1. No category

Kemiönsaaren kunta
Kimitoöns kommun
Rosalan Bölen kylä
Rosala Böle by
Västra Granholmenin ranta-asemakaava
Stranddetaljplan för Västra Granholmen
Kiinteistöt
Fastigheter
Kanonviken 322-508-1-13
Norrvik 322-508-1-15
Solvik 322-508-1-16
Lugnvik 322-508-1-17
Bunkerberget 322-508-1-18
Österudden 322-508-1-19
Työt/arbete: E24277, E24278
Turku/Åbo, 14.1.2011
AIRIX Ympäristö Oy
PL 669
20701 TURKU
Puhelin 010 241 4400
Telefax 010 241 4401
www.airix.fi
Toimistot: Turku, Oulu,
Tampere ja Helsinki
KEMIÖNSAAREN KUNTA
ROSALAN BÖLEN KYLÄ
VÄSTRA GRANHOLMENIN RANTA-ASEMAKAAVA
Ranta-asemakaavan
asemakaavakarttaa.
selostus,
joka
koskee
14.1.2011
päivättyä
ranta-
Ranta-asemakaava koskee Kemiönsaaren kunnan Rosalan Bölen kylän tiloja Kanonviken 322-508-1-13, Norrvik 322-508-1-15, Solvik 322-508-1-16, Lugnvik 322-508-1-17,
Bunkerberget 322-508-1-18 ja Österudden 322-508-1-19
Ranta-asemakaavalla muodostuvat korttelit 1-4 sekä maa- ja metsätalousaluetta.
1. PERUSTIEDOT
1.1 Alueen sijainti
Alue sijaitsee Rosalan saaren eteläpuolella Rosalan kylästä 2,7 km itään. Kaavoitettavien tilojen yhteispinta-ala on 9,7 hehtaaria.
1.2 Kaavoitustilanne
Vaiheittain vahvistetut seutukaavat ovat voimassa maakuntakaavana, kunnes uusi
laadittavana oleva maakuntakaava saa lainvoiman. Seutukaavoissa ei ole kaava-aluetta
koskevia merkintöjä. Loma-asutuksen mitoitusnormi alueella (96-12) on 5-7 lomaasuntoyksikköä rantakilometriä kohden. Muuhun kuin lomarakentamiseen osoitettu rannan määrä tulisi olla vähintään 40 %.
13.12.2010 hyväksytty maakuntakaava on vahvistettavana. Siinä ei ole aluetta koskevia
kaavamerkintöjä. Västra Granholmen kuuluu loma-asutuksen mitoitusvyöhykkeeseen 2,
jolla mitoitusnormit ovat samat kuin edellä mainitut. Västra Granholmen on lähellä
Saaristomeren yhteistoiminta-alueen kehittämisvyöhykkeen rajaa, mutta sen
ulkopuolella (vihreä viiva sijaintikartan eteläreunassa).
KEMIÖNSAAREN KUNTA
VÄSTRA GRANHOLMENIN RANTA-ASEMAKAAVA
AIRIX Ympäristö Oy
2011
3
Alueella on voimassa Dragsfjärdin itäisen
saariston rantaosayleiskaava, jonka LounaisSuomen ympäristökeskus vahvisti 24.4.1998.
Rantaosayleiskaavassa
jokaiselle
rantaasemakaavan alueeseen kuuluvalle tilalle on
osoitettu loma-asunnon rakennuspaikka.
Ote rantaosayleiskaavasta
Alueelle ei ole aiemmin laadittu ranta-asemakaavaa.
1.3 Rakennusjärjestys
Kemiönsaaren kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan vuonna 2009. Se korvasi
Dragsfjärdin kunnan 25.9.2002 hyväksytyn rakennusjärjestyksen..
1.4 Rakennuskiellot
Suunnittelualueeseen ei kohdistu rakennuskieltoja.
1.5 Maanomistus
Kaavoitettavan alueen läntiset tilat Norrvik 322-508-1-15, Solvik 322-508-1-16, Lugnvik
322-508-1-17 ja Bunkerberget 322-508-1-18 omistaa Per Andersson, kotipaikka Ruotsi.
Itäisemmät tilat Kanonviken 322-508-1-13 ja Österudden 322-508-1-19 omistaa Susan
ja Kim Särs, kotipaikka Helsinki.
Liite 1:
Omistusoikeusselvitys
1.6 Väestö ja työpaikat
Kaavoitettavalla alueella ei ole vakituista asutusta eikä työpaikkoja.
1.7 Palvelut
Alue tukeutuu lähinnä Rosalan ja Kasnäsin palveluihin.
1.8 Rakentamistilanne
Anderssonin omistamilla Solvikin, Lugnvikin ja Bunkerbergetin tiloilla on saunarakennus. Särsien omistamalla Kanonvikenin tilalla on loma-asunto ja saunarakennus.
Anderssonin omistama Norrvikin tila ja Särsien omistama Österuddenin tila ovat rakentamattomia.
1.9 Luonto, ympäristö
Suurin osa alueesta on kalliosta metsää. Puusto on kasvanut sotien jälkeen ja on nyt
täysikasvuista. Sodan aikaan alueen keskeisin osa oli lähes paljas alueella olleen tykkiaseman takia.
KEMIÖNSAAREN KUNTA
VÄSTRA GRANHOLMENIN RANTA-ASEMAKAAVA
AIRIX Ympäristö Oy
2011
4
Keskeisin osa on yksi
noin 17 metriä korkea
mäki. Ruovikkoisen lahdenpohjukan itäpuolella
on toinen mäkialue. Alueen pohjoisrajalla on erillisiä kukkuloita. Rannoilla
on avokalliota.
Kuva on Kanonvikenin tilan rakennuksilta kapean
lahden suun yli Bengtskärin suuntaan. Kuvasta näkyy hyvin alueelle tyypillisen puuston määrä ja ikä.
Alueen luontoselvitys tehtiin kaavatyön aluksi.
Liite 2:
Luontoselvitys
1.10 Yhdyskuntatekninen huolto
Alueella ei ole vesi- ja viemäriverkkoa. Vesihuolto järjestetään kiinteistökohtaisesti.
1.11 Liikenne
Alueelle kuljetaan veneellä. Lähimmät suuret venesatamat ovat Rosalassa ja Kasnäsissä.
1.12 Pohjakartta
Kaavoitustyön alussa laadittu ranta-asemakaavan pohjakartta 1:2000 on Maanmittauslaitoksen ___.___.2010 hyväksymä. Kartan laati AIRIX Ympäristö Oy.
Rakennusalojen osoittamiseksi maaston ja maiseman kannalta sopiviin paikkoihin, on
pohjakartassa korkeuskäyrien käyrävälinä 1 m, kun se normaalisti mittausluokassa 3 on
2 m.
2. TAVOITTEET
Kaavan tavoitteena on osoittaa tilan lomarakennusoikeus rantaosayleiskaavan aluevarauksia tarkentaen. Lisäksi rakennuspaikkakohtaista rakennusoikeutta tarkistetaan.
Kanonvikenin tilan loma-asunto on rakennettu poikkeamisluvalla tilan keskelle lahden
suuhun toisin kuin rantaosayleiskaava on tilalle rakennuspaikan osoittanut. Österuddenin tilan rakennuspaikkaakaan ei voi rakentaa rantaosayleiskaavan mukaisesti kapean
ja rehevöityneen lahden pohjukkaan, jolla on lisäksi luontoarvoja. Nämä rakennuspaikat
siirretään ranta-asemakaavassa lahden suuhun.
Vapaa-alueet osoitetaan pääosin maa- ja metsätalousalueena ja tarvittaessa eriasteisina säilytettävinä alueina niin, että luontoarvojen riittävä ja lain mukainen säilyttämistavoite täytetään.
Alueella olevan vanhan tykkiaseman alue suojellaan.
KEMIÖNSAAREN KUNTA
VÄSTRA GRANHOLMENIN RANTA-ASEMAKAAVA
AIRIX Ympäristö Oy
2011
5
3. MITOITUS
3.1 Kantatilatarkastelu
Ranta-asemakaava perustuu rantaosayleiskaavan kantatilatarkasteluun. Rantaosayleiskaavan kantatilavuoden 1985 mukainen kantatila on Andersstuga 040-439-1-4.
Sille osoitettiin rakennuspaikkoja rantaosayleiskaavan sen mitoituksen perusteella.
Rantaosayleiskaavassa jokaisen kuuden Västra Granholmemissa sijaitsevan nykyisen
tilan alueelle on osoitettu yksi loma-asunnon rakennuspaikka. Rantaosayleiskaavan laatimisen jälkeen on lohkottu nykyiset tilat niin, että jokaisen alueella on yksi rantaosayleiskaavan mukainen rakennuspaikka.
Tilasta Andersstuga 322-508-1-8 lohkottiin 12.10.2005 Kanonviken 322-508-1-13.
Samasta Anderstugan kantatilasta (tuolloin 322-508-1-10) lohkottiin 5.12.2009:
- Norrvik 322-508-1-15
- Solvik 322-508-1-16
- Lugnvik 322-508-1-17
- Bunkerberget 322-508-1-18
- Österudden 322-508-1-19
Lohkomisilla on toteutettu rantaosayleiskaavan aluevarauksia. Jokaisella tilalla on RArakennuspaikka sekä M-aluetta.
3.2 Mitoitusperusteet ja rakennusoikeus
Rakennusoikeuden määrä ja jakautuminen kantatilojen alueilla on päätetty rantayleiskaavassa. Ranta-asemakaavalla ei siirretä rakennusoikeuksia kaavan alueelle eikä siltä
pois. Ranta-asemakaavalla osoitetaan rantaosayleiskaavassa osoitettu määrä rakennuspaikkoja eli kuusi.
4. RANTA-ASEMAKAAVA JA SEN PERUSTELUT
4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus
Ranta-asemakaavalla osoitetaan jokaisen tilan enimmäisrakennusoikeus. Kaava on laadittu rantaosayleiskaavan mitoitusperusteiden mukaisesti sitä tarkentaen.
Rakennetut rakennuspaikat on rajattu rakentamistilanteen mukaisesti niin, että lisärakentaminen muodostaa pihapiirin nykyisten rakennusten kanssa. Lisäksi rakennusalat on rajattu rakennettavuuden ja maaston muotojen kannalta sekä maisemallisin perustein hyviin paikkoihin. Rakennukset voidaan sijoittaa puuston suojaan.
Vapaata rantaa on osoitettu riittävästi.
4.2 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin
Valtioneuvosto päätti 30.11.2000 valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Tarkistetut
tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tarkistettujen tavoitteiden toteuttamista tulee edistää
maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa.
Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa
on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tämä velvoite koskee oikeudellisesti kaikkea
kaavoitusta.
KEMIÖNSAAREN KUNTA
VÄSTRA GRANHOLMENIN RANTA-ASEMAKAAVA
AIRIX Ympäristö Oy
2011
6
Kaavalla ei sen suppeudesta johtuen ole valtakunnallista merkitystä. Toteutuessaan
kaava edistää rakennustoiminnan myötä jonkin verran lähiseudun taloudellista kasvua,
elinkeinojen kehittymisedellytyksiä ja työllisyyttä.
Rakentamisalueiden tuntumaan on jätetty riittävästi vapaa-alueita luonnonperintöä ja
virkistyskäyttöä varten.
4.3 Kaavan suhde maakuntakaavoitukseen ja rantaosayleiskaavaan
Voimassa olevassa maakuntakaavassa ei ole aluetta koskevia merkintöjä.
Ranta-asemakaavalla tarkistetaan rantaosayleiskaavan aluevarauksia osoittamalla yksi
rakentamaton rakennuspaikka rakennettavuuden, saavutettavuuden ja luontoarvojen
kannalta parempaan paikkaan. Muiden rakennuspaikkojen rajauksia tarkennetaan ja rakennusaloilla osoitetaan rakentaminen maaston, maiseman ja rakennettavuuden kannalta hyville paikoille.
Maaston kohdilla, joihin rakennuspaikat on rajattu, ei ole erityisiä luontoarvoja. Västra
Granholmenissa kasvaa vahva puusto.
4.4 Kaavan suhde muihin kaavoihin
Ranta-asemakaavalla ei ole vaikutusta muihin ranta-asemakaava-alueisiin.
4.5 Maankäyttö
4.5.1 Korttelialueet
Kemiönsaaren kunta laatii itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutosta. Siinä on tarkoitus nostaa rakennuspaikkakohtaista rakennusoikeutta vastaamaan muiden kunnan
alueella olevien rantayleiskaavojen rakennusoikeuksia. Vyöhykkeelle, jolla Västra Granholmen on, on tavoitteena osoittaa rakennusoikeutta rakennuspaikkakohtaisesti yhteensä 200 m2. Ranta-asemakaava on laadittu sen mukaisesti, että rakennuspaikan normaali
rakennusoikeus on tuo 200 m2.
Loma-asuntojen korttelialueena (RA) on osoitettu neljä korttelia, joissa on yhteensä
kuusi rakennuspaikkaa. Näistä vain kaksi ovat rakentamattomia.
RA-rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 150 k-m2:n loma-asunnon, enintään
25 k-m2:n vierasmajan, enintään 25 k-m2:n saunan ja 40 k-m2 talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu enimmäiskerrosala on 200 k-m2.
Erillisen saunan lisäksi voi saunatilat rakentaa myös loma-asunnon yhteyteen.
RA-rakennuspaikkojen yhteispinta-ala on 2,71 hehtaaria, joka on 28 % kaava-alueen
pinta-alasta. Rakennuspaikkojen keskikoko on 4516 m2.
Rakentamiseen liittyvät yleiset määräykset
- Tonttijako on ohjeellinen.
- Rakennusten etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy.
- Uudisrakennukset tulee sovittaa huolellisesti maisemaan ja niiden tulee sopeutua
olemassa olevaan rakennuskantaan.
- Alueelle ei saa loma-asuntojen yhteyteen rakentaa venevajaa.
- Alueelle on rakennettava talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun asetuksen mukaiset vesihuoltoratkaisut.
- Jätteet tulee kompostoida tai kuljettaa pois.
KEMIÖNSAAREN KUNTA
VÄSTRA GRANHOLMENIN RANTA-ASEMAKAAVA
AIRIX Ympäristö Oy
2011
7
4.5.2 Maa- ja metsätalousalueet
Rakennuspaikkojen ulkopuoliset osat on osoitettu maa- ja metsätalousalueena (M). Malueilla ei ole rakennusoikeutta.
Rannat on osoitettu alueina, jotka säilytetään luonnonmukaisena. Alueen puustoa ja
muuta kasvillisuutta ei saa poistaa. Vain turvallisuuden kannalta tärkeät toimenpiteet
ovat sallittuja.
Alueella oleva tervaleppälehto on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeänä alueena (luo).
M-aluetta on yhteensä 7,0 hehtaaria, joka on 72 % koko kaava-alueen pinta-alasta.
Todellista rantaviivaa kaava-alueella on 1340 metriä. Tästä RA-korttelien rantaviivaa on
yhteensä 430 metriä. Vapaata rantaa luonnonrantaviivasta laskettuna on siten 68 %.
4.5.3 Suojelu
Kanonvikenin tilalla on sotien aikainen tykkiasema
(kuvassa). Se on osoitettu suojeltavana alueen
osana (s-1).
Bunkerbergetin tilalla on tykkiasemaan liittyvä
bunkkeri. Sekin on osoitettu s-1-alueena.
Maankäyttö- ja rakennuslain 57 §:n 2 momentin
nojalla määrätään, että alueella olevia sotahistoriallisesti arvokkaita rakennelmia ei saa purkaa eikä
tehdä sellaisia korjaus- ja muutostöitä, jotka turmelevat alueen historiallista arvoa.
4.5.4 Liikenne
Alueelle kuljetaan veneellä. Lähin suuri venesatama on Kasnäsissä. Lähin autotie on
Rosalassa.
4.5.5 Palvelut
Kaava ei sisällä palvelualuevarauksia. Loma-asutuksen tarvitsemat lähimmät kauppaym. palvelut ovat Taalintehtaalla. Rosalassa ja Kasnäsissä on jonkin verran palveluita.
4.5.6 Yhdyskuntatekninen huolto
Alueelle on rakennettava talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun asetuksen mukaiset vesihuoltoratkaisut. Jätteet kompostoidaan tai kuljetetaan pois.
4.6 Toteuttaminen
Lomarakennuspaikoille rakentaminen tapahtuu vaiheittain maanomistajan aikataulun
mukaisesti.
KEMIÖNSAAREN KUNTA
VÄSTRA GRANHOLMENIN RANTA-ASEMAKAAVA
AIRIX Ympäristö Oy
2011
8
5. ARVIO RANTA-ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSISTA
5.1 Ympäristövaikutukset
Kaavan toteuttaminen on lähinnä täydennysrakentamista nykyisille rakennuspaikoille.
Vain kaksi rakennuspaikkaa ovat uusia.
Suuri osa tilojen pinta-alasta jää edelleen rakentamisen ulkopuolelle ja alueen metsäinen
yleisilme säilyy. Uudisrakennuksille löytyy rakennuspaikoilta sopivia suojaisia maaston
kohtia, joilta rakennukset eivät näy merimaisemassa häiritsevästi.
Rakennuspaikkojen käytön aiheuttama vesistökuormitus ei ole merkittävä, koska alueelle
on toteutettava asetuksen mukaiset vesihuoltoratkaisut.
Veneily ei olennaisesti lisäänny täydennysrakentamisen myötä. Ympäröivän saariston ja
merialueen kokonaisrakentamistilanne ja alueen laajuus huomioiden liikenteellinen vaikutus on vähäinen. Etäisyys autotien päässä olevista venesatamista (Rosala, Kasnäs)
on kohtuullisen lyhyt.
5.2 Vaikutukset lähialueisiin
Kaava-alueen käytössä olevat viisi rakennuspaikkaa ja yksi uusi suuntautuvat niin, että
ne eivät juuri näy naapurisaarien rakennuspaikoille. Vastarannat ovat varsin kaukana.
Västra Granholmenin muiden tilojen rakennuspaikat suuntautuvat pois päin kaavoitetusta alueesta.
5.3 Taloudelliset vaikutukset
Rakennuspaikkoja toteutettaessa paikallisten rakennus-, huolto- ym. palvelujen kysyntä
lisääntyy jonkin verran. Kunnan kiinteistöverotulot kasvavat yhden lomarakennuspaikan
veron verran.
5.4 Muut vaikutukset
Kaavalla ei voida katsoa olevan muita vaikutuksia.
6. SUUNNITTELUVAIHEET
6.1 Aloitus
-
kaavan laadinta aloitettiin syksyllä 2010
luontoselvitys tehtiin syksyllä 2010
pohjakartta valmistui joulukuussa 2010
osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui 3.1.2011
6.2 Luonnosvaihe
- kaavaluonnos valmistui 14.1.2011
- maanomistajat hyväksyivät luonnoksen tammikuussa 2011
- kunta kuulutti kaavan vireille tulon __.__.2011 ja asetti kaavaluonnoksen nähtäville
MRL 62 §:n mukaisesti __.__.-__.__.2011 väliseksi ajaksi
6.3 Ehdotusvaihe
- viranomaisneuvottelu ELY-keskuksen, kunnan ja kaavan laatijan
- kaavaehdotus valmistui ___.___.2011
- kaavaehdotus oli nähtävillä 30 päivän ajan ___.___.-___.___.2011 ja kaavasta pyydetään Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunto ja tarvittavat kunnan lautakuntien
lausunnot
KEMIÖNSAAREN KUNTA
VÄSTRA GRANHOLMENIN RANTA-ASEMAKAAVA
AIRIX Ympäristö Oy
2011
9
6.4 Hyväksyminen
- kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle ranta-asemakaavan hyväksymistä
___.___.2011 (§ ___)
- kunnanvaltuusto hyväksyi ranta-asemakaavan ___.___.2011 (§ ___)
Turku, 14.1.2011
AIRIX Ympäristö Oy
Jukka Liikari
DI, SNIL
LIITTEET:
Liite 1:
Liite 2:
Liite 3:
Liite 4:
Omistusoikeusselvitys
Luontoselvitys
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Seurantalomake
Suomen Luontotieto Oy
Kemiönsaaren
Västra Granholmenin
suunnittelualueen
luontoarvojen
perusselvitys 2010
Töyhtötiainen kuuluu alueen paikkalintuihin
Suomen Luontotieto Oy 4/2011
Jyrki Oja, Satu Oja
Suomen Luontotieto Oy
Kemiönsaaren Västra Granholmenin suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2010
Sisältö
1. Johdanto......................................................... 3
2. Aineisto ja menetelmät................................... 3
3. Tutkimusalue.................................................. 4
4. Tulokset.......................................................... 4
4.1 Alueen yleiskuvaus lohkoittain................. 4
5. Yhteenveto..................................................... 7
6. Lähteet ja kirjallisuus...................................... 8
7. Liitteet............................................................ 9
2
Suomen Luontotieto Oy
Kemiönsaaren Västra Granholmenin suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2010
1. Johdanto
Airix-Ympäristö Oy tilasi syksyllä 2010 Suomen Luontotieto Oy:ltä Kemiönsaaren Rosalan
kylän itäpuolella sijaitsevan Västrä Granholmenin suunnittelualueen luontoarvojen perusselvityksen. Maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset täyttävää selvitystä tullaan käyttämään
tausta-aineistona alueelle laadittavaa kaavamuutosta varten. Selvitys koskee koko suunnittelualuetta.
2. Aineisto ja menetelmät
Koko suunnittelualueelta (karttaliite 1) selvitettiin Luonnonsuojelulain tarkoittamat suojeltavat
luontotyypit (Luonnonsuojelulaki 1996/1096, 29§), Metsälain tarkoittamat erityisen tärkeät
elinympäristöt (1996/1093, 10§) ja Vesilain suojelemat kohteet (Vesilaki 1961/264, 15a § ja
17a §). Inventointi toteutettiin Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohjeen (Pääkkönen 2000) mukaisesti. Suunniteltujen rakennuspaikkojen alueilta ja niiden lähiympäristöstä tehtiin tarkempi kasvillisuusselvitys, jonka yhteydessä etsittiin uhanalaisten tai vaateliaiden
putkilokasvien lisäksi uhanalaislajistoa myös muista eliöryhmistä (mm. kääpäsienet, puiden
runkojen epifyyttilajit). Luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys tehtiin maastokäynneillä 2.11 ja
11.11.2010. Ajankohdan vuoksi alueen pesimälinnustoa ei inventoitu, mutta paikkalinnuista tehtiin havaintoja. Erityishuomio kiinnitettiin mahdollisten merikotkan pesien etsintään ja
alueen puut tarkastettiin pesien löytämiseksi. Maastotöistä vastasi Jyrki Oja Suomen Luontotieto Oy:stä ja raportin kirjoittamisesta FM biologi Jyrki Oja ja Satu Oja Suomen Luontotieto
Oy:stä. Raportin taittoi Eija Rauhala (Tmi Eija Rauhala). Selvityksessä käytetyn karttamateriaalin luovutti tilaaja käyttöömme.
Ennen maastoinventointia selvitettiin onko alueelta olemassa aiemmin julkaistua luontotietoa. Kansallisessa uhanalaisrekisterissä ei ole tietoa suunnittelualueella esiintyvistä uhanalaisista putkilokasvilajeista, sammalista tai jäkälistä. Suunnittelualueelta ei ole aiemmin
tehty yksittäisiä luonto- ja kasvillisuusselvityksiä, mutta aluetta on mahdollisesti inventoitu
laajempien selvitysten yhteydessä (Faunatica Oy 2010)
Suunnitelualueen länsiosan kalliomännikköä
3
Suomen Luontotieto Oy
Kemiönsaaren Västra Granholmenin suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2010
3. Tutkimusalue
Västra Granholmenin saari sijaitsee välisaaristossa Hiittisten Rosalan kylän itäpuolisella
saaristoalueella. Nyt inventoinnin kohteena ollut alue sijaitsee melko suojaisella saaristovyöhykkeellä, joskin suunnittelualue rajautuu eteläpuoleltaan ulkosaaristovyöhykkeeseen.
Kasvimaantieteellisesti alue kuuluu hemiboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen, jota myös
tammivyöhykkeeksi kutsutaan. Tälle vyöhykkeelle tyypillisiä ovat jalopuu- ja pähkinälehdot,
joita saaristoalueella esiintyy yleisesti. Suunnittelualueella jalopuita tai pähkinäpensaita ei
kuitenkaan esiinny. Suunnittelualueen kalliot ovat karuja silikaattikallioita, eikä emäksisiä
kivilaatuja esiinny alueella. Nyt tarkastelun kohteena oleva alue on pääosin puustoista kalliomaastoa ja tiheää havumetsää. Inventointialueeseen kuuluvaa kapeaa lahdenpohjukkaa
ja sitä reunustavaa kuusettunutta tervaleppälehtoa lukuun ottamatta koko alue on kallioista
mäntyä kasvavaa karua saaristomännikköä. Rantavyöhyke on alueella yhtä ruovikoitunutta
merenlahtea lukuun ottamatta hyvin kapea. Suunnittelualueen eteläreunan kallion laella on
vanhan, toisen maailmansodanaikaisen tykkipatterin perustukset. Alueella on historiallista
merkitystä. Koko eteläosan kallioalue on vanhan valokuvan perusteella hakattu paljaaksi toisen maailmansodan aikana.
4. Tulokset
4.1 Alueen yleiskuvaus lohkoittain
Alue jaettiin lähinnä maankäyttömuotojen ja pinnanmuotojen perusteella neljään lohkoon,
joista tehtiin luontoarvojen yleiskuvaus. Lohkojen rajaus ei noudata kasvillisuustyyppien rajausta. Lohkojen rajaus on esitetty karttaliitteessä 1.
Näkymä nykyiseltä rakennuspaikalta etelänsuuntaan
4
Suomen Luontotieto Oy
Kemiönsaaren Västra Granholmenin suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2010
Lohko 1. Kapea merenlahti ja tervaleppälehto
Inventointialueen keskellä sijaitsevan poukaman pohjukassa on tervaleppälehtokuvio, joka
sisäosiltaan on pahoin kuusettunut. Suurten tervaleppien (Alnus glutinosa) lisäksi alueen
puustoon kuuluu kuusia (Picea abies), Mäntyä (Pinus sylvestris) sekä muutamia hieskoivuka
(Betula pubescens). Pensaskerroksen lajistoon kuuluu niukkana esiintyvät tuomi (Prunus padus) sekä mustaherukka (Ribes nigrum). Alue on sisäosiltaan hyvin tiheäpuustoinen ja kuusi
varjostaa aluetta tehokkaasti. Aluskasvillisuuden lajisto on melko niukkaa ja koostuu mm.
mesiangervosta (Filipendula ulmaria), vadelmasta (Rubus idaeus), puna-ailakista (Silene dioica), metsäkastikasta (Calamagrostris arundinacea). nurmilauhasta (Deschampsia cespitosa)
ja metsänalvejuuresta (Dryopteris carthusiana). Lehtolajeja on niukasti ja niistä mainittakoon
hiirenporras (Athyrium filix-femina), lehtonurmikka (Poa nemorosa), sinivuokko (Hepatica
nobilis), lehtonurmikka (Poa nemoralis) ja niukkana esiintynyt koiranvehnä (Elymus caninus).
Tervaleppälehdon ja kokonaan ruovikoituneen poukaman väliin jää hyvin kapea mesiangervovaltainen suurruohoniittyreunus, jonka seassa kasvaa runsaasti järviruokoa. Erityisesti lohkon sisäosissa on runsaasti lahoavaa kuusta ja lehtipuustoa niin pystypuina kuin tuulenkaatoinakin. Alueelta on kerätty jonkin verran polttopuuta. Alueella on myös ollut pienimuotoista
lammaslaidunnusta joitakin vuosia sitten.
Lahdenpohjukan tervaleppälehto
5
Suomen Luontotieto Oy
Kemiönsaaren Västra Granholmenin suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2010
Lohko 2
Lohkon käsittää toisen maailmansodan aikaisen tykkipatterin perustukset ja sitä ympäröivät
louhoskivestä muodostuneet vallit. Vaikka kohteen luontoarvot ovat vähäiset, on patterin perustuksilla huomattava historiallinen merkitys. Toisen maailmansodan aikana alue oli täysin
puuton, sillä alue oli raivattu kokonaan. Nykyisin patterin perustuksia ympäröivä maasto on
niukkalajista saaristomännikköä, jossa aluskasvillisuus on niukkaa.
Lohko 3
Lohkon alue käsittää koko suunnittelualueen etelä- ja länsiosan kallioisen ja mäntyvaltaisen
alueen. Männyn lisäksi lohkon sisäosissa kasvaa jonkin verran kuusta. Pensaskerroksessa esiintyy paikoin runsaasti katajaa (Juniperus communis) sekä pihlajaa (Sorbus aucuparia). Vaikka
alue on kallioista, laajoja avokallioita on niukasti eikä alueella ole kallioketoja. Rantavyöhyke
on kallioista ja paikoin kallio päättyy suoraan mereen ilman varsinaista rantavyöhykettä. Kaoean rantavyöhykkeen aluskasvillisuuden lajistoon kuuluu ruokolaukka (Allium schoenoprasum), ruokohelpi (Phalaris arundinaceus), rantakukka (Lythrum salicaria), puna-ailakki (Silene
dioica), rantamatara (Galium palustre), meriratamo (Plantago maritima), suolavihvilä (Juncus
gerardii) sekä rönsyrölli (Agrostris stolonifera). Vaateliaampaa lajistoa ei lohkon alueella esiinny. Erityisesti lohkon sisäosissa on jonkin verran lahoavaa mäntyä ja muutamia tuulenkaatoja.
Alueen historiasta johtuen puusto on iältään melko nuorta. Alueella havaittiin kolme teertä ja
töyhtötiainen, mutta muuten paikkalinnuista tehtiin niukasti havaintoja.
Lohko 4
Lohko käsittää suunnittelualueen itäosan eli lohkon 1 merenlahden pohjoisosan. Alue on
hyvin kallioista ja paikoin vaikeakulkuista. Jyrkän rantakallion päällä on vapaa-ajan asunto
ja jyrkänteen puolivälissä on saunarakennus. Ranta on kallioista, eikä varsinaista rantavyöhykettä ole alueella. Kallion lakialue on paikoin melko vankkapuustoista männikköä. Aluskasvillisuuden valtalajisto koostuu puolukasta (Vaccinium vitis-idaea), kanervasta (Calluna
vulgaris), variksenmarjasta (Empetrum nigrum) sekä metsälauhasta (Deschampsia flexuosa).
Vaateliaampaa lajistoa ei alueella esiinny. Alueella on muutamia mäntykeloja, mutta muuten
lahopuuta on niukasti. Alueen kallioilta on esteetön näkymä etelänsuuntaan.
Tykkipatterin jalusta ympäristöineen (Lohko 2)
6
Suomen Luontotieto Oy
Kemiönsaaren Västra Granholmenin suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2010
5. Yhteenveto
Nyt inventoidulla saarella ei ole Luonnonsuojelulain 29§:n mukaisia suojeltavia luontotyyppejä. Alue on metsätalouskäytön ulkopuolella, joten alueella ei ole Metsälain määritelmän
mukaisia erityisen arvokkaita elinympäristöjä. Koko suunnittelualue on metsätalouskäytön
ulkopuolella alueen sijainnin ja puuston niukkatuottoisuuden vuoksi. Alueella ei ole Vesilain
(Vesilaki 1961/264, 15a § ja 17a §) tarkoittamia suojeltavia pienvesiä kuten lähteitä tai puroja.
Alueella ei ole myöskään vanhan metsän kuvioita eikä perinnebiotooppeja eikä alueen puusto ole poikkeuksellisen vanhaa. Tosin tervaleppälehdon sisäosissa on runsaasti nuorehkoa
lahopuuta. Pesimälinnustoselvitystä ei ajankohdan vuoksi voitu tehdä ja ympäristön perusteella alueen pesimälinnusto on tavanomaista saariston havumetsävaltaisten saarten lajistoa.
Lintudirektiivin liitteen I lajeja ei inventointialueella todennäköisesti pesi. Inventointialueella
ei ole merikotkan pesiä. Alueella ei esiinny liito-oravia ja muiden luontodirektiivin liitteen IV
lajien esiintyminen alueella ei ole todennäköistä, viitasammakkoa lukuun ottamatta. Luontodirektiivin liitteen IV lajeihin kuuluvia viitasammakoita saattaisi esiintyä tervaleppälehdon ja
merenlahden poukaman alueella. Alueella ei ole lepakoiden lisääntymiseen tai talvehtimiseen soveltuvia kohteita, kuten vanhoja rakennuksia, maakellareita tai kiviraunioita. Alueen
putkilokasvilajisto on hyvin tavanomaista välisaariston peruslajistoa eikä vaateliasta lajistoa
esiinny. Isomaksaruohoa alueella esiintyy niukasti ja todennäköisesti alueella ei ole merkitystä isoapollon lisääntymisympäristönä.
Suunnittelualueen ruovikoitunut lahdenpohjukka
7
Suomen Luontotieto Oy
Kemiönsaaren Västra Granholmenin suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2010
6. Lähteet ja kirjallisuus
Faunatica Oy 2010. Kemiönsaaren rantaosayleiskaavan luontoselvitys. Luonnos
Heikkinen, R., Husa, J.1995. Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet
Turun ja Porin läänissä. – Vesi - ja ympäristöhallituksen julkaisuja. Sarja A 210. 317 s.
Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila, P. 1998: Retkeilykasvio- Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki.
Koskimies, P. & Väisänen, R.A. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet (2. painos).
Helsingin yliopiston eläinmuseo, Helsinki.
Lehtomaa, Leena 2000:Varsinais-Suomen perinnemaisemat. Lounais-Suomen ympäristökeskus. 429 s.
Meriluoto, M. & Soininen, T. (1998). Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti Kustannus & Tapio. 192 s.
Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005:Suuri Pohjolan kasvio
Pääkkönen, P. & Alanen, A. 2000: Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohje: Suomen ympäristökeskus, Helsinki 128 s.
Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus
2010.-Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus
Rautiainen, V-P. & Laine, U. 1989: Varsinais-Suomen uhanalaiset kasvit. 111 s. Varsinais-Suomen seutukaavaliitto, Turku.
Ryttäri, T. & Kettunen, T. 1997: Uhanalaiset kasvimme. – Suomen Ympäristökeskus. Kirjayhtymä Oy. Helsinki.
Saario, Tapio 1998: Varsinais-Suomen ja Satakunnan luontoselvitykset. Bibliografia. LounaisSuomen ympäristökeskus. 96 s.
Silkkilä, O. & Koskinen, A. 1990. Lounais-Suomen kulttuurikasvistoa. – Serioffset
8
Suomen Luontotieto Oy
Kemiönsaaren Västra Granholmenin suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2010
7. Liitteet
Karttaliite
9
KEMIÖNSAAREN KUNTA
ROSALAN BÖLEN KYLÄ
VÄSTRA GRANHOLMENIN RANTA-ASEMAKAAVA
LIITE 3
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Kemiönsaaren kunnan Rosalan Bölen kylään laaditaan Västra Granholmenin rantaasemakaava. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma esittelee kaavan laadinnan
lähtökohtia, sisältöä ja tavoitteita sekä sisältää suunnitelman siitä, miten kaavan
laadinnan aikana kuullaan osallisia sekä suunnitelman siitä, mitä kaavan vaikutuksia
tullaan arvioimaan.
1. Alue ja suunnittelun kohde
Kaava laaditaan Kemiönsaaren kunnan Rosalan Bölen kylän tiloille Kanonviken 322508-1-13, Norrvik 322-508-1-15, Solvik 322-508-1-16, Lugnvik 322-508-1-17,
Bunkerberget 322-508-1-18 ja Österudden 322-508-1-19
Alue sijaitsee Rosalan
saaren eteläpuolella
Rosalan kylästä 2,7 km
itään. Kaavoitettavien
tilojen yhteispinta-ala on
noin kymmenen
hehtaaria.
2. Suunnittelun lähtökohdat
2.1 Kaavoitustilanne
Vaiheittain vahvistetut seutukaavat ovat voimassa maakuntakaavana, kunnes uusi
laadittavana oleva maakuntakaava saa lainvoiman. Seutukaavoissa ei ole kaava-aluetta
koskevia merkintöjä. Loma-asutuksen mitoitusnormi alueella (96-12) on 5-7 lomaasuntoyksikköä rantakilometriä kohden. Muuhun kuin lomarakentamiseen osoitettu
rannan määrä tulisi olla vähintään 40 %.
13.12.2010 hyväksytty maakuntakaava on vahvistettavana. Siinä ei ole aluetta koskevia
kaavamerkintöjä. Västra Granholmen kuuluu loma-asutuksen mitoitusvyöhykkeeseen 2,
jolla mitoitusnormit ovat samat kuin edellä mainitut. Västra Granholmen on lähellä
Saaristomeren yhteistoiminta-alueen kehittämisvyöhykkeen rajaa, mutta sen
ulkopuolella (vihreä viiva sijaintikartan eteläreunassa).
Alueella on voimassa Dragsfjärdin itäisen
saariston rantaosayleiskaava, jonka LounaisSuomen ympäristökeskus vahvisti 24.4.1998.
Rantaosayleiskaavassa
jokaiselle
rantaasemakaavan alueeseen kuuluvalle tilalle on
osoitettu loma-asunnon rakennuspaikka.
Ote rantaosayleiskaavasta
Alueelle ei ole aiemmin laadittu ranta-asemakaavaa.
2.2 Maanomistus
Kaavoitettavan alueen läntiset tilat Norrvik 322-508-1-15, Solvik 322-508-1-16, Lugnvik
322-508-1-17 ja Bunkerberget 322-508-1-18 omistaa Per Andersson, kotipaikka Ruotsi.
Itäisemmät tilat Kanonviken 322-508-1-13 ja Österudden 322-508-1-19 omistaa Susan
ja Kim Särs, kotipaikka Helsinki.
2.3 Rakentamistilanne
Anderssonin omistamilla Solvikin, Lugnvikin ja Bunkerbergetin tiloilla on loma-asunto.
Särsien omistamalla Kanonvikenin tilalla on loma-asunto ja saunarakennus.
Anderssonin omistama Norrvikin tila ja Särsien omistama Österuddenin tila ovat
rakentamattomia.
2.4 Perusselvitykset
Kaavan laatimisen alussa laadittiin alueen luontoarvojen perusselvitys.
3. Alustavat tavoitteet
Kaavan tavoitteena on osoittaa tilan lomarakennusoikeus rantaosayleiskaavan
aluevarauksia
tarkentaen.
Lisäksi
rakennuspaikkakohtaista
rakennusoikeutta
tarkistetaan.
Kanonvikenin tilan loma-asunto on rakennettu tilan keskelle lahden suuhun toisin kuin
rantaosayleiskaava on tilalle rakennuspaikan osoittanut. Österuddenin tilan
rakennuspaikkaakaan ei voi rakentaa rantaosayleiskaavan mukaisesti kapean ja
rehevöityneen lahden pohjukkaan, jolla on lisäksi luontoarvoja. Nämä rakennuspaikat
siirretään ranta-asemakaavassa lahden suuhun.
Vapaa-alueet osoitetaan pääosin maa- ja metsätalousalueena ja tarvittaessa
eriasteisina säilytettävinä alueina niin, että luontoarvojen riittävä ja lain mukainen
säilyttämistavoite täytetään.
Alueella olevan vanhan
maakuntamuseon kanssa.
tykkiaseman
suojelemista
harkitaan
yhteistyössä
4. Laadittavat vaihtoehdot
Alueen suppeudesta ja maastosta johtuen erilaisia kaavavaihtoehtoja ei laadita.
Rantaosayleiskaava ja tilajaotus toimivat perusteina rakennuspaikkojen osoittamiselle
5. Arvioitavat vaikutukset
Suunnittelun yhteydessä arvioidaan suunnitelmasta aiheutuvat vaikutukset:
rakennettuun ympäristöön
maisemaan ja luontoon
kuntatalouteen
liikenteeseen
sekä mahdolliset muut vaikutukset.
6. Osalliset
Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat:
Maanomistajat ja asukkaat:
kaavoitettavan alueen omistaja
naapurialueiden maanomistajat
Kunnan hallintokunnat:
rakennus- ja ympäristölautakunta
tekninen lautakunta
ympäristölautakunta
saaristolautakunta
maaseutulautakunta
Kemiönsaaren vesiliikelaitoksen johtokunta
palo- ja pelastustoimi
Viranomaiset:
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (alueiden käyttö,
luonnonsuojelu)
Museovirasto (muinaismuistot)
7. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen
7.1 Aloitus
-
kaavan laadinta aloitettiin syksyllä 2010
luontoselvitys tehtiin syksyllä 2010
pohjakartta valmistui joulukuussa 2010
osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui 3.1.2011
7.2 Luonnosvaihe
- kaavaluonnos valmistui 14.1.2011
- maanomistajat hyväksyivät luonnoksen tammikuussa 2011
- kunta kuulutti kaavan vireille tulon __.__.2011 ja asetti kaavaluonnoksen nähtäville
MRL 62 §:n mukaisesti __.__.-__.__.2011 väliseksi ajaksi (arviolta helmikuun lopusta
maaliskuun puoleen väliin 2011)
7.3 Ehdotusvaihe
- viranomaisneuvottelu ELY-keskuksen, kunnan ja kaavan laatijan kesken (arvioilta
maaliskuussa 2011)
- kaavaehdotus valmistui ___.___.2011 (arviolta maaliskuussa 2011)
- kaavaehdotus oli nähtävillä 30 päivän ajan ___.___.-___.___.2011 (arviolta huhtitoukokuussa 2011) ja kaavasta pyydetään Varsinais-Suomen ELY-keskuksen
lausunto ja tarvittavat kunnan lautakuntien lausunnot
7.4 Hyväksyminen
- kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle ranta-asemakaavan hyväksymistä
___.___.2011 (§ ___) (arviolta toukokuussa 2011)
- kunnanvaltuusto hyväksyi ranta-asemakaavan ___.___.2011 (§ ___) (arviolta toukokesäkuussa 2011)
8. Lisätiedot
Lisätietoja asemakaavan laatimiseen liittyvistä asioista jakavat:
Kaavan laativa konsultti:
AIRIX Ympäristö Oy
DI Jukka Liikari
puhelin
010 241 4419
faksi
010 241 4401
sähköposti
jukka.liikari@airix.fi
osoite
PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), 20701 Turku
Kemiönsaaren kunta
Kaavoitusarkkitehti
Kaavoittaja
puhelin
faksi
sähköposti
osoite
Turku, 3.1.2011
AIRIX Ympäristö Oy
Jukka Liikari
Kaavan laatija
DI, SNIL, YKS-121
Åke Lindeberg
Juha Suominen
(02) 426 0880
(02) 426 0185
etunimi.sukunimi@kimitoon.fi
Vretantie 19, 25700 Kemiö