2012 4 Itä-Suomen ylioppilaslehti American soccer Rehtori tyrmää UEF:n lakimieskoulutuksen kriitikot » 4 Opiskelijat valmistautuvat jo kuntavaaleihin hiomalla yhteisiä linjoja »6 GRADULEIRI Tuntuuko joskus siltä, että gradun kirjoittaminen ei edisty, koska muu elämä vie liikaa aikaa ja keskittyminen häiriytyy? Tule kirjoittamaan graduasi Mikkelissä järjestettävälle graduleirille 17.-20.5. Ruokailut ja majoitus järjestyvät Otavan opiston pihapiirissä. Lisätietoja: http://bit.ly/HTQxzs KESÄN 2012 KURSSITARJONTA: • Lasten yliopistossa yli 20 kurssia 7 paikkakunnalla • Nuorten tiedetoiminta käynnistyy Kuopiossa • Kielikursseja 10 kielessä Lisätietoja: www.kuopionkesayliopisto.fi Vappu Töttöröö! ”Vastustamisen tyyli on ollut mielestäni ehkä vähän alamittaista. Sisällys | Leskenlehtiä 4-5 12-13 Itä-Suomen yliopisto saanee Yliopistot suhtautuvat nihkeästi valmen- oikeustieteiden tutkinnonantooikeuden, vaikka vastustajia riittää jonoksi asti. nuskursseihin, koska niiden katsotaan vaarantavan koulutuksen tasa-arvoisuuden. Hakijoiden keskuudessa ne ovat suosiossa. 22-23 24-26 28-29 Siilo: Purku uhkaa savonlinnalaista maamerkkiä. Tutustuimme historiaa huokuvaan monumenttiin. Sanataidealan pätkätyöläinen Dxxxa D tarkastelee viiltävällä tarkkuudella arjen outouksia ja eriarvoisuuksia. Dxxxa D: Pertti Kurikan nimipäivät on punkbändi sanan varsinaisessa merkityksessä. Uusi dokumentti näyttää heidät vilpittömässä karuudessaan ja kauneudessaan. Humoro nigra | Matti Apusen mukaan Suomesta puuttuvat oikeistolaiset sanataiteilijat. Apusta lohduttaakseen Uljas loi visuaalisen ilmeen oikeistoräpin kaapista tulolle. Itä-Suomen ylioppilaslehti Päätoimittaja Jarkko Kumpulainen 044 576 8420 paatoimittaja@uljas.net Toimittaja Pasi Huttunen 044 576 8427 pasi.huttunen@uljas.net Taitto Pekka Rautiainen Kustantaja Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Painopaikka Botnia Print Ilmoitusmyynti Valto Merta 044 576 8421 valto.merta@uef.fi Kansikuva Joona Sipi 2 Uljas 4 | 16. 4. 2012 Pääkirjoitus | Uljas linja Ei erityisvapauksia M issä mennään? Kalevassa ja Aamulehdessä mennään siellä, missä sananvapautta ollaan vahingossa valmiita rajoittamaan. Tai no, Aamulehdessä sikäli kuin entisen päätoimittajan Matti Apusen nykyiset kommentit voidaan tulkita heijastuksina kyseisen lehden linjasta. Helsingin Sanomien kolumnissaan hän vaatii taiteilijoille poliitikon vastuuta. Kaleva kirjoitti pääkirjoituksessaan ”Taiteilijalla ei ole erityisvapauksia”. Aki Kaurismäen terrorismin symppauslausunnoista mielensä pahoittanut pääkirjoitustoimittaja toteaa: ”Siinä suhteessa politiikka on huomattavasti reilumpaa, että poliitikkojen sanomisia ja sanomatta jättämisiä repostellaan julkisesti säälimättä. Saman ansaitsisivat poliittisia pikkunäppäryyksiä heittelevät taiteilijat.” Entäs pääkirjoitustoimittajat? Ei käy kieltäminen, että nyt sanaillaan vaarallisilla vesillä. Neuvostoliitolla oli valtion taiteensa ja taiteen voima valjastettiin aatteelle. Täällä puolestaan sanaiset arkut on avattu ja horisontissa lentävät kivet pimentävät kevätaurinkoa. Meteli saa syövereistä nousemaan alkukantaisia arvoja, näköjään fiksuillakin ihmisillä. Hjallis Harkimo pitää keskusteluohjelmaansa poliittisesti sitoutumattomalla MTV3:lla. Tai eihän nyt mainostelevisio voi olla poliittisesti sitoutunut? Löysällä suullaan Hjallis julisti pääministeri Jyrki Kataiselle torstai-illassa valtio-omistajuuden absurdiutta. Toisin kuin Hjallis, pääministeri antoi puolestaan karismaattisen kuvan itsestään. Katainen toivoi talouskriisin ajan jäävän mieliin ainakin kahdeksi sukupolveksi taisteluna, joka saa tuntemaan, ettei enää koskaan uudestaan. Talvisota 2.0. Sodan ensimmäinen uhri totuus aletaan varmaankin listimään sananvapaudesta käsin. Apuseen yhdyn osin analyysissä Palefacesta. Sanoitukset voi helposti nähdä korulauseina. Käyttöohjeisiin ei Karrinkaan palo riitä. Ajatuksen pyöristyminen matkalla marginaalista mainstreamiin ei ole vaikea ymmärrettävä. Hyvä hajuaisti ja opportunismi vie jo pitkälle. Ai niin, Apunen puhuu myös ”Kaikkien aikojen suomalaisesta räpistä” kokoamalla kliseet samaan pakettiin. Luojan kiitos Apunen ei sanoita räppiä. ”Kaikkien aikojen kolumniin ja pääkirjoitukseen”, voisi käyttää sujuvasti puppulausegeneraattori.fi sivustoa. Syöttämällä aihepiiriksi politiikan ja avainsanaksi sananvapauden, tuottaa kone lauseen: ”Ei tarvita syvällistä ymmärtämystä sen käsittämiseen, että kokonaispoliittinen ajattelumalli näyttelee keskeistä osaa pohdittaessa yleisesti sovittuja ja toimiviksi todettuja organisaatioja johtamismallin muodollisuuksia.” Jne. Töttöröö! Ristiriidatonta vappua! Jarkko Kumpulainen ”Luojan kiitos Apunen ei sanoita räppiä. Uljas 4 | 16. 4. 2012 3 Pääsykokeet Kävitkö valmennuskurssin? ” Rehtori ei niele lakimieskoulutuksen saamaa kritiikkiä UEF:n urut | Työtä, rahaa ja avoimuutta - Maiju Pohjolainen, Pasi Huttunen ja Milja Pollari, teksti & kuvat Savonlinna Nina Jakola Kotitaloustiede -En käynyt. Ongelma on mielestäni, ettei kaikilla ole yhtäläisiä mahdollisuutta päästä kursseille. Ne keskittyvät usein tietyille suuremmille paikkakunnille, eikä etäopetusta järjestetä. Susanna Saartoala Kotitaloustiede Kävin. Kansanopiston vkloppukurssin vakavakoetta varten. Mielestäni valmennuskurssit ovat aivan hyviä. Kurssi auttaa keskittymään oikeisiin asioihin koetta varten. Kuopio Arto Puranen Farmasia 4. vsk. ”En käynyt valmennuskurssia koska itseopiskelu sopii minulle parhaiten. Valmennuskurssit voivat aiheuttaa epätasa-arvoa siinä mielessä, että juuri lukiosta päässeellä harvemmin on laittaa isoja summia rahaa kursseihin. Toisaalta kaikilla on mahdollisuus päästä sisään ilman valmennuskurssiakin.” Sonja Aukee, Lääketiede 3. vsk ”Kävin kahden eri järjestäjän valmennuskursseilla. Toinen kurssi oli heikkotasoinen ja toinen hyvä. Valmennuskurssista oli paljon apua, koska kysymyksiinsä sai vastauksia ja kurssi kannusti tekemään töitä opiskelupaikan eteen.” Joensuu Eemeli Jaskio yritysoikeus ja -talous, 4. vsk Kävin. Kun hain suoraan lukiosta se potkaisi vähän käyntiin sitä lukemista. Valmennuskurssien kustannukset tekevät sen, että varallisuus hyödyttää. Toisaalta, jos kovasti haluaa, niin kaikilla on mahdollisuus tehdä se panostus. Suvi Kettunen maantiede, 4. vsk En käynyt. Minun oppiaineessani ei ollut sellaista tarjolla. Kyllä ne minun mielestäni uhkaavat koulutuksen tasa-arvoa, mutta se riippuu tietenkin kurssien hinnoista. 4 Uljas 4 | 16. 4. 2012 Hallitus ryhtyi kertomaan tekemisistään ISYY:n luottamushenkilöstö on heittäytynyt avoimeksi. Edustajiston vaatimuksesta hallitus ryhtyi tiedottamaan tekemisistään myös ylioppilaskunnan verkkosivuilla, kun tiedotus on tähän mennessä tapahtunut lähinnä sisäisillä sähköpostilistoilla. Tavoitteena on hallituksen mukaan lisätä päätöksenteon ja toiminnan läpinäkyvyyttä. Hallituksen selonteko toiminnastaan edustajistolle julkaistaan jatkossa kuukausittain ISYY:n sivuilla. Maaliskuun selonteko löytyy jo verkosta. Pasi Huttunen UEF sai kasapäin uusia professoreja Jos käyttää indikaattorina professorinimityksiä, niin näyttää siltä, että tutkimukseen ja opetukseen on satsattu voimavaroja tänä vuonna. Professorinimityksiä on tehty tänä vuonna 16, tosin yksi niistä Jyväskylään. Dosentti Sari Lindeman on valittu Itä-Suomen yliopiston psykiatrian professorin tehtävään huhtikuun alusta. Tehtävä jatkuu 31. maaliskuuta 2017 saakka. Tehtävästä on solmittu sopimus Itä-Suomen yliopiston ja KeskiSuomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kesken. Lindemanin työskentelypaikkana on Keski-Suomen keskussairaala. Valtaosa uusista professoreista on nimetty luonnontieteiden ja metsätieteiden tai terveystieteiden tiedekuntaan. Pasi Huttunen Tamy nostaa perustulon pöydälle Perustulokeskustelu on jälleen kuumentunut, kun Suomeen perustettiin sitä ajava BIEN Finland –verkosto. Verkosto polkaisi liikkeelle kampanjan, jossa kerätään nimiä kansalaisaloitteeseen perustulon puolesta. Perustulon puolesta on liputtanut jo vuodesta 2008 myös Tampereen yliopiston ylioppilaskunta, joka järjestää perustulokonferenssin 16. huhtikuuta. Konferenssissa käsitellään työntekijöiden neuvotteluaseman muutosta perus- tulon toteutuessa, perustulon ympäristövaikutuksia sekä perustulon suhdetta siirtolaiskysymykseen. Seminaarissa on puhumassa muun muassa italialainen kansantaloustieteilijä Andrea Fumagalli sekä sosiologi Anna Kontula sekä yliopistonlehtori Jussi Vähämäki Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitokselta. ISYY ei ole muodostanut kantaansa perustuloon. Pasi Huttunen Lääkärilehti: Hakijamäärät kasvoivat Hakijamäärät lääketieteen koulutukseen kasvoivat voimakkaasti. Itä-Suomen yliopiston lääketieteen laitokselle haki 1176 hakijaa, eli neljänneksen enemmän kuin edellisenä vuonna. Oulun lääketieteellisen tiedekunnan hakijamäärä kasvoi samassa suhteessa. Tampeella ja Helsingissä hakijamäärä kasvoi viidenneksen. Itä-Suomen yliopiston opintoasiain päällikkö Pirjo Lindström-Seppä listaa yhdeksi syyksi sen, että Galenoksesta pääsykoekirjana luovuttiin. ”Koe perustuu nyt lukion oppimääriin biologiassa, kemiassa ja fysiikassa. Siitä on varmaankin syntynyt vaikutelma, että pääsykokeet olisivat vähän helpommat kuin aikaisempina vuosina.” Lääketieteellisen alan valintakoe järjestetään toukokuun lopulla. Pasi Huttunen Rehtori Perttu Vartiainen kritisoi Lakimiesliittoa tarkoituksellisesta niukkuuden ylläpitämisestä ja muistuttaa, että Opetus- ja kulttuuriministeriön arvion mukaan juristikoulutusta on lisättävä Itä-Suomen yliopisto on kiirimässä tutkinnonanto-oikeudeltaan Suomen laajimmaksi, kun opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.) väläytti maaliskuun lopulla mahdollisuutta saada vuosia haaveiltu oikeustieteen tutkinto-oikeus itään. Samalla älähtivät ammattiliitot ja tutkintoa antavat yliopistot ylioppilaskuntia myöten. - Jarkko Kumpulainen, teksti & Pasi Huttunen, kuva Itä-Suomen yliopiston rehtori Perttu Vartiainen ei ota erityisen vakavasti juristikoulutuksen aloittamiseen kohdistunutta kritiikkiä. Vastusta on kuulunut viime aikoina voimakkaimmin Suomen Lakimiesliiton ja Akavan suunnalta. ”Lakimiesliitolla on pelko ylikoulutuksesta ja se pyrkisi mielellään pitämään yllä pientä niukkuutta. Samahan on toistunut muun muassa kauppa- ja lääketieteissä. Nyt vastustamisen tyyli on ollut mielestäni ehkä vähän alamittaista”, Vartiainen toteaa. Kritiikin argumentteina on käytetty muun muassa aluepolitiikan ja koulutuspolitiikan sotkemista. ”On lyhytnäköistä alistaa yliopistokoulutus aluepolitiikan pelinappulaksi”, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder toteaa Akavan ja Lakimiesliiton yhteisessä tiedotteessa. Vartiainen kertoo luottavansa Opetus- ministeriön arvioon, jonka mukaan juristikoulutusta on tarve lisätä maassamme. ”Yliopiston näkökulmasta kyseessä on puhtaasti koulutus- ja tiedepoliittiset painotukset. Toki aluepoliittinen näkökulma voidaan nähdä, sillä neljästä oikeustieteenkoulutusta antavasta yliopistosta Itä-Suomi on ainoa missä ei ole varsinaista tutkinnonanto-oikeutta.” Lapin yliopiston rehtorin Mauri YläKotolan huolen Vartiainen tosin ymmärtää. Ylä-Kotola on pitänyt Joensuun juristikoulutuksen aloittamishanketta jopa Lapille vaarallisena. Hänen mielestään Lapin yliopisto joutuisi kilpailemaan oikeustieteen opiskelijoista juuri Itä-Suomen yliopiston kanssa. ”Lapin yliopiston huolen ymmärrän, sillä olemme kuitenkin tavallaan samalla rekrytointialueella. Mutta toisaalta alalle on niin paljon hyviä pyrkijöitä, joten en usko että olemme lopulta kilpailijoita toisillemme”, Vartiainen pohtii. Itä-Suomen yliopiston tavoite on aloittaa juristien koulutus syksyllä 2013 40 aloituspaikalla. Vartiainen kumoaa lakimiesliiton epäilyt, että olisi järjenvastaista olettaa UEF:n tyytyvään määrään. Vartiaisen vakuuttaa, ettei paikkojen lisääminen ole suunnitteilla. Nyt suunnitelma on se, että kun 40 yleisoikeustieteen opiskelijan sisäänotto varmistuu, vähennetään julkisoikeudesta samalla 70 paikkaa. Näin ollen Joensuussa opiskelee jatkossa oikeustieteen alalla vuosittain 30 vähemmän kuin aiemmin. Oikeustieteen tutkinto ei myöskään hämärrä Vartiaisen mielestä UEF:n ydinalueita. ”Laaja koulutustarjonta on ihan yliopiston strategian mukaista. Ydinosaaminen on sitten tietyillä vahvuusalueilla alakohtaisesti”, Vartiainen sanoo. Itä-Suomen yliopisto nousee laki- mies koulutuksen myötä kolmellatoista tutkinnonanto-oikeudella Suomen suurimmaksi, ohittaen Helsingin yliopiston yhdellä. Valtionneuvosto päättää asiasta toukokuussa. ”En usko, että kyseessä on enää muuta kuin muodollinen päätös”, Vartiainen toteaa. 1 Uutinen # Gallup Neljästä oikeustieteenkoulutusta antavasta yliopistosta Itä-Suomi on ainoa missä ei ole varsinaista tutkinnonanto-oikeutta. ”On varmaankin syntynyt vaikutelma, että pääsykokeet olisivat vähän helpommat Uljas 4 | 16. 4. 2012 5 Kampus Sekä vakiopalstoja että päivän tärkein uutinen Etsin ” Vaalipaneelit korvataan vaalikoulutuksella. Ester Libba Itä-Suomen ylioppilaskunta aloitti valmistautumisen ensi syksyn kunnallisvaaleihin. Suunnittelutilaisuudessa esiin nousivat Joensuun huono asuntotilanne, joukkoliikenteen maksut sekä maksuton wlan-verkko.. -Laura Pitkänen, teksti & kuva Uljas 4 | 16. 4. 2012 Uutinen # 2 Laura Pitkänen, teksti & kuva JOENSUU Wanhan Jokelan yllä häälyvä purkupallo näyttää säikyttäneen Joensuun kulttuurielämän kolostaan liikkeelle. Paikalliset toimijat järjestävät epätoivon vimmalla tapahtumiaan Jokelaan nyt kun vielä ehtii. ISYY:n kulttuurikerho iski pöytään harvinaisen herkullisen kulttuuriteon. Kulttiksen järjestämä Rujo runoklubi kannusti yllättävän monta runoilijaa avoimen mikin ääreen. Anti oli vaihtelevaa ja pysyi läpi kulkunsa kiinnostavana. Kuvassa sanataiteilijan siipiään kokeilee nimeään myöten runollinen Kukka-Marja Moberg. Millä mielellä? - Tosi ihanaa kun kevät tulee. Talviunista pääsee eroon. Millainen olet? - Iloinen, eloisa ja avoin persoona. Talvivaaran vastustus kerää voimia Joensuussa Mikä sytyttää elämässä? - Historia ja rakkaus. Haave? - Päästä käymään Uudessa-Seelannissa, Sormusten Herran maisemissa. Mitä seuraavaksi? - Menen latinan tunnille. Onko olemassa ilmaista lounasta? - Ei ole, toisaalta on.. ISYY:n hallitus: Anonyymi tentti edellyttää sähköistämistä Ylioppilaskunnan tulisi edistää anonyymiin tenttimiseen siirtymistä Itä-Suomen yliopistossa, esittää edustajistoryhmä Itämaan vihreät tietäjät. ISYY:n hallitus haluaa ensin sähköistää tentit. Anonyymillä tenttimisellä tarkoitetaan sitä, että tentaattori ei tiedä, kenen tenttivastauksia hän tarkastaa. ”Anonyymi tenttimiskäytäntö lisää opiskelijoiden yhdenvertaista kohtelua. Esimerkiksi sukupuoli, etninen tausta tai vaikka tentaattorin ja opiskelijan väliset henkilökemiat voivat alitajuisestikin vaikuttaa tentin arvosteluun. Anonyymissä tenttimisessä opiskelijat ovat samalla viivalla”, IVT:n edaattori Katariina Kemppainen selittää. Hänen mukaansa tarve anonyymille tenttimiselle on kova, mutta etenkin perinteisissä paperitenteissä sitä pidetään vaikeana toteuttaa. Jotkut ovat jo ehtineet myös pelätä, että vaatimukset anonyymiydestä heittävät kapuloita sähköisen tenttimisen kehittämisen rattaisiin. JOENSUU Ravintola Wanhassa Jokelassa järjestettiin 29.3. Talvivaara-info. Tilaisuudessa kerrottiin kaivosyhtiön aiheuttamista ympäristöongelmista ja suunnitteilla olevasta mielenosoituksesta. Tilaisuutta oli järjestämässä usea paikallinen ympäristöjärjestö ja -ryhmittymä. Mielenosoitus toteutetaan 26.4. Vuokatin Katinkultahotellin edustalla, kaivosyhtiön yhtiökokouksen aikana. Joensuusta järjestetään yhteiskuljetus paikan päälle. Yhteiskuljetukseen voi ilmoittautua Kirsti Eralle osoitteeseen kirsti.era@gmail.com . Adressin voi allekirjoittaa osoitteessa www.adressit.com/vesistojen_puolesta_-_stop_talvivaara . Rosvoja ja poliiseja ”En ymmärrä, miten ne sulkisivat toisensa pois. Kun tenttimisjärjestelmästä joka tapauksessa nyt keskustellaan, on luontevaa ottaa esille myös tavoite anonymiteetistä. Sähköisessä tenttimisessä se olisi varmasti myös helppo toteuttaa”, Kemppainen toteaa. ”Ponsi on sinällään hyvällä asialla, mutta vaikeasti toteutettavissa jos sähköinen tenttiminen ei yleisty. Emme siis ottaneet asiaksemme, että lähtisimme vaikuttamaan anonyymin tenttimisen puolesta ennen sähköistymistä”, ISYY:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Puhakka sanoo. Pasi Huttunen, teksti & kuva Jaakko Ryynänen, teksti & kuva 6 Kaupunkiin halutaan myös käyttäjälle maksuton wlan-verkko, joka hyödyttäisi kaikkia ja parantaisi kaupungin imagoa. ”Kaupunki voisi tarjota korkeakouluopiskelijoille harjoittelupaikkoja. Ei mitään roskien keräämistä, vaan oman alan töitä. Tällaisesta käytännöstä hyötyisivät molemmat osapuolet. Opiskelijat saisivat työkokemusta ja ehkä opintopisteitä, kaupunki puolestaan osaavaa työvoimaa, ehkä jatkossakin”, Antti Kettunen ideoi. Ammattikorkeakouluopiskelijoille tärkeää on parantaa kaupungin terveyspalveluiden laatua, koska sairastuttuaan he käyttävät kaupungin palveluita, kun taas yliopisto-opiskelijoilla on YTHS. Mielenterveys- ja liikuntapalveluiden parantaminen sen sijaan ei aiheuta eriäviä mielipiteitä. ”Liikuntapaikkojen vuokrat voisivat olla halvemmat ja vuoroja voisi olla enemmän tarjolla”, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan puheenjohtaja Seppo Mustonen vaatii. Ylioppilaskunta ei tänä syksynä aio totuttuun tapaan järjestää kuntavaalipaneeleja. ”Vaalipaneelit korvataan vaalikoulutuksella”, kertoo Myllärinen. Hänen mukaansa ajattelutapa on erilainen, koska koulutuksessa kerrotaan opiskelijoiden vaalitavoitteista, sen sijaan että ehdokkailta kysytään heidän tavoitteistaan. Edunvalvonnan haasteena on toimijoiden sitouttaminen. Miten saada valitut henkilöt vaalien jälkeen toimimaan opiskelijakuntien tavoitteiden puolesta? U ljas törmäsi Joensuun kampuksen Carelia-rakennuksella kahteen historioitsijaan ja pyysi heitä lounaalle. Hetken mietittyään, nopeampi heistä siirsi edustustehtävän hitaammalle. Ruoan ääressä virolaissyntyinen Ester kehui suomalaisen opiskelijan lounasjärjestelmän. Heidi Laine, teksti & kuva Teemu Myllärinen, aloittamassa kuntavaalien ideointitilaisuutta Joensuussa. Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta lähtee yhdessä alueensa ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien kanssa ajamaan opiskelijan etua ensi syksyn kunnallisvaaleissa. Opiskelijoiden vaaliteemoja on mietitty yhdessä paikallisten opiskelijoiden kanssa, ylioppilaskunnan järjestämissä ideointitilaisuuksissa. Joensuun tilaisuudessa pintaan nousi erityisesti joka syksyinen asuntopula. ”Viime vuosina ongelma on pahentunut”, kertoo ISYY:n hallituksen sosiaalipoliittinen vastaava Teemu Myllärinen. Myllärisen mukaan ensi syksynä on arvioitu olevan lähes sata asunnotonta opiskelijaa eli jopa edellisvuosia enemmän. Asuminen nousseekin yhdeksi opiskelijoiden pääteemaksi kuntavaaliedunvalvonnassa. Vihreiden Roope Tahvanainen vaatiikin, että kaupunki vaikuttaisi tilanteeseen kaavoituksella. Kuopion ja Savonlinnan kampuksilla opiskelijoiden asuntotilanne sen sijaan on Joensuuta parempi. Toinen esille noussut teema oli bussien kuukausilippujen opiskelija-alennukset. Monet opiskelijat asuvat kaukana yliopistolta, joten joukkoliikenteen on toimittava. Hintoja alentamalla uusia käyttäjäryhmiä saataisiin bussiasiakkaiksi, ideointiporukasta arveltiin. Joensuussa bussilippujen hintojen todetaan olevan korkealla jos verrataan muihin opiskelijakaupunkeihin. ”Mikäli opiskelijoiden kuukausilipun hintaa lasketaan puoleen nykyisestä, voivat opiskelijat tulla vastaan siten että alennuksen saavat vain ne opiskelijat, jotka siirtävät kotipaikkansa Joensuuhun, näin kaupunkikin hyötyy”, Teemu Myllärinen hahmottelee seuraavaa tavoitetta. Vasemmiston Antti Kettunen huomauttaa että myös kertalipun hinta on kaupungin bussiliikenteessä nykyisellään varsin korkea ja sitäkin tulisi laskea. Joukkoliikenteen lisäksi keskusteluun nousi muu liikkuminen. Erimielisyyttä synnyttää käsitys siitä, kuinka paljon opiskelijat tarvitsevat pysäköintipaikkoja. Pyöräilymahdollisuuksia Joensuun keskustassa halutaan parantaa, esimerkiksi rakentamalla erillisiä pyöräkaistoja. Kauhulla kannustetut Pasi Huttunen, teksti & kuva Ylioppilaskunta lobbaamaan syksyn kunnallisvaaleihin Tiedekunta: Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Vuosikurssi: 2 vsk. Syntymäpaikka: Viljandi, Viro Motto: Eletään ja nähdään Harrastukset: curling, lukeminen, pyöräily Ruoka: Yrttilihapullia, perunoita, ruskeaa kastiketta ja vesimelonia Paikka: Amica Carelia Kuvaraportteja turuilta pikkunälkään KUOPIO Ensi vilkaisulla Asemakadun sisäpihalla näytti olevan maaliskuun lopulla alkamassa huligaanien ja poliisin lopullinen taisto. Tarkempi tarkastelu kuitenkin osoitti, että kyseessä oli Aki Louhimäen ohjaaman elokuvan Elävien kirjoihin kuvaukset. Elokuva perustuu kuopiolaisen konstaapelin Marko Kilven rikosromaanin. Elokuvan budjetti on 1,3 miljoonaa euroa ja sen ensi-ilta on ensi vuoden puolella. Uljas 4 | 16. 4. 2012 7 Kampus Sekä vakiopalstoja että päivän tärkein uutinen ”Toimet kv-opiskelijoiden Suomen elinkeinoelämään pääsyn edistämiseksi ovat jokseenkin riittämättömät. E-kirjoja saatava opintovaatimuksiin Savon yrittäjät ja kansainväliset opiskelijat tiivistävät yhteistyötään "Toimia kansainvälisten opiskelijoiden työllistymisen edistämiseksi on tehtävä sekä korkeakoulujen tutkimuksen laadun parantamiseksi ja yhteiskunnan kansainvälistämiseksi että myös orastavaan työvoimapulaan vastaamiseksi", ISYY:n kansainvälisten asioiden sihteeri Elisa Norvanto painottaa. "Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää pyritään jatkuvasti kasvattamaan Suomen korkeakouluissa, mutta toimet kv-opiskelijoiden Suomen elinkeinoelämään pääsyn edistämiseksi ovat jokseenkin riittämättömät. Ongel- 8 Uljas 4 | 16. 4. 2012 ma on opiskelijoiden valuminen takaisin ulkomaille, jolloin Suomessa kouluttamisen hyödyt eivät toteudu." Ongelma on kuitenkin huomattu ja sen korjaamiseksi on alettu tehdä töitä. Technopolis Kuopiossa järjestettiin torstaina 15. maaliskuuta info- ja kohtaamisbrunssi alueen yrityksille ja ulkomaalaisille osaajille sekä vaihto-oppilaille. Pyrkimyksenä oli tutustuttaa työntekijät ja työnantajat toisiinsa ja kannustaa yrityksiä hyödyntämään ulkomaalaista kielija kulttuuripääomaa sekä verkostoja. Tilaisuuden avasivat Pohjois-Savon ELY-keskuksen maahanmuuttopäällikkö Lisbeth Mattson ja palvelualuejohtaja Markku Tervahauta. Tervetulotoivotusten jälkeen jatkettiin erilaisten presentaatioiden parissa. Ulkomaalaisille osaajille tarjottiin mahdollisuutta kuulla Suomessa työskentelystä ja yrityksen perustamisen kiemuroista. Yritykset puolestaan saivat vinkkejä ja kokemuksia ulkomaalaisisten työntekijöiden palkkaamisesta. Savonia-ammattikorkeakoulussa ITalaa opiskeleva, Ghanasta kotoisin oleva Samuel Nyarko oli tyytyväinen päivän antiin. Hänen mielestään parasta tilaisuudessa oli mahdollisuus jakaa ideoita ja tarinoita sekä tietysti tutustua alueen yrityksiin. Käteen jäi myös kutsu myöhemmin pidettävään työhaastatteluun. Yrityksiä mukaan oli lähtenyt toistakymmentä muun muassa teollisuuden ja konsulttipalvelujen aloilta. Yritysten infopisteissä oli mahdollista keskustella yrityksen rekrytointivastaavien kans- 3 sa, vaikka tapahtumassa ei varsinaista rekrytointipakkoa ollutkaan. Ansioluetteloita vaihdettiin ahkerasti ja moni sai jalkaa yritysten oven väliin enemmänkin. Lisäksi Working in Finland -tuutoreilta oli mahdollisuus kysellä kysymyksiä. Tilaisuuden järjestivät yhteisvoimin muun muassa Pohjois-Savon ELY-keskuksen MOK-hanke, Kuopion kaupunki, Kuopion kauppakamari, Savon Yrittäjät, Kuopion TE-toimisto, Uusyrityskeskus sekä alueen oppilaitokset. Itä-Suomen yliopiston kirjaston Opetusja tietopalvelut on valinnut vuoden 2012 kehittämisteemaksi sekä elektronisten aineistojen että painettujen aineistojen näkyvyyden ja käytön lisäämisen. Vaikka kirjaston e-aineistojen käyttömäärät ovat hyviä suhteutettuna muiden suomalaisten kirjastojen vastaaviin, käyttö ei kuitenkaan ole vielä niin runsasta, etteikö markkinointia kannattaisi tehdä. "Verkkolehtien käyttö meillä on hyvää, mutta e-kirjojen käyttöä tulisi lisätä. Tiedottaminen tutkijoille, opettajille ja opiskelijoille on tärkeää, kuten myös se, että saamme sähköisiä kurssikirjoja lisää opintovaatimuksiin", kirjastonjohtaja Jarmo Saarti kertoo. Elektronista aineistoa on käytetty Itä- Suomen yliopiston kirjastossa sekä sen edeltäjissä aktiivisesti jo parinkymmenen vuoden ajan. Aluksi kirjastossa ladattiin kansainvälisiä tieteellisiä artikkeleja. Tänä päivänä tarjonta on laajentunut e-kirjoihin, verkkolehtiin, tietokantoihin, sähköisiin sanakirjoihin ja hakuteoksiin. Ainestoa luetaan edelleen lähinnä tietokoneiden näytöiltä, älypuhelinten ja tablet-laitteiden suosion kasvu ei ole kirjastonjohtajan mukaan aiheuttanut käyttöön suurta piikkiä. Kirjasto hankkii opiskelijoilleen ja tutkijoilleen käyttöoikeudet verkkoaineistoon, jolloin suurin osa e-aineistosta on useamman käyttäjän luettavissa vuorokauden ympäri Nelli-portaalin kautta. Itä-Suomen yliopistoyhteisön jäsenien Fakta | UEF:n e-aineistojen käyttövuonna 2011: • • • • E-lehdistä tulostettuja artikkeleita: 720384* E-kirjoja tulostettu näytölle: 573591 E-hakuteoksista ja portaaleista tulostettu: 845267 dokumenttia Hakuja elektronisista kirjastotietokannoista, viitetietokannosta ja sanakirjoista: yli 8 miljoonaa hakua. * Tulostettu vähintään näytölle ja Kuopion yliopistollisen sairaalan henkilöstön on mahdollista hyödyntää sähköistä aineistoa myös kotikoneiltaan etäkäyttöyhteyden ja yliopiston käyttäjätunnuksien avulla. Kirjasto tarjoaa jo nyt ohjausta sähköisten aineistojen ja tietokantojen käyttöön. Lyhytkestoinen ohjaus on maksutonta ja siitä on sovittava erikseen. "Järjestämme opetusta opiskelijoiden kannalta sopivissa ajankohdissa, alanmukainen tiedonhaun kurssi liittyy usein läheisesti kandiseminaarin teke- miseen", Helena Silvennoinen-Kuikka kertoo. Myös väitöskirjan, gradun ja muiden kirjallisten töiden tekijöille on tarjolla omaa opetusta ja lähes jokaisen koulutusalan opetussuunnitelmaan kuuluu tieteenalan tarpeisiin räätälöity tiedonhaun kurssi. Itä-Suomen yliopiston kirjaston Verkkoaineistouutisissa tiedotetaan muun muassa uusista aineistoista, toimintahäiriöistä, koulutuksista ja muutoksista. Tiedotteita löytyy myös kirjaston Facebook-sivuilta. 4 Uutinen # Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymistä Suomeen voivat rajoittaa kielitaidon ja työkokemuksen puute sekä vähäiset suomalaiset kontaktit. Myös useilla työnantajilla on edelleen ennakkoluuloja ulkomaalaisia työntekijöitä kohtaan. Ulkomaalaiset osaajat voisivat kuitenkin edistää yrityksen asemaa kansainvälisillä markkinoilla ja parantaa henkilöstön kielitaitoa. - Maiju Pohjolainen teksti & kuva Uutinen # Technopolis oli täynnä innostunutta ja monikielistä puheensorinaa. Yliopiston kirjaston Opetus- ja tietopalveluissa pyritään tänä vuonna perinteisen aineiston käytön lisäämisen ohella markkinoimaan myös sähköistä aineistoa. "Uskoisin, että vuoden päästä meillä on uusia tapoja välittää tietoa e-aineistoista suurelle käyttäjäjoukolle", palvelupäällikkö Helena SilvennoinenKuikka pohtii. - Maiju Pohjolainen, teksti & Pasi Huttunen, kuva Uljas 4 | 16. 4. 2012 9 Wappu 2012 Joensuu Savonlinna ma 16.4 Sawo-Karjala-excun ilmoittautuminen alkaa Joensuun kampuksen ylioppilas- ma 30.4. Wapunaatto kunnan toimistolla klo 10.00. Maksu 20e/hlö, osallistumismaksu maksettava ilmoittautumisen yhteydessä. to 26.4. 8-Appro - ks. FB-tapahtuma 8-Appro 2012 - Järjestänä Mikrovillus su 29.4. Sawo-Karjalan excu - 3 bussia, joihin mahtuu 150 hlöä, - Lähtöaikataulut: 1. bussi 12:00, 2. bussi 12:30, 3. bussi 13:00 - Ilmoittautuminen Sawo-Karjala excursiolle alkaa maanantaina 16.4.2011 klo 10.00 Joensuun kampuksen ylioppilaskunnan toimistolla. - Maksu 20 e/hlö. Osallistumismaksu maksettava ilmoittautumisen yhteydessä. - Jokainen osallistuja saa Sawo-Karjala 2012 -haalarimerkin. - Reitti kiertää Itä-Suomen alueella olevia anniskelupaikkoja. Jokaisessa pysähdyspaikassa käydään nauttimassa yksi juoma ja jatketaan matkaa seuraavaan paikkaan. Juomat eivät sisälly matkan hintaan. - Matkan kesto on n. 9,5 tuntia ja pysähdyspaikkoja on n. 7 - 10 matkan aikana. - klo 16.45 ylioppilaskunnan vappukulkue lähtee kampukselta - klo 17.00 saapuminen Tottintorille, missä Joel Lehtosen patsaan kukitus ja runon lausuntaa - siirtyminen Tallisaareen - klo 18.00 ohjelma Tallisaaressa alkaa musiikkiesityksellä - ISYY:n hallituksen ja Sln kampusvaliokunnan pj. Mikko Puhakan vappupuhe - Musta Pässi-patsaan lakitus - yhteislaulu Gaudeamus Igitur - fuksin uittaminen Kyrönsalmen virrassa - vapaata yhdessäoloa - vappuaaton illanistujaiset jossain (paikka ei ole vielä varmistunut) klo 12 alkaen vappubrunssi Kasinonsaaren takana olevassa Sulosaaressa. Ainejärjestöt hoitavat paikalle makkaraa ym. evästä sekä polttopuut. Kuopio ma 16.4. Sawo-Karjala-excun ilmoittautuminen alkaa Lukemalla klo 10.00. Excun hinta ma 30.4. Wapunaatto Iltaohjelma klo 21 alkaen Kerubissa Rytmihäiriköt & WunderBra play ULTRA BRA! (Sali) Vappudisko (Kellari) Hinta: 4 e + narikka koko taloon! Illan FB-tapahtuma: https://www.facebook.com/events/150922181697785/ 10 Uljas 4 | 16. 4. 2012 Aika: Kello 12-16 Hinta: 0(nolla)€ /henkilö Ilmoittautuminen: Ei ennakkoilmoittautumista Yösählyturnaus ti 24.4 Simaa, munkkeja ja vappuaskartelua Mitä: Sählyturnaus Missä: Studentian salissa Joukkue: Joukkueen koko vapaa. Pienet maalit, neljä kenttäpelaajaa. Yksi hlö toista sukupuolta koko ajan kentällä. Peliaika 2 x 10 min. ISYY- liigan säännöt. Aika: Kello 22 ->. Hinta: 10/joukkue. Ilmoittautumiset: 16.4. klo 10 alkaen. Maksu käteisellä ilmoittautumisen yhteydessä. Ennakkoilmoittautumiset joukkueilta pakolliset. ma 23.4 Wappuviikko starttaa Eri reippaalla Wapun aloituksella klo 12-16 ja yösählyllä 22-> Pitkin päivää ( ja seuraavaa yötä) sinulla on mahdollista kokeilla ihmiskimbeä, ultimatea, kyykkää ja kerätä porukka sählyyn tai paintballiin ja saada kuntosaliopastusta sekä pelailla Lukemalla. Paintballiin ja sählyyn ilmoittautuneilla joukkueille lähetetään lisätietoa ja otteluohjelma viimeistään sunnuntaina 22.4. Pyöränkorjaus/-huoltopäivä klo 12-16 Milloin: ma 23.4. klo 12-16 Missä: Studentian läheisyydessä ulkona Mitä: Voit korjata/huoltaa omaa pyörääsi Paintball Tapahtuma on 0 promillea, jotta enemmiltä tapaturmilta säästytään. Tiedot tarkentuvat edelleen Wapun vain lähestyessä, käy siis aktiivisesti seuraamassa päivityksiä ISYY:n nettiisivuilla.Järjestäjänä: ISYY:n toimintajaosto Mitä: Pikkupurtavaa, askartelua sekä haalarien tuunausta ja haalarimerkkien myyntiä Missä: Lukemalla Aika: klo 12.16 Ota mukaan: Käteistä, neulaa ja lankaa. Hyeena & Rakki goes Henkka Mitä: Ilmainen poikkitieteellinen tapahtuma Missä: Henkassa Aika: Alkaen klo 21, bändi klo 22. Busseja lähtee 4 kpl:tta. Lähtö Lukemalta. Mukaan mahtuu 150 nopeinta. ( 1-3 bussit 150 hlöä). Saa ilmoittaa itsensä lisäksi 3 hlöä eli 1 + 3 hlöä. Bussi nro 1: klo 12.00 49+1(matkanjohtajan tuoli) Bussi nro 2: klo 12.15 49+1(matkanjohtajan tuoli) Bussi nro 3: klo 12.30 48+1(matkanjohtajan tuoli) Bussi nro 4: klo 12.45 Alumnibussi ISYY:n nykyisille ja vanhoille toimijoille Ilmoittautuminen Sawo-Karjala excursiolle alkaa maanantaina 16.4.2011 klo 10.00 Kuopion kampuksen ylioppilaskunnan toimistolla. Maksu 20 e/hlö. Osallistumismaksu maksettava ilmoittautumisen yhteydessä. Jokainen osallistuja saa SawoKarjala 2012 –haalarimerkin. Reitti kiertää Itä-Suomen alueella olevia anniskelupaikkoja. Jokaisessa pysähdyspaikassa käydään nauttimassa yksi juoma ja jatketaan matkaa seuraavaan paikkaan. Juomat eivät sisälly matkan hintaan. Matkan kesto on n. 10 tuntia ja pysähdyspaikkoja on n. 7 - 10 matkan aikana. Kuntosali Mitä: Oletko aina miettinyt, miten Studentian kuntosalin laitteita käytetään? Epäilyttääkö sinua, ettet osaa mitoittaa harjoitusta itsellesi sopivaksi? Tule hakemaan vastauksia kuntosaliohjauksesta! Missä: Studentian kuntosalilla Aika: Kello 12-16 Hinta: 0(nolla)€ /henkilö Ilmoittautuminen: Ei ennakkoilmoittautumista ti 1.5.2011 Wapunpäivä 20€ (sisältää vuosittain vaihtuvan haalarimerkin). klo 12.00 Metsäylioppilaiden Forstikaste Ilosaaressa - Järjestänä Joensuun Metsäylioppilaat. klo 15:00 Alkukivet - Täky lakittaa Alkukivet - Puhe: Hum. & Uim. kand. Hannu Koutola klo 15:15 ISYY:n vappukulkue lähtee kohti Ilosaarta klo 16:00 Ilosaari - Yliopiston kuoro esiintyy - ISYY:n puhe - Ylioppilaslakki päähän 17:00 Rytmihäiriköiden keikka Kerubin salissa (hinta: 2 e narikka) Missä: Tiukanlinnan takana olevalla paintball-radalla. Joukkue: Kentällä saa olla 5 henkeä kerralla Aika: Kello 12.00 alkaen. Hinta: 125 €/joukkue Ilmoittautuminen: 16.4. kello 10 alkaen ja päättyen to 19.4. klo 15.00 mennessä ylioppilaskunnan toimistoon. Maksu käteisellä ilmoittautumisen yhteydessä. Ennakkoilmoittautumiset joukkueilta pakolliset. Ultimate Mitä: Lähde ulos tavoittelemaan liitokiekkoa! Luvassa rentoa pelailua hyvässä seurassa! Missä: Melanian viereisellä nurmikentällä. Aika: Kello 12-16 Hinta: 0(nolla)€ /henkilö Ilmoittautuminen: Ei ennakkoilmoittautumista Ihmiskimble Mitä: Kokoa oma kimblesi. Missä: Studentia pihalla Aika: Kello 12-16 Hinta: 0(nolla)€ /henkilö Ilmoittautuminen: Ei ennakkoilmoittautumista Kyykkä Mitä: Luvassa rentoa pelailua hyvässä seurassa! Missä: Studentian viereisellä nurmikentällä. Aika: Kello 12-16 Hinta: 0(nolla)€ /henkilö Ilmoittautuminen: Ei ennakkoilmoittautumista ke 25.4. Wappufutis by Preemio Preemio järjestää kampuksen ainejärjestöille Wappufutiksen keskiviikkona 25.4. kello 9.30-15.30 Keskuskentällä. Hinta on 40 euroa/ainejärjestö ja ainejärjestöillä saa olla useampiakin joukkueita kuin vain yksi, mikäli intoa sekä pelaajia riittää. Tarkoituksena on siis mitellä kampuksen herruudesta hyvässä hengessä oheisohjelman saattelemana. Joukkueen koko 14 henkilöä (kentällä 1+6, joista yksi aina vähintään nainen). Tarkempi otteluohjelma selviää myöhemmin. Myös paras kannustusjoukko palkitaan. Pelien ohella on joukkeilla mahdollisuus myös saunoa kahden viimeisen tunnin aikana. Ilmoittautumiset osoitteeseen liikunta@preemio.org viimeistään 18.4. mennessä! la 28.4 Sociusvappu Wanhassa Satamassa: Socius ry järjestää mahtavat opiskelijoiden KEWÄTKARKELOT ! Kuopion upein ja suurin terassi, satamaravintola Wanha Satama avaa ovensa vain meitä opiskelijoita varten klo 19.00 ! Riehakkaan vapputunnelman takaa kotimaista ja ulkomaista cover-musaa soittava bilebändi Jay C & Nuggets ! Sisään näihin kemuihin pääset opiskelijakortilla ja vaivaisella 3€:lla ! 200 ensimmäistä tulijaa saavat myös upean haalarimerkin !Tervetuloa! Preemion vappusitsit Lukemalla kello 18.00 alkaen. Lisätietoja: pj@preemio.org ma 30.4 Wapunaatto 13.00 Hampaan pesu Lukeman pihassa 13.30 Ainejärjestöpj-skumpat Lukemalla 14.00 Sivistykseen vihkiminen Snelmanian suuressa salissa. 17.30 Allastapahtuma Snellmanin puistossa: 17.30 Snellmanin patsaan pesu ja Sociuksen kuoroesitys: Kevät ja minä- Tommi Läntinen ja Anttilan Keväthurmaus 18.00 ISYYn puheet, Veljmiehen ja Siskotytön julkistaminen, Snellmanin lakitus, Proffan uitto 22.00 Puikkaribileet, esiintymässä Cheek, ennakkoliput Lukemalta 6 e, paikanpäältä 8e. Kannattaa hankkia lippu ennakkoon! ti 1.5 Wapunpäivä Brunssi Savilahdella klo 12-17 Musiikkia ja fiilistelyä! -Palju, Inssisauna -Ihmiskimble -Grilli -Red bull-rekka -Karaokea Lukemalla -Opiskelijoiden omaa ohjelmaa by Fagots Seuraa päivittyviä lisäinfoja: www.isyy.fi, https://www. facebook.com/fbISYY Lukemalla Mitä: Wii ja Play Station pelejä Missä: Lukemalla su 29.4. Perinteinen Sawo-Karjala excursio Mitä: Reipasta liikuntaa maastossa, värikuula-asein varustettuna. Kaksi joukkuetta kerrallaan vastakkain ja koitetaan saada kentän keskeltä lippu omaan pesään. Uljas 4 | 16. 4. 2012 11 Ajassa ” Kurssijärjestäjät ovat onnistuneet mainonnassaan ja saaneet luotua mielikuvia ylitsepääsemättömän vaikeista pääsykokeista Valmennuskurssit Eriarvoisuutta vai apua Taas on se aika vuodesta, kun kirjastojen lukusalit täyttyvät opiskelemaan haaveilevista. Yhä useampi heistä hakee apua urakkaansa myös valmennuskursseilta. Keskustelu valmennuskurssien luomasta eriarvoisuudesta hakijoiden välille käykin jälleen kuumana. Tuhoavatko valmennuskurssit pohjan siltä suomalaiselta periaatteelta, että jokainen pääsee opiskelemaan syntyperästä tai varallisuudesta riippumatta? - Maiju Pohjolainen, teksti & Pekka Rautianen, kuvitus H allitusohjelmaan kirjattiin viime vuoden hallitusneuvotteluissa tavoite kaventaa eri väestöryhmien välisiä eroja opiskeluun hakeutumisessa. Opetusministeriö ja yliopistojen johtoportaat haluaisivat uudistaa pääsykoekulttuuria niin, ettei hakijan taloudellisella tilanteella tai asuinpaikalla olisi merkitystä. Siksi valmennuskurssi-ilmiölle haluttaisiin mieluusti sanoa hyvästit. Esimerkiksi Helsingin yliopisto on kieltäytynyt vuokraamasta tilojaan kurssijärjestäjille ja kehoittanut yliopistoon palvelussuhteessa olevia henkilöitä pysymään erossa valmennuskurssien opetustoimista. Myös Itä-Suomen yliopiston rehtori Perttu Vartiaisen mielestä maksulliset kurssit ovat ilman muuta valintojen epätasa-arvoa ruokkiva tekijä. "Päävalinnoissa kaikilla ylioppilastutkinnon suorittaneilla pitäisi olla esimerkiksi varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumattomat yhdenvertaiset pääsymahdollisuudet. Erillisvalintoihin valmistautuvalla opiskelijalla pitää taas olla mahdollisuus aiemman osaamispohjansa parantamiseen, mutta siinäkin tapauksessa julkisella koulutusjärjestelmällä pitäisi olla tarjota muita valmentautumismahdollisuuksia kuin kalliit valmennuskurssit." Valmennusta on tarjolla joka lähtöön ja lähes jokaiseen Itä-Suomen yliopistonkin järjestämään koulutus- 12 Uljas 4 | 16. 4. 2012 ohjelmaan. Kurssien hinnat vaihtelevat joistakin sadoista euroista useisiin tuhansiin euroihin. Kalleimpia ovat takuukurssit, joista osallistuja saa rahansa takaisin, mikäli häntä ei valita opiskelemaan tähtäimessä olleeseen koulutusohjelmaan. Monella järjestäjätaholla on lisäksi tarjolla stipendejä tai ilmaisia kurssipaikkoja taloudellisen tuen tarpeessa oleville hakijoille. Lähiopetuksen keskittyminen suurimpiin kaupunkeihin ja Etelä-Suomeen uskotaan kuitenkin syrjivän pienistä ja pohjoisemmista kaupungeista opiskelemaan pyrkiviä. Esimerkiksi UEF:n kampuskaupungeissa lähiopetuskursseja on tarjolla hyvin niukasti. Kuopiossa opastusta on tarjolla lähinnä lääketieteen ja kauppatieteiden, Joensuussa psykologian sekä kasvatustieteen pääsykokeisiin. Kurssijärjestäjät ovat onnistuneet mainonnassaan ja saaneet luotua mielikuvia ylitsepääsemättömän vaikeista pääsykokeista ja raskaista luku-urakoista, jotka eivät ole yksin selätettävissä. Sisäänpääsyprosentteja suostutaan julkaisemaan harvoin kovasta kilpailusta johtuen, mutta aiemmin julkaistujen tilastojen mukaan esimerkiksi lääketieteen ja oikeustieteen valmennukseen osallistuneista noin 25-45 prosenttia saa haluamansa opiskelupaikan. Muilla aloilla prosentti on hivenen tätä korkeampi. Valmennuskurssin käyminen ei siis takaa varmaa sisäänpääsyä, ja useimmiten opiskelupaikan saaneiden kurssilaisten motivaatio on ollut sen verran kova, että kurssin merkitys sisäänpääsyssä on saattanut jäädä pieneksi. Kuopiossa lääketiedettä nykyisin opiskelevat Annukka Ojala ja Eveliina Tahvanainen ovat todiste siitä, että homman voi hoitaa kotiin ilman kalliita kurssejakin. Heidän onnistumisensa takasi hyvät lukusuunnitelmat sekä ahkera itseopiskelu muistiinpanoineen. Annukka tutustui lisäksi vanhoihin pääsykokeisiin ja Eveliina pystyi hyödyntämään ylioppilaskirjoituksiin valmistautuessa kertynyttä tietopohjaa. Tytöt nostavat esiin myös rentoutumisen ja muiden asioiden parissa puuhastelun tärkeyden. Kumpikaan ei koe urakan olleen jälkikäteen tarkasteltuna kohtuuttoman rankka, varsinkin kun kiitos seisoi lopussa mieluisan opiskelupaikan muodossa. Valmennuskursseilla käyneet opiske- lijat nostivat maksullisten kurssien parhaiksi puoliksi valintakoemateriaalin pohjalta kootun lisämateriaalin saamisen, valmiin aikataulun sekä valmiin lukusuunnitelman. Myös kurssien sosiaalinen luonne antoi voimaa: joku oli aina potkimassa eteenpäin ja tsemppaamassa silloinkin, kuin lukeminen väsytti. Muiden hakijoiden kohtaaminen ja tietynlainen kilpailuhenkisyys motivoivat tekemään parhaansa. Mitään sisäpiirin tietoa kursseilla ei tietenkään jaettu. Saavatko valmennuskurssin käyvät hakijat siis kuitenkaan niin suurta etulyöntiasemaa muihin nähden, että erityisiin toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä ja valmennuskurssit olisi nähtävä ongelmana? Aiemmin on väläytelty valintakokeiden poistamisen mahdollisuutta ja opiskelijavalinnan tekemistä ylioppilastutkintoarvosanojen perusteella. Tämä johtaisi kuitenkin maksullisten abikurssien suosion kasvuun, eikä valmennuskurssi-ilmiöstä päästäisi eroon sittenkään. Tärkeintä olisi kehittää valintakokeita siihen suuntaan, että puhdas valintakoemateriaalin hallitseminen riittäisi niissä pärjäämiseen. Esimerkiksi oikeustieteellisen tiedekuntaan opiskelijaksi halajavat lähtevät usein hakemaan valmennuskursseilta apua pääsykokeessa vaadittavan omalaatuisen vastaustekniikan oppimiseen. Valmennuskurssit tarjoavat jonkin verran helpotusta pääsykoeurakkaan, mutta raakaa työtä, itsekuria ja motivaatiota vaaditaan jokaiselta hakijalta. Apua on saatavilla edullisemmin esimerkiksi avoimien yliopistojen, iltalukioiden tai ainejärjestöjien omilta kursseilta. Niin ylivoimaisia kurssit eivät kuitenkaan ole, että ne kannattaisi nähdä ongelmana, jonka ratkaisuun kannattaisi käyttää tuhottomasti resursseja. Uljas 4 | 16. 4. 2012 13 Väkivallan laskuoppia Amerikkalainen jalkapallo koukutti Joensuun Areenalla, eikä siihen tarvittu miljoonien dollarien väliaikaspektaakkelia. Tarkkaan taktikoitu, kontrolloitu ja yksilöitä korostava väkivaltaviihde toimii sellaisenaankin. –Pasi Huttunen, teksti & Joona Sipi, kuvat 14 Uljas 4 | 16. 4. 2012 Uljas 4 | 16. 4. 2012 15 Y Ajoittain hyvin raju kontakti takaa, että aggressiot saa purettua tehokkaasti pelikentällä. Pelin jälkeen kaupungilla bongatun Wolvesin pelaajan ei tarvinnut rähistä nakkikioskilla. Hän tilasi kebabin. ksin karkuun päässyt kypäräpäinen, varusteissaan kolmionmuotoinen mies nappaa sankarillisen kopin oudon muotoisesta pallosta, tuulettaa ja paiskaa sen maalialueen nurmeen. Sitten seuraa monta hehkuttelevaa hidastusta. Ja kaljamainoksia. Olet varmasti nähnyt niitä pätkiä telkkarissa tai amerikkalaisissa elokuvissa. Joensuu Wolvesin harjoituspelissä Mikkeli Bouncersia vastaan Joensuu Areenalla aprillipäivänä ollaan kaukana Super Bowlin massiivisesta showsta. Madonnaa ei näy missään, eikä kukaan näytä yleisölle keskisormea tai vilauta nänniä ja väitä sitä vahingoksi. Kohua ei synny, mutta tunnelmaa riittää näissä pienemmissä ja kotikutoisemmissa piireissäkin. Amerikkalaisen jalkapallon harrastajien parissa puhutaan lämpimään sävyyn ”jefusta” ja kaikki tuntevat toisensa. Kentän laidalla on Wolvesien puolisoita, lapsia ja vanhempia. Aiemmin koripalloa SM-tasolla pelannut Anne Rasilahti tuli treeneihin tuttujen houkuttelemana. Nyt hän pelaa Joensuu She-Wolvesin lisäksi naisten maajoukkueessa ja harjoittelee miesten joukkueessa. ”Olen aina tykännyt joukkuelajeista. Tässä on se kontakti, mikä vetoaa. Pidänkin enemmän puolustuksessa olemisesta, kun sitä kontaktia saa ottaa ” Look at that shit, look at it! Neste teki kauppansa, vaikka Joensuu Areenalla harjoituspelit pelattiin tavallista paljon pienemmällä kentällä. 16 Uljas 4 | 16. 4. 2012 Jenkkifutiksessa naisten peleissä on 9 pelaajaa kentällä kun miesten peleissä 11. Muuten säännöt ovat samat, eikä naisten peleistä ole väännetty kiltimpiä esimerkiksi kontaktia rajoittamalla Maajoukkueessakin pelaava Anne Rasilahti valmistautuu illan toiseen peliinsä. Ensimmäisen hän pelasi miesten joukkueessa. enemmän ja pääsee taklaamaan myös takaa”, hän toteaa. Elantoaan ei lajista saa Suomessa juuri kukaan, mutta töitä harrastuksen parissa riittää. ”No, mehän jaamme muun muassa Uljasta”, Rasilahti toteaa talkoohommista ja lisää, että sponsoreilta tulee rahaa jonkin verran. Hiukan masentavasti nettisivuilla ei listata yhteistyökumppanien joukkoon ainuttakaan panimoa. Joukkueenjohtaja Markus Torvinen taluttaa toimittajan kädestä pitäen pelin läpi. Jenkkifutis on väkivaltainen laji, jossa säästytään vakavilta vammoilta vain tukevien suojusten ansiosta. Aprillipäivän harjoituspeleissäkin yksi ilmeisesti polvensa hajottanut mikkeliläinen pääsee kentältä pois vain kahden auttajan tukemana. Torvisellakin lista hajonneista paikoista on pitkä. Peli on katkonaisempi kuin monet muut lajit. Yhden downin, eli yrityksen viedä palloa kohti vastustajan maalialuetta, kesto mitataan sekunneissa. Minuutin ylittävä on poikkeuksellinen. Hyökkäykselle ja puolustukselle on yleensä omat kentälliset. Pelaajien melkoisen pistävästä hien hajusta voi silti päätellä, että laji käy urheilusta. ”Sen näkee ja tuntee heti kun täydellinen peli lähtee käyntiin. Taktiikat on niin pitkälle ja tarkkaan laskettu, että jos pelaajat hoitavat tehtävänsä oikein, Uljas 4 | 16. 4. 2012 17 ” Motherfucker! What the fuck are you guys doing!” Lajina Jenkkifutis vaatii raakaa voimaa, mutta myös nopeutta. Lisäksi on löydettävä pieni nörtti itsestään, ettei eksy nopeasti vaihtuvien taktiikoiden viidakkoon. Joensuu Wolvesin floridalaislähtöinen valmentaja David Williams elää peliä joka solullaan. Erilaisilla eleillä ja asennoilla pelaajille viestiteltävät taktiikat saavat touhun näyttämään välillä koomiselta. Pienetkin mokailut johtavat usein näyttäviin karkumatkoihin pallon kanssa. Niistä hetkistä syntyy tärkeä osa pelin viihdearvosta. 18 Uljas 4 | 16. 4. 2012 ja bändinsä kanssa. Harrastuksesta puhuminen tuntuu silti kohtuuttomalta vähättelyltä. Wolvesin odotetaan nousevan tänä vuonna 1. divisioonaan. Vaahteraliigaan nousemistakin tavoitellaan tosissaan. Pelaajia sinne on jo mennyt. Tulevan kauden aloittaa Seinäjoen Crocodilesissa susirajan kasvatti Jarkko Suokas. Naisten joukkueet ovat Itä-Suomessa vielä tuoreempia tapauksia ja kieltämättä eron huomaa kun miehet ja naiset pelaavat harjoituspelinsä peräkkäin. Motivaatiossa eroja ei näy, mutta naisjoukkueiden hiomattomuuden huomaa. Harjoituspelit pelataan tällä kertaa tynkäkentällä, joka on vaivoin puolet oikeista mitoista. Kauden alettua on mentävä oikeaan peliin, jossa on toivottavasti myös hodari –koju. Kalja on varmaan vietävä itse. ”Laji on kaiken kaikkiaan aika uusi Suomessa, mutta kasvaa koko ajan. Naisiinkin saatiin kaksi uutta joukkuetta”, Rasilahti kertoo. Miesten joukkue perustettiin Joensuuhun jo vuonna 1985. Naistenkin joukkue aloitti vuonna 2010. ”Treeneihin ilmaantumalla pääsee mukaan ja varusteitakin saa aluksi lainaan”, Rasilahti vinkkaa. Yhteisöllinen ja lähes yhtä jännittävä koetus käydään kentän laidalla, kun Torvinen lupaa limpparin peliä seuraavalle pojalle, jos tämä saa heitettyä pallon kapeasta aukosta pallohäkkiin. Suden poikanen voittaa itselleen kokiksen muutamalla yrityksellä. Lajin tulevaisuus näyttää hyvältä. Richi (U K) ( S WE m u s Na ) ) M) (NO R m e h May ce (JA i p S e 0 12 2 . 7 . 3 . -1 5 . f i 1 a u ss ri r o ck u s n Jo e .i l o sa a www X The X niin on ihan varmaa, että tulee jaardeja”, Torvinen kuvailee ja maalailee käsillään pelikuviota ilmaan. Hänen ei tarvitse lisätä, että täysin taktiikan mukainen suoritus onnistuu harvoin. Siksi peli koukuttaa. Sisäiset kontrastit ovat melkoisia, sillä nörtteily on elimellinen osa lajia. Taktiikka, joka on loppujen lopuksi matematiikkaa, näyttelee pelissä kenties tärkeintä osaa. Sen kopin ottajan sankarillisuudenkin on mahdollistanut melkein huolestuttavan pitkälle hiottu taktiikka ja tarkka ajoitus. Taktiikoita kokoavat pelikirjat ovat lajissa massiivisia. ”Motherfucker! What the fuck are you guys doing!”, kajahtaa vierestä kun Wolvesin valmentaja David Williams elää peliä kentän laidalla joka solullaan. Wolves näyttää myös muutamia upeita onnistumisia kentällä ja Williams on revetä liitoksistaan: ”Look at that shit, look at it!”. Floridalaislähtöinen Williams ei saa rahaa valmennustyöstään, jota sovittelee yhteen yrityksensä, amk-opintojen, lastenhoidon nd (USA ) a y n Anto ohnsons the J ensuu & Jo Orchestra C i ty Voi video mitä tyyppejä tulossa. ren d l i h C dom o B f o ( JA M s p i l i a Ph y n a T s (U SA ) n o S Rival ) Pe 13.4. Onnenperjantai La 14.4. DJ SASH!(ger). Liput 6€/8€ Ti 17.4. Club Aurelia Ke 18.4. Lääkis esittää: RAAPPANA To 26.4. Muotishow, livena SUPERSONIC Ma 30.4. Puikkarin Wappu, CHEEK LIVE! Liput ennakkoon sokos hotel puikkarista tai netistä, enna www.tiketti.ﬁ Puikkarin tiistai on kaupungin opiskelijaystävällisin! Tule ja tarkista mistä on kyse. Uljas 4 | 16. 4. 2012 19 Kulttuuri Kulttuuri ”Rakennushistoriallinen selvitys ei riitä. Täytyisi tehdä myös kulttuurihistoriallinen selvitys Takaisin tanssilavoille Aloite Työnkulma järjestötaloksi? Kuopion Työnkulman omistajan suunnitelma purkaa rakennus on nostattanut vastalausemyrskyn. Talo halutaan säilyttää ja antaa järjestöjen käyttöön. - Pasi Huttunen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva Kuopion keskustassa sijaitseva Työnkulma on perinteikkäästi palvellut paikallista kulttuuria ja järjestötoimintaa. Vuosien varrella siellä on järjestetty monenlaista konserteista kursseihin. Myös Kuopion Ylioppilasteatteri toimi siellä kauan. Nyt kiinteistön omistava Lemminkäinen Talo Oy on hakenut kaupungilta talon purkamisen mahdollistavaa muutosta asemakaavaan. Kaupunginvaltuutettu Heidi Komulainen (vas.) jätti tammikuun lopussa 26 valtuutetun allekirjoittaman aloitteen, jossa esitetään perustettavaksi järjestöille vuokravapaa järjestötalo. Hänen mielestään Työnkulma olisi sille sopiva tila. Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta käsittelee aloitetta 17. huhtikuuta. Kaupunginhallitukseen asia on ilmeisesti menossa 30. huhtikuuta ja valtuustoon 28. toukokuuta. Lautakunta aikoo ilmeisesti esittää järjestötaloksi toista Tulliportinkadun ja Puistokadun risteyksessä sijaitsevaa taloa. ”Järjestöt suhtautuvat tilaan hyvin kriittisesti, koska sieltä puuttuu isompi yhtenäinen tila”, Komulainen sanoo. Työnkulmalta sen sijaan löytyy 750 henkeä vetävä juhlasali. Myös Kuopion eläkeläiset ry ja kallaveden eläkeläiset ovat jättäneet kuntalaisaloitteen Työnkulman suojelemiseksi ja kunnostamiseksi järjestökäyttöön 2. huhtikuuta. Nelikerroksisessa Työnkulmassa on tilaa 2400 neliötä. Kuopion kaupunki aikoo kevään aikana tutkia tontin jatkokehittämistä asunto-, liike- ja toimistokäyttöön teettämällä rakennushistoriaselvityksen. ”Rakennushistoriallinen selvitys ei riitä. Täytyisi tehdä myös kulttuurihistoriallinen selvitys”, Komulainen toteaa. Hän haluaa selvittää mahdollisuudet ratkaisuun, jossa Lemminkäinen kunnostaisi talon ja vuokraisi sen kaupungille, joka puolestaan antaisi sen järjestöjen käyttöön. Korjauskustannuksista ei vielä ole tietoa. Talon pelastamiseksi kerätään myös adressia, jonka on parin viikon aikana Valtuutettu Heidi Komulainen (vas.) ja Työnkulman suojeluaktiivi Henna Hartikainen ovat vakuuttuneita talon kunnostamisen tarpeellisuudesta. Hartikainen ihmettelee, ettei Kuopiossa ole yhtään kulttuuri- tai monitoimitaloa järjestöille, kun niitä tuntuu olevan pääkaupunkiseudulla joka kaupunginosassa omansa. allekirjoittanut satakunta ihmistä. Adressissakin toivotaan, että talo säilytettäisiin ja kunnostettaisiin kulttuuri- ja järjestötaloksi. Työnkulma on alkujaan Mikä ihmeen swoh-luistelu 20 Uljas 4 | 16. 4. 2012 Ilosaarirock vetää vapaaehtoisia Festarijärjestäjät ovat viime aikoina heräilleet kylmään hikeen pelätessään talkotyöläiskatoa, mutta ainakaan Ilosaarirockin osalta pelko ei ole realisoitunut. Joensuun Popmuusikot ry tiedottaa vapaaehtoishaun käynnistyneen vilkkaasti. Suomi kuuluu vapaaehtoistyöhön osallistumisessa maailman aktiivisimpien joukkoon, mutta huolena on, että verokarhu lyö kapuloita talkoorattaisiin. ”Hakemusten suuri määrä lämmittää mieltä, varsinkin kun myös alaikäisiä hakijoita on reilusti joukossa. Sieltä ne uudet festarintekijät sikiää”, vapaaehtoiskoordinaattori Katri Kilpiä toteaa helpottuneena. Vapaaehtoishaku on käynnissä. Lisätietoa festarin verkkosivuilta. Sofi Oksanen orkesterilavalla yhtyeen jäsenet voivat kenties jäädä odottelemaan tontteja tai muita tunnustuksia Rovaniemen kaupungilta. Kesällä Jaakko Laitinen & Väärä Raha voisi olla peruskeikkapaikkojen lisäksi suosittu esiintyjä perinteisillä tanssipaikoilla, vetäen toivottavasti paikalle myös nuorempaa yleisöä, sillä vanhan ajan romantiikan syövereihin ei ole montaa muuta parempaa tapaa sukeltaa. Jaakko Laitinen & Väärä Raha: Yö Rovaniemellä Helmi Levyt, 2012 Kaikki tarinat eivät iske Joensuussa syöksyy huhtikuun lopussa raflaavan nimisiä värikkäästi pukeutuneita naisia rullaluistimillaan toisiaan tönien. Ei, kyseessä ei ole 70-lukulainen scifi-leffa, vaan Roller Derbyn harrastajat toimessaan. -Heidi Laine, teksti mien lisäksi iso kasa suojavarusteita. Treeneissä on oltava kypärä, hammassuojat sekä ranne-kyynär- ja polvisuojat, jotka ovat kaikki varta vasten roller derbyyn suunniteltuja. Lajiin kuuluu selkeät säännöt siitä, mihin saa ”hitata”. Esimerkiksi pää on kielletty alue, johon osumisesta seuraa rangaistus. Tapahtumassa on luvassa lajin esittelyä niin suullisesti kuin pienen näytösottelunkin muodossa. Joukkue etsii jatkuvasti uusia pelaajia ja kaipaa riveihinsä myös tuomareita ja toimitsijoita. Varsinaiseen joukkueeseen pääsevät vain naiset, mutta muihin tehtäviin myös miehet ovat tervetulleita. ”Open skateen osallistuminen on maksutonta eikä sido tulevaisuudessa mihinkään. Toivomuksenamme tietysti on että mahdollisimman monet rakastuvat lajiin. Aiempaa kokemusta rakennettu SKDL:n ja sen piiriin kuuluvien järjestöjen toimesta. Ajallaan siellä on toiminut jonkin aikaa myös Kuopion yliopisto Jaakko Laitinen & Väärä Raha -yhtyeen jäsenet taitavat ikävöidä vanhoja kotikontujaan, sillä nykyään helsinkiläistyneen bändin toinen albumi sai nimekseen Yö Rovaniemellä. Maaliskuussa julkaistun tuotoksen luomista oli ohjaamassa muun muassa musiikin alan yleisnero Joose Keskitalo. Yhtye on lanseerannut termin Lapland-Balkan kuvaamaan musiikkiaan, ja Lapland-Balkania kappaleet todella ovatkin. Jaakko Laitinen & Väärä Raha yhdistelee perinteisen suomalaisen iskelmän sekä mustalaismusiikin elementtejä sekä sävellyksissään että sanoituksissaan. Lyriikoissa käsittelyyn pääsee lemmen, onnen ja kaiken muunkin katoavaisuus, romanssit ja kulkurin elämä. Musiikkia on maustettu harvoin nykymusiikissa kuultavilla instrumenteilla, kuten trumpetilla, buzukilla, baritonitorvella, haitarilla ja kontrabassolla, mikä on omiaan tempaisemaan kuulijan takaisin vanhoille tanssilavoille. Suurin osa sävellyksistä on yhtyeen omaa käsialaa, mutta aikaisempaan tapaan levyllä kuullaan myös venäläisiä lainasävelmiä. Levystä on saatu toimiva ja monipuolinen kokonaisuus sijoittamalla menevämpien ja tanssittavampien repäisyjen lomaan kaihoisampia iskelmiä. Aloituskappale Kaikkialla kaukana tempaa kuulijan mukaansa railakkaalla soinnillaan. Sitä seuraava Onnentähti suorastaan vaatii pistämään jalalla koreasti, kuten myös kolmantena kuultava nimikkokappale Yö Rovaniemellä, jonka iskevä kertosäe on taattu korvamato. Jaakko Laitisen värillä ja tunteella ladattu ääni täydentää musiikkia loistavasti. Laitinen tulkitsee onnistuneesti varsinkin kappaleet Lehtiä tuulessa ja Äiti kulta. Henkilökohtaisesti jäin kaipaamaan lauluihin kuitenkin useampia ulottuvuuksia ja tasoja. Parilla kappaleella kuullaan onneksi myös debyyttialbumilta tutun Lucie Niemelän laulua. Duo olisi voinut keimailla toisilleen enemmänkin, ja esimerkiksi tangolle tyypillisiä eroottisia vivahteita olisi voinut lisätä myös sävellyksiin. Sen verran vahva teos Yö Rovaniemellä on, että Tapahtuma-arvio Tytöt mäiskii ja rullaa! Joensuu Rolling Rogues järjestää yleisölle avoimen show-luistelu –tapahtuman huhtikuun lopussa. Tapahtumassa pääsee katselemaan luistelevia naisia keskellä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Halukkailla on myös mahdollisuus kokeilla lajia itse. Roller Derby on rullaluistimilla pelattava, naisille suunnattu kontaktilaji, jonka harrastajat yhdistyivät Joensuussa joukkueeksi vuosi sitten. Nimeksi valittiin Rolling Rogues. Joukkueen jäsenen Marja Keräsen, pelinimeltään Valentine VooDoon mukaan laji on rullaluistelumäiskettä, jossa sekä puolustetaan että hyökätään samaan aikaan. Keräsen mielestä maagisessa urheilulajissa kiehtoo vauhti, fyysisyys ja myös taiteellinen aspekti: kaikilla on omat pelipersoonansa. Roller Derbyyn kuuluu rullaluisti- Poimintoja Jaakko Laitinen & Väärä Raha rullailusta ei tarvita, osaaminen ja lihaskunto kasvavat lajin myötä”, sanoo Valentine VooDoo. Mikäli haluat kokeilla open skatessa luistelua ja varusteita, ilmoittaudu osoitteeseen joensuu.rollerderby@ gmail.com. Kerro ilmoittautuessasi seuraavat asiat: kengänkokosi, pääsi ympärysmitta ja arvio kyynär-, polvi- ja rannesuojiesi koosta. Ilmoittautuminen on sitova. Rolling Roguesilaiset etsivät sinulle open skaten ajaksi lainaan mahdollisimman sopivat varusteet. Joukkueeseen voit tutustua ennakkoon Facebookissa nimellä Joensuu Roller Derby. Joensuu Rolling Roguesin open skate –tapahtuma Sortavalankadun liikuntahallissa (Sortavalankatu 4, Joensuu) 28.4. klo 13-15.30. Joensuun Teatteriravintolan lasiterassilla maaliskuun lopussa järjestetty tarinaniskennän aluemestaruuskilpailu oli hienoinen pettymys, ja toivon mukaan ei koko totuus tarinankerrontaperinteen nykytilasta. Kamppailun voitti kolmikymppinen IT-yrittäjä. Voittajan, Petri Piiraisen, omakohtainen tarina Shanghain televisioon päätymisestä oli juoneltaan hauska, mutta ei saavuttanut kerronnassaan täyttä potentiaansa. Kilpailuun osallistui myös neljä vanhemman ikäpolven edustajaa, joiden esitykset vaiheilivat ilmeikkään ja jonninjoutavan välillä. Kilpailun tasosta voinee moittia osaltaan osallistujamäärää. Kahdenkymmenen ihmisen yhtäaikaisen läsnäolo Teatteriravintolassa on tulkittavissa tilastolliseksi sattumaksi. Tilaisuudessa valittiin pohjoiskarjalainen edustaja Tarinaniskennän SM-kisoihin, jotka järjestetään 14. heinäkuuta Elämäntarinafestivaalin yhteydessä Kärsämäellä. Kilpailun tavoitteena on innostaa tavallisia ihmisiä kertomaan ja kuuntelemaan tarinoita, lisätä kansallisen tarinankerrontaperinteen arvostusta ja nostaa tarinan kertominen tavallisen ihmisen estraditaiteeksi. Yksi tavoitteista on myös tarjota tarinoita median, koulutuksen ja tutkimuksen käyttöön. Suomenmestari lähtee edustamaan maata myös Tarinankerronnan Pohjoismaiden mestaruuskilpailuun Tukholmaan syksyllä 2012. Maiju Pohjolainen Kirjailija Sofi Oksanen laajentaa skaalaansa konserttipuolelle. Hän on valinnut Jyvaskylä Sinfonian ja Kuopion kaupunginorkesterin kanssa toteutettavien kahden konsertin ohjelman ja keskustelee teosten lomassa kapellimestari Atso Almilan kanssa musiikin suhteesta kirjoittamiseen. Kuopion konsertti kuullaan Musiikkikeskuksessa 26. huhtikuuta kello 19. Estradilla nähdään Sofi Oksasen ja Atso Almilan lisäksi Jyväskylä Sinfonian ja Kuopion kaupunginorkesterin muodostama lähes 100 soittajan kokoonpano sekä Maija Kaunismaa yhtyeineen. Kohuttu duo Kerubiin ja Introon Kitaristi-laulaja Timo Kämäräisen ja rumpali Olli Krogeruksen huimapäinen duo TOOT TOOT julkaisi hiljattain debyyttialbuminsa. Duo sai alkunsa vahingossa kun aiemman trion Beagonin basisti tipahti kelkasta. TOOT TOOT on ehtinyt osoittaa, että kitara ja rummut riittävät. “Esikuviamme yhdistää vastaansanomaton energia, jota löydämme vaikkapa Beatlesista, Led Zeppelinistä, Nirvanasta tai System Of A Downista. Siitä käytetään sanaa, jonka merkitys sinänsä on tänä päivänä varsin hämärtynyt: rock“, on Kämäräinen todennut. Kaksikon voi nähdä 27. huhtikuuta Ravintola Kerubissa Joensuussa ja 28. huhtikuuta Ravintola Introssa Kuopiossa. Jokelassa haudotaan ympäristötoimintaa Joensuun ympäristötoimijat kokoontuvat pohtimaan ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa elinympäristöönsä. Seminaarissa alustavat Harri Hölttä ympäristöliikkeen historiasta, Jussi Semi aiheesta: Kaupunkilaiset aktiivisina toimijoina sekä Jani Lukkarinen aktivismista ja hallinnasta. Alustusten jälkeen pohditaan työpajoissa, mitä toimintaa on ja ennen kaikkea mitä toimintaa vielä tarvitaan. Seminaarin järjestää Joensuun Ympäristöfoorumi, eli Pohjois-Karjalan maan ystävät, Kohtuus -liike, Joensuun Seudun Luonnonystävät, Savo-Karjalan luontopiiri sekä autonomiset ympäristötoimijat. Liikkeelle! –seminaari Jokelassa 18. huhtikuuta alkaen kello 17.30. Joona Sipi, teksti & kuva Uljas 4 | 16. 4. 2012 21 ” Voimakkaimmat kysymykset liittyvät asioihin, joiden ei uskoisi yhdistyvän. Kun ne sitten yhdistyvät, niin syntyy tiettyä aitoutta Odottamaton sekoitus - Pertti Kurikan Nimipäivät Pertti Kurikan Nimipäivät punk-yhtyeestä kertovaa Kovasikajuttu-dokumenttielokuvaa on esitetty ympäri Suomea ennakkonäytöksissä. Sekä media että muu yleisö ylistää elokuvaa. Haastattelimme sekä bändiä että elokuvan ohjaajakaksikkoa. - Jussi Valonen, teksti & Pasi Huttunen, kuvat O hjaajien Jukka Kärkkäisen ja J-P Passin ensitapaaminen bändin kitaristin Pertti Kurikan kanssa ei mennyt aivan kuten suunniteltua. ”Pertin ensimmäinen kysymys oli että onks teillä levyä? Minulla itse asiassa on pelleilymielessä bändi ja soitin sitten Pertille erään biisimme. Näytti siltä, että Pertti ei siitä erityisesti tykännyt. Kuitenkin vasta myöhemmin ymmärsin, että kyse oli siitä että Pertti olisi innokkaana keräilijänä halunnut ihan fyysisen levyn itselleen. Pertillä oli musiikkitavaroita tosiaan nurkkiin kertynyt. Ensiksi hän näytti meille kuudet stereonsa, joita löytyi vielä lisää kaapeista, astiakaappia myöten”, Kärkkäinen muistelee. Passin mukaan kuvausryhmän läsnäolo muodostui kuitenkin nopeasti arkipäiväiseksi. “Bändillä ei ollut mitään pidäkkeitä. Jo ekalla kuvauskerralla laulaja Kari Aalto kertoi tuntojaan rakkaudesta ja naisista, vaikka kamera oli aivan nenän edessä. Tuntui että kuuluimme pian heidän mielestään jo kalustoon. Rumpali Toni Välitalolta tuli monta puhelua, että missä milloinkin ollaan, ja tulee yhä.” Pidikkeettömyys näkyy myös elokuvaan tallentuneista bändin sisäisistä tunnemyrskyistä. “Bändiläisten reaktiot ovat todella vahvoja, he eivät salanneet tuntojaan riippumatta siitä oliko kyseessä vihan vai rakkauden aiheuttama tunnepurkaus. Kuvaamiseen liittyi muutenkin paljon ennalta-arvaamattomuutta. Koskaan ei tiedetty mikä tunnelma tulee olemaan kun mennään treenikämpälle”, Passi kertoo. 22 Uljas 4 | 16. 4. 2012 Basisti Sami Helle valottaa syytä tunteiden paloon. ”Kundit on tuttuja ja ollaan tehty musiikkia yhdessä jo pitkään. Kun asutaan samassa paikassa ja ollaan yhdessä kaiken aikaa, niin se tietysti rasittaa välejä aika paljon.” Kari on samaa mieltä Samin kanssa. ”Niinkuin elokuvassa näkyy, me usein suututaan toisillemme. Ei osata hallita tunteita. Kohta onneksi pääsen hermolomalle pariksi viikoksi, kun Sami lähtee Maltalle työmatkalle.” Tunteiden avoin näyttäminen tuo eloku- vaan aitoutta ja elämänmakua. Ohjaajien mukaan elokuvan tenho liittyy myös erikoisiin yhdistelmiin. ”Voimakkaimmat kysymykset liittyvät asioihin, joiden ei uskoisi yhdistyvän. Kun ne sitten yhdistyvät, niin syntyy tiettyä aitoutta. Punk ja neljä kehitysvammaista on yksi tällainen synteesi. Rajoja ei heillä tavallaan ole. Esimerkiksi Sami Helle, vaikka soittaakin punkbändissä, on myös Keskustapuolueen jäsen.” Sami noteeraa itsekin ristiriidan, vaikkei itse sellaista näekään. ”Mulle on tullu paljon sanomista siitä, että miten voi olla punkkari ja Keskustan kannattaja samaan aikaan.” Karin mielipide politiikasta, jonka kanssa Sami huomauttaa olevansa täysin eri mieltä, on lähempänä punk-ideaalia. ”En pätkääkään välitä politiikasta, mikä näkyy mun biiseistä Mä Vihaan Maailmaa ja Päättäjä on Pettäjä.” Karin antipatiaan on syynsä. Ohjaajat huomauttavat että elokuvassa kehitysvammaisten elämän varjopuolet ovat tarkoituksella taustalla. ”Kiitettävän kaukana oltiin epäkohdista ja muista. Tehtiin jonkinasteista fantasiaelokuvaa. Emme halunneet kohdella kuvattavia vammaisina, vaan näyttää heidät tavallisina yksilöinä, joilla on tietysti omat puutteensa. Halusimme olla rehellisiä näkemällemme. Näytimme myös parisuhteet ihan sellaisina kuin ovat. Muistan erään kehitysvammaisista tehdyn sarjan, jossa toimittaja kysyy aivan pokkana parilta, joka on seurustellut 5 vuotta ja ovat iältään lähes nelikymppisiä, että ootteko jo pussaillu. Ihmisten pitäisi vain mennä ja katsoa ympärilleen, eikä kysellä tyhmiä.” Tosin kyllä epäkohdatkin välillä nousevat esiin. Erityisesti Pertin elämäntarinaan liittyy paljon tragediaa, joka välittyy myös elokuvasta. Esimerkiksi kohtauksessa, jossa Pertti kertoo äitinsä kuolemasta. Sairaalasta ei kerrottu hänelle että äiti on kuollut. Pertin täytyi itse soittaa, jolloin sairaanhoitaja kertoi vain että äiti on kuollut. Elokuvassa näkyy myös useaan otteeseen Pertin tapa seurailla vaatteiden saumoja ja samalla sihistä. Tapa vaikuttaa aluksi huvittavalta, mutta saa bändin Saksan reissulla surullisen juonteen. Pertti alkaa puhua yksinäisyydestä ja pysähtyy sitten vaatekaupan ulkopuolelle seurailemaan takin saumoja. J-P Passi arvelee saumojen seurailun johtuvan Pertin näköviasta. ”Mieleen muistuu Helsingin Kallion ennakkonäytös, jossa yleisö oli äänekkäästi mukana. Kaikki olivat messissä hurraten ja nauraen. Sauma-kohtauksessa tunnelma sitten muuttui kokonaan ja koko sali hiljeni.” Näkövian lisäksi Pertillä on ollut paha puhevika ja ohjaajat kertovat hänen kuvauksen alkessa jumittuneen usein sanoihin. Kuvausten edetessä puhevika häviää lähes kokonaan. Bänditoiminnan lisäksi tästä on varmasti kiittäminen Lyhty ry:tä, joka tekee kulttuuriin liittyvää työtä kehitysvammaisten kanssa. Ohjaajat ihailevat Lyhdyn toimintaa. ”Siellä ollaan todella progressiivisia. Lääkitystä pyritään vähentämään liikunnan ja terveellisen dieetin avulla. Heidän toimintansa on oikeastaan varsin anarkistista. Yhdistys on taistellut vuosikymmeniä jonkin sortin kerettiläisinä metodiikassaan.” Lisäksi toimintaan kuuluvat erilaiset kulttuurityöpajat. Myös Pertti Kurikan Nimipäivät tekee leipätyötä kulttuurityöpaja Valossa. Bändiläiset saavat työstään myös palkkaa, vaikkei se kaksinainen olekaan. Karin mukaan rahat kuluvat nopeasti. ”Homma menee niin, että palkka tuli, palkka meni, kuka sen välistä veti? Pistän osan säästötilille, mutta iso osa menee röökiin, karkkiin, alkoholiin sekä DVD- ja cd-levyihin.” Myös elokuvantekijöiden täytyi vahtia budjettiaan. Kesällä tiimin täytyi valita kahden festarin välillä, joista toinen oli Ilosaarirock. Jälkikäteen valinta kaduttaa. ”Ikävä kyllä emme menneet Ilosaareen Rekkalavalle kuvaamaan. Festariveteraanienkin mukaan lava ei ole koskaan vetänyt niin paljon yleisöä ja tunnelma oli huimaava.” Bändiläiset olivat myös vaikuttuneita vastaanotosta. Kaikki neljä nostavatkin Ilosaarirockin suosikkikeikkapaikkojensa joukkoon. Pisteet siitä Joensuuhun. Kovasikajuttu elokuvateattereissa 27.4. Uljas 4 | 16. 4. 2012 23 Nousu leivän historiaan Yhden Savonlinnan näkyvimmistä maamerkeistä huomaa, mutta sen tarinaa tuntee harva. 1950-luvulla rakennetun viljasiilon haltuun ottaneet pulut eivät arvostaneet vierailua siellä. Sille myönnettiin viime kesänä purkulupa, mutta moni toivoisi ruokaturvasta kertovan monumentin säilyvän. -Raisa Savolainen, teksti & joonas Hukkannen, kuvat M assiiviseen betonitorniin ei voi olla kiinnittämättä huomiota. Savonlinnan jylhä viljasiilo hallitsee maisemaa. Moni on tottunut näkemään tämän rakennuksen, mutta sen tarkoitus on selvä vain harvalle. Onko tornin tarina tulossa lopullisesti tiensä päähän, kun siilolle myönnettiin viime kesänä purkulupa? Kauppaneuvos Alpo Jordan (18811967), maanviljelijöiden poika Virtasalmelta rakennutti Savonlinnan viljasiilon vuonna 1954. Hänen yrityksensä Savonlinnan Tukkukauppa menestyi hyvin. Niinpä Jordanilla oli varaa panostaa myllyyn, joka valmistui 1928. ”Siilon rakentamisen aikaan olin kauppakoulussa Savonlinnassa ja saimme käydä siilon katolla,” muistelee 60-luvulla Keskon tukkumyyjänä toiminut Erkki Koikkalainen, ”mukavaahan siellä oli, näkymät ovat Savonlinnan parhaat.” Maanviljelijät toivat viljaa siiloon, josta se purettiin myllyyn jauhettavaksi. Jauhot jatkoivat matkaansa kauppoihin ja kansalaisten koteihin. ”Siellä on pulunraatoja ja pulunkakkaa, että ei sovi heikkohermoisten mennä sinne”, varoiteltiin Keskolta ennen 24 Uljas 4 | 16. 4. 2012 siiloon menemistämme. Jännittävää. Huoltomiehet saapuvat avaamaan pienen punaisen oven, josta astumme sisään pimeään. ”Tupakan poltto on täällä kielletty”, ilmoittaa kyltti seinällä. ”Sallittu ( joskus)”, on joku lisännyt kylttiin tussilla. Olutpahveja - täällä on käyty aikaisemminkin. Lähdemme astelemaan kohti kattoa hissikuilua kiertäviä kapeita portaita pitkin. Joudumme haparoimaan hetken pilkkopimeässä. Päästyämme muutaman kerroksen ylöspäin näemme rikkinäisten ikkunoiden valossa jotain inhottavaa: portailla makaa luurankoja ja jätöksiä, joista varoitettiin. Kiipeämme ylöspäin väistellen ruhoja, jotka todistavat luonnon taipumuksesta ottaa valtaansa ihmisten hylkäämät paikat. Siitä kertoo myös tuore pulun pesä valkoisine munineen. Niiden säikähtänyt emo on lennähtänyt jo kauas pakoon tunkeilijoita. Viljamies Juhani Lappalainen työskenteli siilolla 80-luvun lopusta 2000-luvun alkuun. Ainoana työntekijänä Lappalaisen päivät olivat pitkiä. Aamukuudelta alkava työpäivä saattoi kestää jopa ympäri vuorokauden. Lappalaisen työhön kuului muun muassa viljan vastaanottaminen ja eteenpäin välittäminen. Savonlinnan Uljas 4 | 16. 4. 2012 25 siilosta vilja jatkoi matkaansa rehutehtaille, pientiloille ja valtion viljavarastoihin. Valtion viljavarastot ovat suuria varmuusvarastoja, joissa säilytetään viljaa katastrofien, häiriöiden ja poikkeustilojen varalta. Varastoja on rakennettu ympäri Suomea ja ne ovat käytössä yhä, yksi muun muassa Kuopiossa. Nousemme siilon katolle, ja eteemme avautuu huikea näköala. Arkinen miljöö näyttää miniatyyriselta. Olemme 42 metrin korkeudessa. Autot näyttävät leluilta, ihmiset muovailuvahaukoilta. Horisontissa metsä jatkuu silminkantamattomiin. ”Siilot ovat korkeita, jotta ne vetäisivät paljon viljaa viemättä pinta-alaa,” Lappalainen valaisee. Siilotynnyreitä on 12 ja niihin mahtuu yhteensä 5 miljoonaa kiloa viljaa. Siilon korkeutta voi verrata viereiseen 51 metriä korkeaan kirkontorniin. Ylhäällä meitä ihastuttaa vanha, elegantti hissi. ”Tarkistettu edellisen kerran vuonna 2007” selviää huoltokirjasta. Koikkalainen kertoo aikoinaan jääneensä kahdesti hissiin jumiin. Pölyisen nostolaitteen kokeileminen ei houkuttele, joten laskeudumme alas samoja portaita pitkin. Tällä kertaa puluraukka ei suostu pelon vallassa pakenemaan, vaan siirtyy hyökkäyskannalle. Se ei ole päästämässä meitä ohi. Huoltomiehen hätisteltyä kaveri lopulta kuitenkin pyrähtää lentoon ja räpyttelee ylitsemme. Pääsemme turvallisesti takaisin maankamaralle. 2000-luvun alusta viljasiilo on ollut tyhjillään, koska suorakauppa on lisääntynyt. Viljaa ei enää välitetä eteenpäin siilon kautta vaan suoraan tilalta tilalle. Siiloa ei enää käytetä myöskään kustannussyistä. Rekat eivät kulje ilmaiseksi ja siilon laitteet olisi kallista uusia. Monet viljasiilot ovat Suomessa jääneet tyhjilleen suorakaupan lisäännyttyä. Tyhjille siiloille on yritetty keksiä uutta käyttöä. On pohdittu, olisiko siiloista hotelleiksi, asuinrakennuksiksi, toimistotiloiksi, näköalaravintoloiksi, kiipeilyhalleiksi tai jopa kaupungintaloksi. Uutta, toimivaa käyttöä on kuitenkin ollut vaikea keksiä. Joidenkin mielestä siilot ovat rumia ja ne voitaisiin purkaa. Toiset sen sijaan pitävät 50-luvun funktionalistisia siiloja kiehtovina. Nämä betonitornit ovat kuitenkin tärkeä osa yhteiskuntamme historiaa. Siilot ovat viljavarastoja, jotka ovat pitäneet Suomen kansan leivissä yli monen kylmän talven. Fakta: • • • • Siilo-sana tulee Kreikan kielen sanasta siro. Se tarkoittaa onkaloa, jossa säilytetään jyviä. Ensimmäinen moderni siilo rakennettiin USA:ssa 1800- luvun lopussa. 120 metriä korkea maailman korkein siilo, Henninger Turm, sijaitsee Saksassa. Googlaa Mariestadin upeat graffitit siilon kyljessä! Mitä tehdä, jos jää ansaan viljasiiloon? Tulosta ohjeet takataskuun! http://www.nasdonline.org/ document/73/d001695/what-to-do-in-case-ofgrain-bin.html Kuinka selviät siilosta? Kun taas kerran olet tepastelemassa viljaa sisältävässä siilossa, niin muista: Olet kuolemanvaarassa! Yliopistolaisen tulee tietää, kuinka toimia jos huomaa jääneensä ansaan viljasiiloon. Vilja toimii juoksuhiekan tavoin, joten sinne voi vajota nopeasti. Vilja ravitsee, mutta siitä voi tulla hetkessä pahin vihollisesi. 1. Ole kärsivällinen äläkä luovuta. On tapauksia, joissa ihminen on selvinnyt kaksikin tuntia täysin viljaan uponneena. 2. Jos joku on tarpeeksi lähellä kuullakseen huutosi pyydä tätä sulkemaan siilon lämmityslaite ja tyhjennyslaitteisto sekä kutsumaan pelastuslaitos paikalle. Pyydä auttajaa heittämään lähistöltä löytyviä lautoja tynnyreitä tai muuta. Ne toimivat pelastusrenkaan tavoin. 3. Älä sytytä tulta tai aiheuta kipinöitä. Viljasiilossa on herkästi syttyvää pölyä. Esimerkiksi Yhdysvaltain viljasiiloissa on tapahtunut viimeisen neljän vuosikymmenen aikana yli 600 räjähdystä. Niissä on kuollut yli 250 ihmistä ja loukkaantunut yli 1000. 4. Jos satuit ottamaan mukaasi happilaitteet tai hengityssuojaimen, valjaat ja turvaköyden: Käytä niitä. Pasi Huttunen, teksti & kuva 3 tapaa jäädä viljan vangiksi Myös Abban Mamma Mia on päässyt yliopiston orkesterikerhon käsittelyyn. Nuotin vieressä on vielä tilaa Kuopion kampuksen kerhotarjonta täydentyi alkuvuodesta orkesterikerholla, joka sai nimekseen Nuotin vieressä. Vaikka hauskanpito ja soitosta nauttiminen on Nuotin vieressä taattu, tarkoituksena on tietenkin myös harjoitella ja koota laaja-alainen perusohjelmisto soittajien toiveet huomioon ottaen. -Maiju Pohjolainen, teksti & kuva Kerhon ensimmäinen tapaaminen pidettiin helmikuussa ja harjoitukset ovat lähteneet käyntiin mukavasti. Tällä hetkellä harjoituksissa käy viidestätoista kahteenkymmeneen soittajaa. "Ilmapiiristä on muodostunut nopeasti kannustava ja innostunut", kerhon puuhanainen ja huilisti Saara Hanhela iloitsee. Puhallinsoittimet ovatkin erityisen suosittuja, esimerkiksi trumpetinsoittajia löytyy orkesterista kolme kappaletta. Stemmoja löytyy sovituksista tosin sen verran paljon, että kaikki halukkaat sinfoniaorkesteriin sopivien soittimien soittajat, myös uudet trumpetistit, ovat tervetulleita mukaan. "Saadaanpa ainakin paljon väriä musiikkiin", orkesterinjohtaja Gregory Suszko tuumii. 26 Uljas 4 | 16. 4. 2012 Orkesteritoiminta on soittajille maksutonta, tukea toimintaansa kerho saa ylioppilaskunnalta. Nuotin vieressä on suunnattu etupäässä Itä-Suomen yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle, mutta muiden oppilaitostenkaan edustajia tai muualla työskenteleviä ei käännytetä ovelta pois. Pääsykokeita ei ole, mutta soittajilta vaaditaan oman instrumentin perushallintaa. "Jos soittotaitoa löytyy mutta omaa soitinta ei ole, sellainen on kyllä mahdollista saada lainaan tai vuokralle", Suszko muistuttaa. Aiempi kokemus orkesterissa soittamisesta on toki hyödyksi, mutta sitä ei missään nimessä vaadita. Nuotin vieressä ollaan avoimia harjoiteltavan ohjelmiston suhteen ja ehdotuksia otetaan mielellään vastaan. Kaikentyylisiä ja kaikilta aikakausilta peräisin olevia kappaleita on mahdollisuus soittaa sovitusten rajoissa, Lady Gagankaan ottaminen mukaan ohjelmistoon ei siis ole poissuljettua. Tähän mennessä harjoituksissa on soitettu esimerkiksi musikaaleista The Sound of Music ja Cats tuttuja kappaleita. Esiintymisistä ei ole vielä juurikaan puhuttu, sillä orkesteri haluaa edetä rauhassa ja hioa ohjelmiston niin terävään särmään, että sekä kuulijoille että soittajille jää esiintymisistä hyvä mieli. "Suurimpana haaveena orkesterikerhon suhteen olisi löytää sille oma toimintamuoto ja saada mukaan lisää soittajia, jotta soittomahdollisuudet laajenesivat", musiikinjohdon erikoistumisopintoja Savonia-ammattikorkeakoulussa viimeistelevä Suszko kertoo. Suszkolla on taustallaan yliopistotasoinen musiikkialan tutkinto Yhdysvalloista, Suomeen hänet toi stipendi ja opinnot Sibelius-Akatemiassa. Tällä hetkellä hän opiskelee yliopistolla tietojenkäsittelytiedettä. Saara Hanhela toivoo kerhon olevan pystyssä vielä vuosienkin päästä, vaikka soittajat ja toimitsijat vaihtuisivatkin opiskelijoiden luonnollisen muuttoliikkeen seurauksena. Nuotin vieressä harjoittelee tiistaisin kaksi tuntia kerrallaan pääasiallisesti Canthian L2-salissa. Mukaan tahtovia kehotetaan liittymään kerhon sähköpostilistalle lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen nuotin_vieressa-subscribe@ lists.uef.fi tai ottamaan yhteyttä Saara Hanhelaan (shanhela@student.uef.fi) tai Gregory Suszkoon (suszko@student. uef.fi). Uljas 4 | 16. 4. 2012 27 ” Hyvä taide repii jonkin verran hajalle tekijäänsä ja kokijaansa Rujosieluinen runomies Prekaari sanataidetyöläinen Dxxxa D on vielä keski-ikäisenäkin vihainen havainnoidessaan hyvää vauhtia rakentuvaa luokkayhteiskuntaa. Huomionsa hän pukee taiteen asuun ja sitä on hienoa kuunnella. – Pasi Huttunen, teksti & kuva P uman verkkatakki viittaa hiphoppiin, mutta muu olemus huokuu hiukan umpimielistä ja synkkyyteen vivahtavaa pohjoisen korpirunoilijaa. Hänen ajatuksia kutkutteleva, rakastavan rujo ja usein hauska tuotantonsa ei istu ensivaikutelmaan ja käykin ilmi, että Dxxxa D [diksa dee] on mukava ja avomielinen tyyppi. Haastattelu venyy nauhan purkamisen kannalta tuskallisen pitkäksi, mutta antoisaksi rupatteluksi. Dxxxa D liikkuu hiphopin, elektron, lavarunouden ja tarinankerronnan rajapinnoilla monipuolisesti ja pysyttelee askeleen edellä määrittelijöitä. Viime vuonna hän julkaisi kaksi levyä ja tänäkin vuonna jo kasetin. Tulossa on runokirja ja myöhemmin novellikokoelma tai romaani. Taiteilijanimi on mukailtu hänen omastaan ja ne äxät tulevat juuri sieltä, mistä ensiksi veikkaa. ”Kun aloin suomiräppiin, niin kaikilla oli hienot lempinimet. Arvelin, ettei se saa olla teennäinen, vaan pitää olla omasta nimestä johdettu. Otin pornosta sen kolme äxää. Dxxxa on teatraalinen hahmo, filtteri. Yritän häivyttää oman arkipersoonani siitä. Omaa nimeäni en kerro julkisuuteen”, Dxxxa kertoo. ”Jos koettaa simppelisti sanoa, mitä teen, niin se on synteesi räpista ja rytmi- 28 Uljas 4 | 16. 4. 2012 musiikista, elektrosta, tarinankerronnasta ja lausunnasta. Hyvin kokeilevaa se on. En tykkää tehdä mihinkään genreen. Hiphop-skenestä tulee tietty eksplisiittisyys ja rujot aiheet. Mun jutut ei hirveän kaunosieluisia ole”, hän jatkaa. ”Teinipojasta asti olen ollut mukana hiphop-kulttuurissa. Vuonna 1984 aloin breikkaamaan ja sitten innostuin graffitien maalaamisesta. Räp tuli seuraavaksi. Englanninkieliset kokeilut ovat jääneet unholaan ja uudestaan kiinnostuin siitä suomenkielisen räpin nousun myötä. Myöhemmin skaala on sitten laajentunut kaikenlaiseen musiikkiin. Pari vuotta sitten tehtiin freejazz-levy.” Haastattelu Jokelan pöydässä keskeytyy kun paikallinen tanssitaiteilija saapuu ostamaan Dxxxan viime vuonna ilmestyneen levyn Sydänten taksikuski, nimmarilla tietenkin. Tyytyväinen levynomistaja kertoo, miten Erilainen jäbä –kappaleeseen on helppo samaistua. ”Kai se joitakin ärsyttää, mutta ei ne mulle tuu sitä sanomaan. Yleensä keikoilla ja Facebook-sivulla saa positiivista palautetta. Mieleenpainuvin palaute on ollut, kun semmoinen nuorempi hiphoppari tuli kiittelemään kädestä pitäen ja sanoi, että mun musiikki on auttanut vaikeiden aikojen yli. Olin jopa hiukan liikuttunut. Emmä osais kuvitella parempaa palautetta, kuin että joku on saanut jotain lohtua”, Dxxxa pohtii taiteensa saamaa vastaanottoa. Kappale Erilainen jäbä tuntuu löytävän kaikupohjaa hyvin monen ihmisen sydänkammioista. ”Siinä on hirveästi itseironiaa. Varmaan jokainen pystyy jotenkin tarttumaan siihen: Maailmassa on kahdenlaisia ihmisiä, samanlaisia ja erilaisia”, hän siteeraa itseään. Dxxxa D:n tuotannon vahva poliittisuus kumpuaa arjen viiltävästä analyysistä, jota hän ei liikoja kevennä. Hän toteaa olleensa nuorena kova maailmanparantaja, vihainen nuori mies, mutta muuttuneensa sittemmin kärttyiseksi keski-ikäiseksi. ”Taiteen teossa on eduksi jos pystyy käyttämään koko tunneskaalaansa ja löytämään uusia näkökulmia siihen mistä tekee biisejä: tarttuu ihan arkiympäristön pieniin yksityiskohtiin. Luulen, että sieltä välittyy mun arvomaailma”, hän toteaa. ”Sanotaan, että kaikki on poliittista ja mä uskon siihen. Ei ole epäpoliittista aktia. Ihminen on laumaeläin ja kaikella mitä tekee, on jotain yleistä merkitystä. En usko porvarilliseen privatismiin.” Suoraa poliittista julistamista hän kertoo kaihtavansa, mutta painottaa ettei kaikkea pidä hyväksyä. ”Kyllä mä oon hyvin vihainen tästä maailman meiningistä. Kuinka epätasaarvoinen tää maailma on ja kuinka luokkayhteiskunta on tehnyt paluuta viimeiset 15 vuotta. Vähintä mitä voi tehdä, on sanoa vaikka taiteen keinoin.” Taiteen keinoin tosin sanotaan aivan liikaa ei-mitään. ”Valitettavasti apurahaa jaetaan pikkukivalle puuhastelulle, joka on keskiluokkaista, epäpoliittista muniinpuhaltelua. Sellaista turvataidetta, jossa irrotetaan omat tunteet yhteiskunnallisesta kontekstista. Hyvä taide repii jonkin verran hajalle tekijäänsä ja kokijaansa”, hän paukuttaa. Toimeentulonsa hän löytää pieninä tilk- kuina sieltä täältä. Keskiluokkaistumista ei ole näköpiirissä. Keikka Kulttiksen runoklubilla Jokelassa oli sekin puitteiltaan maanläheinen. Keikan jälkeen häntä houkuteltiin yökerhoon, mutta Dxxxa ei ollut varma, koska ei halunnut olla vaivaksi sille kulttislaiselle, jonka sohvalla majoittui. Farmari-Volvoa ei kuulemma löydy ostoslistalta. ”Vittu, mä en omista edes ajokorttia. Aikuistuminen on jotain mitä voi muistella vanhana jälkeenpäin. Mun mielestä on tärkeetä, että tekee sitä, mikä on intuitiivisesti oikein. Oon vastaan sitä ajatusta, että ollaan nuorena radikaaleja ja sitten yhtäkkiä kun aletaan aikuiseksi, se kaikki katoaa. Sehän mitätöi kaiken mitä on elänyt siihen asti!” Taiteellaan hän tienaa jonkin verran ja pätkätöillä loput, mutta turvatuksi hän ei toimeentuloaan kutsu. “Onneksi mä saan nykyään jonkun verran rahaa näistä taidehommista. Apurahoja on tullut huonosti. Jos saisin apurahoja, niin ei tarttis tehdä niin paljon hanttihommia.” Uljas 4 | 16. 4. 2012 29 Pakina | Kypsä opiskelija Joensuulaista räppiä Turusta Arvio Holger Thesleff (s. 1924) on lukenut Platoninsa ja jakaa tietämystään viime vuonna ilmestyneessä teoksessaan "Platonin arvoitus". Kyseessä on todella perusteellinen ja helposti lähestyttävä yleisesitys Platonin filosofiasta. Thesleffin filologinen elämäntyö antiikin kreikan kielen ja kirjallisuuden, varsinkin Platonin parissa, on vakuuttavaa ja hän on nauttinut kansainvälistä arvostusta. Thesleffin tulkinnat eivät ole seuranneet yleistä Platon-ortodoksian päälinjaa, vaan hänen pyrkimyksensä on ollut historiallinen. Dialogit tulee nähdä niiden alkuperäisessä kontekstissa. Teos jakaantuu neljään laajempaan kokonaisuuteen, joissa lähestytään Platonin filosofiaa, dialogeja ja platonismia eri suunnilta. Tietomäärä on valtava. "Yksinkertaisia eettisiä ohjeita, aina käyttökelpoista elämänviisautta ei Platonilta hevin löydy. Dialogien rakenne saattaa vaikuttaa hämmentävältä ja hänen huumorintajunsa omituiselta." Paljon asiaa kuitenkin löytyy, ja teos antaa val- J miuksia lähestyä itse dialogeja ja Platoniin liittyvää tutkimusta. Thesleff onnistuu purkamaan Platonin ajatteluun kohdistuvia ennakkoluuloja sekä avaamaan Platonin suhdetta Sokrateehen. Filologinen lähtökohta rikastaa tulkintaa mutta ajoittain raskauttaa lukemista. Käsiteltäviä dialogeja on paljon, joten ymmärrettävästi osa tulkinnoista jää pinnalliseksi. Kuitenkin tiettyjen dialogien syvällinen analyysi ja Platonin position etsiminen ovat teoksen parasta antia. Hetken lukemisen jälkeen tekee todella mieli tarttua alkuperäisiin Platonin dialogeihin. Platonille dialogit olivat keskustelun taustoittajia, todellisen keskustelun harjoituskuvia, jotka oli suunnattu filosofiselle älymystölle eikä julkisuuteen. Nykyään, toistaiseksi vielä, Gutenbergin galaksissamme suhtaudumme tekstiin toisin. Thesleffin sanat paperilla avaavat kuitenkin Platonin arkkua hieman ja samalla kannustavat perehtymään lisää. Olli Kaarakka Do you want to achieve a high-level position with an international enterprise? Or gain the all-round skills needed to become an entrepreneur yourself? We can help you fullfil your ambitions! Jyväskylä University School of Business and Economics is launching a new TARJOUS KESÄLLE! Kesä, tuo vuodenajoista lämpöisin. Vaan mikäpä sen hauskempaa kuin pakata ulkoilu kamppeet reppuun ja antaa palaa. Hauskaa riittää kun vesi pärskyy tai muta lentää. Oletko ajatellut järjestää polttarit tai muuten vaan ajanviettoa kaveriporukalla? Anna meidän auttaa, seuraavassa muutamia vaihtoehtoja. Paintball Melontaretki Mönkijäsafari Vesijettisafari Savolaiset olympialaiset Ranta saunat Nuottakota (illan viettoon) Ruokailu nuottakodalla 25 39 25 50 39 10 50 22 € € € € € € € € /hlö + kuulat /hlö /hlö (2 hlöä/mönkijä) /hlö(2 hlöä/jetti) /hlö /hlö /h /(ryhmä) /hlö /(alkaen) Hinnat pitävät sisällään verot ja oppaan palvelut! Toimimme Rauhalahden leirintäalueella ja Tahkovuorella! under the auspices of the newly established JSBE Institute of Strategy and Entrepreneurship starting 1st September. To be able to apply, you should : 1. Have a Bachelor’s Degree (in any relevant field) by the end of 2012 2. Have an excellent knowledge of English 3. Be higly motivated and committed to study in the programme Applications to be submitted to JSBE by 15th May 2012. For further instructions see www.jyu.fi/jsbe/ibe JYVÄSKYLÄ UNIVERSITY SCHOOL OF BUSINESS AND ECONOMICS KESÄASUNTOJA HELSINGISSÄ 1.5.–31.8. Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ. Soluasunnot 190–260 € / kk / asukas Tiedustelut puh. (09) 3877133, latokartano@helsinki.fi • www.latokartanonyokyla.fi www.seikkailukuopio.fi sales@seikkailukuopio.fi 0400- 202 303 Toivottaa hyvää Wappua! 30 Uljas 4 | 16. 4. 2012 oensuulaislähtöinen räppäri ja tuottaja Haamu julkaisi huhtikuun alussa yhteislevyn Vieläkin leppoisaa rapyhtyeen kanssa. Vieläkin leppoisaa kollektiivin juuret puolestaan ovat ympäri Suomea ja yhdistävänä tekijänä on Suomen west-side eli Turku. Nyt Joku Roti Recordsin julkaisema pidemmälle viety –albumi yhdistää tekijöidensä tavoin rapin juurevaa itä- ja länsirannikon tunnelmaa - tosin leppoisa levyllinen tuntuu kallistuvan enemmän lännen leveiden soundien suuntaan. Haamulla, aka Mika Kurvisella, Joensuu jäi taakse viitisen vuotta sitten. Hän varttui Rantakylässä. ”90-luvulla se oli aikamoinen villi länsi. Kävin Rantakylän alaastetta, jossa oli ne legendaariset skinit vastaan Somalit maaottelut”, Kurvinen kertoo. 24-vuotiaalle Kurviselle Rantakylän kuuluisimmat rajuudet jäivät kuitenkin kuulopuheiksi, sillä illasaikaan oli vielä pysyttävä tuohon aikaan kotona. ”Joka tapauksessa Rantakylä oli harmaine kerrostaloineen tuolloin nuorelle passiiviJoensuulaislähtöinen Haamu julkaisi yheislevyn Vieläkin lepposaa -yhtyeen kanssa. Syknen ympäristö. Siellä syllä ilmestyy kolmas soololevy kun pyöri, niin syntyi varmaan halu nähdä muutakin”, Kurvinen pohtii. laan niin ikään syksyllä ilmestyvää kolmatta soololeHaamun levyltä löytyvässä kappaleessa Räppiunelvyään. Kaksi ensimmäistä oli omakustanteita, mutta mii hän avaa nuoren 12-vuotiaan Joensuun- Kurvisen seuraava näyttäisi löytäneen julkaisijan. maailmaa. ”Levy on jo melkein nauhoitettu ja julkaisu tapah”Vanhemmat eros, idylliset hetket haihtu, säröistä tunee elo-syyskuussa. Levy-yhtiön suhteen suunnitelpirstaleiksi vuosituhat vaihtu, ne piti kai mua tyhmämat on jo pitkällä, muttei siitä vielä uskalla tarkemmin nä, kun en jaksanu koulussa nyhjätä, elän itse syspuhua”, Kurvinen toteaa. teemin mukaan, mutta se kaikki tuntu niin tyhjältä”, Vieläki Lepposaa ja Haamu nähdään Itä-Suomen Haamu riimittelee. seudulla seuraavan kerran 10. toukokuuta Kuopion Nyt Kurvinen kuitenkin opiskelee Turun yliopistos- Henry’s pubissa. Samaan iltaan täräyttävät myös tousa Venäjää neljättä vuotta. kokuun toinen päivä uuden levynsä julkaiseva Suomi”Olen priorisoinut musahommat aina koulun edelräpin parhaiten vaalittu salaisuus Ilkka Kalevi Tillanen le ja kieliopinnot ovat tavallaan suunnitelma b, mutta sekä Stepa & Are. kaikki mitä opiskelee on aina kotiinpäin”, Kurvinen pohtii. Vieläkin lepposaa, Haamu, Ilkka Kalevi Tillanen, Stepa & Are 10. Tuottajana Haamu on ehtinyt moneen paikkaan. toukokuuta Kuopion Henry’s pubissa. Seuraavaksi hänen tekemiään taustoja kuullaan muun muuassa Stepan ja Aren syksyllä ilmestyvällä yhteisJarkko Kumpulainen levyllä. Haamu kertoo myös viimeistelevänsä parhail- Pirita Männikkö, kuva Platonin arvoituksen jäljillä Opiskelijaa à la pro gradu Tervetuloa taas kokeilevan kurjuuden keittiöön! Kokkaamme joka viikko terveellistä ja ravitsevaa epätoivoruokaa puhtaista kotimaisista aineksista. Tämänkertainenkaan ateriamme ei tule olemaan poikkeus, sillä valmistamme perinteistä yliopisto-opiskelijaa pro gradu -kastikkeessa. Hanki ensin yksi kokonainen suomalainen opiskelija. Suosittelemme käytettäväksi joko tuoretta tai parilla välivuodella marinoitua ylioppilasta. Esikypsennä opiskelijaa pääsykokeissa ja hiillosta häntä viivyttämällä tuloksia pari kuukautta hyvän stressitason takaamiseksi. Esikypsennyksen jälkeen (vaiheessa, jossa asiantuntijat sanovat ylioppilaan kypsyneen ns. fuksiksi) voi keitokseen lisätä maun mukaan huolia, murheita ja turhia toiveita sekä mahdollista päänvaivaa sivuainevalinnoista. Kerrassaan loistavia mausteita saa myös Kelasta; tämänker- ” Hanki ensin yksi kokonainen suomalainen opiskelija. Suosittelemme käytettäväksi joko tuoretta tai parilla välivuodella marinoitua ylioppilasta. tainen reseptimme sisältää hyppysellisen opintotukihakemuksia. Jätä fuksi maustamisen jälkeen kypsymään kannen alle perusopintoliemeen noin vuodeksi. Kaada liemeen aineopinnot ja pilko valmiiksi sivuaineet tarjottimelle. Lisäile sivuaineita keitokseen kurssi kerrallaan ja nosta hellan vaatimustaso noin kaksinkertaiseksi. Mikäli vaikuttaa siltä, että liemessä ei ole tarpeeksi opintopisteitä, voi sekaan heitellä hieman uhkauksia opintotukien takaisinperinnästä. Anna kypsyä tasaisesti vielä noin vuoden ajan. Ota esiin proseminaarivuoka ja kaada keitos siihen. Opponoi hyvin asiallisen maun säilyttämiseksi. Laita vuoka uunin keskitasolle noin 180 opintopisteeseen 1–1,5 vuoden ajaksi. Ota keitos hetkeksi ulos ja siivilöi tässä vaiheessa pois liemestä syntynyt kandidaatintutkinto, arvostele ja lopuksi silppua se huolella. Lisää vastasilputtu, tuore kandidaatintutkinto mausteeksi. Purista rivakalla otteella opiskelijasta loputkin mehut erilliseen astiaan kastiketta varten. Käännä uunin lämpötila 300 opintopisteeseen ja aseta keitos aivan uunin alatasolle. Valmista kastike: sekoita kandidaattivaiheessa puristetun elämännesteen sekaan makusi mukaan reilusti unettomia öitä ja pari hermoromahdusta – tätä reseptiä varten olemme varanneet hyppysellisen tuoretta, englannista tuotua burnoutia. Ota kypsä opiskelija uunista ulos, tarjoile kastikkeen sekä opintolainan korkojen kera. Nimim. ”Uskali” Uljas 4 | 16. 4. 2012 31 Kellarin kätköistä Uusi levy: Highway Burns pilke silmäkulmassa Joensuulaisyhtye Highway Burns on edennyt ensimmäiseen pitkäsoittoonsa, joka kantaa nimeä Dirt, Sand and Sleepless Nights. Miksi? "Se on teemallinen kokonaisuus, jossa liikutaan moniulotteisissa vesissä. Toivoa ja huumoria on kuitenkin synkkienkin sävyjen takana", biisintekijä Tuukka Tams toteaa. "Se on illanviettotyyppinen levy, jossa on monenlaisia biisejä", Mikko Sorsa jatkaa. Albumi julkaistaan ainoastaan vinyylinä. "Vinyyli on hieno formaatti ja cd ei ole", Tuukka heittää. Levyn huippuhetkiin lukeutuu muun muassa What I Want to Drink. "Fiilistelin meidän bändin alkuaikona Eddie Spaghettin Supersuckers-yhtyeen pilke silmäkulmassa - tyyppistä countryä, ja vaikken vuosiin ole heitä kuunnellut, niin sieltä ne vaikutteet lopulta tulivat. Teksti on humoristinen näkökulma erään ihmistyypin baarikäyttäytymisestä. Biisistä oli selkeä visio, kuinka se nousee ja kasvaa", Tuukka kertoo. "Meidän keikoilla käyneet ihmiset haluavat kuitenkin myös peruscountryä, mutta runsaalla soitinvalikoimalla biiseihin saadaan hauskoja yksityiskohtia. Keikkasettimme muotoutuvat sen mukaan, miten yleisö reagoi biiseihin", solisti Elina Nenonen täydentää. "Sehän ei silti tarkoita, etteikö voitaisi tarjota myös yllättäviä fiiliksiä", Tuukka lisää. "Freak-biisiin halusin tehdä dueton ilman selkeää kertsiä. Sitä on soitettu tosi monella eri tavalla", Tuukka toteaa. ”Brother-biisissä haluttiin katsoa, miten progeksi pystytään taipumaan. Ehkä viidennellä soittokerralla se rupesi aukeamaan. Nyt se biisi elää ja voi hyvin ja on ehkä suosikkini levyltä", Mikko kertoo. " The Diminishing Star on just sellainen kappale - syvä tarina. Se on levyn vanhin kappale ja tavallaan meidän musiikin risteys. Silloin kun toi tehtiin, niin se oli jotain aivan muuta kuin mitä kaikki aiempi oli ollut, ei ollut enää sitä pelkkää hilipatihippaata. Siinä on paljon osia ja elementtejä, joten se otti kauan ennen kuin loksahti kohdalleen, mutta nyt se rullaa hyvin ja on luonteva. Ihan tarkoituksella siihen on hietetty vaikutteita tosi monista musatyyleistä ihan vanhoista heviballadeista progeen ja hiphoppiin, mutta kai se on silti aika perushaikkareita vaikka missä liemessä keittäisi", Tuukka toteaa. Highway Burns heitti peräkkäisinä iltoina julkaisukeikat Jokelassa ja Kerubissa. "Keikkakommentteina sen verran, että oli kyllä mahtavaa. Saatiin kaksi erilaista keikkaa tehtyä, mikä oli ollut tavoitteenakin. Väkeäkin oli tullut tosi mukavasti ja tunnelma molemmissa keikoissa erityinen, joten ei voi muuta kuin olla tyytyväinen. Kunnon bileitä haluttiin ja kunnon bileet saatiin! Kyllä nämä menevät sinne ikimuistoisten keikkojen kastiin. Tuhannet kiitokset kaikille paikalle saapuneille", Tuukka kommentoi. 32 Uljas 4 | 16. 4. 2012 Vaikuta viestintään! (Ja voita samalla viikon ruuat) Haluatko vaikuttaa yleisesti ylioppilaskunnan viestintään? Ovatko ylioppilaskunnan tavat mainostaa tapahtumia, liikuntaa tai eduvalvonta-asioita puutteellisia? Mitä asioita halutaan tietää facebookin kautta? Linkki kyselyyn: http://elomake.joensuu.fi/ lomakkeet/3794/lomake.html – ruma kuin petolinnun pyrstö V Omien kappaleiden lisäksi Jokelassa kuultiin yllätyscoverina Guns N' Rosesin Nightrain. "Nightrain on jo pari vuotta vanha idea, mutta jostain syystä se ei ole oikein loksahtanut kohdalleen aiemmin - tai sitten sille ei ole ollut oikeaa paikkaa. Tiedä sitten. Yleensäkin on kiva soittaa covereita, joista saa ihan omanlaisensa, ja tää toimi siihen. Tuossa on hyvää syvyyttä, mutta se on piilossa kaiken sen hardrock-kohkauksen alla. Kun sen riisuu niin onhan siellä aika masentava tarina. Sopii siis meille! Yleensäkin nuo tarinat ovat meille tärkeitä juttuja." Millaisia tulevaisuudensuunnitelmia yhtyeellä on? "Vaikka levy on juuri ilmestynyt, haaveena olisi ruveta lähitulevaisuudessa tekemään uusia äänityksiä. Ideoita on paljon", Tuukka toteaa. "Tälle levylle valikoituivat kokonaisuuden kannalta tärkeät biisit", Elina jatkaa. "Tulevaisuuden haaveena on sellainen villi idea, että ei sovittaisi mitään etukäteen, vaan käytäisiin kesällä soittelemassa siellä täällä", Mikko tuumii."Tuollainen sopii juuri Highway Burnsin henkeen. Tän on kuitenkin tarkoitus olla kivaa", Elina päättää. Bon Scottin elämä ja kuolema tituleerattu Ac/Dc on eräs universumin laadukkaimmista rockyhtyeistä ja monille nimenomaan Bon Scottin aikainen bändi on kaikkein keskeisin. Clinton Walkerin käsialaa oleva Highway to Hell-teos on juuri julkaistu Ville Putron suomennoksena. Legendaarisen solistin elämänvaiheet kytkeytyvät elämäkerrassa Ac/Dc:n historian ohella sitä edeltäneisiin Valentines ja Fragernity- yhtyeisiin. Scottin liityttyä Ac/Dc:hen loppuvuodesta 1974 hän oli yli kymmenen vuotta Angus Youngia vanhempi ja kävi näin ollen luontevasti eräänlaisesta isähahmosta. Toisin kuin ehkä myöhemmin, ainakaan alkuvaiheessaan Ac/Dc ei edustanut metallia, vaan yhtyeen vaikutteet olivat aidossa 50-luvun rockissa sekä bluesissa. Yhtyeen varhaiseen levytysohjelmistoon päätyivät esimerkiksi Van Morrisonin varhaisen yhtyeen Themin ohjelmistosta tuttu Baby Please, Don’t Go sekä Chuck Berryn Schooldays. Yhtyeen diskografiassa todellisena harppauksena eteenpäin pidetään vuoden 1977 Let There Be Rockia, jonka kirkkaimpia helmiä ovat Hae liikuntatuutoriksi Kuopion kampukselle syksylle 2012. Hakuaika on voimassa 15.4 saakka. Sähköinen hakulomake löytyy täältä. http://elomake.joensuu.fi/lomakkeet/4083/lomake.html Giant Claw Highway to Hell Chuck Berryn ja Led Zeppelinin sekoitukseksi Tiedottaa: nimiraita sekä Whole Lotta Rosie. Lopullinen kaupallinen läpimurto oli vuoden 1979 Highway to Hell, samalla ensimmäinen Mutt Langen tuottama yhtyeen longari. Jo seuraavan vuoden helmikuussa Bon oli edesmennyt. Teos kertoo rockin villimiehiin lukeutuneen Bonin olleen lavan ulkopuolella tarvittaessa itse ystävällisyys, todellinen herrasmies. Siloittelemattomuudessaan Highway to Hell on ehdotonta luettavaa jokaiselle Ac/Dc / Bon Scott -diggarille. Yhtyeen jäsenten luonteita ja keskinäisiä hierarkioita tuodaan teoksessa esiin, mutta kaiken ulkomusiikillisen revittelyn vastapainoksi kirjassa voisi aivan hyvin olla runsaammin puhtaan musiikillisia anekdootteja niin vaikutteiden kuin levytysten osalta. Niitä vaillekaan ei toki jäädä; mainittakoon vaikka Bon Scottin olleen Steve Marriott- diggari ja Valentinesin coveroineen rankinta Small Facesiä esikoissinglensä kakkospuolelle I Can’t Dance with You- kappaleen muodossa! Pertti Pulkkanen apise Hithcock! Giant Claw jättää maestron Linnutkin suuren kouran kynsiin. Fred F. Searsin ohjaama elokuva on unholaan vaipunut 50-luvun scifihelmi. Ehkä juuri siitä syystä, että se on monesti rankattu maailman huonoimpien elokuvien joukkoon. Tarina alkaa globaalin paniikin iskiessä. Armeijan koneet katoilevat taivaalta jälkiä jättämättä. Tutkat eivät paljasta mitään, ja lentäjien näköhavainnot ufoista lisäävät paranoiaa kaaoksen keskellä. Mysteerinen ufo paljastuu suureksi linnuksi, joka on saapunut ulkoavaruudesta. Perinteiset aseetkaan eivät siihen tehoa, sillä lintua ympäröi antimateriasta muodostuva suojakilpi. Lintu ei myöskään kunnioita telluksen arkkitehtuuria. Ei ole siis väärin epäillä, että 50-luvun LSD-kokeet heijastuvat käsikirjoittajien kynänjäljessä. Elokuvan kököt erikoisefektit hakevat vertaisiaan elokuvahistoriasta. Vaikka hirviölintu onkin vihamielinen, tökerö ja huvittava keppinukke aiheuttaa lähinnä sympatiaa väärinymmärrettynä kierosilmäisenä ja vain tupollisen hiuksia omaavana olentona. Pääosaa näytellyt Jeff Morrow paljasti myöhemmin, että näyttelijät näkivät linnun ensimmäistä kertaa vasta valkokankaalla. Morrow itse joutui häpeissään poistumaan ensi-illan aikana teatterista, kun yleisö ulvoi naurusta nähdessään hirviön. Efektien lisäksi elokuvan Tervetuloa mukaan Joensuun kampuksella järjestettävään Flooran päivän juhlaan tiistaina 15.5.2012 klo 17.00 alkaen. Kuljetukset järjestetään sekä Kuopiosta että Savonlinnasta. Flooran päivän juhlalle on perustettu omat sivut, joilta löytyy tiedot ilmoittautumisesta: https://www.uef.fi/intra/flooran-paiva Ilosaarirockin kahden päivän ennakkolippu (la-su13-15.7.2012) maksaa 75 euroa. Myynnissä kampustoimistoilla. Vain käteismaksu. 26.4. ISYY:n edustajiston kokous, videoneuvotteluna, lisätietoa myöhemmin! ”Morrow itse joutui häpeissään poistumaan ensi-illan aikana teatterista, kun yleisö ulvoi naurusta nähdessään hirviön. ylidramaattinen dialogi ja tiukat onelinerit pitävät mielenkiinnon yllä loppuun asti ja jättävät pysyvät jäljet katsojan takaraivoon. Jos Hitchcockin Linnut on lainaillut elokuvasta parhaimmat palat, niin Terminator 2 on ryöstöviljellyt suoraan Giant Claw:n loppukohtauksesta - katsokaa vaikka itse. Viisi tähteä ja viiden tähden viskipullo elokuvalle, joka sopii rentoon illanviettoon kuin vesuri itä-suomalaisen metsurin otsalohkoon. ”It’s just a bird!” Mikko Puhakka Kuopio 16.4. Kv-stormaus Lukemalla klo 16.00-18.00. Tarjolla välipalaa ja keskustelua kaikkia opiskelijoita koskevista aiheista.Tervetuloa stormaamaan! 17.4. ESN KISA: Rock’n Roll Bileet Armaassa klo 22:00->! 29.4 Sawo-Karjala –excu Joensuu 14.4. Varnitsan järjestämät lavatanssit Teatteriravintolan lasiterassilla. 17.4. Ylioppilaskunnan kevätkeilaliiga järjestetään Cosmicissa 24.4.2012 Edustajistopäivät klo 11:30-14:15. Carelian aulassa 26.4. 8-Appro, ks. FB-tapahtuma 8-Appro 2012 29.4. Sawo-Karjala 30.4. Vapun hulinat 8.5. Ylioppilaskunnan kevätkeilaliiga järjestetään Cosmicissa Savonlinna 24.4 Pedaryn kevättanssit ja Pre-Wappu bileet 25.4 Edustajistopäivä klo 11.30-14.15 Kaikkien kampusten Wappu-viikon ohjelmasta oma aukeama tässä lehdessä. Anssi Ylirönni | Matias Pertti Pulkkanen Uljas 4 | 16. 4. 2012 33 ” ”Jos kaikki pysyisi ja säilyisi, kehitystä ei voisi tapahtua. todistaa arjen ihmeeksi. Lopun alku Itäiset Turhan Tietäjät ry 1 Mikä rakennus perustettiin 300-luvulla eaa. ja sen kokoelmat organisoi Demetrios Faleronlainen? Julius Caesarille lankeaa kunnia ökypytingin tuhoamisesta. Vuonna 1989 Egypti julisti kilpailun sen uudelleenrakentamiseksi. Kilpailun voitti Snøhetta, pieni norjalainen toimisto, joka ei koskaan ollut voittanut arkkitehtikilpailua ja joka oli rakentanut varsin vähän suuren mittakaavan rakennuksia. Rakennus avattiin 2002 ja sitä pidetään yhtenä viime vuosikymmenien merkittävimmistä arkkitehtonisista töistä. 1) Aleksandrian majakka. X) Ptolemaioksen observatorio. 2) Aleksandrian kirjasto. 2 Minkä sairauden hoidossa käytettiin kiinapuuta? Kotoisin Perusta ja se oli aikanaan lääketieteellisesti merkittävä: jesuiitat toivat puun kuorta Eurooppaan 1600-luvulla ja tekivät siitä lääkettä, joka sekoitettiin veteen ja juotettiin potilaalle. Se vaikutti kuumetta alentavana lihasrelaksanttina ja esti kylmänväreitä. Tämä lääke oli niin ällöttävän makuista, että Oliver Cromwell teki itsestään byrokraattisen läsnäolemattoman eli kalmon kieltäytymällä juomasta sitä ja menehtyi tautiin, joka on riivannut ihmiskuntaa tuhansia vuosia. Ja riivaa yhä. WHO:n mukaan se kuuluu maailman pahimpiin terveysongelmiin. Tautiin sairastuu yli 50 miljoonaa ihmistä vuodessa ja kuolee yli miljoona, näistä 90 prosenttia Afrikassa. 1) Beriberin. X) Malarian. 2) Kupan. 3 Rillumarei-viihteen merkkiteos Rovaniemen markkinoilla sai ensi-iltansa marraskuussa 1951, ja kriitikot löivät filmin lyttyyn tyylillä 6-1. Eräs arvostelu totesi: ”Törky on törkyä”. Yleisöä, joka nauroi niin että rappaus tippui teattereiden katoista, riitti teattereiden lippuluukuilla sonnan heitosta huolimatta. 1954 seurasi kosto, jossa irvailtiin korkeakulttuurille, taiteelle ja kaikelle sille kylddyyrille, josta on aina käynyt Suomessa huuto syyri, ainakin Eino Leinon mukaan. Pilkan kohteena olivat Helsingin seurapiirit, abstrakti taide ja ”Hyi saatana – ooppera”, Seppo Rätyä siteeraten. Leffa on kaikkien näköispatsasdiggareiden must see-tapaus. Mikä? Juon kaljaa mukistani. Joukko banaanikärpäsiä on tehnyt siitä uima-altaansa. Niiden aremmat toverit sinkoilevat minun ja näyttöni välissä. Olen löytänyt toimistotuolistani mukavan asennon, mutta olen hieman huolissani siitä, kuinka kauan tuoli mahtaa enää kestää.. - Henri Rönkkö, teksti & sxc.hu, kuva O n tullut taas se aika kuusta, kun pitäisi vetää päähänsä mietintämyssy ja vääntää pakina. Päässä ehkä liikkuu vielä jotain, ja aineksia voi tietty hakea myös tiedon valtatieltä. Pelkään kuitenkin, että lopputuotteella ei enää ole tuoreustakuuta. Miksi näin? Aloittaessani pakinoinnin elämä tuntui taianomaiselta, ja ihmeellisiä havaintoja syntyi alituisesti. Maailma tuntui olevan auki edessäni, suorastaan levällään kuin Babylonin portto. Nyt kuitenkin on alkanut tuntua siltä, että oman uoman määräävät suureksi osaksi tekijät, joihin itse ei voi vaikuttaa. Tämä päätelmä on kaikkea muuta kuin inspiroiva, mutta sen kanssa lienee oppinut elämään suurin osa maamme aikuisista kansalaisista. Aikuistuminen on rankkaa, mutta aikuisella on enemmän työkaluja päänsä puuduttamiseen kuin lapsella. Vaihtoehtoisesti voi turvautua pakopaikkoihin tai ”positiivisiin tulkintoihin”. Yhteistä kaikille keinoille on, että niiden voima on rajallinen. Ehkä tässä on ainoastaan kyse siitä Mika 34 Waltarin toteamasta ilmiöstä, että harva paki- noitsija pystyy pysymään tuoreena paria vuotta kauempaa. Kaikelle on aikansa, ja usein on parasta osata lopettaa ajoissa. Kaikilla lienee kokemuksia liian pitkälle viedyistä jutuista, eikä niitä muistele mielellään. Jos kaikki pysyisi ja säilyisi, kehitystä ei voisi tapahtua. Meteoriitti tuhosi dinosaurukset (paitsi linnut, olettaen että ne kuuluvat sukupuuhun), ja tilalle kohosi pörröisten olioiden kuningaskunta, jonka turkiton vesa puolestaan nyt myllää maailmaa. Jääkö meidän jälkeemme jotain muuta kuin ydinlaskeuma tai kerros myrkyllisiä kemikaaleja, ja jos näin, mitä siitä kehkeytyy? Tämän saa kertoa tulevaisuus vuorollaan. Nyt kuitenkin mieleeni luo valoa paitsi hetkellinen vapauden tunne ja pieni hiprakka, myös kevätaurinko, joka lankeaa limoviikunani lehdille. Oloni on jotenkin luottavainen, vaikka tiedänkin maailmassa tapahtuvan sanoinkuvaamattomia kauheuksia. Loppu ei tule kuitenkaan vielä nyt, vaan vasta ensi numerossa. grafex LET’S BESSERWISSER! live at henry´s showtime 22.00 Pe 13.4. La 14.4. Ti 17.4. Ke 18.4. To 19.4. Pe 20.4. La 21.4. Ke 25.4. To 26.4. Pe 27.4. La 28.4. Ma 30.4. Pe 4.5. La 5.5. Ti 8.5. Pe 11.5. La 19.5. To 24 .5. Freeman 10€ Bloodred Hourglass - So They Made Machine – Terror Visit RockCock Bändikisa12, ensimäinen semifinaali Ukkosmaine 5€ Tundramatiks Matti Johannes Koivu & Knipi (Koivu ja Tähti) 8€ Notkea Rotta 8€ Carnal Demise, Suicide Symbiosis Warm Up to Steelfest Open Air 2012: Sawhill Sacrifice - Saattue - Skirmish 5€ Sara 10€ Neufvoin, Yournalist 5€ Black Light Discipline - Cold Cold Ground - Omniversum 6€ Entwine 5€ French Films 5€ HENRY’S OPEN STAGE- Jamit Perk, Like A Glove 5€ Antony Parviainen Trio 5€ Viiden Vietävänä Maija Vilkkumaa 11€ hyvä ätmös everyday su-ma 23-04, ti-la 21-04 | su-to k18 | pe-la k20 keikat k18 | henryspub.net | ennakkoliput: Levykauppa Äx, Henkka, Lukema, CafeSavotta ja www.tiketti.fi Pe 27.4. Weeping Willows (SWE) Pe 13.4. Pe 13.4. Pe 13.4. La 14.4. La 14.4. La 14.4. Pe 20.4. La 21.4. To 26.4. Pe 27.4. Pe 27.4. Pe 4.5. Pe 4.5. La 5.5. Ke 9.5. Pe 11.5. Reggae inna Kitchen .................................. vapaa pääsy Hohtobileet: Ukkosmaine .......................................... 7 e Säröperjantai: Nerve End .......................................... 4 e Komedia Kellari: Riku Sottinen • Anders Helenius • Panu Kärri ................................ 10 e Viikate ........................................................................ 15 e Lauantaidisco: DJ Harvest......................................... 4 e Metelliä Ilosaaressa: Instinct • Damngod • Before the Dawn • Barren Earth ............................. 10 e Francine..................................................................... 12 e Kerubin Improklubi .................................... vapaa pääsy Weeping Willows (SWE)........................................... 20 e Säröperjantai: TOOT TOOT ....................................... 4 e Herra Ylppö & Ihmiset ............................................. 15 e Säröperjantai: Silli Sallinen & Miikkulaiset............ 4 e Jare & VilleGalle (ikärajaton & K18) ....................... 10 e Hyvä Jätkät! -klubi (ikärajaton) ................ vapaa pääsy Paleface...................................................................... 15 e Osta lippusi ennakkoon: www.kerubi.fi ja Levy-Eskot Kerubi avoinna: ma & ti 11-14 ke & to 11-24 • pe 11-03 (04) la 14-03 (04) • su suljettu Lounas ma-pe 11-14 À la carte ke-la 14-22 Kulttuurikeskus Karjalantalo Siltakatu 1 (Ilosaari) • Joensuu 1) Hei, rillumarei. X) Just jetsulleen jees. 2) Lännen lokarin veli. 4 Tunnetko henkilön? Hän syntyi 1.6.1926 ja remelteli itsetietoisesti: ”Minä olen ollut kalenterissa, mutta en koskaan ajoissa.” Hänen kanssaan työskennellyt itävaltalainen elokuvaohjaaja ja suuri humoristi manaili aikoinaan: ”Tapanani oli soittaa hänelle yhdeksältä aamulla ja hän ilmaantui paikalle puolilta päivin. Nykyisin soitan hänelle toukokuussa ja hän ilmaantuu lokakuussa.” Hänestä tehty kuuluisa kappale – kumma kyllä se kertoo nykyään toisesta henkilöstä – on yksi maailman eniten myydyistä äänitteistä. 1) Jane Russel. X) Marilyn Monroe. 2) Marlene Dietrich. 5 Mikä on pohjoisimpana elävä kädellinen eläin lukuun ottamatta ihmistä? 1) Japaninmakaki. X) Japaninmaki. 2) Ai-ai. Nimi 1 2 3 4 5 Oikeat vastakset sivulla 36. Uljas 4 | 16. 4. 2012 Uljas 4 | 16. 4. 2012 35 www.trainer4you.fi KOULUTTAUDU PERSONAL TRAINERIKSI KUOPIOSSA Trainer4You Ohjaajakoulutukset hyvinvointialalle käynnistyvät Kuopiossa 25.-26.5.2012 Personal trainer -koulutusputken aloittavalla Hyvinvointivalmentaja -koulutuksella. Trainer4You Personal trainer -koulutusputki koostuu Hyvinvointivalmentaja-, Kuntosalivalmentaja- ja Personal trainer- koulutuksista, jotka on mahdollista suorittaa erillisinä osakoulutuksina tai yhtenäisenä koulutuskokonaisuutena. Lisäksi koulutustarjontaamme kuuluvat mm. Ravintovalmentajaja Kahvakuulaohjaaja -koulutukset. Jos olet valmis kehittämään itseäsi, koulutuksemme ovat juuri Sinua varten! Lisätietoa koulutuksistamme: www.trainer4you.fi teemu.karjaluoto@trainer4you.fi 050 3024 324 Päivämääriä Kuopiossa Hyvinvointivalmentaja 25.-26.5.2012 Kuntosalivalmentaja Jakso 1: 19.-21.10.2012 Jakso 2: 16.-17.11.2012 katso lisätietoja ja lisää päivämääriä: www.trainer4you.fi 36 Uljas 4 | 16. 4. 2012 Yhteistyössä Easyfit Vaasa S. 34 Besserwisserin oikeat vastaukset 2 X 1 X 1