Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti Kehittyvä 2/11 kehittyvaelintarvike.fi Elintarvike Terveysväitteiden arviointityö loppusuoralla Kuka vastaa laadusta? Tuoretuotteelle oma merkki tai määrittely? Prosessit, laatu & ravitsemus n PÄÄKIRJOITUS 2/2011 Kyseenalaistuksista uuteen nousuun T erveys lautasella, väärennettyä ruokaa, kumous keittiössä, aitoa ruokaa… Lähes joka viikko on joko TV:ssä, lehdissä tai kirjoissa joku kohuotsikko ruuasta. Tehomaataloutta ja teollista ruokaa on piiskattu kuin vierasta sikaa. ”Hyvää kypsä kylmänäkin”, sanottiin kansan parissa aikanaan Hämeenlinnassa. Niinhän se on. Teollisuus osaa tehdä kypsää ruokaa niin, että sitä voi turvallisesti, ilman akuuttia ruokamyrkytystä, syödä vaikka lämmittämättä. Ja ruoka vielä maistuukin! Suomessa on vähän ruokamyrkytysepidemioita. Ja jos on, ne yleensä kulminoituvat enemmän ja vähemmän kypsentämättömään tai vähän kypsennettyyn ruokaan, kuten porkkanaraaste tai kylmäsavustettu kala. Mutta siitä huolimatta ruoka ja ruuan laatu ovat joutuneet monen toimittajan tehosyynin kohteeksi. TV-ohjelmat ja kirjat ovat ehkä vähän kärjistäneetkin asioita, mutta on todettava, ettei savua ilman tulta. Ehkä jossakin kohtaa homma on mennyt överiksi. Ongelmat eivät niinkään ole mikrobiologisella, vaan kemiallisella puolella. On liikaa ja liian montaa erilaista lisäainetta samassa tuotteessa, vääränlaisia rasvoja, sokeria rasvan tilalla, kemiallisia makeutusaineita… kyllähän näitä riittää. Myös monet tuotenimet ovat usein harhaanjohtavia. Lähiomaiseni sairastuttua muutama vuosi sitten vakaviin kansantauteihin, olen tarkkaillut entistä tarkemmin tuoteselosteita ja tuotenimiä. Toimittajien havainnot ovat valitettavan usein totta. Mutta se ilahduttaa, että Suomen kaupoista löytyy kyllä runsaasti ravitsemuksellisesti hyviä, vähän lisäaineita sisältäviä, maukkaita, hyvin säilyviä elintarvikkeita, kun vaan viitsii etsiä. Eli kyllä teollisuus osaa tehdä vaikka kuinka hyvää ilman poppaskonsteja. Eivätkä tuotteet, ei edes luomu, aina ole edes kalliimpia! Ja jos tuote maksaakin vähän enemmän, maukkaus korvaa menetetyn rahan. Kiinnitin huomiota jo tammikuussa Eviran pääjohtajan Jaana Husu-Kallion terveisiin Helsingin yliopiston lihateknologian opetuksen ja tutkimuksen 50-vuotisjuhlaseminaarissa. Hän vahvisti sanomansa maaliskuussa Eviran Tänään pöydällä -kolumnissaan ”Ruoanlaittoa vai lisäaineita”: Husu-Kallio on kuluttajana hyvin kriittinen lisäaineiden suhteen. Ruuanlaitosta pitävänä hän suosii raaka-aineista itse tehtyä ruokaa ja luomua aina, kun se sopii ruokasuunnitelmiin ja sitä on saatavilla. Jos Suomen ruokaturvallisuudesta vastaava ylin henkilö on tätä mieltä, niin sen pitäisi herätellä meitä itse kutakin. Ja monet ovat jo heränneetkin. Prosessit, laatu & ravitsemus on tämän lehden teema. Prosesseissa ja hyvissä raakaaineissa on monen tuotteen hyvän maun ja ravitsemuksellisuuden juju. Olen surrut lähes viimeiset kymmenen vuotta sitä, että Suomessa elintarvikealan prosessitutkimus kutistuu kutistumistaan. Mutta onneksi on vielä valoa jossakin päin. Tämän lehden pääjuttu on ETT Susanna Kariluodon artikkeli folaatin rikastamisesta bioprosessien keinoin. Kannattaa lukea! Teeman lisäksi lehdessä on muutakin mukavaa asiaa, mm. kognitiivisesta ergonomiasta ja elintarvikeviennistä. Raija Ahvenainen-Rantala päätoimittaja, TkT PS1. Lisäaineet ovat maineettaan parempia. Siitä lisää kolmosnumerossa 27.5. PS2. Nähdään Elintarvikepäivässä 3.5. Helsingin Messukeskuksessa! Kuva: Tauno RanTala www.kehittyvaelintarvike.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I I Kehittyvä Elintarvike 2/2011 3 Sisältö 2 • 2011 15.4.2011 Pääkirjoitus: Kyseenalaistuksista uuteen nousuun, Raija Ahvenainen-Rantala........................... 3 Kolumni: Laadusta puhutaan – hyvä että puhutaan, Mauri Yli-Kyyny .......................................... 6 Puheenvuoro: Ravitsemusasioihin kannattaa vaikuttaa rohkeasti Euroopan Unionissa, Sirpa Sarlio-Lähteenkorva ................................................................................................................. 8 Puheenvuoro: Käsite ”monityydyttymättömät rasvahapot” on johtanut harhaan, Kari Salminen....................................................................................................................................10 Maailma mausteilla: Elintarvikkeiden vienti vetää, kun sen osaa, Ari Virtanen.......................12 n Ajankohtaista Terveyden ja hyvinvoinnin SHOK etsii ”mielen ja kehon eliksiirejä”, Katja Hatakka .........................14 Terveysväitteiden arviointityö loppusuoralla, Marina Heinonen.......................................................15 Pakkauksen osuus elintarvikkeiden ympäristövaikutuksista on vähäinen, Frans Silvenius, Juha-Matti Katajajuuri, Heta-Kaisa Koivupuro, Kaisa Grönman & Risto Soukka .......................................................................................................16 Kestääkö päämme ja muistimme työelämän nykymenoa? Virpi Kalakoski .....................................18 Mentor-klubi etsii uusia mentoreita, Mona Turpeinen ..................................................................... 20 Työnantajat arvostavat vuorovaikutus- ja viestintätaitoja .................................................................21 Viisi Vuoden Tähtituote 2011 -finalistia yleisöäänestyksessä, Sirpa Rinne ...................................... 22 s.12 Elintarvikevienti vetää Kysytyimmät tuotteet ovat palvelukokonaisuuksia, joihin sisältyy joukko tuotteita, kirjoittaa Ari Virtanen Maailma mausteilla -palstalla. Kuva: KaRi KaRppanen s.28 n Teema: Prosessit, laatu & ravitsemus Folaatin rikastaminen bioprosessien keinoin tuo monia mahdollisuuksia, Susanna Kariluoto ....... 24 Ravintotaitajia K-kauppoihin ............................................................................................................ 27 Apetit siirtyy IPM-viljelyyn ................................................................................................................ 27 Kymijoen Ravintopalvelut Oy ottaa käyttöön tuotannonohjausjärjestelmän, Pirjo Huhtakangas ... 28 Säästä ja tehosta mallintamalla, Janiika Vilkuna .............................................................................30 Ravitsemussuositusten noudattaminen parantaisi kansanterveyttä, Raija Tahvonen ..................... 32 Hunaja on EU-valvottu luonnontuote ...............................................................................................33 Ravitsemussuositusten ja arkielämän ero räikeä USA:ssa, Jari Toivo .............................................. 34 Voiko terveellinen ruokavalio olla kestävän kehityksen mukainen? Raija Tahvonen ....................... 36 Tuoretuotteelle oma merkki tai määrittely? Pirjo Huhtakangas ....................................................... 37 Krunexin uusi suurkeittiö mahdollistaa tuotannon kolminkertaistamisen, Pirjo Huhtakangas ....... 38 n Talous & markkina Elintarvikeala on monien mahdollisuuksien edessä, Leena Hyrylä ................................................. 40 Panda tehostaa toimintaansa kuormalavojen ulkoistamisella, Mikael Mäki ................................... 42 Pakkaustutkimuspäivä verkottaa pakkausalan toimijat ................................................................... 43 Hankinnat haukkaavat jopa 70–80 prosenttia tuotteiden kokonaiskustannuksista, Pirjo Huhtakangas ........................................................................................................................... 44 Vapaakauppasopimukset auttavat elintarvikeviejiä, Ari Virtanen.................................................... 45 Kymijoen Ravinto palveluille tuotannon ohjausjärjestelmä Kymijoen Ravintopalvelut Oy ottaa elokuussa käyttöön tuotannonohjausjärjestelmän. n Tapahtumia Elintarvikkeita metsästä, Juhani Sibakov ......................................................................................... 46 n Ravitsemus & terveys s.38 Luomutuotteita uusissa tiloissa Krunex Oy:n valmisruokatuotanto siirtyi Helsingistä Juvalle viime syksynä. Uuden suurkeittiön myötä mahdollistui mm. luomutuotteiden valmistaminen. Kuva: KRunexin Kuva-aRKiSTo Lasten välipalat suurennuslasin alla, Kaisu Meronen ...................................................................... 48 n Tiede & Tutkimus Tuontipatongit voivat olla suolaisia – täysjyväisyys ja rapeus tärkeitä kuluttajille, Hanna-Kaisa Mäkelä & Anna Peltoniemi ........................................................................................ 50 Kasvistanoliesteri kasvisteroliesteriä tehokkaampaa .......................................................................51 Väitöksiä, Raija Ahvenainen-Rantala ............................................................................................... 52 n Palstat Tapahtumakalenteri .......................................................................................................................... 47 Kirja-arvostelu: Aitoa ruokaa? Marina Heinonen ............................................................................. 54 Tunnustuksia .................................................................................................................................... 55 Nimityksiä ......................................................................................................................................... 56 Hankintaopas.................................................................................................................................... 57 Haarukassa ........................................................................................................................................61 n ETSsivut Jäsenesittely: Janne Sallinen yhdistää työssään teknologiaa ravitsemuksen tutkimiseen, Anna Kojo ......................................................................................................................................... 62 ETS-palsta, Anna Kojo ...................................................................................................................... 62 s.24 Kuva: Tuula KoivumäKi Folaatin rikastaminen bioprosessien keinoin tuo monia mahdollisuuksia Mikrobeille ja kasveille luontaista folaattisynteesiä fermentaatiossa ja idätyksessä voidaan hyödyntää uudenlaisten elintarvikkeiden kehittämisessä ja elintarvikkeiden ravitsemuksellisen laadun parantamisessa, kirjoittaa yliopistonlehtori, ETT Susanna Kariluoto. Vuoden 2011 teemat & erikoisteemat Nro IlmestyyTeema 1/2011 25.2. 2/2011 15.4. 3/2011 27.5. 4/2011 22.9. 5/2011 18.10. 6/2011 9.12. Analytiikka, laboratoriot ja valvonta & meijeriteollisuus Prosessit, laatu ja ravitsemus Hygienia, turvallisuus ja vastuullisuus & lihateollisuus Pakkaukset ja logistiikka Vesi, valmistus- ja lisäaineet & leivontatekniikka Markkinointi ja kansainvälinen kauppa n Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisältö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita. Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija. n Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elintarviketieteiden Seura r.y. (ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teollisuuden välillä ja kattaa elintarvikekemian, -teknologian ja -ekonomian sekä ravitsemuksen ja biotekniikan alueet. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2011 5 kolumni Laadusta puhutaan – hyvä että puhutaan Aukaisin tuotemerkki-tomaattisosepurkin tuotemerkki-avaajalla. Avaamisen yhteydessä valkeni substanssilaatukäsite todellisena kuluttajakokemuksena. Purkin ohennetut peltiosat taipuivat avausvaiheessa, avaustyökalu takerteli ja painoi loppuvaiheessa kannen pureeseen. Tarvittiin lisätyökaluja kannen ”etsintään” ja nostamiseen. Myönteinen osittaislaatukokemus oli, että sain lusikoitua pureen jatkokäyttöön uudella työkalulla. Minulta ei kysytty laatupisteitä kokonaisuudesta, onneksi ei kysytty. Jatkossa hankin avaajan, joka soveltuu entisestään haasteellisempien säilykepurkkien avaamiseen ja kokeilen joitakin muita pureevalmisteita tai sitten lopetan pureen käytön kokonaan. Näin voisi joku muukin kuluttaja reagoida. Pitääkö meidän kuluttajien joustaa tuotelaadun muutoksiin, joista jää kielteinen jälkimaku? Tiedämmekö enää, millaista on hyvä laatu – elintarvikkeissakin? Elintarviketeknologeille ja tuotekehittäjille tuttu kysymys: ”Voisiko raaka-ainekustannuksia saada alemmaksi?”. Kyllähän niitä saadaan, mutta kuka kantaa vastuun laadusta ja miten muutos vaikuttaa tuotteeseen? Mitä laatuominaisuuksia kuluttaja arvostaa kovenevassa kilpailutilanteessa? Riittääkö kuluttajalle pelkästään alhainen hinta? Tuotelaadun ohessa panostetaan trendikkäästi toiminnan laatuun, mielikuvalaatuun, tuotemerkkeihin ja kokonaislaadun varmistamiseen. Halutaan olla kestävän kehityksen edistäjiä. Kaikki ovat hyviä asioita, jos jokin niistä ei kärsi toisten kustannuksella. On rohkeaa kuvitella, että kuluttaja valittaa silloin, kun laatu ei miellytä. Osa valittaa, suuri osa jättää ostamatta jatkossa tai vaihtaa merkkiä. Tuotteen koostumukseen tehtävien laatumuutosten yhteydessä sekä tuoteviestinnässä pitäisi aina olla sisäinen kriittinen laatuarvokeskustelu – käydäänkö sitä? Elintarvikkeen aistinvaraiseen laatuun ja valmistuskustannuksiin keskeisesti vaikuttaa 6 prosessoinnin hallinta ja myös siihen panostaminen. Jokainen yritys tietää itse parhaiten ja toivottavasti arvioi, mihin elintarvikeosaajien työpanos ohjautuu ja kuinka osaamista ylläpidetään. Olisi hienoa, jos yritykset kävisivät arvokeskustelua myös tästä, mikä on tärkeää tuotteiden valmistuksessa tulevaisuusnäkökulmasta. Jos elintarviketeknologinen osaaminen keskinkertaistuu ja siihen panostamista ei koeta kiinnostavana, niin jotain menetetään myös laaduntuottokyvyssä. Mistä syntyvät tulevaisuuden elintarvikeinnovaatiot? Vähän haikein tuntein seuraan suomalaisen elintarviketutkimuksen ja korkeakouluopetuksen nykytilaa ja kiinnostavuutta. Onko siiloja liikaa? Voisiko esimerkiksi kahden eri voimalähteen, elintarviketeknologien ja ravitsemustieteilijöiden, hybridiverkostoituminen antaa uutta virtaa? Molemmat hyötyisivät, tiiviimpi vuorovaikutus parantaisi mahdollisuuksia ratkaista ja ymmärtää elintarvikkeisiin liittyviä tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia siitäkin huolimatta, että eliömaailmassa hybridejä ei pidetä kovin elinvoimaisina. Muutokseen pitää olla halua ja molempien kokemaa hyötyä – uutta sellaista. Elintarvikkeilta odotetaan hyviä aistinvaraisia laatuominaisuuksia, tämä on sanomattakin selvää. Näiden arvioinneissa me olemme kaikki asiantuntijoita. Ravitsemuksellinen laatu on kuitenkin noussut puhutuimmaksi laatuasiaksi, se on yhdistetty entistä enemmän elintapasairauksien yhteyteen ja sairauksien riskien vähentämiseen. Sosiaalinen media on myös innolla ja analyyttisemmin mukana ravitsemuskeskustelussa. Elintarvikekehityksen näkökulmasta keskustelu yksittäisten raaka-aineiden, kuten sokerien ja rasvojen ravitsemuksellisista haitoista ja vaikutuksista elintoimintoihin, hämmentää teknologeja ja tuotekehittäjiä. Tuoteselosteesta ei voi lukea ravitsemuksellista vaikuttavuutta, vaikka mieli tekisi. Valmiin tuotteen ja dieetin koostumus, eri ra- Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi vintoaineiden keskinäiset vuorovaikutukset, ravinnon monipuolisuus, ruokailutavat ja annoskoko suhteessa henkilökohtaiseen tarpeeseen ovat ratkaisevampia kuin yksittäisten raaka-aineiden merkitys. Näistä puhutaan aivan liian vähän. Julkinen, todellisia syy-yhteyksiä säästelevä elintarvikekeskustelu voi ohjata tuotteiden kehittämistä ravitsemuksellisesti haasteellisempaan suuntaan. Kun elintarvikkeen koostumusta muutetaan, on tärkeää ja vastuullista aina arvioida, miten kokonaisuus muuttuu: paranevatko vai heikkenevätkö ravitsemukselliset ominaisuudet, köyhtyykö ravintoainesisältö, tai voisiko se jopa monipuolistua. Näistä asioista toivoisi asiallisempaa pohdintaa ja tosiasioihin perustuvaa esille tuomista kaikilta asiantuntijatahoilta, erityisesti silloin, kun pyritään vaikuttamaan edullisesti tuleviin kansanterveyssuosituksiin tai verotuksellisesti halutaan edistää terveellisempää syömistä. Aistinvaraisten laatuominaisuuksien heikkenemiseen johtavat suositukset ja ratkaisut ovat riskejä pitkällä aikavälillä. Ravitsemuksellisen laadun kehittämisen haasteena saattaa olla tiukentuva lainsäädäntö, jos se rajoittaa vastuullista kuluttajaviestintää tuotteista tai niihin tehdyistä ravitsemuksellisesti edullisista muutoksista. Laatutekijöiden ylläpito ja kehittyminen edellyttävät nykyistä avoimempaa, tosiasioihin keskittyvää vuorovaikutteista keskustelua sekä yrityksissä että kuluttajatahoilla. π Mauri Yli-Kyyny tutkimusprojektien projektipäällikkö Fazer-konserni Kuva: SaTu RäSänen Kehittyvä Elintarvike 22. vuosikerta ISSN 0787-8273 Aikakauslehtien liiton jäsenlehti JULKAISIJA Elintarviketieteiden Seura r.y. TOIMITUS PL 115, 00241 Helsinki p./f. (09) 547 47 00 toimitus@kehittyvaelintarvike.fi www.kehittyvaelintarvike.fi PÄÄTOIMITTAJA Raija Ahvenainen-Rantala raija.ahvenainen@kehittyvaelintarvike.fi p. 040 840 8480 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Pirjo Huhtakangas toimitus@kehittyvaelintarvike.fi p. 040 822 1370 AVUSTAJAT Anne Haikonen Anna Hillgrén Heikki Manner Kaisu Meronen Irma Ryynänen Mari Sandell Jari Toivo Virpi Varjonen/Tanska Ari Virtanen/Etelä-Korea TOIMITUSKUNTA 2/2011 Marina Heinonen Hanna Ikonen Maija Kemppainen Raija Tahvonen Jari Toivo Mauri Yli-Kyyny Erkki Vasara Raija Ahvenainen-Rantala Pirjo Huhtakangas NEUVOTTELUKUNTA Juha Ahvenainen Sampsa Haarasilta Matti Kalervo Eeva-Liisa Lehto Merja Leino Jussi Loponen Heikki Manner Maija Peltola Liisa Rosi Janne Sallinen Tarja Suomalainen Päivi Tähtinen ILMOITUSMYYNTI Infoteam Oy p. (09) 441 133 f. (09) 447 427 infoteam@infoteam.fi ULKOASU JA PAINO Vammalan Kirjapaino Oy Jyri Leskinen TILAUSHINTA Kestotilaus 55€ määräaikaistilaus 60€ oppilaitokset 45€/vuosikerta 6 numeroa vuodessa irtonumero 9€/kpl + postituskulut KANSIKUVA Kotimaiset Kasvikset ry/Tommy Selin LEHdEN TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET SEKÄ ETS R.Y:N JÄSENASIAT Elintarviketieteiden Seura ry. Anna Kojo sihteeri-taloudenhoitaja PL 115, 00241 HELSINKI p. 050 337 1070 f. (09) 547 4700 sihteeri@ets.fi www.ets.fi n p u H e e n v u o R o EU:n keskeisenä tavoitteena on ollut edistää tavaroiden, palvelujen, ihmisten ja pääoman liikkuvuutta sisämarkkinoilla. Vuonna 2009 voimaan astuneen Lissabonin sopimuksen myötä selvennettiin tavoitteita, joita unioni edistää kaikessa toiminnassaan. Sopimus lisää jäsenmaiden mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä terveydenhuollossa ja edistää kansanterveyttä. Esimerkiksi liikunnan edistämisen merkitys on kasvanut, käytössä on uusia välineitä rajat ylittävien terveysuhkien torjuntaan sekä seurantaan, ja päätöksenteon avoimuus on kasvanut. EU:n terveyspolitiikkaa ohjaa pitkälti vuonna 2007 annettu EU:n terveysstrategia vuosille 2008–2013. Strategiassa pyritään vaikuttamaan terveyden taustatekijöihin kuten ravitsemukseen, liikuntaan, tupakkaan ja alkoholiin, mutta myös laajemmin ympäristö- ja sosioekonomisiin tekijöihin. EU:ssa ravitsemukseen vaikuttavia toimia tehdään monissa toimielimissä ja useilla eri hallinnonaloilla. Pääosa elintarvikelainsäädännöstä on EU-säädöksiä ja ravitsemukseen pyritään vaikuttamaan myös erilaisilla strategioilla, päätöslauselmilla ja tukijärjestelmillä. Valkoinen kirja suuntaa toimintaa Ravitsemuspolitiikan kannalta EU:n keskeinen asiakirja on komission 30.5.2007 antama Valkoinen kirja Ravitsemukseen, ylipainoon ja lihavuuteen liittyvä terveysstrategia. Asiakirjaa käsiteltiin sen antamisen jälkeen jäsenmaiden kansallisissa elimissä sekä työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttajaasioita käsittelevässä neuvostossa ja Euroopan parlamentissa. Strategian tavoitteita tuettiin ja ravitsemusasioita käsittelevän korkean tason työryhmään nimitettiin edustajat kaikkien jäsenmaiden hallituksista. Tavoitteena on varmistaa, että ravitsemukseen liittyvä yhteistyö eri jäsenmaiden välillä tiivistyy ja hyvien toimintatapojen vaihto pa- Kuva: niilo läHTeenKoRva Ravitsemusasioihin kannattaa vaikuttaa rohkeasti Euroopan Unionissa ranee. Jo aikaisemmin komissio oli perustanut avoimen yhteistyöelimen eri toimijoille ja intressiryhmille (teollisuus, kauppa, järjestöt yms.) terveellisen ravitsemuksen ja liikunnan edistämiseksi Lainsäädäntöä ja vapaaehtoisia toimia Valkoisen kirjan tavoitteena on löytää yhtenäisiä lähestymistapoja, joilla vähentää epäterveellisiin ruokatottumuksiin liittyviä ongelmia. Strategiassa korostetaan yhteistyökumppanuutta, kuluttajien valistamista, terveellisten vaihtoehtojen saatavuuden parantamista sekä tieteellisen näytön ja seurannan tärkeyttä. Mukana on myös konkreettisia ehdotuksia, joita komissio on vienyt eteenpäin (kts oheinen lista). Uutena asiana työn alla on strategia elintarvikkeiden koostumuksen ja käytön ohjaamiseksi terveyttä edistävään suuntaan (ns. reformulaatio). Tarkoitus on vaikuttaa terveyden kannalta keskeisiin ravintoaineisiin kuten energiasisältöön, rasvan laatuun ja sokerin määrään sekä elintarvikkeiden pakkauskokoihin ja käyttöfrekvenssiin. Periaatteista on korkean tason ryhmässä yhteisiä näkemyksiä, mutta monet yksityiskohdat vaativat vielä työstämistä. Miten edistää ravitsemusasioita EU:ssa? Päätöksentekojärjestelmät ovat EU:ssa vaikeasti hahmotettavia, ja asiat usein etenevät hitaasti. Terveellisen ravitsemuksen edistäminen on monissa maissa ollut perinteisesti vieras asia, hallintojärjestelmät kankeita ja monesti myös osaaminen on niukkaa. Tärkeää on tuntea prosessit, erilaiset toimintakulttuurit ja ihmiset sekä liittoutua samanmielisten jäsenmaiden kanssa. Suomalaisten osaamista arvostetaan, mutta siitä ei ole hyötyä, ellei osaamista ymmärrä jakaa. Yksin ei pärjää ku- kaan, eikä vaatimattomuus kaunista! Aloitteet ja ehdotukset tulevat tyypillisesti EU:n komissiosta. Meille tärkeisiin asioihin on viisasta pyrkiä vaikuttamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, kun ehdotuksia ollaan vasta työstämässä. On hyvin tavallista, että asioita valmisteleva komission virkamies ei ole kyseisen aiheen asiantuntija, jolloin ulkopuolisten mielipiteillä ja lobbailulla on merkitystä. Komissiossa harrastetaan myös tehtävien kierrätystä, jolloin vastuuvirkamiehet saattavat vaihtua usein. Kontaktiverkostoista kannattaa pitää huolta. Suomessa päätöksentekoon voi vaikuttaa monessa vaiheessa, ja meillä on useita mekanismeja EU-asioiden käsittelyyn. Elintarvikelainsäädäntö kuuluu maa- ja metsätalousministeriön vastuulle ja asioita käsitellään muun muassa elintarvikeneuvottelukunnassa ja sen alaryhmissä, jossa on laajalti edustettuna valvontaviranomaiset, elintarviketeollisuus, kauppa ja kuluttajajärjestöt. Terveysasiat ja terveyden edistäminen kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle, tutkimus ja koulutusasiat erityisesti opetus- ja kulttuuriministeriölle. EU-kantojen virkamiesvalmistelu tapahtuu sektorikohtaisissa EU-jaostoissa, joista yksi on erikoistunut terveysasioihin (EU33), toinen maatalous- ja elintarvikeasioihin (EU18) ja kolmas tutkimukseen ja teknologiaan (EU20). Poliittisen tason linjaukset tehdään EU-ministeriövaliokunnissa ja mahdollinen kantojen yhteen sovittelu EU-asioiden komiteassa. Myös eduskunta osallistuu EU-asioiden käsittelyyn. π Sirpa Sarlio-Lähteenkorva neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Esimerkkejä ravitsemusta parantavista ehdotuksista • Kuluttajainformaatioasetus sisältää pakolliset ravintoarvomerkinnät. Jäsenmaiden yhteinen kanta vahvistettiin maatalousneuvostossa 21.2.2011, ja asetus on menossa keväällä Euroopan parlamentin toiseen käsittelyyn. • Kouluhedelmäohjelma käynnistyi 2008. Ohjelmassa jaetaan noin 90 miljoonaa euroa vuosittain kasvisten, hedelmien ja marjojen jakamiseksi lapsille kouluissa. Lähes kaikki EU-maat osallistuvat ohjelmaan, mutta Suomi on jättäytynyt sen ulkopuolelle järjestelmän hallinnollisen taakan vuoksi. 8 Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi • Suolastrategia hyväksyttiin pitkän keskustelun jälkeen 2009. Komission tavoitteena on vähentää suolan saantia 16 % neljässä vuodessa. Lähes kaikki EU-maat ovat tehneet suunnitelmia suolan saannin vähentämiseksi, mutta toimien laajuus ja tavoitteet vaihtelevat suuresti. Suomessa painopiste on joukkoruokailun kehittämisessä, lainsäädännössä ja kuluttajainformaatiossa (ks. Kehittyvä Elintarvike 2/2009, s. 32–33). • Ravintoon ja lihavuuteen liittyviä seurantajärjestelmiä on kehitetty (EHIS, Eurostat), osin yhteistyössä WHO:n kanssa. : sta sto a s uo kö ess äällik m s i ikkö tp rjou myyn , ääll a p i t t 8 dä nu, 23 yn Pyy a Ruu 7 701 kö, my Irm h. 020 Pyyk 233 pu anna 7 701 Joh h 020 pu Elintarviketeollisuuden ammattimessut Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 26.–28.10.2011 Pöytä on katettu kontakteilla, myynnillä, verkostoitumisella, uusilla asiakkailla sekä alan tuoreimmilla tuotteilla ja palveluilla. Ole mukana! www.elintarviketeollisuus.fi Merkitse kalenteriisi! Elintarviketeollisuus 2011 -messut kerää taas lokakuussa 2011 yhteen kehittyvän elintarvikealan tärkeimmät toimijat. Messuosastoilla ja seminaareissa ovat esillä muun muassa vilja-, liha-, meijeri- ja juomateollisuuden uutuudet, laitteet, prosessit sekä raaka-aineet. Samaan aikaan: Puhtausalan kansainväliset ammattimessut TaME_elintarvike_kehelintarvike_175x257.indd 1 15.3.2011 10.17 n p u H e e n v u o R o Käsite ”monityydyttymättömät rasvahapot” on johtanut harhaan Kirjoitin taannoin tässä lehdessä otsikolla Nykykäsitys ravinnon rasvoista (Salminen 2010a). Viitaten viimeaikaisiin laajoihin metaanalyyseihin totesin, ettei tyydyttyneillä rasvahapoilla ole yhteyttä sydän- ja verisuonitautitapahtumiin. Kirjoitukseni lienee herättänyt joillakin tahoilla närää. Se ei kuitenkaan valitettavasti tuottanut yhtään pyytämääni vastinetta lehteen. Avarakatseisimmat asiantuntijat myöntävätkin nyt, ehkä tosin hieman vastahakoisesti, että tyydyttyneeseen rasvaan kohdistunut epäily on ollut perusteeton. Lievää vastahankaisuutta kuvaa toteamus: ”Pitkät seurantatutkimukset eivät ole selvästi osoittaneet tyydyttyneen rasvan (eläinrasvan) itsenäisesti lisäävän sydän- ja verisuonitautien vaaraa” (Fogelhom 2010). Sanavalinnat pitävät siis sisällään ajatuksen, että tyydyttynyt rasva lisäisi epäitsenäisesti ko. vaaraa. Mitä tämä tarkoittaa? Rasvahypoteesin jäännettä puolusteleva ajatuskulku perustuu siihen, että sinänsä viattoman tyydyttyneen rasvan korvaaminen monityydyttymättömällä rasvalla sitten ainakin edistäisi sydänterveyttä. Viimeaikaiset meta-analyysit (Mente ym. 2009, Skeaff ja Miller 2009) osoittavat, ettei monityydyttymättömälläkään rasvalla ole ”itsenäistä”, rasvahypoteesin väittämää sydän- ja verisuonitauteja ehkäisevää vaikutusta. Voisiko siis kahden sydänterveyden kannalta neutraalin rasvan määräsuhteita muuttamalla vaikuttaa sydänterveyteen? 1950-luvulla luotu ns. rasvahypoteesi: ”Tyydyttynyt rasva aiheuttaa sydän- ja verisuonisairauksia ja monityydyttymätön rasva ehkäisee niitä” 10 Uusvanha P/S-suhde puhuttaa Ajatus tyydyttyneen rasvan korvaamisesta monityydyttymättömällä rasvalla ei ole uusi. Se on esitetty jo 1900-luvun jälkipuoliskolla muodossa P/S-suhde. Siinä P kuvaa monityydyttymättömien rasvahappojen (P, PUFA) osuutta ja S tyydyttyneiden rasvahappojen (S, SAFA) osuutta ravinnossa. Olettamuksen mukaan mitä suurempi suhde on, sitä pienempi olisi sydän- ja verisuonisairauksien riski. Kävimme aiheesta laajan keskustelun 1980-luvun lopussa (Salminen 1988, Aro 1989, Keys ja Karvonen 1989, Salminen 1989, 1990). Lopulta olimme professori Antti Aron kanssa yhtä mieltä siitä, ettei karkeasta, epätieteellisestä P/S-suhteesta ole mittariksi. Aro (1989) kirjoitti: ”Olenkin Kari Salmisen kanssa samaa mieltä siitä, että on tullut aika luopua P/Ssuhteen käyttämisestä”. Kansanterveyslaitoksen silloinen pääjohtaja oli yhtynyt jo aikaisemmin näkemykseen (Huttunen 1988). Nyt Aro on taas palannut aiempaan P/Ssuhteen merkitystä korostavaan ajatusmalliin (Aro 2009). Kävimme asiasta tuloksettoman kirjeenvaihdon (Salminen 2010b, Aro 2010). Miksi P/S-suhde on noussut jälleen ajankohtaiseksi? P/S-suhteen merkityksestä sydänterveydelle on hiljattain ilmestynyt neljä meta-analyysiä. Niistä kaksi (Jacobsen ym. 2010, Mozaffarian ym. 2010) puoltavat suhteen merkitystä, toiset kaksi eivät merkitystä löydä (Mente ym. 2009, Skeaff ja Miller 2009). Miten on mahdollista, että näissä tutkimuksissa voidaan päätyä aivan erilaisiin päätelmiin? Monityydyttymättömät rasvahapot tulee eritellä Monityydyttymättömät rasvahapot käsitetään nykyisissä ravitsemussuosituksissa vain yhdeksi, yhdenmukaisesti fysiologiaamme vaikuttavaksi rasvahapporyhmäksi. Ryhmä kuitenkin muodostuu kahdesta alaryhmästä, omega-6 (n-6) ja omega-3 (n-3)sarjan rasvahapoista, lähinnä ihmiselle välttämättömistä linolihaposta ja alfa-linoleenihaposta. Tiedämme, että niiden keskinäinen saantisuhde ja kilpaileva aineenvaihdunta säätelevät ainakin tulehdusreaktioita ja verenpainetta. Ne puolestaan heijastuvat sydänterveyteen. Kirjoittaessani vuonna 1990 P/S-suhteen Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi heikkouksista kritisoin mm. näiden kahden monityydyttymättömän rasvahapporyhmän perusteetonta yhdistämistä yhdeksi yhtenäiseksi PUFA- ryhmäksi ja yhdeksi käsitteeksi (Salminen 1990). Tämä kritiikki on jatkuvasti voimistunut (esim. Lands 2008). Hiljattain julkaistu meta-analyysi selventää erinomaisesti n-6 spesifisen PUFAn ja toisaalta n-6/n-3-seosPUFAn erilaisia fysiologisia vaikutuksia (Ramsden ym. 2010, Calder 2010). Analyysissä on tarkasteltu tyydyttyneiden rasvahappojen ja trans-rasvahappojen korvaamista näillä kahdella toisistaan poikkeavalla PUFA-dieetillä ja verrattu niiden vaikutuksia päätetapahtumiin, infarkteihin ja sydän- ja verisuonitautikuolemiin. Analyysiin on otettu kahdeksan aihealueen kattavaa satunnaistettua ja kontrolloitua tulosaineistoa. Tulos on ajatuksia herättävä. Päätetapahtumien riski on merkitsevästi suurempi n-6 spesifisellä PUFA-dieetillä kuin n-6/n -3seosPUFA-dieetillä. Lainaan: ”Advice to specifically increase n-6 PUFA intake, based on mixed n-3/n-6 RCT data, is unlikely to provide the Kuva: valTTeRi KanTanen Tunnetko kilpailijoidesi menestysreseptin? Menestyksekkäät, kansainväliset elintarvikealan yritykset luottavat CSB-Systemiin. intended benefits, and may actually increase the risks of CHd and death”. Ravitsemussuosituksissa ei tulisikaan harhaanjohtavasti puhua yleisesti monityydyttymättömistä rasvahapoista, vaan eritellä selkeästi n-6 rasva (lähinnä linolihappo) ja n-3 rasva (lähinnä alfa-linoleenihappo) ja niiden suositussaanti. EPAn (eikosapentaeenihappo) ja dHA:n (dokosaheksaeenihappo) saanti n-3 -ryhmässä tulisi ottaa huomioon vielä erikseen. mme Tervetuloa osastolle llä ivi Elintarvikepä 3.5.2011 Helsingin ! messukeskuksessa Malliksi Ranskan nykyaikainen suositus Euroopan sydänterveyden johtavan maan, Ranskan, Elintarviketurvallisuusvirasto on julkistanut suosituksensa väestön optimaaliseksi rasvan saanniksi (AFFSA 2010). Suosituksessa on erittäin merkittävää, että se erittelee n-6- ja n-3 rasvahappojen saannin. Kaiken kaikkiaan se rajoittaa monityydyttymättömien rasvahappojen saantisuosituksen viiteen prosenttiin päivän kokonaisenergian saannista siten, että linolihapon osuus on neljä ja alfa-linoleenihapon osuus on yksi prosentti. Lisäksi suositellaan EPAa ja dHA:ta kumpaakin 250 mg/d. Samanaikaisesti tyydyttyneen rasvan saantisuositus on <12 % kokonaisenergian saannista. Meillä Suomessa monityydyttymättömien rasvahappojen saantisuositus on 10 % päivän kokonaisenergian saannista ja tyydyttyneiden niin ikään 10 %. Tästäkin poiketen puhutaan tyydyttyneiden rasvahappojen vähentämisestä ja edelleen vain yleisesti niiden korvaamisesta monityydyttymättömillä rasvahapoilla. Jos edellä esitetyt luvut heijastellaan P/S-suhteiksi huolimatta suhteen epäpätevyydestä, Ranskassa suositus olisi noin 0.4–0.5, kun meillä se on 1.0. Tällä hetkellä suhde Suomessa on noin 0.4–0.5 (Aro 2010). Kaipaan tutkimusnäyttöä siitä, että nykyisen P/S-suhteen kaksinkertaistaminen 1.0:an parantaisi suomalaisten sydänterveyttä mitenkään. Jacobsenin ym. ja Mozaffarianin ym. meta-analyysit eivät anna vakuuttavaa näyttöä. Ensinnäkin ne ovat täydellisessä ristiriidassa Menten ym. ja Skeaff ja Millerin vähintään yhtä pätevien meta-analyysien kanssa. Toiseksi ne eivät erittele n-6 spesifisiä ja n-6/n-3 seosPUFA-dieettejä. Tämän Mozaffarian ym. toki myöntävätkin julkaisussaan. Jacobsen ym. eivät edes kommentoi tätä olennaista näkökohtaa. Kolmanneksi, he eivät suinkaan tarkastele vaikutusta, mikä saavutettaisiin, jos suomalaisessa nykytilanteessa tyydyttynyttä rasvaa edelleen korvattaisiin paljolti hormonien lailla vaikuttavilla monityydyttymättömillä rasvahapoilla. Se olisi hyppy pimeään tuntemattomaan ilman tieteellistä näyttöä haitoista tai hyödyistä. π Kari Salminen professori Viitteet saatavissa toimituksesta. IT-ratkaisu koko yritystä varten CSB-System International Mannerheimintie 12B, 5. krs., 00100 Helsinki Puh. (09) 2516 6317, Faksi (09) 2516 6100 info@csb-system.com, www.csb-system.com CSB_Advert_KE_02_2011.indd 3 15.03.2011 09:27:46 Erikoistu tuotekehitysprosessin hallintaan Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto Valmistava koulutus alkaa Hämeenlinnassa 14.9.2011. Koulutus soveltuu erityisesti elintarviketeollisuuden, meijerialan, juustoloiden sekä lähiruoan ja luomutuotannon parissa työskenteleville. Hakeutuminen 10.6.2011 mennessä. Lisätietoja www.hamk.fi/taydennyskoulutus/eat n m a a i l m a m a u S T e i l l a Elintarvikevienti vetää, kun sen osaa Elintarvikkeiden kokonaisvientiä voidaan kasvattaa löytämällä uusia kohdemaita. Elintarvikkeet matkustavat ympäri maailman. Tuskin mitään muita tuotteita laivataan tai kärrätään sellaisella vimmalla toiselle puolelle maapalloa. Jotta elintarvikkeen voisi myydä kaukaisessa maassa, sen on säilyttävä laadultaan hyvänä, hinnan pitää olla kilpailukykyinen ja tietenkin tuotteistamisen on oltava kunnossa. Jotkut yritykset vievät kummallisia tuotteita kummallisiin paikkoihin. Eräät osaavat myydä jäätä eskimoille, kahvia kolumbialaisille ja olutta saksalaisille. Kysytyimmät tuotteet ovat itse asiassa ratkaisuja. Suomenkin kilpailukyky paranee huomattavasti, kun viemme palvelukokonaisuuksia, joihin sisältyy joukko tuotteita. Juustoa ja kalaa entistä useampiin maihin Suomessa tehdään kokomaidosta juustoa, jota voi ostaa amerikkalaisesta deli-tiskistä. Tuote on hyvälaatuinen, ja vuonna 2008 sitä vietiin maailmalle 165 miljoonan USd arvosta (n. 49 milj. kg). FAOn tilastojen mukaan Suomen kokoiset maat – Itävalta, Norja, Uusi-Seelanti ja Tanska – vievät kaikki juustoa laajasti eri puolille maailmaa. Tanska on Euroopan ja koko maailman viidenneksi suurin juuston viejä (1,5 mrd USd 2008), Uusi-Seelanti kuudenneksi suurin (976 milj. USd) ja Itävalta 14. suurin (430 milj. USd). Kokomaitojuusto oli Norjan kalan jälkeen suurin yksittäinen vientielintarvike 93 miljoonan USd arvollaan. Yhdysvalloissa syödään paljon juustoa niin hampurilaisen päällä kuin pizzassakin. Juuston kilohinta vaihtelee paljon. UusiSeelanti on määrällisesti suurin juuston viejä Yhdysvaltoihin, mutta rahan arvolla mitattuna Italia on selkeästi suurin ja Ranska toiseksi suurin. Tanska on neljänneksi ja Suomi seitsemänneksi suurin juustotoimittaja. Tanskalainen Arla vie juustoja kaikkialle maailmaan, yli 20 maahan yli 1000 tonnia/ vuosi. Suomesta viedään juustoa yli 1000 tonnia vuosittain Yhdysvaltoihin, Venäjälle, Belgiaan, Kreikkaan, Ruotsiin ja Ranskaan. Arla vie pieniäkin määriä juustoja moniin eksoottiselta kuulostaviin Aasian, Afrikan ja Amerikan maihin. Suomalaisyritykset vievät elintarvikkeita, kuten monia muitakin teollisuustuotteita, selkeästi harvempiin maihin verrat- Kaupankäyntiä vietnamilaisen kadun reunalla. Kuva: aRi viRTanen 12 Kehittyvä Elintarvike 2/2011 Kehittyvä Elintarvike 2/2011 II www.kehittyvaelintarvike.fi tuna kilpailijoihinsa. Yksi mahdollisuus kasvattaa tuotteiden kokonaisvientiä olisi lisätä kohdemaita. Ennakkoluulot pois kutistuvassa maailmassa Arlan juustovientistrategia poikkeaa paljon suomalaisesta harvan vientimaan strategiasta. Nykyajan ”kutistuvassa” globalisaation maailmassa Tanskan malli ei kuitenkaan ole poikkeuksellinen. Norjalaista pakastettua silliä viedään paljon Nigeriaan, joka on kolmanneksi suurin norjalaisen kalan ostaja. Norjalaisesta kalasta 95 % menee vientiin, ja yli 4 miljardin euron rahallisella arvolla Norja on Kiinan jälkeen toiseksi suurin kalan viejä maailmassa. Norjalaista lohta löytyy noin 150 maan kalatiskeiltä. Suomi ei ole sen kauempana Abujan, Nigerian pääkaupungin kalatorilta kuin Norjakaan. Uusi-Seelanti on hyvä esimerkki maasta, joka tekee ennakkoluulottomasti markkinointia kaikkialla maailmassa. Etäisyys muusta maailmasta on otettu melkeinpä myyntivaltiksi: puhdas ja eristetty maa kaukana suurkaupungeista. Tosin hiilijalanjälki kasvaa suureksi juuri pitkien kuljetusmatkojen takia. UusiSeelanti on kasvanut nopeasti viinimaaksi, valitsihan Helsingin Sanomat vuoden 2011 alussa ensin vuoden viiniksi uusiseelantilaisen viinin Sauvignon Blanc ja kuukautta myöhemmin Pinot Noir sai ensimmäisenä viisi tähteä. Myyntistrategia on todella koetuksella, kun ryhdytään kauppaamaan tuotetta, jota kaikki muutkin voivat myydä eteenpäin, kuten vaikkapa kahvia. Kahvipavut ostetaan kaukaa päiväntasaajan maista ja paahdetaan, tuotteistetaan ja myydään eteenpäin. Yksikään kahvipapujen tuottajamaa ei ole merkittävä paahdetun kahvin viejä, vaan kahvia vievät eurooppalaiset yritykset. Esimerkiksi Ruotsi on Kanadan jälkeen toiseksi suurin paahdetun kahvin viejä Yhdysvaltoihin. Suomalaisen kahvin selvästi tärkein vientimaa on Eesti, Tanskan puolestaan Latvia. Itävalta vie valtavia määriä paahdettua kahvia Tulevaisuus on valintoja.  Kilpailuetua vastuullisuudesta Tanskan juustovienti suuntautuu Eurooppaan, mutta myös USA ja Japani ovat kymmenen suurimman markkinan joukossa. Uusi-Seelanti vie juustoa kaikkiin maanosiin. Uuden-Seelannin juustovienti pelkästään Japaniin on arvoltaan yli 200 miljoonaa dollaria. Suomen vienti on suurinta Venäjälle ja USA:han.  Luomukaura goes global  Etumatkaa ennakoinnilla läHde Fao. ©aRi viRTanen naapurimaihinsa Saksaan, Unkariin ja Tšekkeihin mm. Jacobsja Eduscho -merkeillä. Vuonna 2007 Suomi vei paahdettua kahvia 7 674 tonnia ja Itävalta 44 576 tonnia. Suomalainen Paulig turvasi Eestin markkinat jo varhaisessa vaiheessa kaupankäynnin vapautuessa. Pauligin kahvi on edullista. Monissa maissa puolen kilon paketista joutuu maksamaan 7–15 euroa. Pauligin kahville markkinoita löytyisi varmasti monista kehittyvistä maista, joissa saattaa jo olla tuhansia kahviloita, mutta kahvin myynti kotikeittäjille on vielä olematonta. Esimerkiksi 100 miljoonan asukkaan Vietnamissa on kaksi hampurilaisketjua, korealainen Lotteria ja filippiiniläinen Jollibee, mutta ei Mc donaldsia. Vietnamissa ei ole Starbucksia, mutta siellä on Gloria Jean’s Coffee. Aasiassa on vielä paljon mahdollisuuksia suomalaisille kahviloille ja pikaruokaloille. Tuotemerkkien tunnetuksi tekeminen A ja O Tuotemerkki on onnistunut, kun tuote on suorastaan käsite markkinoilla. Jättimainosbudjeteilla varustetut yritykset Nestlé ja Unilever ovat hyviä juuri tuotteiden brändäämisessä. Suomalaisilla elintarvikeyrityksillä on vahvoja tuotemerkkejä Suomessa, mutta ei varaa rakentaa niitä vientimarkkinoilla. Ehkä mallia voitaisiin ottaa muilta aloilta, esimerkiksi suomalaiset ”coolit” Angry Birds - tai Max Payne -pelit tunnetaan jo ympäri maailmaa ilman mittavia mainoskamppanjoita. Peliteollisuudessa käytetään uusia myyntikanavia. Suomalainen mustikka tai muut marjat voisivat nekin olla hyvin markkinoituina ”cool” -tuotteita samaan tapaan kuin aluksi hammaslääkäriasemien kautta myyty xylitol oli Japanissa kymmenen vuotta sitten. Elintarvikkeita myydäänkin maailmalla yhä useammin TV-kanavien, internetin, sosiaalisen median ja suoramyynnin kautta. Esimerkiksi suomalaiselle Benecol-tuotemerkille terveyskerhot eri maissa ovat merkittävä markkinointikanava. Todellinen menestystarina syntyy siitä, kun onnistumme yhdistämään elintarvikepalvelut tuotteisiin ja tarjoamaan ulkomaalaiselle kuluttajalle ratkaisuja. Esimerkkejä löytyy läheltä. IKEA on todella suosittu verrattuna muihin huonekaluhalleihin niin Kiinassa, Japanissa kuin USA:ssa. π Ari Virtanen Finpron vientikeskuksen päällikkö Etelä-Korea Ota tueksesi Elintarvikekehityksen klusterin koko osaajatiimi! www.agropolis.fi fff.utu.fi www.kuopioinnovation.fi www.viikkifoodcentre.fi www.foodwest.fi ELINTARVIKEKEHITYKSEN KLUSTERIOHJELMA www.elintarvikekehitys.fi n a J a n K o H T a i S T a Painopisteenä ylipaino ja aivojen hyvinvointi Mielen ja kehon eliksiirit tutkimusohjelmaa luotsaa FT Katja Hatakka Valio Oy:stä. Kuva: miKKo KäKelä Mielen ja kehon eliksiirit -ohjelman keskeisiä painopistealueita ovat ylipainon parempi hallinta, aivojen terveyden edistäminen sekä kuluttajan terveyskäyttäytymisen syvällinen ymmärtäminen. Ylipaino ja sen aiheuttamat liitännäissairaudet sekä aivojen rasitustilat muodostavat merkittävän terveyshaasteen nyky-yhteiskunnassa ja heikentävät työikäisen väestön hyvinvointia. Ohjelmassa tutkitaan muun muassa, miten ravinnolla ja liikunnalla voidaan edistää painon- ja stressinhallintaa ja mikä merkitys stressillä on ylipainon kehittymisessä. Tavoitteena on myös syventää ymmärrystä terveyskäyttäytymistä ja -valintoja ohjaavista tekijöistä. Ymmärtämällä näitä tekijöitä paremmin, voidaan kehittää hyvinvointia edistäviä ratkaisuja, jotka teknologian ehtojen sijaan huomioivat todelliset arkielämän tarpeet. Aivotutkimuksessa puolestaan keskitytään tutkimaan eriasteisia aivojen rasitustiloja ja löytämään keinoja aivosairauksien varhaiseen tunnistamiseen. Ohjelmassa syntynyttä tietoa ja osaamista hyödynnetään muun muassa terveysvaikutteisten elintarvikkeiden, hyvinvointituotteiden ja -palvelujen sekä lääketieteellisen teknologian kehittämisessä. Uusia innovaatioita tieteenalojen rajapinnassa Terveyden ja hyvinvoinnin SHOK etsii ”mielen ja kehon eliksiirejä” Terveyden ja hyvinvoinnin SHOK, Salwe Oy, on käynnistänyt toisen tutkimusohjelman vuoden 2011 alussa. Ohjelmassa tähdätään uusien tuotteiden, palvelujen ja toimintatapojen kehittämiseen työikäisen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi. Suomalainen terveys- ja hyvinvointiala sai oman strategisen huippuosaamisen keskittymän (SHOK) vuonna 2009, kun keskittymän toimintaa ohjaava osakeyhtiö SalWe Oy perustettiin. SalWe on huippuosaamisen keskittymä, jossa suomalaiset edelläkävijäyritykset rakentavat yhteistä osaamista ja kansainvälistä liiketoimintaa yhdessä tutkimustahojen kanssa. Yhteistyön tuloksena syntyneillä tuotteilla, palveluilla ja toimintatavoilla 14 tavoitellaan yksilön toimintakyvyn ylläpitämistä ja parantamista. SHOK-tutkimus onkin uudenlaista yhteistyötä yritysten ja tutkijoiden välillä. SalWen ensimmäinen tutkimusohjelma Älykäs monitorointi käynnistyi vuonna 2010. Toiselle tutkimusohjelmalle Mielen ja kehon eliksiirit myönnettiin merkittävä julkinen Tekes-rahoitus vuoden 2010 lopulla, ja 3,5-vuotinen ohjelma käynnistyi vuoden 2011 alussa. Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi Eliksiirit-ohjelmassa on mukana toimijoita elintarviketeollisuudesta, lääketeollisuudesta, hyvinvointiteknologian ja lääketieteellisen teknologian sekä hyvinvoinnin palveluliiketoiminnan alueilta. Tutkimusorganisaatiot edustavat puolestaan suomalaista huippututkimusta yhdeksästä yliopistosta ja tutkimuslaitoksesta. Ohjelman uutuusarvo syntyy monitieteellisestä ja poikkitoimialaisesta yhteistyöstä, mikä tuo kokonaisvaltaisen lähestymistavan terveyden ja hyvinvoinnin tarkasteluun. Ohjelmassa yhdistyvätkin ainutlaatuisella tavalla ravitsemus-, liikunta-, biolääke-, neuro- ja käyttäytymistieteiden sekä informaatioteknologian, lääketieteellisen teknologian ja kuluttajatutkimuksen osaaminen. Tämä mahdollistaa uusien innovaatioiden syntymisen. π Katja Hatakka kehityspäällikkö, FT, Valio Oy ohjelmajohtaja, SalWe Oy katja.hatakka(at)valio.fi lisätietoja: www.tekes.fi www.salwe.org Terveysväitteiden arviointityö loppusuoralla EFSA saa kesäkuussa 2011 päätökseen mittavan yleiseen tieteelliseen tietoon perustuvien terveysväitteiden arviointia koskevan työnsä. Vuonna 2012 elintarvikkeista voi esittää vain tieteellisesti hyväksyttyjä terveysväitteitä. Poikkeuksen muodostavat eräät ravintolisinä markkinoitavat kasviperäiset tuotteet, joiden osalta ei ole tehty päätöstä terveysväitteiden käytön rajaamisesta. Terveysväitteen on oltava tosi Elintarvikkeita on totuttu markkinoimaan erilaisin argumentein ja mielikuvin. Mainosten ylisanat ovat monesti koetelleet kuluttajien uskoa, mutta toisaalta kuluttajien harhaanjohtaminen ei aikaisemminkaan ole ollut sallittua. Pelisäännöt ovat kuitenkin ratkaisevasti muuttuneet vuonna 2007 voimaan tul leen ravitsemus- ja terveysväiteasetuksen (EC1924/2006) myötä. Ensimmäistä kertaa Euroopassa elintarvikkeen ainesosan väitetty terveysvaikutus on osoitettava todeksi tieteen periaattein. Alkuperäisen suunnitelman mukaisesti terveysväitteiden arviointityön tuli koskea sekä varsinaisia elintarvikkeita että ravintolisiä. Voimakkaan lobbauksen seurauksena arviointiprosessista on kuitenkin päätetty tässä vaiheessa irrottaa ravintolisinä markkinoitavat kasviperäiset tuotteet. Euroopan komissiolta odotetaan päätöstä siitä, mitä nämä kasviperäiset tuotteet ovat ja miten niitä koskevia terveysväitteitä tullaan rajoittamaan. Väiteasetuksen tavoittelemaa eriarvoisten kilpailuasetelmien välttämisen toteutumista on kuitenkin vaikea ymmärtää, mikäli esimerkiksi mustikan antosyaanivärin vaikutusta sil- mien terveyteen saa mainostaa kapselimuotoisessa tuotteessa, mutta tieteellisen näytön ei katsota riittävän samaa ainesosaa samassa määrin sisältävän mustikkakeiton osalta. Hyvä ohjeistus olisi säästänyt turhautumisilta Tieteellisen näytön riittävyys arvioitaessa elintarvikkeista esitettyjä terveysväitteitä on työllistänyt EFSAn asiantuntijoita jo kolme vuotta. Arviointityön suurin kuormittavuus on kohdistunut ns. Art 13 -terveysväitteisiin, joilla tarkoitetaan yleiseen tietoon perustuvia, ihmisen kasvuun ja kehitykseen, psykologisiin toimintoihin tai esimerkiksi painonhallintaan liittyviä terveysväitteitä. Tällaisia terveysväitteitä on EFSAn arvioitavana ollut runsaat 4000, ja arviointityö tulee päättymään kesäkuussa 2011. Sen lisäksi yritykset ovat voineet hakea hyväksyntää lasten terveyteen tai sairauden riskin vähentämiseen liittyville tai uuteen tutkimustietoon perustuville terveysväitteille. Asiantuntijatyön määrä on ollut valtava. Mielenkiintoista, mutta myös turhauttavaa! Ne Art 13 -terveysväitteistä, jotka ovat koskeneet tunnettuja ravintoaineita ja niiden yliopistollisista oppikirjoista tuttuja vaikutuksia, ovat suurelta osin saaneet EFSAn asiantuntijoiden hyväksynnän. Sen sijaan riittävää tieteellistä näyttöä ei juurikaan ole voitu osoittaa terveysväitteille, jotka koskevat muita elintarvikkeiden ainesosia, kuten fenolisia yhdisteitä, karotenoideja tai probiootteja. Turhautuneisuus on myös näkynyt elintarvikkeiden markkinoijien keskuudessa. Odotukset ovat olleet korkealla koskien esimerkiksi antioksidanttien ja probioottien vaikutuksia terveyteen. Eräs epäkohta on ollut välttämättömän tiedon puuttuminen koskien terveydelle edulliseksi väitetyn ainesosan karakterisointia. Esi- merkiksi porkkanan vaikutusta näkökykyyn ei voi edes ryhtyä arvioimaan, jos tiedossa ei ole vaikuttavaa ainesosaa (beta-karoteeni). Valitettavan useasti haluttu terveysväite on myös ollut luonteeltaan liian yleinen, kuten ”edistää suoliston hyvinvointia”, jotta sen tueksi voitaisiin esittää tieteellistä näyttöä. Antioksidanttien vaikutusta arvioitaessa ei ole ollut riittävää näyttöä ihmisillä toteutetuista interventioista, joissa mitataan elimistön lipidien, proteiinien tai dNA:n hapettumista epämääräisen radikaalien sieppaustehon sijaan. Turhan työn välttämiseksi hyvä ohjeistus olisi ollut tarpeen prosessin alkuvaiheessa kerättäessä EU-jäsenmaista tietoa markkinoilla olevista terveysväitteistä. Terveysväitteet markkinoinnin keino Terveysväitteet tulevat ohjaamaan kuluttajan valintoja. Jotta kuluttajan ymmärrys väittein mainostetun elintarvikkeen eduista verrattuna tavanomaiseen tuotteeseen ei hämärtäisi käsitystä ravitsemussuositusten mukaisesta ruokavaliosta, väiteasetuksessa mainitaan ravintosisältöprofiili. Hyvänä tarkoituksena on evätä terveysväitteiden käyttö sellaisilta elintarvikkeilta, jotka eivät ole ennalta sovitun ravintosisältöprofiilin mukaisia. Toisin sanoen ne sisältävät liian paljon suolaa, rasvaa ja sokeria. EFSA on julkaissut tieteellisen mielipiteensä ravintosisältöprofiilista kolme vuotta sitten, mutta profiilin toimeenpano ei vielä ole näköpiirissä. Loppujen lopuksi kuluttajan on hyvä tiedostaa, että terveysväitteet ovat yksi markkinoinnin keino. Tärkeämpää on, että ruoka on terveellistä ja turvallista. π Marina Heinonen professori (ravinnon turvallisuus) EFSAn terveysväitetyöryhmän jäsen Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto marina.heinonen(at)helsinki.fi SaRJaKuva: leipäTiedoTuS www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2011 15 n a J a n K o H T a i S T a Pakkauksen osuus elintarvikkeiden ympäristövaikutuksista on vähäinen Roskiin päätyvän ruuan tuottaminen kuormittaa ympäristöä selvästi enemmän kuin pakkauksen valmistus. FutupackEKO2010 -hankkeessa julkaistiin vuoden 2011 alussa mielenkiintoisia tutkimustuloksia elintarvikepakkausten roolista tuote-pakkausjärjestelmien ympäristövaikutuksien kannalta. Asiaa lähestyttiin kolmen esimerkkitapauksen keinoin. Roskiin päätyvän ruuan määrään voidaan vaikuttaa pakkaussuunnittelulla. Ekologisimpia pakkauksia ovatkin sellaiset, joilla ruokahävikkiä syntyy vähiten. Todelliset tuotteet LCA-laskelmien taustalla LCA-tutkimuksessa selvitettiin kolmen paka- tun elintarvikkeen (kokolihaleikkele, ruispalaleipä ja soijapohjainen jogurttityyppinen tuote) ja niiden pakkausvaihtoehtojen koko tuotanto- ja kulutusjärjestelmissä syntyvät ympäristövaikutukset. Ympäristövaikutusluokista huomioitiin ilmastonmuutos, rehevöityminen ja happamoituminen sekä kaatopaikkajätteen määrä tarkasteluajanjakson (100 vuotta) jälkeen. Tutkimuksissa laskettiin mahdollisimman tarkasti tuotteiden ja pakkausten tuotantoketjujen kaikkien toimintojen ympäristövaikutukset siten, että ne kuvaisivat hyvin juuri kyseisten tuotteiden tuotannon todellisia ym- päristövaikutuksia. Esimerkiksi leivän leivontaprosessin tiedot saatiin kyseistä tuotetta valmistavalta yritykseltä ja soijapohjaisen tuotteen soijan viljelytiedot puolestaan kyseiselle yritykselle soijaa tuottavilta viljelijöiltä. Pakkauksille synninpäästö Tulokset osoittavat, että itse kyseisten elintarvikkeiden tuotantoketjut aiheuttivat tuotepakkausjärjestelmätasolla selvästi eniten ympäristövaikutuksia. Toiseksi kotitalouksissa syntyvästä tuotehävikistä johtuva elintarvikkeiden turha tuottaminen kuormittaa ympäristöä pääsääntöisesti enemmän kuin pak- Kuva 1. Kotitalouksissa hävikiksi päätyneen soijapohjaisen jogurttityyppisen tuotteen, pakkauksen valmistuksen ja jätehuollon kasvihuonekaasupäästöt. Pakkaus alumiinia ja polyeteeniä sisältävä nestepakkauskartonki, 750 ml. Kuva 3. Kotitalouksissa hävikiksi päätyneen kokolihaleikkeleen, pakkauksen valmistuksen ja jätehuollon kasvihuonekaasupäästöt kahdella eri pakkauskoolla. Pakkausmateriaalina muovinen monikerroslaminaatti. 250 700 600 200 500 150 KOTITALOULOUSHÄVIKIN JÄTEHUOLTO 100 50 PAKKAUKSEN JÄTEHUOLTO 300 PAKKAUKSENVALMISTUS 200 KOTITALOUKSIEN RUOKAHÄVIKKI 100 0 0 Hävikki 5% Hävikki 8% Hävikki 11% KOTITALOULOUSHÄVIKIN JÄTEHUOLTO 400 PAKKAUKSEN JÄTEHUOLTO PAKKAUKSENVALMISTUS KOTITALOUKSIEN RUOKAHÄVIKKI 300g hävikki 0 viipaletta 300g hävikki 1 viipale KgCO2-ekv/t lopputuotetta 150g hävikki 1 viipale FutupackEKO2010 -hanke • 250 KOTITALOULOUSHÄVIKIN JÄTEHUOLTO 200 PAKKAUKSEN JÄTEHUOLTO 150 PAKKAUKSENVALMISTUS 100 KOTITALOUKSIEN RUOKAHÄVIKKI 50 9 kpl, 9 kpl, ei hävikkiä hävikki 0,5 palaa 9 kpl, hävikki 1 pala 4 kpl, hävikki 0 palaa 4 kpl, hävikki 0,5 palaa KgCO2-ekv/t lopputuotetta Kuva 2. Kotitalouksissa hävikiksi päätyneen ruispalaleivän, pakkauksen valmistuksen ja jätehuollon kasvihuonekaasupäästöt kahdella eri pakkauskoolla. Pakkausmateriaalina polypropeeni. 16 150g hävikki 0 viipaletta KgCO2-ekv/t lopputuotetta 300 0 300g hävikki 2 viipaletta Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi • Hankkeen tutkimustahot olivat MTT, PTR ry, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, VTT ja Aalto-yliopisto. Mukana tutkimuksessa olivat myös Borealis Polymers Oy, Fazer Leipomot Oy, HK Ruokatalo Oy, Inex Partners Oy, Mreal Oyj, Nokia Oyj, Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy, Pyroll Oy, Ravintoraisio Oy, Stora Enso Oyj, Suomen Aaltopahviyhdistys ry ja UPM Raflatac Oy. lisätietoja ja hankkeen julkaisut: www.mtt.fi/futupack kausten valmistus ja loppukäyttö. Laskelmissa käytettiin kuluttajakyselyyn perustuvia ruokahävikkiskenaarioita. Soijapohjaisen tuotteen osalta tehtiin myös tyhjennyskokeita, jolla määritettiin tyhjennettyyn pakkaukseen keskimäärin jäävän tuotteen määrä. Kuvat 1, 2 ja 3 havainnollistavat kotitalouksissa syntyneen hävikin merkitystä suhteessa pakkausten valmistukseen sekä jätehuoltoon tarkasteltaessa ilmastonmuutosvaikutuksia. Soijapohjaisessa tuotteessa (kuva 1) kotitaloushävikin merkitys on suurempi kuin pakkausten valmistuksen ja jätehuollon, mikäli roskiin päätyy yli kahdeksan prosenttia tuotteesta. Muissa tapaustutkimuksissa kotitaloushävikin rooli korostui enemmän. Esimerkiksi jos kuluttaja ostaa ruispalaleipää neljän kappaleen pussin, eikä aiheuta lainkaan hävikkiä, ovat ilmastovaikutukset pienemmät kuin yhdeksän leivän pussilla, josta päätyy hävikkiin puoli palaa (kuva 2). Myös kokolihaleikkeleellä saatiin vastaavanlaisia tuloksia. ROBOT AUTOMATION Esimerkkitapausten rehevöittäviä ja happamoittavia päästöjä laskettaessa päädyttiin siihen, että itse tuotteen tuotantoketjulla oli suurin merkitys tuote-pakkausyhdistelmän ympäristövaikutuksiin. Erityisesti kokolihaleikkeleen ja ruispalaleivän rehevöittävissä päästöissä pakkausten ja niiden jätehuollon merkitys oli pieni suhteessa kotitalouksien hävikkiin. Pakkaussuunnittelu osaksi tuotesuunnittelua Tutkimuksessa selvitettiin myös erilaisten pakkausmateriaalivalintojen ja jätehuoltoratkaisuiden vaikutuksia tuote-pakkausyhdistelmien ympäristövaikutuksiin. Tulokset osoittivat, että pakkausmateriaalien ympäristöystävällisyys toisiinsa nähden riippuu myös pakkauksen loppukäsittelytavasta. Elintarvikkeiden pakkausmateriaaleja ei voida luokitella ekologisesti hyviin tai huonoihin, sillä jokaisella materiaalilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Tutkimustulosten mukaan ympäristövaiku- tusten kannalta on ensisijaisen tärkeää, että pakkaus suojaa elintarviketta riittävästi. Pakkaus tulisikin suunnitella samanaikaisesti tuotteen kanssa, jotta tuotteen pakkaukselle asettamat vaatimukset saataisiin mahdollisimman hyvin otettua huomioon. π Frans Silvenius tutkija MTT frans.silvenius@mtt.fi Juha-Matti Katajajuuri vanhempi tutkija MTT Heta-Kaisa Koivupuro tutkimusassistentti MTT Kaisa Grönman tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto Risto Soukka professori Lappeenrannan teknillinen yliopisto Räätälöidyt ratkaisut elintarviketeollisuuden tuotepoimintaan, laatikointiin ja lavaukseen Laatikointi Konenäköpohjainen tuotepoiminta Trimaster Oy Aurinkokuja 3 33420 Tampere Myynti: 050 530 0032 Lavaamo - lavakasetit, hajautettu robottilavaus ja lavojen luovutus siirtovaunuun n a J a n K o H T a i S T a Kestääkö päämme ja muistimme työelämän nykymenoa? Työpaikoille tarvitaan kognitiivista ergonomiaa, jonka avulla työ sopeutetaan ihmisen mittaiseksi. Kun aivot eivät kuormitu tarpeettomasti, työ on sujuvaa, turvallista ja tuottavaa. Tietotyö haastaa ihmisen uudella tavalla: fyysisen kuormittumisen sijasta tai sen lisäksi myös aivot ovat vaarassa kuormittua. Työn hyvällä suunnittelulla päämme ja muistimme kestää työelämän nykymenoa. Aivojen kuormittuminen on tuttu kokemus alalla kuin alalla. Työ ja terveys 2009 -haastattelututkimuksen mukaan (Työterveyslaitos 2009) lähes puolet työssä olevista joutuu kiirehtimään työssä usein saadakseen työnsä tehdyksi. Samassa tutkimuksessa tuli esiin, että noin 15 % työntekijöistä kokee, että muisti ja keskittymiskyky työssä ovat heikentyneet. Kyse ei ole vain ikääntyvistä työntekijöistä, vaan myös nuorista aikuisista. Miksi aivojen hyvinvointi on uhattuna nykyisessä työelämässä? Työ on muuttunut yhä enemmän fyysisestä työstä aivotyöksi. Tietotyön piirteet ovat lisääntyneet alalla kuin alalla. Työntekijän tulee käsitellä ja käyttää tietoa ja monilla aloilla myös tuottaa uutta tietoa. Tietotyö vaatii koulutusta, ja osaamista tulee jatkuvasti päivittää. Tietotyötä luonnehtii myös se, että tietotekniikka on keskeinen työväline. Esimerkiksi palvelu-, myynti- ja hoitotyössä tietotekniikan käyttö on lähes kaksinkertaistunut tällä vuosikymmenellä, ja kaksi kolmasosaa näiden alojen työntekijöistä käyttää työssään tietokonetta (Työ ja terveys 2009). Tietotyö on aivotyötä: lukeminen, kokouksen seuraaminen, tietoverkossa navigointi, uuden tietojärjestelmän oppiminen ja muut työpaikalla eteen tulevat tehtävät haastavat ihmisen kognitiiviset eli tiedonkäsittelyn kyvyt. Lähes kaikki työtehtävät edellyttävät, että havaitseminen, tarkkaavaisuus, muisti ja ongelmien ratkaiseminen sujuvat. Jos työ kuormittaa aivoja liikaa, kyky käsitellä tietoa heikkenee: virheet lisääntyvät, tehtävien hoitaminen hidastuu, työntekijä kokee muistamisen ja oppimisen ongelmia ja pahimmillaan vaaratilanteet ja työtapaturmat lisääntyvät. Työ sopeutettava ihmisen mittaiseksi Tietotyön kuormitustekijöitä voidaan kuiten- 18 kin hallita. Fyysinen ergonomia on tuttu asia jokaiselle työntekijälle. Hyvän istumisen, nostamisen ja taukojumpan periaatteet tunnetaan, vaikkei niitä aina noudatettaisikaan. Työssä tarvitaan myös kognitiivista ergonomiaa, jonka avulla työ voidaan suunnitella ihmisen tiedonkäsittelyn kykyjen ja rajoitusten mukaiseksi, jolloin se ei kuormita aivoja tarpeettomasti. Työ tulee sopeuttaa ihmisen mittaiseksi, työtekijät tarvitsevat kunnolliset työvälineet, oppimista on mahdollista helpottaa ja osaamista kannattaa hyödyntää. Jotta työtä voidaan sopeuttaa ihmisen mittaiseksi, ihmisen tiedonkäsittelyn ominaispiirteet, sen kyvyt ja rajoitukset, tulisi osata tunnistaa työpaikoilla. Ihmisen fyysiset perusrajoitukset ovat konkreettisia ja tuttuja kaikille: meillä on korkeintaan kaksi kättä, eikä kukaan esimerkiksi vaadi ottamaan koppia yhtäaikaisesti viidestä pallosta. Sen sijaan tarkkaavaisuuden ja muistin rajoitukset eivät ole samalla tavalla näkyviä ja tunnettuja ja työn vaatimukset ovat usein kohtuuttomia. Ihminen olisi kuitenkin parhaimmillaan, kun hän voisi keskittyä yhteen asiaan, mutta monet työhön liittyvät häiriötekijät ovat arkipäivää, eikä niihin etsitä ratkaisuja. Keskeytykset ja kiire minimiin Erityisen iso kuormitustekijä työpaikoilla ovat keskeytykset. Peräti 45 % työntekijöistä kokee työssä melko usein tai jatkuvasti haitallisia keskeytyksiä (Työ ja terveys 2009). Työn keskeytyessä huomio siirtyy pois varsinaisesta tehtävästä ja siihen palaaminen voi kokonaan unohtua tai jokin asia jää hoitamatta. Keskittyminen meneillään olevaan työtehtävään on altis myös muille häiriötekijöille. Esimerkiksi ohi kulkevat työkaverit, näytöllä vilkkuvat kohteet, puheensorina ja ovisummerin äänet kaappaavat väkisin työntekijän huomion ja kuormittavat muistia ja siten heikentävät varsinaiseen tehtävään keskittymistä ja tehtävien hoitamista. Tietotyön kuormitustekijät vaikeuttavat Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi Työssä tarvitaan myös kognitiivista ergonomiaa, jonka avulla työ voidaan suunnitella ihmisen tiedonkäsittelyn kykyjen ja rajoitusten mukaiseksi, jolloin se ei kuormita aivoja tarpeettomasti, erikoistutkija Virpi Kalakoski tähdentää. Kuva: JouKo KeSKi-SänTTi myös oppimista. Työssä oppiminen on vaativaa: yhtäaikaiset tehtävät, aikapaineessa toimiminen, kiire ja keskeytykset eivät ole paras mahdollinen ympäristö hyvään oppimiseen. Ihmisen tiedonkäsittelyn luonteeseen valitettavasti kuuluu, että ihminen on kovin hidas oppimaan ja nopea unohtamaan. Koulutuksissa tietoa tulee kuitenkin usein suuri määrä, eikä uusia asioita ehditä muiden töiden ohessa kertailemaan, työstämään ja käyttämään riittävästi, jolloin niitä ei opita pysyvämmin. Työpaikoilla onkin syytä miettiä, miten koulutuksista saataisiin kaikki hyöty irti ja millä keinoin työn ohessa olisi mahdollista kerrata ja käyttää opittua. On myös hyvä muistaa, että oman alan tietojen ja taitojen päivittäminen on huomattavasti nopeampaa kuin täysin uusien asioiden omaksuminen. Työpaikoilla kannattaa miettiä, miten ja keitä kannattaa minkäkin tehtävän suorittamiseen tai järjestelmän käyttämiseen kouluttaa. Onko esimerkiksi kannattavaa kouluttaa uuden järjestelmän käyttöä niillekin työntekijöille, jotka tarvitsevat sitä vain kerran pari vuodessa? Koulutukseen osallistuminen, tehtävän opettelu, harvoin eteen tulevien asioiden unohtuminen ja uudelleen opetteleminen vievät paljon työaikaa muilta tehtäviltä. Tietotyöläisen keskeinen työväline on tietotekniikka. Lähes kolme neljästä työntekijästä käyttää työssään mikrotietokonetta tai tietokonepäätettä ja joka kolmas on koneen äärellä yli neljä tuntia päivässä (Työ ja terveys 2009). Valitettavan usein työpaikkojen tietojärjestelmien käytettävyys ei ole kunnossa. Tietotyöläinen tarvitsee kuitenkin kunnolliset työvälineet, jotka sujuvoittavat työn tekoa eivätkä kuormita tarpeettomasti. Kun työpaikoilla tarvitaan uusia laitteita ja järjestelmiä, kannattaa jo suunnitteluvaiheessa ottaa huomioon käytettävyyteen ja kuormitukseen liittyviä tekijöitä. Etukäteen suunnittelu säästää järjestelmien korjailua, mikä on yleensä kallista, jollei mahdotonta. Uusia järjestelmiä valittaessa tulee määritellä, mitä työvälineeltä vaaditaan ja ketkä sitä käyttävät. Kuinka helppokäyttöinen järjestelmä tarvitaan, kuinka paljon halutaan laittaa aikaa kouluttamiseen ja oppimiseen, liittyykö suunniteltuun työvälineeseen tarpeettomia kuormitustekijöitä, onko toimintalogiikka yhdenmukainen muiden käytössä olevien järjestel- mien kanssa? On myös hyvä miettiä, millä tavoin uusi järjestelmä vaikuttaa työn määrään, työnjakoon ja ydintehtävän hoitamiseen. Järjestelmien todelliset kustannukset eivät liity vain niiden hintaan: lisääntyvä työmäärä ja suuri kouluttamisen ja korjailun tarve voi tulla kalliiksi. Aivojen hyvinvointi on tärkeä tavoite työpaikoilla. Kun työtekijä ei kuormitu tarpeettomasti, työ on sujuvaa, turvallista ja tuottavuutta. Työpaikoille voidaan räätälöidä toimivia ratkaisuja tarpeettomien kuormitustekijöiden vähentämiseen. Myös yksittäiset työntekijät voivat vaikuttaa omaan jaksamiseensa. Lisäksi joissain elämäntilanteissa muisti ja oppimiskyky saattavat olla erityisen kovilla. Univaje ja stressi syövät aivojen toimintakykyä. Kun tilanne helpottaa ja työstä pääsee kunnolla palautumaan, yleensä myös toimintakyky palaa ennalleen. π Virpi Kalakoski erikoistutkija, PsT virpi.kalakoski(at)ttl.fi Ratkaisuja aivojen hyvinvointiin työssä Häiriötekijät vähiin • • vaimentakaa ja peittäkää työpaikan puhehälyä poista näytöllä välkkyvät kohteet ja sulje ylimääräiset dokumentit Keskeytykset kuriin • • sopikaa työrauhatunneista, jaksottakaa töitä poista omalta koneelta sähköpostihälytykset Apuvälineet käyttöön • • hallitkaa tietotulvaa: sähköpostittelusta intrassa tiedottamiseen vähennä muistikuormaasi: muistilaput, muistiot, kalenterit, muistuttajat, tarkistuslistat Hyvä käytäntöjä hankintoihin ja koulutuksiin artikkeli on yhteisjulkaisu ammatti- ja järjestölehdissä. • lähteet Työ ja terveys 2009. www.ttl.fi/tyojaterveys virpi Kalakoski. pieni kirja muistista. Työterveyslaitos 2009. • järjestelmien hankinnoissa käytettävyys mukaan jo suunnitteluvaiheessa osaaminen käyttöön ja oppimiselle aikaa ARTMOCCA.FI Tietojärjestelmien käytettävyys kuntoon UltraLight 20% vähemmän raaka-ainetta AbsoTray IMU ilman erillistä imutyynyä DuoSmart 2 :1 yhdessä enemmän Olemme mukana Interpack -messuilla osasto H03, halli 9 PACCOR FINLAND OY | Polarpakintie, Hämeenlinna | 020 186 7000 | paccor.ﬁ n a J a n K o H T a i S T a Mentor-klubin puheenjohtaja Inkeri Pihlajisto kokee olevansa onnekas saadessaan toimia aktiivisessa mentorointisuhteessa elintarvikealan konkarin kanssa jo opiskeluaikanaan. Mentor-klubi hakee uusia mentoreita Elintarvikeylioppilaiden Mentor-klubin uusi mentor-ohjelma käynnistyy ensi syksynä. Mentoreiksi kaivataan erilaisia elintarvikealan asiantuntijoita. Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa vuodesta 1998 toiminut Elintarvikeylioppilaiden Mentor-klubi yhdistää työelämän osaajat ja elintarvikealan opiskelijat. Mentor-klubi on pääaineenaan elintarvike-ekonomiaa, elintarviketeknologiaa, elintarvikekemiaa, mikrobiologiaa, markkinointia ja ravitsemustiedettä opiskelevien ainejärjestö. Klubin tavoitteena on ETM-tutkinnon tunnettavuuden lisääminen. Klubin kummisetänä on toiminut vuodesta 2009 Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Heikki Juutinen. Klubi järjestää vuosittain seminaareja ja 20 klubi-iltoja, joissa on mahdollisuus saada ajankohtaista työelämätietoa rennossa ilmapiirissä sekä solmia uusia tuttavuuksia. Lisäksi joka syksy alkaa uusi mentor-ohjelma. Ohjelma yhdistää opiskelijan ja työelämän konkarin Mentor-ohjelma yhdistää opiskelijan ja työelämän konkarin, joiden mielenkiinnon kohteet ovat samansuuntaiset. Näin pyritään monipuoliseen, molempia hyödyttävään vuorovaikutukseen. Mentor-parit kokoontuvat kolmesti yhteistapaamiseen, ja lisäksi jokainen pari tapaa kahden kesken noin kerran kuukaudessa. Epämuodollisissa ja luottamuksellisissa tapaamisissa aihepiiri on kunkin parin päätettävissä. Mentor voi saada opiskelijalta uusia Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi ideoita työhönsä ja yhteistyöväylän yliopistoon. Opiskelija taas saa arvokkaan kontaktin työelämästä sekä käytännön näkemystä ja tietoa itseään kiinnostavasta toimialasta. Mentor-ohjelma kestää yhden lukuvuoden, mutta onnistunut yhteistyö saattaa luoda pysyvän ystävyyssuhteen. Kokemukset molemmin puolin myönteisiä Unileverin eläkkeelle jäänyt HR-johtaja Ilkka Korpelainen on toiminut viime syksystä elintarvike-ekonomian opiskelijan Inkeri Pihlajiston mentorina. Kokemukset mentoroinnista ovat olleet molemmin puolin myönteisiä. Tapaamisissa on keskusteltu muun muassa viestintätaitojen kehittämisestä, ajanhallinnasta, hyvästä johtajuudesta sekä perhe-elä- Työnantajat arvostavat vuorovaikutus- ja viestintätaitoja Agronomiliitto on kartoittanut ensimmäistä kertaa edustamiensa tutkintojen tunnettuutta ja imagoa työnantajien, tutkinnon suorittaneiden sekä sitä opiskelevien että näiden alojen yliopistotasoista koulutusta tarjoavien keskuudessa. Tulokset julkistettiin tammikuussa. Tutkintojen tunnettuudessa on eroja sekä kohderyhmien välillä että näiden ryhmien sisällä. Niin työantajat kuin näillä aloilla toimivat tuntevat parhaiten maatalous- ja metsätieteen maisterin, elintarviketieteiden maisterin sekä agronomin tutkinnot. Tämä selittynee sillä, että näillä tutkinnoilla on myös pisin historia. Heikoimmin tunnettuja ovat ympäristö- ja ravitsemustieteiden tutkinnot sekä filosofian maisterin tutkinto. Työantajista jopa 60 % ilmoittaa tuntevansa nämä tutkinnot heikosti tai ei ollenkaan. Mielikuva omasta tutkinnosta on yleensä hyvin positiivinen, samoin omaa alaa lähellä olevista tutkinnoista. Työnantajien mielikuvat tutkinnoista ovat myönteisempiä kuin alan sisäinen mielikuva. Myönteisimmät mielikuvat ovat niillä työnantajilla, jotka työllistävät paljon tai jos organisaatiossa tällä hetkellä työskentelee Agronomiliiton edustamilta aloilta valmistuneita. Uravalinta arvolähtöistä Alan sisäinen kuva on kriittisempi kuin työnantajien ”ulkopuolinen” kuva. Moni jäsen pohtii avoimissa palautteissa tutkintonimikkeen hankaloittavaa vaikutusta, mutta työnantajien näkemykset ovat myönteisiä ja monipuolista osaamista sekä yleisiä työelämävalmiuksia painottavia. Tuloksista muodostuu kuva aktiivisesta ammattikunnasta, joka perustelee uravalintansa pitkälle arvolähtöisesti, mm. eettisyy- män ja uran yhdistämisestä ja tehty työhaastattelu- ja SWOT-analyysiharjoituksia. Yhteistyö Elintarviketeollisuusliiton ja elintarvikeyritysten kanssa on ollut antoisaa. Viime marraskuussa Mentor-klubi järjesti ETMuraseminaarin Pauligilla yhteistyössä muiden Viikin ainejärjestöjen kanssa. Paneelikeskustelun aiheena oli brändit, ja sen puheenjohtajana toimi Heikki Juutinen. Panelisteina oli kuusi taustoiltaan erilaista elintarvikealan ammattilaista. Iltaa jatkettiin vapaamuotoisella keskustelulla. destä käsin, ja on ylpeä omasta osaamisestaan. Tutkinnon tunnettuus ei ole työnantajille tärkein tekijä rekrytointitilanteessa. Työnantajat arvostavat eniten vuorovaikutus- ja viestintätaitoja. Rekrytointiprosessissa korostuu kyky kuvata omaa osaamistaan, muutosvalmiutta ja persoonallisuutta. Oman osaamisen markkinointi, sosiaalisuus ja joustavuus näyttävät siis korostuvan varsinaisen tutkinnon tuoman substanssiosaamisen rinnalla – jopa siinä määrin, että esimerkiksi tutkinnon aineyhdistelmät tai palkkatoivomus saavat työnantajien listauksessa pienemmän painoarvon. Työantajat mukaan tutkintojen suunnitteluun Arvostuksissa on eroja sen suhteen, millä sektorilla työnantaja on. Valtion ja kuntien työnantajat painottavat työkokemusta yksityissektoria enemmän, vastaavasti esimerkiksi oman osaamisen esille tuomista ei pidetä tärkeänä. Valtiolla korostuu lisäksi erityisesti kielitaito, kunnissa taas palkkatoivomusta pidetään tärkeämpänä kuin muilla sektoreilla. – Jatkotoimenpiteille on tarpeita. Myös alan tutkinnon suorittaneita työllistävillä työnantajilla on halua pohtia työuraa eri näkökulmista, asiamies Heidi Hännikäinen Agronomiliitto ry:stä toteaa. – Tämä aktiivisuus kannattaa hyödyntää ja ottaa myös työnantajia mukaan pohtimaan tutkintojen sisältöön ja työuraan liittyviä kysymyksiä yhdessä oppilaitosten ja liiton kanssa. Jatkuvan vuorovaikutuksen mahdollistavia keinoja kannattaa pohtia. π kehittyvä elintarvike 2-09.indd 1 1.4.2009 22:46:14 Olemme mukana Elintarvikepäivässä 3.5.2011 Tule sinäkin! lisätietoja: Heidi Hännikäinen heidi.hannikainen(at)agronomiliitto.fi Uuteen, syksyllä käynnistyvään mentor-ohjelmaan haetaan mentoreiksi erilaisia elintarvikealan asiantuntijoita. Tärkeintä ei ole tutkinto maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta, vaan kokemus elintarviketeollisuudesta ja kiinnostus toimia mentorina. π Ohjelma ja ilmoittautuminen: www.elintarvikepaiva.fi Teksti ja kuva: Mona Turpeinen Kehittyvä lisätietoja: www.mentor-klubi.fi inkeri.pihlajisto(at)helsinki.fi Elintarvike n a J a n K o H T a i S T a Viisi Vuoden Tähtituote 2011 -finalistia yleisöäänestyksessä Asiantuntijaraati valitsi viisi herkullista tuoteuutuutta kisaamaan voitosta Vuoden Tähtituote 2011 -kilpailun yleisöäänestyksessä. Finalistit ovat Biokia®-marjatuoteperhe, Kanniston Leipomon Piparkakku, Linkosuon RuisSipsi-tuoteperhe, Tammisen Aitoa Rotukarjan Pihvilihaa -tuoteperhe ja Valio Maito Plus®. Kovatasoiseen kilpailuun ilmoittautui 35 tuotetta ja tuoteperhettä. Finaaliin nousseet elintarvikkeet on innovoitu kuluttajalähtöisesti perustuotteista kuluttajien elämäntavat ja odotukset huomioiden. – Raadin tekemä valinta korostaa paluuta perusasioihin ja halua nauttia aidosta, terveellisestä ja vastuullisesti valmistetusta ko- 22 timaisesta ruuasta. Raati arvioi kilpailuun osallistuneiden tuotteiden innovatiivisuutta, kaupallisia näkymiä ja aistittavaa laatua. Kaikkein tärkeintä raadille oli herkullisuus, raadin puheenjohtajana toiminut toimituspäällikkö Helena Saine-Laitinen (Maku) kertoo. Saine-Laitisen lisäksi raatiin kuuluivat yksikönjohtaja Mikael Fogelholm (Suomen Akatemia), ruokabloggaaja Merituuli Hemilä (Sillä Sipuli), puheenjohtaja Annamari Jukkola (Lipidi), teknologiajohtaja Anu Kaukovirta-Norja (VTT), ostojohtaja Sampo Päällysaho (Ruokakesko), näyttelijä Maria Sid (Svenska Teatern), ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi (MTK) ja toimialapäällikkö Anna Vainikainen (ETL). Kuluttajat ratkaisevat kilpailun voittajan Ensimmäistä kertaa Vuoden Tähtituote -kilpailussa kuluttajat ratkaisevat äänestämällä kilpailun voittajan. Kuluttajat kävivät antamassa mielestään merkittävimmälle ja maistuvimmalle tuoteinnovaatiolle äänensä 21.3.–10.4.2011 osoitteessa www.etl.fi/aanestys. Äänestystulos julkistetaan 3.5.2011 Elintarvikepäivän aikana Helsingin Messukeskuksessa. Julkistamisjuhlassa kuullaan myös kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinin ajatuksia ruokakulttuurista. Raadin perustelut: Biokia®-marjatuoteperhe: Kuivattu mustikka, puolukka ja karpalo, Suklaamustikka, -puolukka ja -karpalo sekä Mustikka-, Puolukka- ja Karpalojauhe, pakkaukset 30–100 g Kiantama Oy, Suomussalmi, tuotepäällikkö Ville Vasunta, www.kiantama.fi Raadin arvio: Monikäyttöinen tuoteperhe, joka hyödyntää upeasti metsämarjat. Herkullisista tuotevaihtoehdoista löytyy vaihtoehtoja erilaisiin tilanteisiin. Marjajauhe sopii antamaan makua ja väriä niin jogurttiin kuin leivontaan. Suklaamarjat ovat makeisille hyvä vastine ja kuivamarjat taklaavat markkinoilta tilaa kuivatuilta hedelmiltä. Lisäpisteitä tyylikkäästä pakkauksesta. Kanniston Leipomon Piparkakku, pakkaus 210 g Pieni Kirahvi Oy Ab / Kanniston Leipomo, Helsinki, myyntipäällikkö Kirsi Jääskeläinen, www.kannistonleipomo.fi Raadin arvio: Hauska ja sympaattinen idea, joka muuttaa klassisen joululeivonnaisen trendikkääksi ympärivuotiseksi perinneherkuksi. Rapeassa maultaan mainiossa piparkakussa on uusi kukan muoto, joka muuttuu sormenpainalluksella kolmeksi pikkusydämeksi. Myös kierrätettävä tuotepakkaus hurmaa kauneudellaan ja toimivuudellaan. Onnistunut kokonaisuus, jossa on vientipotentiaaliakin. Linkosuon RuisSipsi-tuoteperhe: aito ruis, valkosipuli ja grilli, pakkaukset 150 g Linkosuon Leipomo Oy, Tampere, tuoteryhmäpäällikkö Leena Järvenpää, www.linkosuo.fi Raadin arvio: Terveellinen, maukas ja hauska tarjottava niin kotona kuin edustustason tarjoiluissa. Kunnioitettava jatkojalostus ruisnapille ja hyvä esimerkki suomalaisesta ruisosaamisesta. Tuotteissa on paljon kuitua ja niitä yhdistää rukiin ryhdikäs maku. Uudenlainen ratkaisu napsimistuotteeksi. Kätevissä pusseissa vaihtoehto moneen makuun. Tammisen Aitoa Rotukarjan Pihvilihaa -tuoteperhe: pihvinaudan jauheliha, karjalanpaisti, paistijauheliha, sisäpaistipihvi, sisäpaistisuikaleet ja ulkofileepihvi, pakkaukset 200–500 g Lihatukku Harri Tamminen Oy, Vantaa, markkinointipäällikkö Jari Kousa, www.lihatukku-tamminen.com Raadin arvio: Vastuullisesti tuotettu kaikkien saatavilla oleva persoonallinen tuote, jonka jäljitettävyys on erinomainen. Rotukarjan kasvatuksessa huomioidaan eläinten ja ympäristön hyvinvointi. Maustamattoman tuoteperheen pihvit sekä paisti- ja jauhelihat tarjoavat makuelämyksiä sekä vaihtoehtoja arkeen ja juhlaan. Laadukas lihatuoteperhe ja hyvä tuotekonsepti. Valio Maito Plus®, pakkaus 1 l Valio Oy, Jyväskylä, markkinointipäällikkö Tuija Rantanen, www.valio.fi Raadin arvio: Supertuote kaikille, etenkin lapsille, urheilijoille ja vanhuksille, jotka tarvitsevat rakennusaineita luustolle ja lihaksille. Sisältää tavallista maitoa enemmän maidon luonnollista proteiinia, kalsiumia ja d-vitamiinia. Koska maitoa käytetään päivittäin, tällä tuotteella voi vaikuttaa oikeasti ravinnon saantiin ja kansanterveyteen. Maku kohdallaan! Lisäksi tuotteen säilyvyys ja väri ansaitsevat kiitosta. π lisätietoja: www.etl.fi Juuresten ja muiden kasvisten pesu, kuorinta, muotoilu, lajittelu, leikkaus, punnitus, annostelu ja pakkaaminen tapahtuvat Forsfoodin koneilla ja laitteilla hygieenisesti ja tehokkaasti. Fresh Produce Wash - Apuaine salaateille, hedelmille ja vihanneksille - Poistaa tuotteen pinnalta pilaajabakteereita sekä lannoite- ja torjunta-ainejäämiä - Lisää tuotteen säilyvyysaikaa - Ehkäisee tuotteiden värimuutoksia - Hajuton ja mauton, ei tarvitse huuhtoa pois - Edullinen käyttää - Ei sisällä sulfiittia eikä klooria Kysy meiltä meilt myös my s uutuustuotteestamme hedelmille ja omenille. Edustuksessamme myös: AgriCoat NatureSeal Forsfood Oy, Ajokkikuja 5, FI-61800 KAUHAJOKI Puh. 020 7995 885, Fax. 020 7995 870, www.forsfood.fi • elintarvikkeiden jäähdyttämiseen ja säilyttämiseen • koristeluun (usva) • rakeena ja palana Woikoskelta myös teolliset kaasut, elintarvikekaasut, erikoiskaasut, kaasutarvikkeet sekä kaasun sekoitus- ja jakelujärjestelmät. www.woikoski.fi Kokkolan hiilidioksiditehdas, puh. 0400-275 511 • (06) 863 6541 e-mail: kokkola@woikoski.fi • Pääkonttori, puh. (015) 770 0700 www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2011 23 n T e e m a Susanna Kariluoto osoitti väitöskirjatutkimuksessaan, että rukiin folaattipitoisuuksia voidaan kasvattaa raakaainevalinnalla ja elintarvikeprosesseilla. Kuva: Tuuli KoivumäKi loiduissa kasvatuskokeissa vehnälajikkeiden folaattipitoisuuksissa havaittiin jopa lähes kolminkertaisia eroja kasvupaikkojen ja satokausien välillä (Kariluoto et al. 2010a). Ympäristötekijät vaikuttivat vehnän folaattipitoisuuteen enemmän kuin perinnölliset tekijät. Projektissa kartoitettiin myös rukiin, ohran ja kauran bioaktiivisten yhdisteiden pitoisuuksia ja tutkittiin erilaisten fraktiointimenetelmien soveltuvuutta vehnälle ja rukiille. Fermentointi ja idätys tuottavat vitamiineja Folaatin rikastaminen bioprosessien keinoin tuo monia mahdollisuuksia Mikrobeille ja kasveille luontaista folaattisynteesiä fermentaatiossa ja idätyksessä voidaan hyödyntää uudenlaisten elintarvikkeiden kehittämisessä ja elintarvikkeiden ravitsemuksellisen laadun parantamisessa. Vuonna 2008 julkaistussa väitöskirjatutkimuksessa osoitettiin, että rukiin folaattipitoisuuksia voidaan kasvattaa raaka-ainevalinnalla ja elintarvikeprosesseilla (Kariluoto, 2008). Ruisjakeiden folaattipitoisuuksien välillä oli jopa kymmenkertaisia eroja, ja suurimmat pitoisuudet olivat alkiossa sekä lesekerroksissa. Lisäksi väitöskirjan osana tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa todettiin rukiin luontaisen folaatin olevan yhtä hyvin hy- 24 väksikäytettävissä kuin valkoiseen leipään lisätyn synteettisen foolihapon. VTT:n koordinoimassa monitieteisessä EUhankkeessa Exploiting Bioactivity of European Cereal Grains for Improved Nutrition and Health Benefits (HEALTHGRAIN) tutkittiin geneettisten ja ympäristötekijöiden vaikutusta erityisesti vehnän bioaktiivisiin yhdisteisiin sekä mahdollisuuksia kehittää viljatuotteita bioaktiivisten yhdisteiden lähteinä. Kontrol- Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi Väitöskirjatutkimuksessa havaittiin, että rukiin hapanleivonnassa käytetyt mikrobit pystyivät tuottamaan merkittäviä määriä folaattia fermentaatiossa. Vaikka osa tutkituista maitohappobakteereista kulutti folaattia, kulutus oli verrattain vähäistä, eikä näin ollen juuri vaikuttanut folaattipitoisuuteen. Monet hiivat sisältävät itsessään runsaasti folaattia ja syntetisoivat sitä fermentaation aikana vielä lisää. Leivonnassa fermentaation aikana tapahtuva folaattisynteesi kompensoi leivän paistamisen aikana väistämättä tapahtuvaa folaattien tuhoutumista, minkä seurauksena leivässä saattaa olla enemmän folaattia kuin jauhossa, josta leipä on leivottu. Myös rukiin idätys nosti folaattitasoja huomattavasti, noin kaksin–nelinkertaisesti. Kun jyviä sitten lämpökäsiteltiin, folaatista saattoi tuhoutua jopa yli puolet. Idätettyjen rukiinjyvien folaattipitoisuudet olivat kuitenkin rajunkin prosessoinnin, esimerkiksi autoklaavauksen ja puffauksen tai ekstruusion jälkeen suuremmat kuin idättämättömässä, prosessoimattomassa jyvässä. Rukiista saatujen kokemusten rohkaisemana erityisen kiinnostuksen kohteenamme on viime aikoina ollut mikrobien kyky tuottaa folaattia ja muitakin B-ryhmän vitamiineja. Tätä on tutkittu etenkin FOLAFIBRE-hankkeessa (Kauran ja ohran märkäprosessit: folaatin ja assosioituneiden bioaktiivisten yhdisteiden in situ lisääminen säilyttäen liukoisen kuidun ravitsemuksellinen laatu), joka kuului vuosina 2006–2010 Suomen Akatemian ELVIRAtutkimusohjelmaan. Painopiste on ollut suomalaiselle maataloudelle tärkeimmissä viljakasveissa, ohrassa ja kaurassa, jotka sisältävät runsaasti ravintokuitua ja bioaktiivisia yhdisteitä. Näiden viljojen elintarvikekäytön lisäämiseksi tarvitaan uusia prosesseja ja tuotesovelluksia. Kauras- Suomessa merkittävimpiä folaattilähteitä ovat viljavalmisteet. Niiden osuus päivittäisestä folaatin saannista on noin kolmannes. Kasvisten, hedelmien ja marjojen osuus folaatin saannista on naisilla noin 30 prosenttia ja miehillä 20 prosenttia. KuvaT: piRJo HuHTaKangaS ta tekee mielenkiintoisen myös sen soveltuvuus gluteenittomaan ruokavalioon. Mikrobikannoissa eroa Hankkeessa karakterisoitiin ensin viljamateriaalista eristettyjen mikrobien folaatin tuottoa ja entsyymiaktiivisuuksia. Vertailukantoina oli raskista ja muista elintarvikelähteistä eristettyjä hiivoja ja maitohappobakteereja. Yleisesti ottaen hiivojen folaattipitoisuudet olivat suurempia kuin bakteerien. Monet viljasta eristetyt endogeeniset bakteerit tuottivat folaattia enemmän kuin maitohappobakteerit keskimäärin: folaattipitoisuudet maitohappobakteerien solumassassa olivat enimmillään noin 5 μg/g, kun taas joillakin endogeenisillä bakteereilla pitoisuudet olivat jopa 20 μg/g (Kariluoto et al. 2010b). Mikrobien kyky erittää folaattia soluista kasvatusalustaan vaihteli huomattavasti. Maitohappobakteerit pääsääntöisesti kuluttivat folaattia alustasta. Poikkeuksiakin löytyi, mm. Streptococcus thermophilus ja Bifidobacterium bifidum. Hiivoilla folaatti useimmiten pidättäytyi soluihin, kun taas monet endogeeniset bakteerit erittivät folaattia alustaan. Kantojen välillä todettiin eroja myös vitameerijakaumissa. Vaikka eri vitameerit ovat todennäköisesti yhtä hyvin ihmiselimistön hyväksikäytettävissä, niiden stabiilisuuserot vaikuttavat siihen, kuinka ne kestävät prosessointia, varastointia, ruuanvalmistusta jne, ja pääsevät toimimaan tehtävissään. Uusia, vitamiinipitoisia tuotteita Lupaavimmilla kannoilla tutkittiin folaatin tuottoa sekä betaglukaania viljapohjaisissa matriiseissa. Mallastetusta viljasta tehdyissä velleissä folaattia oli alkujaankin enemmän kuin lese- tai jauhopohjaisissa malleissa ja folaatin tuotto fermentaation aikana oli tehokkaampaa. Mallasvellit fermentoituivat nopeammin kuin lese- tai jauhopohjaiset mallit eikä folaatin optimaaliseen tuottoon tarvittu sokerilisää. Vaikka koeasetelmasta onkin matkaa tuotteeksi, tulos oli lupaava: 200 gramman annoksesta mallasvelliä saisi noin 100 μg folaattia, mikä vastaa noin kolmannesta suositellusta päiväsaannista. Myös B12-vitamiinin tuotto oli tietyissä olosuhteissa merkittävää. Viljapohjaisen raaka-aineen käsittely mallastuksen ja fermentaation yhdistelmällä mahdollistaa siis runsaasti folaattia ja B12-vitamiinia sisältävien kasviperäisten, laktoositto- >> Bioprosessoinnilla lisää vitamiineja ruokaan Monet vitamiinit tuhoutuvat elintarvikeprosesseissa herkästi valon, hapen ja lämmön vaikutuksesta, joten vitamiinipitoisuuksiin voidaan vaikuttaa näitä tekijöitä kontrolloimalla. Vesiliukoisia vitamiineja menetetään myös kypsennyksessä käytettävän veden myötä. Vitamiineista puhuttaessa prosessoiminen liitetään usein vitamiinien tuhoutumiseen ja hävikkiin ja yleensä jää huomioimatta, että bioprosessoinnilla, kuten fermentaatiolla ja idättämisellä tai näiden yhdistelmillä, vitamiineja voidaan luontaisesti rikastaa. Myös raaka-ainevalinnalla on suuri merkitys. Viljan jyvässä vitamiinit ovat yleensä keskittyneet kuorikerroksiin ja alkioon, joten fraktioimalla voidaan saada aikaan vitamiinipitoisuuksiltaan hyvinkin erilaisia jauhatusjakeita. Kasvit syntetisoivat monia B-ryhmän vitamiineja idätyksen aikana, mitä voidaan hyödyntää esimerkiksi viljan mallastuksessa tai palkokasvien idätyksessä. Fermentaatiota on perinteisesti käytetty monenlaisten elintarvikkeiden valmistuk- sessa. Ruisleivän leivonnassa, jogurtin valmistuksessa tai vaikkapa soijapavun fermentaatiossa lähtökohtana ei yleensä ole vitamiinien tuottaminen, mutta hiivat ja bakteerit – joko tarkoituksella heräteviljelmän muodossa lisätyt tai raaka-aineiden ja prosessin mukana kulkeutuneet – saattavat sopivissa olosuhteissa tuottaa huomattavia määriä vitamiineja. Etenkin maitohappobakteereja on tässä suhteessa tutkittu paljon, sillä ne ovat yleisesti elintarvikekäyttöön hyväksyttyjä. Maitohappobakteereja on pystytty geneettisesti muokkaamaan tietyn vitamiinin kuluttajasta sen tuottajaksi, mutta kuluttajien asenteet geneettisesti muunneltuja organismeja kohtaan vähentänevät käytännön sovellusten suosiota. Bioprosessien yhdistely tarjoaa myös mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Idätetty viljaraaka-aine, jossa ravintoaineita on entsymaattisesti pilkkoutunut, on monille mikrobeille rikasravinteinen alusta, jossa niiden kasvu sekä vitamiinien tuotto tehostuvat. Bioprosessointia hyödyntäen on mah- dollista tuottaa vitamiineja sellaisiin elintarvikkeisiin, joissa kyseisiä vitamiineja ei muutoin esiinny. Esimerkiksi B12-vitamiinin tärkeimmät elintarvikelähteet ovat eläinperäisiä tuotteita (maito, liha, kala), minkä vuoksi kasvissyöjille suositellaan B12-vitamiinilisää. B12-vitamiinia on kuitenkin mahdollista saada muodostumaan myös kasviperäisiin tuotteisiin sopivilla mikrobikannoilla ja fermentaatio-olosuhteilla. Minimal processing -ajattelulla on edelleen paikkansa vitamiinien hävikkien minimoimisessa, mutta näkökulmaa on syytä laajentaa myös vitamiinien tuoton suuntaan. Mikrobien kyky syntetisoida vitamiineja tarjoaakin mahdollisuuksia kehittää uudentyyppisiä elintarvikkeita ja parantaa elintarvikkeiden ravitsemuksellista laatua. Bioprosesseilla voidaan vaikuttaa myös erityisryhmille suunnattujen tuotteiden vitamiinipitoisuuksiin ja saada vitamiineja muodostumaan sellaisiinkin tuotteisiin, joissa niitä ei muuten luontaisesti esiintyisi. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2011 25 n T e e m a mien ja kauran tapauksessa gluteenittomaan ruokavalioon sopivien tuotteiden valmistuksen. Sittemmin olemme tutkineet soijapohjaisten tuotteiden, tofun ja tempen, folaattia yhteistyössä hollantilaisen Wageningenin yliopiston elintarvikemikrobiologian laboratorion kanssa. Soijasta valmistetaan maitovalmisteita tai lihaa jäljitteleviä ja korvaavia tuotteita, ja suomalaistenkin markettien valikoimista löytyy useita soijatuotteita. Raaka-aineina voitaisiin mahdollisesti käyttää myös kotimaisia palkokasveja. Tempe on perinteinen indonesialainen fermentoitu tuote, joka valmistetaan keitetyistä soijapavuista, joihin siirrostetaan Rhizopus-hometta sisältävä heräteviljelmä. Vaikka papujen liotus ja keittovaiheet tuhosivat osan folaatista, fermentaation aikana syntetisoitui folaattia niin, että optimaalisissa olosuhteissa kypsennetyn tempen folaattipitoisuus oli suurempi kuin soijapavuissa. Enemmän folaattia, vähemmän gluteenia Keliaakikoilla on huomattava folaatinpuutoksen riski, sillä gluteenittomassa ruokavaliossa kotimaisia viljoja on korvattu gluteenittomilla tuotteilla, jotka sisältävät monesti vähemmän folaattia kuin gluteenia sisältävät vastineensa. Leivän ja viljatuotteiden kulutuksen vähentäminen johtaa osaltaan vähäisempään folaatin saantiin. Lisäksi ohutsuolen limakalvon tulehdus heikentää ravintoaineiden imeytymistä. Gluteenittomien valmisteiden folaattipitoisuuksia nostamalla voitaisiin merkittävästi parantaa keliaakikoiden folaattistatusta. Tutkimusryhmässämme tehdyssä maisterin tutkielmassa (Kinni 2010) osoitettiin, että riisijauhossa ja etenkin tärkkelyspohjaisissa jauhoseoksissa folaattipitoisuudet olivat verrattain vaatimattomia, kun taas osa gluteenittomista valmisteista, mm. tattarituotteet ja perunahiutale, osoittautuivat hyviksi folaattilähteiksi. Vaihtoehtoisten gluteenittomien (pseudo) viljojen käyttäminen leivonnassa kasvatti leipien folaattipitoisuuksia: joissakin tutkimukseen valituissa tattarileivissä oli yhtä paljon folaattia kuin ruisleivässä, jota yleisesti pidetään hyvänä folaatin lähteenä. Koeleivonnassa valmistettiin kauraleipiä käyttäen riisi- ja kvinoapohjaisia kuivaraskeja ja testattiin sekä suoraleivonnan että pidennetyn hiivafermentaation vaikutusta. Kaura on jo sinällään folaatin kannalta hyvä lisä gluteenittomassa ruokavaliossa, ja pidennetty hiivafermentaatio lähes kaksinkertaisti leipien folaattipitoisuudet suoraleivontaan verrattuna. Ilman prosesseja raaka-aineiden ravitsemukselliset ja mahdolliset terveyttä edistävät vaikutukset eivät välity tuotteisiin ja sitä myötä kuluttajalle. Mikrobeille ja kasveille luon- Folaatilla monia terveysvaikutuksia Folaatti osallistuu dNA:n ja RNA:n synteesiin sekä aminohappojen metaboliaan. Biologisissa materiaaleissa folaatit esiintyvät useina vitameereina, joihin on kuljetettavan hiiliyksikön lisäksi kiinnittynyt yksi tai useampi glutamyylitähde. Vitamiinivalmisteissa ja elintarvikkeiden vitaminoinnissa yleisimmin käytetty vitameeri on foolihappo eli pteroyylimonoglutamiinihappo. Folaattia tarvitaan normaaliin kasvuun ja kehitykseen, ja puutosoireet näkyvätkin ensin nopeasti jakautuvissa soluissa: punasoluissa, ruuansulatuskanavassa ja hermokudoksessa. Folaatin puutteen tunnusomaisin oire on megaloblastinen anemia, jossa punasolut ovat suurentuneet dNA:n synteesin ja tuman kypsymisen häiriöidyttyä. Sikiönkehityksessä folaatin puute aiheuttaa synnynnäisiä epämuodostumia, hermostoputken sulkeutumishäiriöitä (NTd), joihin lukeutuvat eriasteiset selkärankahalkiot ja anenkefalia, jossa aivojen kehitys on vakavasti häiriintynyt ja joka johtaa sikiön tai vastasyntyneen kuolemaan. 26 On pitävästi todistettu, että folaatin saannin turvaaminen alkuraskaudessa, mieluiten jo ennen hedelmöittymistä, suojaa hermostoputken sulkeutumishäiriöiltä. Tämän lisäksi riittävän folaattisaannin on osoitettu pienentävän sydän- ja verisuonisairauksien sekä joidenkin syöpätyyppien, etenkin paksusuolen syövän, riskiä. Joissakin tutkimuksissa folaatin on todettu myös hidastavan ikääntymiseen liittyvää kognitiivisten toimintojen heikkenemistä ja vähentävän riskiä sairastua muistisairauksiin, kuten Alzheimerin tautiin. Folaatin saantia lisättävä Folaatin saantisuositus aikuisille on 300 μg/vrk ja hedelmällisessä iässä oleville naisille 400 μg/vrk. Saanti jää alle suositusten – naisilla 210–226 μg vuorokaudessa ja miehillä 243–270 μg vuorokaudessa. Folaatti onkin d-vitamiinin ohella toinen niistä vitamiineista, joita saadaan ravinnosta liian vähän (Paturi et al. 2008). On arveltu, ettei folaatin optimaalisia terveysvaikutuksia Kehittyvä Elintarvike 2/2011 Kehittyvä Elintarvike 2/2011 II www.kehittyvaelintarvike.fi saavuteta edes suositusten mukaisilla saantitasoilla. Lisähaasteensa sikiön terveyden turvaamiseen tuo suunniteltujen raskauksien pieni osuus kaikista raskauksista (noin puolet) sekä hermostoputken kehittyminen jo raskauden ensimmäisen kuukauden aikana, jolloin nainen ei välttämättä edes tiedä olevansa raskaana. Suomessa onkin herätetty keskustelua suositusten päivittämisestä ja foolihappolisästä raskautta suunnitteleville (Stefanovic ja Nieminen 2010). Useissa maissa on päädytty viljavalmisteiden lakisääteiseen vitaminointiin NTdtapausten vähentämiseksi. Mm. USA:ssa jauhoja on vitaminoitu jo vuodesta 1998 lähtien. Synteettisen foolihapon käytön pitkäaikaisvaikutuksista ei kuitenkaan ole tietoa, ja huolta on herättänyt erityisesti foolihapon kyky peittää B12-vitamiinin puutosoireita sekä mahdollinen syöpää edistävä vaikutus. Suomessa merkittävimpiä folaattilähteitä ovat viljavalmisteet, joiden osuus päivit- Ravintotaitajia K-kauppoihin taista folaattisynteesiä fermentaatiossa ja idätyksessä voidaan hyödyntää uudenlaisten elintarvikkeiden kehittämisessä ja elintarvikkeiden ravitsemuksellisen laadun parantamisessa. π Susanna Kariluoto yliopistonlehtori, ETT Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Elintarvikekemia Helsingin yliopisto susanna.kariluoto(at)helsinki.fi Tutkimusryhmän jäsenet Helsingin yliopistossa: elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos/elintarvikekemia yliopistonlehtori Susanna Kariluoto eTm minnamari edelmann dosentti anna-maija lampi professori vieno piironen elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos/viljateknologia yliopistonlehtori Jussi loponen yliopistonlehtori Tuula Sontag-Strohm professori Hannu Salovaara Biotieteiden laitos/Yleinen mikrobiologia dosentti matti Korhola viitteet ovat tarvittaessa saatavissa kirjoittajalta. täisestä folaatin saannista on noin kolmannes. Toinen tärkeä lähde on kasvisten, hedelmien ja marjojen ryhmä, joiden osuus folaatin saannista on naisilla noin 30 % ja miehillä 20 % (Paturi et al. 2008). Koska Suomessa ei toteuteta lakisääteistä folaattitäydennystä ja koska viljatuotteet ovat tärkein folaattilähde ravinnossa, viljaperäisten elintarvikkeiden folaattipitoisuuksien luontaisella rikastamisella on huomattavia vaikutuksia folaatin saantiin. Helsingin yliopiston elintarvikekemian osastolla on jo pitkään tutkittu kuidun kanssamatkustajia eli vitamiineja ja muita bioaktiivisia yhdisteitä, jotka osittain selittävät lukuisissa tutkimuksissa todettuja ravintokuidun myönteisiä terveysvaikutuksia. Rukiista makua pienestä pitäen. Kuva: SuSanna KaRiluoTo K-instituutin järjestämä K-ravintotaitaja-valmennusohjelma on tuottanut jo noin 300 ravitsemuksen ja ruokavalioiden erityisosaajaa K-kauppoihin. Lisäksi ohjelmaan on ilmoittautunut noin 300 uutta opiskelijaa. Valmennuksen avulla kaupan henkilökunta voi syventää osaamistaan ja opiskella itselleen ylimääräisen pätevyyden. K-ravintotaitaja saa koulutuksessa myös ohjeet siihen, kuinka hän voi tukea kaupan muuta henkilökuntaa vastaamaan asiakkaiden kysymyksiin ruokavalioon liittyvissä asioissa. K-ravintotaitajaksi opiskellaan itsenäisesti verkossa sekä omassa kaupassa perehtymällä jokapäiväisiin palvelutilanteisiin. Ruokavalio-osaajan itseopiskelupakettiin sisältyy tietoa terveellisestä ruokavaliosta sekä tyypillisimmistä erikoisruokavalioista, joita kaupassa tulee hallita, kuten keliakia ja diabetes. Koulutuksen suorittanut osaa vastata asiakkaiden kysymyksiin, jotka liittyvät erilaisiin ruokavaliotuotteisiin, hyvinvointiin sekä monipuoliseen ja terveelliseen ruokaan. Hän ymmärtää myös eri kulttuurien ja uskontojen ruualle asettamia vaatimuksia. K-ravintotaitaja erottuu kaupasta Kravintotaitaja-rintanapin avulla. Apetit IPM-viljelyyn Apetit-vihannekset tuotetaan tulevaisuudessa IPM-viljelyn (Integrated Pest Management) periaatteiden mukaisesti. Viisaasti valituilla ja oikeaaikaisilla viljelytoimenpiteillä parannetaan entisestään tuotteiden laatua ja vähennetään viljelystä aiheutuvia ympäristöhaittoja. Maa- ja metsätalousministeriö asetti vuonna 2009 NAPPI-työryhmän miettimään ehdotusta torjunta-aineiden kestävän käytön kehittämiseksi. Ehdotus julkistettiin 18.3.2011. Apetit on tehnyt laajaa yhteistyötä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen kanssa ja kerännyt järjestelmällisesti tietoa torjunta-aineiden käytöstä sopimusviljelijöidensä keskuudessa suomalaisen viljelyn kehittämiseksi. – Apetit on kouluttanut sopimusviljelijänsä toimimaan integroidun kasvinsuojelun eli IPM-viljelyn mukaan. Se on avain kestävään kasvinsuojeluaineiden käyttöön. He ovat jo omaksuneet viljelytapoihin liittyviä, biologisia, mekaanisia, fyysisiä ja muunlaisia ympäristöä vähemmän rasittavia menetelmiä torjunta-aineiden käytön vähentämiseksi, MTT:n erityistutkija Kari Tiilikkala kertoo. Apetit on huolehtinut jo vuosia IP-järjestelmän avulla siitä, että vain testatut lajikkeet hyväksytään koulutettujen sopimusviljelijöiden viljeltäviksi. Myös IPM-järjestelmän perusvaatimuksiin kuuluu, että kasvinsuojelutoimenpiteisiin ryhdytään vain tarvittaessa. Pelloilla ei harjoiteta ennaltaehkäisevää torjunta-aineiden käyttöä, koska viljelijät tarkkailevat säännöllisesti kasvustoa ja tuholaistilannetta. – Apetit-viljelijät ovat vapaaehtoisesti keränneet käyttöömme datan, joka on ainutlaatuinen eurooppalaisittainkin. Sen ansiosta Apetit-tuotteiden kohdalla ei olla enää tilanteessa, jossa vain mitataan kasvinsuojeluaineiden jäämäriskejä. Nyt terveys- ja ympäristöriskejä voidaan määrätietoisella työllä hallita laatujärjestelmien edellyttämällä tavalla, Tiilikkala toteaa. Maa- ja metsätalousministeriön asettama NAPPI-työryhmä aikoo esittää, että kaikki suomalaiset viljelijät velvoitetaan toimimaan IPM-periaatteiden mukaisesti vuodesta 2014 alkaen. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2011 27 n T e e m a Kymijoen Ravintopalvelut Oy ottaa käyttöön tuotannonohjausjärjestelmän Kymijoen Ravintopalvelut Oy ottaa käyttöön elokuussa tuotannonohjausjärjestelmän ensimmäisenä suomalaisena suurkeittiönä. – Tämä on teollista toimintaa, jota pitää ohjata teollisuuden välineillä. Aiomme olla Suomen kustannustehokkain ammattikeittiö, toimitusjohtaja Riitta Valkeapää perustelee. Kymijoen Ravintopalvelut Oy ei ole sattumalta edelläkävijä. Viime syksynä Kotkassa aloitti upouusi keskuskeittiö, jossa jo kolmannes kouluruuasta tehdään kylmävalmistuksena. Toimitusjohtaja Riitta Valkeapään teollisuustausta on vauhdittanut tuotannon tehostamistoimia. Hän on työskennellyt Partekilla myynti-insinöörinä ja tuote-, vienti-, henkilöstö- ja laatupäällikkönä sekä EU-hankeasiamiehenä ja metallin toimialapäällikkönä Kotkan-Haminan seudun yrityspalvelussa. Koulutukseltaan Riitta Valkeapää on koneinsinööri, mutta hän on suorittanut myös MBAtutkinnon. Kylmä- ja lämminvalmistus rinnakkain Kymijoen Ravintopalvelut Oy:llä on kolme valmistuskeittiötä. Keskuskeittiö Kapyysin lisäksi ruokaa tehdään Pohjois-Kymen sairaalan keittiössä sekä yhdessä vanhustenpalvelutalossa arkisin. Jakelukeittiöitä on 33 ja toimipisteitä lähes 300. Kapyysi palvelee koko Kotkan aluetta sekä yhtä haminalaista asiakasta. Arkisin valmistuu noin 10 000 ateriaa, joista pääosa menee kouluihin. – Kotkassa pisin toimitusmatka on noin 20 kilometriä, ja Haminaan on 35 kilometriä, eli alue on melko tiivis, Valkeapää selvittää toimialuetta. Kapyysissä on rinnakkain kaksi tuotantolinjaa: kylmä- ja lämminvalmistus. Kylmävalmistuksessa työskentelee kolme työntekijää ja lämpimän keittiön puolella 11. – Kylmävalmistusta ei ole viikonloppuisin, mutta tarkoituksena on siirtyä yhä enemmän kylmävalmistukseen: kylmäpuolelle voidaan asentaa vielä kolme pataa lisää. Kylmäkeittiö on tulevaisuuden keittiö, Riitta Valkeapää sanoo. Tuotannossa kokki ei saa muuttaa reseptiä mitenkään, vaan vastaa siitä, että lopputulos on halutunlainen. 28 – Esimerkiksi erilainen kaali saattaa muuttaa kaalilaatikon lopputuloksen vetiseksi. Kokin pitää 20 minuutissa ratkaista, mitä hän voi tehdä, jotta kaalilaatikosta saadaan hyvää. Kokki voi myös antaa tuotekehitykselle vinkkejä reseptien tekoa varten, Valkeapää kertoo. Kapyysissä raaka-aineet kulkevat varastosta satsituksen kautta kokin työpisteeseen, eli kokin ei tarvitse käydä varastossa lainkaan. Tuotekehitys on tällä hetkellä pullonkaula, koska toisen tuotekehittäjän paikalle ei ole saatu pätevää ammattilaista. Työntekijöiden keski-ikä on Kotkassa noin 49 vuotta, mutta Riitta Valkeapää ei harmittele korkeahkoa keski-ikää. – Olen tyytyväinen koulutettuihin, vastuuntuntoisiin, kokeneisiin työntekijöihin. Nuoremmalla polvella saattaa olla hyvin alhainen stressinsietokyky, mutta jokaisen pitää kan- taa vastuu omasta työstään. Olemme EteläKymenlaakson vuoden 2010 oppisopimuskouluttaja. Yhtiössä on neljän viimeisen vuoden aikana suoritettu kaikkiaan 27 tutkintoa. Oppisopimustutkinnoilla pätevöidyttiin logistiikkaan, esimiestaitoihin, ruuanvalmistukseen ja erityisruokavalioihin. Hyvät tilat, automatisointi kesken Kapyysin suunnitelmat valmistuivat vuonna 2007, mutta sitä päästiin rakentamaan vasta marraskuussa 2009. Toiminta alkoi uusissa tiloissa viime syksynä. – Meillä on nyt hyvät tilat ja laitteet. KeskiSuomen keskussairaala ja me taidamme olla ainoita julkisen puolen ammattikeittiöitä, joilla on omat koneet ja laitteet, Riitta Valkeapää kiittää. Tuotannon automatisointi on kuitenkin kesken. Tänä vuonna työllistää eniten tuotan- Kymijoen Ravintopalvelut Oy:n toimitusjohtaja Riitta Valkeapää ehdottaa, että Suomeen perustetaan ateriapuolelle kuntien kehittämisyhtiö. Millainen tuotannonohjausjärjestelmä? Viime syksynä Kotkassa aloitti uusi keskuskeittiö, jossa jo kolmannes kouluruuasta tehdään kylmävalmistuksena. Kuvassa ravitsemistyöntekijä Tuula Eerikäinen puhdistaa patoja. KuvaT: KaRi KaRppanen Tuotannonohjausjärjestelmän avulla Kapyysin ateriatuotannon valmistus- ja toimitusprosessi automatisoidaan. Reseptien kustannussimulaatioiden (raaka-aine-, elintarvike-, laite- ja henkilöstöresurssien kustannukset) avulla tuotekustannusten hallinta on nopeaa. Toiminnanohjausjärjestelmän ytimenä ovat logistiikan, tuotannonohjauksen, oston ja materiaalihallinnon toiminnot. Järjestelmä sisältää omavalvonnan, työvuorosuunnittelun ja ruokalistojen hallinnan, ja se on integroitu mm. Sinfokseen ja Fineliin. Mitä hyötyä? nonohjausjärjestelmän sisäänajo. Se otetaan käyttöön elokuun alussa kahden kuukauden siirtymäajalla. Riitta Valkeapää odottaa, että tuotannonohjaus kattaa myös laatuohjelman, vaikuttaa merkittävästi ostotoimintaan, helpottaa työaikasuunnittelua, auttaa taloushallintoa ja tehostaa toimitusvarmuutta. Ruokalistalta voi valita sopivimmat ateriavaihtoehdot, tehdä tilauksen ja antaa palautetta järjestelmän kautta soittamisen tai sähköpostin sijasta. – Omat prosessit pitää olla mietittynä. Ei riitä, että on vain kokkeja, vaan pitää ymmärtää, miten järjestelmät toimivat tehokkaasti. Meillä on yhdeksän vuotta aikaa maksaa 11,5 miljoonan euron keittiöinvestointi takaisin, Valkeapää kertoo ja lisää. – Seuraava tavoite on sertifioida koko toiminta, ja tuotantoon on haettu patenttia viime elokuussa. Myös kuljetusten optimointi on harkinnassa, koska nykyinen järjestelmä on ”kökkö” ja kilpailutusajat liian pitkiä. • Hygienia, turvallisuus ja vastuullisuus • lihateollisuus Toiminnanohjausjärjestelmän ansiosta tiedonkulku tehostuu. Esimerkiksi tieto vastaanotetuista tilauksista on samaan aikaan, reaaliaikaisesti, niin varastossa kuin keittiössäkin. Kaikki keittiön koneet ja laitteet liitetään yhteen ethernet-verkolla. – Etsimme sopivaa järjestelmää, sillä logistiikka pitää saada kuntoon. Myös tarratulostintoimittajan kanssa keskustellaan, ja käsipäätteet hankitaan varaston lukemista varten. Ateriapalveluille kehittämisyhtiö? Riitta Valkeapää ehdottaa, että Suomeen perustetaan ateriapuolelle kuntien kehittämisyhtiö kuten ICT-palveluillekin. – Seuraava vaihe on ilman muuta kehittämisyhtiö, jossa ovat mukana julkisen alan ammattikeittiöt. Miksi jokaisen kunnan pitäisi Johtaminen helpottuu, kun saman järjestelmän kautta voidaan nähdä esimerkiksi varaston tilanne suhteessa valmistukseen tarvittavien tuotteiden määrään. Lähettämön tilannetta ja tuotteiden toimitusta voidaan seurata ja tarvittaessa reagoida äkillisiin muutoksiin esimerkiksi lisäämällä tuotantomäärää tai työvoimaa. Toiminta tehostuu kokonaisuudessaan, mikä säästää myös kustannuksia ja mahdollistaa tuotantokapasiteetin kasvatuksen tarvittaessa. Järjestelmän avulla työn tuottavuus paranee, koska manuaalisesti tehtäviä työvaiheita poistuu ja prosessit virtaviivaistuvat. Toiminnan tehostumisen myötä työntekijä voi keskittyä olennaiseen, esimerkiksi ruuanlaittoon. Tuotannonohjausjärjestelmä parantaa myös asiakasturvallisuutta; esimerkiksi yksittäisen ruoka-annoksen valmistusketju on helposti jäljitettävissä. Toiminnanohjausjärjestelmän toimittaa suomalainen ohjelmistoyhtiö digia. kehittää omat reseptit, tuotannonohjausjärjestelmät jne, Valkeapää ihmettelee. Hän kysyy, missä julkisissa keittiöissä noudatetaan takuuvarmasti ravitsemussuosituksia. – Kalaa on kerran viikossa ja tarjolla ruisleipää, mutta suolat ovat yläkantissa. Kunta-asiakkaiden pitäisi pystyä todentamaan, että ravintoarvot ovat kohdallaan kaikissa asiakassegmenteissä, Valkeapää pohtii. π Pirjo Huhtakangas TEEmanumErO ilmEsTyy 27.5. lisäjakelu Eläinlääkäripäivillä Varaa PaiKKa ilmOiTuKsEllEsi 20.4. mEnnEssÄ! infoteam Oy Puh. (09) 441133, infoteam@infoteam.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2011 29 n T e e m a Matti Malinen ja ohjelmistosuunnittelija Kimmo Tuppurainen paikallistavat prosessista häiriön Kuavan kehittämän ohjelmiston avulla. Kuva: JaniiKa vilKuna linnettavissa. Huomioon voidaan ottaa esimerkiksi valmistuksen raaka-aineiden vaihtelu ja optimaalinen käyttö energiansäästö- ja tehostuskysymysten lisäksi. – Vaikka se oudolta tuntuukin, ovat maku ja rakenne varmasti parametrisoitavissa. Tuotamme malleilla nopeasti monenlaisia syyseuraussuhteita, jotka tuovat arvokasta lisätietoa prosessiin. Säästä ja tehosta mallintamalla Prosessimallinnus tarjoaa ratkaisuja tehokkaampaan suunnitteluun, tuotekehitykseen, kustannussäästöihin ja kilpailukyvyn lisäämiseen. Tarkistamalla tuotantolinjan ja laitteiden toimivuutta voidaan parantaa niin tuotteen kuin tuotannon laatua. Prosessimallinnus ja -simulointi auttavat teollisuuden toimijoita ratkaisemaan energia- ja laatukysymyksiä. – Jo pienillä muutoksilla tai säädöillä voidaan säästää paljon resursseja ja toimia ympäristöystävällisemmin. Mallinnamme eri teollisuudenaloille tuotantolaitteiden toimintaa, keräämme dataa ja analysoimme sitä. Lopulta luomme asiakkaalle sopivan analysointitai simulointituotteen käyttöliittymineen. Viemme työmme aina prosessimallinnuksesta käytäntöön tuotantolinjoille saakka, kertoo Kuava osakeyhtiön toimitusjohtaja Matti Malinen. Mallinnus paljastaa pullonkaulat Prosessimallinnuksen avulla huomataan säätöä tarvitsevat pullonkaulat tuotannossa. Ne voivat ajan kuluessa aiheuttaa ongelmia, tuhlata raaka-aineita ja energiaa tai kuluttaa laitteistoa loppuun ennenaikaisesti. Kuavan työntekijät tarjoavat teollisuuden käyttöön matemaattisen, kemiallisen ja fysikaalisen osaamisensa samassa paketissa laskennallisen teknologian keinoin. Näin voidaan simuloida yksittäisen laitteen tai kokonaisen tuotantolinjan toimintaa. 30 – Esimerkiksi sekoitussäiliöiden virtauksia mallinnetaan. Niistä analysoidaan, millä kierroksilla laite sekoittaa parhaiten tuottavuuden, tehojen, kestävyyden sekä energiankulutuksen kannalta. Elintarviketuotannossa voidaan miettiä muun muassa kuivatuksen ja jäädytyksen prosesseja kannattavammiksi ja energiaa säästävämmiksi samalla lopputuotteen rakennetta yhä parantaen, Malinen kertoo. Kuava toimii tuottavuus-, tehokkuus-, laatu- ja energiakysymysten lisäksi laitteiden tuottaman melun paikallistamisen parissa. Malinen muistuttaakin, että melu ei ole terveyshaitta ainoastaan ihmiselle. – Tuotannossa syntyvä melu aiheuttaa usein värähtelyä ja rasitusta koneistoon. Tämä voi lyhentää laitteiden käyttöikää. Kokonaisuus ratkaisee Tarpeita mallinnukselle syntyy usein tilanteessa, jossa tietty tuotantolinja toimii loistavasti kahden tuotteen valmistuksessa, mutta kolmannen tuotteen tuotannossa esiintyy ongelmia. Selvityksen alkaessa otetaan käyttöön kaikki olemassa oleva data kyseisen tuotteen valmistusprosessista, ja lisää kerätään tarpeen vaatiessa. – Mallinnus aloitetaan sovittamalla nykyisen toiminnan tunnetut tulokset mallin pohjaksi. Tämän jälkeen pystytään testaamaan, miten laitteet reagoisivat vaikkapa uudentyyppisiin virtauksiin ja kierroksiin. Tietokoneella tehtävällä mallinnuksella voi välttyä laajoilta tuotantolinjojen testiajoilta, jotka johtavat usein kalliisiin hylkyjäännöksiin, kertoo Malinen. Tuotannon ongelmakohdat ovat osa suurempaa kuvaa. Toimintoja tulisi Malisen mukaan analysoida kokonaisuuksina, koska ongelmat ovat aina multifysikaalisia. – Kauppojen hyllyillä ei ole olemassa taianomaista valmista mallinnusohjelmaa tai räätälöityjä ohjelmistoratkaisuja kokonaisvaltaisen tuotannon prosessien analyysiin. Teemme Elintarvike koostuu numeroista Mallinnuksesta on apua toiminnan suunnittelussa ja kilpailukyvyn kohentamisessa kaikilla teollisuudenaloilla. – Vaikka ala vaihtuu, pysyvät luonnontieteelliset lainalaisuudet samoina. Työskentelemme hyvin moninaisissa toimintaympäristöissä aina lääketieteen ultraäänikirurgiasta paperin tuotantoon, Malinen selventää. Elintarviketeollisuudenkin ilmiöt ovat mal- Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi Sekoitussäiliön toiminnan simulointi. Kuva: numeRola oY Bureau Veritas Certification on elintarviketurvallisuuden sertifiointien markkinajohtaja maailmanlaajuisesti. Suomessa jo yli 60 elintarvikealan yritystä on valinnut Bureau Veritas Certificationin yhteistyökumppanikseen. Ohjelmistolla voidaan analysoida mittauksia ja prosesseja. Kansainvälisesti akkreditoidut sertifiointipalvelumme elintarviketeollisuudelle: ISO 22000, FSSC 22000, GMP+, ISO 9001, ISO 14001, SA 8000 , BRC, IFS, FAMI-QS, MSC-COC, GlobalG.A.P Bureau Veritas tarjoaa myös monipuolisia koulutuspalveluita. mallin aina itse asiakkaan tarpeeseen kehitettynä räätälöidyillä käyttöliittymillä varustettuna. Mallinnuksesta on usein apua suuriin laiteinvestointeihin ja -hankintoihin. Viimeistään hankintojen yhteydessä tuotantoa kannattaa analysoida tarkasti. Vaikka joku tuotantoon liittyvä uutuuslaite on ominaisuuksiltaan loistava, sen toiminta osana vanhaa tuotantolinjaa kannattaa testata. – Tuotantolinja kannattaa mallintaa kokonaisuutena ja analysoida uuden laitteen toimivuus ja sopivuus niin lopputuotteen laadun kuin resurssikysymysten valossa. Simuloinnin avulla voidaan vertailla eri tarjoajien laitevaihtoehtoja juuri kyseiseen tuotantolinjaan. Näin asiakas saa puolueettoman ja faktoihin perustuvan tiedon siitä, mikä laite prosessiin sopisi parhaiten, Malinen sanoo. Järjestämme Elintarviketurvallisuusjärjestelmän johtava arvioija -koulutuksen Helsingissä 9.-13.5.2011. Tule mukaan kehittämään ISO 22000 osaamistasi! Toimistomme Suomessa: Bureau Veritas Certification Finland Hermannin Rantatie 10, 00580 HELSINKI www.bureauveritas.fi Yhteydenotot sertifioinneissa: matti.hukari@fi.bureauveritas.com puh. 010 830 8641 Yhteydenotot koulutuspalveluissa: maarit.hirvonen@fi.bureauveritas.com Puh. 010 830 8649 Pienikin muutos kannattaa Kannattavuutta ja tuottavuutta voidaan usein parantaa olemassa olevan kapasiteetin ja laitteiston hyödyntämisen tehostamisella tai pienellä kehittämisellä. – Usein lähtötilanne on se, että sama tuote on tuotettu samalla tavalla jo useita vuosia. Sitten yllätytään iloisesti, kun huomataan, että pienellä säädöllä syntyy säästöjä ja toimintaa voidaan tehostaa laadusta tinkimättä, Malinen hymyilee. Simulaattorien avulla voidaan analyysin lisäksi harjoitella uuden laitteiston käyttöönottoa ja olemassa olevien linjojen ongelmatilanteiden hallitsemista sekä kouluttaa uusia teollisuuden työntekijöitä. π Teksti: Janiika Vilkuna Yhteistyötä osaamiskeskusohjelman kanssa Kuava Oy toimii useilla teollisuudenaloilla. Yhtiön toimintaa on kehitetty Kuopion alueen osaamiskeskuksen yrityshautomossa ja laajennettu osaamiskeskusyhteistyössä elintarvike- ja ympäristöaloille. Yritys on lisäksi osallistunut kansallisen Elintarvikekehityksen klusterin Advisory Board -toimintaan. lisätietoja: www.kuava.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2011 31 n T e e m a Ravitsemussuositusten noudattaminen parantaisi kansanterveyttä Ku va : lei pä Tie do Tu S Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan 80 % sepelvaltimotaudista ja 90 % tyypin 2 diabeteksesta olisi ehkäistävissä hyvillä elintavoilla: tupakoimattomuudella, terveellisellä ruokavaliolla, riittävällä liikunnalla ja painonhallinnalla. Osittain elintapasairauksia ovat myös monet syövät, allergiat, masennus ja muistisairaudet. Kaikkien elintapasairauksien ehkäisyyn sopii samanlainen terveellinen ruokavalio, joka perustuu täysjyväviljaan, runsaaseen kasvis-, marja- ja hedelmämäärään ja kohtuulliseen määrään eläinkunnan tuotteita ja kalaa. Rasvojen pitäisi olla pääosin pehmeitä kasvirasvoja. Sokeria, kovia rasvoja ja valkoista viljaa tulisi rajoittaa. Huomattavaa säästöä Terveellisellä ruokavaliolla voitaisiin huomattavasti vähentää terveydenhuollon kokonaiskustannuksia, jotka vuonna 2008 olivat Suomessa yhteensä noin 15, 5 miljardia euroa eli noin 8,4 % bruttokansantuotteesta. Lihavuuden aiheuttamiksi kustannuksiksi on vuonna 2009 arvioitu 190 miljoonaa euroa, tupakoinnin ja alkoholin aiheuttamiksi kustannuksiksi 246 ja 123–226 miljoonaa euroa. Vuonna 2007 diabeteksen hoito maksoi 1350 miljoonaa euroa. Sydän- ja verisuonisairauksien (SV) suorat hoitokustannukset ovat vuosittain arviolta 918 miljoonaa euroa. Liiallinen suolan käyttö aiheuttaa 150–250 miljoonan euron kulut vuodessa. Päällekkäisyyksien vuoksi kustannuksia on vaikea eritellä täsmällisesti, eikä ruokavalion osuutta tietenkään voida erikseen arvioida. Ennenaikainen kuolleisuus vähenee Käsityksen ruokavaliomuutoksen kustannustehokkuudesta voi kuitenkin saada tarkastelemalla, miten paljon ruokavaliolla voidaan vaikuttaa ennenaikaiseen kuolleisuuteen. Yleisesti ottaen terveellinen ruokavalio vähentäisi kuolleisuutta 15–30 % eri puolilla maailmaa ja erityisesti vähenisi kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin (Kant 2010). Perinteisen Välimeren ruokavalion on osoitettu vähentävän kokonaiskuolleisuutta, kuolleisuutta sydän- ja verisuonitauteihin, syöpiin, rappeuttaviin hermosairauksiin ja aivohal- kommentti: Kulttuuri ja valtiovalta ohjaustekijöinä Lapsuudessa muodostuneet ruokatottumukset estävät aikuisia muuttamasta tottumuksiaan. Tämä näkyy pitkissä interventioissa, joissa koehenkilöt yleensä kykenevät muuttamaan ruokatottumuksiaan ensimmäiset 6–12 kk, mutta myöhemmin koehenkilöt palaavat aikaisempiin tottumuksiinsa. Hyvä ravitsemus- ja terveystietämys vaikuttaa positiivisesti ruokavalion laatuun. Terveellisen ruokavalion noudattamiseen jatkuvasti tarvitaan hyvää itsehillintää, itse koettua pystyvyyttä muutokseen (self-efficacy) ja korkeaa käsitystä muutoksen tehokkuudesta. Kulttuuri vaikuttaa, mitä tuotteita ylipäänsä pidetään syötävinä ja mitkä elintarvikkeet ovat arvostettuja. Kulttuuri vaikuttaa myös, milloin ja millaisia yhdistelmiä syödään ja keiden kanssa syödään. Seurassa syödään eri lailla kuin yksin, juhla-ateriat poikkeavat arkiaterioista, eri ikäryhmät syövät eri tavoin. Yksilölliset erot maistamisessa, haistamisessa, itseluottamuksessa ja suhtautumisessa uusiin asioihin vaikuttavat ruuan valintaan. Syöminen on myös tapa ilmaista itseään ja osoittaa esimerkiksi eettisiä ja ympäristöarvoja. Mistä löytyvät edelläkävijät, josta nostavat yleisesti ruuan ja erityisesti terveellisen ruuan arvostusta? Taloudelliset ja poliittiset tekijät vaikuttavat elintarvikkeiden saatavuuteen ja hintaan, mutta runsaasti ravintoaineita sisältävä ruoka ei aina ole kallista (esim. täysjyvävilja, juurekset jne.). Valtiovalta voi vaikuttaa hintoihin ja saatavuuteen erilaisilla ohjauskeinoilla kuten tuilla ja verotuksella. Erityisesti suolan saannin vähentämisessä valtion toimenpiteet voivat olla ratkaisevia. Päättäjien arvot, asenteet ja tietämys ovat siis avainasemassa. Raija Tahvonen 32 Kehittyvä Elintarvike 2/2011 Kehittyvä Elintarvike 2/2011 II www.kehittyvaelintarvike.fi Hunaja on EU-valvottu luonnontuote vauksiin. Myös lievien muistihäiriöiden riski on pienempi (Sofi et al. 2010, Fung et al. 2009). Terveellinen ruokavalio vaikuttaisi terveydenhuollon kustannuksiin myös epäsuorasti parantamalla ympäristön tilaa, mikä puolestaan heijastuu takaisin ihmisten terveyteen (Friel et al. 2009, Lock et al. 2010, Macdiarmid et al. 2011. Englannissa mallinnusohjelma osoitti, että virallisten ravitsemussuositusten noudattaminen vähentäisi vuosittain noin 33 000 ennenaikaista kuolemaa. Jo pelkkä kasvisten ja hedelmien riittävä käyttö puolittaisi luvun (Scarborough 2010). Ruotsissakin on vastikään todettu selkeä ero kuolleisuudessa ravitsemussuosituksia hyvin tai huonosti noudattavien henkilöiden välillä (Kaluza et al. 2009). Viimeisimmän amerikkalaisen kuitututkimuksen mukaan runsaskuituinen ruokavalio vähensi yhdeksän vuoden seuranta-aikana merkitsevästi kokonaiskuolleisuutta ja riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin, tulehduksiin ja hengityselinsairauksiin. Erityisesti täysjyvävilja näytti vähentävän kuolleisuutta (Park et al. 2011). Loppuvuodesta 2010 julkaistun EPIC-raportin mukaan kasvisten kulutuksen lisääntyminen 80 g päivässä vähentää SV-tautikuolemia neljä prosenttia vielä kulutuksen ollessa tasolla 640 g päivässä, mikä on tutkimuksen maksimimäärä (Crowe et al. 2011). Perinteisessä Välimeren ruokavaliossa kasviksia syödään jopa 800 g tai enemmän päivässä. π Raija Tahvonen professori MTT raija.tahvonen(at)mtt.fi Tarvittaessa viitteet saatavissa kirjoittajalta. EU-direktiivin mukaan hunaja on luonnontuote, johon ei saa lisätä mitään eikä poistaa mitään. Hunajan nimessä saa käyttää vain sanaa, joka kertoo sen maantieteellisestä tai kasvialkuperästä. Jos hunajan mesi on kerätty Italiasta, sitä voidaan kutsua italialaiseksi hunajaksi. Ja jos mesi on kerätty pääosin appelsiinin kukista, hunajaa voidaan kutsua appelsiinihunajaksi. Siksi mm. aromivahventeilla maustettuja hunajia ei saa kutsua hunajiksi vaan hunajatuotteiksi. EU-direktiivi kieltää myös hunajan lämmittämisen. – Hunajaa ei saa lämmittää myöskään juoksevuuden aikaan saamiseksi, Hunajainen SAM Oy:n toimitusjohtaja Kari Koivulehto muistuttaa. Porvoolainen hunajan asiantuntija- ja markkinointiyritys tuo Suomeen korkealaatuisia hunajia ympäri maailman. Kari Koivulehto on jo vuosikymmenien ajan tutkinut, kouluttanut, ideoinut ja vaikuttanut alan uranuurtajana. – Hunajalla on maailmalla pitkät perinteet, ja niiden valmistus on tarkoin säädeltyä ja valvotumpaa kuin Suomessa. Esimerkiksi Argentiinassa on mehiläishoitajilta vaadittu sertifikaatit hunajan puhtaudesta jo 50 vuoden ajan, Koivulehto kertoo. Hunajan makuun, väriin ja juoksevuuteen vaikuttaa sen alkuperä eli kasvi, josta mehiläinen on mettä juonut. Kaikki mehiläisen medestä valmistama hunaja on aluksi juoksevaa. Kuinka pitkään hunaja säilyy juoksevana, riippuu mesien sisältämistä sokerilajeista. Medet ja hunajat sisältävät luontaisesti rypäle- ja hedelmäsokeria. Mitä enemmän hunaja sisältää rypälesokeria, sen nopeammin se myös kiteytyy. Juoksevat hunajat on tehty esimerkiksi akaasiapuun ja appelsiinipuun kukista. Alhaisen rypälesokerin määrän vuoksi ne säilyvät juoksevina vuosia. Suomalaisista kasvilajeista ainoastaan maitohorsman medestä aikaansaatu hunaja ei kiteydy. Kansainvälinen vaikuttaja Kari Koivulehto sai joululahjaksi ensimmäisen mehiläispesänsä 11-vuotiaana. Siitä alkoi omien mehiläisten kasvatus sekä alan opiskelu ja opettaminen Helsingin yliopistossa. Koivulehto oli perustamassa mehiläistalouden laitosta, ja hän on myös kouluttanut suurimman osan Suomen mehiläishoitajista. Kari Koivulehto on EU-komission mehiläistalouden neuvottelukunnan puheenjohtajana ja Euroopan hunajakaupan yhdistyksen FEEdMin puheenjohtajana, mutta hänellä on mehiläispesiä edelleen mökillään Karkkilassa. Koivulehdon kirjoittama Hunajakirja voitti syksyllä 2009 Maailman Mehiläishoitajien Liiton, Apimondian ensimmäisen palkinnon. Kirja on tietopaketti mehiläisistä ja hunajasta sekä monen kokkaajan haluttu kirja. Kirjalla ansaittu ykköspalkinto oli Koivulehdolle neljäs. Palkintoja on tullut mm. mehiläisen kasvatukseen ja hunajakäsittelyyn liittyvillä läpimurroilla. π Kari Koivulehdon intohimo työhön hunajan parissa on jatkunut jo 47 vuotta. © HunaJainen Sam www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2011 33 n T e e m a Ravitsemussuositusten ja arkielämän ero räikeä USA:ssa Amerikkalaisten uusissa ravitsemussuosituksissa (dietary Guidelines for Americans 2010) on kaksi pääviestiä: ylipaino- ja lihavuusongelman takia energiansaantia pitää rajoittaa ja kiinnittää huomiota ravintoainetiheyteen, eli ”tyhjiä kaloreita” tulee välttää. Suositukset korostavat ruuan ohella riittävän liikunnan tärkeyttä kaikissa ikäryhmissä. Ero arjen ja suositusten välillä on kuitenkin iso. Samaan aikaan kun energiansaanti keskimäärin on liiallista, noin joka seitsemännellä kotitaloudella ei ole varaa ostaa riittävästi ruokaa. Vielä useammalla ei ole mahdollisuutta hankkia perheelle riittävästi tuoreita kasviksia ja hedelmiä. Ravitsemussuosituksiin peilaten amerikkalaiset kuluttavat vain alle 20 % suositellusta kokojyväviljan määrästä, alle 60 % vihannesten määrästä, alle 50 % hedelmien määrästä ja alle 60 % maitotuotteiden määrästä. Toisaalta kovien rasvojen ja lisätyn sokerin saanti on lähes kolminkertainen suosituksiin ver- rattuna. Natriumin saanti on keskimäärin puolitoistakertainen, ja suosituksen mukaisesti suolaa käyttää vain kymmenesosa väestöstä. Amerikkalaisten ravitsemuksessa on korjaamisen varaa. Nyt korostetaan energiansaannin suhteuttamista kulutukseen ja ruuan valintaa niin, että siitä saadaan riittävästi tärkeitä ravintoaineita. Uusilla suosituksilla on puolestapuhujana presidentin puoliso Michelle Obama, joka on esiintymisissään korostanut mm. lasten ravitsemuskasvatusta ja liikunnan merkitystä terveiden elämäntapojen osana. Heti virkakauden alussa Valkoiseen Taloon perustettiin oma vihannespuutarha, jota myös koululaisryhmät ovat käyneet hoitamassa. myös esimerkkejä erilaisista dieettityypeistä (mm. kasvisruokavaliot ja välimerellinen ruokavalio) ja miten niissä sovelletaan annettuja suosituksia. Viestintä on joiltakin osin myös muuttunut: nyt puhutaan ravintoaineista, joihin pitää kiinnittää huomiota kansanterveyden kannalta. Aiemmin puhuttiin ravintoaineista, joiden saanti on alhaisella tasolla suositeltuun nähden. Tiivistetysti päivitetyt suositukset kehottavat amerikkalaisia Mikä on suosituksissa uutta? • Suosituksissa on nyt uutena lähestymistapana kokonaisvaltaisempi ajattelu. Ravitsemuksen yhteydessä on liikunta. Mukaan on tuotu • Edellinen ravintosuositusten päivitys muutti leipähyllyn tarjonnan. Kuva: JaRi Toivo 34 Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi • • • muuttamaan ruokavaliotaan enemmän kasvispainotteiseksi, lisäämään kalan ja vähärasvaisten maitotuotteiden osuutta, oleellisesti vähentämään kiinteiden rasvojen ja lisätyn sokerin saantia, välttämään trans-rasvahappojen saantia, lisäämään omega-3-rasvahappojen saantia, • • vähentämään natriumin saantia, lisäämään liikuntaa (suositus aikuisille vähintään 2,5 tuntia kohtuullisen rasittavaa liikuntaa viikossa). Natriumin osalta uusi suositus on 2300 mg vuorokaudessa ja asteittainen saannin vähentäminen tasolle 1500 mg vuorokaudessa yli 50-vuotiailla sekä kaikilla afrikanamerikkalaisilla ekä henkilöillä, joilla on verenpainetauti, diabetes tai krooninen munuaistauti. Alemman suosituksen arvioidaan koskevan puolta koko väestöstä. Suosituksissa otetaan kantaa täydennettyihin elintarvikkeisiin ja ravintolisiin. Suositusten mukaan lähtökohtana on, että monipuolinen, oikein valittu ruokavalio riittää eri ravintoaineiden riittäväksi lähteeksi. Yli 50-vuotiaille suositetaan B12-vitamiinilisää ja naisille folaattia sekä rautaa. Amerikkalaisessa ruokakaupassa on runsas valikoima erilaisia täydennettyjä elintarvikkeita. Esimerkiksi kalsiumlisää on niin mehussa kuin leivässäkin, ja suositeltu saanti tulee helposti täyteen jo kalsiumlisistä. Elintarviketeollisuus luvannut vähentää suolaa Edellisten eli vuoden 2005 suositusten tärkeimpiä kohtia oli kokojyvätuotteiden aseman nostaminen suosituksissa. Teollisuus oli erittäin aktiivinen tuotekehityksessä, ja uusia kokojyvätuotteita syntyi valtava määrä. Ruokakauppojen leipähyllyt kokivatkin aikamoisen muutoksen. Trendi on kestänyt melko hyvin, vaikka asia ei olekaan mainoksissa ja muuten esillä yhtä voimakkaasti. Nyt uusittujen suositusten johtotähdeksi on arvioitu suolansaannin vähentäminen. Elintarvikkeita valmistavan teollisuuden järjestön, Grocery Manufacturers Associationin, mukaan suuri osa jäsenyrityksistä on jo sitoutunut suolansaannin vähentämiseen. Puolet jäsenyrityksistä on ilmoittanut muuttavansa pakkausmerkintöjä niin, että ne helpottavat kuluttajia tekemään haluamiaan valintoja. Julkisuudessa isot toimijat kuten Kraft, Campbell’s Soup ja H.J. Heinz ovat kertoneet huomioivansa tuotteissaan uudet suolansaannin suositukset. General Mills on ilmoittanut päivittävänsä neljäsosan vähittäiskaupan tuotevalikoimastaan paremmin suosituksia vastaavaksi. Tuoreita kasviksia lähitoreilta ja kauppa-autoista? Muutosten tekeminen ei ole vain teollisuuden tehtävä, vaan myös kodeilla sekä ravintola-, koulu- ja muulla joukkoruokailulla iso merkitys. Ravitsemussuositukset ja Michelle Obama haastavat kaikki toimijat yhteiseen tehtävään ravinnon ja ravitsemuksen laadun parantamiseksi. Tavoitteena on parantaa terveyskasvatusta oppimateriaalia kehittämällä ja esimerkiksi järjestämällä perheille suunnattuja ruuanlaittokursseja. Samalla pyritään huolehtimaan siitä, että kaikilla on mahdollisuus terveelliseen ravintoon. Iso ongelma on se, että syrjäseuduilla on usein pitkä matka ruokakauppaan ja lähin kauppa on huoltoasemakauppa, jonka valikoimiin ei kuulu lainkaan tuoreita vihanneksia ja hedelmiä. Nyt peräänkuulutetaan paikallisia lähiruokatoreja ja kiertäviä kauppa-autoja, jotka myyvät tuoreita kasviksia. Liikuntasuositusten täyttämiseksi on suunnitteilla rakentaa uusia liikuntapaikkoja. Nykyisin erityisesti kuumina kesäkuukausina on ollut vaikea saada lapsia liikkumaan. Liikunta onkin hyvin usein sitä, että ajetaan autolla liikuntapaikalle ja taas sieltä takaisin. Pyrkimyksenä on luoda mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa lähellä kotia. Tulevat kuukaudet ja vuodet näyttävät, miten asiat muuttuvat. Monessa asiassa kustannukset ja hinta ohjaavat valintoja. Leipähyllyssäkin kokojyväleipä on hinnaltaan kaksinkertainen vitivalkoisiin paahtoleipiin verrattuna. Moni tekee valintansa jo sen perusteella. Jos suosituksen tavoitteet aiotaan saavuttaa, elintarvikkeiden hinta on varmasti yksi merkittävä tekijä. Amerikkalaisessa ruokakaupassa tuoreiden vihannesten ja hedelmien hinta on yllättävän korkea, kun taas kovaa rasvaa ja sokereita ja runsaasti energiaa sisältävät tuotteet ovat halpoja. Jos kuluttajalla ei ole tarpeeksi rahaa, hän joutuu usein tinkimään ravitsemuksellisesta laadusta. Joka tapauksessa on mielenkiintoista nähdä, miten teollisuus ja ruokapalvelutoimijat lähtevät mukaan tarjoamaan terveellisempiä tuotteita ja rakentamaan terveempää kansakuntaa. π Jari Toivo teknologiapäällikkö Tekes Bio-, lääke- ja elintarviketuotanto jari.toivo(at)tekes.fi lähde: www.dietaryguidelines.gov Ylipaino ja liikunnan puute nakertavat kansanterveyttä Yhdysvalloissa viralliset ravitsemussuositukset päivitetään lakisääteisesti viiden vuoden välein niin, että ne vastaavat kulloinkin parasta tieteellistä tutkimusnäyttöä. Suosituksista vastaavat maatalousministeriö eli U.S. department of Agriculture ja terveysasioita hoitava department of Health and Human Services. Suositusten päivittämistä varten muodostetaan aina asiantuntijoista koostuva komitea, joka valmistelee raportin suositusten pohjaksi. Viimeisimmät suositukset julkistettiin tammikuussa 2011. Uusittujen suositusten taustalla on huoli kansanterveyden kehittymisestä ja viime vuosina kiihtyneestä ylipaino- ja lihavuusepidemiasta. Suositusten johtolankana on ylipaino-ongelman poistaminen ja metabo- lisen oireyhtymän ennaltaehkäisy. Suositukset on tarkoitettu kaksi vuotta täyttäneille ja vanhemmille, eli aivan pienille lapsille on olemassa omat suosituksensa. Yleisten suositusten lisäksi ohjeissa otetaan jossain määrin kantaa myös erilaisiin väestöryhmiin. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2011 35 n T e e m a Voiko terveellinen ruokavalio olla kestävän kehityksen mukainen? Useat tahot ovat jo nähneet tärkeäksi ravitsemussuositusten ympäristövaikutusten minimoimisen. Maatalouden arvioidaan tuottavan noin 20 % kasvihuonekaasupäästöistä ja vähentävän merkitsevästi luonnon monimuotoisuutta. Kun vielä väestön on arvioitu kasvavan nykyisestä noin seitsemästä miljardista noin yhdeksään miljardiin vuoteen 2050 mennessä, monet tahot pohtivat, onko mahdollista taata kaikille terveellistä ruokaa ja silti pitää maapallo elinkelpoisena. FAO, Bioversity International ja the CBd (Convention on Biological diversity) järjestivät marraskuussa 2010 symposiumin biodiversiteetistä ja kestävän kehityksen mukaisesta ruokavaliosta.1 Symposiumin asiantuntijat määrittelivät kestävän kehityksen mukaisen ruokavalion näin: "Kestävän kehityksen mukaisten ruokavalioiden ympäristövaikutukset ovat alhaisia (pieniä), joten ne edistävät ruoka- ja ravitsemusturvallisuutta ja mahdollistavat sekä nykyisen että tulevien sukupolvien terveen elämän. Kestävän kehityksen mukaiset ruokavaliot suojelevat ja kunnioittavat biodiversiteettiä ja ekosysteemejä. Ne ovat kulttuurisesti hyväksyttäviä, helposti noudatettavissa, talo- Nyt on aika toimia, jotta kuvan lapsi saa terveellistä, turvallista ja maukasta ruokaa ja voi nauttia luonnon monimuotoisuudesta vielä vuonna 2050. Kuva: piRJo HuHTaKangaS 36 udellisesti reiluja ja edullisia, ravitsemuksellisesti riittäviä, turvallisia ja terveellisiä ja optimoivat luonnon ja ihmisten resurssit." Asiantuntijat huomauttivat, että ihmisen terveyttä ei voida eristää ympäristön terveydestä ja ehdottavat uutta ohjelmaa, jossa kehitettäisiin kestävän kehityksen mukaisia ravitsemussuosituksia. Kestävä kehitys tulossa ravitsemussuosituksiin Australiassa uudet ravitsemussuositukset ovat parhaillaan lausuntokierroksella.2 Suositusten tavoitteissa mainitaan mm. kulttuurinen hyväksyttävyys, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja kestävyys (environmentally sustainable). Suosituksissa korostetaan kasviperäistä ravintoa, täysjyväviljaa ja palkokasveja ja ehdotetaan ylärajoja lihan, erityisesti punaisen lihan, ja kalan käytölle ympäristösyistä. Terveysjärjestöt ja ravitsemusasiantuntijat ovat kommentoineet jo suosituksia – ollen mm. huolissaan suosituksesta lihan kulutuksen vähentämiseksi. EFSAn uusissa ohjeissa kansallisten ravitsemussuositusten valmisteluun3 suositellaan, että elintarvikkeisiin perustuvien suositusten pitää olla yhdenmukaisia muiden julkisten politiikoiden kanssa, jotka vaikuttavat ruuan saatavuuteen ja ne pitäisi sopeuttaa muihin terveyden edistämiseen tähtääviin politiikoihin. Suositusten tulisi pohjautua WHO:n (World Health Organization) CINdIsuosituksiin vuodelta 2000 4. CINdI-suositusten tiivistelmässä todetaan, että kestävän kehityksen periaatteiden mukaan tuotettu terveellinen ja turvallinen ruoka on eräs parhaista tavoista tukea tervettä yhteisöä. Lisäksi suosituksissa huomautetaan, että terveellinen ruokavalio perustuu kasveihin (täysjyvävilja, kasvikset, erityisesti myös palkokasvit ja erilaiset siemenet, marjat ja hedelmät), mutta voi sisältää myös eläinkunnan tuotteita. Punaisen lihan määrä ehdotetaan rajoitettavaksi 80 grammaan päivässä, mutta Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi samalla todetaan, että jäsenmaat eivät ole sitä vielä yleisesti hyväksyneet. Kuluttajia on ilmeisen vaikea saada ymmärtämään vähäisemmän lihan käytön edut terveydelle. Ehdotuksia ympäristöystävällisistä ruokavalinnoista Livsmedelsverket ehdotti EU:n komissiolle ympäristöystävällisiä ruokavalintoja (Environmentally effective food choices Proposal notified to the EU 1 15.05.09 ). Ehdotuksessa kysytään lukijalta, haluaako hän syödä älykkäästi ympäristöystävällistä ruokaa, joka on hyväksi terveydelle. Ympäristötavoitteet ovat vaihteleva maatalousmaisema, rikas kasvi- ja eläindiversiteetti, myrkytön ympäristö ja ilmastovaikutuksen väheneminen. Tavoitteisiin päästään rajoittamalla lihan käyttö noin 140 grammaan päivässä, syömällä kalaa pari kertaa viikossa ja suosimalla kasvivoittoista ruokavaliota. Viljatuotteiden pitää olla mieluiten täysjyvää ja kasviksissa ja hedelmissä kannattaa suosia kauden tuotteita ja pellolla kasvatettuja tuotteita. Painonhallinnan mainitaan vähentävän osaltaan ilmastovaikutuksia, samoin kuin ruokajätteen syntymisen ehkäisyn. WWF.UK on yhteistyössä Aberdeenin yliopiston ravitsemusasiantuntijoiden kanssa tuottanut raportin Livewell – balance of healthy and sustainable food choices. Raportti on ilmestynyt kuluvana vuonna. Esipuheessa kirjoittajat toteavat jo aiemmin havainneensa, että ympäristöllä ja terveydellä on paljon yhteisiä kipukohtia (hotspots). He päättivät kokeilla, voidaanko viralliset ravitsemussuositukset muokata ympäristöystävällisiksi. Tavoitteena oli tuottaa ravitsemuksellisesti täysipainoinen kestävän kehityksen mukainen ruokavalio, joka on hyväksi sekä ihmisille että ympäristölle. Tässä vaiheessa huomioitiin vain kasvihuonekaasupäästöt, joten muiden ympäristövaikutusten samoin kuin kestävän kehityksen sosiaalisten ja eettisten aspektien lisääminen vaatii vielä jatkotyöstämistä. Kirjoittajat osoittavat, että WWF:n vuoden 2020 kasvihuonekaasupäästötavoitteet on toteutettavissa melko pienin ruokavaliomuutoksin. Eläinkunnan tuotteiden ja prosessoitujen tuotteiden määrää pitää vähentää, mutta ruokavalio on edelleen normaali, tuttu ja vaihteleva. Se voi sisältää lihaa ja maitotuotteita ja jopa perunalastuja ja suklaatakin. Vuoden 2050 ruokavalio vaatii nykyisiltä elintarvikkeilta suuria muutoksia. Toisaalta tarjolla oleva elintarvikevalikoimakin todennäköisesti poikkeaa nykyisestä. Syöpäasiantuntijoiden suositus syöpää ehkäiseväksi ruokavalioksi on hyvin samanlainen kuin edelliset. Se korostaa kasvivoittoisuutta, palkokasvien käyttöä, täysjyväviljaa ja painonhallintaa. Syöpäjärjestöjen suosituksissa punaisen lihan määräksi esitetään 300 g viikossa ja prosessoitua lihaa kehotetaan välttämään.5 Terveellisyys ja ympäristöystävällisyys on siis mahdollista yhdistää – jopa synergiaeduin. π Raija Tahvonen professori MTT raija.tahvonen(at)mtt.fi Viitteet: ¹International Scientific Symposium Biodiversity and Sustainable Diets, http/www. fao.org/ ²Luonnos on saatavilla http://www.nhmrc. gov.au/node/27581. ³The development Food-Based Dietary Guidelines, EFSA Journal 2010; 8(3):1460. 4 CINDI Dietary Guidelines. Document EUR/00/5018028, WHO Regional Office for Europe, Copenhagen. 5 https://cancer-fi.directo.fi/ammattilaiset/ ravitsemussuositukset Forsfood Oy:n toimitusjohtaja Heikki Lindfors on huolissaan suomalaisesta elintarviketuotannosta, varsinkin kasvisten ja juuresten jalostuksesta kotimaassa. Hän perää kotimaisille tuoretuotteille omaa merkkiä tuonnin vastapainoksi. – Heti kun perunasta tai porkkanasta poistetaan kuori, niistä syntyy elintarvikkeita, joiden säilyvyysaika on lyhyt. Meidän tulisi pystyä tänä päivänä määrittelemään jalostetulle ja pakatulle tuoretuotteelle hyvän säilyvyyden mukainen myyntiaika. Useat kotimaiset ja ulkomaiset tutkimukset osoittavat, että tuoreen tuotteen säilyvyysaika voisi olla vain 3–5 päivää, Lindfors tarkentaa. Hän kysyy, pitäisikö tuoretuotteille antaa jonkinlainen tuoreusmerkki tai määritellä tuoreus lainsäädännössä. – Jos tuotetta ei saada tarpeeksi nopeasti tuotannosta asiakkaalle, tulisi tarkastella jalostetun tuotteen jakelureitin pituutta sekä sitä, missä tuotteet tulisi jalostaa parhaan laadun varmistamiseksi. Euroopasta tulee Suomeen esimerkiksi paloiteltuja hedelmiä, mutta milloin ne on jalostettu? Elintarvikkeita siirretään Suomessakin etelästä Ivaloon, ja logistiikkaan kuluu lähes tuoretuotteen paras käyttöaika. Tulisiko myyjien hallita vain kauppa, ja muut toimijat hoitaisivat tehokkaasti logistiikan, Lindfors pohtii. Hän sanoo, että pk-yritysten tuotteita on vaikea saada kauppaan ja pysymään hyllyssä, ja kilpailijaksi voi tulla myös kaupan oma merkkituote. – Horecassa on enemmän mahdollisuuksia. Julkisen alan hankintalaki on nähty yhtenä peikkona alalla, mutta pitäisikö hankinnan pisteytyksessä olla myös tuoreus mukana, Lindfors kysyy. Facebook-sivusto tuoreen ruuan puolesta? Heikki Lindfors on nähnyt Suomen elintarvikealan muutokset läheltä, sillä hänen yrityksensä on valmistanut ja tuonut maahan tuoretuotteiden käsittelylaitteita jo vuosikymmeniä. Vuonna 2007 yritys sai Suomen Messusäätiön myöntämän FoodTec-palkinnon kasvisten kuorintaan ja muotoiluun tarkoitetulle laitekokonaisuudelle. – Kuluttaja haluaa ostaa mielellään hyvää ja tuoretta kotimaista, ehkä jopa luomua. Ja- Kuva: HeiKKi lindFoRSin Kuva-aRKiSTo Tuoretuotteelle merkki tai määrittely? lostavat tehtaat haluaisivat tehdä sitä, mitä kuluttajat odottavat, mutta laadukas tuote menee pilalle pitkien matkojen takia. Jos emme saa määriteltyä tuoretuotteelle oikeaa säilyvyysaikaa, seuraa tästä vääjäämättä, että kotoa kannetaan entistä enemmän ruokaa roskiin, Lindfors harmittelee. Hän muistuttaa, että esimerkiksi salaattia tuodaan tänään yhä enemmän Euroopasta Suomeen. – Ajattelin, ettei tuoretta elintarviketta voi tuoda, kun käynnistin nykyistä yritystoimintaani, mutta nyt tuodaan! Meidän tulisi puolustaa enemmän kotimaista lähiruokaamme, mutta lähiruuan nimi on kulunut. Se tarkoittaa tänään lähinnä EU-alueella tuotettua ruokaa. Pitäisikö meidän perustaa facebookiin tuoreen ruuan keskustelupaikka, Lindfors miettii. Pk-yrityksille uusia rahoitusmuotoja laitehankintaan? Heikki Lindfors näkee yhtenä epäkohtana pkyritysten vaikeudet hankkia koneita ja laitteita tehokkaasti. – Pk-yritysten pitäisi voida ostaa koneita ja laitteita leasingilla tai hankintarahoituksella, mutta esimerkiksi hallinnolliset aluekeskukset eivät voi hyväksyä leasingiä laitehankinnan rahoituksissa. Myös hallinnolliset toimet ja vaatimukset hankaloittavat ja hidastavat tuotantoon hankittavien laitteiden ostoa ja yritysten todellista kehittymistä. Heikki Lindfors ei näe kotimaisia laitetoimittajia kilpailijoinaan, vaan tuonnin. – Jos saamme tuoretuotteelle edellä kuvatun leiman tai hyväksynnän, kaikki toimijat pärjäisivät tässä ketjussa Suomessa paremmin. π Pirjo Huhtakangas www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2011 37 n T e e m a Krunexin uusi suurkeittiö mahdollistaa tuotannon kolminkertaistamisen Krunex Oy:n valmisruokatuotanto siirtyi Helsingin Verkkosaaresta Juvalle viime syksynä, kun vanhat tuotantotilat kävivät ahtaiksi. – Vanhojen tuotantotilojen laajentaminen ja modernisointi ei ollut mahdollista. Nykyinen tuotantotilamme Juvalla on kymmenen vuotta sitten rakennettu, elintarvikkeiden valmistukseen suunniteltu kiinteistö, joka saneerattiin meidän tarpeitamme vastaavaksi. Emme muutaman vuoden etsinnöistä huolimatta löytäneet suoraan tarpeitamme vastaavaa tuotantotilaa, joten jo elintarviketuotannossa olleen kiinteistön saneeraaminen nousi ainoaksi vaihtoehdoksi, toimitusjohtaja Timo Marttinen kertoo. Uusissa tiloissa tuotantomäärä on mahdollista kolminkertaistaa ja laajentaa valikoimaa. – Uuden keittiömme ansiosta meillä on mahdollisuus palvella sekä nykyisiä että uusia asiakkaita paremmin ja laajemmalla tuotesortimentilla, Timo Marttinen täsmentää. Kylmä ja lämmin keittiö Juvan keittiön kokonaispinta-ala on 2 500 neliömetriä, ja tilat on jaettu kuuteen osaan: tavaranvastaanottoon, kylmään sekä lämpimään keittiöön, pakkaamoon, lähettämöön ja henkilökunnan tiloihin. – Voimme valmistaa kotona tehdyn makuista ja näköistä tuoretta valmisruokaa kaikista raaka-aineista: liha-, kasvis- ja kalapohjaisia tuotteita, luomutuotteita jne. Valmistamme kotiruokaa, kuten perunamuusia, käsin paistettuja jauheliha-, jauhemaksa- ja kasvispihvejä, pasta- ja laatikkoruokia, täytettyjä ohukaisia, salaatteja, patonkeja, kol- mioleipiä ja wrappeja, Marttinen listaa. Tiukka rakentamisaikataulu Uudet tilat saneerattiin sutjakkaasti ja otettiin käyttöön yhdeksän kuukautta aiesopimuksen allekirjoituksesta. Suunnittelu lähti heti liikkeelle, ja tuotantotilojen saneeraustyöt alkoivat maaliskuussa 2010. Vihkiäisiä vietet- tiin 29.9.2010, jolloin tuotanto oli jo osittain alkanut. Koko tuotanto oli siirretty Juvalle lokakuun puoliväliin mennessä. – Aikataulu oli erittäin tiukka, mutta se onnistuttiin pitämään. Kone- ja laitehankinnat suunniteltiin keväällä, vertailtiin kattavasti eri toimittajien laitteita ja tehtiin eri laitteiden ominaisuuksista pisteytys meidän tarpeidem- Kehittyvä Elintarvike Olemme mukana Elintarviketeollisuus 2011 – tapahtumassa. Ilmoittaja, varaa tilasi messunumeroon 19.9. mennessä - saat viestisi lukijoillemme viikkoa ennen messuja ja lisäjakeluna myös messuvieraille. Lisätiedot ja varaukset puh. (09) 441133 tai infoteam@infoteam.fi 38 Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi TTT-LEHTI 40 VUOTTA! Hyvinvointia työpaikallesi! Tilaa nyt TTT-lehti Tarkoituksemme on laajentaa luomusortimenttia toukokuun alussa, toimitusjohtaja Timo Marttinen paljastaa. Krunex valmistaa kotona tehdyn makuista ja näköistä valmisruokaa kaikista raaka-aineista, kuvassa jauhelihapyörykät. KuvaT: KRunexin Kuva-aRKiSTo me pohjalta. Löysimme sitä kautta meille parhaiten soveltuvat koneet ja laitteet. Tarjouskilpailun jälkeen pääsimme toukokuussa lyömään lukkoon kone- ja laitehankinnat, joiden toimitukset ajoittuivat elo-syyskuulle, Timo Marttinen selvittää. Laaja tuotevalikoima Tällä hetkellä Juvalla valmistetaan erityyppisiä pääruokia, pastoja ja laatikoita, täytettyjä ohukaisia, perunatuotteita, salaatteja sekä välipalatuotteita. Uutuutena ovat luomutuotteet, joita on valikoimissa nyt viisi: luomulihamakaronilaatikko, -jauhelihakiusaus, -jauhelihapihvi ja -karitsanpihvi sekä Lindströmin pihvi. – Tarkoituksemme on laajentaa luomusortimenttia toukokuun alussa, Marttinen paljastaa. Ruokaa tehdään sekä vähittäiskauppoihin että HoReCa-asiakkaille. – Kaupoille teemme tuotteita sekä palvelutiskeihin että kuluttajapakattuina, ja HoReCa-asiakkaille myymme joko normaalivalikoimassamme olevia tai asiakaskohtaisesti räätälöityjä tuotteita, Timo Marttinen tarkentaa. 50 % alennuksella! Kestotilauksen ensimmäinen vuosi 33,50 € (normaalisti 67 €). TTT-lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa, ja sitä julkaisee Työterveyslaitos. Vuoden 2011 aiheita mm. ■ ■ ■ ■ ■ Työ joustaa ihmisen mukaan Onko kaikilla varaa työhyvinvointiin? Taide ja viihde työnä sekä rentouttajana Ikä 50+ Stressi hallintaan Ilmainen näytenumero ja tilaukset: iris.poutanen@ttl.fi, tai puh. 030 474 2469. Tilauskoodi: Kehittyvä Elintarvike. www.ttl.fi/ttt Luomutuotteiden teko mahdollistui Uuden keittiön myötä mahdollistui luomutuotteiden valmistaminen, mikä onkin suurin yksittäinen muutos uusiin tiloihin siirryttäessä. – Luomuraaka-aineiden hankinta on haasteellista. Saatavuuden ja raaka-aineiden tasalaatuisuuden kanssa on vielä kehitystyötä tehtävänä, mutta koko ajan mennään parempaan suuntaan isoilla harppauksilla: tahtotila on voimakas näiden asioiden ratkaisemiseksi, Timo Marttinen vakuuttaa. Hän näkee yrityksen tulevaisuuden näkymät kohtuullisen hyvinä, koska normaalituotteiden kysyntä kasvaa hyvää vauhtia ja luomutuotteiden kysynnässä on tapahtunut selkeää paranemista. – Uskomme tulevaisuuteen ja olemme valmiita tekemään kovasti työtä tuotteidemme ja asiakastyytyväisyyden eteen. π ttt Työ Terveys Turvallisuus Pirjo Huhtakangas www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2011 39 n T a l o u S & m a R K K i n a Elintarviketeollisuus on vahvistanut kilpailukykyään ja tuottavuuttaan kehittämällä määrätietoisesti toimintojaan. Elinkeinoelämän keskusliiton Investointitiedustelun 2011 mukaan elintarviketeollisuuden kiinteät investoinnit vuonna 2010 olivat 509 miljoonaa euroa (kasvua edelliseen vuoteen 33 %). Suunnitellut investoinnit vuonna 2011 ovat 516 miljoonaa euroa. Korvausinvestoinnit ovat sektorille ominaisia. Käyttötarkoituksen mukaan investoinnit voidaan jakaa seuraavasti: kapasiteetin korvaaminen 57 %, kapasiteetin lisääminen 20 %, rationalisointi 18 % ja muu tarkoitus 5 %. Tuotannon tehokkuuden lisääminen, jalostusarvon nostaminen, tuottavuuden parantaminen, hygienian varmistaminen ja uusien teknologioiden soveltaminen ovat keskeisiä investointikohteita. Elintarviketeollisuus on viime vuosina panostanut paljon pakkausprosessien ja pakkausten kehittämiseen sekä vastuullisuuteen. Yhteistyöverkostot avainasemassa Elintarviketeollisuuden tutkimus- ja kehityspanostus oli 2,9 % jalostusarvosta vuonna 2009. Suomalaista ruoka- ja ravitsemusosaamista voidaan pitää korkeatasoisena, mutta patentointi, kaupallistaminen ja kansainväliseksi kilpailukyvyksi muuttaminen on haasteellista. Alan kehittämistä suuntaavat monet kulutustrendit (mm. terveellisyys, vastuullisuus, nautiskelu ja helppous) tai megatrendit (mm. kansainvälistyminen ja ilmastonmuutos). On tärkeä kehittää erilaisia yhteistyöverkostoja koko ruokaketjussa sekä toimialarajapinnoilla. Ruokaketjun toimijat ovat taloudellisessa suhteessa toisiinsa, joten vain kannattava ja kilpailukykyinen toiminta eri toimijoilla varmistaa jatkuvuuden. Osaamisen merkitys kilpailutekijänä on kasvanut myös elintarvikealalla. Yritysten yh- 40 teistyötä koulutuksen ja tutkimuslaitosten välillä tulisi tiivistää. Osaamisen kehittämiseen on ELY-keskuksilla käytettävissä erilaisia rahoitus-, konsultointi- ja koulutustyökaluja. Tuotteistetut asiantuntijapalvelut soveltuvat hyvin elintarvikealan yrityksille. Alalle on suunnattu myös muuta julkista tukea esim. Tekesin Sapuska-ohjelma tai Työorganisaatioiden kehittämisen rahoitus (TYKE) sekä Elintarvikekehityksen Klusteri. Kehittämistoiminnan tueksi tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä eri tahojen kesken, koskien myös eri hallinnon aloja. Huomisen ruoka ei jouda mappi Ö:hön Ruuasta ja ruokakulttuurista on tullut keskeinen puheenaihe. Vuonna 2010 julkaistu kansallinen ruokastrategia Huomisen ruoka arvioi sektorin muutostekijöitä ja asetti tavoitteeksi kilpailukykyisen ruokasektorin. Sen vision mukaan ”vuonna 2030 suomalaiset kuluttajat syövät maukasta, terveellistä, kestävästi tuotettua ja turvallista ruokaa. Kuluttajilla on kyky tehdä tietoisia valintoja. Kysyntään vastaa läpinäkyvä, osaava, joustava sekä kansainvälisesti kilpailukykyinen ruoka- ja palvelujärjestelmä. Alan kasvua ja kehitystä tukee hyvin koordinoitu korkean tason tutkimus- ja kehitystyö”. Vision toteuttamisen keskeisiksi teeseiksi nousivat kuluttajalähtöisyys, yhteinen päätös tehdä ruoka-alasta kasvuala, ruuan ja ruuan tekijöiden arvostuksen lisääminen sekä uusi ruokapolitiikan ja ruoka-asioiden hallintomalli. Strategian mukaan ruokaketjun tavoitteena on kasvattaa arvoaan neljä prosenttia joka vuosi ja kaksinkertaistaa siten arvonsa 20 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä. Huomisen ruoka -selonteossa on listattu noin 50 elintarvikeketjun kilpailukykyä parantavaa tointa. Eduskunnan tammikuussa 2011 hyväksymässä kannanotossa keskeisiksi Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi kommentti: Matit ja maijat ohjaavat kulutusta Elintarviketeollisuuden on tarjottava kuluttajille heidän muuttuvia ja moninaistuvia tarpeitaan tyydyttäviä, hyvänmakuisia, terveellisiä ja turvallisia tuotteita. Toimintaympäristöön vaikuttavat monet muutostekijät. Tämä edellyttää yrityksiltä ennakointikykyä ja ketteryyttä havaita uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä tarvittaessa oman toiminnan sopeuttamista. Erikoistuminen ydinosaamiseen ja siihen liittyvään tuotantoon tai palveluun on todettu parantaneen yritysten menestystä. Elintarviketeollisuus ja -kauppa ovat Suomessa keskittyneitä toimialoja, missä yritykset sekä kilpailevat keskenään että myös kasvavan tuonnin kanssa. Ruoka kiinnostaa eri tahoja. Sitä osoittavat erilaiset ruoka-ohjelmat, lehtikirjoitukset, keitto- ja ruokakirjat sekä erilaiset ruokasektoriin liittyvät selonteot ja strategiat. Ruoka-ala on myös kasvuala. On tärkeää luoda edellytyksiä elintarvikeyritysten kilpailukyvyn kehittämiselle, jalostusasteen nostolle sekä viennille. Myös toimialan rajapintoja, esim. ruokaturismia tai yhteistyötä hyvinvointialan kanssa, tulee kehittää. Kotimaisiin laadukkaisiin raaka-aineisiin lisätään ripaus perinnettä, loraus ruokakulttuuria, hiukkasen ennakkoluulottomuutta, hyppysellinen kuluttajalähtöisyyttä ja veitsenkärjellinen kokeilunhalua. Valmistetaan ammattitaidolla yhteistyön lämmössä. Näin syntyy hyvää suomalaista ruokaa nautittavaksi meillä kotimaassa ja maailmalla. Leena Hyrylä Kuva: plugi Elintarvikeala on monien mahdollisuuksien edessä TEM Toimialapalvelu yritysten tukena • • • • TEM Toimialapalvelu on työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijatoiminto, joka koordinoi ja kehittää pkyritystoimintaan keskittynyttä toimialapäälliköiden työskentelyä sekä tietopalvelua. Tavoitteena on edistää suomalaista pk-yritystoimintaa, korkeaa työllisyysastetta ja hyvinvointia. Elintarviketeollisuus on yksi toimiala, mistä julkaistaan toimialaraportti. Toimiala Online ja aluekehityksen verkkotilastot ovat ministeriön ylläpitämiä tietojärjestelmiä, jotka tarjoavat tilastoaineistoa yritystoiminnan ja talouden kehityksestä. Raportit, keskeiset tilastokuvat sekä esim. toimialaryhmien tunnusluvut ovat saatavissa osoitteesta www.toimialaonline.fi nousevat alkutuotannon kannattavuuden parantaminen, jäljitettävyysjärjestelmän kehittäminen, lähi- ja luomuruuan edistäminen sekä huoltovarmuuden ja eri hallinnonalojen koordinaation edistäminen. On muistettava, että ruokasektori ohjautuu kuluttajalähtöisesti. Ruokatuotantomme yhtenä vahvuutena on sen turvallisuus. Alaa on kehitettävä kuluttajalähtöisesti varmistaen tuotteiden ja toiminnan turvallisuus ja laatu. Lisäksi on varmistettava koko ketjun toimijoiden kannattavuus ja kilpailukyky. Kunniahimoinen tehtävä Suomelle Järvet juotaviksi ja luomua pöytään! Syksyllä 2010 julkaistun maabrändivaltuuskunnan tekemän selonteon mukaan mielikuva Suomen puhtaasta luonnosta on maamme vahvuuksia. Runsaiden vesivarojen lisäksi luonnossamme kasvaa paljon syötävää. Valtuuskunnan mukaan pystymme tarjoamaan puhdasta, eettisesti ja luonnonmukaisesti tuotettua, terveellistä ruokaa. Hyvin tuotetussa suomalaisessa ruuassa yhdistyvät luonnon parhaat ominaisuudet, puhdas vesi ja maa. Valtuuskunta esitti tavoitteeksi myös, että puolet Suomen maataloudesta on luomua vuonna 2030. Maabrändivaltuuskunnan esittämiä tavoitteita voidaan pitää melko kunnianhimoisina. On kuitenkin merkittävää, että valtuuskunta on nostanut monia toimintaympäristössämme olevia asioita vahvuuksiksi ja mahdollisuuksiksi sekä asettanut yhteisiä tavoitteita. Strategiatyössä pyritään usein vahvistamaan vahvuuksia. Suomi voi tarjota maailmalle puhdasta vettä ja ruokaa sekä osaamista. π Leena Hyrylä elintarviketeollisuuden toimialapäällikkö TEM Toimialapalvelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus p. 040 574 6220 leena.hyryla(at)ely-keskus.fi Agronomiliiton Asiantuntijapörssi on työnantajien ja asiantuntijoiden kohtauspaikka. Se tarjoaa maksuttomia palveluita sekä töitä hakeville Agronomiliiton jäsenille että monialaisia osaajia etsiville työnantajille ja rekrytointikonsulteille. Miten työnantajana hyödynnät Asiantuntijapörssiä? Ilmoita avoinna olevasta paikasta internet-sivuillamme Teetä suorahaku työnhakijarekisteristämme – suorahaulla voit rekrytoida myös ilman julkista hakua Jätä työpaikkailmoitus tai hakutoimeksianto: asiantuntijaporssi@agronomiliitto.fi Miten Agronomiliiton jäsenenä hyödynnät Asiantuntijapörssiä? Voit selata avoimia työpaikkoja: www.agronomiliitto.fi > Jäsenille > Asiantuntijapörssi Voit rekisteröityä työnhakijaksi cvtietokantaan. Tietokannasta tehdään suorahakuja avoimina oleviin paikkoihin työnantajille ja rekrytointikonsulteille. Saat henkilökohtaista neuvontaa sekä tukea työnhakuun ja urasuunnitteluun osoitteessa urapalvelu@agronomiliitto.fi TuTusTu AsiAnTunTijApörssiin: www.agronomiliitto.fi > Työ ja ura n T a l o u S & m a R K K i n a Globaalisti toimiva logistiikkayritys CHEP omistaa yli 300 miljoonaa kuormalavaa ja kuljetuspakkausta, joita se kerää, kunnostaa ja kierrättää palvelukeskustensa kautta. Kuva: CHep Panda tehostaa toimintaansa kuormalavojen ulkoistamisella Makeisvalmistaja Panda ulkoisti puolilavansa jo 1990-luvun lopulla, ja FIN-lavoissa yhtiö päätyi samaan ratkaisuun alkuvuodesta 2010. Tätä ennen Panda kokeili FIN-lavapoolia ja uusien lavojen käyttöä. Pitkäjänteisyys, sitoutuminen ja perusteellisuus ovat Pandan toiminnan kolme perusarvoa. Yritys kehittää jatkuvasti toimintaansa, henkilöstöään ja osaamistaan. Nämä perusarvot ovat tehneet Pandasta myös kuormalavojen ulkoistamisen edelläkävijän Suomessa, kun yritys ryhtyi yhteistyöhön logistiikkapalveluja tarjoavan CHEPin kanssa ja ulkoisti puolilavansa jo 1990-luvun lopulla. FIN-lavoissa Panda osallistui aiemmin vaihtolavajärjestelmään. Aikaa myöten ongelmaksi muodostui ennen kaikkea lavavelkasaldon seuranta. Järjestelmä edellytti Pandan seuraavan jatkuvasti lavojen määriä ja käyttöä. Kun Pandan tehtaan kautta kulkee vuo- 42 sittain useita kymmeniä tuhansia lavoja, osoittautui niiden seuranta hankalaksi ja aikaa vieväksi. Toisaalta myös vaihtolavojen laatu oli jatkuva ongelma. Pandalle järjestelmän myötä palautetut lavat eivät useinkaan vastanneet yrityksen vaatimuksia. Laaduttomista lavoista aiheutui asiakkaille suuria määriä puujätettä. Tilanteen korjaamiseksi Panda luopui vaihtolavajärjestelmästä ja siirtyi käyttämään uusia lavoja. Näin asiakkaille lähtevien lavojen laatu saatiin sopivalle tasolle, mutta samalla kustannukset nousivat merkittävästi. Lisäksi huomattiin, että logistiikan budjetointi vaikeutui, sillä uusien lavojen hinta vaihtelee Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi paljon. Kun tämäkään ratkaisu ei osoittautunut optimaaliseksi, Panda ryhtyi keskustelemaan myös FIN-lavojen ulkoistamisesta. Panda ulkoisti FIN-lavat viime vuonna Pandan haaste oli selkeä – yritys halusi FINlavoihin kustannustehokkaan, yrityksen henkilöstöresursseja mahdollisimman vähän rasittavan ratkaisun. Lavojen logistiikan ulkoistaminen on selkeä ja yksinkertainen toimintamalli niin työskentelyn kuin kustannustenkin suhteen: logistiikkayritys hoitaa lavojen seurannan ja laskuerittelyt sekä yhteiset säännölliset työpalaverit. Toimintamalli on nopeasti osoittanut tehokkuutensa Pandalle. Lavasaldojen seuranta on nyt tarpeetonta, ja myös laatuongelmat ovat poistuneet, sillä yhteistyökumppani tarkistaa, puhdistaa ja korjaa omat lavansa. – Yhteistyö on tuonut Pandalle kustannussäästöjä sekä lavojen että työvoimakustannusten osalta. Ulkoistettu toimintamalli on meille selkeämpi kuin ostolavat, koska meidän ei enää tarvitse huolehtia varastosta uloslähtevistä lavoista. Yhteistyö parantaa myös Pakkaustutkimuspäivä verkottaa alan toimijat Pandalle tärkeiden ympäristönäkökohtien huomioimista, sillä logistiikasta aiheutuvan jätteen määrä on selkeästi pienentynyt, Pandan tehtaanjohtaja Jukka Herranen kertoo. Panda on aina pyrkinyt panostamaan lavojensa laatuun, ja laatupoikkeamiin on aina reagoitu nopeasti. Ulkoistuksen myötä aiemmat budjetointiongelmat ovat historiaa, sillä sopimuksessa on selkeästi määritelty lavojen käytön hinta. Näin kustannukset ovat ennustettavia. – Yhteistyön etuja verrattuna aikaisempiin toimintamalleihimme ovat muun muassa lavojen parempi toimitusvarmuus ja saatavuus, ostolavoja huomattavasti vakaampi hinta sekä ratkaisevasti pienempi henkilöstöresurssien tarve. Aiemmin lavojen ja lavasaldojen ylläpitoon kului tarpeettoman paljon aikaa ja rahaa, Herranen kertoo. Tällä hetkellä CHEP huolehtii Pandan lavalogistiikasta Suomessa, mutta poissuljettu ei ole sekään vaihtoehto, että tulevaisuudessa Panda laajentaisi yhteistyötään kansainvälisesti toimivan CHEPin kanssa myös EUR-lavoihin ja vientikauppaan. π Mikael Mäki Suomen toiseksi suurin makeisvalmistaja • • • Vuonna 1920 perustettu Panda on Suomen tunnetuimpia makeisyhtiöitä ja maan toiseksi suurin makeisvalmistaja noin kahdeksan prosentin markkinaosuudellaan. Pandan lakritsia on valmistettu samalla reseptillä vuodesta 1933 lähtien. Yrityksen tärkeimpiin tuotemerkkeihin Suomessa kuuluvat Panda Lakupala, LakuMix ja Juhlapöydän konvehdit. Tärkeimpiä markkina-alueita ovat Suomi ja muut Pohjoismaat, Pohjois-Amerikka, Iso-Britannia ja Keski-Eurooppa. Kaikki Pandan tuotteet valmistetaan Suomessa. Pakkaustutkimus – PTR ry järjesti ensimmäisen Pakkaustutkimuspäivän torstaina 17.3.2011 Kansallismuseon auditoriossa. Päivän teemana oli lisäarvon luominen tuotteille pakkaustutkimusta hyödyntäen. Päivän aluksi tarkasteltiin pakkauksen arvoa jakeluketjussa. Lounaan jälkeen keskityttiin pakkausten strategiseen merkitykseen yrityksen markkinoinnissa ja lopuksi pakkausten toimintaan käytännön näkökulmasta. Yritysmaailman näkemystä seminaariin toi Kanniston Leipomon toimitusjohtaja Henrik Bruun. Yritys oli kehittänyt yhteistyökumppaneittensa kanssa uuden kierrätettävän, muodoltaan sylinterimäisen pakkauksen piparille samalla, kun itse piparituotekin uudistettiin. Pipari sai uuden reseptin ja uuden muodon. Pakkaustutkimus – PTR ry koordinoi vuonna 2010 päättyneen Tekesin pakkausalalle suuntautuneen aktivoinnin, Futupackin. Sen tuloksena lähti liikkeelle useita projekteja ja tutkimusosaamista kertyi merkittävästi, mukana oli nelisenkymmentä tutkijaa eri yliopistosta ja tutkimuslaitoksista ja lukuisia yrityksiä. Pakkaustutkimuspäivässä valotettiin mm. näitä tutkimuksia ja tuloksia. Lisäksi esiteltiin lyhyesti tulevaa pakkauksiin keskittyvää tutkimusta, jossa erityisesti korostetaan kuluttajalähtöisyyttä sekä designin ja ekologisuuden merkitystä. Pakkaustutkimuspäivä tullaan vastedes pitämään vuosittain ja siinä esitellään uusimpia pakkaustutkimuksia. Päivä on tarkoitettu kaikille pakkausalan toimijoille ja se tarjoaa oivallisen keinon löytää osaajia ja kumppaneita koko pakkausarvoketjusta. π lisätietoja: pakkaustutkimus – pTR ry toimitusjohtaja margareetta ollila m.ollila@ptr.fi A.I. Virtasen arkisto Kansallisarkistolle Valio Oy ja Ravitsemuksen Tutkimussäätiö lahjoittavat hallussaan olevan professori, akateemikko Artturi I. Virtasen arkiston Kansallisarkistolle. Arkisto sisältää noin 70 hyllymetriä A.I. Virtasen julkaisuja ja kirjeenvaihtoa. Tieteellisen materiaalin lisäksi arkistossa on hänen julkisia puheitaan ja kirjoituksiaan kansanravitsemuksesta poliittisiin kannanottoihin, samoin kuin Biokemiallisen Tutkimuslaitoksen ja Kemiantutkimus-Säätiön asiakirjoja. Arkiston järjestäminen ja luettelointi kestää arviolta puoli vuotta, jonka jälkeen arkisto on tutkijoiden käytettävissä. A.I. Virtanen on edelleen ainoa tieteen Nobel-palkinnon saanut suomalainen. Hänelle myönnettiin Nobelin kemianpalkinto vuonna 1945 keksinnöistään, jotka oleellisesti paransivat voin ja rehun säilyvyyttä (AIV-voisuola ja AIV-rehu). Keksinnöillä oli huomattava kansantaloudellinen merkitys. A.I. Virtanen johti Valion laboratoriota ja perustamaansa Kemiantutkimus-Säätiötä lähes 50 vuotta. Hänen johtamansa laitokset edustivat tieteen ehdotonta huippua ja olivat nostamassa Suomea tieteen maailmankartalle. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2011 43 n T a l o u S & m a R K K i n a Hankinnat haukkaavat jopa 70–80 prosenttia tuotteiden kokonaiskustannuksista Tuotantoyritysten tuotekustannuksista jopa 70–80 prosenttia syntyy oman organisaation ulkopuolelta ostetuista materiaaleista, osista ja palveluista. Tästä huolimatta hankintatoimi on kärsinyt pitkään aliarvostuksesta. – Organisaatiot eivät pidä sitä kovin tärkeänä asiana, vaikka sitä tutkimusten mukaan hoidetaan huonosti ja vaikka se on niin suuri osa yritysten liikevaihdosta, ohjelmapäällikkö, teknologia-asiantuntija Juha Suuronen Tekesistä ihmettelee. Tekesin Tuotantokonseptit-ohjelma rahoittaa teollisuusyritysten ja tutkimusorganisaatioiden hankintatoimen kehittämishankkeita neljällä miljoonalla eurolla tänä vuonna. Osana ohjelmaa on perustettu ProHankinta-työryhmä, jonka tavoitteena on nostaa kansallinen hankintaosaaminen ja sen tutkimus kansainväliselle huipputasolle. Juha Suuronen painottaa, ettei hankkeilla kehitetä hintojen tinkimisosaamista, vaan yhteistyötä. Esimerkiksi keskeiset toimittajat voivat olla mukana uusien tuotteiden kehitystyössä. – Hankkeissa etsitään uusia keinoja hallita ja ohjata toimittajaverkostoa ja kääntää keskustelu ostoista ulkoisten resurssien hallintaan, Suuronen sanoo. Ensimmäiset kehittämishankkeet on valittu jo keväällä 2010. Toisen hakukierroksen hankkeista tehtiin päätöksiä maaliskuussa. – Viimeisin hakukierros osoitti, että kehittämishalua on. Jos kaikki hankkeet käynnistyisivät, tarkoittaisi se noin 15 miljoonan euron suuruista projektikokonaisuutta. Käytettävissä olevalla rahamäärällä näistä käynnistyy noin puolet, Juha Suuronen kertoo. ProHankinta-työryhmä kokoaa ”työkalupakkia” Juha Suuronen muistuttaa, että ostaminen on yhä monimutkaisempaa. Toimittajaketjut ovat monipolvisia ja kansainvälisiä, ja ostajan profiili on muuttunut hintojen tinkaajasta yhä enemmän projektinjohtotaitoja, ihmisten käsittelytaitoja, kielitaitoa, kulttuuritaitoja jne. vaativaksi moniosaajaksi. – Mutta Suomessa on vain yksi tai puolitoista hankintatoimen professoria. Hankintatoimea on tutkittu aika vähän sen laajuus 44 huomioiden. Mikään koulu ei valmista ihmisiä ammattiin nimikkeellä ”hankintaosaaja”. Tarvitaan lisää hankintatoimen tutkimusta ja koulutusta, jotta suomalaiset verkostot pysyvät kilpailukykyisinä. Myös julkisen sektorin hankinnat täytyy pitää mielessä, Juha Suuronen teroittaa. ProHankinta-työryhmä onkin perustettu ajamaan asiaa Suomessa: nostamaan hankinnan profiilia, vaikuttamaan koulutustarjontaan ja keräämään tietoa ja parhaita käytäntöjä. Ensimmäisiä näkyviä askeleita on www.hankintatoimi.fi -sivusto. Työryhmässä ovat mukana Aalto-yliopisto, Hansel, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Laatukeskus, Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys ry, Sitra, Teknologiateollisuus ry, Tekes ja VTT. Kolme elintarvikeyritystä mukana ESCO-hankkeessa Aalto-yliopiston Teknillisessä korkeakoulussa on meneillään isohko hankintaan liittyvä hanke, jossa on mukana myös kolme elintarvikealan yritystä: Fazer Food Services (Amica), Vaasan Oy ja Snellmanin Kokkikartano Oy. ESCO- eli Efficient Sourcing Competencies -hankkeen vetäjä Jari Laine on työskennellyt aikaisemmin pitkään Nokialla ja Iittala Groupissa. Keväästä 2010 lähtien hän on työskennellyt Aalto-yliopiston BIT-yksikössä (Business Innovation Technology) ESCO -hankkeen projektipäällikkönä. Hankkeessa jokaisella yrityksellä on oma projekti hankintatoimen kehittämiseksi. Yrityksen ”kummeina” on kaksi tutkijaa ja apuna assistentti. He ovat mukana yritysten projektiryhmissä ja tuovat sinne tietoa, mitä hankintatoimessa tapahtuu maailmalla. Yrityshankkeissa tehdään myös opinnäytetöitä. Hankkeen tavoitteena on parantaa valmistavan teollisuuden kilpailukykyä, löytää parhaita toimintatapoja ja rakentaa hankintojen ”wikipedia”, eli parhaiden toimintatapojen työkalupakki. – Henkilöstön palkkojen ja lakisääteisten maksujen jälkeen lähes kaikki yrityksen kassasta maksettavat maksut ovat jonkinlaista hankintaa: raaka-aineet, koneet ja laitteet, investoinnit sekä ulkoa ostetut palvelut ja tuotteet. Suomen valmistavassa teollisuudessa Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi on siirrytty viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana yhä enemmän itse tekemisestä alihankintaan ja ostopalveluihin, mutta johto keskittyy usein edelleen oman yrityksen seinien sisäpuolella tapahtuvan toiminnan tehostamiseen, Jari Laine kummeksuu. Palvelujen ostaminen on vaikeaa Moni yritys ulkoistaa toimintojaan löyhin perustein miettimättä, mitä ollaan ostamassa ja miten se kannattaa tehdä. Haasteita on varsinkin epäsuorissa hankinnoissa, erityisesti palveluissa. – Palvelujen ostamisessa ollaan hakusessa. Kun ylimmältä johdolta kysyy, mikä on yrityksen hankintojen osuus liikevaihdosta, he eivät välttämättä tiedä sitä edes suunnilleen, vaan rajaavat hankinnat tuotteen tekemiseen liittyviin ostoihin. Useassa yrityksessä ostoa ei ole nähty strategisena tai tuloksen kannalta merkittävänä tekijänä, joten osto-osaamista ei ole arvostettu. ESCO -hankkeessa yritykset käyvät syvällisesti läpi hankintatoimensa ja kehittävät prosessejaan eri tasoilla, Jari Laine tiivistää. Hankintatoimen kehittämisessä on useita tasoja. Alimmalla tasolla keskitytään materiaalivirran kokonaistehokkaaseen hallintaan ja oston perustyökaluihin, toisella kehitetään pitkäjänteisesti toimittajien ja asiakkaan yhteistoimintaa ja kolmannella ostostrategiaa, eli hahmotellaan tulevaisuuden hankintareittejä ja toimittajakenttää. – Hankintatoimea pitäisi johtaa yrityksen kokonaisstrategian kautta. Kyse on pitkälti ihmisten kyvykkyyden kehittämisestä ja johtamisesta. He ovat aitoja, erottavia tekijöitä yritysten välillä, Jari Laine painottaa. π Pirjo Huhtakangas lisätietoja: www.hankintatoimi.fi Maukkaan pullan valmistamiseen tarvitaan paljon ostettuja palveluja. Kuva: angle FoTo Vapaakauppasopimukset auttavat elintarvikeviejiä EU:lla on jo vapaakauppasopimukset monien eri maiden kanssa kuten Turkki, Israel, Egypti, Meksiko, Chile ja EFTA-maat, mukaan lukien Norja ja Sveitsi. Neuvottelut ovat käynnissä mm. Intian, Kanadan ja Kaakkois-Aasian maiden kanssa. Viimeistä silausta vaille ovat vapaakauppasopimukset Väli-Amerikan ja EteläKorean kanssa. Sopimus Etelä-Korean kanssa tulee voimaan 1.7.2011 ja muodostaa maailman toiseksi suurimman vapaakauppa-alueen Pohjois-Amerikan NAFTAn jälkeen. Alkava vapaakauppa leikkaa välittömästi tullit suurimmalta osalta tuotteista ja mahdollistaa muita kilpailuetuja. Sopimusteksteissä turvataan niin immateriaalioikeudet kuin sovitaan asioista, joita Koreassa on aiemmin käytetty rajoittamaan kilpailua, kuten standardeista, elintarvike- ja lääkehyväksynnöistä, tulliluokituksista ja valtion kilpailutushankinnoista. Säästöä syntyy Euroopan Unioni ennakoi, että jäsenvaltiot säästävät Etelä-Korean viennissään pelkästään tullimaksuissa 1,6 miljardia euroa. Suurimmat vientiartikkelit Koreaan ovat koneet ja laitteet (säästö 450 milj. euroa), elintarvikkeet (380 milj. euroa) ja kemikaalit (150 milj. euroa). EU:lla on jo nyt vahva elintarvike-edustus Koreassa. Tärkeimmät elintarvikkeet EU:sta ovat porsaan liha (240 milj. euroa), whisky (176 milj. euroa) ja maitotaloustuotteet (99 milj. euroa). Tällä hetkellä vain kaksi prosenttia elintarvikeviennistä on tullivapaata, koska Etelä-Korea on tarkoin suojannut elintarvikemarkkinansa. Esimerkiksi juustoissa on 36 %:n tulli, vaikka maassa ei juurikaan valmisteta juustoja. Ihan ilman työtä vapaakauppavienti ei onnistu sopimuksen jälkeenkään. Viejällä pitää olla todistus tuotteen alkuperästä. Esimerkiksi vuoden 2010 lopussa vain 49 korealaista viejää oli hankkinut todistuksen. Kaiken kaikkiaan noin 7000 korealaista yritystä vie tuotteitaan EU:n alueelle. Alkuperän väärentäminen on Aasiassa tavallista. EU:n vuonna 2006 tutkimasta 245 korealaisesta tuotteesta 220 oli itse asiassa alkuperältään kiinalaisia. Korean vienti EU:n alueelle oli vuonna 2009 yli 14 miljardia USd ylijäämäinen, ja EU onkin Korean tärkein vientialue. Suomen vienti Koreaan oli 2010 yli 600 miljoonaa euroa ja suurempaa kuin tuonti. Lisää suomalaisia elintarvikkeita Koreaan Suomen elintarvikeviennistä Koreaan suurin osa on porsaan lihaa ja raaka-aineita kuten fruktoosisiirappia ja suklaata. Suomalaiset elintarvikemerkit puuttuvat lähes kokonaan markkinoilta, vaikka xylitolin suomalaisuus on hyvin tunnettu. Xylitol-purukumin mainonta on luonut maahan kiinnostuksen koivupuuhun sisustusmateriaalina. Korealaiset uskovat, että alkuperäinen koivu tulee Suomesta. Valio on lisensioinut korealaiselle Maeilmeijerille keksintöjään. LGG- ja zero lactose -maitojuoma löytyvät lähes kaikista kaupoista. Suomalaista fruktoosia viedään paljon Koreaan. Sitä käytetään paikallisen kansallisen alkoholijuoman ”Sojun” makeuttamiseen. Suomen Sokerin aloittama yhteistyö Lotte-yrityksen kanssa sai aikaan sen, että Lotte mainosti vuosia purukumiaan suomalaisuudella. Suomi tunnetaan Koreassa hyvin, mutta vain koivumetsistään, joulupukistaan ja puhtaista hampaista. EFTA-maa Norjan vienti Koreaan oli 1,6 miljardia euroa vuonna 2009. Vienti Koreaan on lähes kolminkertaistunut vuoden 2006 vapaakaupan jälkeen. Varsinkin koneiden ja laitteiden vienti kasvoi nopeasti. EU:n uusin tutkimus ennakoi myös EU-Korea kaupan tuplaantuvan seuraavan 20 vuoden aikana. π Ari Virtanen Finpron vientikeskuksen päällikkö Soul Etelä-Korea KOREA FTA -taulukko elintarvikkeista Elintarvike Tulli ennen FTA Siirtymäaika 0 % Quota Maito- ja kerma jauheet, joissa alle 1,5 % rasvaa 176,00 % TRQ:n ylittävä osa ei vapaudu tariffeista Vuosi 1: 1,000 t, Vuosi 15: 1,512 t Maitojauheet 36% - 40 % 10 vuotta Vuosi 1: 450 t, Vuosi 9: 570 t Ruokinta hera 49,50 % 0 vuotta Hera 49,50 % Tariffi asetetaan 20 %:n FTA:n astuessa voimaan, jonka jälkeen 10 vuotta Vuosi 1: 3,350 t, Vuosi 9: 4,243 t Voi sekä muut maitopohjaiset rasvat sekä öljyt 89,00 % 10 vuotta Vuosi 1: 350 t, Vuosi 9: 443 t Juustot 36,00 % Cheddar: 10 vuotta. Muut: 15 vuotta Vuosi 1: 4,560 t, Vuosi 14: 6,696 t Mallas, Mallasohra 513,00 % 15 vuotta Vuosi 1: 10,000 t, Vuosi 14: 16,664 t Eläinten lisäravinteet 50,60 % 12 vuotta Vuosi 1: 5,500 t, Vuosi 11: 7,391 t Dextriinit 38570,00 % 12 vuotta Vuosi 1: 28,000 t, Vuosi 11: 43,045 t Liha ja lihatuotteet 18 % - 40 % 5 - 15 vuotta - Kalat 10 % - 20 % 3 - 10 vuotta - Mausteet ja ruokavalmisteet 8 % - 45 % 0- 15 vuotta - Lähde: Korea - EU vapaakauppasopimus, Ville Vierimaa & Ari Virtanen 2011 www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2011 45 n T a p a H T u m i a Elintarvikkeita metsästä Tulevaisuudessa eri teollisuusalat tulevat kilpailemaan samasta maa-alasta ja samoista materiaaleista. Siten muun muassa puumateriaalin hinnoittelusta tulee entistä monimutkaisempaa. Tällä hetkellä useimmat elintarvikkeisiin liittyvät puuperäiset tuotteet ovat kalliita tai niitä käytetään lähinnä pakkauksissa. Haasteena olisikin löytää massatuotantoon soveltuvia tuotteita. Metsä- ja elintarviketeollisuuden pitäisi olla enemmän toistensa kanssa yhteydessä ja miettiä tulevaisuuden ratkaisuja. Tätä silmällä pitäen VTT:n metsäsektori järjesti lokakuussa 2010 vuosittaisen tiedeillan Otaniemessä teemalla From Forest to Food – Elintarvikkeita metsästä. Iltaan osallistui yli 80 teollisuuden ja tiedeyhteisöjen edustajaa. Metsä suomalaisen kulttuurin puolestapuhujana Akatemiaprofessori Kaisa Poutanen käsitteli laajasti metsän roolia suomalaisessa yhteiskunnassa. Metsäteollisuuden kehittyminen paransi Suomen hyvinvointia läpi 1900-luvun, vaikuttaen myös ruokapöytämme tarjontaan. Nyt edessä ovat ravitsemuksen uudet haasteet, joista Poutanen mainitsi esimerkkinä Suomen kärkipään sijoituksen maailman ylipainotilastoissa. Insuliinivasteeseen ja 2-tyypin diabetekseen vaikuttavat tekijät tulisikin ottaa entistä vakavammin huomioon. Poutanen sanoi metsän toimivan myös Suomen ruokakulttuurin ja liikunnallisen elämäntavan puolestapuhujana. Hänen mielestään Suomen metsiin liittyvät ruokapöydän kokemukset ja elämykset pitäisi hyödyntää paremmin kansainvälisessä markkinoinnissa. Marjat, sienet ja riista ovat tästä hyviä esimerkkejä. Myös elintarvikkeiden terveysvaikutuksiin liittyen metsillä on tarjottavaa. Marjojen fysiologisista vaikutuksista on Suomessa saatu paljon hyviä tuloksia. Myös puusta peräisin olevat komponentit, kuten kuoren polyfenolit ja muut funktionaaliset yhdisteet, ovat olleet tutkimuskohteina. Tutkimusta on tehty intensiivisesti mm. Turun ja Itä-Suomen yliopistoissa sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. Poutanen korosti myös lainsäädännön tärkeyttä uuselintarvikesovellutuksissa. Turvallisuuskartoitus pitäisi ottaa huomioon jo hyvin alkuvaiheessa uutta tuotetta kehitettäes- 46 sä. Poutanen viittasi myös Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSAn ravitsemus- ja terveysväittämiin, jotka ovat mutkistaneet tuotteiden markkinointia ja voivat aiheuttaa huomattavia kuluja elintarviketeollisuudelle. Puun biomassa on monipuolinen raaka-ainelähde VTT:n Bio- ja kemianprosessien tutkimusjohtaja, professori Johanna Buchert, esitteli puun ja sen prosessoinnissa syntyvien sivuvirtojen mahdollistamia uusia sovellutuksia. Esimerkiksi kaarnat, keruutähteet ja sellunkeitossa syntyvät liemet ovat hyviä raaka-ainelähteitä. Buchert korosti ns. kokonaisvaltaista biojalostamo-ajattelutapaa, jossa puumateriaali nähdään hyvänä lähteenä niin korkeakatteisille kemikaaleille kuin polymeereille. Esimerkkeinä hän mainitsi puusta lähtöisin olevan ksylitolin, sokerihapot, ligniinit ja lignaanit sekä erilaiset uuteaineet. Buchertin mielestä tutkimusta pitäisi suunnata enemmän kustannustehokkaisiin fraktiointimenetelmiin, jotta eri komponentit saataisiin aiempaa paremmin erotettua puu- ja paperiteollisuuden sivuvirroista. Tällä hetkellä lupaavimpia yhdisteitä ovat hydrokolloidit, prebioottiset oligosakkaridit, aromiaineet, kosmetiikassa käytettävät uutteet sekä bioaktiiviset yhdisteet, kuten antioksidantit, mikrobien kasvua estävät yhdis- Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi teet ja kasvisterolit. Luonnolliset ja luonnosta peräisin olevat elintarvikeraaka-aineet kasvattavat jatkuvasti suosiotaan. – Metsästä peräisin oleville tuotteille voidaankin ennustaa markkinavetoa lähitulevaisuudessa, Buchert kommentoi. Puupohjaisilla yhdisteillä monia elintarvikesovellutuksia Helsingin yliopiston professori Maija Tenkasen esitys oli yleiskatsaus puuperäisistä komponenteista elintarviketeollisuudessa. Tenkanen korosti, että päivittäinen ruokavaliomme sisältää paljon selluloosaa ja muita ruuansulatuksessa pilkkoutumattomia polymeerejä, kuten ksylaania ja ligniiniä mm. täysjyväpitoisissa ruuissa. Kemiallisesti samankaltaisia yhdisteitä löytyy myös puusta. Suomella on vahva juuret puuperäisten yhdisteiden elintarvikekäytössä. Perinteisiä tuotteita ovat mm. mahla ja pettuleipä. Modernimpia esimerkkejä ovat karboksimetyyliselluloosa (CMC), ksylitoli sekä β-sitosteroli, jota käytetään mm. Benecolin aktiivisena komponenttina. Uusin suomalaisten kehittämä luontaistuotekäyttöön hyväksytty yhdiste on kuusen oksatyvestä eristetty lignaani. Maailmalla on CMC:n lisäksi käytössä useita muita selluloosapohjaisia tai mikrokiteiseen selluloosaan perustuvia paksunnosaineita. Lisäksi monessa käyttökohteessa hyödynnettävät hydrokolloidit, kuten johanneksenleipäpuujauhe ja arabikumi, ovat peräisin puiden siemenistä tai nesteistä, joilla puu korjaa vaurioita tai puolustautuu hyönteisten hyökkäyksiä vastaan. Tenkasen mukaan elintarvikkeissa tullaan wlähitulevaisuudessa todennäköisesti näkemään puuperäisten uusien oligosakkaridien ja hydrokolloidien lisäksi myös syötäviä päällysteitä ja erilaisia pakkauskalvoja. Näiden sovellutusten turvallisuusnäkökulmat ja hyväksyttävyys on kuitenkin selvitettävä tarkasti ennen kuin tuotteita ilmestyy kuluttajamarkkinoille. Elintarvikepakkausten historiaa ja tulevaisuutta VTT:n Teollisten biomateriaalien liiketoiminnan kehityspäällikkö Tuomas Mustonen kävi esityksessään läpi elintarvikepakkausten historiaa, lähtien mulperipuun kaarnasta, joka oli käytössä jo toisella vuosisadalla e.a.a. sekä kartonkipakkauksista ja paperipusseista 1800-luvun Englannissa. Mustonen korosti, että suuret keksinnöt syntyvät yleensä kriisien aikana. Esimerkiksi RFId-teknologia syntyi toisen maailmansodan aikana. Kierrätyksen yleistyminen alkoi 1970-luvulla, mikä vaikutti vahvasti myös pakkausmateriaalien kehitykseen. 1980- ja 90-luvuilla käyttöön otettiin ns. neljän R:n jätehierarkia: Siirryttiin poisheittämisestä kohti energian talteenottoon “Recovery”, kierrätykseen ”Recycling”, uudelleen käyttöön ”Re-use” ja kulutuksen vähentämiseen ”Reduction”. Nykypäivänä ns. viides R-kirjain voitaisiin nimetä jätteiden ja pakkausmateriaalien uusiokäytön mukaan ”Renewing”. Biohajoavia muoveja, kuten maitohappopolymeereja (PLA), on jo markkinoilla. Vaikka PLA on tunnetuin biopolymeeri, vain noin yksi prosentti maailman muovituotannosta on biomuoveja. Ympäristöystävällisyys on muovien osalta erityisen tärkeää. Esimerkiksi Coca-Cola on tuonut markkinoille PlantBottle-pullot, joiden raakaaineesta 30 % on bio-pohjaisia yhdisteitä. Tulevaisuudessa on tarkoitus luoda parempia biohajoavia pakkauksia, jotka estävät elintarvikkeiden pilaantumista ja ruuan päätymistä jätteeksi. Näin ollen myös metsäteollisuuden sivuvirtatuotteet tullaan näkemään enemmän ja enemmän pakkausten, energian tuotannon ja elintarvikkeiden raaka-aineina. FuBio – Uusia puupohjaisia arvoketjuja Metsäklusteri Oy:n Tulevaisuuden biojalostamo- eli FuBio-ohjelman päällikkö Niklas von Weymarn esitteli uudentyyppisiä puupohjaisia arvoketjuja. Metsäsektorin tutkimusstrategia peräänkuuluttaa uutta liiketoimintaa nykyisen toiminnasta syntyvän liiketoiminnan rinnalle. Tähän tarvitaan uusia tuotteita uusille markkinoille. FuBio-ohjelmalla on kehitystyössä keskeinen rooli. FuBio-ohjelmassa tavanomaisia prosesseja, kuten paperin ja kartongin valmistusta, pyritään yhdistämään uusiin, olemassa oleviin markkinoihin: esim. tekstiilikuitujen, polymeerien, funktionaalisten elintarvikkeiden ja jopa lääkkeiden valmistukseen. Elintarvikeyritykset ovat tervetulleita mukaan nyt suunnittelussa oleviin, uusiin FuBio-ohjelmiin antamaan oman näkemykseksensä ja kertomaan toiveensa uusien sovellutuksien ja raaka-aineiden suunnittelussa. Lisätietoja FuBio-ohjelmasta löytyy osoitteesta www.forestcluster.fi. π Juhani Sibakov tutkija VTT juhani.sibakov(at)vtt.fi Tiedeillassa nähdyt esitykset ovat ladattavissa osoitteesta: http://www.nutritech.fi/calendar (katso: october 2010) lisätietoja: professori Johanna Buchert johanna.buchert(at)vtt.fi Elintarvikepäivä 2011 kokoaa yli tuhat elintarvikealan ammattilaista Helsingin Messukeskukseen 3.5.2011. Päivän aikana yli 50 koti- ja ulkomaista huippuasiantuntijaa kartuttaa osallistujien tietoa ajankohtaisista aiheista. Päivän pääteemana on ruoan arvo ja arvostus. Tapahtuman pääpuhuja, Kent Business Schoolin professori Andrew Fearne kertoo, miten elintarvikealan toimijoiden yhteistyö tuottaa arvonlisäystä ruoan arvoketjuun. Teemaa käsitellään tarkemmin asiakkuusrinnakkaisohjelmassa. Keskustelua kouluruokaan ja sen arvostukseen johdattaa Tuomas Enbuske. Ohjelmassa syvennytään myös lähiruoan markkinoihin eri näkökulmista. Rinnakkaisohjelmia on kaikkiaan kuusi. π lisätietoja: www.elintarvikepaiva.fi n Ta pa H T u m a K a l e n T e R i Suomessa Työturvallisuuspäivä 28.4.2011 Helsinki, www.ttk.fi, Elintarvikepäivä 3.5.2011 Helsinki, www.elintarvikepaiva.fi Majoitus- ja ravitsemisalan ennakointikamari 4.5.2011 Helsinki, www.ennakointikamari.fi Ympäristötieteen päivät 5.–6.5.2011 Turku, www.fses.fi/congress/ Lean Management 10.–11.5.2011 Helsinki, www.fyi.fi Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät 11.–12.5.2011 Vantaa, www.elintarvikejaterveys.fi Kemiaa Kampissa 12.5.2011 Helsinki, www.kemia2011.fi Grillauksen SM-kilpailu 14.5.2011 Joensuu, http://villigrillisika.blogspot.com Kemikaaliviraston sidosryhmäpäivä 18.5.2011 Helsinki, www.echa.eu Helsinki Chemicals Forum 19.–20.5.2011, www.hensinkicf.eu Suurtaloudet – ajankohtaista elintarvikelainsäädännöstä ja omavalvonnasta 7.6.2011 Helsinki, e evastiina.veneranta@elintarvikejaterveys.fi Ulkomailla InterFood Astana 27.–29.4.2011 Astana (Kazakhstan), www.food-exhibitions.com Transport Logistic 10.–13.5.2011 München, www.transportlogistic.de Metpack 10.–14.5.2011 Essen, www.metpack.de Bakery China 11.–14.5.2011 Shanghai, www.bakery-china.de food-exhibitions.com Interpack 12.–18.5.2011 düsseldorf, www.interpack.com Scandinavian Bakery Fair 15.–16.5.2011 Kööpenhamina St. Petersburg Chemforum 17.–19.5.2011, www.lenexpo.ru World Food Azerbaijan 25.–27.5.2011 Baku, www.food-exhibitions. com Mushroom Days 2011 25.–27.5.2011 Brabanthalen (Alankomaat), www.mushroomsdays.com NanoTech Europe 2011 30.5.–1.6.2011 Budapest, www.nanotech.net Food Ingredients Philipines 6.–8.7.2011 Manila lisää tapahtumia: www.kehittyvaelintarvike.fi › tapahtumia. Tapahtumatietoja voi lähettää osoitteella: toimitus@kehittyvaelintarvike.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2011 47 n R a v i T S e m u S & T e R v e Y S | Koonnut: Kaisu meronen ravitsemusasiantuntija, eTm Lasten välipalat suurennuslasin alle Lasten välipaloissa on paljon energiaa, mutta liian vähän tärkeitä ravintoaineita. Asia on merkittävä, sillä lasten päivittäisestä energiasta 40 prosenttia voi tulla välipaloista. Lapset saavat ravinnostaan liikaa kovaa rasvaa, suolaa ja sokeria, joita kertyy erityisesti välipaloista. Itä-Suomen yliopiston Biolääketieteen yksikössä on parhaillaan käynnissä tutkimus, johon osallistuu yli 500 lasta. Heistä puolet kuuluu ns. interventioryhmään, joka saa intensiivistä ravitsemus- ja liikuntaohjausta. Koko perhe käy kahden vuoden aikana seitsemän kertaa ravitsemus- ja liikunta-asiantuntijan luona. Jokaisella kerralla käsitellään joku terveyden kannalta tärkeä ravitsemuksen ja liikunnan osa-alue. Niukasti foolihappoa ja kuitua Tutkimuksen alustavien tulosten mukaan lapsista valtaosa ei saa ravinnostaan lähellekään suositeltua määrää ravintoaineita. Ravinto sisältää liikaa kovaa rasvaa, suolaa ja sokeria, mutta aivan liian vähän kuitua, pehmeää rasvaa, d-vitamiinia, foolihappoa ja rautaa. Kuidun ja foolihapon vähäinen saanti on kaikkein huolestuttavin. Niiden saantisuositus toteutuu alle 10 prosentin kohdalla. Parhaiten tilanne kohenisi suosimalla välipaloilla tuoreita kasviksia ja täysjyväviljaa. sa seurataan lasten elintapoja, terveyttä ja hyvinvointia aikuisikään saakka, jotta elintapaohjauksen pitkäaikaisia vaikutuksia voidaan arvioida. π Herätys vanhemmat! lähde: Tiedote 30.1.2010 vaaSan oy:n toimittajatilaisuus Tutkimusryhmää vetävä professori Timo Lakka muistuttaa, että vanhempien tulisi tietää, mitä heidän lapsensa koulupäivän jälkeen syövät. Käynnissä olevassa tutkimuksessa korostetaan vanhempien merkitystä terveellisten elintapojen omaksumisessa. Tutkimusryhmään kuuluvien lasten ruokailutottumuksissa on kuitenkin jo nyt nähtävissä selvää edistymistä. Erityisesti opastusta saaneet interventioryhmäläiset ovat lisänneet sekä kuidun että d-vitamiinin saantia huomattavasti. Lisäksi he ovat onnistuneet vähentämään verrokkiryhmää enemmän niin kovien rasvojen kuin sokerinkin määrää ravinnossaan. Tutkimuksen alustavat tulokset tukevat ajatusta siitä, että metabolisen oireyhtymän piirteitä esiintyy jo lapsilla. Jatkotutkimukses- Kuva: leipäTiedoTuS Terveellisistä välipaloista kampanjoidaan Moni koulu on aloittanut maksullisen välipalatarjonnan viime vuosina. Markkinointiaineistoa terveellisen välipalan koostamiseen ja ideoita koulujen välipalavalikoimaan on tarjolla eri tahoilla. Useissa kouluissa rehtori päättää välipalatarjonnasta. Leipätiedotuksen teettämän tutkimuksen mukaan koulujen välipalatarjoilu tavoittaa niitä nuoria, jotka eivät muuten söisi välipalaa. – Oppilailla tulisi olla mahdollisuus ostaa välipalaa, jos koulupäivä kestää yli kolme tuntia lounaan jälkeen. Kouluissa välipalatarjonnan pitäisi olla terveellistä ja järkevää, toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen toivoo. 48 Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi Leipätiedotuksen Haukkaa välillä -hankkeen tavoitteena on helpottaa leipätarjonnan lisäämistä kouluvälipalalla. Nuorten kuidunsaantia pyritään lisäämään leivän avulla ja edistämään sitä kautta kouluruokailusuositusten saavuttamista. Koulujen välipalatarjoilu luo kouluun myös lisää yhteisöllisyyttä. – Iltapäivisin jaksetaan paremmin, levottomuus ja koulusta poistuminen vähenevät, Mensonen lisää. lisätietoa ja välipala-aineistoja: http://www.leipatiedotus.fi http://www.terveyttakasviksilla.fi http://www.hyvavalipala.fi/ Maito voitti ruokajuomien ympäristövertailun Maito on suositeltavin ruokajuoma, kun otetaan huomioon sekä juoman ravintoainepitoisuus että ilmastovaikutukset. Food & Nutrition Research -lehdessä julkaistu tuore tutkimus selvitti tavallisimpien ruokajuomien kasvihuonekaasupäästöjä koko tuotteen elinkaarelta, ja vertasi niitä juomien ravintoarvoihin. Tutkimus on ensimmäinen juomien ilmastovaikutustutkimus, jossa otetaan huomioon kattavasti myös juomien terveellisyys. Tutkimusta varten juomille laadittiin niiden terveellisyyttä kuvaavat ravintoaineprofiilit. Siinä otettiin huomioon 21:n ihmiselle välttämättömän ravintoaineen määrät, ja niitä verrattiin ravitsemussuositusten viitearvoihin. Tutkittavia juomia olivat muun muassa maito, appelsiinimehu, virvoitusjuomat, olut, viini, kivennäisvesi, soija- ja kaurajuoma. Juomien ravintoaineprofiileista laskettiin kullekin juomalle sen ravintoainetiheyttä kuvaava arvo niin kutsutun drenowskin mallin mukaan. Mitä korkeamman lukuarvon juoma sai, sitä enemmän siinä oli ravintoaineita. Samaa mallia käytetään muun muassa tutkimuksissa, joissa selvitetään ravitsemuksen ja terveyden välisiä yhteyksiä ja elintarvikkeiden hinnan merkitystä terveellisiin valintoihin. Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa juomien ravintoainetiheyden arvot yhdistettiin juomien koko elinkaaren kasvihuonekaasupäästöjä kuvaavaan lukemaan. Lukema on niin kutsuttu NdCI-indeksi (Nutrient density to Climate Impact), jonka avulla juomia verrattiin. π lähde: Smedman a, et al., 2010. Food & nutrition Research, 54: 5170. D-vitamiinivalmistetta lapsille ympäri vuoden d-vitamiinin käyttösuosituksia on jälleen päivitetty. Lapsille, nuorille ja raskaana oleville sekä imettäville äideille suositellaan nyt d-vitamiinivalmistetta ympäri vuoden. Uudet suositukset ovat yksinkertaisemmat kuin aikaisemmat, ja nuorten osalta ne kattavat koko kasvuiän 18 ikävuoteen saakka. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys pyrkii turvaamaan uusilla suosituksilla d-vitamiinin riittävän saannin. Erityisesti leikki- ja kouluikäisten lasten ja nuorten d-vitamiinin saanti ilman erillistä d-vitamiinilisää on todettu riittämättömäksi. Alle 2-vuotiaille lapsille kahden viikon iästä lähtien sekä raskaana oleville ja imettäville naisille d-vitamiinivalmisteen käyttösuositus on 10 μg (400 IU) vuorokaudessa. 2–18-vuotiaille lapsille ja nuorille suositellaan 7,5 μg (300 IU) d-vitamiinivalmistetta vuorokaudessa ympäri vuoden. Viime vuoden keväällä nostettiin yli 60-vuotiaiden d-vitamiinisuositusta. Sen mukaan 20 mikrogramman d-vitamiinilisää suositellaan käytettäväksi päivittäin ympärivuotisesti. 18–60-vuotiaille d-vitamiinivalmisteille suositellaan 7,5 μg:n annos (300 IU) vuorokaudessa lokakuun alusta maaliskuun loppuun, mikäli ei käytetä säännöllisesti vitaminoituja maitovalmisteita, ravintorasvoja ja kalaa. d-vitamiinivalmisteena suositellaan ensisijaisesti d3-muotoa, joka on ihmisen elimistölle luontainen d-vitamiinimuoto ja teholtaan parempi kuin d2-vitamiini. d3-vitamiini eristetään lampaanvillasta, kun taas d2-muotoa saadaan UV-säteilytetystä hiivasta. π Kehittyvä Elintarvike www.kehittyvaelintarvike.fi Ammattilehden lehtiarkistosta vankkaa elintarvikealan tietoa • EtsihakusanallaKehittyväElintarvike -lehdessäjulkaistujajuttujajalataa näköislehtiävuodenviiveellänumeron ilmestymisestä. • Hakutoimintoonetusivunoikeassa yläkulmassa. • Uusimmistanumeroistakansikuvaja sisällysluettelot • Annapalautettajajuttuvinkkejä • Tilaalehti • Haemediakortti(suomeksijaenglanniksi) Käytutustumassakotisivuihimmeosoitteessa www.kehittyvaelintarvike.fi Tilaa ammattilehti itselle, yritykseen tai koulutukseen! • Kestotilaus55€/vuosikerta,oppilaitokset 45€,määräaikaistilaus60€ • Jälkitilauksenaalehintaanvähintään 10kplnippuina:2€/kpl+postituskulut • Tilaussähköpostitsesihteeri@ets.fitai www.kehittyvaelintarvike.fi›tilaalehti Tilaa koko elintarvikealan kattava ammattilehti n T i e d e & T u T K i m u S Tuontipatongit voivat olla suolaisia – täysjyväisyys ja rapeus tärkeitä kuluttajille Suomalaiset saavat kolmasosan ruokasuolasta leivästä ja viljavalmisteista. Suolan saanti on vähentynyt viime vuosikymmeninä, mutta ylittää edelleen suositukset (naisilla <6, miehillä <7g NaCl/vrk). Helsingin yliopiston Aistinvaraisen arvioinnin perusteet -kurssin harjoitustyössä selvitettiin, vaikuttaako suolapitoisuus patongin miellyttävyyteen ja pidetäänkö patonkien suolaisuutta sopivana. Suola vaikuttaa merkittävästi leivän makuun. Suolaton vaalea leipä maistuu pahvimaiselta, eikä tunnu kiihottavan syljeneritystä. Se on kuivemman tuntuista ja murenevampaa kuin normaalisuolainen leipä. Sitä on kuvailtu happamanmakuiseksi. Suola vaikuttaa myös taikinan ja leivän teknologisiin ja reologisiin ominaisuuksiin, kuten hiivan aktiivisuuteen ja gluteeniverkoston vahvistamiseen. Suolapitoisuuden on havaittu vaikuttavan kielteisesti leivän ominaisuuksiin, kun se on alle 1 %. Englantilaisessa tutkimuksessa maun kannalta leivän parhaaksi suolapitoisuudeksi on todettu 1,43 %. On myös havaittu, että suolapitoisuutta voi pienentää jopa neljänneksen lyhyen aikavälin sisällä ilman, että leivän hyväksyttävyys kärsii. Eri maissa leivän totuttu suolaisuus kuitenkin vaihtelee. Tässä tutkimuksessa selvitettiin kuuden esipaistetun patongin suolaisuuden sopivuutta ja suolapitoisuuden vaikutusta miellyttävyyteen. Patongit valittiin tutkimuksenkohteeksi, koska ne valmistetaan usein ulkomailla, eivätkä niiden suolapitoisuudet siten aina vastaa suomalaisia suosituksia. Esipaistetut patongit ovat tarjoiluvalmiita muutamien minuuttien paistamisen jälkeen. Tuontipatonkien suolamerkinnöissä parannettavaa Pakkausselosteiden mukaan näytteiden ruokasuolapitoisuudet vaihtelivat välillä 1,2–1,4 Kuva 1. Arviointikoppi patonkinäytteineen. Kuva: Hanna-KaiSa mäKelä %. Kemiallisissa määrityksissä suolapitoisuudet vaihtelivat välillä 1,1–2,0 % (taulukko 1). Kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksen 1224/2007 mukaan ruokaleipään, jonka suolapitoisuus on yli 1,2 %, tulee lisätä merkintä ”voimakassuolainen”. Tutkituista kuudesta patongista kolme ylitti tämän rajan, niistä kaksi hyvin huomattavasti. Tuontileipien suolapitoisuuksiin tulisi kiinnittää huomiota, jotta ne tukisivat kansallisia suolansaannin vähentämisen tavoitteita. Patongit arvioitiin aistinvaraisen arvioinnin laboratoriossa. Noin 3 cm:n viipaleet esitettiin koodatuilla paperilautasilla (kuva 1). Päätypaloja ei käytetty. Jokainen arvioija sai kaksi patonkiviipaletta leikattuna puoliksi eli neljä suupalaa kustakin kuudesta näytepatongista. Arvioitavia ominaisuuksia olivat miellyttävyys, suolaisuuden voimakkuus, suolaisuuden sopivuus ja rapeus ensipuraisulla. Vastaajien kiinnostusta ruuan terveellisyyteen tutkittiin kahdeksan terveysväittämän avulla (GHI=General Health Interest). Asteikot olivat seitsemänportaisia ja päistään sekä osin keskeltä ankkuroituja. Vastaajista (n=50) 27 oli naisia ja 23 miehiä. Keski-ikä oli 25 vuotta, 90 % oli alle 29-vuotiaita. Suurin osa vastaajista oli yliopiston henkilökuntaa ja opiskelijoita Viikin kampukselta. Miellyttävyyksissä ei suuria eroja Patonkeja pidettiin yleisesti melko miellyttävinä (kuva 2a), mutta 2 % NaCl sisältävät näytteet arvioitiin suolaisemmiksi kuin muut (kuva 2d). Samoja näytteitä pidettiin myös liian suolaisina (kuva 2d). Suolaisuuden voimakkuusarviot olivat yhdenmukaisia patonkien suolapitoisuuksien kanssa, mikä viittaa siihen, että kuluttajat erottivat patonkien suolapitoisuudet. Rapeudessa havaittiin selvää vaihtelua eri Taulukko 1. Patonkinäytteiden suolapitoisuudet (% NaCl). Näyte Pakkauksessa ilmoitettu Määritetty *) Valmistusmaa A moniviljapatonki 1,3 2,0 Ranska B moniviljapatonki 1,2 1,3 Alankomaat C vehnäpatonki 1,2 1,2 Alankomaat D vehnäpatonki 1,4 1,1 Ranska E täysjyväpatonki 1,2 1,2 Alankomaat 1,4 1,9 Ranska F täysjyväpatonki *) Määritys Corning-menetelmällä 50 Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi äy sjy vä pa to n ki ki ki vä pa to n äy sjy Ft Et D ve hn ve hn C äp at on äp at on pa to nk lja ivi on m B ki ki vä p at on at on Ft äy sjy vä p Et äy sjy pa to n ki ki D ve h nä nä ve h C ivi lja pa to n pa to n ki ki pa to n m on B A m on ivi lja vä pa to nk äy sjy Ft Et i i i vä pa to nk äy sjy nä pa to nk ve h i pa to nk lja ivi on m Rapeus d. Rapeus 7 6 5 4 3 2 1 i nä pa to nk D ki ve h C ki i Suolaisuus B ki B m on ivi l ja pa to n ja pa to n b. Suolaisuus 7 6 5 4 3 2 1 A D C m on ivi lja pa to ve hn äp at on ki Et äy sjy vä pa to nk i Ft äy sjy vä pa to nk i nk i ve hn äp at on ki nk i Miellyttävyys lja pa to on ivi m A Suolaisuuden sopivuus c. Suolaisuuden sopivuus 7 6 5 4 3 2 1 on ivi l Terveysmielenkiintokyselyn keskiarvoksi saatiin 4,9 (keskihajonta 1,1, asteikko 1–7). Arvioijien välillä esiintyi yksilöllistä vaihtelua ja keskiarvo oli kirjallisuuteen verrattuna suuri. Suuri osa arvioijista opiskelee tai työskentelee elintarvike- ja ravitsemustieteiden parissa, mikä luultavasti lisää terveystietoisuutta. Vastaajien terveysmielenkiinnolla ja patonkien koetulla miellyttävyydellä todettiin selvä yhteys patonkien viljatyypin kanssa. Monivilja- ja täysjyväpatonkien miellyttävyydet korreloivat positiivisesti terveysmielenkiinnon kanssa ja vehnäpatonkien miellyttävyys negatiivisesti. Siten vastaajat pitivät moniviljaja täysjyväpatonkeja terveellisinä ja vehnäpatonkeja epäterveellisinä. Suolaisuusarvioilla ei ollut yhteyttä vastaajien terveysmielenkiintoon. Tulos viittaa siihen, että terveellisyyttä ajatellessaan kuluttajat kiinnittävät enem- a. Miellyttävyys 7 6 5 4 3 2 1 m Täysjyväisyys tärkeä terveellisyydestä kiinnostuneille A patonkinäytteiden välillä (kuva 2b). Patonkien miellyttävyyttä selitettiin regressioanalyysillä, jossa rapeus nousi merkittäväksi selittäväksi tekijäksi. Rapeus selitti paremmin täysjyvä- ja vehnäpatonkien kuin moniviljapatonkien miellyttävyyttä. Korrelaatiot miellyttävyyden ja rapeuden välillä vaihtelivat välillä 0,22–0,47. Tulos osoittaa, että suola ei välttämättä ole keskeisin leivän miellyttävyyteen vaikuttava tekijä. Kuva 2. Miellyttävyys, rapeus, suolaisuuden sopivuus ja suolaisuus: keskiarvot ja keskivirheet (n=50). Asteikot: miellyttävyys 1=ei lainkaan miellyttävä, 7 =erittäin miellyttävä; rapeus 1=ei lainkaan rapea, 7=erittäin rapea; suolaisuuden sopivuus, 1=aivan liian vähäsuolainen, 4 =sopiva, 7= aivan liian suolainen; suolaisuus 1=ei lainkaan suolainen, 7=erittäin suolainen. män huomiota patongin viljatyyppiin kuin sen suolaisuuteen. π Hanna-Kaisa Mäkelä ETK hanna.makela(at)helsinki.fi, Anna Peltoniemi etyo, ins. (AMK) anna.h.peltoniemi(at)helsinki.fi Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto lähteet saatavissa kirjoittajilta. Tutkimusaineisto kerättiin aistinvaraisen tutkimuksen perusteet -kurssin (eTT230) projektityönä, johon osallistui myös etyo. antti Rahikainen. aiheen antoi professori Hannu Salovaara, ja työtä ohjasivat di, eTm laila Seppä ja professori Hely Tuorila. Kaikki kolme kommentoivat ja tekivät korjausehdotuksia kirjoituksen aikaisempiin luonnoksiin. irja Korhonen teki suolamääritykset. Kasvistanoliesteri kasvisteroliesteriä tehokkaampaa Uusi meta-analyysi(1) osoittaa, että kasvistanoliesterin maksimaalinen LdL-kolesterolia alentava vaikutus on kaksinkertainen kasvisteroliesteriin verrattuna. Lisäksi vain kasvistanoliesterin käytöllä saadaan lisätehoa LdLkolesterolin alenemiseen, kun tarkastellaan nykysuositusta suurempaa päiväsaantia. Kasvisteroliesterillä vastaavaa lisätehoa ei suurilla päiväannoksilla havaittu. Uudet tutkimustulokset on julkaistu Prostaglandins, Leukotrienes, and Essential Fatty Acids -tiedejulkaisussa. Meta-analyysi osoittaa, että kasvistanoliesterin LdL-kolesterolia alentava vaikutus on enimmillään 18,2 %, ja kasvisteroliesterin 9,1 %. Ero kasvistanoliesterin hyväksi on tilastollisesti merkitsevä. Musa-Veloson ym.(1) analyysi pohjautuu aikaisempiin tieteellisiin tutkimuksiin, ja siihen sisältyy kaik- kiaan 182 tutkimusaineistoa. Uuden metaanalyysin tuloksia vahvistavat kaksi itsenäistä kliinistä tutkimusta, joissa LdL-kolesteroli aleni keskimäärin noin 17 %, kun kasvistanolin saanti oli noin 9 grammaa päivässä(2,3). Benecol on Raision maailmanlaajuisesti omistama tavaramerkki ja kasvistanoliesteri Raision maailmanlaajuisesti patentoima ainesosa. Vain Benecol-tuotteet sisältävät kasvistanoliesteriä. Raision laaja partneriverkosto myy ja markkinoi Benecol-tuotteita 30 maassa viidessä maanosassa. Suomessa Benecol on maan laajin kolesterolia alentava tuoteperhe, ja sen markkinoinnista vastaavat Ravintoraisio Oy (tehojuomat, pikapuuro, kaurapohjainen välipalajuoma, soijapohjaiset välipalat) sekä Bunge Finland Oy (margariinit ja kasvirasvalevitteet). π lähteet: 1) musa-veloso K et al. 2011. a comparison of the ldl-cholesterol lowering efficacy of plant stanols and plant sterols: Results of a metaanalysis of randomized controlled trials. prostaglandins, leukotrienes and essential Fatty acids 2011; doi 10.1016/j.plefa.02.001 2) gylling H et al. 2010. The effect of a very high daily plant stanol ester intake on serum lipids, carotenoids, and fat-soluble vitamins. Clin nutr;29,112-118. 3) mensink R et al. 2010. plant stanols dosedependently decrease ldl-cholesterol concentrations, but not cholesterol-standardized fat-soluble antioxidant concentrations, at intakes up to 9 g/d. am J Clin nutr;92,24-33. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2011 51 n v ä i T Ö K S i ä | Koonnut Raija ahvenainen-Rantala Marjojen ja perunoiden kuoret raaka-aineina? Kuva: KoTimaiSeT KaSviKSeT RY/ Sanna peuRaKoSKi, STudio KliKKi FM Riikka Järvisen elintarvikekemian väitöskirja Cuticular and suberin polymers of plants - Analysis by gas chromatographic-mass spectrometric and solid state spectroscopic methods tarkastettiin Turun yliopistossa marraskuussa. Mehun puristuksessa sekä teollisessa perunankuorinnassa syntyy vuosittain merkittäviä määriä kuorta sisältävää sivutuotetta, joka nykyisellään käytetään vain harvoin hyödyksi. Tämä materiaali sisältää kutiini- ja suberiinipolymeerejä, jotka voivat olla tärkeitä kuitukomponentteja ravinnossa. Näitä polymeerejä voitaisiin käyttää myös teollisuuden erikoiskemikaalien kuten emulgaattorien ja voiteluaineiden raaka-aineina tai innovatiivisten polymeerien, kuten polyuretaanien valmistuksessa. Järvisen tutkimuksessa selvitettiin kotimaisten marjojen kuorten kutiinipolymeerin sekä kahden erivärisen perunalajikkeen suberiinin koostumusta ja rakennetta käyttäen kaasukromatografi-massaspektrometriaa sekä kiinteän olomuodon spektroskooppisia menetelmiä. Marjojen kuoren ja kutiinipolymeerien määrän sekä koostumuksen havaittiin eroavan merkittävästi eri marjojen välillä. Kutiinipolymeerit muodostuvat monimuotoisista hydroksi- ja hydroksiepoksirasvahapoista, joiden suhteelliset määrät polymeerissä vaihtelivat marjojen välillä johtaen erilaisiin polymeerirakenteisiin. Perunan suberiini koostui lähes samankaltaisista monomeereista, ja pieniä eroja havaittiin kelta- ja punakuorisen lajikkeen välillä sekä vuoden varastoinnin aikana. Aikaisempaa tutkimustietoa marjojen kutiinin rakenteesta ei ole, joten tutkimuksessa saavutetun tiedon avulla voidaan paremmin ymmärtää mm. marjojen säilyvyyttä sekä ravitsemusominaisuuksia. Jatkotutkimuksia kutiinin ja suberiinin vaikutuksesta osana ravintokuitua sekä mahdollisuuksista käyttää näitä sivutuotteita teollisuudessa tarvitaan, jotta materiaalit voitaisiin käyttää hyödyksi tulevaisuudessa entistä paremmin. π lisätietoja: riikka.jarvinen(at)utu.fi Kampylobakteeri-infektiot tarttuvat eri lähteistä maalla ja kaupungissa MMM Marjaana Hakkinen väitteli marraskuussa Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Finnish cattle as reservoir of Campylobacter spp. Hakkinen selvitti tutkimuksessaan kampylobakteerien esiintymistä suomalaisissa naudoissa, nautojen osuutta kampylobakteerien sekä antibiooteille resistenttien Campylobacter jejuni -kantojen lähteenä kotimaisissa tartunnoissa. Tutkimus on merkittävä siksi, että muiden eläinten kuin broilereiden merkityksestä kampylobakteerin lähteenä ihmisten infektioissa on Suomessa tietoa hyvin vähän. Kampylobakteeri-infektioiden lähteet ovat ihmisillä erilaisia, asuinpaikasta riippuen. Maaseutu- ja kaupunkiväestön välillä havaittiin eroja tartuntojen välillä. Maaseudulla huomattava määrä ihmisten tartunnoista on peräisin broilereista ja naudoista. Useissa maissa broilereiden on todettu olevan tärkein yksittäinen kampylobakteerin lähde. Kampylobakteereita löytyi yleisemmin lihakuin lypsykarjatiloilta. Yleisin kampylobakteeri laji oli C. jejuni. Teurastamoissa 31,1 prosenttia naudoista kantoi kampylobakteeria, mutta ruhoista vain 3, 5 prosenttia oli kontaminoitunut. Ihmispotilaista löydetyt kannat olivat suurelta osin samanlaisia kuin broilereista eristetyt kannat. Nautojen kannat taas erosivat näistä merkittävästi. Tutkimuksen tulokset vahvistivat aiempia viitteitä kampylobakteerien geneettisestä sopeutumisesta eri isäntäeläimiin. Elintarvikkeet eivät kuitenkaan vaikuta C. jejuni kantojen todennäköisiltä tartuntareiteiltä naudoista ihmiseen. lisätietoja: heli-riitta.hakkinen(at)helsinki.fi Kuva: iRma RYYnänen Kestävä ruokahuolto rakentuu paikallisista lähtökohdista FL Helmi Risku-Norjan väitöskirja From environmental concerns towards sustainable food provisioning - Material flow and food consumption scenario studies on sustainability of agri-food systems tarkastettiin helmikuussa Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Risku-Norja selvitti tutkimuksessa materiaalivirta- ja ekotehokkuusmittareiden soveltuvuutta maatalouteen ja vertasi panos-tuotos- ja ruuankulutusskenaariomenetelmiä maatalouden ympäristövaikutusten arvioinnissa. Tulosten mukaan menetelmät eivät yksin tai yhdessäkään tuota riittävästi tietoa 52 ruokahuollon kestävyyden kohentamiseksi. Tutkija korostaa, että ympäristövaikutusten lisäksi on otettava huomioon muita kestävyyskriteerejä kuten ruokahuollon sosiokulttuurinen ja taloudellinen kestävyys sekä sen vaikutukset ihmisten ja eläinten hyvinvointiin. Ruuantuotannon ja -kulutuksen aiheuttaman ympäristökuormituksen vähentämiseksi tarvitaan aina tietoa paikallisista olosuhteista. lisätietoja: helmi.risku-norja(at)mtt.fi Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi Latvialaisissa kylmäsavustetuissa lihatuotteissa paljon listeria-bakteeria Hapen vaikutus leivinhiivan aineenvaihduntaan MSc vet. med. Aivars Berzins väitteli marraskuussa Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Molecular epidemiology and heat resistance of Listeria monocytogenes in meat products and meat-processing plants and listeriosis in Latvia. Berzins tutki väitöskirjassaan Listeria monocytogenes -bakteerin esiintymistä, kulkeutumista ja lämmönsietokykyä latvialaisissa lihatuotteissa ja lihanjalostuslaitoksissa. Hän selvitti myös listerioosi-tapausten kehitystä vuosien 1998 ja 2007 välisenä aikana. Latvialaisista kylmäsavustetuista lihatuotteista löytyi huomattavasti enemmän L. monocytogenes -bakteeria kuin muista lämpökäsitellyissä lihatuotteista. Näissä tuotteissa bakteerin esiintyvyys oli 40 prosenttia, kun muissa lämpökäsitellyissä sellaisenaan syötävissä lihatuotteissa esiintyvyys oli vain 0,7 prosenttia. Bakteerin kannat olivat kylmäsavustetuissa tuotteissa niin vaihtelevia, että se viittaa tuotteiden saastuneen useissa eri tuotannon vaiheissa. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa. FM Eija Rintalan väitöskirja Effects of oxygen provision on the physiology of baker’s yeast Saccharomyces cerevisiae tarkastettiin Helsingin yliopiston biotieteellisessä tiedekunnassa marraskuussa. Rintala tutki väitöstyössään hapen vaikutusta leivinhiivan eli Saccharomyces cerevisae -hiivan aineenvaihduntaan. Tutkimustulokset auttavat kehittämään erilaisia leivinhiivaa hyödyntäviä bioprosesseja, kuten biojalostamoissa tapahtuvaa bioetanolin ja muiden kemikaalien tuottoa. lisätietoja: eija.rintala(at)vtt.fi Maltoosin ja maltotrioosin kuljetuksen tehostaminen nopeuttaa vahvavierrekäymisiä FM Virve Vidgren väitteli joulukuussa Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Maltose and maltotriose transport into ale and lager brewer's yeast strains. Maltoosi ja maltotrioosi ovat kaksi olutvierteen yleisintä käymiskelpoista sokeria. Panimohiivojen kyky käyttää näitä sokereita tehokkaasti on tärkeä käymisprosessin nopeuteen vaikuttava tekijä. Vidgren osoitti työssään, että vahvavierrekäymisissä pääkäymisiin käytettyä aikaa voidaan vähentää 8–37 % käyttämällä muokattuja hiivakantoja, joissa maltoosin ja maltotrioosin kuljetusta solun sisälle on tehostettu. Tyrnimarjasta ja -öljystä apua kuivasilmäisyyteen ja tulehdukseen lisätietoja: virve.vidgren(at)vtt.fi lisätietoja: petra.larmo(at)aromtech.com Kuva: piRJo HuHTaKangaS FM Petra Larmon elintarvikekemian alaan kuuluva väitöskirja The Health Effects of Sea Buckthorn Berries and Oil tarkastettiin Turun yliopistossa tammikuussa. Tutkimuksessa selvitettiin tyrniöljyn ja tyrnimarjan terveysvaikutuksia kahdessa kliinisessä kokeessa. Tyrniöljyn nauttiminen vaikutti positiivisesti kuivasilmäisyyteen. Tyrnimarjojen syöminen laski keskeisen tulehdusmerkkiaineen C-reaktiivisen proteiinin (CRP) pitoisuuksia verenkierrossa. Kuva: vTT Prebioottien vaikutukset paksunsuolen mikrobistoon FM Henna Röytiön elintarvikekemian väitöskirja Identifying and characterizing new ingredients in vitro for prebiotic and synbiotic use tarkastettiin Turun yliopistossa maaliskuussa. Väitöstyössä selvitettiin erilaisten hitaasti imeytyvien hiilihydraattiyhdisteiden (prebioottien) vaikutuksia paksunsuolen mikrobiston koostumukseen ja metaboliaan. Tutkimuksessa tunnistettiin mielenkiintoisia yhdisteitä (panoosi, xylo-olikosakkaridi ja galakto-olikosakkaridi yhdessä polydeks- troosin kanssa), joilla oli positiivisia vaikutuksia hyödyllisten mikrobien kasvuun sekä metaboliaan. Näiden tuotteiden prebioottiset ominaisuudet tutkitaan tarkemmin laboratoriokokeita seuraavissa kliinisissä interventiotutkimuksissa ihmisillä. lisätietoja: henmak(at)utu.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2011 53 n KiRJa-aRvoSTelu MATS-ERIC NILSSON Aitoa ruokaa? AITOA RUOKAA Mats-Eric Nilsson, Aitoa ruokaa Väärentämättömän ruoan opas, Atar Kustannus, Helsinki, 2010. 280 s. Teos pyrkii olemaan selviytymisopas vaativalle kuluttajalle. Lähtökohtana on se, että kauppojen hyllyjen elintarvikkeet ovat täynnä teollisia lisäaineita, joilla pyritään lavastamaan makua, väriä ja koostumusta. Nilsson vaatii vähemmän lisäaineita sisältävää ruokaa, mutta toisaalta patistaa kuluttajia myös lukemaan tuoteselosteita välttääkseen huijatuksi tulemisen. Kirja alkaa Nina-nimisen henkilön päivän ruokalistan tuotteiden esittelyllä. Nina syö aamupalaksi sulatejuustoa ja kinkkua leivän päällä sekä jogurttia myslin kera. Lounaaksi täytettyä patonkia ja päivälliseksi valmisruokaa. Välipaloina Nina nauttii riisikakkuja, kanelikakkua ja suklaapatukan ja iltapalaksi vielä jäätelöä suklaakastikkeella. Juomina on mm. appelsiinimehua, sokeritonta mehua ja energiajuomaa. Näistä tuotteista Nina saa huikeat 84 eri lisäainetta. Liikaa kärjistystä Väitän, että lisäaineiden määrä olisi ollut huomattavasti pienempi, mikäli Nina olisi tehnyt tavanomaisempia ja ravitsemuksellisesti edullisempia ruokavalintoja, kuten puuroaamiainen, keittolounas, itse tehty päivällisruoka ja hedelmiä välipalaksi. Nilssonin tarkoituksena on tietenkin kärjistäen saada kuluttajat huomaamaan elintarvikkeissa käytettyjen lisäaineiden määrä. Nilssonin suhtautuminen lisäaineisiin on kielteinen – täysin riippumatta siitä, onko kyse säilöntäaineesta, väristä tai emulgaattorista. Nilsson ymmärtää lisäaineiden olevan ainesosia, jotka eivät ole elintarvikkeessa tarpeen, kun sitä valmistetaan perinteiseen tapaan. Tosiasiassa lisäaineita saa käyttää, jos teknologinen tarve on perusteltua. Totuttuja elintarvikkeiden valmistuksen käytäntöjä on kuitenkin hyvä tarvittaessa olla valmis muuttamaan, mikäli kuluttajilta saatu palaute sitä vaatii. Teos opastaa kuluttajia välttämään tuotteita, joiden ainesosien nimet ovat liian vaikeita lausuttavaksi. Mielestäni tämä neuvo on ATAR perusteeton. Ravintoaineet ja lisäaineet ovat kemiallisia aineita, jotka on tarkoin nimetty. Kuluttajalle vaikeasti ymmärrettävä kemiallinen nimi, kuten monoglyseridi, tokoferoli tai askorbiinihappo, ei tee ainesosasta haitallista. Turhaa on myös pelottelu lisäaineiden muulla kuin elintarvikekäytöllä. Vai miltä kuulostaa Nilssonin lause ”Kastike, jota hän kaatoi salaatinlehdille, oli värjätty aineella, jota käytetään myös aurinkovoiteissa”? Kyse on beetakaroteenista! Aiheellista herättelyä harhaanjohtavista mielikuvista Nilsson on kiinnittänyt huomiota myös erilaisiin tuotenimiin. Mietityttämään jäivätkin ilmaisujen ”mummon”, ”kotitekoinen”, ”vanhanajan”, ”aito”, ”klassinen” ja ”luonnon” luomat mielikuvat. Se, että tuotenimenä on ”mummon”, ei tarkoita, että tuote olisi valmistettu, kuten silloin ennen. Väistämättä tuoteselosteen lukemisen jälkeen olo tuntuu hieman huijatulta. Peräänkuuluttaisin Nilssonin lailla mieluusti toimenpiteitä tällaisen harhaanjohtavan markkinoinnin estämiseksi. Paljastaa syitä ”huonoon” ruokaan M AT S  E R I C N I L S S O N AITOA RUOKAA Väärentämättömän ruoan opas ATAR tää siten osa kauppojen varastoista omaan kotiimme?” Nilsson kysyy. Tosiasia on, että käytämme ruuan ostamiseen ja valmistamiseen vähemmän aikaa kuin aikaisemmin. Ruokamenojen osuus tuloista on myös pienentynyt. Ostaisimmeko kuitenkaan kalliimpia kaalikääryleitä, jos niissä olisi käytetty aitoa voisulaa ja siirappia? Nilsson tarjoaa vaihtoehdoksi luomua, oli kysymyksessä banaani, lampaanliha tai viinietikka. Lisäaineettomat peruselintarvikkeet, kuten liha, kala, kananmuna, maito, hedelmät ja vihannekset eivät nekään tunnu olevan Nilssonille aitoa ruokaa. Pitkä matka kauppaan tai tehoruokinta pilaavat Nilssonin mukaan nämäkin elintarvikkeet. Näinhän ei tarvitse olla, vaan kuluttaja saa vaatia ruokakauppaan aistittavalta laadultaan ensiluokkaisia tuotteita. Vaivannäkö ja viitseliäisyys ovatkin sitten jo henkilökohtaisempi asia. Vai milloin viimeksi valmistit kalakeittoa perusraaka-aineista? π Marina Heinonen professori (Ravinnon turvallisuus) Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto ”Kenen keksintö muuten on, että meidän pitää ostaa mahdollisimman suuria eriä ja siir- Etsi tietoa lehtiarkistosta www.kehittyvaelintarvike.fi ▶ lehtiarkisto 54 Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi n TunnuSTuKSia S-Market WiklundHerkku Vuoden Leipäkauppa Onnelliset Luomu Snack-kurkut ja Keisari Luomu Pils Luomuliitto valitsi Vuoden Luomutuotteiksi KKK-Vihanneksen Onnelliset Luomu Snackkurkut ja Nokian panimon Keisari Luomu Pilsin. Kunniamaininnan sai Makulaku Natural Sweet – voimakkaan makuinen luomulaku. – Olemme kehittäneet luomukurkun viljelyä nyt puolisen vuotta ja viimein on viljelymenetelmä hallussa, mikä näkyy myös kurkun hyvässä laadussa ja maussa, kertoo Johanna Kivioja KKK-vihanneksesta. Keisari Luomu Pils 4,5 % oli raadin mielestä esimerkillinen olut, josta löytyy kaikki hyvän oluen piirteet: hyvä, kestävä vaahto, kaunis väri ja täyteläinen maku. – Olemme iloisia, että useilla suomalaisilla tiloilla kasvaa laadukasta luomuohraa oluen raaka-aineeksi. Keisari luomua on nyt saatavissa kautta maan, kertoo Matti Heikkilä Nokian Panimolta. Vuoden tiedekirja käsittelee islamin ruokakulttuuria Vuoden tiedekirja -palkinto 2010 on myönnetty FT Helena Hallenbergille ja FT Irmeli Perholle teoksesta Ruokakulttuuri islamin maissa (Gaudeamus). Palkinto on suuruudeltaan 10 000 euroa. Vuoden tiedekirjana palkitaan edellisenä vuonna ilmestynyt ansiokas suomalainen tiedekirja. Vuosittain jaettavan palkinnon antavat Suomen tiedekustantajien liitto ja Tieteellisten seurain valtuuskunta. Valion meijerit työympäristöseurannan kärjessä Valio Oy Toholammin tehdas palkittiin parhaana työympäristönä elintarviketeollisuuden työympäristön seurantakierroksen 2010 tuloksena Työturvallisuuskeskuksen seminaarissa maaliskuussa Vantaalla. Myös Valion muiden meijerien työympäristötaso oli Toholammin tehtaan tuntumassa juoma- ja meijeriteollisuuden sarjassa. Seurantakierrokselle ilmoittautui 18 elintarviketeollisuuden eri alojen työpaikkaa. Kierros oli jatkoa vuosina 2005–2007 toteutetulle kilpailulle sekä seurantakierrokselle 2008. Kilpailun ja kierrokset on toteuttanut Työturvallisuuskeskuksen elintarvikealojen työalatoimikunta yhteistyössä työsuojeluhallinnon ja 3T Ratkaisut Oy:n kanssa. Seurantakierrokseen kuului työsuojelutarkastajien työympäristön havainnointi Elmeri+-menetelmällä. Muita parhaita seurantakierroksella olivat lihateollisuuden sarjassa Saarioinen Oy Jyväskylä, leipomoista Pohjanmaan Leipomo Oy Ylivieska ja muu elintarviketeollisuus -sarjassa Finncatering Oy Vantaa. Suomen Leipuriliitto ry paikallisyhdistyksineen on valinnut 15. kerran Vuoden Leipäkaupan. Vuoden 2011 Leipäkauppa on S-market Wiklund-Herkku, Turku. Monivaiheinen Vuoden 2011 Leipäkauppa -kilpailu eteni siten, että Suomen Leipuriliitto ry:n paikallisyhdistykset (14 kpl) valitsivat kukin omalta alueeltaan parhaaksi katsomansa päivittäistavarakaupan leipäosaston ja nimesivät sen ehdokkaakseen vuoden leipäkaupaksi. Tunnustuksena alueellisesta valinnasta myymälä sai leipäosastolleen ehdokkuudesta kertovan banderollin. Sello on Vuoden Kauppakeskus Kauppakeskus Sello on saanut Vuoden Kauppakeskus -tittelin ekologisesta toiminnastaan. Se todennettiin myös Euroopan ensimmäisellä kauppakeskukselle myönnetyllä kultatason LEEd-sertifikaatilla vuoden 2010 elokuussa. – LEEd-kultasertifikaatti on osoitus Sellon edelläkävijyydestä ekotehokkuudessa. Voimme perustellusti puhua jopa Euroopan ekoimmasta kauppakeskuksesta, tuomariston puheenjohtajana toiminut Marko Parkkinen Seedi Oy:stä kiitti. Vuoden kauppakeskuskilpailun järjestää Suomen Kauppakeskusyhdistys ry. Kilpailun finaalissa loppusuoralle pääsivät Sellon lisäksi Jyväskylän Forum ja Espoon Iso Omena. ChemBio-messuilla palkittiin alan toimijoita ChemBio-messujen yhteydessä jaettiin tunnustuksia kemian ja bioalan ansioituneille tekijöille. Suomen Kemian Seuran palkinto myönnettiin Kiilto Oy:n toimitusjohtajalle Antti OK Niemiselle, Magnus Ehrnrothin säätiön kemian palkinto akatemiaprofessori Tapio Salmille Åbo akademista ja BioFinland -palkinto Oncos Therapeutics Oy:lle. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2011 55 n nimiTYKSiä • ETM Kristina Krogius on nimitetty Leipurin Oy:n elintarviketeollisuuden Suomen yksikön myynti- ja markkinointijohtajaksi 1.2.2011 alkaen. Elintarvikekemian ylioppilas Mirka Kaariste on nimitetty tuotekehitys- ja myyntikoordinaattoriksi 10.11.2010 alkaen Leipurin Oy:n elintarviketeollisuuden Suomen yksikössä. • Helsingin kaupungin ruokakulttuuristrategian projektipäällikkönä aloitti Tukkutorilla 28.2.2011 Ville Relander. • AromTech Oy:n tehtaanjohtajaksi on nimitetty dI Petri Määttä 1.3.2011 alkaen vastaten tuotantotoiminnasta, raaka-aineostoista, prosessinkehityksestä ja investointiprojekteista. Tutkimusja tuotekehityspäälliköksi on nimitetty FM (väit) Petra Larmo 1.2.2011 alkaen. Hän on aiemmin toiminut tohtorikoulutettavana Turun yliopiston biokemian ja elintarvikekemian laitoksella ja väitellyt Turun yliopistossa 14.1.2011 tyrnimarjan terveysvaikutuksista. KTM Tiina Ulvinen on aloittanut markkinointipäällikkönä 15.8.2010 vastaten yhtiön asiakkuuksista ja markkinointiviestinnästä maailmanlaajuisesti. dI JukkaPekka Matero on aloittanut tuotantoinsinöörinä 15.8.2010, ja laatupäälliköksi on nimitetty FM Pia Sorsa 1.3.2011 alkaen. • Johan Kinnula on nimitetty 1.3 2011 alkaen Informa Oy:n toimitusjohtajaksi. Kinnula toimi aiemmin dräger Suomi Oy:n toimitusjohtajana. • ETT Pekka Turkki on nimitetty Lihateollisuuden Tutkimuskeskus LTK osuuskunnan toimitusjohtajaksi 1.4.2011 alkaen. • Mari Heikura on nimitetty Kuule Oy:n viestintäkonsultiksi 1.2.2011 lähtien. Heikura on aiemmin toiminut johtavana viestintäkonsulttina Soprano Oyj:ssä. • Lindahls-Skånemejerier Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty Bill Stjernberg. Hän on työskennellyt aiemmin Reckitt Benckiserin myyntijohtajana. Talouspäälliköksi on nimitetty Annika Lönnfeldt sekä avainasiakaspäälliköiksi Marcus Lönnqvist, Thomas Kreander ja Kirsi Malinen. Stina Andersson on nimitetty myyntisihteeriksi ja Rolf Nyman myyntineuvojaksi. • ProAgria Liha Osaamiskeskuksen sika-asiantuntijaksi on nimitetty MMM Sini Perttilä tehtävänään sikatilojen neuvonta. Perttilä on aikaisemmin toiminut rehumyyjänä ja sikojen ravitsemustutkijana. • Päivi Jämsén on siirtynyt Kotimaiset Kasvikset ry:n ravitsemusasiantuntijan tehtävistä 8.3.2011 alkaen Ravitsemusterapeuttien yhdistyksen tuote- ja kehittämispäälliköksi. • KiiltoClean Oy:n johtoryhmään kuuluvat 1.1.2011 alkaen toimitusjohtaja Juha Saarinen, materiaalitoimen johtaja Ulf Nordling, tuotekehitysjohtaja Virva Mäkelä, liiketoimintajohtaja (b-2-b) Jussi Pullola, liiketoimintajohtaja (b-2-c) Sirpa Virtanen ja talousjohtaja Raija Anjala. Johdon assistentiksi on nimitetty Tia Rapala. 56 Arja Seppälä on nimitetty markkinointijohtajaksi vastuualueinaan b-2-b liiketoiminnan kehittäminen siivous-, keittiö-, HoReCa-, terveydenhuolto- ja vienti -sektoreilla. Liiketoiminnan kehityspäällikkö Eira Lipposen vastuualueina ovat keittiöt ja HoReCa ja liiketoiminnan kehityspäällikkö Minna Konttilan vastuualueina siivousaineet, -välineet ja -koneet. Siivous-, keittiö- ja terveydenhuoltosektorien myyntijohtajaksi on nimitetty Lasse Kantonen. Siivous- ja keittiösektorin myyntipäälliköksi on nimitetty Juuso Viherlaakso. Marita Lehtioja on nimitetty b-2-b liiketoiminnan markkinointikoordinaattoriksi. Tuija Salo on nimitetty toimintajärjestelmäpäälliköksi ja metalli- ja puunjalostusteollisuuden Itä- ja Pohjoissuomen myyntiedustajaksi on nimitetty Jari Heikkilä. • Helmikuun alusta alkaen konsernitason vastuut Valion ulkomaisten myyntiyhtiöiden liiketoiminnasta muuttuivat. Valio-konsernin johtoryhmän jäsen ja Juustot, Rasvat ja Teollisuustuotteet -liiketoiminta-alueen johtaja Arto Tikkanen vastaa Valio Venäjän, Valio USA:n ja Valio Kiinan toiminnasta, heinäkuun 2011 alusta myös Valion Belgian tytäryhtiön toiminnasta. Valio Ruotsin toiminnasta vastaa Pohjoismaiden myynti ja jakelu -liiketoiminta-alueen johtaja, johtoryhmän jäsen Annikka Hurme. Valio Baltian toiminnasta vastaa johtoryhmän jäsen, johtaja Jyri-Pekka Kinnunen. • Pyroll-konsernin myynti- ja markkinointijohtajaksi on nimitetty Arto Virtakari, Pyroll Paperitukun myyntipäälliköksi Vesa Välimaa, Pyroll Pakkausten myyntipäälliköksi Petri Lahtinen, Pyroll Sopimusjalostuksen myyntipäälliköksi Tero Karstikko ja Pyroll Pakkausten viennistä ja välitystuotteista vastaavaksi päälliköksi on nimitetty Kari Tuominen. Pyroll Pakkaukset Lempäälän yksikön tulosvastuulliseksi tehdaspäälliköksi on nimitetty Erja Sulasaari-Mäki ja Takon Kotelotehdas Oy:n tulosvastuulliseksi tehdaspäälliköksi Yrjö Aalto. Lahden yksikön tulosvastuullisena tehdaspäällikkönä jatkaa Juha Nieminen ja Salon ja Merikarvian yksiköiden tulosvastuullisena tehdaspäällikkönä Kimmo Jalo. Tervajoen yksikön tulosvastuulliseksi tehdaspäälliköksi on nimitetty Marko Rintatalo. Takon Kotelotehdas Oy:n laatupäälliköksi on nimitetty Maarit Haatainen. Pyroll Sopimusjalostus Siltakylän yksikön tuotantopäälliköksi on nimitetty Petri Kuitunen. Konsernin viestintäpäälliköksi on nimitetty Irene Isotalo. • Pro Luomun hallituksen puheenjohtajaksi on valittu Ilkka Alarotu (SOK). • FM Tuula Selonen on nimitetty HK Ruokatalon henkilöstöjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Daniel Stenberg on nimitetty HKScanin vientija tuontitoimintojen johtajaksi. • Terhi Jomppanen on nimitetty Caternet Finlandissa henkilöstöpäälliköksi, Arto Muuriaisnie- Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi mi tuotannon kehityspäälliköksi, Marko Koponen Hevi-tuotannon osastopäälliköksi ja Harry Airaksinen Kala-tuotannon osastopäälliköksi. • Petri Hautala on nimitetty Suomen Luomutukun toimitusjohtajaksi. Nimitysuutiset: toimitus@kehittyvaelintarvike.fi. Lisää nimityksiä: www.kehittyvaelintarvike.fi Kirsi Malinen Marcus Lönnqvist Stina Andersson Rolf Nyman Annika Lönnfeldt Bill Stjernberg Kristina Krogius Mirka Kaariste Sini Perttilä Pekka Turkki Mari Heikura Johan Kinnula Hankintaopas AAKKOSOSA Kehittyvä Elintarvike -lehden hankintaopas tarjoaa tietoa elintarvikealan laite-, palvelu- ja raaka-ainetoimittajista. Kysy lisää lehtemme ilmoitusmyynnistä Infoteam Oy:stä, puh. (09) 441 133, faksi (09) 447 427, infoteam@infoteam.fi DIVERSEY Laulurastaanpolku 6 00780 HELSINKI Puh. (09) 505 3011 Fax (09) 505 3148 email: alert.toimisto@alert.fi www.alert.fi ALGOL CHEMICALS OY PL 13 (Karapellontie 6) 02611 ESPOO Puh. (09) 50 991 Fax (09) 5099 250 email: info.chemicals.fi@algol.fi www.algol.fi AMIHELP OY Otsolantie 7 B 36100 KANGASALA AS. Puh. 0400 – 729 721 Fax (03) 4518 0053 email: aimo.jussila@amihelp.fi www.amihelp.fi AMMERAAL BELTECH OY Sarankulmankatu 14 33900 TAMPERE Puh. 0207 911 400 Fax 0207 911 450 email: info@ammeraalbeltech.fi www.ammeraalbeltech.fi ARCTIC CIRCLE DELIGHT OY Munkkaniementie 75 97540 TIAINEN Puh. 045 125 5064 BERNER OY Terveys ja Tutkimus PL 15 (Sahaajankatu 24) 00131 HELSINKI Puh. 0207 914 672 Fax 0207 914 241 email: terveys.tutkimus@berner.fi www.berner.fi/tt BRENNTAG NORDIC OY Malmarintie 20 01380 VANTAA Puh. (09) 5495 640 Fax (09) 5495 6411 email: main@brenntag-nordic.com www.brenntag-nordic.com BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 VANTAA Puh. (09) 774 6060 Fax (09) 774 60 666 email: info@busch.fi www.busch.fi OY CELEGO AB Eteläinen Salmitie 1 02430 MASALA Puh. (09) 348 6900 Fax (09) 853 2100 email: info@celego.fi www.celego.fi CHRISTIAN BERNER OY PL 12 (Rajavoudinkuja 1a) 01741 VANTAA Puh. (09) 276 6830 Fax (09) 890 920 email: infofi@christianberner.com www.christianberner.com CLINICAL LIFE SCIENCES OY OY ATLAS COPCO KOMPRESSORIT AB Tuupakankuja 1 01740 VANTAA Puh. 0207 189 200 Fax 0207 189 201 Linnankatu 6 87100 KAJAANI Puh. 040 746 7475 email: info@clsoy.fi www.clsoy.fi BANG & BONSOMER GROUP OY PL 93 (Itälahdenkatu 18 A) 00210 HELSINKI Puh. (09) 681 081 Fax (09) 692 4174 www.bangbonsomer.fi BEMIS VALKEAKOSKI OY PL 70 37601 VALKEAKOSKI Puh. 0207 51 3100 Fax 0207 51 3309 email: valkeakoski@bemis.com www.bemis-europe.com BERNER OY Elintarvikeraaka- ja lisäaineet PL 15 (Eteläranta 4 B) 00131 HELSINKI Puh. 0207 914 332 Fax 0207 914 380 DOSETEC ExACT OY Vaakatie 37 15560 NASTOLA Puh. (03) 871 540 Fax (03) 871 5410 email: info@dosetec.fi www.dosetec.fi CONDITE OY PL 51 (Lisenssikatu 5) 21101 Naantali Puh. (02) 436 5900 Fax (02) 435 6950 email: info@condite.fi www.condite.fi CORTEx OY Kutojantie 5 02630 ESPOO Puh. (09) 7590 770 Fax (09) 7590 7799 email: cortex@cortex.fi www.cortex.fi DANISCO SWEETENERS OY Sokeritehtaantie 20 02460 KANTVIK Puh. 010 431 030 Fax 010 431 4422 www.danisco.com/sweeteners DIGIA OYJ Valimotie 21 00380 HELSINKI Puh. 010 313 3000 Fax 010 313 3700 email: info@digia.com www.digia.fi HUNAJAINEN SAM OY Porslahdentie 23 H 00980 HELSINKI Puh. (09) 877 0330 email: kari.koivulehto@hunajainensam.fi www.hunajainensam.fi DRINK CONSULT FINLAND OY Juvantie 66 51900 JUVA Puh. (015) 452 911 Fax (015) 453 964 email: finland@drinkconsult.com www.drinkconsult.com www.suurkeittio.fi www.hoyrynkehitin.fi FAERCH PLAST A/S Rannikkolaivurintie 8 D 00850 HELSINKI Puh. 050-413 8058 Fax (09) 677 183 email: lsa@faerchplast.com www.faerchplast.com OY FOODFILES LTD Neulaniementie 2 L 6 70210 KUOPIO Puh. 044 7001200 Fax (017) 288 1269 email: foodfiles@foodfiles.com www.foodfiles.com FOODWEST OY Vaasantie 1 C 60100 SEINÄJOKI Puh. (06) 4210 000 www.foodwest.fi GIVAUDAN SUISSE SA sivuliike Suomessa AURAPRINT OY PL 131 20101 TURKU Puh. 0207 917 700 Fax 0207 917 650 email: info@auraprint.fi www.auraprint.fi PL 11 (Kaurakatu 48 B) 20101 TURKU Puh. 020 7474200 Fax 020 7474202 email: myynti@diversey.com www.diversey.com Svinhufvudinkatu 23 A 15110 LAHTI Puh. (09) 3434 860 Fax (09) 3434 8650 www.givaudan.com HAARLA OY Pyhäjärvenkatu 5 A 33200 TAMPERE Puh. (03) 3399 1309 Fax (03) 3399 1350 email: julius.haarla@haarla.fi www.haarla.fi HUNAJAYHTYMÄ OY Kojonperäntie 13 32250 KOJONKULMA Puh. 0207 76 9680 Fax (02) 767 6225 email: hunaja@hunaja.fi www.hunaja.fi IMCD FINLAND OY Malminkatu 24 C 00100 HELSINKI Puh (09) 25 15 160 Fax (09) 25 15 1699 email: info@imcd.fi www.imcd.fi JAUHETEKNIIKKA OY Alasuutarintie 22 48400 KOTKA Puh. (05) 2184 270 Fax (05) 2184 290 email: mail@jauhetekniikka.fi www.jauhetekniikka.fi JM-MULTIPROJECT OY Moreenitie 15 B 04250 KERAVA Puh. (09) 2709 0400 Fax (09) 2741 022 www.multiproject.fi KERMETAR OY Kumitehtaankatu 5 E 04250 KERAVA Puh. (09) 242 5898 Fax (09) 242 6464 Email: info@kermetar.fi www.kermetar.fi KIILTOCLEAN OY PL 157 20101 TURKU Puh. 0207 710 400 Fax 0207 710 402 www.kiiltoclean.fi HAARLA ENGINEERING KLÜBER LUBRICATION NORDIC A/S Pyhäjärvenkatu 5 A 33200 TAMPERE Puh. (03) 3399 1302 Fax (03) 3399 1350 email: jarkko.haarla@haarla.fi www.haarla.fi Hämeentie 3 00530 HELSINKI Puh. 0207 497 970 Fax 0207 497 971 email: klueber.fi@sk.klueber.com www.klueber.com HAGSON-PROVITEK OY LABNET OY PL 74 02631 ESPOO Puh. (09) 439 3070 Fax (09) 439 30720 email: sales@provitek.fi www.provitek.fi Viikinkaari 4 00790 HELSINKI Puh. 020 741 3170 Fax 020 741 3189 email: etunimi.sukunimi@labnet.fi OY M. HALOILA AB Länsitie 372 66400 LAIHIA Puh. (06) 475 2111 Fax (06) 476 2555 email: mallas@laihianmallas.fi www.laihianmallas.fi 21250 MASKU Puh. (02) 437 6111 Fax (02) 437 6211 email: haloila@mimaitw.com www.haloila.com www.itwmima.eu www.octopuscompact.com LAIHIAN MALLAS OY www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2011 57 Hankintaopas ALERT-TUHOELÄINTORJUNTA OY LAITOSJALKINE OY 35320 HIRSILÄ Puh. (03) 336 3111 Fax (03) 336 3300 email: etunimi.sukunimi@laja.com www.laja.com LARSCON OY Antreantie 10 B 02140 ESPOO Puh. 010 239 2480 Gsm 050 540 2882 email: larscon@kolumbus.fi www.larscon.fi NORFOODS OY Paciuksenkatu 19 00270 HELSINKI Puh. (09) 4159 2255 Fax (09) 4159 2256 email: etunimi.sukunimi@norfoods.fi www.norfoods.fi ORAT OY Pikkupurontie 4–6 00880 HELSINKI Puh. (09) 755 6577 Fax (09) 788 800 email: etunimi.sukunimi@orat.fi www.orat.fi ORBIS OY LEIPURIN OY PL 40 (Kutojantie 4) 02631 ESPOO Puh. (09) 521 710 Fax (09) 521 2121 www.leipurin.com LIAG / Laufer International Masonkuja 14 36420 SAHALAHTI Puh. (03) 253 3520 Fax (03) 253 3523 email: liagfin@laeufer-ag.de www.laeufer-ag.de Taivaltie 5 01610 VANTAA Puh. 020 478 830 Fax 020 478 8010 email: info@orbis.eu Kotisivu: www.orbis.eu PA-HU OY Teollisuustie 2 02880 VEIKKOLA Puh. 0207 89 1000 Fax 0207 89 1099 email: myynti@pa-hu.fi www.pa-hu.fi PL 56 (Luukkaankatu 8) 13101 HÄMEENLINNA Puh. 020 761 9480 Fax (03) 570 5499 www.ltk.fi LIHEL OY Mänkimiehentie 21 02780 ESPOO Puh. (09) 819 0110 Fax (09) 8190 1199 email: etunimi.sukunimi@lihel.fi www.lihel.fi MEDIQ SUOMI OY PL 115 02201 ESPOO Puh. 010 429 99 Fax 010 429 3117 email: etunimi.sukunimi@mediq.fi asiakaspalvelu@mediq.fi www.mediq.fi MP-MAUSTEPALVELU OY Hankintaopas Polarpakintie 4 B 13300 HÄMEENLINNA Puh. 020 186 7000 Fax 020 186 7351 PACK COMPANY OY Teollisuustie 12 65610 MUSTASAARI Puh. (06) 322 7300 Fax (06) 322 7320 email: etunimi.sukunimi@packcompany.fi www.packcompany.fi PIRKANMAAN LAATUETIKETTI OY Keskitie 3 33470 YLÖJÄRVI Puh. 010 440 3900 Fax 010 440 3909 email: etunimi.sukunimi@laatuetiketti.fi www.laatuetiketti.fi PPT PÖLYNPOISTOTEKNIIKKA OY Hakamäentie 7 48400 KOTKA Puh. 010 841 6000 Fax 010 841 6019 email: ppt@ppt-filter.com www.ppt-filter.com PL 56 (Luukkaankatu 6) 13101 HÄMEENLINNA Puh. Vaihde: (03) 217 3413 Fax (03) 570 5209 www.maustepalvelu.com RAVATEK OY Itälahdenkatu 20 00210 HELSINKI Puh. (09) 6818430 Fax (09) 675877 email: ravatek@ravatek.fi www.ravatek.fi MULTIVAC OY SALTIA OY Ratamokuja 2 30420 FORSSA Puh: 040 728 4705 saltia@saltia.com www.saltia.com Posliinitehtaankatu 5 04260 KERAVA Puh. 0207 921 300 Fax 0207 921 371 email: multivac@fi.multivac.com www.multivac.com MUNAKUNTA Piispanristintie 8 20760 PIISPANRISTI Puh. (02) 214 420 Fax (02) 214 4222 email: etunimi.sukunimi@munakunta.fi www.scanegg.fi SEALED AIR OY Työpajankatu 6 A 00580 HELSINKI Puh. (09) 7257 4411 Fax (09) 7257 4430 cryovac.finland@sealedair.com www.sealedair-emea.com SEFO-KONSULTOINTI Lapinlahdenkatu 23 00180 HELSINKI Puh. (09) 726 0270 Fax (09) 726 0272 email: marja.laukkanen@sefo-konsultointi.fi www.sefo-konsultointi.fi SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Viialankatu 25 32700 HUITTINEN Puh. (02) 620 6319 Fax (02) 620 6339 email: etunimi.sukunimi@satafood.net www.satafood.net PL 95 15141 LAHTI Puh. (03) 864 364 Fax (03) 781 8918 www.senson.fi Myllyojankatu 2 A 24100 SALO Puh. (02) 727 7700 Fax (02)7277720 email:info@nordicid.com www.nordicid.com 58 Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi Aku Korhosen tie 2-6 PL 38 00441 HELSINKI Puh. 0207 2010 Fax 020 726 8898 www.tieto.com TT-TÄRYLAITE OY Linnanpajantie 7 00950 HELSINKI Puh. (09) 755 2730 Fax (09) 755 4505 email: info@tarylaite.fi www.tarylaite.fi UVA FINLAND Ollaksentie 12 02940 Espoo Puh: (09) 863 21 21 040 900 18 38 email: riggert.fornas@kolumbus.fi www.uvisable.com PL 10 00039 VALIO Puh. 010 381 2457 Fax 010 381 2630 email: teollisuustuotteet@valio.fi www.valio.fi/ammattilaiset/teollisuus OSAKEYHTIÖ SIx PL 227 (Tulppatie 20) 00811 HELSINKI Puh. 020 792 4330 Fax (09) 755 5545 email: six@six.fi SOFTWARE POINT OY Valkjärventie 1 02130 ESPOO Puh. (09) 4391 320 email: sales@softwarepoint.fi www.softwarepoint.com SUOMEN COBRA SYSTEMS OY Asesepänkuja 3 00620 HELSINKI Puh. (09) 7288 340 Fax (09) 7288 3434 email: suomen@cobrasys.fi www.cobrasys.fi VERSO OY Kansakoulukatu 5 B 14 00100 Helsinki Puh. 040-549 7114 email: annika@versofinland.fi www.versofinland.fi VESANTTI OY Tulppatie 26 00880 HELSINKI Puh. (09) 5491 6000 Fax (09) 5491 6050 email: etunimi.sukunimi@vesantti.fi www.vesantti.fi VIIKKI FOOD CENTRE SUOMEN VUOKRAKONTTI OY Yrityspuistontie 2 05200 RAJAMÄKI Puh (09) 7258 8700 040 508 4803 email: nina.kulokorpi@vuokrakontti.fi www.vuokrakontti.fi TANKKI OY Oikotie 2 63700 ÄHTÄRI Puh. (06) 510 1111 Fax (06) 510 1200 www.tankki.fi TARRATUOTE OY PL 6 (Vesimyllynkatu 4) 33331 TAMPERE Puh. (03) 254 7800 Fax (03) 254 7811 www.tarratuote.fi OY TEO-PAL AB Luoteisrinne 4 02270 ESPOO Puh. (09) 819 0560 Fax (09) 8190 5642 email: asiakaspalvelu@teopal.fi www.teopal.fi THERMO FISHER SCIENTIFIC NORDIC ID OY TIETO OYJ VALIO OY SENSON OY PACCOR FINLAND OY LIHATEOLLISUUDEN TUTKIMUSKESKUS LTK OSUUSKUNTA OY SCANDIC TRANS AB VAASA – TURKU – HELSINKI Puh. 020 1202 500 Fax 020 1202 515 www.scandictrans.fi PL 100 (Ratastie 2) 01621 VANTAA Puh. (09) 3291 0200 Fax (09) 3291 0301 email: myynti.fi@ thermofisher.com www.thermofisher.com Viikinkaari 4 00790 Helsinki Puh. (09) 319 36543 Fax (09) 319 36554 email: info@viikkifoodcentre.fi www.viikkifoodcentre.fi OY WOIKOSKI AB Pääkonttori PL 1 47901 VUOHIJÄRVI Puh. (015) 7700 700 email: info@woikoski.fi www.woikoski.fi Tukea tulevaisuuden menestystarinoille WORLD COURIER (FINLAND) OY Puutarhatie 20 01300 VANTAA Puh (24h): (09) 8700 3300 Tarjoamme innovatiivisia Fax (09) 8700 3350 liiketoiminnan ratkaisuja email: sales@worldcourier.fi tuotekehitykseen, tuotannon optimointiin, laadun www.worldcourier.com kehitykseen ja kaupallistamiseen. Viikki Food Centre on valittu toteuttamaan kansallista Elintarvikekehityksen klusteri (OSKE) -ohjelmaa. Kysy lisää lupaavista OSKE-hankkeistamme! www.viikkifoodcentre.ﬁ R. ÖSTERLUND KY KB PL 99 (Laippatie 19 B) 00811 HELSINKI Puh. (09) 586 8170 Fax (09) 736 452 email: contact@osterlund.com www.osterlund.com TUOTERYHMÄOSA Dosetec Exact Oy (Vaakakoskinen) - punnitus- ja annostelujärjestelmät – säiliövaa’at – lattiavaa’at – pöytävaa’at Saltia Oy – listeria ym. saneeraussiivousten valvonta ja konsultointi – hygieniakoulutukset ja –kartoitukset – hyönteispyydykset ja torjunta-asemat UVA Finland – UV-lamppuja hygieniatarkkailuun Orat Oy – annostelujärjestelmät – vaa’at ja vaakahinnoittelujärjestelmät – huolto- ja ylläpitopalvelut ATK-LAITTEET JA -JÄRJESTELMÄT DIGIA OYJ – elintarviketeollisuuden tietojärjestelmien kokonaisratkaisut – operatiivisia toiminnanohjausjärjestelmiä – kokonaisvaltaisia sähköisen liiketoiminnan ratkaisuja – langattomia- ja integraatioratkaisuja sekä niihin liittyviä palveluja Nordic ID Oy Kotimainen langattomien tuotteiden valmistaja – langattomat anturit ja järjestelmät omavalvontaan – käsitietokoneet inventointiin yms: – RFID-lukijat – viivakoodilukijat – 2D-lukijat Software Point Oy – WiLabLIMS ja LabVantage Sapphire LIMS – TasteBOSS aistinvaraiseen arviointiin – konsultoinnit ja käyttöönotot Jauhetekniikka Oy – – – – jauheiden annostelulaitteet nesteiden annostelulaitteet suursäkkien tyhjennyslaitteistot raaka-aineiden annostelujärjestelmät LIAG / Laufer International – LIAG-putkiporsasjärjestelmät Multivac Oy – monipäävaa’at – tarkastusvaa’at Labnet Oy Multivac Oy Oy Woikoski Ab – elintarvikekaasut – teolliset kaasut – erikoiskaasut – kuivajää – kaasun sekoitus- ja jakelujärjestelmät KONEET, LAITTEET, MUU VARUSTUS Ammeraal Beltech Oy – elintarviketeollisuuden hihnat Arctic Circle Delight Oy – Vito syväpaistoöljyn suodatinjärjestelmä Oy Atlas Copco Kompressorit Ab – paineilmakompressorit, jälkikäsittelylaitteet ja typpigeneraattorit Busch Vakuumteknik Oy – tyhjiöpumput Christian Berner Oy – – – – – – – – – pakkauskoneita merkkauslaitteita pumppuja prosessilaitteita tyhjiötekniikka tekniset muovit tärinän vaimennus monipäävaa´at prosessien mittauslaitteet – – – – – – – – – pakkauskoneet etiketöintikoneet siivutuskoneet monipäävaa’at tarkastusvaa’at metallinilmaisimet röntgenlaitteet nahkomakoneet jäähilekoneet Orat Oy – elintarviketeollisuuden linjaratkaisut – elintarvikkeiden kuutiointi, muotoilu ja siivutus – liemitys- ja leivityskoneet – luunerottelu- ja rasvanmäärityslaitteet – pakkauskoneet – pesu- ja käsittelyjärjestelmät – savustus, keitto, paisto ja jäähdytys – huolto- ja ylläpitopalvelut Orbis Oy – konenäkö, älykamerat ja koodinlukijat Tankki Oy – säiliöt, sekoittimet, hoitotasot TT-Tärylaite Oy – kaikki tärykomponentit – annostelu-, syöttö-, seulontalaitteet – tärytekniset erikoislaitteet Suomen Cobra Systems Oy – ALPHA MANAGER -toiminnanohjaus – elintarviketeollisuuden ja -tukkujen logistiset kokonaisratkaisut – leipomo- ja pakkauskoneet – merkintälaitteet – pakkausmateriaalit Tieto Oyj – tietotekniikka-, tuotekehitysja konsultointipalvelut – ketteryyttä toimitusketjuun KEMIKAALIT, KEMIALLISET TUOTTEET JA HYGIENIARATKAISUT – – – – – – – – pumput, säiliöt, sekoittajat pakkauskoneet; nesteet, jauhot merkkaus- ja etikettikoneet prosssilaitteet, kuivurit annostelijat; nesteet, jauhot pastörointi- ja suodatuslaitteet höyrynkehittimet pullotus- ja korkituskoneet Haarla Engineering Diversey – pesu- ja desinfektioaineet kaikkiin elintarviketeollisuuden tarpeisiin – pesukemikaalien annostelulaitteet – prosessien hygieniakartoitukset KIILTOCLEAN OY – elintarviketeollisuuden pesu- ja desinfiointiaineet – pesu- ja annostelujärjestelmät – hygieniakartoitukset ja -koulutukset – – – – – – annostelujärjestelmät automaatioprojektointi konenäköjärjestelmät tuotannon modernisoinnit tuottavuusanalyysit sekä konsultointi valvomo-ohjelmistot ja -laitteet An ITW Company Oy M. Haloila Ab – lavankäärintäkoneet – mikrobiologiset reagenssit – elintarvikkeiden testikitit – elatusainekeittimet ja maljanvalulaitteet – laboratoriolaitteet ja –tarvikkeet Oy Teo-Pal Ab – – – – – – – – – – kosteusanalysaattorit laboratoriovaa’at lämpö- ja viljelykaapit pH/johtokyky/lämpömittarit ja -elektrodit sentrifugit ultraäänipesulaitteet ravistelijat ja sekoittajat polarimetrit ja refraktometrit vesi- ja kuivahauteet termogravimetrit Thermo Fisher Scientific – automaattiset analysaattorit ja reagenssit elintarvikeanalytiikkaan: Arena – Oxoid ja Remel mikrobiologian tuotteet – Finnpipetit ja Finntip -kärjet – kylmälaitteet, sentrifugit, soluviljely, kylmäkuivaus, haihduttimet, uunit, lämpökaapit, laminaarit, mikrokuoppalevylaitteet MAUSTEET, AROMIT, MUUT LISÄAINEET – lihavalmiste- ja valmisruokateollisuuden koneet KULJETUS- JA LOGISTIIKKAPALVELUT – lämpösäädellyt vienti- ja tuontikuljetukset Skandinaviassa – logistiikkapalvelut ja varastointi – pikakuljetukset Helsinki/Turku – Tukholma vv. Suomen Vuokrakontti Oy Drink Consult Finland Oy Mediq Suomi Oy Vesantti Oy Oy Scandic Trans Ab Cortex Oy – mikrobiologiset elatusaineet – elintarvikkeiden testikitit –lämpötilamittauksetelintarvikkeista –pH-jajohtokykymittarit –petrimaljatjavalmiitmaljat –laboratoriolasit –näytteenottovälineet –laboratoriolaitteet – kylmä- ja pakastekontit World Courier (Finland) Oy Globaali erikoiskuriiripalvelu: – lämpötilasäädellyt kuljetukset – näytelähetykset (myös vaaralliset) – pakkausjärjestelmät ja viilenteet – ISO9001 & 14001 sertifioitu LABORATORIO-TUOTTEET Berner Oy Terveys ja tutkimus – vesimikrobiologiaan IDEXX Colilert, Enterolert-E ja Quanti-Disk – kotimaiset SERVANT petrimaljat, sauvat, silmukat ja näytetölkit – ATAGO-refraktometrit ja -polarimetrit – ANSELL-suojakäsineet – desinfektiotuotteet – KSG-autoklaavit – HEIDOLPH ravistelijat ja sekoittajat – LAUDA-vesihauteet – INFORS-ravistelijat Algol Chemicals Oy – – – – – – – – – – – – – – – – asetaatit bentsoaatit erikoissuolat etikkahappo hapettumisen esto- ja ph:n säätöaineet hyytelöimis- ja sakeuttamisaineet juustonsulatesuolat kuidut makeuttamisaineet mononatriumglutamaatti paakkuuntumisenestoaineet sitruunahappo ja sitraatit sorbaatit suolat vaahdonestoaineet vanilja ja vanilliini Berner Oy Agentuuriosasto – – – – – – elintarvikeraaka- ja lisäaineet luontaiset elintarvikevärit vehnätärkkelys ja -gluteeni gluteeniton vehnätärkkelys meri-, vuori-, vakuumi- ja erikoissuolat hedelmämehutiivisteet ja -pyreet Brenntag Nordic Oy – elintarviketeollisuuden raaka-aineet Oy Celego Ab – – – – – aromit värit ja värjäävät elintarvikkeet makeutusaineet säilöntäaineet muut lisäaineet Givaudan Suisse SA sivuliike Suomessa – aromit www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2011 59 Hankintaopas ANNOSTELUJÄRJESTELMÄT JA VAA’AT PAKKAAMINEN Haarla Oy – – – – – – – – – antioksidantit aromit, värit ja vanilliini leivonnan apuaineet luontaiset kasviuutteet luontaistuotteet makeutusaineet sidonta- ja emulgointiaineet säilöntäaineet tärkkelykset ja tärkkelysjohdannaiset Auraprint Oy – tarrat, tuote-etiketit – RFID-tarrat – sleeverit. wrap-around-etiketit Bang & Bonsomer Group Oy – – – – – – – – rakenteen muokkaajat funktionaaliset raaka-aineet soija-jauheet, -rouheet ja proteiinit vehnäproteiinit hiivauutteet juustojauheet kasvirasvat ja kuorrutteet kuivatut marjat Osakeyhtiö SIx - makkaramausteseokset - funktionaaliset seokset kinkuille ja makkaroille - marinadit - koriste- ja pintamausteet - kastike-, keitto-, pata- ja liemijauheet - einesmausteseokset ja valmismixit Condite Oy BEMIS VALKEAKOSKI OY Hunajainen SAM Oy – hunajaa elintarviketeollisuudelle Hunajayhtymä Oy – kotimaista ja ulkomaista hunajaa elintarviketeollisuudelle – vakuumi- ja suojakaasupakkauslaminaatit elintarviketeollisuudelle Drink Consult Finland Oy – lasipullot ja –purkit – korkit ja kutistekapsyylit – pakkauskoneet Leipomo ja elintarviketeollisuuden raaka-aineet – jauhot ja leipäseokset – mausteet ja aromit – mantelit ja pähkinät – siemenet ja hiutaleet – riisit – kuivatut hedelmät – suklaa- ja rasvakuorrutteet – hedelmä- ja marjatäytteet – margariinit – säilykkeet – sokerit ja siirapit – suolat Faerch Plast A/S IMCD Finland Oy – sakeuttajat ja stabilointi – säilöntäaineet ja happamuudensäätöaineet – fosfaatit, kuidut ja tärkkelykset Labnet Oy – – – – – – – – – – – aromit elintarvikevärit happamuudensäätöaineet kuidut makeutusaineet maunvahventeet sakeuttamis- ja hyytelöimisaineet säilöntäaineet tärkkelykset vitamiinit ja vitamiiniseokset karotenoidit Leipurin Oy – CPET, AMPET, APET, PP, PS ja PLA rasiat ja kannet – Top Seal kuumasaumattavat kalvot Hagson-Provitek Oy – keinosuolet (myös mauste- ja savusuolet) – luonnonsuolet – vakuumi- ja kuristepussit – kinkkuverkot Multivac Oy – pakkaus- ja etiketöintikoneet Orat Oy – – – – – – – kammio- rasia- ja ratakoneet snorkkelikoneet pakkausrobotit koneiden huolto- ja ylläpitopalvelut makkarankuoret kutiste- ja laminaattipussit kutistekalvot – leipomoteollisuuden raaka-aineet – elintarviketeollisuuden maku- ja rakenneaineet PACCOR Finland Oy MP-Maustepalvelu Oy – – – – – mausteet ja mausteuutteet aromit ja arominvahventeet fosfaatit sakeuttamisaineet muut elintarvikelisäaineet ja seokset Norfoods Oy – hyytelöimis- ja sakeuttamisaineet – stabilointiaineet – lesitiini – riisitärkkelys, -jauhot, -proteiinit, -kuitu – sokerikulööri – maito- ja heraproteiinit ja hydrolysaatit – pintakiillokkeet – mantelit, pähkinät, siemenet jne – muut elintarvikelisäaineet – seokset Orat Oy Hankintaopas – mausteseokset ja marinadit – lihaproteiinit Vesantti Oy – Wiberg-mausteseokset – – – – – – – – – aromit ja konsentraatit elintarvikevärit emulgointi- ja sakeuttamisaineet kaakaotuotteet hedelmäjauheet ja -palat vihannestuotteet juomapohjat lakritsiuutteet makeutusaineet 60 Erikoismakeuttajat ja rakenneraakaaineet elintarvike- ja lääketeollisuudelle – fruktoosi – ksylitoli – laktitoli – Litesse-polydekstroosi (ravintokuitu) – – – – – maidot, kermat ja muut maitotuotteet juustot maito- ja herajauheet marmeladit ja hillot voi SOPIMUSPAKKAAMINEN Pack Company Oy – monipuolinen valikoima kuivien tuotteiden sekottamiseen ja rahtipakkaamiseen SUUNNITTELU, KEHITYS, KONSULTOINTI --- AmiHelp Oy -----AmiHelp Oy Haarla Oy – erikoisjauhot, siemenet, rouheet, litisteet, hiutaleet sekä seokset – etikat ja etikkahappo – kuidut, ravinteet ja vitamiinit – maito- ja heraproteiinit – perunahiutaleet ja –rakeet – sopimustuotanto – öljyt, rasvat ja margariinit Laihian Mallas Oy – mentorointi ja johdon sparraus – liiketoimintasuunnitelmat – T&K -projektit ja markkinointistrategiat – markkina- ja tuotealueen laajentaminen Clinical Life Sciences Oy – kliininen tutkimus Oy Foodfiles Ltd – erikoismaltaat – tummat ja vaaleat mallasuutteet – pakkauspalvelu – kliininen tutkimus – elintarvikkeiden rekisteröinti LIHEL Oy Foodwest Oy (mm. terveysväitteet, uuselintarvikkeet) - Apet, PP, PS ja PLA rasiat, pikarit ja kannet - kartonkivaippapikarit Pa-Hu Oy – elintarvikepakkaukset – myynti- ja kuljetuspakkaukset kartongista ja aaltopahvista – pakkaustarvikkeet – myyntipistemateriaalit – – – – – mausteet ja mausteseokset valmistus- ja lisäaineet fosfaatit marinadit ja marinadiseokset asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset Elintarvikekehityksen edelläkävijä – tuotekehitys – markkinatutkimus – laadunhallinta – tekniset palvelut JM-Multiproject Oy – prosessi- ja laitossuunnittelu – projektinhoito Pirkanmaan Laatuetiketti Oy – painetut ja blanco etiketit ja tarrat – liimapaperinauhat ja liitospaperit – käsiapplikaattorit ja pöytätelineet Ravatek Oy – pakkauskoneet ja -järjestelmät – avosuisten pussien ja säkkien suljenta – ompelu-, liimaus- ja saumauslaitteet Sealed Air Oy – Cryovac - Cryovac-pakkausjärjestelmät - Cryovac-kutistepussit - Cryovac-pakkauskalvot ja –rasiat Tarratuote Oy R. Österlund Ky Kb Danisco Sweeteners Oy Valio Oy Teollisuusmyynti – vaakatarrat – tuotetarrat – lavatarrat ym. RAAKA-AINEET Arctic Circle Delight Oy – Kala ja riistatuotteita Lapin puhtaasta luonnosta Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi MP-Maustepalvelu Oy – valmistus- ja lisäaineet – asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset Munakunta - Scanegg-munajalosteet - Kultamuna-kuorimunat Senson Oy - mallas- ja viljauutteet maltaat ja mallasjauhot emulgointi- ja stabilointiaineet entsyymit, mm. laktaasit funktionaaliset raaka-aineet aromit ja värit antioksidantit analyyttiset kitit ja reagenssit suodatuksen apuaineet hedelmäpalat ja -pastat Larscon Oy – HACCP, laatu- ja ympäristöjärjestelmät – HACCPdoc® dokumentointijärjestelmä lämpötilanvalvonta, tiedonkeruupäätteet Lihateollisuuden tutkimuskeskus LTK osuuskunta – HACCP-, omavalvonta- ja laatujärjestelmäkonsultointi – koulutuspalvelut – kuluttajatestaukset – laboratoriopalvelut – lihatutkimuspalvelut – teknologia- ja tuotekehityspalvelut Satafood Kehittämisyhdistys ry – elintarvikealan kehityspalvelut – laaja-alaiset ympäristöteknologian palvelut haarukassa SEFO-konsultointi – Elintarvikehygienian perusteet-kirja, muut oppimateriaalit usealla kielellä – hygieniakoulutukset ja –testit usealla kielellä – hygieniapassit tutkinnon perusteella – HACCP-koulutukset Verso Oy – T&K ideasta markkinoille – brändin rakennus, pakkaussuunnittelu, viestintä ja kuluttajatutkimukset Uusi, terveellinen kananmuna Kieku Oy järjesti etiketinsuunnittelukilpailun koululaisille syksyn 2010 aikana. Aiheena oli suunnitella KiekuOptima 6 kananmunan kennolle uusi etiketti, joka kuvaa onnellista kanaa unelmakodissaan. Kilpailu keräsi huimat yli 2000 ehdotusta ympäri Suomea. Kieku päätti julkaista Jani Haapamäen 1–3-luokkalaisten sarjan voittajaetiketin kooltaan rajoitettuna sarjana vapaan kanan KiekuOptima omega + d -kennoja. Janin suunnittelemalla etiketillä varustetut kennot tulevat myyntiin ympäri Suomen pääsiäistä edeltävällä viikolla. Kieku Oy on kehittänyt suomalaisille kuluttajille uuden KiekuOptima™ -kananmunan, jossa on enemmän tyydyttymätöntä pehmeää rasvaa, omega-3 -rasvahappoja ja d-vitamiinia. Kananmunan rasvasta 68 % on pehmeää, ja se kattaa 23 % päivän omega-3:n tarpeesta ja 30 % päivän d-vitamiinin tarpeesta. Siinä 20 % vähemmän kolesterolia kuin peruskananmunassa, omega-6:n ja omega-3:n suhde optimaalinen (alle 4:1) ja 16 % suosituksesta dHA- ja EPArasvahappoja. Viikki Food Centre – tuotekehitys- ja teknologiapalvelut – kuluttaja- ja markkinatutkimukset – liiketoiminnan kehittäminen TYÖHYGIENIA JA TURVALLISUUS ALERT-Tuhoeläintorjunta Oy – tuhoeläintorjunta Laitosjalkine Oy – työ-, suoja- ja turvajalkineet elintarviketeollisuuteen ja laboratorioihin Tukea tulevaisuuden menestystarinoille lisätietoja: annika mäyrä, annika.mayra@versofinland.fi Tarjoamme innovatiivisia liiketoiminnan ratkaisuja tuotekehitykseen, tuotannon optimointiin, laadun PPTkehitykseen Pölynpoistotekniikka Oy ja kaupallistamiseen. – pölynpoistolaitteita Viikki Food Centre on valittu toteuttamaan kansallista – keskussiivousjärjestelmiä Elintarvikekehityksen klusteri (OSKE) -ohjelmaa. Kysy lisää lupaavista OSKE-hankkeistamme! VOITELUAINEET www.viikkifoodcentre.ﬁ Kermetar Oy - Elkalub voiteluaineet (NSF) Klüber Lubrication Nordic A/S - elintarvikehyväksytyt voiteluaineet - teollisuuden voiteluaineet Ruispuikulassa hiilijalanjälkimerkki Fazer on ottanut käyttöön menetelmän tuotteen hiilijalanjäljen määrittämiseksi ja tuo nyt Suomessa ensimmäisenä yrityksenä leipään hiilijalanjälkimerkinnän, hiilikukan. Fazer Ruispuikula -leivän hiilijalanjälki kertoo tuotteen ilmastokuorman sen elinkaaren aikana pellolta kaupan hyllylle. Merkki otettiin aluksi käyttöön Fazer Ruispuikula -leivässä, mutta jatkossa sen käyttöä laajennetaan muihin Fazerin tuotteisiin. lisätietoja: leena majamäki, viestintäjohtaja, Fazer leipomot & makeiset, leena.majamaki@fazer.com Kahvia pikkupakkauksessa laTaa mEDiaKOrTTi: kehitttyvaelintarvike.fi >mediakortti Juhla Mokka on saatavilla myös 100 gramman paketissa, joka on kätevä pakata mukaan retkelle, mökille tai matkalle. Kahvin voi valmistaa sekä suodatinlaitteella että pressopannulla. Pakkauksen kyljessä on nähtävillä yhdestä paketillisesta valmistuva kuppimäärä. lisätietoja: markkinointipäällikkö lars ahlroth, lars.ahlroth@paulig.com Kehittyvä Elintarvike Ruokatietoa 2011 ja Elintarviketalous 2011 Ruokatietoa 2011 on kattava katsaus ruuan kulutuksen ja tuotannon toimintaympäristöön. Julkaisu sisältää tietoja Suomen ja EU-maiden väestörakenteesta, ajankäytöstä, elintarviketeollisuudesta, päivittäistavarakaupasta, suurkeittiöistä, elintarvikkeiden kulutuksesta, hinnoista, ruokailusta, elintarvikkeiden mainonnasta ja monesta muusta elintarvikealaan liittyvästä asiasta ja ilmiöstä. Elintarviketalous 2011 ilmestyy nyt jo 60:nen kerran. Juhlavuoden kunniaksi julkaisu sisältää myös pitkän ajan trendejä muutamien tärkeimpien maataloussektoreiden tuotannosta ja kulutuksesta. Julkaisu sisältää laajan katsauksen Suomen maatalous- ja elintarvike-sektorin tuotanto- ja kulutuslukuihin sekä hintoihin vuosilta 2005–2010. Tilastoosion kansainvälinen osuus kattaa EU-27-alueen sekä Brasilian, USA:n ja Venäjän. Julkaisu sisältää myös tilastoja väestöstä, kotitalouksista, elintarviketeollisuudesta, kaupan rakenteesta ja myynnistä. lisätietoja: pasi.saarnivaara@tnsglobal.com & riitta.saikkonen@ tnsglobal.com www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2011 61 n e T S - S i v u T Janne Sallinen yhdistää työssään teknologiaa ravitsemuksen tutkimiseen Tiiminvetäjä Janne Sallinen johtaa Teknologian tutkimuskeskus VTT:n Kuopion toimipisteessä Ihmisen hyvinvoinnin mittaamiseen keskittyvän uuden tiimin toimintaa. Hänen tehtävänsä on kasvattaa tiimiä nykyisestä ja vakiinnuttaa sen toimintaa. Jannen tiimi on osa laajempaa VTT:n Nutritech -tutkimusohjelmaa, joka tähtää uusiin elintarvike- ja ravitsemusratkaisuihin. Hyvinvoinnin edistäminen ravitsemuksen avulla on kasvava ala, ja se edellyttää kuluttajan valintoja helpottavia ja motivoivia palveluja. Nutritech -ohjelman tavoite on kehittää poikkitieteellisen osaamisen ja uusien tutkimushankkeiden avulla terveyttä edistäviä tuotteita ja palveluja esimerkiksi elintarvike- ja pakkausteollisuudelle. – Väitöskirjan valmistumisen jälkeen tein muutaman vuoden post doc -tutkimusta Gerontologian tutkimuskeskuksessa Jyväskylän yliopistossa. Halusin kuitenkin päästä kokeilemaan siipiäni soveltavan tutkimuksen parissa ja aloin etsiä uusia mahdollisuuksia. VTT:llä oli silloin avoinna tiimipäällikön paikka. Se tuntui minulle sopivalta, sillä se tarjosi mahdollisuuden soveltaa teknologiaa ravitsemuksen ja terveyden tukemiseen. Monen vaiheen jälkeen tulin valituksi tiimipäällikön työtehtävään. Liikunta osana elämää Janne työskentelee mielellään elintarvikealan parissa, koska sillä on tärkeä rooli kuluttajien käyttäytymisen ohjaajana. Alan tulevaisuudessa haasteina hän pitää muun muassa sitä, kuinka ala pystyy vastaamaan ekologisuuden ja kestävän kehityksen haasteisiin ja kehittämään personoituja vaihtoehtoja eri kuluttajaryhmille. Lisäksi hänen mielestään alalla tulisi tutkia sitä, kuinka lisäaineiden käyttöä elintarvikkeissa voidaan vähentää. Koulutukseltaan Janne on filosofian tohtori. Hän valmistui vuonna 2007 Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitokselta. Väitöskirjassaan hän tutki ravitsemusohjauksen vaikutuksia voimaharjoittelussa 50–70-vuotiailla miehillä ja naisilla. Ennen tohtoriopintojaan Janne suoritti terveystieteiden maisterin tutkinnon Kuopion yliopistossa. Hänellä on myös laillistetun ravitsemusterapeutin pätevyys. Uravalinta ravitsemuksen ja hyvinvoinnin parissa oli selvä jo varhain. – Olen tykännyt liikunnasta, erityisesti kuntosaliharjoittelusta, koko ikäni. Tätä kautta minulle heräsi kiinnostus ravitsemusta kohtaan. Siksi tein armeijan jälkeen päätöksen hakea lukemaan ravitsemustiedettä Kuopioon. Ja tällä tiellä ollaan, Janne kertoo. FT Janne Sallinen on ollut jo pitkään kiinnostunut ravitsemuksesta ja ihmisten hyvinvoinnista. Hän on kotoisin Joutsenosta ja asuu nykyään perheineen Kuopiossa. Kuva: Janne Sallinen Liikunta kuuluu edelleen Jannen elämään. Hän harjoittelee säännöllisesti kuntosalilla ja ulkoilee. Energiaa kuluu myös lasten kanssa puuhaillessa kotona ja mökillä. Janne liittyi Elintarviketieteiden Seuraan joulukuussa 2010, kun häntä pyydettiin mukaan Kehittyvä Elintarvike -lehden neuvottelukuntaan. Hänen mielestään jäsenyyden yksi parhaimmista anneista on Kehittyvä Elintarvike -lehti, sillä sen kautta pysyy kärryillä elintarvikealan kehityksessä sekä Suomessa että muualla maailmalla. π Anna Kojo n e T S - p a l S T a | anna Kojo Suvi Luoma ja Paula Koivisto seuran hallitukseen Seuran sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 16.3. Leipurin Oy:n tiloissa Espoossa. Vuosikokouksessa hyväksyttiin vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2011. Lisäksi vuosikokouksessa hyväksyttiin seuran sääntöuudistus. Uudet säännöt ovat luettavissa seuran internet-sivuilla www.ets.fi. Seuran hallitukseen valittiin vuosikokouksessa ETT Kaisu Vuokko (Taloustutkimus) ja KTM Suvi Luoma (Foodwest Oy). Suvi Luoma tulee hallitukseen Kristiina Niemen tilalle. Hallituksen kokouksessa 5.4. Kaisu Vuokko ilmoitti olevansa estynyt jatkamasta hallituksessa. Hänen tilalleen valittiin ETM Paula Koivisto, jolle on kertynyt kokemusta seuran toiminnasta ATJ:n puheenjohtajana. 62 Seuran hallituksen puheenjohtajana jatkaa MMM Heikki Manner (Jovant Oy) ja varapuheenjohtajana FT Eila Järvenpää (MTT). Kaikkien seuran hallituksen jäsenten yhteystiedot ovat ohessa. Eerola, FM Teija Nurmela, FT Anu Johansson ja FT Päivi Laakso. Muut jaostot päättävät johtoryhmiensä puheenjohtajien ja sihteerien valinnoista seuraavissa kokouksissaan. Kokonaisuudessaan kaikkien jaostojen johtoryhmien jäsenten yhteystiedot löytyvät seuran internet-sivuilta www.ets.fi. Jaostot järjestäytyvät Superfood veti väkeä Turun Elintarviketutkijain Seura ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 2.2. Bioferme Oy:n tiloissa ja EHJ:n vuosikokous 15.2. Paulig Oy:n tiloissa. Jaostoista ATJ ja PTJ pitivät vuosikokouksensa seuran vuosikokouksen yhteydessä 16.3. EAJ:n vuosikokous pidettiin 24.3. Kemian Päivien yhteydessä. EAJ:n puheenjohtaja on FT Mika Tuomola ja sihteeri FT Eila Järvenpää sekä muut johtoryhmän jäsenet FT Susanna Kemian Päivät ja ChemBio 2011 -messut pidettiin Helsingin Messukeskuksessa 22.– 24.3. Elintarvikeanalytiikan jaosto järjesti Kemian Päivien elintarvikesymposiumin, jonka teema oli Superfood. Tapahtumassa kuultiin muun muassa marjojen terveysvaikutuksista sekä Superfood-tuotteiden valvonnasta Suomessa. Osanottajia oli noin 150. Seura ja lehti olivat tapahtumassa mukana Kemian Seuran osastolla. Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi Elintarvikepäivä 3. toukokuuta Elintarvikepäivä järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 3.5. ETS on ollut mukana Elintarvikepäivän ohjelman suunnittelussa. Elintarvikepäivän ohjelmaan voi tutustua ja ilmoittautua osoitteessa www.elintarvikepaiva.fi Jaostojen toimintaa ATJ suunnittelee vierailua Turkuun vuoden 2011 aikana, ja EHJ järjestää syksyllä seminaarin tai seminaarimatkan myöhemmin valittavaan kohteeseen. EAJ suunnittelee allergeeneihin liittyvää seminaaria syksyksi. ETMJ vierailee Primulan tehtaalla Järven- ETS:n kannattajajäsenet Ammeraal Beltech Oy Apetit Pakaste Oy Atria Suomi Oy Clinical Life Sciences Oy Elintarviketeollisuusliitto ry Fazer Leipomot Oy Felix Abba Oy Ab Foodfiles Oy Ltd Givaudan Finland HK Ruokatalo Group Hosmed Oy If Vahinkovakuutus Oy Kauppamyllyjen yhdistys ry KiiltoClean Oy Ky R. Österlund Kb Leipurin Oy Logica Suomi Oy Maustaja Oy Norfoods Oy Ordior Oy Osakeyhtiö Six Polttimo Yhtiöt Oy Raisio Oyj Roquette Nordica Oy Ruokakesko Oy Saarioinen Oy Sinebrychoff Oy Ab VAASAN Oy Valio Oy World Courier (Finland) Oy TETSin kannattajajäsen Condite Oy Muutoksia yhteystiedoissa? Muistathan ilmoittaa, kun osoitteesi ja muut yhteystietosi (ml. sähköpostiosoite) muuttuvat! Jos Kehittyvä Elintarvike -lehti ei tule perille, osoitteesi on todennäköisesti vanha. Myös ajantasainen sähköpostiosoite kannattaa ilmoittaa osoitteella sihteeri@ets.fi, sillä jaostot laittavat tietoja tapahtumistaan usein vain sähköpostilla. päässä 10.5. Samalla pidetään jaoston vuosikokous. PTJ järjestää kevätekskursion tiistaina 31.5. Turun suunnalle. Vierailukohteina ovat Raision tehdas, Suomen Nestlé Oy ja Lunden Oy. Lisätietoa ekskursiosta löytyy myöhemmin seuran internet-sivuilla. Jos Sinulla on ehdotuksia jaostojen vuoden 2011 toiminnasta tai haluat olla mukana tapahtumien järjestämisessä, niin ota reippaasti yhteyttä jaostojen johtoryhmiin! Uusia jäseniä jäsentä. Uudeksi kannattajajäseneksi hyväksyttiin hallituksen kokouksessa 5.4. Logica Suomi Oy. Tervetuloa mukaan seuran toimintaan! Jaostot tiedottavat toiminnastaan Kehittyvä Elintarvike -lehdessä, sähköpostitse sekä seuran kotisivulla www.ets.fi. Pysykää kuulolla! Keväisen lämpimiä päiviä toivottaen Anna Kojo ETS:n sihteeri-taloudenhoitaja sihteeli(at)ets.fi Uusiksi jäseniksi hyväksyttiin hallituksen kokouksessa 16.2. ennätysmääräiset 18 uutta ETMJ VIERAILEE PRIMULALLA 10.5 Elintarvikealan talous- ja markkinajaosto vierailee Oy Primula Ab:n uudella tehtaalla (Emalikatu 9, 04440 Järvenpää) tiistaina 10.5.2011 klo 16.30 alkaen. ETMJ:n vuosikokous alkaa klo 16.30 ja klo 17.00 varsinainen vierailu Primulassa, jota esittelee toimitusjohtaja Juha Valkamo. Ilmoittautumiset 2.5.mennessä: jarmo.heinonen@laurea.fi Elintarviketieteiden seuran Elintarvikealan talous- ja markkinajaoston (ETMJ) vuosikokous Aika: 10.5.2011 klo 17.30 alkaen Paikka: Oy Primula Ab, Emalikatu 9, 04440 Järvenpää Kokouksen esityslista Kokouksen avaus Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen Puheenjohtajan valinta Johtoryhmän jäsenten valinta Toimintakertomus 2010 Toimintasuunnitelma 2011 Muut asiat Kokouksen päättäminen Elintarviketieteiden Seuran hallitus 2011 MMM Heikki Manner puheenjohtaja Jovant Oy Räätälintie 2, 07880 LILJENDAL p. 050 338 2930 heikki.manner@luukku.com FT Eila Järvenpää varapuheenjohtaja MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus, ET-talo 31600 JOKIOINEN p. (03) 4188 3295, 040 726 5671 eila.jarvenpaa@mtt.fi ETM Paula Koivisto puheenjohtaja Valio Oy PL 30 (Meijeritie 4) 00039 VALIO p. 050 398 7041 paula.koivisto@gmail.com ELT Mari Nevas Eläinlääketieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos PL 66, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO p. (09) 191 57144, 040 517 8528 mari.nevas@helsinki.fi KTM Suvi Luoma Foodwest Oy Vaasantie 1 C 60100 SEINÄJOKI p. 044 374 1700 suvi.luoma@foodwest.fi TtM Anne-Mari Ottelin Stockmann Oyj PL 147 (Stockmannintie 1 H) 00381 HELSINKI p. (09) 121 5527, 050 389 0121 anne-mari.ottelin@stockmann.com ETM Tarja Vanninen Ruokakesko Oy Satamakatu 3 00016 KESKO p. 050 501 4334 tarja.vanninen@kolumbus.fi ETM Erkki Vasara Agropolis Oy Humppilantie 9 A 31600 JOKIOINEN p. 010 249 1826 erkki.vasara@agropolis.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2011 63 Farmos ja KiiltoClean yhdistivät voimansa johtavaksi suomalaiseksi puhtausalan toimijaksi. Yhdessä pystymme palvelemaan asiakkaitamme entistäkin paremmin uusien innovaatioiden sekä laajemman osaamisen ja tuotevalikoiman kautta. Vuoden 2011 alusta alkaen toimimme yhtenä yrityksenä KiiltoClean Oy:n nimellä. Tuotteemme kehitetään ja valmistetaan Suomessa turvallisesti ja ympäristöä huomioiden. Yksi toimintamme periaatteista on kantaa vastuuta ihmisistä ja meitä ympäröivästä yhteiskunnasta. Kotimaisena toimijana tunnemme suomalaiset olosuhteet ja pesuprosessien asettamat vaatimukset. KiiltoClean Oy, Tengströminkatu 6, PL157, 20101 Turku, puh. 0207 710 401, asiakaspalvelu@kiiltoclean.fi www.kiiltoclean.fi