Uljas 3/2011 - Itä-Suomen ylioppilaslehti
2011 3 Itä-Suomen ylioppilaslehti Kansan Jaakko Vaalien alla lähes kaikki kiiruhtavat opintotukea indeksiin, myös Jan Vapaavuori » 4-5 Jaakot: Ryynänen kierrättää romua soittimiksi ja Laitinen iskelmää sekä kansanmusiikkia ralleiksi » 22-27 Raikas tulkinta Minna Canthin klassikko romaanista. Ohjaus Heini Tola Tilaa mm. la 19.3. klo 19 la 2.4. klo 19 to 7.4. klo 19 pe 15.4. klo 19 pe 29.4. klo 19 la 7.5. klo 19 pe 13.5. klo 19 la 14.5. klo 14 Maksaja: Edistyksen tuulet ry ja Pohjois-Savon Liikkuvat nuoret vaikuttajat ry PAPIN PERHE Perus dadaa Post-moderni totuuskomissio. ”Kyllä sitä ihan graduntekijöidenkin kannattaa konferenssipuhujaksi pyrkiä. Sisällys | Ennusmerkkejä Pääkirjoitus | Uljas linja 4-5 6-7 10-11 Putoileva taivas Hetken aikaa vasaran alla ollut Gradutalli ei kuolekaan. Oppimiskeskuksen johtaja Tuula Heide lupaa toiminnan jatkuvan viimeistään syksyllä. Puolueaktiivit vaativat ISYY:n hallitusta pyörtämään vaalimainontapäätöksensä. Hallitus pysyy linjassaan ja näkemykset vastakkain. Perussuomalaisten Täysmuutos-ryhmä tahtoisi sitoa opintotuen indeksiin tasokorotuksen jälkeen, poistaa tulorajat ja korottaa tuntuvasti tukikuukautta kohti vaadittavaa opintopistemäärää. 14,24 12-13 16-17 Opintoaikoja rajaamalla rajataan muot- tiin sopimattomia ulos opintopoluilta. Päivi Poikkimäen koulutushistoria ei noudattele ministeriön määrittämää ideaalia. Palvelunumero 0600 061616 (1,97e/min+pvm) www.teatteri.kuopio.fi Savukeidas lyö bensaa keskustelun liekkeihin julkaisemalla provosoivia tekstejä äärilaidoilta. Valerie Solanas myi itseään ja Timo Hännikäinen haluaisi naida enemmän, mutta siihen yhtäläisyydet sitten jäävätkin. Wikipedia on muokkaussotien taistelukenttä ja kamppailee samalla yritysten piilomainontaa vastaan. Onko avoimuuden ja vapaan tiedon ihanteesta mitään jäljellä? Humoro nigra | Tässä voisi olla vaalimainos. Vaalien kunniaksi Uljas vääntää veistä tasapuolisesti kaikissa haavoissa ja kieltää tältä 122 mm x 111 mm alalta kaikkien puolueiden ilmoittelun. Itä-Suomen ylioppilaslehti Päätoimittaja Jarkko Kumpulainen 044 576 8420 paatoimittaja@uljas.net Toimittaja Pasi Huttunen 044 576 8427 pasi.huttunen@uljas.net Taitto Matti Sevenius Kustantaja Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Painopaikka Botnia Print Ilmoitusmyynti Valto Merta 044 576 8421 valto.merta@uef.fi Kansikuva Petri Alanko 2 Uljas 3 | 11. 3. 2011 M iettiessäni ääneen Lähi-Siwani kassalla, että kuinkahan kauan hankkimani energialamput kestävät, totesi kassalla istuva täti lakonisesti: ”tarpeeksi kauan”, koska, ”maailma kuitenkin loppuu Mayojen mukaan vajaan kahden vuoden päästä joulukuussa”, hän jatkoi. ”Ainiin, taas, se oli taas loppumassa”, ajattelin. Kuka muistaa vielä Y2K:n? Pinnistämällä palautuu, että maailman tietokoneidenhan piti tiltata tuolloin vuosituhannen vaihteessa ja kaaos tulisi olemaan helvetillinen. Ennennäkemätön katastrofi. Y2K soundasi mielissä päheältä, kuin logo suoraan mainostoimiston hyllyltä. Taivas putoaa taas, aina ja uudestaan. Äskettäisessä Journalistissa oli kolumni, jossa pohdittiin kohuja. Kohuthan ovat nykyajan uutisia. Tiedon x nostama kohu on uutinen, vaikkei olisi uutinen. Elämme hötkyilyn aikaa, jolloin virkamiehet eroilevat, kun kansankohun keskeltä aletaan vaatia päitä vadille. Virkamiehen neitsytuhri laannuttaa kansankohun. Kansankohu puolestaan aiheuttaa tarvittavat muutokset puolueiden seuraaviin vaaliohjelmiin. Poliitikot ovat jo monen mielestä menettäneet uskottavuutensa. Mainosten sanat, yhtä kuin leviterasvojen terveysvaikutukset, eivät tunnu uskottavilta. E10 bensiinissä veikataan olevan jotakin mätää. YLE:n aamutelevisioon oli tänä aamuna kutsuttu bensiiniasiantuntijoita nettikeskustelujen kannustamana. Tieto ja sen hankinta on korruption kourissa. Esimerkki: ulkoministerimme Alexander Stubb kiteytti Pohjois-Afrikan ilmiöt käsitteeseen arabikatu lähes kymmenen kertaa Pressiklubi -ohjelman aikana. Ei siinä mitään, mutta mielenkiintoista oli käsitteellinen ketjureaktio. Arabikadun loi ranskalainen lehdistö, angloamerikkalaiset uutistoimistot luukuttivat sitä ja suomalaiset mediat omaksuivat. Selkeä esimerkki kuinka media tekee sloganeita, jotka siirtyvät suoraan lehdistön kädestä poliitikon suuhun. ”Yhtenäinen kansa takaa veronmaksuhalukkuuden”, sanotaan Perussuomalaisten vaaliohjelmassa. Tuosta ei voi olla eri mieltä, mutta keinot jolla moiseen palataan tuntuvat vaarallisilta. Toisinaan pelottaa hieman ilman maailmanlopun visioitakaan. Maailma ei näytä kovinkaan yksinkertaiselta, toisin kuin puutarhan kitkeminen. ”Virkamiehen neitsytuhri laannuttaa kansankohun. Kansankohu puolestaan aiheuttaa tarvittavat muutokset puolueiden seuraaviin vaaliohjelmiin. Uljas 3 | 11. 3. 2011 3 Gallup Ollako vai eikö olla? Toivoisitko puolueiden näkyvän paremmin yo-kunnan tiedotuskanavilla ja tiloissa? ”Ilman Gradutallia moni näistä graduista olisi syntynyt paljon hitaammin tai jäänyt kokonaan valmistumatta ” Vastanneilla jäi tuesta elämiseen vuokran maksun jälkeen enintään sata euroa ja vähimmillään yksi euro. ISYY:n tuuba | Verinen Tempaus - Mari Karjalainen, Selina Tuomaala ja Reeta Kankaanpää, teksti & kuvat Joensuu Ville Nyström englannin kääntäminen, 6 vsk. Gradutalli käyntiin viimeistään syksyllä - Koen, että puolueista tiedottaminen ei kuulu ylioppilaskunnan tehtäviin. Gradutalli-toiminta on ollut tauolla jonkin aikaa ja sen tulevaisuudesta on vallinnut epävarmuus. Joitakin viikkoja sitten Uljas sai tiedon, että Gradutalli on päätetty lakkauttaa, mutta soitto oppimiskeskuksen johtaja Tuula Heidelle varmistaa, että tieto ei ainakaan enää pidä paikkaansa. ”Gradutallitoiminta – tai millä nimellä sitä nyt sitten tullaankaan kutsumaan - nähtiin opetuksen neuvottelukunnassa tärkeänä. Opinto- ja opetuspalvelut valmistelee niiden toteuttamisesta esityksen seuraavan kokoukseen 15. huhtikuuta”, Heide kertoo. ”Viimeistään ensi syksynä Gradutallitoimintaa tai vastaavaa toimintaa taas järjestetään. Täksi kevääksi en uskalla sitä luvata.” Suunnittelija Outi Suorsa ura- ja rekrytointipalveluista painottaa, että kokemukset Gradutallista ovat olleet poikkeuksetta positiivisia. Myös opiskelijoilta saatu palaute on ollut kautta linjan myönteistä. ”Opiskelijat ovat usein kokeneet saaneensa tukea ja konkreettisia neuvoja gradun tekemiseen sekä sitä tuiki tärkeää motivaatiota ja uskoa siihen että kyllä tästä gradu saadaan aikaiseksi”, Suorsa toteaa. - Mielestäni ylioppilaskunnan tulisi olla erillään politiikasta. Jos jostain puolueesta on tietoa, niin sitä tulisi olla tasapuolisesti kaikista puolueista. Savonlinna Minna Sihvo käsityötiede, 1. vsk. - Kyllä. Se saattaisi kannustaa äänestämään ja löytämään omia mielipiteitä. Tulevien opettajien on syytä äänestää ja vaikuttaa yhteiskunnassa. Pasi Huttunen Tallista potkua Gradutalli on kaikille yliopisto-opiskelijoille avoin tukiryhmä, jossa käsitellään konkreettisia gradun tekemiseen liittyviä asioita. Ohjausmuotona on ryhmäohjaus ja siihen haetaan etukäteen. Ryhmätapaamisia on yleensä noin viisi kertaa lukukaudessa. Lisäksi on mahdollisuus saada yksilöohjausta. Gradutallista ei saa opintopisteitä eikä korvaavuuksia. Vuosina 2003-2010 Gradutalli-ryhmiin on osallistunut noin 130 opiskelijaa. Tänä lukuvuonna toimi ensimmäinen Gradutalli-ryhmä Kuopion kampuksella. opintoja viivästyttävät muutkin kuin taloudelliset seikat. SYL tenttaa ehdokkaita Tiina Turunen kasvastustiede, OpeArt, 3. vsk. - Kyllä ja ei. Näkyvyys lisäisi tietoa puolueista heille, joita äänestäminen kiinnostaa. Esimerkiksi sähköpostiini en haluaisi tiedotuksia. 4 Maaliskuun aikana ylioppilaskunnat tekevät soittokierroksen kaikille kansanedustajaehdokkaille ja tiedustelevat näiden kantaa Suomen ylioppilaskuntien liiton vaalitavoitteisiin. Tavoitteena ovat opintotuen kansaneläkeindeksiin sitominen ja maksuttoman koulutuksen säilyttäminen, jolla SYL uskoo jatkossakin turvattavan Suomen kilpailukyvyn tietoyhteiskuntien joukossa. Lisäksi tavoitteena on opintotuen huoltajakorotuksen palauttaminen. SYL muistuttaa, että opiskelevista lapsiperheistä jopa 60 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella. SYL:n soittokierroksen tulokset kootaan yhteen ja julkaistaan verkossa osoitteessa www.opintoraha.fi hyvissä ajoin ennen ennakkoäänestyksen alkua. Outi Pulliainen & Jarkko Kumpulainen Verta pakkiin Kuopion kampuksella Kuopio Mari Kahelin sosiologia, 3 vsk. Uljas 3 | 11. 3. 2011 Myös asuntoministeri Jan Vapaavuori liittyy näin vaalien alla kuoroon, joka vaatii opintotuen sitomista indeksiin. Vapaavuori kuitenkin vihjaa myös kepin tarpeeseen todetessaan, että - Jos puolueet näkyisivät tietyssä paikassa. Olisi yliopistolla sellainen tietopankki, mistä saa halutessaan tietoa, mutta sitä ei kuitenkaan pakkosyötettäisi opiskelijoille. Kannatan keskitietä! Kuopion kampuksella tempaistaan hyvän asian puolesta. Itä-Suomen ylioppilaskunnan Kuopion kampuksen sosiaalipoliittinen jaosto yhdessä toimintajaoston kanssa järjestävät perinteisen verenluovutustilaisuuden Studentialla keskiviikkona 16. maaliskuuta. Viime viikkojen kylmä sää on vaikuttanut verenluovutusten määriin ja tavoitteista on jääty Steffi Gustavsen lääketiede, 1 vsk. Perttu Vartiaisesta Chilen kunniankonsuli - Se kyllä kuuluisi asiaan, saisi näkyä. Tuputtaminen ei tietenkään ole hyväksi mutta mielelläni kuuntelisin puheita. Osaamme olla riittävän kriittisiä opiskelijoita. Suomen ulkoasiainministeriö on tunnustanut Itä-Suomen yliopiston rehtori Perttu Vartiaisen Chilen kunniakonsuliksi Joensuuhun toimipiirinään Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja PohjoisKarjalan maakunnat. Kunniakonsuli edistää osaltaan maiden välistä kanssakäymistä ja valvoo edustamansa maan kan- jälkeen koko maassa. Erityisesti pulaa on A-, B- ja O-ryhmän verestä. Ylioppilaskunta haluaa olla mukana auttamassa, ja kannustaa mukaan myös uusia verenluovuttajia.. Verivalmisteita käytetään muun muassa leikkausja syöpäpotilaiden hoidossa sekä keskosvauvoille. Minna Kaipainen salaisten etuja toimialueellaan. Kunniakonsulin tehtävä on sivutoiminen ja palkaton. ”Chileläiset ovat kiinnostuneet Suomesta korkean koulutuksen maana ja Itä-Suomi kiinnostaa erityisesti. Tätäkin kautta halutaan vahvistaa yhteydenpitoa korkeakoulutuksessa ja tutkimuksessa”, Vartiainen toteaa. Ministeri sitoisi opintotuen indeksiin Maaliskuun alun jälkeen opintotuki on ainoa yhteiskunnan tuki, jota ei ole sidottu indeksiin. Useilla opiskelupaikkakunnilla kampanjoitiin opintotuen puolesta, niin myös Kuopiossa ja Joensuussa. - Outi Pulliainen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva Suomen ylioppilaskuntien liitto järjesti 1. maaliskuuta valtakunnallisen tempauksen osana kampanjaa, jonka yksi tavoite on sitoa opintotuki kansaneläkeindeksiin. Myös Kuopion torilla tarjottiin mehua, leipää sekä tietoa opiskelijoiden taloudellisesta asemasta. Paikalla oli myös asuntoministeri Jan Vapaavuori. Vaalien lähestyessä myös Vapaavuori sitoisi opintotuen indeksiin. ”Kyse on valinnoista, opiskelijat eivät ole ainoa tukea tarvitseva ryhmä ja muiden tukien kohdalla indeksiin sitomista on pidetty kiireellisempänä. Kuitenkin myös tämä viimeinen perusturva tulisi saattaa samalle 1992 Opintorahan korotus, huoltajakorotus poistui. linjalle”, Vapaavuori summaa. Vapaavuoren mielestä opiskelijoiden taloudellinen tilanne ei ole kuitenkaan ainoa opintoja viivästyttävä asia. ”Jotain kannustinta pitäisi keksiä tämän lisäksi,” ministeri arvelee. Torilla tehdyn gallupin perusteella indeksikorotukseen on tarve. Vastanneilla jäi tuesta elämiseen vuokran maksun jälkeen enintään sata euroa ja vähimmillään yksi euro. Jäljelle jäävästä summasta tulisi maksaa laskut, ruoka ja muut välttämättömät menot. ”Pakko käydä töissä,” kuului monesta suusta, ”jos saa kesällä yhtään parempaa palkkaa, on pakko perua loppuvuoden tuki- 1995 Opintorahan ja asumistuen leikkaukset, opintolainan korotus. 1998 Vuositulomalli otettiin käyttöön. kuukaudet.” Moni opiskelija istuukin iltaisin oppikirjojen sijasta kaupan kassan äärellä. SYL pyrkii seuraavan vaalikauden aikana saattamaan opintotuen tasa-arvoiseen asemaan muiden tukimuotojen kanssa. ISYY:n hallituksen puheenjohtajan Jukka Mähösen mukaan tempauksen tarkoituksena oli saada näkyvyyttä tärkeälle vaaliteemalle. Tavoitteet täyttyivät varmasti tältä osin: toritapahtumat keräsivät runsaasti yleisöä, myös lehdistö ja televisio olivat paikalla. Mähönen korosti puheessaan, ettei opiskelijoiden vaateet perustu itsekkyyteen vaan, että indeksikorotusten aiheuttamat kustannukset lankeavat tulevaisuuden veronmaksajien, siis tämän hetken opiskelijoiden maksettavaksi. Indeksiin sitominen hyödyttää siis koko yhteiskuntaa, kun opiskelijat valmistuvat ja pääsevät työelämään nopeammin. Tällä hetkellä opintotuen reaaliarvo on 13 prosenttia pienempi kuin vuonna 1992. 2000 Asumislisä 67 % -> 80 %. Jälkeenjäänyt Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä, opintolainasta ja ateriatuesta (1,77 euroa/ateria). Lainan osuus koko tuesta on 37,5 %. Ilman lainaa tuki on korkeintaan 499,60 €/kk. Jos tuki olisi sidottu indeksiin, opintoraha olisi 346 €/kk ja asumistuki max. 231,03 €/kk. 1 Uutinen # Tiia ruotsi, 3 vsk. Objektiivista mittaria asialle ei ole, mutta Suorsa arvioi Gradutallin nopeuttaneen gradun loppuun saattamista monilla. Osallistuneista puolet on saanut gradunsa valmiiksi noin vuoden sisällä Gradutallin aloittamisesta. ”Ilman Gradutallia moni näistä graduista olisi syntynyt paljon hitaammin tai jäänyt kokonaan valmistumatta”, Suorsa sanoo. 2008 Opintorahaan 15 % korotus, tulorajoja tarkastettiin. Uljas 3 | 11. 3. 2011 5 Kampus Sekä vakiopalstoja että päivän tärkein uutinen Etsin ”Tässä luodaan uuden ylioppilaskunnan pohjalinjoja ja määritetään sen asennoitumista puoluepoliittiseen toimintaan Taru Tirkkonen Päätös vaalimainonnasta meni tappeluksi ISYY:n hallitus vastasi vaalimainontapäätöksestä suuttuneiden puolueaktiivien oikaisupyyntöön, että se ei ryhdy oikaisemaan päätöstä, jota ei ole tehty virheellisesti tai lakien ja sääntöjen vastaisesti. - Pasi Huttunen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva Uutinen # säännöt. Kokoomusaktiivi Jouni Holopainen kertoo oikaisupyynnön allekirjoittajien haluavan, että asia viedään ISYY:n edustajistoon. ”Tässä luodaan uuden ylioppilaskunnan pohjalinjoja ja määritetään sen asennoitumista puoluepoliittiseen toimintaan. Ainakin Kuopion kampuksella suhtautuminen siihen on ollut perinteisesti hyvin nihilististä”, hän kertoo. Ensimmäisen 14. helmikuuta annetun tiedotteen nostaman kohun kannustamana hallitus ilmoitti 16. helmikuuta lisäävänsä foorumeilleen ”Eduskuntavaalit-osion, jonne puolueet, poliittiset kampusjärjestöt ja ehdokkaat voivat lisätä mainoksiaan ja käydä keskustelua” sekä mainostavansa osiota tiedotuskanavillaan. Uljaassa vaalimainonta on myös sallittua. Lisäksi hallitus lupaa, että jokaiselle halukkaalle puolueelle järjestetään mahdollisimman näkyvälle paikalle sermi mainontaa varten. ”Sermit ovat hieno asia, mutta vaalimainonnan pitäisi olla avoimempaa. Esimerkiksi yksittäisen ehdokkaan tapahtumia pitäisi voida mainostaa Wiikko-Ärsykkeessä”, Holopainen vaatii. Oikaisupyynnön allekirjoittivat Antti Elsilä (sd.), Jouni Holopainen (kok.), Antti Kettunen (vas.), Heli Komulainen (ps.), Joonas Laitinen (kesk.), Aino Syrjänen (kd.) ja Kim Tamio (vihr.). Yliopistossa runsaasti turhaa byrokratiaa Yliopisto piilotti blogit intraan UEF:n yleishallintoyksikön helmikuinen ”ilmianna turha byrokratia” - kampanja poiki henkilökunnalta 81 ilmiantoa. Lisäksi saatiin useita ehdotuksia byrokratian karsimiseksi. UEF:n intraan on avattu useita blogeja, joiden tavoite on parantaa avoimuutta ja tiedonkulkua yliopistolla. Omat bloginsa ovat saaneet johtoryhmä, Aducate, henkilöstön kehittäminen, 6 Uljas 3 | 11. 3. 2011 Kampanjassa piti jättää järjestelmät tarkastelun ulkopuolelle, mutta esimerkiksi SoleTM -työajanhallintajärjestelmästä saatiin silti runsaasti vihaista palautetta. kirjasto, laatu, opinto- ja opetuspalvelut, tutkimus- ja innovaatiopalvelut sekä viestintä. Heti tuoreeltaan on kummasteltu yliopiston ratkaisua perustaa blogit suljettuun intranettiin. Saara Hanhela, teksti & kuva Millä mielellä? -Hyvä mieli, varsinkin nyt kun sai ilmaista lounasta. JOENSUU Jokelan Sointu-klubilla esiintynyt Joose Keskitalo ja Kolmas Maailmanpalo hypnotisoi yleisönsä maaliskuun alussa Wanhassa Jokelassa. Tunnelma keikalla oli keskittynyt ja tiivis sillä Keskitalon esiintyminen ja tulkinta hiljensivät täyteen ahdetun esiintymistilan. Keikan aikana yleisö uskalsi tuskin hengittää sillä muusikot ottivat tilan haltuun pelkistetyllä ja eleettömällä esiintymisellään. Keskitalon rauhallisiin sävelmiin sekoittuu sopivasti nytkähtelevää, hieman aavemaista mutta lempeää särmää. Kuvassa vasemmalla Joose Keskitalo ja oikealla basisti Petri Alanko. Millainen olet? -Rauhallinen, hiljainen ja mietiskeleväinen. Mikä sytyttää elämässä? -Hyvät kirjat, erityisesti hyvät fantasiakirjat. Rakkauden lorinaa Haave? -Yksi haaveeni on opettaa yliopistossa kirjallisuutta. Toinen, se suurempi, haave on, että voisin elättää itseni kirjailijana. Mitä seuraavaksi? -Menen siivoamaan, koska kaverini on tulossa kylään. Onko olemassa ilmaista lounasta? -On, esimerkiksi tämä Uljaan ilmainen lounas. Ei tarvinnut kuin vastata pariin hassuun kysymykseen. Myös treffeillä ja kaverin luona voi joskus saada ilmaista lounasta. Persoonallinen eläin Kalalla, jonka jallitat tarttumaan terävään koukkuun ja kiskot rannalle tapettavaksi, on persoona. Vielä pari vuosikymmentä sitten väitteelle olisi naurettu makeasti, mutta nyt sen tueksi alkaa kasautua vakuuttava tieteellinen näyttö. Tuore eläinten persoonallisuutta tutkiva artikkeli on Itä-Suomen yliopiston biologian laitoksen professori Raine Kortetin, Oulun yliopiston biologian laitoksen dosentti Anssi Vainikan ja Kalifornian yliopiston neurobiologian laitoksen professori Ann V. Hendrickin artikkeli ”Parasitism, predation and the evolution of animal personalities” Ecology Letters -julkaisussa. Kortet kertoo Itä-Suomen yliopistolehti Saimalle, että viimeisimmän kokooma-artikkelin mukaan yli kolmannes vaihtelusta eläinten käyttäytymisessä selittyisi persoonallisuudella. Kalastus esimerkiksi verottaa pääasiassa rohkeampia kaloja muokaten kalapopulaatioita ujommiksi. Saalistuksen ohella persoonaan vaikuttavat artikkelin mukaan loiset. Myös taiwanilainen Yi-Te Lai tekee Itä-Suomen yliopistossa väitöstutkimusta loisten vaikutuksesta kalan persoonallisuuden kehitykseen. KUOPIO Yöllinen zorro iski ylioppilaskunnan Kuopion toimiston eteen helmikuun lopulla. Poliisitv:n mukaan julkisella paikalla virtsaamisesta rapasahtaa 20 euron sakko. Sakon uhka ei vaientanut tätä rakkauden lähettilästä, vaan rakkauden symboli oli muotoiltu selkeästi rauhassa ja harkiten, kahdesti. Uljas epäili hetken, että kyseessä on Jungerin vaalien alla lanseeraama sissimarkkinointikampanja, mutta luopui pian ajatuksesta. Jäätävää sambaa ja missejä Selina Tuomaala, teksti & kuva siä liian tiukkoina. Kriitikkoihin lukeutuu myös Vihreiden Kim Tamio. ISYY:n hallitus ei muuttanut päätöksiään, mutta näkyvyyttä oikaisupyynnön tekijät saivat. 2 evään korvilla Uljaalla oli ilo tarjota lounasta positiiviselle Taru Tirkkoselle. Kolmannen vuoden kirjallisuuden opiskelija ei pelkästään lue kirjoja vaan kirjoittaa omia. Projekti on ollut käynnissä useamman vuoden ja Taru on jo lähettänyt oman fantasiakirjansa kustantajalle. Hänen suosikkikirjailijoiden listallaan ovat muun muassa Terry Goodkind, Terry Pratchett ja J.K.Rowling. Kirjallisuuden lisäksi lounaalla laskettiin Joensuun mäkiä, käveltiin kauniita polkuja ja pohdittiin kaupunkien pinnanmuotoja. Maamerkkeinä toimivat värikkäät parvekkeet. Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva Kuopiolainen Kokoomusaktiivi Jouni Holopainen pitää ISYY:n vaalimainontapäätök- Joukko itäsuomalaisia puoluetoimijoita on tuohtunut ISYY:n hallituksen päätöksentekotavoista. Tyytymättömyyttä herättävät niin hallituksen vaalimainontapäätösten sisältö kuin niiden tekotapa. ”Opiskelijoiden osallistaminen eduskuntavaaleihin ei voi tapahtua institutionaalisen organisaation, kuten ylioppilaskunnan ”neutraalien” tilaisuuksien kautta. Toiminnan tulee lähteä kansalaisista itsestään. Päätös olettaa, että yliopisto-opiskelija ei pystyisi tekemään kriittisiä päätöksiä ilman, että samassa tilaisuudessa ja tilassa olisi kaikkien ehdokaslistojen edustaja”, tilittävät puolueaktiivit ISYY:n hallitukselle 24. helmikuuta lähettämässään oikaisupyynnössä. ”Hallituksen päätöksen mukaan ylioppilaskunnan kanavia ei saisi käyttää eduskuntavaaleihin liittyvään mainontaan, ellei mainonta ole yleistä. Mikä on yleistä vaalimainontaa? Voiko ammattiliitto tai muu organisaatio mainostaa eduskuntavaalitavoitteitaan ylioppilaskunnan kanavilla”, he kysyvät. Hallitus antoi vastauksensa oikaisupyyntöön 3. maaliskuuta. Hallituksen mukaan päätös tarkennuksineen ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, eikä riko ylioppilaskunnan sääntöjä tai maan lakeja. Oikaisupyyntö ei siis johda toimenpiteisiin. Vastauksessaan oikaisupyyntöön hallitus huomauttaa, että päätöksessä on nostettu esiin henkilöön tai puolueeseen sidottu mainonta. ”Näin ollen päätös ulottuu myös ammattiliittoihin tai muihin organisaatioihin, jotka mainostavat omia henkilöön tai puolueeseen sidottuja vaalitavoitteitaan”, hallitus toteaa. Hallitus tyrmää vastauksessaan suorin sanoin oikaisupyynnössä esitetyn väitteen, jonka mukaan ISYY:n tiedotus olisi aggressiivista puoluetoimijoita kohtaan ja korostaa, että tarkoituksena on luoda yhteiset peli- K Joosea ja maailmanpaloa Mari Karjalainen, teksti & kuva Tiedekunta: Filosofinen tiedekunta, kirjallisuus Vuosikurssi: 3. vsk. Syntymäpaikka: Voikkaa Motto: Harrastukset: Lukeminen, kävely, omien kirjojen kirjoittaminen Ruoka: Juustoisia perunapihvejä hedelmäsalsan kera, täysjyväohra Paikka: Ravintola Carelia Kuvaraportteja turuilta pikkunälkään Pasi Huttunen Missä SciFest-mainonta? Verrattuna aiempiin vuosiin on tiedefestivaali SciFestin markkinointi vaikuttanut vähäiseltä. Tapahtuman alkusysäyksenä toimi aikanaan huoli luonnontieteiden opiskelijamäärien laskusta, eikä tilanne ole juuri muuttunut. Hukkaako Itä-Suomen yliopisto merkittävän tilaisuuden luonnontieteellisten alojensa nostattamiseen? Aiemmin mainonta on ollut hyvinkin luovaa. Vuonna 2009 tehtiin Mummi & Ukki -kampanja, jossa Joensuun ja lähialueiden isovanhemmille lähetettiin SciFest-postikortti, jolla he voivat kutsua lapsenlapsensa mukaan tapahtumaan. Joensuun Tiedeseuran toiminnanjohtaja Ilkka Jormanainen selittää, että mainontaa on kohdistettu suoraan kouluille. ”Pian vahvistuu paljon suurta yleisöä kiinnostavaa ohjelmaa. Laajempi markkinointi ollaan aloittamassa pian. SciFest tulee kyllä näkymään”, hän sanoo. Viides SciFest järjestetään Joensuussa 13.-16. huhtikuuta. Tämän vuoden tapahtuman teemana on UNESCO:n kansainvälistä kemian teemavuotta mukaileva ”Kemiaa kaikille!”. Pasi Huttunen SAVONLINNA Jää taipui Jäälinna-festivallilla helmi-maaliskuun vaihteessa. Nähtävillä oli kansainvälisen jäänveistotaituruuden lisäksi muun muassa samban väriloistoa ja Miss Suomi 2011 finalisteja Olavinlinnan pihamiljöössä. ”Ideana on ollut synnyttää mielenkiintoinen festivaali paikkakunnalle, jossa ei tapahdu talvisin mitään. Jääveistokset toimivat tapahtumien taustana”, kertoo Jäälinna ry:n toiminnanjohtaja Tuomo Jantunen. Jäälinna ry järjesti festivaalin kuudennen kerran. Uljas 3 | 11. 3. 2011 7 Kampus Sekä vakiopalstoja että päivän tärkein uutinen Kolumni | Vastuuta ”Ihmiset nostavat sieltä mistä he ostavat Tuhoisaa paskapuhetta Debatti E Kampus houkuttelevaksi automaatille Joensuun Opiskelevien Porvareiden Teemu Myllärinen vaati edellisessä Uljaan numerossa yhdistyksineen käteisautomaattia Joensuun kampukselle. Tavoite kuului Oikeiden listan vaaliteeseihin viime edustajistovaalien alla. Toisinaan olen ollut sitä mieltä, että vaaliohjelmista tulisi lukemisen nopeuttamiseksi poistaa tavoitteet joista kukaan ei ole eri mieltä, mutta olen ilahtunut siitä, että Jopo alkoi edistämään kaksi vuotta sitten vaaleissa julistamaansa tavoitetta mielipidekirjoituksellaan. Käteisautomaatti olisi opiskelijan arkea merkittävästi helpottava tekijä. Suomessa pankkiautomaattiliiketoiminnassa ei esiinny kovinkaan voimakasta ketjujen välistä kilpailua ja tällä hetkellä johtava markkina-asema on Automatia Pankkiautomaatit Oy:n Otto-automaateilla. Eurocash Finland Oy ei ole toistaiseksi laajentanut Nosto-automaattejaan Joensuuhun. Automaatin kustannuksien kattamiseksi nykyisellä korkotasolla ja ylläpitokustannuksilla tarvitaan keskimäärin 300 nostoa päivässä myös pyhinä. Pääsääntöisesti vaikutusalueella tulisi olla noin 2500 kotitaloutta, mutta ihmisten liikkuvuus ja kaupallisten palveluiden määrä vaikuttaa kannatta- vuuteen suuresti. Automatia ei ole tähän saakka katsonut Joensuun kampusta kannattavaksi alueeksi ja maksukorttien määrä on vähentänyt käteisen rahan käyttöä viime vuosina huomattavasti. Kuopion kampuksella on sijainnut automaatti, joka poistettiin kannattamattomana. Joensuun alueella sijaitsee nykyisellään 21 automaattia. Näistä 13 ylittää kannattavuusrajan ja yksi on kapasiteettinsa rajoilla. Koska tavoite on hyvä ja itsekin olisin monesti ilahtunut kampusalueen automaatista, pyytäisinkin Jopoa jatkoideoimaan, millä toimenpiteillä ISYY:ssa tai yliopiston hallinnossa tehokkaimmin edistettäisiin pankkiautomaatin investointipäätöstä Joensuun kampukselle, vaikka liiketaloudellinen kannattavuus olisikin vähän niin ja näin. Kirjoituksessa esitetyt lukumääräiset arviot perustuvat Automatian lausuntoon. Jussi Airaksinen Vihreä edustajistoryhmä Käteisen käyttö helpottaisi ruuhka-aikoja opiskelijaravintoloissa kampuksilla, mutta lähimmät pankkiautomaatit ovat kaikilla kolmella kampuksella yli puolen kilometrin päässä. Kuopion Snellmanian ravintolan työntekijä Jenni Kettunen ei toisaalta usko, että pelkkä käteinen kääntäisi jonot jouheviksi. Kampusten automaatit palasivat jauhantaan Helmikuussa Joensuun Opiskelevat Porvarit ry vaati pankkiautomaattia Joensuun kampukselle. Kampuksella sijainnut automaatti lakkautettiin vuonna 2004, koska käyttö oli vain murto-osan tavallisesta. Kuopion kampuksen automaatti koki joitakin vuosia sitten saman kohtalon. Kampusalueella tehtävät ostokset keskittyvät ravintoloihin, ja kortilla maksaminen on asiakaspäätteistä huolimatta hitaampaa kuin käteisen käyttö. Ruuhka-aikaan jonot kasvavat. ”Myös ylioppilaskunnan toimistoilla käy toistaiseksi vain käteinen”, huomauttaa ylioppilaskunnan puheenjohtaja Jukka Mähönen. Suoria kyselyjä automaattien perään ei Mähöselle ole aiemmin tullut, mutta jäsenistön vaatiessa ylioppilaskunta olisi valmis ajamaan asiaa. Käteisnostomahdollisuus ei tähän asti ole ollut tärkeysjärjestyksessä korkealla. Jonojen jouduttamiseksi Joensuun kampuksen Carelia-ravintolassa uudistetaan itse jonotusjärjestelmää. ”Nykyinen järjestys on eräänlainen välivaihe. Viikolla 10 kassat siirretään tiskin keskelle, ja ruoka otetaan ennen maksamista”, kertoo ravintolaesimies Juha-Pekka Pirhonen. Automatia pyrkii sijoittamaan käteisautomaatit sinne, missä käteisen tarve on kaikkein akuuteinta. ”Ihmiset nostavat sieltä mistä he ostavat”, toteaa Automatian kehitysjohtaja Jyri Malviala. Ottopisteitä löytyykin tavallisesti suurten asiakasvirtojen läheisyydestä. Kampusalueilla tällaisia asiakas- ja rahavirtoja ei nähdä olevan. ”Emme ole lisäämässä automaattien määrää emmekä sijoittamassa uusia automaatteja kampusalueille”, kertoo Malviala. Yhdestä asiasta ovat Mähönen, Pirhonen ja Malviala yhtä mieltä: käteistä ei vain koskaan ole mukana. muun muassa opiskelijoiden tarinoilla ja alalta valmistuneiden kuvauksilla mielenkiintoisista työtehtävistään. ”Innostavat yliopisto-opettajat näyttivät mitä meribiologin työ voi olla parhaimmillaan”, hehkuttaa esimerkiksi Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla Hangossa työskentelevä professori Harri Kuosa. Uusi sivusto puffaa luonnontieteitä Samalla kun yliopistot painottavat strategioissaan luonnontieteellisiä oppiaineitaan, on huomattu, että motivoituneiden opiskelijoiden saaminen niihin on vaikeaa. Tilan- 8 Uljas 3 | 11. 3. 2011 netta pyritään korjaamaan Suomen yliopistojen luonnontieteellisten alojen yksiköiden avaamalla verkkosivustolla luonnontieteet.fi, joka mainostaa luonnontieteellisiä aloja 3 Uutinen # Kampusalueilla ei ole ollut käteisnostomahdollisuutta vuosiin, ja lähimpiä automaatteja saa hakea reippaan kävelymatkan päästä. Jatkossakin käteinen on silti yliopiston alueilla katoava luonnonvara. - Paula Pasanen, teksti & Jarkko Kumpulainen , kuva Vastine artikkeliin ”Leikkele koe-eläin jos tahdot maisteriksi” Uljas ja edeltäjänsä ovat pariin otteeseen tarttuneet biologian opintoihin kuuluvien eläinten preparointikurssien pakollisuuteen. Biologian pää- ja sivuaineopiskelijoille pakollisia eläinpreparointikursseja on yksi, eläinmorfologian ja -systematiikan harjoitukset. Eläimet ovat lopetettuja, laitoksella kasvatettuja rottia, henkilökunnan kalastamia kaloja ja esimerkiksi auton alle jääneitä supikoiria. Aineenopettajaopiskelijoille pakollisella eläinfysiologian ja histologian kurssilla käytetään myös eläviä eläimiä, esim. tutkitaan vesiputkessa uivan kalan hapenkulutusta vesinäytteistä. Kalan stressiä vähennetään mm. peittämällä läpinäkyvä putki. Lisäksi kukin työpari lopettaa kaksi kalaa tutkimuksia varten. Harjoitukset eivät lainsäädännön mukaan ole eläinkokeita. Eläinkoe on toimenpide, jossa eläimelle aiheutuu vähintään neulanpistoon verrattavaa kipua. Tällaiseksi ei lueta esimerkiksi lopettamista sallitulla menetelmällä ja kudosten keruuta kuolleesta. Mieltään ilmaisseita opiskelijoita on vuosien varrella ollut harvakseltaan. Vuoden 2007 artikkelin julkaisemisen jälkeen biologian ainejärjestö Mikrovillus ry kutsui opetuksen muuttamisesta kiinnostuneet keskusteluun. Kukaan ei saapunut. Ilmeisesti asia ei yleisesti vaivannut? 11.10.2010 julkaistun Hanna Savisaaren ”Leikkele koe-eläin jos tahdot maisteriksi” -artikkelin johdosta avattiin keskustelu ainejärjestön foorumilla. Sen perusteella kurssit eivät vaivaa pääosaa edelleenkään. Artikkelia moitittiin yksipuoliseksi ja provosoivaksi. Haastateltujen kokemus biologian opiskelusta oli noin 6 viikkoa. Heiltä oli liian aikaista kysyä, olisiko eläinten käytölle vaihtoehtoja ja miten tärkeäksi kurssi koetaan. Näkemyksiä olisi voinut kysyä vaikka vuosikausia opettajina tai tutkijoina toimineilta ihmisiltä. Vetäjiltä ei kysytty syitä eläinten käyttöön, hyötynäkökulmia, ja mitä tapahtuisi jos eläinten käyttö lopetettaisiin. Biologian lehtori Juha Asikainen vastaa: ”Aidon eläinmateriaalin käyttö auttaa ylivertaisesti opiskelijaa hahmottamaan eläinten rakenteet ja esimerkiksi niiden elimistöjen toiminnan. Se vain on fakta. Biologi nyt viimeiseksi saisi vieraantua todellisesta elämästä!” Hän on kuitenkin antanut preparoinnista eettisistä syistä kieltäytyvien suorittaa harjoitukset seuraamalla vierestä muiden työskentelyä. Sekä opetushenkilökunta että opiskelijat kokevat preparoinnit tärkeiksi biologisen asiantuntemuksen saavuttamiseksi. Uusien suoritustapojen järjestämiseen yksittäisille opiskelijoille tuskin on resursseja. Mikrovillus ry on selvittänyt biologian opiskelijoiden mielipiteitä eläinten käytöstä kurssiopetuksessa. Vastustus on ollut vähäistä ja preparointi herättää pääosassa opiskelijoita vain uteliaisuutta ja oppimisenhalua. lämme marxilaisessa yhteiskunnassa! No niin, nyt annan ideologisten herätyskellojen pirinän laantua hetkisen verran, jotta voin jatkaa. Marx kertoo Pääomastaan, että ”teokseni lopputarkoituksena on löytää nyky-yhteiskunnan liikkeen taloudellinen laki”. Tiedeyhteisössä vallitsee laaja erimielisyys siitä, löysikö Marx sitä tai onko sitä edes olemassa löydettäväksi. Suomen hallitus näyttää sen kaikesta huolimatta löytäneen. Valtapuolueiden käyttämä vastuullisen politiikan retoriikka antaa ymmärtää, että on olemassa ”Opposition tai esimerkik- vain yksi si mielenosoittajien toimin- oikea tapa toimia ta on siis lähtökohtaisesti ja syvälpopulistista ja vaarallista. lisessä viisaudessaan sen tietävät vain vallassa olevat harvat. Opposition tai esimerkiksi mielenosoittajien toiminta on siis lähtökohtaisesti populistista ja vaarallista. Jos masentumisen uhalla erehtyy käyttämään järkeä, on ajatus vaihtoehdottomuudesta toki järjetön. Onko siis mikään ihme, että oikeistopopulistinen puolue nähdään seuraavassa hallituksessa? Suomalaiset ovat imeneet nationalismin jo lapsina Valion maidosta sekä muista suomalaisuuden rakennuspalikoista, kuten nyt vaikka talvisodasta. Meijeriyrityksen brändi suomalaisena on niin vahva, että jopa porvaripääministerin oli pakko rajoittaa vapaata kilpailua suosimalla sen maitoa. Kun muutos huimaa, on nationalismiin helppo tarttua. Oikeistopopulismi ei ole utopistista, vaan se haluaa välttää kaiken muutoksen ja säilyttää turvallisen nykytilanteen – no, ilman erivärisiä ulkomaalaisia, homoja ja vihreitä tietenkin. Tavoitteena olevaa vanhaa hyvää ei ole itse asiassa koskaan ollut olemassa. Heidän homoista, ulkomaalaisista ja vihreistä vapaata Suomeaan ei ole koskaan ollut. Ympäristöajattelu sikisi viimeistään kansallisromantiikan myötä, siirtolaisuuden alku häviää historiallisen tiedon ulottumattomiin ja Touko Laaksonen, eli Tom of Finland löysi jatkosodan aikaan seksiseuraa niin suomalaisista kuin saksalaisistakin asetovereistaan, ja sodan jälkeen myös neuvostoliittolaisista. Moni ei ehkä tiedä, että pyörä keksittiin Amerikassakin ennen kuin manner ”löydettiin” . Elinkeinoja helpottamaan ei pyörää tosin älytty valjastaa, vaan niitä löytyi vain lasten leluista. Yksi selitys tälle on prekolumbiaanisten amerikkalaisyhteiskuntien vahva autoritaarisuus. Vaihtoehdottomuus ei ruoki keksintöjä. Eikä vastuullisen retoriikan politiikka tosiaan näytä olevan kovin kestävää pitkän päälle. Isänsä kadottua hetkeksi näyttämöltä vetosi Saif al-Islam Gaddafi vihaisiin libyalaisiin: ”Veljet, pelissä on 200 miljardin dollarin projektit.” Kansan olisi pitänyt tajuta, että Gaddafit tietävät heitä paremmin. Mutta ei se tajunnut, suuttui vain enemmän. Pasi Huttunen Mikrovillus ry Biologian ainejärjestö Uljas 3 | 11. 3. 2011 9 Kampus Sekä vakiopalstoja että päivän tärkein uutinen ”Meillä voisi olla tutkintokohtainen raha ja sitten olisi kysymys vain siitä, kuinka nopeasti sen pystyy hanskaamaan. Kirjaston kaukolainan hinta noussut Kaukopalvelun hinta yliopiston kirjastossa on 12,70 euroa, opiskelija voi säästää käyttämällä esimerkiksi kaupunginkirjastoa. Itä-Suomen kaukolainojen hinta on reilut viisi euroa muiden yliopistojen hintoja kalliimpi. - Jussi Turunen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva toon on tilattu vuodessa noin 2300 kaukolainaa. Muualle kaikilta kolmelta kampukselta on tilattu 3300 nidettä vuodessa. Ennen elektronisten aineistojen tuloa kaukolainoja tilattiin pelkästään Kuopioon noin 10 000 vuosittain. Kaukolainaus muissa kirjastoissa Joensuun kaupunginkirjasto 7–10 € Kuopion kaupunginkirjasto 9 € Jyväskylän yliopiston kirjasto 7 € Tampereen yliopiston kirjasto 7 € Helsingin yliopiston kirjasto 7 € Hinnat Tampereella ja Helsingissä opiskelijoille ja henkilökunnalle. Lähde: Kirjastojen palveluhinnastot liittinen sihteeri Pekka Koivaara ei hinnankorotusta liiemmin kommentoinut. ”Voi olla, että opiskelijoiden kannattaa kaukolainata jatkossa kirjansa kaupunginkirjastoista eikä yliopiston kirjastosta”, Koivaara pohtii. Opiskelija voi siis halutessaan säästää käyttämällä kunnallista kirjastoaan, jossa kaukolaina yleensä maksaa vähemmän. Jos esimerkiksi haluaa tenttikirjan vaikka Tampereelta, sen saa todennäköisesti edullisemmin kaupunginkirjastosta. 4 Uutinen # Kirjastoamanuenssi Tero Heiskasen mukaan Itä-Suomen yliopis- Itä-Suomen yliopiston kampuskirjaston kaukopalvelun hinta on noussut. Vuonna 2010 opiskelijat ja henkilökunta maksoivat kaukolainasta 11,60 euroa. Vuoden 2011 alusta alkaen vastaava hinta on 12,70 euroa. Kirjastosta asiaa kommentoitiin tiedotteella. Vastaajina olivat palvelupäällikkö Arja Juntunen asiakaspalveluista ja palvelupäällikkö Marja Maijala sisäisistä palveluista. Uusi yliopistolaki ja yliopistojen muuttunut taloudellinen asema on tiedotteen mukaan tuonut muutoksia myös kirjaston toimintaan. Tämä näkyy esimerkiksi kirjaston palvelujen hinnoittelussa ja siinä, että kirjaston on yliopiston hallituksen päätöksen mukaisesti tuotettava voittoa. Kirjaston tällä hetkellä voimassaoleva hinnasto on valmisteltu ja hyväksytty kirjaston johtoryhmässä 16. joulukuuta 2010 ja hinnaston on vahvistanut yliopiston talousjohtaja. Hinnasto hyväksyttiin yliopiston talousyksikössä joulukuun lopussa. Yliopiston ohjeen mukaan hinnoittelussa on huomioitava välilliset ja välittömät kustannukset. Näitä ovat esimerkiksi henkilö-, laite-, ja tilakustannukset. Tiedotteessa mainitaan, että jos toisesta kirjastosta tilataan aineistoa UEF:n kirjaston asiakkaalle, aineiston lähettävä kirjasto laittaa laskun UEF:lle. Ylioppilaskunnan sosiaali- ja koulutuspo- Ajassa Heidi Komulainen 10 Uljas 3 | 11. 3. 2011 Po h j o i s - S avo Sosiaalityöntekijä (YTM), Kuopio heidikomulainen.vas.fi Pieni pienemmän puolella Perussuomalaisilta keppiä ja porkkanaa opiskelijoille Perusuomalaisten Täysmuutos- ryhmä vaatii, että ”Korkeakoulututkinnon suorittamista nopeutetaan muun muassa sitomalla opintoraha suoritettuihin opintopisteisiin ja opiskelun etenemiseen.” Lisäksi ryhmä haluaa lisätä opintorahan kannustavuutta poistamalla tulorajat. Tulorajojen poistaminen on selkeä vaatimus, mutta mitä ryhmä tarkoittaa opintorahan sitomisella suoritettuihin opintopisteisiin? Opiskelijan täytyy jo nykyisellään suorittaa lukuvuoden aikana tutkintoon kuuluvia opintoja K a n s a n e d u s t a j a e h d o k k a at 2 0 1 1 keskimäärin vähintään 4,8 opintopistettä tukikuukautta kohti. Elokuun alusta vaatimus nousee viiteen opintopisteeseen. Täysmuutos-ryhmän vetäjä, uusimaalainen yrittäjä Timo Rope latoo tiskiin ryhmän mallin täsmällisesti ja ytimekkäästi. Ryhmä haluaa sitoa opintotuen indeksiin tasokorotuksen jälkeen, poistaa tulorajat ja kohottaa tuntuvasti tukikuukautta kohti vaadittavaa opintopistemäärää. Käytännössä Täysmuutoksen mallis- sa opiskelijan olisi ilmeisesti suoritettava keskimäärin 6,7 opintopistettä tukikuukautta kohti. Nykyisen opintojen etenemisvaatimuksen mahdollistama rauhallisempi ja erilaisia elämäntilanteita huomioiva opiskelutahti ei Täysmuutos-ryhmälle ole hyväksyttävä. ”En missään nimessä halua kurjistaa, vaan kannustaa. Normisuorituksella tutkintoon pitää tulla rahoitus, mutta ei voida ajatella, että yhden tutkinto maksaa kolme kertaa enemmän kuin toisen. Tutkinto pitää suorittaa viidessä a s i i L a n i i T ä l i Liukkonen Markku Eest vuodessa ja opintotuki pitää sopeuttaa tähän. Itse suoritin aikoinaan ekonomin tutkinnon vuodessa ja kahdeksassa kuukaudessa”, Rope toteaa. Rope oikeuttaisi opiskelijan myös saamaan tuen täysimääräisenä viideltä vuodelta, vaikka tämä valmistuisi nopeammin. ”Meillä voisi olla tutkintokohtainen raha ja sitten olisi kysymys vain siitä, kuinka nopeasti sen pystyy hanskaamaan.” Pohjois-Savon Sairaanhoitopiirin puheenjohtaja, eläinlääkäri KTM, Viljamin ja Vilma-Liisan äiti, Koulutuspolitiikan tuntija Yliopiston ja KYSin yhteistyön puolesta! Opiskelijoiden tulorajaa nostettava eikä työnteosta saa rangaista! Lue lisää: Ajatteletko samoin? p. 0500 275 689 markku.eestila@iisalmi.fi p. 041 505 4779 tiina-liisa@jippii.fi www.eestila.fi www.tiina-liisa.fi ilmoituksen maksaa ehdokkaan tukiryhmä Pasi Huttunen Uljas 3 | 11. 3. 2011 11 ” Ajassa Ihmisellä on oppimisen halu, halu tehdä enemmän ja enemmän, ja käyttää omaa päätään Oppimisen halu, valtion painajainen? Juvalainen Päivi Poikkimäki, 33, vaihtoi teiniangsteissaan lukion ammattikouluun. Ensimmäinen ammatti ei onnistunut vaimentamaan opiskeluintoa. Väliin tehtiin kolmelapsinen perhe ja tänä keväänä Päivi valmistuu toiseen ammattiinsa, lastentarhanopettajaksi. Samaan aikaan toisaalla valtio rajaa opintoaikoja. Rajataanko samalla jotakin ihmisestä? Päivi ei ainakaan istu suoraan muottiin. - Selina Tuomaala, teksti & kuva K un Poikkimäen ikätoverit kirjoittivat ylioppilaaksi, hän valmistui lähihoitajaksi. Hän suoritti sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon vuonna 1998 Rovaniemellä. Ennen tämänhetkistä yliopisto-opiskelua hän ehti työnteon lisäksi suorittaa loppuun kesken jääneen lukion ja synnyttää kolme lasta. ”Koko ajan oli ollut mielessä se, etten halua tehdä perushoitotyötä. Halusin jotain lisää, mutta en varsinaisesti kokonaan uutta alaa. Vaikka taka-ajatuksena oli ollut jo kauan lähteä uudelleen opiskelemaan, lopullinen päätös syntyi nopeasti”, Poikkimäki muistelee. Poikkimäen mukaan lähihoitajat työllistyvät parhaiten vanhustyöhön. ”Vanhustyö se ei ole mielestäni niin innostavaa. Viimettäin olin töissä päiväkodissa. Sieltä sain ajatuksen lähteä opiskelemaan juuri lastentarhaopettajaksi. Erikoistuin lähihoitajana lapsi-, nuoriso- ja perhetyöhön eli kiinnostukset pyörivät samalla alalla, katsantokanta vain vaihtelee”, hän toteaa. Kun työelämä ei vastannut Poikkimäen odotuksiin, hän päätyi opiskelemaan 12 Uljas 3 | 11. 3. 2011 varhaiskasvatustiedettä Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampukselle. Työelämässä hän ei tuntenut lähihoitajana saavansa organisoida riittävästi. ”Riippuu työpaikasta, miten työntekijöihin suhtaudutaan, mutta joskus lähihoitaja ei saa päättää edes sitä, minkä sadun lapsille lukee. Lastentarhanopettajana saa päätäntävaltaa ja pääsee vaikuttamaan suunnitteluun ja toimintaan”, Poikkimäki painottaa. Kodin sijainti ratkaisi lopulta sen, mihin Poikkimäki haki opiskelemaan. Kolmen lapsen äitinä hän ei voinut valita paikkaa liian kaukaa. Kotoa Juvalta ei ole Savonlinnaan kuin vajaan tunnin ajomatka. Jotta opiskelutehot eivät valuisi hukkaan Savonlinnan ja Juvan väliä ajellessa, Poikkimäki hankki asunnon myös Savonlinnasta. Opiskelu toisella paikkakunnalla on vaatinut Poikkimäen mieheltä ja lapsilta joustavuutta, mutta perhe on suhtautunut tilanteeseen positiivisesti. ”Välillä on ikävä ja lasketaan öitä. Silti on kaikkien edun mukaista, ettei tarvitse opiskella koko aikaa perheen keskellä. Mennä nyt vaatimaan kolmen pienen lapsen keskelle hiljaisuutta ja opiske- lurauhaa. Välimatka on niin lyhyt, että kotiin on voinut mennä aina, jos äitiä tarvitaan”, Poikkimäki kertoo. Kun Poikkimäki muistelee sitä, miltä opiskelun aloittaminen vajaa kolme vuotta sitten tuntui, syttyy hänen silmiinsä innostunut tuike. ”Vähän jännitti. Ei ollut mitään käsitystä siitä, mitä yliopisto-opiskelu on. En edes tuntenut montaa, keneltä kokemuksista olisi voinut kysyä. Mutta olin innoissani”, hän sanoo. Poikkimäen mukaan vanhemmasta iästä on ollut opiskelussa sekä hyötyä että haittaa. ”Suhtautumistapa opiskeluun voi olla erilainen vanhempana kuin nuorempana. Opiskelussa on nyt selkeämpi tavotteellisuus. Tiedän mitä haluan! Mutta koen itseni vanhemmaksi ja väsyneemmäksi. Lukeminen ei onnistu enää yöllä. Nuoremmilla voi olla myös vertaisryhmiä enemmän ympärillä kuin vanhemmilla opiskelijoilla”, hän summaa. Poikkimäen mielestä myös kokemus omista lapsista ja työelämästä on ollut hyödyksi alaa opiskellessa. Samaa kokemuspohjaa ei ole ehtinyt kertyä vielä suoraa lukiosta tulleille. ”Vaikka aloittaessa täällä osa opiskelijoista oli yli 10 vuotta nuorempia kuin minä, ikäero ei tuntunut yhtä suurelta kuin lukiossa, jossa muut olivat minua viisi vuotta nuorempia. Täällä olemme enemmän samassa veneessä”, hän toteaa. Tämän kevään jälkeen Poikkimäen kandin valmistuttua, hänen on mahdollisuus palata taas päiväkotiin. ”Hyvin mielelläni lähden nyt töihin, mutta tietenkin toivon, että saisin koko ajan alaan liittyvää koulutusta ja pysyisin ajan hermoilla. Olen sanonut, että minua ei saa päästää enää käytännön syistä opiskelemaan. Lisää opiskeleminen tarkottaisi sitä, että pitäisi lähteä vielä kauemmaksi kotoa.” Mutta Poikkimäki myöntää: ”Erityispedagogiikka kiinnostaisi. Sosiaali- ja lastensuojelutyö myös, mutta se vaatisi opiskelua Kuopiossa saakka.” Reilu kolmikymppinen ei siis ole lyönyt opiskeluaikeissaan viimeistä naulaa arkkuun. ”Ihmisellä on oppimisen halu, halu tehdä enemmän ja enemmän, ja käyttää omaa päätään”, Poikkimäki muistuttaa. Uljas 3 | 11. 3. 2011 13 ” Kustantajana oli vähän tiukkaa tarkistaa käännöstä, kun kirjassa kehotetaan kuohitsemaan edustamani sukupuoli. Pelokas ostaa vihan Savukeidas vie keskustelun ruokkimisen lain rajamaille stålbergilaisessa hengessä. Neuroottisessa yhteiskunnassa epävarmuus saa vastapuolet kaivautumaan poteroihinsa. - Pasi Huttunen, teksti & kuva V astakkainasettelu kärjistyy punavihreiden ja maahanmuuttokriitikoiden viskellessä toisiaan vihapuheella. Maahanmuuttokriittiset on opetettu varovaisiksi uskonrauhapykälillä, mutta toisella puolella rajaa vielä haetaan. Mikä vihassa kiehtoo niin, että Savukeidas suomentaa rajun vihatekstin varustettuna ihannoivalla esipuheella? Jos vihervasemmistolainen homofeministi-illuminaattien salaliitto olisi olemassa, sen pyhä kirja voisi olla Valerie Solanasin SCUM-manifesti. Manifesti pursuu vihaa miessukupuolta kohtaan ja vaatii sen täydellistä alistamista ja tuhoamista. Hitlerkin jää kakkoseksi kansanryhmää vastaan kiihottamisessa. Solanasin mukaan mies on biologinen onnettomuus, ja kykenemätön vain vihaan, kateuteen, halveksuntaan, syyllisyyteen, häpeään ja epäilykseen. Moraali, uskonto, raha ja naisten saattaminen raskaaksi ovat miesten keinoja pitää nainen alistettuna. Solanasin visiossa joukko naisia (SCUM, eli Society for Cutting Up Men) ”voi ottaa maan haltuun vuodessa pistämällä systeemin paskaksi, valikoivasti tuhoamalla omaisuutta ja murhaamalla.” SCUM ”jatkaa tuhoamista, kunnes raha-työ–systeemiä ei enää ole” ja tuhoaa samalla miehet. Akuliina Saarikoski toteaa suomennokseen kirjoittamassaan esipuheessa, että teksti on täydellinen ja kysyy lukijalta, onko tämä valmis liittymään SCUMiin. ”Kustantajana oli vähän tiukkaa tarkistaa käännöstä, kun kirjassa kehotetaan kuohitsemaan edustamani sukupuoli. Pyysin Saarikoskea kirjoittamaan esipuheen ja hän innostui, koska tunsi tekstin. Kustantamon idea on ruokkia keskustelua ja hirveydessään manifesti on kiinnostava”, Ville Hytönen Savukeitaalta toteaa. Solanasin ajatuksiin voi välillä samaistua, vaikkei kannattaisikaan joukkotuhontaa. Tullessani hiljattain Kuopiosta Joensuuhun bussilla, tyhjensi viereisessä penkissä kolmekymppinen mies kaljalavaa vauhdilla. Soitettuaan äidilleen, että ”laita ruokaa valmiiksi, olen bussissa matkalla sinne”, hän soitti exälleen. Puhelusta kävi ilmi, että hän tuli oikeudenistunnosta Kuopiosta, koska oli ampunut viina- ja huumepäissään jotakuta päähän. Ase oli kuulemma mukana bussissakin. Siinä vaiheessa huolestuin hiukan. Tilityksessään hän ryöpytti kaiken exänsä niskaan. Hän kuulemma ryyppäsi, käytti aineita ja oli ampunut ihmistä päähän vain, koska ei osannut elää ilman exäänsä. Välillä hän uhkaili jonkun ”Krisun” henkeä. Ero oli kuu- 14 Uljas 3 | 11. 3. 2011 lemma tämän syytä. Tuon tyypin perusteella kuva miehistä on lohduton. Toisaalta se on dramaattisuudessaan yhtä helppo myydä kuin vaikka kuva länsimaita uhkaavasta terroristista islamin kuvana. Hytönen toteaa, ettei kustannuspäätöstä tehdessään ajatellut mahdollisen kohun synnyttämää kassavirtaa. ”En usko, että kirja saa kauheasti näkyvyyttä. Tuskin siitä tulee taloudellinen menestys.” Itä-Suomen yliopiston sosiaalipsykologian yliopistoopettaja Mikko Saastamoinen hahmottelee artikkelissaan tulkintaa neuroottisesta kansalaisuudesta, joka osaltaan selittää ääri- ja vihapuheiden nousua. Uusliberalistisessa ajattelutavassa kansalaisuus ei määrity oikeutena saada suojaa yhteiskunnalta riskien varalta, vaan velvollisuutena huolehtia suojautumisestaan itse. Työttömyyden, epävarmojen työsuhteiden ja julkisen sektorin kestävyysvajeen ilmapiiri tekee neuroottiseksi. Pelko ja epävarmuus heijastuvat yksilön hyvinvoinnin lisäksi kulttuurin yleiseen ilmapiiriin. ”On puhuttu myös myöhäismodernista huimauksesta, jossa entinen turvattu keskiluokka kokee nykyisten epävarmuustekijöiden uhkaavan asemaansa. Vastakkainasettelujen luominen ja kovat puheet ovat osaltaan identiteettityötä ja varmuuden hakemista. Neuroottinen kansalaisuus liittyy siihen, että uusliberaalissa hallinta- mallissa yksilöllinen elämäntapa ja kilpailuhenkisyys esitetään mutkattomana. Ihmisten kokemus siitä ei ole yhtä ruusuinen”, Saastamoinen kertoo puhelimessa. Oikeustieteen tohtori Ilari Hannulan mukaan ”sananvapaus ei oikeuta toimia, joiden tarkoituksena on tehdä tyhjäksi tai perusteettomasti rajoittaa jotain muuta sopimuksissa turvattua oikeutta tai vapautta.” Tuomion saa kirjoittamalla blogissa, että ”ohikulkijoiden ryöstely ja verovaroilla loisiminen ovat somalien kansallinen tai geneettinen erityispiirre” ja syyttämällä Muhammedia pedofiiliksi. Solanasin mukaan mies on kävelevä dildo, obsessoitunut panemisesta, pillukateudesta kärsivä ja haluaa tytärtään seksuaalisesti. Oikeusjuttu lienee jo vireillä. ”Savukeidas edustaa stålbergilaista ajatusta kansansivistyksestä. Vaientamisen sijaan on parempi, että äänet kohtaavat”, Hytönen kuittaa. Lähteet: Valerie Solanas (suom. Suvi Auvinen). SCUM-manifesti. Savukeidas 2011. Mikko Saastamoinen. Aktiivisen kansalaisuuden vastatulkintoja. Neuroottinen ja hylätty kansalaisuus. Teoksessa Jani Kaisto ja Miikka Pyykkönen (toim.). Hallintavalta. Sosiaalisen, politiikan ja talouden kysymyksiä. Gaudeamus 2010. Ilari Hannula. Vihapuhe uudistuvassa rikoslainsäädännössä. Ihmisoikeuspäivän seminaari vihapuheesta 10.12.2010. Kainalo | Lyijyä miehille Se Warholia ampunut nainen Valerie Solanas (1936-1988) kiehtoo ehdottomuudessaan. SCUM-manifestin julistus on, että miehiä ei tarvita. Heistä, ja heidän luomastaan uskonnosta ja taloudesta on päästävä eroon. Solanas joutui ilmeisesti isänsä seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. SCUM-manifestin ohella hänet tunnetaan erityisesti siitä, että hän ampui Andy Warholia sekä häntä tapaamaan tullutta Mario Amayaa vuonna 1968. Warhol loukkaantui vakavasti ja Amaya lievemmin. Ase jumittui, kun Solanas yritti ampua Warholin manageria Fred Hughesia. Elantonsa Solanas hankki kerjäämällä ja myymällä tekstejään sekä itseään. Elokuvaura ei lyönyt leiville; Warhol maksoi hänelle sivuroolista elokuvassa 25 dollaria. Solanas kuoli 52-vuotiaana keuhkokuumeeseen sanfranciscolaisessa köy- häinhotellissa. Solanas hämmentää perusteellisesti feminismin kenttää. Hänen mukanaan liikkeen uranuurtajiksi on laskettava esimerkiksi 1800- ja 1900-lukujen taitteessa Yhdysvalloissa vaikuttaneet Gertie Miller, Bertha Heyman ja Belle McDonald. Miller oli prostituoitu, joka ryösti asiakkaitaan, Heyman vietteli miehiä päästäkseen käsiksi näiden omaisuuteen ja McDonald oli ammattimainen myymälävaras. Itsenäisiä ja voimakastahtoisia naisia Solanasin tapaan. Lähteet: http://www.womynkind.org/valbio.htm Ricky Jay. Grifters, Bunco artists & Flimflam Men. Wired, helmikuu 2011. Uljas 3 | 11. 3. 2011 15 Muokkaus sotia ” ja piilomainontaa Voiko Wikipediaan luottaa, kun kaikkiin sen päivittäjiin ei voi? Onko se vain fundamentalistien temmellyskenttä ja yksi luku yritysten sosiaalisen median strategioissa? - Kaisu Salminen, teksti & Petteri Tikkanen, kuvitus Jos osaa lukea Wikipediaa, tietoon voi luottaa. Täytyy ymmärtää, ettei kyseessä ole staattinen kirja, vaan se muuttuu koko ajan”, kertoo Wikipedian Suomen lehdistökontakti Timo Jurinki. Kuten hyvin tiedetään, netissä toimivaan vapaaseen sanakirjaan voi jokainen luoda uusia artikkeleita tai lisätä tietoa vanhoihin. Juringin mukaan artikkeleiden luotettavuus perustuu kollektiivisuuteen. ”Historialehdet löytyvät jokaisesta artikkelista. Niitä kannattaa tarkkailla. Jos artikkelia ei ole muokattu vuoteen, niin voi ajatella, ettei kenelläkään ole ollut nokan koputtamista asiaan.” Wikipediaan ei kannata mennä lukemaan artikkeleita suorana faktatietona. Koska koko palvelun luotettavuus perustuu monen eri muokkaajan luomaan kokonaisuuteen, kannattaa tarkkailla myös muokkausten määrää. Jos artikkelia on muokannut vain yksi henkilö, se voi olla yhden henkilökohtainen näkökulma aiheeseen. Luotettavassa artikkelissa on lähdeviittauksia, joita kannattaa myös tutkia. Kun etsii tietoa Wikipediasta, tarvitsee Juringin mukaan erityistä lukukykyä. Sanakirjaan tulee myös väärää tietoa ja ”puhtaana pito” tapahtuu va 16 Uljas 3 | 11. 3. 2011 paaehtoisvoimin. Wikipedia on joillekin harrastus, jonka parissa halutaan käyttää aikaa. Toiset luovat tietoa ja toiset valvovat tiedon oikeellisuutta. Joskus voidaan päätyä muokkaussotaan, kun aihe on ajankohtainen tai on muuten vain olemassa kaksi eri näkökulmaa. Silloin artikkeli voidaan lukita ja pakottaa ihmiset keskustelemaan ennen muokkausta. Ajankohtaiset aiheet voivat saada tuhansia lukijoita lyhyessä ajassa ja yleensä myös silloin artikkeli lukitaan. ”Kun Lordi voitti Euroviisut, Lordi-artikkeli alkoi täyttyä jippii huudoista”, Jurinki muistelee. Mikko Manninen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta kertoo, että yritys pääsee sosiaalisessa mediassa asiakkaiden luokse. Mies on sosiaalisen median kehittymishankkeen Mopalin projektipäällikkö. Hän selvittää työkseen yritysten mahdollisuuksia sosiaalisessa mediassa. Mitä muuta kuin ilmaista mainontaa sosiaalinen media tarjoaa yrityksille? Ainakin sieltä tavoittaa kohderyhmänsä, maksavat asiakkaat. Sosiaalisessa mediassa harjoitetaan asiakaspalvelua. ”Asiakaspalvelu ei ole markkinointia, vaan oikeasti kaksisuuntaista. Asiakas saa hyvän mielen ja positiivisen mielikuvan yrityksestä. Yritys saa näkyvyyttä ja palautetta asiakkailta.” Yritys saa myös tavoittelemaansa taloudellista hyötyä, jos osaa toimia oikein esimerkiksi Facebookissa. Taloudellinen hyöty tulee välillisesti. ”Esimerkiksi ABC Newsin nettisivujen kävijämäärä kasvoi 190 prosenttia sen jälkeen, kun yritys lisäsi tykkää-nappeja Facebookiin”, Manninen kertoo. Mitä enemmän nettisivuilla on kävijöitä, sitä kalliimpia mainospaikat ovat ja siten tuotteesta saa enemmän hintaa. Manninen kertoo, että tavoitteena sosiaalisessa mediassa yrityksellä pitäisi olla vuorovaikutteisuus ja keskusteleva asiakaspalvelu. Kaikki yhteisön jäsenet eivät osallistu aktiivisesti, mutta oikeita osallistujia ja brändin puolestapuhujia on. Tykkääjälle annetaan mahdollisuus kurkistaa kulissien taakse ja se luo tunteen, että on päässyt lähemmäksi yritystä. Tykkääjä halutaan sitoa brändiin tiukemmin kiinni. Manninen vertaa Facebook-sivujen materiaaleja DVD-elokuvien ekstramateriaaleihin. Asiakkaan pitäisi saada lisäarvoista sisältöä, mitä esimerkiksi perinteinen tv-mainonta ei tarjoa. Yritykset yrittävät Juringin mukaan aika ajoin ujuttaa Wikipediaan piilomainontaa omista tuotteistaan. Sellaiset artikkelit poistetaan heti, kun ne paljastuvat tai virhe huomataan. Esimerkiksi artikkeli terveysvaikutteisista ainesosista voi paljastua piilomainonnaksi, jos artikkelissa ei ole asianmukaisia lääketieteellisiä lähdeviittauksia. Wikipediassa salainen mainonta on yritys vaikuttaa kuluttajaan ilman, että hän tiedostaa yritystä. Sosiaalisessa mediassa taas halutaan, että kuluttaja sitoutuu brändiin. Terveisiä tukihelvetistä Olen tippumassa valtion turvajärjestelmästä läpi, eikä se kuulu kenellekään. Alkaa epätoivoinen tulonlähteen etsintä, joka vie aikaa, voimaa ja loputkin musteet kynästä. - Kaisu Salminen, teksti & Jarkko Kumpulainen , kuvitus T arina alkoi, kun astuin syksyllä Itä-Suomen yliopiston opiskelijaksi kulttuurintutkimuksen koulutusohjelmaan. Välivuonna tehdyt journalistiikan perusopinnot luettiin hyväksi. Sain kuulla, etten pääse käsiksi pääaineeni mediakulttuurin ja viestinnän aineopintoihin, koska niihin täytyy hakea erikseen. Keväällä. ”Onnellinen päivä paratiisissa on päättymässä taas”, laulavat Sielun Veljet korvaani. Opiskelijan toimeentulo kyseenalaistetaan, kun tulee ongelmia esimerkiksi opintojen etenemisen kanssa. Järjestelmä onnistuu hankaloittamaan jo muutenkin vaikeaa tilannetta, kun opiskelija ei jostain syystä ole opintotuen arvoinen. En murtunut, vaan päätin opiskella ahkerasti sivuaineita ja kaikkea pakollista. Vielä pari kuukautta sitten kiinnostavalta ja järkevältä tuntunut ympäristöoikeus oli kaikkea muuta kuin minua varten. Toiseksi sivuaineeksi haluan saksan kielen, johon täytyy hakea opinto-oikeus. Kaikki tuntuu vaikeutuvan ja pelkkä opintopisteiden ajattelu ahdistaa. Syksyllä olin päättäväinen, mutta tuo tunnetila on muuttunut jo päättämättömyydeksi. Kerään rohkeutta mennä opintotukineuvojan luo. Kansaneläkelaitoksella ei ole mitään syytä puuttua tekemisiini, opintotuki ilmestyy nätisti tilille joka kuukausi. Jos jatkan tuen nostamista, saan ensi syksynä selitellä tekosiani. Opintotukipalveluista minulle on sanottu, että on mahdollista, että pääsisin kuin koira veräjästä. Haluanko laskea kaiken sen kortin varaan? Parin kuukauden tukien takaisin maksaminen ei liene kenenkään unelmatilanne. Opintolainaa minä en ole vielä nostanut, joten mahdollisuuteni toimeentulotukeen ovat heikot. Sosiaalitoimessa tiirataan tilitapahtumat ja kaikki muukin millintarkasti läpi. Joulukuussa eduskunta hyväksyi toimeentulotuen leikkaamisen alle 25-vuotiaalta, joka on keskeyttänyt opinnot tai kieltäytynyt koulutuksesta. Tavoitteena on kannustaa nuoria opiskelemaan. Opintotukineuvoja kertoo, että voisin hakea toiseen korkeakouluun keväällä. Jos saisin uuden opiskelupaikan, ei opintotuen nostamisessa keväällä olisi ongelmaa. Edellisen vuoden opintomenestys ei vaikuta tukeen uudessa paikassa. Kuulostaa kieltämättä houkuttelevalta. Tukijärjestelmä voi kampittaa myös silloin, kun tukikuukaudet ovat loppuneet. Pidennystä tukiaikaan voi hakea oikeilla perusteilla. Esimerkiksi opintojen loppuvaiheessa oleva tukikuukaudet käyttänyt opiskelija voi olla väliinputoaja, siis ihminen, joka ei kuulu minkään tuen piiriin. Kelan nettisivuilta löytää hienoja sanamuotoja kuten ”jos ilmoittaudut työttömäksi, voit saada työttömyysturvaa” sekä ”vastavalmistuneena voit saada erilaisia tukia”. ”Jos itse katkaisee opintotuen, niin ei saa yleistä asumistukea. Joku raja pitää olla tukien hakemisessa”, opintotukineuvoja kertoo. Kela tekee hylkypäätöksiä vain kerran vuodessa. Olen lyöty. Minä tarvitsen töitä. Sisälmyksiä kalvaa, kun ajattelen itseäni syömässä lihaa poskien sisäpinnalta, kun muuhun ei ole varaa. Opintotukineuvoja kuitenkin lupaa tarkistaa opintotukensa katkaisevan oikeuden yleiseen asumistukeen. Perjantai iltapäivänä puhelin soi. ”Tukea voi hakea. Käytäntöä on höllennetty. Opintonsa keskeyttävän on mahdollista saada tukea perusteluilla.” Minua kehotetaan vielä tarkistamaan asia Kelan toi- mistosta. Kelan nettisivut eivät kyllä anna minkäänlaista vinkkiä mahdollisuudesta yleiseen asumistukeen. Työvoimatoimistoon ei ole menemistä, kun on opiskelupaikka plakkarissa. Kansalaisen tueksi suunnitellut laitokset muuttuvat painajaiseksi. Kun opiskelija sairastuu, hänen itsensä on tehtävä selvityksiä tilanteestaan. Täytyy tietää kuinka kauan aikoo olla sairaana, koska kaksi kuukautta on jonkinlainen rajapyykki sairauspäivärahojen hakemiseen sekä opintotuen nostamiseen. Väärillä perusteilla ei tietenkään tukea saa hakea. Opintotukea saa nostaa siihen asti, kunnes sairauspäiväraha alkaa juosta. ”Asumislisää voi silti saada, jos ei saa opintorahaa. Kela katsoo, että pitää olla koululta joku lausunto, että saa edelleen opiskella, vaikka ei edisty”, puhelimen päästä kerrotaan. Kuinka tämä tieto voi olla lähes päinvastaista kuin tähän mennessä saamani tieto? Asumislisän nostaminen kuitenkin kuluttaa tukikuukausia, vaikka varsinaista opintorahaa ei vastaanottaisi. ”Jos keskeyttää opinnot, niin sitten voi saada yleistä asumistukea.” Kelan asiakaspalvelija joutui tarkistamaan käytännön vielä toiselta henkilöltä. Itseäni hieman epäilyttää ja pelottaa se, että aina pitää tarkastaa joltakin toiselta. Jopa työkseen tukien kanssa painivalla on vaikeuksia menettelyperiaatteiden ymmärtämisessä. En löydä tilastoja tukiparatiisin ulkopuolisista, koska heitä ei ole erikseen merkitty. Ei sillä ole niin väliäkään, enemmän minua kiinnostaa oma selviytymiseni jäätävästä talvesta. Jos sitä jostakin löytäisi ilmaisia paksuja lehtiä, joihin kääriytyä, kun sähköt katkaistaan. Uljas 3 | 11. 3. 2011 17 Pohjois-Karjalan vaalipiiri. Ilmoituksen maksaja: Pekka Ravin tukiryhmä Aika ottaa ohjat omiin käsiin? Ehdolla jo ylioppilaskunnan vaaleissa v. 1972 Joensuussa Pekka Ravi kansanedustaja, Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja puh. 050 512 1970 pekka.ravi@eduskunta.fi www.pekkaravi.fi Facebookissa Pekka Ravi eduskuntaan VERENLUOVUTUS • Itä-Suomen yliopisto, ke 16.3. klo 9–14, Kuopion kampus, Studentian liikuntasali • Savonia AMK, ti 22.3.2011 klo 11–15, Sairaalakadun kampus, liikuntasali, Sairaalakatu 6-8 • Savonia AMK, ti 5.4.2011 klo 11–15, Opistotien kampus, liikuntasali, Opistotie 2 Tervetuloa! OJENNA KÄTESI. Kuopion veripalvelutoimisto, Puijonkatu 23, Sektori, 2. krs, ma, ti, to klo 11–18, ke, pe klo 10–16 • Maksuton luovuttajainfo 0800 0 5801. Ota virallinen henkilötodistus mukaan. www.veripalvelu.fi • www.sovinkoluovuttajaksi.fi Liity joukkoon! 18 vuoden jälkeen vastaat itse omista asioistasi. Myös raha-asioistasi ja vakuutuksistasi. Kun on aika ottaa ohjat omiin käsiin, löydät käytännölliset neuvot yhdestä osoitteesta: op.fi/memo Yhdessä hyvä tulee. Itä-Suomen yliopisto – vahva, monitieteinen ja kansainvälinen opiskelijan yliopisto Opiskelua kolmella kampuksella: Joensuu, Kuopio, Savonlinna Laajat opiskelumahdollisuudet Modernit oppimisympäristöt ja laadukas opetus Haku 7.3.–12.4. 2011, yliopistohaku.fi hakijapalvelut@uef.fi www.uef.fi/hae 18 www.facebook.com/itasuomenyliopisto Uljas 3 | 11. 3. 2011 Uljas 3 | 11. 3. 2011 19 Kulttuuri Näyttää Facebookilta, sisältää tiedettä Kuu kiurusta kesään, Mötörheadista Supoon Supon ensilevyn Piiskaa ilmaan kuvion läpikuuntelu jättää mielikuvan. Siinä on savolainen maaseutu ja kesäyö. Toyota Corolla kaahaa hiekkatietä, kyydissä kolme pikkurikollista, päät ovat piristä kiivaina. Renkaat kääntyvät mutkassa sivuluisuun. Poliisiauton sireenit killuvat taustapeilissä. Suun pielessä tirisee huumorin virne. ”Supo syntyi silviisiin, kun vuonna 2006 alkoi pyöriä mielessä, että pitäisi tehdä kunnon vanhan liiton jytärockia. Aloimme pyöritellä aihioita Kuopiossa rumpali JP Hautalammen kanssa ja sieltä alkoivat löytyä riffit. Sitten tuli mukaan Petteri Tikkanen laulamaan”, bändin isä ja basisti Arvi Hasu kertoo. Hasun mukaan vahvat savolaisjuuret omaavan bändin syntyhetkinä kuuntelussa oli tiuhaan Mötörhead ja Bon Scottin aikainen AC/DC, ja sen kuulee. Levy ilmestyi maaliskuun yhdeksäs ja vinyyliversio huhtikuun puolessa välissä. Hasun omaan musiikilliseen historiaan kuuluvat muun muassa yhtyeet Rubik ja Astro Can Caravan ja nykyisin Astrid Swanin yhtye. Rumpali JP hautalampi on puolestaan vaikuttanut muun muassa Cosmo Jones Beat Machinessa ja laulaja Petteri Tikkanen tunnetaan rockräyhäävästä Black Peider hahmostaan sekä Sarjakuva Finlandian viime vuoden voittajana. Supo on genrensä bändeistä poikkeuksellinen ainakin kahdella tapaa. Ensinnäkin live-kokoonpano on trio, johon kuuluu basso, rummut ja laulu. Toisaalta vastaavaa kuulee myöskään harvemmin suomenkielellä. Elvistely ja kukkoilu äidinkielellä tuo väistämättä mukaan myös komiikkaa, mutta samalla vinoa uskottavuutta. ”Tekstejä on funtsittu Petterin kanssa paljon. Lemmy ja Bon Scott ovat suosikkisanoittajia ja niillähän se rehvastelu menee aina juuri vähän yli. Samalla ei pidä myöskään ottaa itseään liian vakavasti”, Sisältää ääripäitä Joose Keskitalon ja Kolmannen maailmanpalon Maan näkyjä on ääripäiden 15 kappaleen levy. Se tarjoaa kaunista folk-poppia, kuraa, seisauttavan kertomuksen veteraanin sotakokemuksista sekä jatkotarinan edelliseen kuolleiden vastustajien näkökulmasta, ja kun tähän lisätään progahtavia äänimaisemia, joista toiset ärsyttävät ja toiset sykkivät kuin suloinen mandala ja sekaan heitetään Keskitalolle ominainen minimalistisen rujo rytmisoundi, on koossa Maan Näkyjä -levy. Se toimii. Kuunteluun jäävät ainakin ”Kun kuljet rakkauden kivistä tietä” ja ”On hyvä että olet surullinen”. ”Pohja-ajatus on, ettemme käytä efektejä, vaan jos vedetään särölle, niin vedetään vanhat Marshallit ruvelle. Toisaalta bassovetoisuus tuntui mielenkiintoiselta haasteelta”, Hasu tarkentaa. Pelekääkö Supo polliisia? ”Ei. Mutta vähän silleen, että joo. Tuo pikkurikollisuus ei ehkä ole omakohtaista, mutta siitä saa hyvin veistettyä. Supo on myös aika leppoisa, vähän kuin Sepi. Tietysti poliisin nähdessä aina vähän ehkä hätkähtää. Ei Supo varsinaisesti pelota, mutta Krp kyllä”, Hasu haparoi kohdatessaan helvetin huonon kysymyksen. Jarkko Kumpulainen Joensuulainen talonvaltaus esillä Roskildessa Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntamaantieteen opiskelija Jani Lukkarinen vie toukokuussa joensuulaista talonvaltaustietoutta pohjoismaalaisten maantieteilijöiden konferenssiin Roskildeen. Lukkarisen pitämä esitelmä käsittelee Joensuun keskustassa sijaitsevan Väen talon kahden vuoden takaista valtausta ja se pohjautuu hänen vastikään valmistuneeseen graduunsa. 20 Uljas 3 | 11. 3. 2011 Reseachgate on tieteentekijöiden yhteisöpalvelu, jonka on määrä mullistaa tutkijoiden välinen yhteydenpito. Yhteisöpalvelun avulla voi lukea artikkeleita, etsiä työpaikkoja ja tuoda omia julkaisuja tunnetuksi. - Pasi Ahtiainen, teksti Toukokuussa vuonna 2008 avatulla Reseachgate-yhteisöpalvelulla on kovat tavoitteet. Siitä on tarkoitus muodostua tieteentekijöitä ympäri maailmaa yhdistävä portaali, jonka kautta yhteydenpito helpottuu ilman ajallisia ja paikallisia esteitä. Ilmaispalvelu on jo hyvässä vauhdissa: sillä on noin 800 000 käyttäjää maailmanlaajuisesti ja se sisältää noin 35 miljoonaa artikkelia sekä noin 70 000 kokonaista julkaisua kaikilta tieteenaloilta. Suomessa käyttäjiä on noin 2200 ja suurimman jäsenryhmän muodostavat luonnontieteilijät, mutta myös muilta tieteenaloilta löytyy käyttäjiä. Yhteys luonnontieteisiin selittyy myös palvelun syntyhistoriasta. Palvelun perustaneet Sören Hofmyer ja Ijad Madisch ovat molemmat virologeja. Kolmas perustajajäsen on tietojenkäsittelijä Horst Fickenscher. Supo esiintyy Henry’s Pubissa 16. maaliskuuta. Hasu selventää pääasiassa Tikkasen sanoittamia kappaleita. Supo aloitti englanninkielisenä, mutta vaihtoi pian kotimaiseen. ”Biiseissä kuuluu varmasti iisalmelainen kulttuuri ja huumorintaju. Esimerkiksi kappaleen Pakosalla taas puheosuus aiottiin ensin tehdä gospelina, mutta sitten tajusimme, että emmehän me tiedä siitä mitään. Olemme alun perin iisalmelaisia turakaisia, joten ev.lut. se on meidän hommamme.” Levyllä vierailee kitaristina Timo Kämäräinen, mutta keikoilla kitaraa ei juuri näy. Basson Hendriksiksi tituleeratun Hasun teutarointi onkin livenä näkemisen ja kuulemisen arvoinen. ”Osallistuin konferenssiin kävijänä kaksi vuotta sitten Turussa ja päätin tällä kertaa kokeilla onneani esitelmän kanssa”, Lukkarinen kertoo. Hän sanoo päätyneensä aiheeseen alun perin omien aktivistijuuriensa takia, mutta myös kiinnostavien yhteiskuntakritiikkiin liittyvien teoreettisten lähtökohtien ansiosta. Talonvaltausosuus on kuitenkin vain yksi osa varsinaista tutkimusta, joka käsittelee laajemmin hallintaa ja tilallista konfliktia. ”Kyllä sitä ihan graduntekijöidenkin kannattaa konferenssipuhujaksi pyrkiä”, lisää Lukkarinen ja kertoo esitelmöivänsä samasta aiheesta myös muun muassa Tampereen Sosiologipäivillä maaliskuussa. Niko Salovaara Kaksi kaunista synkkää Yhdysvaltojen ja Kanadan lisäksi käyttäjissä on runsaasti saksalaisia tutkijoita. Berliinistä tavoitettu tiedottaja Mari Ulkuniemi korostaa palvelun monipuolisuutta. - Verkottuminen muiden alan tutkijoiden kanssa on tehty palvelussa helpoksi. Käyttäjät voivat perustaa ryhmiä, joissa keskustella tieteenalan kysymyksistä, myös salaisesti. - Palvelun kautta omille julkaisuille voi saada näkyvyyttä ja pystyy hakemaan muiden tekemiä julkaisuja. Lisäksi se on hyvä paikka seurata alan tulevia konferensseja sekä hakea oman alan töitä, Ulkuniemi jatkaa. Artikeleita voi hakea niin tekijän nimen kuin asianimikkeen mukaan. Artikkeleitaan aktiivisesti julkaisevaan tutkijaan myös viitataan helpommin. Yksityisen palvelun rahoitus rakentuu mm. työnhakuilmoituksista. Mainoksia pyritään palvelussa välttämään ja käyttäjille palvelu on ilmainen. Ulkoisesti Reseachgate näyttää Facebookilta, mutta tarkoitus ei ole jakaa kavereiden kanssa videoita pomppivista pandakarhuista. Opiskelijoille palvelu tarjoaa omia etujaan. - Yksityisissä ryhmissään opiskelijat voivat jakaa tiedostojaan ja pitää yhteyttä toistensa kanssa. Esimerkiksi metodologisista asioista puhumisesta voisi olla hyötyä opinnäytetyötä kirjoittaessa. Tekijänoikeudellisiin ongelmiin yhteisöpalvelu ei Ulkuniemen mukaan ole törmännyt. Yksityisasetuksia säätämällä käyttäjä voi määritellä tietojen ja artikkeleiden julkisuuden, aivan kuten Facebookissa. Kokonaisia artikkeleita voi ladata profiiliinsa vain jos on itse yksi kyseisen artikkelin kirjoittajista. Näytön paikka tulokkaille Kuopio aloittaa rakkaudella Ensimmäinen Hyvä Jätkät! -klubi järjestetään Kerubin Salissa 23. maaliskuuta. Lavalle nousevat Old Red Sandstone (klo 20:30), Verity (klo 21:30) ja Manhattan Fall (klo 22:30). Oletko kuullut näistä bändeistä? En minäkään, ja sehän juuri on se pointti! Klubi tuo uuteen Kerubiin sen vanhasta Kerubista kaivatun esiintymistilaisuuden uusille bänditulokkaille. Kyseessä on Joensuun Popmuusikot ry:n järjestämä klubi, jonka tarkoitus on kannustaa nuoria yhtyeitä eteenpäin urallaan. Kerran kuussa tuodaan kolme yhtyettä Kerubin Saliin. Klubille valitaan poppareiden mukaan yhtyeitä, jotka haluavat aidosti menestyä ja ovat valmiita tekemään työtä sen eteen. Kevään aikana Hyvä Jätkät! -klubeja järjestetään kolme. Toisen ja kolmannen päivämäärät ovat 27. huhtikuuta ja 25. toukokuuta. Haku keikoille hoituu sähköpostilla. Bändin tai artistin tulee lähettää itsestään esittely osoitteeseen hyvajatkat@ilosaarirock.fi klubia edeltävän kuukauden viimeiseen päivään mennessä. Kuopion kampuksella järjestetään ensimmäisen oma Yo-symposiumi tiistaina 5. huhtikuuta kello 17. Joensuusta rantautuneen keskustelu- ja esitelmä tapahtuman aiheena on ”Mitä on rakkaus?” Alustajina toimivat sosiaalipsykologian näkökulmasta professori Vilma Hänninen, filosofian tutkija Elisa Aaltola ja sosiologian professori Juho Saari. Psykiatrian näkökulmaa tarjoaa Pirjo Saarinen, kauppatieteen näkökulmaa Helena Kantala sekä terveyssosiologian näkökulmasta alustaa yliassistentti Markku Myllykangas, jonka saapuminen varmistuu myöhemmin. Maaliskuun puolella symposiumin mainoksena tarjotaan lisäksi kahvia ja empatiaa Snellmanian ja Canthian aulassa. Joensuussa seuraava symposiumi järjestetään 23. maaliskuuta. Symposiumissa etsitään identiteettiä ja pohditaan sen luonnetta sekä kysytään onko oman identiteetin löytäminen nykyään aikaisempaa vaikeampaa. Aiheesta alustavat sosiologian lehtori Päivi Harinen, erityispedagogiikan tutkija Erkko Sointu ja ranskankielen ja -kulttuurin lehtori Simo Määttä. Eleonoora Rosenholm: Hyväile minua Hyvä Jätkät! -klubi Kerubin salissa 23. maaliskuuta. Tapahtuma Yo-Symposium Kuopiossa 5. huhtikuuta ja Joensuussa 23. pimeä tähti. Fonal Records 2011. on ikärajaton ja soitto alkaa kello 20:30. Liput 3 euroa. maaliskuuta. Mirel Wagnerin ja Eleonoora Rosenholmin uutukaiset ovat molemmat synkkiä, mutta toinen väistää kuolemanvakavuuden leikkisyydellä. Kaunista kuultavaa kumpikin. Nimeään kantavan esikoisensa julkaisseen Mirel Wagnerin äänessä kuuluu hänen 23 ikävuottaan syvempi kokemus. Ilmaisuvoimainen ja tavattoman kaunis ääni saa hienosti tilaa vanhan liiton blues-maisemiin sukeltavassa pelkistetyssä äänimaailmassa. Eleonoora Rosenholmin tuore Hyväile minua pimeä tähti on sanoituksiltaan kuin perverssi iltasatu, joka johdattelee kummallisiin ja pelottaviin painajaisuniin. Kontrastia tuo kokeileva ja leikkisä kokonaisuus, joka ei säikäytä luotaan edes yli kahdeksanminuuttisella avauskappaleella. Ihka uusi kulttuurifestivaali Kuopioon Mirel Wagner: s/t. Kioski 2011. Kuopion ylioppilasteatteri kerää huhtikuun alussa pohjoissavolaiset esittävän taiteen tekijät yhteiselle festivaalille Kuopioon. Järjestäjien mukaan tapahtuman tarkoituksena on toimia tekijöiden kohtaamispaikkana ja yhteisenä näyteikkunana, joka esittelee alueen koko esittävän taiteen kirjon. Viikonlopun aikana lavalla nähdään muun muassa tanssia, teatteria, soittoa, runoja, videoteoksia ja improvisaatiota. Yhteensä eri esityksiä on noin 30. Festivaalit tarjoavat myös ylioppilasteatterissa kevään aikana toimineiden ryhmä- ja yksilöesitys- sekä improvisaatioteatteripajojen tuontantoa. Pajojen ohjaajana on toiminut teatteri-ilmaisun ohjaaja Johanna Leksis, joka on myös festivaalin taiteellinen johtaja. Festivaaliliput maksavat opiskelijoilta 10 euroa ja muilta 16. Lippuja saa ennakkoon Lukemalta ja Myllystä, Minna Canthin katu 4:stä. Lyhytteatterifestivaali Nuamat 1. - 3. huhtikuuta Kulttuuriareena 44:ssä. Nuamojen ohjelma löytyy osoitteesta: www.kyy.fi/kyt/nuamat/ ISYY:n hengailuillat Pasilaa jättiscreenilta, saunomista, syömistä ja pelaamista, siinä hengailuiltojen pääasiallista sisältöä. Hengailuillat ovat Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan järjestämiä illanviettoja Joensuussa. Iltoja järjestetään joka kuukauden toinen maanantai kello 18.00 alkaen ylioppilaskunnan toimiston saunatiloissa. ”Tarkoitus on tarjota alkoholi- ja bilepainotteisten tapahtumien vastapainoksi alkoholiton illanistujainen. Jos ei muuten niin ainakin ilmaiselle saunareissulle kannattaa tulla”, toteaa iltoja järjestävä Joensuun kampuspuheenjohtaja Lauri Jurvanen. Kuopiossa hengailuiltoja on järjestetty viimeksi pari vuotta sitten. ISYY:n mukaan niitä järjestettäisiin edelleen, jos toiminnalle vain löytyisi innokas vetäjä. Sotivat tanskalaiset Elokuvakerho X:n yhteistyö Savonkinot oy:n kanssa jatkuu. Kevään aikana Savonkinot ja X järjestävät yhteistyössä elokuvasarjan Tapiossa. Sarja alkaa 1. huhtikuuta ja koostuu neljästä elokuvasta. Jokaisesta elokuvasta järjestetään kolme näytöstä. ”Varmistuneita ovat Janus Metz Pedersenin kohua herättänyt dokumentti Armadillo, joka käsittelee tanskalaisen sotilasjoukon elämää Afganistanissa, sekä Sofia Coppolan ohjaama uutuusdraama Somewhere. Myöskään animen ystävät tuskin pettyvät elokuvatarjontaan”, kertoo Markku Vaara Elokuvakerho X:stä. Lopullinen ohjelmisto julkaistaan pian ISYY:n verkkosivuilla sekä X:n Facebook-ryhmässä. Savonkinot ilmoittelee sivuillaan. Surunmaa palaa Ruotsalainen Surunmaa ja kuopiolaiset Pharaoh Pirttikangas sekä J!Kumpulainen esiintyvät 15. maaliskuuta Kuopion KKlubilla alkaen kello 20. Soittajia yhdistää eritavoin varioitu folk-musiikki sekä viime syksyinen kolmen viikon yhteiskiertue. Uljas 3 | 11. 3. 2011 21 ” Nykyaikana iskelmä on niin miljoona kertaa itsensä läpi suodattunutta, ettei sitä kuuntele pirukaan. Paitsi sadat tuhannet suomalaiset. Kansan tanssittaja Balkanilta ja Venäjän mustalaisilta juuria penkova Jaakko Laitinen & Väärä raha entisöi tehotuotannon särmättömäksi kuluttamaa suomalaista iskelmää. - Pasi Huttunen, teksti & Petri Alanko, kuva M itä ihmettä oikeastaan on kansanmusiikki? Perinteinen käsitys musiikkikoulujen tyypeistä, jotka opettelevat soittamaan ja laulamaan autenttisesti, eli mahdollisimman samalla tavalla kuin kansa vuosina kivi, tuntuu sotivan kansanmusiikin käsitettä vastaan. Lähempänä uskottavaa vastausta on esimerkiksi orkesteri nimeltä Jaakko Laitinen & Väärä raha. ”Miksi minun pitää kansanmusiikki määritellä”, laulajasanoittaja Jaakko Laitinen tivaa, mutta suostuu yrittämään. ”No, se on musiikkigenren nimi. Jos mietittäisiin, mitä musiikkia kansa nykyään kuuntelee niin sehän on räppi, Lady Gaga ja Idols. Mutta kansanmusiikki terminä ei tarkoita tätä. Ei rock-musiikkikaan tarkoita, että siinä olisi kiviä. Suomessa se on agraarisissa yhteisössä kansan kesken soitettua musiikkia. Pelimannimusiikki oli aikansa tanssi- ja viihdemusiikkia ja varhaisempaa kalevalaista runonlaulantaakin on vissiin tanssittu. Se oli itseilmaisun ja viihtymisen tapa ennen telkkareita ja nettiä. Monien mielestä kansanmusiikki lakkaa olemasta autenttista, jos se siirretään kylänraitilta tai tuvan nurkasta estradille. Jotakin olennaista kyllä menetetään, koska konteksti muuttuu aivan täysin”, Jaakko Laitinen kertoo. ”Kansanmusiikkia opetetaan ja soitetaan Suomessa huipputasolla, mutta mie en oikein ole siitä löytänyt sitä paloa ja asiaa mitä musiikista etsin. Toisaalta olen ollut monissa tilanteissa, missä tyypit ovat livenä soittaneet kansanmusiikkia jatkoilla, häissä tai baarissa. Silloin se kyllä rävähtää ihan eri tasolle.” Laitinen kuvailee orkesterinsa musiikkia tanssittavaksi, tunteelliseksi, vereväksi ja elämänmakuiseksi musiikiksi, jonka juuret ovat suomalaisessa iskelmässä, Venäjän mus- 22 Uljas 3 | 11. 3. 2011 talaismusiikissa ja Balkanilla. Osaltaan pohjoinen ja Lappi määrittävät orkesterin identiteettiä; sanoituksia ammennetaan myös Rovaniemen kaduilta ja kuppiloista. Ja tosiaan. Jos ei tuntisi virallisempia määritelmiä, niin luultavasti iskelmä olisi vastaus kysymykseen: Mitä on suomalainen kansanmusiikki? Paula Koivuniemen Aikuiselta naiselta ei yksikään karaoke säästy ja Kari Tapio nousi suomalaiseksi ikoniksi viimeistään kuoltuaan. Laitinen ei ryhdy arvioimaan onko hän kansanmuusikko vai iskelmätähti. Päätös jää yleisölle. ”Jos pankkitilin saldoa kattoo, niin ei me iskelmätähtiä olla! Tällä hetkellä olen apurahataiteilija, joten kiitos ESEKille!”, Laitinen sanoo. ”Iskelmän synty liittyy joukkotiedotusvälineiden, äänitteiden ja radion keksimiseen. Samaa musiikkia voitiin levittää ennennäkemättömän tehokkaasti valtaville joukoille. Iskelmäkin on fuusiomusiikkia. Toivo Kärki loihti suomalaisen tangon yhdistämällä venäläisen melodiikan ja amerikkalaistyylisen soinnutuksen Saksan kautta Argentiinasta kantautuneisiin bordellirytmeihin. Kulta-aikanaan suomalainen iskelmä ammensi rohkeasti venäläisestä, unkarilaisesta, italialaisesta ja vaikka minkä maalaisesta musiikista”, hän sanoo, mutta jatkaa synkempänä. ”Nykyaikana iskelmä on niin miljoona kertaa itsensä läpi suodattunutta, ettei sitä kuuntele pirukaan. Paitsi sadat tuhannet suomalaiset. Mutta joillakin Liljan Loistolla ja Yonalla on kyllä hyviä, tuoreita avauksia iskelmään päin.” Iskelmän ja kansanmusiikin määritelmät hän tarkistuttaisi musiikkitieteilijällä, mutta tuskinpa tieteilijä osuvampaan analyysiin kykenisi. Laitisen kokemus on omakohtaista ja elettyä – autenttista, kuten vaaditaan. Vanhat iskelmät hän löysi Rauli Badding Somerjoen kautta. Niiden myötä tie vei venäläisen musiikin pariin, josta matka jatkui mustalaisten maailmaan ja Balkanille. ”Emir Kusturican Underground-elokuva räjäytti pankin lopullisesti.” Käy ilmi, että Väärä raha on vasemmalle kallellaan. ”Vasemmistoliiton tilaisuuksiin ollaan menossakin pariin. En sano sen puolueen nimeä jonka tilaisuuteen emme menisi. Sen nimi on ollut liiaksi esillä viime aikoina. En kyllä menisi kolmen suurenkaan vaalitilaisuuksiin. SDP:n ehkä, jos maksaisivat paljon ja sanoutuisivat jyrkästi irti Paavo Lipposen rikoksista”, Laitinen linjaa. Jää auki, tarkoittaako Laitinen Vihreitä, Perussuomalaisia vai kenties Kristillisdemokraatteja liikaa esillä olleella puolueella. Väärän rahan sanoituksista ei ideologia heijastu mitenkään ilmeisenä. Laulut täysillä elämisestä ja rakastamisesta, juomingeista sekä yhteiskunnan uhkapeliluonteesta voi tulkita monella tavalla. ”Oikeasta elämästä ne kertovat! Paljonhan niissä rakastetaan, mutta ei tuolla ole kuin yksi selkeä juomalaulu, kahdessa sivumennen mainitaan kippistely tai hummaus ja kahdessa on viinin juominen rakastetun huulilta eräänlainen aistillisen hurmaantumisen symboli, jonka voi ymmärtää joko kielikuvana tai kirjaimellisesti.” Laitisen aatetaustalta löytyy punaisen sävyn lisäksi myös syvää vihreää. Pentti Linkolan rakastajaksikin kutsuttu artisti kertoo käyneensä läpi hippi- ja ekofasistikaudet. Linkolaa hän pitää edelleen suurena ajattelijana ja kirjoittajana. ”En tietenkään allekirjoita kaikkea, mitä hänen kynänsä päästä on putkahtanut, mutta Linkolaa arvostelevat ankarimmin yleensä tyypit, jotka eivät ole häntä lukeneet. Ekofasisteissa ärsyttää, että ajattelu on usein ihmisvihaista fantasiointia naamioituna elämän rakastamisen kaapuun.” Uljas 3 | 11. 3. 2011 23 Muusikot ja kuvataiteilijat etsivät tilaa Joensuussa Edulliset ja laadukkaat bänditilat ovat kiven alla Joensuussa. Ylioppilaskunnalla on bändikämppä Kuopiossa ja Savonlinnassa, mutta Joensuusta sellainen puuttuu. Voisiko ylioppilaskunta ryhtyä tarjoamaan harjoitustilaa myös kolmannella kampuksella? - Jussi Turunen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva ”Ilmaisia tai halpoja soittotiloja tarvittaisiin”, sanoo ISYY:n hallituksen koulutus- ja sosiaalipoliittinen vastaava Aku Latvaniemi. ”Ainakin Kuopiossa bändikämppä toimii hyvin, vaikka tilat eivät kovin viihtyisät olekaan. Joensuuhun olisi hyvä saada vastaavanlainen halpa soittotila. Ylioppilaskunnan kokoustilojen yhteydessä oleva entinen pankkiholvi, joka toimii nykyisin varastotilana, voisi olla yksi mahdollisuus”, miettii Latvaniemi. Mahdollisuutta perustaa Joensuuhun treenikämppä ei ole toistaiseksi puitu ISYY:n hallituksessa. ISYY:n pääsihteeri Janne Mertanen toteaa, että Kuopion kämppäkonsepti on toimiva. ”Bändivuoro on halpa, vain 15 euroa kuukaudessa. Tilat sijaitsevat hyvällä paikalla Studentian pommisuojassa keskellä kampusta. Treenikämppää voivat vuokrata ISYY:n jäsenet, ja tilojen kulut katetaan soittajien maksamilla vuokrilla.” Bänditila on toiminut samalla konseptilla Studentian alkuajoista lähtien. Mertanen ei kuitenkaan ottaisi lähtökohdaksi Suvaksen holvin hyödyntämistä, sillä tila on hänen mukaansa ahdas ja kapea. ”Idea on sinänsä hyvä, mutta olisi tarkkaan mietittävä tilojen sijainti ja järjesteltävä monta muuta liikkuvaa osaa.” Janne Uusiniemi, Pelastakaa Joensuun bändit ry:n puheenjohtaja, toivottaisi uuden soittotilan tervetulleeksi. ”Kaupungissa on pirteä musiikkiskene, jonka tarpeisiin kunnollisia ja halpoja treenikämppiä ei ole tarpeeksi”, Uusiniemi toteaa. Uusiniemi soittaa itse Eläin-bändissä ja katselee tilannetta muusikon näkökulmasta. Uusiniemen mukaan vielä kipeämpi tarve olisi taiteilijoiden ateljeetiloille. Muutamat kuvataiteilijat ovat kyselleet työtiloiksi sopivia huoneita, jollaisiksi kelpaisivat paremman puutteessa myös bändikämpät. Yhdistys on vuokrannut treenikämppinä toimivia huoneita Koskikadulta, nuorisotila Screamin yläkerrasta. Tilat ovat rähjäisessä kunnossa ja osa kopeista vailla käyttäjiä. Määräaikainen vuokrasopimus on parin vuoden kuluttua katkolla, ja sen jälkeen tilojen kohtalo on jälleen vaakalaudalla. Uusiniemi kertoo, että yhdistyksen käytössä oli aiemmin hyviä tiloja vanhalta paloasemalta, ja siellä käyttäjät ja tarjonta kohtasivat mainiosti. Bänditilojen jatkuvuudesta ei tällä hetkellä ole minkäänlaista varmuutta, ja pelkona onkin, että kohtuuhintaiset treenikämpät katoavat Joensuusta. Homma toimii hyvin, koska treenikämpät ovat tässä kaupungissa kiven alla ja yksityisellä puolella kalliita”, sanoo Herring Loss yhtyeen rumpali Esa Torpström ylioppilaskunnan bändikämppäjärjestelyistä. Torpströmin mielestä ainoa ongelma on soittokamojen kestävyys yhteisessä käytössä. Puikkarin 1 loppuun ryhmään maaliskuun 201 ken arvomennessä liittyneiden kes paketteja taan 3kpl 2 hengen bile l). puikkariin (arvo78€/kp Viheliäinen ihminen olla salonkikelpoinen ja vakavasti otettava. Näiden asioiden vastustaja on jo valmiiksi väärässä ja paha. Tasa-arvo, monikulttuurisuus, kestävä kehitys ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet kuuluvat hyviin ja kannatettaviin asioihin. ”Tässä piilee vaara, sillä kaiken hyvän sullominen samoihin raameihin johtaa paitsi älylliseen epärehellisyyteen, myös ihmisten automaattiseen lokeroitumiseen mielipiteiden perusteella”, Hännikäinen pohtii. Hännikäinen ei peittele pettymystään siihen, kuinka nykyälymystö ja lukeneisto petaavat itselleen roolia suvaitsevaisuuden Timo Hännikäinen suomii humanistista typeryyttä sekä valmiita mielipiteitä monikulttuuja tasa-arvon asiantuntijarisuudesta ja feminismistä. joukkona. Sellaisena sakTimo Hännikäinen arvostelee uusimmassa kirjassaan kina, jonka kannanottoja ei käy kiistäminen, tai ansaitsee Ihmisen viheliäisyydestä ja muita esseitä vasemmiston synkeän rasistin ja impivaaralaisen haihattelijan leiman. nykytilaa, kansallista itseinhoa ja suvaitsevaisuuden Uuden ajan kansanvalistajat siivoavat kielen loukkaavasta noidankehää. Hänen mukaansa vasemmisto yrittää ottaa sanastosta ja alistavista rakenteista. He karnevalisoivat omakseen kaikki maailman hyvät asiat ja edustaa niitä. kansalliset myytit, kuten Kalevalan ja Mannerheimin. On tiettyjä asioita, joita on pakko kannattaa, jos mielii ”Heidän menetelmänsä muistuttavat kansallisaatetta 24 Uljas 3 | 11. 3. 2011 011. Arvonta suoritetaan 1.4.2 henkilökohtaisesti. Voitt ajille ilmoitetaan aikoinaan levittäneiden intellektuellien vastaavia, mutta toisin kuin edeltäjillään heillä ei ole mitään positiivista päämäärää, paitsi epämääräinen haave ´yhteisöjen yhteisöstä´, jossa somalialainen klaanietiikka, kosovolainen perhe-kunnia ja länsimainen oikeusvaltio jotenkin eläisivät sopuisasti saman katon alla”, Hännikäinen analysoi. Feminismin sukupuoliroolien purkutyö on Hännikäisen mukaan käytännössä johtanut siihen, että sukupuolisuus ja varsinkin miehen halu on demonisoitu. Koska naista ei saa kohdella ainakaan naisena, heteroseksi kokee kovan kolauksen. Vapautunut nainen haluaisi hellän ja herkän miehen, mutta sängyssä menisi silti raju paha poika. Hännikäinen kirjoittaa sujuvasti ja kiinnostavasti. Hänellä on taito leijua ilmiöiden ja asioiden yläpuolella ja tehdä huomioita, joita ei niin kutsutussa arkikeskustelussa kuule. Erityisen huvittava on hänen havaintonsa, että monien hyvien asioiden organisaatioiden jäsenet ovat enimmälti naisia, joten miesten kannattaa hakeutua sinne jo tästä syystä. Poliittiset sympatiat alkavat Hännikäisen mukaan suuntautua sinne, missä pääsee helpoimmin naimaan. Hän arvelee itse pysyneensä yliopistovuosinaan poliittisesti skeptisenä luultavasti siksi, ettei päässyt juuri koskaan naimaan. Hännikäisen tekstistä puuttuu ironisuus ja leikittely, joten hänen kirjoitustyylinsä on selkeä ja ilmaisuvoimainen. Pe 11.3. Mikael Gabriel om yyn nis sä Kev ään ten tit enn akk Luk em alla ! Klo 18-22 K-14, klo 22- K-18 La 12.3. Melrose Lämppäri: Rosy Dream Michael Monroe Pe 18.3. Cheek La 19.3. Teleks Ti 22.3. Opiskelijabileet Ke 23.3. Opiskelijabileet Pe 25.3. Audi Quattro after ski tour 2011 La 26.3. Raaka-Aine Pe 1.4. Laura Närhi To 17.3. AUKIOLOAJAT MUISTA! Lisätiedot ja ennakkomyyntipaikat: www.puikkari.fi Lapin Kulta III Upcider hanasiiderit (0.33 l, 4,7 %) (0.4 l, 4,7 %) 3.00 € 3.00 € voimassa 1.1.2011 alkaen Oikeudet muutoksiin pidätetään Maaherrankatu 5, Kuopio puh. 010 762 9500 (puh. hinta 0,0828 €/puhelu + 0,1199 €/min) Tsekkaa ohjelma www.puikkari.fi • www.peeassaravintolat.fi Timo Hännikäinen: Ihmisen viheliäisyydestä ja muita esseitä. Savukeidas 2011. 280 s. Jussi Turunen, teksti & Ville Hytönen, kuva Uljas 3 | 11. 3. 2011 25 ” Idea syntyi tarpeesta keksiä aktivoivampaa tekemistä kuin pelkkä television katsominen. Sinisen miehen harrastus Vapaa-aikansa voi kuluttaa monella tapaa. Yksi ei niin tyypillinen tapa on nikkaroida soittimia mitä erikoisimmista esineistä ja osista. Alan harrastaja päästi olohuoneeseensa ihmettelemään, mistä vehkeet on tehty. - Reeta Kankaanpää, teksti & kuva V anhan puutalon vuokra-asunnon lattialla istuu mies, jolla on sylissään puusta ja metallista koottu vempain. Miehen toisessa kädessä on pullonkaula, jota hän viistää pitkin soittimen ainutta kieltä, toisella kädellä hän nappailee nuotteja. Soitin on Afrikasta Amerikkaan bluesin taitajien mukana levinnyt ja soittajilta kopioitu malli diddley bowsta, kitaran kaltainen, yksinkertainen kielisoitin ja mies on kuopiolainen ITtyöläinen Jaakko Ryynänen. Ryynänen aloitti rakentamisharrastuksensa reilu vuosi sitten kooten ensiksi vain diddley bow -malleja ja sikarilaatikko kitaroita – kirjaimellisesti kitaroita, joiden kaikukoppana toimii sikari- tai muu laatikko. Ajan kuluessa, innostuksen ja kokemuksen kasvaessa on alkanut syntyä myös useampikielisiä ja monimutkaisempia soittimia. ”Idea syntyi tarpeesta keksiä aktivoivampaa tekemistä kuin pelkkä television katsominen. Olen aina pitänyt musiikista ja blues on lähimpänä sydäntä. Sikarilaatikkokitara on bluesin perinnesoitin. Vanhat blues-muusikot rakensivat itse soittimensa, kun heillä ei ollut varaa uusiin, kalliisiin instrumentteihin. Ajattelin, miksi en minäkin rakentaisi omaani?” Pian muusikot kuulivat Ryynäsen uudesta harrastuksesta ja kiinnostuivat soittimista. Sattumoisin Ryynäsen naapuri on kitaristi, jolta hän onkin saanut paljon neuvoja ja palautetta. ”Kummasti ihmiset ovat vain alkaneet kysellä soittimien perään.” Ryynänen on itse hyvin vaatimaton harrastuksessaan, eikä ole suuremmin huudellut tekemisistään. Suomen kovimpia blues-miehiäkin on kuitenkin löytänyt tiensä Ryynäsen käsien tuotoksien äärelle ja tilauksia tulee silloin tällöin ympäri Suomea. 26 Uljas 3 | 11. 3. 2011 ”En halua koskaan tehdä kahta samanlaista soitinta. Kaikissa tulee näkyä oma intoni ja kaikkien tulee olla yksilöityjä. Kun harrastus muuttuu tehtailluksi työksi, siitä katoaa intohimo. Työ minulla jo on, tarvitsen sen ohelle jotain ihan muuta”, Ryynänen toteaa. Soittimien rakentaminen ei ole kenen tahansa arki-iltaan kuuluva rentoutumisohjelma. Se ei kuitenkaan ole niin vaikeaa kuin miltä se ensikuulemalta voi tuntua. Ryynänen vakuuttaakin, että kuka tahansa voi tehdä soittimen, joka toimii. ”Kansanmusiikin perinteeseen kuuluu vahvasti soittimien rakentaminen itse. Ei se vaadi kuin kiinnostusta ja luovuutta. Tietysti harjoittelu tuo mukanaan taitoa”, Ryynänen rohkaisee. ”Olen minäkin tehnyt eritasoisia soittimia. Joitakin saa hioa pidempään kuin toisia. Yhtäkään tosin en ole heittänyt pois”, hän naurahtaa. ”Aina ne ovat olleet jotenkin pelastettavissa.” Soittimien kokoaminen ei vie välttämättä edes pitkää aikaa. Nopeimmillaan Ryynänen on saanut valmista parissakymmenessä minuutissa. ”Sen soittimen kokosin harjanvarresta”, Ryynänen hymyilee. Harrastus opettaa myös paljon uutta. Mikrofoneja myöten hän tekee osat itse. Siinä samalla hän oppii käsittelemään elektroniikkaa. ”Täytyy ottaa huomioon, että pienenä olin yksi surkeimmista puukäsitöiden tekijöistä”, hän jatkaa. Nykyään Ryynänen tarkkailee ympäristöään jatkuvasti etsien uusia materiaaleja ja osia soittimia varten. Osiksi näyttää kelpaavan mikä tahansa. Yhdessä soittimessa on talon kellarista löytyneitä ikkunalautoja, toisessa on puinen vessanpöntön kansi. Kissanruokapurkkeja löytyy kaikukoppana useammastakin soittimesta. Uusiokäyttö on selvästi hänen juttunsa. ”Vain harvoja osia ostan uutena. Eniten sellaisia, minkä rakentaminen on joko mahdotonta ilman kalliita koneita, tai minkä tekeminen on äärimmäisen tylsää”, Ryynänen ei halua tylsistää harrastusta pakkomielteisellä alusta loppuun itse tekemisellä. ”Panostan mielenkiintoisiin vaiheisiin ja teen ne huolella sen sijaan, että väkertäisin tuntikausia kellarissa hiomassa ammattimaista kitarankaulaa.” Julkisuutta iloinen ja kaino mies on saanut nettisivujen kautta sekä tuttavien ja soittimien ostajien levittämillä positiivisilla sanoilla. Muun muassa kuopiolainen muusikko Pharaoh Pirttikangas on kokeillut Ryynäsen soittimia keikoillaan. ”En ole suunnitellut mainostavani soittimia muualla kuin nettisivuillani.” Ryynänen luottaa, että kiinnostuneet löytävät kyllä soittimet ennemmin tai myöhemmin. ”Soittimen tulee kohdata henkilö, jolle se kuuluu. Heidän tulee tulla toimeen keskenään.” Soittimia yhdistää vahvasti niiden samankaltainen sointu. Ryynänen myöntää, että harrastus ei tietenkään sovi niille, jotka eivät tunne bluesia tai kansanmusiikkia itselleen läheiseksi musiikkityyliksi. Ryynäseen kolahti soittimien äänen rujous. ”Tykkään, että soittimessa on tumma ja ilkeä soundi”, hän kertoo. Mikä sitten on se juttu, joka vetoaa rakentamisessa eniten? Ryynänen miettii ja toteaa, että hauskinta on ideointi sekä soundin löytäminen, onnistumisen tunne. ”Onnistumisesta ei voi tietää ennen kuin kitara on valmis ja mikrofoni kiinni kitarassa.” Kuten elämässä muutenkin, ei auta kuin yrittää. Joidenkin soundi särähtää raaemmin, toisissa taas on alun alkaen tasaisuutta ja kauneutta. Kitara on yksilö siinä missä ihminenkin. Uljas 3 | 11. 3. 2011 27 Musiikin aMMattilaiseksi Joensuussa Haluatko • keskittyä musiikin opiskeluun • työskennellä ja kehittyä musiikin ammattilaisten kanssa • musiikista ammatin ja tähtäät alan jatko-opintoihin Musiikkialan perustutkinto / Muusikko (120 ov) (pk/yo) • kansanmusiikki • popjazz –musiikki • taidemusiikki • Hakuaika: 28.2.–18.3.2011 www.haenyt.fi • Muista lähettää myös lisätietolomake www.konservatorio.jns.fi • Pääsykokeet: 27.–28.4.2011. Pääsykoe on hakijalle yksipäiväinen. lisätietoja: Minimalistisesti lavastetun Papin Perheen tunnelma luotiin valoilla. Kuvassa Tommi Kekarainen ja Henna Haverinen. Papin hybridi Perhe Rehtori Pasi Hirvonen, pasi.hirvonen@jns.fi, 050 526 1578 opinto-ohjaaja kati kokkonen, kati.kokkonen@jns.fi, 050 501 2767 www.konservatorio.jns.fi Kuopion kaupunginteatterin Papin perhe -näytelmä ei tiedä kummalla moottorilla käy: Minna Canthin 1800-luvun muodollisella kielellä vai populaarimusiikin tahdittamalla modernisaatiolla. - Pasi Ahtiainen, teksti & Mikko Mäntyniemi, kuva Papin moraalinen saarna katkeaa Weezerin biisiin. Ensin puhutaan ompeluseuroista, sitten bailataan nykymusiikin tahtiin. Hämmentävää. Perhesuhteistahan tässä on kuitenkin kyse. Sukupolvet erottava kuilu on ikuisesti uusiutuva ja siksi aina ajankohtainen, joten miksi Minna Canthin tekstiä olisi edes tarvinnut modernisoida? Väistämättä tulee mieleen, että uudistukset on tehty nuorempia katsojia ajatellen. Valitettavasti sillä tiellä jäätiin puoliväliin ja homma puhuttelee nuorisoa yhtä paljon kuin räppäävä huumevalistaja. Ulkoisesti puitteet on kunnossa ja näytelmä huolellisesti hiottu. Minimalistista lavastusta tuetaan tarkasti valoilla. Puvustus on loppuun mietitty, väriskaalat toistuvat vaatteissa ja punainen väri toistuu nokkelasti esityksen ratkaisevissa kohdissa. Myös näyttelijät sopivat rooleihinsa. Pekka Kekäläinen on itseoikeutettu patriarkaalinen pappi, jolla riittää uskottavaa karismaa. Henna Haverinen erottuu perheen villinä nuorikkona ja on lavalla poikkeuksellisen herkkä ja haavoittuva. Intensiteetti säilyy, vaikka Canthin mielentilasta toiseen heiluvat hahmot on hankala tehdä nykykatsojalle uskottavasti. Mielenliikahdukset on kirjoitettu alkuperäistekstissä niin selkeiksi, että näytelmää voisi seurata ongelmitta kuunnelmana. Jokainen sisar suhtautuu pappi-isän jyrkkään varjoon omalla, monille sisarparville ominaisella tavallaan: kapinoivaa esikoista seuraa sovitteleva keskimmäinen (Katri-Maria Peltola). Haaveileva kuopus on koko perheen suojelun kohde. Kuopus (Haverinen) nousee näytelmässä päärooliin yrittäessään vastata samalla vanhoillisen isän toiveisiin ja omiin unelmiinsa. Lopulta ristiveto saa kuopuksen sekoamaan ja näytelmän sävy synkkenee toisella puoliajalla. Näyttelijänurasta haaveilevasta kuopuksesta tulee uhri. Keskeistä on myös esikoisen (Mikko Paananen) kapina isäänsä kohtaan. Uusi ja vanha ajatusmaailma ottavat yhteen syistä, jotka eivät nykykatsojalle välttämättä avaudu, ellei ole tutustunut tuon ajan uskonnollisvanhoillisen ja uudistusmielisen lehdistön väliseen kahnaukseen. Kokonaisuutena Papin perhe jää hankalasti vähän vajaaksi. Kompromissit modernisaation ja tekstiuskollisuuden välillä vievät huomiota itse näytelmän sisällöstä. Kahdella moottorilla toimivassa näytelmässä olisi voinut tehdä rohkeampia ratkaisuja ja päättää liimataanko uusi tulkinta alkuperäistekstin päälle, alle vai reilusti kokonaan yli. Väkivahva | Canthia myös Joensuussa Teatteri Väkivahva pohtii syyllisyyttä ja naisen asemaa klassikon voimin. Se tuo ensi-iltaan Minna Canthin Anna-Liisan Kai Paavilaisen ohjaamana Niittylahden opistolla ensimmäinen huhtikuuta. ”Vastasyntyneen lapsensa vessanpönttöön jättänyt nuori äiti tuomittiin puolentoista vuoden ehdolliseen vankeuteen perjantaina. Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden mukaan alle 25-vuotias nainen syyllistyi törkeään kuolemantuottamukseen”, siteerataan näytelmän ennakkotiedoissa STT:n uutista viime lokakuulta, ja sidotaan vuonna 1895 en- 28 Uljas 3 | 11. 3. 2011 siesityksensä saanutta näytelmää nykyaikaan kysymällä: ”Eikö meistä kukaan havainnut yhdeksään kuukauteen mitään poikkeavaa tytön käytöksessä tai ulkomuodossa? Tunnetko sinä Anna Liisan? Vai Mikon!” Väkivahva lupaa tunteita herättävän, hulvattoman ja hauskan teatterikokemuksen, jossa lavalla on viisi-henkinen bändi, tanssillista liikeilmaisua, akrobatiaa ja 14 näyttelijää. Ensi-ilta 1. huhtikuuta Pohjois-Karjalan opiston Urkkasalissa (Niittylahdentie 297) Pasi Huttunen NOVIA KUOPIO Contact centereiden maailmanmestari, tutkitusti yksi Suomen ja Euroopan parhaista työpaikoista avaa huhtikuussa 2011 toimiston Kuopioon. Palkkaamme voittajajoukkueeseemme nyt koko Kuopion tiimin: koko- ja osa-aikaisia myyntineuvottelijoita, päivä- ja iltavuoroon. OPISK ELIJA! Työaja t kal (3-5 il enterisi muk taa vii kossa) aan Kaupu ngin palkka reiluin us Tartu tilaisuuteen. Haastattelut on jo käynnissä. Itä-Suomen ylioppilaslehti Hei ehdokas! Uljaan vaalinumero ilmestyy 6. huhtikuuta. Yhteydenotot: Valto Merta 044 576 8421 NOVIAFINLAND.FI/REKRY ”Siinä missä filosofi saattaa uhrata työlleen kätensä, tuo soturi kehään koko ruumiinsa. todistaa arjen ihmeeksi. Lihakset - limaiset liikuttimemme Itäiset Turhan Tietäjät ry 1 Missä leffassa sanotaan vituuuu ja paaaaska noin 200 kertaa ja muitakin tulevasta BB-talosta tuttuja rumia sanoja? Päähenkilö mellastaa ko Hitleri Puolan käytävässä, pysyy kestotuubassa ja on yhtä pihalla roolistaan kuin Halla-aho maahanmuuttopolitiikasta, tappelee, urinoi alleen ja koinii rubensilaisittain lihaista marttaa tavaratalon sovituskopissa ja tokaisee: ”Et kyllä pysty viikkoon paskomaan kunnolla.” Hänellä on apulaisenaan pygmi, jonka kanssa he rullaavat tavarataloja; ystävänään pullea koulukiusattu poika, jota hän pitää mongoloidina ja joka luulee häntä oikeaksi Joulupukiksi. Lopulta poika potkaisee kiusaajiaan genitaaleihin, pukki saa luodin nahkaansa mutta löytää muorin – tässä tapauksessa hutsuilevan baaripirkon. 1) Tyhmä ja tyhmempi pukki. X) Paha pukki. 2) Päiväni pukkina. 2 Amyotrofinen lateraaliskleroosi eli ALS on tappava motoneuronisairaus, joka rappeuttaa sekä ylempiä että alempia liikehermoja. Sen historiasta ennen 1800-lukua ei ole juuri tietoa. Sairauden oireet kuvattiin 1850 ja ensimmäisenä siitä kirjoitti ranskalainen lääkäri Jean-Martin Charcot. Tutkimus käännettiin englannin kielelle vuonna 1882 ja julkaistiin lääketieteellisessä kirjallisuudessa. Sairaus oli suuren yleisön keskuudessa huonosti tunnettu, kunnes vuonna 1939 eräs amerikkalainen baseball-tähti sairastui tautiin. Hän lopetti uransa ennenaikaisesti ja menehtyi sairauteen. Kuka oli tämä pelaaja, jonka mukaan ALS on nimetty? 1) Mickey Mantle. X) Babe Ruth. 2) Lou Gehrig. 3 Kuka kirjailijamme kieltäytyi vastaanottamasta vuonna 1975 korkeinta taiteilijalle myönnettävää kunnianosoitusta, Pro Finlandia-mitalia: ”Perustelin kieltäytymistä Kekkoselle jotenkin niin, että kun Valkoisen Ruusun ritarikuntaa perustettiin, isoisäni oli valkoisten leirillä, ja kun Suomen Leijonan ritarikuntaa puuhattiin, isäni oli Ohranan hakattavana”? Tiedätkö missä vietät viikonloppusi? PE 11.3. LA 12.3. PE 18.3. LA 19.3. TO 24.3. PE 25.3. LA 26.3. TO 7.4. PE 8.4. LA 9.4. PE 15.4. LA 16.4. 22-Pistepirkko Anal Thunder Hero Dishonest Civil Abuse • Fun Kotiteollisuus Kotiteollisuus Komedia Kellari: Jape Grönroos Rich Lyons Sotajumala Deathchain Uniklubi Jaakko Laitinen & Väärä Raha Graveyard (SWE) Von Hertzen Brothers Apulanta Wasted Lighthouse Project Mastodontti grafex LET’S BESSERWISSER! Kaupungin kuumimmat rytmit Kerubin Kellarissa pe & la klo 21-04! Katso kevään ohjelma, osta lippusi ennakkoon ja tilaa Kerubin uutiskirje www.kerubi.fi Kerubi avoinna: ma & ti 10.30-22 • ke & to 10.30-01 • pe 10.30-03 (04) la 14-03 (04) • su suljettu • Lounas ma-pe 10.30-14 • À la carte ma-la 14-21 Kulttuurikeskus Karjalantalo • Siltakatu 1 (Ilosaari) • Joensuu 1) Hannu Salama. X) Jorma Ojaharju. 2) Erno Paasilinna. Lihakset ovat osa meitä kaikkia. Keskimääräisen aikuisen massasta lihaksia on 40 prosenttia: bodaamalla tai löhöämällä suhdelukua voi muuttaa. Lihakset liittyvät luihin, jotka niveltyvät toisiinsa. Kokonaisuudella on heilutettu komeasti niin kynää kuin miekkaakin. - Henri Rönkkö, teksti & sxc.hu, kuva E nsimmäiset lihakset, jotka evoluutiolta saimme, olivat runkomme lihakset. Kalan massa koostuu enimmäkseen pitkin vartaloa kulkevista toistuvista lihasten blokeista, joilla saa aikaan polskivan liikkeen. Evien liikutteluun tarvittavan lihan määrä on huomattavasti vähäisempi. Meillä ihmisillä tilanne on muuttunut jo huomattavasti toiseen suuntaan. Vartalon lisäksi massaa alkaa löytyä raajoista, jotka ovat kehittyneet evistä. Ja toki tälle massalle käyttöä onkin: jaloilla pitää päästä pinkaisemaan, ja käsillä on rakennettu ja tuhottu monet valtakunnat. Jokin kehon lihaksista ovat erikoistuneet nopeaan toimintaan. Toiset taas tekevät suhteellisen matalan intensiteetin hommia pitkään, joskus yhtäjaksoisestikin, väsymättä. Välillä lihas kuitenkin joutuu oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Yksi akateemisesti suuntautuneiden eniten käyttämistä lihasryhmistä lienee se, jonka avulla hakataan näppäimistöä. Ranteillamme ja sormillamme saatamme kirjoitusharrastuksen laajamittaisuudesta riippuen 30 Uljas 3 | 11. 3. 2011 tehdä päivittäin hyvinkin monia pieniä, toistuvia liikkeitä. Sormien tanssiessa näppäimistöllä saattavat niitä liikuttavat lihakset vähitellen väsyä. Onpahan niiden liikakäytön aprikoitu voivan johtaa jännetupen tulehdukseenkin, mistä ei sentään ole tieteellistä varmuutta. Moisen riskiä voi kenties vähentää turvautumalla ranneliikkeeseen, jonka aikaansaavien lihasten jänteet eivät kulje rannekanavan läpi, mutta voipa sekin aiheuttaa omat kolotuksensa. Siinä missä filosofi saattaa uhrata työlleen kätensä, tuo soturi kehään koko ruumiinsa. Jos ihminen tulee hakatuksi, hän voi alkaa vapista. Kun lihas on saanut ruhjeen, sen kontrolli vaikeutuu. Huojuvinkin jaloin on kuitenkin joskus käytävä vihollisensa kimppuun – tai paettava sen kynsistä. Ihmisen valinnat yleensä konkretisoituvat jossain vaiheessa hänen liikkeissään. Ja häntä hallitaan viime kädessä vaikuttamalla hänen liikkeisiinsä. Tämä on ymmärrettävää, sillä ruumiin tila vaikuttaa huomattavasti siihen, millaista hengen on olla. 4 Tunnetko tv-sarjan? 1980-luvun alussa New Yorkin vesilaitoksen vedenkulutus kasvoi radikaalisti sen mainoskatkojen aikana. Sarja kiinnitti maailmanlaajuista huomiota erään kansanryhmän joukkotuhoon; sen sanottiin myös olleen kansanmurhan liiallista trivialisointia. Länsi-Saksassa sillä oli perinpohjainen vaikutus lainsäädäntöön: natsirikosten vanhenemisaikaa pidennettiin. Tv-sarja kuvasi saksalaista Weissin perhettä ja siinä esiintyi nykyisiä megatähtiä, kuten James Woods ja Meryl Streep. 1) Sodan tuulet. X) Polttouhrit. 2) Perhe sodassa. 5 M – joka ei ottanut uransa aikana kertaakaan punaista korttia ja teki 37 maalia maajoukkueessaan; tämän lisäksi 40 maalia Barcelonassa vuosina 1989-94 – on erään jalkapalloperheen kuuluisin jäsen. Hänen nuorempi veljensä B oli voittamassa miesten Euroopan mestaruutta lopputurnauksessa, johon maa ei alun alkaen karsinnoita selvinnyt. Heidän isänsä Finn pelasi myöskin maajoukkueessa. M:n pojat Mads ja Andreas ovat hekin pelanneet eri-ikäisten nuorten maajoukkueissa. Mainitse perheen sukunimi. 1) Wiltord. X) Laudrup. 2) Schmeichel. Nimi 1 2 3 4 5 Oikeat vastakset sivulla 32. Uljas 5 | 21. 5. 2010 Uljas 3 | 11. 3. 2011 31 grafex Sielun Veljet Ennakkomyynti ma 4.4. alkaen! Ilosaarirockin verkkokauppa www.ilosaarirock.fi Joensuu: Carelicum, Karjalan Musiikki, Levy-Eskot Kitee: Kiteen Kirjainfo Kuopio: Levykauppa Äx Lieksa: Lieksan Datahuolto Mikkeli: Savon Musiikki Nurmes: Jimmari Outokumpu: Kirja-Kaivos Savonlinna: Soitinkulma Varkaus: Muusan Kirjakauppa Itä-Suomen Yliopiston YO-kunta (Joensuu, Kuopio ja Savonlinna) Aphex Twin (UK) • Blackfield (UK/ISR) Buzzcocks (UK) • Gentleman (GER) Iced Earth (USA) • Kvelertak (NOR) Melt-Banana (JPN) • Ojos De Brujo (SPA) Red Sparowes (USA) Katso kaikki varmistuneet esiintyjät www.ilosaarirock.fi 32 S. 30 Besserwisserin oikeat vastaukset X 2 1 X X Uljas 3 | 11. 3. 2011
© Copyright 2024