Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti Kehittyvä 5/12 kehittyvaelintarvike.fi Elintarvike Kolmiportainen valvontaorganisaatio tarpeeton? Lämpöpumppuala käy kuumana Yrittäjyys ja erilaisuus pelastavat tylsältä tulevaisuudelta KYLMÄTEKNIIKKA HYGIENIA JA TURVALLISUUS ETS 65 VUOTTA Kylmän- ja lämmöntuotantoon liittyvien kokonaisratkaisujen edelläkävijä! Sancool on Suomen johtavia teollisten kylmälaitosten ja lämpöpumppujen toimittaja. Kokonaisvaltainen palvelumme tarjoaa kaikki kylmä- ja lämpöpumpputekniikkaan liittyvät palvelut. Scancool kuuluu suomalaiseen Oilon- Uusi lämpöpumppulaitos Vaasassa ottaa lämmön talteen puhdistetusta jätevedestä. Tuotettu lämpö hyödynnetään puhdistamon omalla tontilla. Lämpöpumppu tuottaa 65 °C lämmitysvettä lämmönlähteenään 9-14 °C jätevesi. Lämpöpumpulla tuotettu energia vastaa noin 100 omakotitalon energiantarvetta. konserniin. Osaamistamme ovat lämmön- ja kylmäntuotannon kokonaisratkaisut sisältäen • kylmälaitokset • lämpöpumput kaikkiin kokoluokkiin • poltinratkaisut • kattavat huoltopalvelut kylmä-, lämpöpumppuja poltinratkaisuihin Keeping you cool in the warm way www.oilon.com www.scancool.fi n PÄÄKIRJOITUS 5/2012 Juhlavuotta vietetään yrittäjyyden merkeissä E lintarviketieteiden Seura täyttää tänä vuonna 65 vuotta. Sen tiimoilta toteutettiin ennen kesälomia jäsenkysely. Kyselyn vapaamuotoisissa vastauksissa oli toive seuran roolista elintarvikealan kehittäjänä. Seuran hallitus päättikin jo keväällä järjestää juhlaseminaarin yrittäjyydestä. Uskomme kotimaisen yrittäjyyden olevan tärkeää tuleville sukupolville. Lehden ilmestyessä tilaisuus on juuri toteutettu. Seminaarin annista kerromme ensi numerossa. Myös käsillä olevan lehden juhlasivuilla esitellään myönteisiä yrityscaseja ja kerrotaan, miten EU jatkossa rahoittaa tutkimustoimintaa. Lisäksi jäsenkyselyn tehnyt tutkija Yrjö Lauha Focus Master Oy:stä esittelee tulokset ja kommentoi niitä, ja seuran puheenjohtaja Eila Järvenpää arvioi tuloksia. Mutta tässä lehdessä on paljon muutakin, mikä enemmän ja vähemmän liittyy yrittäjyyteen ja toisaalta vastaa jäsenkyselyssä tulleeseen haasteeseen. Toivottiin muun muassa tarttumista ajankohtaisiin asioihin ja kannanottoja. Seuran kunniapuheenjohtaja Kari Salminen on jälleen ansiokkaasti harrastanut tutkivaa journalismia ja kertoo puheenvuorossaan, mistä vastoittain uutisoidussa kolesterolitutkimuksessa on oikeasti kyse. Itsekin pitkään tutkimustyöstä leipäni saaneena olen täysin tyrmistynyt kyseessä olevan tutkimuksen raportoinnista ja tulosten tulkinnasta. Toimittajien ei tule todellakaan uskoa kaikkea, mitä tiedotustilaisuuksissa hehkutetaan. On mentävä asioitten alkulähteelle! Seuran varapuheenjohtaja Heikki Manner puolestaan ravistelee puheenvuorossaan elintarvikevalvontaa. Professori Matti Hannuksela avaa ristiallergioitten salaisuuksia antaen vinkkejä tuotekehitykseen. Professori Miia Lindström kirjoittaa raakamaidon turvallisuudesta, muutamia esimerkkejä lehden jutuista mainitakseni. Lehden tekeminenkin on jonkin sortin yrittäjyyttä. Elämmehän lähes kokonaan ilmoitustulojen varassa. Siksi haluamme kuunnella herkällä korvalla niin lukijoita, kirjoittajia kuin ilmoittajiakin. Kyselyssä toivottiin lisää tutkimusta ja taloutta käsitteleviä juttuja. Ensi vuoden alusta aloitamme uuden palstan, jossa eri tieteen tekijät esittelevät maailmalla syntyneitä alan tuloksia. Talous & Markkina -palsta lehdessä on jo ollutkin pari vuotta. Haluamme kehittää palstaa edelleen yhdessä seuran elintarvikealan talous- ja markkinajaoston ja kirjoittajien kanssa. Jotkut kyselyyn vastaajista olivat sitä mieltä, että lehti on ulkoasultaan vanhanaikainen. Niinpä jo nelosnumerosta lähtien kevensimme muutamia vakiopalstoja. Saattaa kuulostaa kliseeltä, muta haluan uskoa, että seurassa olemme yhdessä enemmän kuin kukaan meistä yksinään. Ja kaiken huippuna, kun toiminta suurimmaksi osaksi perustuu vapaaehtoisuuteen, niin saa vapaasti laulaa sen lauluja, jonka leipää syö. Joten tule mukaan, vaikuttamaan yhdessä! Raija Ahvenainen-Rantala päätoimittaja, TkT PS 1. Tervetuloa moikkaamaan meitä Eläinlääkäripäivillä 28.–30.11. Helsingissä. Olemme osastolla A11. Kuva: Saija ahvenainen PS 2. Anna palautetta, odotamme sitä! s.52 Kuva: marica roSengård Sisältö 5 • 2012 Pääkirjoitus: Juhlavuotta vietetään yrittäjyyden merkeissä, Raija Ahvenainen-Rantala...............3 Kolumni: Yrittäjyys ja erilaisuus pelastavat tylsältä tulevaisuudelta, Virpi Varjonen ......................6 Puheenvuoro: Onko väestön kolesterolitaso kääntynyt nousuun? Kari Salminen .......................8 Puheenvuoro: Voi hyvät hygieniat, Heikki Manner .................................................................... 10 n Ajankohtaista Eviran pääjohtaja Matti Aho: Kolmiportainen valvontaorganisaatio tarpeeton? Pirjo Huhtakangas ............................................................................................................................ 14 Bisfenoli A on edelleen EFSAn fokuksessa, Pirkko Kostamo............................................................. 18 Palvelumuotoilua hyvän ruuan ystäville Anton & Anton -ruokakauppaketjun yrittäjä Niina Hietalahti halusi tuoda palvelevan kauppakulttuurin takaisin asuinkortteleihin. n Teema: Kuva: KriSTiina hemminKi, STudio FoTonoKKa s.54 31.10.2012 Kasvua kotoisilla juomilla n Ravitsemus & terveys Allergiasta toipuminen vaatii altistusta, Kaisu Meronen ...................................................................42 n Erikoisteema: Elintarviketieteiden seura 65 vuotta Lehti ja verkostoituminen tärkeitä seuran jäsenille, Yrjö Lauha ........................................................44 ETS ry jäsenen asialla? Eila Järvenpää ..............................................................................................46 Katse kohti horisonttia elintarvikeala, Raimo Pakkanen ...................................................................48 Osaamiskeskusohjelma vauhdittaa yritysten kasvua, Johanna Jaskari-Halonen .............................50 Oy Anton & Anton ab: Palvelumuotoilua hyvän ruuan ystävien iloksi, Eeva-Liisa Lilja.....................52 Wanhan Porvoon Fabriikki Oy: Tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen, Eeva-Liisa Lilja .............54 Marjex Oy: Liiketoiminnan suunnittelulla hyviin tuloksiin, Eeva-Liisa Lilja.......................................56 n Talous Wanhan Porvoon Fabriikki Oy tavoittelee kasvua ja kansainvälistymistä perinteisillä juomilla: simalla, glögillä ja kotikaljalla. Kylmätekniikka & Hygienia ja turvallisuus Haasteena ruokaristiallergiat, Matti Hannuksela .............................................................................20 Hyvä hygieeninen laatu ei ole raakamaidon turvallisuuden tae, Miia Lindström..............................24 Kemikaalien käytölle elintarviketuotannossa on monia vaatimuksia, Kari Eilamo ...........................26 Elintarviketeollisuuden haasteita ja kehitysnäkymiä Kiinassa, Anna-Stiina Antola & Marjo Hietapuro .............................................................................................28 Puhtaalla prosessilla laadukkaita kasviksia kauppoihin, Risto Kuisma, Marja Lehto, Hanna-Riitta Kymäläinen & Maarit Mäki.............................................30 Uusi elintarvikehuoneistoasetus tarkentaa lämpötilavaatimuksia, Sebastian Hielm .......................32 Lämpöpumppuala käy kuumana, Pirjo Huhtakangas .......................................................................34 Teollisuuslämpöpumppuja yhä enemmän elintarvikealalle, Pirjo Huhtakangas ..............................36 Suomen elintarviketehtaissa on isoja ja nykyaikaisia kylmälaitoksia, Pirjo Huhtakangas ...............38 Ammoniakkilaitoksen kunnossapito on kasvava ala, Dakota Levanto ..............................................40 & markkina Puheenvuoro: Hinnoittelulla kestävää kilpailuetua, Mikko Sihvonen...............................................58 Nettipohjainen palvelu mittaa toimittajaketjun vastuullisuuden tasoa, Kati Sorvali-Borén .............60 n Tiede & tutkimus Opinnäytetöitä ..................................................................................................................................62 s.77 Juhani Sibakov tutkii kauran ravintokuitua DI Juhani Sibakov tutkii kauran ravintokuitua ja sen elintarvikesovelluksia VTT:llä. Hän toimii aktiivisesti myös 65-vuotiaassa Elintarviketieteiden seurassa. Kuva: Sanni BjörKman, vTT vieSTinTä n Tapahtumia Probioottien käyttö voi laajentua muihinkin kuin maitotuotteisiin, Heli Hautaniemi .......................64 Yli 2 600 esitystä IUFoSTin elintarvikealan maailmankonferenssissa Brasiliassa, Helena Kautola..................................................................................................................................66 n Palstat Alkupaloja .......................................................................................................................................... 12 Uutuuskirjoja .....................................................................................................................................63 Haarukassa ........................................................................................................................................68 Tunnustuksia .....................................................................................................................................70 Tapahtumakalenteri ........................................................................................................................... 71 Nimityksiä ..........................................................................................................................................72 Hankintaopas.....................................................................................................................................73 n ETS-sivut Jäsenesittely: Juhani Sibakov tutkii kauran ravintokuitua ja sen uusia elintarvikesovelluksia, Anna Kojo ..........................................................................................................................................77 ETS-palsta, Anna Kojo .......................................................................................................................78 Kuva: aila hannuKSela s.20 Haasteena ruokaristiallergiat Ruokaristiallergiat ovat monitahoinen oireyhtymä. Ristiallergia koivun siitepölyn ja hedelmien ja juuresten välillä huomattiin Suomessa 1970-luvun alkupuolella. 1980-luvulla luotiin käsite selleri-pujo-mausteallergia, johon liittyi usein myös porkkana-allergia. Seuraavalla vuosikymmenellä huomio kiintyi luonnonkumin eli lateksin ja hedelmien (avokado, kastanja, banaani, kiivi ja papaija) väliseen ristiallergiaan. Viime vuosina on kiinnitetty huomiota lipidienkuljetusproteiinien aiheuttamiin, usein hyvin voimakkaisiin reaktioihin. Näitä proteiineja on erityisesti ruusukasveihin kuuluvissa hedelmissä ja marjoissa, mutta myös muissa kasviheimoissa. Palkokasvit, pähkinät ja siemenet kuuluvat usein eri kasviheimoihin, mutta niiden varastoproteiinit ovat rakenteellisesti samankaltaisia ja varsinkin serologiset ristireaktiot tavallisia, professori Matti Hannuksela kirjoittaa. Teemat & erikoisteemat Nro ilmestyyteema 5/2012 31.10. 6/2012 14.12. 1/2013 22.2. 2/2013 10.4. 3/2013 11.6. 4/2013 27.9. 5/2013 1.10. 6/2013 11.12. Kylmätekniikka & hygienia ja turvallisuus, Elintarviketieteiden seura 65 vuotta Koulutus, työhyvinvointi & johtaminen Analytiikka & tuotekehitys Prosessit, ravitsemus & aistittava laatu Kalateollisuus Tuotanto, pakkaaminen & logistiikka Raaka-aineet & lisäaineet ja sopimusvamistus Hygienia & jäljitettävyys Lihateollisuus Yrittäjyys, markkinointi & koulutus n Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisältö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita. Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija. n Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elintarviketieteiden Seura r.y. (ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teollisuuden välillä ja kattaa elintarvikekemian, -teknologian ja -ekonomian sekä ravitsemuksen ja biotekniikan alueet. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 5/2012 5 n KOLUMNI Yrittäjyys ja erilaisuus pelastavat tylsältä tulevaisuudelta Kuva: iir exhiBiTionS lTd. Supermarketeissa asioiminen vaarantaa terveytesi. Näin pitäisi lukea kauppojen ovipielissä. Tämä isojen markettien järjestelmä on keskittyneen vähittäiskaupan luomus, jossa monet ihmiset kokevat vain stressiä, sydämentykytystä ja ahdistusta. Super- ja hypermarketit ovat kuin tehtaita, joiden lopputuotteena kuluttajan jääkaappi on täytetty elintarvikkeiksi kutsutuilla tuotteilla. Viikottaisesta kaupassakäynnistä onkin tullut monelle ikävä mutta pakollinen tapahtuma. Elintarviketuotteiden merkinnöissä pitäisi puolestaan ottaa käyttöön uudenlaisia termejä kuten esimerkiksi jogurtinkaltainen ja lihankaltainen. Etenkin isot elintarvikeyritykset viilaavaat tuotteitaan koko ajan halvemmaksi, jotta ne pitävät liiketoiminnan kannattavana vähittäiskaupan luomassa hintapai- 6 neessa. Miksi turhaa tuhlata kalliita maatalousraaka-aineita, kun vedellä ja mm. paksuntajilla voi saada katteet isommiksi? Vaikka nykyisten elintarvikelisäaineiden käytössä on paljon hyvääkin, niin ne mahdollistavat myös lähes loputtoman kustannuksien alentamisen. Tietysti meidän kuluttajien pitäisi äänestää jaloillamme ja valinnoillamme – näyttää minkälaisia kauppoja ja tuotteita me haluamme. Meidän pitäisi näyttää, että arvostamme pieniä ja lähellä olevia kauppoja, joista löytyy vielä palvelua. Meidän pitäisi osoittaa, että arvostamme elintarvikkeissa hyviä raaka-aineita ja aitoja makuja. Pitäisi. Todellisuus on valitettavasti toinen. Vaikka yhä useampi meistä kuluttajista tiedostaa elintarviketarjonnan epäkohtia, niin oman arjen paineissa vain harva yksilö pystyy muuttamaan käytöstään. Käymme edelleen samassa kaupassa, missä olemme tottuneet käymään. Ostamme pitkälti myös samoja tuotteita viikosta toiseen, koska olemme niitä tottuneet käyttämään. Monella ei ole yksinkertaisesti aikaa ja energiaa etsiä uusia ratkaisuja, eikä toisaalta välttämättä edes uskoa omaan vaikutusvaltaan. Suurin osa meistä jatkaa tyytymättöminäkin niin kuin ennen, koska se nyt on vain helpompaa. Juuri tänään. Keskittynyt kauppa, jyräävä elintarviketeollisuus ja sopeutunut kuluttaja – rehellisesti sanottuna tämä asetelma ei tule muuttumaan tulevaisuudessa. Ei ole näköpiirissä mitään sellaista voimaa, mikä muuttaisi tilanteen täysin toisenlaiseksi. Suunta on selvä. Kysymys on vain siitä, kuinka tylsäksi ja harmaaksi elintarviketeollisuuden tarjonta sekä vähittäiskauppa muuttuvat? Voiko kehitystä jollain tavalla hidastaa tai jopa pysäyttää? Toivoa valoisammasta tulevaisuudesta kuitenkin on, sillä on yksi tekijä, joka voi estää elintarvikemarkkinoiden muuttumisen lopullisesti harmaaksi, tylsäksi ja mauttomaksi – Kehittyvä Elintarvike 5/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi nimittäin pienet elintarvikeyritykset. Pienet voivat, niin halutessaan, olla rohkeita, kapinallisia ja oman tiensä kulkijoita. Ne voivat antaa kuluttajille todellisia vaihtoehtoja niin tuotteiden kuin niiden ostopaikkojenkin osalta. Tuomalla kuluttajien eteen erilaisia ja omalaatuisia tuotteita pienet yritykset auttavat avaamaan kuluttajien silmiä sekä antamaan lisäkipinöitä totuttujen tapojen muuttamiseen. Uskon valoisampaan tulevaisuuteen, koska pienet elintarvikeyritykset ovat itse asiassa pakotettuja olemaan muutoksen vetureina ja elintarvikealan valopilkkuina. Pienten yritysten on mahdotonta kilpailla suoraan isojen yritysten kanssa heidän säännöillään. Yritystoiminnan perusasiat jo sanelevat tämän. Pienet yritykset eivät pysty kilpailemaan alhaisilla kustannuksilla tai isoilla määrillä, siksi niiden on selviytyäkseen löydettävä oma erikoisalueensa, jota ne pystyvät hallitsemaan. Uskon pieniin yrityksiin ja niiden voimaan, sillä niissä on oikeita ihmisiä, jotka kantavat vastuunsa. Niissä on yrittäjiä ja yrittäjämielisiä henkilöitä, jotka ovat innostuneita sekä jaksavat uskoa ja uurastaa oman asiansa eteen. Ihmiset saavat ihmeitä aikaan, eivät yritykset. Vaikka kolmen tekijän asetelmaa ei enää kokonaan voi muuttaa, niin pieniä vallankumouksia on takuulla tulossa. Tulevaisuus ei siis näytä pelkästään tylsältä ja harmaalta. Menestysreseptikin on melko yksinkertainen. Ainekset menestykseen löytyy etsimällä vastauksia kysymyksiin: Millä tavalla minä ja yritykseni voimme haastaa keskittyneen vähittäiskaupan? Miten minä ja yritykseni voimme tehdä asiat toisin kuin isot elintarvikeyritykset? Virpi Varjonen konsultti, DI Invenire Market Intelligence Oy Kehittyvä Elintarvike 23. vuosikerta ISSN 0787-8273 Aikakauslehtien liiton jäsenlehti JULKAISIJA Elintarviketieteiden Seura r.y. TOIMITUS PL 115, 00241 Helsinki p./f. (09) 547 47 00 toimitus@kehittyvaelintarvike.fi www.kehittyvaelintarvike.fi PÄÄTOIMITTAJA Raija Ahvenainen-Rantala raija.ahvenainen@kehittyvaelintarvike.fi p. 044 082 6118 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Pirjo Huhtakangas toimitus@kehittyvaelintarvike.fi p. 040 822 1370 AVUSTAJAT Anne Haikonen Anna Hillgrén Heikki Manner Kaisu Meronen Mari Sandell Jari Toivo Virpi Varjonen/Tanska Ari Virtanen/Etelä-Korea TOIMITUSKUNTA 5/2012 Raija Ahvenainen-Rantala Petri Hannula Pirjo Huhtakangas Eila Järvenpää Paula Koivisto Tiina Luoma Heikki Manner Anne-Mari Ottelin Elina Säde Juuli Seppälä Erkki Vasara NEUVOTTELUKUNTA Juha Ahvenainen Sampsa Haarasilta Eila Järvenpää Matti Kalervo Eeva-Liisa Lehto Merja Leino Jussi Loponen Janne Sallinen Tarja Suomalainen Marleena Tanhuanpää Jari Toivo Päivi Tähtinen ILMOITUSMYYNTI Infoteam Oy p. (09) 441 133 f. (09) 447 427 infoteam@infoteam.fi ULKOASU JA PAINO Vammalan Kirjapaino Oy Jyri Leskinen TILAUSHINTA 2013 Kestotilaus 59€/vsk. määräaikaistilaus 65€/vsk. oppilaitokset 48€/vsk. irtonumero 9,50€ + postituskulut vähintään 10 kpl jälkitilaus 2,50€/kpl + postituskulut Hintoihin lisätään arvonlisävero KANSIKUVA Plugi LEHDEN TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET SEKÄ ETS R.Y:N JÄSENASIAT Elintarviketieteiden Seura ry. Anna Kojo sihteeri-taloudenhoitaja PL 115, 00241 HELSINKI p. 050 337 1070, f. (09) 547 4700 info@ets.fi www.ets.fi n P u h e e n v u o r o Onko väestön kolesterolitaso kääntynyt nousuun? Suomen Lääkärilehdessä (Vartiainen ym. 2012)) ilmestyi vertaisarvioitu kirjoitus ”Väestön kolesterolitaso on vuosikymmenien laskun jälkeen kääntynyt nousuun”. Pitääkö tämä julkisuuteen voimakkaasti propagoidun ja siellä suuren huomion saanut väite paikkansa? Väite perustuu vuosien 2007 ja 2012 toteutettujen veren kokonaiskolesteroliin kohdistuneiden Finriski-selvitysten vertailuun. Raporteista ei tarkoin ilmene, ovatko monet olennaiset muuttujat, esimerkiksi näytteenottojen paikallisuus ja vuotuinen ajankohta vakioitu. Viiden vuoden aikana tapahtunutta väestön lihomista, joka vaikuttaa olennaisesti veren kolesterolipitoisuuteen, ei ole huomioitu. Miksi otoksen otos? Finriski-selvityksen kohteena olivat 25–74-vuotiaat henkilöt. Otoksessa miehiä oli 3960 (55 % kutsutuista) ja naisia 3961 (64 % kutsutuista). Hämmennystä herättää, miten näin suuri prosenttiero kutsun hyväksyneistä johtaa kuitenkin yhden henkilön tarkkuudella samaan miesten ja naisten määrään. Tutkimukseen osallistujien määrä on edelliskerrasta pienentynyt. Vastaavatko sinänsä satunnaistetusta kutsuttujen joukosta syystä tai toisesta valikoituneen joukon kolesteroliarvot koko väestömme arvoja? Näin valikoituneesta joukosta on kokonaiskolesteroliselvitykseen kelpuutettu yhä vain suppeamman joukon arvot: miehiä 2768 (edellä olevien lukujen perusteella 38 % kutsutuista, 70 % otoksesta) ja naisia 3046 (vastaavasti 49 % kutsutuista, 77 % otoksesta). Miten tämä joukko on valittu? Kummastakin otoksesta noin tuhannen henkilön poissulkukriteerejä ei ole kerrottu. On rohkea väite, että jäljelle jääneen vajaan 6000 valikoituneen henkilön sadasosan tarkkuudella ilmoitettu kolesterolin keskiarvo vastaisi koko väestömme keskiarvoa. Virhemahdollisuus on suuri. Mitkä ovat oikeita lukuja? Miesten kolesterolipitoisuuden keskiarvo on julkaisun yhteenvedon ja tekstin mukaan 5,34, mutta taulukon 2 ilmoittama arvo on 8 5,25 (arvot mmol/l). Vuoden 2007 vertailuarvoksi on ilmoitettu 5,25. Muutos miehillä on ollut siis joko 0,09 tai 0,00. Mikä on todellinen ”muutos”? Naisten kolesterolin keskiarvoksi on yhteenvedossa ja tekstissä ilmoitettu 5,31, mutta taulukossa 2 ilmoitettu arvo on 5,38, mikä sekään ei vastaa ikäryhmistä laskettavaa arvoa 5,35. Vuoden 2007 vertailuarvoksi on ilmoitettu 5,15. Muutos on siis ollut joko 0,16, 0,23 tai 0,20. Mikä arvoista on oikea? Ilmoitettujen ääriarvojen välinen ero on noin 30 %. Edellä kuvattu kokonaiskolesterolin sadasosiin kohdistuva, jo perusteiltaan epätarkka selvitys ei sovi tieteellisyyteen pyrkivään esitykseen. Määritysprosessin hajontaa näytteiden keräämisestä mittausprosessiin ei ilmoiteta. Laboratoriovaiheen systemaattiseksi virheeksi on kyllä kerrottu laiteteknisen ja inhimillisen suorituskyvyn yläraja 0,0 %. Edellä sanotun pohjalta voidaan korkeintaan todeta, että vuosien 2007 ja 2012 välillä väestömme kokonaiskolesterolipitoisuudessa ei ole tapahtunut muutosta. Suurinta hämmästystä herättää, ettei LDLja HDL-kolesteroli- sekä triglyseridipitoisuuksia ole ilmoitettu. Näiden mittaamista voi nykyisin jo ehdottomasti edellyttää. Miksei niitä ole mitattu ja jos on, miksei arvoja ole ilmoitettu? Nyt julkaisussa vain sanotaan, että kokonaiskolesteroliarvon ”nousu” riippuisi LDL-fraktiosta. Näyttöä tästä julkaisussa ei ole. Kokonaiskolesterolin todellinen merkitys? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen edustajat ovat julkisuudessa väittäneet, että nyt määritetty kokonaiskolesterolipitoisuuden ”nousu” aiheuttaisi 200–400 tapauksen verran lisäystä sepelvaltimotautikuolemissa. Julkisessa keskustelussa olisi kuitenkin huomattavasti mielekkäämpää pohtia kokonaiskolesterolin (jos tämä arvo on ylipäätänsäkään mielekäs) ja kaikkien sydän- ja verisuonitautikuolemien välistä yhteyttä. Liekö Isossa Kehittyvä Elintarvike 5/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Kohtaamisessa eroa, loppuuko elämä sepelvaltimotautiin tai esimerkiksi aivoverenkierron häiriöihin, joista aiheutuu noin 25–30 % tautiryhmän kuolemista. Asiakokonaisuutta voidaan tarkastella suomalaiseen väestöön kohdistuneiden tutkimusten valossa. KELAn Autoklinikkatutkimus (Aromaa ja Maatela 1981), jossa seurattiin viisi vuotta 40–59-vuotiaiden miesten ja naisten terveydentilaa, osoitti, ettei sydän- ja verisuonitautikuolleisuus lisäänny miehillä kolesteroliarvojen ollessa välillä 5–7 ja naisilla 6–9. KELAn ja Turun yliopiston yhteistutkimuksessa (Räihä ym. 1997) seurattiin 11 vuotta yli 65-vuotiaiden (65–80+) henkilöiden sydän- ja verisuonitautikuolemia, joiden määrä osoittautui suurimmaksi arvoilla <5.0 ja vähäisimmäksi arvoilla > 8.1. Ikääntyneitä helsinkiläisiä (75, 80 ja 85 vuotta) koskevassa tutkimuksessa (Strandberg ym. 1991) puolestaan todettiin, että ”kokonaiskolesterolipitoisuus ei erotellut sydän- ja verenkiertoelinten sairauk- sia sairastavia henkilöitä terveistä henkilöistä. Päinvastoin, korkea kolesterolipitoisuus korreloi positiivisesti hyvään terveydentilaan”. Miesten ikäryhmissä kolesterolipitoisuuden keskiarvo oli välillä 5,5–5,8 ja naisten 6,3–6,9. Liian pitkälle vietyä pohdintaa? Näiden tutkimusten valossa julkaisun millimoolin sadasosiin perustuvat valikoidut väitteet ovat lähinnä absurdeja ja väestöämme harhaanjohtavia. Tilanteessa, missä on huolta työllisyydestä ja perheen taloudesta, ei perusteetta tule lisätä paineita. Se ei voi olla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tarkoitus. Lopuksi artikkelissa pohditaan kokonaiskolesterolitason ”nousuun” vaikuttaneita te- kijöitä, etenkin ravinnon vaikutusta. Ne ovat kirjoittajien henkilökohtaisia näkemyksiä ja olettamuksia, ei tieteelliseen näyttöön perustuvia. Kriittisessä tarkastelussa tämä osio olisi toimitusvaiheessa tai viimeistään vertaisarvioinnissa pitänyt hylätä. Nyt se ennestään heikentää epätarkan artikkelin muutoinkin horjuvaa luotettavuutta. π Kari Salminen professori viitteet aromaa a. & maatela j. 1981. a Search for optimum values: Prognostic evaluation of reference values. Kirjassa: gräsbeck r. & alström T. (eds) reference values in laboratory medicine. ed.. john Wiley & Sons ltd. räihä i. ym. 1997. effect of serum lipids, lipoproteins, and apolipoproteins on vascular and nonvascular mortality in the elderly. arteriosc. Tromb. vasc. Biol.17:1224−1232. Strandberg T. ym. 1991. Seerumin lipidiarvot helsinkiläisillä vanhuksilla. Suom. lääkäril. 46:1256−1260. vartiainen e. ym. 2012. FinriSKi-tutkimus: väestön kolesterolitaso on vuosikymmenien laskun jälkeen kääntynyt nousuun. Suom. lääkäril. 67:2364-2368a. Kts. myös Kela, Tätä tutkimme: veren kolesteroliarvot eivät ennusta sydän ja verisuonitautikuolemia eläkeikäisillä. joulukuu 1997. Yhteinen verkosto. Rajattomia ratkaisuja elintarviketeollisuudelle. Univarin teknisten osaajien verkosto tarjoaa teille innovatiiviset ainesosat ja ratkaisut. Ainutlaatuinen valikoima raaka-aineista erikoistuotteisiin ja lisäaineisiin maailman johtavilta tavarantoimittajilta tarjoaa tuotepohjaisia ratkaisuja ekologisen tuotannon haasteisiin. www.univar.fi Food 2012 Finland.indd 1 2012-04-02 13:28:20 n P u h e e n v u o r o Voi hyvät hygieniat! Lait ja pykälät ovat muuttuneet sitten viime Kehittyvä Elintarvike -lehden hygieniateeman. Ihan kaikesta ihmisten syöttämisestä ei tarvitse enää virallisille omaisille ilmoitella, eikä vähäriskisen toimijan tarvitse byrokratian tuntemuksella itseään riskeerata. Vaikka lainalaisuuksia on muutettu, sitä eivät lain alamaiset juuri ole huomanneet, sillä tarkastuskäytäntö muuttuu hitaammin kuin kolibakteeri lisääntyy pakasteissa. Esimerkit kertovat Tarkastaja teki elintarvikelaitoksen käyttöönottoa edeltävää katselmusta. Kierrettyään laitoksen ja katseltuaan kymmeniä metrejä tuoteputkistoja, hän tiedusteli pesukeskukseen päästyään yrityksen edustajilta, että miten nämä kaikki putket oikein kuivataan sisäpuolelta. Tarkastaja huomasi hedelmäkastiketta myymälän hyllyssä. Omavalvonnassa tuotteen valmistaja oli kyllä maininnut hedelmien käytön raaka-aineena, mutta ei juuri kyseistä, vähän harvinaisempaa hedelmää. Kastike oli hapan, pH alle 4,5, ja täytetty kuumiin pakkauksiin kuumana yli 90 °C:na, mutta ei aseptisissa olosuhteissa. Tarkastaja alkoi käydä kuumana. Epäily heräsi toiminnan olennaisesta muutoksesta, juuri sitä hedelmää kun tuottaja ei ollut ilmoittanut käyttävänsä. Tulkinta oli, että kastike voi olla vaarallinen, kenties botuliinia sisältävä. Ukaasi kävi välittömästä myynnistä poistamisesta ja kattavasta takaisinvedosta. Ulkomailla kohtaa löysempää hygieniahuoltoa, kuvassa nizzalaisen ravintolan kalatiski. Kylmäkoneita ei tarvita lämpimässä ilmanalassa. Keskusvirasto teki elintarvikehygieniaselvitystä, lie ollut jokin EU-asia. Leipomossa selvittäjä pysähtyi nostatusradan äärelle ja totesi, että tällaiset avoimet kuljettimet ovat hygienia- ja vierasesineriski. Niiden pitäisi olla umpinaisia, katettuja. Kokeilkaapa huviksenne rakentaa leipomoon puulämmitteinen uuni! Polttopuut ovat varmaankin maailman suurin elintarvikehygieeninen riski. Ne pitää pastöroida, ellei peräti steriloida ennen elintarvikehuoneistoon tuomista. Tai esittäkääpä terveystarkastajalle, että leipomossa ei tarvitse käyttää desinfiointiaineita! Tai laittakaa lvi-suunnitelmaan tavalliset käsienpesualtaan hanat. Tai suunnitelkaa konditoriatila ilman huoneilman jäähdytystä. Valvonnan kommentit ovat varsin jäähdyttäviä sekä hyvin vähän viihdyttäviä. Käytännönharjoittelu pakolliseksi Hygieeninen menuvahti istuu korsikalaisessa ravintolassa kuin kanta-asiakas. 10 Kun toisaalla elintarvikkeiden valmistajia valvotaan suurennuslasin kanssa, toisaalla ei käytetä edes hajuaistia. Siitä kertoo uusi raatoralli. Kuollutta eläintä ei enää saa haudata maahan, vaan se täytyy kuljetuttaa jompaankumpaan destruktiolaitokseen. Jo nyt on kuulunut kummia eri puolelta maata, raadot muhivat päiväkaupalla ennen Kehittyvä Elintarvike 5/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi noutoa, noutoautoista valuu nesteitä pitkin maita ja mantuja. Kumpi mahtaa olla hygienian kannalta parempi, pöpöjen pitäminen tilan rajojen sisäpuolella vai kuljettaminen ja levittäminen maan äärestä toiseen? Moneen opinahjoon vaaditaan käytännön harjoittelu jo ennen pääsykoetta, tarkoituksena on tietenkin estää kaikenmaailman turistien tulo alalle. Harjoittelu vaaditaan Viikkiinkin, mutta ei elintarvikepuolelle. Muissakaan elintarvikealan yliopisto-opetusta antavissa oppilaitoksissa ennakkoharjoittelua ei ole. Jos tai oikeastaan kun lainkirjoittajilla ja tarkastajilla ei ole minkäänlaista käytännön kokemusta elintarvikeprosesseista ja teollisuusmittakaavan valmistuksesta, törmätään putkien kuivaukseen, pullan putkeen laittoon ja halkojen kuumennukseen ennen niiden polttamista. Miten ihmeessä kaikkien puulämmitteisten uunien leipää vuosikymmenet syöneet kuluttajat ovatkaan selvinneet sairastumatta! Intiassa leivinuunit muuten lämmitetään lehmänlannalla… Raatosirkus taas osoittaa, miten helppo kirjoituspöydän ääressä on kirjoittaa kaikenmaailman säädöksiä, kun ei ole käytännöstä hajuakaan, vaikka seurauksena nimenomaan on hajua käytännössä. Lait, asetukset ja säädökset on vielä kirjoitettu niin, että tarkastuksella on tulkinnanvalta. ”Helposti puhdistettava, hyvä hygieniakäytäntö, asianmukainen kapasiteetti, riittävä määrä käsienpesupisteitä, riittävä valaistus” takaavat mielivaltaa ja erimielisyyksiä, vaikkei tarkastajalla mieli valtaan tekisikään. Lainlaatijat ovat yleensä juristeja, ehkä tässä onkin takana työllistämispolitiikka. Elintarvikeyritysten kokemuksia kuunnellessa tuntuu siltä, että elintarviketarkastajien yleinen pätevyysvaatimus on kiitettävin arvosanoin suoritettu bakteerikammo. Jos se vielä yhdistyy hysteeriseen luonteenlaatuun, hygieniasekametelisoppa on uhkasakkoa vaille valmis. Kun yrittäjä joskus allergisoituu valvonnalle ja vie kyseenalaisen, joskus liki mielivaltaisen tarkastuskäytännön julkisuuteen, tarkastajat ja hygieenikot vetäytyvät virkasalaisuuden taakse, ”viranomainen ei voi kommentoida yksittäistapauksia, olemme vaitiolovelvollisia”. Näin keskustelu tosiaan on ja jää vaiti! Onneksi sentään muutama keittiömestari taannoin kunnolla pillastui, mikä osaltaan sai aikaan lainsäädännön muutokset. Puhtaus ei aina ole puoli ruokaa Useissa niin suomalaisissa kuin ulkomaisissakin tutkimuksissa on havaittu, että astmaa ja allergioita on sitä enemmän, mitä siistimmissä ja hygieenisimmissä oloissa lapset ovat kasvaneet. Elimistö ei opi tuottamaan vastaaineita taudinaiheuttajia vaan itseään vastaan. Syömme puhdasta, bakteerien raadoistakin vapaata ruokaa, käytämme desinfioivia käsienpesu- ja tiskiaineita, huuhtelemme suumme desinfioivalla suuvedellä, putsaamme ja puleeraamme. Olemme hygieniahysteerikkoja. Kunnallinen elintarvikevalvonta väittää toimivansa riskinarvioinnin perusteella. Mutta varsinkin kuumennettavien tuotteiden kohdalla tuntuu, että riskiä liioitellaan ties kuinka monenteen potenssiin. Raaka-aineenkin pitäisi olla liki bakteeritonta, vaikka se tulee pelloilta ja pientareilta. Entäpä jos kuumennus-käsittelyissä nitistetyt bakteerit vaikuttavatkin allergioita estävästi? Tuottajien, valmistajien ja valvonnan yhteistyöllä on toki saatu hyvääkin aikaan, etenkin eläintautipuolella. Salmonellan nujertamisessa olemme onnistuneet niin hyvin, että siinä on muillakin oppimista – tietämys on jopa vientitavaraa. Ja yhteinen on näkemys myös antibioottien käytöstä, vain tarpeeseen ja täsmäiskuina. Ajoittaisesta hygieniahysteriasta huolimatta olemme kaukana amerikkalaisten kloorihuuhteluista ja holtittomasta antibioottien käytöstä. Mutta siitä huolimatta, kyllä on kir… siis järjelle töitä! Lisätään nyt ensin elintarvikeyritysten omavalvontaan kohta, jossa tehdään riskinarvio elintarvikevalvonnan – ja -tarkastajan riskistä yritykselle. π Heikki Manner varapuheenjohtaja Elintarviketieteiden Seura ry PS. Tuohon putkien kuivauskysymykseen hölmistynyt tuotantopäällikkö muuten vastasi: ”laitetaan talonmiehen kissa hännästä naruun ja vedetään vastakarvaan läpi”. Tässä nizzalaisessa pikkuleipäkaupassa asiakas voi vaikka kosketella tuotteita. KuvaT: heiKKi manner n a l K u P a l o j a Suomessa hyvät mahdollisuudet kasvattaa lähikalan osuutta WWF Suomen teettämä raportti kertoo, että Itämeren kalaa, kuten särkikaloja ja silakkaa, voisi syödä nykyistä paljon enemmän kalakantojen vaarantumatta. Itämeren kaloilla voitaisiin myös korvata ulkomailta tuotua kalaa ja valmistaa pienistä särkikaloista ja silakasta kalanrehua. WWF Suomi selvitti yhdessä kestävän kehityksen asiantuntijayhtiö Gaia Consulting Oy:n kanssa Itämeren alueen kalavarojen riittävyyttä alueen asukkaille. – Kaiken kaikkiaan särkikalojen käyttämättömän lisäkalastuspotentiaalin avulla ravintokalan kulutusta voitaisiin Suomessa lisätä jopa 10–30 prosenttia tai korvata sillä merkittävä osa tuontikalasta, meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen WWF Suomesta kertoo. Nykyisin Suomessa syödystä kalasta yli 70 prosenttia tuodaan muualta. Lisäksi kotimaista kalaa vietiin ulkomaille 60 000 tonnia vuonna 2011. Kuva: Pro Kala ry Kotimaiset kauppaketjut potentiaalisia vientiväyliä Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke toteutti kevään ja kesän 2012 aikana selvityksen elintarvikeyritysten vientimahdollisuuksista kotimaisten kauppaketjujen kautta. Sen mukaan kotimainen kauppaketju on potentiaalinen vientiväylä elintarvikeyrityksille. Valikoimaanottopäätökset ovat pääasiallisesti maakohtaisia, ja kauppojen valikoimat muodostetaan asiakkaiden tarpeiden mukaan. Tuotteen on lunastettava paikkansa kohdemarkkinoilla sekä kuluttajakysynnän että paikallisen hintatason mukaisesti. Tuotteiden ei kuitenkaan tarvitse olla kauppaketjun kotimaisessa valikoimassa päästäkseen ulkomaiseen valikoimaan. Selvityksessä pääpaino oli SOK:lla ja Stockmannilla, koska ne toimivat jo ulkomailla. Selvityksen toteutti kauppatieteiden ylioppilas Isa-Maria Ääri, jonka tukena oli VARRUn koordinaattori Johanna Kähkönen. Läpinäkyvyys pienten yritysten kilpailuvaltti Jäljitettävyyden toteuttaminen on usein pienelle yritykselle helpompi kuin isolle. Kun yrittäjä antaa tuotteelleen tarinan ja sen juuret kerrotaan, tuote saa kasvot. – Yrityksen syntyhistoria, taustat ja tuotteen kehitysvaiheet ovat erittäin mielenkiintoisia. Yrittäjien omat ajatukset ja näkemykset tuotteista ovat ainutlaatuisia ja kuulemisen arvoisia. Kuluttaja voi kokea tuotteen ihan eri tavoin, jos hän tietää, mitä kaikkea siihen liittyy, kuvaa ORIGO-hankkeen projek- 12 tipäällikkö Jouko Kirjavainen. ORIGO – Alkuperä jäljitettävissä -hankkeen avulla pienet luonnontuote-, vilja- ja kasvissektoreiden yritykset pystyvät tuomaan tehokkaasti esille jäljitettävyystietoja, kertomaan oman tuotteensa tarinan ja lisäämään valmistusketjun läpinäkyvyyttä. Foodwest Oy:n valtakunnallinen projekti toteutetaan 2012–2013. Sen päärahoittaja on Maa- ja metsätalousministeriön Laatuketju. Kehittyvä Elintarvike 5/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Suomalaista koulu ruokaa MoMassa New Yorkin maailmankuulussa modernin taiteen museossa MoMassa maisteltiin lokakuussa suomalaista kouluruokaa. "Back to School: Taste of Finland" -lounastapahtuma oli osa MoMan Century of the Child: Growing by Design 1900–2000 -näyttelyä. Kouluruokamenun suunnitellusta ja toteutuksesta vastasi suomalainen huippukokki Petteri Luoto. Koululounaalla tarjoiltiin konstailemattomia makuja, kuten lohikeittoa tillikurkkujen kera ja lisukkeena ruisleipää. Jälkiruokana nautittiin mm. perinteistä vispipuuroa maidolla. Lounastapahtumassa kerrotaan laajemmin kouluruuasta. Koululounasidea syntyi MoMan kuraattorien, Juliet Kinchinin ja Aidan O'Connorin, aloitteesta. He olivat tehneet jo useamman vuoden ajan yhteistyötä Suomen New Yorkin pääkonsulaatin kanssa Century of the Child: Growing by Design -näyttelyn osalta. Kraft Foodsista Mondel¯ez International Kraft Foodsin uusi nimi Mondele¯ z International astui voimaan 2.10. Juridisesti nimi muuttuu Mondelez ¯ Internationaliksi 29.4.2013. Yrityksellä on 26 000 työntekijää 17 maassa. Yhtiö on Euroopassa alansa johtaja suklaa-, keksi-, kahvi-, juusto- sekä purukumit ja makeiset -kategoriassa. Atlas Copco Typpigeneraattorit Monelle yritykselle typpi on yhtä tärkeä käyttöhyödyke kuin vesi, sähkö tai paineilma. Atlas Copco tarjoaa yrityksellesi luotettavan typen lähteen, joka toimii edullisesti ja turvallisesti. Myymme ja vuokraamme typpigeneraattoreita kaikkiin tarpeisiin, tuotoille 1,8 m3/ h 5000 m3/h ja puhtaustasoille 95 % - 99,999 % . Oy Atlas Copco Kompressorit Ab www.atlascopco.fi n a j a n K o h T a i S T a Eviran pääjohtaja Matti Aho: Kolmiportainen valvonta organisaatio tarpeeton? Eviran pääjohtaja Matti Aho epäilee moniportaisen valvontaorganisaation mielekkyyttä. – Onko kolmiportainen organisaatio enää tarpeen, kun maahan on saatu ympäristöterveydenhuollon yksiköt, hän kysyy. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran pääjohtajana toukokuun alusta lähtien työskennellyt Matti Aho ei usko komentotalouteen. – Tietäminen ja ymmärtäminen ovat avainasemassa, hän tähdentää. Vuoden 2013 alussa Suomessa on 64 ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaaluetta ja yksikköä, joissa kussakin on vähintään kymmenen ympäristöterveydenhuoltoon keskittyvää ammattilaista. Poikkeukset ovat mahdollisia harvaan asutuilla alueilla kuten Lapissa. – Jos kuntauudistus ja/tai sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus tuovat uusia rakenteita, ympäristöterveydenhuolto sopeutuu siihen: peruspalikat ovat meillä jo kasassa, Aho vakuuttaa. Hänen mielestään valvontaorganisaatiota pitää kehittää unohtamatta sitä, että myös lihantarkastuksessa ”katseen on käännyttävä ruhojen viiltelystä kohti ennakollista valvontaa lähtötiloilla”. Mikä sitten on muuttumassa käytännön elintarvikevalvonnassa? – Elintarvikevalvonnan auditoinneilla haetaan parhaillaan yhteistä toimintatapaa koko maahan. Toinen keino on Oiva-hymynaamajärjestelmä, jonka tavoitteena on arvioida kaikkia toimijoita samalla tavalla, samoin kriteerein ja samalla tavalla raportoiden, Matti Aho tiivistää. Hymynaamat otetaan käyttöön Suomessa vaiheittain. Ensimmäinen, 1.5.2013 voimaan tuleva vaihe koskee elintarvikkeiden myyntiä Moniportainen elintarvikevalvonta Pääjohtaja Matti Aho perää koko elintarvikeketjua syvään yhteistyöhön, jotta Suomessa päästään eroon elintarvikevalvonnan virkavaltaisesta toimintatavasta. Elintarvikevalvonta on moniportaista. Kunnat järjestävät elintarvikevalvonnan yhteistoiminta-alueittain. Teurastamoiden ja niiden yhteydessä olevien laitosten valvonnasta ja lihantarkastuksesta vastaa Evira. Aluehallintoviraston tehtävänä on ohjata kuntien elintarvikevalvontaa. Ne tekevät mm. elintarvikevalvonnan vaatimuksenmukaisuuden arviointeja kunnallisissa elintarvikevalvontayksiköissä. Evira johtaa ja kehittää elintarvikevalvontaa koko maassa ja varmistaa tutkimuksella ja valvonnalla elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua sekä kasvien ja eläinten terveyttä. Tulli valvoo EU-maista ja kolmansista Kuva: evira/veiKKo SomerPuro 14 Kehittyvä Elintarvike 5/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi maista tulevia muita kuin eläinperäisiä elintarvikkeita, joita taas valvoo Evira. Puolustusvoimat valvoo omalla alueellaan elintarvikkeiden vaatimuksenmukaisuutta ja turvallisuutta. Yritykset vastaavat tuottamiensa elintarvikkeiden turvallisuudesta omavalvonnalla. Sillä varmistetaan elintarvikkeiden hyvä kemiallinen, fysikaalinen ja mikrobiologinen laatu sekä se, että ne eivät aiheuta vaaraa ihmisen terveydelle eivätkä johda kuluttaa harhaan. Alkutuotannon omavalvonnaksi riittää tukijärjestelmän kuvaaminen, ja rehualan alkutuotannon toimijoita velvoitetaan pitämään rehukirjanpitoa. Eviran tieteelliset tutkimushankkeet (Nimi, hankevuodet ja yhteistyökumppanit) Kansallisesti merkittävät ja Suomea uhkaavat virustartunnat • Rabies-esiintyminen, vastustus ja rokotukset (2009–2014), yhteistyötahot HY/ELTDK, HY/ LTKM, TY ja RKTL • Kalojen tarttuva verenvuotoseptikemia (VHS) Suomessa. Viruskantojen tutkimus ja taudin epidemiologia sekä vastustus (2010–2013), DVL (EU-referenssilaboratorio), Århus ja HY/ ELTDK • Uudet iridovirustaudit kasvavana uhkana Euroopan luonnonkaloille ja vesiekosysteemeille (2005–2012), DVL (EU-referenssilaboratorio) ja muita EU-laboratorioita. • Poron Parapoxvirus tartunnat (2009–2012), Moredun Research Institute, UK, HY ja muita ulkomaisia laitoksia. • Influenssatutkimukset (2009–2012), HY/ ELTDK, EU-Flunet, EU-referenssilaboratorio UK; EU, sikainfluenssalaboratoriot • Pienten märehtijöiden Lentivirus- ja prionitartunnat (2009–2014), EU Neuroprion – Network of Excellence of the Prion diseases (TSE), HY/ ELTDK Eläinten terveydenhuolto ja hyvinvointi • Nautojen hengitystie- ja suolistotulehdukset, utaretulehduksen prevalenssi ja tarttuvat sorkkataudit (2009–2014), HY/ELTDK, liha- ja maitoteollisuus. • Sikojen hengitystietulehdukset. Hankeaikataulu (2010–2014), HY/ELTDK, lihantuotantoteollisuus, vetäjä HY/ELTDK. ja tarjoilua kuluttajille. Viranomaisten valvontatulos pitää julkistaa tarjoilupaikan tai myymälän ovenpielessä Oiva-hymysymboleilla. Matti Aho muistuttaa, että toimijoiden on kannettava vastuu omien tuotteidensa elintarviketurvallisuudesta. Viranomaisten tehtävä on puolestaan huolehtia siitä, että toimijat ymmärtävät vastuunsa. – Toimintatapojen on pakko muuttua. Ratkaisevaa elintarvikkeiden laadun ja turvallisuuden kannalta ovat lopulta toimijoiden oma vastuu ja halu. Tyhjästä ei kuitenkaan tarvitse lähteä liikkeelle: suomalaiseen alkutuotantoon on kehitetty laatujärjestelmiä, joiden tulokset näkyvät myös kaupassa, Aho kertoo ja viittaa muun muassa kasvihuoneviljelyn ja sisävesikalastuksen laatujärjestelmiin. Tutkimus hyötyy valvontatiedoista Matti Aho on tyytyväinen Suomen 2000-luvun alun päätökseen kehittää valvontaa riskinar- • Mehiläistautien esiintyvyystutkimus; EU-pilotti (2012–2016), Mehiläishoitajien liitto, MTT • Uudet eläinten hyvinvointia heikentävät perinnölliset sairaudet (2006–2012), HY. • Tarttuvien tautien hallinta hevosen hyvinvoinnin ja elinkeinon tukena (2010–2012), HIPPOS, HY/ ELTDK, Suomen hevostietokeskus Eläinten bakteeri-infektiot, elintarvikevälitteiset bakteerit, antibioottiresistenssi – vaikutus eläintuotantoon ja elintarviketurvallisuuteen • Eläintuotannon uudet epätyypilliset zoonoosiuhkat (suoliston ulkopuoliset patogeeniset E. coli- bakteerit ja ESBL - E. coli-bakteerit). (2010– 2014), THL, HY/ELTDK • E. coli -bakteerit eläintautien aiheuttajina (2004–2015), HY/ELTDK. • Metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus (MRSA) kotieläimillä ja sen merkitys eläinten ja ihmisten välisiin tartuntoihin (2011–2014), THL, HY/ELTDK, sairaanhoitopiirit, Technical University of Denmark (Tanska) ja Istituto Zooprofilattico Sperimentale (Italia) •Sianlihan tuotanto ja mikrobilääkitys – mikrobilääkeresistenssi ja sen taloudelliset vaikutukset (2007–2012), HY/ELTDK, SVA. • Lypsylehmistä eristettyjen stafylokokkikantojen metisilliiniresistenssi (2008–2014), HY ELTDK. • Enteropatogeeniset yersiniat porkkanavarastoissa: esiintyminen, mahdolliset saastumisreitit ja merkitys ihmisten tartunnoissa (2012– 2014), THL, HY/ELTDK vioinnin pohjalta. – Olen ylpeä, että pidimme päämme. Nyt se haukkuu hintansa. Kysymykseen, tuottaako valvonta tulosta, vain tiede antaa vastauksen. Tiede hyötyy siitä, että valvonta tuottaa valtavasti dataa, joka on tutkimuksen käytössä, Aho tarkentaa. Perusideana on soveltava tutkimus: sekä seurantadatan analysointi että analyysimenetelmien kehittäminen. – Evira on Suomen suurimpia laboratorioita, mikä velvoittaa pitämään osaamisen kansainvälisellä tasolla. Epidemiologia on arkipäivästä perustyötä, mutta esimerkiksi molekyylibiologian alueella meillä on huikeita tuloksia, Aho iloitsee. Huippusaavutuksena hän pitää sitä, että Eviraan ymmärrettiin perustaa riskinarvioinnin yksikkö. Siellä on kehitetty menetelmiä, joita on otettu käyttöön muuallakin, muun muassa EFSAssa. Yksikössä on kehitetty Taudit luonnonvaraisissa ja tarhatuissa eläimissä sekä kaloissa ja ravuissa • Luonnoneläinten loistutkimukset Suomessa (2009–2013), METLA, HY/ELTDK, RKTL, OY. • Ekinokokkoosi (2012–2016), HY/ELTDK, METLA, Aristoteles University, Thessaloniki, Dublin Veterinary College • Rapuruton diagnostiikka ja epidemiologia sekä rapujen terveydenhuolto. vaihe 2. (2012– 2015), RKTL, Metsähallitus, JSY, Veterinärinstitut Norja. Kemiallinen ja ravitsemuksellinen elintarviketurvallisuus • Uudet mykotoksiinit ja niiden toksikologiset vaikutusmekanismit (Akatox), (2008–2012), HY, ISY,TY; Vet. Inst. Norja. • Endofyyttiset toksiinit rehuissa (2009–2012), OY, UTu, NVI, MTT • Asetaldehydi elintarvikkeissa (2010–2014), KarolinskaInstitut, Ruotsi ja University of Leicester, UK. • Edistyneet analyyttiset menetelmät elintarvikkeiden haitallisten komponenttien detektoimiseksi, (2011–2015), VTT, TEKES • Total Diet Study (2012–2015), EU-hanke, jossa mukana 26 jäsenvaltiota • Biokaasuprosessin materiaalivirtojen hyödyntäminen (2008–2012), MTT, JY, VTT, 14 yritystä muun muassa salmonellojen aiheuttamaa, koko elintarvikeketjun kattavaa riskiä mallintava matemaattinen malli, jota käytetään nyt perustana eurooppalaista valvontaa kehitettäessä. – Onneksi riskinarviointityö on meillä hyvin arkista ja syvällä toiminnassamme: luonteva osa toimintaamme, Aho toteaa. Ilmastonmuutos vaatii uutta toimintatapaa Elintarviketurvallisuuden sekä eläinten hyvinvoinnin ja kasviterveyden lisäksi Evira panostaa muun muassa vastuullisuuteen ja ilmastomuutosvaateisiin. – Ilmastonmuutos on jo täällä. Sää on lämmennyt ja kosteus lisääntynyt, mikä näkyy jo nyt ehkä rankimmin kasviterveyspuolella. Suomen vastuu elintarviketuotannosta kasvaa, kun maataloustuotannon edellytykset heikkenevät muualla. On siis varmistettava, >> www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 5/2012 15 n a j a n K o h T a i S T a että meillä säilyy kyky tuottaa tarpeeksi ruokaa vielä 30–50 vuoden päästä, Matti Aho painottaa. Hän perää koko elintarvikeketjua työhön uusien vaatimusten saavuttamiseksi. Ravitsemusriskit kasvavat Suomessa valmistuu ensi vuonna kolmas elintarviketurvallisuusselonteko, jossa ravitsemukselliset riskit ovat entistä voimakkaammin esillä. Ravitsemuskysymyksissä Eviran lähimpiä yhteistyökumppaneita ovat sosiaalija terveysministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. – Evira tuo ravitsemukseen turvallisuusnäkökulman, muun muassa lisäaineiden saannin arvioinnin ja ihmiselle haitallisten aineiden, kuten akryyliamidin ja punaisen lihan nitriittien ja nitraattien saannin arvioinnin, Aho täsmentää. Aho on innokas luomuruuan puolustaja ja kannustaa kehittämään tuotantotapaa edelleen. – Luomussa minulle tärkeää on eläinten hyvinvointi. Kannustan tuotantotapaan, johon liittyy pyrkimys laadun jatkuvaan kehittämiseen. Luomuun tämä on jo sisäänrakennettu, Aho sanoo. π Elintarvikehygienia koukutti Matti Aho tunnustaa, että elintarvikehygienia koukutti hänet jo opiskeluaikoina. – Elinlääketieteellinen koulutus oli pitkälle kädentaitojen harjoittamista. Opiskelussa elintarvikehygienia oli ensimmäinen asia, jossa tuntui olevan oikeasti draivia, Aho sanoo. Elintarvikehygienia vei hänet mennessään ensin tutkijaksi, sitten virkamieheksi. Nykyiseen työpaikkaan Eviran pääjohtajaksi oli Ahon mukaan helppo tulla, koska hän oli tulosohjannut toimialaa kymmenen vuotta maa- ja metsätalousministeriössä. Toimialan lisäksi merkittävä osa eviralaisista on entuudestaan tuttuja, sillä vuonna 1983 valmistuneen Ahon ensimmäinen työpaikka oli Valtion eläinlääketieteellinen laitos. – Palasin ensimmäiseen työpaikkaani. Asiat ja ihmiset ovat tuttuja, mutta mittakaava on eri. Ministeriössä eurooppalainen yhteistyö vei suurimman osan työpanoksesta, nyt kansallinen toimeenpano, hän summaa. Aho sanoo, että kuusi ensimmäistä toimintavuotta ovat hioneet eviralaisia yh- teen. joten on ”aika katsoa ympärille”. – Eviralainen kulttuuri on olemassa ja totta: yhteinen laatujärjestelmä ja hallinto ovat pakottaneet organisaatiot yhteen. Kuva: evira/veiKKo SomerPuro Pirjo Huhtakangas Eviran riskinarviointihankkeet (Nimi, hankevuodet ja yhteistyökumppanit) Eläintaudit ja kasvinterveys • Eläintautiriskien hallinta kotieläintalouden rakennemuutoksessa (MAKERA), 2009–2013, MTT Taloustutkimus • Eläintautiseurannan kohdistumisen ja merkittävyyden tutkiminen karjujen ja keinosiemennyksen osalta (2012) • Elävien karjujen tuonti Tanskasta, PRRS:n riskinarviointi (2012), ETT • Luomukalkkunan tautiriskit (2012–2013), SataFood, MTT Taloustutkimus, Siipikarjaliitto, Suomen Rehu, Pro Luomu • Nopeiden riskinarviointimenetelmien kehittämishanke (2012–14) • Kasvinterveyteen liittyvän riskinarvioinnin aloittaminen tunnistamalla olennaiset kasvintuhoojat priorisointimallin avulla sekä kasvinterveyden yhteistyöverkoston perustaminen (MAKERA), 2011–2013, HY, MTT Mikrobiologinen elintarviketurvallisuus • RiskSheriff-työkalun kehittäminen elintarvike- 16 valvontakohteiden riskiluokitteluun (vaiheet IIII), 2009–2012 • Virusten detektio ja hallintakeinot prosessiympäristössä (TEKES), 2009–2012, HY, VTT, yrityksiä • EHEC-bakteerin tartuntalähteet ja niiden riskinhallinnan taloudellinen merkitys (MAKERA), 2009–2012 • Kampylobakteeririskit elintarvikeketjussa ja ympäristössä (MAKERA-haku 09/2011), 2012– 2014, HY • Vaaroille altistuminen - kemiallisen ja mikrobiologisen elintarvikeriskin arviointi ympäristössä (MAKERA-haku 09/2011), 2012–2014, THL • Modular risk assessment model for chemical and microbial food safety, (SuomenAkatemianhaku 09/2011), 2012–2016, THL, INRA ja ANSES Ranska. Kemiallinen ja ravitsemuksellinen elintarviketurvallisuus • Orgaaniset tinayhdisteet (OT-yhdisteet) Itäme- Kehittyvä Elintarvike 5/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi ren kalassa ja kalan maksassa (2010–2012), THL, RKTL, SYKE • PCDD/F-, PCB- ja PBDE-yhdisteiden kulkeutuminen porosta vasaan (2010–2012), THL, RKTL, OY • Riskinarviointi lasten ja aikuisten altistumisesta nitraatille ja nitriitille (2009–2012), THL, Tullilaboratorio • PLANTLibra; Plant food supplements: Levels of Intake, Benefit and Risk Assessment (EU), 2010–2014, THL ja 13 muuta maata • Turvallisia lannoitevalmisteita biokaasulaitoksista (BIOSAFE/MAKERA), 2010–2012, MTT, VTT ja yrityksiä • Suomalaisten lasten altistuminen raskasmetalleille - kumulatiivinen riskinarviointi (2011– 2014), yhteistyötaho mm. Tullilaboratorio • Dioksiinit ja PCB:t elintarvikkeissa ja niiden merkitys ravinnossa hyöty-haitta-analyysin mukaan (2012), MMM, THL, SYKE, RKTL ILMOITUS Ammeraal Beltech ja elintarviketurvallisuus Elintarviketuotannossa jokainen kuljetin ja sen komponentit vaikuttavat hygieenisyyteen ja elintarviketurvallisuuteen. Johtavana elintarviketeollisuuden prosessi- ja kuljetinhihnojen valmistajana Ammeraal Beltech on ottanut hygieenisyyden yhdeksi tuotesuunnittelun kulmakivistä. Käyttöolosuhteet ja kuljetettavien tuotteiden ominaisuudet on aina otettava huomioon suunniteltaessa parasta ratkaisua. Ammeraal Beltech on ollut mukana jo useiden vuosien ajan kehittämässä uusia standardeja kuljetinhihnojen hygieniaominaisuuksiin. Jatkuvan tutkimuksen ja tuotekehittelyn tuloksena olemme lanseeranneet laajan valikoiman elintarviketurvallisia tuotteita. Antimikrobiset hihnat – parempaa hygieniaa Ammeraal Beltechin antimikrobinen hihnavalikoima perustuu hopeaioniteknologiaan, eikä sen vaikutus häviä käytössä. Se on tutkitusti vaaraton ihmisille, mutta se suojaa useimmilta mikro-orgaanisilta epäpuhtauksilta. Antimikrobihihnoja on saatavilla Ropanyl (polyuretaani) ja Nonex (elintarvikehyväksytty PVC) hihnavalikoimista myös sinisenä. Ominaisuus on sekä hihnan ylä- että pohjapuolella antaen näin parhaan mahdollisen suojan. Vähentää bakteerikasvua hihnalla Parantaa hygieniaa Vähentää kontaminaatioriskiä Lohkeamaton pinta Pidempi käyttöikä Helppo puhdistaa Vähemmän mikrobeja ja bakteereja Rispaantumaton kudos Footless-kolat – vastaus hygieniavaatimuksiin Yksi Ammeraal Beltechin hihnojen lisävaruste on korkeataajuushitsauksella kiinnitettävä Footless-kola. Se on ihanteellinen ratkaisu telan halkaisijan ollessa pieni. Hygieeninen Footless-kola puhdistuu helposti ja nopeasti tasaisen liitoskohdan ansiosta. Saatavilla on laaja valikoima erilaisia Footless-kolia myös sinisenä. Helppo puhdistaa Vähentää kontaminaatioriskiä Vähemmän bakteereja Nopeampi puhdistaa Siistimpi ulkoasu Siniset hihnat – vastaus hygieniavaatimuksiin Ammeraal Beltechin siniset hihnat auttavat elintarviketurvallisuuden toteuttamisessa. Parantaa hygieniaa Vähentää kontaminaatioriskiä Tuotevastuuriitojen riski pienenee Helppo puhdistaa Rasittaa vähemmän silmiä KleenEdge® - suojaa kontaminaatioriskeiltä KleenEdge® -hihnoissa on nimensä mukaisesti reuna, joka pysyy siistinä käytössä. Tämä ominaisuus torjuu reunan kulumisen aiheuttamaa likaantumisriskiä, lisäksi korkealaatuinen elintarvikehyväksytty polyuretaanikerros parantaa pinnan käyttöominaisuuksia. Amseal – kestävä reunan vahvike Amseal-reunasuljenta suojaa hihnan reunoja kaikelta ulkoiselta rasitukselta, koska reunasuljennassa hihnan reuna sulatetaan täysin umpinaiseksi termoplastisella materiaalilla. Täysin suljettu rakenne Ei rispaantuneista reunoista johtuvaa kontaminaatiota Helppo puhdistaa Vähemmän likaantumisriskiä Siistimpi ulkoasu uni moduulihihnat – hygieeninen valinta elintarvikkeiden käsittelyyn Uuden sukupolven moduulihihnat on suunniteltu korkeaa hygieniaa vaativiin kohteisiin. Esimerkiksi uni-chains® Single Link -moduuleissa koko hihnaleveys on yhdestä moduulista, joten vaikeasti puhdistettavia ja bakteereja kerääviä välejä on vähemmän. Uudet moduulimallimme eivät ole ainoastaan helpompia puhdistaa, vaan niihin on myös sovellettu viimeisintä tietoa elintarviketurvallisista pintamateriaaleista ja pintojen muotoilusta. Ne täyttävät tiukimmatkin elintarviketurvallisuuden vaatimukset. Soliflex PRO – hygieenisin hihna Soliflex Pro –hihnoissa yhdistyvät perinteisen kudos- ja moduulihihnojen edut aivan uudeksi ainutlaatuiseksi tuotteeksi. Uusi kudokseton Soliflex PRO –hihnojen valikoima on suunniteltu erityisesti elintarviketeollisuuden käyttöihin. Soliflex Pro –hihnat ovat käytössä tarkkoja ja luistamattomia, niissä on innovatiivinen itseohjautuva rakenne. Puhdistusta helpottava muotoilu vähentää puhdistuksen kokonaiskustannuksia - aikaa, vettä, puhdistusaineita. Kudokseton Helppo ja nopea puhdistus Tarttumaton pinta Laaja lisätarvikevalikoima Elintarvikehyväksynnät Kaikki hihnat täyttävät kansainväliset standardit. Auttavat toteuttamaan HACCP-järjestelmää Toimitamme FDA, EU 1935/2004, USDA tai NSF todistuksen pyydettäessä www.ammeraalbeltech.fi n a j a n K o h T a i S T a Bisfenoli A on edelleen EFSAn fokuksessa EFSAn tavoitteena on arvioida BPA:n turvallisuus kokonaan uudelleen kevääseen 2013 mennessä. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA antoi vuonna 2006 ensimmäisen lausuntonsa bisfenoli A:sta (BPA) ja määritteli sen siedettäväksi päiväsaanniksi (Tolerable Daily Intake – TDI) 0,05 mg/kg ruumiinpainoa (rp) kohti päivässä (pv). TDI on ruumiin painokiloa kohden ilmaistu määrä ainetta, mille ihminen voi elintarvikkeita nauttimalla altistua koko elämänsä ajan ilman terveyshaittaa. Tämä TDI perustuu eläinkokeissa määritettyyn haitattoman saannin määrään 5 mg/kg rp/pv (No Adverse Effect Level, NOAEL), joka on jaettu turvakertoimella 100. EFSA arvioi tuolloin myös, että sekä aikuisten, lasten että pikkulasten elintarvikkeiden ja juomien kautta saama altistus on hyvin paljon alle TDI:n. Uudelleen tarkasteluja vähän väliä Vuonna 2008 tekemässään arvioinnissa EFSA otti huomioon viimeisimmät käytettävissä olleet tiedot siitä, miten ihmisen elimistö käsittelee BPA:ta ja samankaltaisia yhdisteitä. EFSA totesi ihmisen ja koe-eläiminä käytettyjen jyrsijöiden elimistön poikkeavan merkittävästi toisistaan niin, että ihmisen aineenvaihdunta poistaa BPA:n elimistöstä huomattavasti nopeammin kuin jyrsijöiden aineenvaihdunta. Tämän ja muiden tekemiensä havaintojen perusteella EFSA katsoi, että TDI-arvo 0,05 mg/kg rp/pv on riittävä turvaamaan kuluttajien (myös sikiöiden ja vastasyntyneiden) terveyden. Syyskuussa 2009 Euroopan komissio pyysi uusien Stumpin et al. (2010) tutkimusten tulosten johdosta EFSAlta seuraavat toimenpiteet: • Arvio BPA:n hermomyrkyllisyydestä/muutoksista sikiön kehityksen aikana ja mahdollisten muutosten vaikutuksista koeeläinten oppimiskykyyn. • Analysointi mahdollisista tekijöistä, jotka voisivat johtaa TDI-arvon muutokseen käyttäen hyväksi vuoden 2007–2010 aikana tieteellisissä aikakausisarjoissa julkaistuja artikkeleita. • Arvio, kuinka tieteellisen toksikologisen riskinarvioinnin tulisi suhtautua Tanskan päätökseen kieltää BPA:n käyttö alle kolmivuotiaille tarkoitetuissa pakkauksissa ja ruoka-astioissa. Bisfenoli A Bisfenoli A (BPA) (2,2,-bis(4-hydroksifenyl) propaani) on kemiallinen yhdiste, joka syntyy fenolin ja asetonin välisessä kondensaatioreaktiossa. Yhdisteen nimen A johtuu asetonista. BPA:n ja fosgeenin välisessä reaktiossa syntyneen yhdisteen polymerisaatiotuotetta kutsutaan polykarbonaatiksi. Tällä polymeerillä on useita hyödyllisiä ominaisuuksia, muun muassa optinen kirkkaus, keveys, iskun- ja lämmönkestävyys sekä huono sähkönjohtavuus, minkä johdosta sitä hyödynnetään laajasti erilaisissa käyttösovellutuksissa (mm. elintarvikeastiat, sähkötekniset laitteet, CD-levyt, kotelot). Sitä käytetään myös epoksilakkojen lähtöaineena ja eräiden muovien lisäaineena. Ihminen altistuu BPA:lle nautittuaan sellaista ruokaa tai juomaa, joka on ollut kosketuksessa esimerkiksi polykarbonaattiastian tai metallitölkin pinnoitelakan kanssa. Näissä BPA ei ole täydellisesti polymeroitu- 18 nut tai polymeeri on hajonnut ja siksi päässyt siirtymään elintarvikkeeseen. Myös muut altistumistavat voivat olla mahdollisia. Bisfenoli A on komission asetuksen EU No. 10/2011 – ja oli sitä edeltäneen direktiivinkin – mukaan sallittu käytettäväksi elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvan muovin valmistus- tai lisäaineena. Asetuksella EU No. 321/2011 kiellettiin käyttämästä bisfenoli A:ta tuttipullojen valmistuksessa 1.5.2011 lähtien. BPA on yksi niitä aineita, jotka mahdollisesti reagoivat elimistössä hormonin tavoin (nk. hormonihäirikkö). Tiedetään, että BPA voi matkia estrogeenia. Vaikutuksista hedelmällisyyteen, lisääntymiseen, käyttäytymiseen, oppimiseen ja hormonijärjestelmään on käyty paljon tieteellistä keskustelua. Joidenkin tutkimusten perusteella on herännyt epäily BPA:n matalien annosten haitallisista vaikutuksista. Kehittyvä Elintarvike 5/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Eviran ylitarkastaja Pirkko Kostamo kertoo, että viime vuosien aikana EFSA on järjestänyt runsaasti tiedeasiantuntijoiden kokouksia ja seminaareja ja kuullut jäsenvaltioiden sekä myös muiden maiden asiantuntijoita bisfenoli A:sta. Kuva: TaPio KoSTamo Johtopäätöksenään syyskuussa 2010 EFSA totesi, ettei tällä arviointikierroksella saatu uutta näyttöä tarpeellisuudesta muuttaa voimassa ollutta TDI-arvoa. EFSA totesi myös, että joissain tutkimuksissa saatiin viitteitä haitallisista vaikutuksista, mutta kyseisissä tutkimuksissa oli vakavia menetelmällisiä puutteita. Tanskan kansalliselle BPA-kiellolle EFSA ei katsonut olevan perusteita tieteellisen riskinarvioinnin pohjalta. EFSA totesi edelleen, että mikäli sellaista uutta tietoa ilmenee, joka saattaa johtaa TDI-arvon muutokseen, se on valmis uuteen arviointikierrokseen. Ennalta varautumista Euroopan komissio ja jäsenvaltiot päättivät kuitenkin ennalta varautumisen periaatteen mukaisesti vähentää pikkulasten ja imeväisten altistumista BPA:lle, kunnes sen vaikutuksista mahdollisesti saadaan uutta tieteellistä tietoa. Komission asetuksella EU N:o 321/2011 BPA:n käyttö kiellettiin polykarbonaattituttipullojen valmistuksessa 1.5.2011 lähtien. Ranskan elintarviketurvallisuus- ja terveysvirasto French Agency for Food, Environmental and Occupational Health and Safety (AN- SES) julkaisi oman lausuntonsa BPA:sta syyskuussa 2011 ja sen seurauksena kiellon käyttää BPA:ta pikkulasten tarvikkeissa. Tämän jälkeen komissio antoi EFSAlle tehtäväksi keskustella ANSESin kanssa, laatia siitä yhteinen dokumentti sekä antaa myös oma lausuntonsa. Tämän yhteistyöprosessin jälkeenkään EFSA ei nähnyt tarvetta TDI:n muuttamiselle. Tanskan ja Ranskan ohella myös Belgia ja Ruotsi ovat kansallisesti antaneet BPA:lle EU:n asetusta laajemman käyttökiellon. Erityinen huomio alhaisen saannin merkitykseen ANSESin lausunnon ja USA:n National Institute of Environmental Health Sciences -instituutin (NIEHS) tänä vuonna julkaisemien tutkimustulosten johdosta EFSA piti tarpeellisena edelleen tarkastella alhaisen saannin merkitystä ihmisen terveydelle ja perusti monitieteellisen työryhmän arvioimaan BPA:sta julkaistuja uusia tieteellisiä tutkimuksia heti, kun ne ovat saatavilla. EFSA ryhtyi myös läheiseen yhteistyöhön USA:n tieteellisten asiantuntijoiden kanssa saadakseen tietoa paraikaa meneillään olevista tutkimuksista. EFSA sai Euroopan komissiolta maaliskuussa 2012 tehtäväkseen antaa vuoden kuluessa kokonaisuudessaan uusi lausunto BPA:n turvallisuudesta viimeisimmän tiedon perusteella. Lausunnossa tulee näkyä erityisesti seuraavat seikat: • Arvio BPA:n toksisuudesta ihmisille, mukaan lukien väestön erityisen herkät ryhmät (esim. raskaana olevat naiset, pikkulapset ja lapset) ottaen huomioon kaikki saatavilla oleva relevantti toksikologinen tieto. • Saannin arvio kaiken käytettävissä olevan altistustiedon pohjalta ja arvio myös muista lähteistä kuin elintarvikkeista saatavasta altistuksesta. • Tarkastelu erityisesti herkimpien väestöryhmien altistumisesta BPA:lle. • Ihmisten terveysriskien määrittely erilaiset väestöryhmät huomioon ottaen. Viime vuosien aikana EFSA on järjestänyt runsaasti tiedeasiantuntijoiden kokouksia ja seminaareja ja kuullut jäsenvaltioiden sekä myös muiden maiden asiantuntijoita BPA:sta. Se on identifioinut keskeisiä tieteellisiä kysymyksiä, tutkimusaukkoja, sopivia tutkimusstrategioita ja metodologisia vaatimuksia. Se toivoo tieteellisen keskustelun jatkuvan edelleen vilkkaana ja tuovan uusia näkökulmia riskinarviointityöhön. π Pirkko Kostamo ylitarkastaja Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö pirkko.kostamo(at)evira.fi lähteet: eFSa Topics, bisphenol a: http://www.efsa.europa.eu/en/ topics/topic/bisphenol.htm evira:http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/valmistus_ ja_myynti/kontaktimateriaalit/bisfenoli_a__bpa_/ viite: Stump, d.g. et al. 2010. developmental neurotoxicity Study of dietary Bisphenol a in Sprague-dawley rats, Toxicological Sciences, First published online: February 17, 2010 www.algolchemicals.fi Laadukkaat ja tutkitut teoLLisuuden raaka-aineet suoLasta sitruunahappoon varmasti ja ajaLLaan. n T e e m a Haasteena ruokaristiallergiat Ruokaristiallergiat ovat monitahoinen oireyhtymä ja tuovat haasteita turvallisten elintarvikkeiden valmistamisessa allergikoille. Ristiallergia koivun siitepölyn ja hedelmien ja juuresten välillä huomattiin Suomessa 1970-luvun alkupuolella (Hannuksela ja Mäkinen-Kiljunen 2007). Aluksi tämä yllättävä havainto herätti hämmennystä ja melkoisia epäilyjä siitä, voisivatko hedelmien ja juuresten aiheuttamat oireet olla tosia ja kaiken lisäksi allergisia. Jatkotutkimukset kuitenkin osoittivat, että kyseessä oli todellinen allergia (Björkstén ym. 1980). Keski- ja Pohjois-Euroopassa ristiallergia liittyy koivun siitepölyallergiaan (Taulukko). Etelä-Euroopassakin hedelmäallergioita todettiin, mutta ei sanottavasti juuresallergioita. Ne eivät olleet selvästi yhteydessä mihinkään siitepölyallergiaan. 1980-luvulla luotiin käsite selleri-pujomausteallergia, johon liittyi usein myös porkkana-allergia (Egger ym. 2006). Pujoa lukuun ottamatta selleri, porkkana ja allergeeniset mausteet kuuluvat pääasiassa sarjakukkaisten (putkikasvien) heimoon. Muitakin rikkaruoho-ruokaristiallergioita on useita, mutta niiden merkitys on vähäisempi. Rikkaruoho- ruokaristiallergiat ovat Keski- ja Etelä-Euroopassa tavallisempia kuin Suomessa, ja meillä juures- ja mausteallergioiden todettiin 1980-luvulla liittyvän kiinteämmin koivuallergiaan. Seuraavalla vuosikymmenellä huomio kiintyi luonnonkumin eli lateksin ja hedelmien (avokado, kastanja, banaani, kiivi ja papaija) väliseen ristiallergiaan (Blanco ym. 1994). Noin puolet lateksiallergisista sai oireita yhdestä tai useammasta hedelmästä (MäkinenKiljunen 1994). Lateksin ja hedelmien aller- geeneja on sittemmin tutkittu ansiokkaasti Suomessa (Karisola ym. 2005). Viime vuosina on kiinnitetty huomiota lipidienkuljetusproteiinien (lipid transfer protein, LTP) aiheuttamiin usein hyvin voimakkaisiin reaktioihin. Näitä proteiineja on erityisesti ruusukasveihin kuuluvissa hedelmissä ja marjoissa, mutta myös muissa kasviheimoissa (Ballmer-Weber 2002) (Taulukko). Palkokasvit, pähkinät ja siemenet kuuluvat usein eri kasviheimoihin, mutta niiden varastoproteiinit ovat rakenteellisesti samankaltai- Ruokaristiallergia • Ruokaristiallergialla tarkoitetaan allergioita, joita aiheuttavat useissa tapauksissa eri sukuihin kuuluvien kasvien, joskus eläintenkin valkuaiset sen jälkeen, kun henkilö on herkistynyt yhdelle niistä. • Yleisin ristiallergiaryhmä Suomessa on koivu-hedelmä-juures-palkokasvi- ja pähkinäallergia. • Toiseen, melko yleiseen ryhmään kuuluvat pujo, selleri, porkkana ja monet mausteet. Ns. LTP-allergia (LTP = lipid transfer protein) ja kumilateksi-hedelmäallergia ovat edellä mainittuja harvinaisempia. 20 Ristiallergiaan taipuvainen ihminen saa olla tarkkana kaupan ruokatarjonnan suhteen. Selkeät pakkausmerkinnät auttavat sopivan ruuan valinnassa. Kehittyvä Elintarvike 5/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi sia ja varsinkin serologiset ristireaktiot tavallisia (Beyer 2003, Ferreira ym. 2004). Koivu-hedelmä-juuresallergia tunnettu jo pitkään Hedelmä-, peruna-, porkkana- ja selleriallergioita (Taulukko) raportoitiin Keski-Euroopasta jo 1900-luvun alkuvuosista lähtien yksittäisinä tapauksina, mutta niiden yleisyydestä ei tuolloin ollut tietoa. Suomessa niiden huomattiin liittyvän koivunsiitepölyallergiaan siten, että noin kaksi kolmasosaa koivulle allergisista reagoi ihotesteissä yhteen tai useampaan tuorevihannekseen, kuten porkkanaan, selleriin, palsternakkaan, perunaan, tomaattiin, omenaan ja persiljaan (Hannuksela ja Lahti 1977, Lahti ja Hannuksela 1978). Kliinisten oireiden ja ihotestituloksen välillä todettiin 80 – 90 %:n konkordanssi. Myös muutama prosentti koivun siitepölyyn reagoimattomista atopiapotilaista reagoi samoihin ruokiin ihotestissä. Myöhemmin osoitettiin, että koivuallergiaan liittyi myös allergia eräille mausteille, muun muassa kurkumalle, kuminalle, sinapille, kanelille ja inkiväärille (Niinimäki ym. 1995). Myös rypsin siemenissä on ristiin reagoivaa profiliinia (Focke ym. 2003, Poikonen ym. 2006). Rypsi- ja rapsiöljy eivät kuitenkaan sisällä profiliinia tai muita rypsi-rapsiallergeeneja, eikä niitä kulkeudu myöskään rehuista lehmänmaitoon. Sittemmin kävi ilmi, että hedelmissä ja juureksissa on proteiineja, jotka reagoivat ristiin koivun pää- (Bet v 1) tai sivuallergeenin (Bet v 2 eli profiliini) kanssa. Suomessa koivuallergisista 100 % reagoi Bet v 1:een mutta vain 2 % Bet v 2:een (Moverare ym. 2002). Bet v 1 on tärkeä ristiallergeeni varsinkin hedelmiin ja Noin kaksi kolmasosaa koivulle allergisista reagoi ihotesteissä yhteen tai useampaan tuorevihannekseen, kuten porkkanaan, selleriin, palsternakkaan, perunaan, tomaattiin, omenaan ja persiljaan. KuvaT Pirjo huhTaKangaS Bet v 2 kaikkiin ristiin reagoiviin hedelmiin ja juureksiin nähden, mutta sen kliinistä merkitystä pidetään nykyisin vähäisenä (Ebner ym. 1995, Ferreira ym. 2004). Bet v 1:een ja Bet v 2:een liittyviä tärkeimpiä ristiallergioita on esitetty oheisessa taulukossa. Kun Bet v 1:tä vastaavia hedelmien ja juuresten allergeeneja tai niiden profiliineja kuumennetaan, ne eivät enää aiheuta IgE-välitteistä reaktiota. Tärkein poikkeus on selleri, jonka allergeeni näyttää säilyvän vielä keitettynäkin. Kuumennuskaan ei välttämättä auta Koivuallergiaan liittyvät kasvisallergian oireet ovat yleensä lieviä, mutta poikkeuksiakin on. Useimmilla vain huulet ja suu kutiavat, mutta suun ja nielun limakalvo voivat myös turvota. Turvotus on harvoin voimakasta. Puhutaan suuallergiasta. Vatsakipua ja ripulia esiintyy osalla allergisista. Ihokosketus aiheuttaa paikallista kutinaa ja punoitusta, voimakkaimmillaan kosketusnokkosihottumaa. Toistuva ihoaltistus johtaa ekseemaan. Vakavia yleisreaktioita aiheuttavista ruuista tuotakoon esiin selleri, kiivi, pippurit ja soija, jotka eivät menetä allergeenisuuttaan ruokaa kuumennettaessa tai muussa käsittelyssä. Muutama vuosi sitten on todettu, että vaikka koivun pääallergeeni Bet v 1 ja sen kaltaiset valkuaiset hedelmissä ja juureksissa denaturoituvat kuumennettaessa ja pilkkoutuvat ruuansulatuskanavassa, niistä syntyneiden lyhyempien valkuaisainemolekyylien, peptidien, aminohappojärjestys ja tietynasteinen allergeenisuus säilyy. Seurauksena on joissain harvoissa tapauksissa atooppisen ihottuman pahentuminen (Bohle 2007). Jos koivulle erittäin herkkä henkilö saa soijamaidosta tai muusta soijapitoisesta ruuasta nokkosihottuman, angioödeeman tai anafylaktisen reaktion (Mittag ym. 2004), soija-allergian diagnoosiin ei aina riitä soijaspesifisten IgE-vasta-aineiden määrittäminen verestä tai ihopistokoe tavallisella kaupallisella soija- >> Tärkeimmät ruokaristiallergiaryhmät Suomessa. Tärkeimmät allergeenit Bet v 1 ja Bet v 2 eli profiliini (koivun siitepölyssä) Tärkeimmät ristiin reagoivat ruoka-aineet Pujo-selleri-porkkana-mauste art v 4 (pujon siitepölyssä) lateksi-hedelmä-vihannes hev b 1 ja hev b 2 (kumipuun maitiaisnesteessä) esim. Pru p 3 (persikan lTP) Selleri, porkkana, palsternakka, kumina, fenkoli (siemen), korianteri (siemen), anis (siemen), paprika, valko- ja mustapippuri, mango, sipuli, valkosipuli, purjo, auringonkukan siemenet, kiivi avokado, kastanja, banaani, kiivi, papaija, meloni Allergeeniryhmä Koivu-juures-hedelmä-mauste ruusukasvi-lTP Pähkinät, omena, päärynä, persikka, kirsikka, luumu, litsi, kiivi, kaki (sharon, persimoni),peruna, tomaatti, paprika, porkkana, selleri, palsternakka, lanttu, fenkoli, kumina, sinappi, kurkuma, kaneli, inkivääri, valko- ja mustapippurit, soija, muut pavut, mansikka Persikka, kirsikka, aprikoosi, luumu, manteli, omena, päärynä, ruusunmarja, mansikka, pähkinät, viinirypäle, appelsiini, sitruuna, maapähkinä, parsa, maissi, ohra, vehnä, riisi, sipuli, selleri, tomaatti, kaali, munakoiso, salaatti, soija, siemenet, pujo, kukkakaali, cannabis www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 5/2012 21 n T e e m a allergeenilla. Molempien tulos jää kielteisek>> si. Ihotesti pitää tehdä soijamaidolla tai jauhetulla soijapavulla tai on käytettävä sellaista kaupallista, joka sisältää ristiallergiaa aiheuttavan valkuaisen. Pujo keskeisessä osassa monissa ristiallergiaryhmissä Pujo-selleri-porkkana-mausteallergiaryhmän allergeeneina toimivat profiliinit, jotka ovat yleisiä valkuaisia joidenkin kasvien siitepölyissä sekä juureksissa ja mausteissa. Tärkein allergeeninen kasvi niiden joukossa on selleri. Art v 4 on pujon ja Api g 4 sellerin profiliini. Pujo-sellerioireyhtymässä on mukana kasveja seuraavista heimoista: sarjakukkaiskasvit (Apiaceae; mm. selleri, porkkana, korianteri, kumina ja anis), koisokasvit (Solanaceae; mm. peruna, paprika, tomaatti), pippurikasvit (Piperaceae), sumakkikasvit (Anacardiaceae; mm. roseepippuri ja mango), liljakasvit (Liliaceae; mm. sipuli, valkosipuli ja purjo), kaali- eli ristikukkaiskasvit (Brassicaceae; mm. kaalit), palkokasvit (Leguminosae; mm. maapähkinä ja soija) ja ruusukasvit (Rosaceae; mm. manteli). Merkitykseltään vähäisempiä ristiallergiaryhmiä ovat pujo-sinappi-, pujo-persikka- ja pujo-kamomilla-allergiat (Egger ym. 2006). On makuasia, katsotaanko ne omiksi ryhmikseen vai luetaanko ne mukaan pujo-selleriallergian pääryhmään. Viime vuosikymmenen aikana lupiinin käyttö jauhonparanteena on herättänyt huolestumista, sillä osa soija-allergisista reagoi myös lupiiniin. Suomessa tai muissa Pohjoismaissa lupiinijauhoa ei lisätä jauhoihin, mutta KeskiEuroopassa, erityisesti Ranskassa se on yleistä. Kun leipomotuotteita tuodaan enenevästi lupiinia käyttävistä maista, allergiset reaktiot lupiinille ovat meilläkin mahdollisia (Løvik 2003). Prosessin muutos syynä lateksihedelmä-vihannesallergiaan Professori Matti Hannuksela on erikoistunut muun muassa ristiallergioiden hoitoon. Kuva: aila hannuKSela Luonnonkumiallergiaa alkoi esiintyä 1970-luvulla, kun tuotantoketju kumipuusta valmiiksi tuotteeksi lyhentyi yli vuodesta muutamaan kuukauteen, sillä pitkässä varastoinnissa lateksin valkuaiset denaturoituvat niin paljon, että ne menettivät allergeenisuutensa. Lateksin valkauaisista Hev b 6.01 ja Hev b 6.02 ovat tärkeimmät ristiallergeenit hedelmien ja vihannesten kanssa ja yksi valkuainen reagoi ristiin jopa perunan kanssa (Taulukko) (Karisola ym. 2005, Schmidt ym. 2002). Oireita saa joka toinen lateksiallerginen, ja ne vaihtelevat suuallergioista nokkosihottu- maan, harvoin sen vakavampiin oireisiin (Nucera ym. 2012). Viime vuosina lateksia on opittu ”vanhentamaan” keinotekoisesti niin, että allergeenit ovat vähentyneet tai kokonaan kadonneet. Lipidienkuljetusproteiinit aiheuttavat vakavaa LTP-oireyhtymää Kymmenkunta vuotta on tutkittu innokkaasti lipidienkuljetusproteiinien (LTP, lipid transfer protein) osuutta ruoka-allergioissa. Niitä on kaikissa kasveissa, erityisesti ruusukasvien Allergian toteaminen ja hoito tarkkaa puuhaa Ruoka-allergioiden selvittelyssä käytetään iho- ja verikokeita, mutta vain pieni osa myönteisistä reaktioista niissä merkitsee kliinistä allergiaa. Niinpä ruoka-allergian diagnoosi perustuu välttämis-altistuskokeeseen, jossa ruokaa vältetään ensin 2–3 viikkoa kokonaan ja sitten tehdään altistus. Reaktio tulee usein jo puolessa tunnissa. Ihottuman ilmestymiseen voi mennä muutama päiväkin. Perusruoka-allergioissa altistuskoe tulisi tehdä ns. kaksoissokkokokeena, jossa enempää potilas kuin altistusvalmisteen antaja ja tuloksen arvioija eivät tiedä, saako potilas lumevalmistetta vai todellista allergeenia. Tieto on suljetussa kirjekuoressa, joka avataan hätätilanteessa. Immunospot on hyvä tutkimus uusien ja harvinaisten allergioiden osoittamiseen. Siinä tarvitaan potilaan seerumia ja näyte epäillystä allergian aiheuttajasta. Tutkimusta käytetään myös, kun esitiedot, ihopistokokeen tulos ja kaupallisen seerumin allergeeni-IgE-tulos ovat ristiriitaisia. Muitakin laboratoriotutkimuksia voidaan käyttää allergeenien ristireaktiotutkimuksissa ja osoittamaan esimerkiksi ruuassa epäiltyä piiloallergeenia. 22 Hedelmien ja juuresten aiheuttamat suuoireet häviävät itsekseen yleensä puolessa tunnissa. Vatsaoireet saattavat kestää puolikin vuorokautta. Ekseeman parantuminen kestää puolestaan yhdestä kolmeen viikkoon. Sitä voidaan nopeuttaa kortisonivoiteilla. Laaja nokkosihottuma ja anafylaksia hoidetaan lihakseen ruiskutettavalla adrenaliinilla, suonensisäisellä kortisonilla ja suun kautta otettavalla antihistamiinilla. Anafylaksiapotilaalla on useimmiten omat lääkkeet mukana koulussa tai työpaikalla. Lievemmissä reaktioissa potilas oppii välttämään ruokaa tarpeellisen tarkasti. Pieni määrä allergeenia ei ole haitaksi. Päinvastoin se saattaa nopeuttaa toleranssin kehittymistä. Allergeenia tulisi ravinnossa kuitenkin olla niin vähän, että oireita ei tule tai ne ovat hyvin lieviä. Anafylaksian kokeneille lääkäri ja ravitsemusterapeutti suunnittelevat yksilöllisen välttämisruokavalion ja sen täydellisyyden. Melkein aina esimerkiksi merkintä ”saattaa sisältää pähkinää” saa allergisen välttämään tuotetta turhaan. Sietokykyä voidaan useimmissa ruoka-allergiatapauksissa saada lisätyksi niin, että henkeä uhkaavien re- Kehittyvä Elintarvike 5/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi aktioiden vaara pienentyy. Se vaatii kuitenkin erikoislääkärin, ravitsemusterapeutin ja potilaan saumatonta yhteistyötä. Ruuista aiheutuvat vatsaoireet ovat useimmiten ns. ärtyvän suolen oireyhtymää eli toiminnallisia vatsavaivoja, joita on useammalla kuin joka toisella. Joka kolmas oireilija on hakeutunut niiden takia tutkimuksiin. Oireita aiheuttavien ruokien määrä vaihtelee heillä paljon, mutta keskimäärin vatsaoireilija välttää neljää ruokaa (Tarpila ja Voutilainen 2008). Toiminnallisten vatsavaivojen erottaminen allergiasta, keliakiasta ja muista sairauksista vaatii lääkärin tutkimuksia verikokeineen ja tähystyksineen. Allergiaruokavalio on tiukempi kuin toiminnallisissa vatsavaivoissa tarvittava, mutta ei tavallisesti niin tiukka kuin keliakiassa, jossa pienikin gluteenimäärä on haitallinen. Elintarviketeollisuuden kannalta katsottuna on tietysti helpointa, että ruuat ja niiden raaka-aineet sisältävät vain sitä, mitä tuoteselosteessa kerrotaan. Matti Hannuksela hedelmien kuoressa, esimerkiksi persikan pintanukassa ja kirsikan kuoressa. Ne ovat putkimaisia rakenteita, jotka siirtävät lipidejä solun sisältä sen pintaan. LTP:den merkitystä ei tunneta tarkkaan, mutta ainakin lehtien, hedelmien ja marjojen pinnassa ne lisäävät kasvien kylmänsietoa. LTP:t kestävät muuttumatta keittämisen, muunlaisen ruuanvalmistuksen ja ruuansulatuskanavan entsyymien toiminnan. Allergiset reaktiot ovat voimakkaita, usein anafylaktisia (Asero ym. 2002, 2004). Onpa anafylaktisia reaktioita kuvattu saadun niinkin viattomilta kuulostavista juomista kuin ruusunmarjatee ja viini. Jälkimmäisessä tapauksessa reaktio liittyi viinirypäle-LTP-allergiaan. Saksassa tehdyssä kyselyssä seitsemän prosenttia väestöstä ilmoitti saavansa allergiatyyppisiä oireita viinistä (Wigand ym. 2012). Suurin osa reaktioista on ilmeisesti ollut muuta kuin allergiaa, mutta LTP-allergisiakin joukossa varmaan oli. Suomessakin lienee muutamia harvoja LTP-allergisia. On pantava merkille, että oheisessa taulukossa on mainittu sellaisia hedelmiä ja kasviksia, kuten mansikka ja sitrushedelmät, joiden aiheuttamia yliherkkyysoireita on totuttu pitämään ns. epäspesifisen histamiininvapautuksen merkkeinä. Myös kaakao/suklaa on useimmiten sellaisissa luetteloissa. Epäspesifiä histamiinin vapautumista elimistössä ei kuitenkaan tapahdu ilmeisesti lainkaan (Hannuksela ja Haahtela 2012). Osa pähkinöitten varastoproteiineista ristiin reagoivia Maa- ja puupähkinöissä varastoproteiinit muodostavat tärkeitä allergeeniryhmiä (Beyer 2003, Ferreira ym. 2004). Varastoproteiinit jaotellaan prolamiinien (2S-albumiinit) ja kupiinien (7S-globuliinit eli visiliinit ja 11S-globuliinit eli legumiinit) superperheisiin. Hassel- ja saksanpähkinässä on myös koivun siitepölyn kanssa (Bet v 1) ristiin reagoivia valkuaisia. Koivuallergiset eivät sen sijaan reagoi cashew-, pekaani- tai macadamiapähkinöihin tai pinjansiemeniin. Pähkinöissä on myös allergeenisia LTP:itä, mutta niiden käytännön merkitys on pieni. Ristiin reagoivat allergeenit voivat olla myös eläinperäisiä Ristiallergia pölypunkin ja äyriäisten välillä on osoitettu laboratoriotutkimuksilla neljällä viidestä äyriäisille allergisesta (Sidenius ym. 2001). Äyriäisistä, lähinnä katkaravusta, on aiheutunut pääasiassa suuallergiaoireita. Ristiin reagoivaksi allergeeniksi on tunnistettu lihasproteiini, tropomyosiini, jota esiintyy paitsi äyriäisissä myös eräissä pölypunkeissa ja torakoissa (Ferreira ym. 2004). Selkärankaisten kuten naudan- ja kananlihan tropomyosiini ei ole allergeeni. Kaloissa ristiin reagoiva allergeeni on parvalbumiini, joka ei aina reagoi ristiin mädin kanssa. Vanha totuus on, että lehmänmaidon proteiinit, kuten kaseiinit ja heraproteiinit, reagoivat ristiin muiden nisäkkäiden vastaavien proteiinien kanssa. Siksi allergisten ravinnossa lehmänmaito korvataan tavallisesti soijavalmisteilla. Soijasta on kuitenkin löydetty proteiini, joka reagoi ristiin maidon kaseiinin kanssa (Rozenfeld ym. 2002). Löydön kliininen merkitys ei ole tiedossa. π Matti Hannuksela professori ihotautien, allergologian ja ammatti-ihotautien erikoislääkäri Viitteet ovat saatavissa toimituksesta. www.algolchemicals.fi eurooppaLainen asiantuntijaverkostomme tukee asiakkaitamme tuotekehityksessä kymmenessä eri maassa. n T e e m a Hyvä hygieeninen laatu ei ole raakamaidon turvallisuuden tae Raakamaitoa suoramyyvillä tiloilla erillinen tautibakteeriseuranta lienee välttämätöntä. Pastöroimattoman ja homogenoimattoman maidon kysyntä on kasvanut, ja sitä myydään yhä enemmän niin tiloilta suoraan kuluttajille kuin paikallisesti vähittäismyymälöissä. Vaikka suomalaisilla lypsykarjatiloilla tuotetun maidon korkea hygieeninen laatu on tunnettua, tietoa suomalaisen raakamaidon tautibakteeririskeistä on julkaistu vähän. Kansainvälisesti pastöroimaton maito tunnetaan moniin infektiotauteihin liittyvänä riskielintarvikkeena. Kesällä 2011 eläinlääketieteellisen tiedekunnan elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osastolla kartoitettiin 183 suomalaisen nautatilan tankkimaidosta koagulaasipositiivisten stafylokokkien, Bacillus cereuksen ja Listeria monocytogeneksen määrä sekä shigatoksisen Escherichia colin (STEC), termofiilisten kampylobakteerien, arkobakteerien, Yersinia-suvun lajien ja salmonellan esiintyvyys. Hygieenisinä indikaattoreina tutkittiin kokonaisbakteeriluku ja E. coli -pitoisuus (Taulukko). Viljelymenetelmiä täydennettiin eristettyjen bakteerikantojen biokemiallisella testauksella tai DNA-tunnistuksella. Listeriaa ja kolibakteereja pienissä määrin Listeriaa ja tautia aiheuttavia kolibakteereja esiintyy suomalaisessakin maidossa. Kartoituksessa tutkituista näytteistä näitä bakteereja tai jompaakumpaa niistä oli yhteensä 8,2 %:ssa näytteitä. Listeria monocytogenesta esiintyi 5,5 prosentissa näytteistä. Bakteerin pitoisuus oli pienempi kuin sellaisenaan syötäville elintarvikkeille myyntiaikana asetettu vaatimus, 100 pmy/g. L. monocytogenes lisääntyy kuitenkin tehokkaasti kylmässä, joten puutteellinen kylmäsäilytys ja pitkä säilytysaika lisäävät raakamaidon listeriariskiä. Bakteerin infektiivistä annosta eli tautia aiheuttavaa bakteerimäärää ei tarkkaan tunneta. Bakteeri saattaa aiheuttaa henkeä uhkaavan yleisinfektion riskiryhmiin kuuluville hen- 24 Tautibakteerien esiintyvyys ja kokonaisbakteeriluku suomalaisessa lehmän raakamaidossa kesällä 2011. Kokonaisbakteeriluku (pmy/ ml) tautibakteeripositiivisissa näytteissä (keskiarvo) Listeria monocytogenes (183) 10 (6 %) 2.1 x 103 – 2.3 x 106 (2.0 x 104) a Kampylobakteerit (177) 0 emb a Salmonella (183) 0 em Shigatoksinen Escherichia coli (183) 5 (3 %)c 8.8 x 103 – 1.0 x 106 (5.6 x 104) Koagulaasipositiiviset stafylokokit (183) 63 (34 %) 2.6 x 102 – 3.0 x 106 (1.2 x 104) Bacillus cereus -ryhmä(183) 38 (21 %) 2.6 x 102 – 3.0 x 106 (1.6 x 104) Yersinia enterocolitica (183) 14 (8 %)d 2.1 x 103 – 2.3 x 106 (1.1 x 104) Yersinia pseudotuberculosis (183) 0a em a ei osoitettavissa 25 ml:ssa maitoa b em, ei merkitystä c stx2-positiivisia d ail-negatiivisia Bakteeri (tutkittujen näytteiden lukumäärä) Positiivisia näytteitä kilöille eli vanhuksille, pikkulapsille, raskaana oleville naisille ja immuunipuutoksesta kärsiville henkilöille. Listeriakannat kiinnittyvät pinnoille ja muodostavat biofilmejä, mikä voi aiheuttaa pitkäaikaisia, pysyviä kontaminaatioita tilojen tai meijereiden laitteissa ja putkistoissa sekä säilytysastioissa. Pysyvät kontaminaatiot tiloilla voivat saastuttaa maitoa pitkään. Myös pastöroinnin jälkeiset kontaminaatiot laitoksissa ovat mahdollisia. Maitotuotteiden on todettu aiheuttavan jopa puolet listerioositapauksista Euroopassa. Suomessa raportoitiin 1999 kuolemantapauksiakin aiheuttanut voivälitteinen listeri- Kuva: hanna PulKKinen Kehittyvä Elintarvike 5/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi oosiepidemia. Yleisesti ihmisen terveydelle vaaratonta E. coli -bakteeria esiintyi lähes puolessa tutkituista raakamaitonäytteistä, mikä osoittaa ulosteperäisen kontaminaation olevan yleistä. Pieni osa lajin kannoista tuottaa ihmisen sairastumisen aiheuttavia toksiineja. Tunnetuin shigatoksiinia tuottavan E. colin (STEC) muoto on enterohemorraginen E. coli (EHEC), joka aiheuttaa noin puolet suomalaisista STEC-tautitapauksista. Tässä aineistossa shigatoksiini 2:ta tuottavia STEC-kantoja esiintyi 2,7 prosentissa näytteistä. STEC-kantojen infektiivinen annos on pieni, ja infektio mahdollisine jälkitauteineen voi olla henkeä uhkaava. Maailmalla on raportoitu useita STEC:n aiheuttamia raakamaitovälitteisiä ruokamyrkytystapauksia, ja kesällä 2012 riski konkretisoitui myös Suomessa. Stafylokokkeja, yersiniaa ja bacilluksia Noin kolmannes näytteistä sisälsi koagulaasipositiivisia stafylokokkeja, joista osa elintarvikkeissa kasvaessaan tuottaa lämmönkestäviä ruokamyrkytystoksiineja. Toksiinituotto edellyttää yli 10 °C lämpötilaa, joten säännöllisesti raportoitavat raakamaitovälitteiset stafylokokkiepidemiat viittaavat kylmäketjun katkeamiseen. Maidossa olevat kannat voivat olla peräisin lehmän tai lypsäjän iholta ja limakalvoilta tai utaretulehduksesta. Yersinia-suvun bakteerien esiintyvyys maitonäytteissä oli noin 15 prosenttia. Valtalajina oli sikaketjussa yleisesti pesivä ruokamyrkytysbakteeri Yersinia enterocolitica, mutta eristetyissä lajin bakteerikannoissa ei havaittu tautikannoille tyypillistä virulenssitekijää (ail-geeni). Maidosta eristetyt kannat ovatkin todennäköisesti peräisin ympäristöstä ja niiden aiheuttama tautiriski lienee pieni. Viidennes maitonäytteistä sisälsi B. cereus -ryhmän bakteereita. Näiden lajien kestävät itiömuodot ovat yleisiä ympäristössä ja säilörehussa, ja automaattilypsyn yleistymisen myötä niiden esiintyvyys maidossa on lisääntynyt. Itiöt kestävät kuumennusta ja aiheuttavat pastöroitujen maitotuotteiden pilaantumisriskin. Osa kannoista tuottaa ihmisille ruokamyrkytyksiä aiheuttavia toksiineja, mutta niiden merkitys maitoketjussa lienee vähäinen, sillä raakamaidon ja maitotuotteiden välittämiä B. cereus - ruokamyrkytysepidemioita on raportoitu erittäin harvoin. Kampylobakteerien osalta lisätutkimukset tarpeen Kerätyissä maitonäytteissä ei todettu kampylobakteereita. Kansainvälisesti kampylobakteerien on kuitenkin todettu olevan yleisimpiä maitovälitteisten ruokamyrkytysepidemioiden aiheuttajia. Yhdysvalloissa hiljattain sairastui 80 ihmistä raakamaidon välityksellä. Myös Suomessa on raportoitu raakamaidon aiheuttamia tilaepidemioita. Kampylobakteereita esiintyy yleisesti suomalaisen nautakarjan ulosteessa, joten sen satunnaista esiintymistä maidossa ei voida välttää. Lisätutkimuksia kampylobakteerien esiintyvyyden selvittämiseksi raakamaidossa tarvitaan. Negatiivinen salmonellatulos oli odotettu pitkäjänteisen salmonellan vastustustyön takia. Yksittäisiä salmonellapositiivisia nautakarjoja kuitenkin todetaan ulostenäytteiden perusteella vuosittain. Kansainvälisesti on raportoitu useita raakamaitoon tai siitä valmistettuihin tuotteisiin liittyviä salmonellaepidemioita, mikä vahvistaa salmonellan roolin mahdollisena maitovälitteisenä taudinaiheuttajana. ELINTARVIKEHYGIENIAN PERUSTEET 2012 Erillinen tautibakteeriseuranta tarpeen Maitonäytteiden kokonaisbakteeriluvut olivat keskimäärin hiukan korkeampia kuin meijerien laatuseurantaan perustuvat valtakunnalliset keskiarvot, mikä ainakin osittain selittynee kesäotannalla ja meijereiden rutiineista poikkeavilla näytteiden säilytys- ja tutkimusmenetelmillä. Tautibakteereita esiintyi myös tiloilla, joiden maidon kokonaispesäkeluku tai E. coli -pitoisuus oli hyvin pieni. Siten korkea tuotantohygienia ei välttämättä takaa pastöroimattoman maidon turvallisuutta eikä kokonaispesäkelukua tai E. coli -pitoisuutta voi pitää luotettavana indikaattorina tautibakteerien esiintymiselle. Raakamaitoa suoramyyvillä tiloilla erillinen tautibakteeriseuranta lieneekin välttämätöntä. Raakamaidon suora- ja vähittäismyynnistä kuluttajalle aiheutuvien terveysriskien arvioimiseksi on olennaista selvittää, kuinka hyvin tautibakteerit säilyvät ja lisääntyvät kylmässä säilytetyssä maidossa. Riskien hallinnan kannalta on tärkeää selvittää kunkin tautibakteerin pääasialliset kontaminaatiolähteet tilatasolla sekä kontaminaation pysyvyys positiivisten tilojen maidossa ja lypsylaitteistossa. Pitemmän aikavälin seuranta valituilla nautatiloilla antaisi tarkemman kuvan suomalaisen raakamaidon tautiriskeistä ja bakteerikontaminaatioiden laadusta. π Miia Lindström teollisen maitohygienian professori elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto miia.lindstrom(at)helsinki.fi puheenjohtaja Maitohygienialiitto Kiitokset kartoitukseen osallistuneelle tutkimushenkilökunnalle, meijereille, maitoautonkuljettajille ja tiloille. Tutkimusta rahoitti maa- ja metsätalousministeriö. Tutkimusta käsittelevä tieteellinen artikkeli julkaistaan Foodborne Pathogens and disease -lehdessä loppusyksystä 2012. Tuorein kieliversio espanja. www.sefo-konsultointi.fi Etsi tietoa lehtiarkistosta www.kehittyvaelintarvike.fi ▶ lehtiarkisto Kehittyvä Elintarvike www.kehittyvaelintarvike.fi n T e e m a Kemikaalien käytölle elintarvike tuotannossa on monia vaatimuksia Lainsäädäntö asettaa moninaisia vaatimuksia kemikaalien käytölle tuotannollisessa toiminnassa. Muun muassa EU:n CLP ja REACH asetukset, työturvallisuuslaki ja parhaillaan uudistustyön alla oleva kemikaalilaki määrittelevät velvollisuuksia, joita yritysten tulisi huomioida toiminnassaan. Vastuu kemikaalien turvallisesta käytöstä ja siihen liittyvästä dokumentoinnista on ammatinharjoittajalla. Lainsäädännön laajuus tuo tähän työhön omat haasteensa. Esimerkiksi REACH- (Registration, Evaluation, Authorisation and Restriction of Chemicals) ja CLP (Classification, Labelling and Packaging) -asetukset muodostavat yhdessä noin 2500 sivun lainsäädäntökokonaisuuden. Lainsäädäntöä ei aina ole saatu jalkautettua onnistuneesti yrityksiin. Esimerkiksi REACH-asetus kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista tuli voimaan jo 1.6.2007, mutta silti sen vaatimusten täysimittainen toteutus on usein jäänyt puolitiehen yritysten käytännön toiminnassa. Vaikka rekisteröinnin, arvioinnin, toimitusketjussa tiedottamisen, luvanvaraisuuden ja jatkokäyttäjien velvollisuuksien ulkopuolella on aineen käyttö elintarvikkeissa sekä niiden lisä- tai aromiaineissa, REACH-asetus koskee muilta osin myös elintarviketeollisuutta. Muun muassa laitteistojen pesuissa käytetyt kemikaalit ja erilaiset kylmäaineet ovat kokonaan REACHin velvoitteiden piirissä. Käyttäjillä useita velvollisuuksia Olennaiset velvoitteet, joista ammatillisessa kemikaalien käytössä tulee huolehtia, ovat selvilläolo-, tiedonanto-, huolehtimis- ja valintavelvollisuus. Selvilläolovelvollisuuden mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä valmistettujen, käsiteltyjen tai varastoitujen vaarallisten kemikaalien ominaisuuksista, määristä ja sijoituspaikoista. Käytännössä tämä edellyttää minimissään kemikaalirekisteriä, jossa ylläpidetään ajan tasalla olevaa tietoa käytettävistä kemikaaleista, niiden määristä ja sijoitus- 26 REACH-asetus koskee myös elintarviketeollisuutta, sillä esimerkiksi laitteistojen pesuissa käytetyt kemikaalit ja erilaiset kylmäaineet ovat kokonaan REACHin velvoitteiden piirissä, maajohtaja Kari Eilamo ECOonline Oy:stä muistuttaa. Kuva: ecoonline oy paikoista sekä tietoa niiden luokituksista ja vaaraominaisuuksista. Jos käyttö on laajamittaista tai käytössä on erityisiä vaaraominaisuuksia sisältäviä kemikaaleja, tämä vaatii yleensä erilaista lisäraportointia esimerkiksi kemikaaliturvallisuutta tai työterveyttä valvoville viranomaisille. Tiedonantovelvollisuuden mukaan käyttö-, kuljetus- ja varastointipakkauksissa on oltava kemikaalien tunnistamisen ja turvallisuuden kannalta tarpeelliset tiedot, varoitusmerkit ja käyttöohjeet. Käytännössä kemikaalien riskien ja turvallisen käytön kommunikoinnin vä- Kehittyvä Elintarvike 5/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi lineeksi on määritelty käyttöturvallisuustiedote, jonka kemikaalin myyjä on velvollinen toimittamaan asiakkaalleen kohdemaan virallisella kielellä. Käyttöturvallisuustiedote on löydyttävä kaikista yrityksen käyttämistä vaaralliseksi luokitelluista kemikaaleista, ja se on oltava kaikkien kemikaalin käyttäjien saatavilla. Käyttöturvallisuustiedotteet tulee säilyttää ja arkistoida vielä kymmenen vuoden ajan kemikaalin käytön loppumisen jälkeen. Käyttöturvallisuustiedotteessa määritellyt vaaralausekkeet ja -symbolit tulee olla näky- vissä myös kemikaalien käyttöpakkauksissa silloinkin, kun kemikaalia siirretään käyttöä varten vaikkapa alkuperäisestä isommasta tynnyristä pienempään astiaan. Huolehtimisvelvollisuuden mukaan toiminnanharjoittajan tulee ottaa huomioon kemikaalien vaarallisuus ja noudattaa riittävää huolellisuutta ja varovaisuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa käyttöpaikkakohtaisten kemikaaliriskinarviointien tekemistä ja dokumentointia ja näistä johdettujen kehitystoimenpiteiden tekemistä. Kemikaaliriskien arvioinnin perustana on kemikaalin käyttötapa ja siitä johdettu altistuminen kemikaalin haitallisille ominaisuuksille sekä kemikaalin käyttö- ja varastointimäärät. Näiden avulla voidaan erilaisin menetelmin arvioida riskitasoa terveydelle, ympäristölle ja palovaaralle. Valintavelvollisuuden mukaan pitää valita käyttöön vähiten vaaraa aiheuttava kemikaali aina, kun se on mahdollista. Joissakin tapauksissa kemikaali voidaan korvata vähemmän haitallisella, toisinaan tämä ei ole mahdollista teknisistä tai taloudellisista syistä johtuen. Joissakin tapauksissa voidaan muuttaa esimerkiksi tuotantoprosessia niin, että altistuminen kemikaalin haitallisille ominaisuuksille vähenee. Oli lopputulos mikä tahansa, lakisääteisten velvollisuuksien toteuttamisen todentamiseksi on syytä dokumentoida tämä harkintaprosessi kunkin kemikaalin osalta. Käytännön toteutukseen apua tietotekniikasta Käytännön toiminnassa velvoitteista suoriutumisen haasteena on yleensä toimintaympäristön monimutkaisuus ja alati kasvava tiedon määrä. Käytettäviä kemikaaleja voi olla satoja tai jopa tuhansia, samoin käyttötapoja ja -paikkoja voi olla monia. Kemikaalirekisterin ja käyttöturvallisuustiedotearkiston ylläpito ja ajantasaisuuden varmistaminen ja riskinarviointien paikka- ja kemikaalikohtainen suorittaminen manuaalisesti esimerkiksi mappien ja Excelin avulla vaatii merkittävän määrän resursseja. Nykyaikaiset tietokantapohjaiset järjestelmät helpottavat tätä työtaakkaa minimoimalla rutiininomaisten tehtävien osuutta kemikaalidokumentoinnin hallinnassa. Verkkopohjaisen sovelluksen ytimessä on tietokanta, jossa yrityksen käyttöturvallisuustieotteet ovat sähköisessä muodossa. Tiedon syöttö voidaan ulkoistaa järjestelmätoimittajalle tai jossakin tapauksessa suoraan kemikaalintoimittajalle. Sähköisessä muodossa olevat käyttöturvallisuustiedotteet muodostavat yrityksen kemikaalirekisterin ja käyttöturvallisuustiedotearkiston. Kun käyttöturvallisuustiedotteet on syötetty tietokantaan, niissä oleva tieto on suoraan hyödynnettävissä erilaisissa dokumenteissa, esimerkiksi turvaohjeiden ja etikettien tuottamisessa ja raporteissa. Myös paikka- ja kemikaalikohtaiset riskinarvioinnit on helppo suorittaa, kun kemikaalin perustiedot saadaan järjestelmästä ja järjestelmän laskenta-algoritmi laskee riskipainotukset terveys-, palo- ja ympäristöriskien osalta huomioiden kemikaalien vaaraominaisuudet, altistumistavan sekä käyttö- ja varastointimäärät. Näin voidaan luoda yritystason kemikaalidokumentoinnin hallintamalli, joka mahdollistaa lakisääteisten velvoitteiden täyttämisen ja auttaa minimoimaan kemikaaliriskejä tehokkaasti ja kohtuullisella resursoinnilla. π Kari Eilamo maajohtaja ECOonline Oy kari.eilamo(at)ecoonline.com www.algolchemicals.fi Luodaan yhdessä yksiLöLLinen tuote LaadukkaiLLa ja turvaLLisiLLa teoLLisuuden raaka-aineiLLa. n T e e m a Elintarviketurvallisuuden haasteita ja kehitysnäkymiä Kiinassa Kiinan viranomaisten tavoite on määritellä uudet, yhtenäiset raja arvot kemiallisille jäämille, mikro organismeille ja lisäaineille vuoteen 2015 mennessä. Kiinan moninaisista elintarviketurvallisuusongelmista on uutisoitu viime vuosina ahkerasti. Otsikoissa ovat näkyneet mm. klenbuterolin käyttö sikojen kasvatuksessa ja melamiinin lisääminen maitoon. Vaikka elintarviketurvallisuusongelmat ovat jatkuvasti esillä kansainvälisesti erityisesti kiinalaisten elintarvikkeiden kasvaneen viennin vuoksi, valtaosa ongelmista koskettaa paikallisesti käytettäviä elintarvikkeita. Ongelmat liittyvät niin taloudellisiin syihin, tietämättömyyteen kuin rikolliseen toimintaankin. Kiinassa suurin osa viljelijöistä on pientuottajia, joiden osaamistasossa on puutteita ja joiden valvonnan järjestäminen on haasteellista. Koska pientuottajien tuotteet ovat halvempia kuin kaupoissa myytävät, useimmat kuluttajat ostavat lihan ja kasvikset toreilta. Näiden tuotteiden alkuperästä ei voi kuitenkaan olla varmuutta. Seurantajärjestelmien ja valvonnan puutteellisuuden takia epärehelliset toimijat saavat kilpailuetua. Media onkin keskittynyt Kiinan elintarviketurvallisuusongelmien käsittelyssä erityisesti elintarvikepetoksiin, joissa elintarviketta muunnellaan ihmisen terveydelle vahingollisilla keinoilla taloudellista hyötyä tavoiteltaessa. Esimerkkejä tästä on liiallinen tai kiellettyjen lisäaineiden käyttö parantamaan elintarvikkeen ulkonäköä tai säilyvyyttä, tai vanhojen elintarvikkeiden uudelleenprosessointi myyntiin. Myös tuoteväärennösten tehtailu on Kiinassa houkutteleva bisnes, sillä suurten yhtiöiden tuotemerkit koetaan Kiinassa turvallisiksi ja laadukkaiksi, ja ne menevät hyvin kaupaksi. Suurimmat riskit mikrobiologisia Kiinassa suurimmat elintarviketurvallisuusriskit liittyvät kuitenkin mikro-organismien ai- heuttamiin ruokamyrkytyksiin. Eniten ruokamyrkytyksiä aiheuttavat Vibrio parahemolyticus, Salmonella, Proteus, Bacillus cereus ja Escherichia coli -bakteerit. Huolestuttavaa on myös bakteerikantojen multiresistenssi, johon on johtanut antibioottien rutiinikäyttö tuotantoeläinten kasvunedistäjinä. Prosessoinnin aikainen hygienian edistäminen ja erityisesti kylmäketjun käyttöönotto parantaisi tuotteiden hygieenistä laatua. Tällä hetkellä esimerkiksi lihantuotannossa kylmäketjun puuttumisesta seuraavia riskejä pyritään minimoimaan säilyttämällä teuraseläimet hengissä mahdollisimman pitkään ja kuljettamalla liha teuraspaikalta myyntipaikalle nopeasti, jotta mikrobit eivät ennättäisi lisääntyä lihassa. Riskejä pienentävät osaltaan myös kiinalaisten ruokailutottumukset, sillä kiinalaiset eivät perinteisesti syö raakoja kasviksia, vaan ruoka-aineet suikaloidaan ja paistetaan korkeassa lämmössä. Perinteisesti kiinalaiset eivät myöskään ole nauttineet kylmää vettä, mikä olisi edelleenkin suotavaa, koska pullotetusta vedestä moni ei täytä laatuvaatimuksia. Monia toimenpiteitä Kiinan kaduilla myydään muun muassa välipalatuotteita, kuten mandariineja ja uuniperunoita. Kuva: ari virTanen 28 Kehittyvä Elintarvike 5/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Kiinassa on tehty viime vuosina valtavasti töitä elintarviketurvallisuuden parantamiseksi. Valtio on pyrkinyt selventämään aiemmin päällekkäistä lainsäädäntöään yhdistämällä elintarvikkeiden laatu- ja hygienialainsäädännön yhteiseksi elintarviketurvallisuuslaiksi, joka astui voimaan vuonna 2009. Elintarviketurvallisuuslaissa määritellään selkeämmin vastuita elintarvikkeiden valvonnasta. Lakia on kuitenkin kritisoitu siitä, että vaikka ylemmän tason komitea The State Council Food Safety Committee on perustettu koordinoimaan elintarvikevalvonnan kokonaisuutta, vastuu valvonnan toimeenpanosta jakautuu edelleen viidelle eri taholle valtionhallinnossa. Ongelmallista on myös, että tällä hetkellä valvonta keskittyy enemmän lopputuotteiden testaukseen kuin tuotanto-olosuhteiden val- Elintarviketurvallisuus vientituotteeksi Elintarviketurvallisuus vientituotteeksi -hanke on Etelä-Suomen EAKR-alueella toimivien yritysten ja koulutusorganisaatioiden kansainvälistymistä palveleva kehittämishanke, jonka tavoitteena on vahvistaa suomalaisen elintarviketurvallisuusosaamisen kaupallistamista kansainväliseksi vientituotteeksi. Hankkeen tuloksena on avattu syksyllä 2012 Food Traceability and Safety Technology -showroom, joka kokoaa yhteen elintarviketurvallisuuden teknologiaratkaisuja tarjoavien yritysten tuotteita ja luo demonstraation teknologioiden hyödyntämisestä raaka-ainelähteiltä toimitusketjun eri vaiheiden läpi aina kotitalouksiin ja kuluttajalle saakka. Elintarviketurvallisuusalan yrityksiä on koottu myös Food Safety Expertise in Finland -yrityskatalogiin, joka on ladattavissa osoitteesta www.vantaainnovation.fi. Hankkeen pääkohdealueina ovat erityisesti Kiinan ja Venäjän kaltaiset kehittyvät taloudet, joiden elintarviketurvallisuuden parantamisessa työsarkaa riittää. Hanke pyrkiikin valjastamaan yrityksiä toimimaan näillä haastavilla markkinoilla mm. tarjoamalla koulutusta Venäjän ja Kiinan elintarviketurvallisuustilanteista, liiketoimintaympäristöistä sekä kielistä. Valmisteilla ovat myös elintarviketurvallisuusalan sanastot venäjäksi ja kiinaksi. Tämän lisäksi hankkeessa järjestetään vontaan ja ennaltaehkäisevään toimintaan. Elintarvikeyritysten keskuudessa myös alan sisäistä sitoutumista vastuullisuuteen ja hyviin toimintatapoihin tulisi edesauttaa. Edistysaskeleena voidaan pitää tieteellistä riskiarviointia tekevän China National Center for Food Safety Risk Assessment -keskuksen perustamista loppuvuonna 2011. Lisäksi kesäkuussa 2012 Kiinan terveysministeriö julkaisi uuden elintarviketurvallisuutta koskevan viisivuotissuunnitelman, jonka mukaan kansalliset elintarviketurvallisuusstandardit uusitaan ja yhdenmukaistetaan. Uudet, yhtenäiset raja-arvot kemiallisille jäämille, mikroorganismeille ja lisäaineille on tarkoitus määritellä vuoteen 2015 mennessä. Tärkeimpänä ajurina valtion pyrkimyksille parantaa elintarviketurvallisuutta on kuluttajien kasvava huoli ruuan turvallisuudesta. Kuluttajien valveutuneisuus on noussut erityi- Elintarviketurvallisuus vientituotteeksi -hanke avasi syyskuussa Vantaalle Food Traceability and Safety Technology -showroomin. Tila tarjoaa demonstraatioita teknologioiden hyödyntämisestä raaka-ainelähteiltä elintarviketoimitusketjun eri vaiheiden läpi. Kuva: aino arjaS muun muassa koulutusta eurooppalaisesta elintarvikelainsäädännöstä, messumatkoja, yhteismarkkinointikampanjoita ja seminaareja sekä rakennetaan Food Safety Management Finland -brändiä. Vuoden 2013 loppuun kestävää hanketta toteuttavat yhteistyössä Helsinki Business and Science Park Oy Ltd/ Viikki Food Centre, Vantaan Innovaatioinstituutti Oy, Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus sesti kaupungeissa, missä kuluttajat seuraavat uutisia elintarviketurvallisuusongelmista sosiaalisen median välityksellä puolueettoman median puuttuessa. Myös ruuan puhtautta arvostetaan, ja kuluttajat ovat valmiita maksamaan enemmän esimerkiksi ”Green Food”-standardoiduista tuotteista, joiden viljely on sallittu vain saastumattomassa maaperässä. Mahdollisuuksien mukaan monet ostavat myös esimerkiksi maidonkorviketta ulkomailta. Lupaavia markkinamahdollisuuksia Laadukkaan ja turvallisen ruuan kysyntä tulee lisääntymään Kiinassa, mikä tarjoaa markkinamahdollisuuksia niin suomalaisille elintarvikkeille kuin elintarviketurvallisuusosaamiselle ja -teknologioillekin. Kiinaan perustetaan enenevissä määrin suuria tuotanto- ja prosessointiyksiköitä, joissa käytetään elin- Palmenia, Metropolia ammattikorkeakoulu ja Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus. Hankkeen päärahoittaja on Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), ja sen kokonaisbudjetti on 1,2 miljoonaa euroa. lisätietoja: Projektipäällikkö marjo hietapuro marjo.hietapuro(at)viikkifoodcentre.fi tarviketurvallisuutta ja jäljitettävyyttä parantavia teknologioita ja toimintatapoja. Esimerkiksi kylmäketjujen kehittäminen ja HACCPjärjestelmien käyttöönotto tuleekin odotettavasti olemaan lähivuosina ripeää. π Anna-Stiina Antola projektikoordinaattori Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Helsingin yliopisto anna-stiina.antola(at)helsinki.fi Marjo Hietapuro projektipäällikkö Helsinki Business and Science Park Oy Viikki Food Centre marjo.hietapuro(at)viikkifoodcentre.fi n T e e m a Puhtaalla prosessilla laadukkaita kasviksia kauppoihin Tuorevihannesten hygienia hanke osoitti, että tuotantolaitosten kokonaishygieniataso parantui vuodesta 2009 vuoteen 2012. Tämä edellytti muun muassa prosessilaitteiden tarkempaa puhdistamista. Kasvikset ovat herkkiä sadonkorjuun jälkeiselle mikrobiologiselle kontaminaatiolle korkean vesi- ja ravinnepitoisuutensa takia. Tuoreet, kuumentamattomat kasvikset ovatkin aiheuttaneet useita ruokamyrkytysepidemioita myös Suomessa. Kasvisraaka-aineen laatuun vaikuttavat monet tekijät, kuten lajike, kasvuolosuhteet, viljely- ja korjuumenetelmät sekä varastointi. Prosessoitavien raaka-aineiden tulee aina olla hyvälaatuisia, ja kylmäketjusta on huolehdittava koko tuotanto- ja kuljetusketjussa. Pitkä varastointiaika aiheuttaa esimerkiksi porkkanoiden laatuun suurta vaihtelua eri vuodenaikoina. Kasviksissa mahdollisesti olevat haitalliset mikrobit ovat yleensä peräisin maaperästä, sade- ja kasteluvedestä sekä ilmasta. yrityksissä ja kartoitukset toistettiin vuonna 2012. Samanaikaisesti kartoitusten kanssa otettiin kasvis- ja prosessivesinäytteitä. Jokaisessa kartoituksessa tehtiin noin 300–700 mittausta. Ensimmäisten tulosten perusteella todettiin, että kasviksia prosessoivissa laitoksissa tulisi kiinnittää erityisesti huomiota pintojen ja tilojen puhdistukseen, tehostaa omavalvontaa sekä lisätä näytteenottopisteitä ja -tiheyttä. Vuoden 2012 kartoitukset osoittivat, että tuotantolaitosten kokonaishygieniataso oli parantunut vuodesta 2009. Yrityksissä oli parannettu tuotantohygieniaa erilaisin toimenpitein. Esimerkiksi puhdistusta oli tehostettu, kuluneita pintoja oli vaihdettu uusiin ja hygienian kannalta ongelmallisien laitteiden puhdistusta oli tehostettu. Tuotantotilojen ympäristöolosuhteet suosivat mikrobien kasvua, erityisesti sellaisten mikrobien, jotka kykenevät lisääntymään alhaisissakin lämpötiloissa. Tuotantotiloissa epäpuhtaudet siirtyvät paikasta toiseen useimmiten raaka-aineiden, tuotteiden ja muiden materiaalivirtojen, kuljetuslaitteiden, työntekijöiden sekä ilman mukana. Tuotantolaitoksessa likainen ja puhdas puoli tulee erottaa rakenteellisesti toisistaan, jotta raaka-aineet ja valmiit tuotteet eivät pääse kosketuksiin toistensa kanssa. Tavaravirrat ohjataan kulkemaan läpivirtausperiaatteella, eli raaka-aineet tulevat toisesta päästä sisään ja valmiit tuotteet menevät toisesta päästä ulos. Kattava puhdistussuunnitelma tuo tulosta Kasvisten prosessoinnissa käytetään monenlaisia koneita ja laitteita, joista osa on vaikeasti puhdistettavia. Konedirektiivi asettaa laitteiden ja koneiden valmistajille tiukat vaatimukset siitä, miten työturvallisuusnäkökohdat on otettava huomioon. Laitteiden ja koneiden pitäisi toisaalta olla mahdollisimman helppoja puhdistaa, mutta myös turvallisia. Koneiden ja laitteiden huolellinen puhdistus edistää niiden toimivuutta ja kestävyyttä, pintojen pysymistä hyväkuntoisina sekä hyvää tuotantohygieniaa. Niin koneiden kuin työtilojenkin pintamateriaalien on kestettävä tarpeelliset pesut ja desinfioinnit. Elintarvikehuoneiston hyvän hygieenisen tason ylläpitäminen edellyttää, että osana omavalvontasuunnitelmaa on kattava puh- Huomio pintojen ja tilojen puhtauteen TUOVI -hankkeessa tehtiin vuosina 2009 hygieniakartoituksia kasviksia prosessoivissa TUOVI hanke Tuorevihannesten hygienia -hanke (Tuovi) toteutettiin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) ja Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitoksen yhteistyönä 2009–2012. Rahoittajina toimivat Varsinais-Suomen ELY-keskus sekä hankkeessa mukana olleet viljelijät ja yritykset. Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti porkkanaa ja sen prosessointia. Työ jatkuu uudessa Tuorekasvisten turvallisuuden parantaminen -hankkeessa (TuoPro). Jokainen suomalainen syö kasviksia päivässä keskimäärin 350 grammaa, kun tavoite on 500 grammaa. Kasviksia käytetään yhä enemmän eri tavalla prosessoituina, kuten erilaisina salaattisekoituksina, raasteina ja napostelutuotteina. Kuva: eSa Pienmunne 30 Kehittyvä Elintarvike 5/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi distussuunnitelma, jossa on puhdistusohjelma jokaiselle koneelle ja laitteelle sekä työpinnoille, hyllyille ja lattioille. Puhdistusohjelma sisältää siivouksen työnjaon, aikataulun sekä siivousohjeet kohteittain. Ohjeiden tulee olla käytettävissä siivouskohteissa. Tilojen siisteys lisää myös työturvallisuutta, viihtyvyyttä ja edustavuutta sekä pienentää hävikkiä. TUOVI -hankkeessa julkaistiin puhtausopas tuorevihannesten tuotantolaitoksille. Opas on saatavana sähköisessä muodossa osoitteessa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/36024. Prosessiveden puhtausaste näkyy tuotelaadussa Kasvisten käsittelyssä käytetään paljon vettä sekä niiden pesuun, huuhteluun ja jäähdyttämiseen että tilojen ja laitteidenkin pesuun. Tuovi-hankkeessa pesuvesinäytteet otettiin hygieniakartoitusten yhteydessä esipestyjen kasvisten pesualtaista ja prosessivedet viimeisestä kasvisten huuhteluvedestä. Prosessivesinäytteiden mikrobimäärä oli alhaisempi kuin pesuvesien. E. colia ei todettu pesueikä huuhteluvesistä. Veden lisääntynyt kierrättäminen on lisännyt kiinnostusta erilaisten apuaineiden ja desinfiointimenetelmien käyttöön. Kemiallisia desinfiointimenetelmiä, kuten klooria, ei saa käyttää Suomessa elintarvikkeiden huuhtelussa. Tuovi-hankkeen laboratoriokokeissa testattiin erilaisten dekontaminaatiomenetelmien, kuten elektrolysoidun veden, UV-C-valon ja klooridioksidin hygienisoivaa vaikutusta kasvisten huuhteluvesiin. Veden lämpötila oli 5–10 °C. Kokeissa steriiliä vettä kontaminoitiin koli- ja yersiniabakteereilla tai Candida lambica -sienellä. Elektrolysoidun veden pitoisuudet olivat 30–100 ppm ja klooridioksidin (ClO2) 10–100 ppm. Kaupallisen tuotteen laimennokset olivat 0,125–0,5 %. Osassa kokeita veteen lisättiin ”häritseväksi” aineeksi laimeaa porkkanamehua, jolla pyrittiin kuvaamaan käytännön olosuhteita. Eri menetelmien vaikutusajat olivat enimmillään 15 minuuttia, UV-C-valolla kuitenkin myös 30 minuuttia. Porkkanamehu heikensi kaikkien dekontaminaatiokäsittelyjen tehoa. Kaikki tutkitut vedenkäsittelymenetelmät vähensivät mikrobien määriä alhaisissa lämpötiloissa. Jokaisen käsittelyn teho kuitenkin riippui testiliuoksen pitoisuudesta ja vaikutusajasta. Kasvisten huuhteluvesissä on orgaanista ainetta, jonka määrä vaihtelee prosessin aikana. Orgaaninen aines heikentää hygienisointimenetelmien tehoa. Turvallisista vedenkäsittelymenetelmistä tarvitaan lisää tutkittua tietoa. π Risto Kuisma tutkijatohtori Helsingin yliopisto risto.kuisma(at)helsinki.fi [ Senga sengana á la Campylobacter jejuni ] Puoli miljoonaa ruokamyrkytystä vuosittain. Katkaiseeko jokin niistä toimintasi? Raksystems Anticimex tarjoaa laajaalaista asiantuntemusta elintarvikehygieniasta, laadunhallinnasta ja työturvallisuudesta. Ota yhteyttä jo tänään. Asiakaspalvelu p. 0207 495 500 asiakaspalvelu@racx.fi Marja Lehto vanhempi tutkija MTT marja.lehto(at)mtt.fi Hanna-Riitta Kymäläinen dosentti, yliopistonlehtori Helsingin yliopisto hanna-riitta.kymalainen(at)helsinki.fi Maarit Mäki vanhempi tutkija MTT maarit.maki(at)mtt.fi www.racx.fi n T e e m a Uusi elintarvikehuoneistoasetus tarkentaa lämpötilavaatimuksia Vuoden alusta voimassa olleen elintarvikehuoneistoasetuksen (1367/2011) luku 3 sisältää lämpötilavaatimukset ja erityisesti kylmävaatimukset elintarvikeketjussa. EU-harmonointi koskien yhteisiä lämpötilavaatimuksia elintarvikeketjussa ei ole juurikaan edennyt. Eräät EU-jäsenmaat (erityisesti Saksa) ovat viime vuosina ehdottaneet 852-asetuksen 4 c -artiklan mukaisista yhteisistä lämpötilavaatimuksista sopimista, mutta toistaiseksi komissio ei ole innostunut käynnistämään tätä kovaa poliittista vääntöä vaativaa säädöshanketta. Suomen kanta on, että yhteiset lämpötilavaatimukset elintarvikkeille olisivat kannatettava asia, mutta ilmeisesti hanke vaatii laajapohjaisempaa painostusta toimijoilta ja kuluttajilta ennen kuin se voi käynnistyä. Siten jäsenmaiden on luotava lämpötilavaatimuksensa itse, mikäli ne katsovat sellaiset tarvitsevansa. Suomessa uuden elintarvikehuoneistoasetuksen luku kolme vastaa tähän huutoon. Joitakin lämpötilavaatimuksia EU:n hygieniapaketista kuitenkin löytyy. Laitoksista lähteviin kuljetuksiin sovelletaan EU:n eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksen (EY/853/2004) liitteen III tuotekohtaisia lämpötilavaatimuksia. Muiden kuljetusten kohdalla lämpötilavaatimus helposti pilaantuville elintarvikkeille on enintään 6 °C, ellei kyseessä ole kuumana kuljetettava ruoka, jonka lämpötila ei saa ennen tarjoilua milloinkaan laskea alle 60 °C. Asetuksen 7 §:ssä luetellaan tarkemmin eri elintarvikkeiden säilytys- ja myyntilämpötilavaatimuksia, ja 8 §:ssä vastaavasti koskien tarjoilua. Poikkeamiakin sallitaan Helposti pilaantuvien elintarvikkeiden lämpötila saa 11 §:n mukaan lyhytaikaisesti poiketa luvun 3 vaatimuksista enintään 3 °C. Jos poikkeama on tätä suurempi, tulee toimijan ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin elintarvikkeen lämpötilan saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi tai tuotteen poistamiseksi myynnistä. Konditoriatuotteiden kuljetuksissa lyhytaikainen lämpötilapoikkeama voi kuitenkin olla kolme astetta suurempi. Kyseinen poikkeamasääntö luotiin elintarvikevalvonnan tarpeisiin, jotta valvonnassa voitaisiin puuttua liian lämpimiin elintarvikkeisiin ”oikea-asteisissa” kylmäkalusteissa. Aiemmin tämä oli osoittautunut vaikeaksi, sillä asetuksen edellisessä Elintarvikehuoneistoasetus Lukuun ottamatta hyväksymistä vaativia laitoksia Elintarvikehuoneistoasetus (1367/ 2011) sisältää säädökset kaikkien elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta. Vuoden 2012 alussa voimaan astunut asetus noudattaa samaa rakennetta kuin edeltäjänsä elintarvikehuoneistoasetus (28/2009), mutta osa vaatimuksista on uusia samalla kuin joitakin vanhoja on poistettu – mm. lämpötilavaatimuksia on tarkennettu. Asetuksen vaatimuksia soveltavista valvontakohteista suurin ryhmä on vähittäismyyntipaikat, eli paikat, joissa elintarvike luovutetaan kuluttajalle, kuten myymälät, torikojut, myyntiautot, ravintolat ja suurkeittiöt. Toinen tärkeä soveltamisalue on elintarvikekuljetukset, sekä muita kuin eläimistä 32 saatavia elintarvikkeita käsittelevät tuotantolaitokset, esimerkiksi leipomot ja kasvisten jalostajat. Asetuksessa säädetään mm. elintarvikehuoneistojen rakenteellisista ja toiminnallisista vaatimuksista, omavalvonnasta, helposti pilaantuvien elintarvikkeiden lämpötilavaatimuksista, elintarvikemyynnin olosuhdevaatimuksista, elintarvike-työntekijöiden henkilökohtaisesta hygie-niasta sekä eläinten pääsystä elintarvi-kehuoneistoon. On muistettava, että EU:ssa hygieniavaatimuksista säädetään yleisessä elintarvikehygienia-asetuksessa (EY/852/2004), jota sovelletaan kansallisten vaatimusten rinnalla. Kehittyvä Elintarvike 5/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Kuvassa näkyy lainvastainen tuontilohen myynti: tuoreet kalastustuotteet on myytävä sulavan jään lämpötilassa (0 °C, käytännössä jäissä), ja myyntilaite on joka tapauksessa aivan ylitäytetty. Lisäksi kalan nostopäivää ei kirjallisesti ilmoitettu myynnin yhteydessä. versiossa tarkkoja lämpötilavaatimuksia oli vain säilytysolosuhteille, ei itse elintarvikkeille. Edelleenkin toimijoiden ja valvojien keskuudessa tuntuu olevan tiettyjä vaikeuksia määrittää, minkälainen ylitys katsotaan poikkeamaksi: annetun vaatimuksen ylitys vai vasta saman läm- pötilarajan kolmen asteen ylitys? Itse tulkitsisin asian niin, että jos elintarvikkeen lämpötilaylitys on yli kolme astetta, on kyseessä aina vaatimustenvastaisuus, johon on reagoitava. Jos valvonnassa löytyy todisteita siitä, että pienehkö poikkeama on kestänyt alle kaksi tuntia, riittää korjaustoimeksi elintarvikkeen välitön saattaminen vaadittuun lämpötilaan – esimerkiksi takahuoneen tehokkaammassa kylmiössä. Mikäli poikkeama on saattanut jatkua pidempään kuin kaksi tuntia tai jos kyseessä on todella iso poikkeama, on elintarvike hävitettävä terveydelle vaarallisena. Keskeistä on kylmäsäilytyksen valvonta Elintarvikehuoneiston valvonnassa helposti pilaantuvien elintarvikkeiden lämpötilavaatimusten (elintarvikehuoneistoasetuksen 3 luku) valvonta on keskeisessä asemassa. Yhtäältä on tiedossa, että lämpötilaylityksillä on selvä yhteys näiden ruokien nopeutuneeseen pilaantumiseen ja ruokamyrkytyksiin, toisaalta lämpötila elintarvikkeen fysikaalisena ominaisuutena on kiistatta ja melko helposti valvontaa suorittavien arvioitavissa. Siten säädetyissä lämpötiloissa pysyminen pitäisi olla jokaisen elintarvikealan toimijan omavalvonnan päätavoitteita. Suomessa siirrytään Oiva-järjestelmän myötä valvontatietojen aktiiviseen julkistamiseen vähittäismyyntipaikoissa jo 1.5.2013, ja tässä valvonnassa nimenomaan lämpötilavalvonta tulee olemaan avainasemassa puhtaanapidon valvonnan rinnalla. Molemmat kun ovat sellaisia asioita, joiden kohdalla mahdolliset epäkohdat tulevat ilmi hyvinkin lyhyen Oiva-tarkastuksen aikana. Tätä ennen on kuitenkin luotava yksiselitteiset pelisäännöt siitä, mikä on sallittava poikkeama ja mikä ei. Pakasteasetus uusittavana Maa- ja metsätalousministeriössä on parhaillaan uusittavana kansallinen pakasteasetus. Uusi asetus tullee nimensä mukaisesti keskittymään vain (teolliseen) pakastamiseen, jolloin ei enää olisi sääntöjä koskien elintarvikkeiden jäädyttämistä. Tämä tarkoittaisi, että jatkossa elintarvikkeiden jäädyttäminen pakastelämpötiloihin olisi rinnastettavissa muuhun jäähdyttämiseen ja kylmäsäilytykseen elintarvikehuoneistossa. Samalla poistuisi pitkään jatkunut saivartelu siitä, saako esimerkiksi suurkeittiössä ”pakastaa” (=jäädyttää) ylijääneitä raaka-aineita tai ruokia myöhempää käyttöä varten – tämä on sallittua. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira suunnittelee parhaillaan ohjeidensa päivittämistä jäädyttämisen osalta, jolloin asiaa koskevat ohjeet löytyvät aikanaan elintarvikehuoneistoasetus- sekä ruoka-apuohjeesta. Vielä ei ole tehty päätöstä siitä, tullaanko jäätelölle (joka ei kuulu pakasteasetuksen soveltamisalaan) asettamaan lämpötilavaatimuksia kansallisessa lainsäädännössä, vai tulisivatko nekin ainoastaan Eviran ohjeeseen. Tällä hetkellä tuntuu luonnollisimmalta vaihtoehdolta, että jäätelöiden lämpötilavaatimukset kesällä kumotusta KTM:n jäätelöpäätöksestä (4/1999) kirjattaisiin elintarvikehuoneistoasetuksen 10 §:ään. π Sebastian Hielm eläinlääkintöylitarkastaja Elintarviketurvallisuusyksikkö Maa- ja metsätalousministeriö sebastian.hielm(at)mm.fi Hygiena ALLER-snap Tehokas menetelmä allergeenijäämien osoittamiseen pinnoilta Kysy myös lopputuotteiden allergeenitutkimuksista ! EnSURE ja SystemSURE -luminometrit Paras valinta pintojen ja prosessivesien hygieniavalvontaan Ylivoimainen markkinajohtaja ! n T e e m a Lämpöpumppuala käy kuumana Suomen lämpöpumppuala on kasvanut lähes nollasta 400 miljoonaan euroon viimeisen 15 vuoden aikana. Teollisten lämpöpumppujen osuus tästä summasta on muutamia kymmeniä miljoonia euroja. Pientalon rakentajista jo puolet valitsee lämpöpumpun, mutta myös teolliset lämpöpumput käyvät kaupaksi. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPUn toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen kertoo, että kuuluisimpia isoja, teollisen mittakaavan lämpöpumppuja ovat Tampereen IKEAn ja S-ryhmän Keravan varaston lämpöpumput. – Isot lämpöpumput teollisuus- ja myymäläkohteiden lämmittämiseen ja jäähdyttämiseen ovat päivittäistä bisnestä niin Suomessa kuin maailmallakin, Hirvonen sanoo. Kotitaloudet mukaan lukien Suomessa on noin puoli miljoonaa lämpöpumppua, ja niitä myydään 60 000–70 000 kappaleen vuosivauhdilla. Suomi onkin asukaslukuunsa näh- den Euroopan kärkeä lämpöpumppumaana. – Ohitimme jopa Ruotsin asukaslukuun suhteutettuna viime vuonna. Olosuhteet ovat hyvät lämpöpumpuille. Uusien energiamääräysten kokonaisvaltainen tarkastelu parantaa lämpöpumppujen kilpailukykyä sekä uudis- että korjausrakentamisessa. Tämä koskee myös isoja kohteita, Hirvonen tarkentaa. EHPA Heat Pump Outlook 2012 -tilaston mukaan Suomessa myytiin viime vuonna 13,4 lämpöpumppua tuhatta asukasta kohden, Ruotsissa 10,7. Energiatehokkuuteen eri keinoilla Energiamääräysten RakMK D3 2012:n kokonaisenergiatarkastelu muuttaa rakentamisen energiatehokkuuden ohjausta. Tähän saakka rakennusosakohtaiset vaatimukset ovat sanelleet, miten pitää rakentaa, mutta nyt vaatimus kohdistuu kokonaisenergiakulutukseen. Se osoitetaan suorituspohjaisella E-luvulla, joka lasketaan rakennukseen ostettavien energioiden ja energiamuotojen kertoimen tulona ja ilmaistaan kWh/m2 vuodessa -yksiköllä. Keinot energiatehokkuuden saavutta- Koulutus, työhyvinvointi & johtaminen -teemanumero ilmestyy joulukuussa Varaa paikka ilmoitukselle 16.11. mennessä! Infoteam Oy p. (09) 441 133, infoteam@infoteam.fi 34 Kehittyvä Elintarvike 5/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Isot lämpöpumput teollisuus- ja myymäläkohteiden lämmittämiseen ja jäähdyttämiseen ovat päivittäistä bisnestä Suomessa ja maailmalla, toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen kertoo. Kuva: SulPu Kehittyvä Elintarvike www.kehittyvaelintarvike.fi Uusiutuvan energian vuosikymmen EURES direktiivin velvoitteet Suomelle 2020 (TEM, 30.6.2010) Energialähde Bio Uusiutuvan energian lisätarve vuonna 2020 18 TWh/a Tuuli 6 TWh/a lämpöpumput 6 TWh/a muut 2 TWh/a liikenne 6TWh/a Yhteensä 38 TWh/a miseksi ovat vapaita. Sitran ja Tekesin rahoittamassa EnergiarEMontti -hankkeessa (EEmontti) on etsitty kilpailulla innovatiivisia ratkaisuja pientalojen energiatehokkuuden parantamiseksi kohtuukustannuksin. Vuonna 2011 käynnistynyt han- Tarkoittaa käytännössä lämpö- ja voimalaitosten muuttamista fossiilisilta hakkeelle/pelletille 700-1 000 kpl lisää tuulivoimaloita teholtaan 3 mW kukin lämpöpumppujen määrä 400 000:stä 1 miljoonaan (2 TWh/a>8 TWh/a) vesivoiman lisäys, puun ja pellettien pienkäyttö, aurinko, biokaasu etanolin ja biodieselin sekoittaminen liikennepolttoaineistiin (20%) Uusiutuvien osuus nostetaan 28,5%:sta 38%:iin. Tämä vastaa noin kymmenen Loviisan voimalaitosyksikön (470 MW) tuotantoa vuodessa ke jatkuu vuoden 2012 loppuun saakka. Jussi Hirvosen mukaan hanke osoittaa, että talon lämmityskustannukset on puolitettavissa energiaremontilla. – Tärkeä tulos on myös se, että investoinnin arvo löytyy talon arvosta. EEmontti on merkittävä alku puolen miljoonan suorasähkölämmitteisen talon energiaremonteille, Hirvonen arvioi. Hän muistuttaa, että saneerauskohteissa lämpöpumppujen kannattavuus on hyvä: 10– 15 prosentin tuotto sijoitukselle. – Ja tämä markkina on vasta käynnistymässä. Suomessa on 220 000 öljykattilaa, yli 100 000 vesikiertoista sähkölämmitysjärjestelmää ja 500 000 suorasähkölämmitystaloa, joille kaikille potentiaalisin energiasaneerausratkaisu on lämpöpumppu, Hirvonen vakuuttaa. Reilun viiden miljoonan asukkaan ja 338 000 neliökilometrin maassa lämmittämiseen kuluu energiaa 120 TWh/vuosi. π Pirjo Huhtakangas lisätietoja: www.sulpu.fi n T e e m a Teollisuuslämpö pumppuja yhä enemmän elintarvikealalla Teollisuuslämpöpumppuja asennetaan elintarvikealalla tiuhenevaan tahtiin. Liiketoimintajohtaja Juha Aaltola Oy Scancool Ab:stä uskoo, että isot lämpöpumput lisääntyvät nimenomaan elintarvikealalla, koska siellä on tarvetta kuumalle vedelle ja toisaalta paljon hukkalämmön kohteita, kuten kylmätuotannon lauhde. – Erityisesti yhdistetty lämmitys ja jäähdytys tulevat lisääntymään. Esimerkiksi ratkaisu, jossa tehdään kylmää vettä jäähdytystarpeisiin samalla, kun tehdään lämpöä. Lämpöpumppusovellukset säästävät tyypillisesti 65–80 prosenttia energiakustannuksissa riippuen siitä, millä hinnalla lämpö on aikaisemmin tehty. Hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet parhaimmillaan yli 80 prosenttia, Aaltola kertoo. Lämpöä ja kylmää samalla laitteistolla Perinteisemmin hukkalämpö, kuten kylmälaitteiston lauhdelämpö tai haalea jätevesi, käytetään hyödyksi ja siitä tuotetaan 50– 90-asteista lämpöä. Näin voidaan omalla, edullisella hukkalämmöllä korvata kallista energiaa, muun muassa höyryä tai kaukolämpöä. Useissa tapauksissa on kyse järjestelmästä, jossa lämpöpumpun avulla tuotetaan Teollisen mittakaavan lämpöpumput ovat käytössä Valiolla Riihimäen, Joensuun, Oulun, Vantaan ja Seinäjoen tehtailla. Lapinlahden tehtaalla lämpöpumppuratkaisu otetaan käyttöön marraskuussa. Kuva: Scancool Valion Seinäjoen tehtaan lämpöpumppuratkaisulla lämpöenergiaa tuhannen omakotitalon verran Valion Seinäjoen tehtaalla on otettu käyttöön iso lämpöpumppuratkaisu, jossa tuotannossa syntyvää lämpöä ja kylmää otetaan talteen uudelleen hyödynnettäväksi. Lämpöpumput tuottavat lämpöenergiaa noin 1000 omakotitalon tarpeen verran vuodessa. Valion tavoite on vähentää tuotannon määrään suhteutettua energiankulutusta yhdeksän prosenttia vuosina 2005–2016. Energiatehokkaat lämpöpumppuratkaisut auttavat tavoitteen saavuttamisessa. Teollisen mittakaavan lämpöpumput ovat käytössä Valion Riihimäen, Joensuun, Oulun, Vantaan ja Seinäjoen tehtailla. Lapinlahden tehtaalla otetaan käyttöön Seinäjoen kokoluokkaa oleva ratkaisu marraskuussa. – Perinteisesti meijeriteollisuudessa on rakennettu lämpö- ja kylmäkeskukset erillisenä tuottamaan prosesseissa tarvittavaa 36 lämpöä tai kylmää. Nyt Seinäjoen tehtaalla kahden lämpöpumpun yksiköllä tuotetaan sekä lämpöä että kylmää, mikä on merkittävä innovaatio meijeriteollisuudessa energiatasemielessä jopa Euroopan tasolla, Valio Oy:n tekninen päällikkö Esa Mäkipelto toteaa. Seinäjoen tehtaan kaksi lämpöpumppua tuottaa vuodessa noin 19 GWh energiaa eli reilun 1000 sähkölämmitteisen omakotitalon kulutuksen verran. – Rahassa säästö on 500 000 euroa vuodessa. Investointi maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa, Seinäjoen tehtaan tehdaspalveluvastaava Matti Lepistö kertoo. Raejuusto uusiutuvalla energialla Seinäjoen tehtaalla lämpöä tarvitaan muun muassa tuotantolaitoksen pesuissa, raejuuston ja voin valmistuksessa, maitojau- Kehittyvä Elintarvike 5/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi heen kuivauksessa ja kiinteistön lämmityksessä. Kylmää tarvitaan tuotteiden jäähdytyksessä. Lämpöpumppuratkaisu mahdollistaa muun muassa kaiken Valio raejuuston valmistuksen uusiutuvalla energialla. Lämpöä otetaan talteen tehtaan käyttämän jääveden palautuskierron lämmöstä, joka muuten johdettaisiin lauhduttimien kautta jäte-energiavirtana ulos sekä maitojauheen valmistuksesta syntyvästä lauhdutuslämmöstä, joka ennen lämpöpumppuratkaisua haihtui hyödyttömänä ilmaan. Lämpöä jaetaan lämmönjakoputkia pitkin eri kohteisiin ympäri tehdasta. Tehtaalla risteilee 2,5 kilometriä lämmön jako-, palautus- ja keruuputkistoja. Putkiston asennuksessa hyödynnettiin muun muassa 3D-kuvannusosaamista, jonka avulla massiivinen putkisto saatiin millintarkasti asennettua koko ajan toiminnassa olevaan tehtaaseen. patogeenit ravintosisältö hygieniaindikaattorit lisäaineet haitta-aineet Tietoa taidolla pintaa syvemmältä Monipuolista elintarvikkeiden kemiallista ja mikrobiologista analytiikkaa tutkimuksen, tuotekehityksen ja laadunvalvonnan tueksi. sekä lämmintä että kylmää tuotantoprosessien tarpeisiin. – Perinteisesti on jouduttu rakentamaan raskaat, erilliset kylmä- ja lämpökeskukset huolehtimaan prosessien kuuma- ja kylmäenergian tarpeista. Yhdistetyn järjestelmän avulla jäähdytys ja lämmitys saadaan aikaan yhdellä ja samalla lämpöpumppujärjestelmällä: tuotannon vaatiessa lämpöä syntyy samalla myös kylmää, Juha Aaltola selvittää. Scancoolin lämpöpumpuilla tehdään Suomessa hukkalämmöstä lämpöä tällä hetkellä yli 13 MW. Uusin kohde on Valion Lapinlahden tehdas, jossa lämpöpumppujärjestelmä otetaan käyttöön marraskuussa. Tekniikkaa kehitetään koko ajan Teollisuusmittakaavan lämpöpumppujen hyötysuhteet ovat parantuneet viime vuosien aikana ja automaatio monipuolistunut. Nykyisillä lämpöpumpun automaatiojärjestelmillä voidaan hoitaa koko lämmitysjärjestelmän toiminta. – Scancool on kehittänyt lämpöpumpputekniikkaa soveltumaan erityisesti teollisuuden ja energia-alan haastaviin olosuhteisiin. Tärkeimmät kehitysaskeleet ovat tekniikka, jolla voidaan saavuttaa 90-asteen lämpötilat sekä tekniikka, jolla tehdään samalla laitteella erittäin kuumaa vettä ottaen lämpöä vaikkapa jäärataliuoksesta, Juha Aaltola täsmentää. Oma tuotesarja on kehitetty myös pienemmän mittakaavan lämmöntuotantoon, jossa vaaditaan kuumaa 60–75-asteista vettä. Nämä laitteet toimivat 100–500 kilowatin teholla erityisen tehokkaasti ja joustavasti myös erittäin pienillä osakuormilla. – Lämpöpumpputekniikka on jo nyt erittäin hyvää. Sitä kehitetään koko ajan, mutta keskipitkällä jänteellä ei ole tulossa mullistavaa tekniikkaa perinteisten kompressoreiden tilalle, Aaltola summaa. π Pirjo Huhtakangas MetropoliLab Oy, Viikinkaari 4, 00790 Helsinki puh. +358 10 391 3410, www.metropolilab.fi Suomi | Venäjä | Ukraina | Valko-Venäjä | Kazakstan | Uzbekistan Hanki henkilökohtainen IPR-valmentaja. Laita teollisoikeusasiasi kerralla kuntoon. Meiltä saat henkilökohtaista ohjausta patentteihin, tavaramerkkeihin ja muotoilun suojaukseen liittyvissä asioissa – kaikkialla maailmassa. www.papula-nevinpat.com Mechelininkatu 1 a, PL 981, 00101 Helsinki. Puh. 09 348 0060 n T e e m a Suomen elintarviketehtaissa on isoja ja nykyaikaisia kylmälaitoksia Suomen elintarviketehtaiden kylmälaitokset ovat eurooppalaisittainkin isoja ja uudenaikaisia. Maajohtaja Pekka Lager ja myyntipäällikkö Antti Wainikka Johnson Controls Finland Oy:stä tuntevat hyvin Suomen elintarviketeollisuuden kylmälaitokset. Wainikka on työskennellyt kylmälaitosten parissa jo kolme vuosikymmentä suunnittelu-, projektinhoito- ja myyntitehtävissä. Yrityksen henkilökunnalla on palvelusvuosia takanaan yleensä kymmenestä 40 vuoteen, joten kokemusta ja osaamista löytyy. Toisaalta viime vuosina on tullut myös nuorempaa väkeä alalle eläkkeelle siirtyneiden tilalle. Suomessa yritys on keskittynyt teolliseen kylmään, ja asiakkaista noin 80 prosenttia on elintarviketeollisuuslaitoksia. – Vuosittain kylmälaitosprojekteja on nykyään 20–35. Lisäksi on lukuisia huoltotoimintaan liittyviä, pienempiä saneeraus- ja korjausoperaatioita. Kolmenkymmenen vuoden aikana toteutettuja, merkittävämpiä saneeraus-, laajennus- ja uudisrakennusprojekteja on satoja, Antti Wainikka laskee. Suomessa elintarviketehtaat ovat keskittyneet ja erikoistuneet, ja ne ovat moderneja ja EU-standardit täyttäviä. – Eräässä suomalaisessa elintarviketuotantoyksikössäkin on noin 50 suuritehoista teollisuusruuvikompressoria. Suomalaiset kylmälaitokset edustavat yleisesti ottaen Euroopan mantereella suuria laitoskokoja. Suuren suomalaisen teollisen kylmälaitoksen korkeapainekompressoreiden kokonaiskylmätehon voidaan katsoa olevan kokoluokkaa 5 000–30 000 kW höyrystymislämpötilalla -10 °C, Wainikka tarkentaa. Kokemus valttia kylmälaitoshankkeissa Elintarviketeollisuuden kylmälaitoshankkeet ovat yleensä joko laajennuksia tai remontteja. Teollisten kylmälaitoksien teknillinen elinkaari on 20−30 vuotta. Kompressorit vaativat isompaa huoltoa noin 30 000−40 000 käyttötunnin jälkeen. Kuva: johnSon conTrolS Finland oy Johnson Controls Finland Oy tekee kylmälaitoshankkeita avaimet käteen -periaatteella: suunnittelusta huoltoon. – Meidän valttimme on se, että yrityksemme on tehnyt näitä töitä 30-luvulta lähtien teollisuuden kanssa, Pekka Lager muistuttaa. Teollisten kylmälaitoksien teknillinen elinkaari on 20–30 vuotta. Kompressorit vaativat isompaa huoltoa noin 30 000–40 000 käyttötunnin jälkeen, mutta automatiikan modernisointia ja päivityksiä tehdään jatkuvasti. Antti Wainikka sanoo, että elintarviketehtaan kylmätekniikan suunnittelussa tärkeintä ovat luotettava perusratkaisu, energiatalou- Maailmanlaajuinen yritys • Johnson Controls on maailmanmarkkinajohtaja kolmella liiketoiminta-alueella, joita ovat Automotive experience, Building efficiency ja Power Solutions. Kiinteistö-liiketoiminta sisältää mm. kiinteistöjen ja teollisuuden jäähdytys-, lämmitys- ja energiaratkaisut ja huollon. Yritys on markkinajohtaja myös luonnollisten kylmäaineiden käytössä (mm. ammoniakki, CO2, hiilivety ja vesi). • Yrityksellä on maailmanlaajuisesti 162 000 työntekijää yli 1300 toimipisteessä. Asiakkaita on 150 maassa. Vuonna 1885 perustetun yhtiön pääkonttori on Milwaukeessa, USA:ssa. • Vuonna 2011 konsernin liikevaihto oli 41 miljardia dollaria. Kokonaismyynnistä 15 miljardia tuli kiinteistö-liiketoiminnasta ja siitä 48 % USA:sta, 28 % Euroopasta, 14 % Aasiasta ja loput muualta. • Johnson Controls Finland Oy:n liiketoimintaa ovat teollisten kyl- 38 Kehittyvä Elintarvike 5/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi mä- ja vedenjäähdytyslaitosten sekä energian talteenottojärjestelmien kehittäminen, suunnittelu, urakointi ja huolto. • Konserniin kuuluu maailman johtavia jäähdytysratkaisujen tuotemerkkejä kuten YORK, SABROE ja FRICK. • Yritys ottaa kokonaisvastuun niin kylmälaitoksen, oheislaitteiden kuin ohjaus- ja valvontajärjestelmän yksityiskohtaisesta suunnittelusta ja toteutuksesta. Projektit viedään läpi avaimet käteen -periaatteella tai osavastuina asiakkaan vaatimusten mukaan käytön ja kunnossapidon hoitamiseen asti. • Suunnittelun osa-alueisiin kuuluvat kylmätekninen suunnittelu, prosessi-, putkisto- ja sähkösuunnittelu sekä ohjaus- ja automaatiosuunnittelu. Maanlaajuinen huolto- ja varaosapalvelu kattavat koko järjestelmän elinkaaren. Päätoimipaikka on Helsingin Konalassa. delliset laitevalinnat sekä kokenut suunnittelija. Urakoinnissa ratkaisevat henkilökunnan osaaminen ja kokemus, asiakkaan tarpeiden ja prosessien ymmärtäminen, riittävät resurssit ja hyvä työmotivaatio. Samaa pätee huollossa. Lisäksi on tärkeää kouluttaa uusia osaajia. Missä sitten on vara parantaa teollisen kylmän hyödyntämisessä? Wainikan mielestä automaatiota ja energian kulutuksen pienentämistä pitää korostaa urakoinnissa ja huollossa entistä paremmin. Muita parantamiskohteita löytyy muun muassa etävalvonnasta, huoltosopimuskäytännöistä ja henkilökunnan koulutuksesta, sillä koulutusta tarvitaan jatkuvasti. Vuoden takaisinmaksuaika realistinen Wainikan ja Lagerin mukaan teollisissa energian talteenottoinvestoinneissa yhden vuoden takaisinmaksuaika on realistinen, kun sähkön ja lämmön hinnat edelleen nousevat. Yhden MW:n lämpöpumpun hinta on noin 150 000–250 000 euroa, minkä päälle tulevat oheislaitteet. – Kylmälaitoksilla on pitkä elinkaari ja kompressoreilla pitkät huoltovälit. Laitteet ovat erittäin kestäviä, mutta vaativat säännöllistä kunnossapitoa, jotta energiataloudellisuus pysyy hyvänä, Wainikka täsmentää. Hänen mukaansa kylmälaitostoimittajalla riittää töitä myös taantuma- ja lama-aikana. – Kun investoinnit ovat vähissä, huoltotoiminnan on kuitenkin pyörittävä. Matalasuhdanteen aikana tehdään remonttihommia, hän vakuuttaa. Luonnonkylmän käyttö lisääntyy Luonnonkylmäaineiden, kuten ammoniakin ja hiilidioksidin, käyttö lisääntyy teollisissa kylmälaitoksissa entisestään ja erityisesti pienemmissä kokoluokissa. – Perustamiskustannukset ovat isoissa järjestelmissä pienemmät kuin HFC-kylmäaineilla. Pienissä laitoksissa perustamiskustannukset ovat yleensä 10–25 prosenttia korkeammat. Toisaalta suhteelliset käyttökustannukset ovat luonnonkylmäaineita käyttävissä yleensä alhaisemmat, johtuen muun muassa laitteiden räätälöidystä mitoituksesta ja teol- listen komponenttien ja järjestelmien käytöstä, Wainikka selventää. Hän sanoo, että teollisuuden kylmälaitoskäyttäjät ovat hyvin perillä hyvän hyötysuhteen merkityksestä laitoksen elinkaarikustannuksiin. Lämpöpumpputekniikka kehittyy Antti Wainikan mukaan lämpöpumput ovat päivän sana ja kylmäaineena ns. luonnonkylmä. – Nyt pyritään nostamaan lämpöpumppujen tehoja. Meidän päämajassa on kehitetty lujasti tehokkaampaa lämpöpumpputekniikkaa, hän painottaa. Myös perinteisissä kylmälaitoksissa satsataan nyt energiansäästöön, nykyaikaiseen automaatioon ja käyttövarmuuteen. – Kaukokylmässä ja lämpöpumpuissa suomalaiset ovat olleet kärjessä maailmanlaajuisesti, ja JC:llä on näihin sovelluksiin hyviä tuotteita, Wainikka toteaa. π Pirjo Huhtakangas Kun tarpeena on vaativa jäähdytys suodatetulla ilmalla, on ratkaisu Vulganus Leipurin: Edelläkävijä hygieniaosaamisessa  Kosteus, lämpö ja puhtaus hallittavissa  Lopputuotteelle pitkä säilyvyysaika ilman lisäaineita  Täyttää korkeat hygieniavaatimukset UUTTA! Nyt myös keinujäähdytys! Vulganus Oy Varikontie 2, 15550 Nastola Puh. (03) 873 750 • Fax. (03) 873 7550 vulganus@leipurin.com • www.leipurin.com KehittyväElintarvike_1210_175x128mm_VulganusLeipurin.indd 1 5.10.2012 13:45:34 n T e e m a Ammoniakkilaitoksen kunnossapito on kasvava ala Elintarviketeollisuuden suurten ammoniakkikylmälaitosten kunnossapito vaatii toimivaa järjestelmää. Nykyisin kunnossapito on yhä useammin ulkoistettu. Laaja palvelu on asiakkaalle vaivatonta. Suomen toiseksi suurimman meijeriyrityksen Arla Ingmanin Sipoon Söderkullan tuotantolaitoksilla valmistetaan kovia juustoja lukuun ottamatta kaikkia yrityksen meijerituotteita. Samassa tehdaskompleksissa sijaitsee myös Ingman Ice Cream -konsernin jäätelönvalmistus. Viime lokakuussa Ingman julkisti myyvänsä jäätelöliiketoimintansa Unileverille. Kaikkiaan 35 000 kg:n ammoniakkilaitos on yksi Suomen suurimmista. Kylmäteholtaan se on 10 MW. Koko tuotantolaitoksen ylläpidosta ja huollosta vastaa yhtiöiden perustama Massby Facility & Services Ltd. Ammoniakkikylmälaitoksen kunnossapito ja huolto on ulkoistettu Oy Scancool Ab:lle. Ulkoistaminen on yleistymässä erityisesti kaikkein vaativimmassa kohteessa. Monella asiakkaalla henkilökunta alkaa ikääntyä ja uusien palkkaamisen ja kouluttamisen sijaan toiminta mieluummin ulkoistetaan. Lainsäädäntö edellyttää ammoniakkilaitoksilta pätevää käytönvalvojaa. Kaikilla toimijoilla sellaisen palkkaamiseen ei ole tarvetta, joten palveluntarjoaja voi huolehtia myös lakisääteisistä velvollisuuksista. Kuin oma työpaikka Arla Ingmanilla työskentelee päivittäin vähintään kaksi Scancoolin miestä. Varsinainen täysipäiväinen huoltoasentaja Jari Halttunen siirtyi yrityksen palvelukseen huoltosopimuksen myötä. Aikaisemmin Halttunen oli tehnyt lähinnä reissuhommia, joten vastuu suuresta ammoniakkilaitoksesta, kylmän tuottamisesta kolmella eri lämpötilalla ja päivätyö aina samassa osoitteessa tuntui ensin turhankin haastavalta yhdistelmältä. Nestlé Finland Oy:n Turengin tuotantolaitoksen Aki Sirkka voi kylmälaitoksen saneerauksen ja automatisoinnin jälkeen helposti seurata laitoksen toimintaa näytöltä. Kunnossapitojärjestelmä myös aikatauluttaa ennakoivat työt automaattisesti. 40 Kehittyvä Elintarvike 5/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi – Nyt olisi vaikea enää vaihtaa entiseen. Työ on sopivan haasteellista ja vaihtelevaa ja työkaverit mahtavaa porukkaa, Halttunen kertoo. Halttuselle Arla Ingman on jo kuin oma työpaikka. Palkan kuitenkin maksaa palveluntarjoaja. Halttunen tulee töihin kuin kuka tahansa Arla Ingmanin työntekijöistä. Päivittäisten töiden sisältö vaihtelee. Hänen tehtävänään on pitää laitos tehokkaassa toiminnassa, tehdä säännölliset huollot ja varmistaa, että tuotanto saa riittävästi kylmää. Paikalla on oltava, sillä vuodot on hoidettava välittömästi. – Vanhassa laitoksessa on paljon hommia. Käytännössä ammoniakkia joudutaan aina tyhjentämään, jos laitteita joudutaan siirtämään. Turvallisuussyistä meitä on oltava aina kaksi työntekijää paikalla. Yksin tyhjennyksiä ei voi tehdä, sillä jos jotakin sattuu, kukaan ei osaisi tulla etsimään minua välttämättä edes saman päivän aikana, Halttunen huomauttaa. Automatisointi sujuvoitti työtä Toisen suomalaisen jäätelötehtaan Nestlé Finland Oy:n Turengin tuotantolaitoksen ammoniakkilaitos on myös suuri, saneerauksen jäljiltä 20 000 kg. NH3-kylmälaitoksen saneeraus ja automaatio-urakan takuuaika päättyi vajaa vuosi sitten. Kylmälaitoksen käytönvalvoja Aki Sirkka kertoo, että takuuajan huoltoihin on jäätelötehtaalla oltu tyytyväisiä. Takuuaika on järjestelmätoimittajalle ja palveluntarjoajalle erinomainen mahdollisuus. Kahden vuoden takuuaikana on mahdollisuus osoittaa asiakkaalle, mihin pystytään. Jos kaikki menee hyvin, aika usein asiakas sen päätyttyä tekee myös huoltosopimuksen. Turengissa laitoksen käyttö-, huolto- ja kunnossapitotoimintaa ei ole ulkoistettu. Aki Sirkan lisäksi laitoksesta huolehtii kolme omaa työntekijää, joiden tehtävänkuvaan kuuluvat myös tehtaan LVI-työt ja muut hyödykkeet, kuten esimerkiksi paineilma- ja höyrylaitteet. Normaalit huolto- ja kunnossapitotyöt tehdään itse. – Suuremmat työt, joissa esimerkiksi jou- dutaan irrottamaan koneita, teetetään urakoitsijalla, Sirkka sanoo. Ennen saneerausta laitos oli varsin vanhanaikainen ja käsikäyttöinen. Automatisoinnin jälkeen työ on muuttunut huomattavasti sujuvammaksi. Lisäksi järjestelmä tallentaa tärkeää historiatietoa, jota ei enää tarvitse kaivaa kansioista. Näin toiminnan seuranta on nopeampaa ja helpompaa. Laitoksen SAP-pohjainen järjestelmä on tehty yhdessä ennakkohuoltosuunnittelijan kanssa. Sirkka näyttää, kuinka kunnossapitojärjestelmä käytännössä toimii. – Järjestelmä aikatauluttaa ne automaattisesti. Tuntimäärän täyttymisen lähestyessä se tekee työtilauksen. Esimerkiksi suodatin on vaihdettava 500 tunnin välein. Kun 400 tuntia on täynnä, järjestelmä antaa työtilauksen, Sirkka selventää. Paraskaan järjestelmä ei korvaa ammattilaisen aivoja. Vaikka muistutus rutiineista tuleekin työtilauksen muodossa, suurempia kunnossapito- ja huoltotoimenpiteitä on osattava aikatauluttaa. Kaikkia huoltoja ja korjauksia ei voi toteuttaa tuotannon ollessa käynnissä. Ne pyritään Turengissa ajoittamaan jokatalvisen seisokin aikaan. Se vaatii ennakkosuunnittelua myös siinä suhteessa, ettei lyhyttä seisokkiaikaa kuormiteta turhilla pikkuhommilla. Ne on voitava hoitaa alta pois tai siirtää seisokin yli. Monenlaisia sopimuksia Arla Ingman ja Suomen Nestlén Turengin tehdas ovat kaksi hyvin erilaista esimerkkiä ammoniakkilaitoksen käyttö-, huolto- ja kunnossapitokäytännöistä. Mahdollisuuksia on yhtä paljon kuin asiakkailla erilaisia tarpeita. Suurten ammoniakkilaitosten huolto- ja kunnossapito edellyttää pitkää kokemusta ja ammattitaitoa sekä varsinaista työtä tekeviltä, että myös yritykseltä. Asiakkaasta riippuen huoltosopimukseen voi kuulua ennakoivaa huoltoa, normaaleja pikahuoltoja, mahdollisesti etävalvontaa ja ympärivuorokautista päivystystä, joskus hyvinkin lyhyellä vasteajalla. Ennakoivan huollon avulla varmistetaan, että kylmälaitos toimii tarkoitetulla tavalla Arla Ingmannin Sipoon tuotantolaitoksen 8 MW:n ammoniakkilaitos on Suomen suurimpia 38 000 kg:n täytöksellään. eikä suurempia ongelmia edes pääse syntymään. Scancoolilla on 20–30 tällaista asiakasta. Suuressa kohteessa voi olla useiden kymmenien tuhansien kilojen ammoniakkitäytös, pienessä ehkä muutama kymmenen. – Kohteesta riippuen siellä käydään kerran viikossa tai kuukaudessa tarkistamassa, että kaikki toimii asianmukaisesti ja mikäli ongelmia havaitaan, ne korjataan. Laitoksen koosta riippuen aikaa ennakoivan huollon käyntiin kuluu muutamasta tunnista useaan päivään, liiketoimintajohtaja Altti Seinelä kertoo. Etävalvonta on jo nykypäivää, mutta edellyttää toki, että asiakkaan automaatio on niin modernilla tasolla, että siihen pystytään. Etävalvonnassa palveluntarjoaja ottaa yhteyden järjestelmään sovitussa aikataulussa ja tarkistaa, että kaikki toimii halutulla tavalla. Mahdolliset vikahälytykset vastaanottaa arkipäivisin palveluntarjoajan huoltotyönjohtaja, päivystysaikana päivystäjä. Hän voi kannettavalta tietokoneeltaan tarkistaa, miten kiireellisestä tapauksesta on kysymys. – Jos voidaan odottaa normaaliin työpäivään, se tehdään, sillä se tulee asiakkaalle halvemmaksi, Seinelä vakuuttaa. Sovittu vasteaika on yleensä 1–6 tuntia. Tunti pääkaupunkiseudulla tarkoittaa, että päivystäjän on oltava noin 30 kilometrin säteellä. Suomi on maantieteellisesti suuri maa ja välimatkat ovat pitkiä. Siksi päivystysrinkejä on yhteensä neljä eri puolella Suomea: pääkaupunkiseudulla, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Pohjanmaalla. π Lainsäädännön sanelemaa • Painelaitelaki 869/1999 ja Kauppaja teollisuusministeriön päätös painelaiteturvallisuudesta (953/1999) edellyttävät rekisteröitävälle painesäiliölle rekisteröitävää käytönvalvojaa. Tukes tarkastaa käytön valvojan pätevyyden ja asiantuntemuksen sekä edellytykset tehtävien hoitamiseen painesäiliön määräaikaistarkastuksen yhteydessä. Käytönvalvojan tehtävänä on henkilökohtaisesti valvoa painesäiliön käyttöä ja kuntoa. • Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005 ja EN 378-4 puolestaan sisältävät vaatimukset vaaralliseksi luokiteltuja kemikaalia käyttävien laitosten henkilökunnan pätevyydestä. Yli 10 000 kg:n laitoksilla on oltava kemikaalivastuuhenkilö, joka osoittaa pätevyytensä Tukesin järjestämässä pätevyyskokeessa. Teksti ja kuvat: Dakota Lavento artikkeli on aikaisemmin julkaistu Kylmä extra -lehdessä, nro 2/2011. artikkeli julkaistaan pienin muutoksin Kehittyvä elintarvike -lehdessä Suomen Kylmäliikkeiden liitto ry:n ja kirjoittajan luvalla. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 5/2012 41 n r a v i T S e m u S & T e r v e y S | K a i s u m e r o n e n Allergiasta toipuminen vaatii altistusta Allergioiden hoidossa puhaltavat uudet tuulet: vain vaikeissa ruoka aineallergioissa tarvitaan enää tarkkaa välttämisdieettiä. Sietokyvyn kehittyminen vaatii altistusta allergiaa aiheuttaville antigeeneille. Maistiaisia jo alle puolen vuoden iässä Suurin osa allergiaa potevista sietää pieniä määriä allergisoivaa ruokaa. Lievemmissä tapauksissa allergiaa aiheuttavia ruokia neuvotaan välttämään oireiden vaikeusasteen mukaan. Vaikeissa ruoka-allergioissa ruokasiedätys on lupaava hoitomuoto, mutta sen laajamittainen käyttö vaatii lisää tutkimusta. Siedätyshoito tukee Kansallisen allergiaohjelman 2008–2018 tavoitteita, joista yksi on väestön sietokyvyn lisääminen allergeeneja kohtaan. Tutkimusten mukaan äidin raskauden ja imetyksen aikaiset ruokarajoitukset eivät ehkäise lapsen ruoka-allergiaa. Myöskään ruokaaineiden myöhäinen aloitus tai yksinomainen pitkä rintaruokinta eivät vähennä ruoka-allergioiden ilmaantumista. Aiemmista ohjeista voi olla jopa haittaa: Uusiin ravinnon valkuaisaineisiin tutustuttamisen viivästyttäminen puolen vuoden ikään tai vielä myöhempään ajankohtaan voi heikentää lapsen sietokykyä. – Lapsen kehityksessä 4–6 kuukauden iässä on ”aikaikkuna”, jolloin elimistölle näyttäisi olevan optimaalista esitellä uusia antigeenejä, kunhan se tapahtuu yhdessä rintamaidon kanssa, dosentti Mika Mäkelä kertoo. Mäkelä toimii lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkärinä HYKS:in Iho- ja allergiasairaalassa. Ruoka-aineallergiaa ei vielä osata ehkäistä Antigeenin kohtaaminen kehittää puolustusta Tällä hetkellä ruoka-aineallergioiden puhkeamista ei vielä osata torjua. Tiedetään, että allergisen immuunivasteen syntymisen kannalta tärkein vaihe on imeväisikä. Allergiaa esiintyy vähemmän olosuhteissa, joissa on runsaasti mikrobialtistusta. Allergia on harvinaisempaa esimerkiksi monilapsisissa perheissä, maatilaympäristössä ja hygienialtaan heikommissa olosuhteissa. Jo sikiöaikaisella ravitsemuksella voi olla vaikutusta lapsen sairastumisriskiin. Samoin äidin ravitsemus ja ravintoainevarastot vaikuttavat rintamaidon koostumuksen välityksellä lapsen sairastumisriskiin. Tutkimusnäyttö ravinnon ja allergian yhteyksistä on kuitenkin ristiriitaista. Ruokavaliossa erityisesti puolustusvastetta sääteleviä ja toleranssin kehittymistä edistäviä ravintotekijöitä ovat mm. ravinnon rasvahapot, erityisesti pitkäketjuiset monityydyttymättömät n-3-rasvahapot, joita on paljon kalassa sekä vitamiinit ja probiootit. Tällä hetkellä nykyiset ravitsemussuositukset sopivat hyvin allergiariskin minimoimiseen. Suositeltavaa on syödä runsaasti kasviksia, hedelmiä, kalaa ja pehmeitä rasvoja. Elimistön puolustusjärjestelmän kypsyminen tapahtuu antigeenikontaktien avulla. Antigeeni on molekyyli, joka aiheuttaa elimistössä vasta-aineiden muodostumista. Allergioita 42 ei siis ehkäistä ruokia välttämällä. – Elimistön T-solut pitää opettaa kohtaamaan ruuan valkuaisaineita, jotka toimivat antigeeneinä, Mäkelä sanoo. Hänen mukaansa joka kolmannella lapsella epäillään oireiden perusteella ruoka-allergiaa, mutta altistustutkimuksissa esiintyvyys on 5–8 prosenttia. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan ei näytä siltä, että ruoka-allergiat olisivat lisääntyneet. – On tärkeää erottaa vauvaiän normaalit iho- ja suolisto-oireet vaikeista oireista, joiden takana voi piillä ruoka-allergia. Pikkulapsilla ruoka-allergia aiheuttaa tavallisimmin iho- ja suolioireita. Isommilla lapsilla ja aikuisilla ruoka-allergiat ovat usein siitepölyherkistymiseen liittyviä ristiallergioita. Luonnollinen sietokyvyn kehitys hidastuu Lasten ruoka-allergian ennuste on hyvä, ja toipuminen leikki-ikään mennessä tyypillistä. Esimerkiksi maitoallergia on hävinnyt 50–70 prosentilla 2-vuotiaana ja kouluikään mennessä jo 90 prosentilla. Osalla lapsista ruoka-allergia ei häviä kas- Siedätyshoidossa ruokaa, pistoksia tai tabletti Siedätyshoitoa suositellaan altistuksella varmennettuun merkittäviä oireita aiheuttavaan ruoka-aineallergiaan vähintään viisivuotiaalle lapselle, jolla ruoka-aineen välttäminen on hankalaa tai vahinkoaltistuksen riski suuri. Tavallisimmin syynä on maito-, vehnä- tai kananmuna-allergia. Ruoka-ainesiedätyksessä annetaan allergiaa aiheuttavaa ruoka-ainetta muutamasta viikosta puoleen vuoteen suurenevin annoksin. Lehtipuiden, heinäkasvien ja pujon siitepölyallergiaa hoidetaan yleisesti kolme vuotta kestävällä pistoshoidolla, jossa pistoskertoja on useita kymmeniä. Heinä- ja siitepölyallergian siedätyshoito kielen alle laitettavilla tableteilla yleistyy, sillä se voidaan toteuttaa myös kotona. Kehittyvä Elintarvike 5/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Suomessa on kehitteillä entistä turvallisempi siedätyshoito, joka tähtää allergiaa aiheuttavan proteiinin rakenteen muuttamiseen geenitekniikan avulla vähemmän oireita aiheuttavaksi. Kehitystyön taustalla on VTT, Itä-Suomen yliopisto ja HYKS Iho- ja allergiasairaala, joiden yhteisen projektin tavoitteena on kehittää tabletteina annettavia rokotteita tärkeimpiä allergiaa aiheuttavia allergeeneja kohtaan. Näitä ovat esimerkiksi koivun, heinien, pujon yms. kasvien siitepölyt, kotieläimistä peräisin olevat allergeenit sekä ruoka-aineallergioihin (kalat, pähkinät, omena, selleri) yhdistetyt proteiinit. Ensimmäiset tuotteet pyritään saamaan kliiniseen testaukseen kolmen vuoden kuluessa. vun myötä. Leikki-iän jälkeen luonnollisen toleranssin kehittyminen hidastuu, mikä on herättänyt kiinnostuksen ruokasiedätykseen. – Tutkimuksissa on todettu, että elämänlaatu huononee mitä enemmän ja vaikeampia allergioita on. Siitepölyallergioiden hoidossa tehokas siedätyshoito toimii mallina myös ruoka-aineallergioiden hoidossa, toteaa lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri Merja Nermes TYKS:in lastenklinikalta. Allergioita aiheuttava ruoka-allergeenimäärä, oireiden vakavuus ja vaikeusaste ovat hyvin yksilöllisiä. Tutkimuksessa pienin annos maitoa, joka riitti aiheuttamaan oireita, oli 0,1 millilitraa, pienin annos kananmunaa kaksi milligrammaa ja pienin annos pähkinää viisi milligrammaa. Siedätys on lupaava hoitomuoto Nermeksen mukaan siedätyshoidossa immuunijärjestelmä koulutetaan vähitellen sietämään ruoka-allergeenia, joka aiheuttaa oireita. Siedätys aloitetaan antamalla ruoka-ainetta hyvin pieni, oireita aiheuttamaton annos. Ruoka-ainetta nautitaan päivittäin ja annosta suurennetaan, kunnes päästään toivottuun annoskokoon. Siedätyshoidossa saavutetun tuloksen ylläpitäminen vaatii siedätettävän ruoka-ai- neen nauttimista säännöllisesti jatkossakin, jotta oireita ei tule. – Mitä siedätyshoidon aikana tapahtuu, ei täysin vielä tunneta, Nermes sanoo. Maitosiedätystä toteutetaan jo Viime vuonna julkaistun Siedätyshoidon käypä hoito -suosituksen mukaan ruoka-ainesiedätys ei ole vielä vakiintunutta hoitoa. Tarvitaan lisää tietoa hoidon turvallisuudesta verrattuna välttämisruokavalioon sekä lisää tuloksia pitkäaikaisseurannoista. Kymmenen viime vuoden aikana ruokasiedätyksen tutkimus on yleistynyt. Nermes mainitsee muun muassa Meglion tutkimusryhmän julkaiseman kokeen, jossa puolen vuoden aikana onnistuttiin siedättämään lehmänmaidolle vaikeasti allergisia lapsia. Tutkimukseen osallistuneista 21 lapsesta 15 pystyi nauttimaan maitotuotteita 200 millilitraa vuorokaudessa siedätyshoidon jälkeen. Kolme tutkittavista saavutti osittaisen sietokyvyn maidolle, ja kolme joutui lopettamaan siedätyshoidon jo alkuvaiheessa, sillä jo pieni maitoannos aiheutti vakavia oireita. Nermeksen mukaan siedätyshoito voidaan toteuttaa myös nopeammassa tahdissa niin kutsutun rush-protokollan mukaan, jolloin annosta nostetaan jo saman vuorokauden ai- • • • • • • KuvaT: Pirjo huhTaKangaS kana. Hyviä tuloksia on saatu esimerkiksi kananmunasiedätyshoidosta, jossa hoito toteutettiin keskimäärin 12 vuorokaudessa (Itoh ym. 2010). Ruokasiedätyshoito on lupaava hoitomuoto, mutta Nermeksen mukaan se on vielä kokeellista ja painottuu toistaiseksi yliopistosairaaloihin. Maitosiedätystä on kuitenkin toteutettu jo muuallakin terveydenhuollossa, sekä kotona hitaalla mallilla. – Siedätyshoito otettaneen laajempaankin käyttöön, kun tieto ja kokemus erityisesti turvallisuudesta ruoka-allergian hoidossa karttuvat. π lähteet: Siedätyshoidon Käypä hoito – suositukset 9.11.2011 19. valtakunnalliset ravitsemuspäivät 2011: allergia- ehkäisystä ravitsemushoitoon Kansallisen allergiaohjelman 2008 – 2018 tavoitteita ja viestejä • • • • Siedätyshoito aloitetaan antamalla ruokaainetta hyvin pieni, oireita aiheuttamaton annos. Kansallinen allergiaohjelma 2008–2018 http:// www.allergiaterveys.fi Mitään ei vältetä varmuuden vuoksi. Välttämisen tarve pitää osoittaa ja sitä pitää seurata. Perusteettomia ruoka-allergiaan aloitettuja dieettejä pitää purkaa. Terveydenhuollon voimavarat vaikeiden oireiden estämiseen ajoissa ja toimintakyvyn säilyttämiseen. Allergeenin sietokyvyn kehittyminen vaatii allergeenikontakteja. Allergioita ei ehkäistä ruokia välttämällä. Välttämisen tarkkuus määräytyy oireiden vaikeuden perusteella yksilöllisesti ja määräaikaisesti. Vaikeassa allergiassa, erityisesti ruoka-allergiassa, 100 % välttäminen on ainoa hoito. Tupakka pois, liikuntaa luonnossa ja itämerellistä ravintoa! Tuetaan terveyttä, ei allergiaa lähde: erkka valovirran esitys "ruoka-aineallergiat – mistä tulette, minne menette?" valtakunnalliset ravitsemuspäivät 2011 Uusiin ravinnon valkuaisaineisiin tutustuttamisen viivästyttäminen puolen vuoden ikään tai vielä myöhempään ajankohtaan voi heikentää lapsen sietokykyä. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 5/2012 43 n e T S 6 5 v u o T T a Lehti ja verkostoituminen tärkeitä seuran jäsenille Huhtikuussa tehdyn Elintarviketieteiden jäsenkyselyn mukaan Kehittyvä Elintarvike lehti on seuran jäsenille tärkein jäsenetu, verkostoituminen ja seminaarit seuraavaksi tärkeimpiä. Tärkeimpiä argumentteja liittyä Elintarviketieteiden seuraan ovat olleet jäsenlehti ja jäsenyyden kokeminen omaan toimenkuvaan kuuluvaksi. Vuoden 2008 jäsenkyselyyn verrattaessa jäsenlehden merkitys on kohonnut selvästi, samoin jaostojen toiminnan merkitys. Lehden asema korostuu myös arvioitaessa eri jäsenetujen merkitystä lehden asettuessa selvästi tärkeimmäksi eduksi. Lehteä seuraavat mahdollisuus verkostoitumiseen ja seminaarit. Myös verkostoitumisen merkitys on kohonnut vuodesta 2008. Eri jäsenryhmien väliset erot tutkimusaineistossa ovat yleisesti ottaen melko pieniä. Verkostoituminen on kuitenkin tekijä, joka korostuu etenkin kahdessa nuorimmassa ikäluokassa (alle 30 ja 30–39-vuotiaat jäsenet). Jäsenet pääosin tyytyväisiä jaostojen toimintaan Toimintaa arvioitiin myös jaostojen osalta niin, että kukin jäsen arvioi omia jaostojaan. Yleisesti ottaen tyytyväisyys jaostojen toimintaan on melko korkealla tasolla, sillä erittäin tyytyväisten ja tyytyväisten yhteenlaskettu osuus vaihtelee eri jaostoilla 75 ja 97 prosentin välillä. Tyytyväisimpiä ovat Turun elintarviketutkijain seuraan kuuluvat jäsenet. Jäsenten aktiivisuus toimintaan osallistumisessa vaihtelee suuresti. Pääosa jäsenistä osallistuu seuran toimintaan verrattain harvoin, tyypillisesti kerran vuodessa. Passiivisiksi voidaan luokitella neljännes jäsenistä. Tähän ryhmään kuuluvat eivät nykyisin lainkaan osallistu toimintaan. Passiivisilla jäsenillä ei ole mitään yhteistä taustaa, vaan heitä on melko tasaisesti kaikissa jäsenryhmissä. Eri jäsenryhmien välisessä tarkastelussa kiinnittyy kuitenkin huo- mio suureen hajontaan nuorimmassa, alle 30-vuotiaiden ikäluokassa, jossa on runsaasti sekä passiivisia että hyvin aktiivisia jäseniä. Passiivisia jäseniä pyydettiin vielä jatkokysymyksessä perustelemaan vastaustaan. Vastauksissa korostuvat etenkin yleiset ajankäytön ongelmat ja kiire, mutta myös etäisyydet omalta asuinpaikkakunnalta, muuttunut toimenkuva ja korkea osallistumiskynnys mainitaan vastauksissa. Sähköposti jäsenviestinnän paras kanava Seuran toiminnasta saadaan yleisesti ottaen hyvin tietoa, sillä 82 prosenttia vastanneista kokee saavansa vähintään riittävästi tietoa. Eniten lisätiedon tarvetta esiintyy alle 30-vuotiaiden jäsenten keskuudessa. Jäsenviestinnän tietokanavien osalta parhaaksi arvioidaan sähköposti, joka sijoittuu kaikkien jäsenryhmien keskuudessa tärkeimmäksi tietokanavaksi. Sähköpostin asema on vuoteen 2008 verrattaessa selvästi kohonnut. jen jutut vuodesta 2000 lähtien vuoden viiveellä ilmestymisestä. Uusimmista numeroista löytyvät kansikuvat ja sen alta klikattavat sisällysluettelot. Tuoreeltaan kotisivuille ladataan myös mm. pääkirjoitus ja kolumni. Yrjö Lauhan mukaan Kehittyvä Elintarvike -lehden ja lukijoiden välinen suhde vaikuttaa kaiken kaikkiaan hyvin toimivalta. – Mielestäni tärkeimpänä tuloksena nousee esille lukutottumusten mittareiden kohoaminen. Totta kai lehden sisältöä täytyy koko ajan kehittää, mutta mitään erityistä painetta sille ei lukijoiden puolelta esiinny, Lauha summaa. Kehittyvä Luonnollisuus yhä ylivoimainen trendi KiiltoCleanin vahvan asiantuntijaorganisaation osaaminen on käytettävissä kaikkien elintarviketeollisuuden toimialojen hygieniaratkasuihin. Asiantuntijamme räätälöivät asiakas- ja kohdekohtaiset ratkaisut eri kohteisiin niin, että asiakkaamme saavat mahdollisimman suuren hyödyn yhteistyöstä niin hygieenisessä kuin taloudellisessakin mielessä. Tuotteemme kehitetään ja valmistetaan Suomessa turvallisesti ja ympäristöä huomioiden. Yksi toimintamme periaatteista on kantaa vastuuta ihmisistä ja meitä ympäröivästä yhteiskunnasta. Kotimaisena toimijana tunnemme suomalaiset olosuhteet ja pesuprosessien asettamat vaatimukset. Raaka-aineet & Lisäaineet Valmisruokateollisuus Farmos ja Kiiltoclean yhdistivät voimansa johtavaksi suomalaiseksi puhtausalan toimijaksi vuonna 2011. KiiltoClean Oy, Tengströminkatu 6, PL157, 20101 Turku, puh. 0207 710 401 asiakaspalvelu@kiiltoclean.fi, www.kiiltoclean.fi 30.3.2012 13:15:29 hti jäsenle Seuran teiden eiden viketie Elintar Suom pakk en nous austeolli u-ural suus la ETTÄ VYYS PAKK AUST & ANAL YT EOLL ISUU IIKKA S /12 4 tyvä Kehit arvike takakans 1 hti jäsenle lintar tyvae kehit arvik e.fi Jäljite vaatii ttävyys mittar eita JÄLJIT vike.fi Elint n syö alaine sia Suomloa makei 14 ki essa rat ivuvirla vuod rvikes sil Elinta äyttöön uu hyötyk ogioilla teknol itys otekehiveisiin to ien tu Juom kuluttajien vastaa tavoin EET, monin KON & A LAT TOTI ENERGI UUS TAN TUO ITTEET JA ATEOLLIS LA OM JA JU EIS- 2 9:42:03 04 12 3/1 2 kehittyva elint 30.8.201 i c.indd e nro elintarvik Keh Elinitttyvä arvik e Elinta kaipaarviketeo nope llisuus analyy simen ampia etelm iä iden Seuran Kehittyvä Elintarvike - KiiltoClean ilmoitus_A4_takakansi_3-2012.indd 1 kehittyva Kehittyvä Elintarvike 5/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi kehittyvaelintarvike.fi Suomessa vahvaa osaamista valmisruoka-alalla MAK 44 2/12 Elintarvike Raaka-aineiden hintojen vaihtelu – uhka vai mahdollisuus? iketiete – Jäsenasioissa sähköposti koetaan parhaaksi tiedotuskanavaksi, mutta paperilehteä täydentävien sähköisten vaihtoehtojen arviot ovat kriittisiä. Digituotteen täytyy tuottaa jotakin erityistä omaa sisältöä tai muuta lisäarvoa paperilehden lukijalle, Lauha tiivistää. Hän lisää, että sähköisten kanavien toimivimpia ratkaisuja ovat lehtiarkistot ja juttupankit, mutta nekään eivät itsestään ”generoi aktiivista liikennettä ja käyttöä nettiin”. Kehittyvä Elintarvike -lehden juttuarkisto toimii hakutoiminnolla osoitteessa www.kehittyvaelintarvike.fi. Sinne on ladattu teemasivu- KiiltoClean Oy:n ratkaisut korkeaa hygieniatasoa vaativiin kohteisiin Elintarv Elintarviketieteiden seuran jäsenkyselyn toteuttanut Yrjö Lauha kertoo, että alkuhuuman jälkeen näköislehtien ja muiden sähköisten tuotteiden asema on jopa hieman heikentynyt. – Hyvin harvassa ovat sellaiset paperilehden rinnalla julkaistavat sähköiset tuotteet, joista olisi muodostunut menestyksiä. On myös nähtävissä tiettyä kyllästymistä sähköistä viestintää kohtaan, Lauha arvioi. Hän sanoo, että parhaiten onnistuneita esimerkkejä sähköisistä julkaisuista ovat muun muassa jotkut sähköiset uutiskirjeet, mutta eivät uutiskirjeet automaattisesti. Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti ”Onnistunut paperilehti ylivoimainen” Kehittyvä Elintarvike -lehti koetaan nykyisin hyvin vahvasti ammattilehtenä, ei niinkään seuran omana tiedotuskanavana jäsenille. Uusien viestintäkanavien osalta eniten kannatusta saa Facebook, jonka käyttöönottoa kannattaa lähes kolmannes vastaajista. Kehittyvä Elintarvike vahva ammattilehti Tutkimuksessa oli myös melko laaja Kehittyvä Elintarvike -lehteä käsittelevä osuus. Lehti saa kaiken kaikkiaan hyvin myönteistä palautetta ja sillä on lukuisia vahvuuksia sekä lukutottumusten että lehden sisällön alueilla. Tutkijan näkökulmasta on mukava havaita lehden lukuottumusten kehittyneen suotuisaan suuntaan, vastoin monia ammattilehtiä kohdannutta hiipuvien lukutottumusten trendiä. Kehittyvä Elintarvike koetaan keskeiseksi jäseneduksi ja lehden asema on moniin mui- Seura kokoaa koko elintarvikeketjussa työskentelevät ja eri tieteenaloja edustavat ammattilaiset yhteen. Kuvassa FM Lotta Koskinen (vas.), FT Mari Sandell (selin), ETT Marina Heinonen ja ETT Suvi Ryynänen (oik.) seuran 60-vuotisjuhlassa 12.10.2007. Tänä vuonna ETS juhli 65-vuotistaivaltaan järjestämällä 30.10. juhlaseminaarin otsikolla Elintarvikeyrittäjyyden menestyksen avaimia. Kuva: valTTeri KanTanen hin ammattilehtiin verrattuna vahva. Uusia sähköisiä kanavia kannattaa varmasti kehittää lehden rinnalla, mutta niillä on tutkimustuloisten valossa lähinnä lehteä täydentävä rooli ajankohtaisessa tiedotuksessa. π Yrjö Lauha tutkija Focus Master Oy yrjo.lauha(at)focusmaster.fi Tutkimuksen päätuloksia • Lehden merkitys on kohonnut selvästi vuoden 2008 jäsenkyselyyn verrattuna, samoin jaostojen toiminnan merkitys. • Kehittyvä Elintarvike -lehti arvioidaan tärkeimmäksi jäseneduksi. • Jaostojen toimintaa arvioidaan myönteisesti. Tyytyväisten ja melko tyytyväisten yhteenlaskettu osuus vaihtelee 75–97 % välillä. • 67 % pitää sähköpostia parhaana kanavana tiedottaa seuran tapahtumista. Vuoden 2008 kyselyssä luku oli 44 %. • Jäsenryhmien väliset erot ovat pääosin pieniä, mutta verkostoitumisen tärkeys korostuu alle 30-vuotiaiden ja 30– 39-vuotiaiden ikäluokassa. • Tutkimuksen yhteydessä saatu vapaamuotoinen palaute on runsasta, mikä kertoo jäsenten vahvasta sitoutumisesta seuraan. • Kehittyvä Elintarvike -lehden asema ammattilehtien vertailussa on poikkeuksellisen vahva: 59 % pitää sitä parhaiten ammatillista kehitystään tukevana ammattilehtenä 12 ammattilehden vertai- • • • • • • lussa. 96 % mukaan lehti kuuluu kolmen tärkeimmän ammattilehden joukkoon. Merkittävää on myös lukutottumusten vahvistuminen. Eri lukijaryhmien väliset erot ovat hyvin pieniä tai niitä ei ole ollenkaan. Kolmannes vastaajista lukee lähes koko lehden, neljännes noin puolet lehdestä ja neljä kymmenestä muutaman kiinnostavan jutun. 38 % vastaajista arkistoi kaikki lehden numerot ja reilu neljännes kiinnostavimmat numerot tai artikkelit. Noin viidennes säilyttää lehteä jonkin aikaa ilmestymisen jälkeen. Sitoutuminen painettuun lehteen on poikkeuksellisen voimakasta: peräti 87 % vastaajista pitää paperiversiota toivotuimpana lehden formaattina. 88 % lukee lehden ilmoituksia ja 82 % kokee saavansa niistä hyödyllistä tietoa. 55 % pitää lehteä tärkeimpänä syynä liittyä seuraan. Vuoden 2008 kyselyssä luku oli 46 %. Jäsenkysely keväällä 2012 Elintarviketieteiden seuran jäsenkysely toteutettiin sähköpostikyselynä huhtikuussa 2012. Kyselyn toteutuksesta vastasi Focus Master Oy. Kysely kohdistettiin jäsenille, joiden sähköpostiosoite oli seuran tiedossa. Poissaoloviestit ja virheelliset sähköpostiosoitteet huomioiden kontakteja oli 775 kappaletta. Vastauksia saatiin kokoon 231 kappaletta, joten vastausaktiivisuudeksi muodostui 29 prosenttia. Vastausaktiivisuutta voidaan pitää hyvänä, etenkin huomioiden verrattain pitkä kysymyslomake. Tulosten voidaan katsoa antavan luotettavan kuvan seuran toiminnasta ja jäsenten kokemuksista. Tulosten vertailukohtana oli vuonna 2008 toteutettu jäsenkysely. Vastaajista 82 % oli naisia ja 18 % miehiä. Vastaajien keski-ikä oli 43 vuotta. Vastaajien osuudet eri ikäryhmissä olivat melko tasaiset: alle 30-vuotiaat 20 %, 30–39-vuotiaat 26 %, 40–49-vuotiaat 23 %, 50–59-vuotiaat 23 % ja 60 tai enemmän 8 %. Vastaajista vajaa kolmannes työskentelee teollisuudessa, neljännes tutkimusalalla, 12 % opetuksen ja koulutuksen parissa. Muut vastaajaryhmät olivat pienempiä. Vastaajista puolet asuu pääkaupunkiseudulla, neljännes Tampereen, Turun, Jyväskylän, Kuopion ja Oulun seuduilla ja neljännes muilla paikkakunnilla. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 5/2012 45 n e T S 6 5 v u o T T a ETS ry jäsenen asialla? Elintarviketieteiden seuran jäsenkyselyn tuloksia oli mukava lukea, kiitos siitä Sinulle, joka vastasit! Erityiskiitos kaikille niille, jotka vaivautuivat kirjoittamaan sanallisia kommentteja, koska niihin on toimintaa kehitettäessä aina helpompi tarttua kuin pelkkiin keskiarvoihin ja mediaaneihin. Seuran toiminta koetaan kiinnostavaksi. Etenkin Kehittyvä Elintarvike -lehden osalta myös sisältö vastaa sitä, mitä jäsenistö haluaa. Lehti koetaan tärkeimmäksi jäseneduksi. Se on seuran majakka, jonka valo toimii ja vilkkuu elintarvikealalla eri suuntiin, valottaen ajoittain myös muita arkielämämme karikkoja. Lehden saama palaute ei yllätä, koska lehteä tehdään päätoimittaja Raija AhvenainenRantalan ja toimituspäällikkö Pirjo Huhtakankaan pitkällä kokemuksella, ammattimaisesti ja huolella. Vapaaehtoisuus keskiössä Seuran toiminnan monipuolisuus ja monitieteisyys perustuvat jaostoihin, joiden johtoryhmät ja aktiivijäsenet suunnittelevat ja usein myös käytännössä organisoivat seminaaritoiminnan, esimerkiksi ekskursiot. Jaostot ovat mukana myös lehden sisällön suunnittelussa, kulloisenkin lehden numeron teemojen mukaisesti. Lehden toimitusta lukuun ottamatta seuran toiminta perustuu siten monenlaisissa elintarvikealan tehtävissä päätyökseen toimivien henkilöiden vapaaehtoiseen rekrytoitumiseen jaostojen johtoryhmiin ja innostuneisuuteen tässä tehtävässä. Jaostojen edustamilta aloilta, usein johtoryhmien jäsenistä, kootaan seuran hallitus, joka pyrkii säilyttämään monitieteisyyden, samalla ottaen huomioon julkisen ja yksityisen sektorin näkökulmat. Yhtäkkiä ajatellen järjestelmä saattaa vaikuttaa sisäänpäin lämpiävältä, mutta tällä menettelyllä on ollut syynsä: hallitustyöskentelyyn osallistuvat jaostojen aktiivit tietävät, mitä jaostoissa ja niiden edustamilla aloilla on ajankohtaista ja meneillään. Ja toisinpäin, hallituksen suunnitelmista tulee tietoa ajoissa jaostoille, jotka siten ehtivät suunnitella toimet omiin aikatauluihinsa sopiviksi. Aina ei toki käytännössä ihan mene näin… Jäsenkyselyn mukaan toiminta koetaan useimmiten omaa työtä koskettavaksi ja tärkeäksi. Erilaisia ajankohtaisia koulutuksia, verkostoitumistilaisuuksia ja muita tapahtumia toivotaan lisää, mieluimmin joka puolelle Suomea. Erityisesti on mainittava, että ekskursioita ja muita kontaktinluontitilaisuuksia toivottiin järjestettävän myös ulko- ETS:n puheenjohtaja FT Eila Järvenpää työskentelee erikoistutkijana MTT:llä. Kuvassa hän tarkastelee analyysiin menossa olevia hydrolyysinäytteitä. Kuva: marja Kallioinen/mTT-Bel 46 Kehittyvä Elintarvike 5/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi maille. Kaikkea kyselyssä toivottua toimintaa ei voi millään luonnehtia seuran tehtäviksi nykyisten sääntöjen puitteissa, mutta periaatteellisella tasolla jäsenistö luo seuran säännöt ja toiminnan – mutta myös resurssit! Jäsenistön tarpeisiin pyritään jatkossakin reagoimaan, mutta se vaatii aktiivisuutta ja yhteydenpitoa kumpaankin suuntaan, eri tavoin. Seuran toiminnan kahtiajakautumisen ammattimaisuuden suhteen näkee palautteesta: lehti saa, syystäkin, hyvät arviot jäseniltä, mutta muu toiminta kaipaa kehittämistä ja selkeyttämistä ja koordinaatiota. Jos seurassa pelataan edelleen hallituksen ja jaostojen aktiivihenkilöiden ideoilla, toiminta on yhtä hajanaista ja nopeasti muuttuvaa kuin alalla toimivien työnkuva ja kulloisetkin intressit. Kun tällä hetkellä enin osa jaostoista toteuttaa jo vähintään yhden seminaarin ja retken vuosittain, ei ehkä paljon enempää järjestelytyötä voi vaatia yksittäisiltä vapaaehtoisilta. Työelämän kiireisyydellä perustellaan usein myös sitä, että entistä enemmän tapahtumat keskittyvät pääkaupunkiseudulle, koska näin arvellaan voitavan palvella suurempaa joukkoa jäseniä. Siten muualla Suomessa asuvat ja työskentelevät jäsenet käyttävät työ- tai vapaa-aikaansa entistä enemmän osallistuakseen seuran toimintaan. Matkaan kuluva aika voi olla yksi merkittävä syy, miksi mielenkiintoisiin tapahtumiin ei aina pääse lähtemään – seikka, joka tuli ilmi jäsenkyselyssä. Toinen syy, mitä itsekin olen pohtinut, on tapahtumien ja koulutusseminaarien ennakoitavuus. Mikäli tapahtumista tietäisi ennalta aikaisemmin, niihin osallistumiseen voisi saada työnantajalta (ja perheeltä) aika- ja taloudellisia resursseja ja voisi aikatauluttaa omat muut tehtävänsä paremmin osallistumista tukeviksi. Vapaaehtoistyöstä liiketoimintaan? Jotta seura voisi paremmin toteuttaa jäsenkyselyssä esitettyjä toiveita, sen toimintatapa voisi olla ehkä vakinaisempi, eikä perustua enää pelkästään vapaaehtoisuuteen ja innokkaiden jäsenten harrastuneisuuteen – useimmissa työpaikoissa työaikaa ei ole enää tähän sinänsä tärkeään toimintaan käytettävissä. Seuran toimintaa on usein peilattu pohjoismaisiin sisarjärjestöihin, joilla toden totta onkin aktiivisempaa toimintaa, mutta myös henkilöresursseja seuran seminaari- ja koulutustoiminnan pyörittämiseen. Hallituksessa on keskusteltu, että periaatteellisella tasolla voisimme harkita ja suunnitella toiminnanjohtajan nimeämistä seuralle, mutta sellainen suunnan muutos vaatii perusteellisen pohjatyön. Kuten Kehittyvä Elintarvike -lehti nyt toimii, muukin seuran toiminta tulee olla taloudelliselta pohjaltaan vakaa – toki ei tarvitse tuottaa voittoa jäsenille. Ennen päätöstä tulisi laatia taloudellinen kannattavuusarvio ja toimintasuunnitelmassa ottaa huomioon muut alalla toimijat ja kilpailu. Seuran toiminnan olennainen muutos vaatisi todennäköisesti melko suuren riskinoton alkutilanteessa ja ennen kaikkea jäseniltä ja kannattajajäseniltä rahoituksen tälle uudelle toimintatavalle – lähinnä aktiivisemmin seuran toimintaan osallistumalla. Pallo lennähtää takaisin sinulle, hyvä jäsen. Onko tämä suunta, johon seurana halutaan mennä? π Kehittyvä Elintarvike Olemme mukana ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVILLÄ OSaSTOlla a11 28.-30.11. Helsingissä Lisätietoja: www.sell.fi Eila Järvenpää puheenjohtaja Elintarviketieteiden Seura eila.jarvenpaa(at)mtt.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 5/2012 47 n e T S 6 5 v u o T T a Katse kohti horisonttia elintarvikeala… EU:n komissio on käynnistämässä vuonna 2014 kaikkien aikojen suurinta tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelmaa. Horisontti 2020 ohjelma tarjoaa erittäin paljon rahoitus ja yhteistyömahdollisuuksia myös elintarvikealan yrityksille, tutkimuslaitoksille sekä muille toimijoille. Tämän lisäksi komissio tukee useita muita eurooppalaisten maiden elintarvikealaa koskevia yhteisiä ohjelmia ja aloitteita. Suomalaisten olisikin syytä käyttää tarjolla olevia mahdollisuuksia hyödykseen, sillä ne tarjoavat rahoituksen lisäksi erinomaisia mahdollisuuksia luoda kansainvälisiä yhteistyösuhteita. Mikä ihmeen Horisontti 2020? tarkoituksena on kasvattaa Euroopan tiedeperustan huippuosaamista ja turvata Euroopan pitkän aikavälin kilpailukykyä. Rahoitushaut tulevat todennäköisesti olemaan suurelta osin tieteenaloista riippumattomia, ja hankkeiden keskeisenä arviointikriteerinä on niissä tehtävän tutkimuksen kansainvälinen taso. Haut tarjoavat siis rahoitusta maailman luokan elintarvikealan tutkimushankkeille, joihin myös yritykset voivat osallistua. ”Teollisuuden johtoasema” -pilarissa tuetaan kansainvälistä kasvuyrittäjyyttä ja innovaatioiden kehittämistä. Rahoitusta kohdennetaan mm. mahdollistaviin teknologioihin, joista elintarvikealaa sivuaa etenkin bioteknologia, mutta myös muut erikseen nimetyt teknologiat kuten kehittynyt valmistus ja prosessointi. Pilariin tulee sisältymään myös kaksi juuri yrityksille suunnattua rahoitusvälinettä (”pääomarahoitusväline” ja ”lainarahoitusväline”), joiden rahoitusjärjestelyt hoidetaan pääsääntöisesti Euroopan investointipankkiryhmän ja kansallisten rahoituslaitosten toimesta. Tämän lisäksi pk-yrityksille on tarjolla oma, markkinalähtöinen kolmivaiheinen instrumenttinsa, jossa rahoitettavat hankkeet voivat olla miltä tahansa tieteen tai teknologian alalta. Hankkeet voivat sisältää tutkimus- ja kehitystyötä, demonstrointia tai esimerkiksi markkinapilotointia. Tutkimusintensiivisiä pkyrityksiä tukeva Eurostars-ohjelma on myös saamassa jatkorahoitusta. Elintarvikeala on hyvin huomioitu ”Yhteiskunnalliset haasteet” -pilarin teemat perustuvat Eurooppa 2020 strategian linjauksiin. Nykyisen EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelman teema ”Elintarvikkeet, maatalous, kalatalous ja bioteknologia” jatkuu Horisontti 2020:ssa ”Yhteiskunnalliset haasteet” -pilarissa teemana ”elintarviketurva, kestävä maatalous, merien ja merenkulun tutkimus ja EU:n nykyisen 7. tutkimuksen puiteohjelman viimeiset suuret haut avautuivat heinäkuussa 2012. Sen seuraaja, Horisontti 2020, on yksi Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeista ja mahdollisesti maailman suurin yksittäinen tutkimus- ja innovaatioiden puiteohjelma. Ohjelma kattaa vuodet 2014–2020, ja sen budjetiksi on ehdotettu noin 80 miljardia euroa. Ohjelman tavoitteena on edesauttaa Euroopan taloudellista kasvua ja kilpailukykyä. Horisontti 2020 sisältää rahoitusta myös Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin toimintaan, jonka yhteyteen ollaan perustamassa elintarvikealan osaamis- ja innovaatioyhteisöä mahdollisesti jo vuonna 2014. Toteutuessaan se tulisi olemaan merkittävä eurooppalainen elintarvikealan tutkimusyhteisö. Erilaisia vaihtoehtoja elintarvikeyrityksille Horisontti 2020 rakentuu kolmesta ”pääpilarista”, joita ovat ”huipputason tiede”, ”teollisuuden johtoasema” ja ”yhteiskunnalliset haasteet”. ”Huipputason tiede” -pilarissa rahoituksen 48 Horisontti 2020 -ohjelman ”Yhteiskunnalliset haasteet” -pilarin erityistavoitteena on mm. varmistaa turvallisten ja korkealaatuisten elintarvikkeiden ja muiden biopohjaisten tuotteiden riittävä saanti kehittämällä tuottavia ja resurssitehokkaita alkutuotantojärjestelmiä ja edistämällä niihin liittyviä ekosysteemipalveluja sekä kilpailukykyisiä ja vähähiilisiä toimitusketjuja. Kuva: Pirjo huhTaKangaS Kehittyvä Elintarvike 5/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Tekesin johtava asiantuntija Raimo Pakkanen toimii EU:n 7. puiteohjelman komiteajäsenenä ja on ollut aktiivisesti työstämässä myös Horisontti 2020 ohjelmaa. Kuva: TeKeS biotalous”. Sen budjettia ollaan kasvattamassa neljään miljardiin euroon, joka on kaksinkertainen nykyiseen verrattuna. Siitä tullaan rahoittamaan lähinnä nykyisen kaltaisia isoja yhteistutkimushankkeita, mutta myös pk-yritysten osallistumiseen kannustetaan eri tavoin. Teeman erityistavoitteena on varmistaa turvallisten ja korkealaatuisten elintarvikkeiden ja muiden biopohjaisten tuotteiden riittävä saanti kehittämällä tuottavia ja resurssitehokkaita alkutuotantojärjestelmiä ja edistämällä niihin liittyviä ekosysteemipalveluja sekä kilpailukykyisiä ja vähähiilisiä toimitusketjuja. Teeman sisältöön on merkittävästi vaikuttanut komission vuoden 2012 alussa julkistama biotalousstrategia Innovating for Sustainable Growth: a Bioeconomy for Europe, jonka tavoitteena on luoda Euroopasta entistä innovatiivisempi ja matalapäästöisempi talousalue, jossa on sovitettu yhteen kestävä maatalous, kalatalous, elintarviketurvallisuus sekä uusiutuvien luonnonvarojen kestävä teollinen käyttö. Osallistumista yritetään helpottaa EU:n komissio on kantanut paljon huolta sii- tä, että pk-yritykset osallistuisivat aktiivisemmin nykyisiin EU:n rahoitusohjelmiin. Komissio pyrkiikin yksinkertaistamaan ja yhtenäistämään hallinnollisia käytäntöjä Horisontti 2020:ssä. Lähtökohtana on organisaatioiden omien käytäntöjen soveltaminen hankkeisiin ja se, että perussäännöt koskisivat kaikkea Horisontti 2020 -ohjelman toimintaa ja rahoitusta. Suomalaisten osallistujien tukena on Euroopan tutkimus- ja innovaatio-ohjelmat -yksikkö sekä kansallinen yhteyshenkilöverkosto, joka tarjoaa neuvontaa EU:n rahoitusohjelmiin osallistuville tahoille. Verkostoa tullaan uudistamaan Horisontti 2020:a varten. Lisäksi pk-yritykset voivat saada ELY-keskuksista tukea kansainvälisten yhteishankkeiden valmisteluun. Elintarvikealaa sivuaa moni muukin yhteistyöaloite Horisontti 2020:ssa tarjolla olevan suoran rahoituksen lisäksi komissio on käynnistänyt ja tukenut lukuisia muita eurooppalaisten valtioiden yhteisiä aloitteita ja ohjelmia, joista osa koske elintarvikealaa. Näitä aloitteita ovat esimerkiksi eurooppalaiset yhteisohjelmat, joista elintarvikealaa koskevat Agriculture, Food Security and Climate Change ja A Healthy diet for a Healthy life. Näiden lisäksi kansalliset rahoittajat kuten Tekes, Suomen Akatemia sekä maa- ja metsätalousministeriö ovat mukana useissa ns. ERANET -hankkeissa, joiden rahoitushakuihin myös elintarvikealan yritykset ja tutkimuslaitokset voivat osallistua. Parhaiten näiden ohjelmien ja aloitteiden tarjoamista mahdollisuuksista saa niiden omilta kotisivuilta. Eurooppalaisten elintarvikealan yrityksillä on oma yhteisönsä ETP Food for Life, joka on menestyksekkäästi vaikuttanut EU:n 7. puiteohjelman sisältöön. Siihen kuuluu myös vastaava Suomen kansallinen yhteisö, ETP Food For Life Finland. π Raimo Pakkanen EU:n 7. puiteohjelman -ohjelman komiteajäsen Tekes raimo.pakkanen(at)tekes.fi lisätietoja nykyisestä eu:n 7. puiteohjelmasta että horisontti 2020:stä saa ohjelmakohtaisilta yhteyshenkilöiltä tai www.tekes.fi/eu/fi/ community www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 5/2012 49 n e T S 6 5 v u o T T a Osaamiskeskusohjelma vauhdittaa yritysten kasvua Elintarvikekehityksen osaamiskeskusohjelman painopistealueet ovat kansainvälistyminen, yritysten kasvun vauhdittaminen ja osaamisen laaja alainen hyödyntäminen. Elintarvikekehityksen klusterissa on saavutettu kaikilla näillä alueilla hyviä tuloksia. Elintarvikealan kehittämishankkeita on toteutettu yksin Uudenmaan elintarvikekehityksen OSKEssa yhteensä noin kuuden miljoonan euron arvosta, ja näistä kaksi kolmasosaa kohdistuu kaikille osaamiskeskusohjelman painopistealueille. Elintarvikekehityksen klusteri on arvioitu yhdeksi parhaimmista kolmestatoista osaamiskeskusohjelmaa toteuttavasta klusterista VTT:n vuonna 2010 tekemässä arvioinnissa. Uudenmaan Elintarvikekehityksen osaamiskeskuksen menestyksellisimpiä toimenpiteitä on ollut alueen kasvuyritysten aktivointi kansainvälistymiseen Tekesin Sapuska-ohjelman tuen avulla. Toiminta käynnistyi syksyllä 2009 ja jatkui viime kevääseen saakka, yhteensä 3,5 vuotta. Aktivointipalvelua on toteutettu myös Varsinais-Suomessa ja Hämeessä. Uudellamaalla aktivointipalvelu auttoi yli kolmeakymmentä alueen yritystä pääsemään eteenpäin pääosin viennin kehittämiseen liittyvissä toimissaan. Nämä kasvuhakuiset mikro- ja pk-yritykset edustivat hyvin erityyppisiä toimijoita. Mukana oli niin leipomoita, lihanjalostajia, erikoistuotteiden valmistajia kuin valmisruokien tuottajia. Yritykset hakivat tukea muun muassa kilpailu- ja markkinatilanteen selvittämiseen, kansainvälistymisstrategian laatimiseen, pakkausmuotoilun ideointivaiheeseen, palvelu- tai viestintäkonseptin tai tuotteen graafisen ilmeen suunnitteluun ja koepakkausten tai tiedonhankintamatkan tekemiseen. tivaattori. KTM Eeva-Liisa Lilja neuvoi yrityksiä Tekesin mentorointipalvelun sekä ELY-keskuksen ja Tekesin kehittämisavustusten hakemisessa. Palvelusalkussa oli tarjolla palveluita erikokoisille ja -ikäisille yrityksille. Pienille yrityksille tai vasta toimintaansa käynnistäville hän saattoi suositella mentoria, jonka avulla yritys pystyi täsmentämään kehittämisideaansa. Jos kansainvälistymisen tueksi haluttiin lisätietoa esimerkiksi markkinoista, suositeltiin yritykselle ELY-keskuksen valmistelurahoitusta. Jos yrityksen liiketoimintasuunnitelma oli selkeä ja kasvusuunta kirkas, yritykselle saatettiin ehdottaa haettavaksi ELY-keskuksen kehittämisavustusta. Jos liikeidea oli hyvin innovatiivinen ja sisälsi myös kansainvälistä potentiaalia, yritystä autettiin hakemaan Te- Yrityskohtaista rahoitusta kansainvälistymiseen Aktivointipalveluun rekrytoitiin ns. OSKE-ak- 50 Kuva: johanna jaSKari-haloSen Kuva-arKiSTo Kehittyvä Elintarvike 5/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi kes-rahoitusta. OSKE painotti aktivoitavia yrityksiä valittaessa kolmea kriteeriä: • Ensisijaisesti pyrkimyksenä oli löytää yrityksiä, joilla on innovatiivinen liike- tai tuoteidea. • Toiseksi kartoitettiin yrityksiä, joilla on halukkuutta ja valmiudet yhteistyöverkostojen rakentamiseen. • Kolmantena tärkeänä kriteerinä oli valita kehittämistoimien kohteeksi yrityksiä, joilla on mahdollisuudet kansainvälistymiseen. Nämä kriteerit täyttävillä yrityksillä on kokonaisuutena parhaat mahdollisuudet kasvuun ja menestymiseen. Valitettavasti aika oli rajoitettu, eikä kaikkia alueen elintarvikealan kasvuyrityksiä ehditty tavoittaa. Aktivointiohjel- Elintarvikekehityksen osaamiskeskusohjelma • Elintarvikekehityksen osaamiskeskusohjelma (OSKE) on osa kansallista, monialaista osaamiskeskusohjelmaa. • Sitä toteutetaan vuosina 2007–2013 työ- ja elinkeinoministeriön ja osaamiskeskusten alueella sijaitsevien kuntien rahoituksella. • Elintarvikekehityksen klusteri rakentuu viidestä, eri alueilla sijaitsevasta osaamiskeskuksesta, joita ovat Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus, Foodwest Oy, Kuopio Innovaton Oy, MTT ja Viikki Food Centre. • Uudenmaalla osaamiskeskuksen toiminnasta vastaa Viikki Food Centre. Sen toiminta perustuu klusterin yhteiseen visioon: Yhteistyö yritysten ja tutkimussektorin kanssa tuottaa kasvua, kansainvälistymistä ja uutta liiketoimintaa koko toimialalle. man aikana syntyneitä kokemuksia ja parhaita käytäntöjä on kuitenkin edelleen mahdollista saada yritysten käyttöön. Jos yritykselläsi on kehitysidea, jonka eteenpäin viemiseen halutaan tukea, kannattaa ottaa yhteys Viikki Food Centren henkilökuntaan. Kertynyttä kokemusta hyödyntäen tehdään yhdessä yrityksen kanssa projektisuunnitelma ja rahoitushakemus. Aktivoinnista käytännöllistä hyötyä Yritysten palautteen mukaan aktivointi auttoi käytännön tasolla edistämään yritysten kasvua ja kehitystä. Yritysten mukaan OSKEaktivaattori toimi viranomaisten ja yritysten välisenä tulkkina selvittäessään hankebyrokratiaa yritysten puolesta. Aktivointipalvelu säästi sekä yrityksen että rahoitushakemusten käsittelijöiden työaikaa, joudutti hankkeiden valmistelua ja oli tiedonkulun ja verkostojen rakentajana välittäen parhaita käytäntöjä, eri alan osaamista ja tutkimustietoa. Osaamiskeskusohjelman toiseksi viimeisenä vuonna (2012) on käynnistetty alustavia keskusteluja uuden ohjelman rakentamisesta. Toivottavaa on, että elintarvikeala nähdään Suomessa edelleen tulevaisuuden alana, joka kehittyy, uudistuu ja on mukana kansainvälistymiskehityksessä. Hyviä esimerkkejä yrityksistä, joilla on mahdollisuus kasvaa alan merkittäviksi toimijoiksi, on jo olemassa: muun muassa Wanhan Porvoon Fabriikki Oy, Marjex Oy ja Oy Anton & Anton Ab. Ja apua yrityskohtaisen rahoituksen hakemiseen ja sopivan rahoitusinstrumentin valitsemiseen on saatavissa. π Johanna Jaskari-Halonen ohjelmajohtaja Elintarvikekehityksen OSKE Helsinki Business and Science Park Oy p. 050 3088 551 n e T S 6 5 v u o T T a Oy Anton & Anton Ab: Palvelumuotoilua hyvän ruuan ystävien iloksi Oy Anton & Anton Ab on pääkaupunkiseudulla toimiva ruokakauppaketju, joka tarjoaa asiakkailleen hyvää ruokaa elämyksellisessä myymäläympäristössä. Valikoimiin kuuluvat palvelutiskistä tuoreet lihat ja kalat, juustot, hedelmät ja vihannekset ym. elintarvikkeet Suomesta ja maailmalta. – Tarjoamme oikeaa ruokaa hyvän ruuan ystäville. Haluamme olla vaihtoehto keskittyneelle ja suuriin myymäläkokoihin pyrkivälle vähittäiskaupalle ja tuoda palvelevan kauppakulttuurin takaisin asuinkortteleihin, kertoo yrittäjä Niina Hietalahti. Tuotevalikoima ei rajoitu pelkästään trendikkääseen lähi- ja luomuruokaan, vaan tar- 52 jonta on laajempi. – Wc-paperia meiltä ei kuitenkaan saa. Tulevaisuudessa tarkoituksemme on kehittää myös uusia palvelukonsepteja hyvän ruuan ystävien iloksi, jatkaa Hietalahti. Anton & Antonin tarina alkoi vuonna 2008, kun Niina Hietalahti, sikatilallisen tytär Hämeestä, kyllästyi sieluttomiin supermarketteihin. Hän tahtoi itselleen ja perheelleen enemmän kuin lähistön marketit pystyivät tarjoamaan. Hän perusti kaupan, jossa asiakkaita palvellaan miellyttävässä ympäristössä. Paikan, jossa on ilo käydä ruokaostoksilla. Tästä kipinästä syntyi Anton & Anton -ruokakauppaketju. Hyvää ruokaa asiakkaiden arkeen Ensimmäinen myymälä avattiin Porvooseen, mutta toiminta päätettiin keskittää pääkaupunkiseudulle. Nyt yrityksellä on kolme myymälää Helsingissä. Tavoitteena on kasvattaa myymäläverkostoa ja laajentaa toimintaa sekä Suomessa että myöhemmin mahdollisesti myös maan rajojen ulkopuolella. – Myymälämme tarjoavat valikoiman hyviä elintarvikkeita asiakkaan arkeen ja juhlaan. Tuotevalikoimamme on suppea, mutta riittävä. Pyrimme ennakoimaan asiakkaidemme tarpeita, emmekä pelkästään reagoimaan niihin, Hietalahti kertoo. Anton & Anton haluaa viestittää, että ruuan mausta pääsee nauttimaan parhaimmillaan syömällä sesonginmukaista ruokaa. Silloin ruoka-ainekset ovat myös edullisimmillaan. – Valitettavan usein puhe hyvästä ruuasta ajautuu keskusteluksi ruuan hinnasta. Sen voi ymmärtää, kun joka päivä pitää syödä. Ruuasta puhuttaessa kyse on kuitenkin elämäntavasta, omasta terveydestä ja ennen kaikkea valinnoista ja määristä. Syömällä sesonginmukaista ruokaa, paljon kasviksia, kokonaista kalaa sekä lihan osalta pitkään kypsennettäviä ruhon osia, saa pidettyä ruoka- Kehittyvä Elintarvike 5/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi menot kohtuullisina ja hyvän omatunnon vastuullisista valinnoista, terveydestä puhumattakaan, yrittäjä muistuttaa. Kasvustrategian terävöitystä tiimityönä Anton & Antonin tavoitteena on kasvattaa myymäläverkostoaan Suomessa ja tunnustella kasvumahdollisuuksia myös Pohjoismaissa ja Venäjällä. – Vähittäiskaupan kasvustrategiana on ollut vuosien ajan keskittyminen ja tehostaminen. Me emme halua tinkiä arvoistamme, vaan haluamme palvella kuluttajia mahdollisimman hyvällä ruualla. Silloin kasvustrategiammekin on osittain erilainen. Olemme pohtineet erilaisia kasvun malleja ja tehneet pioneerityötä liiketoiminnan kehittämistä suunnitellessamme, Hietalahti tarkentaa. OSKEn aktivaattori esitti yritykselle idean asiantuntijatiimin kokoamisesta strategisen suunnittelun tueksi. – Aktivaattorilta saimme kuulla, että myös tällaiseen liiketoiminnan kehittämistyöhön on haettavissa tukea, kertoo Hietalahti. Asiantuntijaverkoston hyödyt toteutuivat käytännössä Anton & Anton kutsui koolle asiantuntijoiden tiimin, jossa oli mukana liiketoiminnan osaajia, kansainvälistä vähittäiskauppaa tunteva strategiakonsultti, henkilöstöjohtamisen tuntija sekä taiteen alan edustaja. Asiakkaiden näkökulma saatiin mukaan työpajatyöskentelyyn vastatoteutetun asiakaskyselyn tulosten myötä. Kehittämistyöpaja toteutettiin kevään aikana. – Työpajassa kehitimme kokonaiskannattavaa tuote- ja palveluportfoliota yrityksellemme ja suunnittelimme uusia palvelukonsepteja. Lisäksi kehitimme korttelikaupan viestintäkonseptia Anton & Antonin hengessä. Ideoimme rohkeasti uutta. Totesimme, kuinka Syömällä sesonginmukaista ruokaa pysyvät ruokamenot kohtuullisina ja saa hyvän omatunnon vastuullisista valinnoista, yrittäjä Niina Hietalahti muistuttaa. KuvaT: marica roSengård esimerkiksi muotoilun näkökulma kannattaa ottaa enemmän käyttöön liiketoiminnan suunnittelussa, Hietalahti selvittää. Muotoilun osaamisella voidaan tuottaa asiakkaille enemmän elämyksellisyyttä, parempaa toiminnallisuutta ja erottaa yritystoiminnassa jyviä akanoista. – Havaitsimme, että hyvin usein kaupan kehittämispohdinnoissa keskitytään miettimään backoffice -toimintoja kuten logistiikkaa tai ostotoimintaa. Pääpainon kaikessa ajattelussa tulisi olla kuluttajissa ja heidän tarpeidensa ennakoinnissa. Suurin riski työpajamme toteutuksessa oli, löydämmekö tiimiin oikeat asiantuntijat ja saammeko tiimin työskentelystä parhaan tuloksen. Lopputulos oli mielestämme onnistunut, yrittäjä summaa. Tyytyväisyyttä Sapuskaaktivoinnin tuloksiin Yrittäjän mukaan aktivoinnin ja OSKE-toiminnan tavoitteena oleva verkostoituminen toteutui käytännössä Anton & Antonin kehittämisprosessissa. – Oli hienoa havaita, kuinka erilaisista näkemyksistä pystyi kanavoimaan konkreettisia kehittämisideoita. Työn tuloksena syntyivät yrityksemme liiketoimintasuunnitelma ja kehittämisaskelet kotimaan ja kansainvälistä kasvua varten. Ja bonuksena työstä saimme itsellemme luovan taustaverkoston, joka on lupautunut olemaan myös jatkossa tarvittaessa käytettävissä ja liiketoimintamme tukena, Hietalahti kiittää. π Oy Anton & Anton Ab Nimi: Oy Anton & Anton Ab Kotipaikka: Porvoo Kotisivu: www.antonanton.fi Perustamisvuosi: 2008 Toimiala: Elintarvikkeiden vähittäiskauppa Liikevaihto: 2,3 miljoonaa euroa (2011) Henkilöstömäärä: 28 Teksti: Eeva-Liisa Lilja www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 5/2012 53 n e T S 6 5 v u o T T a Wanhan Porvoon Fabriikki Oy: Tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Wanhan Porvoon Fabriikki Oy on kasvuhakuinen ja innovatiivinen itäuusmaalainen yritys, joka valmistuttaa, myy ja markkinoi alkoholittomia ja alkoholillisia juomia. Yrityksen tuotteita ovat Kotisima, Jouluglögi ja Kotikalja. Tuotteet ovat lyhyessä ajassa tulleet kuluttajien tuntemiksi ja päässeet laajaan jakeluun Suomessa. Viimeisen puolen vuoden ajan tuotteita on ollut myynnissä myös Pietarissa. – Tulimme markkinoille Kotisimallamme vuonna 2008. Markkinoilla ei ollut yhtään oikeasti simalle maistuvaa juomaa, joka olisi valmistettu perinteisellä tavalla perinteisistä ja aidoista raaka-aineista, mutta teollisella varmuudella ja tehokkuudella. Tuote sai mainion vastaanoton niin kauppiailta kuin kuluttajiltakin. Vuonna 2010 tuotteemme sai finalistisijan Vuoden Tähtituote -kilpailussa. Nyt olemme laajentamassa tuotevalikoimaamme sekä vientiä ajatellen että kotimaan markkinoille, omistajayrittäjä Charlotta Jatkola kertoo. Yritys on onnistunut vakiinnuttamaan markkina-asemansa ja vuosittain jopa kasvattamaan myyntiään kovasti kilpailulla juomamarkkinalla. Yksi Wanhan Porvoon Fabriikin menestystekijöistä on ollut se, että yrittäjät ovat keskittyneet ydinosaamiseensa eli tuotemerkin rakentamiseen sekä tuotteiden markkinointiin ja myyntiin. Tuotannon ja valmistamisen yritys on ulkoistanut sen parhaiten taitaville. – Toimintamallillamme olemme pystyneet myös työllistämään muita pienyrittäjiä. Pidämme sitä tärkeänä tavoitteena ja saavutuksena liiketoiminnassamme. Kokonaishyöty on suurin, jos pystyy kasvattamaan omaa toimintaansa ja samalla auttamaan myös alihankkijoitaan kasvuun, sanoo Jatkola. Venäjä kiinnostava markkina suomalaisille perinnejuomille Wanhan Porvoon Fabriikki lähti jo varhaisessa 54 Toimitamme Kotisimaa ja glögiämme Venäjälle muutaman jälleenmyyjän kautta. Katsomme, mitä tuleva kevät tuo tullessaan vientitoiminnassa, kertoo Wanhan Porvoon Fabriikin omistajayrittäjä Charlotta Jatkola. Kehittyvä Elintarvike 5/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi vaiheessa selvittämään vientimarkkinoita ja havaitsi, että Venäjän viennissä on yrityksen tuotteille realistisia mahdollisuuksia. – Tästä Porvoon seutuvilta on luontevaa katsoa itään. Venäjän kasvunäkymät ovat kiinnostavia myös elintarvikevalmistajille. Toimitamme Kotisimaa ja glögiämme Venäjälle muutaman jälleenmyyjän kautta. Katsomme, mitä tuleva kevät tuo tullessaan vientitoiminnassa, kertoo yrittäjä. Wanhan Porvoon Fabriikki hyödynsi Elintarvikekehityksen OSKEn Uudenmaan alueella toimivan Viikki Food Centren tarjoamaa Sapuska-ohjelman aktivaattorin palvelua keväällä 2012. – OSKE-aktivaattori kertoi, että on mahdollista hakea ELY-keskuksen valmistelurahoitusta kansainvälistymiseen liittyvään tiedonhankintaan. Emme olleet tätä tienneet ja otimme tiedon hyvillämme vastaan. Kävimme aktivaattorin kanssa läpi kehittämissuunnitelmiamme, ja hän auttoi hakemuksen laadinnassa. Tärkeintä kuitenkin oli, että saimme aktivaattorilta uskonvahvistusta, että toimintamme ja kasvutavoitteemme ovat oikean suuntaisia ja tällä tiellä kannattaa edetä, muistelee Jatkola. Hänen mukaansa on realismia, että vientimarkkinoille ja varsinkaan Venäjälle ei mennä noin vain. Vaaditaan valtava määrä tietoa ja rahallisen panostuksen vaatimus on suuri. – Pienellä yrityksellä on pienet resurssit myynnin avaamiseen ja menekinedistämiseen. OSKEn kautta tullut aktivaattorin apu ja ELY-keskuksen mukaantulo auttoivat konkreettisesti edistämään vientipyrkimyksiämme, kertoo Jatkola. Yritys myös hioi hankkeessa nykyisten tuotteidensa vientikonseptia ja tekee jatkossa markkinaselvitystä Venäjän muista vientimahdollisuuksista. Ensisijaisesti kasvu lähtee yrityksestä itsestään Huolimatta tyytyväisyydestä OSKEn ja ELYkeskuksen palveluihin Wanhan Porvoon Fabriikin lähtökohtana yritystoiminnassa on ollut itsenäinen, omaehtoinen yrittäminen. Yrittäjän näkemyksen mukaan menestymisen ha- lun ja kyvyn on tultava ensisijaisesti yrityksestä itsestään. – Lähtökohta on oltava, että yritys itse tietää, minne on suuntaamassa. Jos ulkopuolista apua kehittämiseen on tarjolla, mikä estää sitä hyödyntämästä, mutta ulkopuolisten tahojen varaan ei liiketoimintaa voi laskea, Jatkola sanoo. Hänen mukaansa aktivointipalvelu toimi heidän tapauksessaan ihanteellisella tavalla auttamalla sovittamaan yhteen yrityksen kasvupanostukset ja julkisen tuen. Olennaista Suomen kasvulle ja menestykselle on, onnistutaanko kehittämispanostukset yleensäkin suuntaamaan kasvuyrityksille ja vauhdittamaan entisestään juuri niiden kasvua. – Olisi hienoa huomata, jos Suomessa alettaisiin tunnistaa ja enemmän nostaa esille sinnikkäitä puurtajia, pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka ovat onnistuneet pääsemään kasvun uralle, kasvattamaan liikevaihtoaan ja työllistämään ja joilla on aidot mahdollisuudet kansainvälistyä ja kasvaa. Elintarvikealan toimialan tulevaisuus ja kasvu on kiinni näistä yrityksistä ja heidän menestyksestään, Charlotta Jatkola tähdentää. π Teksti: Eeva-Liisa Lilja Wanhan Porvoon Fabriikki Oy Nimi: Wanhan Porvoon Fabriikki Oy Kotipaikka: Porvoo Kotisivu: www.fabriikki.fi Yhtiömuoto: osakeyhtiö Perustamisvuosi: 2008 Toimiala: Juomien valmistuttaminen, markkinointi ja myynti Liikevaihto: 1,3 miljoonaa euroa Wanhan Porvoon Fabriikin Kotisima, Jouluglögi ja Kotikalja ovat tulleet kuluttajille tutuiksi lyhyessä ajassa ja päässeet laajaan jakeluun Suomessa. KuvaT: KriSTiina hemminKi/STudio FoTonoKKa www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 5/2012 55 n e T S 6 5 v u o T T a Marjex Oy: Liiketoiminnan suunnittelulla hyviin tuloksiin Marjex Oy on uusmaalainen tuoreiden, kuivattujen, suolattujen ja pakastettujen marja, sieni ja kurkkutuotteiden tukkuliike. Marjexin tuotevalikoimiin kuuluvat puutarhaja metsämarjat ja metsäsienet tuoreina ja jalostettuina. Yritys ostaa raaka-aineensa Suomesta, Baltiasta ja Pohjoismaista, jatkojalostaa ja pakkaa tuotteet ja myy ne vähittäiskauppaan, tukkuliikkeisiin, ravintoloille ja suurkeittiöille. Yritys toimii valtakunnallisesti. Vientikauppaa yritys on harjoittanut pienimuotoisesti vuodesta 2002 alkaen. Nyt yrityksen tavoitteena on liiketoiminnan laajentaminen ja yritystoiminnan kehittäminen ensisijaisesti kotimaassa, mutta tulevaisuudessa laajemmin myös viennissä. – Vahvuutenamme on pitkä historia ja vakiintuneet asiakassuhteet. Ensisijaisesti pärjääminen alalla perustuu kuitenkin korkealaatuisiin tuotteisiin ja tehokkaaseen hankinta- ja jalostusketjun osaamiseen. Menemme eteenpäin pienin askelin, mutta johdonmukaisesti. Juuri investoimme pakkauskoneeseen sekä pakastuslaitteisiin, jotka mahdollistavat kapasiteetin lisäämisen ja asiakkaiden palvelun entistäkin paremmin, omistajayrittäjä, toimitusjohtaja Antero Kujala kertoo. se oli ehdottoman hyvä juttu. Saimme kannustusta ja huomasimme, että liiketoimintakonseptiimme sisältyy monia kehittämismahdollisuuksia ja että kehittämiseen on saatavissa apua ja uusia näkökulmia, Kujala kiittää. Aluksi ajatuksena oli hakea kehittämistoimiin myös julkista rahoitusta, mutta rahoitusmuodot olivat kankeita Marjaxin tarpeisiin. – Mentorointi sopi hyvin meidän kaltaisemme pienen yrityksen kehittämiseen, Kujala sanoo. Hän pitää tärkeimpänä tuloksena mentorin kanssa laadittua viisikohtaista kehittämissuunnitelmaa yrityksen tulevalle kaksivuotiskaudelle. Suunnitelmassa yrityksen toimin- not priorisoitiin, tavoitteet määriteltiin ja aikataulutettiin. – Mentori toimi keskustelukumppanina ja ajatusten kirkastajana. Yrittäjä on työssään yksin ja ajatustenvaihdon merkitystä ei voi tarpeeksi korostaa. Mentorin kanssa kartoitimme markkinatilanteen, sen uhat ja mahdollisuudet. Purimme auki yrityksen vuosisyklin ja katsoimme, mitkä ovat toiminnan kannalta kriittiset kohdat. Mentorilla oli ajatuksia ja kokemusta siitä, kuinka T&K-prosessi toteutetaan elintarvikeyrityksessä ja kuinka valmis tuote tuodaan markkinoille, yrittäjä kertoo. Hän näkee mentoroinnin käytännönläheisyyden edistäneen yrityksensä liiketoimintaa. Mentorointi sopi mikroyrityksen kehittämisen vauhdittajaksi Marjex Oy:lle myönnettiin mentori Tekesin Sapuska-ohjelmasta kasvun ja kansainvälistymisen strategiseen suunnitteluun keväällä 2010. – Elintarvikekehityksen OSKEn aktivaattorilta tuli ehdotus mentorin hakemisesta, ja 56 Ensisijaisesti pärjääminen alalla perustuu korkealaatuisiin tuotteisiin ja tehokkaaseen hankinta- ja jalostusketjun osaamiseen, Marjex Oy:n toimitusjohtaja Antero Kujala tiivistää. Kuva: marjo joKi/marjex oy Kehittyvä Elintarvike 5/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi – Kokonaisuutena voi sanoa, että olimme OSKEn ja Sapuska-ohjelman tarjoamaan mentoripalveluun tyytyväisiä. Mentorointi ajoittui hyvään saumaan. Yrityksellämme on kasvuhakuisuutta, ja mentorointivuoden aikana moni asia kirkastui, loksahti kohdalleen, Kujala iloitsee. Pk-yrityksen tärkein menestystekijä on yrittäjä itse Mentorointiprosessin läpikäynnistä yhteenvetona Marjex Oy:lle syntyi näkemys pienen yrityksen kriittisistä menestystekijöistä, jotka yrityksen johdon täytyy pitää mielessä. Pelkkä yritteliäisyys ei riitä menestymiseen. Yrittäjällä täytyy olla myös näkemyksellisyyttä: yrittäjän tulee nähdä liiketoimintasuunnitelmaa pidemmälle ja ymmärtää alansa lainalaisuudet. – On varottava, ettei ihastu liikaa kaikkiin ideoihinsa, jolloin toiminnasta saattaa tulla poukkoilevaa ja rönsyilevää. Onkin hyödyllistä tarkkailla kaikkia uudistuksia historian perspektiivin kautta. Samalla voi muistuttaa mieleensä, mikä on yrityksen vanha perintö, nykyiset arvot ja alkuperäinen liikeidea. Usein kehittämiseksi riittää, että päivittää vanhaa liikeideaa, tuotteita ja arvoja ajan hengen mukaisesti. Tärkeää on myös tuotteiden laatuun ja asiakaslähtöisyyteen panostaminen. Se on pienen yrityksen voimavara, mahdollisuus ja samalla myös kompastuskivi, Antero Kujala kiteyttää. Pienen yrityksen etu on joustavuus, ja ollakseen joustava täytyy tuntea asiakkaansa todella hyvin. – Jos toivomuksia voi esittää koskien yrityksen ulkopuolisia menestystekijöitä, pienen kasvuyrityksen rahoitusmahdollisuuksien toivoisi edelleen paranevan nykyisestä. Etenkin nyt rahoitusmarkkinoiden kiristyessä pienet yritykset kohtaavat vaikeuksia, sanoo Kujala. Innovatiivisinkaan toiminta ei riitä, jos kasvurahoitusta on vaikea saada, rahoitusinstrumentit ovat liian kankeita tai takausjärjestelmät eivät toimi. Varmasti ratkaisuja näihinkin ongelmiin löytyisi, jos rahoittajat tuntisivat mikroyritykset ja niiden uhat ja mahdollisuudet nykyistä paremmin. – Se merkitsisi sitä, että yrittäjät eivät enää kiertäisi virkamiesten ovilla, vaan rahoittajat voisivat vierailla ahkerammin yrityksissä ja katsoa paikan päällä, mitä tehdään ja missä yritystoiminnan kipukynnykset oikeasti ovat, Kujala ehdottaa. π Teksti: Eeva-Liisa Lilja Marjex Oy Nimi: Marjex Oy Kotipaikka: Tuusula Kotisivu: www.marjex.fi Perustamisvuosi: 1967 Toimiala: Elintarvikeala, tukkukauppa Liikevaihto: 1,4 miljoonaa euroa Henkilöstömäärä: 3 (lisäksi ostopalveluna 1–5 henkilöä vuosittain) 62.9000° N, 27.7000° E Kuopio marja-leena.laitinen@ kuopioinnovation.fi 045 657 9569 62.7903° N, 22.8403° E Seinäjoki jukka.lahteenkorva@ foodwest.fi 040 543 6781 62.7903° N, 22.8403° E Seinäjoki kaisa.penttila@ foodwest.fi 044 783 1420 60.8042° N, 23.4861° E Jokioinen erkki.vasara @mtt.fi 040 069 9209 60.4500° N, 22.2500° E Turku mari.norrdal @utu.fi 040 550 2471 n T a l o u S & m a r K K i n a | P u h e e n v u o r o Hinnoittelulla kestävää kilpailuetua Hinnoittelu on aina ollut elintarviketeollisuuden ydinosaamista. Nyt sen merkitys on kasvanut entisestään maailmassa tapahtuvien makrotason muutosten johdosta: 70 miljoonaa uutta keskiluokkaista kuluttajaa tulee markkinoille vuosittain, inflaatiopaineet varjostavat kaikkia markkinoita, hyödykkeiden hinnat nousevat ja heilahtelevat, kansainvälinen vähittäiskauppa keskittyy ja brändituotteiden kanssa kilpailevien vahvojen private label -tuotteiden määrä lisääntyy. Hinnoittelu ei vastaa kaikkiin yritysjohdon haasteisiin, mutta se on yksi harvoista toimenpiteistä, joilla on suora vaikutus tulokseen. Ei siis ihme, että yhä useampien elintarvikeyritysten johdon agendalla on kysymys ”Kuinka saan hinnoittelustani enemmän irti?” Fundamentaalisten hinnoittelukysymysten lisäksi ainakin oheiset makrotrendeistä johdetut, hinnoitteluun liittyvät ongelmat ovat tällä hetkellä useimman kansainvälisen elintarvikeyrityksen johdon päänsärkynä. Vastaukset yksittäisiin ongelmiin löytyvät suhteellisen helposti, mutta ne eivät ole aina yksiselitteisiä. Ratkaisujen vaikutukset strategisiin tavoitteisiin ja niiden väliset syysuhteet jäävät kuitenkin usein hämärän peittoon. Haaste on siinä, kuinka johtaa hinnoittelua kokonaisvaltaisesti läpi organisaation ja arvoketjun. Perussyy useimmille hinnoittelu- ja kannattavuushaasteille on yksinkertaisimmillaan se, että ei voi johtaa sitä, mitä ei näe. Tehokas, omistaja-arvoa maksimoiva hinnoittelun ja kannattavuuden johtaminen lepää kuuden peruspilarin päällä. Ne ovat hinnoittelustrategia, hinnan asetanta ja analytiikka, hinnoittelun toteuttaminen, hinnoitteluteknologia ja tiedon hallinta, organisaation kyvykkyys ja johtaminen sekä lainsäädännön vaatimukset. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lähtökohtana on hinnoittelustrategia, joka tukee liiketoiminnan tavoitteita ja mahdollistaa menestymisen markkinassa. Lisäksi organisaatiolla on oltava käytettävissään oikea informaatio, teknologia ja työkalut strategisten valintojen ja oikea-aikaisen päätösten pohjaksi sekä prosessit ja ohjeet päivittäisen operatiivisen hinnoittelun toteuttamisen tueksi. Monesti yrityksen organisaatio itsessään 58 on esteenä hinnoittelustrategian tehokkaalle toteuttamiselle. Organisaatiorakenne ja johtamismalli on luotava niin, että myös ne tukevat hinnoittelustrategiaa, hinnoittelun läpinäkyvyyttä ja organisaation eri osien välistä yhteistyötä. Ennakoiva lainsäädännön vaatimuksiin varautuminen jää monelta yritykseltä hinnoittelun näkökulmasta ehkä vähimmälle huomiolle. Kuitenkin väärin perustin tehdyillä hinnoittelupäätöksillä voi olla merkittäviä juridisia seuraamuksia tai veroseuraamuksia. Koska yksikään organisaation osa tai funktio ei yksin ”omista” kaikkia hinnoittelun peruspilareita, koko toimitusketjun välinen yhteistyö on menestymisen perusedellytys. Kestävä menestys hinnoittelussa on kiinni koko organisaation samanaikaisesta yhteispelistä. Ostin juuri kesämökkitontin, jonka suunnittelun parissa on mennyt ilta jos toinenkin. Olen matkan varrella oppinut, että hyvin tehtyjen perustusten päälle on helppo latoa lau- taa. Ikävä kyllä useilla elintarvikeyrityksillä on tapana keskittyä liikaa yhteen peruspilariin, jolloin vaarana on, että rahat loppuvat tai mökki kaatuu. π Mikko Sihvonen konsultti Kuluttajatuotteet ja elintarviketeollisuus Deloitte Kuva:deloiTTe Kysymyksiä ja vastauksia hinnoittelusta 1) Miten vastata raaka-ainehintojen nousuun ja heilahteluun?* Yleensä raaka-ainehintojen nousun heilahtelujen vaikutuksia pyritään kontrolloimaan hedgingillä, kontrolloimalla promootioiden kustannuksia, hinnan korotuksilla tai pakkauskoon pienentämisellä. 2) Kuinka johtaa hinnoittelua, kun se ei ole organisaatiossamme keskitetty? Hinnoittelun keskittämisen sijaan viimeaikainen trendi suuryrityksissä on uusien teknologisten ratkaisujen mahdollistama tiukempi funktioiden ja maiden välinen hinnoittelun koordinaatio ja läpinäkyvyys. Äärimmilleen vietynä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi yrityksen sisäisiä tutkimukseen ja analytiikkaan keskittyviä osaamiskeskuksia, jotka tuottavat tietoa paikallisten hinnoittelupäätösten tueksi. 3) Kuinka työskennellä kansainvälisten kauppaketjujen kanssa: kilpailu vai yhteistyö? Kansainvälisesti hypermarkettien tuottavuus on laskenut pienempien, lähempänä kuluttajia olevien kauppojen ja nettikau- Kehittyvä Elintarvike 5/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi pan kasvattaessa markkinaosuuttaan. Tästä syystä vähittäiskaupat ovat entistä avoimempia yhteistyöhön elintarvikeyritysten kanssa ymmärtääkseen kuluttajaa paremmin. Edistyksellisimmät elintarvikeyritykset ovatkin satsanneet kehittyneeseen analytiikkaan, jonka avulla käsitys kuluttajakäyttäytymisestä on lisääntynyt siinä määrin, että siitä hyötyvät sekä kauppa että yritys itse. 4) Miten private label -tuotteet tulevat lisääntymään, ja mikä on niiden hinta? Private label -tuotteet ovat ja tulevat jatkossakin olemaan merkittävä kilpailija brändituotteille. Useilla maailman päämarkkinoista niiden käyttö on lisääntynyt taloudellisen taantuman seurauksena. Jos taantuma pitkittyy, säästäminen voi muuttua trendistä normaaliksi ostokäyttäytymiseksi, mikä lisää entisestään hintakilpailua markkinoilla. * raaka-aineiden hintojen vaihtelusta lisää aikaisemmassa puheenvuorossani (Ke 2/12). Kehittyvä Elintarvike Elintarviketieteid vike.fi Raaka-ainei hintojen vaihden – uhka vai mahtelu dollisuus? Suomessa vahvaa osaa valmisruoka-mista alalla Luonnollisu ylivoimainenus yhä trendi 3/12 kehittyvaelintarvike.fi kehittyva elintarv takakansi c.indd arvike.fi Elintarvikesiv u hyötykäyttöön uuvirrat silla teknologioilla Juomien tuote vastaa kuluttajie kehitys n toiveisiin monin tavoin TUOTANTO TILAT & KON EET, LAITTEET JA ENERGIA MAKEIS- JA JU OMATEOLLIS UUS & ANALYTIIKKA JÄLJITETTÄVYYS ISUUS PAKKAUSTEOLL ike nro 04 12 kehittyvaelint Suomalainen 14 kiloa makeisyö sia vuodessa Jäljitettävyys vaatii mittareita Suomen pakkausteollisuus nousu-uralla Raaka-aineet Valmisruoka&teLisäaineet ollisuus 4/12 Elintarvike Elintarvike us Elintarviketeollisu a kaipaa nopeampi iä analyysimenetelm Kehittyvä Seuran jäsenlehti Elintarvike kehittyvaelintar Kehittyvä Elintarviketieteiden 2/12 Elintarviketieteiden Seuran en Seuran jäsenlehti Kehittyvä jäsenlehti www.kehittyvaelintarvike.fi 1 30.8.2012 9:42:03 ELINTARVIKEALAN AMMATTILEHTI ILMAINEN LEHTIARKISTO • Kestotilaus 59€, oppilaitokset 48€/ vuosikerta • Määräaikaistilaus 65€ /vuosikerta • Jälkitilaus vähintään 10 kpl: 2,5€/ kpl + postituskulut • Hintoihin lisätään alv • Näytenumerot ja tilaukset: toimitus@kehittyvaelintarvike.fi • Etsi hakusanalla juttuja lehtiarkistosta • Lataa näköislehtiä vuoden viiveellä numeron ilmestymisestä www.kehittyvaelintarvike.fi koko elintarvikealan kattava ammattilehti www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 5/2012 59 n T a l o u S & m a r K K i n a Nettipohjainen palvelu mittaa toimittajaketjun vastuullisuuden tasoa Kestavatoiminta.fi palvelu mittaa yritysten ja toimittajaketjun vastuullisuuden tasoa ja tukee taloudellisesti kannattavia toimittaja ketjuja. Palvelun käyttöönotto on kaikille halukkaille maksutonta. Snellmanin Kokkikartano Oy lähti ideoimaan ja kehittämään kestavatoiminta.fi -palvelua vuonna 2009, koska se halusi tukea oman toimittajaketjunsa kestävän kehityksen mukaista toimintaa. Uudentyyppinen palvelu koettiin myös hyväksi tavaksi vahvistaa toimittajasuhteita ja yritysyhteistyötä sekä jakaa kokemuksia hyvistä ja taloudellisesti kannattavista käytännöistä. Palvelun on toteuttanut kestävän kehityksen ohjelmistokehitykseen erikoistunut Qonsalt Oy, joka jatkokehittää järjestelmää Tekesin Green Growth -ohjelmassa. Järjestelmä on laajentunut yhteisölliseksi toimitusketjujen vastuullisen ja kestävän toiminnan verkostoksi. Miten palvelu toimii? Käytännössä yritys kutsuu omat tavarantoimittajansa liittymään palveluun, elleivät he ole saaneet kutsua liittymiseen jo toiselta yri- Esimerkkinäkymä Kestavatoiminta.fi -palvelusta. Käyttäjä pystyy tarkastelemaan ja vertailemaan oman arvoketjunsa kestävän toiminnan tasoa ja kehitystä. tykseltä. Toimittajayritykset kirjautuvat palveluun ja vastaavat kyselyyn, joka mittaa toiminnan kestävyyttä eri kategorioissa. Tavanomaisissa kyselyissä viesti kulkee vain yh- teen suuntaan, mutta kestavatoiminta.fi -palvelussa yritys saa välittömästi palautteen omasta kestävyydestään antamiensa vastausten perusteella. Elintarvikealalle yhtenäinen käytäntö? Apetit Pakaste Oy oli mukana pilotoimassa kestavatoiminta.fi -palvelua Kokkikartanon tavarantoimittajana. Tuotantojohtaja Petri Pyysalon mielestä palvelu on helppokäyttöinen ja selkeä, eikä se vaadi liikaa tutustumista itse sovelluksen toimintaan. Palvelusta on myös käytännön hyötyä. – Näemme, miten sijoitumme muiden toimijoiden joukossa sekä vahvuutemme ja kehitystä vaativat kohteet, Pyysalo summaa. Hän huomauttaa, että he ovat saaneet vastaavanlaisia kyselyitä vastattavaksi aiemminkin ja tulevaisuudessa luultavasti yhä enemmän. – Toivottavasti kaikki toimijat eivät ala kehittää omia kysymyssarjojaan, vaan esimer- 60 kiksi tämä palvelu voisi olla alalla yleisesti käytössä, Pyysalo toivoo. Elintarviketeollisuusliiton toimialapäällikkö Anna Vainikainen on samoilla linjoilla. – Erilaisten vastuullisuutta koskevien raportointivelvoitteiden lisääntyessä tuntuisi järkevältä, että esimerkiksi elintarviketeollisuudessa tietojen kyselyä varten olisi vakiintunut käytäntö, jota alan toimijat voivat yleisesti soveltaa, Vainikainen ehdottaa. Hän sanoo, että toimitusketjun hallintaan liittyvien asioiden merkitys kasvaa jatkossakin. – Niihin liittyy muun muassa riskinhallintanäkökohtia, mikä myös puoltaa alan yhteisen käytännön ja ”kielen” kehittämistä. Kehittyvä Elintarvike 5/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Tällä hetkellä tilanne on lähestymässä pistettä, jossa samansuuntaisia kyselyjä tulee usealta eri taholta, mutta niihin kaikkiin joutuu vastaamaan erikseen, Vainikainen toteaa. Hänen mukaansa kestavatoiminta.fi -konseptissa on mielenkiintoisia ominaisuuksia, kuten mahdollisuus vertailla omaa suorituskykyä muihin ja keskitasoon. – Tämä on varmasti hyödyllinen tiedollinen ulottuvuus ja auttaa yrityksiä oman toiminnan kehittämisessä. Haasteena on se, että aivan yhden koon ratkaisua on mahdoton kehittää yritysten, tuotteiden ja tuotanto- ja hankintaketjujen ollessa hyvin erilaisia, Anna Vainikainen muistuttaa. kestavatoiminta.fi palvelu Toimittaja näkee oman kestävän kehityksen tasonsa eri kategorioissa ja pystyy vuositasolla seuraamaan oman toimintansa kehittymistä. Palvelu antaa yritykselle myös arvokasta suhteellista tietoa, kun omaa toimintaa voi verrata valittuun kohderyhmään, esimerkiksi samankokoisiin elintarvikealan yrityksiin. Vastausten ja vertailun pohjalta yritys pystyy parantamaan toimintansa tasoa ja asettamaan itselleen konkreettisia tavoitteita ja kehityskohteita. Mitä hyötyä palvelusta on? Palvelulla on tarkoitus tukea kaikenkokoisia yrityksiä kestäviin ja vastuullisiin toimiin sekä jatkuvaan parantamiseen. Toimittajavalinnan yhteydessä yksi valintakriteeri voi olla esimerkiksi toimittajan osoittama kestävän kehityksen mukainen toiminta. Järjestelmän käytettävyys ja käyttömahdollisuudet muuttuvat sen mukaan, minkälainen käyttäjä järjestelmässä on: Onko yritys vain vastaajana, käytetäänkö sitä omille toimittajille tai vain toimipaikoille, seurataanko sillä konsernin sisäisiä yrityksiä vai halutaanko vertailla tulevien mahdollisten tavarantoimittajien kestävän toiminnan tasoa? Käyttäjällä voi olla järjestelmässä samanaikaisesti myös useampi rooli. Yritys voi käyttää järjestelmää omien toimittajiensa hallintaan ja olla samalla jonkun toisen yrityksen toimittajaketjussa. Palvelu mahdollistaa tiedon jakamisen samanaikaisesti monille yrityksille. Miten palvelu toimii käytännössä? Palvelun käyttöönotto on mahdollista ja maksutonta kaikille halukkaille yrityksille. Kokkikartano on jo ottanut palvelun asteittain käyt- Toimittajayrityksille • Oman kestävän toiminnan jakaminen kerralla kaikille ostajayrityksille • Ideoita kestävään ja vastuulliseen toimintaan • Kannattavuutta ja energiansäästöjä tuovia ehdotuksia • Oman toiminnan kehittymisen seurantamahdollisuus • Oman toiminnan vertailu muihin toimijoihin eri kategorioissa Yritykselle, jolla paljon toimittajia • Tehokas palvelu toimittajaketjun hallintaan • Oman toimittajaketjun kestävän kehityksen seuraaminen ja tukeminen • Kestävän kehityksen kommunikointi ja yhteistyö oman toimittajaverkoston kanssa • Valmis tilastoraportti omien toimittajien kestävän kehityksen toimista • Apu toimittajavalinnassa töön omille toimittajilleen, ja Snellmanin Lihanjalostus Oy aloittaa käyttöönoton omille toimittajilleen tänä syksynä. – Palvelu on helppo ja yhdenmukainen kaikille toimittajille. Se toimii tietenkin sitä paremmin, mitä aktiivisemmin toimittajamme lähtevät siihen mukaan. Palvelusta saadaan kerralla tieto ja hyöty koko Snellman-konsernin käyttöön, Snellmanin Lihanjalostus Oy:n laatu- ja työsuojelupäällikkö Mikael Snellman kertoo. Kyselyn sisällössä keskitytään yrityksen kestävään toimintaan ja sen jatkuvaan kehittämiseen. Vain vastaaja itse voi tarkastella yksityiskohtaisia vastauksiaan, muut näkevät tulokset tilastoissa. Yritykset, jotka ovat toimittajasuhteessa keskenään, näkevät tois- TÄSSÄLEHDESSÄKANNATTAAILMOITTAA • KehittyväElintarvikesijoittuu • 82%kokeesaavansailmoi tärkeimmäksiammatti tuksistahyödyllistätietoa lehdeksilehtienvälisessä • KehittyväElintarvikelehti vertailussa onselkeästitärkeinETS:n • 88%vastaajistalukee tarjoamistajäseneduista lehdenilmoituksia Lähde: ETS:n jäsenkysely huhtikuu 2012 Focus Master Oy Konsernille • Mahdollisuus seurata, vertailla ja ohjata konsernin yritysten kestävää toimintaa • Hyvien käytäntöjen jakaminen ja tiedonvaihto yritysten välillä • Valmis tilastoraportti omien yritysten kestävän kehityksen toimista Yritykselle, jolla useita toimipaikkoja • Eri toimipaikkojen kestävän toiminnan seuranta, vertaaminen ja raportointi • Hyvien käytäntöjen jakaminen ja tiedonvaihto toimipisteiden välillä • Valmis tilastoraportti omien toimipaikkojen kestävän kehityksen toimista Valtiolle ja kunnille • Tueksi vastuullisten ja kestävien hankintojen toimittajavalintoihin • Valmis tilastoraportti omien toimittajien kestävän kehityksen toimista tensa kestävyyden tason kategorioittain. Halutessaan yritys voi kuitenkin määritellä, kenen tai minkä yhteisön kanssa haluaa verkostoitua ja jakaa tietoa. – Palvelu on rakennettu lähtökohtaisesti elintarviketeollisuutta ja sen toimitusketjuja palvelevaksi. Tällä hetkellä teemme isoa kehitysharppausta, jonka tulokset alkavat jo näkyä. Esimerkiksi tulevana keväänä palvelua laajennetaan kattamaan myös muita teollisuudenaloja sekä mahdollistetaan suora kommunikointi kuluttajille, Qonsalt Oy:n toimitusjohtaja Jani Huttunen tähdentää. π Kati Sorvali-Borén kehityspäällikkö Snellmanin Kokkikartano Oy Kehittyvä Elintarvike www.kehittyvaelintarvike.fi Ota yhteyttä ilmoitusmyyntiin, kerromme mielellämme lisää. Infoteam Oy, p. (09) 441133, infoteam@infoteam.fi n T i e d e & T u T K i m u S | o P i n n ä y T e T ö i T ä Oluen ylikuohuntaa aiheuttava homeproteiini tunnistettu DI Tuija Sarlinin väitöskirja Detection and characterisation of Fusarium hydrophobins inducing gushing in beer tarkastettiin syyskuussa Aalto-yliopistossa, Kemian tekniikan korkeakoulussa. Sarlinin väitöstutkimus osoittaa, että pienet pinta-aktiiviset homeproteiinit, hydrofobiinit, ovat merkittäviä oluen ylikuohuntatekijöitä. Hydrofobiineilla on tunnetusti useita tehtäviä homeiden kasvussa ja kehityksessä. Tutkimuksessa eristettiin ja tunnistettiin hydrofobiineja ylikuohuntaa aiheuttavista homeista, etenkin Fusarium-suvun lajeista. Niiden todettiin aiheuttavan oluen ylikuohuntaa jo hyvin pieninä pitoisuuksina (1 gramman miljoonasosa per olutpullo). Yleisimmin Fusarium-homeita eli nk. puna- homeita esiintyy luonnostaan ohrassa etenkin runsassateisina kesinä. Tiettyinä satovuosina Fusarium-homeiden todettiin tuottavan hydrofobiineja ohraan sen kasvukauden aikana pellolla sekä mallastuksessa, varsinkin liotuksen ja idätyksen aikana. Pieni osa maltaan sisältämistä hydrofobiineista kulkeutui oluenvalmistusprosessin läpi päätyen valmiiseen olueen aiheuttaen ylikuohuntaa. Kun ohran liotusveteen lisättiin sen luontaiseen mikrobiyhteisöön kuuluvaa Pichia anomala -suojaviljelmähiivaa, saatiin vähennettyä hydrofobiinien muodostumista mallastuksen aikana ja samalla valmiin maltaan ylikuohuntataipumusta. Homeiden tuottamia ylikuohuntatekijöitä on tutkittu vuosikymmenien ajan, mutta niitä ei ole tätä ennen onnistuttu tarkasti tunnistamaan. Väitöstyössä kehitettiin menetelmä hydrofobiinien määrittämiseksi ohrasta ja maltaasta. Testin avulla voidaan arvioida ylikuohuntariskiä oluen raaka-aineista ja täten rajoittaa ylikuohuntaa aiheuttavan raaka-aineen pääsyä tuotantoketjuun. lisätietoja: tuija.sarlin(at)vtt.fi Ilmastonmuutoksen hillintätoimenpiteiden tehokkuus ja vaikutukset epäselviä DI Sampo Soimakallio väitteli elokuussa Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun energiatekniikan laitoksella aiheesta Assessing the uncertainties of climate policies and mitigation measures - Viewpoints on biofuel production, grid electricity consumption and differentiation of emission reduction commitments. Soimakallio tutki väitöstyössään kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen liittyvien keinojen ja politiikkatoimenpiteiden epävarmuuksia biopolttoaineiden tuotannon, verkkosähkön kulutuksen ja päästövähennysvelvoitteiden taakanjaon näkökulmasta. Menetelminä työssä käytettiin elinkaariarviointia, makrotaloustason skenaarioanalyysia ja kustannustehokkuusanalyysia. Soimakallion mukaan tulokset riippuvat voimakkaasti arvioissa käytetyistä oletuksista, jotka voidaan valita monin eri tavoin, ja siten epävarmuudet ovat merkittäviä. Tästä huolimatta epävarmuudet on usein sivuutettu tai aliarvioitu. On olemassa merkittävä riski, että esimerkiksi biopolttoaineiden tuotantoa lisäämällä ei saavuteta merkittäviä päästövähennyksiä. Soimakallio painottaa, että luotettavuuden lisäämiseksi arviointiin liittyviä käytäntöjä tulisi yhtenäistää, tulosten ja oletusten läpinäkyvyyttä lisätä ja menetelmiin, parametreihin ja mallinnukseen liittyvien epävarmuuksien käsittelyä parantaa. Ilman tätä kehitystyötä kuluttajien ja päätöksentekijöiden on vaikeaa saada luotettavaa tietoa eri toimenpiteiden todellisista ilmastovaikutuksista, jolloin yhteiskunnan ohjaaminen aidosti kestävämpään suuntaan on vaikeaa. Erityisen tärkeää olisi myös päästä kattavaan, sitovaan ja riittävän tiukkaan ilmastosopimukseen, jolloin markkinoiden kautta tapahtuvaa ns. hiilivuotoa saataisiin ehkäistyä. lisätietoja: sampo.soimakallio(at)vtt.fi Bioprosessoinnilla rakennetta ja makua kauraleipään ETM Laura Flander väitteli elokuussa Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Bioprocessing to improve oat bread quality. Täysjyväkauran terveellinen ja luonnollinen imago on tehnyt siitä houkuttelevan raakaaineen leipomotuotteisiin. Kaura on kuitenkin haasteellinen leivottava sen suuren kuitupitoisuuden ja huonon sitkonmuodostuskyvyn vuoksi. Flander selvitti väitöstyössään, miten leivonnalla ja bioprosessoinnilla saadaan 62 täysjyväkaura käyttöön sen terveyttä edistäviä ominaisuuksia hukkaamatta. Reseptin ja prosessimuuttujien optimointi mahdollisti 51 % täysjyväkaurajauhoa sisältävän leivän valmistamisen, jolla oli hyvä maku ja rakenne ja suuri β-glukaanipitoisuus. Vehnäraskitusprosessin optimointi osoittautui hyväksi keinoksi tuottaa uusia makuvaihtoehtoja runsaasti β-glukaania sisältävälle kauravehnäleivälle. Entsyymien, kuten lakkaasin ja tyrosinaasin Kehittyvä Elintarvike 5/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi kykyä muokata kauran makropolymeerejä leivontaprosessin aikana tutkittiin joko erikseen tai ksylanaasin kanssa. Lakkaasi ja ksylanaasi lisäsivät täysjyväkauraleivän, gluteenittoman kauraleivän sekä kauravehnäleivän ominaistilavuutta ja tuoreen kauravehnäleivän pehmeyttä. Tyrosinaasi lisäsi tehokkaammin gluteenittoman kauraleivän ominaistilavuutta ja pehmeyttä kuin lakkaasi, erityisesti ksylanaasin kanssa. Tyrosinaasin vaikutus perustui pää- n u u T u S K i r j o j a | Koonnut raija ahvenainen-rantala Muokkauksella toimivampaa vehnän lesettä Olli-Pekka Lehtinen kehitti menetelmiä vehnäleseen rakenteen muokkaamiseksi elintarvikesovellutuksia varten Metropolia Ammattikorkeakoululle tekemässään insinöörityössä Modifying wheat bran for food applications - effect of wet milling and enzymatic treatment. Tutkittavat muokkausmenetelmät olivat vehnäleseen märkäjauhatus sekä entsymaattinen hydrolyysi. Muokkauksen vaikutuksia arvioitiin pilotmittakaavan koeleivonnassa. Tutkimus osoitti, että vehnälesettä voidaan käyttää leipomotuotteissa nostamaan kuitupitoisuutta, kunhan lisäystaso ei ylitä 20 % taikinan kuivapainosta. Vehnäleseen partikkelikoon pienentäminen ja entsyymien valinta vaikuttaa oleellisesti tuotteen ominaisuuksiin. Koska ominaisuudet huononevat oleellisesti suhteessa lisättyyn vehnäleseeseen, lisätutkimukset ovat tarpeen partikkelikoon pienentämisen, valittavan entsyymin ja tuotteeseen lisättävän vehnäleseen määrän optimoinnin osalta. lisätietoja: publications.theseus.fi Suomessa tuotetun raakamaidon biologiset vaarat Loppukesästä Elintarviketurvallisuusvirasto Evira julkaisi sarjassaan Eviran Tutkimuksia numerolla 4/2012 selvityksen Suomessa tuotetun raakamaidon biologisten vaarojen riskiprofiilista. Selvityksen tekijöinä ovat tutkija Jonna Perkiömäki, tutkija Anna Leimi ja erikoistutkija Pirkko Tuominen Evirasta. Selvityksessä on tunnistettu ja kuvattu suomalaisen lehmän ja vuohen raakamaidossa mahdollisesti olevia biologisia vaaroja, joista saattaa aiheutua kuluttajalle terveydellistä haittaa sekä keinoja riskin vähentämiseksi. Selvitys on varsin kattava, ja siinä on mukana myös laajoja liitteitä, jotka on koottu yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Selvityksessä tarkastellaan myös raakamaidon terveysvaikutuksia. Selvityksen yhteenvedossa kirjoittajat toteavat maidon olevan monen ainesosan seos, jonka koostumukseen vaikuttaa todella moni tekijä. Lehmän elinolot ja ravinto vaikuttavat jo ennen lypsämistä maidon koostumukseen jopa enemmän kuin tulevat meijerikäsittelyt. Tutkijat pitävät selvänä, että meijerissä tehtävät käsittelyt muuttavat maidon koostumusta ja ominaisuuksia niin positiivisesti kuin negatiivisestikin. Vielä ei ole saatu tarkkaa tietoa siitä, mitä kaikkea käsittelyissä tapahtuu, sillä kaikkia maidon pienimpiä ainesosia ei ole tunnistettu. Homogenointi ja kuumennuskäsittelyt vaikuttavat maitoon eniten. Kuumennuskäsittelyt näyttäisivät vaikuttavan lähinnä proteiinien muotoon ja maidon mikrobiologiseen koostumukseen. Homogenoinnin aiheuttamia muutoksia on tutkittu paljon ja vaikuttaa siltä, että se muokkaa eniten ihmisen terveyden kannalta tärkeitä ainesosia. Tutkijat toteavatkin, että homogenoinnin vaikutuksia ja erityisesti rasvapallosten membraaneja tulisi tutkia edelleen. Jos näyttää siltä, että homogenointi heikentää maidon terveyteen liittyviä ominaisuuksia, tulee käsittelyn tarvetta ja voimakkuutta arvioida uudelleen. Homogenointi tehdään lähinnä aistittavan laadun parantamiseksi, joten turvallisuusperusteita ei homogenointiin kuumennuskäsittelyjen lailla liity. Tutkijoitten mielestä raakamaidon käyttöön liittyy hyötyjä, joiden vuoksi raakamaitoa voisi suositella käsitellyn maidon sijaan juotavaksi. Raakamaidon kuluttajan tulisi jatkossakin saada ostaa raakamaitoa, mutta hänen olisi hyvä tiedostaa siinä piilevät riskit. Tulevaisuudessa tarvittaisiin nopeita mikrobien tunnistusmenetelmiä, joilla saataisiin varmistettua jokaisen raakamaitoerän mikrobiologinen laatu. Näin kuluttaja saisi varmasti turvallista maitoa sellaisenaan, ”niin kuin luonto on sen tarkoittanut”. Kaikkien maidon ystävien kannattaa tutustua selvitykseen. Selvitys on ladattavissa osoitteessa www.evira.fi/julkaisut Opas ravintosuositusten viidakkoon osin kauran proteiinien polymeroitumiseen, joka yhdistettynä ksylanaasin katalysoimaan arabinoksylaanin pilkkoutumiseen paransi gluteenittoman kauraleivän ominaistilavuutta ja pehmeyttä. Tulokset osoittavat, että bioprosessointi voisi olla tehokas keino myös muiden terveellisten leipomotuotteiden rakenteen ja maun parantamisessa. lisätietoja: laura.flander(at)vtt.fi Ruoka- ja terveysaiheisia kirjoja on ilmestynyt viime vuosina lähes kyllästyksiin asti, vaikkakin on myönnettävä, että jokaisella kirjalla puutteistaan ja provokaatioistaan huolimatta on ollut oma herättävä sanomansa. Blogeista päätellen suuri yleisö on myös löytänyt nämä kirjat. Luomu- ja lähiruuan suosio, voin ja kerman käyttö ovat kasvaneet samaan tahtiin. Ruokateollisuus on vastannut monella tapaa huutoihin. Laillistettu ravitsemusterapeutti Marja Ruuti on laittanut myös lusikkansa soppaan kirjoittamalla kirjan Oikeaa ravintoa minulle, Opas ravintosuositusten viidakkoon. Se on selvä, mutta ei provosoiva kannanotto sekavaan ruokakeskusteluun, muotivillityksiin ja myös nykyisiin ravitsemussuosituksiin. Kirjan on kustantanut Gummerus. Kirjan avainsanoja ovat yksilöllisyys, luonnol- lisuus, paikallisuus, yksinkertaisuus, säännöllisyys, monipuolisuus ja kohtuullisuus. Ruoka-aineisiin liittyen keskeinen kirjan sanoma on sokerin ja valkoisen vehnäjauhon välttäminen, punaisen lihan syönnin vähentäminen ja kasvisten ja marjojen lisääminen ruokavaliossa. Kirjassa käydään läpi myös erilaisia vaivoja ja niiden hoitoa oikeanlaisella ravinnolla. Kirjassa ei ole varsinaisesti mitään uutta, mutta kaikki oleellinen on yksissä kansissa, kansantajuisesti, vaan ei lapsellisesti. Koska Ruuti viittaa moniin tutkimuksiin tekstissään, kirjan lopussa olisi voinut olla lähdeluettelo. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 5/2012 63 n T a P a h T u m i a Kuva heli hauTaniemi Probioottien käyttö voi laajentua muihinkin kuin maitotuotteisiin Yli 80 elintarvikealan asiantuntijaa kokoontui kuulemaan uusimpia tutkimusuutisia hyötybakteereista kesäkuussa Turussa järjestettyyn symposiumiin. FFF Probiotics 2012 -symposiumin pääteemat käsittelivät niin probioottien teknologiaa ja elävyyttä kuin hyötybakteereja koskevia terveysväittämiäkin. WHO:n nykyisen määritelmän mukaan probiootit ovat eläviä mikrobeja, jotka riittävässä määrin annosteltuna edistävät terveyttämme. Määritelmä edellyttää, että probiootit ovat eläviä sillä hetkellä, kun ne nautitaan. Joidenkin elintarvikkeiden valmistuksessa probioottien säilyttäminen elävänä aiheuttaa haasteita, mikä on osaltaan rajoittanut niiden käyttöä muissa kuin maitotuotteissa. Probioottien olisi siis säilyttävä elävänä elintarvikkeen valmistusprosessin ja varastoinnin ajan aina kuluttajalle asti. Yleensä tämä edellyttää kylmäsäilytystä, joka voi olla suuri haaste monissa lämpimämmän ilmaston maissa. Elävä vai kuollut probiootti? Mutta täytyykö probiootin välttämättä olla elävä edistääkseen ihmisen terveyttä? Probioottien elävyydestä käytiin keskustelua DuPont Nutrition and Health -ryhmän tutkimuspäällikkö Sampo Lahtisen vetämänä. 64 Juuri elävyyttä on pidetty edellytyksenä probioottien terveysvaikutuksille. On kuitenkin osoitettu, etteivät kaikki probioottien terveysvaikutukset ole riippuvaisia bakteerin elävyydestä. Toisin sanoen myös lepotilassa olevilla ja jopa elävyytensä menettäneillä probiooteilla voi olla terveysvaikutuksia. Lepotilassa oleville ja inaktiivisille probiooteille ei itse asiassa vielä ole olemassa kunnollista termiä, sillä termi probiootti viittaa eläviin mikro-organismeihin. Probioottien säilyttäminen elävänä elintarvikkeissa on hankalaa ilman kylmäketjua, elleivät probiootit ole jauhemuodossa ja kosteudelta suojattuna. Entä jos kylmäsäilytys ei olisikaan välttämätöntä? Sampo Lahtisen mukaan tutkimustuloksilla voikin olla tulevaisuudessa suuri merkitys erityisesti sellaisilla alueilla, joilla kylmäsäilytykseen ei ole mahdollisuutta. – Vaikka on kiistatonta, että probiootit ovat tehokkaimmillaan ollessaan eläviä, voisi inaktiivisten mutta silti terveysvaikutteisten mikrobien käyttö tulevaisuudessa mahdollistaa probioottien käytön sellaisilla alueilla, joilla niitä ei tällä hetkellä ole saatavilla, mutta joilla niiden terveyshyödyt olisivat tervetulleita, Lahtinen toteaa. Kehittyvä Elintarvike 5/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Terveysväittämätutkimuksia tarkennettava Terveysväittämä tarkoittaa elintarvikkeen ja terveyden välistä yhteyttä käsittelevää väitettä. Euroopan unionin määräysten mukaan terveysväittämät ovat suunnattuja joko yleisesti terveelle väestölle tai sen alaryhmille, kuten esimerkiksi ikääntyneille, fyysisesti ak- Symposiumissa keskusteltiin probiootteja ja prebiootteja koskevista terveysväittämistä. Kuvassa vasemmalta Leng Heng Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisesta (EFSA), Essi Sarkkinen Foodfilesista ja Ross Crittenden Valiolta. Kuva heli hauTamäKi < Uusimmat tieteelliset havainnot probiooteista kiinnostivat. Kansainvälinen FFF Probiotics 2012 -symposium keräsi paikalle yli 80 elintarvikealan ammattilaista. tiivisille tai raskaana oleville. Tämä asettaa haasteita probioottien ja prebioottien terveysväittämien pohjana olevalle tutkimukselle, sillä suurin osa tutkimuksesta on tehty joko sairailla ihmisillä tai ihmisillä, joilla on hoidettu jotain sairautta. Symposiumissa käydyssä terveysväittämäkeskustelussa olivat mukana lainsäädännön asiantuntijat Leng Heng Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisesta (EFSA) ja Essi Sarkkinen Foodfilesista sekä teollisuuden edustajana Ross Crittenden Valiolta. Keskustelua johti professori Seppo Salminen Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksesta. Probioottien ja prebioottien osalta erityisenä haasteena on ollut bakteerin terveyteen vaikuttavan suhteen määrittely, joka on monissa EFSAn hylkäämissä väitteissä ollut liian yleisluontoista. Liian yleisluontoisissa väittämissä tuotteen on kerrottu tarkemmin määrittelemättä esimerkiksi edistävän suoliston terveyttä tai vahvistavan puolustuskykyä. EFSAn mukaan väitteiden tulisi olla tarkempia tai suunnattuja tietylle kohderyhmälle. Hyötybakteerien terveysväitteitä on tutkittu paljon, mutta tehdyt tutkimukset eivät aina ole olleet nykyisten vaatimusten mukaisia. Tutkimustyökaluja ja ohjeistusta olisikin suunnattava tukemaan tulevaisuuden terveysväittämiä. Tämä voidaan saavuttaa keskittymällä väittämätutkimuksessa lainsäädännön vaatimuksiin sekä terveysvaikutusten huolelliseen määrittelyyn. Keskustelussa todettiin, että probioottien tutkimus on siirtynyt terveysväittämien dokumentoinnin osalta uudelle alueelle – terveydellisen edun osoittamiseen tavalliselle kuluttajalle. Dokumentointi on tutkimuksellisesti vaativa tehtävä, mutta todennäköisesti tulevaisuudessa hyvin tutkituille probiooteille saadaan hyväksyttyjä terveysväittämiä. π Heli Hautaniemi Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus juhli seminaarin myötä kymmenvuotista toimintaansa. Symposiumin teemoista on julkaistu artikkelikokoelma Proceedings from the FFF Probiotics 2012 meeting in Turku julkaisusarjassa Microbial Ecology in Health & Disease. julkaisu on verkossa osoitteessa www.microbecolhealthdis.net. Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksessa on tutkittu allergisen lapsen hoidon aiheuttamista kustannuksista vanhemmille ja yhteiskunnalle. Kuva: Pirjo huhTaKangaS Yhteiskunnallista näkökulmaa ravitsemukseen Symposiumin järjestäjä, Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus on tuonut tutkimuksessaan esiin myös uutta tieteenalaa, ravitsemustaloutta, jonka näkökulmia kuultiin seminaarin päätöspäivänä. Ravitsemustalous pureutuu ravitsemuksen vaikutuksiin yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Ravitsemuksella voidaan vaikuttaa ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin ja sitä kautta pienentää esimerkiksi terveydenhuollon kustannuksia. Ravitsemus on menossa kohti yksilöityjä ja tehokkaita ravitsemuspalveluita. Tohtori Irene Lenoir-Wijnkoop Danonelta kertoi eurooppalaisen ravitsemustalouden asiantuntijaryhmän työstä ja ravitsemustaloudellisesta tutkimuksesta proboottien ja prebioottien osalta. Työryhmä on selvittänyt myös ravitsemustalouden tutkimusmenetelmiä ja tulevaisuuden tutkimusalueita. Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen tutkija Soili Alanne esitteli tutkimuksiaan allergisen lapsen hoidon aiheuttamista kustannuksista vanhemmille ja yhteiskunnalle. Alanteen tutkimus on ensimmäisiä ravitsemustalouden selvityksiä Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksessa. Ravitsemuksen taloudellisten vaikutusten tunnistaminen voi tukea uusien ravitsemukseen liittyvien palveluiden ja tuotteiden kehitystä. Pitkän aikavälin taloudellisen hyödyn näyttö helpottaa tuotteiden markkinointia ja terveellistä ruokavaliota tukevien palveluiden kehittymistä. Terveellistä ruokavaliota tukevat palvelut voivat olla perinteisiä yksilöltä toiselle tarjottavia palveluita, ruokavalion noudattamista tukevia sähköisiä palveluita tai halutun ruuan saatavuutta tukevia palveluita. Turun Yliopiston kauppakorkeakoulun CRR Tutkimuspalveluiden johtaja Aki Koponen mainitsee esimerkkeinä tällaisista palveluista sähköiset ruokapäiväkirjat, ruokakassipalvelut ja lähiruokaverkostot. Parhaimmillaan uudenlaiset palvelut yhdessä terveyttä ja hyvinvointia edistävien tuotteiden kanssa voivat vähentää lääkehoidon tarvetta. Heli Hautaniemi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 5/2012 65 n T a P a h T u m i a Yli 2600 esitystä IUFoSTin maailmankonferenssissa Brasiliassa EteläAmerikka oli ensimmäistä kertaa IUFoSTin järjestämän elintarvikealan maailmankonferenssin isäntämaanosana. Teemana elokuun alkupäivinä pidetyssä 16th World Congress of Food Science and Technology -konferenssissa oli globaali elintarviketurvallisuus ja hyvinvointi elintarviketieteiden ja -teknologian avulla. Konferenssi oli kohdistettu pääpainoisesti nuorille tuleville tutkijoille ja yritysten perustajille ja keskittyi myös terveydellisiin ravinteisiin hyvinvoinnin lisäämiseksi. Tapahtuma järjestettiin Brasilian Foz do Iguassu’ssa Brasilian, Argentiinan ja Paraguayn rajalla Etelä-Amerikan suurimpien vesiputousten äärellä yhdessä XVII Latin American Seminar of Food Science and Technology (ALLACCTA Nano-Agri Food 2012) -tilaisuuden kanssa. Monenlaista aktiviteettia Koko konferenssissa oli yli 2 800 osallistujaa, joista tuhat oli opiskelijoita. Konferenssi osallisti opiskelijat eri tavoin ja jakoi seitsemän nuorten tutkijoiden palkintoa, jotka menivät Brasiliaan, Kanadaan, Saksaan, Singaporeen, Etelä-Afrikkaan, Iso-Britanniaan ja Yhdysvaltoihin. Jakokriteereinä olivat 1) tohtorin tutkinto oli suoritettu alle viisi vuotta sitten, 2) tutkimus edusti elintarviketekniikkaa kansallisella tasolla, 3) tutkijalla on kyky esittää tulokset suullisesti sekä 4) tutkimuksen fokus liittyi konferenssin teemaan "elintarviketurvallisuus ja hyvinvointi elintarviketeknologian 66 keinoin" ja tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa kansainvälisesti. Yrityksille jaettiin myös palkintoja kolmessa kategoriassa: 1) tuote ja/tai prosessi-innovaatiot sisältäen perinneruuan teollistamisen, 2) merkittävät pakkausinnovaatiot sekä 3) viestintä ja tutkimukseen pohjautuvan tiedon jako kuluttajille heidän elintapojensa paranemiseksi. Ensimmäisessä kategoriassa palkittiin kuusi yritystä: Campbell Company of Canada tuotteesta ”Nourish”, Beijing Hongluo Food Co. tuotteesta ”Tuckahoe Cake”, Jumain Sataysfaction tuotteesta ”Asli Microwaveable Tender Chicken Satay”, Unilever Ltd. prosessista ”Knorr Cook in Bags”, VIFON tuotteesta ”Instant Crab Meat Meals” sekä Kikkoman Food Products Company tuotteesta ”Shiboritate -name Shoyu”. Toisessa kategoriassa palkittiin kolme yritystä: Forte Plastics mikroaaltouuniin soveltuvasta pakkauksesta ”Microwaveable/Conventional Oven Self Venting, Crisping and Cooking Bag”, Industry-Bag pussituubista ”Bag in a Tube” sekä Unilever keittopussista ”Knorr Cook in Bags”. Kolmannessa kategoriassa palkinnon sai kaksi yritystä: Faire Cape Dairies viestintäkampanjasta ”Fair Cape Eco Fresh Milk Range” ja Abbott Laboratories ”Grow School”. Ravitsemuksesta johtajuuteen Konferenssissa oli yli 2 600 esitystä aihealueina bioaktiiviset aineet ja terveysvaikutteiset elintarvikkeet, elintarvikebiotekniikka, -pakkaukset, nanoteknologia, elintarvikeanalytiikka, -kemia, -prosessit, aistinvaraiset - ja kuluttajatutkimukset, elintarvikkeet ja ravinteet, elintarviketeknologia, -turvallisuus, Kehittyvä Elintarvike 5/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi -biokemia, -mikrobiologia ja elintarvikkeisiin liittyvät turvatoimet. Bioaktiiviset aineet ja terveysvaikutteiset elintarvikkeet kiinnostivat etenkin latinalaisamerikkalaisia tutkijoita. Fenoliyhdisteet, antimikrobiset aineet, fytokemialliset aineet sekä gluteiinittomat tuotteet nousivat esille lukuisten esitysten joukosta. Tutkimusta oli tehty runsaasti erilaisten hedelmien ja marjojen kuoriosista. Vuohen maito, pellavan siemenet sekä probiootit esiintyivät myös tutkimuksissa. Mineraalit ja hivenaineet olivat aiheina monissa postereissa. Lisäksi erityisruokavaliot, kasvisdieetit, laitoshoidossa olevien vanhusten ravinteet sekä alle kouluikäisten hivenaineiden saanti nousi esille. Näkyvimmät tutkimukset oli tehty eri viljalajeista ja hedelmistä sekä pähkinöistä. Suullisista esityksistä kiinnitti huomiota etenkin yliopisto- ja yritysyhteistyöhön panostaminen ja sen kehittäminen. Lisäksi opiskelijoiden valmiuksien kehittäminen työelämää silmällä pitäen aiheutti runsasta keskustelua. Mielenkiintoinen sessio oli menestyksekkäiden johtajien paneeli, jossa kukin kertoi omia kokemuksiaan sekä historiansa, miten heidän työuransa eteni opiskelijasta tähän päivään. Useissa puheenvuoroissa tuli esiin myös se, että yritykset odottavat vastavalmistuneelta vahvaa teorian käytännön osaamista muun muassa prosessitekniikassa, kemiassa, mikrobiologiassa sekä aistinvaraisessa arvioinnissa ja ravitsemuksessa. Tämän lisäksi tarvitaan elinikäisen oppimisen halua (LLL=Life Long Learning) sisältäen myös tuotetuntemusta, käytännön harjoittelua, uteliaisuutta sekä havainnointikykyä. Elintarvikealan ammattilaisen tulee olla joustava, kestää epävarmuutta ja kompleksisuutta. Haasteena ovat kuluttajien miellyttäminen, kilpailu toimituksista sekä myönteisestä asenteesta, siis lisäarvon luominen kuluttajalle. Yrityksen perustaminen ja kehittyminen globaaliksi yritykseksi kiinnosti myös kuulijoita. Uusia henkilövalintoja IUFoST sai uuden presidentin: tohtori Pingfan Rao (Zhejiang Gongshangin yliopiston, Elintarvike- ja ravitsemustutkimuskeskuksen johtaja, Hangzhou, Kiina) valittiin johtajaksi vuosiksi 2012–2014. Konferenssin aikana nimitettiin lisäksi 22 merkittävän työn tehnyttä elintarviketeknologia jäseniksi kansainväliseen akatemiaan IAFoST (=International Academy of Food Science and Technology), jonka presidentiksi valittiin professori Walter Spiess Saksasta. Suomea Akatemiassa edustaa emeritus professori Pekka Linko. Seuraava elintarvikealan maailmankonferenssi 17th IUFoST World Congress of Food Science and Technology, Research that Resonates, pidetään 17.–21.8.2014 Montrealissa Kanadassa, ja vuonna 2016 (20.–25.8.) on vuorossa Eurooppa (Dublin Irlanti) teemana Greening the Global Food Supply Chain. π Etelä-Amerikan suurimmat putoukset Foz do Iguassu. Pakkausinnovaatiokilpailussa palkittu: Industri-Bag "Bag in a Tube". Helena Kautola tutkimusjohtaja, TkT Hämeen ammattikorkeakoulu helena.kautola(at)hamk.fi Konferenssin tieteellinen anti löytyy osoitteesta: http://iufost.org.br/sites/iufost.org.br/files/ anais/index.htm Tuote ja/tai prosessi-innovaatio- sekä pakkausinnovaatiokilpailuissa palkittu: Unilever Ltd. "Knorr Cook in Bags". KuvaT: helena KauTolan Kuva-arKiSTo Poster-esitys São Paulon yliopiston maatalousosaston (USP/ESALQ) ja Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) yhteistutkimuksesta, esittäjänä Helena Kautola. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 5/2012 67 n HAARUKASSA Uusi liha-alusta Faerch Plastin täysin kirkas MAPET ® II -monomateriaalialusta haastaa nykyiset pakkaukset erinomaisilla saumausominaisuuksillaan. Se on ensisijaisesti suunniteltu tuoreen lihan ja siipikarjanlihan pakkaamiseen. Alusta on valmistettu yhdestä materiaalista, ja se on todella kirkas, mihin APET-materiaali sopii hyvin. Pieni määrä elintarviketuotteisiin sopivaa liimaa on lisätty alustan saumauspinnalle. Tämän avulla saumauksesta tulee tiivis. Liiman määrä on kuitenkin niin pieni, ettei se aiheuta hankaluuksia jätteenkäsittelyssä. Lisäksi alustoissa käytetty kierrätysmateriaali alentaa niiden ympäristövaikutusta. MAPET® II valmistetaan Faerch Plastin normaalissa tuotantoprosessissa APET mono -rullamateriaalista syvävetämällä. Alustan muotoilun perään on integroitu robottiasema, jossa liima rullataan saumaustasolle. Liima on saanut hyväksynnän suoraan elintarvikekosketukseen lämpötiloissa 40 °C:seen asti. MAPET® II -alustoja voidaan käyttää monenlaisten kansikalvojen kanssa, myös markkinoiden yleisimmän PE-kalvon kanssa. Asiakkaan pakkauslinjalle ei tarvitse tehdä muutoksia päällyskalvoihin tai säätöihin. Ensimmäiset MAPET® II -sovellukset tulevat päältä saumattavien tuoreen lihan tuotteiden lisäksi erilaisiin kylmien ruokien ja välipalojen pakkauksiin, kuten kekseihin ja kakkuihin. lisätietoja: lucrativo marketing management, office@lucrativo.fi Opas vastuullisiin investointeihin Kansainvälinen ympäristöjärjestö WWF on julkaissut The 2050 Criteria -oppaan, jossa neuvotaan vastuullisiin investointeihin kymmenellä globaalisti merkittävällä hyödyketuotannon alalla. Finanssialan toimijoille sekä talousanalyytikoille suunnattu opas ohjeistaa erityisesti maa- ja metsätaloustuotteita sekä kalatuotteita koskevissa investoinneissa. Maan, energian ja veden käyttöön sekä sääilmiöihin liittyvät rajoitteet tulevat asettamaan ennennäkemättömiä haasteita ruuan, polttoaineiden ja kuitujen tuotannolle. – Silti meidän on tuotettava seuraavien neljän vuosikymmenen aikana enemmän ruokaa kuin viimeisten 8 000 vuoden aikana on tuotettu yhteensä. Ainoa vaihtoehtomme on tehdä se kestävästi, kehityspäällikkö Kati Malmelin WWF Suomesta kertoo. The 2050 Criteria -opas määrittelee kymmenen maailmanlaajuista hyödyketuotannon alaa, joihin kohdistuu kova kysyntä ja joilla on suuret vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, vesiin ja ilmastoon. Nämä ovat vesiviljely, lihan, puuvillan, maidon, palmuöljyn, sokerin, puutavaran, sellun, paperin ja bioenergian tuotanto sekä kalastus. Vellien ravitsemuksellinen koostumus uudistunut Muksu Kauravelli PLUS-, Muksu Neljän viljan velli PLUS- sekä Muksu Perunaporkkanavelli PLUS -vellien ravitsemuksellinen koostumus on monipuolinen ja sisältää kohtuullisen määrän proteiinia. Syksyn puurojauheuutuus Muksu Maissi-riisipuuro on lempeä ensipuuro. Muksu-vellien ravitsemukselliseen koostumukseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Ne on monipuolisesti täydennetty vitamiineilla ja kivennäisaineilla. Yhteistyössä lasten ravitsemuksen asiantuntijoiden kanssa kehitettyjen vellien energiasisältö (70 kcal/100 ml) on pienelle lapselle sopiva. Muksu-vellien proteiinipitoisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Kaikki vellit sisältävät kohtuullisesti proteiinia eli korkeintaan 2 g/100 g. lisätietoja: nutricia Baby oy, ravitsemusasiantuntija carina Kronberg-Kippilä, carina.kronbergkippila(at)danone.com Hanhifarmi laajentaa kuluttajamarkkinoille Suomen suurin kotimaisen hanhenlihan tuottaja ja jalostaja – Hauhalan Hanhifarmi – on lanseerannut pateensa kuluttajamarkkinoille. Pateiden herkullisuus on testattu jo monen vuoden ajan ravintoloissa, joihin niitä on myyty tukkutuotteina. Hanhipateet sopivat niin alkupalalautaselle kuin voileipäpöydän herkuksi viikonlopun juhla-aterialle, kutsuille ystävien kesken tai perhejuhliin. Kuluttajamarkkinoille pateevuokien päälle suunniteltiin tyylikkäät myyntirasiat. Perinteinen hanhipatee on reilun lihainen, helposti leikkautuva patee, jonka koristeena on pinnalla värikäs pippuriseoksellinen kiille. Martti-papan maksapatee on hanhenmaksan ystävän tumma, täyteläinen, sileärakenteinen hanhenmaksapatee. Juhlapatee on vaalea lihapatee, jonka makuun raikkautta tuovat sitruuna ja fenkoli sekä pateen keskellä olevat kokonaiset aprikoosit. Pateelle juhlavan ilmeen antaa omenamehukiille. Hanhenmaksamousse sopii sellaisenaan lisukkeeksi ruokapöytään. Pateet ovat laktoosittomia ja gluteenittomia. Hauhalan Hanhifarmi hallitsee koko tuotantoprosessin hanhien kasvatuksesta valmiisiin tuotteisiin. lisätietoja: virpi rantalainen, p. 050 5056 350 68 Kehittyvä Elintarvike 5/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Marjaisa uutuussiideri Servaali Oy on lanseerannut Rekorderlig Limited Edition sarjaan uuden OmenaMustaherukka talvisiiderin. Siiderin maku on raikkaan herukkainen. Tuttuna marjana mustaherukka sopii hyvin suomalaiseen makuun. Vain talvikauden myynnissä oleva siideri tarjoillaan 33 cl erikoistölkistä, jota koristaa syyskauden design. lisätietoja: www.servaali.fi Ensimmäisen Crowdbakingleivonnainen Moilaselta Uudet typpi- ja happigeneraattorimallistot Atlas Copco on tuonut markkinoille kolme typpi- ja happigeneraattorimallistoa kaasun tuotantoon. Niiden avulla olemassa olevat paineilmalaitteistot voidaan laajentaa tuottamaan myös typpeä ja happea. Uudet kaasugeneraattorit tuottavat erittäin puhdasta kaasua. Kalvotekniikkaa hyödyntävällä typpigeneraattorilla (NGM) saadaan aikaan typpeä, jonka säädettävä puhtaus on välillä 95–99,5 %. Laitteen enimmäisvirtaus on 500 m3/h. PSA-tekniikkaa hyödyntävä typpigeneraattori (NGP) on erinomainen ratkaisu silloin, kun vaaditaan korkeaa, jopa 99,999 %:n puhtaustasoa pienehköllä virtausnopeudella. Typpigeneraattorin kaksi toisiinsa kytkettyä tornia tuottavat yhdessä lähes jatkuvan typpikaasuvirtauksen. Näin saadaan typpeä, jonka puhtaus on 95–99,999 %. Virtausnopeus on enimmillään 1 100 Nm3/h. NGP-generaattoreita käytetään tyypillisesti mm. muovin muotoilussa, koneistuksessa, analysaattoreiden tyhjennyksessä, elektroniikkavalmistuksessa sekä hedelmien, elintarvikkeiden ja virvoitusjuomien varastoinnissa. Myös OGP-happigeneraattorit hyödyntävät PSA-tekniikkaa, jossa zeoliittimolekyyliseula toimii adsorptioelementtinä. Generaattorilla voidaan tuottaa happea, jonka säädettävä puhtaus on 90–95 %. Laitteen enimmäisvirtaus 200 Nm3/h. Kolmen typpi- ja happigeneraattorimalliston tuotteiden virtausmäärät ja puhtaustasot sopivat kaikkiin teollisiin tarkoituksiin. lisätietoja: Tuotelinjapäällikkö martti rask, martti.rask@fi.atlascopco.com, Lähiruoka 2012 tutkimus Markkinointitutkimustoimistot Inspirans Oy ja Designtutkimus Helsinki Oy ovat toteuttaneet laajan lähiruokaan koskevan kuluttajatutkimuksen, joka sisältää sekä kvalitatiivisen että kvantitatiivisen osuuden. Tutkimus tarjoaa kattavan tietopaketin lähiruuasta kuluttajan näkökulmasta. Sen tavoitteena on auttaa lähiruuan parissa työskenteleviä toimijoita ja yrityksiä liiketoiminnan ja lähiruoka-ajattelun kehittämisessä. Tutkimus tarjoaa kuluttajalähtöistä ymmärrystä ja hyviä välineitä lähiruuan kaupallistamisen ja mahdollisuuspotentiaalin hyödyntämisen tueksi. lisätietoja: inspirans oy, tutkimusjohtaja marianna hietanen, marianna.hietanen@inspirans.fi Moilasen uudentyyppisen tuotekehitysyksikön kautta on valmistettu ensimmäinen, kotireseptistä kaupan hyllylle saatu tuote. Uutuustuote on gluteeniton vaniljatäytepulla. Reseptin leipoi Helka Tukiainen, jonka kotiresepti on osallistunut kaikille avoimeen äänestykseen www.moilala.fi -osoitteessa sijaitsevassa tuotekehitysyhteisössä. Kyseessä on tavallisten ihmisten muodostama gluteenittomien tuotteiden kehittämiseen tarkoitettu, verkossa toimiva tuotekehitysyhteisö. – Moilala-yhteisön kehittämä vaniljatäytepulla lienee ensimmäinen Suomessa kauppojen hyllyille asti päässyt crowdbaking-tuote, Moilas Oy:n markkinointisuunnittelija Mikko Lappalainen toteaa. Kuka tahansa voi lähettää omat suosikkireseptinsä Moilalaan, ja yhteisö äänestää kolme parasta reseptiä jatkoon joka kuukausi. Parhaat tuotteet menevät aluksi koeleivontaan ja sen jälkeen ammattiraadin maisteltavaksi. Jos tuotteet läpäisevät testiryhmän seulan ja koeleivonnan, ne menevät tuotantoon. Kauppa päättää, ottaako se tuotteet valikoimiinsa. Mikäli näin käy, reseptin luojat saavat kuvansa pakkauksiin ja osan tuotoista. lisätietoja: markkinointisuunnittelija mikko lappalainen, mikko.lappalainen@moilas.com Pakkauksia ilman Bisfenoli A:ta Rubbenmaid Commercial Products on tuonut markkinoille ensimmäisen elintarvike- ja ammattikeittiökäyttöön suunnatun tuotevalikoiman, joka ei sisällä Bisfenoli A:ta. Tritan™ -kopolyesterin avulla voidaan valmistaa ympäristöä säästäviä ja kestäviä elintarviketeollisuuden ratkaisuja. Ilman BPA:ta valmistetut RCP:n tuotteet kestävät teollista konepesua halkeilematta. Lisäksi ne kestävät lämpöä ja voimakkaita pesuaineita, ja tuotteissa on vähemmän putoamisen ja pitkäaikaisen käytön aiheuttamia halkeamia ja säröjä. Tuotemallit ovat kirkkaan läpinäkyviä. Eastman Tritanin™ on luja kopolyesteri, joka takaa tuotteen pitkän käyttöiän ja auttaa vähentämään jätteen määrää. RCP tarjoaa käyttäjille yli 130 ilman BPA:ta valmistettua elintarvikealan tuotetta neljässä eri tuoteryhmässä, joita ovat kuiva-aineiden hallinta, GN-astiat ja muut elintarvikelaatikot sekä nelikulmaiset säilytysastiat, ProSave® -tuotevalikoima sekä juomakaatimet ja annostelukauhat. lisätietoja: milla nurmikko, mulberry marketing communications, mnurmikko@mulberrymc.com Uusi eineslaatikko Transbox Oy:lle Transbox Oy on yhteistyössä Schoeller Arca Systemsin kanssa kehittänyt uuden tehokkaamman ja ympäristöystävällisemmän eineslaatikon elintarvikkeiden jakeluun Suomessa. Vuosia kestäneen yhteistyön tuloksena on saatu aikaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti sekä taloudellinen että yhtenäinen, kierrätettävien ja keskenään pinoutuvien, muovisten kuljetuslaatikoiden sarja. Uusi eineslaatikko pinoutuu Transboxin jo markkinoilla olevan laatikkokannan kanssa. Uusi eineslaatikko on entistä tukevampi, ja sillä on kotelorakenteiden ansiosta hyvä vääntöjäykkyys. Laatikko on erityisesti suunniteltu automaattiseen käsittelyyn. Visuaalisesti luettava numero on integroitu viivakoodin yhteyteen. Designissa on huomioitu hygieniaseikat mm. minimoimalla rimojen määrä. Rasteroidut etikettialueet helpottavat tarrojen irtoamista pesussa. Laatikon pyöristetyt kantokahvat tekevät siitä hyvän kantaa. Laatikko on valmistettu väri- ja lisäaineettomasta, neitseellisestä HDPE- muovista, joka on tuotteen elinkaaren päässä raaka-aineena täysin uusiokäytettävää materiaalia. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 5/2012 69 n TunnuSTuKSia Ravitsemusvaikuttaja 2012 Raisa Valve Ravitsemusvaikuttaja 2012 on FT, laillistettu ravitsemusterapeutti Raisa Valve. Valinta julkistettiin 8.10. Valtakunnallisilla Ravitsemuspäivillä. Ravitsemusvaikuttajan valinnassa painotetaan ammattiylpeyttä, saavutuksia työelämässä ja myönteistä näkyvyyttä omalla alalla. Raisa Valve työskentelee kehittämispäällikkönä Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniasssa Lahdessa. Työtehtävät painottuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä tukeviin tutkimuksellisiin kehittämishankkeisiin. Näkyvimpänä saavutuksena on Ikihyvä Päijät-Häme -tutkimus- ja kehittämishanke, jossa palkitun rooli on ollut merkittävä koordinaattorina, tutkijana, ravitsemusasiantuntijana, kouluttajana, kehittäjänä ja sittemmin esimiehenä. Valve on erinomainen verkostoituja, minkä ansiosta Ikihyvä-elintaparyhmäohjausmalli tunnetaan Australiassa ja Arabimaissa saakka. Valve on rohkaissut kollegoitaan miettimään ja ottamaan käyttöön uusia toimintamalleja sekä toiminut aktiivisesti ammatti- kuntansa puolestapuhujana. Hän on vahvalla osaamisellaan ja innovatiivisella otteellaan vaikuttanut uusien yhteistyömallien syntymiseen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välille. Kuva: Päivi jämSén/rTy Professori Mikael Fogelholmille ja THM Reijo Laatikaiselle palkinnot Ravitsemuksen Tutkimussäätiö jakoi kaksi palkintoa ansioituneille ravitsemusasiantuntijoille. Kymmenentuhannen euron tiedepalkinnon sai Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm ansioistaan ravitsemusvaikuttajana. Fogelholm on tehnyt ravitsemuksen merkitystä tunnetuksi monissa tehtävissään ja osallistunut avarakatseisesti, rohkeasti ja aktiivisesti julkiseen ravitsemuskeskusteluun. THM Reijo Laatikaiselle myönnettiin 1 500 € tunnustuspalkinto korkeatasoisesta ravitsemusblogista. Mikael Fogelholm on toiminut mm. Helsingin yliopiston Tutkimus- ja kehittämiskeskus Palmenian tutkimus- ja kehitysjohtajana, 70 UKK-instituutin johtajana sekä Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen yksikön johtajana. Fogelholm on suosittu luennoitsija, ja hänellä on monia kansainvälisiä luottamustehtäviä. Reijo Laatikainen on koulutukseltaan ravitsemusterapeutti, terveydenhuollon maisteri ja MBA. Hän pitää internetissä ravitsemusaiheista Pronutritionist -blogia ja osallistuu aktiivisesti ja laaja-alaisesti sosiaalisessa mediassa käytävään ravitsemuskeskusteluun. Palkinnot luovutettiin torstaina 18.10.2012 Helsingissä Ravitsemuksen Tutkimussäätiön tieteellisessä seminaarissa, jonka teemana oli ravitsemustutkimuksen tulevaisuus. Kehittyvä Elintarvike 5/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi MTT:n tiimi voitti Vuoden Talousosaajat kilpailun MTT Taloustutkimuksen yrityksen laskentatoimen tiimi valittiin voittajaksi Ajantieto Oy:n järjestämässä valtakunnallisessa Vuoden 2012 Talousosaajat -kilpailussa. 14 hengen tiimi on erikoistunut maatalousyritysten eri toimialojen talousanalysointiin. Tiimi tuottaa maatalousyrityksistä kerättävän kannattavuuskirjanpitoaineiston, joka on Suomen tärkein alan yritystason tutkimusaineisto. Tiimi laskee siitä maatalouden taloustulokset ja ennusteet. Ne ovat pohjana Suomen maatalouspolitiikan suunnittelussa, vaikutusten seurannassa ja erilaisissa EU-neuvotteluissa. Tiimi on kehittänyt kansainvälisestikin ainutlaatuiset ja monipuoliset tiedonkäsittelyn ja raportoinnin järjestelmät maatalousyritysten talousanalysointiin. Palkintoraati antoi erityistunnustusta yritysanalytiikassa toteutetuista innovaatioista. Yrityskylä Euroopan paras oppimis ympäristö Taloudellisen tiedotustoimiston 6.-luokkalaisille suunnattu talous- ja työelämätaitojen oppimisympäristö Yrityskylä on palkittu Euroopan parhaana yhteiskunnan, liike-elämän ja koulutuksen kumppanuutena. Palkinnon on myöntänyt The International Partnership Network (IPN). IPN valitsi Global Best Award -menestystarinat maanosittain viidessä eri kategoriassa. TATin Yrityskylä ja nuorten ohjausta tukeva Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelma palkittiin jo aiemmin Euroopan parhaina omissa kategorioissaan. Yrityskylä palkittiin yrittäjyystaitoja kehittävänä oppimisympäristönä ja nuorisoohjelma kumppanuutena, jolla on tärkeä rooli työllistymisen lisäämisessä 2000-luvulla. Fleksopainatuspalkinto Pyroll Joensuulle Viherherukkaviini Vuoden tilaviini Pyroll Joensuu (KM-Pakkaus) on saanut Miller Impression Award 2012 -palkinnon Leader Foods Oy:lle valmistamastaan fleksopainetusta pakkausmateriaalista. Kyseessä on Miller Graphics Groupin ja ruotsalaisen Nord Emballage -pakkausjulkaisun joka neljäs vuosi järjestämä kilpailu, jossa arvioidaan pakkausvalmistajien ja Miller Graphics Groupin yhteistyönä toteutettuja kaupallisia fleksopainettuja pakkauksia. Kymmenkunta kategoriaa käsittävään kilpailuun osallistui yli sata painotyötä eri puolilta Eurooppaa. Pyroll Joensuun valmistama pakkaus sijoittui toiseksi kategoriassa ”Metalloidut laminoidut fleksokalvot”. Tuomariston perusteluissa kiiteltiin onnistuneita häiveitä, kuvien ja tekstien terävyyttä sekä kuvan n kiiltoa ja korkeaa valkoisuutta. Palkittu pakkaus on seitsemällä värillä painettu metalloitu kaksikerroslaminaatti. Pakattava tuote on kotimainen SO LO-Carb Protein -välipalapatukka. Tuotteen valmistaja ja pakkaaja, Leader Foods Oy, on Vantaalla toimiva luontaistuotteiden, urheiluravinteiden ja terveystuotteiden valmistaja ja markkinoija. Hämeen ammatti-instituutissa Lepaalla järjestettiin 17. Suomen Tilaviini -kilpailu yhteistyössä Suomen viiniyrittäjät ry:n kanssa. Kilpailussa oli kuusi sarjaa. Sarjojen parhaista valittiin Suomen tilaviiniksi Rönnvik – makea viherherukkaviini. Tuote sai kilpailussa hopeamitalipisteet. Tuotteiden arviointimenetelmänä käytettiin kansainvälistä 0–20 pluspisteen menetelmää, jossa tuotteesta arvioidaan aistinvaraisesti ulkonäkö, tuoksu, flavori ja kokonaisvaikutelma. Arviointi tapahtui sokkomaistatuksena. Kilpailussa 11 tuotetta saavutti hopeamitalipisteet ja 21 pronssimitalipisteet. Ta Pa h T u m a K a l e n T e r i Suomessa Ateria 6.11.2012 Helsinki, www.wanhasatama.com Studia Generalia: Makuja ja arvoja 8.11.2012 Helsinki, www.avoin.helsinki.fi Kemikaalien käyttäjän teemapäivä 13.11.2012 Helsinki, www.ecoonline.com Valtakunnalliset jätteen hyötykäyttöpäivät 13.–14.11.2012 Lappeenranta, www.lut.fi/jatepaivat Pakkausalan peruskurssi nro 76 13.–15.11.2012 Kirkkonummi, www.pakkaus.com Eläintenhyvinvointifoorumi 14.11.2012 Helsinki, www.vetmed.helsinki.fi/hyvinvointikeskus Luomupäivä 14.11.2012, Tampere, elisa.m.niemi@gmail.com Studia Generalia: Ruoan monet merkitykset 15.11.2012 Helsinki, www.avoin.helsinki.fi Suklaafestivaali 12 17.11.2012 Helsinki, minna.huuhtanen@haagaperho.fi Prosessihygienian päivät 20.–21.11.2012, Vantaa, www.ael.fi FinnMateria 2012 21.–22.11.2012 Jyväskylä, www.jklpaviljonki.fi Pakkauspäivä 2012 – Tulevaisuuden pakkaus 27.11.2012 Helsinki, www.pakkaus.com Sapuska- ja Vapaa-ajan palvelut -ohjelmien loppukiertue 28.11.2012 Helsinki, www.tekes.fi Analytiikkapäivät 28.–29.11.2012 Kokkola, www.ketek.fi Eläinlääkäripäivät 28.–30.11.2012 Helsinki, www.sell.fi Tieteen päivät 9.–13.1.2013 Helsinki, www.tieteenpaivat.fi Pakkauslana peruskurssi nro 76, III-jakso 15.– 16.1.2013 Kirkkonummi, www.pakkaus.com Sipuliviikko 21.–27.1.2013 Perunaviikko 11.–17.2.2013 Tavoitteena turvallinen juomavesi 14.2.2013 Espoo, www.vesi-instituutti.fi/seminaari Sieniviikko 4.–10.3.2013 ChemBio Finland & Kemian Päivät 20.–21.3.2013 Helsinki, www.chembiofinland.fi Maailman kotitalouspäivä 21.3.2013 Ulkomailla 7th Mycotoxin Forum and XIIIth International lupac Forum on Mycotoxins & Phycotoxins 5.–9.11.2012 Rotterdam, www.wmfmeetsiupac.org New Nordic Food Conference 6.–7.11.2012 Oslo, www.nynordiskmad.org 7th European Bioplastics Conference 6.–7.11.2012 Berliini, www.european-bioplastics.org/conference2012 FoodPharmaTech 6.–8.11.2012 Herning, www.foodharmatech.dk China Fisheries & Seafood Expo 6.–8.11.2012, Dalian, Kiina, www.chinaseafoodexpo.com Drink Technology India 2012 6.–8.11.2012 Mumbai Veterinärkongressen 2012 8.–9.11.2012 Uppsala, www.svf.se Tema Renrum 2012 13.–14.11.2012 Tukholma, www.biotekpro.se Hi Europe, Ni & NuW 13.–15.11.2012 Frankfurt, www.hieurope.com Brau Beviale 13.–15.11.2012 Nürnberg, www.brau-beviale.de Euro Fed Lipid 14.–15.11.2012 Kööpenhamina, www.eurofedlipid.org 5th International Symposium on Food Packaging 14.–16.11.2012 Berliini, www.ilsi.org Emballage 19.–20.11.2012 Pariisi, www.emballageweb.com 2012 EFFoST Annual Meeting 20.–23.11.2012 Montpellier, Ranska, www.effostconference.com Mat för Livet 30.11.–1.12.2012 Tukholma, www.celiaki.se ISNNF 2012 - Annual Conference and Exhibition 2.–6.12.2012 Hawaiji, www.isnff.org Grüne Woche 18.–27.1.2013 Berliini, www.grunewoche.de ISM 27.–30.1.2013 Köln, www.ism-cologne.de Upakovka/Upak Italia & Interplastica 29.1.–1.2.2013 Moskova, www.upakovka-upakitalia.de System Dynamics and Innovation in Food Networks 18.–22.2.2013 Innsbruck-Igls, Itävalta, www.fooddynamics.org Tapahtumakalenteriin voi lähettää uusia tapahtumia osoitteella toimitus@kehittyvaelintarvike.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 5/2012 71 n nimiTyKSiä • ETM Marko Vainikka on aloittanut Thomeko Oy:n toimitusjohtajana 1.10.2012. • KTM Anne-Mari Niemelä on nimitetty Condite Oy:n markkinointipäälliköksi 18.9.2012 alkaen vastuualueenaan yrityksen markkinointiin ja brändien hallintaan liittyvät tehtävät ja yo-merkonomi Minna Raita myyntisihteeriksi 11.9.2012 alkaen vastuualueenaan tilaustoiminnot. • Kalle Ruuskanen on nimitetty maailmanlaajuisen SSP-konsernin Pohjoismaiden toimitusjohtajaksi ja konsernin kansainväliseen johtoryhmään 1.10.20112 alkaen. • Petteri Lehtimäki on siirtynyt johtamaan Suomen SUBWAY® - franchiseketjun toimintaa maajohtajanimikkeellä 1.9.2012 alkaen. Anssi Pio on nimitetty operatiiviseksi johtajaksi. • DI Kalevi Korjala on aloittanut Oy Woikoski Ab:n toimitusjohtajana 13.9.2012. Clas Palmberg on siirtynyt yrityksen täysipäiväiseksi hallituksen puheenjohtajaksi. Uusina jäseninä hallituksessa ovat Oy Woikoski Ab:n kehitysjohtaja Sari Palmberg ja Woimistamo Oy:n toimitusjohtaja, TkT Laura Lares. • Alko Oy:n hallitus on nimittänyt tekniikan lisensiaatti Hille Korhosen Alkon toimitusjohtajaksi 1.1.2013 alkaen. • Adara Pakkaus Oy suuntaa toimintansa aaltopahvin massavalmistajasta monipuoliseksi pakkauspalvelujen kokonaistuottajaksi. Tiia Tuominen on nimitetty pakkaamis-yksikön johtajaksi 1.10.2012 alkaen. Hän vastaa myös Adaran viestinnästä. Aaltopahvi -yksikössä Kimmo Tuovinen on nimitetty myyntijohtajaksi ja Jari Heikkinen palvelupäälliköksi. Tommi Marjomaa on nimitetty työnjohtajaksi Valkeakoskelle ja Jari Haapanen työnjohtajaksi Vantaalle. • Pasi Raito on nimitetty Paulig-konsernin Field Sales Manageriksi vastuualueenaan Suomen Horecamyyntikenttä ja tietyt avainasiakkuudet, Mika Erholtz Horeca Business Manageriksi vastaten myynnistä Suomessa, Leena Wolontis Senior Sourcing Manageriksi, Mervi Siikala Communications Manageriksi, Anton Westermarck Finance and IT Directoriksi ja johtoryhmän jäseneksi sekä Juhani Tanayama Operations 72 Directoriksi ja johtoryhmän jäseneksi. • Sirkku Hanhela on nimitetty Vaalan Juustola Oy:n toimitusjohtajaksi 17.9.2012 alkaen. • HKScan-konsernin viestintäjohtajaksi on 3.12.2012 alkaen nimitetty KTM Marja-Leena Dahlskog. • Petri Alanko on nimitetty 3.9.2012 alkaen HOK-Elannon ravintolatoimialan operatiivisesta toiminnasta vastaavaksi aluejohtajaksi ja ravintolatoimialan johtoryhmän jäseneksi. • FM Ulla Luhtasela on nimitetty Suomen Nestlé Oy:n Regulatory Affairs Manageriksi. Keittiömestari Marko Laine on nimitetty Key Account Manageriksi jäätelöliiketoimintaan ja KTM Mikko Laakso Key Account Manageriksi Purinan eläinruokaliiketoimintaan. MKT Lauri Jaakkola siirtyy National Account Managerin tehtävästä hoitamaan päätoimisesti pohjoismaisia projektipäällikön ja myynnin kehityspäällikön tehtäviä. ETM Laura Lindblad on nimitetty Sales Development Manageriksi jäätelöliiketoimintaan, DI Hanna Vilhunen Key Account Manageriksi, KTM Kaisa Uschanoff-Alasaari Senior Brand Manageriksi lastenruokaliiketoimintaan, Yo-merkonomi Rami Salomaa kenttämyyntipäälliköksi jäätelöliiketoimintaan ja Jyrki Peltonen vähittäiskaupan myyntipäälliköksi jäätelöliiketoimintaan. • Atria Suomen varatoimitusjohtaja Jari Leija on nimitetty 1.10.2012 alkaen A-Tuottajat Oy:n toimitusjohtajaksi ja 1.1.2013 alkaen A-Rehu Oy:n toimitusjohtajaksi. Jari Leija jatkaa edelleen Atria Suomen varatoimitusjohtajana. OTM Merja Kohonen on nimitetty Atria Oyj:n päälakimieheksi 17.9.2012 alkaen. • KTM Mika Rautiainen on nimitetty K-supermarket-ketjun johtajaksi 1.10.2012 alkaen, OTK Juhani Rontu Ruokakeskoon johtajaksi vastuualueenaan Kauppapaikat ja kiinteistöt 1.10.2012 alkaen ja KTM Jorma Rauhala K-citymarket elintarvikkeen johtajaksi 1.10.2012 alkaen. • Henrik Sandsund on nimitetty Fazer-konsernin IT-organisaatioon Project Portfolio Controlleriksi 1.9.2012 alkaen ja Laura Tarkka projektiportfolion johtajaksi 27.8.2012 alkaen. Kehittyvä Elintarvike 5/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Kaisa Vuorinen on nimitetty tehtävään Group Treausury Manager 13.8.2012 alkaen ja Teemu Pohjola tehtävään Director, Group Business Control and Planning 6.8.2012 alkaen. • FM Anne Rantala on nimitetty Foodwest Oy:n tutkimusassistentiksi 1.8.2012 alkaen, DI Kaisa Penttilä ohjelmapäälliköksi 1.8.2012 alkaen, bio- ja elintarviketekniikan insinööri Elena Syväjärvi markkinatutkimusja tuotekehitysassistentiksi 1.6.2012 alkaen, FM Tuire Hautala Foodwest Oy:n ja Elintarvikekehityksen klusteriohjelman tiedottajaksi 28.5.2012 alkaen, FM Ruusa Kangas Foodwest Oy:n hankepäälliköksi 2.5.2012 alkaen ja Tarja Oksaharju on kirjanpitäjäksi 16.4.2012 alkaen. • Heli Lehmussaari-Rehn on siirtynyt If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n sisällä vastuuvahinkojen Suomen maajohtajaksi Suur- ja Yritysasiakkaat -liiketoiminta-alueille. Pirjo Pöyhönen on nimitetty korvausjohtajaksi Ifin jälleenvakuutustoimintoihin. • Kati Länkelä on nimitetty Fazer Makeisten Junior Category Manageriksi 1.10.2012 alkaen ja Sanna Pasonen Fazer Makeisten Shopper Marketing Development Manageriksi 1.10.2012 alkaen. • Perttu Dietrich on nimitetty liiketoiminnan kehityspäälliköksi Fazer Leipomot Suomen liiketoiminnan kehitys ja business control -tiimiin 22.5.2012 alkaen, Lotta Holmaheikki Fazer Leipomoiden Fazer-brändistä vastaavaksi Brand Manageriksi 6.8.2012 alkaen ja Tuula Rautio Fazer Leipomoiden Brand Coordinaattoriksi 2.8.2012 alkaen. • Kirsi Puoliväli on nimitetty Fazer Leipomoiden & Makeisten työsuhdepäälliköksi 6.8.2012 alkaen. • Kirsi Juntunen on nimitetty Fazerkonsernin yritysidentiteetistä vastaavaksi päälliköksi 11.6.2012 alkaen, Laura Kinnunen Fazer-konsernin henkilöstön kehittämispäälliköksi 1.9.2012 alkaen ja Laura Ahvonen Fazerin sisäisen mainostoimiston projektipäälliköksi 6.8.2012 alkaen. • Anne Isola on nimitetty KiiltoClean Oy:n vähittäiskauppamyyntiryhmän avainasiakaspäälliköksi 1.10.2012 alkaen asemapaikkanaan Espoon toimipiste. Restonomi (AMK) Tuo- mas Jaatinen on nimitetty 1.9.2012 alkaen edustajaksi Business Area B2B:n Business Unit Institutionalin Cleaning & Kitchen Departmentiin alueelle Pirkanmaa/Kanta-Häme. Medianomi Suvi Saarnilehto on nimitetty 20.8.2012 markkinointikoordinaattoriksi B2B -organisaatioon ja graafinen suunnittelija Marita Lehtioja 20.8.2012 alkaen johdon assistentiksi. • Bio- ja elintarviketekniikan insinööri (AMK) Tytti Tukiainen on nimitetty Linkosuon Leipomo Oy:n tuotekehittäjäksi 1.8.2012 alkaen. • MMM. agronomi Kati Kastinen on nimitetty Lihateollisuuden tutkimuskeskukseen projektipäälliköksi ja ETK Kaisa Maula kouluttajaksi Lihateollisuusopistoon. • MMM Leena Miettinen on nimitetty Paulig-konsernin yritysvastuupäälliköksi. • TtM Sonja Aaltonen on nimitetty ravitsemusterapeutiksi Tampereen kaupungin avopalvelujen vastaanottotoimintaan vastuualueenaan Hatanpään sairaalaa ja THM Liisa Kalttila vastaavaksi ravitsemusterapeutiksi • ETM Jani Pasanen on nimitetty Valio Oy:ssä asiakkuusjohtajaksi 12.3.2012 alkaen. • Carlo van Houtum on nimitetty Walki Groupissa 11.6.2012 alkaen vice president, sales and marketing -tehtävään. • Peter Sjöblom on nimitetty Europak Oy:n account manageriksi 1.8.2012 alkaen. • KTM Janne Mustonen on valittu Promensa Oy:n controlleriksi 2.5.2012 alkaen ja Petri Eskelinen asiakaspalvelupäälliköksi. • Rami Aalto on nimitetty Hostmann-Steinberg Suomi Oy:n toimitusjohtajaksi 1.6.2012 alkaen ja Kari Saarinen myyntipäälliköksi vastuualueenaan painovärien myynti ja tekniset ratkaisut. • Keliakialiiton ravitsemusasiantuntija Nanna Puntila on valittu Euroopan keliakiajärjestöjen katto-organisaation, AOECS:n hallitukseen. Hankintaopas AAKKOSOSA Kehittyvä Elintarvike -lehden hankintaopas tarjoaa tietoa elintarvikealan laite-, palvelu- ja raaka-ainetoimittajista. Kysy lisää lehtemme ilmoitusmyynnistä Infoteam Oy:stä, puh. (09) 441 133, faksi (09) 447 427, infoteam@infoteam.fi BEMIS VALKEAKOSKI OY PL 120 27510 KAUTTUA Puh. 010 430 500 email: esa.halme@ar-carton.com www.ar-carton.com www.ccpack.se AINES SUOMI OY PL 15 11101 RIIHIMÄKI Puh. 0207 463 990 Fax 0207 463 999 www.aines.fi ALGOL CHEMICALS OY PL 13 (Karapellontie 6) 02611 ESPOO Puh. (09) 50 991 Fax (09) 5099 250 email: info.chemicals.fi@algol.fi www.algol.fi AMIHELP OY Otsolantie 7 B 36100 KANGASALA AS. Puh. 0400 – 729 721 Fax (03) 4518 0053 email: aimo.jussila@amihelp.fi www.amihelp.fi AMMERAAL BELTECH OY Sarankulmankatu 14 33900 TAMPERE Puh. 0207 911 400 Fax 0207 911 450 email: info@ammeraalbeltech.fi www.ammeraalbeltech.fi OY ATLAS COPCO KOMPRESSORIT AB Tuupakankuja 1 01740 VANTAA Puh. 0207 189 200 Fax 0207 189 201 AURAPRINT OY PL 131 20101 TURKU Puh. 0207 917 700 Fax 0207 917 650 email: info@auraprint.fi www.auraprint.fi BANG & BONSOMER GROUP OY PL 93 (Itälahdenkatu 18 A) 00210 HELSINKI Puh. (09) 681 081 Fax (09) 692 4174 www.bangbonsomer.fi Elintarvikeraaka- ja lisäaineet PL 15 (Eteläranta 4 B) 00131 HELSINKI Puh. 0207 914 332 Fax 0207 914 380 www.berner.fi/agentuuri BERNER OY Terveys ja Tutkimus PL 15 (Sahaajankatu 24) 00131 HELSINKI Puh. 0207 914 672 Fax 0207 914 241 email: terveys.tutkimus@berner.fi www.berner.fi/tt BRENNTAG NORDIC OY Äyritie 16 01510 VANTAA Puh. (09) 5495 640 Fax (09) 5495 6411 email: main@brenntag-nordic.com www.brenntag-nordic.com BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 VANTAA Puh. (09) 774 6060 Fax (09) 774 60 666 email: info@busch.fi www.busch.fi CALDIC FINLAND OY Huopalahdentie 24 00350 HELSINKI Puh. 020 741 5990 Fax 020 741 5993 email: info@caldic.fi www.caldic.com PL 92 (Hiekkakiventie 7) 00701 HELSINKI Puh. (09) 41355300 Fax (09) 41355320 email: info@bedika.fi www.bedika.fi Duni Oy Elimäenkatu 29 00510 Helsinki puh. (09) 8689 810 fax. (09) 1462133 etunimi.sukunimi@duni.com www.duni.fi HUNAJAYHTYMÄ OY Kojonperäntie 13 32250 KOJONKULMA Puh. 0207 76 9680 Fax (02) 767 6225 email: hunaja@hunaja.fi www.hunaja.fi IMCD FINLAND OY HTC Keilaniemi, Keilaranta 19 02150 ESPOO Puh (09) 25 15 160 Fax (09) 25 15 1699 email: info@imcd.fi www.imcd.fi OY ECOLAB AB PL 80 (Piispanportti 10) 02201 ESPOO Puh. 020 7561 400 Fax 020 7561 498 Myyntipalvelu 0800-1-39655 Tilaukset: fi-tilaukset@ecolab.com www.ecolab.fi FAERCH PLAST A/S Rannikkolaivurintie 8 D 00850 HELSINKI Puh. 050-413 8058 email: lsa@faerchplast.com www.faerchplast.com INFORMA OY Tillinmäentie 1 B 02330 Espoo Puh. +358 207 208 200 Fax. +358 207 208 203 email informa@informa.fi www.informa.fi www.rullatarrat.fi INSPEx OY FINN FOOD TECH Teknologiantie 3 90590 OULU Puh. 0207 410 990 Fax 0207 410 991 email: info@inspex.fi www.inspex.fi OY FOODFILES LTD JAUHETEKNIIKKA OY Alasuutarintie 22 48400 KOTKA Puh. (05) 2184 270 Fax (05) 2184 290 email: mail@jauhetekniikka.fi www.jauhetekniikka.fi PL 11 60101 SEINÄJOKI Puh. 0400 417 447 email: info@finnfoodtech.fi www.finnfoodtech.fi Neulaniementie 2 L 6 70210 KUOPIO Puh. 044 7001200 Fax (017) 288 1269 email: foodfiles@foodfiles.com www.foodfiles.com KERMETAR OY Kumitehtaankatu 5 E 04250 KERAVA Puh. (09) 242 5898 Fax (09) 242 6464 Email: info@kermetar.fi www.kermetar.fi OY CELEGO AB Eteläinen Salmitie 1 02430 MASALA Puh. (09) 348 6900 Fax (09) 853 2100 email: info@celego.fi www.celego.fi CLINICAL LIFE SCIENCES OY Linnankatu 6 87100 KAJAANI Puh. 040 746 7475 email: info@clsoy.fi www.clsoy.fi CONDITE OY PL 51 (Lisenssikatu 5) 21101 NAANTALI Puh. (02) 436 5900 Fax (02) 435 6950 email: info@condite.fi www.condite.fi FOODWEST OY Vaasantie 1 C 60100 SEINÄJOKI Puh. (06) 4210 000 www.foodwest.fi GIVAUDAN INTERNATIONAL SA sivuliike Suomessa Svinhufvudinkatu 23 A 15110 LAHTI Puh. +46 (0) 46 23 5800 Fax +46 (0) 46 211 4330 www.givaudan.com HAGSON-PROVITEK OY PL 74 02631 ESPOO Puh. (09) 439 3070 Fax (09) 439 30720 email: sales@provitek.fi www.provitek.fi OY M. HALOILA AB CORTEx OY Bedika Oy Vaakatie 37 15560 NASTOLA Puh. (03) 871 540 Fax (03) 871 5410 email: info@dosetec.fi www.dosetec.fi BERNER OY ALERT-TUHOELÄINTORJUNTA OY Laulurastaanpolku 6 00780 HELSINKI Puh. (09) 505 3011 Fax (09) 505 3148 email: alert.toimisto@alert.fi www.alert.fi DOSETEC ExACT OY Kutojantie 5 02630 ESPOO Puh. (09) 7590 770 Fax (09) 7590 7799 email: cortex@cortex.fi www.cortex.fi 21250 MASKU Puh. (02) 437 6111 Fax (02) 437 6211 email: haloila@mimaitw.com www.haloila.com www.itwmima.eu www.octopuscompact.com KIILTOCLEAN OY PL 157 20101 TURKU Puh. 0207 710 400 Fax 0207 710 402 www.kiiltoclean.fi KLÜBER LUBRICATION NORDIC A/S Hämeentie 3 00530 HELSINKI Puh. 0207 497 970 Fax 0207 497 971 email: klueber.fi@sk.klueber.com www.klueber.com LABNET OY Viikinkaari 4 00790 HELSINKI Puh. 020 741 3170 Fax 020 741 3189 email: etunimi.sukunimi@labnet.fi LAIHIAN MALLAS OY Länsitie 372 66400 LAIHIA Puh. (06) 475 2111 Fax (06) 476 2555 email: mallas@laihianmallas.fi www.laihianmallas.fi Hankintaopas A&R CARTON OY PL 70 37601 VALKEAKOSKI Puh. 0207 51 3100 Fax 0207 51 3309 email: valkeakoski@bemis.com www.bemis-europe.com LAITOSJALKINE OY 35320 HIRSILÄ Puh. (03) 336 3111 Fax (03) 336 3300 email: etunimi.sukunimi@laja.com www.laja.com LARSCON OY Antreantie 10 B 02140 ESPOO Puh. 010 239 2480 Gsm 050 540 2882 email: larscon@kolumbus.fi www.larscon.fi ORAT OY Pikkupurontie 4–6 00880 HELSINKI Puh. (09) 755 6577 Fax (09) 788 800 email: etunimi.sukunimi@orat.fi www.orat.fi ORBIS OY Taivaltie 5 01610 VANTAA Puh. 020 478 830 Fax 020 478 8010 email: info@orbis.eu Kotisivu: www.orbis.eu TT-TÄRYLAITE OY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Viialankatu 25 32700 HUITTINEN Puh. (02) 620 6319 Fax (02) 620 6339 email: etunimi.sukunimi@satafood.net www.satafood.net ORGANIC FOOD FINLAND LEIPURIN OY PL 40 (Kutojantie 4) 02631 ESPOO Puh. (09) 521 70 Fax (09) 521 2121 www.leipurin.com LIHATEOLLISUUDEN TUTKIMUSKESKUS LTK OSUUSKUNTA PL 56 (Luukkaankatu 8) 13101 HÄMEENLINNA Puh. 020 761 9480 Fax (03) 570 5499 www.ltk.fi LIHEL OY Mänkimiehentie 21 02780 ESPOO Puh. (09) 819 0110 Fax (09) 8190 1199 email: etunimi.sukunimi@lihel.fi www.lihel.fi LINSEED OY Pellavakuja 3 61850 KAUHAJOKI Puh. 040 775 8918 Fax (06) 527 1197 email: info@linseed.fi www.linseed.fi MEDIQ SUOMI OY PL 115 02201 ESPOO Puh. 020 112 1500 Fax 020 112 1501 email: etunimi.sukunimi@mediq.com asiakaspalvelu@mediq.com www.mediq.fi Puolikuu 3 D 02210 Espoo Puh 050 5505225, 050 5862697 email: info@organic-finland.com www.organic-finland.com PA-HU OY Teollisuustie 2 02880 VEIKKOLA Puh. 0207 89 1000 Fax 0207 89 1099 email: myynti@pa-hu.fi www.pa-hu.fi PACCOR FINLAND OY Polarpakintie 4 B 13300 HÄMEENLINNA Puh. 020 186 7000 Fax 020 186 7351 email: etunimi.sukunimi@fi.paccor.com www.paccor.fi PIRKANMAAN LAATUETIKETTI OY Keskitie 3 33470 YLÖJÄRVI Puh. 010 440 3900 Fax 010 440 3909 email: etunimi.sukunimi@laatuetiketti.fi www.laatuetiketti.fi OY MESMEC AB Måttisenkatu 3 67700 KOKKOLA Puh. 0207 280 680 Fax. 06 8326 811 email: info@mesmec.fi www.mesmec.fi PYROLL PAKKAUKSET Kalliotie 2 04360 Tuusula Puh. 030 624 2450 email: pakkaukset@pyroll.com www.pyroll.com PL 56 (Luukkaankatu 6) 13101 HÄMEENLINNA Puh. Vaihde: (03) 217 3413 Fax (03) 570 5209 www.maustepalvelu.com Hankintaopas MULTIVAC OY Posliinitehtaankatu 5 04260 KERAVA Puh. 0207 921 300 Fax 0207 921 371 email: multivac@fi.multivac.com www.multivac.com MUNAKUNTA Piispanristintie 8 20760 PIISPANRISTI Puh. (02) 214 420 Fax (02) 214 4222 email: etunimi.sukunimi@munakunta.fi www.scanegg.fi OY SCANDIC TRANS AB VAASA – TURKU – HELSINKI Puh. 020 1202 500 Fax 020 1202 515 www.scandictrans.fi SEALED AIR OY Työpajankatu 6 A 00580 HELSINKI Puh. (09) 7257 4411 Fax (09) 7257 4430 cryovac.finland@sealedair.com www.sealedair-emea.com RAKSYSTEMS ANTICIMEx Vetotie 3 A 01610 VANTAA Puh. 0207 495 706 Fax. 0207 495 600 email: asiakaspalvelu@racx.fi www.racx.fi RAVATEK OY Itälahdenkatu 20 00210 HELSINKI Puh. (09) 6818430 Fax (09) 675877 email: ravatek@ravatek.fi www.ravatek.fi Lapinlahdenkatu 23 00180 HELSINKI Puh. (09) 726 0270 Fax (09) 726 0272 email: marja.laukkanen@sefo-konsultointi.fi www.sefo-konsultointi.fi SENSON OY PL 95 15141 LAHTI Puh. (03) 864 364 Fax (03) 781 8918 www.senson.fi SOFTWARE POINT OY Metsäneidonkuja 6 02130 ESPOO Puh. (09) 4391 320 email: sales@softwarepoint.fi www.softwarepoint.com SUOMEN COBRA SYSTEMS OY Asesepänkuja 3 00620 HELSINKI Puh. (09) 7288 340 Fax (09) 7288 3434 email: suomen@cobrasys.fi www.cobrasys.fi TANKKI OY Oikotie 2 63700 ÄHTÄRI Puh. (06) 510 1111 Fax (06) 510 1200 www.tankki.fi Vesimyllynkatu 4 33310 TAMPERE Puh. (03) 254 7800 email:etunimi.sukunimi@tarratuote.fi www.tarratuote.fi THERMO FISHER SCIENTIFIC PL 100 (Ratastie 2) 01621 VANTAA Puh. (09) 3291 0200 Fax (09) 3291 0301 email: myynti.fi@ thermofisher.com www.thermofisher.com ROQUETTE NORDICA OY Ahventie 4 a 20 02170 ESPOO Puh. (09) 3158 5700 Fax (09) 8632 113 SALTIA OY Ratamokuja 2 30420 FORSSA Puh: 040 728 4705 email: saltia@saltia.com www.saltia.com Ollaksentie 12 02940 ESPOO Puh: (09) 863 21 21 040 900 18 38 email: riggert.fornas@kolumbus.fi www.uvisable.com PL 10 00039 VALIO Puh. 010 381 2457 Fax 010 381 2630 email: teollisuustuotteet@valio.fi www.valio.fi/ammattilaiset/teollisuus VESANTTI OY Tulppatie 26 00880 HELSINKI Puh. (09) 5491 6000 Fax (09) 5491 6050 email: etunimi.sukunimi@vesantti.fi www.vesantti.fi SEFO-KONSULTOINTI TARRATUOTE OY MP-MAUSTEPALVELU OY UVA FINLAND VALIO OY PACK COMPANY OY Teollisuustie 12 65610 MUSTASAARI Puh. (06) 322 7300 Fax (06) 322 7320 email: etunimi.sukunimi@packcompany.fi www.packcompany.fi Linnanpajantie 7 00950 HELSINKI Puh. (09) 755 2730 Fax (09) 755 4505 email: info@tarylaite.fi www.tarylaite.fi TIETO OYJ Aku Korhosen tie 2-6 00440 HELSINKI Puh. 0207 2010 Fax 020 726 8898 email: tero.m.virtanen@tieto.com www.tieto.com VIIKKI FOOD CENTRE Viikinkaari 4 00790 HELSINKI Puh. 050 523 9566 Fax (09) 319 36554 email: info@viikkifoodcentre.fi www.viikkifoodcentre.fi OY WOIKOSKI AB Pääkonttori PL 1 45371 VALKEALA Puh. (015) 7700 700 email: info@woikoski.fi www.woikoski.fi Tukea tulevaisuuden menestystarinoille WORLD COURIER (FINLAND) OY Puutarhatie 20 01300 VANTAA Puh (24h): (09) 8700 3300 Tarjoamme innovatiivisia Fax (09) 8700 3350 liiketoiminnan ratkaisuja tuotekehitykseen, tuotannon optimointiin, laadun email: sales@worldcourier.fi kehitykseen ja kaupallistamiseen. www.worldcourier.com Viikki Food Centre on valittu toteuttamaan kansallista Elintarvikekehityksen klusteri (OSKE) -ohjelmaa. Kysy lisää lupaavista OSKE-hankkeistamme! www.viikkifoodcentre.ﬁ R. ÖSTERLUND KY KB PL 99 (Laippatie 19 B) 00811 HELSINKI Puh. (09) 586 8170 Fax (09) 736 452 email: contact@osterlund.com www.osterlund.com TUOTERYHMÄOSA ANNOSTELUJÄRJESTELMÄT JA VAA’AT KONEET, LAITTEET, MUU VARUSTUS Dosetec Exact Oy (Vaakakoskinen) - punnitus- ja annostelujärjestelmät – säiliövaa’at – lattiavaa’at – pöytävaa’at – säiliöt, sekoittimet, hoitotasot TT-Tärylaite Oy Ammeraal Beltech Oy – elintarviketeollisuuden hihnat Multivac Oy – lihavalmiste- ja valmisruokateollisuuden koneet Orat Oy ATK-LAITTEET JA -JÄRJESTELMÄT Oy Atlas Copco Kompressorit Ab – kaasu- ja paineilmakompressorit, jälkikäsittelylaitteet ja typpigeneraattorit Tiedonhallintaohjelmistot laboratorioon: – WiLabLIMS ja LABVANTAGE LIMS – TasteBOSS aistinvaraiseen arviointiin – konsultoinnit ja käyttöönotot – Business Intelligence -ratkaisut – elintarviketeollisuuden koneet – pakkauskoneet ja –materiaalit – röntgenlaitteet Busch Vakuumteknik Oy Oy Scandic Trans Ab – lämpösäädellyt vienti- ja tuontikuljetukset Skandinaviassa – logistiikkapalvelut ja varastointi – pikakuljetukset Helsinki/Turku – Tukholma vv. Suomen Cobra Systems Oy Globaali erikoiskuriiripalvelu: – lämpötilasäädellyt kuljetukset – näytelähetykset (myös vaaralliset) – pakkausjärjestelmät ja viilenteet – ISO9001 & 14001 sertifioitu LABORATORIO-TUOTTEET An ITW Company Oy M. Haloila Ab Inspex Oy KEMIKAALIT, KEMIALLISET TUOTTEET JA HYGIENIARATKAISUT – – – – – – – elintarvikeraaka- ja lisäaineet luontaiset elintarvikevärit vehnätärkkelys ja -gluteeni gluteeniton vehnätärkkelys meri-, vuori-, vakuumi- ja erikoissuolat hedelmämehutiivisteet ja -pyreet nopea toimitus suoraan varastoltamme World Courier (Finland) Oy – lavankäärintäkoneet – tietotekniikka-, tuotekehitysja konsultointipalvelut – ketteryyttä toimitusketjuun asetaatit bentsoaatit erikoissuolat etikkahappo hapettumisen esto- ja ph:n säätöaineet hyytelöimis- ja sakeuttamisaineet juustonsulatesuolat kuidut makeuttamisaineet mononatriumglutamaatti paakkuuntumisenestoaineet sitruunahappo ja sitraatit sorbaatit suolat vaahdonestoaineet vanilja ja vanilliini – elintarviketeollisuuden raaka-aineet – leipomo- ja pakkauskoneet – merkintälaitteet – pakkausmateriaalit Tieto Oyj – – – – – – – – – – – – – – – – Brenntag Nordic Oy – tyhjiöpumput Cortex Oy – ALPHA MANAGER -toiminnanohjaus – elintarviketeollisuuden ja -tukkujen logistiset kokonaisratkaisut KULJETUS- JA LOGISTIIKKAPALVELUT Algol Chemicals Oy Berner Oy Agentuuriosasto Bedika Oy Software Point Oy – kaikki tärykomponentit – annostelu-, syöttö-, seulontalaitteet – tärytekniset erikoislaitteet Vesantti Oy – monipäävaa’at – tarkastusvaa’at – annostelujärjestelmät – vaa’at ja vaakahinnoittelujärjestelmät – huolto- ja ylläpitopalvelut Tankki Oy - laadunvalvontajärjestelmät Jauhetekniikka Oy – – – – jauheiden annostelulaitteet nesteiden annostelulaitteet suursäkkien tyhjennyslaitteistot raaka-aineiden annostelujärjestelmät Berner Oy Terveys ja tutkimus – vesimikrobiologiaan IDEXX Colilert, Enterolert-E ja Quanti-Disk – kotimaiset SERVANT petrimaljat, sauvat, silmukat ja näytetölkit – ATAGO-refraktometrit ja -polarimetrit – ANSELL-suojakäsineet – desinfektiotuotteet – KSG-autoklaavit – HEIDOLPH ravistelijat ja sekoittajat – LAUDA-vesihauteet – INFORS-ravistelijat Caldic Finland Oy – hyytelöimis- ja sakeuttamisaineet – stabilointiaineet – lesitiini – riisitärkkelys, -jauhot, -proteiinit, -kuitu – sokerikulööri – maito- ja heraproteiinit ja hydrolysaatit – pintakiillokkeet – mantelit, pähkinät, siemenet jne – muut elintarvikelisäaineet – räätälöidyt seokset – pakkaamispalvelut Oy Celego Ab – – – – – aromit luonnon väriaineet makeutusaineet säilöntäaineet muut lisäaineet Labnet Oy – elintarviketeollisuuden ja ammattikeittiöiden pesu-, puhdistus- ja desinfiointiaineet – pesu- ja annostelujärjestelmät – hygieniakonsultointi ja –koulutus sekä neuvonta KiiltoClean Oy – elintarviketeollisuuden pesu- ja desinfiointiaineet – pesu- ja annostelujärjestelmät – hygieniakartoitukset ja -koulutukset Saltia Oy – listeria ym. saneeraussiivousten valvonta ja konsultointi – hygieniakoulutukset ja –kartoitukset – hyönteispyydykset ja torjunta-asemat UVA Finland – UV-lamppuja hygieniatarkkailuun Oy Woikoski Ab – elintarvikekaasut – teolliset kaasut – erikoiskaasut – kuivajää – kaasun sekoitus- ja jakelujärjestelmät – räätälöidyt kokonaisratkaisut eri massojen käsittelyyn – siilot/säiliöt, ruuvi-, hihna- ja lamellikuljettimet – sekoittajat – kippaus- ja nostolaitteet – molla- ja laatikkopesukoneet – desinfiointi-asemat, kenkäpesurit – mekaaninen, sähkö- ja automaatiosuunnittelu – kokonaisvaltaiset huolto- ja asennuspalvelut Multivac Oy – – – – – – – – – pakkauskoneet etiketöintikoneet siivutuskoneet monipäävaa’at tarkastusvaa’at metallinilmaisimet röntgenlaitteet nahkomakoneet jäähilekoneet Orat Oy – elintarviketeollisuuden linjaratkaisut – elintarvikkeiden kuutiointi, muotoilu ja siivutus – liemitys- ja leivityskoneet – luunerottelu- ja rasvanmäärityslaitteet – pakkauskoneet – pesu- ja käsittelyjärjestelmät – savustus, keitto, paisto ja jäähdytys – huolto- ja ylläpitopalvelut Orbis Oy – konenäkö, älykamerat ja koodinlukijat – – – – – – – – mikrobiologiset elatusaineet elintarvikkeiden testikitit lämpötilamittaukset elintarvikkeista pH- ja johtokykymittarit petrimaljat ja valmiit maljat laboratoriolasit näytteenottovälineet laboratoriolaitteet Givaudan International SA sivuliike Suomessa – aromit Hunajayhtymä Oy – kotimaista ja ulkomaista hunajaa elintarviketeollisuudelle Mediq Suomi Oy – mikrobiologiset reagenssit – elintarvikkeiden testikitit – elatusainekeittimet ja maljanvalulaitteet – laboratoriolaitteet ja –tarvikkeet IMCD Finland Oy – sakeuttajat ja stabilointi – säilöntäaineet ja happamuudensäätöaineet – fosfaatit, kuidut ja tärkkelykset Labnet Oy Thermo Fisher Scientific – automaattiset analysaattorit ja reagenssit elintarvikeanalytiikkaan: Arena ja Gallery – Oxoid ja Remel mikrobiologian tuotteet – Finnpipetit ja Finntip -kärjet – kylmälaitteet, sentrifugit, soluviljely, kylmäkuivaus, haihduttimet, uunit, lämpökaapit, laminaarit, mikrokuoppalevylaitteet MAUSTEET, AROMIT, MUUT LISÄAINEET Aines Suomi Oy – – – – – entsyymit kalsium kuitu lipidit vitamiinit – – – – – – – – – – aromit elintarvikevärit happamuudensäätöaineet kuidut makeutusaineet sakeuttamis- ja hyytelöimisaineet säilöntäaineet tärkkelykset vitamiinit ja vitamiiniseokset karotenoidit MP-Maustepalvelu Oy – – – – – mausteet ja mausteuutteet aromit ja arominvahventeet fosfaatit sakeuttamisaineet muut elintarvikelisäaineet ja seokset Hankintaopas Oy Ecolab Ab Oy Mesmec Ab n e T S - S i v u T Orat Oy – mausteseokset ja marinadit – lihaproteiinit Vesantti Oy – Wiberg-mausteseokset Pa-Hu Oy – elintarvikepakkaukset – myynti- ja kuljetuspakkaukset kartongista ja aaltopahvista – pakkaustarvikkeet – myyntipistemateriaalit Linseed Oy Suomen korkealuokkaisimmat pellavaraaka-aineet ja asiantuntemus Oy Foodfiles Ltd – kliininen tutkimus – elintarvikkeiden rekisteröinti (mm. terveysväitteet, uuselintarvikkeet) Pirkanmaan Laatuetiketti Oy R. Österlund Ky Kb – – – – – – – – – aromit ja konsentraatit elintarvikevärit emulgointi- ja sakeuttamisaineet kaakaotuotteet hedelmäjauheet ja -palat vihannestuotteet juomapohjat lakritsiuutteet makeutusaineet – painetut ja blanco etiketit ja tarrat – liimapaperinauhat ja liitospaperit – käsiapplikaattorit ja pöytätelineet - Scanegg-munajalosteet - Kultamuna-kuorimunat Pyroll Pakkaukset PAKKAAMINEN A&R Carton Oy Ravatek Oy kartonkipakkaukset muovipussit ja -kassit paperipussit, -kassit ja -kääreet ratakalvot – pakkauskoneet ja -järjestelmät – avosuisten pussien ja säkkien suljenta – ompelu-, liimaus- ja saumauslaitteet ja tarvikkeet Sealed Air Oy – Cryovac Auraprint Oy – – – – tarrat, tuote-etiketit RFID-tarrat sleeverit wrap-around-etiketit kampanjatarrat - Cryovac-pakkausjärjestelmät - Cryovac-kutistepussit - Cryovac-pakkauskalvot ja –rasiat – vakuumi- ja suojakaasupakkauslaminaatit elintarviketeollisuudelle Duni Oy - pakkauskoneet ja suljentakalvot - GN-mitoitetut ja take-away rasiat - räätälöidyt pakkausratkaisut Faerch Plast A/S – CPET, AMPET, APET, PP, PS ja PLA rasiat ja kannet – Top Seal kuumasaumattavat kalvot Hagson-Provitek Oy – keinosuolet (myös mauste- ja savusuolet) – luonnonsuolet – vakuumi- ja kuristepussit – kinkkuverkot – elintarviketeollisuuden rullatarrat – blancot varastointiin, kolleihin ja lavoihin – tuote-, kerros-, vaakaetiketit ym. Bang & Bonsomer Group Oy – – – – – – sakeutus- ja hyytelöimisaineet proteiinit hiivauutteet juustojauheet rasvat, -kuorrutteet, -täytteet aromit, värit Condite Oy Leipomo ja elintarviketeollisuuden raaka-aineet – jauhot ja leipäseokset – mausteet ja aromit – mantelit ja pähkinät – siemenet ja hiutaleet – riisit – kuivatut hedelmät – suklaa- ja rasvakuorrutteet – hedelmä- ja marjatäytteet – margariinit – säilykkeet – sokerit ja siirapit – suolat Laihian Mallas Oy – luomuraaka-aineet joustavasti ja edullisesti – hollantilaisen DO IT:n edustus Roquette Nordica Oy - natiivit ja modifioidut tärkkelykset - tärkkelyssiirapit - poliolit (xylitoli, sorbitoli, maltitoli ja mannitoli) - proteiinit - kuidut - mallas- ja viljauutteet maltaat ja mallasjauhot emulgointi- ja stabilointiaineet entsyymit, mm. laktaasit funktionaaliset raaka-aineet aromit ja värit antioksidantit analyyttiset kitit ja reagenssit suodatuksen apuaineet hedelmäpalat ja -pastat Kasvua ja kumppanuutta – markkinatutkimukset – tuotekehitys – laadunhallinta – tuotetietopalvelut Larscon Oy – – – – HACCP, laatu- ja ympäristöjärjestelmät HACCPdoc® dokumentointijärjestelmä lämpötilanvalvontaja lämpömittarit tiedonkeruulaitteet ja - järjestelmät Lihateollisuuden tutkimuskeskus LTK osuuskunta – HACCP-, omavalvonta- ja laatujärjestelmäkonsultointi – koulutuspalvelut – kuluttajatestaukset – laboratoriopalvelut – lihatutkimuspalvelut – teknologia- ja tuotekehityspalvelut Raksystems Anticimex – – – – elintarvikehygieniapalvelut koulutus näytteenottopalvelut tuhoeläintorjunta Satafood Kehittämisyhdistys ry – elintarvikealan kehityspalvelut – laaja-alaiset ympäristöteknologian palvelut SEFO-konsultointi Valio Oy Teollisuusmyynti – Elintarvikehygienian perusteet-kirja, muut oppimateriaalit usealla kielellä – hygieniakoulutukset ja –testit usealla kielellä – hygieniapassit tutkinnon perusteella SOPIMUSPAKKAAMINEN Viikki Food Centre – – – – – maidot, kermat ja muut maitotuotteet juustot maito- ja herajauheet marmeladit ja hillot voi Pack Company Oy – monipuolinen valikoima kuivien tuotteiden sekottamiseen ja rahtipakkaamiseen SUUNNITTELU, KEHITYS, KONSULTOINTI --- AmiHelp Oy ------ Leipurin Oy – mentorointi ja johdon sparraus – liiketoimintasuunnitelmat – T&K -projektit ja markkinointistrategiat – markkina- ja tuotealueen laajentaminen – leipomoteollisuuden raaka-aineet – elintarviketeollisuuden maku- ja rakenneaineet Foodwest Oy Senson Oy – erikoismaltaat – tummat ja vaaleat mallasuutteet – pakkauspalvelu Informa Oy – etiketit, tarrat, kääreet ja tulostustarvikkeet – merkintäjärjestelmät teollisuuteen – merkintäjärjestelmien huolto- ja ylläpitopalvelut Organic Food Finland Tarratuote Oy RAAKA-AINEET Bemis Valkeakoski Oy – valmistus- ja lisäaineet – asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset Munakunta – – – – - elintarvikepakkauksia - kartonkikotelot ja holkit - kartonki- ja alumiinivuuat MP-Maustepalvelu Oy AmiHelp Oy – tuotekehitys- ja teknologiapalvelut – kuluttaja- ja markkinatutkimukset – liiketoiminnan kehittäminen TYÖHYGIENIA JA TURVALLISUUS ALERT-Tuhoeläintorjunta Oy – tuhoeläintorjunta Laitosjalkine Oy – työ-, suoja- ja turvajalkineet elintarviketeollisuuteen ja laboratorioihin Tukea tulevaisuuden menestystarinoille VOITELUAINEET Tarjoamme innovatiivisia liiketoiminnan ratkaisuja tuotekehitykseen, tuotannon optimointiin, laadun kehitykseen ja kaupallistamiseen. Kermetar Oy Viikki Food Centre on valittu toteuttamaan kansallista - Elkalub voiteluaineet (NSF) Elintarvikekehityksen klusteri (OSKE) -ohjelmaa. Kysy lisää lupaavista OSKE-hankkeistamme! Multivac Oy – pakkaus- ja etiketöintikoneet www.viikkifoodcentre.ﬁ Orat Oy – – – – – – – kammio- rasia- ja ratakoneet snorkkelikoneet pakkausrobotit koneiden huolto- ja ylläpitopalvelut makkarankuoret kutiste- ja laminaattipussit kutistekalvot Lihel Oy – – – – – mausteet ja mausteseokset valmistus- ja lisäaineet fosfaatit marinadit ja marinadiseokset asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset PACCOR Finland Oy - Apet, PP, PS ja PLA rasiat, pikarit ja kannet - kartonkivaippapikarit 76 Kehittyvä Elintarvike 5/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Clinical Life Sciences Oy – kliininen tutkimus – ravitsemusasiantuntijapalvelut Finn Food Tech Elintarvikealan kehityspalvelut: – tuotannon kehittäminen – pakkaamisen kehittäminen – kehitysprojektit ja hankkeet Klüber Lubrication Nordic A/S - elintarvikehyväksytyt voiteluaineet - teollisuuden voiteluaineet n j ä S e n e S i T T e l y Juhani Sibakov tutkii kauran ravinto kuitua ja sen uusia elintarvikesovelluksia Diplomiinsinööri Juhani Sibakov työskentelee tutkijana VTT:llä. Hänen tutkimuksensa painopiste on tällä hetkellä betaglukaanin rikastus ja pilkkomisteknologioiden kehittämisessä. Juhani Sibakov on kehittänyt jauhatukseen ja ilmaluokitteluun perustuvaa kuivafraktiointiteknologiaa. Nämä teknologiat mahdollistavat kauran beta-glukaanin entistä taloudellisemman rikastuksen kauran lesefraktioon. Samaan aikaan hän on tutkinut menetelmiä, joilla beta-glukaanimolekyylit pystytään pilkkomaan halutunkokoisiksi, happoa tai entsyymejä hyödyntäen matalassa vesipitoisuudessa. Lisäksi saatuja molekyylejä tutkitaan juoma- ja snack-tuotesovellutuksissa. – Kauran liukoisella kuidulla, beta-glukaanilla, on kolesterolia alentava vaikutus. Alhainen kolesterolitaso puolestaan vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja 2-tyypin diabetekseen. VTT:n kehittämällä ja patentoimalla menetelmällä voidaan valmistaa edullisesti elintarvikkeisiin lisättävää kaurajaetta. VTT:n patentoimassa prosessissa kaurajakeen beta-glukaanipitoisuus voidaan nostaa hyvin korkealle tasolle käyttäen ainoastaan kuivafraktiointitekniikoita, Juhani kertoo. Euroopan elintarviketurvallisuusviraston mukaan elintarvikkeista tulisi saada vähintään kolme grammaa beta-glukaania päivässä, jotta se alentaisi veren seerumin kolesterolitasoa. Kuitujae, jonka beta-glukaanipitoisuus on korkea, tarjoaa tässä mielessä erinomaisen edun lopputuotteen kannalta. Kuitujaetta tarvitaan vain kohtalaisen pieniä määriä tavoitepitoisuuden varmistamiseksi niin, että lopputuotteen hinta pysyy kurissa. Elintarvikeala alkoi kiinnostaa häntä erilaisten laboratoriotöiden kautta. Hän on ollut jo opiskeluajoista alkaen kiinnostunut juomasovellutuksista ja ravintokuidun lisäämisestä juomiin. Diplomityön aihe löytyikin tältä alalta. Siinä Juhani tutki viljan mikrobiologista muokkausta alkoholittomia juomia varten. Opinnot eivät Juhanin osalta jääneet tähän, vaan hän aloitti vuonna 2009 väitöstyötutkimuksen, jonka aihe on kauran ravintokuidun muokkaus uusiin elintarvikesovellutuksiin. Verkostoituminen parasta seuran toiminnassa Työnsä ja väitöstyötutkimuksensa ohella Juhani toimii aktiivisesti Elintarviketieteiden Seurassa. Hän on ollut mukana Prosessiteknisen jaoston (PTJ) toiminnassa vuodesta 2009 alkaen ja työskennellyt jaoston sihteerinä 2010 alkaen. Jaoston johtoryhmän jäsenenä Juhani on ollut mukana ideoimassa jaoston järjestämiä ekskursioita ja seminaareja. – Seuran toiminnassa mukana olemisen ydinhyöty on ehdottomasti verkostoituminen muihin alan osaajiin. Seminaarien ja ekskursioiden kautta tapaa uusia ihmisiä ja pääsee tutustumaan paikkoihin, joihin ei välttämättä muuten pääsisi. Uusista kontakteista on ollut paljon hyötyä omassa työssäni, Juhani kiittää. Hänen mielestään on mukavaa, että elintarvikealalta löytyy yhdistys, joka organisoi erilaisia alan tapahtumia. – On todella hienoa, että alan ihmiset jakavat mielellään tietoa ja kontaktejaan, hän sanoo. Tulevaisuudessa Juhani toivoo seuralta hieman järjestelmällisempää tapaa toimia. Hän muistuttaa samalla, että on upeaa, että ihmiset jaksavat vapaaehtoisesti olla mukana seuran ja jaostojen toiminnan järjestämisessä. Järjestelmällisyyden ohella Juhani toivoo lisää poikkitieteellisyyttä esimerkiksi seminaarien aiheisiin. PTJ:n ensi vuoden ekskursion ja seminaarin osalta suunnittelut ovat jo alkaneet. Seminaarin aiheeksi on kaavailtu sokeriveron huomioimista tuotekehityksessä. Seminaarissa on tarkoitus perehtyä muun muassa siihen, kuinka erilaisten makeuttajien avulla voidaan korvata sokeria tuotteissa. Anna Kojo Elintarvikeala löytyi laboratoriotöiden myötä Juhani valmistui Teknisestä korkeakoulusta vuonna 2007 opiskeltuaan biokemian suuntaa, soveltava mikrobiologia pääaineenaan. Juhani Sibakov on kehittänyt jauhatukseen ja ilmaluokitteluun perustuvaa kuivafraktiointiteknologiaa sekä happoa ja entsyymejä hyödyntäviä menetelmiä, joilla beta-glukaanimolekyylejä pilkotaan halutunkokoisiksi. Kuva: Sanni BjörKman, vTT vieSTinTä www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 5/2012 77 n e T S - P a l S T a | anna Kojo Seuran juhlaseminaari järjestettiin 30.10. Tieteiden talolla ETS täyttää tänä vuonna 65 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi seura järjesti seminaarin 30.10. klo 12.30–19.00. Tieteiden talolla Helsingissä. Seminaarin aihe oli Elintarvikeyrittäjyyden menestyksen avaimia. Juhlaseminaarissa pohdittiin, millä eväillä kotimainen pk-elintarvikeyrittäjä pärjää tulevaisuudessa ja mistä uutta virettä yrittämiseen? Ohjelmaa terävöitti vuorovaikutteinen paneeli. Seminaarin päätteeksi oli mukavaa yhdessäoloa ja maukasta suuhunpantavaa. Lämmin kiitos kaikille osallistujille ja asiantunteville puhujille! Jäsen- ja lukijakysely Seura toteutti jäsenistölleen sähköisen jäsenja lukijakyselyn keväällä 2012. Kyselyssä selvitettiin jäsenistön toiveita seuran toiminnasta ja Kehittyvä Elintarvike -lehden sisällöstä ja jakelutavoista. Lue lisää jäsenkyselyn tuloksista tästä lehdestä sivulta 46–47. Syksyn tapahtumia Syksyllä 2012 seura ja lehti ovat esillä kolmessa ammattitapahtumassa. Pakkaus-messut pidettiin 26.–27.9. Helsingin Messukeskuksessa ja Valtakunnalliset Ravitsemuspäivät 8.– ETS:n kannattajajäsenet ja edut Ammeraal Beltech Oy Apetit Pakaste Oy Atria Suomi Oy Caldic Finland Oy Clinical Life Sciences Oy Elintarviketeollisuusliitto ry Eurofins Scientific Finland Oy Fazer Leipomot Oy Felix Abba Oy Ab Finnbakels Oy Givaudan Finland HK Ruokatalo Group Hosmed Oy If Vahinkovakuutus Oy Kauppamyllyjen Yhdistys ry KiiltoClean Oy Ky R. Österlund Kb Labnet Oy Leipurin Oy Logica Suomi Oy Maustaja Oy Ordior Oy Oy Foodfiles Ltd Pieni Kirahvi Oy Ab / Kanniston Leipomo Polttimo Yhtiöt Oy Ravintoraisio Oy Roquette Nordica Oy Ruokakesko Oy Saarioinen Oy Sinebrychoff Oy Ab VAASAN Oy Valio Oy World Courier (Finland) Oy 78 TETSin kannattajajäsen Condite Oy ETS:n kannattajajäsenedut • Kannattajajäsenestä tehdään esittelyjuttu Kehittyvä Elintarvike -lehteen. • Kannattajajäsen saa ETS:n kotisivuille yrityksensä/yhteisönsä logon, josta on linkki kannattajajäsenen kotisivuille. • Kannattajajäsen saa yhden Kehittyvä Elintarvike -lehden vuosikerran jäsenmaksua vastaan + halutessaan lisäksi 1–5 kestotilausvuosikertaa 50 % alennuksella. • Kannattajajäsenten edustajat saavat 25 % alennuksen ETS:n järjestämiin maksullisiin seminaareihin. Kehittyvä Elintarvike 5/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi 9.10. Marina Congress Centerissä Helsingissä. Syksyn viimeinen ammattitapahtuma, Eläinlääkäripäivät, järjestetään 28.–30.11. Helsingissä Messukeskuksessa. Seura ja Kehittyvä Elintarvike -lehti ovat mukana osastolla A11. Jaostojen toimintaa ATJ vierailee Saarioisella 22.11. Ilmoittautumiset 15.11. mennessä sähköpostilla osoitteeseen atj@ets.fi. ATJ järjestää yhdessä VTT:n kanssa 22.– 23.5.2013 Nordic Sensory Workshop in Sensory Science -seminaarin. Lisätietoja semi- ATJ:n yritysvierailu Saarioisille 22.11. Aistinvaraisen tutkimuksen jaosto järjestää yritysvierailun Saarioisille Sahalahteen 22.11.2012 klo 14−16. Yritysvierailulla pääsemme tutustumaan Saarioisen uusiin tiloihin ja erityisesti uuteen tuotekehitystilaan Innolaan. Mukaan mahtuu 30 henkilöä. ATJ:n jäsenet ovat etusijalla, jos tulijoita on enemmän kuin 30. Vierailua varten järjestetään yhteiskuljetus Tampereen juna-asemalta. Omalla autolla tulevien toivomme suosivan kimppakyytejä. Vierailu on maksuton. Ilmoittaudu mukaan vierailulle sähköpostitse osoitteelle atj@ets.fi 15.11. mennessä. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä, tuletko Sahalahteen yhteiskuljetuksella. Nordic Sensory Workshop in Sensory Science toukokuussa Aistinvaraisen tutkimuksen jaosto järjestää yhdessä VTT:n kanssa Nordic Sensory Workshop in Sensory Science -seminaarin 22.–23.5.2013. Lisätietoja seminaarista osoitteessa www.sensorik.dk. naarista osoitteessa www.sensorik.dk. ETMJ:n ekskursio Viking Linelle on siirretty keväälle 2013. Vierailusta tiedotetaan myöhemmin lisää sähköpostilla. TETSin syysretkellä 22.11. vieraillaan MTT:lla Jokioisissa. Tarkemmat tiedot lähempänä sähköpostilla ja ets.fi-sivulla. Uusia jäseniä Uusiksi jäseniksi hyväksyttiin hallituksen kokouksessa 15.8. Terhi Myöhänen, HannaRiitta Kymäläinen ja Tanja Nurmi. Tervetuloa mukaan seuran toimintaan! Jaostot tiedottavat toiminnastaan sähköpostilla, Kehittyvä Elintarvike -lehdessä sekä seuran kotisivulla www.ets.fi Pysykää kuulolla! Mukavaa loppusyksyä toivottaen Elintarviketieteiden Seura ry:n sääntömääräinen syyskokous 27.11. Aika: Tiistai 27.11.2012 klo 17 alkaen Paikka: CGI, Logica Suomi Oy, Karvaamokatu 2, 00380 Helsinki (Pitäjänmäki) Kokouksen alussa on kahvitarjoilu, jonka jälkeen tuotepäällikkö Ilkka Nuutinen kertoo yrityksen toiminnasta otsikolla Logica elintarvikealan arvoketjussa Esityksen jälkeen pidetään seuran syyskokous ja esitellään jäsenkyselyn tuloksia. Kokouksen esityslista 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 3. Kahden pöytäkirjan tarkastajan ja kahden ääntenlaskijan valinta 4. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 5. Esityslistan hyväksyminen 6. Vuoden 2012 jäsenmaksujen vahvistaminen 7. Vuoden 2012 toimintasuunnitelman ja budjetin vahvistaminen 8. Jäsenasiat 9. Muut asiat 10. Kokouksen päättäminen Ilmoittautumiset 23.11.2012 mennessä osoitteella info@ets.fi Anna Kojo Muutoksia yhteystiedoissa? Muistathan ilmoittaa, kun osoitteesi ja muut yhteystietosi (ml. sähköpostiosoite) muuttuvat! Jos Kehittyvä Elintarvike -lehti ei tule perille, osoitteesi on todennäköisesti vanha. Myös ajantasainen sähköpostiosoite kannattaa ilmoittaa osoitteella info(at) ets.fi, sillä seura ja jaostot laittavat tietoja tapahtumistaan usein vain sähköpostilla. Seuralla uusi sähköpostiosoite Seuran sähköpostiosoite on muuttunut. Uusi sähköpostiosoite on info@ets.fi. Aiemmin käytössä olleet sihteeri@ets.fi ja seura@ets.fi sähköpostiosoitteet eivät ole enää toiminnassa eivätkä näihin osoitteisiin lähetetyt viestit välity eteenpäin. Elintarviketieteiden Seuran yhteystietoja 2012 Elintarviketieteiden Seuran hallitus FT Eila Järvenpää MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus Myllytie 1, 31600 JOKIOINEN p. 040 513 3574 eila.jarvenpaa@mtt.fi MMM Heikki Manner varapuheenjohtaja Jovant Oy Räätälintie 2, 07880 LILJENDAL p. 050 338 2930 heikki.manner@luukku.com Juuli Seppälä (Suvi Luoman sijainen) Foodwest Oy Åkerlundinkatu 2 a 33100 TAMPERE p. 040 707 6013 juuli.seppala@foodwest.fi ELT Elina Säde Helsingin yliopisto Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen tiedekunta PL 66, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO p. (09) 191 57 118 elina.sade@helsinki.fi ETM Paula Koivisto Valio Oy PL 30 (Meijeritie 4) 00039 VALIO p. 050 398 7041 paula.koivisto@gmail.com ETM Erkki Vasara MTT, Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 31600 JOKIOINEN p. 0400 699 209 erkki.vasara@mtt.fi MMM Tiina Luoma Inex Partners Oy Karantie 2, 02630 ESPOO p. 040 703 8848 tiina.luoma@sok.fi Elintarviketieteiden seuran toimihenkilöt TtM Anne-Mari Ottelin Stockmann Oyj PL 147 (Stockmannintie 1 H) 00381 HELSINKI p. 050 389 0121 annemari.ottelin@gmail.com HuK, tradenomi Anna Kojo assistentti, taloudenhoitaja PL 115, 000241 HELSINKI p. 050 337 1070 info@ets.fi PS. Jaostojen johtoryhmien yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.ets.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 5/2012 79