1. No category

Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti
Kehittyvä
3/12
kehittyvaelintarvike.fi
Elintarvike
Elintarviketeollisuus
kaipaa nopeampia
analyysimenetelmiä
Jäljitettävyys
vaatii
mittareita
Suomen
pakkausteollisuus
nousu-uralla
JÄLJITETTÄVYYS & ANALYTIIKKA
PAKKAUSTEOLLISUUS
Kehittyvä
Elintarvike
10.2.2012
13.20
6/11
Elintarviketieteid
Elintarvike
kehittyvaelintar
vike.fi
Kehittyvä
1/12
kehittyvaelintarvike.fi
KiiltoClean Oy:n
ratkaisut korkeaa
hygieniatasoa
vaativiin kohteisii
n
Kuluttaja to
monikanavaiimii
sesti
Suomessa
vahvaa osaam
valmisruoka- ista
alalla
Y
CM
CY
K
Porotalous
satsaa laatuu
n
Markk ointi
&
Kansainväliin
nen kauppa
arvike.fi
uus?
M
CMY
kehittyvaelint
Raaka-aineid
hintojen vaih en
– uhka vai mahtelu
dollis
C
MY
2/12
Elintarvike
Elintarvike
Lisää lähiruokaaihin
ammattikeittiö
Onko Suom
elintarvikev ella
tulevaisuudeientiä
ssa?
Kehittyvä
Seuran jäsenlehti
1
Elintarviketieteiden
LC.pdf
tarvike_1_12_K
Elintarviketieteiden Seuran
en Seuran jäsenlehti
Kehittyvä
kehittyva_elin
jäsenlehti
www.kehittyvaelintarvike.fi
Luonnollisuus
ylivoimainen yhä
trendi
Millä keinoilla aa
ullista ruok
vastu
KiiltoCleanin vahv
apöytiin?
ok
an asian
n ru
tuntijaorganisaation
toimisii
julki
alojen hygieniara
osaamine
että asiakkaamme tkasuihin. Asiantuntijamme räätä n on käytettävissä kaikkien elinta
saavat mahdollisim
löivät asiakas- ja
rviketeollisuuden
mielessä.
kohd
man suuren hyöd
yn yhteistyöstä niin ekohtaiset ratkaisut eri kohte
isiin niin,
hygieenisessä kuin
taloudellisessakin
Tuotteemme kehit
periaatteista on etään ja valmistetaan Suomessa
kantaa vastuuta
turvallisesti ja ympä
ihmis
suomalaiset olosu
hteet ja pesuprose istä ja meitä ympäröivästä yhtei ristöä huomioiden. Yksi toimintam
skunnasta. Kotim
ssien asettamat
me
vaatimukset.
aisena toimijana
Farmos ja Kiiltoclean
tunnemme
yhdistivät voimansa
johtavaksi suom
alaiseksi puhtausa
lan toimijaksi vuon
na 2011.
Tuotantotapa teen
avain tehokkuu
öt &
Ammattikeitti
Ravitsemus
KiiltoClean Oy, Tengst
röminkatu 6, PL157
, 20101 Turku, puh.
asiakaspalvelu@kii
0207 710 401
ltoclean.fi, www.k
iiltoclean.fi
Kehittyvä Elintarv
ike - KiiltoClean
ilmoitus_A4_tak
akansi_3-2012.
indd 1
Raaka-aineet
Valmisruoka&teLisäaineet
ollisuus
30.3.2012 13:15:29
ELINTARVIKEALAN
AMMATTILEHTI
ILMAINEN
LEHTIARKISTO
• Kestotilaus 59€, oppilaitokset 48€/
vuosikerta
• Määräaikaistilaus 65€ /vuosikerta
(sis. ALV 9%)
• Jälkitilaus vähintään 10 kpl: 2,5€/
kpl + postituskulut (sis. ALV 23%)
• Näytenumerot ja tilaukset:
toimitus@kehittyvaelintarvike.fi
• Etsi hakusanalla juttuja
lehtiarkistosta
• Lataa näköislehtiä vuoden viiveellä
numeron ilmestymisestä
www.kehittyvaelintarvike.fi
koko elintarvikealan kattava ammattilehti
n
PÄÄKIRJOITUS 3/2012
Analyysiä, pakkauksia ja
pakkausanalyysiä
J
Toimituksen väki
toivottaa lukijoille
virvoittavaa
kesää!
oku aika sitten luin Gummeruksen kustantaman opuksen Syötkö riskiruokaa,
jossa ranskalainen syöpälääkäri David Khayatin paljastaa ruuan terveysvaikutuksia syövän ehkäisyn ja vähän hoidonkin kannalta. Kirja perustuu noin
30 vuoden pohdintaan, tiedonkeruuseen ja järjen käyttöön.
Ilman hyvää analytiikka Khayatilla sen paremmin kuin meilläkään ei olisi
luotettavaa tietoa ruuan terveysvaikutuksista tai riskeistä. Luotettavaa analytiikkaa tarvitaan niin tuotanto-olosuhteiden, veden, raaka-aineitten, pakkausmateriaalien ja tuotteen kanssa kosketukseen tulevien pintojen kuin lopputuotteenkin tutkimiseen. Analytiikka tulee apuun myös silloin, kun tulee tuotevalituksia. Omavalvontakaan ei toimi ilman analyysejä. Suurin osa analyyttisistä tarpeista kumpuaa lainsäädännön asettamista vaatimuksista.
Olen ollut elintarvikealalla kohta 40 vuotta. Tänä aikana analyyttiset menetelmät
ovat kehittyneet huimasti niin tekniikan kuin tarkkuudenkin puolesta. Mutta edelleen tarvitaan kehittämistä, muun muassa pikamenetelmiä ei ole vielä riittävästi
teollisuuden tarpeisiin, kuten Pirjo Alho-Lehto toteaa kolumnissaan.
Ja kuluttajakin haluaisi tietää jotain tuotteesta, vai haluaako? Älyteknologiaa
pakkauksiin on kehitetty Suomessa noin neljännesvuosisata, ja aina aika ajoin on
kyselty myös kuluttajien halukkuutta teknologiaan. Vastaukset ovat olleet pääosin
myönteisiä. Mutta siitä huolimatta älypakkauksia ei vielä ole, vaikka teknologia jo
hallitaankin. Missä syy? Uskon, että jos lainsäädäntö määräisi älyä pakkauksiin,
sitä olisi jo runsaasti. Useimmat valvontaan ja seurantaan liittyvät toiminnot mitä
ilmeisimmin tarvitsevat taakseen lainsäädännön tuomat velvoitteet.
Vaikka älypakkaukset eivät vielä ole ottaneetkaan tuulta purjeisiinsa ja globaalit
tuulet ovat ravistelleet pakkausteollisuuttakin, Suomessa on edelleen syytä terveeseen ylpeyteen pakkausalalla. Kotimaisissa yrityksissä on vahvaa pakkausalan
osaamista materiaaleissa, painatuksessa, teknologiassa, muotoilussa, suunnittelussa ja tutkimuksessa. Suomalaisia pakkauksia löytyy joka mantereelta, ja monilla pakkausalan konserneilla on kymmeniä tehtaita eri puolilla maailmaa.
Lisäksi Suomeen on juuri rakennettu tai ollaan rakentamassa uusia pakkaustehtaita sekä kotimaisten että ulkomaisten yritysten toteuttamana. Monet kotimaiset
pakkausratkaisut ovat saavuttaneet maailmanmainetta voittaessaan erilaisia kilpailuja.
Kädessäsi on taas aikamoinen lukupaketti, tällä kertaa analytiikasta, jäljitettävyydestä ja pakkausteollisuudesta. Mutta muutakin mukavaa lehdestä löytyy.
Muun muassa pitkäaikainen ETS-aktivisti Mauri Yli-Kyyny haastaa teknologit kehittävään vuoropuheluun, mutta mistä?
Raija Ahvenainen-Rantala
päätoimittaja, TkT
PS 1. Alussa mainitsemani kirja on helppotajuinen ja luotettavan tuntuinen pikakurssi syövän synnystä ja keinoista estää syöpää. Sopii hyvin kesälukemiseksi.
PS 2. ETS ja Kehittyvä Elintarvike -lehti ovat mukana Pakkaus 2012 -messuilla Suomen Messukeskuksessa 26.–27.9.2012. Tervetuloa osastolle 3a27.
Ps 3. Elintarviketieteiden Seuran 65-vuotisjuhlaseminaari pidetään Helsingissä
30.10. Laitathan päivämäärän kalenteriisi!
Kuva: Saija ahvenainen
www.kehittyvaelintarvike.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I I Kehittyvä Elintarvike 3/2012
3
Kuva: tullilaboratorio
s.20
Sisältö 3 • 2012
30.5.2012
Pääkirjoitus: Analyysia, pakkauksia ja pakkausanalyysia, Raija Ahvenainen-Rantala .................3
Kolumni: Elintarviketeollisuus kaipaa parempia ja nopeampia analyysimenetelmiä,
Pirjo Alho-Lehto ..................................................................................................................................6
Puheenvuoro: Luettavuudesta ja nimestä, Tytti Itkonen ..............................................................8
Pakina: Järkeä jäljittämässä, Heikki Manner .................................................................................26
n Ajankohtaista
Tullilaboratorio tuoteväärennösten jäljillä
Tähtituote 2012 nojaa kotimaisiin raaka-aineisiin, Pirjo Huhtakangas ............................................. 10
Uusi jätelaki puhuttaa, Anna Vainikainen ......................................................................................... 12
Vesihygieniapassi elintarviketeollisuudelle, Simo Heininen ............................................................. 15
Tullilaboratorio tutkii muun
muassa kiellettyjen väriaineiden
käyttöä elintarvikkeissa.
n Teema:
Jäljitettävyys & analytiikka
s.30
Kuva: arto PuolimatKa
Analysointi on siirtymässä lähemmäksi tuotantoprosessia, Teija Nurmela ...................................... 16
Uusia menetelmiä mikrobiyhteisöjen toiminnan tutkimuksessa, Johanna Björkroth ....................... 18
Tullilaboratorio tuoteväärennösten jäljillä, Pirjo Huhtakangas .........................................................20
Jäljitettävyys edellyttää automatiikkaa ja yhteisiä pelisääntöjä, Asko Hörkkö..................................22
Hyvillä mittareilla tarkempaa jäljitettävyyttä, Maarit Mäki, Tuomo Tupasela & Hannu Korhonen ...24
Suomi teki yli sata uutta RASFF-ilmoitusta vuonna 2011, Hilpi Jenu .................................................26
Suomen sisävesiammattikalastajilla ISO 9001 -laatujärjestelmä, Lars-Olof Lindroth.......................28
Menetelmäkehitystä kansainvälisenä yhteistyönä Turussa,
Marjo Mäkinen-Aakula & Heli Hautaniemi.......................................................................................30
n Talous
& markkina
Puheenvuoro: Elintarviketeollisuuden kilpailukyky paremmaksi analytiikan keinoin,
Mikko Sihvonen ................................................................................................................................32
Luomu-merkki haastaa vastuullisuus- ja ympäristömerkit, Marja Nuora ..........................................34
Nykypäivän kivisahdin valmistus, Eeva Vänskä ................................................................................36
n Teema:
Pakkausteollisuus
Suomen pakkausala tilastojen valossa, Risto Laiho .........................................................................37
Puheenvuoro: Ruokamarkkinoiden trendit ja pakkausteollisuuden haasteet,
Kristian Blomqvist ............................................................................................................................38
Muovissa on tulevaisuus Raija Ahvenainen-Rantala, .......................................................................40
Neitseellisellä pakkauskartongilla on kysyntää, Raija Ahvenainen-Rantala ...................................42
PECF-merkki kertoo puun alkuperästä, Auvo Kaivola .......................................................................44
Uusia pakkausmateriaaliyhdistelmiä tulossa, Raija Ahvenainen-Rantala ........................................46
Perheyritys uskoo kotimaisuuteen, Pirjo Huhtakangas ....................................................................48
Kuidun tie metsästä kartongiksi turvallinen, Tytti Hämäläinen ........................................................50
Menetelmäkehitystä
kansainvälisenä
yhteistyönä Turussa
Turun yliopiston Funktionaalisten
elintarvikkeiden kehittämiskeskuksessa tehdään menetelmäkehitystä suoliston mikrobiston
määritysten parantamiseksi
kansainvälisenä yhteistyönä.
n Ravitsemus
& terveys
Kuitupitoinen ruoka on hyödyksi suoliston mikrobistolle, Kaisu Meronen .......................................52
s.48
Elintarvikepakkaukset
ovat kehittyneet
Aterian voi kypsentää myös uuninkestävässä kartonkivuoassa.
Kuvan vuoka on valmistettu Euraconin Rauman tehtaassa.
Kuva: Pirjo huhtaKangaS
n Tapahtumia
Mauri Yli-Kyyny haastoi teknologit kehittävään vuoropuheluun, Raija Ahvenainen-Rantala ...........54
n Tiede
& tutkimus
Ammattikorkeakouluopiskelijat: terveellinen ruoka edelleen huononmakuista,
Tiina Vuorenpää ................................................................................................................................56
Väitöksiä ............................................................................................................................................57
n Palstat
Alkupaloja ............................................................................................................................................9
Haarukassa ........................................................................................................................................58
Tunnustuksia .....................................................................................................................................59
Nimityksiä ..........................................................................................................................................60
Hankintaopas..................................................................................................................................... 61
Tapahtumakalenteri ...........................................................................................................................65
n ETS-sivut
ETS-palsta, Anna Kojo .......................................................................................................................66
s.16
Kuva: ordior
Analysointi on siirtymässä
lähemmäksi tuotantoprosessia
Tuotantolaitosten laboratorioilla on ollut keskeinen rooli tuotteiden koostumuksen ja laadun seurannassa. Ne tekevät yhä suuren osan näistä analyyseista, mutta analysointi on siirtymässä lähemmäksi tuotantoprosessia. Yhä
useammassa laitoksessa ainakin keskustellaan siitä, mitä hyötyä prosessin
seurannalle olisi, jos koostumusta voitaisiin seurata tuotantosyklin aikana,
kirjoittaa Elintarviketieteiden seuran Elintarvikeanalytiikan jaoston johtoryhmän jäsen, tuoteryhmäpäällikkö Teija Nurmela.
Vuoden 2012 teemat & erikoisteemat
Nro IlmestyyTeema
1/2012 24.2.
2/2012 25.4.
3/2012 30.5.
4/2012 28.9.
5/2012 31.10.
6/2012 14.12.
Ammattikeittiöt & ravitsemus
Raaka-aineet & lisäaineet,
Valmisruokateollisuus
Jäljitettävyys & analytiikka,
Pakkausteollisuus
Tuotantotilat & koneet, laitteet ja energia,
Makeis- ja juomateollisuus
Kylmätekniikka & hygienia ja turvallisuus,
Elintarviketieteiden seura 65 vuotta
Koulutus, työhyvinvointi & johtaminen
n Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisältö
päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Toimitus
pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa
tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita.
Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija.
n Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elintarviketieteiden Seura r.y.
(ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teollisuuden välillä ja kattaa elintarvikekemian,
-teknologian ja -ekonomian sekä ravitsemuksen ja biotekniikan alueet.
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2012
5
kolumni
Elintarviketeollisuus kaipaa parempia
ja nopeampia analyysimenetelmiä
Elintarviketeollisuudelle kohdistuu yhä kovempia vaatimuksia koskien tuotteiden laatua, ravintoarvoa, jäljitettävyyttä, puhtautta,
aitoutta, sopivuutta erikoisruokavalioihin jne.
Vaatimukset voivat tulla lainsäätäjältä, asiakkaalta, kuluttajilta tai tiukasta kilpailutilanteesta.
EU:n lainsäädäntö asettaa elintarviketeollisuudelle analyyttisiä haasteita riittävän puhtauden takaamiseksi mm. hometoksiinien,
nitraattien, metallien, dioksiinien, PCB-aineiden ja PAH-yhdisteiden (EU 1881/2006) ja akryyliamidien (EU suositus 10.1.2011) osalta.
Hometoksiineista raja-arvot löytyvät okratoksiinille, aflatoksiineille, patuliinille, fumosiinille, zearelenonille ja deoksivalenonille. Trikoteeneille T2 ja HT2 raja-arvoja ollaan suunnittelemassa.
Myös suurta kansainvälistä huomiota aiheuttaneet erilaiset ruokaskandaalit pakottavat elintarviketeollisuuden ikään kuin ”varuillaan olevaan tilaan” koskien erityisesti maan
rajojen ulkopuolelta tulevia raaka-aineita,
mutta myös omia suomalaisia raaka-aineita.
Haasteita tulee myös kuluttajilta, jotka haluavat ostostensa tueksi lisää ja tarkempia
tietoja erikoisruokavaliotuotteista, soveltuvuudesta urheilijoille, laihduttajille, lapsille ja
vanhuksille. Kuluttajilla on tarve saada yhä
luonnollisempia (lisäaineettomampia) tuotteita, mikä on riski teollisuudelle ja vaatii
ehkä uudentyyppistä analysoimista. Kuluttajat haluavat myös ekologisempia ja eettisempiä tuotteita sekä läpinäkyvyyttä valmistusprosesseista, raaka-aineista sekä lisäaineiden ja muun turvallisuuden suhteen.
Kaikkien näiden vaatimusten täyttymisen
todentamiseksi tarvitaan usein monimutkaisia, aikaa vieviä ja kalliita analyysimenetelmiä. Kaikkien vaatimusten toteutumista ei
pystytä edes analyyttisesti osoittamaan. Lisäksi haasteena on riittävän luotettavien ja
6
nopeitten analyysimenetelmien puute. Tästä
hyvänä esimerkkinä ovat viljojen hometoksiinit. Vilja otetaan vastaan isoina massoina, ja
se pitää saada luokiteltua kemiallisen laadun
lisäksi myös puhtauden mukaan. Yleensä se
ei ole kuitenkaan mahdollista, koska riittävän
nopeita menetelmiä esimerkiksi hometoksiinien määrittämiseksi ei ole.
Omat haasteensa tuovat erikoistarkoituksiin eroteltavat raaka-aineet kuten esimerkiksi luomu, lastenruoka ja puhdas kaura, joilla
on normaaliraaka-aineeseen verrattuna erilaiset lainsäädännölliset raja-arvot puhtauden tai laadun suhteen. Raaka-aine-erän sopimattomuuden toteaminen vasta sitten, kun
tuote on valmis, on teollisuudelle erittäin kallista.
Pakkauksista (EU kontaminanttiasetus
1935/2004) sekä muista hyödykkeistä, esimerkiksi vedestä, mahdollisesti tulevat epäpuhtaudet tai riskit ovat toimittajilta saatavien kelpoisuustodistusten varassa. Sen takia
näiden tietojen saaminen on teollisuudelle
ensiarvoisen tärkeää.
Allergeenit ja niiden osoittaminen tuotteista ja linjoista on vaikeaa. EVIRAn ohje allergeenien merkitsemisestä kertoo, että mikäli
tuotannossa on kontaminaatiovaara, se pitäisi poistaa alle havaitsemisrajan hyvällä valvonnalla. Teollisuus ei mielellään laita varoitusmerkintöjä tuotteisiin, eikä se ole kuluttajankaan kannalta hyvä asia.
Teollisuudelta kuitenkin puuttuvat nopeat
ja riittävän luotettavat pikamenetelmät allergeenien (proteiinien), pesuainejäämien tai
muiden kemiallisten jäämien toteamiseksi
linjoilta. Siksi varoitusmerkinnät ovat yleistyneet. Allergeenien ilmoittamisesta ja kontaminaatioriskin arvioimisesta on myös EU:n
uudessa kuluttajainformaatioasetuksessa
(EU 1169/2011).
Puhtausanalyysien lisäksi elintarviketeolli-
Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Kuva: juKKa liuKaS
suus tarvitsee luotettavia menetelmiä ravintoarvon mittaamiseksi ja sen ilmoittamiseksi
oikein (kuluttajainformaatioasetus 1169/2011
ja komission direktiivi 2008/100 ravintoarvon
ilmoittamisesta), terveysväittämien paikkansapitävyyden osoittamiseksi ja oikein ilmoittamiseksi (EU 1924/2006 sekä asetukset
art 14 ja art 13 väitteistä, lisäaineasetus
(1333/2008) ja sen uudet liitteet (1129/2011,
1130/2011 ja 1131/2011)
Me elintarviketeollisuudessa tarvitsemme
siis nopeita, luotettavia ja kohtuuhintaisia
analyysimenetelmiä pystyäksemme vastaamaan kuluttajien tarpeisiin kansainvälistyvillä markkinoilla. π
Pirjo Alho-Lehto
Senior Advisor
Raisio Konserni
Kehittyvä
Elintarvike
23. vuosikerta
ISSN 0787-8273
Aikakauslehtien liiton
jäsenlehti
JULKAISIJA
Elintarviketieteiden Seura r.y.
TOIMITUS
PL 115, 00241 Helsinki
p./f. (09) 547 47 00
toimitus@kehittyvaelintarvike.fi
www.kehittyvaelintarvike.fi
PÄÄTOIMITTAJA
Raija Ahvenainen-Rantala
raija.ahvenainen@kehittyvaelintarvike.fi
p. 044 082 6118
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ
Pirjo Huhtakangas
toimitus@kehittyvaelintarvike.fi
p. 040 822 1370
AVUSTAJAT
Anne Haikonen
Anna Hillgrén
Heikki Manner
Kaisu Meronen
Mari Sandell
Jari Toivo
Virpi Varjonen/Tanska
Ari Virtanen/Etelä-Korea
TOIMITUSKUNTA 3/2012
JÄLJITETTÄVYYS &
ANALYTIIKKA
Anu Johansson
Eila Järvenpää
Päivi Laakso
Heikki Manner
Teija Nurmela
Mika Tuomola
Pirjo Huhtakangas
TOIMITUSKUNTA 3/2012
PAKKAUSTEOLLISUUS
Anna Alasmaa
Pekka Jokimies
Jalliina Järvinen
Tom Tanninen
Anna Vainikainen
Tanja Virtanen-Leppä
Erkki Vasara
Raija Ahvenainen-Rantala
Pirjo Huhtakangas
NEUVOTTELUKUNTA
Juha Ahvenainen
Sampsa Haarasilta
Eila Järvenpää
Matti Kalervo
Eeva-Liisa Lehto
Merja Leino
Jussi Loponen
Janne Sallinen
Tarja Suomalainen
Marleena Tanhuanpää
Jari Toivo
Päivi Tähtinen
ILMOITUSMYYNTI
Infoteam Oy
p. (09) 441 133
f. (09) 447 427
infoteam@infoteam.fi
ULKOASU JA PAINO
Vammalan Kirjapaino Oy
Jyri Leskinen
TILAUSHINTA
Kestotilaus 59€
määräaikaistilaus 65€
oppilaitokset 48€/vuosikerta
6 numeroa vuodessa
irtonumero 9,50€ + postituskulut
vähintään 10 kpl jälkitilaus 2,50€/kpl +
postituskulut
Hinnat sisältävät arvonlisäveron
KANSIKUVA
Plugi
LEHdEN TILAUKSET JA
OSOITTEENMUUTOKSET
SEKÄ ETS R.Y:N
JÄSENASIAT
Elintarviketieteiden Seura ry.
Anna Kojo
sihteeri-taloudenhoitaja
PL 115, 00241 HELSINKI
p. 050 337 1070, f. (09) 547 4700
info@ets.fi
www.ets.fi
n P u h e e n v u o r o
Luettavuudesta
ja nimestä
Muutama vuosi sitten eräs kuluttaja kirjoitti
Helsingin Sanomien mielipidepalstalla seuraavasti: ”Miksi kuluttajan täytyy jaksaa olla
joka hetki äärimmäisen tarkkana? Esitänkin
toiveeni lihateollisuudelle: ettehän anna tuotteen nimen johtaa harhaan.”
Kysymys oli maustamattomana markkinoidusta lihasta, jonka kuluttaja oli napannut kiireessä marketin itsepalvelukalusteesta luullen ostavansa naturellia lihaa. Kotona asetellessaan lihapaloja uunivuokaan häntä alkoi
kuitenkin epäilyttää ja niinpä hän ryhtyi tutkimaan ainesosaluetteloa. Yllätys oli melkoinen, kun lihaa olikin vain 80 % lopun ollessa
vettä, suolaa, fosfaatteja, glukoosia, muunnettua tärkkelystä jne.
Jotta tuote olisi ollut asiallisesti merkitty,
sen nimessä olisi pitänyt olla sana ”valmiste”,
joka olisi kuluttajalle viestinyt siitä, ettei kyse
olekaan naturellista lihasta.
Tämä tapaus kuvastaa kiireisen kuluttajan
tyypillistä käyttäytymismallia – tuote valitaan
ensisijaisesti nimen perusteella, ellei ole erityistä syytä tutkia ainesosaluetteloa ennen
ostopäätöksen tekemistä. Ja vaikka ainesosaluetteloon haluaisikin tutustua, törmää
Kuva: mauri itKonen
8
seuraavaan ongelmaan: pienen fonttikoon ja
muutenkin huonon luettavuuden takia lukeminen on usein työlästä.
Jotta ylipäätään toteutuisi merkintöjen tarkoitus – suoda kuluttajalle mahdollisuus tehdä tietoisia valintoja, allekirjoittaneen viesti
viime vuosien aikana onkin pelkistynyt lähinnä kahteen kuluttajalle oleelliseen asiaan.
Olen toistuvasti painottanut sekä toimijoille
että valvojille merkintöjen näkyvyyden ja harhaanjohtamattoman nimen tärkeyttä.
Mitä tekstin luettavuuteen tulee, monestikaan puute ei ole pakkauksen pinta-alasta,
vaan siitä, että pakolliset merkinnät jäävät
lapsipuolen asemaan markkinoinnillisten näkökohtien saadessa etusijan. Pakollisista
pakkausmerkinnöistä puhuttaessa kuitenkin
ovat kyseessä kuluttajan ”henki ja rahat”, joten merkintöjen tulisi saada riittävästi palstatilaa pakkauksessa. Välinpitämättömyyttä
puolestaan osoittaa se, kun merkinnät osuvat
saumauksen päälle taikka jäävät sen alle, jolloin niistä selvän saaminen on joko mahdotonta tai hyvin työlästä.
kuitenkin on, että mainostetut marjapalat
ovatkin hampaisiin tarttuvaa sokeria, eikä
mainittu marja edes maistu, mikä olisi sentään vähimmäisvaatimus.
Elintarvikkeen nimi saattaa olla oikein
muodostettu, mutta esiintyessään pienellä
tekstikoolla pakkauksen takapuolella se on
merkityksetön kokonaiskuvan kannalta. Elintarvikkeen nimen tulee olla merkitty riittävän
suurikokoisin kirjaimin verrattuna kaupalliseen tuotenimeen. Se tulee myös pyrkiä sijoittamaan kauppanimen ja kuvien läheisyyteen tapauksissa, jolloin kauppanimi ja kuvat
antavat tuotteesta harhaanjohtavan kuvan.
Pienehkö toimija kysyi hiljattain neuvoa
tuotteen oikeassa nimeämisessä, todeten samassa yhteydessä vähän surumielisesti, että
suuret toimijat nimittävät tuotteitaan vähän
miten sattuu. Herääkin kysymys, pyrkiikö
teollisuus tieten tahtoen harhaanjohtamaan
kuluttajaa? Muutaman ison toimijan piittaamattomuus kun on omiaan leimaamaan negatiivisesti koko alaa.
Takaisin suosituksiin
Alussa oli esimerkki kuluttajan mielipiteestä
lihatuotteen merkinnästä. Tässä lopuksi toisen kuluttajan valitus: ”Taas kerran petyin todella pahasti kiireisenä marketasiakkaana ostaessani ”LIHAPULLAT ja muusia”. Kotona
suurennuslasin avulla sisältöä lukiessani totesin ostaneeni monenlaisia siipikarjan jakeita – eli ei siis AITOJA LIHAPULLIA!!!!! KUKA/
MIKÄ taho ja MILLOIN saa tämän ikävän ilmiön kuriin?
Evira on lanseeraamassa kentälle pakkausmerkintöjen valvontaohjetta. Toivottavasti se
olisi jäntevöittämässä merkintöjen valvontaa
kunnissa. Ohjeen mukaan edellä esitetyn kaltaiset virheellisyydet tulisi korjata välittömästi tai muutaman kuukauden määräajan kuluessa. π
Muutamia vuosia sitten Evira ja liha-ala laativat yhdessä suosituksen eräänä leikkeleenä
käytettävien lihavalmisteiden nimeämisestä.
Vastaavasti laadittiin suositukset ruisleivän ja
täysjyväleivän nimeämisestä yhdessä leipomoalan kanssa. Tänä päivänä näiden yhteisten pelisääntöjen mukaan ei kuitenkaan toimita.
Edelleen myydään paisteja, kinkkuja ja fileitä, joiden elintarvikkeen nimi – paistileike,
kinkkuvalmiste, fileeleike – löytyy ainoastaan
pakkauksen takapuolelta pienellä fontilla kirjoitettuna. Leipäsektorilta puolestaan löytyy
100 %:a ruisleipiä, mikä on harhaanjohtavaa
verrattuna siihen merkintään, mistä yhdessä
on sovittu, eli ”ruista 100 % viljaraaka-aineista”.
Harhaanjohtavaa nimeämistä – tai harhaanjohtavan mielikuvan synnyttämistä tuotteesta kuvien avulla – esiintyy mm. kekseissä.
Pakkauksen etupuolen tekstien ja kuvien perusteella saa sen käsityksen, että keksi todella sisältää kyseisiä marjoja. Karvas totuus
Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Valvontaohje tulossa
Tytti Itkonen
ylitarkastaja
Evira
n a l K u P a l o j a
Neljä elävää bakteerilajia
tunnistettu vanhasta oluesta
Kuva: vtt
VTT:n tutkijat tunnistivat eläviä bakteerilajeja
olutpulloista, jotka sukellettiin kesällä 2010
Ahvenanmaan saaristosta löydetystä,
1800-luvun puolivälissä haaksirikkoutuneesta hylystä.
Oluista onnistuttiin viljelemään ja tunnistamaan neljä eri maitohappobakteerilajia.
Pediococcus damnosus, Lactobacillus malefermentans ja Lactobacillus backii ovat olueen ja panimoprosessiin pitkälle sopeutuneita lajeja. Osa eristetyistä bakteereista
SymBio-ohjelma vauhditti
yritysten liiketoiminnan kasvua
Tekesin SymBio – Biotekniikasta tuotantoon
-ohjelma vuosina 2006–2011 edisti bioteknologisten sovellusten siirtymistä yritysten
käyttöön laajasti eri teollisuudenaloilla. Ohjelmassa rahoitettiin yritysten ja tutkimusorganisaatioiden kehittämistyötä 65 miljoonalla eurolla, josta Tekesin osuus oli yhteensä 32
miljoonaa euroa.
SymBio-ohjelman päällikön Teppo Tuomikosken mukaan noin kolmannes ohjelman
projekteista on yhä kesken, joten niiden perusteella syntyvää liikevaihtoa on vielä vaikea
arvioida. Jo päättyneiden projektien tuloksena arvioidaan syntyvän yhteensä noin 300
miljoonaan euron edestä liikevaihtoa vuosittain. Tästä suurin osa syntyy pk-yritysten
toiminnan tuloksena.
Ohjelman projekteissa kehitettiin konkreettisia ratkaisuja ja sovelluksia teolliseen tuotantoon metsä-, paperi-, lääke-, kemian- ja
kaivosteollisuuden sekä elintarviketeknologian aloilla. Monet bioteknologian sovelluksista vaikuttavat läheisesti ihmisten arkeen.
Esimerkiksi elintarviketeollisuuden hankkeissa on parannettu elintarvikkeiden rakennetta
tai makua tai alennettu tuotteiden valmistusprosessin hintaa.
Ohjelman jatkotoimenpiteenä Suomeen
perustetaan teollisuuden johdolla teollisen
biotekniikan klusteria (IBC Finland), jossa teollisuuden eri alat ja bioteknologian tutkimuslaitokset tiivistävät yhteistyötään.
Pakkaustutkimus – PTR 30 vuotta
Pakkaustutkimus – PTR juhlii tänä vuonna
30-vuotista taivaltaan. PTR on puolueeton,
pakkausalan tutkimusta koordinoiva organisaatio. Se on ollut myös IAPRIn (International
Association of Packaging Research Institutes)
jäsen jo vuodesta 1983 lähtien.
Yhdistyksen ydintehtävä on pakkausalan
tutkimuksen koordinointi ja uusien tutkimusaiheiden tuottaminen ja toteutus sekä koulutuksen suunnittelu. Viimeksi mainitusta
merkittävin saavutus on vuonna 1984 käynnistynyt pakkausteknologian yliassistentin
virka teollisuudelta kerätyin varoin Helsingin
yliopistossa.
Pakkausala on kehittynyt huimasti kuluneina vuosikymmeninä, mm. Pakkaustutkimus
PTR:n sitkeän uurastuksen ansiosta. PTR on
koordinoinut useita Tekes-rahoitteisia pakkausalan tutkimusohjelmia.
Mutta tehtävää löytyy vielä runsaasti.
PTR:n toimitusjohtaja Margareetta Ollilan
mukaan kuluttajatieto on jalkautettava koko
pakkausarvoketjuun, ja pakkauksen yhteiskunnallisen arvon tunnustaminen ja siitä
viestiminen tarvitsevat ponnistuksia.
Metsäklusteri on myös valmistelemassa uutta pakkausohjelmaa. Yritykset tähyilevät uusia materiaaleja ja teknologioita.
tuotti viskoosia sokeripolymeeriä, joka
alustavasti on tunnistettu beta-glukaaniksi.
Oluesta löytyi myös kuolleita hiivasoluja, joista osa muistutti Saccharomyces cerevisiae
-panimohiivaa ja osa Dekkera-hiivaa, jota
käytetään lambic-oluen valmistuksessa.
VTT sai Ahvenanmaan maakuntahallitukselta tehtäväkseen analysoida hylystä löydettyä olutta, ja tutkimusta on päätetty jatkaa
yhteistyössä VTT:n kanssa.
Ruokaturvallisuuden
pilottiyksikkö Ouluun
Oulun Technopoliksen Linnanmaan kampukselle on avattu ruokaturvallisuuden pilottiyksikkö. MTT:n johtama Food Safety Cluster
(FSC) on perustettu kehittämään valvontaan
soveltuvia menetelmiä ja laitteita yhdessä
alalla toimivien yritysten kanssa. FSC-projektipäällikkönä työskentelee Riitta Laitinen.
Reaaliaikainen laadunvalvonta on vielä
pääasiassa vierasesineiden tunnistamista.
Tulevaisuudessa myös mikrobiologisen laadun tunnistus nopeutuu ja esimerkiksi
E.coli-, salmonella- ja listeria-bakteereita
sisältävien ruokien joutuminen kuluttajille
voidaan estää. Nykyisin esimerkiksi salmonellan tutkimiseen menee noin pari vuorokautta, mutta tulevaisuudessa se vie ehkä
vain muutamia tunteja.
Uusi elintarvikelogistiikan palvelukeskus Vantaalle
Plus Kaks Kuljetus Oy avaa kesällä 2012 uudet lämpötilahallitut varasto- ja terminaalitilat Vantaan Tuupakkaan, Kehä kolmosen läheisyyteen. Keskeinen sijainti sekä valtakunnallinen runko- ja jakelukuljetusverkosto luovat hyvät puitteet elintarvikelogistiikan palveluille ensisaapumisvarastointiin ja loppujakeluun asti. Yrityksellä on noin 50 kuljetusyksikköä, ja yhdessä sopimusliikennöitsijöiden
kanssa se työllistää noin 120 logistiikan ammattilaista.
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2012
9
n a j a n K o h t a i S t a
Tähtituote 2012 nojaa
kotimaisiin raaka-aineisiin
Vuoden 2012 Tähtituotteen raakaaineet ovat kotimaisia. Öljypellava
kasvaa Linseed Oy:n sopimusviljelijöiden pelloilla Etelä-Pohjanmaalla
ja Pohjois-Satakunnassa, marjaraaka-aineet tulevat Suomen Lapista
ja Kainuusta.
Kauhajoella toimivan Linseed Oy:n VALO 24h
paahdettu rouhittu pellava + mustikka voitti
Tähtituote-kilpailun asiantuntijaraadin arvioinnin ja yleisöäänestyksen yhteistuloksen
perusteella. Kilpailun tuloksen laskennassa
asiantuntijaraadilla oli 50 prosentin ja yleisöäänestyksellä 50 prosentin painoarvo.
Voittajatuote on suunnattu terveystietoisille kuluttajille, joille on tärkeää, että elimistö
voi hyvin oikean ravinnon ansiosta. Tuote soveltuu hyvin nykytrendeihin: se on vähähiili-
hydraattinen, runsaskuituinen ja gluteeniton
sekä sisältää paljon antioksidantteja, monityydyttymättömiä rasvahappoja ja hyvää kasviproteiinia.
– VALO 24h -tuotesarja soveltuu sellaisenaan lisäkkeeksi jogurttiin, viiliin, puuroihin
ja salaatteihin. Vain ruokalusikallinen riittää
päivittäisen omega-3 -tarpeen tyydyttämiseen, Linseed Oy:n toimitusjohtaja Barbara
Kankaanpää tähdentää.
Hellävarainen teknologia
takaa hyvän maun
Barbara Kankaanpäälle pellava on tuttu raaka-aine 1990-luvun alusta lähtien, jolloin sitä
käytettiin omassa leipomossa raaka-aineena.
Pellavan erinomaisia teknologisia ja ravitsemuksellisia ominaisuuksia ei voitu tuolloin
kunnolla hyödyntää puristerouhitun pellavan
ikävien makuominaisuuksien vuoksi.
– Vasta noin kolmisen vuotta sitten pystyimme kehittämään sellaisen teknologian,
jossa raaka-aineesta muodostuu pähkinäisen
Linseed Oy:n toimitusjohtaja Barbara
Kankaanpää ja hallituksen jäsen Annika
Mäyrä iloitsevat Tähtituote-kilpailun
voitosta. He muistuttavat, että teknologiaja ravitsemusosaaminen sekä niihin
liittyvät palvelut ovat Linseedillä tärkeitä
kilpailutekijöitä tuotteiden rinnalla.
Kuva: Studio aPriS oy/ marjo KoivumäKi.
10
Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
maun omaava tuote ja pellavalle tyypillinen
rasvan härskiintyminen voitiin estää. Lopullinen tuoteinnovaatio syntyi, kun havaitsimme,
että tuotamme maailmaan pohjoisimmalla
pellavanviljelyalueella ravitsemuksellisesti
korkeampitasoista tuotetta kuin muualla:
mm. omega-3:n määrä on noin 10–15 prosenttia korkeampi, Barbara Kankaanpää tarkentaa.
Pellavan paahtoteknologia ja paahdon jälkeinen rouhinta ovat hyvin hellävaraisia, jolloin pellavan solurakenne säilyy ehjänä ja helposti hapettuvan rasvan ongelmat estyvät.
Tähtituote-innovaatio syntyi, kun yhdistettiin
vanhoja asioita uudella tavalla ja brändättiin
ne kiinnostavasti.
– Tuotekehitys on tiimityötä, joten on vaikea sanoa, kenen idea tuote tai sen osa on
alun perin ollut. Tähtituotteen kehittämisessä olen ollut voimakkaasti mukana alusta
lähtien, mutta erityisen paljon apua on tullut
Linseed Oy:n hallituksen jäseneltä Annika
Mäyrältä. Hänen yrityksensä Verso Oy on ke-
”Aitoa kotimaista”
VALO 24h -tuotesarjassa hyödynnetään
Suomen luonnossa kasvavaa pellavaa ja
marjoja. Tähtituote 2012 -kilpailun raati
luonnehti VALO 24h paahdettu rouhittu
pellava + mustikka -tuotetta seuraavasti:
”Aitoa kotimaista pellavaa ja mustikkaa
modernisti tuotettuna. Maukas sellaisenaan ja toimii hyvin lisäkkeenä. Sisältää
monia tärkeitä ravintoaineita kuten paljon
hyviä rasvoja, proteiinia, kuitua ja magnesiumia. Sopii keliaakikoille ja vegaaneille.
Kaunis ja informatiivinen pakkaus on riittoisa. Trendin harjalla myös kansainvälisesti.”
Tähtituote 2012 -kilpailuun osallistui yh-
hittänyt tuotteen brändin, Kankaanpää kiittää.
Myynnissä Suomessa,
tähtäimessä vienti
Tähtituote ja neljä muuta VALO 24h -tuotetta
ovat valtakunnallisessa myynnissä Keskon ja
S-ketjun myymälöissä. Lisäksi useat erikoisja luontaistuotemyymälät pitävät tuotteita
valikoimissaan, ja niitä voi ostaa myös joistakin nettikaupoista.
– Tuotteiden kysyntä on yllättänyt meidät.
Kerrankin tuote on tullut juuri oikeaan aikaan
markkinoille. Kuluttajat ovat nykyään erittäin
valistuneita, erityisesti nuoret, Barbara Kankaanpää vakuuttaa.
VALO-sarjan tuotteet ovat Linseedin ensimmäisiä päivittäistavaratuotteita. Sarja lanseerattiin toukokuussa 2011. Tuoteperheeseen
kuuluu viisi tuotetta: kolme marjaista makua
(mustikka, puolukka ja tyrni) ja kaksi pelkästään pellavaa sisältävää tuotetta. Tyrninmakuista tuotetta saa toistaiseksi vain erikoismyymälöistä ja messutapahtumista.
Tähtituotteella tähdätään myös vientiin.
– Brändissä viestitään maailmalle suomalaista designia. Alun perin tuotesarjan piti olla
kokonaan luomua, mutta suomalaisen pellavaraaka-aineen saannissa on ollut vaikeuksia. Tällä hetkellä meidän tulee varmistaa
suomalaisen pellavan riittävä saanti, jotta
vienti voidaan aloittaa. Koko brändihän perustuu juuri siihen, että raaka-aine tulee oikealta leveysasteelta. Vienti tullaan aloittamaan
näistä syistä hyvin varovaisesti, ensin mahdollisesti vain joillekin alueille kokeiluluonteisesti, Kankaanpää kertoo.
Tänä kesänä Linseed Oy:llä on noin 35 sopimusviljelijää, jotka kasvattavat öljypellavaa
teensä 50 kotimaista tuoteuutuutta. Voittajatuotteen lisäksi finaalissa olivat Atrian
Bravuuri Broilerin Sisäfilee-Pekonirullat
Bataattipedillä, Myllärin LUOMU Riisipiirakka, Pirkka Mikrovalmis UUNIPERUNA
sekä Provena Gluten Free Oat Bread Mix
(gluteeniton kauraleipäseos).
Raati arvioi erityisesti kilpailuun osallistuneiden tuotteiden innovatiivisuutta,
kaupallisia näkymiä ja aistittavaa laatua.
Kevään aikana olleessa yleisöäänestyksessä annettiin yhteensä yli 3000 ääntä.
Voittaja julkistettiin 8.toukokuuta Elintarvikepäivä 2012:ssä Helsingin Messukeskuksessa.
400–500 hehtaarilla. Viljelijöitä tarvitaan kuitenkin lisää ja muualtakin kuin Etelä-Pohjanmaalta, jotta tuotteiden tulevaisuus voidaan
turvata.
– Jos aloitamme viennin, viljelyalaa tarvitaan ainakin 700–1000 hehtaaria. Maailmalla
on kyllä tarjolla pellavaa riittämiin ja halvempaan hintaankin kuin kotimainen pellava,
mutta haluamme korostaa suomalaisuutta ja
sitä, että koko tuotantoketjumme on jäljitettävissä tilalta kuluttajille, Kankaanpää painottaa.
Pellavalla hyviä
leivontaominaisuuksia
Elintarviketeollisuudelle Linseed Oy on tehnyt pellavatuotteita jo vuosia. Leipomoteollisuudessa pellavatuotteiden käyttö mahdollistaa mm. lisäaineettoman leivonnan, sillä
pellava antaa tuotteeseen rakennetta ja säilyvyyttä.
Pellavalla on myös erinomaiset vedensidonta- ja emulgointiominaisuudet. Pellavalisäyksellä on merkitystä myös pakasteleivonnassa, koska pellava estää suurten kiteiden
muodostusta pakastetuissa tuotteissa. Gluteenittomassa leivonnassa pellavan erinomaiset leivontaominaisuudet korostuvat entisestään.
– Olemme myös kehittäneet oman juurileivontamenetelmän, jossa toimitaan spesifisillä maitohappobakteereilla ja saadaan aikaiseksi maukkaampi ja säilyvämpi lopputulos.
Lisäksi jo pienikin pellavalisäys lopputuotteeseen mahdollistaa ravitsemusväittämät
(omega-3, kuitu ja alhainen suolapitoisuus)
ja alentaa kolesterolia -terveysväittämän,
vaikka EU-komission lopullinen hyväksyminen puuttuu. Väite on mennyt läpi jo yli vuosi
sitten EFSAn asiantuntijaraadissa, Kankaanpää sanoo.
Sosiaalinen media tärkeä
markkinointikanava
Barbara Kankaanpää toteaa, että pienellä yrityksellä on niukasti euroja markkinointiin.
Siksi hän toivoo, että merkittävän kilpailun
voitto antaa edullista markkinointinäkyvyyttä.
– Uskomme sosiaaliseen mediaan ja lisäämme toki konsulenttitoimintaa. Onneksi
hyvällä tuotteella on suosittelijoita. Ilman
omaa fanijoukkoamme emme olisi koskaan
päässeet näin pitkälle, hän vakuuttaa.
Pienessä yrityksessä Tähtituote-kilpailun
voitto on ollut kaikille iso asia.
– Pohjanmaalta kun ollaan, niin pirot on
varmasti komiat ja iloa jatkuu pitkään, Kankaanpää vastaa kysymykseen, miten voittoa
juhlitaan.
Pirjo Huhtakangas
lisätietoja: www.valo24h.fi
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2012
11
n a j a n K o h t a i S t a
Uusi jätelaki
puhuttaa
Jätelain kokonaisuudistus ei tuo
oleellista lisää kierrätysprosentteihin,
sillä jo nykyjärjestelmä on tehokas.
Laajennetun tuottajavastuun mukaisen
keräyspisteverkoston rakentamiseen
liittyy kuitenkin useita haasteita ja
reunaehtoja.
Uuden jätelain myötä jätehuollon toimijoiden
valvontaa tehostetaan ja toimijoiden vastuita
täsmennetään. Lisäksi kierrätysvaatimuksia
tiukennetaan ja jätteen käsittelyä kaatopaikalla rajoitetaan. Uusi laki tuo muutoksia
myös tiettyihin jätteisiin liittyviin käsitteisiin.
Myös jätehuollon etusijajärjestyksen noudattamista tehostetaan. Etusijajärjestyksen
mukaan ensisijaisesti on vähennettävä jätteen määrää ja haitallisuutta. Syntyvä jäte on
ensisijaisesti valmisteltava uudelleenkäyttöä
varten tai toissijaisesti kierrätettävä. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jäte on hyödynnettävä energiana tai muulla vastaavalla tavalla.
Kaatopaikalle jäte sijoitetaan vain siinä tapauksessa, jos sen hyödyntäminen ei ole mil-
Pakkausjätteestä kierrätetään jo nyt yli 56 prosenttia, ja hyötykäyttöluku on 88 prosenttia.
Myös materiaalikohtaiset kierrätysprosentit ylittävät sekä EU:n että Suomen vaatimukset,
toimialapäällikkö Anna Vainikainen muistuttaa.
Kuva: elintarviKeteolliSuuSliitto
lään tavalla mahdollista.
Käytännössä etusijajärjestystä toteutetaan
mm. edellyttämällä toiminnanharjoittajan lupahakemuksessa aikaisempaa perusteellisempaa selvitystä jätteiden eri käsittelyvaihtoehdoista, huomioimalla materiaalien käytön tehokkuus osana ympäristöluvan lupamääräyksiä sekä rajoittamalla biohajoavan
jätteen sijoittamista kaatopaikalle.
Uusi jätelaki voimaan toukokuun alussa
Jätelain kokonaisuudistuksen tavoitteena
on jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvan
vaaran ja haitan ehkäisy, jätteen synnyn ehkäisy ja tehokkaampi jätehuolto.
Uusi jätelaki (646/2011) on keskeinen
osa jätelainsäädännön kokonaisuudistusta, jonka tavoitteena on päivittää jätealan
lainsäädäntö vastaamaan nykyisiä jäte- ja
ympäristöpoliittisia linjauksia. Kansallisten
näkökohtien lisäksi uudistamistarpeita on
aiheutunut jätepuitedirektiivistä (2008/98/
EY) sekä muista EU-lainsäädännön vaatimuksista.
Jätteen määrä ei ole vähentynyt toivotulla tavalla eikä jätteiden hyödyntäminen
12
edistynyt tavoitteiden mukaisesti. Tämä aiheuttaa paineita tehokkaammalle jätteen
synnyn ehkäisylle sekä materiaalitehokkuuden ja jätteen hyödyntämisen parantamiselle.
Ympäristöministeriön nimittämä JÄLKItyöryhmä aloitti jätelain päivityksen vuonna 2007 ja sai työnsä valmiiksi keväällä
2010. Hallituksen ehdotus jätelaiksi annettiin lokakuussa 2010 ja uusi jätelaki vahvistettiin kesäkuussa 2011. Uusi jätelaki
(646/2011) tuli voimaan 1.5.2012. Voimaantulossa on tiettyjä siirtymäaikoja mm. pakkausten tuottajavastuun osalta.
Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Useita eri asetuksia päivitettävänä
Uudistettu jätelaki vaikuttaa moneen asetukseen, joita päivitetään parhaillaan. Keskeisimmät jätelakiin liittyvät asetukset, ns. jäteasetus ja ympäristönsuojeluasetuksen muutos, pyritään saattamaan voimaan yhdessä
uuden lain kanssa.
Myöhemmin tänä vuonna ryhdytään valmistelemaan kaatopaikka-asetusta, johon
kirjattaneen orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto. Pakkausten tuottajavastuuta koskevan asetuksen valmistelu aloitetaan loppuvuodesta 2012. Lisäksi valmisteilla on lähes
30 muuta jätelakiin liittyvää asetusta ja valtioneuvoston päätöstä, jotka pyritään saattamaan voimaan vuosien 2012–2013 aikana.
Jätelainsäädännön uudistuksen yhteydessä on määritelty tavoitetila vuodelle 2016.
Sen mukaan materiaalitehokkuus on parantunut ja jätteen määrä sekä haitallisuus ovat
vähentyneet vuoteen 2016 mennessä.
Käytössä on tuolloin monipuolinen valikoima vaihtoehtoisia jätteen käsittelymenetelmiä, ja niistä sopivin valitaan etusijajärjestyksen mukaisesti.
Vuoteen 2016 mennessä vähintään 50 prosenttia yhdyskuntajätteestä kierrätetään tai
käsitellään biologisesti ja kierrätykseen soveltumaton jäte hyödynnetään energiana.
Kaatopaikalle sijoitetun jätteen määrä on täten hyvin vähäinen.
ekopiste
Ekopistepilotilla haetaan optimaalista toimintamallia
Pakkausten laajennettu tuottajavastuu ja
siihen liittyvät velvoitteet aiheuttavat muutoksia nykyisiin toimintatapoihin, joihin
tuottajien tulee valmistautua hyvissä ajoin.
Tuottajavastuun alaiset toimijat ovat
käynnistäneet Ekopistepilotin, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa pakkausten tuottajavastuun asianmukaiseksi organisoimiseksi uuden jätelain mukaisesti toukokuusta
2014 alkaen. Alan toimijoiden yhteisenä tavoitteena on järjestää jätelain vaatimukset
täyttävä ja kuluttajille kohtuullisen palvelutason tarjoava keräyspisteverkosto, joka on
sekä ympäristö- että kustannustehokas.
Ekokeräyspisteet pääosin
kauppojen yhteyteen
Ekopistepilotissa kerättävän tiedon avulla
selvitetään pakkausten tuottajavastuun
edellyttämän vastaanottoverkoston optimaalista rakennetta ja hahmotetaan toimintaan liittyviä yleisiä käytäntöjä sekä eri vaihtoehtojen kustannustehokkuutta.
Lisäksi hanke tuottaa tietoa mm. kuluttajakäyttäytymisestä sekä eri pakkausjakeiden saannosta ja laadusta. Hanketuloksia
voidaan täten hyödyntää myös viranomaistyössä pakkausten tuottajavastuuta koskevan asetuksen laadinnassa.
Ekopistepilotti perustuu ajatukseen, jonka mukaan ympäristönäkökohdat huomioivan ja kustannustehokkaan keräysverkoston pisteet on kannattavinta sijoittaa paikkoihin, joissa valtaosa ihmisistä liikkuu
muutenkin. Hankkeen lähtöoletuksena on,
että pakkausjätejakeet voidaan toimittaa
kätevimmin hyötykäyttöön kauppojen yhteydessä sijaitseviin ekopisteisiin asiointimatkoilla. Kauppojen ekopisteiden ohella
verkostoa voidaan täydentää aluekeräys-
Tuottajavastuu aiheuttaa
kustannuspaineita
Elintarvikealan toimijoiden osalta yksi uuden
jätelain keskeisimmistä uudistuksista koskee
pakkausten tuottajavastuuta. Pakkausten
tuottajavastuulla tarkoitetaan tuotteita pakkaavien ja pakattuja tuotteita maahan tuovien yritysten velvoitetta huolehtia ko. pakkausten hyötykäytöstä ja jätehuollosta.
Hyötykäyttövelvoite koskee liikevaihdoltaan vähintään yhden miljoonan euron yrityksiä. Velvoite perustuu valtioneuvoston pakkauksia koskevaan asetukseen (962/1997) sekä
pisteillä. Pilotissa huomioidaan myös kiinteistökohtaisen keräyksen vaikutus materiaalien saantoon.
Mukana kuitu-, lasi- ja muovipakkaukset ja pienmetallit
Ekopistepilotissa tarkasteltavia pakkausjätejakeita ovat kuitu-, lasi- ja muovipakkaukset sekä pienmetalli. Toimiva keräyspisteverkosto edellyttää riittäviä materiaalikohtaisia kertymiä ja laadultaan hyötykäyttöön
soveltuvaa pakkausmateriaalia.
Edellä mainittujen näkökohtien varmistamiseksi tarvitaan myös kuluttajien asianmukaista ohjeistamista. Pilotissa selvitetään tästä syystä mm. keräyspisteiden sijainnin vaikutusta kerättävän pakkausjätemateriaalin määrään ja laatuun sekä kuluttajien eri toimintamalleihin liittyviä näkemyksiä. Lisäksi hankkeessa vertaillaan erilaisten keräyspisteratkaisujen toimivuutta
sekä tarkastellaan vaihtoehtoisia eri jakeiden keruuseen soveltuvia logistiikkajärjestelmiä.
Kerätyn tiedon perusteella arvioidaan
myös erilaisten toimintamallien kokonaiskustannuksia sekä niistä aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Hankkeessa laaditaan lisäksi yleinen sopimusmalli toimijoiden
käyttöön sekä mittaristo ja raportointikäytännöt toiminnan seurantaa ja kehittämistä
varten.
Pilottialueina Tampere
ja Kuopio lähiympäristöineen
Pakkausjätejakeiden keruuseen keskittyvä
käytännön pilotti toteutetaan 1.1.–
31.8.2012. Pilotointialueina ovat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja Jätekukko Oy:n toiminta-alueet Tampereella ja Kuopiossa
EU:n pakkauksia ja pakkausjätettä koskevaan direktiiviin (94/62/EY).
Pakkausten hyötykäytöllä tarkoitetaan
pakkausten käyttöä materiaalina uusiin tuotteisiin ja käyttöä energiana. Yritykset voivat
hoitaa hyötykäyttövelvoitteensa tekemällä
tuottajavastuun siirtosopimuksen Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy:n kanssa. Tällöin yritys liittyy pakkausalan tuottajayhteisöihin ja siirtää samalla markkinoille toimitettujen pakkausten hyötykäyttöön ja viranomaisraportointiin liittyvät velvoitteet.
Tähän mennessä tuottajien vastuu pak-
pilotti
sekä niiden lähiympäristössä.
Ekopistepilotissa ovat mukana pakkausalan tuottajayhteisöt, Elintarviketeollisuusliitto, Päivittäistavarakauppa ry, Kaupan liitto ja Jätelaitosyhdistys. Viranomaisia hankkeessa edustavat Pirkanmaan ELY-keskus ja
ympäristöministeriö. Käytännön selvitystyöstä vastaa HFT Network Oy.
lisätietoja:
anna vainikainen
toimialapäällikkö
elintarviketeollisuusliitto ry
anna.vainikainen(at)etl.fi
ilkka nieminen
johtaja
Päivittäistavarakauppa ry
ilkka.nieminen(at)pty.fi
annukka leppänen-turkula
toimitusjohtaja
Pakkausalan ympäristörekisteri Pyr oy
annukka.leppanen-turkula(at)pyr.fi
Jätelainsäädännön uudistus ja
pilottihanke
• Jätelainsäädännön kokonaisuudistus:
http://www.ymparisto.fi
• Ekopistepilotin aluekohtaiset keräysohjeet:
1. Tampereen pilottialue: www.pirkanmaan-jatehuolto.fi/ekopistepilotti
2. Kuopion ja Lapinlahden pilottialue:
www.jatekukko.fi/www/fi/media/
ajankohtaista
kausjätteestään on ollut osittainen. Käytännössä tuottajavastuun alaiset yritykset (tuottajat) ovat vastanneet siitä, että lakiin kirjatut
kierrätysvaatimukset on toteutettu. Tämä on
tapahtunut pääosin elinkeinotoiminnassa
syntyvän pakkausjätteen kierrätyksellä. Pantillisia pakkauksia ja keräyskartonkia lukuun
ottamatta kotitalouksissa syntyvä pakkausjäte on ollut kunnan vastuulla ja siihen liittyvät
kustannukset on katettu kunnallisilla jätemaksuilla.
Uuden jätelain myötä pakkauksia koskeva
tuottajavastuu laajenee tuottajan vastatessa >>
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2012
13
n a j a n K o h t a i S t a
>> markkinoille saattamiensa pakkausten jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista.
Jatkossa tuottajavastuullisten yritysten tulee
ulottaa pakkausjätteen hyötykäyttömahdollisuus myös kuluttajille.
Käytännössä velvoite hoidetaan järjestämällä eri jakeille vastaanottopaikkoja, joihin
kuluttajat voivat palauttaa kotitalouksissa lajitellut käytöstä poistetut pakkaukset. Vastaanottopaikkojen lukumäärää koskevat vähimmäisvaatimukset määritellään pakkausten tuottajavastuuta koskevassa erillisessä
asetuksessa.
Keräyspisteverkoston
valmisteluun vähän aikaa
Laajentuneen tuottajavastuun tavoitteena on
parantaa kuluttajille suunnattua palvelutasoa. Pakkausjätteen keräyspisteverkoston
perustamisesta ja ylläpitämisestä vastaavat
tuottajavastuun alaiset toimijat. Kustannukset riippuvat ensisijaisesti siitä, kuinka tiheään vastaanottopisteitä tulee perustaa. Tuottajavastuulliset toimijat pitävät järkevänä lähestymistapana verkoston rakentamista ihmis- ja tavaravirtojen mukaisesti.
Pakkausten tuottajavastuun alaiset tahot
pitivät esitystä ongelmallisena jo jätelakia
valmisteltaessa. Uhkana ovat tuntuvat korotukset pakkausjakeiden hyötykäyttömaksuissa, joilla verkoston perustaminen ja ylläpitäminen käytännössä kustannetaan.
Lisäksi on huomattava, että perustaessaan
ja ylläpitäessään järjestelmää tuottajavastuun alaiset yritykset kustantavat sen myös
muiden pakkausjätettä tuottavien tahojen
puolesta. Tällaisia ovat mm. vapaamatkustajat, liikevaihdoltaan alle yhden miljoonan euron jäävät toimijat sekä nettituonnin mukana
tulevat pakkaukset.
Tuottajavastuuta käsittelevä luku tulee voimaan toukokuussa 2013 ja käytöstä poistettujen pakkausten vastaanottovelvoite toukokuussa 2014. Keräyspisteverkoston tiheyden
määrittelevä pakkausten tuottajavastuuasetus valmistunee vasta ensi vuonna. Tilanne on
hankala tuottajavastuullisten toimijoiden
kannalta, sillä aikaa keräyspisteverkoston
valmisteluun jää todella vähän.
Pirkanmaan Jätehuolto Oy Tampereen seudulla on toinen pakkausjätejakeiden pilottialue.
Koneenkäyttäjä Juha Lensu tyhjentää muovinkeräysastiaa.
Kuva: janne viinanen
Nykyinen hyötykäyttöjärjestelmä
on toimiva
Tällä hetkellä käytössä oleva pakkausjätteen
hyötykäyttöjärjestelmä on monessa mielessä
yhteensopiva uuden lainsäädännön kanssa.
Kierrätys- ja hyötykäyttövaatimusten osalta
EU:n pakkaus- ja pakkausjätedirektiivin vaatimukset täyttyvät, sillä pakkausjätteitä hyödynnetään jo nyt Suomessa vuosittain yli 600
000 tonnia.
Kaiken kaikkiaan kierrätyspotentiaali eli
kerättävissä oleva pakkausjätemäärä on noin
150 000 tonnia, josta kolmannes on nyt hyödyntämätöntä ja kaksi kolmannesta tuottajavastuujärjestelmän ulkopuolelta tulevaa pakkausjätettä. Nykyjärjestelmä on myös kustannustehokas.
Nykyisessä tuottajavastuujärjestelmässä
on mukana valtaosa pakkaajista ja pakattujen tuotteiden maahantuojista. Nykyjärjestelmä kattaa teollisuuden ja kaupan pakkausjätteet sekä pääasiassa myös kuluttajapakkaukset: pantillisista pakkauksista kerätään mm.
lasi, alumiini ja PET-muovi. Lisäksi pantittomista materiaaleista kerätään laajasti mm.
kartonkia ja metallipakkauksia.
Markkinoille saatetuista pakkauksista syntyvästä jätteestä kierrätetään jo nyt yli 56 pro-
senttia ja hyötykäyttöluku on 88 prosenttia.
Myös materiaalikohtaiset kierrätysprosentit
ylittävät sekä EU:n että Suomen vaatimukset.
Täysi tuottajavastuu ei tuokaan oleellista lisää kierrätysprosentteihin.
Laajennetun tuottajavastuun mukaisen keräyspisteverkoston rakentamiseen liittyy
useita haasteita ja reunaehtoja. Suomi on
maantieteellisesti laaja alue ja etäisyydet pitkät. Valtaosa maan pinta-alasta koostuu hajaasutusalueista, ja lisäksi useiden maaseutupaikkakuntien väestömäärä on laskussa.
Vastaanottopisteiden tulisi kuitenkin olla
kuluttajille tasapuolisesti ja helposti saavutettavissa. Toisaalta järjestelmä vaatii toimiakseen tietyn vähimmäismäärän hyötykäyttöön soveltuvaa pakkausjätettä. Kerättäville
jakeille on lisäksi oltava kierrätysprosessit ja
tuotteille markkinat.
Kotitalouksissa syntyvä pakkausjäte on
usein likaista tai muuten kelpaamatonta kierrätykseen, jolloin vaihtoehdoksi jää energiakäyttö. π
Anna Vainikainen
toimialapäällikkö
Elintarviketeollisuusliitto
anna.vainikainen(at)etl.fi
Pakkausjätteiden hyödyntäminen 2009 – Suomen ja EU:n tavoitteet (% pakkausjätteestä).
lähde: www.pyr.fi
Vuosi
2009 Saavutettu (Suomi)
2008 vaatimus (Suomi)
2008 tavoite (eu)
14
Hyötykäyttö
(sis. energiakäytön) %
88
61
60
Kierrätys
(yhteensä) %
56
55
55–80
Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Kuitu %
95
60
60
Lasi %
45
60
60
Metalli %
84
50
50
Muovi %
25
22,5
22,5
Puu %
21
15
15
Vesihygieniapassi elintarviketeollisuudelle
Laissa 285/2006 terveydensuojelulain muuttamisesta määritetään, että talousvettä toimittavassa laitoksessa työskentelevältä edellytetään vesihygieniapassia. Lakisääteinen
vesihygieniapassivelvoite on rakennettu lähinnä vesihuoltolaitosten oman henkilökunnan ja talousvesiputkistoja urakoitsevien yritysten tarpeisiin. Vesihuoltolaitosten vesihygieniapassikoulutuksessa käydään läpi vesihuoltolaitoksen omaan toimintaan liittyviä
riskitekijöitä, mutta siinä ei huomioida esimerkiksi elintarviketeollisuuden tarpeita vesihygienian hallintaan.
Valviran lakisääteinen vesihygieniatesti
muuttui huhtikuussa 2012 vesityökortiksi
(www.vesityokortti.fi). Elintarviketeollisuuden tarve saada käyttöönsä oma vesihygieniapassi on nyt huomioitu. Kuluvan kevään
aikana on kehitetty täysin uusi vesihygieniapassi-koulutus, joka on suunnattu selkeämmin elintarviketeollisuuden omiin tarpeisiin.
Päivän vesihygieniapassikurssi koostuu
viidestä luentokokonaisuudesta, joissa käsitellään muun muassa lainsäädäntöä ja vastuita sekä vesilaitoksen että teollisen loppukäyt-
täjän kannalta, talousveden valmistuksessa
ja jakelussa syntyviä riskitekijöitä sekä
talousveden laadunvalvontaan ja näytteenottoon liittyviä kysymyksiä.
Talousvesissä on laatueroja
Talousveden laatuvaatimukset yleensä toteutuvat vesihuoltolaitoksen toimittamassa vedessä, mutta laatusuositusten kanssa saattaa olla vaikeuksia. Talousvesissä on eroja,
joten elintarviketehtaan tulee olla tietoinen
saamansa veden laadusta.
Toiminnanharjoittajan tulee tarvittaessa
itse osata määritellä talousveden laatukriteerit sille, millaista vettä tehdas tarvitsee valmistusprosesseissaan. Joissakin tapauksissa
talousveden laatu ei riitä, vaan tehtaaseen
tarvitaan omat vedenpuhdistuslaitteet. Myös
omassa käytössä olevat vedenkäsittelylaitteet saattavat aiheuttaa hygieniahaittaa, jos
niiden huoltoon ja ylläpitoon ei kiinnitetä riittävästi huomiota.
Vesilaitos vastaa vain toimitusrajalle olevasta verkostosta. Kurssilla syvennytään
enemmän siihen, mihin asti vesilaitos vastaa
ja mistä lähtien kiinteistönomistaja tai toiminnanharjoittaja on vastuussa vesijohtoverkostosta (tonttijohdoista). Arvioitavaksi tulee
myös, millainen laatujärjestelmä omalla tehtaalla on ja miten siinä on otettu huomioon
talousveden laadun varmistus. Kurssilla
opastetaan asettamaan talousvedelle laatutavoitteet, perehdytetään näytteenottolaitteisiin sekä näytteenottosuunnitelman laatimiseen.
Elintarviketeollisuuden oma vesihygieniapassi auttaa arvioimaan myös vesitasetta
sekä tuotannosta syntyvää vesijalanjälkeä.
Tulevaisuuden haasteena on kaikilla teollisuudenaloilla, miten tuotannossa otetaan
huomioon veden hyötykäyttö ja mahdollinen
kierrätys, jotta vettä ei käytettäisi harkitsemattomasti ja turhaan. π
Simo Heininen
toimitusjohtaja
S&H Heininen Oy
www.vesihygieniapassi.fi
www.vesityokortti.fi
Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan
jokainen pullo on jäljitettävissä.
® ICC on Linde Groupin rekisteröity tavaramerkki.
”Toimitamme kaasupulloja ravintoloihin, pubeihin ja tapahtumiin.
Yksilöpulloseurannan ansiosta tiedämme, montako pulloa missäkin on.
Lisäksi voimme kartoittaa varastotilanteemme kaasupullon tarkkuudella.”
Jouni Örnberg
on logistiikkavastaava Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalla, jonka jatkuvassa käytössä
on 52 kaasupulloa.
AGAn kaasupullot pysyvät tallessa!
ICC® Yksilöpulloseurannan avulla Kaasusen
perheen 2 miljoonaa jäsentä pysyvät aina
tallessa. Lue lisää Laitilan Wirvoitusjuomatehtaasta ja osallistu kilpailuun skannaamalla QR-koodi puhelimeesi, netissä osoitteessa www.aga.fi/icc tai
vierailemalla palvelupisteellä. Voit voittaa hienoja
palkintoja!
www.aga.fi
n t e e m a
Analysointi on siirtymässä
lähemmäksi tuotantoprosessia
Perinteisesti tuotantolaitosten
laboratorioilla on ollut keskeinen
rooli tuotteiden koostumuksen ja
laadun seurannassa. Tänäkin päivänä
laboratoriot tekevät yhä suuren
osan näistä analyyseista, mutta
analysointi on siirtymässä lähemmäksi
tuotantoprosessia.
Yhä useammassa tuotantolaitoksessa ainakin keskustellaan siitä, mitä hyötyä prosessin
seurannalle olisi, jos koostumusta voitaisiin
seurata koko tuotantosyklin ajan. Monessa
tehtaassa näin jo menetelläänkin, mutta laboratorioiden rooli on tässä muutoksessa silti
keskeinen. Käytäntö on usein sellainen, että
tuotantoprosessin eri vaiheissa työntekijä hakee näytteen ja kuljettaa sen laboratorioon
mittausta varten.
Ensimmäiset askeleet at-line -analysointia
kohden otettiin siinä vaiheessa, kun normaalisti vain laboratorioiden käytössä olleita mittalaitteita alkoi ilmestyä tuotannon valvomoihin. Ensimmäisiä laitteita olivat pH-mittarit.
Meijeriteollisuudessa tuotannon väki on
tottunut seuraamaan vakioinnin kulkua rasva-, proteiini- ja kosteusmäärityksin. Usein laboratorio palvelee vain päivisin, mutta tuotanto pyörii 24 tuntia vuorokaudessa. Monissa tuotantolaitoksissa laboratoriot ovat mittalaitteiden ylläpidossa kuitenkin tiiviissä yhteistyössä tuotannon henkilöstön kanssa,
esimerkiksi kalibrointien ja laitteiden käyttöhuollossa tehdään yhteistyötä.
Mitä hyötyä on-line -määrityksistä?
Tuotantolaitoksissa keskustellaan siitä, mitkä
toimet analytiikassa kuuluvat laboratorion
henkilöstölle, mitkä taas ovat tuotannon tehtäviä. Tässä suhteessa joudutaan varmaan tekemään sisäisiä kompromisseja, sillä tavoitteena on tasainen tuotteen laatu, raaka-aine-
16
Mittausmenetelmiä seurataan yhteistyössä laitevalmistajien ja asiakkaiden kanssa,
tuoteryhmäpäällikkö Teija Nurmela kertoo.
Kuva: ordior
säästöt ja ajankäytön järkevöittäminen.
On-line -analysoinnin ollessa toiminnassa
voidaan usein säätää tuotteen valmistukseen
tarvittavien raaka-aineiden suhteita niin, että
ei ole tarpeen ajaa tuotetta varmuuden vuoksi liian rasvaiseksi tai liikaa proteiineja sisältäväksi. Myös veden määrää voidaan kontrolloida niin, että kosteus on täsmälleen oikealla tasolla. Jo muutaman sadasosan säästö
esimerkiksi rasvassa on paljon rahaa, kun
elintarviketta tuotetaan miljoonia kiloja vuodessa.
Kun tuotantoprosessin aikana voidaan ottaa useampi näyte, lopputuotteen koostumus
saadaan tarkemmin vastaamaan reseptin
Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
vaateita. Ja jos tuotteen koostumusta seurataan koko prosessin ajan, voidaan olla varmoja siitä, että valmistettavan tuotteen spesifikaatiot ovat täsmälleen sellaiset, mitä resepti edellyttää. On myös olemassa ohjelmia, jotka automaattisesti ”ohjaavat” tuotantoa niin,
että lopputulos on aina oikea, olkoon kyseessä jauhelihan, maitojauheen, kaurahiutaleiden tai kananrehun valmistus.
Miten on-line -määrityksessä
pääsee alkuun?
Markkinoilla on monen laitevalmistajan laitteistoja elintarviketeollisuuden tarpeisiin.
Mittausperiaatteet ovat koostumuksen osalta
Maidon spektri kertoo
tuotteen laadusta
Tuotantotiloihin asennettavien laitteiden
täytyy olla rakenteeltaan sellaisia, että ne
toimivat myös kosteissa ja pölyisissä tiloissa.
Kuva: FoSS
Aina välillä maailmalta kuuluu kummia:
esimerkiksi maitojauheeseen on lisätty
ties mitä siihen kuulumatonta komponenttia. Pyrkimyksenä on ollut tuotantokustannusten pienentäminen – välittämättä lainkaan siitä, että näillä tempuilla
vaarannetaan kuluttajien terveys.
Teollisuuden rutiinianalytiikassa harvoin tutkitaan elintarvikkeeseen kuulumattomia komponentteja, kuten pesuainejäämiä. FTIR-tekniikka (Fourier Transform Infrared Spectroscopy) tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden tutkia maidosta
vieraita ainesosia.
Maidon FTIR-spektri on hyvin samanlainen, olipa näyte Länsi-Suomesta tai Lapista. Tämä maidon ”sormenjälki ” muuttuu,
kun siihen on joutunut maitoon luonnostaan kuulumatonta tuotetta, kuten vierasta rasvaa tai proteiinia.
Menetelmä paljastaa myös, onko lehmänmaitoon lisätty vuohenmaitoa tai heraa. Tällä tekniikalla voidaan lisäksi havaita, jos tilatankkiin on joutunut pesuvettä
tai puhdistusainetta.
Mikäli pesuvettä löytyy näytteestä,
näytteen tulos kirjautuu näytölle punaisena, ja operaattori huomaa poikkeavan tuloksen.
Menetelmän käyttöönotto vaatii laboratoriolta kuitenkin paljon työtä. Ensin
täytyy määritellä, millainen on normaali
maitonäyte. Silloin täytyy ottaa huomioon esimerkiksi maantieteelliset vaihtelut ja vuodenaikojen vaikutus.
Menetelmä on otettu käyttöön ensimmäisenä isossa hollantilaisessa maitolaboratoriossa, jossa tehdään miljoonia
määrityksiä vuodessa. He käyttävät tekniikkaa seulontamenetelmänä. Päivittäin löytyy noin 30 näytettä, jotka testataan tarkemmin. Miltei aina syy epänormaaliin spektriin on tilalla tapahtunut vahinko: tankkiin on päässyt pesuvettä tai
puhdistusliuosta. Asia selvitetään yhteistyössä tuotantoneuvojien kanssa,
jotka käyvät tiloilla tarkistamassa tilanteen.
Menetelmä on käytössä myös Suomessa, mutta vielä ollaan siinä vaiheessa, jossa kerätään ns. normaalinäytteitä.
Tällä hetkellä spektrin tunnistusohjelma
on käytössä vain meijeriteollisuudessa
nestemäisille tuotteille. Kustannukset
menetelmän käyttöönotosta ovat noin 10
000 euroa.
Teija Nurmela
Miten menetelmä toimii käytännössä?
ainakin NIR ja FTIR, siis samat tekniikat, joita
laboratorioissa on käytetty jo pitkään. Monilla laitevalmistajalla on myös omia ohjelmistoja, jotka voidaan liittää tehdasautomaatioon.
Näin voidaan ”säätää ” prosessia kohti mahdollisimman oikeaa lopputuotetta.
Tuotantotiloihin asennettavien laitteiden
täytyy olla rakenteeltaan sellaisia, että ne toimivat myös kosteissa ja pölyisissä tiloissa.
Asennustyö tehdään aina yhteistyönä asiakkaan, laitevalmistajan ja maahantuojan kanssa. Työnjaosta on hyvä tehdä etukäteen selvä
suunnitelma, kuka mistäkin osiosta vastaa.
Yleensä on-line -laitehankinta on asiakkaan
tarpeisiin räätälöity ratkaisu, joka vaatii laite- >>
•
•
•
•
Ensin kerätään normaalinäytteitä kattavasti eri alueilta ja eri vuodenaikoina.
Referenssimäärityksiä ei tarvita.
Normaalinäytteiden avulla asetetaan raja positiivisen ja negatiivisen tuloksen välille.
Menetelmä validoidaan määrittämällä näytejoukko, jossa on sekä normaaleja että
epänormaaleja näytteitä, joiden epänormaalikomponentti tunnetaan.
Threshold
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2012
17
n t e e m a
Analyysilaitteiden säännöllinen huolto on
tärkeää, olipa kyseessä laboratorio- tai
prosessilaite, huoltoinsinööri Jari Peltonen
tähdentää.
Kuva: ordior
>> valmistajan asiantuntijoiden käynnin tuotantotilassa.
Monet laitevalmistajat tekevät myös yhteistyötä suurimpien tehdasautomaatiovalmistajien kanssa. Laitteiden maahantuojilta
saa tietoa näistä yhteistyökuvioista.
Kalibrointi kannattaa
tehdä huolellisesti
Ennen kuin mittausjärjestelmä on käyttövalmis, se täytyy kalibroida. Saatavilla on valmiita kalibrointeja yleisimmin mitattaville parametreille, kuten rasva, proteiini, kosteus tai
kuiva-aine. Tuotevalikoima kattaa ainakin lihalajitelmat, jauhelihan, meijerituotteista
voin, pehmeät juustot ja erilaiset jauheet. Lisäksi löytyy ratkaisuja jauhojen, viljan ja rehujen on-line -analyysiin.
Laitetoimittajien kanssa kannattaa keskustella omalle tuotannolle sopivasta aloituskalibroinnista, sillä oman ja kotitekoisen kalibroinnin tekeminen on työlästä ja kallista. Tyhjältä pöydältä aloittaminen vaatii hyvän referenssimenetelmän ja paljon aikaa. Yleensä
laitevalmistajien peruskalibroinneilla pääsee
alkuun helpommalla ja edullisemmin. Tosin
niitäkään ei voi ottaa käyttöön asennuspäivänä, vaan aina vaaditaan omia, paikallisia näytteitä, joilla tulostaso voidaan asettaa kohdalleen.
On-line -menetelmää pystytettäessä täytyy
myös kiinnittää huomiota referenssinäytteen
ottamiseen. Vertailunäyte on otettava mahdollisimman läheltä on-line -mittapistettä, jotta tulokset olisivat vertailukelpoisia.
Uusia menetelmiä mikrobiyhteisöjen
toiminnan tutkimuksessa
Elintarvikkeen mikrobiologinen pilaantuminen on monitahoinen tapahtuma. Riippuen
elintarvikkeen sisäisistä tekijöistä, kuten ravinteet ja happamuus, ja teollisuuden käyttämistä valmistusprosesseista, elintarvikkeista
muodostuu olosuhteiltaan erilaisia ympäristöjä, jotka vaikuttavat mikrobien kasvuun.
Uudet menetelmät mikrobiyhteisöjen toiminnan tutkimuksessa antavat muun muassa
lihavalmisteita pilaavien bakteerien toiminnasta tarkan ja kokonaisvaltaisen kuvan.
Mikrobiologiasta mikrobiekologiaan
Tutkimusryhmässäni olemme alkaneet puhua
”elintarvikemikrobiekologiasta”, sillä mikrobipopulaatioiden ja yhteisöjen kehittymistä
säilyvyysaikana voidaan mielestämme kuvata
osuvasti ekologiasta tutuin käsittein.
Nämä ihmisen muovaamat elintarvikkeiden mikrobiekologiset lokerot eivät ole lajistoltaan niin monimuotoisia kuin ympäristön
18
luonnolliset ekologiset lokerot, mutta samalla tavoin mikrobit kilpailevat niissä kasvutilasta kuin lajit luonnon eliöyhteisöissä.
Elintarvikkeiden pilaantuessa mikrobiyhteisössä tapahtuu sukkessiota. Ekologinen
sukkessio tarkoittaa tietyllä paikalla tapahtuvaa, vähittäistä lajiston muuttumista. Sukkessio päättyy luonnossa vakaaseen eliöyhteisöön, jonka lajisto ei juuri muutu.
Pilaantumisen aiheuttavat lajit ovat verrattavissa vakaaseen eliöyhteisöön, sillä pilaantumiseen liittyvät aistinvaraiset muutokset
syntyvät yleensä yhteisön saavuttaessa vakaan tilan. Tätä ennen yhteisössä voi tapahtua kuitenkin paljon vielä tuntemattomia vuorovaikutuksia.
Tällaisia voivat olla joidenkin bakteerilajien
välinen mutualismi, eli lajien välinen positiivinen symbioosi. Tutkimusryhmässäni olemme kiinnostuneita juuri näistä vuorovaikutuksista, koska uskomme niiden tuntemisen
Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
edesauttavan myös säilyvyyttä lisäävien uusien teknologioiden kehittämistä.
Mikrobiekologiasta
säilyvyyden hallintaan
Paraikaa Helsingin ja Tampereen teknillisen
yliopiston tutkijat työskentelevät yhdessä Tekesin ja noin kymmenen elintarviketeollisuuden ja pakkausteollisuuden yrityksen rahoittamassa kolmivuotisessa COMEAT -hankkeessa. Hanke päättyy vuoden 2013 lopussa.
Kokonaisbudjetti on noin miljoona euroa.
Hankkeen tarkoituksena on selvittää, liittyykö eräiden pilaajamaitohappobakteerien
kyky aktivoida hengitysketju lihavalmisteissa
niiden kasvukykyyn, tutkia pilaajayhteisöiden
kasvua kiihdyttäviä tekijöitä sekä löytää uusia tai paremmin räätälöityjä pakkaustekniikoita edistämään säilyvyyttä.
Uutta tässä hankkeessa on myös modernien, bakteeriyhteisöjä kokonaisvaltaisesti ku-
www.algolchemicals.fi
On-line -menetelmän
ylläpito on yhteistyötä
Myös on-line -laitteistot vaativat ylläpitoa ja huoltoa.
Saatavilla on valmiita kontrollinäytteitä, joilla voidaan
tarkistaa, että tulostaso on kohdallaan.
Monet on-line -laitteistot kalibroidaan samoin kuin
vastaavat laboratoriolaitteet, joten laboratorion kanssa kannattaa tehdä yhteistyötä. Yleensä myös laitteiden maahantuojilta ja valmistajilta on saatavilla kalibrointiapua. Myös huollon saatavuus kannattaa varmistaa hankintaa suunniteltaessa. π
Teija Nurmela
tuoteryhmäpäällikkö
Ordior Oy
teija.nurmela(at)ordior.fi
vaavien tutkimusteknologioiden käyttö. Suurikapasiteettisten dNA- ja RNA-menetelmien avulla voidaan
seurata pilaajalajien sukkessiota ja ravinteiden käyttöä tarkemmin kuin bakteeriviljelymenetelmillä ja kertoa yhteisötasolla, millaisia muutoksia esimerkiksi erilaiset pakkausteknologiat aiheuttavat bakteeriyhteisöön.
Hanke on käynnistynyt hyvällä sykkeellä mm. erilaisten antimikrobisten teknologioiden testaamisella.
Tavoitteena on tuoda perustutkimuksesta lähtöisin
olevat menetelmät palvelemaan elintarvike- ja pakkausteollisuutta. π
Johanna Björkroth
elintarvikehygienian professori
elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto
Helsingin yliopisto
johanna.bjorkroth(at)helsinki.fi
Laadukkaat ja
tutkitut teoLLisuuden
raaka-aineet
suoLasta sitruunahappoon varmasti
ja ajaLLaan.
n t e e m a
Tullilaboratorio
tuoteväärennösten jäljillä
Tuoreväärennökset häiritsevät
kansainvälistä elintarvikekauppaa
jatkuvasti. Niitä vastaan kamppaillaan
muun muassa viranomaisyhteistyöllä ja
lainsäädännön harmonisoinnilla.
Tullilaboratorion johtaja Janne Nieminen oli
helmikuussa konferenssissa, jossa ruodittiin
ruokaturvallisuutta ja elintarvikeväärennöksiä EU-alueen viranomaisten kesken. Konferenssi oli osa EU:n Better Training for Safer
Food -ohjelmaa.
Konferenssia edelsi marras-joulukuun vaihteessa 2011 pidetty operaatio Opson, jolla etsittiin elintarvikeväärennöksiä Bulgariassa,
Tanskassa, Ranskassa, Unkarissa, Italiassa,
Alankomaissa, Romaniassa, Espanjassa, Turkissa ja Englannissa. Viranomaiset takavarikoivat operaation aikana tuoteväärennöksiä
lentokentillä, satamissa, kaupoissa ja pimeillä markkinoilla: mm. 13 000 pulloa oliiviöljyä,
30 tonnia tomaattikastiketta ja 77 000 kiloa
juustoa.
– Rikollisia kiinnostaa elintarvikebisnes,
koska siinä liikkuu paljon rahaa. Väärennösepäilyjä on liittynyt usein kalliimpiin tuoteryhmiin, kuten oliiviöljy- ja kokolihatuotteisiin.
Varsinkin sesonkiaikana on houkutus tuoda
markkinoille feikkituotteita, jotka saattavat
myös vaarantaa ihmisten turvallisuuden. Niitä vastaan tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä ja lainsäädännön harmonisointia, Janne
Nieminen tähdentää.
Tutkimuspäällikkö Kalevi Siivinen muistuttaa, että 2000-luvun alkupuolella nousi kohu
sudan-väriaineilla värjätyistä chili- ja paprikajauheista. Myös palmuöljyä on värjätty sudan-väriaineilla, jotta se saataisiin näyttämään luonnostaan punertavalta ja kalliilta
neitsytpalmuöljyltä.
Muutama vuosi sitten havaittiin, että kiinalaisten maitojauhevalmisteiden proteiinipitoisuutta oli saatu näennäisesti suurennettua
Käytössä yli 300 tutkimusmenetelmää
Tullilaboratorio tutkii maahantuotavia eieläinperäisiä elintarvikkeita ja eräitä käyttö- ja kulutustarvikkeita riskiperusteisen
näytteenottosuunnitelmansa mukaisesti
sekä ns. yhdistelmäelintarvikkeita, jotka sisältävät kasviperäisten ainesosien lisäksi
jalostettuja eläinperäisiä ainesosia.
Tullilaboratorio on FINASin akkreditoima
testauslaboratorio (T006), jonka akkreditointialue kattaa kaikki tärkeimmät laboratoriossa käytetyt tutkimusmenetelmät. Akkreditoitujen menetelmien lisäksi laboratorio käyttää myös muita elintarvike- ja kulutustavara-analytiikassa tarvittavia tutkimusmenetelmiä. Käytössä on yli 300 erilaista tutkimusmenetelmää.
Tullilaboratoriossa työskentelee noin 70
ammattilaista, jotka tutkivat vuonna 2011
yhteensä lähes 13 000 näytettä. Niistä noin
kolmannes oli elintarviketutkimuksia.
Määräysten mukaisuuden tarkastuksia
tehtiin 5626 tuontierästä, joista toimenpiteisiin johtaneita tapauksia oli noin 24 prosenttia.
EU:n ja Etan sisällä Tullilaboratorion testaustulokset varmistavat tavaroiden va-
paata liikkuvuutta. Tullilaboratorio on mukana myös useiden kansainvälisten järjestöjen, EU:n työryhmien sekä maailman tullijärjestön (WCO) toiminnassa. Viranomaiskontaktien lisäksi Tullilaboratoriolla on yhteydet monien maiden vientiorganisaatioihin.
Komissio on antanut asetuksen (EY) N:o
669/2009 tiettyjen muiden kuin eläinperäisten riskialttiiksi katsottavien elintarvikkeiden tuonnin tehostetusta virallisesta
valvonnasta. Asetus koskee myös ei-eläinperäisiä rehuja. Tätä nk. riskituoteasetusta
on sovellettu 25.1.2010 lähtien ja sitä on
tarkennettu komission asetuksella (EU)
N:o 212/2010.
Asetuksen liitteessä I on lueteltu ne elintarvikkeet ja rehut tullinimikkeineen ja tutkimusaiheineen, joiden valvontaan asetusta sovelletaan. Tuoteluetteloa tarkastellaan neljännesvuosittain, jolloin listalta
saatetaan poistaa tai sinne saatetaan lisätä tuotteita. Rehujen osalta toimivaltainen
viranomainen on Elintarviketurvallisuusvirasto Evira.
lisäämällä niihin elintarvikkeeksi kelpaamatonta ainetta, melamiinia.
– Näitä väärennöksiä on jäänyt yhä kiinni,
ja esimerkiksi melamiini on edelleen EU:n tehovalvonnassa. Mekin olemme etsineet melamiinia mm. kekseistä, Siivinen kertoo.
Maahantuojille peruskoulutusta?
Janne Niemisen mielestä elintarvikkeiden
maahantuojilta pitäisi vaatia edes jonkinlainen peruskoulutus alasta ja lainsäädännöstä.
– Elintarvikkeita valmistavilta työntekijöiltä
voidaan edellyttää vähintään hygieniapassia,
mutta elintarvikkeiden maahantuojaksi voi
ryhtyä kuka tahansa. Elintarviketuojien tulisi
hankkia riittävän hyvä tuotetuntemus ja alan
tuntemus. Maahantuojan on tunnettava elintarvikkeen valmistukseen liittyvä kokonaislaatu ja -prosessi, jotta tuoja voi itse varmistua tuontierän turvallisuudesta, Janne Nieminen painottaa.
Muun muassa elintarvikelisäaineanalytiikkaan erikoistunut tullikemisti Sanna Henttonen muistuttaa, että on näennäisesti helppoa
tuoda raaka-aineita tai jalostettua ruokaa
Suomeen.
Tullilaboratorio selvittää muun muassa,
löytyykö luomuraaka-aineista kiellettyjä
kasvinsuojeluainejäämiä. Kuvassa on
kasvinsuojeluaineiden standardiliuoksia.
Kuvat: tullilaboratorio
20
Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Tullilaboratorio tutkii myös kiellettyjen väriaineiden käyttöä
elintarvikkeissa.
– Esimerkiksi lisäaineiden käyttö vaatii paljon tietoa. Elintarvikelainsäädäntö täytyy tuntea hyvin yksityiskohtaisesti: Esimerkiksi limonadin koostumus voi täyttää valmistusmaan lainsäädännön, mutta juoman valmistuksessa käytetty lisäaine, vaikka
väri, voi olla kielletty EU-alueella.
Valvonta tuo tuloksia EU-alueella
Gmo-pitoisuuksia ja säteilytystä on valvottu EU-alueella jo pitkään, mutta niiden seuranta on edelleen ajankohtaista. Säteilyttämällä saatetaan palauttaa huonolaatuinen raaka-aine kauppakelpoiseksi. Luomutuotevalvonnassa selvitetään lähinnä sitä,
onko luomuraaka-aineessa kasvinsuojeluainejäämiä. Toisaalta
voidaan tarkistaa, sisältääkö luomutuotteena markkinoitava
tuote kiellettyjä lisäaineita.
Tuotteen tai raaka-aineen alkuperämaita häivyttämällä saatetaan kiertää lainsäädäntöä ja saada kauppatavaralle lisää luotettavuutta. Yleensä hinta korreloi laatuun: halpa hinta lisää
epäilyksiä laadusta. Esimerkiksi ukrainalaisesta auringonkukkaöljystä on löytynyt mineraaliöljyä ja komission tehovalvonnassa
olevasta guarkumista dioksiineja. Väriaineissa ovat saattaneet
mennä sekaisin mm. painotuotteissa käytetyt tekniset laadut ja
elintarvikelaadut.
– EU yrittää pureutua näihin, mutta läheskään kaikkea ei saada kiinni. Suomessa Tullilaboratorio on valvontalaboratorio, joka
tutkii riskinarviointiin perustuen niitä alueita, joissa on todennäköisimmin ongelmia. Kun tulee uusi säädös, koetamme iskeä
siihen, Kalevi Siivinen ja Sanna Henttonen sanovat.
Uutteiden lisääntynyt käyttö huolestuttaa
Tällä hetkellä Tullilaboratorion kemistejä mietityttää uutteiden
elintarvikekäyttö. Lisäaineiden karsastamisen vuoksi elintarvikkeissa on alettu käyttää uutteita, joiden mukana tulevia aineita
ei välttämättä tunneta. Kasvi-, hedelmä- ja kukkauutteilla mm.
värjätään elintarvikkeita.
Parhaillaan EU-työryhmä selvittää, miten uutteita on uutettu
lähtökasvista, -hedelmästä tai -kukasta. Suomessa työtä koordinoi ylitarkastaja Kirsi-Helena Kanninen elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.
– Tällä hetkellä olemme uuteasian suhteen hieman hampaattomia, vaikka ei ole elintarvikeryhmää, joissa uutteita ei käytettäisi. Uutteiden käytössä lisäaineiden sijasta voidaan mennä
ojasta allikkoon, Janne Nieminen huomauttaa. π
Pirjo Huhtakangas
lisätietoja:
www.tulli.fi,
www.evira.fi,
http://www.foodsafetynews.com
n t e e m a
Jäljitettävyys edellyttää
automatiikkaa ja yhteisiä pelisääntöjä
Elintarvikkeen arvoketjuun kuuluvissa
yrityksissä on esitetty vuosikymmeniä
toive, että kehittyneet IT-järjestelmät
toisivat helpon ratkaisun jäljitettävyyden
toteutukseen. Nämä toiveet eivät ole
toistaiseksi täyttyneet.
Oman haasteensa toiveiden täyttymiseen luo
se, että joudutaan tähtäämään alati liikkuvaan maaliin. Perinteisesti jäljitettävyyden on
ajateltu käsittävän mahdollisuuden tuotteen
alkuperän selvittämiseen ja avustamaan
mahdollisia takaisinvetoja ongelmatilanteissa.
Nykyisin peliin on yhä näkyvämmin osallistumassa kuluttajaporras. Sitä kautta esiin
nousevat kysymykset ovat tyypillisesti laajempia: Mistä ostamani tuotteen eri raakaaineet ovat peräisin? Onko ostamani tuotteen
koko tuotantoketju eettisesti kestävällä pohjalla? Mikä on ostamani tuotteen hiilijalanjälki? Sisältääkö tuote mahdollisesti jotain allergeeniä?
Kuluttajan esittämiä kysymyksiä on paljon,
ja niiden määrä kasvaa kaiken aikaa. Koska
edes jäljitettävyyden peruskysymyksen kat-
22
tavaan ratkaisuun ei ole saatu keinoja, kuluttajien tiedonjanon kanssa ollaan tuota pikaa
pulassa.
Koko ketjun jäljitettävyys kuntoon
Elintarvikelainsäädännön mukaan jokainen
arvoketjussa toimiva on velvollinen jäljittämään hankkimansa raaka-aineet yhden portaan toimitusketjussa taaksepäin. Toimijan
tulee myös tunnistaa kaikki asiakkaat, joille
valmiit tuotteet on toimitettu. Lisäksi toimijan
tulee riittävällä tarkkuudella kyetä yhdistämään sisään tulevat erät asiakkaille lähteviin
tuote-eriin. Tällöin kyse on sisäisestä eli prosessijäljitettävyydestä.
Velvoite ei määrää selvityksen toteutustapaa. Tällä hetkellä elintarvikealan yrityksellä
ei ole lain määräämää velvoitetta toteuttaa
jäljitettävyyttä omissa IT-ratkaisuissaan.
Jotta koko arvoketju voisi muodostaa katkeamattoman jäljitettävyysketjun, tarvitaan
yrityksen ulkopuolista jäljitettävyyttä. Ulkoisen jäljitettävyyden toteuttaminen edellyttää,
että jokainen toimija toteuttaa sisäisen jäljitettävyyden omissa tietojärjestelmissään. Eri
osapuolien keräämän tapahtumatiedon ketjuttaminen edellyttää automatiikkaa ja yhteisiä pelisääntöjä, jotta tuotantoerien ”jäljet”
Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
voidaan selvittää nopeasti ja luotettavasti.
Elintarvikelainsäädäntö ei tule tulevaisuudessa näiltä osin väljentymään, päinvastoin.
Mahdollisiin tuleviin lain ja tulkinnan kiristymisiinkin on hyvä varautua rakentamalla oma
sisäinen jäljitettävyys mahdollisimman hyvään kuntoon.
Yhteiset pelisäännöt
luodaan standardeilla
Jäljitettävyyden toteuttaminen on yritysten ja
yritysten järjestelmien välistä yhteistoimintaa. Mikään tällainen yhteistoiminta ei toimi
ilman yhteisiä pelisääntöjä: standardeja.
Elintarvikealalla tuttu globaali standardointijärjestö on GS1. Tämän organisaation
tuotoksia on muun muassa se, että käytännössä lähes kaikki elintarvikkeen arvoketjussa liikkuvat tuotepakkaukset on Euroopassa
merkitty GS1-viivakoodein. Etenkin kuluttajapakkauksissa EAN-viivakoodin käyttö on alan
yrityksille jokapäiväistä.
Suomessa GS1 Finland tarjoaa alan yrityksien käyttöön korvausta vastaan yhteisen
WS1 Sinfos -tuotetietopankin. Sinfokseen tallennetaan tuotetietoa muun muassa elintarvikkeen koostumuksesta, ravintosisällöstä ja
mahdollisista allergeeniaineista.
www.algolchemicals.fi
Tietopankissa on jo valmiina paljon kuluttajaakin kiinnostavaa tietoa, mutta ei selvyyttä ja yksimielisyyttä siitä, miten, miltä osin ja millä keinoin näitä tietoja voidaan
käyttää kuluttajien palveluun. Sinfos on alun perin tarkoitettu teollisuuden ja kaupan väliseksi tietopankiksi.
GS1:n puitteissa toimivan Sinfos-ryhmän tulisi määrittää
näiden tietojen kuluttajanäkökulma, ettei jatkossa ajauduta samojen tietojen uudelleen tallentamiseen muuhun
tietopankkiin kuluttajia palvelemaan.
Jäljitettävyyden toteuttamiseksi tuotetiedon rinnalle
tarvitaan tapahtumatietoa. Jotta tapahtumatasoista tietoa pystytään seuraamaan, tarvitaan myös tapahtumatasoisia tietostandardeja.
GS1:n osana toimii RFId-teknologian standardointiin
painottuen EPCglobal. Tämä organisaatio on vuodesta
2003 kehittänyt standardeja myös tapahtumatasoisen
jäljitettävyyden toteuttamiseen. Nämä standardit ovat
tällä hetkellä muodollisesti viimeistelyä vailla, mutta käytännön toteutukset puuttuvat.
Näistä tapahtumatason tiedonjaoista keskimmäinen
taso, Transactional data with EdI, on useimmille arvoketjussa toimiville yrityksille jo tuttu. Jäljitettävyyden toteuttamiseen tarvitaan alempaa tasoa (Physical Event data
with EPCIS). Myös tähän toteutukseen standardit on jo
määritetty hyvälle tasolle. Nyt on aika kääräistä hihat ja
tarttua toimeen käytännön toteutusten tekemiseksi.
Kestävän kehityksen arvot
tärkeitä kuluttajille
Kuluttajaa kiinnostavat asiat liittyvät tuotteen ja sen tuotantoketjun eettisiin asioihin kuten alkuperään, toimittajien taustoihin ja ympäristövaikutuksiin. Näitä tekijöitä,
erityisesti hiilijalanjälkeä, määritellään monilla tahoilla
jo tuotteille.
Kestävän kehityksen mittariston kehittymistä hidastaa
se, että eri mittareiden laskentaperusteita ei ole vielä
standardoitu. Tämä johtaa siihen, että eri tahojen tekemät laskelmat eivät ole luotettavasti keskenään vertailukelpoisia.
Teknisesti kestävän kehityksen mittarit ovat kuitenkin
tuotteeseen tai tuotetapahtumaan liittyviä attribuutteja.
Sitä mukaa kun eri mittareita vakioidaan, kannattaa näitä mittareita ottaa mukaan jäljitettävyystoteutukseen.
Näin pystytään yhdellä ratkaisulla palvelemaan koko arvoketjun tiedon tarvitsijoita kuluttajaan asti. π
Asko Hörkkö
ratkaisuarkkitehti
Logica Suomi Oy
asko.horkko(at)logica.com
eurooppaLainen
asiantuntijaverkostomme tukee
asiakkaitamme
tuotekehityksessä
kymmenessä
eri maassa.
n t e e m a
Hyvillä mittareilla
tarkempaa jäljitettävyyttä
Elintarvikeketjun jäljitettävyyden tutkiminen
ja kehittäminen on ollut laajaa, koska siihen
liittyy useita näkökulmia ja tarpeita. Viranomaisten ja tutkijoiden kokoamaa tietoa ja
erilaisia palvelun tarjoajia on jo runsaasti saatavilla.
Jäljitettävyyden ja takaisinvetomenettelyjen testaaminen simuloimalla varmistaa menettelyjen toimivuuden ja tuo esiin järjestelmän pullonkaulat. Jäljitettävyys voidaan
myös sertifioida. ISO 22005:2007 -standardissa on kuvattu jäljitettävyys rehu- ja elintarvikeketjussa. GS1:n kehittämät ja ylläpitämät
standardit antavat hyvän lähtökohdan elintarvikkeiden jäljittämiselle kansainvälistyvässä kaupassa.
Luotettavat menetelmät tarpeen
Tehokkaan jäljitettävyyden kannalta toivottavia ovat luotettavat ja edulliset analyysimenetelmät, joilla mittaukset voidaan tehdä näytteenottopaikassa ilman erityisosaamista ja
joiden antamat tulokset ovat reaaliaikaisesti
käytettävissä tietojärjestelmän kautta.
Elintarvikeprosessien parametrit, kuten
lämpötila, pH, reologiset ominaisuudet ja yhdisteiden pitoisuudet, ovat jo mitattavissa antureiden tai muiden laitteiden avulla ja tallennettavissa automaattisesti tietojärjestelmään. Koostumusanalyysit ja aistinvaraiset
arvioinnit voidaan tehdä prosessin ja näytteenottopaikan lähellä.
Kylmäketjujen seurantaan on saatavilla ratkaisuja, joiden avulla voidaan reaaliaikaisesti ja keskitetysti valvoa lämpötiloja. Lämpötilaseuranta voidaan liittää myös tuotteisiin väri-indikaattoreiden tai RFId-tekniikan avulla.
Näitä tietoja voidaan analysoida tilastollisesti ja hyödyntää jälkeenpäin mm. prosessien optimoinnissa tai tuotteen laadun ennustamisessa ja parantamisessa edellyttäen,
että tuote-erien identifiointijärjestelmä on
saatu toimimaan luotettavasti.
Sen sijaan monet tuoteturvallisuuteen liittyvät analyysit, erityisesti mikrobiologiset,
tehdään niihin erikoistuneissa laboratorioissa. Tulosten valmistuminen on koko ajan nopeutunut samaan aikaan, kun menetelmien
herkkyys, spesifisyys, kvantitatiivisuus ja luotettavuus ovat parantuneet. Kontaminaatiolähteiden jäljittämiseen elintarvikeketjussa
on kehitetty ratkaisuja. Biotracing (hugin.
com, biotracer.org) on konsepti, jossa hyödynnetään uusimpia analyysi- ja mallinnusmenetelmiä patogeenisten mikrobien kontaminaatiolähteiden selvittämiseksi.
Jäljitettävyys hyödyttää koko
elintarvikeketjua
Yritysten motiiveina jäljitettävyyden kehittämiselle ovat olleet viranomaisten, sidosryhmien ja kuluttajien vaatimukset. Jäljitettävyyden ja siihen liittyvien toimintojen toteuttaminen aiheuttaa kustannuksia, joiden kannattavuutta voidaan arvioida vähentyneinä hävikkeinä ja kilpailukyvyn paranemisena.
Erityisesti pienissä yrityksissä jäljitettävyys
perustuu kirjalliseen dokumentointiin. Niin
kauan kuin markkina-alue ja tuotantomäärät
ovat suhteellisen pieniä, investoinnit jäljitettävyyteen eivät tunnu houkuttelevilta.
Maitoalan yritykset ovat hyödyntäneet jäl-
Elintarvikeketjun jäljitettävyydestä
lainsäädännössä
• Elintarvikeketjun jäljitettävyys on määritelty lainsäädännössä ja kansainvälisissä standardeissa. Elintarvikelaissa
(2006/23) viitataan yleiseen elintarvikeasetukseen (EY N:o 178/2002).
• Jäljitettävyyden varmistamiseksi tarvittavista pakkausmerkinnöistä ja tunnistetiedoista säädetään yleisen elintarvikeasetuksen 18 artiklan 4 kohdassa.
• Codex Alimentarius on aikanaan määritellyt jäljitettävyyden ja todennut, että
pelkkä jäljittäminen ei riitä takaamaan
tuoteturvallisuutta, vaan se edellyttää
toimenpiteitä ja vaatimuksia.
• Jäljitettävyys on keino, jonka avulla voidaan reagoida elintarvikkeista tai rehuista peräisin oleviin potentiaalisiin
riskeihin, ja jolla varmistetaan, että elintarvikkeet ovat turvallisia.
• Jäljitettävyyden avulla voidaan tehdä
kohdennettuja takaisinvetoja ja toimittaa julkisesti täsmällistä tietoa, jolloin
kaupalle aiheutuvat vahingot voidaan
minimoida.
• Elintarvikelain 17 §:ssä on esitetty vaatimus, että elintarvikealan toimijalla tulee myös olla järjestelmä, jonka avulla
voidaan tämän lain tarkoituksenmukaisella, riittävällä tarkkuudella yhdistää
tiedot saapuneista ja lähteneistä eristä
toisiinsa.
• Jäljitettävyydestä on määrätty tarkemmin laitosasetuksessa (MMMa 1369/
2011, liite 3), jossa omavalvonnan tukijärjestelmässä on oltava erillinen kirjallinen kuvaus menettelyistä (ohjelmista)
elintarvikkeiden jäljitettävyyden varmistamiseksi.
• Tarvittaessa on kuvattava elintarvikkeen jäljitettävyys laitoksen sisällä.
Elintarvikeprosessien eri vaiheissa kertyy
tietoa valmiiden tuotteiden historiasta.
Kuva: marKo Kullanen/mtt:n arKiSto
24
Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Maitotuotteiden alkuperä voidaan jäljittää tietyllä tarkkuudella pakkausleimojen ja -merkintöjen avulla.
Kuva: yrjö tuunanen/mtt:n arKiSto
jitettävyyttä oman kilpailukykynsä parantamiseen mm. kertomalla kuluttajille, kuinka
heidän tuotteidensa raaka-aineet saadaan
jäljitettyä historiatietojen avulla tietyllä tarkkuudella tiloille saakka. Valmistuseräkohtainen jäljitettävyys on toteutettu internetin
kautta hakukoneiden ja pakkausleimojen
avulla.
Jäljitettävyystiedon varastointi voidaan toteuttaa niin, että elintarvikeketjun avainosapuolet varastoivat omat tietonsa ja vaihtavat
tietoja pyydettäessä erätunnisteiden avulla.
Internet-pohjaista alustaa pidetään hyvänä
ratkaisuna elintarvikeketjun jäljitettävyyssovelluksille, kun halutaan integroida olemassa
olevia ja uusia palveluja ja liittää tunnistamiseen tai analysointiin käytettäviä laitteita.
Linkittäminen elintarvikeketjun osapuoliin
saadaan toimimaan tehokkaasti hyödyntämällä joustavaa ja yhteen toimivaa sähköistä
tiedonsiirtojärjestelmää, johon olemassa olevat prosessit saadaan integroitua.
Sosiaalisen median hyödyntäminen voi
myös avata uusia mahdollisuuksia jäljitettävyyden toteuttamiselle. Jäljitettävyys on keino kuluttajien tarpeiden huomioimiseksi ostopäätöksiä tehtäessä. Tuotteiden alkuperä
ja tiedot toiminnan vastuullisuudesta kiinnostavat kuluttajia yhä enemmän. Jäljitettävyyden kustannukset on kuitenkin pystyttävä pitämään suhteellisen kohtuullisina. π
Maarit Mäki
vanhempi tutkija
maarit.maki(at)mtt.fi
Tuomo Tupasela
tutkija
Hannu Korhonen
professori
What’s for lunch?
What’s for lunch?-konferenssi 20.9.2011
Brysselissä oli suunnattu Euroopan parlamentin päättäjille, ja sen järjestivät 8–10
merkittävän eurooppalaisen tutkimushankkeen koordinaattorit. Hankkeissa oli
mukana joitain maailman laajimpia elintarviketurvallisuuden tutkimusprojekteja
mikrobiologian, kemian ja elintarviketuotannon alueilta.
Elintarvikeketjun jäljitettävyydelle annettiin erityinen painotus EU:n 6. puiteohjelman (2002–2006) 5. aihealueessa. Tutkimusprojekteja oli kaikkiaan 14, kokonaisbudjetti oli yli 140 M€ neljän vuoden
aikana, ja projekteissa oli mukana 400 erilaista osallistujaa 30 maasta.
Hankkeiden yleisenä tavoitteena oli lisätä kuluttajien luottamusta elintarvikkeisiin vahvistamalla jäljitettävyydessä tarvittavaa tekniikkaa koko elintarvike- ja rehuketjussa. Tutkittuihin teknologioihin kuuluivat mm. anturit, navigointisovellukset,
ohjelmistot ja molekyylidiagnostiikka.
Tekniikoiden avulla pyrittiin linkittämään tuotteet niiden alkuperään tai valmistustapaan tai jäljittämään kontaminaatiot, kuten bakteerit, toksiinit tai GMO:t
koko ketjussa raaka-aineesta markkinoilla
oleviin tuotteisiin.
Konferenssissa esiteltiin tuloksia hankkeista, jotka oli ryhmitelty teemoittain alkuperän, turvallisuuden, GMO:n ja laadun
perusteella. Maantieteellisen alkuperän
verifiointi kiinnostaa kuluttajia mm. eettisistä ja ympäristöllisistä syistä. Yhdistämällä isotooppianalyysi genetiikkaan voi-
tiin osoittaa esimerkiksi kalojen alkuperä.
Tuoteturvallisuutta saatiin parannettua
kehittämällä tekniikoita patogeenien kontaminaatiolähteiden osoittamiseen dNAtekniikalla ja matemaattisella mallinnuksella. Tunnetut ja standardisoidut GMOtuotteet voidaan tunnistaa testausmenetelmien avulla, kun taas ongelmana on
tuntemattomien GMO-tuotteiden havaitseminen. Tuotteiden markkinoinnissa käytetyt laatuominaisuudet, kuten luomu,
tietty lajike tai maidon tuottanut eläinlaji,
olisi voitava osoittaa analyysimenetelmien
avulla.
Lopuksi teollisuuden, kuluttajien, Euroopan komission ja EFSAn edustajat keskustelivat ja kommentoivat esille tulleita
aiheita. Kuluttajien edustaja, Monique Goyens (European Consumers` Organisation) toivoi, että kuluttajien mielipide otettaisiin paremmin huomioon jo hankkeita
suunniteltaessa, koska esimerkiksi yleinen mielipide on periaatteessa GMO-tuotteita vastaan.
Lisää tutkimusta tarvitaan takaisinvetojen tehostamiseksi ja tietoverkkojen parantamiseksi. Terveellisen ruuan vaatimukset, vanhusten huomioiminen ja kuluttajien kouluttaminen kotona tapahtuvaan ruuan käsittelyyn ovat myös tärkeitä
aiheita.
lisätietoja:
http://ec.europa.eu/research/agriculture/
wfl/index_en.html#
european Commission > research >
agriculture > What's For lunch?
MTT
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2012
25
Suomi teki yli sata uutta
RASFF-ilmoitusta vuonna 2011
Kaikkine lisäilmoituksineen RASFF-järjestelmässä kulki viime vuonna yli 9100 ilmoitusta.
Pähkinöiden aflatoksiinit ja kalojen elohopea
ovat edelleen kestoaiheita. Aasialaisten ja eurooppalaisten tuotteiden osuudet kasvavat
jyrkimmin.
Suomi on aktiivinen ilmoittaja järjestelmässä. Vuonna 2011 teimme 111 uutta RASFF-ilmoitusta. Suurin osa ilmoitusaiheista tulee
Tullin valvontatutkimuksista. Tulli löytää pitkällä kokemuksella ja valikoivalla näytteenotolla tehokkaasti huonoja tuote-eriä.
Ilmoituksista 82 koski elintarvikkeita, 16
kontaktimateriaaleja ja 13 rehuja. Elintarvikkeissa tavallisimmat syyt olivat lisäaineet,
mikrobiologinen laatu ja vieraat aineet. Ne
koskivat eniten tuoteryhmää hedelmät ja kasvikset. Suomen ilmoittamia elintarvikkeita
tuotiin yleisimmin USA:sta, Thaimaasta ja Kiinasta. USA:ssa lainsäädäntö poikkeaa eurooppalaisesta, ja siellä ei joko huomata tai
haluta valmistaa erikseen EU-säädösten mukaisia tuotteita. Kontaktimateriaaleista irtoaa
kemiallisia aineita. Ongelmatuotteita olivat
kiinalaiset astiat ja keittiövälineet.
Rehuissa puolestaan oli salmonellaa. Niiden alkuperä oli yhtä lailla Eurooppa kuin ns.
kolmannet maat. Suomen ilmoitukset koski-
vat 29 eri maan tuotetta. Suomalaisesta tuotteesta tehdään harvoin ilmoitus.
jestelmän toiminnassa: kuluttaja saa turvallisia elintarvikkeita.
RASFF-järjestelmällä tärkeä
rooli kriisien aikana
Synergiaetuja
Saksan EHEC-epidemia oli vakava, se oli laaja
ja kesti suhteellisen pitkään. Viranomaistieto
kulki pääosin tämän järjestelmän kautta. Lisäilmoituksia tehtiin kymmeniä, ja isompi
kriisi sekoittaa aina myös tämän järjestelmän
rutiinit.
Toimivaa RASFF-järjestelmää käytettiin
myös Japanin Fukushima-onnettomuuden jälkeiseen tiedonvaihtoon japanilaisten tuotteiden radioaktiivisuudesta. Jäsenvaltiot ovat raportoineet viime keväästä lähtien viikoittain
omista tuloksistaan. Nyttemmin raportointiväli on kuukausi.
Tänä vuonna Suomen tekemiä ilmoituksia
on kertynyt jo yli 30. Tammikuussa ilmoitettiin
joulukaupan kuivattujen hedelmien sulfiitista. Ravintolisissä on tavattu lääkeaineita,
ananassäilykkeissä tinaa, rukiissa okratoksiini A:ta ja kardemummassa Bacillus cereusta.
Monet RASFF-aiheet näkyvät lehdissä joko
uutisina tai yritysten takaisinvetoilmoituksina. Elintarvikevalvontaviranomaisten työn tavoitteet toteutuvat konkreettisesti tämän jär-
pakina
Järkeä jäljittämässä
Jäljistä ja jäljitettävyydestä on tullut ongelma.
Ruuan pitäisi jättää jälkiä, että se on jäljitettävissä, mutta ruuasta ei saisi jäädä jälkiä,
että sen jättämiä jälkiä ei olisi jäljitettävissä.
Ihmisen tekemistä tekosista jää jälki, olkoonpa mukana järki tai ei. Hiilidioksidijäljestä kolmannes aiheutuu ruuasta. Ja meillä kolmannes tuotetusta ruuasta katoaa jäljettömiin, maailmalla jopa puolet. Jäljelle jäävä
ruoka pitääkin sitten olla jäljitettävissä hamaan maan ääriin ja aikojen alkuun. Jälkeä
on, mutta entä järkeä?
Ruuan jäljittämisellä on pitkät perinteet. Jo
muinaiset metsästäjät jäljittivät saalistaan
26
Kuva: hilPi jenu
n t e e m a
löytymiseen saakka. Jos jäljet hävisivät jäljettömiin, ymmärrettiin, ettei niitä ollut järkeä
jäljittää ja saalista oli turha yrittää jallittaa.
Nykyäänkin ruuan jäljet usein katoavat, mutta silti niitä jäljitetään, jos ei muuten niin elokuvissa.
Metsästäjän jäljitysvaistosta ei tänäkään
päivänä ole haittaa ruuan alkuperää jäljitettäessä. Kotona tai naapurissa tuotetut lähieväät ovat helposti jäljitettävissä, mutta
ruuan maailmanmatkailun järkiaikana alkuperän alun selville saaminen on usein järjettömän vaikeaa. Jos kaikki söisivät lähiruokaa,
jäljittäminen olisi helppoa, kunhan lähiruuan
Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Komissio hyväksyy ja käsittelee tehdyt ilmoitukset ja jakaa ne edelleen kaikille jäsenvaltioille ja myös kolmanteen maahan, jos valmistaja tai muu toimija on siellä. Valmistajamaan
viranomainen voi tiedon saatuaan vaikuttaa
siihen, että ilmoituksen syy poistuu ja seuraavat tuote-erät ovat kunnossa. Kolmansien
maiden suuret maat seuraavat tarkasti järjestelmää, koska monet ilmoitukset voivat haitata tai estää kaupankäynnin kokonaan.
Vuonna 2009 vietettiin RASFF-järjestelmän
30-vuotisjuhlaa. Komission sivuilla on juhlapuheiden lisäksi tietoa järjestelmästä ja mm.
vuosiraportit, joissa käsitellään laajasti kyseisen vuoden tilastoja ja esiin tulleita laajempia
valvontatapauksia, joskus jopa kriisejä.
Järjestelmän kautta saadaan nopeasti tietoa huonoista elintarvike- ja rehueristä, jotka
ovat levinneet useaan maahan, samoin kuin
ruokamyrkytyksistä ja petoksista. Sillä saadaan myös synergiaetua; kaikissa maissa ei
tarvitse tutkia kaikkea, vaan kansainvälisillä
tutkimusmenetelmillä analysoiduista näytteistä saadut tulokset ovat käypiä muissa
valmistaja vain käyttää lähiraaka-aineita eikä
kaukokulkeutuneita.
Maailman ruuantuotanto ei vain ole tasapainossa, jossain aina jokin kasvaa järjettömästi paremmin kuin toisaalla. Grönlannissa
suklaa kasvaa huonosti, eivätkä Afrikassakaan jääpalat itsestään.
Kulutustilastojen perusteella meidän pitäisi ehdottomasti kasvattaa kahvimme kotimaassa, sen pitäisi olla lähijuomaa. Vielä ei
kuitenkaan ole sattunut silmiin yhtään Suomen oloihin sopivaa kahvipensaan jalostushanketta, vaikka kaikenlaisia hankkeita suunnitellaan koko ajan, EU- tai kotoisilla rahoilla.
Maaston korkeuden puolesta Lappi olisi kahvinviljelylle ihanteellinen kasvualue, mutta ilmasto ei vielä ole muuttunut järkevän suotuisaksi kahvin viljelylle.
Islantilaiset toki viljelevät saarellaan banaaneja, jotka on helppo jäljittää. Mutta tuotannon tekee järkeväksi vain halpa energia, jota
meillä ei ole järjelliseen hintaan. Etelä-Amerikan valtioiden, kuten Argentiinan ja Uruguayn,
into maailman naudanliha-aitaksi herättää
maissa. Niinpä monet takaisinvedot ovat saaneet alkunsa
RASFF-järjestelmän kautta tulleesta tiedosta. Myös valpas kuluttaja voi saada aikaan elintarvikkeiden myynnistä poistamisen, jopa useassa maassa.
Suuret tavaroiden kauttakulkumaat Italia, Saksa ja Espanja
tekevät eniten ilmoituksia, Italia yli 500 vuodessa. π
Hilpi Jenu
Suomen RASFF-kontakti
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
hilpi.jenu(at)evira.fi
lisätietoja:
euroopan komission internetsivut:
http://ec.europa.eu/food/food/rapidalert/index_en.htm
RASFF-hälytysjärjestelmä
välittää tietoa elintarvikkeista
ja rehuista
• EU:n ylläpitämä RASFF-hälytysjärjestelmä (Rapid Alert
System for Food and Feed) on viranomaisten välinen
ilmoitusjärjestelmä, jonka kautta jäsenvaltiot raportoivat löytämistään terveydelle vahingollisista elintarvikkeista ja rehuista. Elintarvikkeisiin katsotaan kuuluviksi myös kontaktimateriaalit ja rehuihin lemmikkieläinten ruuat.
• Suomi liittyi RASFF-järjestelmään EFTA-maana vuonna
1994. Nykyisinkin mukana ovat jäsenvaltioiden lisäksi
EFTA-maat ja Sveitsi. Järjestelmä toimii sitä paremmin,
mitä kattavampi se on.
• Jokaisella jäsenvaltiolla on nimetty yhteyspiste ja kontakti, joka vastaa järjestelmän toimivuudesta. Suomen
yhteyspiste on Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa.
kärkeviä epäilyksiä. Ympäristöön jää iso jälki, ja lihan alkuperän
jäljittämiseen pampakselta eivät aina riitä metsästäjänkään vaistot.
Ruuan alkulähteillä maanviljelijän tekosia ja tekemättä jättämisiä jäljitetään satelliiteista. Jos ei pinta-ala ole oikea tai maassa
havaitaan kasvavan ihan jotain muuta kuin on ilmoitettu, niin jäljillä on kohta maatalousbyrokratia. Jäljelle jää hermoraunio viljelijä, jolta voi vielä mennä järki ja tuloksena olla ruma jälki.
Jatkojalostajan pitää tietää tuotteensa alkuperä, muuten homma voi vetää vesiperän. Pienen yrityksen mahdollisuudet jäljittää
raaka-aine ovat joskus vähintään haasteelliset, myyjäkään kun
ei aina tiedä, mistä maailman äärestä eväät ovat lähtöisin. Tai ei
välttämättä haluakaan tietää, kuten on kaakaon kohdalla. Kaikkien raaka-aineiden jäljet eivät aina kestä päivänvaloa, kun työtä tekevät alaikäiset pimeässä pimeästi.
On jäljitettävyyteen toki tarjolla pomminvarma ratkaisu, jätetään ruokaan aktiivinen isotooppijälki. Sen voi jäljittää vielä 100
000 vuodenkin päästä. Pienemmät ja isommat toopet ovat sitä
vuosikymmenten saatossa sitten atomipommin keksimisen kokeilleet ja toimivaksi havainneet.
Heikki Manner
varapuheenjohtaja
Elintarviketieteiden Seura ry
www.algolchemicals.fi
Luodaan yhdessä
yksiLöLLinen
tuote LaadukkaiLLa
ja turvaLLisiLLa
teoLLisuuden
raaka-aineiLLa.
n t e e m a
Suomen sisävesiammattikalastajilla
ISO 9001 -laatujärjestelmä
Suomen sisävesiammattikalastajat
ry:n laatujaoston jäsenille on myönnetty kalastusprosessia koskeva ISO
9001:2008 -standardin mukainen sertifikaatti. Se kattaa koko tuotantoketjun
pyynnistä asiakkaalle toimittamiseen
saakka.
Toimintaa on kehitetty koko ajan. Kehitystyön
tuloksena on saatu esimerkiksi omavalvontaa
ja jäljitettävyyttä parantava lähetysluettelo,
jonka avulla pystytään seuraamaan kalaerän
vaiheet pyynnistä kauppaan tai suurkeittiöön. Samoin laatujärjestelmässä mukana olevat kalastajat voivat käyttää rekisteröityä tavaramerkkiä teemalla Tuoretta kalaa läheltä.
Vientihankkeet vauhdittivat
laatujärjestelmää
Kalastajilla oli ollut vientihankkeita mm. Keski-Eurooppaan, mutta laatujärjestelmän
puuttumisesta oli tullut jonkinasteinen kaupan este. Tästä syystä Suomen sisävesiammattikalastajat ry perusti laatujaoston toteuttamaan laatujärjestelmähanketta. Laatukäsikirja ja perusohjeistus saatiin valmiiksi, mutta
det Norske Veritaksen (dNV) auditoinnissa
todettiin vielä niin paljon puutteita, ettei sertifikaattia saatu.
Yhdistys sai vuonna 2008 Hämeen ELY-keskukselta myönteisen tukipäätöksen. Suomen
elinkeinokalatalouden tukiohjelmassa myönnettiin Euroopan yhteisön projektiavustusta
laatujärjestelmähankkeen toteutusta varten.
Tämä mahdollisti ulkopuolisen avun käyttämisen laatuhanketyössä.
Pitkäjänteinen työ tuotti tulosta: toukokuussa 2010 dNV myönsi suoritetun ulkoisen
auditoinnin perusteella laatujaostoon kuuluville kalastajille sertifikaatin ja oikeuden käyttää sertifioitu yritys -merkkiä. Sertifioitu toiminta käsittää koko tuotantoketjun pyynnistä
asiakkaalle toimittamiseen saakka.
Sekä sisäisissä että dNV:n toteuttamissa
auditoinneissa tuli esiin parantamiskohteita,
joista tärkeimmiksi valittiin saaliin käsittelyprosessin kehittäminen, omavalvonnan parantaminen ja toimintojen kirjaaminen. Omavalvontasuunnitelma käytiin läpi kokonaisuu-
28
Oma tavaramerkki jo rekisteröity
Suomen sisävesiammattikalastajien laatujaoston tunnettuus ei ole vielä kovin suuri.
Laatuasiaa on esitelty messuilla, ja siitä on
saatu juttuja radioon ja televisioon, mutta
muutama myönteinen juttu ei riitä: kuluttajat eivät tunnista tuotteita kaupoissa.
Tästä syystä aloitettiin tavaramerkkiprojekti. Se toteutettiin yhdessä Lahden
ammattikorkeakoulun muotoiluinstituutin
kanssa. Opiskelijat suunnittelivat erilaisia
vaihtoehtoja, joista lopullinen tunnus valittiin. Kyseistä tunnusta saavat käyttää
kaikki SSAK:n laatujaostoon kuuluvat ser-
dessaan ja luotiin yhteinen malli.
Osin omavalvonnan, osin jäljitettävyyden
tarpeisiin kehitettiin myös parannettu lähetysluettelo, joka kulkee kalaerän mukana
pyynnistä kauppaan tai suurtalouteen. Lähetysluetteloon kirjataan pyyntierän lämpötilanseuranta koko käsittely- ja jakeluketjun
ajalta. Lisäksi siitä selviävät muut erältä vaadittavat tiedot. Samaa listaa käytetään myös
omavalvontakirjanpidossa, ja kopiota voidaan hyödyntää todentamassa laskutustietoja.
Kylmäketju alkaa saaliin jäähdyttämisestä.
Kuva: larS-oloF lindroth
Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
tifioidut kalastajat.
Tuotemerkin tekeminen tunnetuksi ja kalastajien toimiminen
sovittujen pelisääntöjen
mukaan ovat lähitulevaisuuden suurimmat haasteet.
Tuoreesta lähikalasta on mahdollista tehdä brändi, mutta se vaatii vielä paljon työtä. On edettävä pienin askelin jo siitäkin
syystä, ettei käytettävissä ole isojen yritysten markkinointiresursseja.
Taskuopas apuna
kylmäketjun hallinnassa
Laadunhallintajärjestelmällä on pyritty ensisijaisesti varmistamaan kalatuotteiden moitteeton tekninen laatu, mikrobiologinen puhtaus, hyvä ulkonäkö ja tuoreus. Sekä alan tutkimuksista että kokemuksesta tiedetään, että
tärkein keino tämän tavoitteen saavuttamiseksi on jäähdyttää saalis nopeasti heti pyynnin jälkeen. Keskikesälläkin jäähdytysprosessi on niin tehokas, että kalat ovat jäähtyneet
tunnissa jo alle kolmen asteen lämpötilaan.
Saaliin käsittely hoidetaan koko tuotantoja toimitusprosessin ajan siten, ettei lämpötila enää nouse. Kylmäketjun pitävyys varmistetaan eri vaiheissa toteutettavilla mittauksilla, mikä todennetaan erän mukana kulkevan
lähetysluettelon avulla. Samalla paperilla
hoituvat myös muu omavalvonta ja eräseuranta.
Organisaatiossa on toteutettu sisäisiä koulutustilaisuuksia, joissa on käsitelty saaliin
käsittelyyn sekä omavalvontaan ja hygieenisiin työtapoihin liittyviä aiheita. Samoin on
julkaistu taskukokoinen opas Pyynnistä pakkaamiseen, jossa laatukäsikirjan ydinkohdat
esitetään selvästi ja havainnollisesti.
Erityisen hyödyllisiä ovat olleet sisäiset auditoinnit. Aluksi ne toteutettiin konsultin vetäminä, sittemmin mukana on ollut myös toinen kalastaja. Tavoitteena on saada sisäinen
auditointi vähitellen kokonaan laatujaoston
jäsenten vastuulle.
Laatujärjestelmä on saatu osallistujien sitoutumisen ja kovan työn avulla toimimaan.
Kehitystyössä on paneuduttu viemään ISO
9001 -standardi osaksi jokapäiväistä työtä.
Käytännön toimenpiteet ovat olleet ilmeisen
onnistuneita. Vaikka viime kesä oli poikkeuksellisen lämmin, laatujaostoon kuuluvat kalastajat saivat myönteistä palautetta hyvästä
laadusta.
Sisäiset auditoinnit
erityisen hyödyllisiä
Sisäiset auditoinnit ovat olleet hyviä työkaluja toiminnan kehittämisessä, varsikin jos auditointiryhmässä on ollut mukana toinen kalastaja. Useassa paikassa on keksitty selkeitä
parannuskohtia tai poistettu riskitekijöitä.
Ulkopuolinen henkilö näkee kohteen eri tavalla. Jotkut asiat ovat olleet pieniä ja helposti korjattavia. On keskusteltu perkauskoneen
oikeasta pesutavasta tai laatikoiden vanerikansista mahdollisena hygieniariskinä. Toisaalta esimerkiksi polttoaineen varastointi
peltitynnyreissä laiturialueella on ympäristöriski.
Auditoinneissa on keksitty myös kalastajan
omaa työtä helpottavia ratkaisuja. Esimerkiksi nostamalla jäähilekone telineen päälle on
vähennetty kuljetuslaatikoiden kontaminaatioriskiä maan kanssa ja helpotettu samalla
jään käsittelyä lastausvaiheessa ennen pyyntiin lähtöä.
Kalankäsittelylaitoksen
prototyyppi Padasjoella
Koska laatujärjestelmän perusvaatimuksiin
kuuluu jatkuva parantaminen, isompiakin asi-
oita on saatu alkuun. Kalastajilla on perinteisesti ollut erityyppisiä käsittelytiloja. Jotkut
ovat toimineet kalasatamien tiloissa, joillakin
on ollut omia tiloja. Kalastuksesta saatujen
kokemusten ja tietojen lisäksi laatujärjestelmä on ollut apuna kehitettäessä elementtirakenteista kalankäsittelykeskusta yksittäisille
kalastajille tai pienille kalastajaryhmille.
SSAK:n laatupäällikkö, kalastaja Tapio Peltomäki on ollut vetämässä Kalatalo-projektia.
Ensimmäinen prototyyppi, Kalatalo 65, on
saatu toimintakuntoon Padasjoelle. Tilojen
suunnittelussa on keskitytty siihen, että laitos on helppo pystyttää lähes minne tahansa.
Se muodostuukin valmiista konteista, jotka
voidaan tarvittaessa siirtää toiseen paikkaan.
Toinen päätavoite on ollut, että laitos on
materiaaleiltaan sellainen, että hygieeniset
riskit ovat mahdollisimman pienet. Suunnittelussa on otettu huomioon myös eri työvaiheet ja niiden järjestys. Valmistuneet tilat
mahdollistavatkin sujuvan tuotannon ensi kesän kalastuskaudella.
Tasalaatuista luonnonkalaa asiakkaille
Kalastaja Juha Piilola Saarijärveltä liittyi laatujaoston jäseneksi heti ensimmäisen auditoinnin jälkeen. Hän oli havainnut, että ostajat ovat jossain määrin varovaisia ehkä huonojen kokemustenkin johdosta. Useat asiakkaat, esimerkiksi kauppiaat ja ravintolapäälliköt, arvostavat ennen kaikkea laatua.
Laatujärjestelmä on vakuuttanut asiakkaat
siitä, että toimittajan laatuun voi luottaa.
Kauppiaiden on helpompaa myydä hyvälaatuinen kala omille asiakkailleen. Ravintoloissa siitä saa paremmanmakuista ruokaa. Kun
kala on oikein käsiteltyä, ketjussa tapahtuva
hävikki vähenee, mistä hyötyvät kaikki osapuolet.
Juha Piilola uskoo, että hänen on helpompaa markkinoida saaliinsa lähialueelle, kun
ostajat voivat luottaa hyvään laatuun. Hän aikoo hyödyntää myös markkinoinnissa SSAK:n
rekisteröimää tavaramerkkiä ”Tuoretta kalaa
läheltä”.
Koko ryhmän kannalta merkittävin asia lienee se, että sisävesillä on kalastajaryhmä,
joka käsittelee saaliinsa samojen sääntöjen
mukaan. Tämä merkitsee sitä, että ostajat
saavat ryhmän kalastajilta tasalaatuista ja hyvän toimintatavan mukaan käsiteltyä kalaa.
Asiakkaat saavat läheltä pyydettyä luonnonkalaa tuoreena.
Jatkosuunnitelmia on jo olemassa
Laatusertifikaatin saaneet kalastajat tunnistetaan siitä, että heillä on oikeus käyttää
Tuoretta muikkua läheltä.
Kuva: larS-oloF lindroth
dNV:n myöntämää logoa ISO 9001 -sertifioitu
yritys. Yritykset saavat myös käyttää hyväksyttyä tavaramerkkiä ”Tuoretta kalaa läheltä”. Koska useat yrittäjät toimivat keskellä
omia markkinoitaan, heidän toimittamansa
kalat ovat varsinaista lähiruokaa. Kalat ovat
kasvaneet vapaana luonnossa, eikä niitä ole
ruokittu rehuilla tai hoidettu lääkkeillä.
Haasteena on toimittaa kala nopeasti
markkinoille, jotta laatutyön hyöty ei häviä
pitkään jakeluketjuun. Suomen sisävesiammattikalastajien puheenjohtaja Veli Heinonen kertoo, että illalla pyydetty muikku lajitellaan, perataan ja pakataan saman yön aikana. Aamuyöllä lähtee kylmäkuljetus, ja
tuotteet ovat kaupan myyntitiskeissä samana
aamuna. Jokaisen asiakkaan saamassa lähetyslistassa on luettavissa myös kalaerän lämpötilatiedot.
Veli Heinonen kertoo, että laatujaoston kalastajat toimittavat tuotteensa vakioasiakkaille ja pyytävät saalista vain sen määrän,
joka on tilattu ennakolta. Näin toimien ei synny ”ylijäämäeriä”, jotka kiertävät paikasta
toiseen ja pilaavat vähitellen laatumielikuvan. π
lisätietoja:
veli heinonen
puheenjohtaja
Suomen sisävesiammattikalastajat ry
veli.heinonen(at)pp.inet.fi
tapio Peltomäki
laatupäällikkö
Suomen sisävesiammattikalastajat ry
t.peltomaki(at)gmail.com
lars-olof lindroth
laatukonsultti
larscon oy
larscon(at)kolumbus.f
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2012
29
n t e e m a
Menetelmäkehitystä
kansainvälisenä yhteistyönä Turussa
Millainen yhteys on ravinnolla ja terveydellä?
Miten maitohappobakteerit vaikuttavat? Millainen ruoka maistuu hyvältä? Muun muassa
tämänkaltaisten kysymysten parissa työskennellään kymmenen vuotta täyttävässä Turun
yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden
kehittämiskeskuksessa.
Probiootteihin ja prebiootteihin keskittynyt
tutkimusryhmä toteuttaa laajan kansainvälisen ja kotimaisen yhteistyöverkoston avulla
interventiotutkimuksia, karakterisoi uusia
pro- ja prebiootteja sekä kehittää aktiivisesti
uusia menetelmiä suoliston mikrobiston kuvaamiseksi. Yhteistyö on aktiivista eri puolille
maailmaa:
– Menetelmäkehitystä suoliston mikrobiston määritysten parantamiseksi tehdään tällä
hetkellä yhteistyössä Intian kansallisen molekyylibiologian instituutin kanssa. Brasilia on
tutkimusyhteistyön jo reippaasti alkanut tulevaisuuden kohdemaa. Lisäksi tutkimme varhaislapsuuden aikaista suoliston mikrobiston
kehitystä yhteistyössä kotimaisten, eurooppalaisten, aasialaisten sekä Malawin alueen
tutkijoiden kanssa, kertoo probioottien tutkimusta johtava professori Seppo Salminen.
Viimeisin yhteistyön avaus on Turun Kauppakorkeakoulun CCR-tutkimuspalveluiden
kanssa mm. ravitsemustalouden alueella,
jossa arvioidaan suositusten mukaisen ravitsemuksen taloudellista merkitystä hyvinvoinnin ohella.
Professori Sari Mäkelän ja dosentti Niina
Saarisen ryhmän tutkimus keskittyy kasvi- ja
ravintoperäisten yhdisteiden, mm. polyfenolien, vaikutusten tutkimukseen eturauhas- ja
rintasyövässä. Pääosin kokeellisilla malleilla
toteutettavassa tutkimuksessa pyritään selvittämään yhdisteiden vaikutusmekanismeja
syövän kehityksessä.
Ryhmä on tutkinut jo pitkään myös puuperäisten yhdisteiden syövän kehitystä ehkäiseviä vaikutuksia. Lisäksi ryhmä toimii Turun yliopiston biolääketieteen laitoksella ja osana
Turku Center for disease Modeling (TCdM)
tutkimus- ja tutkimuspalveluyksikköä.
Aistittavan laadun tutkimus
poikkitieteellistä
Yksi Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen keihäänkärjistä on sen perustamisesta lähtien ollut aistittavan laadun
tutkimus, fff-Flavor. Flavorin laboratorio on rakennettu täyttämään ISO 8589 -standardin
vaatimukset.
Tärkeimmäksi tutkimuskohteeksi on muodostunut ruuan ominaisuuksien ja ihmisten
yksilöllisten makumaailmojen kohtaaminen.
Yhteistyötä tällä alueella tehdään mm. Monell
Chemical Senses Centerin (USA) ja Münchenin teknillisen yliopiston (Saksa) kanssa.
– Yhteistyö lääketieteellisen tiedekunnan
kanssa on avannut oven yksilöllisen ruokakäyttäytymisen tutkimiseen myös populaa-
Funktionaalisten elintarvikkeiden
kehittämiskeskusta johtaa professori Seppo
Salminen.
Kuva: FunKtionaaliSten elintarviKKeiden KehittämiSKeSKuS
Huippututkimusta ja yhteistyötä
elinkeinoelämän kanssa
Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus, FFF, perustettiin vuonna 2002
yhdistämään Turun yliopistossa oleva ruokaan ja terveyteen liittyvä tutkimus. Noin
40 henkilöä työllistävässä kehittämiskeskuksessa toimii tällä hetkellä viisi tutkimusryhmää sekä Elintarvikekehityksen
osaamiskeskus (OSKE).
Johtoajatuksena on alusta asti ollut tuottaa huippututkimusta läheisessä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Perustutkimuksen ja menetelmäkehityksen lisäksi
yritysten kanssa toteutettava soveltava tut-
kimus onkin olennainen osa keskuksen toimintaa.
Laitosta johtaa professori Seppo Salminen, joka on pitkään vaikuttanut myös terveysväitteisiin liittyvän ohjeiston kehittymiseen Euroopan Elintarviketurvallisuusviraston ravitsemus- ja allergiapaneelin jäsenenä.
Tänä kesänä FFF juhlistaa kymmentä toimintavuottaan järjestämällä probioottiaiheisen symposiumin Turussa 11.–13.6. Lisäksi laitos on vahvasti mukana Neitsytperunafestivaaleilla 14.–16.6.
Ruuan ominaisuuksien ja yksilöllisten
makumaailmojen kohtaaminen on
muodostunut tärkeäksi tutkimuskohteeksi.
Kuva: arto PuolimatKa
30
Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Vaikka Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksella ei ole suoraa
opetusvelvollisuutta, useiden turkulaisten elintarviketieteisiin kuuluvien väitöskirjojen
ja muiden opinnäytetöiden tutkimuksia on tehty laitoksemme aistilaboratoriossa,
akatemiatutkija Mari Sandell kertoo.
Maku, haju, väri ja rakenne ovat kaikki osa
elintarvikkeen aistittavaa laatua.
Kuva: FunKtionaaliSten elintarviKKeiden KehittämiSKeSKuS
Kuva: arto PuolimatKa
tiotasolla. Tämä mahdollistaa ihmisen terveyden ja makuaistin fysiologian linkittämisen, akatemiatutkija Mari Sandell kuvailee.
Esimerkki tutkimusryhmän yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta on yhteistyö Turun kaupungin varhaiskasvatuksen ja ruokapalvelujen kanssa osana kansallista lasten ruokakasvatusverkostoa.
Osaamiskeskus yhdistää
huippuosaajia ja yrityksiä
Elintarvikekehityksen osaamiskeskus saattaa
yhteen huippuosaajia ja yrityksiä synnyttäen
uusia toimintamalleja, uutta liiketoimintaa,
työpaikkoja sekä vahvaan alueelliseen eri-
koistumiseen pohjautuvaa kilpailukykyä. Kuluvan osaamiskeskuskauden (2007–2013)
suurin konkreettinen saavutus on Flavorin
tutkimustiimin osaamiseen pohjautuvien aistittavan laadun palvelutuotteiden rakentaminen.
– Tänä päivänä tarjoamme yrityksille kattavan valikoiman aistittavan laadun palveluja
tuotekehitysprosessin eri vaiheisiin, kertoo
kehityspäällikkö Mari Norrdal.
Keskus on myös koonnut verkoston Itämeren alueen aistilaboratorioista.
– Tätä yritysten käyttöön tulevaa työkalua
testataan parhaillaan todellisten yritysprojektien kautta. Lisäksi OSKE rakentaa yritysken-
tältä nousevien haasteiden pohjalta uusia kehitysprojekteja kuten juuri käynnistyvä vastuullisuusviestinnän vauhditushanke, Norrdal jatkaa.
Turun lisäksi Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus toimii Seinäjoella,
jossa Turun yliopistolla on viisivuotinen tutkimusprofessuuri osana Etelä-Pohjanmaan
korkeakouluverkostoa. Professuuria hoitaa
ETT Anu Hopia, jonka tutkimusryhmän työ
linkittyy ruuan maun ja terveellisyyden ympärille. π
Teksti:
Marjo Mäkinen-Aakula ja Heli Hautaniemi
Akihito Endo viihtyy Turussa
Kansainvälisyys on osa Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen ilmapiiriä. Vieraileva tutkija Akihito
Endo on väitellyt Japanissa Tokion
maatalousyliopiston fermentaatiotieteiden laitokselta.
– Sen jälkeen työskentelin Japanin
kansanterveystieteen laitoksella, kunnes siirryin vaimoni kanssa vuoden
2008 alussa Etelä-Afrikkaan Stellenboschin yliopistoon. Funktionaalisten
elintarvikkeiden kehittämiskeskukseen tulin marraskuussa 2010. Eteläafrikkalainen esimieheni tiedusteli minulle mahdollisuutta tulla tänne, Akihito Endo kertoo.
Hän tutkii pääasiassa suoliston mikrobiston ja ihmisen sairauksien, allergian ja ylipainon yhteyttä. Hyödyllisten
maitohappobakteerien sovellukset
ovat myös tärkeä osa-alue työssä.
– Parasta työssäni on työskentely
Seppo Salmisen kanssa. Hän on hyvin
tunnettu alallamme, Akihito Endo sanoo.
Hän aikoo viipyä Suomessa vielä
muutaman vuoden tai kenties kauemmin.
Teksti: Marjo Mäkinen-Aakula
Akihito Endo ja hänen vaimonsa Yuka viihtyvät
Turussa, jossa heidän tyttärensä Haduki on
syntynyt.
Kuva: heli hautaniemi
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2012
31
n t a l o u S & m a r K K i n a | P u h e e n v u o r o
Elintarviketeollisuuden kilpailukyky
paremmaksi analytiikan keinoin
Jäljitettävyys ja analytiikka – tämän numeron
teemat – ovat informaation hallinnan ja hyödyntämisen osia. Kumpaakaan ei voida hyödyntää ilman laadukasta pohjatietoa ja sen
hallinnan ja ylläpidon mahdollistavia työkaluja, prosesseja ja vastuuhenkilöitä.
Mikäli yrityksellä on edellytykset hyödyntää edistynyttä analytiikkaa, yrityksellä on
melkoisen varmasti edellytykset myös varmistaa jäljitettävyys koko arvoketjussa.
Tiedon louhimisesta, Big datan hyödyntämisestä, puhutaan nyt paljon. Useimmat yritykset kyllä ymmärtävät, että tulevaisuuden
kilpailuedut rakentuvat tietopääoman mahdollisimman tehokkaan hyödyntämisen varaan. Ongelmia aiheuttaa kuitenkin tyypillisesti raskas sovellusarkkitehtuuri, organisaatiorajojen piirtämät näkymättömät, mutta hyvin konkreettiset siilot ja toimimattomat prosessit.
Tiedon hyödyntäminen
tuo kilpailukykyä
Yritysten tietotekniikkaa on vuosikymmenet
kehitetty toimimaan mahdollisimman luotettavasti ja toistettavasti päivästä toiseen,
mahdollisimman pienin kustannuksin. Yhtäkkiä tuosta jäykästä ympäristöstä pitäisi pystyä ketterästi luomaan uudenlaisia informaatiotuotteita.
Tyypillinen ratkaisu tähän tilanteeseen on
data Warehouse -kerros. Ei elegantein, mutta
toistaiseksi toimivin ratkaisu. Perusjärjestelmistä kootaan tarvittavaa tietoa, varmistetaan lähdetiedon oikeellisuus ja mahdollistetaan datan jatkoprosessointi. Tuo jatkoprosessoinnin taso on se alue, jossa todellista
kilpailukykyä mitataan.
Business Intelligence ymmärretään valitettavan usein johdon, erityisesti talousjohdon
raportointikäytäntöjen mahdollistajana. Jos
keskitytään vain katsomaan peräpeiliin, opitaan varsin vähän uutta. Raportoinnin kautta
toki löydetään omaan toimintaan liittyviä tehostustarpeita, mutta vain mittaroinnin puitteissa ja reaktiivisesti.
Näkökulma on myös varsin sisäänpäin lämpiävä. Usein Business Intelligence koetaan
32
sisäisenä raportointina, ja erillinen Market Intelligence hoitaa esimerkiksi kilpailijaseurannan. Usein näillä kahdella toiminnolla ei ole
toistensa kanssa paljoakaan tekemistä, ja tiedon rikastaminen jää olemattomaksi.
Analytiikka tulkintaa ja tietojen
laajaa hyödyntämistä
Analytiikka-termi on taas uudessa nousussa.
Mielestäni perinteisen Business Intelligencen
ja analytiikan konkreettinen ero on tietolähteiden variaatiossa ja tietosisällön tavoitteissa. Analytiikka sisältää pelkän datan lisäksi
tulkintaa ja useamman tietolähteen laajaa
hyödyntämistä. Edistyneen analytiikan avulla
pystytään muun muassa ymmärtämään omaa
ja ulkoista toimintakenttää syvällisemmin, rakentamaan ennakointimalleja ja tuntemaan
asiakkaita paremmin.
Asiakkaan tuntemus on tulevaisuuden kilpailukyvyn edellytys. Kauppa tunnetusti osaa
hyödyntää analytiikkaa suoraan liiketoimintansa kehittämiseen. Vanha, mutta toimiva
Kuva: deloitte
Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
esimerkki on Tescon nerokas suoramarkkinointi ensimmäisen vaippapakettinsa ostaville talouksille. Tuoreiden isien ostoskärryissä
havaittiin usein löytyvän vaippojen lisäksi
olutta, joten Tesco kampanjoi vaippa- ja olutalennuksia ja sijoitti myymälöissä nämä menestystuotteet toistensa läheisyyteen. Vauvan myötä pubissa istuminen vähenee, joten
kulutus siirtyy kotiin.
Ennustavan analytiikan kehityksen kärjessä ovat olleet vakuutuslaitokset, niin Suomessa kuin maailmalla. Vakuutusmaailmassa
tiedolla johtaminen on elinehto. Elintarviketeollisuudessa kilpailukyvyn parantamisessa
alkavat perinteiset tehostuskeinot loppua –
olisiko aika hyödyntää analytiikan tuomia keinoja? π
Mikko Sihvonen
konsultti
Kuluttajatuotteet ja elintarviketeollisuus
Deloitte
mikko.sihvonen(at)deloitte.fi
26.-27. syyskuuta 2012 | Helsingin Messukeskus
Tapah
tumi
vierail ssa
u ja
ohjelm
a täysi
n
ma k su
t ta !
PAKKAUS2012
Samaan aikaan RUOkaTEOLLiSUUS 2012
Suomen suurin
pakkaustapahtuma 2012!
 Yli 100 näytteilleasettajaa
 Uusimmat pakkaus- ja
 Huippuseminaarit
 Runsaasti oheisohjelmaa
ruokateollisuuden ratkaisut
Yhteistyökumppanit
Lihalehti
Lue lisää osoitteessa
www.easyFairs.com/RUOKATEOLLISUUS
n t a l o u S & m a r K K i n a
Luomu-merkki haastaa
vastuullisuus- ja ympäristömerkit
Luomu ei ole pelkkä viljelymenetelmä,
vaan pyrkimys vastuulliseen ja
kestävään ruuantuotantoon.
Muun elintarvikealan herätessä teemaan luomutoimijat kirkastavat näkemystään. Tuotteiden halutaan vastaavan kuluttajien oletuksiin
vastuullisesta, eettisestä ja kestävästä tuotannosta. Luotettavan viestinnän pohjaksi rakennetaan kriteeristöä ja työkaluja.
Kestävyyttä edistetään
kaikilla sen kriteereillä
Erilaiset vastuullisuuden kriteerit ovat nousemassa elintarvikealallakin kilpailuvaltiksi.
Monet yritykset ovat ryhtyneet ympäristötalkoisiin ja ottaneet käyttöön luonnonvarojen
kulutuksesta kertovia tai muita ympäristömerkkejä kuten hiilijalanjälkimerkit. Eläinten
hyvinvoinnin kriteeristöä ja tarkkailujärjestelmää puuhataan. Reilu kauppa on jo vakiinnuttanut asemansa markkinoilla.
Luomussa vastuullisuus on peruslähtökohta, jonka kanssa on tehty töitä alusta asti. Silti luomua määrittävä säännöstö kattaa tällä
hetkellä lähinnä ympäristöystävällisen alkutuotannon. Lisäksi luomumerkki on markkinoiden ainut eläinten hyvinvointia edistävä
merkki Suomessa.
Toisaalta vastuullisuus näkyy luomutuotteissa pyrkimyksenä aitouteen ja turvallisuuteen ravinnon tuotannossa. Kuluttajat ovatkin
vakuuttuneet siitä, että luomu on turvallista
tuotantoa, jossa riskit on minimoitu esimerkiksi rajoittamalla sallittuja lisäaineita ja kieltämällä torjunta-aineet. Luomumarkkinan
reippaan kasvun ja hyvän hintatason myötä
huijaustapauksiakin paljastuu. Jos väärinkäytöksiä ei saada pysymään kurissa, alan luotettavuus on uhattuna.
Hyvien käytäntöjen periaatteet
julki vuonna 2008
Keskieurooppalaiset yritykset ovat tehneet jo
vuosia yhteistyötä kirkastaakseen luomun
mainetta kokonaisvaltaisesti vastuullisena ja
kestävän kehityksen mukaisena tuotantona
sekä edistääkseen alan läpinäkyvyyttä ja uskottavuutta kuluttajiin päin.
Luomun hyvien käytäntöjen ohjeiston perusperiaatteet, Code of Good Organic Practice, julkaistiin vuonna 2008. Julistuksen allekirjoitti 25 luomualan merkittävää toimijaa eri
Euroopan maista: valmistavia yrityksiä, kaupallisia toimijoita, jalostajien yhdistyksiä ja
tarkkailuorganisaatioita.
Julistus linjaa seitsemän tavoitetta: sosiaalinen vastuu, osallistuminen alan kehittämiseen, kestävä hinnoittelu ja kumppanuudet
läpi ketjun, läpinäkyvyys koko ketjussa, avoin
tiedonvälitys, toimintatapojen harmonisointi
valvonnassa ja laaduntarkkailujärjestelmään
kuuluminen. Allekirjoittaneet tahot ovat sitoutuneet toimimaan aktiivisesti periaatteiden puolesta ja laatimaan yksityiskohtaisempia kriteerejä kullekin tavoitteelle. Samalla
myös muut alan toimijat kutsuttiin mukaan
yhteistyöhön.
Ranskalaisilla on jo
oma työkalu yrityksille
Uusien ympäristö- ja vastuullisuusmerkkien
tullessa markkinoille luomuyritykset haluavat
Ranskan luomujatkojalostajien yhdistyksen Synabion projektisihteeri Claire Largier
kertoo Ranskassa tehtävästä työstä luomutuotteiden torjunta-ainejäämien ehkäisemiseksi
Varsovassa huhtikuussa pidetyssä seminaarissa.
Luomualan toimijat keskustelivat Bio
Fach -messujen yhteydessä järjestetyssä
konferenssissa luotettavuuden säilyttämisestä
luomun kansainvälisessä kaupassa. Panelistit
vasemmalta olivat Arjon Kalter (Tradin
Organic Agriculture BV), Laura Montenegro
(Argencert S.A.), Michel Reynaud (European
Organic Certifiers Council, EOCC), Bavo van
den Idsert (Ifoam EU Group), Jean François
Hulot (Euroopan komissio) ja paneelin vetäjä
Beate Huber (FiBL).
Kuva: erKKi Pöytäniemi
Kuva: marja nuora
34
Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
FISCHBEIN
korostaa kokonaisvaltaista lähestymistapaansa. Siten esimerkiksi Ranskassa paikallinen luomuyritysten etujärjestö
Synabio on laatinut työkalun (Bioentreprisedurable®), jolla yritykset pystyvät kartoittamaan toimintaansa monipuolisesti kestävyyden eri ulottuvuuksissa ja suunnittelemaan
kestävän kehityksen pitkäjänteiset tavoitteet ja toimenpiteet.
Työkalu on tarkoitettu pienille ja keskisuurille yrityksille,
joille ei ole markkinoilla tällä hetkellä edes sopivia ympäristösertifikaatteja. Työkalun kriteerejä laadittaessa on käytetty esimerkiksi ISO 26000 -normistoa. Synabion projektisihteeri Claire Largier mainostaa työkalua myös yrityksen
apuvälineenä vastuullisuusviestinnässä.
Luomuyritykset toimivat usein hyvin vastuullisesti, mutta
eivät osaa viestiä siitä asiakkailleen. Synabio edustaa noin
60 prosenttia Ranskan luomuelintarviketuotannosta, ja työkalu on jo käytössä 34 yrityksellä yhdistyksen reilusta sadasta jäsenestä.
Yhteistyöaloite läpinäkyvyyden lisäämiseksi
Erityisesti Hollannissa ja Saksassa vastuulliset luomutoimijat ovat suivaantuneet alan kasvun myötä syntyneeseen
hämäräperäisyyteen markkinoilla. Joitakin huijaustapauksia tulee vuosittain esiin. Mutta varsinkin ketjun loppupään
toimijat joutuvat kärsimään myös tahattomista tai huolimattomuudesta johtuvista torjunta-ainejäämistä. Käytännöt valvonnassa vaihtelevat eri maissa ja tarkkailuorganisaatioissa, mikä vaikeuttaa erityisesti vastuullisten yritysten toimintaa.
Ketjun luotettavuuden ja läpinäkyvyyden takaamiseksi
on vuodesta 2007 toiminut vapaamuotoinen ryhmä, Anti
Fraud Initiative, jonka kokoaa alaa yhteen kehittämään vapaaehtoisesti kansainvälistä yhteistyötä ja keskinäistä ymmärrystä. Ryhmä järjestää seminaareja aiheesta erilaisissa
kansainvälisissä tapahtumissa. Myös luomun hyvien käytäntöjen ohjeisto sai alkunsa ryhmän aloitteesta.
Viimeksi ryhmä oli järjestämässä Bio Fach -messuilla
Saksan Nürnbergissä seminaaria uusista EU:n luomutuontisäännöistä. Myös luomuorganisaatioiden maailmanlaajuisen kattojärjestön Euroopan osasto (IFOAM EU group) osallistuu aktiivisesti kansainvälisen yhteistyön luomiseen luomualan luotettavuuden tukemiseksi ja markkinakehityksen
pullonkaulojen ratkomiseksi.
Suomen luomualan toimijoiden osallistumista kansainväliseen yhteistyöhön pohditaan Kurmakka - Organic Food
Oy:n järjestämässä seminaarissa Luomujatkojalostuksen
kansainväliset ulottuvuudet – International Co-operation in
Organic Food Processing Espoossa 12. kesäkuuta. π
Marja Nuora
kehitysjohtaja
Kurmakka - Organic Food Oy
marja.nuora@kurmakka.fi
www.organic-finland.com
Kirjoittaja seuraa ja kommentoi luomutapahtumia yli 20 vuoden
kokemuksella ja ylläpitää luomusalonki.fi-sivustoa. artikkeli on
kirjoitettu maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa
Luomujatkojalostus vauhtiin -hankkeessa.
SULKEE SÄKIT!
FISCHBEIN –
ratkaisu kaikkien säkkien tehokkaaseen
suljentaan.
Ompelemalla,
liimaamalla
ja saumaamalla.
Tiiviisti ja tiukasti.
Ravatek takaa
huollon, varaosien
saannin ja tarvikkeiden toimitukset.
Kysy lisää!
Myynti, huolto, varaosat:
RAVATEK OY
RAVATEK OY • Itälahdenkatu 20 • FI-00210 Helsinki
Puh. 09-6818 430 • Fax 09-675 877
ravatek@ravatek.fi
AEL on Suomen johtava tekniikan koulutuspalveluiden tarjoaja.
Meiltä saat tehokkaat ratkaisut yrityksen toiminnan
kehittämiseen. Tarjontaamme kuuluvat myös
avoimet ja yrityskohtaiset
ÄÄ
kurssit, seminaarit
:ssä PIT
US AEL N TASALLA!
T
U
L
ja tutkinnot.
U
KO
I AJA
ISES
OSAAM
VARMISTA PAIKKASI ENSI SYKSYN
KOULUTUKSIIN – ILMOITTAUDU JO NYT
Ainutlaatuinen tietopaketti prosessihygieniasta:
Prosessihygienian päivät, 20.–21.11.2012,
Sokos Hotel Vantaa
Monipuolista tietoa puhdastilojen suunnittelun,
ylläpidon ja valvonnan tueksi:
Puhdastilatuotanto, 25.9.2012, AEL Helsinki
Käytännönläheistä oppia näytteenoton suunnittelusta ja
toteutuksesta:
Mikrobiologinen näytteenotto elintarviketuotannossa
26.9.2012, AEL Helsinki
Lisätietoja: AEL Asiakaspalvelu, puh. 09 5307 444,
asiakaspalvelu@ael.fi, www.ael.fi
n t a l o u S & m a r K K i n a
Nykypäivän kivisahdin valmistus
Astelen Hollolan Hirven pihamaalta
jykevään ravintolarakennukseen, jossa
tapaan isäntä Ilkka Sipilän. Hän on
maailman ainut kaupallisen kivisahdin
valmistaja.
Hollolan Hirvi -tilausravintola ja sen maatilapanimo ovat tunnettuja olutpiireissä. Ravintolan kivisahti on ainutlaatuisuus maailmassa. Sahti on saanut aidon alkuperäisen tuotteen statuksen EU:n komissiolta.
Lämpötiloissa tarkkana
Kivisahdin valmistaminen alkaa sisäänmäskäyksellä. Aamulla ennen yhdeksää Sipilä on lisännyt 60 kiloa sahtimallasta, viisi kiloa ruismallasta ja 60 litraa vettä vaippakattilaan eli mäskäysastiaan.
– Tässä vaiheessa lämpötilatavoite on 37–
39 °C. Tunnin päästä lisätään taas 60 litraa
vettä, ja lämpötila kohotetaan 47 asteeseen.
Keitto saa muhia tunnin, jonka jälkeen siihen lisätään jälleen 60 litraa kiehuvan kuumaa, siivilöityä katajavettä. Mäskäyksen loppuvaiheessa lisätään myös kokonaisia katajanoksia ja -marjoja.
– Katajasta saadaan makua. Siinä on lisäksi desinfioivia ainesosia.
Mäskin lämpötila nostetaan noin 62–65 asteiseksi, ja tässä kohtaa pidetään kahden
tunnin tauko. Entsyymit hajottavat tärkkelystä mallassokeriksi. Oleellista on, että kaikki
tärkkelys hajoaa.
Raaka-aineet ovat tietysti tärkeitä. Hollolan
Hirvessä käytetään kivisahdin panossa Viking
Maltin aitoa sahtimallasta ja Laihian Maltaan
ruismaltaita. Humala kasvaa omassa puutarhassa.
Kahdentoista jälkeen lämpötila nostetaan
72 asteeseen ja pidetään vartin tauko. Noin
yhdeltä lämpö kasvatetaan 90 asteeseen, ja
mukaan lisätään kivet. Ne kuumennetaan ensin tulisijassa punahehkuisiksi.
– Ihan kaikki kivet eivät tätä kestä. Me käytämme kotimaisia esikuumennettuja oliividiapaasi-kiuaskiviä.
Ilkka Sipilä kantaa hehkuvat kivet keittoon
yksitellen tilan entisen sepänpajan pihdeillä.
Seos muljahtaa ja porskauttaa mäskiä korkealle kattilan yläpuolelle. Huoneessa leijuu
makea maltaan tuoksu.
Mäskiin lisätään varsinkin kesäaikaan tilan
36
Vettä ja maltaita sekoitetaan kivisahdin panon alkuvaiheessa. Isäntä Ilkka Sipilä näyttää
mallia.
omassa humalatarhassa kasvaneen humalan
kuivattuja emikukintoja eli käpyjä. Ne estävät
sahdin hapantumista ja parantavat säilyvyyttä.
Tässä kohtaa pidetään vielä puolen tunnin
tauko, jonka jälkeen aloitetaan siivilöinti. Sen
aluksi vierrettä kierrätetään muutama sankollinen takaisin mäskäysastiaan ja lisätään vähitellen mukaan kuumaa siivilöintivettä.
Perinteitä ja innovaatioita
– Kun isä keitti sahtia, mäskäys oli kuusiportaista. Nyt olemme virtaviivaistaneet valmistusta niin, että turhia portaita on vähennetty,
Ilkka Sipilä kertoo.
Yksi esimerkki virtaviivaistamisesta on
”toisen sukupolven putkisiivilä”. Kun suurin
osa sahdinvalmistajista käyttää kuurnaamiseen paljon aikaa, Hollolan Hirvessä käännetään vain hanasta, ja kattilan pohjaan mittatilaustyönä asennettu putkisiivilä hoitaa
homman eikä kuurnaa tarvita.
Näin mäskistä erotetaan vierre, ja se siirretään jäähtymään toiseen astiaan. Aikaa työvaiheeseen kuluu alle tunti.
Vierre jäähdytetään vähitellen 22 asteeseen, jolloin mukaan lisätään hiiva. Käyminen
vie noin puolitoista vuorokautta. Sahti jäähdytetään asteittain kylmempään lämpötilaan.
Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
– Jälkikäyminen antaa sahdille sielun. Siinä
parhaimmat sahdintekijät erottuvat.
Hyvää valmista sahtia syntyy noin kolmessa viikossa. Kun sahti suojataan valolta paineen alle ja pidetään hyvin kylmässä, se säilyy jopa yli vuoden. Mutta yleensä sahti tehdään juotavaksi eikä säilytettäväksi.
Ilkka Sipilän mäskäysastia on 300 litran vetoinen. Sillä pannaan kerralla noin 150 litraa
kivisahtia.
Hollolan Hirvessä valmistuu vuodessa noin
1500 litraa kivisahtia ja yhteensä erilaisia
oluita alle 10 000 litraa. Kesä ja joulu ovat par-
Kuumat kivet lisäävät sahtiin makeutta ja
tummaa väriä.
n P a K K a u S t e o l l i S u u S
Suomen pakkausala
tilastojen valossa
Mäski on loppuvaiheessa paksua, seasta
pilkistää katajanoksia.
hainta sesonkia. Sipilä käy myös monessa
oluttapahtumassa, ja yleensä kivisahti loppuu kesken heti alkuunsa.
Pitkällä tähtäimellä
Yritys ei pullota eikä tölkitä tuotteitaan, vaikka pienten määrien pullotus olisikin mahdollista yhteistyössä toisten panimoiden kanssa.
Nyt sahti ja olut pakataan 30 litran oluttynnyreihin hiilidioksidipaineen alle.
– Tavallaan oluenpano ei ole meille bisnestä itsessään, vaan lisäarvo ravintolatoiminnalle. Tarjoilemme kolme neljäsosaa tekemistämme tuotteista itse omassa ravintolassa.
Satunnaisesti oluitamme on tarjolla laadukkaissa olutravintoloissa.
Ilkka Sipilä kutsuukin itseään ”elämäntyyliyrittäjäksi”. Hänen kvartaalinsa kestää 25
vuotta.
– Meillä kehitettiin täällä eräässä seminaarissa joitakin vuosia sitten sanonta ”hitaasti
hyvää Hämeestä”. Se on nyt levinnyt laajempaankin käyttöön.
Ruokaan ja juomaan liittyy aina tarina. Niin
myös kivisahtiin: se on maailman vanhin, vielä valmistettava oluttyyli. Sahtityyleistä kivisahti on se vanhin. Kuumien kivien käyttö
juontuu kahdentuhannen vuoden taakse.
Ilkka Sipilä ei ole mikään pystymetsäläinen
olutasioissa. Hänen sukunsa on tehnyt sahtia
ainakin 1700-luvun alusta lähtien Hollolassa.
Sipilä kouluttautui itse Mustialan pienpanimoyrittäjäkoulutuksessa oluen ja sahdin panoon. π
Teksti: ja kuvat Eeva Vänskä
Tilastokeskus on jälleen julkistanut viimeisimmät Suomen pakkausteollisuuden tuotantotilastot, jotka pohjautuvat teollisuustilaston virallisiin lukuihin. Luvut kuvaavat vuoden 2010 tuotantolukuja. Niistä käy ilmi, että
maamme pakkausteollisuus on kääntynyt jälleen nousu-uralle vuoden 2009 selvän taantuman jälkeen.
Vuoden 2008 tasoa ei kuitenkaan vielä
vuonna 2010 saavutettu. Kun pakkaustuotannon arvo Suomessa vuonna 2008 oli lähes 1,8
miljardia euroa, se putosi vuonna 2009 vajaaseen 1,4 miljardiin euroon. Vuonna 2010 tuotannon arvo oli 1,45 miljardia euroa.
Viennillä merkittävä osuus
Suomen pakkausteollisuudelle on tunnusomaista viennin huomattava osuus. Pakkausten suoran viennin arvo vuonna 2009 oli 0,9
miljardia euroa ja vuonna 2010 yli 1,1 miljardia
euroa. Viennin osuus pakkausteollisuuden
tuotannosta oli vuonna 2010 peräti 77,7 prosenttia. Pakkausten suoran tuonnin arvo oli
vastaavina ajankohtina runsas puolet viennin
arvosta. Pakkausteollisuuden suoralla viennillä on siis varsin positiivinen vaikutus
maamme kauppataseeseen.
Metsäteollisuuden merkitys näkyy Suomessa myös pakkausteollisuuden tuotannon
Kuva: auli FagerStröm
jakaumassa materiaaleittain. Vuonna 2010
kuitupohjaisten materiaalien osuus koko
pakkausteollisuuden tuotannon arvosta oli
72 prosenttia. Vastaava luku muovien osalta
oli 15 prosenttia, metallien osalta 7 prosenttia
ja puun osalta 6 prosenttia. Pakkauslasin tuotanto oli tuolloin Suomessa loppunut kokonaan.
Koko teollisuutta tarkasteltaessa pakkausten osuus on kulurakenteessa varsin vähäinen. Kaikista teollisuuden kuluista yhteensä
pakkausten osuus on vain noin prosentin
luokkaa. Pakkausten osuus on merkittävin
elintarviketeollisuudessa, jossa se oli 6,8 prosenttia vuonna 2010. Elintarviketeollisuus onkin suurin pakkausten käyttäjä. Sen osuus
teollisuuden pakkaushankintojen koko arvosta oli 53,2 prosenttia.
Viisainta varovainen optimismi
Teollisuustilaston luvut kertovat tilanteen
vuonna 2010. Pakkausteollisuuden tuotantoluvut seuraavat varsin tarkasti teollisuuden
tuotannon yleistä kehitystä. Koska viime
vuonna elettiin teollisuudessa nousukautta,
on syytä olettaa, että vuoden 2011 pakkausteollisuutta koskevat tuotantoluvut ovat jatkaneet nousua edellisestä vuodesta.
Nousu-uralla pysyminen riippuu pitkälti talouden yleisestä kehityksestä. Kovin nopeaan
kasvuun lyhyellä aikajaksolla ei ole syytä uskoa. ETLA on ennustanut suhdannekatsauksessaan 21.3.2012, että Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna vain 0,9 prosenttia ja ensi vuonna 2,6 prosenttia. Kansainvälisen kysynnän supistuminen hidastaa
kasvua Suomessa. Käänne parempaan suuntaan ajoittuu katsauksen mukaan kuluvan
vuoden loppuun.
Tulevaan kehitykseen vaikuttavat kuitenkin
monet epävarmuustekijät kuten Euroopan
velkakriisi, joten realistisin tapa suhtautua tulevaan kehitykseen lienee varsin varovainen
optimismi. π
Risto Laiho
johtaja
Suomen Pakkausyhdistys
risto.laiho(at)pakkaus.com
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2012
37
n P a K K a u S t e o l l i S u u S | P u h e e n v u o r o
Ruokamarkkinoiden trendit ja
pakkausteollisuuden haasteet
Maailma muuttuu ja sen mukana myös vaateet pakkauksille ja niitä tuottavalle teollisuudelle. Kolme ehkä suurinta tekijää ovat kansainvälistyminen ja demografinen muutos, ravinnon laatu ja terveellisyys sekä ympäristö
ja kestävä kehitys.
Viime vuosikymmenien kansainvälistyminen on johtanut siihen, että ruokateollisuus
on kasvanut ja keskittynyt. Tuotteita tehdään
siellä, missä suuret määrät ja hinnat ovat kilpailukykyisimmät. Alhaiset kuljetuskustannukset ja parantuneet pakkaukset ovat mahdollistaneet tuotteiden kuljettamisen pitkienkin matkojen takaa. Maailman kaupan vapautuminen ja vähittäiskaupan vahvistuminen on
johtanut siihen, että kuluttaja on aina vaan
saanut uusia ja halvempia tuotteita.
Enää ei tarjota vain yhtä laatua esimerkiksi
maito- tai lihajalosteista, vaan jokaiselle löytyy jotakin. Kaikille kuluttajaryhmille lapsista
senioreihin on tuotteita valittavana. Löytyy
rasvatonta, kevyttä, laktoositonta, karppaajalle tai diabeetikolle sopivaa ja makuja vaikka kuinka monta.
nut myös esimerkiksi virusten ja eläinsairauksien leviämiseen, mutta valistunut kuluttaja
haluaa syödä maukasta ja turvallista ruokaa.
Ruuan tulee olla terveellistä, tuoretta ja nopeaa sekä helppoa valmistaa ja nauttia.
Myös tähän on teollisuus keksinyt vastaukset. Ruokaa testataan, kehitetään ja pakataan
entistä paremmin ja turvallisemmin. Ruoka-
Koko ajan uutta
Pakkausteollisuuden tulee vastata näihin
haasteisiin aina vaan uusilla pakkauskoilla,
-väreillä, -muodoilla ja -materiaaleilla. Tärkeintä on, että erottuu massasta ja tuote saavuttaa sen kuluttajaryhmän, johon markkinointi kohdistuu.
Yhtenä esimerkkinä mainittakoon kasvava
seniorien määrä. Pakkauksen värien tulee
olla myös heikkenevälle näölle sopivia, pakkauksen avaaminen ja uudelleen sulkeminen
helppoa ja sen hävittäminen vaivatonta.
Vaikka kokonaismarkkinat ovat kasvaneet,
kuluttajien pirstaloituminen yhä pienempiin
kohderyhmiin ja ruokateollisuuden jatkuva
pyrkimys erilaistumiseen ja kilpailijoista erottautumiseen tuovat suuria haasteita pakkausteollisuudelle. Tuotteiden syklit ovat lyhyitä ja sarjat osittain pieniä. Tämä taas vaatii
erittäin joustavia tuotantoprosesseja ja samalla pitäisi pystyä kilpailukykyiseen hintaan
niin kotimarkkinoilla kuin kansainvälisestikin.
Turvallisuutta ja terveellisyyttä
Ruuan laatu ja terveellisyys on nouseva trendi. Massamarkkinoiden syntyminen on johta-
38
Kuva: daniel biSKuP
Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
tehtaiden ja pakkauskoneiden ja -materiaalien tulee olla hygieenisesti moitteettomia ja
niiden laatua seurataan tarkasti.
Pakkauksella ei vieläkään voida parantaa
itse tuotteen alkuperäistä laatua, mutta esimerkiksi vakuumissa tai suojakaasuun pakattuna ja oikeassa säilytyslämpötilassa pidettynä ruuan maku ja tuoreus säilyvät pidem-
pään. Kun vielä ruokateollisuus jatkuvasti kehittää uusia terveysvaikutteisia tuotteita, kuluttajalla on valintaa ja oikeus syödä turvallisesti ja terveesti.
Resurssien ja vaatimusten
ristiaallokossa
Miten nämä kuluttajien vaateet saadaan sitten ympäristöä säästäen ja turvallisesti tyydytettyä? Tämä onkin se vaikein tehtävä.
Maailman väestö jatkaa erityisesti köyhemmissä maissa kasvua, ja uudet kuluttajamassat haluavat syödä samaa turvallista ja maistuvaa ruokaa kuin mekin. Uusilla kasvavilla
markkinoilla ei kuitenkaan ole resursseja ja
luonnonvaroja täyttää paikallisesti näitä vaateita. Jo veden puute on monissa maissa suuri ongelma, ja elintarvikkeiden tuotantoon
tarvittavat maatalous ja esimerkiksi ylikalastus rasittavat resursseja.
Samalla kun tuotantomääriä tulee kasvattaa, pitäisi resursseja säästää. Teknologian
kehittyminen auttaa, mutta totuus on, että
tietynlainen polarisoituminen lisääntyy. Ruuan hinta tulee nousemaan ja varakkailla on
myös enemmän valinnanvaraa.
Ruokateollisuuden tulee täten pystyä toisaalta paikallisuuteen ja toisaalta myös massojen ravitsemiseen. Varakkaammat kuluttajat ovat valmiita maksamaan hyvästä, terveellisestä ja paikallisesti tuotetusta ruuasta, kun
taas köyhemmillä ei ole varaa valita. Samoin
myös pakkausteollisuuden tulee tuottaa uusia ympäristöystävällisempiä kuten uudistuvia tai ohuempia ja vähemmän energiaa kuluttavia pakkausratkaisuja.
Vastuu on kaikkien
Loppujen lopuksi vastuu on meidän kaikkien.
Yksittäinen kuluttaja ei voi tehdä paljon, mutta esimerkiksi vaatimalla ruuan ja pakkauksen mahdollisimman resursseja säästävää
valmistusta, voi jokainen omalla käyttäytymisellään edesauttaa kestävää kehitystä.
Pakkausteollisuuden haasteet ovat vaativat, mutta Suomen puhtaasta luonnosta ja
raaka-aineista sekä jatkuvaan koulutukseen
ja innovaatioihin panostamalla myös mahdollisuudet ovat valtavat – ja maailma on laaja! π
Kristian Blomqvist
Sales Director
Multivac
n P a K K a u S t e o l l i S u u S
Muovissa on tulevaisuus
Tämän hetken suurimpia haasteita pakkauksia valmistavassa teollisuudessa on hallita
muoviraaka-aineiden ennennäkemätön kustannusinflaatio – menneiden aikojen logiikka
ylös/alas syklit ovat muuttuneet ylös/ylös
trendiksi. Toisaalta mahdollisuuksia on valtavasti.
– Raaka-aineiden ja teknologian kehitys
sekä yrityksen oma oppimiskäyrä yhdessä
asiakkaiden kanssa luovat jatkuvasti entistä
jännittävämpiä ja myyvempiä pakkausratkaisuja. Siksi muovissa on edelleen tulevaisuus,
Wipak Oy:n toimialajohtaja Matti Rovamaa
toteaa.
Uusia polymeerejäkin saattaa jossain vaiheessa tulla käyttöön. Johtavana polymeerien
käyttäjänä Wipak toimii läheisessä yhteistyössä alan johtavien toimittajien kanssa. Siten niitä saadaan jo aikaisessa vaiheessa kokeiltavaksi ja säännöllisesti arvioitavaksi. Uudet kuituratkaisut myös kiinnostavat.
– Käytämme jo nyt vuodessa muutaman tuhat tonnia erikoispaperia pakkauksissamme.
Meillä on aivan huippuvalmiudet paperin hyödyntämiseen esimerkiksi yhdistämällä moderni kaasutiivis, ohut monikerroskalvo ja
painettu paperi, jossa saadaan haluttuun
muotoon leikattu ikkuna, tekninen palvelupäällikkö Tom Tanninen valaisee.
Tällainen pakkaus oli 2011 Saksan vuoden
pakkauskilpailun finalisti. Elintarvikepuolen
paperin käyttö on tosin vielä alussa. Yrityksessä odotetaankin mielenkiinnolla kuitujen
esiinmarssia, koska kuidun tukevuutta, sitkeyttä, mahdollisesti muovautuvuutta ja lisäksi
hyvää painopintaa voidaan edelleen hyödyntää.
Ympäristövaateet eivät pelota
Wipakilla koetaan, että ilmastonmuutoskeskustelu on vaikuttanut toimialalla hyvään
suuntaan.
– Pakkauksista keskustellaan nyt resurssien säästäjänä, mikä mielestäni on liian usein
aiemmin unohdettu. Hyvin valmistettu ja käytetty pakkaus on säästöä tulevaisuutta varten, Tanninen valaisee.
Uusi jätelakikaan ei pelota wipakilaisia.
– Vastaavia kalliita lakeja on ollut Saksan ympäristöministeri Töpferistä lähtien jo 1990-luvulta. Olemme joutuneet jo sopeutumaan tähän. Suomalaiselle kuluttajalle ja pakkaajalle
uudet toiminnot ja lisäkustannukset ovat uutta. Materiaalimääriä pyritään minimoimaan,
me olemme siihen valmiita, Tanninen vakuuttaa.
Liikevaihdon kasvu uusista
tuotteista ja aluevaltauksista
Kehittyneissä teollisuusmaissa ”vatsa on
täynnä” ja kasvua ajaa lähinnä kuluttajien
käyttäytymisen muutos: uudet segmentit, kuten valmisruoka, ruokakomponentit, pienemmät annoskoot, viipaleet ja esimerkiksi lemmikkieläintenruoka ja näihin liittyvät pakkauksen kuluttajaystävällisyys ja toimivuudet
avaavat mielenkiintoisia kasvumahdollisuuksia.
Kehittyvillä talousalueilla tulojen kasvu lisää mm. tuoreiden proteiinipitoisten ruokien
kulutusta.
– Seuraamme molempia trendejä ja kehittämme näihin ratkaisuja, jotka auttavat asiakkaita entistä parempaan menestykseen kaupan hyllyllä. Olemme aina seuranneet asiakkaitamme kohdesegmenteissä ja tuoneet palvelu- ja jalostustoiminnot mahdollisimman
lähelle heitä tukemaan heidän toimintamalliaan. Näin yrityksen maantieteellinen toimintakenttä on aivan alusta asti ollut laaja, Rovamaa kertoo.
Tänään yritys on alan johtava toimija Euroopan alueella ja kehittää nyt toimintaansa
vastaamaan entistä paremmin asiakkaidensa
kasvusuunnitelmia nopeasti kasvavilla kehittyvillä talousalueilla. Wipak ja sen sisaryhtiö
Winpak panostavat edelleen entistäkin nopeammalla vauhdilla palvelutasojen kehittämiseen ja vahvuuksien hyödyntämiseen asiakkaiden eduksi.
– Seuraamme myös älypakkausten kehittymistä. Verkotumme ja toimimme yhteistyössä
erilaisten osaamistahojen kanssa. Teknologiapohjamme mahdollistaa toimivien konseptien integroinnin tuotetarjontaamme, kun
ratkaisu on kypsä sovellutukseksi. On hienoa
nähdä uusia aika-lämpötila-indikaattoreita,
antimikrobisia päällysteitä, alkuperän varmistavia merkintöjä jne., Tanninen kertoo.
Luomua ja muotoilua unohtamatta
Wipakin toimialajohtajan Matti Rovamaan mukaan verkottuminen elintarvikeketjun eri
toimijoiden kanssa on elintärkeää.
Kuva: matti immonen
40
Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Wipakilla ollaan valmiita palvelemaan myös
luomutuottajia. Luomun tuottaminen on vaativaa, ja toimijat ovat toistaiseksi yleensä pie-
Wihuri, Wipak Ja Winpak
niä. He tarvitsevat apua tuotteidensa pakkaamisessa ja materiaalivalinnoissa.
– Näkisin tärkeäksi, että tällaiset toimijat
ottavat reilusti yhteyttä ja keskustelevat yrityksen teknisen asiakaspalvelun kanssa tuotteistansa. Tuotekonseptimme on sen verran
laaja ja mukautuva, että varmasti voimme löytää paletistamme ne komponentit, joilla luomukin pääsee liikkeelle, Tanninen rohkaisee.
Wipakilla on hyvin ymmärretty myös muotoilun kasvava merkitys. Tuote ja pakkaus
ovat yksi kokonaisuus. Yrityksessä on jo vuosia valmistettu prototyyppejä ja erilaisia muotoiluharjoitelmia asiakkaille.
– Meillä on paljon yhteistyötä erilaisten
muotoilua kouluttavien tahojen kanssa niin
kotimaassa kuin ulkomailla. Näistä toimista
yritys on myös usein palkittu, Rovamaa kertoo.
Yritys panostaa edelleen Pack design -palvelun kehittämiseen tärkeänä tuote- ja palvelutarjonnan osiona ja on mielellään mukana
alusta asti tukemassa asiakkaan prosessia,
jossa tavoitteena on ”voittavan” pakkauksen
suunnittelu.
• Wihuri on pienestä perheyrityksestä
kasvanut teollisuutta ja kauppaa harjoittava kansainvälinen suomalainen
monialakonserni, jonka toimintakenttänä on pakkausteollisuus, päivittäistavaratukkukauppa, tekninen kauppa
sekä erityistoimialat.
• Yhtiö toimii 20 maassa, ja sen omistaa
Aarnio-Wihurin perhe.
• Wihuri-konsernin liikevaihto vuonna
2010 oli 1,5 miljardia euroa.
• Konserni työllistää 4 800 henkilöä.
• Wihurin Pakkausteollisuuteen kuuluu
kaksi toimijaa: Wipak Euroopassa ja
Aasiassa sekä Winpak Pohjois-Amerikassa.
• Wipak valmistaa pakkauskalvoja lähinnä koekstrusiotekniikalla muun muassa helposti pilaantuvien elintarvikkeiden vakuumi- ja suojakaasupakkaamiseen.
• Yritys on toiminut jo yli 40 vuotta.
• Winpak valmistaa pakkauksia pääasiassa helposti pilaantuvien ruokien ja
juomien sekä terveydenhoitotuotteiden pakkaamiseen. Se on myös johtava mukien, rasioiden sekä kansien kehittäjä ja tuottaja sekä tarjoaa asiakkailleen myös erityistuotteita, mm. erilaisia folioita lääke- ja makeisteollisuudelle sekä joustavia pusseja.
• Wihuri omistaa enemmistön Winpakin
osakkeista.
• Wipak- ja Winpak-teameissa on yhteensä 3600 ammattilaista.
• Tuotantolaitoksia on yhteensä 20.
• Pakkaustoimialan vuotuinen liikevaihto on nyt 1,0 miljardin euron tasolla.
lisätietoja: www.wipak.com
Verkottuminen tärkeää
Wipakilla nähdään, että heidän roolinsa elintarvikeketjussa on tuoda innovatiivisia, myyviä ja kerta toisensa jälkeen varmasti toimivia
ratkaisuja asiakkailleen. Yrityksessä toimitaan erittäin dynaamisessa ympäristössä.
Markkinoiden vaikutus kaikkeen lisääntyy räjähdysmäisesti.
– Parannamme jatkuvasti omia kyvykkyyksiämme ja tässä uskomme, että verkottuminen on myös erinomaisen tärkeää. Meidän on
myös pystyttävä entistä paremmin ymmärtämään loppukäyttäjän odotuksia sekä asiakkaidemme toimintasegmenttejä, jotta osaamme asettaa tuotetarjontamme oikein, Rovamaa painottaa.
– Myyvän pakkauksen suunnittelussa koko
toimitusketjun optimointi on tärkeää onnistumisen varmistamiseksi. Aktiivinen keskustelu
ei voi olla haitaksi ja aikaakin säästyy.
Vahva keskittyminen kohdesegmentteihin,
asiakasläheisyys ja nopea kasvu ovat olleet
yrityksen toiminnan tunnusmerkkejä. Tällä
toimintatavalla wipakilaiset uskovat olevan
erinomaiset näkymät myös jatkossa. π
Raija Ahvenainen-Rantala
Wipakin kehittämä puhuva pakkaus SelfTalk voitti viime syksynä Saksan vuoden 2011
pakkauskilpailun prototyyppisarjan. Pakkaukseen on lisätty painatuksella kuvan ja tekstin
päälle lähes näkymättömästi tunnistusmerkintöjä, jotka lukijalaite havaitsee ja vie tiedon
tietokantaan, josta haetaan vastaavat dokumentit kuultavaksi.
Lisätietoja: http://www.wipak.com/wipak_news/articles/en_GB/GewinnerVerpackungspreis/
Kuva: WiPaK
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2012
41
n P a K K a u S t e o l l i S u u S
Neitseellisellä pakkauskartongilla on kysyntää
Pyroll käyttää suomalaista, maailman
parasta neitseellistä pakkauskartonkia
elintarvikepakkauksissaan.
Hyvä pakkaus on paljon muutakin kuin itse
fyysinen tuote. Se on läheistä, arvoa tuottavaa kommunikaatiota pakkaajan, yrityksen ja
myös johtavien materiaali- ja pakkausteknologiatoimittajien kesken. Se on IT-integraatiota toimijoiden välillä. Se on myös luovuutta,
ennakkoluulottomuutta ja yhteen hiileen puhaltamista yli toimialarajojen.
Näin tietää Pyrollin toimitusjohtaja Hannu
Vakkari. Voisiko asiaa paremmin sanoa?
Tällä asenteella on hyvä kohdata haasteita,
joita kyllä riittää. Isona haasteena on Euroopan talouden yskiminen, joka johtaa pakkaavan teollisuuden siirtymiseen osittain ulos
Suomesta, Skandinaviasta ja Euroopasta.
– Pyroll Pakkaukset keskittyy elintarvikepakkauksiin, ja tässä trendi on onneksi valoisampi. Uskomme ennusteisiin, jotka lupaavat
pientä, jatkuvaa kasvua elintarvikepakkaamisessa, Vakkari kertoo.
Vakkarin mukaan asiakkaiden kansainvälistyminen on muuttanut neuvotteluasetelmaa. Hankinnat kilpailutetaan yhä useammin
kansainvälisesti. Lopputuloksena Pyrollia
saatetaan verrata eurooppalaisiin toimijoihin,
joiden vahvuutena ovat suuret volyymit suurille markkina-alueille. Tähän yrityksen vastaus on paikallisuus, ketteryys, laaja tuotevalikoima ja pieniinkin erityistarpeisiin sopeutetut tuotteet, sekä myynnin jälkeinen tuki, jonka antaminen merten takaa on aina haasteellista.
– Esimerkiksi paikallisten kotelomarkkinoiden erityispiirteenä on, että Suomessa käytetään elintarvikepakkauksissa lähes pelkästään neitseellisestä kuidusta valmistettua
kartonkia, kun taas Euroopassa kierrätetyn
kartongin osuus on merkittävä. Viimeaikainen migraatiokeskustelu on kuitenkin asettanut kierrätyskartongin käytön elintarvikkeiden pakkaamisessa kyseenalaiseksi, Vakkari
valaisee.
– Yrityksellemme sopii hyvin, että suomalaisena kotelovalmistajana käytämme suomalaista, maailman parasta pakkauskarton-
42
Pyrollin toimitusjohtaja Hannu Vakkari uskoo suomalaisten pakkausten menestymiseen.
Kuva: jorma rajamäKi
kia elintarvikepakkauksissamme.
Kierrätyskuidusta onkin tulossa niukkuusartikkeli, ja saatavissa oleva kierrätyskuitu on erinomainen raaka-aine esimerkiksi
kuljetuspakkauskartongeissa ja non-food
-pakkauksissa.
Uudet materiaalit kiinnostavat
Uutisten mukaan VTT:n tutkijat ovat kehittä-
Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
neet ensimmäiset prototyypit puukuitupohjaisista lähes läpinäkyvistä kalvoista.
– On liian aikaista sanoa, milloin puukuitupohjaiset kalvot ovat arkipäivää Pyrollin tuotteissa, mutta kaikkiin uusiin materiaali-innovaatioihin suhtaudumme ennakkoluulottomasti, Vakkari toteaa.
Hän sanoo, ettei Pyroll liputa yhdenkään
yksittäisen pakkausmateriaalin puolesta.
Pyroll
Elosen kakkurasiat ovat Pyrollin tuotantoa.
Kuva: Paula oSeniuS
– Jokaiselle materiaalille on paikkansa oikein käytettynä ja hyödynnettynä. Suomessa
tehdään, vastakkaisista väitteistä huolimatta,
erittäin hyvää tutkimusta puukuidun uusista
sovelluksista.
Pyrollin toiminnan kulmakivi on asiakkuuksien hyvä hoito. Tähän kuuluu myös aktiivinen kuunteleminen ja uusien asiakastarpeiden tunnistaminen. Resurssit eivät mahdollista laajamittaista perustutkimusta, mutta
yrityksessä sovelletaan innokkaasti ja testataan uusia materiaaleja.
Myös biopolymeerit tekevät tuloaan markkinoille. Veturina on uusiutuvien raaka-aineiden käyttö. Vakkari painottaa, että biopolymeerien osalta on huomioitava niiden hyötykäyttö, eli mahdollisuus hyödyntää biomateriaalien ominaisuuksia kompostoituvissa
tuotteissa. Biopolymeerien ominaisuudet kehittyvät ja niiden soveltuvuudesta materiaalihyötykäyttöön saadaan koko ajan uutta tie-
• Suomalainen perheyritys.
• Toiminnan kulmakivenä on asiakkuuksien hyvä hoito.
• Yrityksen valmistamat pakkaukset ovat laajassa käytössä mm. leipomoissa, makeisteollisuudessa, valmisruokateollisuudessa, myllyissä sekä kaupan sisällä tapahtuvassa pakkaamisessa (kääreet, pussit jne.).
• Pyroll valmistaa pakkauksia kartongista, paperista ja muovista.
• Arviolta vähintään joka toinen suomalaisesta keittiöstä löytyvä ei-nestepakkauksiin
luettava pakkaus on Pyrollin valmistama.
• digitaalinen kotelotehdas mahdollistaa yksilölliset pakkausratkaisut mm. kampanjoihin, promootioihin ja asiakastiedon keräämiseen.
• Yrityksellä on osaamista pakkausautomaatiopuolella; pakkaajalle pyritään hakemaan kulloinkin paras tekninen ratkaisu tuotteen pakkausprosessiin.
• Konsernin liikevaihto on noin 85 miljoonaa euroa. Pakkausten osuus on noin 60 miljoonaa euroa. Valtaosa tulee elintarvikepakkauksista.
• Liikevaihto on kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa.
• Keskimääräinen, vuosittainen kasvutavoite 10 % vuosien 2010–2015 välillä. Yritys on
edellä asetettua "aikataulua".
• Liikevaihdon kasvu tulee ensisijaisesti uusista tuotteista nykyisille asiakkaille.
• Viennin osuus säilyy suunnilleen nykyisenä, noin 15 %:ssa.
• Pyrollin koko henkilöstömäärä on lähes 500 henkilöä. Tästä Pyroll Pakkauksissa työskentelee noin 300 henkilöä.
lisätietoja: www.pyroll.com
toa ja kokemusta.
– Monikerrosratkaisut elintarvikkeissa ovat
osoittautuneet ekotehokkaiksi, ja niiden tehostettu käyttö jatkuu. Näiden pakkausten
hyötykäyttöreitti on energia.
Toimiva logistiikka
tärkeä kilpailukeino
Toimivasta logistiikasta tulee yhä tärkeämpi
osa hyvää asiakaspalvelua ja arvoketjua. Py-
Älyä pakkauksiin
Älypakkauspakkausratkaisuja on Suomessa kehitetty jo lähes neljännesvuosisata. Ensimmäiset kokeilut tehtiin VTT:llä.
Pakkaustutkimus PTR:n järjestämässä
pakkaustutkimuspäivässä maaliskuussa
pohdittiin myös älypakkausten kuulumisia. EU-tasolla on menossa uusia hankkeita. Nähtäväksi jää, onko esimerkiksi älykäs pakkausindikaattori menetetty lupaus
vai tulevaisuuden tähti.
Pyrollissa uskotaan älypakkausten tulemiseen. Pyrollin digitaalinen kotelotehdas
Kouvolassa (SOLVER palvelut Oy) on paneutunut uusien älykkäiden pakkauskonseptien kehittämiseen. Lähtökohtana on,
että pakkaus tuottaa lisäarvoa asiakkaalle
prosessin eri vaiheissa. Yritys on kehittänyt PackageMedia -palvelualustan, jonka
avulla yksilöityyn pakkaukseen voidaan
liittää yksilöityjä palveluita. Pakkaus on
läsnä valintahetkellä, ja sen tehtävä on silloin myydä ja palvella älykkäästi käyttäjäänsä.
– Tuomme pakkausprosessiin älyä ja
luomme siitä älykkään median. Ostaminen
ja osallistuttaminen liittyvät palvelussa
kiinteästi yhteen, siksi kehitettyyn alustaan kuuluvat esimerkiksi yhteisölliset palvelut ja pelisovellutukset sekä tietysti yksilöity tiedon keruu ja raportointi, Pyrollin
viestintäpäällikkö Irene Isotalo kertoo.
Pyroll Kouvola sai pohjoismaisen pakkausyhdistyksen Scanstar -palkinnon
F-Securelle kehittämästään tietoturvaohjelman älypakkauksesta. Jokainen pakkaus on yksilöllinen ja sisältää yksilöidyn lisenssikortin saajalleen. Tietoturvatuotteiden digitaalisesti painettu pakkaus yksilöidään myös logistiikan ja myyntikanavan
tarpeisiin.
roll Pakkaukset tehostaa toimintaansa keskittämällä niin sanotut varastotuotteet Tuusulassa sijaitsevaan logistiikkakeskukseen. Samanaikaisesti eri pakkaustehtaiden myynti ja
laskutus keskitetään Pyroll Oy -nimeä kantavaan myyntiyhtiöön. Molemmat muutokset
virtaviivaistavat yrityksen toimintaa.
– Olemme yhä lähempänä tavoitettamme
täyden palvelun pakkaustalosta, Vakkari
summaa.
Vakkari kertoo, että pirstoutuvat loppuasiakastarpeet edellyttävät pakkausvalmistajalta nykyistä huomattavasti nopeampaa reagointia, lyhyempiä tuotantosarjoja, nopeampia ja tarkempia toimituksia, laajempaa valikoimaa ja innovatiivisuutta.
– Uskomme, että yrityksemme on hyvin
mukana tässä kehityksessä ja että se on mahdollisuutemme.
Kestävä kehitys luonnollinen
osa toimintaa
Pyrollissa vastuullisuus käsitetään aika laajasti, ja se on yksi yrityksen arvoista. Valmistuksessa käytetään sertifioituja materiaaleja
aina, kun se on mahdollista.
– Ilmastonmuutos on vahvimpia globaaleja
megatrendejä, ja jokaisen vastuullisen yrityksen on otettava tämä huomioon toiminnassaan. Ympäristöasiat ovat vain osa, joskin tärkeä sellainen, vastuullista toimintaa. Noudatamme kaikessa toiminnassamme YK:n alaista Global Compact -ohjelmaa, joka on koko
vastuullisuusstrategiamme perusta, Vakkari
sanoo.
>>
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2012
43
n P a K K a u S t e o l l i S u u S
PEFC-merkki kertoo
puun alkuperästä
>>
Erilaisia biopohjaisia materiaaleja, kuten
puuta hyödynnettäessä on olennaista, että
raaka-aineen alkuperä on tiedossa. PEFCmerkistä tunnistaa tuotteen, jonka valmistuksessa on käytetty kestävästi hoidettujen metsien puuta.
Metsästä saatavia uusiutuvia raaka-aineita
käytetään varsinkin rakentamiseen, puutuotteisiin sekä paperin ja kartongin valmistukseen ja energiantuotantoon. Uusiutuva puumateriaali onkin luonnon kannalta usein paras valinta.
Puun kierrättäminen ja hyödyntäminen
energianlähteenä fossiilisten polttoaineiden
sijaan on keino säästää luonnonvaroja ja hidastaa ilmastonmuutosta. Biomassoista valmistetut kemikaalit ja muovit ovat tulossa
pakkausalalla paperin ja kartongin rinnalle
yhä laajemmin. Puun ja puusta valmistettujen
materiaalien käyttö onkin laajenemassa bioja kemiantekniikan kehittymisen myötä.
Uusi jätelaki ei muuta nykyistä pyrkimystä
kevyempiin, tehokkaimpiin ja ympäristöystävällisempiin pakkauksiin. Pakkausten optimointi on aina ollut luonnollinen osa pakkaussuunnittelua niin kustannus- kuin ympäristösyistäkin.
Vakkari muistuttaa, että pakkaussuunnittelu lähtee tuotteen, asiakkaan, jakelutien,
markkinoinnin ja lukuisten muiden tekijöiden
asettamista vaatimuksista. Ne sanelevat pakkausratkaisun. Pakkausjätteen hyödyntäminen on yksi, mutta ei suinkaan ratkaiseva tekijä pakkaussuunnittelun päätöksenteossa.
Pakkauksen hiilijalanjälki on häviävän pieni
siihen verrattuna, mitä esimerkiksi pilaantuneista elintarvikkeista aiheutuu.
– Uuden jätelain tärkeimpiä tavoitteita on
luopuminen jätteiden loppusijoittamisesta
kaatopaikoille. Valmistamamme pakkaukset
vastaavat hyvin tähän haasteeseen. Käytössä
olevat materiaalit soveltuvat kierrätykseen tai
niiden elinkaaren päätepisteenä voi olla energiakäyttö, Vakkari toteaa.
– Pystymme myös tarjoamaan luomukonseptia tukevia biohajoavia vaihtoehtoja. Meiltä saa esimerkiksi paperipusseja biohajoavalla ikkunalla, viestintäpäällikkö Irene Isotalo
vahvistaa.
Alkuperätieto on laatutekijä
Kansainvälisessä kaupassa raaka-aineet liikkuvat maiden ja mantereiden välillä yhä laajemmin. Puuta sisältävien tuotteiden ostajan
Yhteistyötä muotoilussa
Pyrollissa on sekä omaa että kumppaneiden
kanssa tuotettua osaamista muotoilussa. Yrityksessä uskotaan, että tulevaisuudessa
muotoilun merkitys pakkauksissa korostuu
entisestään ja että kaikkien osa-alueiden paras osaaminen ei mitenkään voi olla aina yri-
1
02-1- 0
PEFC/
on yhä vaikeampi tietää, minkälaisista oloista
puuraaka-aine on peräisin. Metsäperäistä
biomassaa ja siitä valmistettuja materiaaleja
ja tuotteita koskien puun hyvä alkuperä voidaan osoittaa PEFC-sertifioinnilla. Se varmistaa, että tuotteeseen on käytetty hyvin hoidettujen metsien puuta, eikä tuote sisällä laittomista tai muista kiistanalaisista lähteistä
peräisin olevaa puuta.
PEFC-sertifioiduissa metsissä puuntuotanto, sosiaaliset tekijät ja luontoarvot ovat tasapainossa keskenään. Riippumattomat tarkastajat valvovat, että metsiä hoidetaan vaati-
tyksessä. Verkottuminen esimerkiksi arvostettujen muotoilijoiden ja oppilaitosten kanssa on tie, jolla saavutetaan parhaat pidemmän aikajakson tulokset.
Päivittäistä, hektistä toimintaa on erilaisten pakkausrakenneratkaisujen kehittäminen. Tämän toiminnon yritys hoitaa itse.
– Niin muotoilussa kuin varsinaisessa rakennesuunnittelussakin on ensiarvoisen tärkeää huomioida pakkausten toimivuus myös
tehokkaissa, teollisissa pakkausprosesseissa. Elintarvikepakkausten valmistamisesta ja
asiakaskontakteista huolehtii yli kolmesataa
ammattilaista eri puolella Suomea. Haluamme kohdata tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet yhdessä elintarviketeollisuuden
ja kaupan kanssa, Vakkari summaa. π
Raija Ahvenainen-Rantala
Pyroll Kotkan säkkituotanto uusiin tiloihin
Pyroll Kotka valmistaa paperisäkkejä
raskaaseen pakkaamiseen.
Kuva. Pyroll oy
44
Pyroll on ainoa kotimainen paperisäkkien
valmistaja. Se valmistaa lähinnä kemikaali-, rakennusaine-, elintarvike-, rehu-, ja
louhintateollisuudelle avo- ja venttiilisäkkejä. Pyroll Kotkan, Pyrollsack Oy, paperisäkkituotanto siirtyy uusiin nimenomaan
säkkituotantoa varten suunniteltuihin tiloihin elokuussa. Pyrollin perustaja teollisuusneuvos Reino Uusitalo rakennuttaa
Kotkan Keltakallioon uuden säkkitehtaan,
jonne Pyroll Kotka muuttaa vuokralle elokuun aikana. Muutosta johtuen tuotanto
Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
on pysähdyksissä elokuun ajan. Uusi tehdas aloittaa toimintansa syyskuun alussa.
Noin 7000 m2:n tilat tulevat täyttämään
yhä tiukkenevat hygieniavaatimukset
asiakkaiden taholta ja hyvin suunniteltu
layout tehostaa toimintaa. Myös energiatehokkuutta parannetaan nykyiseen verrattuna. Uusi tehdas varmistaa osaltaan, että
suomalaisilla paperisäkkien käyttäjillä on
myös tulevaisuudessa kilpailukykyinen,
paikallinen säkkitoimittaja.
Mikä PEFC?
PEFC on riippumaton, voittoa tavoittelematon kansainvälinen järjestö, joka
edistää metsien kestävää hoitoa metsäsertifioinnilla ja niistä peräisin olevan
puutavaran seurannan sertifioinnilla.
PEFC-sertifoituja metsiä on varsinkin
Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, ja jossain määrin myös Australiassa,
Etelä-Amerikassa ja Aasiassa.
Pirkka Ivana Helsinki -tuotteissa PEFCmerkki osoittaa, että kartonkilautasen
valmistukseen on käytetty kestävästi
hoidettujen metsien puuta.
musten mukaisesti. PEFC-sertifioituja metsiä
on erityisesti Länsi-Euroopassa ja PohjoisAmerikassa, mutta myös Etelä-Amerikassa,
Australiassa ja Aasiassa.
lisätietoja: www.pefc.fi
osa heistä suosii sertifioituja tuotteita ja edellyttää tavarantoimittajaltaan sertifiointia.
Yritysvastuun periaatteisiin kuuluu, että
tuotteiden raaka-aine hankitaan kestävästi
hoidetuista kohteista. Samaan aikaan yhä
useampi kuluttaja tiedostaa sertifioitujen
tuotteiden merkityksen. Alkuperän seurantajärjestelmiä onkin yhä useammin myös kuluttajatuotteita valmistavissa yrityksissä, painotaloissa ja jakeluketjujen piirissä.
PEFC-sertifioitujen metsien määrä on suuri
mm. Suomessa ja muualla Länsi-Euroopassa.
Yritykset kertovat sertifioinnilla
vastuullisuudestaan
Valtaosalla metsäteollisuuden suurista ja
keskisuurista tuotantolaitoksista Suomessa
on puun alkuperän seurannan sertifikaatti. Se
osoittaa, että yrityksellä on menettelyt tuotteeseen käytetyn puuraaka-aineen alkuperän
tunnistamiselle. Varsinkin Länsi-Euroopan
markkinoilla yritysasiakkaat edellyttävät
osoitusta puun hyvästä alkuperästä. Suuri
Kehittyvä_Elintarvike_0312.pdf
1
8.5.2012
14.08
Näiltä alueilta metsäperäistä biomassaa
hankkivien yritysten on vaivatonta valita raaka-aineeksi PEFC-puu. Silloin kun puu on kasvanut lähellä tuotteen valmistuksen ja käytön
paikkaa, kuljetuksista aiheutuneet hiilidioksidipäästöt jäävät pieniksi.
Ympäristömerkit ohjaavat ostopäätöksiä ja
sitä kautta ihmisen toimintaa ympäristöä
säästävään suuntaan. PEFC on kansainvälinen ympäristömerkki, jonka vaatimusten mukainen puun alkuperän seuranta on käytössä
jo yli 10 000 yrityksessä ja tuotantolaitoksessa yhteensä runsaassa 60 maassa.
Kun yrityksellä on käytössä puun alkuperän seurannan sertifikaatti, se pystyy osoittamaan asiakkailleen puuraaka-aineen hyvän
alkuperän. Kun yrityksillä on jalostus- ja logistiikkaketjun kaikissa eri vaiheissa käytössä
alkuperän seuranta, tuote voidaan toimittaa
loppukäyttäjälle ja kuluttajalle PEFC-merkillä
varustettuna. Käyttöoikeusnumero PEFCmerkin yhteydessä yksilöi yrityksen, joka on
valmistanut tuotteen. π
Auvo Kaivola
pääsihteeri
PEFC Suomi – Suomen Metsäsertifiointi ry
auvo.kaivola(at)pefc.fi
n P a K K a u S t e o l l i S u u S
Uusia pakkausmateriaaliyhdistelmiä tulossa
PACCOR -ryhmässä on
jatkuvasti käynnissä muutama
innovaatioprojekti, muun muassa
uusien pakkausmateriaaliyhdistelmien
kehittämiseksi.
Kustannussyistä, uudesta jätelaista ja kestävän kehityksen asettamista vaatimuksista
johtuen materiaalin käytön optimointi pakkauksissa tulee jatkumaan lähivuosina, tavoitteena entistä kevyemmät pakkaukset. Tästä
syystä pakkauksia valmistavat yritykset kehittävät raaka-ainepohjaansa monipuolisesti
ja yhdistelevät eri materiaaleja toisiinsa.
– Muovi tulee kuitenkin lähivuosinakin olemaan tuotteidemme tärkein raaka-aine. Muovin eduista puhutaan kovin harvoin. Se on
kuitenkin erittäin monipuolinen materiaali,
joka suojaa tuotetta ja jota pystytään muokkaamaan hyvin toimiviksi elintarviketta suojaaviksi pakkauksiksi, PACCOR Finland Oy:n
myyntijohtaja Pekka Jokimies kertoo.
– Meillä on myös koko ajan muutama pitemmän aikavälin innovaatioprojektia työn
alla. Niissä tavoitteena on uusi sovellus, uusi
materiaali, uudet materiaaliyhdistelmät, uusi
teknologia tai vaikkapa uusi toimintamalli.
Esimerkiksi Scanpack -messuilla esittelemme
kolme uutta tuotekonseptia, joista toki esi-
makua annoimme viime vuoden Interpackissa, Jokimies jatkaa.
Jokimies suostuu kertomaan jotain uusista
tuotekonsepteista. Thermoforming IML on
konsepti, jolla merkittävästi parannetaan
suorakaiderasioiden dekoraatiota. Myös erilaiset barrier-ratkaisut ovat mahdollisia. PACCOR duoSkin kansiratkaisu on korkealaatuinen, joustava ja kustannustehokas (flexo)painatus erilaisille kansille. Ratkaisussa painatus on suojattu muovikalvolla raapiutumista
vastaan tai muulta kulumiselta jakeluketjun
aikana. Kuitupakkaus on puolestaan kustannustehokas tapa tehdä esimuovattuja kuitupohjaisia vuokia ja alustoja esimerkiksi leikkeleille.
PACCOR DuoSkin kansiratkaisussa painatus
on suojattu muovikalvolla raapiutumista
vastaan tai muulta kulumiselta jakeluketjun
aikana.
Kuva: PaCCor Finland oy
Luja luottamus kasvuun
PACCOR -ryhmässä uskotaan tulevaisuuteen.
Yritys kasvaa yritysostojen kautta ja innovaatioiden avulla. Myös uudet markkina-alueet
ovat tarkastelun alla. PACCOR Finland Oy:n
näkökulmasta viennillä on merkittävä rooli
kasvussa.
– Tähyämme sekä länteen että itään. Tällä
hetkellä viennin osuus liikevaihdosta on noin
20 %. Suurimpana haasteena on kilpailukyvyn ylläpito pääasiassa Itä-Euroopasta tulevaa tuontia vastaan. Korkea palvelukyky,
joustavuus, toimitusketjun hallinta, innovatii-
PACCOR Finland Oy
• Valmistaa ja myy pääasiassa lämpömuovattuja muovipakkauksia pohjoismaiden elintarviketeollisuudelle.
• On osa eurooppalaista PACCOR -ryhmää, joka on viime vuoden aikana rakennettu yhdistämällä entinen Huhtamäen muovipakkausteollisuus, Veriplast ja Pannunion.
• Uusi omistaja on pääomasijoittaja Sun
Capital Partners.
• Koko PACCOR -ryhmän liikevaihto on
noin 430 miljoonaa euroa.
• Liikevaihto on noin kaksinkertaistunut
viime vuoden aikana pääasiassa em. yritysten integraation myötä.
• Henkilöstöä Euroopassa on yhteensä
noin 2 500.
• 19 tuotantoyksikköä ja 2 myyntikonttoria 13 Euroopan maassa
• Suomessa työtekijöitä on tällä hetkellä
noin 250.
• Tavoitteena on kasvattaa PACCOR -ryhmä noin 700 miljoonan euron suuruiseksi yritykseksi.
• Kasvu tulee sekä yritysostojen kautta
että geneerisenä kasvuna.
• Kasvua tavoitellaan myös pohjoismaiden markkinoilla.
• Hämeenlinnaan on rakenteilla uusi tehdas.
PACCOR Finland Oy:n myyntijohtajan
Pekka Jokimies kaipaa lisää tietoa siitä,
millaisia edellytyksiä kaupan jakelu asettaa
pakkauksille ja miten Paccor -ryhmä voisi
paremmin ottaa ne huomioon. Kotimaisen
ruuan suosimisessa myös pakkauksen
kotimaisuusaste kannattaa huomioida.
Kuva: ilKKa Suominen
46
Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
visuus ja kaikilla osin laadukas toiminta ovat kilpailuvalttimme, Jokimies paljastaa.
Hänen mukaansa myös logistiikan ja toimitusketjun hallinta korostuu. Uusia materiaalivaihtoehtoja on kehitettävä.
Toisaalta hän ei usko, että uusia polymeerejä olisi tulossa
pakkauksiin ainakaan ihan lähiaikoina, mutta PACCOR -ryhmässä seurataan kehitystä tiiviisti ja reagoidaan markkinoiden tarpeiden mukaisesti.
Hyvät eväät vastata haasteisiin
Mahdollisuuksina Jokimies näkee uudet tuotealueet, tuotesovellukset ja uudet materiaalit. Lisäksi ensi vuodeksi valmistuva uusi tehdas Hämeenlinnaan luo hyvät mahdollisuudet tulevalle menestykselle.
Ympäristöasiat, kuten energiatehokkuus ja jätehuolto, on
otettu huomioon uuden tehtaan suunnittelussa. Uutta jätelakia Jokimies ei näe uhkana. Yrityksen omassa toiminnassa
jätteen määrää pyritään edelleen vähentämään, kierrätystä
ja lajittelua tehostetaan. Jätelaki huomioidaan yhdessä asiakkaiden kanssa mm. materiaalivalinnoissa, kuljetuspakkauksissa jne.
Älypakkausten osalta yrityksessä seurataan tilannetta,
mutta toistaiseksi yrityksellä itsellään ei ole konkreettisia
tuotteita tällä alueella.
– Kasvavaa luomukonseptia voimme tukea tuottamalla
pakkaukset lähellä kuluttajaa. Voimme tehdä ulkoasun/dekorin, joka viestii luomusta oikealla tavalla kuluttajille. Tarkoituksemme on myös käyttää entistä enemmän muotoilun
asiantuntijoita tuotesuunnittelussa, Jokimies toteaa.
Pyrimme muotoilulla tekemään sekä hyviä toiminnallisia
että visuaalisia ratkaisuja. Brändiviestintä otetaan huomioon
tuotteiden muotoilussa entistä useammin.
Jokimiehen mielestä painoasun suunnittelussa tulisi entistä enemmän huomioida myös pakkauksen muoto. Muodon
vahvuuksia tulisi hyödyntää ja toisaalta oppia välttämään
muodosta johtuvia ongelmakohtia.
Yhteistyötä elintarvikeketjussa parannettava
Pekka Jokimies näkee kehittämisen tarvetta yhteistyössä
koko jakeluketjun läpi.
– Ketju katkeaa nyt liian usein kaupan varaston ovelle, tai
ainakaan se viesti ei meitä tarpeeksi hyvin saavuta. Tarvitsemme lisää tietoa siitä, millaisia edellytyksiä kaupan jakelu
asettaa pakkauksille ja miten voisimme paremmin ottaa ne
huomioon.
Tänä päivänä puhutaan paljon kotimaisen ruuan suosimisesta, mutta Jokimiehen mukaan myös pakkausten osalta
kotimaisuusasteella on merkitystä. Tarvitaan lisää pohdintaa
siitä, millainen jakeluketju on, mitä raaka-aineita käytetään
ja mikä osa ketjun jalostusarvosta tehdään kotimaassa. π
Raija Ahvenainen-Rantala
Videojet:
-mustesuihkut
-laserit
Wolke:
-mustesuihkut
Altech:
-etikettiaplikaattorit
OLEMME MUKANA PAKKAUS 2012 MESSUILLA 26.-­‐27.9. OSASTO 5A7 ETS:n 65-vuotisjuhlaseminaari
30.10.2012 klo 12.30–19.00
Elintarvikeyrittäjyyden
menestyksen avaimia
• Juhlaseminaarissa pohditaan, millä eväillä kotimainen
pk-elintarvikeyrittäjä pärjää tulevaisuudessa ja mistä
uutta virettä yrittämiseen?
• Ohjelmaa terävöittää vuorovaikutteinen paneeli.
• Seminaarin päätteeksi mukavaa yhdessäoloa ja
maukasta suuhunpantavaa.
Tulethan juhlistamaan Elintarviketieteiden Seuran
65-vuotista taivalta Tieteiden talolle!
Osoite: Kirkkokatu 6, Sali 104, Helsinki.
Laitathan päivämäärän kalenteriisi!
n P a K K a u S t e o l l i S u u S
Perheyritys uskoo
kotimaisuuteen
Suomalainen perheyritys Euracon Oy
uskoo kotimaisuuteen. Avainlippuyrityksen tehdas sijaitsee Rauman
Lapissa ja pääkonttori Espoossa.
Yrityksen arvot – vastuullisuus, läheisyys,
luotettavuus ja yrittäjyys – kuvaavat hyvin
perheyrityksen toimintatapaa. Tuotanto halutaan pitää Suomessa, ja yli puolet pakkausraaka-aineista ostetaan kotimaasta.
Euracon valmistaa ruuanlaittoa helpottavia
tuotteita. Kotitalouksille yritys on tuttu mm.
kahvinsuodattimista, leivinpapereista, tuorekelmuista, paistopusseista, alumiinifolioista
ja pakastusrasioista. Ammattikeittiöille se
valmistaa tuotteita pääasiassa ruuanvalmistukseen, -säilöntään ja -kuljettamiseen ja
elintarviketeollisuudelle lähinnä kartonkipakkauksia. Omien tuotteiden lisäksi Euracon tekee private label -tuotteita.
Viennin osuus on noin 10 prosenttia, kotimaan päivittäistavara- ja horeca-tuotteiden
osuus kumpikin noin 45 prosenttia. Tärkein
vientikohde on Eurooppa. Päävientimaita on
kymmenen, mm. Ruotsi, Englanti, Saksa,
Sveitsi ja Viro.
– Englanti on iso vientimaamme, sillä kolmioleivät ovat siellä todella suosittuja. Nyt
siellä pakataan puolet kolmioleivistä kartonkipakkauksiin. Take away -tyyppiset ateriat
kasvattavat kaikkialla suosiotaan sekä ruokakaupoissa että ammattikeittiöissä, toimitusjohtaja Peter Fredman kertoo.
Suomalaisilla pakkaustuotteilla on hyvä
maine maailmalla myös laajemmin. Esimerkiksi USA:han menee ympäristöystävällistä
leivinpaperia.
Yrityksen juuret Ahlströmillä
Yrityksen juuret juontavat Ahlströmille: Euracon perustettiin vuonna 1997, jolloin Peter
Fredmanin isä Christian Fredman osti management buy out -kaupalla Ahlström Kuluttajatuotteilta toimivan liikeosan yhdessä kahden pääomasijoittajan kanssa.
Vuonna 2002 yritys siirtyi kokonaan Fredmanin perheen omistukseen, kun Tellabsilla
mobiiliverkkojen parissa työskennellyt Peter
48
Fredman ja Nokialla vastaavissa tehtävissä
työskennellyt veli Clas Fredman tulivat mukaan Euraconin yritystoimintaan. Vuonna 2008
Peter Fredmanista tuli yrityksen toimitusjohtaja ja Clas Fredmanista logistiikkajohtaja.
Nykyisin 60 prosenttia Euraconin tuotannosta on omaa valmistusta ja loppu välitystuotteita. Päivittäistavarakauppatuotteista
pääosa tehdään Rauman tehtaalla 12-tien
varressa sekä osa horeca-tuotteista. Kuitupohjaiset kartonkipakkaukset tehdään omassa tehtaassa, mutta muovirasiat ostetaan välitystuotteina Suomesta, Tanskasta, Saksasta
ja Italiasta.
Euraconin tuotteet on koottu Eskimotuoteperheeksi, toimitusjohtaja Peter
Fredman esittelee.
Kuva: Pirjo huhtaKangaS
Investointi kartonkiin kannatti
Tuotekustannuksista peräti 60–70 prosenttia
koostuu raaka-aineiden hinnasta. Euraconilla
suositaan kotimaisia raaka-aineita, vaikka
esimerkiksi muovikelmu on hyvin kilpailtu
tuote maailmalla.
– Yli puolet kaikesta käyttämästämme raaka-aineesta tulee kotimaasta. Talousalumiinia ei saa Suomesta, vaan se ostetaan Kreikasta, Brasiliasta, Etelä-Afrikasta tai Venäjältä. Pääraaka-aineemme kartonki tulee pääosin Suomesta, leivinpaperi osittain Suomesta ja muista Pohjoismaista. Mutta EU-alueella
on vain 4–5 silikonoidun, rasvankestävän paperin valmistajaa, Peter Fredman kertoo.
Hän vakuuttaa, etteivät investoinnit kartonkiin ole kaduttaneet. Suomessa käytetään
paljon esimerkiksi kartonkisia kertakäyttöastioita, Etelä-Euroopassa vielä muovisia kertakäyttöastioita. Muoviraaka-aineen hinta on
kuitenkin noussut öljyn hinnan myötä ja ympäristöasiat korostuneet. Esimerkiksi englantilainen kauppaketju Tesco aikoo vähentää
kaatopaikkajätteensä määrää rajusti lähivuosina.
– Ympäristöystävällisyys korostuu, mikä
merkitsee siirtymistä uusiutuvien raaka-aineiden käyttöön. Kuitupohjaisten pakkausten
käyttö kasvaa, tosin kartonkisiin elintarvikepakkauksiin tarvitaan myös kosteus- ja kaasutiiviyttä. Esimerkiksi kartonkiset salaattirasiat laminoidaan sisäpuolelta, Peter Fredman
sanoo.
Euracon on kehittänyt yhteistyössä Stora
Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Aterian voi kypsentää myös uuninkestävässä
kartonkivuoassa.
Kuva: Pirjo huhtaKangaS
Euracon vie USA:han etenkin
ympäristöystävällistä leivinpaperia.
Kuva: Pirjo huhtaKangaS
Enson kanssa suojakaasupakkaamiseen soveltuvan kartonkipakkauksen. Yhteistyöprojekteissa on kehitetty uusia pakkauksia myös
elintarviketeollisuuden kanssa: mm. uuninkestäviä pakkauksia.
Euraconin pakkaukset täyttävät BRC-hygieniastandardin sekä ISO 9000 -laatustandar-
Mitä merkki kertoo?
Kotimaisuusaste yli 50 %, todellisuudessa keskimäärin
yli 80 %
Kestää rasvaa ja öljyä
Pohjoismaiden virallinen ympäristömerkki
Soveltuu uuniin
441
842
Painotuote
Kompostoituva tuote
Hygieeninen tuote, materiaalia voi pitää kosketuksessa
suoraan elintarvikkeeseen
Kolmioleipäpakkaus on laminoitu
sisäpuolelta, millä saadaan noin vuorokausi
lisää myyntiaikaa.
Soveltuu mikroon
Sopii grillaukseen
Kuva: Pirjo huhtaKangaS
Sopii pakastamiseen
kierrätysmerkki.
din ja ISO 14000 -ympäristöstandardin vaatimukset. Seuraavaksi on työn alla ISO 22000
-standardi. Kuitupohjaisilla raaka-aineilla on
kestävän metsänkasvatuksen FSC-sertifikaatti.
Julkishallinto iso asiakas
Peräti 75 prosenttia Suomen kunnista on Euraconin asiakkaana, tosin pakkaukset päätyvät kuntien ammattikeittiöihin tukkujen kautta. Myös 75 prosenttia kuntien ateriapalveluista on yrityksen asiakkaana.
– Keskuskeittiöt pakkaavat vanhusten ateriat meidän rasioihimme ja kuljettavat ne lämpölaatikoissamme asiakkailleen, Peter Fredman tarkentaa.
Euracon on kehittänyt ammattikeittiöille
myös langattoman omavalvontajärjestelmän.
Laiteriippumaton järjestelmä toimii radiosignaaleilla ja antaa hälytyksen vain poikkeamista signaalilla, tekstiviestillä, sähköpostilla tai
näyttötaululla. Vastaanottotarkastus voidaan
tehdä käsimittarilla. Mitta-anturit voi kalibroida ottamalla anturin pään pois laitteesta, viemällä sen kalibroitavaksi ja laittamalla toisen
pään tilalle. Mittauskatkoksia ei siis tule.
Järjestelmä soveltuu hyvin ammattikeittiöiden omavalvontaan, mutta sopii myös pienelle elintarvikeyritykselle. Järjestelmää onkin
asennettu mm. kalateollisuuteen. Järjestelmäpakettiin kuuluu lisäksi laitehuolto.
Vanhusten ateriapalvelua varten on mietitty RFId-tekniikalla toimivaa älytarraa, josta
selviäisivät mm. raaka-aineet, ruuanvalmistaja sekä valmistus- ja pakkausaika. Tämä ”palikka” voitaisiin liittää omavalvontajärjestelmään.
Räätälöity kone suoltaa kahvinsuodatinpusseja 40–50 paketin minuuttivauhdilla.
Kuva: euraCon
Hybridipakkaukset menestyvät
Peter Fredmanin mukaan suomalaisen pakkausteollisuuden tulevaisuudennäkymät
näyttävät valoisilta.
– Uskon, että entistä enemmän siirrytään
ympäristöystävällisiin pakkausratkaisuihin,
varsinkin kartongin ja muovin hybrideihin.
Molemmilla raaka-aineilla on omat hyvät puolensa. Kartonki on uusiutuva raaka-aine, ja
muoveja tehdään tärkkelys- ja sellofaanipohjaisena, hän kertoo.
Myös pakkausmateriaaleja ja pakkauksia
voi käyttää entistä tehokkaammin. Ammatti-
keittiöt voivat laittaa gn-vuokaan paistopussin, jossa ruoka kypsennetään. Näin säästyy
tiskiä, ja pussia kääntämällä saadaan säilytyspakkaus ylijäävälle ruualle. PET-materiaalista valmistettu paistopussi on tavallista
paistopussia kestävämpi ja suoraan gn-vuokaan sopiva. π
Pirjo Huhtakangas
lisätietoja:
www.euraconkeittio.fi
www.euracon.com
www.satatapaa.fi
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2012
49
n P a K K a u S t e o l l i S u u S
Kuidun tie metsästä
kartongiksi turvallinen
Kuidun tie metsästä kartongiksi
kestää noin kuukauden, mutta koko
valmistusketjun ajan on tiedettävä,
mitä raaka-aineita valmistuksessa
käytetään. Sitä on tuoteturvallisuus.
Yksi askel taaksepäin, yksi eteenpäin. Näin
voisi kuvata tuoteturvallisuuden ajattelumallia Euroopan suurimmalla pakkauskartongin
valmistajalla Metsä Boardilla.
– Kun tiedämme vähintään askeleen suuntaansa, tiedämme, mistä raaka-aineet kuten
puu, sellu ja kemikaalit tulevat. Yhtä varmasti meidän on tiedettävä, minne ja miten kartonkimme päätyvät tehtailta, yhtiön Paperboard-liiketoiminta-alueen kestävän kehityksen
päällikkö Nina Happonen kertoo.
Iso osa Metsä Boardin valmistamasta kartongista menee elintarvikkeiden pakkaamiseen, joten valmistusprosessit ovat yhtiössä
tarkkaan säädeltyjä.
Minimivaatimuksena elintarvikekäyttöön
tulevan kartongin on täytettävä sekä Euroopan unionin että kansainväliset säädökset,
joita ovat saksalainen BfR-suositus sekä amerikkalaisen FdA:n vaatimukset. Näiden lisäksi
monella maalla myös EU:n sisällä on vielä
omat säädöksensä.
Happosen mukaan Metsä Board on ottanut
tavoitteekseen ylittää säädökset ja pyrkiä
olemaan jopa askeleen edellä. Turvallisuuden
takaamisen lisäksi elintarvikepakkaamisessa
on huolehdittava myös siitä, ettei kartongista
tai sen valmistuksessa käytettävissä raaka-
Metsä Board käyttää valmistuksessa ainoastaan puhdasta ensikuitua, joten raaka-aineista ei
tule turvallisuushaittoja, kestävän kehityksen päällikkö Nina Happonen painottaa.
Kuvat: metSä grouP
aineista siirry elintarvikkeeseen hajuja, makuja tai haitallisia yhdisteitä.
– Metsä Board käyttää valmistuksessa ainoastaan puhdasta ensikuitua, joten raakaaineista ei tule turvallisuushaittoja.
Askel taaksepäin
Metsä Board on osa Metsä Groupia, jonka
emoyhtiö on Metsäliitto Osuuskunta. Sen
taas omistaa 125 000 suomalaista metsänomistajaa, jotka myyvät konsernille puuta
muun muassa sellun valmistusta varten. Pää-
osa Metsä Groupin käyttämästä puusta tulee
Suomesta ja sertifioiduista metsistä. Sertifioinnilla varmistetaan, että raaka-aine tulee
kestävästi hoidetuista metsistä ja sen alkuperä on jäljitettävissä.
– Mekaanisen ja kemimekaanisen massan
valmistamme itse, Metsä Groupiin kuuluva
Metsä Fibre käyttämämme kemiallisen sellun.
Kun puu ja sellu tulevat konsernin sisältä, on
ketju meidän tehtaillemme asti läpinäkyvä,
Happonen kuvaa.
Tehtailta eteenpäin taas käytetään tuttuja
Tuoteturvallisuus taataan Metsä Boardin tehtailla monin tavoin
• Minimivaatimuksina BfR (German Federal Institue of Risk Assesment) ja
FdA (Food and drug Administration)
-säädökset.
• Noudatetaan elintarviketurvallisuuden
säädöksiä, standardeja ja suosituksia
1935/2004/EC, 2023/2006/EC, ISO
22 000, FdA ja BfR.
• Käytetään raaka-aineita, joiden alkuperä tiedetään ja jotka ovat valmistettu
vastuullisesti.
50
• Tiukka laaduntarkkailu tehtailla ja
myös ulkopuolisissa laboratorioissa
• Noudatetaan tiukimpia hygieniasäädöksiä koko kartongin elinkaaressa
valmistuksesta varastointiin ja kuljetukseen
• Taataan raaka-aineen ja lopputuotteen
jäljitettävyys.
Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Kartongin puhtaus varmistetaan
epäpuhtauksien määrityksellä.
kumppaneita, joita varten Metsä Boardilla on omat vaatimuksensa.
– Tehtailta lähtevä pakkauskartonki suojataan niin hyvin, ettei
kartonkiin tartu mitään ylimääräistä matkalla painoon tai jalostajalle.
Askel eteenpäin
Elintarvikepakkauksen turvallisuus ei lopu siihen, että elintarvike on pakkauksen sisällä. Pakkaus suojaa elintarviketta myös
kuljetuksessa kauppaan ja kaupassa.
– Pakkauksen tulee suojata esimerkiksi pölyltä ja kosteudelta
myös kaupan hyllyllä ja matkalla kaupasta kotiin. Pakkaus ei saa
liioin mennä rikki eikä siihen saa tulla kolhuja. Nekin vaarantavat
tuoteturvallisuutta ja lisäävät ruokahävikki riskiä, Happonen
summaa.
Suojaamisen lisäksi pakkauksen tulee luoda tuotteesta oikeaa mielikuvaa ja houkutella ostamaan tuote, joten myös
painopinnan on oltava ensiluokkaista.
– Eikä tässä vielä kaikki! Elinkaarensa päässä pakkaus voidaan
vielä hyödyntää EU-säädösten mukaisesti joko kierrättämällä tai
energiaksi. Pakkauksella on monta tärkeää tehtävää, joita ei aina
tule ajatelleeksi.
patogeenit
ravintosisältö
hygieniaindikaattorit
lisäaineet
haitta-aineet
Tietoa taidolla pintaa syvemmältä
Askel tehtaassa
Monipuolista elintarvikkeiden kemiallista ja
mikrobiologista analytiikkaa tutkimuksen,
tuotekehityksen ja laadunvalvonnan tueksi.
Metsä Boardissa vastataan yli tuhanteen tuoteturvallisuuteen
liittyvään kyselyyn vuosittain.
Sen lisäksi, että lakisääteiset vaatimukset täyttyvät, myös yrityksillä ja kuluttajilla on tiukentuvia kysymyksiä kartongista, sen
valmistuksesta ja alkuperästä. Tietoa tarvitaan vaikkapa tietystä
allergisoivasta aineesta tai soveltuvuudesta tiettyyn elintarvikepakkaukseen.
– Kun pyydetään selvittämään jonkin aineen määrää kartongissa, saattaa aineen osuus vastata samaa määrää kuin jos 6
000 litrassa kahvia olisi yksi sokerinpala, Happonen havainnollistaa.
Tehtailla on käytössä tuoteturvallisuuden varmistamiseksi ISO
22 000 - sertifiointijärjestelmä, jolla taataan hyvät tuotantotavat
(Good Manufacturing Practice, GMP), raaka-aineiden jäljitettävyys ja se, etteivät vieraat aineet pääse kosketuksiin kartongin
kanssa. Vaatimusten täyttämiseksi esimerkiksi tehtaissa käytössä olevat trukit käyvät sähköllä tai nestekaasulla. Näin kartonki
ei altistu pakokaasuille.
Tehtailla tapahtuvan kartongin laaduntarkkailun lisäksi myös
asiakkaat ja ulkopuoliset laboratoriot tutkivat kartonkeja säännöllisesti.
– Itse elintarvikepakkauksesta ei näy sen alkuperä eli vaikkapa Metsä Board mitenkään. Meidän roolimme on olla luotettava,
avoin ja kantaa vastuu siitä, että kartonki täyttää sen elinkaaren
kaikki vaatimukset. Se, että kuluttajalle aiheutuisi vaaraa ja asiakasyrityksemme jäisi kiinni tuoteturvallisuuden rikkomisesta,
on niin iso riski, ettei niin vain saa käydä. Koko ketjun kattava
turvallisuus on otettava todella vakavasti, Nina Happonen painottaa.
Asiakasluottamus edellyttää, että asiakkaiden vaatimukset ja
tuotteiden aineosat tunnetaan ja että yritykselle esitettyihin kysymyksiin vastataan nopeasti.
– Tällä toimintamallilla varmistamme, ettemme esimerkiksi me
tai asiakas joudu keskeyttämään tuotantoa ja kutsumaan tuotteita takaisin. Kun pidämme jatkuvasti huolta läpinäkyvästä tuotantoketjusta, voimme taata turvallisen tuotteen. π
MetropoliLab Oy, Viikinkaari 4, 00790 Helsinki
puh. +358 10 391 3410, www.metropolilab.fi
Teksti: Tytti Hämäläinen
KEilmoitusC.indd 1
11.5.2012 10:44:38
n r a v i t S e m u S & t e r v e y S | K a i s u m e r o n e n
Kuitupitoinen ruoka on hyödyksi
suoliston mikrobistolle
Viljatuotteita, kasviksia, marjoja ja
vaaleaa lihaa sisältävä monipuolinen
ruokavalio on optimaalinen
suoliston mikrobistolle. Sen sijaan
vähähiilihydraattinen ruokavalio
nostaa suoliston haitallisten
aineenvaihduntatuotteiden määrää ja
lisää kauan jatkuessaan suolistosyövän
riskiä.
Nykytiedon mukaan monipuolinen kuitupitoinen ruoka on suoliston mikrobeille luonnollista ravintoa. Se ruokkii myös monipuolisesti mikrobeja.
– Suoliston mikrobisto ei voi hyvin, jos syö
pelkästään pekonia tai omenoita, VTT:n erikoistutkija Johanna Maukonen kertoo.
Ihmisen mikrobiston monimuotoisuus on
suoliston ekosysteemin stabiiliuden kannalta
tärkeää. Yksipuolinen mikrobisto on puolestaan häiriöherkkä.
– Monipuolinen mikrobipopulaatio on terveydelle edullinen. Mikrobit voivat syödä
myös naapuriensa aineenvaihduntatuotteita
eli ne ristiruokkivat toisiaan. Monimuotoisuus auttaa yhteisöä selviytymään stressitilanteissa.
Mikrobien ravintovaatimukset ovat yleensä
hyvin samantyyppisiä kuin kasveilla ja eläimillä. Ne tarvitsevat happea, vetyä, hiiltä ja/
tai typpeä energian saamiseksi ja valkuaisaineiden rakennusaineeksi. Lisäksi ne tarvitsevat rikkiä ja fosforia valkuaisaineiden ja muiden elintärkeiden aineiden valmistamiseen,
pieniä määriä hivenaineita, ja mikrobista riippuen vitamiineja ja aminohappoja.
Ihmisen suoliston mikrobisto
on kuin sormenjälki
Suoliston mikrobisto on koostumukseltaan
erittäin runsaslukuinen ja kompleksinen. Mikrobisto on kuin sormenjälki. Käytännössä jokaisella ihmisellä on aivan oma suolistomikrobistonsa. Mikrobisto elää ja muuttuu hieman koko ajan, mikä myös hankaloittaa mikrobiston ja terveyden välisen yhteyden tutkimista. Ei ole esimerkiksi määritelmää sille,
millainen mikrobisto on terve ja optimaalinen.
52
Miten mikrobisto vaikuttaa terveyteen?
Ruuansulatuskanavan mikrobistolla on ihmiselle valtava merkitys. Mikrobisto vaikuttaa muun muassa immuunijärjestelmän kehittymiseen ja ylläpitoon vuorovaikutuksessa isännän kanssa. Tätä kautta
suoliston mikrobit avaavat uusia näkökulmia sairauksien syntyyn.
Isännän ja mikrobiston tasapaino on ratkaisevassa roolissa allergioissa, ja näin
saattaa olla myös useissa kroonisissa sai-
– Tiedetään paremmin, mikä mikrobisto on
huono. Mikrobiston laadulle ei ole selkeitä
biomarkkereita tai raja-arvoja. Tällä hetkellä
ei myöskään vielä tiedetä, miten ja mihin
kaikkeen eri mikrobit vaikuttavat, Maukonen
sanoo.
Useiden tautien ja oireyhtymien tutkimuksissa on löydetty yhteyksiä tiettyjen mikrobien tai mikrobiryhmien suhteen, mutta syysuhdetta ei ole pystytty toteamaan.
Mikrobisto muuttuu ja sopeutuu
Ihminen on ”täynnä” mikrobeja. Niitä on kehossa noin 1014 eli monin verroin enemmän
kuin omia soluja.
– Suolistossa on kaksi suurta klostridisukuisten bakteerien ryhmää, jotka ovat hyviä
ja jopa välttämättömiä ihmiselle. Lisäksi on
Bacteroides-ryhmä. Tämä yhdessä klostridien
kanssa muodostaa yli 70 prosenttia suolistomikrobistosta, Maukonen kuvailee.
Sen sijaan bifidobakteerit ja laktobasillit
edustavat vain muutaman prosentin luokkaa
bakteeristosta.
– Mikrobipopulaation koostumus ja mikrobien lukumäärä vaihtelee paljon eri ruuansulatuskanavien osissa. Suurin osa mikrobeista
on paksussasuolessa, jossa on bakteereja yli
500 lajia.
Mikrobien elinkaari on lyhyt
Suoliston mikrobien populaatio on jatkuvassa muutoksessa. Pääryhmät isolla tasolla pysyvät suhteellisen stabiilina, ilman antibioottikuureja.
– Kuitenkin esimerkiksi jo yhden päivän aikana monen kannan suhteellinen osuus voi
Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
rauksissa ja liikalihavuudessa.
Vastasyntyneen puolustusjärjestelmä
on epäkypsä, ja puolustusjärjestelmä kypsyy luonnollisten antigeenikontaktien
kautta. Lapsen suoliston mikrobisto saa
alkunsa äidin synnytyskanavan bakteereista, jotka siirtyvät synnytyksessä lapsen
suun limakalvoille. Bakteerit siirtyvät näin
sukupolvilta toisille. Samalla lapsi saa äidin vastustuskykyä.
vaihdella ruokavaliosta riippuen, Maukonen
sanoo.
Mikrobit saavat happea ja vetyä ilmasta,
mutta muita ravintoaineita saadakseen ne
hajottavat kaikkea mahdollista orgaanista ja
epäorgaanista ainetta. Mikrobit ovat pitkällä
aikavälillä hyvin sopeutuvaisia ja pystyvät
syömään kannasta riippuen melkein mitä
vain.
– Japanissa on esimerkiksi tutkittu, että
ajan myötä sukupolvien kuluessa mikrobit,
jotka eivät kyenneet hyödyntämään levää,
pystyivät sopeutumaan tilanteeseen. Levän
hyödyntämiseen vaikuttava geeni oli siirtynyt
niihin ympäristöstä.
Maukosen mukaan myös se, mitä mikrobit
tuottavat, riippuu siitä, mitä ne saavat syödäkseen. Vegaanilla ja sekaruokaa syövällä
on erilainen mikrobisto.
Ravinnon ohella mikrobistoon vaikuttavat
muun muassa lääkkeet. Antibioottien lisäksi
laksatiivit sekä rauhoittavien tai kipulääkkeiden käyttö saattavat vaikuttaa mikrobistoon.
Myös elintavoilla ja stressitasolla on vaikutusta mikrobistoon.
Kasvisvoittoisuus on hyvästä
Ihmisessä on suuri määrä bakteereja, jotka
voivat hyödyntää pelkästään hiilihydraatteja.
Mikrobit saavat energiaa muutoin ihmisen elimistössä hajoamattomista polysakkareideista. Sen sijaan esimerkiksi rasvankorvikkeita
tai joitakin keinotekoisia makeutusaineita
mikrobit eivät pysty hajottamaan.
– Mikrobisto tuottaa myös lyhytketjuisia
rasvahappoja kuten kuiduista saatavaa butyraattia, jota paksunsuolen seinämän solut
Kuitupitoinen viljaa ja kasviksia sisältävä ruokavalio on optimaalista suoliston edullisille
mikrobeille.
leiPäKuva: leiPätiedotuS ry, tomaatit: Pirjo huhtaKangaS
IBS tunnistetaan aiempaa useammin
– probiootit voivat helpottaa oireita
Ärtyvän suolen oireyhtymä eli Irritable bowel syndrome (IBS) on yleinen, sinänsä
vaaraton, mutta kiusallinen pitkäaikaissairaus. Sen oireita ovat vatsakivut, ummetus
tai ripuli, turvotus ja ilmavaivat. Ärtyvän
suolen oireyhtymä on toiminnallinen eli potilailla ei havaita suolistossa mitään vikaa
esimerkiksi ultraääni- tai röntgentutkimuksessa. Elämäntapojen ja ruokailutottumusten tarkistamisesta sekä probiooteista voi
löytyä apua.
Ärtyvän suolen oireyhtymän on uutisoitu
lisääntyneen merkittävästi. Pari vuotta sitten aiheen tiimoilta väitellyt lääketieteen
lisensiaatti, osastonlääkäri Markku Hillilä
HYKS:n sisätautien ja gastroenterologian
klinikalta kyseenalaistaa uutisen. Suuri
vaihtelu yleisyydessä johtunee Hillilän mukaan lähinnä eri kriteereistä oireyhtymän
tunnistamisessa.
– Ärtyvän suolen oireyhtymä on yleinen
vaiva, mutta tietääkseni se ei ole erityisemmin yleistynyt viime vuosina. Siitä kyllä puhutaan enemmän, ja ehkä se tunnistetaan
paremmin. Länsimaissa kriteereistä riippuen sen yleisyys on 90-luvun ja 2000-luvun
tutkimuksissa vaihdellut 5–23 %:iin väestöstä, Hillilä sanoo.
Hillilän oman tutkimuksen mukaan Suomessa 5–15 % työikäisistä täyttää ärtyvän
suolen oireyhtymän kriteerit.
– Ärtyvän suolen oireyhtymän kriteerit
ovat vuosien aikana muuttuneet. Nykyään
suositellaan käytettäväksi Rooma III -kriteereitä, joilla oireyhtymän yleisyys Suomessa on noin 10 % väestöstä.
käyttävät ravinnonlähteenä. Butyraatti edesauttaa suoliston epiteelisolujen hyvinvointia,
Maukonen kertoo.
Mikrobit siis sekä tuottavat että kuluttavat
energiaa. Suoliston mikrobisto metaboloi
myös sappihappoja sekä muodostaa K-vitamiinia ja biotiinia.
Runsaasti kasviksia sisältävä ruokavalio
näyttää olevan suoliston terveydelle edullinen, vaikka ihmisen suolisto fysiologialtaan
Ruokavaliosta, elämänmuutoksesta
ja probiooteista hyötyä
Ärtyvän suolen oireyhtymä on yhteisnimitys tulehduksillisille suolistosairauksille.
Oireyhtymä puhkeaa usein aikuisiässä,
mutta sitä tavataan myös lapsilla. Stressi ja
tietyt ruoka-aineet voivat voimistaa taudin
oireita. Ärtyvän suolen oireyhtymän syytä
ei tunneta.
Ruokavaliolla, elämäntavoilla ja suoliston mikrobistolla on rooli ärtyvän suolen
oireyhtymässä ja sen hoidossa. Usein elämäntapojen ja ruokailutottumusten tarkistaminen voikin lievittää oireita niin, ettei
lääkehoitoa tarvita. Suositeltavaa on esimerkiksi syödä säännöllisesti ja kiireettömästi.
Hillilän mukaan ärtyvän suolen oireyhtymää saattavat pahentaa useat ruoka-aineet kuten rasvaiset ja mausteiset ruuat,
palkokasvit, sipuli ja paprika ja toisaalta
runsaasti hiilihydraatteja sisältävät ruuat.
Myös ruisleipä voi pahentaa ilmavaivoja,
samoin muut viljatuotteet, maito, kahvi, alkoholi ja makeutusaineista esimerkiksi
ksylitoli.
Tutkimusten mukaan probiootit voivat
lieventää tulehduksellisten suolistosairauksien oireita, vaikka ne eivät korjaa suolen poikkeavaa toimintaa.
– Probiooteista on todettu hyötyä ainakin vatsan turvotteluun ja ilmavaivoihin,
Hillilä vahvistaa.
Probioottien teho on bakteerikantakohtainen. Laktobasillien ja bifidobakteeerien
yhdistelmiä käytetään yleisimmin.
on optimoitu sekaruokavaliolle. Lihan suhteen tulisi suosia vaaleaa lihaa.
– Isännän kannalta on edullisempaa ruokkia mikrobeja, jotka eivät tuota paljoa terveydelle haitallisia yhdisteitä. Butyraatintuottajia kannattaa suosia ruokavaliossa.
Mikrobistolla on myös rooli mutageenisten, karsinogeenisten ja toksisten aineiden
muodostajana ja hajoittajana. Esimerkiksi enterolaktoni on mikrobien aineenvaihdunnan
Probioottien ja
prebioottien merkitys
suoliston hyvinvoinnille
Probiootteja ja prebiootteja nautitaan
suoliston hyvinvoinnin edistämiseksi
ja varsinkin häiriö- ja stressitilanteissa
suolistomikrobiston tasapainottamiseksi.
WHO/FAO:n määritelmän mukaan
probiootti on ”elävä mikrobi, jonka
nauttiminen riittävässä määrin edistää isännän (ihminen, eläin) terveyttä”. Probiootit ovat useimmiten maitohappobakteereita, ja niiden monet
vaikutukset ovat kantakohtaisia.
Tutkimuksissa probiooteilla on todettu seuraavia terveysvaikutuksia:
• laktoosi-intoleranssin oireiden
lieventyminen
• tiettyjen bakteeri- ja virusperäisten ripulien esto ja keston
lyhentyminen
• atooppisten oireiden väheneminen vauvoilla
• antibioottihoidon sivuvaikutusten lieventyminen
• ärtynyt suoli -oireyhtymän aiheuttamien vaivojen lieventyminen
• tiettyjen suolistotulehdusten
oireiden lieventyminen.
Prebiootit puolestaan ovat sulamattomia ravinnon komponentteja, jotka
lisäävät terveydelle edullisten bakteerien kasvua ja aineenvaihduntaa ja
vaikuttavat terveyttä edistävästi. Tyypillisesti prebiootit ovat poly- tai oligosakkarideja. Probiootin ja prebiootin yhdistelmää kutsutaan puolestaan
synbiootiksi.
tuote, joka soluviljelykokeissa on estänyt
syöpäsolujen kasvua.
Maukonen kertoo, että suuren meta-analyysin perusteella World Cancer Reserch Fund
on hiljattain nostanut kuitua sisältävät ruuat
”vakuuttava näyttö suolistosyövän ehkäisyssä” -luokkaan. Punaisen lihan ja prosessoidun lihan syönnin sama taho on osoittanut
puolestaan ”vakuuttava näyttö suolistosyövän riskin kasvussa” -luokkaan. π
lähde:
johanna maukosen haastattelu ja luento ”mikä on
suoliston mikrobeille luonnollista ruokaa?”
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2012
53
n t a P a h t u m i a
Mauri Yli-Kyyny haastoi teknologit
kehittävään vuoropuheluun
Elintarviketieteiden seuran Prosessiteknisen
jaoston järjestämässä seminaarissa Hyvät,
pahat ja hiilihydraatit Fazer-konsernin tutkimusosaston senioriteknologi Mauri Yli-Kyyny harmitteli sitä, että elintarviketeknologit
ovat olleet säästeliään hiljaa moneen suuntaan vellovassa hiilihydraattikeskustelussa.
Hän kysyi, milloin aloitetaan kehittävä vuoropuhelu. Kuulijoita seminaarissa oli noin seitsemänkymmentä.
Yli-Kyynyn mielestä sokerikeskustelussa
on jonkinlainen ristiriita ja harmitteli sitä, että
EFSAn vuonna 2009 tekemä yhteenveto ei
tahdo kiinnostaa mediaa. Sen mukaan lihavuuden ja sokerin käytön välillä ei ole todettu
yhteyttä – pikemminkin päinvastoin.
Sokerit parantavat ravinnon ruuan maittavuutta. Maittavaa ruokaa nautitaan enemmän
kuin vähemmän maittavaa. Sokerin kulutus
vuonna 1993 oli 37 kg/henkilö, sitä ei pidetty
silloin ongelmana. Nyt kulutus on viisi kiloa
vähemmän vuodessa eli 32 kg/henkilö, ja silti sokerista on tullut haaste. Lisäksi lihavien
naisten osuus on kasvanut 2–3 % -yksikköä.
Huutava tarve rakentavaan
keskusteluun
Hiilihydraateista on myös ollut paljon puhetta, mutta vähemmän rakentavaa keskustelua.
Fazer-konsernin tutkimusosaston senioriteknologi Mauri Yli-Kyyny peräänkuulutti
vastuullisuutta hiilihydraattikeskusteluun.
– Hiilihydraattien laadun parantamisen tarpeesta on viestitetty 2000 alusta lähtien: ”hyvät ja huonot, hitaat ja nopeat”. Hiilihydraattien verensokerihallinnasta on ollut saatavilla
”tositietoa” 2003 lähtien. Edelleen mielikuva-
Seminaarissa oli useita esityksiä hiilihydraattien ympäriltä. Leipurin Oy:n konsulttipäällikkö
Aila Kiiskinen kertoi innostavasti, kuinka yritys kehitti kesällä 2011 yhteistyökumppaninsa
kanssa asiakkailleen sopivan jauhomiksin ”karppileivän” leipomiseksi.
54
Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
painotteisuudella on vahva asema asiantuntijaviestinnässä, Yli-Kyyny kritisoi.
Hänen mukaansa mielikuvat hidastavat
teknologista kehittämistä tuotteistuksessa –
todellinen kehittämistarve ei sytytä. Myös
erilaiset ravitsemukselliset tavoitteet ovat
ajoittain haasteita tuotteistuksessa: vähäsuolaisuus, vähärasvaisuus, alennettu sokeripitoisuus/hiilihydraattipitoisuus. Lopputuloksena on lähes väistämättä tuotteen vähämaittoisuus. Väitetään, että sokeri vähentää
ravintoainetiheyttä, Yli-Kyyny kysyi, vähentääkö.
– Yksittäinen hiilihydraatti, tärkkelys tai sokeri on harvoin haaste – lopullisen elintarvikkeen ominaisuudet ratkaisevat tuotteen laadun.
Yli-Kyyny peräänkuulutti vastuullisuutta
keskusteluun. Asiantuntijoitten tehtävä on
antaa oikeaa, ymmärrettävää tietoa, oltava
osallistumishaluisia vuorovaikutteiseen keskusteluun ja siirryttävä raaka-ainekeskeisyydestä kohti dieetin hallintaa. Tutkimusyhteisöjen rooli on taas tutkimustulosten tulkinta
ja viestintä kuluttajalle ymmärrettävämmässä muodossa ja se, ”mitä johtopäätöstä tu-
Vastaleivottuja vähähiilihydraattisia tuotteita oli myös maisteltavana tilaisuudessa. Leipiä tarjoilemassa Leipurin Oy:n
elintarviketeollisuusmyynnin ryhmäpäällikkö Kristina Krogius tuotekehityspäällikkö Irma Niemiselle Leivon Leipomo Oy:stä.
Kuvat: juhani SibaKov
loksista ei voi sanoa”.
Yritysten on puolestaan panostettava tuotteiston tuote/koostumustietojen asiakasystävällisyyteen ja annettava käyttöohjeistusta
ravitsemushaasteisiin. Median tulisi siirtyä
viihteellisyydestä tutkivaan hiilihydraattijournalismiin.
Yli-Kyyny heitti myös kysymyksen, miten
viestiä hiilihydraattien laadullisesta parantamisesta tulevaisuudessa, jos elintoimintoihin
viittaavia tuloksia ei voi viestiä tuotetiedoissa. Onko mielikuvaviestintä ainoa mahdollisuus?
den varmistaminen, mikä on yksi elintarvikkeen tärkeimmistä ominaisuuksista. Sokeria
ei käytetä elintarvikkeen ravintoainetiheyden
köyhdyttämiseen – sen avulla voidaan edistää ravintoarvoltaan monipuolisempien elintarvikkeiden, hapanmaitotuotteiden, korkeakuituisten viljavalmisteiden ja marjojen, käyttöä, Yli-Kyyny muistutti.
Hän kertoi, että sokerin optimitaso testataan tuotekohtaisesti ja optimitaso vaihtelee
kuluttajien mieltymyksen mukaan. Vähän ironista todeta, mutta sokerin korvaaminen on
ollut ”työn alla” jo 40 vuotta.
Tuoteseloste ei kerro koko totuutta
Hiilihydraattien haasteista
mahdollisuuksiin
Yli-Kyynyn mukaan tuoteselosteesta ei voi ennustaa tuotteen verensokerivaikutusta. Tuotteen rakenne, prosessointi ja muiden raakaaineiden vuorovaikutus ratkaisee hiilihydraatin ”hyvyyden tai huonouden” ja hitauden tai
nopeuden lopputuotteessa. Sokeria harvoin
syödään sellaisenaan, glykeemisesti, ylipainoon ja hammasterveyteen vaikuttavana
haasteena.
– Pelkästään makeuttamiseen sokeria ei
tarvita. Sokerien pääkäyttösyy on maittavuu-
Yli-Kyyny painotti, että oikealla prosessoinnilla, kuten fermentaatioteknologialla voidaan
säätää hiilihydraattien imeytymistä. Lisäksi
tarvitaan tietoa elintarvikkeen muiden komponenttien, kuten entsyymien ja proteiinien
vaikutuksesta hiilihydraattien sulavuuteen ja
imeytymiseen, miten imeytyvä hiilihydraatti
voidaan korvata kuiduilla ja niiden kaltaisilla
polysakkarideilla ja kuinka rakenteita kompleksoida hitaammin hajoaviksi.
Pohtimisen arvoisia ovat myös viljaraakaaineen ja kasvisten uudet yhdistelmät hiilihydraattien hallinnassa ja luontaisten inhibiittorien mahdollisuus hiilihydraattien imeytymisen säätelyssä.
– Hiilihydraattien imeytymisen laatumittarina GI (glykeeminen indeksi) on entistä haasteellisempi. Tarve annoskohtaisiin arviointeihin parantaa tuotteiden kehittämistä toiminnallisesti edulliseen suuntaan, Yli-Kyyny totesi.
Loppumottona hänellä oli, että sokerin ja
vaalean viljan vähentämisessä ei jää mitään
terveellistä pois, mutta menetetäänkö mahdollisuus monen terveellisemmän, maistuvamman ja monipuolisemman tuotteen kehittämiseen? π
Raija Ahvenainen-Rantala
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2012
55
n t i e d e & t u t K i m u S
Ammattikorkeakouluopiskelijat:
Sosiaalinen ruokailutilanne/terveellisyys
Terveellisyys
Erittäin
terveellinen
Kaikki
vastaajat
Terveellinen
Epäterveellinen
Todella
epäterveellinen
Kotona
Työpaikalla
Ravintolassa
Kaverin luona
Kuvio 1: Sosiaalinen ruokailutilanne vs. terveellisyys.
Sosiaalinen ruokailutilanne/maku
Erittäin hyvä
maku
Hyvä maku
Maku
Kaikki
vastaajat
Huono maku
Erittäin Huono
maku
Kotona
Työpaikalla
Ravintolassa
Kaverin luona
Kuvio 2: Sosiaalinen ruokailutilanne vs. maku.
Maku/Terveellisyys
Erittäin hyvä
maku
Maku
Hyvä maku
Huono maku
Erittäin Huono
maku
Terveellinen ruoka
on edelleen
huononmakuista
Laurea-ammattikorkeakoulussa Espoon Leppävaarassa tutkittiin ruokavalintoja helmikuussa. Sataseitsemäntoista ammattikorkeakouluopiskelijaa koki syövänsä epäterveellisimmin kaverin luona ja ravintolassa ollessaan (Kuvio 1). Vastaajat olivat
pääosin 21–24-vuotiaita (74 henkilöä/ 117).
Maku ei tulosten mukaan ollut myöskään keskeinen osa odotuksista (Kuvio 2). Vastaajat pitivät muiden tulosten mukaan
terveellistä ruokaa huononmakuisena, mutta odottivat ruualtaan terveellisyyttä ja hyvää makua sen ollessa kalliimmillaan
(Kuvio 3).
Suomessa ruokatottumukset ovat muotoutuneet 60-luvulta
alkaen. Nykyiseen yhteen lämpimään ruokaan perustuvaan ateriointiin päästiin sodan jälkeen, ja 90-luvun alkuvuosien jälkeen
ravintoloissa ruokaileminen on muuttunut yleisemmäksi.
Terveysvaikutteisten tuotteiden myynnin kasvu on jo vuonna
2005 lähennellyt kymmentä prosenttia, kun taas tavanomaisten
tuotteiden myynnin lisäys on ollut muutamissa prosenteissa.
Tästä huolimatta tutkimuksen tulokset kertovat, että ammattikorkeakouluikäiset kuluttajat ovat valmiita luopumaan tavoitteistaan ja odotuksistaan ruokailutilanteen mukaan (Kuvio 1).
Terveellinen ruokavalio kärsii edelleen heikosta imagosta. Jo
vuonna 1999 EU:n tuottamassa tutkimuksessa EU-maiden
asukkaat kokivat, etteivät ole valmiita luopumaan lempiruuistaan syödäkseen terveellisemmin. Samoin tuotteet koettiin vaivalloisiksi valmistaa.
Jatkon kannalta tutkimus voitaisiin toteuttaa uudelleen käyttämällä Suomessa tunnettujen merkkien tai ravintolatuotteiden
ominaisuuksia. Tällöin vastaaja arvioisi tuntemaansa tuotetta,
johon on mieltynyt ja tuloksia voitaisiin hyödyntää yksityiskohtaisemmin tuotesuunnittelussa. Näin vastaajilta saataisiin harkintaan tarkempia ominaisuuksia itse tuoteryhmästä.
lisätietoja:
tiina vuorenpää
opinnäytetyön tekijä
tiina.hannele.vuorenpaa@gmail.com
lähdeluettelo saatavissa kirjoittajalta.
Todella epäterveellinen
Terveellinen
Epäterveellinen
Erittäin terveellinen
Kuvio 3: Maku vs. terveellisyys.
Etsi tietoa
lehtiarkistosta
www.kehittyvaelintarvike.fi ▶ lehtiarkisto
56
Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
n v ä i t ö K S e t
Kuluttajan arvot vaikuttavat makukokemukseen
KTM Rami Paasovaaran markkinoinnin alaan
kuuluvan väitöskirja Consumers’ food product experiences: The role of values tarkastettiin joulukuussa Vaasan yliopistossa.
Tutkimuksen mukaan kuluttajan arvot eli
yksilön elämän tärkeät periaatteet/päämäärät eivät yksiselitteisesti ohjaa ruuan valintakäyttäytymistä. Vaikka toisistaan poikkeavat
arvot vaikuttaisivat eri tavalla ruuan aistinvaraiseen kokemiseen, tuoteasenteisiin tai valintamotiiveihin, monien tavallisten ruokatuotteiden, kuten ruisleivän, kohdalla valintapäätös ei näytä suoranaisesti pohjautuvan
kuluttajan arvoihin.
Tuotekohtaisista mielleyhtymistä johtuen
tiettyä arvoa korostava informaatio voi vaikuttaa kuluttajien ruokatuotteen kokemiseen
joko vahvistavasti tai heikentävästi. Esimerkiksi terveellisyyttä painottavalla viestillä havaittiin olevan turvallisuusviestiä positiivisempi vaikutus spelttipuuron kokemiseen,
kun taas turvallisuutta painottavalla viestillä
oli terveellisyysviestiä positiivisempi vaikutus
tyrnimehun kokemiseen.
Ruokabrändillä havaittiin olevan merkitystä siihen, miten kuluttajan arvot vaikuttavat
ruuan maun kokemiseen.
– Tunnetun brändin positiivinen vaikutus
makukokemukseen voi kumoutua, jos kuluttajan arvot eivät ole sopusoinnussa brändimielikuvien kanssa, Paasovaara kertoo.
Ymmärrys siitä, että kuluttajat ja varsinkin
erilaiset kuluttajaryhmät liittävät sekä ruuan
brändiin että sen tuotemuotoon ja raaka-aineeseen erilaisia merkityksiä, tehostaa markkinoinnin suunnittelua ja tuotekehitystä.
– Kun ruokabrändiä kyetään markkinoimaan kohderyhmää kiinnostavilla ominaisuuksilla, kuluttaja voi joustaa ruuan mausta,
Paasovaara jatkaa.
lisätietoja:
rami.paasovaara(at)gmail.com
Esteröityjen sterolien hapettumisreaktioista
FM Mari Lehtonen väitteli toukokuussa Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Oxidation of
steryl esters.
Kasvisterolit lisätään elintarvikkeisiin usein
rasvahappoestereinä, joiden rasvaliukoisuus
on vapaata sterolia parempi. Vapaiden sterolien hapettumista on tutkittu melko kattavasti, mutta esteröityjen sterolien hapettumismekanismeja ei juuri tunneta.
Lehtosen väitöskirjatyön tarkoituksena oli
kerätä lisätietoa esteröityjen sterolien hapettumisreaktioista selvittämällä, miten näiden
yhdisteiden kemialliset ominaisuudet ja erilaiset ympäristötekijät vaikuttavat niiden hapettumiseen.
Työssä tarkasteltiin, miten esteröinti ja siihen käytetyt erilaiset rasvahapot sekä sterolirakenteet vaikuttavat hapettumisnopeuteen
ja reaktioihin. Lisäksi selvitettiin lämpötilan ja
ympäröivän väliaineen vaikutuksia. Syntyneet
hapettumistuotteet mitattiin sellaisenaan il-
man esterisidoksen pilkkomista, ja näin ollen
voitiin seurata, hapettuiko esteri steroli- vai
rasvahappo-osastaan.
Saadut tulokset osoittivat, että keittolämpötilassa (100 °C) esteröinti muutti sterolin
hapettumiskäyttäytymistä vaikuttamalla sen
olomuotoon ja sijaintiin väliaineessa. Estereissä hapettumista tapahtui yhtäaikaisesti
sekä steroli- että rasvahappo-osassa. Mitä
tyydyttyneempi rasvahappo-osa esterissä oli,
sitä hitaammin koko molekyyli hapettui, ja
sitä pysyvämpiä syntyneet tuotteet olivat.
Alkuvaiheen hapettumistuotteiden jatkoreaktioissa syntyi jo tunnettujen hapettumistuotteiden lisäksi myös merkittävä määrä polymeroitumistuotteita. Nämä tuotteet saattavat heikentää sterolien hyödynnettävyyttä ihmisen elimistössä.
Lämpötilan nosto 140 °C:seen kiihdytti hapettumista ja polymerisaatiota odotetusti. Esteröityjen sterolien hapettuminen keittolämpötilassa hidastui, kun ne liuotettiin tyydytty-
• TUOTANTOTILAT & KONEET, LAITTEET JA ENERGIA
• ERIKOISTEEMA MAKEIS- JA JUOMATEOLLISUUS
neeseen rasvaan. Vapaan sterolin hapettuminen puolestaan kiihtyi tyydyttyneessä rasvassa, sillä se hakeutui rasvakerroksen pinnalle.
Lehtosen työn tuloksia voidaan hyödyntää
kehitettäessä uusia kasvisteroleilla rikastettuja elintarvikkeita ja niiden prosessointimenetelmiä. Hapettumismekanismien tunteminen auttaa kehittämään valmistus- ja säilytysmenetelmiä, joissa sterolit eivät pilaannu. Lisäksi reaktioiden tunteminen mahdollistaa oikeanlaisten hapettumisen estäjien, antioksidanttien, valinnan.
– Koska sterolien hapettuminen riippui niiden rakenteesta ja olomuodosta sekä ympäröivästä rasvasta että sterolien sijainnista siinä, sterolien säilyvyys on syytä varmistaa erikseen kussakin elintarvikkeessa, Lehtonen toteaa.
lisätietoja:
mari.lehtonen(at)helsinki.fi
Kehittyvä
Elintarvike
www.kehittyvaelintarvike.fi
VARAA PAIKKA ILMOITUKSELLE
28.8. MENNESSÄ!
INFOTEAM OY
P. (09) 441 133, INFOTEAM@INFOTEAM.FI
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2012
57
haarukassa
Valio palaa lastenruokamarkkinoille
Valio Oy palaa lastenruokamarkkinoille kesäkuussa 2012 kattavalla valikoimalla käyttövalmiita lastenruokia. Valio Onni™ -puurot ja -vellit ja Valio Tuuti® -äidinmaidonkorvike ja -vieroitusvalmiste valmistetaan uudella suodatusteknologialla tuoreesta
suomalaisesta maidosta Valion Turengin tehtaassa.
Kaikki imeväiselle välttämättömät ja ehdollisesti välttämättömät aminohapot saadaan tuotteeseen suoraan tuoreesta maidosta. Tuotteet on kehitetty yhteistyössä
lastenlääkäreiden ja pienten lasten vanhempien kanssa.
Valio Onni™ -puuroissa on sekä maitopohjaisia että maidottomia vaihtoehtoja.
Maitopohjaisissa puuroissa ei ole lainkaan lisättyä sokeria. Maidottomat puurot on
makeutettu miedosti hedelmäsokerilla.
Puurojen ja vellien kaura, vehnä, ruis ja ohra ovat kotimaista täysjyväviljaa. Valio
Onni™ -puurot ovat rakenteeltaan hieman karkeita, mikä kehittää lapsen suun motoriikkaa. Vellivalikoimassa on useita mietoja ensivelleiksi sopivia vaihtoehtoja. Valio
Onni™ -puurot ja osa Valio Onni™ -velleistä ovat lisäaineettomia.
Myös Valio Tuuti® tuotteet ovat lisäaineettomia.
Suomalaisia
metsämarjamakeisia
Fekman Oy:n Sötis on viinikumipohjainen,
kevyesti vaahdotettu marjamakeinen. Samassa pussissa on kaksi makua: mustikka
ja puolukka. Lisäaineettoman makeisen
kuitupitoisuus on lähes 30 %, ja värinsä se
saa marjan omasta väripigmentistä. Makeinen sopii maito-, vilja- ja kananmuna-allergisille.
lisätietoja: www.fekman.fi
lisätietoja: tulosyksikön johtaja Sami nupponen, valio oy, p. 050 384 1335
Kotimaisia hernepakasteita ammattikeittiöille
Kasvisruokayritys Nofu Oy on tuonut markkinoille suomalaisia palkokasveja hyödyntäviä sk-tuotteita: pakastettuja hernepihvejä ja -nugetteja. Nofu hernepihvi (5 kg –
125 kpl x 40g) valmispakaste on lisäaineeton, laktoositon, gluteeniton ja runsaskuituinen ja Nofu hernenugetti (5 kg – 200 kpl x 25g) laktoositon ja runsaskuituinen.
Molemmat tuotteet sopivat vegaaneille.
lisätietoja: www.nofu.fi
Paahdettuja juureksia
Saarioisten uutuuksiin kuuluvat paahdetut pestoperunat 450g ja paahdetut juurekset 450g. Pestokastikkeella maustettujen, uunissa paahdettujen perunoiden makua
täydentävät valkosipuli ja mustapippuri. Pestoperunat kypsyvät grillissä miedolla
lämmöllä välillä sekoittaen tai 175-asteisessa uunissa ilman kantta noin 20 minuutissa. Paahdetut juurekset, balsamiviinietikalla ja timjamilla maustetut porkkana-,
bataatti- ja palsternakkapalat, saavat pehmeän maun fariinisokerista. Niihin antaa
makua myös sipuli ja ripaus mustapippuria. Molemmat juurestuotteet ovat lisäaineettomia, laktoosittomia ja gluteenittomia.
lisätietoja:
markkinointipäällikkö anu lehtinen, anu.lehtinen@saarioinen.fi
Maitokahvijuomaa pantillisessa kierrätysmuovipullossa
Paulig on uudistanut Frezza-maitokahvijuoman pullon kuluttajien toiveita kuunnellen. Lasipullon tilalle on tullut kevyt, pantillinen, kierrätettävä muovipullo, jossa on
tiivis kierrekorkki. Pakkauskokoa on suurennettu Frezza-fanien pyynnöstä 2,5 desilitraan.
lisätietoja:
brand manager ulrika Kotimäki, ulrika.kotimaki@paulig.com
58
Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Runsaskuituisia
soijasämpylöitä
Antellin Sorja Soijasämpylä sisältää runsaasti proteiinia ja
kuitua. Se on suunnattu terveydestään ja hyvinvoinnistaan
kiinnostuneille vaalean leivän
ystäville. Soijajauho on itävaltalaista, prosessoimatonta soijaa.
Se sisältää paljon kasviproteiinia, hyvälaatuista pehmeää rasvaa ja kuituja. Oulussa
leivottu Sorja Soijasämpylä täyttää Antellin
kuitutakuun: se kuuluu Antellin superkuituisiin leipiin 15,5 % kuitumäärällään.
Lähiruokaa kotiovelle
Lähi- ja luomuruuan verkkokauppa kylatori.
fi tarjoaa kotiinkuljetuspalvelun Ylöjärven,
Länsi-Tampereen ja Hämeenkyrön alueella.
Tilaukset otetaan vastaan tiistaihin mennessä, ja jakelut keskitetään perjantaihin. Tilaukset ja maksaminen hoituvat verkossa. Osa
verkkokaupan valikoimista on saatavilla
kaikkialle Suomeen postipakettina. Verkkokauppa toimii ylöjärveläisellä Suojärven tilalla, jossa sijaitsee myös ympärivuotinen maatilapuoti ja Suojärven Suklaatila. Kylatori.fi
-valikoima rakentuu kotimaisesta, etupäässä maaseudun pienvalmistajien tarjonnasta.
lisätietoja: www.kylatori.fi
n tunnuStuKSia
Hyvinvointia tukevia
uutuustuotteita
Risenta on tuonut kevään aikana useita uutuustuotteita Suomen markkinoille. Ne ovat parempia
vaihtoehtoja naposteluun ja välipalaksi, sillä ne
sisältävät runsaasti hyvälaatuisia rasvoja ja vähemmän suolaa. Uutuuksia ovat Risenta Kurpitsansiemenen kuivapaahdettu & kevyesti suolattu
150 g, Risenta Auringonkukansiemen kuivapaahdettu 200 g, Risenta Auringonkukansiemen, kuivapaahdettu & kevyesti suolattu 200 g Risenta
Salaattimix 150 g, Risenta Goji-marja kuivattu 80
g, Risenta Seesaminsiemenkeksi 40 g gluteeniton,
Risenta Kurpitsansiemen 300 g, Risenta Psylliumsiemen 300 g, Risenta Pellavansiemen 400 g ja
Risenta Pellavansiemenrouhe 350 g. Tuotteiden
myynnistä ja markkinoinnista Suomessa vastaa
Valora Trade Finland.
lisätietoja:
anne-mari tikkanen,
anne-mari.tikkanen@valoratrade.fi
Etikkaa uudessa pullossa
Perinteikkään Rajamäen Väkiviinaetikan pakkaukset ovat uudistuneet ja tuoteperhe kasvanut uudella Luomu Väkiviinaetikalla. Rajamäen Väkiviinaetikka valmistetaan kotimaisesta ohrasta ja lähdevedestä luonnonmukaisella käymismenetelmällä. Uutta Luomu Väkiviinaetikkaa on saatavilla
0,43 litran pullon lisäksi 3 ja 10 litran pakkauksessa ja Perinteistä Väkiviinaetikkaa 1,5, 3 ja 10 litran
pakkauskoossa.
lisätietoja:
tuoteryhmäpäällikkö
daniela berner-ax
daniela.berber-ax@berber.fi
Fosfaatittomia grillimakkaroita
ja nakkeja
Snellman lopetti jo aikaisemmin natriumglutamaatin ja kamaran käytön ruokamakkaroissaan,
ja toukokuusta lähtien tuotteista on poistettu
myös lisätty fosfaatti. Fosfaatti korvattiin lisäämällä lihan määrää: lihapitoisuus kasvoi jopa 10 prosentilla. Grillimakkaroiden ja nakkien valmistuksessa käytetään lihaa, jota ei ole eroteltu koneellisesti. Uudesta fosfaatittomasta valikoimasta löytyvät mm. Eetvartti- ja Iivari-Grillimakkarat, Kunnon Nakkimakkara, Bratwursti sekä juustonmakuisia vaihtoehtoja.
lisätietoja:
myynti - ja markkinointijohtaja,
Peter Fagerholm,
peter.fagerholm@snellman.fi
Puolustusvoimien hygieenikkoeläinlääkäri Ava Sovijärvi
Vuoden eläinlääkäri
Vuoden eläinlääkäriksi 2012 valittu Ava Sovijärvi on hygieenikkoeläinlääkäri, joka ansiokkaalla työllään edistää kansanterveyttä ja hyvää ympäristöterveydenhuoltoa. Hän on työskennellyt puolustusvoimissa 15 vuotta ja on
ensimmäinen suomalainen naiseläinlääkäri,
joka on kotimaan lisäksi palvellut monissa sotilaallisen kriisinhallinnan tehtävissä Suomen
joukoissa ulkomailla. Suomen Eläinlääkäriliitto ry palkitsi vuoden eläinlääkärin Helsingissä
8. toukokuuta.
– Palkittu edustaa Suomessa harvinaista
eläinlääkärilajia, puolustusvoimien hygieenikkoeläinlääkäreitä. Hänen työnsä edistää osaltaan kansanterveyttä ja joukkojen toimintakykyä kotimaan tehtävissä ja sotilaallisen kriisinhallinnan tehtävissä ulkomailla. Joukot
ovat toimintakykyisiä vain terveinä, pienikin
vatsatautiepidemia voi pysäyttää suuria tehtäviä. Palkittu on työskennellyt sekä pidemmillä komennuksilla että noin 15 tarkastuskäynnillä kansainvälisissä tehtävissä, Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Kirsi Sario sanoo.
Ympäristöterveydenhuolto tunnistaa, ehkäisee ja vähentää juomaveden, elintarvikkeiden ja muun ympäristön kautta tulevia terveysuhkia. Puutteelliset majoitusolot, jätteet,
eläimet ja haittaeläimet voivat olla uhkatekijöitä terveydelle.
Kotimassa palkitun eläinlääkärin ja hänen
kollegoidensa työn piiriin kuuluu puolustusvoimissa noin 500 muonituskohdetta suurista
varuskuntaravintoloista sotilaskotiautoihin ja
yksittäisiin keittimiin metsässä. Elintarvikelain ja terveydenhuoltolain mukaisen työn piiriin kuuluu paljon muutakin.
Osmo
Myllykankaalle
kultainen mitali
ISS:n Korpilahden
joukkue voitti
kouluruokakilpailun
ELT Osmo Myllykangas on saanut Walter
Ehrströmin säätiön kultaisen mitalin ansioistaan elintarvikehygienian edistämisessä. Myllykangas on työskennellyt mm.
maa- ja metsätalousministeriön elintarvikehygienian toimistossa ja Maitohygienialiiton toiminnanjohtajana.
Hän hoiti Walter Ehrströmin säätiön asiamiehen tehtäviä kymmenkunta vuotta.
Tänä aikana säätiö lahjoitti Helsingin yliopistolle kaksi professuuria ja oli mukana
kolmannessa lahjoituksessa. Myllykangas
väitteli maidon Bacillus cereuksesta ja maidon pastöroinnista vuonna 1995.
Kuva: anna ParKKari
Gastro-messuilla kisattiin maistuvimmasta
kouluruuasta. ISS:n joukkue Korpilahdelta
voitti kilpailun tasalaatuisuudella. Ateria oli
tuomariston mukaan erinomainen esimerkki
hyvästä, maukkaasta ja monipuolisesta kouluruuasta, joka oli myös suunniteltu koululaisten tarpeeseen.
Korpilahden joukkueen kilpailuaterian pääraaka-aineena olivat kuhapyörykät, jotka
maustettiin intialaisella hernekastikkeella. Lisäkkeenä oli perunoita. Lisäksi tarjolla oli appelsiini-kaalisalaattia ja tuoretta kauraleipää.
Reseptin raaka-ainekustannukset noudattivat kouluruokaan varattavaa tasoa, keskimäärin noin euron annokselta. Reseptin ideoivat Korpilahden koulun kokit Marja Tuomi,
Tanja Varsell’ ja Pirjo Strang.
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2012
59
n
nimityKSiä
• Varatuomari Mika Lallo on nimitetty Elintarviketeollisuusliiton työmarkkinajohtajaksi 1.5.2012 alkaen. Lallo vastaa liiton työmarkkinapolitiikasta ja henkilöstöhallinnosta
sekä toimii toimitusjohtajan varamiehenä. OTM Petri Linkoneva on
nimitetty ETL:n kehitysjohtajaksi
1.5.2012 alkaen. Varatuomari Asta
Mörsky on aloittanut työmarkkinaprosessin asiamiehenä 1.3.2012 alkaen.
• Meira Novan toimitusjohtajaksi
on nimitetty Eero Raappana
1.5.2012 alkaen.
• Keittiömestari Mikko Viitanen on
nimitetty Atria Food Servicen kenttämyyntipäälliköksi 23.4.2012 alkaen, Juha Kylmäkorpi Atria Suomi
Oy:n vähittäiskauppamyynnin aluepäälliköksi Seinäjoelle 26.3.2012
alkaen ja Anne Rauhala Atria Suomen siipikarjarehun kehittämisestä
vastaavaksi päälliköksi.
• diplomikauppias Tomi Korpisaari
on valittu K-kauppiasliiton hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi.
• YTM Aino Pajukangas on nimitetty Suomen Nestlé Oy:n viestintäpäälliköksi, Leena Kupsu tuotetietoasiantuntijaksi, Mari Hietanen
myyntiedustajaksi Nestlén jäätelöliiketoimintaan ja Connie Damgaard talouspäälliköksi.
• Jussi Sivunen on nimitetty Arla
Ingman Oy Ab:n Senior Key Account
Manageriksi. Hän vastaa S-ryhmän
asiakkuudesta.
• Algol Oy:n toimitusjohtajaksi on
1.6.2012 nimitetty OTK Alexander
Bargum ja Algol Pharma Oy:n toimitusjohtajaksi KTM Johan Wulff
1.1.2012 alkaen. Sami Peltomäki on
nimitetty Algol Chemicals Oy:ssä
Metalli-segmenttiin tuotepäälliköksi ja Jenni-Annika Kaikko elintarviketeollisuuden kemikaalien myyntiassistentiksi.
• Biohit Oyj:n toimitusjohtajaksi on
nimitetty KTM Semi Korpela, operatiivisista toiminnoista ja IT:stä
vastaavaksi johtajaksi Tapani Tiusanen ja tuotekehityksestä ja laadusta vastaavaksi johtajaksi Lea
Paloheimo.
• Teknologiajohtaja Mikko Viljanmaa vastaa jatkossa Kiilto Oy:n
tuotekehityksen ja tuotannon lisäksi myös ostotoiminnasta ja tutkimuspäällikkö Raija Polvinen rakennustarvikkeiden ja teollisuusliimojen tuotekehitystoiminnasta sekä
tuotekehityksen organisaatiosta ja
budjetista.
• Oy Telpak Ab:n toimitusjohtajaksi
on nimitetty Tommi Lindgren
27.12.2011 alkaen.
• Polytronic Oy:n toimitusjohtajaksi
on nimitetty Mikko Nikulainen
1.1.2012 alkaen.
• Euroopan paperi- ja selluteollisuusliitto CEPI on nimittänyt UPM:n
toimitusjohtaja Jussi Pesosen uudeksi puheenjohtajakseen.
• Hannu Mattila on nimitetty Atria
Suomen lihaliiketoiminnan organisaatioon tehtävänään tukku-, vienti- ja sisäisen tuotteiston ylläpito,
sisäinen hinnoittelu ja liharaaka-aineen katelaskenta.
• ETM Laura Hartzell-Kinnunen on
nimitetty Atria Suomi Oy:ssä myyntineuvottelijaksi Helsinkiin (Ridderheims-tuotteet), Seppo Pellikka
OLEMME MUKANA
Kauhajoen tuotantolaitoksen tuotantopäälliköksi, Masa Ala-Fossi liiketoiminnan kehityspäälliköksi ja
Jarkko Kuusisto ostajaksi.
• Juha Salonen on aloittanut Maalaistuote Vataja Oy:n myyntijohtajana ja johtoryhmän jäsenenä
6.2.2012.
• Seppo Virtanen on nimitetty Yrjö
Wigren Oy:n toimitusjohtajaksi, Ari
Järvinen myyntijohtajaksi ja Mari
Vuorinen kehityspäälliköksi sekä
aluemyyntipäälliköiksi Janos Uotila
(pääkaupunkiseutu ja uusimaa),
Aki Heino (Pirkanmaa, Keski-Suomi
ja Pohjanmaa) ja Teija Javanainen
(Varsinais-Suomi ja Satakunta).
• KTM Antti Laakso on nimitetty Sokoksen ketjujohtajaksi 1.3.2012 alkanen.
• ETM, LO Mareena Jalkanen on nimitetty Eterassa työhyvinvoinnin
asiantuntijaksi 30.1.2012 lähtien.
• TkT Pasi Tolppanen on nimitetty
Pöyry Finland Oy:n toimitusjohtajaksi.
• Teemu Mikko on nimitetty Wihuri
Oy Aarniossa logistiikan kehityspäälliköksi Helsinkiin ja Tuomas
Lempinen Ruokalinjan myyntineuvottelijaksi Tampereelle.
• Maija Ankkuri on nimitetty Hartwall Markkinoinnin tutkimuspäälliköksi ja Consumer & Market Intelligence -tiimin vetäjäksi 9.1.2012 alkaen, Meri Vainikka oluiden markkinointipäälliköksi 30.1.2012 alkaen
ja Päivi Rantonen taloushallintoon
Internal Control Manageriksi
9.1.2012 alkaen. Jarmo Welin on nimitetty Kauppakanavan myynnin
kehityspäälliköksi, Toni Antila kent-
tämyyntipäälliköksi ja Lotta Eerola
Hartwallin tytäryhtiön Hartwa-Traden asiakasmarkkinointipäälliköksi
• dI Tomi Niemi on nimitetty SGN
Groupin konserniin kuuluvan Agritek Oy:n toimitusjohtajaksi.
• Pro Ruis -yhdistyksen pääsihteeriksi on valittu Aino Sipilä.
• MMM, agronomi Kirsi Viljanen on
nimitetty lähiruokakoordinaattoriksi maa- ja metsätalousministeriössä.
• Elinkeinoelämän keskusliitto EK
on uudistamassa organisaatiotaan.
Lainsäädännön ja työelämän vastuualueen johtajaksi on nimitetty
Jukka Ahtela, talouspolitiikan vastuualueen johtajaksi Jussi Mustonen ja infrastruktuurista vastaavaksi johtajaksi Tellervo Kylä-HarakkaRuonala. Kilpailukyvyn ja kasvun
vastuualueen johtaja nimitetään
myöhemmin. Pk-johtajaksi, joka
vastaa myös aluepalveluista, nimitettiin Pentti Mäkinen, kehitysjohtajaksi Timo Kekkonen ja viestintäjohtajaksi Leena Jaakkola, jonka
vastuulle kuuluvat myös sidosryhmäsuhteet.
• Luomuliiton puheenjohtajaksi on
valittu tuusulalainen luomutuottaja
Jukka Lassila.
• Kari Vainio on nimitetty 21.5.2012
alkaen KiiltoClean Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi. Aiemmin hän työskenteli puhtaus- ja hygienia-alalla
toimivassa diverseyssä yli 23 vuoden ajan mm. IT-, markkinointi-,
asiakaspalvelu-, logistiikka- ja
myyntivastuualueilla ja viimeksi
pohjoismaisen myynnin ja Suomen
maayhtiön johdossa.
Kehittyvä
Elintarvike
www.kehittyvaelintarvike.fi
26.–27.9.2012 HELSINGISSÄ
OSASTOLLA 3A27
LISÄTIETOJA: WWW.EASYFAIRS.COM
60
Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Hankintaopas
AAKKOSOSA
Kehittyvä Elintarvike -lehden hankintaopas tarjoaa tietoa
elintarvikealan laite-, palvelu- ja raaka-ainetoimittajista.
Kysy lisää lehtemme ilmoitusmyynnistä Infoteam Oy:stä,
puh. (09) 441 133, faksi (09) 447 427, infoteam@infoteam.fi
BEMIS VALKEAKOSKI OY
PL 120
27510 KAUTTUA
Puh. 010 430 500
email: esa.halme@ar-carton.com
www.ar-carton.com
www.ccpack.se
AINES SUOMI OY
PL 15
11101 RIIHIMÄKI
Puh. 0207 463 990
Fax 0207 463 999
www.aines.fi
ALGOL CHEMICALS OY
PL 13 (Karapellontie 6)
02611 ESPOO
Puh. (09) 50 991
Fax (09) 5099 250
email: info.chemicals.fi@algol.fi
www.algol.fi
AMIHELP OY
Otsolantie 7 B
36100 KANGASALA AS.
Puh. 0400 – 729 721
Fax (03) 4518 0053
email: aimo.jussila@amihelp.fi
www.amihelp.fi
AMMERAAL BELTECH OY
Sarankulmankatu 14
33900 TAMPERE
Puh. 0207 911 400
Fax 0207 911 450
email: info@ammeraalbeltech.fi
www.ammeraalbeltech.fi
OY ATLAS COPCO
KOMPRESSORIT AB
Tuupakankuja 1
01740 VANTAA
Puh. 0207 189 200
Fax 0207 189 201
AURAPRINT OY
PL 131
20101 TURKU
Puh. 0207 917 700
Fax 0207 917 650
email: info@auraprint.fi
www.auraprint.fi
BANG & BONSOMER GROUP OY
PL 93 (Itälahdenkatu 18 A)
00210 HELSINKI
Puh. (09) 681 081
Fax (09) 692 4174
www.bangbonsomer.fi
Elintarvikeraaka- ja lisäaineet
PL 15 (Eteläranta 4 B)
00131 HELSINKI
Puh. 0207 914 332
Fax 0207 914 380
www.berner.fi/agentuuri
BERNER OY
Terveys ja Tutkimus
PL 15 (Sahaajankatu 24)
00131 HELSINKI
Puh. 0207 914 672
Fax 0207 914 241
email: terveys.tutkimus@berner.fi
www.berner.fi/tt
BRENNTAG NORDIC OY
Äyritie 16
01510 VANTAA
Puh. (09) 5495 640
Fax (09) 5495 6411
email: main@brenntag-nordic.com
www.brenntag-nordic.com
BUSCH
VAKUUMTEKNIK OY
Sinikellontie 4
01300 VANTAA
Puh. (09) 774 6060
Fax (09) 774 60 666
email: info@busch.fi
www.busch.fi
CALDIC FINLAND OY
Huopalahdentie 24
00350 HELSINKI
Puh. 020 741 5990
Fax 020 741 5993
email: info@caldic.fi
www.caldic.com
PL 92 (Hiekkakiventie 7)
00701 HELSINKI
Puh. (09) 41355300
Fax (09) 41355320
email: info@bedika.fi
www.bedika.fi
Duni Oy
Elimäenkatu 29
00510 Helsinki
puh. (09) 8689 810
fax. (09) 1462133
etunimi.sukunimi@duni.com
www.duni.fi
HUNAJAYHTYMÄ OY
Kojonperäntie 13
32250 KOJONKULMA
Puh. 0207 76 9680
Fax (02) 767 6225
email: hunaja@hunaja.fi
www.hunaja.fi
IMCD FINLAND OY
HTC Keilaniemi, Keilaranta 19
02150 ESPOO
Puh (09) 25 15 160
Fax (09) 25 15 1699
email: info@imcd.fi
www.imcd.fi
OY ECOLAB AB
PL 80 (Piispanportti 10)
02201 ESPOO
Puh. 020 7561 400
Fax 020 7561 498
Myyntipalvelu 0800-1-39655
Tilaukset: fi-tilaukset@ecolab.com
www.ecolab.fi
FAERCH PLAST A/S
Rannikkolaivurintie 8 D
00850 HELSINKI
Puh. 050-413 8058
email: lsa@faerchplast.com
www.faerchplast.com
INFORMA OY
Tillinmäentie 1 B
02330 Espoo
Puh. +358 207 208 200
Fax. +358 207 208 203
email informa@informa.fi
www.informa.fi
www.rullatarrat.fi
INSPEx OY
FINN FOOD TECH
Teknologiantie 3
90590 OULU
Puh. 0207 410 990
Fax 0207 410 991
email: info@inspex.fi
www.inspex.fi
OY FOODFILES LTD
JAUHETEKNIIKKA OY
Alasuutarintie 22
48400 KOTKA
Puh. (05) 2184 270
Fax
(05) 2184 290
email: mail@jauhetekniikka.fi
www.jauhetekniikka.fi
PL 11
60101 SEINÄJOKI
Puh. 0400 417 447
email: info@finnfoodtech.fi
www.finnfoodtech.fi
Neulaniementie 2 L 6
70210 KUOPIO
Puh. 044 7001200
Fax (017) 288 1269
email: foodfiles@foodfiles.com
www.foodfiles.com
KERMETAR OY
Kumitehtaankatu 5 E
04250 KERAVA
Puh. (09) 242 5898
Fax (09) 242 6464
Email: info@kermetar.fi
www.kermetar.fi
OY CELEGO AB
Eteläinen Salmitie 1
02430 MASALA
Puh. (09) 348 6900
Fax (09) 853 2100
email: info@celego.fi
www.celego.fi
CLINICAL LIFE SCIENCES OY
Linnankatu 6
87100 KAJAANI
Puh. 040 746 7475
email: info@clsoy.fi
www.clsoy.fi
CONDITE OY
PL 51 (Lisenssikatu 5)
21101 NAANTALI
Puh. (02) 436 5900
Fax (02) 435 6950
email: info@condite.fi
www.condite.fi
FOODWEST OY
Vaasantie 1 C
60100 SEINÄJOKI
Puh. (06) 4210 000
www.foodwest.fi
GIVAUDAN INTERNATIONAL SA
sivuliike Suomessa
Svinhufvudinkatu 23 A
15110 LAHTI
Puh. +46 (0) 46 23 5800
Fax +46 (0) 46 211 4330
www.givaudan.com
HAGSON-PROVITEK OY
PL 74
02631 ESPOO
Puh. (09) 439 3070
Fax (09) 439 30720
email: sales@provitek.fi
www.provitek.fi
OY M. HALOILA AB
CORTEx OY
Bedika Oy
Vaakatie 37
15560 NASTOLA
Puh. (03) 871 540
Fax (03) 871 5410
email: info@dosetec.fi
www.dosetec.fi
BERNER OY
ALERT-TUHOELÄINTORJUNTA OY
Laulurastaanpolku 6
00780 HELSINKI
Puh. (09) 505 3011
Fax (09) 505 3148
email: alert.toimisto@alert.fi
www.alert.fi
DOSETEC ExACT OY
Kutojantie 5
02630 ESPOO
Puh. (09) 7590 770
Fax (09) 7590 7799
email: cortex@cortex.fi
www.cortex.fi
21250 MASKU
Puh. (02) 437 6111
Fax (02) 437 6211
email: haloila@mimaitw.com
www.haloila.com
www.itwmima.eu
www.octopuscompact.com
KIILTOCLEAN OY
PL 157
20101 TURKU
Puh. 0207 710 400
Fax 0207 710 402
www.kiiltoclean.fi
KLÜBER LUBRICATION
NORDIC A/S
Hämeentie 3
00530 HELSINKI
Puh. 0207 497 970
Fax 0207 497 971
email: klueber.fi@sk.klueber.com
www.klueber.com
LABNET OY
Viikinkaari 4
00790 HELSINKI
Puh. 020 741 3170
Fax 020 741 3189
email: etunimi.sukunimi@labnet.fi
LAIHIAN MALLAS OY
Länsitie 372
66400 LAIHIA
Puh. (06) 475 2111
Fax (06) 476 2555
email: mallas@laihianmallas.fi
www.laihianmallas.fi
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2012
61
Hankintaopas
A&R CARTON OY
PL 70
37601 VALKEAKOSKI
Puh. 0207 51 3100
Fax 0207 51 3309
email: valkeakoski@bemis.com
www.bemis-europe.com
LAITOSJALKINE OY
35320 HIRSILÄ
Puh. (03) 336 3111
Fax (03) 336 3300
email: etunimi.sukunimi@laja.com
www.laja.com
LARSCON OY
Antreantie 10 B
02140 ESPOO
Puh. 010 239 2480
Gsm 050 540 2882
email: larscon@kolumbus.fi
www.larscon.fi
ORAT OY
Pikkupurontie 4–6
00880 HELSINKI
Puh. (09) 755 6577
Fax (09) 788 800
email: etunimi.sukunimi@orat.fi
www.orat.fi
ORBIS OY
Taivaltie 5
01610 VANTAA
Puh. 020 478 830
Fax 020 478 8010
email: info@orbis.eu
Kotisivu: www.orbis.eu
TT-TÄRYLAITE OY
SATAFOOD
KEHITTÄMISYHDISTYS RY
Viialankatu 25
32700 HUITTINEN
Puh. (02) 620 6319
Fax (02) 620 6339
email: etunimi.sukunimi@satafood.net
www.satafood.net
ORGANIC FOOD FINLAND
LEIPURIN OY
PL 40
(Kutojantie 4)
02631 ESPOO
Puh. (09) 521 710
Fax (09) 521 2121
www.leipurin.com
LIHATEOLLISUUDEN
TUTKIMUSKESKUS LTK
OSUUSKUNTA
PL 56 (Luukkaankatu 8)
13101 HÄMEENLINNA
Puh. 020 761 9480
Fax (03) 570 5499
www.ltk.fi
LIHEL OY
Mänkimiehentie 21
02780 ESPOO
Puh. (09) 819 0110
Fax (09) 8190 1199
email: etunimi.sukunimi@lihel.fi
www.lihel.fi
LINSEED OY
Pellavakuja 3
61850 KAUHAJOKI
Puh. 040 775 8918
Fax (06) 527 1197
email: info@linseed.fi
www.linseed.fi
MEDIQ SUOMI OY
PL 115
02201 ESPOO
Puh. 020 112 1500
Fax 020 112 1501
email: etunimi.sukunimi@mediq.com
asiakaspalvelu@mediq.com
www.mediq.fi
Puolikuu 3 D
02210 Espoo
Puh 050 5505225, 050 5862697
email: info@organic-finland.com
www.organic-finland.com
PA-HU OY
Teollisuustie 2
02880 VEIKKOLA
Puh. 0207 89 1000
Fax 0207 89 1099
email: myynti@pa-hu.fi
www.pa-hu.fi
PACCOR FINLAND OY
Polarpakintie 4 B
13300 HÄMEENLINNA
Puh. 020 186 7000
Fax 020 186 7351
email: etunimi.sukunimi@fi.paccor.com
www.paccor.fi
PIRKANMAAN
LAATUETIKETTI OY
Keskitie 3
33470 YLÖJÄRVI
Puh. 010 440 3900
Fax 010 440 3909
email: etunimi.sukunimi@laatuetiketti.fi
www.laatuetiketti.fi
OY MESMEC AB
Måttisenkatu 3
67700 KOKKOLA
Puh. 0207 280 680
Fax. 06 8326 811
email: info@mesmec.fi
www.mesmec.fi
PYROLL PAKKAUKSET
Kalliotie 2
04360 Tuusula
Puh. 030 624 2450
email: pakkaukset@pyroll.com
www.pyroll.com
PL 56 (Luukkaankatu 6)
13101 HÄMEENLINNA
Puh. Vaihde: (03) 217 3413
Fax (03) 570 5209
www.maustepalvelu.com
Hankintaopas
MULTIVAC OY
Posliinitehtaankatu 5
04260 KERAVA
Puh. 0207 921 300
Fax 0207 921 371
email: multivac@fi.multivac.com
www.multivac.com
MUNAKUNTA
Piispanristintie 8
20760 PIISPANRISTI
Puh. (02) 214 420
Fax (02) 214 4222
email: etunimi.sukunimi@munakunta.fi
www.scanegg.fi
62
OY SCANDIC TRANS AB
VAASA – TURKU – HELSINKI
Puh. 020 1202 500
Fax 020 1202 515
www.scandictrans.fi
SEALED AIR OY
Työpajankatu 6 A
00580 HELSINKI
Puh. (09) 7257 4411
Fax (09) 7257 4430
cryovac.finland@sealedair.com
www.sealedair-emea.com
RAKSYSTEMS ANTICIMEx
Vetotie 3 A
01610 VANTAA
Puh. 0207 495 706
Fax. 0207 495 600
email: asiakaspalvelu@racx.fi
www.racx.fi
RAVATEK OY
Itälahdenkatu 20
00210 HELSINKI
Puh. (09) 6818430
Fax (09) 675877
email: ravatek@ravatek.fi
www.ravatek.fi
Lapinlahdenkatu 23
00180 HELSINKI
Puh. (09) 726 0270
Fax (09) 726 0272
email: marja.laukkanen@sefo-konsultointi.fi
www.sefo-konsultointi.fi
SENSON OY
PL 95
15141 LAHTI
Puh. (03) 864 364
Fax (03) 781 8918
www.senson.fi
SOFTWARE POINT OY
Valkjärventie 1
02130 ESPOO
Puh. (09) 4391 320
email: sales@softwarepoint.fi
www.softwarepoint.com
SUOMEN COBRA SYSTEMS OY
Asesepänkuja 3
00620 HELSINKI
Puh. (09) 7288 340
Fax (09) 7288 3434
email: suomen@cobrasys.fi
www.cobrasys.fi
TANKKI OY
Oikotie 2
63700 ÄHTÄRI
Puh. (06) 510 1111
Fax (06) 510 1200
www.tankki.fi
Vesimyllynkatu 4
33310 TAMPERE
Puh. (03) 254 7800
email:etunimi.sukunimi@tarratuote.fi
www.tarratuote.fi
THERMO FISHER SCIENTIFIC
PL 100 (Ratastie 2)
01621 VANTAA
Puh. (09) 3291 0200
Fax (09) 3291 0301
email: myynti.fi@
thermofisher.com
www.thermofisher.com
ROQUETTE NORDICA OY
Ahventie 4 a 20
02170 ESPOO
Puh. (09) 3158 5700
Fax (09) 8632 113
SALTIA OY
Ratamokuja 2
30420 FORSSA
Puh: 040 728 4705
email: saltia@saltia.com
www.saltia.com
Kehittyvä Elintarvike 2/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Ollaksentie 12
02940 ESPOO
Puh: (09) 863 21 21
040 900 18 38
email: riggert.fornas@kolumbus.fi
www.uvisable.com
PL 10
00039 VALIO
Puh. 010 381 2457
Fax 010 381 2630
email: teollisuustuotteet@valio.fi
www.valio.fi/ammattilaiset/teollisuus
VESANTTI OY
Tulppatie 26
00880 HELSINKI
Puh. (09) 5491 6000
Fax (09) 5491 6050
email: etunimi.sukunimi@vesantti.fi
www.vesantti.fi
SEFO-KONSULTOINTI
TARRATUOTE OY
MP-MAUSTEPALVELU OY
UVA FINLAND
VALIO OY
PACK COMPANY OY
Teollisuustie 12
65610 MUSTASAARI
Puh. (06) 322 7300
Fax (06) 322 7320
email: etunimi.sukunimi@packcompany.fi
www.packcompany.fi
Linnanpajantie 7
00950 HELSINKI
Puh. (09) 755 2730
Fax (09) 755 4505
email: info@tarylaite.fi
www.tarylaite.fi
TIETO OYJ
Aku Korhosen tie 2-6
00440 HELSINKI
Puh. 0207 2010
Fax 020 726 8898
email: tero.m.virtanen@tieto.com
www.tieto.com
VIIKKI FOOD CENTRE
Viikinkaari 4
00790 HELSINKI
Puh. 050 523 9566
Fax (09) 319 36554
email: info@viikkifoodcentre.fi
www.viikkifoodcentre.fi
OY WOIKOSKI AB
Pääkonttori
PL 1
45371 VALKEALA
Puh. (015) 7700 700
email: info@woikoski.fi
www.woikoski.fi
Tukea tulevaisuuden
menestystarinoille
WORLD COURIER (FINLAND) OY
Puutarhatie 20
01300 VANTAA
Puh (24h): (09) 8700 3300
Tarjoamme
innovatiivisia
Fax
(09) 8700
3350 liiketoiminnan ratkaisuja
tuotekehitykseen,
tuotannon optimointiin, laadun
email:
sales@worldcourier.fi
kehitykseen ja kaupallistamiseen.
www.worldcourier.com
Viikki Food Centre on valittu toteuttamaan kansallista
Elintarvikekehityksen klusteri (OSKE) -ohjelmaa.
Kysy lisää lupaavista OSKE-hankkeistamme!
www.viikkifoodcentre.fi
R. ÖSTERLUND KY KB
PL 99 (Laippatie 19 B)
00811 HELSINKI
Puh. (09) 586 8170
Fax (09) 736 452
email: contact@osterlund.com
www.osterlund.com
TUOTERYHMÄOSA
ANNOSTELUJÄRJESTELMÄT
JA VAA’AT
KONEET, LAITTEET,
MUU VARUSTUS
Dosetec Exact Oy (Vaakakoskinen)
- punnitus- ja annostelujärjestelmät
– säiliövaa’at
– lattiavaa’at
– pöytävaa’at
– säiliöt, sekoittimet, hoitotasot
TT-Tärylaite Oy
Ammeraal Beltech Oy
– elintarviketeollisuuden hihnat
Multivac Oy
– lihavalmiste- ja valmisruokateollisuuden koneet
Orat Oy
ATK-LAITTEET JA
-JÄRJESTELMÄT
Oy Atlas Copco
Kompressorit Ab
– kaasu- ja paineilmakompressorit,
jälkikäsittelylaitteet ja
typpigeneraattorit
Tiedonhallintaohjelmistot laboratorioon:
– WiLabLIMS ja LABVANTAGE LIMS
– TasteBOSS aistinvaraiseen arviointiin
– konsultoinnit ja käyttöönotot
– Business Intelligence -ratkaisut
– elintarviketeollisuuden koneet
– pakkauskoneet ja –materiaalit
– röntgenlaitteet
Busch Vakuumteknik Oy
Oy Scandic Trans Ab
– lämpösäädellyt vienti- ja tuontikuljetukset Skandinaviassa
– logistiikkapalvelut ja varastointi
– pikakuljetukset Helsinki/Turku – Tukholma vv.
Suomen Cobra Systems Oy
Globaali erikoiskuriiripalvelu:
– lämpötilasäädellyt kuljetukset
– näytelähetykset (myös vaaralliset)
– pakkausjärjestelmät ja viilenteet
– ISO9001 & 14001 sertifioitu
LABORATORIO-TUOTTEET
An ITW Company
Oy M. Haloila Ab
Inspex Oy
KEMIKAALIT, KEMIALLISET
TUOTTEET JA
HYGIENIARATKAISUT
–
–
–
–
–
–
–
elintarvikeraaka- ja lisäaineet
luontaiset elintarvikevärit
vehnätärkkelys ja -gluteeni
gluteeniton vehnätärkkelys
meri-, vuori-, vakuumi- ja erikoissuolat
hedelmämehutiivisteet ja -pyreet
nopea toimitus suoraan varastoltamme
World Courier (Finland) Oy
– lavankäärintäkoneet
– tietotekniikka-, tuotekehitysja konsultointipalvelut
– ketteryyttä toimitusketjuun
asetaatit
bentsoaatit
erikoissuolat
etikkahappo
hapettumisen esto- ja ph:n säätöaineet
hyytelöimis- ja sakeuttamisaineet
juustonsulatesuolat
kuidut
makeuttamisaineet
mononatriumglutamaatti
paakkuuntumisenestoaineet
sitruunahappo ja sitraatit
sorbaatit
suolat
vaahdonestoaineet
vanilja ja vanilliini
– elintarviketeollisuuden raaka-aineet
– leipomo- ja pakkauskoneet
– merkintälaitteet
– pakkausmateriaalit
Tieto Oyj
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
Brenntag Nordic Oy
– tyhjiöpumput
Cortex Oy
– ALPHA MANAGER -toiminnanohjaus
– elintarviketeollisuuden ja -tukkujen
logistiset kokonaisratkaisut
KULJETUS- JA
LOGISTIIKKAPALVELUT
Algol Chemicals Oy
Berner Oy
Agentuuriosasto
Bedika Oy
Software Point Oy
– kaikki tärykomponentit
– annostelu-, syöttö-, seulontalaitteet
– tärytekniset erikoislaitteet
Vesantti Oy
– monipäävaa’at
– tarkastusvaa’at
– annostelujärjestelmät
– vaa’at ja vaakahinnoittelujärjestelmät
– huolto- ja ylläpitopalvelut
Tankki Oy
- laadunvalvontajärjestelmät
Jauhetekniikka Oy
–
–
–
–
jauheiden annostelulaitteet
nesteiden annostelulaitteet
suursäkkien tyhjennyslaitteistot
raaka-aineiden annostelujärjestelmät
Berner Oy
Terveys ja tutkimus
– vesimikrobiologiaan IDEXX Colilert,
Enterolert-E ja Quanti-Disk
– kotimaiset SERVANT petrimaljat,
sauvat, silmukat ja näytetölkit
– ATAGO-refraktometrit ja -polarimetrit
– ANSELL-suojakäsineet
– desinfektiotuotteet
– KSG-autoklaavit
– HEIDOLPH ravistelijat ja sekoittajat
– LAUDA-vesihauteet
– INFORS-ravistelijat
Caldic Finland Oy
– hyytelöimis- ja sakeuttamisaineet
– stabilointiaineet
– lesitiini
– riisitärkkelys, -jauhot, -proteiinit, -kuitu
– sokerikulööri
– maito- ja heraproteiinit ja
hydrolysaatit
– pintakiillokkeet
– mantelit, pähkinät, siemenet jne
– muut elintarvikelisäaineet
– räätälöidyt seokset
– pakkaamispalvelut
Oy Celego Ab
–
–
–
–
–
aromit
luonnon väriaineet
makeutusaineet
säilöntäaineet
muut lisäaineet
Labnet Oy
– elintarviketeollisuuden ja
ammattikeittiöiden
pesu-, puhdistus- ja desinfiointiaineet
– pesu- ja annostelujärjestelmät
– hygieniakonsultointi ja –koulutus
sekä neuvonta
KiiltoClean Oy
– elintarviketeollisuuden pesu- ja
desinfiointiaineet
– pesu- ja annostelujärjestelmät
– hygieniakartoitukset ja -koulutukset
Saltia Oy
– listeria ym. saneeraussiivousten
valvonta ja konsultointi
– hygieniakoulutukset ja –kartoitukset
– hyönteispyydykset ja torjunta-asemat
UVA Finland
– UV-lamppuja hygieniatarkkailuun
Oy Woikoski Ab
– elintarvikekaasut
– teolliset kaasut
– erikoiskaasut
– kuivajää
– kaasun sekoitus- ja jakelujärjestelmät
– räätälöidyt kokonaisratkaisut eri
massojen käsittelyyn
– siilot/säiliöt, ruuvi-, hihna- ja
lamellikuljettimet
– sekoittajat
– kippaus- ja nostolaitteet
– molla- ja laatikkopesukoneet
– desinfiointi-asemat, kenkäpesurit
– mekaaninen, sähkö- ja automaatiosuunnittelu
– kokonaisvaltaiset huolto- ja
asennuspalvelut
Multivac Oy
–
–
–
–
–
–
–
–
–
pakkauskoneet
etiketöintikoneet
siivutuskoneet
monipäävaa’at
tarkastusvaa’at
metallinilmaisimet
röntgenlaitteet
nahkomakoneet
jäähilekoneet
Orat Oy
– elintarviketeollisuuden linjaratkaisut
– elintarvikkeiden kuutiointi, muotoilu ja
siivutus
– liemitys- ja leivityskoneet
– luunerottelu- ja rasvanmäärityslaitteet
– pakkauskoneet
– pesu- ja käsittelyjärjestelmät
– savustus, keitto, paisto ja jäähdytys
– huolto- ja ylläpitopalvelut
Orbis Oy
– konenäkö, älykamerat ja koodinlukijat
–
–
–
–
–
–
–
–
mikrobiologiset elatusaineet
elintarvikkeiden testikitit
lämpötilamittaukset elintarvikkeista
pH- ja johtokykymittarit
petrimaljat ja valmiit maljat
laboratoriolasit
näytteenottovälineet
laboratoriolaitteet
Givaudan International SA
sivuliike Suomessa
– aromit
Hunajayhtymä Oy
– kotimaista ja ulkomaista hunajaa
elintarviketeollisuudelle
Mediq Suomi Oy
– mikrobiologiset reagenssit
– elintarvikkeiden testikitit
– elatusainekeittimet ja
maljanvalulaitteet
– laboratoriolaitteet ja –tarvikkeet
IMCD Finland Oy
– sakeuttajat ja stabilointi
– säilöntäaineet ja happamuudensäätöaineet
– fosfaatit, kuidut ja tärkkelykset
Labnet Oy
Thermo Fisher Scientific
– automaattiset analysaattorit ja
reagenssit elintarvikeanalytiikkaan:
Arena ja Gallery
– Oxoid ja Remel mikrobiologian tuotteet
– Finnpipetit ja Finntip -kärjet
– kylmälaitteet, sentrifugit, soluviljely,
kylmäkuivaus, haihduttimet, uunit,
lämpökaapit, laminaarit,
mikrokuoppalevylaitteet
MAUSTEET, AROMIT,
MUUT LISÄAINEET
Aines Suomi Oy
–
–
–
–
–
entsyymit
kalsium
kuitu
lipidit
vitamiinit
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
aromit
elintarvikevärit
happamuudensäätöaineet
kuidut
makeutusaineet
sakeuttamis- ja hyytelöimisaineet
säilöntäaineet
tärkkelykset
vitamiinit ja vitamiiniseokset
karotenoidit
MP-Maustepalvelu Oy
–
–
–
–
–
mausteet ja mausteuutteet
aromit ja arominvahventeet
fosfaatit
sakeuttamisaineet
muut elintarvikelisäaineet ja seokset
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2012
63
Hankintaopas
Oy Ecolab Ab
Oy Mesmec Ab
Pa-Hu Oy
Orat Oy
– mausteseokset ja marinadit
– lihaproteiinit
Vesantti Oy
– Wiberg-mausteseokset
– elintarvikepakkaukset
– myynti- ja kuljetuspakkaukset
kartongista ja aaltopahvista
– pakkaustarvikkeet
– myyntipistemateriaalit
Linseed Oy
Suomen korkealuokkaisimmat
pellavaraaka-aineet ja asiantuntemus
Oy Foodfiles Ltd
– kliininen tutkimus
– elintarvikkeiden rekisteröinti
(mm. terveysväitteet, uuselintarvikkeet)
Pirkanmaan Laatuetiketti Oy
R. Österlund Ky Kb
–
–
–
–
–
–
–
–
–
aromit ja konsentraatit
elintarvikevärit
emulgointi- ja sakeuttamisaineet
kaakaotuotteet
hedelmäjauheet ja -palat
vihannestuotteet
juomapohjat
lakritsiuutteet
makeutusaineet
– painetut ja blanco etiketit ja tarrat
– liimapaperinauhat ja liitospaperit
– käsiapplikaattorit ja pöytätelineet
- Scanegg-munajalosteet
- Kultamuna-kuorimunat
Pyroll Pakkaukset
PAKKAAMINEN
A&R Carton Oy
Ravatek Oy
kartonkipakkaukset
muovipussit ja -kassit
paperipussit, -kassit ja -kääreet
ratakalvot
– pakkauskoneet ja -järjestelmät
– avosuisten pussien ja säkkien suljenta
– ompelu-, liimaus- ja saumauslaitteet
ja tarvikkeet
Sealed Air Oy – Cryovac
Auraprint Oy
–
–
–
–
tarrat, tuote-etiketit
RFID-tarrat
sleeverit wrap-around-etiketit
kampanjatarrat
- Cryovac-pakkausjärjestelmät
- Cryovac-kutistepussit
- Cryovac-pakkauskalvot ja –rasiat
– vakuumi- ja suojakaasupakkauslaminaatit elintarviketeollisuudelle
Duni Oy
- pakkauskoneet ja suljentakalvot
- GN-mitoitetut ja take-away rasiat
- räätälöidyt pakkausratkaisut
Faerch Plast A/S
– CPET, AMPET, APET, PP, PS ja PLA
rasiat ja kannet
– Top Seal kuumasaumattavat kalvot
Hagson-Provitek Oy
– keinosuolet (myös mauste- ja
savusuolet)
– luonnonsuolet
– vakuumi- ja kuristepussit
– kinkkuverkot
– elintarviketeollisuuden rullatarrat
– blancot varastointiin, kolleihin ja
lavoihin
– tuote-, kerros-, vaakaetiketit ym.
Bang & Bonsomer Group Oy
–
–
–
–
–
–
sakeutus- ja hyytelöimisaineet
proteiinit
hiivauutteet
juustojauheet
rasvat, -kuorrutteet, -täytteet
aromit, värit
Condite Oy
Leipomo ja elintarviketeollisuuden raaka-aineet
– jauhot ja leipäseokset
– mausteet ja aromit
– mantelit ja pähkinät
– siemenet ja hiutaleet
– riisit
– kuivatut hedelmät
– suklaa- ja rasvakuorrutteet
– hedelmä- ja marjatäytteet
– margariinit
– säilykkeet
– sokerit ja siirapit
– suolat
Laihian Mallas Oy
Hankintaopas
– luomuraaka-aineet joustavasti ja
edullisesti
– hollantilaisen DO IT:n edustus
Roquette Nordica Oy
- natiivit ja modifioidut tärkkelykset
- tärkkelyssiirapit
- poliolit (xylitoli, sorbitoli, maltitoli ja
mannitoli)
- proteiinit
- kuidut
-
mallas- ja viljauutteet
maltaat ja mallasjauhot
emulgointi- ja stabilointiaineet
entsyymit, mm. laktaasit
funktionaaliset raaka-aineet
aromit ja värit
antioksidantit
analyyttiset kitit ja reagenssit
suodatuksen apuaineet
hedelmäpalat ja -pastat
Kasvua ja kumppanuutta
– markkinatutkimukset
– tuotekehitys
– laadunhallinta
– tuotetietopalvelut
Larscon Oy
–
–
–
–
HACCP, laatu- ja ympäristöjärjestelmät
HACCPdoc® dokumentointijärjestelmä
lämpötilanvalvontaja lämpömittarit
tiedonkeruulaitteet ja - järjestelmät
Lihateollisuuden tutkimuskeskus
LTK osuuskunta
– HACCP-, omavalvonta- ja
laatujärjestelmäkonsultointi
– koulutuspalvelut
– kuluttajatestaukset
– laboratoriopalvelut
– lihatutkimuspalvelut
– teknologia- ja tuotekehityspalvelut
Raksystems Anticimex
–
–
–
–
elintarvikehygieniapalvelut
koulutus
näytteenottopalvelut
tuhoeläintorjunta
Satafood Kehittämisyhdistys ry
– elintarvikealan kehityspalvelut
– laaja-alaiset ympäristöteknologian
palvelut
SEFO-konsultointi
Valio Oy
Teollisuusmyynti
– Elintarvikehygienian perusteet-kirja,
muut oppimateriaalit usealla kielellä
– hygieniakoulutukset ja –testit usealla
kielellä
– hygieniapassit tutkinnon perusteella
SOPIMUSPAKKAAMINEN
Viikki Food Centre
–
–
–
–
–
maidot, kermat ja muut maitotuotteet
juustot
maito- ja herajauheet
marmeladit ja hillot
voi
Pack Company Oy
– monipuolinen valikoima kuivien
tuotteiden sekottamiseen ja
rahtipakkaamiseen
SUUNNITTELU,
KEHITYS,
KONSULTOINTI
--- AmiHelp Oy ------
Leipurin Oy
– mentorointi ja johdon sparraus
– liiketoimintasuunnitelmat
– T&K -projektit ja
markkinointistrategiat
– markkina- ja tuotealueen laajentaminen
– leipomoteollisuuden raaka-aineet
– elintarviketeollisuuden maku- ja
rakenneaineet
Foodwest Oy
Senson Oy
– erikoismaltaat
– tummat ja vaaleat mallasuutteet
– pakkauspalvelu
Informa Oy
– etiketit, tarrat, kääreet ja
tulostustarvikkeet
– merkintäjärjestelmät teollisuuteen
– merkintäjärjestelmien huolto- ja
ylläpitopalvelut
Organic Food Finland
Tarratuote Oy
RAAKA-AINEET
Bemis Valkeakoski Oy
– valmistus- ja lisäaineet
– asiakaskohtaisesti räätälöidyt
seokset
Munakunta
–
–
–
–
- elintarvikepakkauksia
- kartonkikotelot ja holkit
- kartonki- ja alumiinivuuat
MP-Maustepalvelu Oy
AmiHelp Oy
– tuotekehitys- ja teknologiapalvelut
– kuluttaja- ja markkinatutkimukset
– liiketoiminnan kehittäminen
TYÖHYGIENIA JA
TURVALLISUUS
ALERT-Tuhoeläintorjunta Oy
– tuhoeläintorjunta
Laitosjalkine Oy
– työ-, suoja- ja turvajalkineet
elintarviketeollisuuteen ja
laboratorioihin
Tukea tulevaisuuden
menestystarinoille
VOITELUAINEET
Tarjoamme innovatiivisia liiketoiminnan ratkaisuja
tuotekehitykseen, tuotannon optimointiin, laadun
kehitykseen ja kaupallistamiseen.
Kermetar Oy
Viikki Food
Centre on valittu
toteuttamaan kansallista
- Elkalub
voiteluaineet
(NSF)
Elintarvikekehityksen klusteri (OSKE) -ohjelmaa.
Kysy lisää lupaavista OSKE-hankkeistamme!
Multivac Oy
– pakkaus- ja etiketöintikoneet
www.viikkifoodcentre.fi
Orat Oy
–
–
–
–
–
–
–
kammio- rasia- ja ratakoneet
snorkkelikoneet
pakkausrobotit
koneiden huolto- ja ylläpitopalvelut
makkarankuoret
kutiste- ja laminaattipussit
kutistekalvot
Lihel Oy
–
–
–
–
–
mausteet ja mausteseokset
valmistus- ja lisäaineet
fosfaatit
marinadit ja marinadiseokset
asiakaskohtaisesti räätälöidyt
seokset
PACCOR Finland Oy
- Apet, PP, PS ja PLA rasiat, pikarit ja
kannet
- kartonkivaippapikarit
64
Kehittyvä Elintarvike 2/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Clinical Life Sciences Oy
– kliininen tutkimus
– ravitsemusasiantuntijapalvelut
Finn Food Tech
Elintarvikealan kehityspalvelut:
– tuotannon kehittäminen
– pakkaamisen kehittäminen
– kehitysprojektit ja hankkeet
Klüber Lubrication Nordic A/S
- elintarvikehyväksytyt voiteluaineet
- teollisuuden voiteluaineet
n
ta Pa h t u m a K a l e n t e r i
Suomessa
Maailman maitopäivä 1.6.2012
EUROFOODWATER Conference on Water in
Food 3.–5.6.2012 Helsinki,
www.efw2012.eurofoodwater.eu
Nordic Enviromental Chemistry Conference
4.–7.6.2012 Turku, www.necc2012.fi
FFF Probiotics 2012 11.–13.6.2012 Turku,
http://congress.utu.fi/fff2012
Nimisuojaseminaari 13.6.2012 Hämeenlinna,
marjo.sarkka-tirkkonen@helsinki.fi
Suonenjoen Mansikkakarnevaalit
13.–15.7.2012 Suonenjoki,
www.mansikkakarnevaalit.fi
Lähiruoka ja puhdas vesi 16.7.2012 Eura,
marko.jori@pji.fi
Suomen Leipuriliiton 112. vuosikokous ja
kesäpäivät 10.–12.8.2012 Mikkeli,
www.leipuriliitto.fi
Congress of the European Society for Agronomy 20.–24.8.2012 Helsinki,
www.european-agronomy.org
Herkkujen Suomi 23.–25.8.2012 Helsinki,
www.mtk.fi
Syysstober-olutjuhla 24.–25.8.2012 Helsinki,
www.sahti.fi
NuGOweek 28.–31.8.2012 Helsinki,
www.nugo.org
Kauhajoen ruokamessut 31.8.–2.9.2012,
www.ruokamessut.fi
Työhyvinvointi 2012 5.–7.9.2012 Tampere,
www.tyohyvinvointimessut.fi
Lähiruokaseminaari 7.9.2012 Elimäki,
www.lyry.net
VIII Meri-Lapin Ruokamessut 7.–8.9.2012
Keminmaa, www.ruokamessut.net
Lähiruokamessut 8.–9.9.2012 Kouvola,
www.lahiruoka.fi
Elimäen lähiruokamessut 8.–9.9.2012,
www.lyry.net
Healthy to go -verkkokurssi 15.9.–10.11.2012,
www.oncampus.de/food
Alihankinta 2012 18.–20.9.2012 Tampere,
www.alihankinta.fi
Kalan aistinvarainen laadunarviointi
19.9.2012 Helsinki, www.evira.fi
Future Challenges in Professional Kitchens III
19.–20.9.2012 Mikkeli, www.mamk.fi/future
easyFairs Pakkaus 2012 26.–27.9.2012
Helsinki, www.easyFairs.com
Hyvä ikä 12 27.–28.9.2012 Tampere,
www.expomark.fi
Lähiruokamarkkinat 29.–30.9.2012 Inkoo,
www.westerby.fi
Luomuviikko 1.–7.10.2012
Helsinki, www.finnexpo.fi
Turun ruoka- ja viinimessut 5.–7.10.2012,
www.turunmessukeskus.fi
Tiedemessut 2012 5.–7.10.2012 Turku.
www.turunmessukeskus.fi
Nanoscience Days 8.–9.10.2012 Jyväskylä,
www.jyu.fi/science/muut_yksikot/nsc/en/
nsdays
Ympäristö ja yhdyskunta, Vesi ja viemäri, Jäte
ja kierrätys 9.–12.10.2012 Helsinki,
www.finnexpo.fi
Elintarvike- ja luonnontuotealojen valtakunnallinen seminaari 10.–11.10.2012 Seinäjoki,
juha.rutanen@helsinki.fi
V Symposium on Sourdough - Cereal Fermentation for Future Foods 10.–12.10.2012
Helsinki, www.vtt.fi/sourdough2012
Tekniikka 2012 10.–12.10.2012 Jyväskylä,
www.jklpaviljonki.fi
Lihan aistinvarainen laadunarviointi
18.10.2012 Helsinki, www.evira.fi
Terveys 19.–21.10.2012 Helsinki,
www.finnexpo.fi
Työterveyspäivät 2012 23.–24.10.2012
Helsinki, www.ttl.fi/tyoterveyspaivat
Viini, ruoka & hyvä elämä 25.–28.10.2012
Helsinki, www.finnexpo.fi
Agronomiliiton 115-vuotisjuhla 27.10.2012
Helsinki, www.agronomiliitto.fi
Elintarviketieteiden Seura ry:n 65-vuotisjuhlaseminaari 30.10.2012 Helsinki, www.ets.fi
Ulkomailla
10th Nordic Nutrition Conference 3.–5.6.2012
Reykjavik, www.norden.org
World Meat Congress 4.–6.6.2012 Ranska,
www.worldmeatcongress.com
6th Japan-Finland Biotechnology Symposium
5.6.2012 Sendai, Japani
6th World Congress on Polyphenols Applications: Paris Polyphenols 2012 7.6.2012 Pariisi,
www.polyphenols-site.com
The 2nd International Conference on Algal
Biomass, Biofuels and Bioproducts 10.6.2012
San diego, USA, www.algalbbb.com
Chemspec Europe 13.–14.6.2012 Barcelona,
www.chemspececvents.com
Modern Bakery Moscow 13.–15.6.2012, www.
modernbakeery-moscow.com
Healthy Diet for a Healthy Life Conference
14.6.2012 Haag, www.healthydietforhealthylife.eu/hdhlconference
FoSTAT - Food Innovation Asia Conference
2012 14.–15.6.2012 Bangok,
http://www.foodtech.eng.su.ac.th
Rosupack 18.–22.6.2012 Moskova,
www.rosupack.com
BIO 2012 25.–28.6.2012 Las Vegas,
www.convention.bio.org
FI Asia – China 26.–28.6.2012 Shanghai,
www.fi-events.com
4th EuCheMS Chemistry Congress
26.–30.8.2012 Praha,
www.euchems-prague2012.cz
Nor-Fiching 2012 14.–17.8.2012 Tronheim,
www.nor-fishing.no
Livsmedelsdagar 5.–7.9.2012 Tylösand,
www.livsmedelsforeningen.se
Riga Food 2012 5.–8.9.2012 Riika,
www.rigafood.com
Food Ingredients India 6.–7.9.2012 Mumbai,
www.fi-events.com
Int FoodTec 11.–13.9.2012 Mumbai,
www.capitaloffood.com
IBA 16.–22.9.2012 München, www.iba.de
WorldFood Moscow 17.–20.9.2012 Moskova,
www.world-food.ru
Local Food 8.–19.9.2012 Sorø, Tanska,
www.njf.nu
lunch! 20.–21.9.2012 Lontoo,
www.lunchshow.co.uk
GIDA 20.–23.9.2012 Istanbul,
www.food-exhibitions.com
15th European Congress on Biotechnology
23.–26.9.2012 istanbul, www.ecb15.org
FachPack 2012 25.–27.9.2012 Nürnberg,
www.fachpack.de
InterFood Delhi 4.–6.10.2012,
www.food-exhibitions.com
EuroSkills 2012 4.–6.10.2012 Belgia,
www.euroskills.org
WMF meets IUPAC 7th Conference on the
World Mycotoxin Forum and the XIIIth IUPAG
International Symposium on Mycotoxins and
Phycotoxins 5.–9.10.2012,
www.wmfmeetsiupac.org
Scanautomatic & ProcessTeknik 9.–11.10.2012
Göteborg, www.svenskamassan.se
Natural Products Scandinavia 14.–15.10.2012
Malmö, www.naturalproductsscandinavia.com
SIAL 21.–25.10.2012 Pariisi, www.sial.fr
Tokyo Pack 23.–26.10.2012,
www.tokyo-pack.jp
Scanpack 23.–26.10.2012 Göteborg,
www.scanpack.se
Pack Expo International 28.–21.10.2012
Chicago, www.packexpo.com
World Food Kazakhstan & World Food Ukraine
30.10.–2.11.2012, www.food-exhibitions.com
China Fisheries & Seafood Expo 6.–8.11.2012,
dalian, Kiina, www.chinaseafoodexpo.com
FoodPharma Tech 6.–8.11.2012 Herning,
www.foodpharmatech.dk
Mushroom Days 9.–11.2012. Brabanthallen,
Alankomaat, www.mushroomdays.com
Emballage 19.–20.11.2012 Pariisi,
www.emballageweb.com
EFFoST Annual Meeting 20.–23.11.2012
Montpellier, Ranska,
www.effostconference.com
Tapahtumakalenteriin voi lähettää uusia tapahtumia osoitteella toimitus@kehittyvaelintarvike.fi tai info@ets.fi
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2012
65
n e t S - P a l S t a | anna Kojo
Elintarvikepäivä keräsi ammattilaiset yhteen
Elintarvikepäivä järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa 8.5. Päivän avausjaksossa ja
kuudessa rinnakkaisohjelmassa kuultiin yhteensä lähes 60 esiintyjän puheenvuorot. Puhujina olivat muun muassa Nestlén globaalin
ruokajärjestelmän asiantuntija, corporate
head of agriculture Hans Jöhr sekä kaupan ja
jakelun tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden lisäämiseen perehtynyt europarlamentaarikko Anna Maria Corazza Bildt.
Elintarvikepäivä huipentui Tähtituote 2012
-kilpailun voittajan julkistamiseen. Juttu Tähtituotteesta ja sen tekijöistä löytyy tämän numeron sivuilta 10–11.
Seuran juhlaseminaari 30.10.
Tieteiden talolla
ETS täyttää tänä vuonna 65 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi seura järjestää seminaarin
30.10. klo 12.30–17.00. Tieteiden talolla. Seminaarin aihe on Elintarvikeyrittäjyyden menestyksen avaimia. Juhlaseminaarissa pohditaan, millä eväillä kotimainen pk-elintarvikeyrittäjä pärjää tulevaisuudessa ja mistä uutta
virettä yrittämiseen? Ohjelmaa terävöittää
vuorovaikutteinen paneeli.
Seminaarin päätteeksi on tarjolla mukavaa
yhdessäoloa ja maukasta suuhunpantavaa.
Jäsen- ja lukijakysely
Seura toteutti jäsenistölleen sähköisen jäsenja lukijakyselyn tänä keväänä. Kyselyssä selvitettiin jäsenistön toiveita seuran toiminnasta ja Kehittyvä Elintarvike -lehden sisällöstä ja
jakelutavoista. Vastaajien kesken arvottiin
kolme ravintolalahjakorttia. Jäsen- ja lukijaky-
Kansainvälinen
probioottiseminaari
Turussa
FFF Probiotics 2012 - kansainvälinen seminaari probiooteista, prebiooteista ja
terveydestä järjestetään Turussa 11.–
13.6.2012. Seminaarin järjestää Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus yhteistyössä Elintarvikekehityksen OSKEn ja Turun Elintarviketutkijain Seuran kanssa.
lisätietoa osoitteessa:
http://congress.utu.fi/fff2012/
66
selyn tuloksista kerrotaan tarkemmin syksyllä.
Syksyn tapahtumia
Syksyllä 2012 seura ja lehti ovat esille omalla
osastollaan kolmessa tapahtumassa. EasyFairs Pakkausteollisuus-messut pidetään
26.–27.9. Helsingin Messukeskuksessa, Valtakunnalliset Ravitsemuspäivät 8.–9.10. Marina Congress Centerissä Helsingissä ja Eläinlääkäripäivät 28.–30.11. Helsingissä Messukeskuksessa.
Jaostojen toimintaa
EHJ järjestää 15.6. laitosvierailun Helsingin
kaupungin Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksella ja seminaarin aiheella Talousveden valmistus ja riskien hallinta.
PTJ järjesti kevätretken 23.5. Lahden suunnalle. Retken tutustumiskohteita olivat Hartwall Oy, Lahden Polttimo & Senson Oy ja Teerenpeli.
TETS järjesti kevätretken 23.5. pääkaupunkiseudulle Tullilaboratorioon.
Uusia jäseniä
Uudeksi jäseneksi hyväksyttiin hallituksen
kokouksessa 24.4. Merja Salminen.
Tervetuloa mukaan seuran toimintaan!
Jaostot tiedottavat toiminnastaan sähköpostilla, Kehittyvä Elintarvike -lehdessä sekä seuran kotisivulla www.ets.fi
Pysykää kuulolla!
Aurinkoista kesää toivottaen
Anna Kojo
Seuralla uusi
sähköpostiosoite
ja uudet kotisivut
Seuran sähköpostiosoite on muuttunut. Uusi sähköpostiosoite on info@
ets.fi. Aiemmin käytössä olleet sihteeri@ets.fi ja seura@ets.fi sähköpostiosoitteet eivät ole enää toiminnassa eivätkä näihin osoitteisiin lähetetyt viestit välity eteenpäin.
Seuran internet-sivut on uudistettu. Uusien sivujen ilme on raikkaampi ja modernimpi. Sivujen toteutuksesta vastasi Timo Jakola Aava Mediasta. Käy tutustumassa uusittuihin
sivuihin www.ets.fi.
ETS:n kannattajajäsenet ja edut
Ammeraal Beltech Oy
Apetit Pakaste Oy
Atria Suomi Oy
Caldic Finland Oy
Clinical Life Sciences Oy
Elintarviketeollisuusliitto ry
Eurofins Scientific Finland Oy
Fazer Leipomot Oy
Felix Abba Oy Ab
Finnbakels Oy
Givaudan Finland
HK Ruokatalo Group
Hosmed Oy
If Vahinkovakuutus Oy
Kauppamyllyjen Yhdistys ry
KiiltoClean Oy
Ky R. Österlund Kb
Labnet Oy
Leipurin Oy
Logica Suomi Oy
Maustaja Oy
Ordior Oy
Oy Foodfiles Ltd
Pieni Kirahvi Oy Ab / Kanniston Leipomo
Polttimo Yhtiöt Oy
Ravintoraisio Oy
Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Roquette Nordica Oy
Ruokakesko Oy
Saarioinen Oy
Sinebrychoff Oy Ab
VAASAN Oy
Valio Oy
World Courier (Finland) Oy
TETSin kannattajajäsen
Condite Oy
Elintarviketieteiden seuran
kannattajajäsenedut
• Kannattajajäsenestä tehdään esittelyjuttu Kehittyvä Elintarvike -lehteen.
• Kannattajajäsen saa ETS:n kotisivuille yrityksensä/yhteisönsä logon, josta on linkki kannattajajäsenen kotisivuille.
• Kannattajajäsen saa yhden Kehittyvä Elintarvike
-lehden vuosikerran jäsenmaksua vastaan + halutessaan lisäksi 1–5 kestotilausvuosikertaa 50
% alennuksella.
• Kannattajajäsenten edustajat saavat 25 % alennuksen ETS:n järjestämiin maksullisiin seminaareihin.
Elintarviketieteiden seuran Elintarvikehygienian jaosto järjestää
15.6.2012 laitosvierailun ja seminaarin
Talousveden valmistus ja riskien hallinta
Alustava ohjelma, muutokset mahdollisia
9.45–11.30
Vierailu Helsingin kaupungin
Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksella,
Jokiniementie 1, Helsinki
Seminaarin arvioitu hinta on 40 euroa ETS:n
jäsenille ja 80 euroa seuran ulkopuolisille.
Hinta sisältää vesilaitosvierailun, lounaan sekä
seminaarin kahveineen. Päivitetyt tiedot
seminaarista ETS:n verkkosivuilla (www.ets.fi)
ja sähköpostitiedotteella ETS:n jäsenille.
Sitovat ilmoittautumiset 4.6. mennessä
osoitteeseen info@ets.fi. Mukaan mahtuu 30
nopeinta.
Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY)
ja vedenpuhdistuksen esittely, kierros
vedenpuhdistuslaitoksella
12.00–12.30
Lounas, ravintola Koskenranta Katariina
Saksilaisen katu 9
12.45–15.30
Seminaari talousveden käytöstä
elintarviketeollisuudessa sekä veden
hygieenisistä riskeistä
Osallistumismaksun voit suorittaa
Elintarviketieteiden seura ry:n tilille, tilinumero
FI8680001802179094, viitteeksi: EHJseminaari 15.6.2012 ja oma nimesi. Mikäli
tarvitset erillisen laskun, veloitamme
laskutuslisän 5 euroa.
Talousvesi elintarviketeollisuudessa: Tiedätkö,
millaista vettä ostat ja millaisella
sopimuksella?
Elisa Piesala, toimialapäällikkö,
Elintarviketeollisuusliitto
Tervetuloa!
Water Safety Plan
Ari Hörn, ylieläinlääkäri, Puolustusvoimat
Talousveden hygieeniset riskit
Marja-Liisa Hänninen, professori,
Helsingin yliopisto, Elintarvikehygienian
ja ympäristöterveyden osasto
Elintarviketieteiden Seuran yhteystietoja 2012
Elintarviketieteiden Seuran hallitus
FT Eila Järvenpää
puheenjohtaja
MTT, Biotekniikka ja elintarviketutkimus, ET-talo
31600 JOKIOINEN
p. (03) 4188 3295, 040 726 5671
eila.jarvenpaa@mtt.fi
MMM Heikki Manner
varapuheenjohtaja
Jovant Oy
Räätälintie 2, 07880 LILJENDAL
p. 050 338 2930
heikki.manner@luukku.com
ETM Paula Koivisto
Valio Oy
PL 30 (Meijeritie 4)
00039 VALIO
p. 050 398 7041
paula.koivisto@gmail.com
MMM Tiina Luoma
Inex Partners Oy
Karantie 2, 02630 ESPOO
p. 040 703 8848
tiina.luoma@sok.fi
TtM Anne-Mari Ottelin
Stockmann Oyj
PL 147 (Stockmannintie 1 H)
00381 HELSINKI
p. 050 389 0121
annemari.ottelin@gmail.com
Juuli Seppälä (Suvi Luoman sijainen)
Foodwest Oy
Åkerlundinkatu 2 a
33100 TAMPERE
p. 040 707 6013
juuli.seppala@foodwest.fi
ELT Elina Säde
Helsingin yliopisto
Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto
Eläinlääketieteellinen tiedekunta
PL 66, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO
p. (09) 191 57 118
elina.sade@helsinki.fi
ETM Erkki Vasara
Agropolis Oy
Humppilantie 9 A
31600 JOKIOINEN
p. 010 249 1826
erkki.vasara@agropolis.fi
Elintarviketieteiden
seuran toimihenkilöt
HuK, tradenomi Anna Kojo
assistentti, taloudenhoitaja
PL 115, 000241 HELSINKI
p. 050 337 1070
info@ets.fi
Muutoksia
yhteystiedoissa?
Muistathan ilmoittaa, kun
osoitteesi ja muut
yhteystietosi (ml.
sähköpostiosoite)
muuttuvat!
Jos Kehittyvä Elintarvike -lehti ei
tule perille, osoitteesi on todennäköisesti vanha.
Myös ajantasainen sähköpostiosoite kannattaa ilmoittaa
osoitteella info(at)ets.fi, sillä seura ja jaostot laittavat tietoja
tapahtumistaan usein vain sähköpostilla.
PS. Jaostojen johtoryhmien yhteystiedot
löytyvät osoitteesta www.ets.fi
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2012
67
Atlas
Copco
Atlas
Copco
Typpigeneraattorit
Typpigeneraattorit
Monelle yritykselle typpi on yhtä tärkeä käyttöhyödyke kuin vesi, sähkö tai paineilma.
Atlas Copco tarjoaa yrityksellesi luotettavan typen lähteen, joka toimii edullisesti ja turMonelle yritykselle typpi on yhtä tärkeä käyttöhyödyke kuin vesi, sähkö tai paineilma.
vallisesti.
Atlas Copco tarjoaa yrityksellesi luotettavan typen lähteen, joka toimii edullisesti ja turMyymme
vallisesti. ja vuokraamme typpigeneraattoreita kaikkiin tarpeisiin, tuotoille 1,8 m3/ h 5000 m3/h ja puhtaustasoille 95 % - 99,999 % .
Myymme ja vuokraamme typpigeneraattoreita kaikkiin tarpeisiin, tuotoille 1,8 m3/ h 5000 m3/h ja puhtaustasoille 95 % - 99,999 % .
Oy Atlas Copco Kompressorit Ab
www.atlascopco.fi
Oy Atlas Copco Kompressorit Ab
www.atlascopco.fi