Uljaasta 9/2011 - Itä-Suomen ylioppilaslehti
2011 9 Itä-Suomen ylioppilaslehti Tanssin tähden Kesu pystyssä. Hallitus ajaa opintoalan vaihtajia nurkaaan. >> 4-5 Puhalletaanko Suomeenkin opintokuplaa. >> 8-9 Uljas Joulun ihme ”Herrat nimeltä Arne Nerjordet ja Carlos Zachrison ovat virkattujen joulupallojen isiä. Sisällys | Rakkautta 6-7 10-12 18-19 J Pääkirjoitus | Uljas linja Oleellisuuksien joulu Sähköinen tenttijärjestelmä on SYL:n vaalikoneella ei ollut merkitystä hieno idea, mutta sen käyttöönotto tökkii. Ylioppilaskunta tahtoisi sen toimimaan kaikilla kampuksilla, mutta opetushenkilökunnalle se on edelleen mörkö. vaalituloksen kannalta, mutta edustajiston arvomaailmaan se avaa ikkunan. Selvitimme, mitä edustajisto tahtoo. Opiskelijan taakan tekevät entistä ras- kaammaksi kömpelöt opiskeluohjelmistot. Joukko kauppatieteilijöitä etsi ryhmätyönään helpotusta kuormittavaan arkeen. 22-23 26-28 Rokumentin tarjonnasta löytyneen dokumenttielokuvan Aukusti Lätti oli rillumarei-genren suurin kusettaja, tai sitten kusetus. Riippuu siitä ketä uskoo. 24-25 Joulustressin kourissa oleville tarjoam- me helpotuksen listaamalla joukon surrealistisia lahjavinkkejä. Kaupan päälle heitämme paperin paketointia varten. 1971 oli taianomainen vuosi. Silloin sai lähtölaukauksensa Ilosaarirock, Bierstube, Perttu Vartiaisen akateeminen ura, Julian Assange ja paljon muuta. Pertti Pulkkanen kertoo kuinka valtava vuosi se oli rockille. Humoro nigra | Uljas toivottaa onnellista joulua sekä rauhaa, rakkautta, yhteistä hyvää ja muuta taistelemisen arvoista tulevalle vuodelle. Itä-Suomen ylioppilaslehti Päätoimittaja Jarkko Kumpulainen 044 576 8420 paatoimittaja@uljas.net Toimittaja Pasi Huttunen 044 576 8427 pasi.huttunen@uljas.net Taitto Pekka Rautiainen Kustantaja Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Painopaikka Botnia Print Ilmoitusmyynti Valto Merta 044 576 8421 valto.merta@uef.fi Joulu lähestyy. Talous kiristää. Maailmalla on häly ja paniikki. Oli uskontokunta tai vakaumus mikä tahansa jouluisin kokoonnutaan yleensä yhteen rauhan merkeissä. Ollaan rakkaiden ja läheisten seurassa. Hiljennytään. Ainakin yritetään rakastaa. Italian korot nousivat lokakuusta joulukuuhun kolme prosenttia. Tammikuussa on edessä kohtalon hetket, kun maan lainoista erääntyy 30 miljardia euroa. Talous- ja kansallisvaltiot ottavat veristä erää toisistaan. On hankala kuvitella kuinka kaiken väliaine, valtio, on joutunut näin ahtaalle. Thatcherilainen yövartiopolitiikka antoi pikkusormen jollekin, jota ei meinaa enää entisellä logiikalla saada takaisin. Valtio on kireässä kuristusotteessa ja viittä vaille valmiina lausumaan turvasanan. Opetus- ja kulttuuriministeriö ajaa lakia, jossa ihminen valitsee jo lapsena toiselta asteelta valmistuessaan lopullisesti alansa jolla työskentelee loput päivänsä. Alanvaihtajat jäävät haussa toisluokkaisiksi. Toisille tämä ei tuota huolta, usea on päättänyt ja löytänyt alansa jo lapsuudessa. Toisille asia on ongelma. Mielekäs opiskelu, työ ja elämä ovat kasvua, kehittymistä sekä itsensä ja maailman ymmärtämistä, kaikkea sitä jonka pitäisi jäsentää minuutta ja ympäristöä. Me kasvamme täysvaltaisiksi yhteisön jäseniksi. Tässä prosessissa on mahdollista myös mielenmuutos alanvalinnan suhteen. En tiedä tulkitsenko väärin, mutta vaikuttaa siltä, että olisimme kaventamassa oman elämämme liikkumavaraa. Toki ajat ovat kiivaat ja oletus vaihtoehdottomuudesta on pelokkaassa ajassamme äärimmäinen, mutta eikö politiikan kuuluisi olla muutakin kuin politisoituneen talouden liikkeisiin reagoimista, vahinkojen torjuntaa. Eikö meillä pitäisi olla joku osuus tuossa rakennusprojektissa, joka on nyt vain kryptistä slangia vääntävien tenniskenttä. Pitääkö fraasi, kansa on valtio, enää kutinsa? Vai olemmeko me vain unohtaneet, että olimme joskus osa sitä? Vaalit on keväällä käyty, ja tämän ajan oleellisuuksista on äänestetty. Näennäisesti tuntunee siltä, että olemme ajautuneet hyvinkin erillemme toisistamme ja yksilöiden kaoottinen kuoro ei löydä yhteistä säveltä. Joulun vietto on kuitenkin naiivin yksinkertaista. Siinä rakkaiden läsnä ollessa on hyvä muistella, mitä on hyvä elämä, mikä on oleellista. Ehkä jouluaatonyön rauhan laskeutuessa aatoksemme ja kaipuumme ovat yllättävän yhtenäiset riippumatta siitä ketkä linnanjuhlissa toisiaan taivuttelevat. Muutos alkaa itsestämme. Rakkaus on klisee, mutta anarkiaa. Kansikuva Joona Sipi 2 Uljas 9 | 2. 12. 2011 Jarkko Kumpulainen Uljas 9 | 2. 12. 2011 3 Gallup Joulun turhakkeet ”Yliopisto tekee ylijäämää, eli tutkimukseen ja opetukseen suunnattua rahaa jää itse asiassa käyttämättä. ” Hakijakiintiöt voidaan mielestäni ottaa käyttöö joillakin aloilla, mutta korkeakoulujen tulisi saada päättää niistä itsenäisesti Huonoin joululahja? - Maria Routakorpi, Maiju Pohjolainen & Mikko Puhakka, teksti & kuvat Anne-Mari Imeläinen Sosiologia, 8.vsk - Nalle-Puh pehmolelu poikaystävältä. Annoin sen koiralle. Ilari Nevalainen Hallinto-oikeus, 2.vsk - Leuanvetotanko ja sykemittari. Ihan hyviä lahjoja sinänsä, mutta pikkuisen vihjailevia. Kuopio Roosa Lautanen, Sovellettu fysiikka, 1. vsk - Ensimmäisenä tulee mieleen kynttilät, koska niitä saa aina lahjaksi joka paikasta. Ainakaan tuoksukynttilöitä en itse voi edes polttaa. Salla Kupari, Sovellettu fysiikka, 1. vsk - Ehkä kaikki turha krääsä, millä ei oikeasti tee mitään, joka lojuu vaan nurkassa. Varsinkin Tiimarista ostettu. Savonlinna Elina Lammassaari kasvatustieteet, 4. vsk. Yliopisto haluaa vähentää 60 työntekijää, mutta todellinen henkilötyövuosien vähennys saattaa olla suurempi. Vähennyksien lisäksi väkeä voidaan myös osa-aikaistaa, määräaikaisuuksia voidaan jättää jatkamatta ja sopia eläkejärjestelyistä, mikä aiheuttaa epätietoisuutta työntekijöiden leirissä. Yliopiston yhteistoimintaneuvottelut alkoivat 7. marraskuuta. ”Yliopisto tekee ylijäämää, eli tutkimukseen ja opetukseen suunnattua rahaa jää itse asiassa käyttämättä. Kyllähän tämä tilanne aika eriskummallinen on. On vähän vaikea ymmärtää, mitä yliopisto tällä hakee”, pääluottamusmies Antero Puhakka ihmettelee. ”Kun neuvottelut on käyty, tekee työnantaja ratkaisut. Näyttää siltä, että se menee tammikuun loppupuolelle. Tässä vaiheessa on mahdoton arvioida, mistä henkilöstöä vähennetään. Työntekijäpuoli hakee koko ajan tietoa ja pyytää selvityksiä. Jos neuvotteluilla on henkilöstövaikutuksia, niin on katsottava, että miten niitä lievennetään”, hän jatkaa. 22. marraskuuta käytiin läpi luonnontieteiden ja metsätieteiden sekä yhteiskunta ja kauppatieteiden tiedekuntien sekä kampusten puutarhojen tilannetta. Neuvotteluissa olivat kuultavana tiedekuntien dekaanit ja johtavat hallintopäälliköt sekä hallintojohtaja. Aiemmin 14. marraskuuta käytiin läpi terveystieteiden tiedekunnan tilannetta. Osana yt-prosessia yliopisto yrittää myös kannustaa henkilöstöä eläkkeelle. Tieduste- lu eläkehalukkuudesta lähetettiin yt-neuvottelujen piirissä olevien yksiköiden 57 vuotta täyttäville ja sitä vanhemmille. ”Kyllähän tämä aika kummallinen dilemma on, jos valtion tavoitteena on työurien pidentäminen. Mutta jos henkilö haluaa selvittää eläkkeelle jäämisensä taloudelliset seuraukset, niin pelkkä selvittäminen ei vielä sido mihinkään”, Puhakka painottaa. Kampusten puutarhojen mahdollinen lakkauttaminen on jo poikinut kansalaisliikkeen sitä vastustamaan. ”Yliopistojen tuloksellisuuskriteerit tulee määritellä uudelleen siten, että myös yleishyödyllisten ja varsinaisia oppiainelaitoksia tukevien yksikköjen - muidenkin kuin Botanian - toiminta turvataan!” vaaditaan Joensuun Perhos-Botania säilytettävä! –adressissa, jonka on allekirjoittanut lähes 2500 ihmistä. Englanninkielisessä versiossakin allekirjoittajia on kolmisen sataa. Työnantajan edustajina neuvotteluissa toimivat henkilöstöjohtaja Jouni Kekäle (puheenjohtaja), lakimies Paula Jussila ja korkeakoulusihteeri Ulla Hurskainen (sihteeri). Henkilöstön edustajina toimivat pääluottamusmies Antero Puhakka (JUKO ry.), varapääluottamusmies Merja Ek (JUKO ry.), pääluottamusmies Juha Riepponen (YHL r.), varapääluottamusmies Tomi Rosti (YHL ry.), pääluottamusmies Kari Kotikumpu (JHL ry.) ja varapääluottamusmies Tarja Kärkkäinen (JHL ry.). Pasi Huttunen Matti Tujula Suomen ylioppilaskuntien liitosta pelkää hallituksen suunnitteleman opiskelijavalintauudistuksen vaarantavan alaa vaihtavien mahdollisuudet hakea uudelleen korkeakouluun. Jäsenmaksuun neljän euron korotus Ylioppilaskunnan jäsenmaksu kipuaa näillä näkymin 104 eurosta 108 euroon ensi vuonna, jos ISYY:n edustajisto hyväksyy hallituksen esityksen. Syynä korotukseen ovat nousevat kustannukset ja YTHS:n osuuden kasvu. 108 eurolla tosin pääsee vain, jos maksaa koko lukuvuoden jäsenmaksun kerralla. Yhden lukukauden kerrallaan maksaville jäsenmaksuksi esitetään 57 euroa. Isyyläiset pääsevät silti verrattain helpolla, sillä Vaasan yliopiston ylioppilaskunnassa hallitus esitti kymmenen euron korotusta, mutta edustajisto päätti 15 euron korotuksesta. Pasi Huttunen - Turhuuksien turhuus, jokin käyttämättä jäävä vempele. YTHS hakee säästöjä henkilöstöstä Markus Suni kasvatustieteet, 4. vsk. - Tamagotchi. Meni muodista pois jo 15 vuotta sitten. 4 Uljas 9 | 2. 12. 2011 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö aloittaa koko henkilöstöään koskevat YT-neuvottelut, joilla tavoitellaan noin 850000 euron säästöjä. Säätiö haluaa tasapainottaa vuoden 2012 talousarviotaan. Tarkemmat luvut säästötavoitteista kerrotaan alkuvuodesta. YTHS ilmoittaa YT-neuvottelujen johtuvan paljolti Kelan vaatimasta aiempia vuosia selvästi tiukemmasta taloudenpidosta. Kela on YTHS:n suurin suurin rahoittaja. Aiempina vuosina YTHS on karsinut me- Laki suitsemaan alan vaihtoja nojaan työntekijöiden vapaaehtoisilla lomaraha- ja palkattomilla vapailla, mutta tulevan vuoden talousarviossa se ei enää riitä. ”Haluamme YT-neuvottelujen avulla löytää ne parhaat ratkaisut, joiden kautta YTHS:n talous saadaan tasapainoon”, säätiön toimitusjohtaja Jukka Männistö toteaa. YTHS lupaa pyrkivänsä siihen, että neuvottelujen seurauksista koituisi mahdollisimman vähän haittaa asiakkaille. Pasi Huttunen Opetus- ja kulttuuriministeriö on esittämässä yliopistolakiin muutosta, jonka mukaan korkeakouluihin voisivat päävalinnan kautta hakea 2015 mennessä ainoastaan hakijat, joilla ei ole aiempaa korkeakoulupaikkaa. Suomen ylioppilaskuntien liitto pelkää, että uudistus estäisi käytännössä monen koulutukseen uudelleen hakeutumisen. - Tähti Oksanen, teksti & Riitta Käppi, kuva Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut luonnoksen tutkimuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelmasta eli KESU:sta vuosille 2011-2016. KESUluonnoksen pohjalta on suunniteltu lakiesitystä korkeakoulujen opiskelijavalinnoista. Kaksivaiheisen esityksen mukaan ensin otettaisiin käyttöön hakukohdekohtaiset kiintiöt ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville, ja 2015 kaikki päävalinnan paikat olisivat yksinomaan heille varattuja. Opiskelijavalintojen muutosten tavoitteena on vähentää keskimääräistä valmistumisikää vuodella ja lisätä joustavuutta opintojen vaihtamiseen alalta toiselle. SYL:n liittokokous on kannanotossaan kritisoinut lakiesitysluonnosta hutaisten tehdyksi. Liittokokousedustajien mukaan ehdotus ei nopeuttaisi uusien ylioppilaiden pääsyä korkeakouluihin vaan lähinnä rankaisisi nuoria, joille opiskelupaikka ei tunnukaan sopivalta. ”Hakijakiintiöt voidaan mielestäni ottaa käyttöön joillakin aloilla, mutta korkeakoulujen tulisi saada päättää niistä itsenäisesti. Yliopistojen ei ole realistista suunnata päävalintaa yksinomaan hakijoille, joilla ei ole korkeakoulupaikkaa”, sanoo SYL:n hallituksen jäsen Matti Tujula. ”Ei ole kannatettavaa, että aiemman korkeakoulupaikan omaavat voisivat hakea vain erillisvalinnan kautta. Hakukäytäntöjä pitää yksinkertaistaa, mutta hallituksen ehdotuksen perusteella erillisvalintaa pitäisi kehittää erillisenä järjestelmänään, sillä tällaisenaan se ei turvaisi kaikkien yhtäläistä mahdollisuutta hakea korkeakoulutukseen. Kahden järjestelmän kehittäminen erikseen ei ole hakujärjestelmän yksinkertaistamista.” Itä-Suomen yliopiston lausunto hallituksen lakiesitysluonnokseen julkistetaan 5.12 mennessä. Rehtori Perttu Vartiaisen mukaan lausuntoa varten on kuultu myös opiskelijoita. ”Johtoryhmän mielestä uudistus on hyvä, mutta toteutuksen täytyy olla sen mukainen, ettei heitä, joilla on jo korkea- koulupaikka, suljeta hakujen ulkopuolelle. Hakijoille voi tällöin tulla suurempi kynnys ottaa ensimmäinen paikka vastaan, mikä ei ole luonnoksen tavoitteiden mukaista”, Vartiainen sanoo. Yliopiston on kuukausi sitten antanut lausunnon KESU-luonnoksesta. Lausunnon mukaan erillishaku, aikuiskoulutus ja kelpoisuuskoulutus olisivat riittäviä turvaamaan alaa vaihtavien koulutuksen. 1 Uutinen # Joensuu Yt-neuvottelut koskemassa odotettua useampaa Uljas 9 | 2. 12. 2011 5 Kampus Sekä vakiopalstoja että päivän tärkein uutinen ”Vielä keväällä vastaanotto oli nihkeä, mutta nyt syksyllä sähköisen tentin potentiaali on alettu huomata Tiedekunta: Terveystieteiden tiedekunta – Terveyden biotieteiden koulutusohjelma, Kuopio Vuosikurssi: 1 vsk Syntymäpaikka: Kuopio Motto: Asioilla on tapana järjestyä. Harrastukset: Joukkuevoimistelu Ruoka: Broileripyörykät Paikka: Oma sänky Itä-Suomen yliopistossa perinteiset tentit ovat edelleen muodissa, vaikka sähköinen tenttiminen säästäisi Green Office -organisaatiolta aikaa, vaivaa ja erityisesti luontoa. . - Maiju Pohjolainen, teksti & kuva Kysellessäni opetushenkilökunnalta kommentteja sähköisestä tentistä harva uskalsi lähteä vastaamaan, koska ei kokenut tietävänsä sähköisestä tentistä tarpeeksi. Vaihtoehdosta perinteiselle tentille oli kyllä kuultu mainittavan, mutta tietoa sähköisen tenttijärjestelmän tarkemmasta sisällöstä ei ollut. ”Näen sähköisessä tentissä hirveästi potentiaalia. Valitettavasti tällä hetkellä sähköiseen tenttimiseen liittyy paljon ennakkoluuloja ja suurin haaste on saada tieto vaihtoehdosta menemään perille sekä opiskelijoille että opetushenkilökunnalle”, Miettinen pohtii. Fakta Sähköinen tentti suoritetaan tietokoneella kameravalvotussa tilassa opettajan määrittelemänä ajanjaksona. Tenttijärjestelmä mahdollistaa luentotenttien, kirjallisuuskuulustelujen, kypsyysnäytteiden sekä tasotestien suorittamisen. Järjestelmä arpoo jokaiselle tenttijälle eri kysymykset kysymyspoolista. Opiskelijat hyötyvät mahdollisuudesta valita itselle parhaiten sopiva tenttiaika ja suuremmasta todennäköisyydestä löytää tentittävä kirja kirjastosta. Opettajan sähköinen tentti vapauttaa tenttimiseen liittyvistä käytännön järjestelyistä ja hänen tarvitsee tuottaa tenttikysymykset järjestelmään vain kerran. Uutinen # Korkoavustuksen saa yhä useampi Pääsihteeri saa sakottaa ensi vuonnakin Kela tukee tätä nykyä avokätisemmin opintolainan korkojen maksua. Korkoavustuksen tulorajoja korotettiin elokuun alusta alkaen niin, että avustuksen voi saada, jos bruttotulot ovat enintään 1195 euroa kuukaudessa. Jos huollettavana lapsia, Ylioppilaskunnan pääsihteerin sakotusoikeus Suvantokadun kiinteistön alueella säilyy, vaikka ylioppilaskunta muuttaa vuoden vaihteessa kampusalueelle. Sakotusoikeus on sidottu paikkaan Uljas 9 | 2. 12. 2011 on tuloraja 1380-1515 euroa kuukaudessa. Korotettuja tulorajoja käytetään joulukuussa erääntyviin opintolainan korkoihin. Viime vuonna korkoavustuksen sai 3500 lainansaajaa, mutta tälle vuodelle luvun ennakoidaan kaksinkertaistuvan. taloyhtiön hallituksessa ja kiinteistö pysyy ylioppilaskunnan omistuksessa. Sakotusoikeuden saamisen taustalla on kiinteistön alueella tapahtuva holtiton pysäköinti. M ikrobiologian perusteiden luennolta lounaalle kiirehtinyt Isa suostui Uljaan tentattavaksi lumisateisena maanantaina. Haastatteluun kannustaneiden ystävien apua tarvittiin hänen vastatessa kysymykseen luonteenpiirteistään. Lounaaksi Isa valitsi Snellmanian Amica-ravintolassa broileripyöryköitä currykastikkeessa. Maiju Pohjolainen, teksti & kuva JOENSUUVakavanuhanpohjavesialueellemuodostavaMawsonEnergiAb:n uraanivaltausKontiolahdellaonyliopistonlehtori HeikkiSimolan mukaan hiipuvanteollisuudenalanrimpuilua.AlustuksessaanEnonLouhitalolla17. marraskuutahänennusteli,ettäydinvoimastatullaanennenpitkääluopumaan täysin,jotenmaakuntaaeikannattaisipilatauraanikaivoksilla.Samassatilaisuudessaalustanutympäristökeskuksenpohjavesitutkija EeroLiimatta totesi, ettäkaivostoimintapilaisitodennäköisestipohjavesialueen,jostaotetaanvettä vähintään6-7000ihmiselle.Tuhovaluisipitkälle,sillälähellävirtaavaKuusoja laskeePielisjokeen. Millä mielellä? - Väsyttää, koska päivän ainoat luennot alkoivat kahdeksalta. Millainen olet? - Suorasanainen, energinen ja kova puhumaan. Mikä sytyttää elämässä? - Muiden innostus. Runo heräsi Jokelassa Haave? - Saada jotakin järkevää aikaiseksi elämässä. Mitä seuraavaksi? - Lähden kotiin ja yritän lukea fysiikkaa ja kemiaa. Mitä suosittelet? - Elämällään kannattaa tehdä jotakin ja nähdä vaivaa sen eteen. Onko olemassa ilmaista lounasta? - Se voi ehkä olla ilmainen minulle, mutta kyllä se aina jotakin maksaa jollekin. Vihertääkö yhteiskuntatieteiden laitos? Presidenttiehdokkaiden yliopistolla pitämien luentojen salivarauksissa on epäselvyyksiä. Yhteiskuntatieteiden laitos varasi salin Vihreiden ehdokkaan Pekka Haaviston kampanjaluentoa varten, siinä missä muut kampuksella luennoineiden ehdokkaiden kampanjaorganisaatiot ovat hoitaneet varaukset ja tilavuokrat itse. Virallisesti kyse ei Haaviston kohdalla ollut presidentinvaalikampanjoinnista. ”Jos näin on käynyt, täytyy asia ehdottomasti käsitellä. Laitoksen linja, ettei meillä suosita tai syrjitä ketään, on ehdoton. Yhteiskuntatieteiden laitoksen henkilökunta voi tehdä tilavarauksia itse, joten sinänsä rutiinivarauksia ei käsitellä laitoksen johtotasolla.”, Yhteiskuntatieteiden laitoksen varajohtaja Leena Koski painottaa. Hän toteaa, ettei ole asiasta tietoinen. Laitoksen johtotasolla asiaa ei ole käsitelty. Opiskelijat saavat opintopisteitä kuuntelemalla ja raportoimalla presidenttiehdokkaiden luentoja. Raportit ehdokkaiden luennoista toimitetaan sosiologian lehtori Päivi Hariselle, joka vastaa opintosuorituksista. Harinen toimii myös sitoutumattomana kaupunginvaltuutettuna Vihreiden ryhmässä Joensuussa. ”Haavisto tuotiin tänne ammattikorkeakoulussa työskentelevien toimesta ja meitä pyydettiin varaamaan tila. Me päätimme sitten opinnollistaa Haaviston luennon, koska hän luennoi englanniksi, ja meillä on häpeällisen vähän englanninkielistä opintotarjontaa vaihtoopiskelijoille. Sen jälkeen oli tietenkin selvää, että opintopisteitä saisi muidenkin ehdokkaiden luennoista”, Harinen sanoo. Hän korostaa, että laitos ei ole pyytänyt yhtään ehdokasta luennoimaan yliopistolle, mutta toivottaa täällä jo käyneiden Sau- JOENSUU Raju-runoklubilla Jokelassa kuultiin rajuja runoja Pohjois-Karjalasta ja vähän kauempaakin. Kanerva Tuominen luki kirjailijayhdistys Ukrin runoilijoita. Paikallista runoutta lausuivat myös Eetu Haverinen ja open stageesiintyjät. Fernando Pessoa-tulkintaakin intouduttiin. Turkulaisen Robert Meriruohon (kuvassa) runot veivät eri pohjoismaihin göteborgilaisesta kahvilasta Färsaarille asti. Lopuksi yleisö inspiroitui tuottamaan kollektiivisen runon, jonka Meriruoho tulkitsi Haverisen säestäessä pianolla. Kuluttamaton cha cha cha Jarkko Kumpulainen, eksti & kuva 2 Taistelu puhtaasta vedestä Tähti Oksanen, teksti & kuva Sähköisen tenttijärjestelmän kehittäminen törmäsi muutosvastarinnan muuriin. Yliopiston opetushenkilöstö vierastaa uutta järjestelmää, josta he kokevat tietävänsä liian vähän. Kuopion ja Joensuun kampusten koulutuspoliittiset jaostot kokosivat marraskuussa opetushenkilökunnalle lähetetyn, sähköistä tenttimistä koskeneen kyselyn tulokset yhteen. Kyselyn mukaan suurimpana esteenä sähköisen tentin suosion kasvulle on henkilökunnan heikohko tietämys sähköisen tenttijärjestelmän sisällöstä. Sähköisen tentin suosio on tilastojen valossa kasvanut kituliaasti edellisvuodesta. Vuonna 2010 uusia tenttejä luotiin järjestelmään keskimäärin neljä kuukaudessa, tänä vuonna uusia tenttejä on lisätty reilun viiden tentin kuukausivauhtia. Tämä on kuitenkin vähän verrattuna esimerkiksi Tampereen Yliopistoon, jossa sähköinen tentti on syrjäyttänyt perinteisen tentin joissakin tiedekunnissa lähes kokonaan. ”Ainakin aluksi sähköisen tentin olisi tarkoitus täydentää tenttivalikoimaa”, kertoo Eija Miettinen. ”Katsotaan sitten, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.” Miettinen istuu ylioppilaskunnan hallituksessa ja on tehnyt kuluvan hallituskauden aikana paljon töitä sähköisen tentin edistämisen eteen. ”Vielä keväällä vastaanotto oli nihkeä, mutta nyt syksyllä sähköisen tentin potentiaali on alettu huomata”, Miettinen kertoo. ”Opetushenkilöstön ennakkoluulot sähköistä tenttimistä kohtaan olisi hyvä selvittää ja oikaista.” Ensimmäiset sähköiset tentit tehtiin Kuopion kampuksella keväällä 2010, mutta sähköiseen tenttimiseen varattu tila suljettiin vuotta seuraavana keväänä remontin vuoksi. Joensuussa sähköinen tenttiminen mahdollistui syksyllä 2011, jolloin myös Kuopion tenttitila avattiin uudelleen. Savonlinnan kampukselle sähköinen tenttimismahdollisuus on toivon mukaan tulossa ensi vuoden alkupuolella. Myös yliopiston opinto- ja opetuspalvelut ovat pyrkineet markkinoimaan sähköistä tenttiä yliopiston sisällä. Markkinointiviestin tie lienee kuitenkin katkennut jossain vaiheessa. Kuvaraportteja turuilta pikkunälkään Pasi Huttunen, teksti &kuva Isa Ojakangas Sähköinen tentti on edelleen mörkö tentaattoreille 6 Etsin Joensuun kampuksella 29. marraskuuta luennoineen Sauli Niinistön kampanjaorganisaatio sai hoitaa byrokratian itse, vaikka Pekka Haavistolle luentotilan varasi yhteiskuntatieteiden laitos. li Niinistön, Paavo Väyrysen ja Pekka Haaviston lisäksi muutkin tervetulleeksi. ”Tässä ei ole taustalla salaliittoa, vaan kyse on väärinkäsityksestä”, hän vakuuttaa. KUOPIO Teemu Solanpää opetti cha cha chata Älä osta mitään –päivänä 25. marraskuuta Lukemalla. Kuopion ympäristöklubin järjestämässä työpajapäivässä oli tarjolla tanssin lisäksi muun muassa pyöränhuoltoa, hierontaa sekä neulonta- ja virkkausneuvontaa. Cha cha cha:n rytmeissä keinuivat muun muassa Emilia Leinonen (edessä) ja Hilla Martikainen. Älä osta mitään -päivä on Vancouverissa vuonna 1992 alkunsa saanut kansainvälinen kulutuskriittinen tempaus, jota vietetään marraskuun loppupuolella. Uljas 9 | 2. 12. 2011 7 Sekä vakiopalstoja että päivän tärkein uutinen ”Opiskelijat ja tutkijat saisivat elektronisesta aineistosta enemmän irti, jos osaisivat käyttää niitä Uusi palvelukeskittymä kirjastoon Tänä syksynä yhteiskuntatieteiden opinnot aloittanut Tuuli Mäkinen on tyytyväinen kirjaston palveluihin. Häneltä ja muilta uusilta opiskelijoilta jää kokematta aiempia vuosikursseja yhdistänyt kamppailu paikoista, kun tietokoneita oli liian vähän. Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella on avattu uusi palvelukeskittymä. Joensuussa on elokuun alusta lähtien saanut kirjaston sekä opinto- ja opetuspalveluiden palvelut samasta paikasta. Kesän kolmen kuukauden remontin jälkeen kirjaston palvelualue uudistui täysin. Alueelle tuli mukaan Opparin infotiski. Kampuskirjaston sekä Opparin ja Oppituvan eli opinto- ja opetuspalveluiden avajaisia vietettiin torstaina 24.11.2011 kirjaston ala-aulassa Careliarakennuksessa. Yhtenä uudistuksena asiakastietokoneiden määrä kirjastossa kolminker- 8 Uljas 9 | 2. 12. 2011 taistui. Päivittäistä kirjojen liikuttamista on helpottamassa palautusautomaatti. Varatuille kirjoille on palautusautomaatin vieressä hylly, josta niteensä voi nopeasti noutaa. Kirjaston palvelupiste on aiempaan nähden laajemmin mitoitettu ja tiskille pääsee vuoronumerolla. Kirjaston yläkertaan on tullut ryhmätyötiloja, joihin mahtuu kuusi ihmistä. Tiloista löytyy tietokone. Uutta on myös työtila, jossa voi kytkeä kannettavansa seinään. Sähköisten tenttien tekoa varten toisesta kerroksesta löytyy kuusi konetta. Sähköinen tenttijärjestelmä mahdollistaa sen, että tentti suoritetaan kameraval- votussa tilassa opiskelijalle sopivana ajankohtana. Opiskelija varaa itselleen järjestelmästä sopivan ajan, ilmoittautuu Opparin infotiskillä ja pääsee sitten suorittamaan tenttiä. Kuopiossa suoritetaan kirjaston varajohtaja Helena Hämysen mukaan vähintään yksi sähköinen tentti päivässä. Joensuussa sähköiset tentit eivät vielä ole erityisessä suosiossa. Hämynen toivoo, että opettajat kertoisivat niistä opiskelijoille nykyistä enemmän. Sama koskee elektronista aineistoa, kuten kirjoja ja lehtiä. Kokoelmat ovat kasvaneet huomattavasti ja esimerkiksi e-lehtiä löytyy 17 000. Hämysen mielestä kokoelmat kestävät vertailun muihin yliopistoihin. Koska aineistot ovat nähtävissä tietokoneelta käsin, tutkimustyötä voi tehdä vapaasti missä haluaa. ”Opiskelijat ja tutkijat saisivat elektronisesta aineistosta enemmän irti, jos osaisivat käyttää niitä”, Hämynen toteaa. Kirjaston johtaja Jarmo Saarti kertoo, että kolmen kampuksen malli ohjaa kirjastoja hankkimaan e-aineistoja. Osa yksittäisistä palveluista, kuten kaukopalvelumaksu, on hinnoissaan. Tällä hetkellä se on 12,70 euroa. ”Kaukopalvelusta on perittävä markkinahintainen maksu muilta kuin opiskelijoilta. Pyrimme saamaan sen kuluperusteiseksi”, Saarti kommentoi. 3 Uutinen # Joensuun kampuskirjastolta löytyy nyt keskitettyjen palvelujen lisäksi runsaasti tietokoneita, sähköinen tenttitila ja kirjojen palautusautomaatti. - Jussi Turunen, teksti & Pasi Huttunen, kuva Tamy huolissaan koulutuskuplasta Tampereen yliopiston ylioppilaskunnassa on herännyt huoli yliopiston flirttailusta maksullisen koulutuksen kanssa. Lukukausimaksujen seurauksena Suomeenkin saattaisi rantautua koulutuskuplaksi kutsuttu ilmiö. - Maria Routakorpi, teksti & Aviisi, kuvitus Koulutuskuplalla tarkoitetaan tilannetta, jossa lukukausimaksut nousevat niin korkeiksi, ettei valmistumisen jälkeen saatava palkka riitä kompensoimaan opiskelun kustannuksia. Opiskelija jää siis yksin opintovelkansa kanssa, kun lukukausimaksuihin laitettu raha ei maksakaan itseään takaisin palkkatyön muodossa. Kansainvälisesti koulutuskupla on jo tunnettu ilmiö. Erityisesti Yhdysvalloissa koulutus mielletään tuotteeksi ja se on perinteisesti ollut kaupallista. ”Siellä huippuyliopistoilla on voimakkaat brändit, jotka kulttuurisesti oikeuttavat perimään isoja maksuja. Huippukoulutus on haluttu markkinahyödyke”, Tamyn hallituksen koulutuspoliittinen vastaava Tiina Heikkilä kertoo. Kaupallisen koulutuksen myötä yliopistojen tutkinnoilla on tuotto-odotus. Lukukausimaksuihin satsattu raha odotetaan saatavan palkkatyön myötä myöhemmin takaisin. Heikkilä kutsuu tätä investointilogiikaksi. ”Investointilogiikalla usein argumentoidaan lukukausimaksujen puolesta. Siinä koulutus on yksilön taloudellinen investointi, jolla on tietty tuotto-odotus ja myös riski.” Lukukausimaksuja varten otetun opintolainan ongelma on siinä, ettei tuottamattomasta korkeakoulutuksesta jää mitään vakuutta, jota myydä. Heikkilän mukaan koulutuskuplan voi liittää yleisempään korkeakoulutuksen inflaatioon eli siihen, että korkeakoulutettujen määrän kasvaessa tutkinnon arvo laskee monessa mielessä. Tamy järjesti 17.11. mielenilmauksen, jossa puhallettiin symbolisia saippuakuplia ja luovutettiin rehtorille adressin, jossa vaadittiin yliopistoa lopettamaan maksullisen koulutuksen kanssa flirttailu. Adressissa oli lähes 500 nimeä. Tempauksen tarkoitus oli konkretisoida faktaa, että maksullisuuskeskustelua käydään koko ajan yliopiston päätöksenteon valmistelevissa elimissä. 4 Uutinen # Kampus Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen koulutuspoliittinen vastaava Tiina Heikkilä pelkää, että lukukausimaksut söisivät opintoinvestoinnin kannattavuuden korkeakouluopiskelijoilta. Pe 2.12. La 3.12. Ma 5.12. Ke 7.12. Pe 9.12. La 10.12. Ke 14.12. Pe 16.12. Ti 20.12. Su 25.12. Ma 26.12. Pe 30.12. La 31.12. To 5.1. Pe 6.1. La 7.1. Sielun Veljet Osmos Cosmos SININEN YÖ Samuli Edelmann, Hurriganes, Supersonic RETROKESKIVIIKKO Puikkari Goes 60’s Jussi&The Boys, DJ Nite Petri&Pettersonit Puikkari Goes 60’s Pepe Willberg, DJ Nite Petri&Pettersonit RETROKESKIVIIKKO Aikakone OPISKELIJABILEET Rockin’ Christmas Tarot Jouluspecial Maarit ja Sami Hurmerinta Movetron Loppiaisen Superbileet! Suvi Teräsniska Puikkarin päätösbileet!! 25€/29€ 10€/12€ 23€/25/27€ FREE 13€/15€ 13€/15€ FREE 12€/14€ 12€/14€ 13€/15€ 10€/13€ 10€/12€ 13€/15€ 9 LISÄINFOT www.puikkari.fi / Facebook, Puikkari Kuopio Uljas 9 | 2. 12. 2011 16 15 Ajassa ” Edustajistoon valittiin paljon uutta porukkaa, joten uskon, että myös sen toimintaan tulee uutta väriä ja jännitystä. 14 Suuri edustajistoanalyysi: Mitä edustajisto haluaa? E seuraavaksi hallituksen puheenjohtajaksi povattu Mikko Puhakka ei vaivautunut vaalikonetta täyttämään. Joensuun kampuksella eniten ääniä saaneen Jussi Herrasen vastauksiakaan on turha etsiä sieltä. ” Savonlinnan kampuksen lakkauttaisi kaksi vastaajaa Oikeastaan vaalikoneesta tuli kiinnostava vasta, kun SYL päätti julkaista vaalikoneensa vastaukset avoimena datana. Kävimme tietoon käsiksi selvittääksemme ISYY:n uuden edustajiston arvomaailmaa ja mielipiteitä. Edustajistoon päässeistä VAALIKONEESEEN VASTANNEIDEN EDAATTORIEN MIELIPITEIDEN JAKAUTUMINEN - Edustajisto on 39-jäseninen, mutta vaalikoneeseen vastasi edustajistoon valituista 29, eli noin 74 prosenttia. 85,00 % 80,00 % 75,00 % 70,00 % 65,00 % 60,00 % 55,00 % 50,00 % 45,00 % Täysin samaa mieltä 40,00 % Jokseenkin samaa mieltä 35,00 % Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 30,00 % En osaa sanoa 25,00 % 20,00 % 15,00 % 10,00 % 5,00 % 0,00 % Suurimman osan opiskelijoista tulisi jättää opinnot kandidaatin tutkintoon. 10 Uljas 9 | 2. 12. 2011 Yliopistostani voitaisiin leikata yksikköjä tai karsia sisäänottoa koulutusohjelmiin. Opiskelijaliikkeen on otettava kantaa muihinkin asioihin kuin suoraan korkeakoulutuksen järjestämiseen liittyviin seikkoihin ja opintososiaalisiin kysymyksiin. Ylioppilaskuntani tulee EU-ETA-alueen ulkopuolelta osallistua SYL:n yhteisiin tulevien opiskelijoiden kampanjoihin (esim. tutkintoon johtavan sellaisiin kuin Opintotuki opiskelun tulee olla indeksiin -kampanja). maksutonta. ISYY:n päätös liittyä PALTA ry:n (palvelualojen työnantajaliitto) jäseneksi oli mielestäni tarpeellista (PALTA on Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenjärjestö). Jäsenyys maksaa ISYY:lle noin 700 euroa vuodessa. Savuton yliopisto on mielestäni hyvä asia. Autoton keskusta on mielestäni hyvä asia 13 ja kauppatieteiden tiedekunta sai 12 vaaleissa murskavoiton. 15 edaat11 toria 39:stä on sieltä. Filosofinen 10tiedekunta menestyi myös hyvin, edustajiston jäsenistä kymmenen 9 opiskelee siellä. Terveystieteiden 8 tiedekunta ei jäänyt edellisestä 7 paljoakaan yhdeksällä edustajalla. 6Luonnontieteiden tiedekunnan opiskelijoita edustajistossa on viisi. 5 Sukupuolijakaumaltaan edustajisto 4 on kohtalaisen tasaväkinen. Naisia 3 on 21 ja miehiä 18. 2 Joissakin kysymyksissä edustajisto on lähes kauttaaltaan yksimie1 linen. Esimerkiksi YTHS:n opiske0 lijarahoitusta eiHuoltajakorotus halua Opintorahan korotus edustajisto Asumislisän vuokrakaton korotus sorkkia. Kahta lukuun ottamatta kaikki vastanneet säilyttäisivät nykytilan. Edustajisto näyttää löytävän myös kansainvälistymisessä yhteisen sävelen, sillä melkein kaikki vastaajat neljää lukuun ottamatta kannattavat vapaaehtoisuutta kansainvälistymisessä pakollisen kansainvälistymisjakson sijaan. Pakollisuuden puolesta puhuvat OPINTOTUEN KEHITTÄMINEN - Edustajisto kehittäisi opintotukea korottamalla opintorahaa ja asumislisän vuokrakattoa sekä palauttamalla huoltajakorotuksen. Tulorajojen korottajia löytyy Oikeista, Keskeisistä, Fortiksesta ja hiukan yllättäen IViVasta. Asumislisää vaatisi ympärivuotiseksi kahdeksan vastaajaa. Opintotuen tärkeimmät kehittämistavoitteet 18 17 Eri kannatus, kun vastaaja valita niistä ensisijaista Erivaihtoehtojen vaihtoehtojen kannatus, kun sai vastaaja saikaksi valita niistä vaihtoehtoa. kaksi ensisijaista vaihtoehtoa. 16 15 14 13 12 11 10 9 8 Asumislisä ympärivuotiseksi 7 Tulorajojen korotus Osa-aikaisen opiskelun mahdollistaminen esim. sairastaessa Opintolainaosuuden korotus Eri vaihtoehtojen k vaihtoehtoa. Asumislisän irrottaminen opintojen etenemisestä 6 5 4 3 2 1 0 Opintorahan Opintorahan korotus Asumislisän Asumislisän korotus vuokrakaton vuokrakaton korotus korotus HuoltajaHuoltajakorotus korotus Asumislisä Asumislisä ympärivuotiympärivuotiseksi seksi Tulorajojen Tulorajojen korotus korotus Osa-aik. HuoltajakoOpintolaina Osa-aikaisen Opintolainaosuuden opiskelun rotus korotus osuuden opiskelun mahdollistamahdollistaminen korotus minen esim. sairastaessa Asumislisän Asumislisän irrottaminen irrottaminen opintojen opintojen etenemisestä etenemisestä (*) SYL:n vaalikoneen kysymykset Lähes kokonaan uusiksi laitetussa edustajistossa valta painottuu yhteiskuntatieteilijöille, humanisteille ja Joensuun kampukselle. Oppositioon povatut punaiset ja vihreät ryhmät näyttävät seisovan muita yhtenäisempänä rintamana. – Pasi Huttunen, teksi & kuvat dustajistovaalien vaalikoneella ei todennäköisesti ollut juurikaan merkitystä vaalituloksen kannalta ainakaan Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnassa. Esimerkiksi vaaleissa toiseksi eniten ääniä saanut ja vaalikoneeseen vastasi 29 henkilöä, eli noin 74 prosenttia edustajistosta. Nyt on jännittävä hetki selvittää mielipideilmastoa edustajistossa, sillä se pantiin lähes kauttaaltaan uusiksi äskettäin käydyissä edustajistovaaleissa. Edellisestä edustajistosta jatkokauden sai neljä edaattoria: Jussi Airaksinen Itämaan vihreistä tietäjistä (aiemmin Joensuun Vihreät), Riitta Kauppinen Oikeista (aiemmin Oikeat Alfa) sekä Annu Saukko ja Annastiina Luttinen Keskeisistä. Itä-Suomen vihreän vasemmiston, IViVan Maria Routakorpi erosi edellisestä edustajistosta silloisesta Vasen kaista ryhmästä, mutta palasi nyt edustajistoon. Oikeiden Jarkko Laine ja Puolueettomien Jussi Herranen olivat edellisessä edustajistossa ryhmiensä ensimmäiset varajäsenet, joten he ehtivät istua edellisessäkin edustajistossa paljon. Sen lisäksi, että Joensuun kampus painottuu uuden edustajiston kokoonpanossa voimakkaasti, tiedekunnista yhteiskuntatieteiden Suurimman osan opiskelijoista tulisi jättää opinnot kandidaatin tutkintoon. / Yliopistostani voitaisiin leikata yksikköjä tai karsia sisäänottoa koulutusohjelmiin. / Opiskelijaliikkeen on otettava kantaa muihinkin asioihin kuin suoraan korkeakoulutuksen järjestämiseen liittyviin seikkoihin ja opintososiaalisiin kysymyksiin. / Mitkä ovat tärkeimmät kriteerit opiskelijaruokailussa? Valitse enintään kolme vaihtoehtoa. / Ylioppilaskuntani tulee osallistua SYL:n yhteisiin kampanjoihin (esim. sellaisiin kuin Opintotuki indeksiin -kampanja). / Mitä opintotuen kehittämistavoitteita pitäisi ajaa seuraavaksi? Valitse mielestäsi kaksi ensisijaista vaihtoehtoa. / EU-ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden tutkintoon johtavan opiskelun tulee olla maksutonta. / YTHS:n opiskelijarahoituksessa tulisi painottaa (voit valita yhden vastausvaihtoehdon): 1) Opiskelijoiden asumisvaikuttamisessa tulee keskittyä ensisijaisesti (voit valita yhden vastausvaihtoehdon), 2) Yliopistotutkintoihin sisältyvä kansainvälistyminen tulee hoitaa jatkossa (voit valita yhden vastausvaihtoehdon), 3) Miten mielestäsi Savonlinnan kampuksen suhteen tulisi toimia? 4) Useamman kampuksen välistä opetusta tulee ensisijaisesti kehittää/ ISYY:n päätös liittyä PALTA ry:n (palvelualojen työnantajaliitto) jäseneksi oli mielestäni tarpeellista (PALTA on Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenjärjestö). Jäsenyys maksaa ISYY:lle noin 700 euroa vuodessa. / Savuton yliopisto on mielestäni hyvä asia./ Autoton keskusta on mielestäni hyvä asia./ Kannatatko keskitettyä, vai hajautettua kampusmallia? Kainalo | Hallitusneuvottelut Vastakkainasettelu tuli takaisin V asemmisto ja vihreät menestyivät ISYY:n edustajistovaaleissa, mutta jättäytyivät loppujen lopuksi oppositioon. Hallituksen muodostavat Oikeat, Keskeiset, KuoLO, Fortis, Kuopion ainejärjestöliitto ja Puolueettomat. Oppositioon jäävät Itämaan vihreät tietäjät, IViVa ja Demariopiskelijat. Kuluvalla vaalikaudella on vaikuttanut siltä, että päätöksenteko ylioppilaskunnassa on hyvin hallitusvetoista. Astuivatko vihreät ja punaiset ryhmät siis paskaan jättäytyessään oppositioon? ”Itä-Suomen Vihreä Vasemmisto olisi ollut valmis hallitukseen, jossa se olisi voinut aidosti vaikuttaa ja toimia avoimemman, kamppailevamman ja värikkäämmän ylioppilaskunnan puolesta. Oppositiosta voidaan vaikuttaa luomalla painetta hallituksen suuntaan ja tekemällä rakentavia aloitteita. Kunnollinen ja näkyvä hallitus-oppositio -asetelma voi myös herättää opiskelijoiden kiinnostuksen opiskelijapolitiikkaan”, IViVan hallitusneuvottelijana toiminut Antti Kettunen muotoilee. Kettunen kertoo kuinka aikoinaan Joensuun yliopiston ylioppilaskunnassa Porkkanoiden (punavihreät) ja Oikeiden tasaväkisyys piti kokoukset lähes aina täysilukuisina. Samankaltaista tilannetta hän ennakoi nyt valittuun edustajistoon. ”Edustajistoon valittiin paljon uutta porukkaa, joten uskon, että myös sen toimintaan tulee uutta väriä ja jännitystä. Edustajiston tulee mielestäni käydä enemmän arvokeskustelua ja luoda raameja hallituksen toiminnalle”, hän sanoo. Keskeisten hallitusneuvottelijana toiminut Anssi Kekkonen ja Keskeisten osalta neuvotteluja Kuopion päässä käynyt Annu Saukko puolestaan johdattivat Keskeiset määrätietoisesti hallitukseen. ”Hallitukseen pääsy oli tietenkin meidän tavoitteenamme. H alusimme kaksi hallituspaikkaa ja varapuheenjohtajuuden ja saimme sen. Pyrkimyksemme saada aikaan laajapohjainen hallitus, jossa kahdeksalla ryhmällä olisi ollut paikka, kariutui Kuopion kuvioihin. Syntynyt hallituspohja oli silti sen suuntainen kuin halusimme”, Kekkonen toteaa. Muiden ryhmien keskuudessa näyttää vallitsevan suuri yksimielisyys siitä, että Keskeiset ovat hyvin katkeria hallitusneuvottelujen lopputulokseen, mutta Kekkonen toppuuttelee. Hän myöntää, että Keskeisten ryhmän mielipiteet jakautuivat hallituskysymyksessä. Osa olisi halunnut yhteistyötä vasemmalle ja vihreiden suuntaan, mutta toiset ovat tyytyväisiä oikealle kallistumiseen. Ryhmän sisällä oli kannatusta myös oppositioon jättäytymiselle. IViVan Antti Kettusen, Keskeisten Anssi Kekkosen ja Oikeiden Teemu Myllärisen lisäksi hallitusneuvottelijoista myös Itämaan vihreiden tietäjien Roope Tahvanainen on yhteiskuntapolitiikan opiskelija ja praxislainen. ”Niinhän se on, ja tällaisissa asioissa mielipideiden kirjo näkyy aika konkreettisesti. Se, ettei saatu laajapohjaista hallitusta on tietenkin pettymys, mutta turha tässä on enää olla katkera”, Kekkonen sanoo. Hän huomauttaa, että vaikka hallituksen kokoonpano on puoluepoliittisesti suppea, niin koalition takana on silti iso joukko edaattoreita. Virallisesti ISYY:n hallitus muodostetaan edustajiston kokouksessa 10. joulukuuta, mutta käytännössä hallituksen kokoonpano on jo selvä. Kekkonen arvelee, ettei kulissien takaisia diilejä ja selkäänpuukotuksia ole enää odotettavissa. ”Kyllä me ollaan kuviot aika lukkoon lyöty hallituspohjan ja henkilöidenkin suhteen”, hän toteaa. Uljas 9 | 2. 12. 2011 11 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 KuoLOn Antti-Pekka Elomaa, Vihreiden Jussi Airaksinen, Keskeisten Juudit Hurtig ja Puolueettomien Katja Oinonen. Savonlinnan kampuksen lakkauttaisi kaksi vastaajaa, Jussi Hyvätti Kuopion ainejärjestöliitosta ja Jori Vaissalo Fortiksesta, mutta suurin osa, 22 vastaajaa säilyttäisi sen ennallaan. Viisi vastaajaa laajentaisi kam- 0 Tärkeimmät kriteerit opiskelijaruokailussa 23 22 Eri vaihtoehtojen kannatus, kun vastaaja sai valita niistä enintään kolme. 21 20 ” Tiedekunnista yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta sai vaaleissa murskavoiton. 19 18 17 16 15 14 12 puksen toimintaa. Suuri yksimielisyys 11 vallitsee myös SYL:n kampanjoihin Edullinen hinta Erikoisruokavalioiden Laadun kehittäminen Tarjolla on lähiruokaa Hyvä maku Tarjolla on mahdollisimman 10 huomioiminen paljon luomua osallistumisesta, opintojen jatkami9 sesta maisteriksi saakka ja kampusten 8 savuttomuudesta. 7 Vastaajista 13 haluaisi kehittää use6 amman kampuksen välistä toimintaa 5 pääasiassa lisäämällä etäluentoja. 4 Kahdeksan eriyttäisi kampuksen opetus- ja tutkimusprofiileja. Seitsemän 3 haluaa samansisältöistä kontakti2 opetusta kaikille kampuksille. Yksi 1 vastaaja jätti vastaamatta tähän 0 Edullinen Erikoisruokavalioiden Laadun kehittäminen Tarjolla on kysymykseen. Edullinenhinta hinta Erikoisruokavalioiden Laadun kehittäminen Tarjolla on lähiruokaa lähiruokaa huomioiminen huomioiminen Kysymys: Kannatatko keskitettyä vai hajautettua kampusmallia? jakoi vastaajia voimakkaasti. 11 melko yhtenäisen opposition. Hallitustähän kysymykseen neljä. Yksi on täyvastaajaa kannattaa hajautettua mallia ryhmiksi ennustetut Oikeat, Keskeisin ja toinen jokseenkin samaa mieltä ja 14 keskitettyä. Kolme kysyy, että mitä set, Puolueettomat, Fortis, Kuopion siitä, että opiskelun tulisi olla maksusillä on väliä? Selkeimpiä keskittämisen ainejärjestöliitto ja KuoLO eivät saa tonta. Kolmas on jokseenkin eri mieltä, kannattajia ovat kuopiolaiset ryhmät kovinkaan monessa kysymyksessä eikä neljä osaa sanoa. Ryhmä Oikeat Fortis ja Kuopion ainejärjestöliitto. aikaan yhtenäistä rintamaa. Ryhmistä hajoilee joissakin kysymyksissä lähes Toisaalta myös kuopiolainen KuoLO on eniten levällään sisäisesti näyttäisivät yhtä paljon. Ryhmä Puolueettomista yksimielisesti hajautetun mallin kanvaalikonedatan perusteella olevan vain yksi vastasi vaalikoneeseen, joten nalla. On tosin hiukan epäselvää, mitä Keskeiset. Esimerkiksi kysymykseen yhtenäisyydestä on vaikea sanoa. kysymyksellä tarkoitetaan. EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleviOppositioon povatut IViVa, Itämaan Edustajistoryhmien vastauksia en opiskelijoiden lukukausimaksuista vihreät tietäjät ja Demariopiskelijat katsellessa vaikuttaa siltä, että jos on Keskeisten kantaa yksinkertaisesti ovat puolestaan samoilla linjoilla useishallitusneuvotteluissa tullaan ennamahdotonta tulkita. Kuuden edaattorin sa kysymyksissä. Punaisia ja vihreitä koituun lopputulokseen, saa ISYY ryhmästä vaalikoneeseen vastasi viisi ja ryhmiä yhdistävät etenkin kysymykset kelijoiden asumisvaikuttamisessa tulee keskittyä ensisijaisesti (voit valita yhden vastausvaihtoehdon) iseen Luentomateriaalit palvelemaan yhteistä hyvää 13 2 1 OPISKELIJARUOKAILU- Opiskelijaruokailun tärkeimmiksi kriteereiksi uusi edustajisto näkee edullisen hinnan, erikoisruokavalioiden kehittämisen ja laadun kehittämisen. Lähiruoan tarjoamista halutaan etenkin IViVassa, Kuopion ainejärjestöliitossa, Fortiksessa ja demariopiskelijoissa. Ruoan hyvä maku on tärkeää erityisesti Keskeisille. Vain kaksi edaattoria, molemmat IViVasta, haluaa mahdollisimman paljon luomua. OPISKELIJOIDEN ASUMINEN - Opiskelijoiden asumisvaikuttamisessa edustajisto pitää selvästi tärkeimpänä opiskelija-asuntojen määrän lisäämistä. Siitä ovat yhtä mieltä kaikki IViVan, Vihreiden ja Demariopiskelijoiden vastaajat sekä seitsemän vastaajaa muista ryhmistä. Erilaisten asuntotyyppien monipuolinen saatavuus saa kannatusta Keskeisiltä, Oikeilta, Fortikselta ja Kuopion ainejärjestöliitolta. Yleisiin vuokramarkkinoihin vaikuttamista pitävät tärkeimpänä kaksi edaattoria Kuopion ainejärjestöliitosta sekä toinen KuoLOn vastaajista. Opiskelija-asuntojen energiatehokkuutta parantaisi yksi Keskeinen. Opiskelijoiden asumisvaikuttamisessa tulee keskittyä ensisijaisesti (voit valita yhden vastausvaihtoehdon) Opiskelijoiden asumisvaikuttamisessa tulee keskittyä ensisijaisesti 19 18 Kannatus, vastaa valita vaihtoehKannatus, kunkun vastaaja sai valitasai vaihtoehdoista ensisijaisen. doista ensisijaisen 17 16 Eri vaihtoehtojen kannatus, kun vastaaja sai valita niistä enintään kolme. Hyvä Hyvämaku maku Tarjolla on Tarjolla on mahdollisimman mahdollisimman paljon luomua paljon luomua SYL:n kampanjoihin osallistumisesta ja lukukausimaksuista, mutta valtaosassa muitakin asioita ne näyttäisivät löytävän toisensa hallitukseen arveltuja ryhmiä paremmin. Uuden edustajiston jäsenistä vaalikoneeseen jättivät vastaamatta Mikko Puhakka, Jenna Hattunen ja Jyrki Kalaja Oikeista, Jussi Herranen ja Miika Raudaskoski Puolueettomista, Jussi Mäki, Sonja Aukee ja Anna-Kaisa Lampela Kuolosta, Juho Ikonen Keskeisistä sekä Hanna Pulkka Itämaan vihreistä tietäjistä. Jo yli sata maailman yliopistoa ja korkeakoulua julkaisee luentojaan ja opintomateriaalejaan yhteisen hyvän nimissä Internetissä. Suomessa Opencourseware- toimintaan on herännyt vasta ammattikorkeakoulu Metropolia. - Jussi Valonen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuvitus 15 14 13 12 11 10 Kannatus, kun vastaaja sai valita vaihtoehdoista ensisijaisen. 9 8 7 Erilaisten asuntotyyppien monipuoliseen saatavuuteen Yleisiin vuokramarkkinoihin vaikuttamiseen 6 Opiskelija-asuntojen energiatehokkuuden parantamiseen 5 4 3 2 1 0 Opiskelija-asuntojen määrän Opiskelija-asuntojen määrän lisäämiseen lisäämiseen 12 Eril. asuntotyyppien moniErilaisten asuntotyyppien monipuoliseen puoliseen saatavuuteen saatavuuteen Uljas 9 | 2. 12. 2011 Yleisiin vuokramarkkinoihin energiaYleisiin vuokramarkkinoihin vaikuttamiseen Opisk.-asuntojen Opiskelija-asuntojen energiatehokkuuden parantamiseen vaikuttamiseen tehokkuuden parantamiseen Massachusetts Institute of Technology (MIT) aloitti huhtikuussa 2001 projektin nimeltä Opencourseware (OCW). Päämääränä on julkaista yliopiston luentomateriaali ilmaiseksi kaikkien saataville Internettiin. Alkamisensa jälkeen projekti on laajentunut maailmanlaajuiseksi Opencourseware Consortiumiksi, jossa on jäsenenä yli sata yliopistoa ja korkeakoulua. Suurin osa löytyy Yhdysvalloista, Euroopasta (erityisesti Espanja) ja Japanista. Yksi tuoreimmista jäsenistä on ammattikorkeakoulu Metropolia Helsingissä, joka aloittaa kurssimateriaalin julkaisemisen tänä syksynä. Kirjoitushetkellä luentoja ei ole vielä julkaistu. Jäsenyyden olettaisi sopivan hyvin myös Itä-Suomen Yliopistolle, ovathan sen toimintaa ohjaavat keskeiset arvot tieteen vapaus, eettisyys ja oikeudenmukaisuus. Viestintäjohtaja Eero Tuomiston mukaan yliopisto ei kuitenkaan suunnittele projektiin liittymistä. Painava syy on varmasti se, että Consortiumin olemassaolo selvisi vasta allekirjoittaneen tiedustellessa asiaa puhelimitse. Tietoisuus projektista ei ole ilmeisesti vielä levinnyt periferiaan. Tutustuminen saattaa olla aiheellista, sillä Opencourseware voi hyvinkin viitoittaa tietä yliopistojen tulevaisuuteen. Palvelulle on selkeästi tilausta: MIT raportoi OCW-sivustolleen kohdistuvan miljoona vierailua kuukaudessa, käännökset mukaan luettuna 500 000 lisää. Yli 80 prosenttia kävijöistä on opiskelijoita ja itseopiskelevia. Määrä varmasti kasvaa entisestään kunhan palvelua kehitetään ja kurssisisällön laatua parannetaan. Tähän mennessä perustajayliopisto on julkaissut 2000 kurssia. Luentomateriaalien laajuus vaihtelee lyhyistä kuvauksista ja kirjalistoista harjoitustehtäviin ja kokonaisiin videoluentoihin. Tiedekuntien välillä on myös suurta vaihtelua. Aineisto julkaistaan Creative Commons-lisenssin alaisena aina kun mahdollista ja se soveltuu näin itseopiskelun lisäksi opetukseen. Consortiumin muissa yliopistoissa valikoima on vielä huomattavasti suppeampi, mutta suunta on pelkästään ylöspäin. Opencourseware Opencoursewaren käyttöoikeudet ovat Creative Commons (CC) lisenssin alaisia. Lisenssejä on useampaa tyyppiä, joista julkaisija valitsee itselleen sopivimman. CC tarjoaa vaihtoehdon perinteiselle ”kaikki oikeudet pidätetään”-mallille ja tekee omien töiden käyttöoikeuksien määrittämisen helpoksi. Useimpien Opencourseware-sivujen lisenssi antaa oikeuden kopioida, jakaa ja soveltaa sisältöä kuten itse haluaa. Ehtoina on että mainitsee tekijän ja käyttötarkoitus ei ole kaupallinen. Mahdolliset omat sovellutukset täytyy myös jakaa samoilla ehdoilla. Opetuskäytössä riittää että mainitsee tekijän ja päivämäärän sekä sisällyttää linkin Creative Commons-lisenssiin, joka löytyy käytetyltä Opencoursewaresivustolta. Uljas 9 | 2. 12. 2011 13 Kuvaten Kuvaten Liike 2 Nadja Pärssinen ottaa tuntumaa esiintymislavan lattiaan ennen yleisön saapumista. 3. Viime hetkellä kaivetaan esiin neula ja lankaa. Alina Leonidchenko ompelee esiintymisasuaan vain hieman ennen esitystä. 1. Alina Leonidchenko venyttelee valmistautuessaan esiintymään. Yksin sateessa? -tanssin ja improvisaation festivaali tarjosi torstaina 24.11. mahdollisuuden kurkistaa tanssiteosten luomisprosessiin. - Joona Sipi, teksti & kuva "Tanssintekijät stagella" kokosi Joensuun Pakkahuoneelle neljä eri vaiheissa olevaa luovaa teosta. Illan tarkoituksena oli antaa artisteille mahdollisuus esitellä tulevaa tuotantoaan sekä ohjata luovaa prosessiaan vuorovaikutuksessa oikean yleisön kanssa. Anniina Aunolalle oli tärkeää koetella miten aito vuorovaikutustilanne yleisön kanssa vaikuttaa omaan esiintymiseen. Hänen käsikirjoittamansa ja ohjaamansa Poliittiset iltamat -konsepti tekee katsojasta itsestään osan dynaamisesti rakentuvaa esitystä. Rohkea 14 Uljas 9 | 2. 12. 2011 teos vaatii helposti lähestyttävän ja aidon esiintyjän, joka kykenee vetämään yleisön katsojan roolista lavalle. Sanonnan mukaan keskeneräistä teosta ei tulisi arvostella. Moni esiintyjistä kokikin jännittäväksi esittää keskeneräistä luomusta. Toisaalta tilaisuus oli ainutlaatuinen mahdollisuus ottaa vastaan kritiikkiä jo teoksen luomisvaiheessa. Samalla esittäjät saivat kanavan markkinoida omaa tuotantoaan; houkutella tulevaa yleisöä ja kiinnittää rahoittajien huomio. Uljas 9 | 2. 12. 2011 15 4. Riikka Lindströmin, Alina Leonidchenkon ja Anna Venäläisen Leikki -työnimellä esitettävä teos odottaa alkuaan. Taiteilijat jännittävät käytävässä estradille nousemista. 7. ja 8. Nadja Pärssinen päästää itsensä irti improvisoidessaan lapsuuden muistoja. 9. Anna Venäläisen ja Niko Pentikäisen tanssi ja Laura Kaljusen, Roosa Tourusen ja Salli Anttosen musiikki yhdistyvät Halla -teoksessa. 5. Riikka Lindström, Alina Leonidchenko ja Anna Venäläinen esittävät ”Leikki”-teostaan. 6. Anniina Aunola pyytää takanaan seisovaa yleisöä sulkemaan silmänsä ja ajattelemaan musiikkikappaletta. 10. Halla -teos päättyy. Kiitos ja kumarrus yleisölle, jonka on vuoro esittää näkemyksiään esityksestä. Uljas 9 | 2. 12. 2011 17 Kolumni | tiedeuskonto Keskiajalta terve! Opiskelua helpottavat työkalut: J Notkeampi työkalupakki Opiskelu kuormittaa, ja tiettyyn pisteeseen asti sen pitääkin. Nykyisellään opiskelija vain rasittuu aivan vääristä syistä. Opiskelun siirtyessä verkkoon, laahaa ohjelmistojen ja sovellusten käytettävyys perässä. - Erkka Hänninen, Eeppi Nieminen, Anne Katisko ja Tiina Kuokkanen, teksti & kuvat R yhmätyön takominen Moodlella on kuin kivirekeä raahaisi ja esityksen tuottaminen ikiaikaisella PowerPointilla on melkein yhtä kankeaa. Tekniikan kanssa tappeleminen vie turhaan tilaa luovuudelta. Parempaakin täytyy olla tarjolla ja Kauppatieteiden innovaatiokulttuurit -kurssin opiskelijat lähtivät etsimään sitä ryhmätehtävässään. ”Työryhmämme lähti miettimään, mikä helpottaisi opiskelun joustavuutta, ryhmätöiden sujuvuutta ja etätyöskentelyn laajempaa mahdollistamista. Halusimme löytää työskentelymenetelmiä, joita kaikki opiskelijat voisivat hyödyntää esimerkiksi ryhmätöissä, esitelmissä ja pro gradu – tutkielmissa. Kurssilla löysimme, kokeilimme ja esittelimme työkaluja, joita hyödyntämällä voidaan olennaisesti helpottaa opiskelua ja edistää joustavuutta ja luovuutta”, kurssilaiset kertovat. ”Työryhmämme jäsenistä jokainen aikoo tulevaisuudessa käyttää työkaluja ainakin ryhmätöissä ja esityksissä. Haluamme, että muutkin opiskelijat Go!Animate goanimate.com Plussat + Helppokäyttöinen + Ilmainen + Suomenkieliset äänet Miinukset - Ilmaisversion rajoitukset - Osa äänistä konemaisia Go!Animaten avulla pelastat tylsemmänkin esityksen. Esityksien pitämiseltä ja niiden seuraamiselta on nykypäivänä vaikea välttyä. Voit välttyä pitämästä kuivaa Prezi www.prezi.com Plussat + Visuaalinen näyttävyys + Helppokäyttöinen, ei vaadi asennusta + Esitystä voi muokata yhdessä internetin välityksellä Miinukset - Esitykset julkisia ilmaisversiossa Prezi on pilvipalveluun pohjautuva esitysohjelmisto, joka julkaistiin 2009. Adam Somlai-Fischer, arkkitehti ja toinen Prezin perustajista, ohjelmoi alunperin omia 18 Uljas 9 | 2. 12. 2011 hyötyvät oppimistamme menetelmistä ja työkaluista. Jos sinulla on tiedossa vastaavia työkaluja tai menetelmiä, tuothan ne tiedoksi muille. Tietoa jakamalla siitä saadaan paras hyöty”, he vetoavat Ryhmä nostaa esittelyyn neljä opiskelua helpottavaa työkalua. Keskustelun avaamiseksi. Powerpoint maratonia lisäämällä esitykseesi animaation. Go!Animate on pilvipalveluna toimiva animaatiostudio, jonka avulla animaatioiden tekeminen on naurettavan helppoa. Valitset vain taustan, hahmot, lisäät halutessasi liikettä tai efektiääniä ja lopuksi kirjoitat hahmoille vuorosanat. Hahmoja, taustoja, esineitä ja muita erilaisia vaihtoehtoja on lukematon määrä. Lopuksi vain esikatse- let animaatiosi, niin Go!Animate kasaa kaiken yhteen ja mikä parasta, kirjoitetut vuorosanat muuttuvat puheeksi. Mikä voisi olla parempi tapa saada yleisösi kiinnostumaan esityksestäsi, kuin hauska itse tehty animaatio. Pyyntö lukijalle: Jos sinulla on tiedossa vastaavia työkaluja tai menetelmiä, tuothan ne tiedoksi muille, sillä vain jakamalla tiedon muutkin voivat niistä hyötyä. zoomautuvia esityksiä pohjapiirrostensa havainnoillistamiseen. Hänen asiakkaansa ihastuivat esityksiin ja halusivat tietää miten esitykset oli tehty. Suostuttelujen jälkeen Somlai-Fischer vakuuttui, että hänen kannattaa luoda esitysohjelmisto, jota kaikki voivat käyttää. Prezi tarjoaa mahdollisuuden tehdä aivan erilaisia visuaalisempia esityksiä verraten yleisesti käytössä olevaan Microsoft Powerpointtiin. Prezi vie katsojansa ikäänkuin matkalle esityksen aiheeseen. Prezi esityksen luominen on helppoa, menet vain osoitteeseen www.prezi. com ja aloitat, esitykseen pystyy liittämään mitä tahansa; muotoja, tekstiä, kuvia, jopa Youtube videoiden liittäminen suoraan esitykseen onnistuu Prezillä. Lisäksi esityksesi ovat aina saatavilla internetissä, ja voit muokata, sekä esittää niitä milloin vain mistä vain, yhdessä tai opiskelijakavereidesi kanssa. Citavi www.citavi.com Plussat + Suora haku tietokannoista + Vähentää ylimääräistä työtä + Ilmaisversion kattavuus Miinukset - Käyttö vaatii opettelua - Ei hakua artikkeleiden sisällöstä - Ei toistaiseksi tue Joskua Google+ Hangout plus.google.com Plussat + Ryhmätyöt on helppo tehdä etänä webkameran välityksellä + Työskentelijät voivat muokata yhdessä samaa dokumenttia + Luentojen lähettäminen etäopiskelijoille olisi mahdollista reaaliaikaisesti Miinukset - Ohjelma vaatii rekisteröitymisen - Tarvitaan web-kamera tehokkaaseen työskentelyyn Google + Hangout-palvelun avulla ryhmätyöt onnistuvat todella kätevästi. Palvelu mahdollistaa web-kameran välityksellä vide- Jokainen yliopisto-opiskelija joutuu jossain vaiheessa tuskailemaan lähteiden kanssa, viimeistään pro gradua kirjoittaessaan, siis mikäli aikoo joskus valmistua. Lähteiden ja viitteiden hallinnan ei tarvitse viedä puolta tutkielman tekemiseen varatusta ajasta, eikä siihen tarvitse käyttää ensimmäistäkään yliviivausta tai post-it-lappua, siis mikäli ei halua. Citavi, avulla on mahdollista suoriutua koko lähteiden hallinnan prosessista. Ohjelmalla voi tehdä hakuja artikkelitietokannoista ja ladata haluamansa artikkelit, mikäli ohjelmaa käyttää yliopiston verkossa, muussa tapauksessa artikkeleiden viitetiedot täytyy tuoda erillisessä tiedostossa tai lisätä käsin. Tämän jälkeen Citavin avulla on helppo ryhmitellä lainauksia ja kommentteja. Kaiken kruunaa parilla klikkauksella saatava lähdeluettelo. oneuvottelut, joissa ryhmä voi kokoontua etänä Internetissä. Palvelu on ilmainen, se vaatii vain kirjautumisen ja ohjelman asentamisen. Nykyään monet kurssit voidaan hoitaa etäsuorituksen avulla ja ihmiset saattavat olla jopa eri paikkakunnilla ryhmätöitä tehtäessä. Moodle on melko kankea ympäristö tähän, joten Google + Hangoutpalvelun välityksellä etätyöntekijät ja luokkajäsenet voivat keskustella videoneuvotteluissa. Palvelun avulla on myös mahdollista muokata samaa dokumenttia siten, että jokainen voi osallistua kirjoitustyöhön ja nähdä muiden tuotokset saman tien. Google + Hangout-palvelun neuvotteluun voi osallistua jopa kymmenen ihmistä kerrallaan ja 25 henkilöä voi samanaikaisesti seurata neuvottelua netin välityksellä. Tämä mahdollistaa esimerkiksi luentojen lähettämisen etätyöjäsenille reaaliaikaisesti. Keskustelun aikana pystyy halutessaan näyttämään oman tietokoneen työpöytänsä sisältöä ja esittelemään muille jäsenille vaikkapa kuvia, taulukoita tai mielenkiintoisen nettisivuston sisältöä. Kaikki dokumentit, joita neuvottelun aikana käsitellään, jäävät ohjelmaan talteen automaattisesti ja niihin voi palata myöhemmin dokumentit-osion kautta. oulu on peruttu. Joosef tunnusti. Ytimekäs toteamus on varastettu sanataideteoksesta, joka sijaitsi aikoinaan Suvantosillan jyhkeässä betonissa. Siitä se on sittemmin putsattu pois jonkun mielensäpahoittajan toimesta. Tietääkseni Joosef ei ole vieläkään tunnustanut, vaikka epäilyksen varjo Jeesuksen neitseellisen syntymän yllä velloo edelleen. Epäily ei kuitenkaan koskaan kiirinyt UEF:n koulutuspolitiikkaan. Jeesus pyörii vielä kuvioissa, mutta eräs toinen historiallisesti merkittävä hahmo on uudelleen teloitettu. Siitä on nyt Henkilöreilu vuosi, kun kohtaisesti UEF:n lähettäminulla ei tieten- mässä tiedotkään ole mitään teessa Sokrates tuomittiin kuoleJeesusta vasmaan. Taustalla taan, ei ainakaan samat vanhat syyt eli nuorison sen enempää, turmeleminen ja mitä minulla on jumalanpilkka. Judith Butleria Nuoriso turmeltuu viisauvastaan denrakkaassa työttömyydessään, ja pyhä kolminaisuus: teho, tuotto ja tukku rahaa jäävät palvomatta. Jäljelle jää Jeesus ja joulupöydän tyytyväinen sika, sillä yliopistostamme valmistuu sentään meidän lohduksemme vielä Jumalanmiehiä. Ymmärrettävästä vastustuksesta huolimatta naisiakin. On toki mautonta vertailla näitä sangen pehmeitä tieteitä toisiinsa, enkä sitä tietenkään mielelläni tekisi, mutta jostain se vihollinen on etsittävä ja jotkut nyt sattuvat olemaan vain helppoja kohteita. Henkilökohtaisesti minulla ei tietenkään ole mitään Jeesusta vastaan, ei ainakaan sen enempää, mitä minulla on Judith Butleria vastaan. Asiat riitelevät, ei ihmisen pojat. Pitäisi tietenkin iloita siitä, että kaikenlaista sitä mahtuu yliopiston tieteellisyyden sateenvarjon alle, mutta kun ei sitten kuitenkaan mahdu. Oppia on otettava vanhasta suomalaisesta ajatuksesta: se on aina minulta pois, jos muilla menee hyvin. Joulu siis tulee taas, aivan kuten aina ennenkin. Sen tulemista eivät edes Joosefin tunnustukset estäisi. Näin on aina ollut ja näin tulee aina olemaan. Tällaiset kulttuurilliset riitit ylläpitävät sosiaalista koheesiota ja tätä suomalaista arvopohjaa ei ajan hammas nakerra. Päinvastoin, uutisia ja päivän politiikkaa seuraamalla on voinut huomata, että Suomessa kellot tikittävät vastapäivään. ” Olli Kaarakka Kirjoittaja lyö kovempaa kuin Jeesus Uljas 9 | 2. 12. 2011 19 Kulttuuri Kuvaten Kalenteritytöt syöpää vastaan Vieraantunutta, mutta elämänmyönteistä poppia Kalle Kaasinen ehtii tuskin istahtaa Wanhan Jokelan pöytään, kun häntä jo pyydetään paikkaamaan ravintolan esiintyjävajetta tulevana lauantai-iltana. 24-vuotias artisti onkin Joensuun keikkakuvioissa tuttu näky: trubaduuriesiintymisiä Kaasinen on kaupungissa tehnyt 17-vuotiaasta asti ja plakkarista löytyy myös 2010 Rokit-bändikilpailun voitto Nestor-yhtyeen laulusolistina. ”Musisointi ja laulunteko on ollut aina helppoa. Ideoita syntyy vahingossa ja kokonaisia biisejä niitä kehittelemällä,” Kaasinen kertoo. Vaikka kilpailumenestyksen myötä lupaavan ep:n julkaissut ja Ilosaarirockissakin esiintynyt Nestor tuli taannoin tiensä päähän, Kaasinen ei siitä lannistunut. Päinvastoin, hän on saanut juuri valmiiksi oman levyllisen uusia kappaleita. ”Bändipestin aikana keskityin pääasiassa laulajan rooliin, ja paluu kokonaan omien biisien pariin tuntuu oikein hyvältä,” Kaasinen kertoo. Aiemmin itseään yksin kitaralla säestänyt laulaja-lauluntekijä ei siltikään esiinny uudella Ilmeep:llään itsekseen, vaan taustalla soittavat Joensuun tiiviiden muusikkopiirien ansiosta muun muassa Stellan kitaristi Heikki Marttila ja 51koodia-yhtyeen basisti Petri Varis. Myös uudet laulut ovat akustisen näppäilyn sijaan selvästi bändille kirjoitettuja ja sovitettuja. ”Biisit ovat tarkoituksella lyhyitä pop-ralleja. Laulu on on silloin valmis, kun sen parasta osaa ei pysty sanomaan,” Kaasinen summaa. Bändilevystä huolimatta hän tulee lähitulevaisuudessa keikkailemaan lähinnä soolona, sillä aikatauluongelmien takia nykyistä yhtyettä on vaikea saada kasaan keikoille. Miltä Kalle Kaasisen uusi Ilme sitten kuulostaa? Laulut ovat kuulaita ja raikkaita, 90-lukulaisia ja amerikkalaisia. Ei yllätä, että Kaasinen kertoo pitävänsä esimerkiksi Smashing Pumpkinsista, Jeff Buckleysta ja Elliott Smithista, sillä sen verran vahvasti ollaan toissavuosikymmenen vaihtoehtomusiikin maisemissa. Kappaleet ovat kuitenkin huomattavasti enemmän pop kuin rock, ja biisejä kuljettavat haikeat laulumelodiat tarttuvat päähän herkästi. Kaasisen ääni Kalenteritytöt 2012 -kalenteria saa nyt ostaa seinän koristukseksi. Pohjois-Savon syöpäyhdistyksen hyväksi myytävän kalenterin tuotto käytetään lyhentämättömänä pohjoissavolaisten syöpään sairastuneiden tukitoimintaan. Kalenterin innoittanut Tim Firthin kirjoittama näytelmä Kalenteritytöt pyörii Kuopion kaupunginteatterin ohjelmistossa. Todellisuuteen perustuva tarina seuraa englantilaisen hyväntekeväisyystempaukseen osallistuvan naisporukan edesottamuksia. Uusimpana projektina heillä on kerätä tyttökalenterilla rahaa paikallisen syöpäosaston odotushuoneen sohvaan. Kuopioon näytelmän on pehmeä ja jutusteleva, ja sanoitukset toimivat sille ajoittain oivana kontrastina; ”Hurry up/we haven't got the whole day/to fuck around here” todetaan suorasanaisesti kappaleessa Dour. On harmi, että levyn kolme ensimmäistä kappaletta jäävät kaikki reilusti alle kolme minuuttia kestävinä hieman tyngiksi. Vaikka pituus onkin tietoinen ratkaisu, jokaiseen lauluun olisi varmasti mahtunut vielä laadukas osa tai pari sellaista. Myös ep:n viimeinen raidaksi tyrkätty Sauma on hieman hämmentävä ratkaisu. Se on jotain aivan muuta kuin altsupoppia: kappaletta voisi luonnehtia suomalaiseksi näkemykseksi hämyisestä Twin Peaks -jazzista. Se tuo mieleen ensin Joose Keskitalon ja sitten Jarkko Martikaisen. Tämä itsemurhaballadi jää levyn muihin kappaleihin verrattuna etäiseksi, johtuen varsin erityylisestä ja kovatasoisesta seurasta. Kaasisen bändeineen näkisi myös mielellään keikalla, jolloin napakat sovitukset eivät typistyisi pelkiksi mies ja kitara -laulelmiksi. Joose ja Mirel Kuopiossa Joose Keskitalon ja Mirel Wagnerin yhteiskiertue Huone nro.8 saapuu Kuopion Henrys Pubiin 8. joulukuuta. Wagnerille jouluinen Suomen kiertue toimii alkuverryttelynä tammikuussa starttaavalle Keski-Euroopan ja Englannin kiertueelle. Artistin esikoisalbumi julkaistiin hiljattain Euroopassa ja Niko Salovaara, teksti & Joona Sipi, kuva Neulontaoppia vaihtareille ISYY:n Joensuun kampuksen kansainvälisyyskerho ESN Joensuu aloitti noin vuosi sitten Knitting Club- toiminnan vaihto-opiskelijoille. Suomalaisopiskelijoiden neulontapiiri tarjosi hyvän idean alkoholittomasta tekemisestä vaihtareille. Knitting Clubia on vetänyt tänä syksynä Anni Pasanen ja hänen lisäkseen tapaamisissa on käynyt muitakin suomalaisia opiskelijoita ja ESN-aktiiveja. Vaikka kerho on suunnattu vaihtareille, ei suomalaisia ovelta käännytetä. Ainakin marraskuun loppuun jatkuvissa tapaamisissa kävi alussa paljonkin väkeä. Keväällä toiminta jatkuu ja Anni uskoo, että uudet vaihtarit innostuvat kerhosta. Mukaan kerhoon voi tulla milloin vain, vaikka ilman puikkoja ja osaamatta neuloa. Suurimmalle osalle vaihto-opiskelijoista neulominen ei olekaan tuttua. ”Jos ovat op- 20 Uljas 9 | 2. 12. 2011 on ohjannut vieraileva tähti Petteri Sallinen, lavastuksen takaa löytyy Liina Kotimaa ja puvut ovat Mirkka Nyrhisen käsialaa. Näytelmän inspiroiman todellisen kalenterin kuvissa esiintyvät näyttelijät Annukka Blomberg, Riina Björkbacka, Sari Happonen, Henna Haverinen, Lotta Huitti, Lina Patrikainen, Katri-Maria Peltola, Seija Pitkänen ja Virpi Rautsiala. Kalenterin kuvasi Sami Tirkkonen. 12 euron hintaista kalenteria myydään Kuopion kaupunginteatterin lippukassalla ja Pohjois-Savon Syöpäyhdistyksessä. Sitä sitä voi ostaa ennen näytöksiä ja väliajoilla. pineet niin äidiltään tai mummoltaan”, Anni Pasanen sanoo ja jatkaa että osa luo vielä silmukoita kun toiset jo neuloo sukkia. Tapaamiset kuluvat perustekniikkaa opetellen, jutustellen ja musiikkia kuunnellen. Yksi haaste rennoissa tapaamisissa on: neulomisen opettaminen englanniksi on hankalaa, kun moni vaihto-opiskelijoista saati sitten suomalaisista ei tiedä termejä englanniksi. Facebook-ryhmästä, Knitting Club (ESN Joensuu), löytyykin neulontalinkkejä. ESN Joensuun Knitting Club tiistaisin kello 17–19 luokassa Ag102 Katja Hätinen, teksti & kuva Englannissa se julkaistaan tammikuussa. Keskitalo puolestaan julkaisee Kolmas maailmanpalo -yhtyeensä kanssa helmikuussa albumin, joka kantaa nimeä Vyötä kupeesi ja tule!. Molemmat artistit esittelevät kiertueella myös uutta materiaalia. Palkittu ukrainalainen täppäili Maljassa Kansanmusiikkipainotteinen Kaikenkansan klubi toi jälleen nimekkään artistin Kuopioon marraskuun lopulla. Tällä kertaa ravintola Maljassa järjestetyssä iltamassa vieraili ukrainalainen kitaravelho Enver Izmaylov. First European International Guitarist palkinnon voittanut Izmaylov on tullut tunnetuksi omintakeisesta tyylistä soittaa näppäilemällä kitarankieliä sormenpäillä aivan kuin otelaudalla olisi pianon koskettimet. Izmaylovin musiikin voisi sanoa olevan folk-musiikkia, jossa kuuluu vahvasti etenkin turkkilaisen ja balkanilaisen kansanmusiikin vaikutteet. Varhaisessa keskiviikkoillassa kuopiolaisyleisö sai ihastella taiturimaisen soiton lisäksi myös vaikuttavaa kurkkulaulua, joka nousikin välillä aavistuksen paikallaan polkeneen setin kohokohdaksi. Ennen Izmaylovia lavalla nähtiin Kuopiolaisen Minna Rusasen johtama popahtavaa folkia esittänyt MR-Trio, haitarissa Petri Makkonen ja saksofonissa Katja Koskinen. Taiteilijoiden painajaisesta Joensuulaisen taideyhdistys Harhan taiteilijat tuovat painajaisensa näytille yhteisnäyttelyssään, joka aukeaa 2. joulukuuta Galleria Harhassa. Kukin taiteilija on käsitellyt teemaa tavallaan ja synnyttänyt omastaan kumpuavan painajaismaisen näkymän. Esillä on maalauksia, grafiikkaa, piirroksia ja veistoksia. Painajainen Harhassa -näyttely Galleria Harhassa (Kauppakatu 44) 2.-30. joulukuuta. Verispesiaali jatkuu joulukuulle JKuopion ylioppilasteatterin ja KutKut-teatterin yhteistuotos Verispesiaali perhenäytelmä esitetään vielä kolmesti joulukuun alussa. Tarja Ruipon käsikirjoittama ja ohjaama näytelmä kertoo sivustaseuraajan silmin Kärpästen perheestä. Rooleissa nähdään Jari Holopainen, Tiina Paakko, Tarja Ruippo ja Mari Sihvo. Viimeiset esitykset ovat 3., 4. ja 10. joulukuuta Työnkulmalla. Lisätietoa osoitteesta www.kuopionylioppilasteatteri.net. Joensuun YT improilee Joensuun ylioppilasteatteri viskasi suunnitelmat nurkkaan ja lähti improilemaan. Ylioppilasteatterilaisten uusi improvisaatioryhmä Improstaatit polkaisi pystyyn improklubin Kerubiin. Illoissa esiintyjät tuottavat improvisoituja kohtauksia yleisön ja tehtävänantojen määrittämissä kehyksissä. Seuraavan kerran teatterilaiset syöksyvät tuleen 14. joulukuuta kello 20. Illanviettoon on vapaa pääsy. Hannibal julistaa Henkassa Marraskuun alussa levyn Viimiseen hengenvetoon julkaissut Hannibal & Joku roti mafia, Edorf, Tykopaatti ja Tapani Kansalainen saapuvat 2. joulukuuta Kuopion Henrys Pubiin.Yhteiskunnan tilaa kommentoivana räppärinä Hannibal saa Palefacen vaikuttamaan juuri siltä, miksi kalpeanaamaa on mediassa kutsuttu – Suomen Bonolta. Hannibal tarjoilee suoraa puhetta maailman tilasta: ”Niin kauan ku ihmisissä löytyy ääliöitä niin mulla on biisiaihe!” Soihdut itsenäisyyden sankareille Ylioppilaskunnan perinteinen itsenäisyyspäivän soihtukulkue järjestetään kampuksilla tuttuun tapaan. Kuopiossa kokoonnutaan entisen Sotilaskodin (Puistokatu 18) edessä. Kulkue lähtee liikkeelle kello 18. Soihtukulkue kävelee torille, jossa puheen pitää ylioppilaskunnan puheenjohtaja Sara Remes. Joensuussa kulkue lähtee Carelian edestä kello 17 ja kulkee keskustan läpi sankarimuistomerkille, johon lasketaan seppele ja kuullaan ylioppilaskunnan varapuheenjohtaja Mikael Taylorin puhe. Osallistujilta toivotaan siistiä pukeutumista, mieluusti päälle tumma takki ja ylioppilaslakki. Uljas 9 | 2. 12. 2011 21 ” Kirjeenvaihtoa, valokuvia ja julisteita oli jäänyt tähän Aukustin viimeiseen taloon. Harmittaa ettei aiemmin ole saatu häntä tunnetuksi Ihmisvaraston siivousvuoroja ja masennuslääkkeitä Rillumareita vai suurta vedätystä? Todellisuus unohdetusta laulaja Aukusti Lätistä jää hämäräksi myös hyvin tehdyn elokuvan jälkeen. Miehen olemassaolosta ei löydy elokuvan lisäksi juuri mitään todisteita. Jussi Turunen, teksti A ukusti Lätti – laulu ei lakkaa kertoo dokumentaarisin keinoin kiihtelysvaaralaisen laulajapojan tarinan. Köyhyydessä elänyt ja sensuurin kynsiin joutunut Lätti on elokuvan mukaan rillumareiajan epätäydellinen sankari. Aluksi työväenliikkeen arvot sisäistänyt Lätti muuttui sodan aikana punaiseksi ja lauloi kiertueillaan rintamasotilaille ”Ryssäntapporallia” ja muita mielialaa kohottavia kappaleita. Häntä markkinoitiin Amerikkaa kiertäneenä maailmantähtenä, vaikka todellisuudessa Lätti voi laivamatkoilla huonosti eikä hän koskaan käynyt Amerikassa. Sodan jälkeen silloinen oikeusministeri Urho Kekkonen määräsi Lätin esiintymiskieltoon ja hän kuoli ollessaan lopulta laivamatkalla New Yorkiin 1972. Niin, mikä onkaan todellisuus? Elokuvassa itse Jukka Virtanen kutsuu Lättiä suomalaisen populaarimusiikin suureksi valehtelijaksi, joka muun muassa valehteli olleensa köyhästä perheestä. Ohjaaja Johannes Liemola törmäsi Joensuun torilla Heikki Määttään, joka keräsi nimiä Lätin adressiin. Aluksi Liemolaa ei tuntematon laulaja kiinnostanut, mutta hän palasi tapaamaan Määttää, joka asui Lätin viimeisessä kodissa Heinävedellä Kerman kylässä. Nähtyään mikä määrä Lättiin liittyvää tavaraa Määtällä oli kotonaan, tajusi hän saaneensa elokuvanaiheen. ”Kirjeenvaihtoa, valokuvia ja julisteita oli jäänyt tähän Aukustin viimeiseen taloon. Harmittaa ettei aiemmin ole saatu häntä tunnetuksi”, Liemola toteaa ensi-illan jälkeen. Määttä on koostanut Lätin levytykset CD:lle. Liemolaa itseään herkistää suuresti Lätin ensimmäinen suuri hitti ”Vankilan muurissa kasvoi pihlaja”. Elokuvasta on pistetty kopio DocPoint:iin, joka on Helsingissä järjestettävä dokumenttielokuvafestivaali. Liemola toivoo että hänen 22 Uljas 9 | 2. 12. 2011 elokuvansa on mukana ohjelmistossa. ”Kaikki Kehä kolmosen ulkopuolella tapahtuva ei saa ansaitsemaansa huomiota. Se on surullinen tosiasia”, Liemola pohtii elokuvansa mahdollisuuksia. Elokuvassa on haastateltu oikeita ihmisiä ja pyritty kauttaaltaan luomaan vaikutelma, että parrasvaloissa oleva henkilö olisi myös todellinen. Aukusti Lätin koko elämä on vaiheittain käyty läpi ja hänen esiintymisensä filmillä ja radiossa on saatu kuulostamaan aidolta. Silti kaikki ei tunnu olevan kohdallaan. Missä ovat Lätin elossa olevat sukulaiset? Miksi kukaan ei ollut kuullut koko miehestä ennen Liemolan elokuvaa? Miksi allekirjoittaneen armeijakaveri esiintyi sotilaana elokuvan ”arkistomateriaalissa”? Lättiä ei löydy syntymävuoden ja nimen perusteella Kiihtelysvaaran seurakunta-arkistosta eikä Joensuun maakunta-arkistosta. Kysely Heinäveden seurakunnan kirkkoherranvirastosta kuolinvuoden perusteella toi saman tuloksen: miestä ei löydy. Savonlinnan maistraatista ei myöskään löydetty Aukusti Lätti -nimistä henkilöä. Mitä muita todisteita Liemolalla on esittää tämän laulavan antisankarin olemassaolosta kuin elokuvansa? ”Tämän materiaalin lisäksi toivon että saamme painokuntoon mahdollisimman nopeasti Aukustin kokoomalevyn. Siellä on vajaa kaksikymmentä laulua.” Haluamatta kovasti viisastella, esimerkiksi Lordin levy ei ole vielä todiste, että sellainen hirviö todella on olemassa. Onko Lätti siis fantasiaa? ”Ai että Aukusti Lätti olisi keksitty henkilö? Sanotaan näin, että minä olen Aukustin matkassa käynyt sellaisen prosessin läpi, etten osaa ajatella tätä toisten kannalta uskon asiana. Tai että minun pitäisi vakuuttaa ihmisille mikä on totta ja mikä ei. Olen erittäin onnellinen ja tyytyväinen, että saan hänen tarinansa kertoa”, Liemola sanoo. T urvapaikanhakijoita, siivousvuoroja ja biljardin pelaamista. Niistä on Mäntyläksi kutsutun, syrjäisella maaseudulla sijaitseva vastaanottokeskus tehty. Tämän ihmisvaraston asukkaiden arkea kuvaa Tampereen yliopiston aikuiskasvatuksen professorin Juha Suorannan tuore pamfletti Vastaanottokeskus. Karkoittamispäätöksen saaneen afgaanipojan suojelemisesta ja Piilottajan päiväkirjasta tunnetuksi tullut Suoranta halusi kokemuksiensa jälkeen tutkia, kuinka Suomessa kohdellaan turvaa ja suojaa etsiviä turvapaikanhakijoita. Hän halusi tarjota heille itselleen mahdollisuuden kertoa jokapäiväisestä elämästään ja turvapaikanhakuprosessin nostattamista tunteista. Ääneen kirjassa pääseekin kahdeksan erilaista ja eri maista tulevaa turvapaikanhakijaa, joista osa vielä odottelee oleskelulupapäätöstä, kun taas osan kohtalo on jo selvillä. Turvapaikanhakijoiden kertomukset vastaanottokeskuksen arjesta ja mietteet Suomesta ovatkin ehdottomasti kirjan parasta antia. Elämä ihmisvarastossa kuulostaa jokseenkin siedettävältä heidän kertomanaan. Suurimmiksi ongelmiksi nousevat riidat eri kulttuureista tulevien naapureiden kanssa ja heikko tietämys suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista. Jotkut toivovat lisää suomen kielen opetusta, toisten harrastustoimintaa haittaa vastaanottokeskuksen syrjäinen sijainti. Kaikista eniten ahdistaa kuitenkin oleskelulupapäätöksen venyminen tai saatu kielteinen päätös. "Turvapaikanhakijan elämä on hämärässä elämistä. En tiedä, mitä tapahtuu, ja se aiheuttaa huolta ja ahdistusta", kiteyttää Aliksi kutsuttu mies. Jos turvapaikanhakijoiden kertomukset ovat kirjan helmiä, haastattelujen väliin ujutetut Suorannan henkilökohtaiset pohdintakappaleet ovat mielestäni auttamatta sikoja. Ainakin tätä lukijaa ärsytti ja huvitti Suorannan kukkahattusetämäinen tapa nähdä ongelmia sielläkin, missä edes turvapaikanhakijat itse eivät niitä nähneet. No, ainakin kirjailijan henkilökohtainen mielipide Suomen maahanmuuttopolitiikan tilasta tulee teoksessa hyvinkin selväksi. Periaatteessa Suorannan oman, välillä kauas käsiteltävästä asiasta lipsuvan, toisinaan järjettömyyksiin menevän pohdinnan olisi voinut jättää kokonaan pois ja antaa turvapaikanhakijoiden tarinoille vieläkin enemmän tilaa. Toisaalta, Suoranta esittää kirjassa myös kehitysideoita, joihin olisi helppo tarttua. Hän peräänkuuluttaa mahdollisuutta itseopiskeluun, parempaan Suomi-tietouteen ja vastaanottokeskuksen muuttamista enemmän seuratalomaisempaan suuntaan. Pamfletti on hyvinkin ajankohtainen ja ajatuksia herättävä, ja suosittelen kyllä tutustumaan teokseen, ainakin jos mielii osallistua laajana vellovaan keskusteluun maahanmuuttopolitiikasta. Ainakin Suorannan ajatus Suomen kansalaisen ja turvapaikanhakijan samanarvoisuudesta olisi hyvä sisäistää. Juha Suoranta: Vastaanottokeskus, Into Kustannus, 2011, 140 s. Maiju Pohjolainen Älä pakene kaikkea masennusta T Aukusti Lättiä eivät arkisto tai maistraatti tunne, mutta se ei estänyt tekemästä Lätistä doku- menttielokuvaa. Ohjaajan mukaan kyseessä ei ole uskon asia. Kommentti Olin Kiihtelysvaarasta kotoisin olevana onnesta soikeana, kun kuulin Aukusti Lätistä. Minun nurkiltani on lähtöisin sellainen sotaajan laulava heeros! Laulu lakkasi lyhyeen, kun näin hänestä tehdyn tuotoksen. Elokuva on ihana kerronnan keino ja dokumentti hieno tapa välittää katsaus tositapahtumiin. Jos kyseinen elokuva on tehty viihteeksi, niin mainiota. Jos se on tehty otettavaksi todesta, niin sopii tuota epäillä. Lähde: Johannes Liemola. Rokumentti-elokuva Aukusti Lätti – laulu ei lakkaa. iedetoimittaja Marko Hamilon uusi kirja Luonnollisesti hullu (2011) on yleistajuinen johdatus evoluutiopsykiatriaan. Tämä uusi tieteellinen suuntaus tutkii mielenterveyden häiriöitä ja niiden syitä evoluution valossa. Eräs teoksen tarkoitus on osoittaa, että monet lääketieteellisinä tai psykiatrisina häiriötiloina pidetyt asiat voivat jopa olla asioiden luonnollinen tila. On mahdollista, että esimerkiksi masennuksella on luonnonvalinnan kannalta hyödyllinen tarkoitus. Masentunut ihminen ei koe mielekkääksi sitä, mikä aiemmin on ollut mielekästä. Seurauksena ihminen alentaa rimaa eikä tavoittele kuuta taivaalta. Asian voi nähdäkseni ajatella niin, jos ihminen ei osaa vaikka laulaa tippaakaan ja sitten masentuu, koska menestystä ei tule kamalan äänen takia, masennus on tällöin varsin tarkoituksenmukaista. On ”luonnollista” että omien taitojen puute tässä tai tuossa asiassa masentaa, mutta sitten pitäisi tähdätä johonkin jonka voi oikeasti tavoittaa. Näin kokemus omasta riittämättömyydestä voi motivoida yksilöä oppimaan ja parantamaan sosiaalista asemaansa. Kirjasta löytyy mielenkiintoisia tekstejä seksistä, väkivallasta, peloista ja päihteistä. Luonnonvalinnan näkökulmasta esimerkiksi miehen ennenaikainen siemensyöksy, tuo ihmissuhdepalstojen kestosuosikkiaihe, ei ole ongelma lainkaan. ”Evoluution olettaisi karsivan tehokkaasti aidosti ennenaikaista siemensyöksyä – siis sellaista missä homma menee reisille – mutta miksi luonnonvalinta karsisi miehiä, jotka saavat siemensyöksyn heti kun penis vain on biologisesti tarkoituksenmukaisessa paikassa?” Hamilo kysyy. Väkivaltaa käsittelevässä kappaleessa Hamilo toteaa, että koulusurmien yhteydessä media ruokki tunteisiin vetoavaa mielikuvaa teineistä kävelevinä aikapommeina. Laajemmin tällainen hysteerinen reaktio johtuu hänen mukaansa aikaamme vaivaavasta psykologisesta lukutaidottomuudesta. Tämän taustalla on voimakas epätieteellisen psykologian ja psykiatrian, muun muassa psykoanalyysin, perinne. Hamilon toimittajatausta näkyy kirjan ja sen juttujen rakenteessa: Luonnollisesti hullu on mainio, helppolukuinen, tiukkaa asiaa sisältävä teos. Vaikka kyseessä on poleeminen tietokirja, saattaa joitain sen irrallisia kohtia lukea hyvinä pohdintoina: ”Luontoäiti ei ole niin lempeä kuin olemme halunneet. Henkinen pahoinvointi ei ole vain mielenterveyden häiriö, jonka riittävän resursoitu mielenterveystoimi voisi ehkäistä ennalta – luonnonvalinta ei yksinkertaisesti suunnitellut ihmistä onnelliseksi.” Luonnollisesti hullu (2011) kirjan kirjoittaja Marko Hamilo Marko Hamilo: Luonnollisesti Hullu. Avain. 2011. 159 s. Jussi Turunen Uljas 9 | 2. 12. 2011 23 Hyvää joulua! Arkillinen käärepaperia lahjojen peitoksi! Lahjavinkit: Julkulorista vintageen Joulu on taas ajankohtainen ja sitä myötä lahjahankinnat. Jos kokokerrasto tai juhlapöydän-konvehdit eivät riitä kuvaamaan lähimmäisenrakkauttasi lahjan saajaa kohtaan, on syytä pohtia molempien mieltymyksiä tarkemmin. Uljas kokosi Kuopiosta ja Joensuusta muutaman vinkin virittämään ja laajentamaan aatoksia lahjanhankinta reviiristä ja repertuaarista. -Jarkko Kumpulainen ja Laura Pitkänen, teksti & kuvat Kuopio Joensuu Kierrätyskoruja ja kihelmöiviä oivalluksia ketun. Liike löytyy osoitteesta Puijonkatu 12. Matti Mattsonin kierrätyskorupajassa Mustalippu liehumaan ja teetä huiviin! Minna Canthin katu neljässä on runollinen tunnelma. Kattilankansiin tehtyjen kellojen sekuntiviisareina viuhtoo kevyt ja hieno sulka. Aika lentää yli apeuden ja muistuttaa toisena hetkenä elämän hetkien tärkeydestä. Kierrätyskorupajasta löytyy lahjaidea jos toinenkin. Koruineen maailmaa kiertäneen Mattsonin teokset ovat ehtaa designia, mutta hinnat myös opiskelijan kukkarolle sopivia. Tuulikeloa mukaileva akvaariossa uiskenteleva kalanen maksaa 10 euroa, ja sopii viemisiksi vaikka kukan sijaan. Räjähtänyt Marimekko Ajattomia kuoseja ja yllätyksellisyyttä tarjoava Daiga-putiikki tarjoaa vaikka sun mitä. Jännittäviä vaatteita löytyy naisille ja lapsille, sekä rajoitetusti myös miehille. Osa valikoimasta on Daiga daiga duun omaa tuotantoa, osa turkulaisen sisarliikkeen Polkka Jamin mallistoa ja loput suomalaista käsityötä muualta. Tuotteissa on käytetty pääasiassa kierrätysmateriaaleja. ”Räjähtänyt Marimekko”, eräs vieraileva asiakas oli kuvaillut liikettä ystävälleen puhelimessa. Liikkeen pitäjä Katariina Haapalainen nostaa lahjavinkiksi keittiöpyyhkeen, ”Vinyyli on ystävä” –t-paidan sekä omaa tuontantoa olevan 24 Uljas 9 | 2. 12. 2011 Mummon posliinit löytävät haastajan kuopiolaisesta Daxhund ceramics liikkeestä. Niiralassa sijaitsevassa liikkeessään Risto Kokko valmistaa käyttökeramiikkaa. Uusia tuulia posliinikuppeihin tuo muun muassa pääkallo-kuppi, jossa kupin korvan virkaa hoitaa niitti. Kuppeja löytyy nahkaiseen makuun myös käärme- ja tribaali-kuosilla. Liike sijaitsee osoitteessa Rovastinkatu 6. Kotikutoiset soittimet Soittoniekoille, joilla on jo kaikkea, löytyy lahjataivas Kuopion ratakadulta. Jaakko Ryynänen rakentaa ja myy olohuoneessaan soittimia joiden soundit värittävät nykyisin muun muassa Honey B. & The T-Bonesia ja Faarao Pirttikankaan live-keikkoja. Ryynänen rakentaa lähinnä kierrätysmateriaaleista perinteisiä blues-soittimia, didley bow:ta, slidekitaroita ja sikarilaatikkokitaroita. Tilauksesta Ryynänen on rakentanut myös muun muassa Fenderin Telecaster ja Jazzmaster –kitaroita. Hintahaitari vaihtelee edullisesta hintavampaan, ja kysyvä ei tieltä eksy. Lisätietoa ja yhteystiedot löytyvät osoitteesta jaakonsoittimet.com. Virkatut Joulupallot Rautalankakissa Näistä saa ja kannattaakin innostua! Virkattuja joulupalloja löytää pienestä Joensuulaispuodista, Taitokorttelista. Koko kirjo- nimisen kaupan omistaja kertoo puodin joulupallojen takana olevan hänen iäkkään äitinsä. ”Putiikin joulupallot on virkattu vanhan karjalaisen mallin mukaan, revontulivirkkauksella.” Joulupalloinnostus on lähtöisin Norjasta. Herrat nimeltä Arne Nerjordet ja Carlos Zachrison ovat virkattujen joulupallojen isiä. Vuonna 2010, miehet julkaisivat kirjan Julkulor, jossa esitellään Arnen ja Carlosin kutomia joulupalloja. Rautalangasta väännetty kissa viehättää erityisesti kissaihmisiä mutta myös meitä muita. Tämän kissan häntään voi kasata vaikka sormuksia. Jaana Laihosola tekee esineitä rautalangasta. Hän kertoo idean elukoihin syntyneen kysynnän kautta. ”Kissat ovat erityisen suosittuja.” Rautalankakissan hyviin puoliin kuuluu sen keveys, siitäkin huolimatta, että yhteen kissaan menee hämmästyttävät 20 metriä rautalankaa. Laihosolalla on periaatteena, että yksi esine on saatava aikaan yhdestä ja samasta rautalangasta. Kissoja joulupaketteihin löytyy Joensuulaisessa Pikku putiikista. Vetoketjunauha-matto Koko kirjon- puodista löytyy toinenkin lahjavinkki. Vetoketjunauhasta suurella virkkuukoukulla kudottuja mattoja. Tämän maton kelpuuttavat myös miehet, kunhan väri on oikea. Matolla on kaksi hyvää ominaisuutta. Se on ekologinen, koska maton materiaali on vetoketjutehtaan ylijäämää olevaa vetoketjunauhaa. Lisäksi matto on kestävä. Tätä lahjaa arvostetaan siksi, että se on helppo. Likaisen maton voi lykätä pesukoneeseen. Lasiriipus Moniko meistä haluaisi kulkea vapaaehtoisesti lasinsiru kaulassa? Tämä lasinkappale on kuitenkin poikkeus, se on joensuulaisen Ipaxin lasiriipus. Ipax valmistaa vanhoista pulloista uusia käyttö- ja koriste-esineitä. Lasiriipus on kierrätyslahja, joka on ainutlaatuinen. Toista samanlaista ei tule vastaan. Jokaiseen riipukseen tulee omanlaisensa kuvio. Lasiriipuksia ja muita kierrätyslasituotteita myydään Taitokorttelissa Joensuussa. Ensimmäinen virstanpylväs isolla tiellä Kylmä sota, Kekkonen ja taistolaisuus ovat ovat jo historiaa, mutta Rehtori Perttu Vartiainen näkee silloisessa yhteiskunnallisessa liikehdinnässä paljon yhtäläisyyksiä nykyhetkeen. ”Vennamolaisuus on muuttunut perussuomalaisuudeksi ja ylioppilasradikalismi globalisaatiokritiikiksi”, hän kuvaa. Ylämyllyltä lähtöisin oleva Vartiainen kirjoitti ylioppilaaksi Joensuun yhteiskoulusta 28. toukokuuta 1971. Filosofian tohtoriksi hän väitteli Joensuun yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta 13 vuotta myöhemmin, mutta väliin mahtui myös tiedotusoppia Tampereella. ”Ihan kohtuullisesti, yleisarvosana oli laudatur”, hän arvioi menestystään kirjoituksissa. ”Selvä päämäärä oli lähteä opiskelemaan talous- tai yhteiskuntatieteitä yliopistoon. Valinnan tein väylän radioon ja televisioon tarjonneen tiedotusopin ja Tampereen hyväksi. Vuoden päästä vaihdoin Joensuuhun, kun täällä alkanut aluesuunnittelun koulutus oli vielä kiinnostavampi ala”, hän kertoo. ”Tampereella pääsin keskelle kuohuvaa yliopistomaailmaa vahvoine poliittisine tunnuksineen. Tosin punainen tiedotusopin laitos oli sisältäpäin katsottuna hyvin moniääninen. Tutorini oli muuten silloin vasemmistodemarina tunnettu Mikko Alatalo (kesk.). Omasta vuosikerrastanikin tuli yksi kansanedustaja, kristillisiin. Yleisdemokraattina vierastin aina taistolaisuutta. Suomi eli suuren muuton aikaa ja olin vahvasti tietoinen kehitysalueongelmasta. Tämä johtikin sitten opintojen uudelleensuuntautumiseen. Joensuussa elettiin kaupungistumisen vaihetta ja kotikylälläni Ylämyllyllä 26 Uljas 9 | 2. 12. 2011 alettiin rakentaa kesällä 1971 uutta Honkalammen asutusaluetta. Tätä seutuistumiseksi kutsuttua aihepiiriä olen sitten myöhemmin tutkinut. Uuden kehityksen symbolina olivat ruutukaupungin kerrostalot ja nouseva Rantakylän lähiö. Oppikouluun olin vuonna 1963 tullut vielä varsin neitseelliseen puu-Joensuuhun. Aluekehityskään ei ole ollut Joensuun tai Kuopion kaltaisten seutujen näkökulmasta niin synkkää kuin silloin ennustettiin. Eikä kukaan joensuulainen olisi tosissaan arvannut, miten vahva yliopisto silloisesta pienestä Joensuun korkeakoulusta oli syntyvä. ” Syntyneet 1971 Julian Assange 3. heinäkuuta 1971 Townsville, Queensland, Australia Vanhempiensa kiertävään teatterikaravaanin syntynyt Wikileaksin mannekiini, joka vietti koko lapsuutensa kiivasta kiertolaiselämää. Vuonna 1987 alkoi harrastaa hakkerointia pseudonyymillä Mendax. Ensimmäinen kahnaus viranomaisten kanssa vuonna 1991, jolloin kotietsinnän seurauksena Assangelle langettiin lievät sakot hakkeroinnin vähäisyyden takia. Austaraliassa puuhataan värikkäästä historiasta parhaillaan oopperaa. Vuonna 2011 hänen päätoimittamansa Wikileaks on toistaiseksi kaatunut luottokorttiyhtiöden estäessä rahoitusliikenteen. Timbaland 10. maaliskuuta 1971 Norfolk, Virginia Timbaland on 90-luvun jälkeen keekoillut hip hop- ja R&B-tuottajien korkeimmassa larvassa. Vuonna 2005 herra kohautti pöllimällä suomalaisen Janne Sunin aka Tempestin Acidjazzed Evening -kappaleen ja möi sen MTV:lle soittoääneksi nimellä Block Party. Myöhemmin koijari käytti kyseistä viisua pohjana Nelly Furtadon kappaleessa Do it. Sunin ja Timbalandin kerrotaan päässeen asiassa sopuun, mutta sovinnon sisältöä ei ole paljastettu. Snoop Dogg 20. lokakuuta 1971 Long Beach, Kalifornia Kirkkokuorossa lahjakkuutensa lapsena lunastanut Calvin Cordozar Broadus Jr. on sittenmmin lunastanut paikkansa gangstaräpin uranuurtajana ja kannabis-harrastuksen pr-miehenä. Jussi Halla-aho 27. huhtikuuta 1971 Tampere. Tiedossa ei ole kuka pikku-jussia kiusasi lapsosena. Näinä päivinä Jussi kuitenkin purkaa kiukkaan blogissaan sekä eduskunnassa. Johan Bäckman s. 18. toukokuuta 1971 Porvoo Myös Itä-Suomen yliopistossa kriminologian dosentuuria hallussapitävä kohudosentti ja mielipideautomaatti on käynyt käsiksi oikeastaan kaikkeen mikä koskee Venäjän suhdetta Suomeen ja Unioniin. Myös sananvapauden pornokeisarinnaksi nimeämäänsä Sofi Oksasta Bäckman potkii mielellään: "Sofin kirjoja hallitsee klisheinen mitäänsanomattomuus ja tietysti sen kuuluisan natsien keksimän ”neuvostomiehityksen” pornografisointi. Porno myy. Vähän kuten McDonaldsin hampurilaisia, tätäkin yritetään kaupitella koko maailmaan. Ja kyllähän se kaupaksi menee.”, Bäckman totesi blogissa vuonna 2009. K eski-ikäinen, keskisuuri, viime kesänä Arto Nybergin juontama Ilosaarirock on joskus ollut nuori ja sekaisin. Festivaali aloittaa historiankirjoituksensa 29. elokuuta Ilosaaressa Rockrieha-nimellä järjestetystä tapahtumasta, jossa esiintyi kahdeksan paikallista yhtyettä kuormaauton lavalla. Samana vuonna Joensuun popmuusikot ry kopioi säännöt lohjalaiselta yleisurheiluseuralta ja aloitti toimintansa. Muusikot olivat yleisen mielipiteen mukaan arveluttavaa porukkaa 70-luvun alussa, joten luultavasti huviluvan saaminen on ollut aikoinaan kovin haaste festivaalin järjestämisessä. Nyt virkavaltakin on sidosryhmä, ei vastustaja, mutta Ilosaarirockin tie renttujen meluamisesta huolitelluksi brändiksi oli pitkä. ”Ero nykyiseen on kuin yöllä ja päivällä. Jos sen asian haluaa ilmaista diplomaattisesti, niin voi sanoa, että aikoinaan festivaalijärjestäjät olivat viranomaisten kanssa napit vastakkain. Silloin aikoinaan oltiin monta kertaa kuin nahkurin orsilla konsanaan”, kertoo vuoteen 1981 saakka poppareissa toiminut ylikonstaapeli Jari Rankkala Pohjois-Karjalan poliisilaitokselta Ilosaarirockin 40-vuotisjuhlakirjassa. Lähde: Olli Sorjonen, Petri Varis & Katri Kilpiä (toim.). Ilosaarirock │ 40 vuotta tarinoita. Joensuun popmuusikot ry 2011. ........................................................................................................................ Pulkkasen lista 40 vuotta sitten musiikkivuosi oli huima. Rockin historian kiistattomista klassikoista syntyivät muun muassa sellaiset kuin Doorsin LA Woman, The Whon Who´s Next, Rolling Stonesin Sticky Fingers, Blac Sabbathin Master of Reality ja Deep Purplen Fireball. Yksi joensuulaisen musiikkidiggailun järkkymättömimmistä instituutioista, Pertti Pulkkanen nostaa esiin kuusi harvinaisempaa, mutta erinomaisesti aikaa ja kulutusta kestävää levytystä rokkivuodelta 1971. Pulkkasen kuluvan vuoden aikana tekemä 1971-klassikkoarviosarja löytyy kokonaisuudessaan Uljaan verkosta. MC 5: High Time Detroitilainen MC 5 edusti musiikillisesti aikakautensa raainta ja siloittelemattominta varhaista punkrockia poliittiseen sanomaan yhdistettynä. Yhtyeen muodostivat solisti Rob Tyner, kitaristit Wayne Kramer ja Fred ”Sonic” Smith, rumpali Dennis Thompson sekä basisti Michael Davis. MC 5:n lyhyt ja kaoottinen ura tuotti kolme tyylisuuntansa kiistatonta klassikkolevyä. Yhtyeen viimeiseksi albumiksi jäi musiikillisesti sen kaikkein haasteellisin työ High Time. Humble Pie:Performance:Rockin' the Fillmore Erottuaan Small Facesistä laulaja/kitaristi Steve Marriott kasasi uuden yhtyeen aikaisemmin The Herd-yhtyeessä vaikuttaneen Peter Framptonin kanssa. Kokoonpanon täydensi rytmiryhmä Greg Ridley (basso, aikaisemmin Spooky Toothissa) sekä nuori rumpalilahjakkuus Jerry Shirley. Supertähtikultin vastaisesti yhtyeen nimeksi valikoitui Humble Pie. Livetupla Rocking the Fillmore vangitsee vinyylille Humble Pien livekeikkojen intensiteetin. Yhtye on eräs 1970-luvun alun brittiläisen rockin virstanpylväitä. Flamin' Groovies:Teenage Head 1960-luvun puolivälissä San Franciscossa perustettu The Flamin’ Groovies soitti perustamisajankohtansa jälkeen melko epämuodikasta musiikkia, mutta myöhemmin yhtye on päässyt ansaitusti nauttimaan todellisesta kulttimaineesta. 1970-luvun alussa ilmestyneillä albumeillaan Groovies esitti garage ja rhythm and blues-vaikutteista rockia. Erityisesti Teenage Headia on kitaravetoisuudessaan pidetty jopa Rolling Stonesin Sticky Fingersin sisarteoksena. Stone the Crows:Teenage Licks Stone the Crows oli vuosina 1969-1973 toiminut skottilais-brittiläinen rockyhtye, jonka tunnetuimmat jäsenet olivat voimakasääninen solisti Maggie Bell, vuonna 1972 Chansean yliopistokeikalla sähköiskuun traagisesti menehtynyt kitaristi Leslie Harvey (Alexin pikkuveli) sekä myöhemmin RobinTrowerin yhtyeessä vaikuttanut basisti Jimmy Dewar. Kahteen ensimmäiseen pitkäsoittoon verrattuna Teenage Licks edustaa rokimpaa soundia-toki blues- ja jopa progevaikutteilla höystettynä. Redbone:Witch Queen of New Orleans Vegasin veljesten Lollyn (kitara) ja Patin (basso) luotsaama Redbone oli eräs 1970-luvun alun kiinnostavimmista suosiollisesti kakkosdivisioonan rockyhtyeistä. Yhtyeen miehistöstä ainoastaan rumpali Pete D' Poe oli 100 % intiaani, vaikka kaikilla yhtyeen jäsenillä tosin oli suonissaan myös intiaaniverta. Redbonen kolme ensimmäistä albumia ovat varsin vahvoja näyttöjä swamprockin alueella. Niistä viimeisin, Witch Queen of New Orleans on kokonaisuutena kenties yhtyeen vahvin työ. Ten Years After:Space in Time Kitarasankari Alvin Leen johtaman englantilainen bluesrockyhtyeen Ten Years Afterin varsin tasokkaita ja arvostettuja pitkäsoittoja Wat ja Cricklewood Green seurannut, vuoden 1971 satoa edustava A Space in Time on soundeiltaan edeltäjiään kevyempi ja siitä muodostui Ten Years Afterin parhaiten menestynyt levy. Pertti Pulkkanen ......................................................................................................... 70-luvulla elettiin lupaavaa aikaa. Ihmiset käyttivät seksuaalisen vallankumouksen jälkeisen aikansa lähinnä panemiseen. Mutta synkät 80-lukulaiset pilvet leijuivat onnen yllä. Kasinotalouden vuosikymmenen alkusoittona voidaan pitää Suomen ensimmäistä lottoarvontaa vuonna 1971. 70-luvun alun Suomessa homous laillistettiin ja kuolemanrangaistus poistettiin. Taiteellisesti vuosi -71 oli silkkaa ilotulitusta. Jim Morrison kuoli, mutta Julian Assange syntyi ja Perttu Vartiainen aloitti Itä-Suomea radikaalisti muuttaneen akateemisen taipaleensa painamalla päähänsä valkolakin. .................................................................................................................................. 1971 Ilosaarirock syntyi turmelemaan nuoret Kuolleet 1971 Philo Farnsworth Philo Farnsworth suunnitteli 14-vuotiaana täysin elektronisen television ja valmisti siitä prototyypin 21-vuotiaana. Sittemmin hänet unohdettiin. Television keksijäksi nimettiin John Logie Baird. Farnsworth ei onnistunut kaupallistamaan keksintöjään, vaikka hänellä oli hallussaan 165 patenttia. Kohtalokas keuhkokuume keskeytti hänen tutkimuksensa ydinfuusion parissa 11. maaliskuuta 1971, mutta televisio oli silloin jo mullistanut maailman . Louis Armstrong Satchmo sai ensimmäisen sydänkohtauksensa jo vuonna 1959, mutta tappava infarkti tuli vasta 6. heinäkuuta 1971. Siihen mennessä hän oli tehnyt persoonallisen, hyväilevän pehmeän äänensä tunnetuksi kautta maailman. Miehen maine oli vakaalla pohjalla, sillä sitä ei tuhonnut edes duetto Barbra Sreisandin kanssa vuonna 1969. Coco Chanel Omaan huoneistoon Pariisin Ritziin 87-vuotiaana 10. tammikuuta 1971 kuollut Coco Chanel jätti maailmaan arpomaan; oliko muotialan pioneeri natsi, kuten Hal Vaughan väittää kirjassaan Sleeping with the Enemy (2011) Natsiupseeri Hans Günther von Dincklagen rakastajatar pakeni pahaa mainettaan Sveitsiin, mutta palasi sittemmin Ranskaan. Chanelin laulajanura ei lähtenyt lentoon, mutta muodin saralla nimi on käsite. Yrjö Väisälä Maailmalla tunnetuimpiin kuuluva suomalainen tiedemies Yrjö Väisälä ehti ennen kuolemaansa 21. hankkia uranuurtajan maineen geodesian, tähtitieteen ja fysiikan aloilla. Utrassa, silloisella Kontiolahdella, nykyisessä Joensuussa 6. syyskuuta 1891 syntynyt mies löysi henkilökohtaisesti yli sata asteroidia ja tutkimusryhmänsä kanssa yli 800. Jim Morrison On epäselvää, kuoliko Morrison pariisilaisen yökerhon vessassa heroiinin yliannostukseen vai vuokraasuntonsa kylpyammeessa sydänkohtaukseen samassa kaupungissa. Ranskaan muusikkolegenda pakeni vankilatuomiota itsensäpaljastamisesta. Uskottava rokkitähti hän oli joka tapauksessa. Kuoli 27-vuotiaana. Uljas 9 | 2. 12. 2011 27 Well, do ya, punk?" Suomessa elokuva haluttiin kieltää kokonaan mielenterveydelle vaarallisena ja raaistavana. Leikattu versio siitä hyväksyttiin korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen ikärajamerkinnällä K-16. Kellopeliappelsiini Kellopeliappelsiini ymmärrettiin täydellisesti väärin. Väkivallan ihannoinnista syytetty ohjaaja Stanley Kubrick tulistui ja kielsi elokuvan esittämisen Britanniassa. Se ilmestyikin siellä vasta ohjaajan kuoleman jälkeen. ”Onko mitään surullisempaa kuin puhdasmielinen pornontekijä?” kysyi kriitikko Pauline Kael tyrmäävässä arviossaan elokuvasta. Saatanan radikaalit Juoni: ”Pave, Hese, Timppa ja Viiksi ovat joutuneet helvettiin, jossa he tuntevat olonsa kotoisaksi kuin saunassa. Se ei sovi ja heidät lähetetään lomalle Suomeen. Mukaansa he saavat salkullisen rahaa. Ehtona on se, että he eivät saa tehdä rehellistä työtä, ja kiusaksi määrätään, että viina ei mene heille päähän.” Kyllä, Suomi vuonna 1971. Shaft Yksi blaxploitaation aloittajista, Gordon Parksin ohjaama Shaft oli vahva keskisormen heilautus valkoiselle vallalle. Elokuvakriitikko Roger Ebert kuvasi elokuvan päähenkilöä, John Shaftia ensimmäiseksi vakuuttavaksi mustaksi yksityisetsiväksi. Pääosan esittäjä Richard Roundtreesta tuli kultti-ikoni, joka vieraili myös vuonna 2000 tehdyssä uustulkinnassa Shaftista. Perkele! Kuvia Suomesta Likainen Harry Clint Eastwoodin kenties tunnetuin rooli Likaisena Harryna oli hitti, joka toi maailmaan repliikin: "You've got to ask yourself one question: 'Do I feel lucky?' ............................................................................................................... Elokuvat 1971 Vuoden 1971 elokuvahelmi Kellope- liappelsiini ymmärrettiin väärin. Jörn Donnerin, Jaakko Talaskiven ja Erkki Seiron ohjaamassa dokumentissa Perkele! Kuvia Suomesta kierrettiin maata haastatellen satunnaisia kansalaisia ja julkisuudesta tuttuja henkilöitä, jotka esittivät näkemyksiään politiikasta, ajan ilmiöistä ja omasta arjestaan. Kerrontaa rytmittävät M.A. Nummisen kantaaottavat laulut. Rujo ja villi klassikko. 1971 Tapahtumat 1971 Joensuun ylioppilaslehti syntyi Joensuun ylioppilaslehden ensimmäinen numero toteaa pääkirjoituksessaan 5.3.1971: Olkoon tämä lehti siis rakentavan ja repivän ylioppilastoiminnan äänitorvi […] On lisäksi pyrittävä kitkemään pois käsitys, että opiskelijat ovat muista kansalaisista selvästi erottuvia yksilöitä, jotka tietoisina suuresta tulevasta elämäntehtävästään omahyväisinä miettivät asioita, joita muut eivät lainkaan ymmärrä. Opiskelijan ongelmat ovat samat kuin muidenkin ihmisten – eivätkä aina edes vähäisimmät.” Turkka mesoi Joensuussa Joensuun kaupunginteatterin ja teatterin henkilökunnan välille syntyi riita siitä, kuka päättää ohjelmistosta. Elokuussa 1971 tilanne kärjistyi, kun näyttelijät valtasivat teatterin. Seurauksena teatterinjohtaja Jouko Turkka sai kenkää ja näyttelijät menivät lakkoon. Turkan kerrotaan teatterikonfliktin tiimellyksessä esimerkiksi piesseen Karjalaisen kulttuuritoimittaja Jaakko Korjuksen. 17. syyskuuta saatiin aikaan sopu, ja Turkka palasi johtajanpallille, jonka hänen kanssaan samanarvoisena jakoi Yrjö Kostermaa. Lusikkansa soppaan tunkivat myös ylioppilaskunta ja vastaperustettu Joensuun ylioppilaslehti. Päätoimittaja Tuomo Laitilan esityksestä ylioppilaskunta muotoili Turkan kannalle kallistuvan julkilausuman koskien teatterikiistaa. Kaljaa, vettä ja soittoa Vuosi 1971 mullisti juomisen Kuopiossa, kun ruokaa ja juomaa tarjoava saksalaistyyppinen oluttupa Bierstube perustettiin. Nykyisellään tarjolla on yli 70 olutmerkkiä. Eikä siinä kaikki. Vettäkin vuosi 1971 toi Kuopioon entistä paremmin tarjolle, kun Melalahden vedenottamo otettiin käyttöön. Juomisen lomassa alkoi myös soitto, kun Kuopio tanssii -tapahtuma kehittyi Kuopio tanssi ja soi -festivaaliksi. Savolainen futiskulttuuri kuumeni Vuonna 1923 perustettu Kuopion pallotoverit nousi vuonna 1971 jalkapallon Suomen mestaruussarjaan neljännen kerran olemassaolonsa aikana voitettuaan ensin kakkossarjan pohjoislohkon ja sen jälkeen nousukarsinnan. Jussi Tuovisen kirjoittama historiikki 1982 nimensä Kopareiksi muuttaneesta joukkueesta julkaistiin vastikään. Koparit oli myös naisjalkapalloilun edelläkävijä Kuopiossa päästen muun muassa 1983 cup-finaaliin. Homot laillistettiin Kellarin kätköistä Tiedottaa: Evil Spawn! E vil Spawn alkaa, kuten mikä tahansa muu ö-luokan scifi-raina. Avaruustutkijat tuovat läjän mikrobeja Venuksesta maapallolle. Muuan tiedemies tutkii mikrobien vaikutusta ikääntymiseen, mutta ehtii heittämään veivinsä ennen tutkimuksen valmistumista. Tiedemiehellä sattuu olemaan ilkeämielinen naispuolinen apuri, joka kehittelee pirullisen juonen ikääntyvät näyttelijättären pään menoksi. Näyttelijätär saa apurilta ikääntymistä estävän eliksiiriruiskun, mutta millä hinnalla? Mikrobeja sisältävä eliksiiri muuttaa rouvashenkilön pahansisuiseksi ja murhanhimoiseksi ötökkämäiseksi hirviöksi, joka kylvää tuhoa naapurustoon. Jopa kolmen ohjaajan, Kenneth J. Hallin, Ted Newsomin ja Fred Olen Rayn, ohjaama vuonna 1987 ilmestynyt Evil Spawn ammentaa ensimmäisten hirviörainojen kuvastosta. Elokuva musiikkeineen ja rotta-apinamaisine hahmoineen sykkii valtavasti samankaltaista tunnelmaa, kuin mitä 50- ja 60-luvuilla totuttiin näkemään drive in-teattereissa. Alun kohtaus tuo lisäksi mieleen herra Jacksonin edelliset mestariteokset Braindeadin ja Bad Tasten – splatteria lukuunottamatta. Voisi jopa ilkeästi väittää, että elokuva on ryöstöviljelyn verran velkaa Roger !971 sai vihdoin olla homo, se lakkasi olemasta rikos Suomessa. Vihaa homoja kohtaan ei lakimuutos silti kitkenyt. 40 vuotta myöhemmin suomalaiset homovihaajat ratsastavat sotaveteraaneilla linnassa tanssivia homoja vastaan. Sotaveteraaneilta ei juuri kysytty. Toimistojen aukioloajat v. 2012 alusta: Cormanin klassikkolle The Wasp Woman. Köykäisen niukat erikoistehosteet ja varsin huonot näyttelijät tekevät elokuvasta suhteellisen nautittavan. Sitä kelpaa tuijotella glögimuki kourassa pikkujuulenien etkoilla. Ainekset todelliseen kulttiklassikkoon leijuvat heti ”Evil Spawn jättää alkukohtauksen sopivasti kalkkujälkeen ilmassa. naa hampaiden vä- Tunnelma lässähtää kuitenliin vielä pitkälle kin nopeasti ja tempo hidastuu yli Kiitospäivän. olennaisella tavalla. Eeppinen loppu antaa kuitenkin paljon anteeksi. Miinuksia ropisee myös kuvaajalle, joka on kameran pyöriessä todennäköisesti istunut kuppilassa miettimässä elämänsä tarkoitusta. Kaikesta huolimatta IMDB:ssa huimat 2.8 tähteä kerännyt Evil Spawn jättää sopivasti kalkkunaa hampaiden väliin vielä pitkälle yli Kiitospäivän. Mikko Puhakka Joensuu & Kuopio ma, ti ja to klo 10-15 pe klo 10-13 ke suljettu Savonlinna: ma-to pe Päätöksiä: - ISYYn hallituksen 1. varapuheenjohtaja Lauri Jurvanen on valittu Suomeen ylioppilaskuntien liiton hallitukseen vuodelle 2012. - UEF: Muutos opiskelijoiden ilmaistulostekäytännöissä ItäSuomen yliopistossa. Opiskelijoiden ilmaisen tulostussaldon osalta siirrytään lukuvuosittaiseen kiintiöön aiemman lukukausikohtaisen sijaan. Käytännössä tämä tarkoittaa kuluvana lukuvuonna 2011-2012 sitä, että syksyllä 2011 mahdollinen käyttämättä jäänyt tulostussaldo ei nollaudu saldon lisäyksen (200 sivua) yhteydessä 1.1.2012, vaan se siirtyy käytettäväksi kevätlukukaudella 2012. Tulostussaldon kokonaissuuruus säilyy ennallaan eli 400 sivua/lukuvuosi. Jatkossa opiskelija saa tämän saldon käyttöönsä aina lukuvuoden alussa eli 1.8. Tapahtumat: Yhteiset 6.12. 10.12. Kuolemanrangaistuksen poistamista esitettiin Rauhanaikainen kuolemanrangaistus poistettiin Suomen laista vuonna 1949. Sodanaikaisenkin kuolemanrangaistuksen poistamista laista esitettiin eduskunnassa 1. lokakuuta 1971 ja se poistettiin seuraavana vuonna. 40 vuotta myöhemmin seitsemän kansanedustajan sankarijoukko tahtoo sen takaisin. klo 10-14 klo 10-13 Itsenäisyyspäivän soihtukulkueet kampuksilla ISYY Edustajiston kokous Kuopiossa Yliopistoliikunnan jumpat päättyivät 1.12.2011. Yliopistoliikunnan kevään 2012 jumpat alkavat 16.1.2012. ISYY:n kampustoimistot ovat suljettu 5. - 6.12.2011. SYY:n kampustoimistot ovat suljettu joulun ja uuden vuoden aikaan 20.12.2011 - 8.1.2012. ISYY:n Joensuun ja Kuopion kampustoimistot ovat avoinna 9.1.2012 alkaen Joensuu 9.1.12 ISYY:n kampustoimisto alkaa palvella uusissa tiloissa Joensuun kampusalueella. Kuopio 7.12. 9.12. 3.12. 15.12. ISYY:n myyjäiset ja joulukorttiaskartelua Lukemalla. Christmas Sitsit Lukemalla klo 18:00 KISA:n Farewell ja Christmas- bileet Passionissa Russian Party Lukemalla klo 18:00 Anssi Ylirönni | Matias 28 Uljas 9 | 2. 12. 2011 Uljas 9 | 2. 12. 2011 29 todistaa arjen ihmeeksi. Muiskutusta moneen lähtöön LET’S BESSERWISSER! Itäiset Turhan Tietäjät ry 1 Kuka oli Englannin valokuvatuin nainen vuonna 1978? Taustalla ulkomuodollisia seikkoja ja tiettyä teatraalisuutta performanssissa; syy pitkälti kirjallinen. Hän oli lukenut jotakin vuodelta 1847 ja pukenut sen taiteelliseen muotoon. Teos, jonka vuoksi paparazzit alkoivat vainota vasta 19-vuotiasta neitosta on suuri klassikko, ja se julkaistiin alun perin salanimellä Ellis Bell. Romaanin keskeinen teema on traaginen ja tuhoon tuomittu eriluokkaisten ihmisten rakkaustarina. Tekijänsä ainoa romaani, joka kuuluu brittikirjallisuuden kaanoniin. 1) Nastassja Kinski, jonka rooli elokuvassa Tess perustui Thomas Hardyn romaaniin Tessin tarina. X) Kate Bush, joka tulkitsi Emily Brontëa kappaleessa Wuthering Heights. 2) Bonnie Tyler, jonka kappale Total Eclipse of the Heart pohjautui Charlotte Brontën Jane Eyre-teokseen. 2 Henkilömme v…. Edvin Laineelle: ”Lähtee mies, lähtee nainen, vaan ei Edvin Laine”, viitaten jatkosodan aikaiseen sanontaan, jonka mukaan Edviniä ei rintamalla nähty. Esiintyi Tuntemattomassa sotilaassa pienessä roolissa, mutta oli varsinainen velikulta – se Perpetuum mobile-hörhö. Viimeiset sanat Kyllikki Forssellille kuuluivat: ”Näin sinusta unta”; todellisuudessa ei Kyllikistä uneksinut, koska huhujen mukaan persusteli poikaporukoissa. Todellinen teatterilegenda, joka esitti Mielipuolen päiväkirjaa 346 kertaa kahdeksan vuoden ajan. Poistui jäähyväisesityksessään estradeilta suuren diivan tavoin: istui näyttämöllä tunnin ajan sanomatta mitään, kuunnellen Mahlerin sinfoniaa! Kuka? Tiedätko missä vietät joulukuun? 2.12. 2.12. 3.12. 3.12. 3.12. 7.12. 8.12. 9.12. 9.12. 10.12. 10.12. 11.12. 14.12. 15.12. 16.12. 16.12. 17.12. 17.12. 23.12. 23.12. 25.12. 26.12. 26.12. 30.12. 31.12. 31.12. grafex ”Paitsi spagettivyyhdin ja purkkimehun, saa imemällä purkautumaan myös rakastetun veren tämän pienistä ihonalaisista verisuonista. Fintelligens ..................................................................................10 e Kerubin säröperjantai: Sankarihevin uljaimmat.........................4 e Kulttuuritavaroiden vaihtotori • Open Mic (ikärajaton)....vapaa pääsy Chisu............................................................................loppuunmyyty Kerubin Lauantaidiscon pikkujoulut ............................................4 e Hyvä Jätkät! -klubi (ikärajaton)..........................................................3 e Luolamies-näytelmä ....................................................................18 e Martti Servo & Napander ............................................................12 e Kerubin säröperjantai: So last 21 years........................................4 e Mariska & Pahat Sudet • Ville Härkönen.....................................4 e Kerubin Lauantaidisco ..................................................................4 e Sielun Veljet ................................................................loppuunmyyty Jazzkerho-76: Jonathan Kreisberg Quartet (USA) .......................15 e Luolamies-näytelmä ....................................................................18 e Metelliä Ilosaaressa: Cult Of Endtime • Omnium Gatherum • Ensiferum .................15 e Supasoul: Juno • Noah Kin (ikärajaton) ...............................................8 e Stella .............................................................................................14 e Kerubin Lauantaidisco ..................................................................4 e Kerubin säröperjantai: Säröiset balladit ......................................4 e Joulutähti........................................................................vapaa pääsy Tupi’s & Tipi’s .................................................................vapaa pääsy Nu-Joensuu DJ:t.............................................................vapaa pääsy Kerubin Lauantaidiscon Tapsan tanssit.......................................4 e Kerubin säröperjantai ...................................................................4 e Kerubin lähiöbileet ........................................................................4 e Kerubin uuden vuoden Lauantaidisco .........................................4 e Osta lippusi ennakkoon: www.kerubi.fi ja Levy-Eskot Kerubi avoinna: ma & ti 11-14 ke & to 11-24 • pe 11-03 (04) la 14-03 (04) • su suljettu Lounas ma-pe 11-14 À la carte ke-la 14-22 Kulttuurikeskus Karjalantalo Siltakatu 1 (Ilosaari) • Joensuu 1) Matti Ranin. X) Jussi Jurkka. 2) Tarmo Manni. Suullaan voi tuottaa alipainetta, jonka voimin huulien välistä on mukava vetää juttuja. Elämämme alku on täynnä imemistä, mutta ilman tätä taitoa ei myöskään olisi paljon käyttöä mehupillille - menettäisipä spagettikin luultavasti osan hohdostaan. - Henri Rönkkö, teksti & sxc.hu, kuva I memisen merkitys vaihtelee selkärankaisryhmittäin. Monille kaloille se on ruokailussa korvaamaton apu. Välipalan voi saada suuhun saattamalla veden liikkeeseen. Keino sopii parhaiten pienelle purtavalle, johon sitä soveltavat haitkin, jotka kuitenkin isomman saaliin kyseessä ollessa vain ottavat ja haukkaavat. Kuivalle maalle nousseilta kaloilta ei ruoan imurointi suuhun enää onnistunut. Kuten siivouskomeromme sisältö meille opettaa, maanpäällinen imuri tarvitsee toimiakseen melkoisen moottorin, eikä siltikään pysty imemään kovin etäältä. Vetistä elämää jatkaneet nuijapäät ja salamanterit pitivät edelleen imentää arvossaan, mutta muuten nappaamisesta tuli päivän sana. Sammakko oppi noutamaan saaliin suuhunsa kielensä avulla. Matelijoilta imeminen unohtui kokonaan, kunnes jotkin vesielämään palanneet kilpikonnat löysivät taidon uudestaan. Näistä eräät väijyvät saalistaan rapakon pohjalla imaistakseen sen suuhunsa saaliin uiskenneltua riittävän lähelle. 30 Uljas 9 | 2. 12. 2011 Matelijoista kehittyneet linnut eivät ottaneet imentää omakseen. Ovathan ne pääasiallisesti ilmojen asukkeja, eikä nokka ehkä sovi tarkoitukseen. Mutta nisäkkäiden keskuudessa taito puhkesi taas kukkaan. Kun lihakkaat posket ja huulet olivat kehittyneet ruoan käsittelyä helpottamaan, mahdollistui imutehoa parantava ilmatiivis liitos, josta oli oivallinen apu maitoa janoavalle poikaselle. Luonto tapaa löytää yhdelle kyvylle useita eri käyttöjä. Mursu voi kehittää suuhunsa niin kovan alipaineen, että se saa imettyä simpukat kuoristaan. Eikä ihmistäkään voi mielikuvituksettomuudesta syyttää. Paitsi spagettivyyhdin ja purkkimehun, saa imemällä purkautumaan myös rakastetun veren tämän pienistä ihonalaisista verisuonista. Fritsujen tekeminen ei ole ainoa uusi sovellutus, jonka ihminen voi aikuistumisen kynnyksellä imemiselle löytää. Tupakointi tuo mielihyvää ja uusia vuorovaikutustilanteita. Tupakoitsija joutuu kuitenkin huomaamaan, että tupakka imee takaisin. 3 Vuonna 1805 käytiin Trafalgarin taistelu, jossa Nelson löi Napoleonin. Mikä oli hänen kuuluisa käskynsä, joka viestitettiin laivastolle taistelun aattona? 1) ”Vaatii melkoista urheutta mieheltä olla olematta sankari kuninkaallisessa laivastossa.” X) ”Englanti odottaa jokaisen miehen tekevän velvollisuutensa.” 2) ”Älkää puhuko minulle laivaston perinteistä. Ne eivät ole muuta kuin rommia, remmiä ja sodomiaa. Miehet, tänään remmitämme Napoleonin p….” 4 Elokuun 12. vuonna 2000, kello 8.28 aamulla alaskalainen seismologian kuunteluasema havaitsi äänen, joka vastasi 2,2 Richterin maanjäristystä. Kaksi minuuttia 15 sekuntia myöhemmin rekisteröitiin ääni vastaavuudeltaan 3,47 Richterin asteikolla. Mitä oli tapahtunut? 1) Alaskan edustalla tuhoutui öljynporauslautta. X) Venäläisten ohjuskoe epäonnistui Barentsinmerellä. 2) Sukellusvene Kurskissa räjähti kaksi torpedoa, jotka upottivat aluksen. Oikea vastaus on 2. 5 John Wayne näyttelijänä, John Ford ohjaajana loivat westernin historiaa. Ilmeisesti Ford ei arvostanut Waynea näyttelijänä – hän totesi eräästä Waynen elokuvasta: ”En tiennyt, että se iso pirulainen osaa näytellä.” Ohjauksesta vastasi Howard Hawks ja muissa rooleissa olivat Walter Brennan sekä Montgomery Clift. Mainitse leffa. 1) Punainen virta. X) Rio Lobo. 2) Rio Bravo. Nimi 1 2 Uljas 5 | 21. 5. 2010 Oikeat vastaukset sivulla 32 3 4 5 Uljas 9 | 2. 12. 2011 31 SKI SELECTOR -SUKSEN MITTAUS JA WAX FUTURE -POHJUSTUS TAKAAVAT HIIHTONAUTINTOSI ! WE SERVE ALSO IN ENGLISH FORTE SPORT OY, PUIJONLAAKSONTIE 4 KUOPIO PUH. 050-5400 610 Fadon Kaupasta ihania makuja arkeen ja juhlaan! omasta leipomosta joulupöytään kakkuja, piiraita, pullia, leipiä ja erilaisia pikkuherkkuja – tilaa ajoissa! Fadon tuotteista loihdimme näyttävät lahjaKorit, joissa yllätyKsiä kahvin ja teen ystäville, makeisia herkkusuille tai vaihtelua ruuanlaittoon. Palvelemme ma-pe 9-17, la 9-15 |Puijonkatu 33, Kuopio Myymälä p. 050-4047785 | info@fado.fi | www.fado.fi 32 Uljas 9 | 2. 12. 2011 Oikeat vastaukset: X 2 X 2 1 Fadosta vinkkejä tunnelmalliseen jouluun!
© Copyright 2024