Varsinais–Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Kevät
Varsinais–Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Toimintakertomus ja tilinpäätös 2014 Kevät 2015 Turku 29.4.2015 Tässä lehdessä: Asumisoikeuden tulevaisuus? Asumisoikeusasuntoja saisi olla enemmän 3 Vason viestiä vievät netti ja tyytyväinen asukas 4 Vaso-koti sopii moneen tilanteeseen5 Tänä vuonna 25 vuotta täyttävän asumisoikeusjärjestelmän tulevaisuus on jatkuvasti epävarma. Vuonna 1990 voimaan tullut laki asumisoikeudesta ja vuoden 1994 laki asumisoikeusyhdistyksistä muodostivat meille kolmannen hallintamuodon asumiseen Suomessa. Tuliko siitä aidosti sellainen? Alku meni hyvin. Valitettavan 1990-luvun laman ansiosta aso-asuntoja nousi noin 30.000 hyville paikoille silloisiin kasvukeskuksiin. 2000-luvulle tullessa rakentamistahti hiipui. ARA-rahoitusta vähennettiin ja ohjattiin kansalaisia omistusasumiseen. Viime vuosina valtiovallan päätöksillä aso-tuotantoa rajoitettiin kytkemällä rahoitus vastaavaan määrään vuokra-asuntoja. Kun niitä ei oikein kukaan suostunut tekemään, oli aso-tuotantokin jumissa. 6 Isännöinti nyt saman katon alla 6 Remonttivasara ahkeroi siellä ja täällä 7 Maaliskuun yöpakkaset pysyivät Soinisten paksujen seinien takana 8 Soininen puolitti energialaskun 9 Veden hinta Vasossa 9 Srategia 2015–2020 10 Yksinäisyys muutti vaso-kotiin 11 Pekka Aalto 1930–2015 11 Mukiin menevä puutarha, kirsikka parvekkeella 12 Kissansilitysmatkalle Viroon 13 Kompostori yskii ilman isäntää 14 Eloperäinen jäte eroteltava joulun jälkeen 15 Viime hetkellä vasolaiseksi 15 Anna kyytiä jättipalsamille 16 Asukkaiden nimeämän valvojan kertomus 17 Kankaristo oppi esteettömyyden kantapään kautta 17 Energialähteiden kirjo on kasvamassa 18 Toimintakertomus ja tilinpäätös 19 Gallupimme tulos antaa toivoa järjestelmällemme, mutta varsin monen ehdokkaan vastauksista paistoi läpi aso-asumisen tilapäisyys tai että sopii tiettyyn elämäntilanteeseen. Laajaksi ratkaisuksi kasvukeskuksiin asumisoikeutta ei tarjoa kukaan. Kaikilla aso näyttää olevan asuntopolitiikan ratkaisukeinoissa mukana yhtenä tekijänä. Asumisoikeus piti asemansa vaikeassa markkinatilanteessa 20 Isotalon harjamäki kurvaili piispan kanssa 28 Lähikuukaudet ja hallitusneuvotteluiden tulos näyttävät mihin maamme asuntopolitiikka suuntaa. Jatkuuko omistusasumisen tukeminen, pyritäänkö väenvängällä rakennuttamaan tuettuja vuokra-asuntoja ja saako aso-järjestelmä uutta virtaa? Kerro, miten hyvä naapuruus rakennetaan? 28 Asumisoikeusasuntoja on nyt noin 45.000 koko maassa. Siellä missä niitä on, on ason osuus asuntokannasta kaksi – kolme prosenttia. Turun seudun asunto-ohjelman laadinnan yhteydessä tämän vuoden alussa lukemaksi todettiin kaksi prosenttia. Samassa yhteydessä todettiin, että seuraavalla kymmenvuotiskaudella aso-järjestelmän suhteellinen osuus on sama kaksi prosenttia uudistuotannosta. Monet paikalliset ja valtakunnalliset viime aikojen päätökset ja kannanotot eivät lupaa hyvää asumisoikeusjärjestelmän laajentumiselle. Syntyykö meille todellinen kolmas vaihtoehto asumisen hallintamuotoihin? Kaikessa ei ole onnistuttu tällä järjestelmän toimijoidenkaan puolella. Asumisoikeusyhdistysten toiminta ei ole lähtenyt vauhtiin aivan harvaa tapausta lukuun ottamatta. Tällä hetkellä ei liene laajentumista sillä alueella. Vapaarahoitteinen aso ei ole oikeastaan edes lähtenyt kehittymään sen mahdolliseksi tekevästä lainsäädännöstä huolimatta. Tuotantoa on ollut mainittavasti ainoastaan valtion korkotukemana ja lainatakauksin varustetussa muodossa. Niissäkin pari toimijaa on suurennuslasin alla toimintatapojensa johdosta. Kotivason toimittaja Lassi Lähteenmäki teki ennen eduskuntavaaleja kyselyn kahdeksalle alueemme nimekkäimmälle edustajaehdokkaalle eri puolueista. Lassi kysyi heidän kantaansa aso-järjestelmään. Positiivista on, että kaikki ehdokkaat tunsivat vähintään jossain määrin aso-järjestelmän. Muutamilla heistä oli jopa henkilökohtaista kokemusta asiassa. Pekka Peltomäki 2 Piikkiön keskustaan uusi kerrostalokohde Kevätruno28 Ilkka Kantola (sdp) Annika Saarikko (kesk) Petteri Orpo (kok) Lauri Heikkilä (pers) Ville Niinistö (vihr) Ville Auvinen (kd) Li Andersson (vas) Stefan Wallin (rkp) Asumisoikeusasuntoja saisi olla enemmän Asumisoikeusasuntojen osuus Turun seudun rakennuskannasta on syytä kasvattaa tulevaisuudessa. Tätä mieltä on valtaosa Kotivason haastattelemista vaalikevään poliitikoista. Kotivaso haastatteli Eduskunnassa toimivien puolueiden ehdokkaita huhtikuun vaalikampanjan tiimellyksessä. Kuusi haastateltavaa kahdeksasta sanoi, että asumisoikeuden parin prosentin osuutta Turun seudun rakennuskannasta on syytä kasvattaa. Kaksi vastaajaa ei ottanut asiaan kantaa. Kaikki haastatellut pitivät tärkeänä, että omistusasumisen ja vuokra-asumisen välimaastossa on asumisoikeusjärjestelmä eli vaihtoehtoja pitää olla. taloja, omistusasuntoja, asumisoikeusasuntoja ja vuokra-asuntoja, toteaa Annika Saarikko keskustasta. – Asumisoikeusasunnot sopivat joillekin elämäntilanteesta riippuen, mutta kovin edullista asumista se ei ole. Monesti kuitenkin asunnot ovat melko uusia ja keskeisillä paikoilla, mikä selittää vastiketasoa, perussuomalaisten Lauri Heikkilä arvioi. – Asumisoikeudella on rooli myös tulevaisuudessa yhtenä vaihtoehtona omistusasumisen ja vuokralla asumisen rinnalla. Tällä hetkellä näkisin myös Turun seudulla ensisijaisena sen, että saadaan turvattua riittävä määrä uusia kohtuuhintaisia vuokra-asuntokohteita, vasemmistoliiton Li Andersson sanoo. – Omistusasumista pidetään laajasti tavoitteena, mutta tämä sitoo perheitten voimavaroja valtavasti ja vaikeuttaa liikkumista työn perässä toiselle paikkakunnalle. Tarvitaan asennemuutosta ja medianäkyvyyttä tälle asumisoikeusteemalle paljon enemmän, sanoo SDP:n Ilkka Kantola. – Asumisoikeusasunto on hyvä vaihtoehto, koska asumisturva on parempi kuin vuokra-asunnossa, eikä asukas tarvitse suurta alkupääomaa eikä niin ollen suuria asuntolainoja, kehuu vihreiden Ville Niinistö. – Asumisessa ja asuntopolitiikassa tarvitaan monenlaista tarjontaa ja asumisoikeusjärjestelmä on yksi palikka pelissä, toteaa RKP:n Stefan Wallin. – Asumisoikeus on mielestäni varteenotettava vaihtoehto yhä useammalle sellaiselle, joka ei halua sitoutua omaan asuntoon, siihen liittyvään suureen velkaan ja epävarmuuteen siitä, saako asunnon tarvittaessa kaupaksi, kristillisdemokraattien Ville Auvinen arvioi. – Yhteisölliset senioriasunnot asumisoikeustaloissa palvelujen lähellä ovat yksi ratkaisumalli ikääntyneiden suomalaisten turvallisen kotona asumisen kasvattamiseksi, pohtii kokoomuksen Petteri Orpo. – Keskustan mielestä tasapainoisessa kaupunkimaisessa asuinalueessa on pientaloja ja kerros- Niinistön mielestä asumisoikeusasumista voisi kehittää asukasdemokratiaa vahvistamalla. Kantolan mukaan Ruotsin kokemuksia asumisoikeudesta pitäisi seurata rohkeammin. Samoilla linjoilla on Wallin, joka harmittelee sitä, että Ruotsissa asumisoikeuden kaupankäynnin hintataso on jo paikoin epäterveen korkea. Kohtuuhintaisen asumisen esteet Kysyimme myös poliitikoilta, miten varmistetaan kohtuuhintainen asuminen kasvukeskuksissa. Kaavoituksen vauhdittamista suosittelevat Annika Saarikko ja Petteri Orpo. Stefan Wallin toivoo lisäksi byrokratian vähentämistä rakennusvalvonnassa. Ville Auvinen, Li Andersson ja Lauri Heikkilä uskovat, että riittävä määrä julkisesti omistettuja vuokrataloja pitää asumisen hinnan kurissa. Ville Niinistö toivoisi notkeutta ARA-järjestelmään, jotta se voisi reagoida nopeasti vaihteleviin markkinatilanteisiin. Ilkka Kantola haluaisi tiivistää rakentamista yhdyskuntien sisällä ja kehittää lähiöitä eriarvoisuuden torjumiseksi. Muuttaako Saarikko asumisoikeusasuntoon? Ville Niinistöllä on parhain käytännön tuntuma asumisoikeuteen. Hän asui myönteisin kokemuksin kymmenen vuotta asumisoikeusasunnossa Halisissa. Annika Saarikolla on perheenlisäyksen myötä nyt uuden asunnon etsiminen edessä ja hän lupasi harkita myös asumisoikeutta. Lauri Heikkilä harkitsi asumisoikeutta vuosia sitten. Ville Auvisen yksi lapsista asuu perheineen Vaso-kodissa ja he ovat asumiseensa tyytyväisiä. Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki 3 Vason viestiä vievät netti ja tyytyväinen asukas Liisa ja Timo Tuomi muuttivat TA-Asumisoikeus Oy:n asunnosta joulun alla Vason Kreulankartanon vastakorjattuun asuntoon. – Vasossa ei ole tiukkoja sääntöjä ja kaikki muuttoon liittyvä on tapahtunut kodikkaasti. Asunto on sopiva ja fiksusti remontoitu, Liisa Tuomi kehuu. Liisa ja Timo viihtyvät koiransa kanssa mainiosti asunnon lämpimällä takapihalla, josta avautuu avara näkymä yli peltojen. – Olen asunut tässä vasta puoli vuotta, mutta harmittaa etten ole tiennyt tästä asumismuodosta ennen. Tämä yhden Vason asukkaan kommentti kertoo siitä, että tiedottamisen sarkaa Vasolla vielä on. Vaso tekee joka toinen vuosi laajan asukastyytyväisyyskyselyn. Vasolla on 2.564 asuntoa ja joulukuussa lähetettyyn kyselyyn tuli vastaus melkein joka toisesta asunnosta. Vastausprosenttia voidaan pitää erittäin hyvänä. Asuntojen haku on siirtynyt vahvasti nettiin ja se näkyy myös tässä kyselyssä. Joka kolmas ilmoitti saaneensa tietoa Vason asunnoista ensimmäistä kertaa Vason kotisivuilta. Myös muut netin asunnonvälityssivut olivat suosittuja. Lehtiilmoitus oli ensimmäinen tietolähde enää joka viidennelle. Merkittävä tietolähde on myös ystävä. Joka neljäs kertoi saaneensa tiedon Vaso-asunnoista ystävältä tai sukulaiselta. Noin 75 prosenttia vasolaisista sanoo, että asumisoikeus sopii omalle kohdalle hyvin tai erittäin hyvin. Jopa 90 prosenttia Vason asukkaista ilmoitti todennäköisesti suosittelevansa Vasolla asumista muille. Voidaan siis sanoa, että tyytyväiset vasolaiset on merkittävä ryhmä asumisoikeusviestin viemisessä eteenpäin. Mistä sait tietoa Vason asunnoista ensimmäistä kertaa? Luonnonläheisyys miellyttää Melkein 90 prosenttia vasolaisista on tyytyväinen oman kodin luonnonläheisyydestä. Vason asuntojen laajakaistapalvelu oli hyvin tiedossa ja sitä arvostettiin. Ennen muuttoa tehtyä remonttia kehuttiin tasokkaaksi ja Vason toimiston asuntomyynnin palvelutasoa kiiteltiin vuolaasti. Käyttövastiketta osa piti hintavana. Muutamia asukkaita harmitti se, että oma palkka ei nouse samaan tahtiin, kuin vastike. Lisää kohtuuhintaisia koteja Noin 40 prosenttia vasolaisista oli sitä mieltä, että Turun seudulla ei ole riittävästi kohtuuhintaisia asumisoikeusasuntoja. Myös kohtuuhintaisia vuokra- ja omistusasuntoja on vastaajien mukaan alueella aivan liian vähän. Asukkaiden mielestä seudulle pitäisi saada lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, asumisoikeuskoteja ja senioriasuntoja. Joka kolmannen mielestä seudulle pitäisi saada ehdottomasti lisää pieniä asuntoja. Vason kyselyyn vastanneista talouksista suurimman ryhmän muodostivat sinkut. Seuraava ryhmä on kahden aikuisen talous ja kolmantena lapsiperhe. • Asuntomarkkina toimii netin kautta, vain vajaa viidennes saa oleellisen tiedon printtimediasta • Suullisen tiedon merkitys on suuri, lähes neljännes nykyisistä asukkaistamme on toiminut tuttavien positiivisen kokemuksen perusteella 4 Ylivoimaisesti eniten Vason kohteissa asuu työntekijöitä. Eläkeläisiä on myös paljon. Teksti ja kuva: Lassi Lähteenmäki Vaso-koti sopii moneen tilanteeseen Kalevi, Gabriella ja Birgitta Wallin kävivät tutustumassa Pyynpään kohteeseen. Takarivissä Vason asuntoneuvottelijat Minna Salminen ja Piia Nevalainen. Asumisoikeusasuminen taipuu kuin jousipyssy. Tämän asumismuodon saa sopimaan lukuisiin erilaisiin elämäntilanteisiin. Wallinin perhe ottaa kutsun vastaan ja saapuu helmikuussa Vason asuntoesittelyyn Pyynpään kohteeseen. Pyynpää on komealla paikalla Pääskyvuorella. Kaksikerroksinen rivitalo on rinteessä ja kalliolta avautuu mukava näkymä yli omakotitalojen. Vastakkaisessa suunnassa on rauhoittava metsämaisema. Kalevi Wallin on rakentamisen ammattilainen ja häntä asumisoikeusasuminen kiinnostaa. Wallinin perheen omistama kerrostalo Ilpoisissa on käynyt pieneksi ja isompi koti olisi toiveissa. – Asumisoikeustalot ovat laadukkaita perusasuntoja ja vastike liikkuu samalla tasolla, kuin saman tason vuokrataloissa, Wallin arvioi. – Isompaan asuntoon pääsisi ilman lainan ottamista, hän jatkaa. Perhe kasvaa tai kutistuu Maaliskuun puolella Vaso esittelee asuntoa Liedossa. Taatilan paritalon huoneet oli sisustettu tyylikkäästi. Pyynpään tapaan myös Liedon kohteen stailauksen hoiti sisustuksen turkulainen ammattilainen Leena Anttila-Gers. Väriä löytyi verhoista ja makuuhuoneen kankaista. Sohvan ja pöytien sijoittelu auttaa asiakasta hahmottamaan, miten huoneet on kätevintä kalustaa. Liedon asuntoa tuli tutkiskelemaan tyttärensä kanssa Kyösti Pirskanen. Hän teki päivätyönsä lietolaisessa koulussa ja sitten oli aika muuttaa kerrostaloon Turkuun. Nyt alkoi tehdä mieli palata Lietoon, jossa vierähti elämästä 40 vuotta. Kyösti katselee Taatilan asunnon ikkunasta tien yli metsälle. Siellä suunnalla oli entinen koti ja työpaikka. Vanhat muistot palaavat mieleen ja Taatilan asunnon pihan kauniisti nouseva kallio tekee mieheen vaikutuksen. Kun lähtee tietä pitkin keskustan suuntaan, lukuisat palvelut löytyvät läheltä. Monet muutkin seniorit ovat oivaltaneet asumisoikeusasumisen mahdollisuudet. Kun vaihtaa esimerkiksi työlään omakotitalon asumisoikeusasuntoon, pääsee pihatöissä ja talonmiehen hommissa helpommalla. Kun myy omistusasunnon ja muuttaa asumisoikeusasuntoon, jää eläkevuosiksi käyttörahaa vaikka matkusteluun. Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki Asuntoneuvottelija Piia Nevalainen esittelee Taatilan asuntoa Kyösti Pirskaselle. 5 Piikkiön keskustaan uusi kerrostalokohde Viimeistään kesälomien jälkeen alkaa Piikkiön keskustassa Koroistenkujan varrella tapahtua. – Vason seuraava kohde kiinnostaa varmasti ainakin senioreja, pohtii Vason hallituksessa toimiva piikkiöläinen Marjo Salminen. Pappilanaho on Piikkiön keskustan K-kaupan taakse kohta nousevan uuden kohteen nimi. Kerrostaloon tulee kaikkiaan 23 asuntoa. Kohteen urakoitsija on Peab Oy ja talo lämpiää maalämmöllä. Valmistuttuaan Pappilanaho on Vason 107. kiinteistö. Se ensimmäinen ja ainokainen on Sipilänmäen rinteen rivitalokohde Kototuomola. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n hallituksen jäsen Marjo Salminen uskoo kohteen kiinnostavan, sillä varsinkin moni seniori haluaa luopua työläästä omakotitalosta ja muuttaa lähemmäs palveluja. Vasossa hyvä meininki – Tällaiseen elämäntilanteeseen asumisoikeus soveltuu hyvin, Salminen sanoo. – Asumisoikeus on tullut tutuksi, tietoa saa runsaasti ja toiminnassa on hyvä fiilis, hän tiivistää. Marjo Salminen asuu itse Piikkiön Rungon alueella ja lähistöllä moni on vaihtanut omakotitaloelämän helpompaan asumiseen. Marjo Salminen on myös Kaarinan kaupungin varavaltuutettu ja jäsenenä Kaarinan teknisessä lautakunnassa. Omakotiyhdistystoiminta on Salmisen harrastus. Salminen on innoissaan Vason kerrostalosta senkin takia, että Piikkiö saa nyt toisen Vaso-kohteen. Piikkiö on Marjo Salmisen mukaan mainio paikka asua. – Turku on vartin ajomatkan päässä, silti maisema on täällä maaseutumainen. Marjo Salminen istuu Vason hallituksessa Kaarinan edustajana nyt toista kolmivuotista kautta. Vason toiminta saa Marjolta plussia. Vason hallituksen jäsen Marjo Salminen on syntyperäinen piikkiöläinen. Teksti ja kuva: Lassi Lähteenmäki Isännöinti nyt saman katon alla Muutoksen tuulet ovat puhaltaneet Vason isännöinnissä. Vuoden alussa kaikki isännöinnit keskitettiin Vason toimistoon. Takavuosina Vason kohteiden isännöinti oli järjestetty kokonaan ostopalveluna. Isännöintikumppanit valittiin kilpailutuksen kautta. Vuodesta 2008 alkaen isännöinti oli jaettu talon oman väen ja Varsinais-Suomen Isännöintitalon kesken. Kokemukset omalla väellä hoidetusta isännöinnistä olivat kannustavia. Tämän vuoden alusta isännöinnit hoidetaan kaikki Vason väen omana työnä. – Muutos on mennyt hyvin, sanoo Vason kiinteistöpäällikkö Sirpa Laaksonen. Asioiden hoitaminen on Laaksosen mukaan nyt monella tavalla helpompaa, kun kaikki hoidetaan yhdestä ja samasta paikasta. Avainten haku, talousasiat, vastikeasiat ja monet muut asiat toimivat nyt selkeämmin. – Vason asukkaan ei tarvitse enää miettiä, mihin pitää isännöintiasioissa mennä. Laaksosen mukaan palvelu on nyt tasalaatuisempaa. Esimerkiksi asuntojen lopputarkastukset tehdään ja remonttitarpeet arvioidaan yhtenäisten käytäntöjen mukaan. Uusia kasvoja toimistossa Vuoden alkaessa Vason toimistoon tuli töihin uutta väkeä, kun isännöintityöt lisääntyivät. Huonetilajärjestelyjen jälkeen kaikille löytyi Vason toimistosta sopiva työpiste. 6 Teppo Heinonen on Vasossa uusi kasvo. Rakennusliikkeessä pitkään palvellut ja kiinteistöjohtamisen alalta insinööritutkinnon suorittanut Heinonen on nyt Vason tekninen isännöitsijä. Hän hoitaa muuttotarkastukset kaikissa kiinteistöissä ja arvioi mahdolliset remonttitarpeet. Tämän tehtävän lisäksi Teppo Heinonen hoitaa Vason Raision ja Naantalin kohteiden isännöinnit Soinista lukuun ottamatta. Soinista isännöi Sirpa Laaksonen. Kiinteistöalan restonomi Nina Barck on toiminut Vasossa ennen kiinteistöassistenttina. Oppisopimusopiskelun kautta hän valmistui isännöitsijäksi ja nyt hänen isännöintialueina ovat Aurajoen itäisen puolen Turku sekä Kaarina. Nina Barckin tilalle kiinteistöassistentiksi valittiin tradenomiopiskelija Heidi Uutela. Vuodesta 2008 Vasossa isännöineen Jari Kaupin vastuulla olevat kiinteistöt jonkin verran vaihtuivat ja hän on nyt isännöitsijänä Turun läntisellä puolella ja Liedossa. Isännöitsijän tehtävänä on hoitaa kiinteistöön liittyvä hallinto ja kiinteistönpito, mm. laatia kiinteistön talousarvio yhteistyössä asukastoimikunnan kanssa. Isännöitsijä ja asukastoimikunta järjestävät yhdessä kiinteistönhoitotyöt ja siivouksen. Asukkaat voivat ottaa hoitaakseen haluamansa osuuden esimerkiksi talkoilla. Teksti ja kuva: Lassi Lähteenmäki Teppo Heinonen tuli Vasoon tekniseksi isännöitsijäksi. Nina Barck nousi isännöitsijäksi Vasossa hankitun kokemuksen ja opiskelun kautta. Waistenrivin sisäpiha nousee kauniisti kummulle. Kesällä alkava perusparannus tuo uutta ilmettä kiinteistöön. a r a s a v i t Remont ahkeroi siellä ja täällä Vasossa kunnostetaan asuntoja monessa kohteessa. Kaksikymppisten kohteiden tarkastus pääsee taas vauhtiin. Kreulankartanon perusparannuksessa uusittiin myös asuntojen väliset puuaidat. Teemu Laihinen mittailee peltiä, joka tulee sään suojaksi aidan päälle. Kreulankartano on Vason vanhin kiinteistö ja samalla yhtiön ensimmäinen perusparannuskohde. Kylppärit ovat nyt tyylikkäitä ja uusi pinta kiiltää myös keittiössä. Parhaillaan Kreulankartanossa laitetaan piha kuntoon ja sen myötä perusparannus on kesällä valmis. Kreulankartanon jälkeen rakennettiin Vasossa paljon kiinteistöjä. Esimerkiksi vuosina 1994–95 syntyi 25 uutta kohdetta. Tämä tarkoittaa sitä, että Vason väellä pitää kiirettä kohteiden kunnon arvioimisessa. Vason isännöinnin uudelleenjärjestely vei aikansa, mutta kohta päästään kiinteistöpäällikkö Sirpa Laaksosen mukaan taas vauhtiin 20-vuotistarkastuksissa. Tuohon ikään päässeissä taloissa tehdään katselmointi, jossa käydään läpi asunnot, yhteiset tilat ja pihat. Reelinkikadun Vaso-kohteen saumojen uusimisessa riittää Markus Virtaselle töitä. 20-vuotistarkastuksesta saatu tieto on arvokasta kiinteistön kunnossapidon suunnittelulle. Sen pohjalta tarkennetaan kiinteistön tulevien vuosien kunnossapitosuunnitelmaa eli PTS-suunnitelmaa. Tarkastus sinällään ei johda remontin aloittamiseen. Tarkastuksissa löytyvät vuotavat hanat, irrallaan olevat suihkutilan laatat tai laattojen alla oleva kosteus johtavat toki nopeisiin korjaustoimiin, kertoi kiinteistöpäällikkö Laaksonen tarkastusten johtopäätöksistä. Lasia parvekkeelle Maaliskuussa Kreulankartanon pihakäytäviä lähdettiin korjaamaan pohjia myöten. Waistenrivi Turussa Moisiossa on myös Vason vanhemman pään kohteita. Siellä perusparannuksen on määrä alkaa kesällä. Ohjelmaan kuuluu keittiö-, kylpyhuone- ja pihatöiden lisäksi vanhan öljylämmitysjärjestelmän saneeraaminen ja maalämpöjärjestelmän rakentaminen lämpöenergian päälähteeksi. Jaksottaisen kunnossapidon remontin nimikkeellä korjataan parvekkeita ja niitä lasitetaan tänä vuonna kahdessa kiinteistössä Turussa. Runosmäessä Aurinkopuistossa työ on käynnissä ja Haritussa Puistokentän vuoro on kesällä. Turussa Pernossa Isotalon kohde on jo 20-vuotisjuhlansa viettänyt. Siellä on kylpyhuoneremontti käynnissä. Reelinkikatu 5 on kerrostalokohde Majakkarannassa. Siellä uusitaan parhaillaan elementtien saumoja. Elementtisaumat uudistetaan myös Auringonpuiston parvekeremontin yhteydessä. Kohteen korjausvaraus auttaa alkuun Käynnissä olevat remontit rahoitetaan monesta rahavirrasta. Ensimmäisenä rahoitukseen puretaan kohteen korjausvaraus, jota on vuosien mittaan kerätty. Valitettavasti se ei riitä vaan yhtiön sisäisellä järjestelyllä Vason keskushallinto lainaa kohteelle rahaa ja Kreulankartanon perusparannuksen laajuiseen remonttiin tarvitaan myös valtion myöntämää perusparannuslainaa. Vuosittain vaihdellen on käytettävissä myös erilaisia valtion suhdannepoliittisia rahoituseriä. Viime vuonna oli mahdollista anoa ja Kreulankartanoon saatiinkin valtion perusparannusavustusta. Tänä vuonna ei ole käytössä Vasolle soveltuvia vastaavia keinoja. Remonttia pitää rahoittaa myös käyttövastikkeilla. Tähän mennessä saadut kokemukset kustannusten kohdistamisesta näyttävät, että remontin laajuudesta vaihdellen tulee käyttövastikkeen korotus olemaan 50 sentistä runsaaseen euroon. Remontin takaisinmaksuaika on laskelmissa noin 15 vuotta. Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki 7 Soinisten puupinnat ja talojen väliset kujanteet sopivat mainiosti Naantaliin, arvioi Petri Laajala. MAALISKUUN YÖPAKKASET PYSYIVÄT SOINISTEN PAKSUJEN SEINIEN TAKANA Maaliskuussa lämpötila sahasi hurjasti ja yöllä oli paikoin yli kymmenen asteen pakkasia. Vason Soinisten passiivienergiatalojen paksut seinät pitivät lämmön sisällä ilman lämmitystä. Soinisissa asuva Petri Laajala tietää, miten sähkömittarin kiekon saa kulkemaan verkkaisesti. Naantalin Soinisten 38 asunnon passiivitalokohde valmistui kahdessa erässä. Ensimmäiset pääsivät muuttamaan sinne jouluksi 2012, loput asunnot valmistuivat seuraavana keväänä. Petri Laajala muutti perheineen Soinisiin talvella 2013. Viisihenkinen perhe asettui Soinisten suurimpaan asuntoon. Rakentamisen aikana perhe sai toivomansa muutokset uuteen asuntoonsa: vessaan laitettiin kaakelit ja mieleinen tapetti nousi olohuoneen seinälle. Pihalle Petri Laajala rakensi ison terassin ja kalusteetkin vielä. – Vaso on joustava neuvottelija ja kommunikointi sujuu hyvin, Petri kiittelee. Vason Soinisten taloissa on paljon puuta pinnassa. Se sopii Laajalan mukaan hyvin Naantalin ilmeeseen. Soinisten mainioita lenkkeilymaastoja Laajalan perhe on testannut useasti. Mustikoitakin on löytynyt lähimetsältä piirakan päälle. Kesähelle ja kirpeä pakkanen pysyvät ulkona Soinisten passiivienergiataloissa on runsaasti eristettä seinissä ja yläpohjassa. Lämpöenergia otetaan talteen ilmanvaihdon poistossa ja tuloputkessa on ilmaa lämmittävä sähkövastus. Tällä lämmöllä sekä 8 muutamalla sähköpatterilla talot pidetään lämpiminä. Lisäksi käyttöveteen saadaan lämmitysapua katon päällä olevilta aurinkokeräimiltä. Hyvin eristetyssä talossa huomaa senkin, miten ihmiskehot asuntoa lämmittävät. Myös kodin sähkölaitteiden synnyttämä hukkalämpö viipyy huoneissa kauan. Petri Laajala on opetellut käyttämään asunnon säätöjä niin, että kesällä helle ei tule sisälle, pakkanen ei kiusaa talvella ja sähköä säästyy. Laajalan sähköpatteri on otettu pikasulakkeen kytkimestä kokonaan pois päältä vuoden ympäri. Lisäksi kodissa on kytketty virta pois ilmanvaihdossa olevasta lämpövastuksesta kesäkuukausien ajaksi. Vain muutaman talvikuukauden aikana sähkövastuksen tuottamaa lämpöä tarvitaan. Esimerkiksi nyt maaliskuussa Laajalan kotona pärjättiin ilman sähkölämmitystä, vaikka yöllä oli tuntuvia jopa kymmenen asteen pakkasia. Paksu seinä puskuroi kylmät yöt tehokkaasti. Asunnoissa ei ole jäähdytystä, joten kesälläkin ovat hyvät niksit tarpeen. Kun sähkölämmitys on kesäisin kokonaan katkaistu, termostaatti ei lähde lämmittämään asuntoa kylminä kesäöinä. Sälekaihtimilla pidetään huoli siitä, ettei aurinko porota liikaa asuntoon. Paksu seinä pitää siis huolen siitäkin, että helle ei tulvi asuntoon. Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki Soinisten talojen paksuista seinistä on Petri Laajalan mukaan paljon hyötyä. Seinä tasaa lämpötilaeroja, vaimentaa ääniä ja tuo jokaisen ikkunan alle huonekasveille sopivat ikkunalaudat. Soinisten passiivikohteen rakentaminen kiinnosti myös valtakunnallisesti. Silloinen asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru piipahti myös Naantalin työmaalla kesällä 2012. Ministerin seurana Kalle Tammi Hartela Oy:stä. Soininen puolitti energialaskun Vason Soinisten passiivitalot ovat pärjänneet mainiosti energiankulutuksen vertailussa. Ensimmäinen kokonainen vuosi tuli tammikuussa täyteen: viime vuoden mittausten mukaan ostoenergiaa tarvittiin alle puolet normaalitaloihin verrattuna. Naantalin Soinisten 38 asunnon passiivitalokohde valmistui vuosina 2012 ja 2013. Taustalla oli tarkat suunnitelmat ja laskelmat. Kohde piti saada mahtumaan ARA:n kustannushaarukkaan ja silti energiatehokkaaksi kohteeksi. Seiniin ja yläpohjaan laitettiin paksu kerros villaa, seinien tiiveys varmistettiin huolella ja ilmanvaihtojärjestelmä valjastettiin nappaamaan lämmön tarkasti talteen. Kohteen rakentamisen hinta pysyi haarukassa ja nyt varmistui sekin, että kohde on mittausten mukaan saavuttanut passiivirakentamisen energiansäästötavoitteet. Ostoenergiaa kului alle puolet normaalikohteeseen verrattuna. – Soinisesta saaduilla energian kulutusluvuilla tehty primäärienergiatarkastelu vahvistaa myös passiivitalotavoitteiden toteutumisen. Viime vuoden kulutus antaa primäärienergian tarpeen tunnusluvuksi 116 kWh rakennuksen bruttoneliömetriä kohden. Lukuarvo alittaa hyvin tavoitearvon 130, sanoo Vason toimitusjohtaja Pekka Peltomäki. Kaksi vertailukohdetta Soinisten viime vuoden kulutusta vertailtiin kahteen kohteeseen, joiden seinien välissä on normaali määrä eristysvillaa. Vertailuun otettiin Westpark Lehmuksen rivitalokohde, joka valmistui Soinisten kanssa samaan aikaan ja 1990-luvulla Löytänänkadulle valmistunut rivitalokohde Metsärinne. Yhteenvedon mukaan Soinisten ostoenergian vuoden kokonaiskulutus oli neliötä kohden 89,5 kWh. Westparkissa luku oli 195 ja Metsärinteessä 205 kWh. Soinisissa ostoenergia on sähköä. Westparkissa ja Metsärinteessä se on sähköä ja lämmityksen osalta kaukolämpöä. Soinisissa käyttövedestä osa lämpiää katon päällä olevissa aurinkokeräimissä. Tätä energiaa ei luokiteltu ostoenergiaksi, sillä se tulee ilmaiseksi asuntoihin. Yksi syy Soinisten vähäiseen energiankulutukseen on todennäköisesti myös se, että reaaliajassa tapahtuvaa kulutusta on asunnoissa helppo seurata. Mittarit kertovat myös vedenkulutuksen huoneistokohtaisesti. Soinisissa vettä kuluikin vain keskimäärin 82,3 litraa asukasta kohden vuorokaudessa. Westpark Lehmuksessa vettä kului noin 120 litraa vuorokaudessa. Koko Suomessa asuntojen veden keskikulutus on noin 160 litraa vuorokaudessa henkeä kohden. Teksti: Lassi Lähteenmäki a t n i h n e d e V VASOSSA VUONNA 2015 Kiinteistöissä, joissa on käytössä asuntokohtaiset vesimittarit, käytetään oheisessa taulukossa lueteltuja hintoja toteutuneen veden kulutuksen laskutuksessa. Hinnat ovat voimassa koko kuluvan vuoden sillä varauksella, että kunnat eivät muuta vuoden aikana merkittävästi kylmän veden tai jäteveden hintaa tai energian hinta ei oleellisesti muutu. Lämpimän veden hinta on laskettu liittämällä kylmän veden hintaan tarvittava lämmitysenergia. Hinnat vaihtelevat kunnittain huomattavasti. Vaso laskuttaa asukkaita omakustannusperiaatteella, veden ja energian alkuperäishintojen mukaan. Vesimaksun ennakkoa peritään kuntakohtaisesti vaihdellen. Vesimittarin kulutuslukemien ja em. hintatietojen mukaan syntyvä vesilasku johtaa joko perityn ennakkomaksun osittaiseen palautukseen tai lisälaskuun. Vesimittarit luetaan ja kulutus laskutetaan kiinteistökohtaisesti vaihdellen kaksi kertaa vuodessa, noin puolen vuoden välein ja Naantalissa neljännesvuosittain. Sähkön hinta Naantalissa Osassa Vason Naantalissa sijaitsevia kiinteistöjä asuntokohtaisen sähkön mittaus tapahtuu kiinteistön mittarin alamittarina. Silloin Vaso maksaa sähkön toimittajalle myös asukkaan käyttämän sähkön. Vaso laskuttaa asukkaalta alamittarin kulutuslukeman mukaan kolmen kuukauden jaksoissa sinä aikana toteutuneen sähköenergian keskihinnan mukaisella hinnalla. Energian hinta on sama, jonka Vaso maksaa pohjoismaisessa sähköpörssissä toteutuneena jakson keskihintana. Vuoden ensimmäisen neljänneksen sähkön kokonaishinta hinta oli 11,33 snt/kWh. Sähkön siirtohinta, sähköverot ja muut sähkön kokonaishinnan osat Vaso laskuttaa toteutuneiden kulujen mukaisesti. Veden hinta ja vesiennakko vuonna 2015 Kylmä vesi 1 000 litraa Lämmin vesi 1 000 litraa Perittävä vesiennakko jyv.asuntom2 Turku Raisio Naantali Kaarina Lieto 3,53 € 6,14 € 5,60 € 4,91 € 5,86 € 7,71 € 10,32 € 9,78 € 9,09 € 9,92 € 0,50 € 0,55 € 0,55 € 0,50 € 0,55 € 9 Srategia 2015–2020 ELÄMÄSI KOKOISIA KOTEJA Vaso Oy:n strategia vuosille 2015–2020 on päivitetty niin, että se vastaa muuttuneisiin olosuhteisiin. Pohjana oli laajempi vuoden 2011 strategiaprosessi. Strategiatyöpajoja pidettiin yhtiön hallituksen, henkilökunnan ja asukkaita edustavan Vasoasumisen kehittämisryhmän kanssa syksyllä 2014. Vason hallitus vahvisti lopputuloksen tammikuussa. Tässä siitä muutamia keskeisiä poimintoja. Ympäristö- ja toiminta-arvioissa nousivat voimakkaasti esille mm. seuraavat asiat: • Hyvä brändi ja hyvä henkilöstö, avoimuus, toimiva asukasyhteistyö. • Uhkatekijänä ja mahdollisuutena nousi terävimmin esiin tonttien ja rakennuspaikkojen saatavuus. Vaso-asumisen suosiminen on yksi sosiaalipoliittinen keino tuottaa itsenäistä asumista tukevia asuntoja eri ryhmille, mm. ikääntyville. • Vason tulee tarjota jatkossakin hyvää laatua kilpailukyiseen hintaan. • Senioriasuminen ja joustava asuminen – Vason toivotaan olevan innovatiivinen ja uusia avauksia tekevä. Eräs uusi ehdotus oli ”Voidaanko uusia Vaso-koteja saneerata vanhoihin kiinteistöihin?” – Asuntojen tuotannon tulee kohdistua pieniin, joustaviin ja ympäristöystävällisiin koteihin, jotka ovat lähellä palveluja. – Tutkitaan voidaanko asumista tukea uusilla palveluilla, kuten e-talkkari tai muut asumista tukevat lisäpalvelut. • Peruskorjaussuunnitelmien ylläpito: Hyvällä suunnittelulla ja taloudellisella varautumisella pidetään asumisen laatu korkealla ja kustannukset kohtuullisina. Erityisesti tulee varautua asuntojen perusparannuksiin, sekä pihojen ja julkisivujen korjauksiin. Nämä ovat keinoja vahvistaa brändiä ja tehdä Vaso-asunnoista jatkossakin houkutteleva vaihtoehto vuokra-asumiselle, omistusasumiselle ja käänteisille asuntolainoille. Vason arvot Vason toimintaa ohjaavat seuraavat yhdessä määritellyt arvot: palvelualttius, asukasläheisyys, laadukkuus ja kilpailukykyisyys. Tämän johdosta tulee käynnistää ja ylläpitää mm. seuraavia toimia: • Vason omistajien tulee aktiivisesti tukea Vasoa tontti- ja maapolitiikassa. • Viestinnän ja vuorovaikutuksen kehittäminen: – Vason tulee verkottua sekä alueellisesti että valtakunnallisesti aso-asumisen edistämiseksi ja tukemiseksi. – Vasolla tulee olla ajantasaiset tietojärjestelmät paitsi käytännön toiminnan, myös yhteydenpidon ja vuoropuhelun tarpeisiin. – Tavoitteena on, että myös alihankkijat antavat ystävälliset Vaso-kasvot arkisiin kohtaamisiin. Arvojen tehtävänä on muistuttaa monimutkaisissa ja kiireisissä arjen tilanteissa siitä, miten pyrimme toimimaan. Erilaisia vaihtoehtoja voi punnita kysymällä: ”Mikä näistä on eniten arvojemme mukainen tapa toimia?” Arvoja ei voi laittaa tärkeysjärjestykseen, vaan niitä tulee tarkastella tasapainoisena kokonaisuutena. Vason arvopohja on pysynyt vakaana. • Huoltoyhtiöiden ja siivouksen (alihankinnan) systemaattinen johtaminen parantaa taloudellista, toiminnallista ja koettua asumisen laatua. Vason perustehtävä ja toiminta-ajatus – Missio • Vaso omistaa, ylläpitää ja tuottaa laadukkaita asumisoikeuskoteja kaikkiin elämäntilanteisiin. • Yritys toimii yleishyödyllisenä yhtiönä kustannustehokkaasti ja jakamatta vastikkeetonta etua osakkailleen. • Vaso ei tavoittele liiketaloudellista voittoa. Vason tahtotila – Visio • Vaso merkitsee asumisen turvallisuutta ja herättää luottamuksen tunnetta. • Vason asiakasrehellisyys luo asiakastyytyväisyyteen voimaa. • Vaso tunnetaan luovuudestaan, laadustaan ja vastuullisuudestaan. • Vaso tarjoaa vaihtuviin elämän tilanteisiin viisaan asumisratkaisun. • Vaso on vahva brändi. Aiemmin Vasoa on luonnehdittu mm. alla olevilla sanoilla Tasapuolinen Yksilöllinen Joustava 10 Koteja Ystävällisyys Luotettava Reilu Yhteistyö Ympäristö Asukkaita varten Olenko minä joskus etääntynyt kavereista, kun olen kuullut heiltä loukkaavia kommentteja minusta? Tämä pohdinta nousee pintaan, kun istui marraskuussa järjestetyssä näyttelyssä sohvalle seuraamaan Miia Westerholmin tekemää videoteosta. Yksinäisyys MUUTTI VASO-KOTIIN Hiljaisuutta, nauruista itkua, tyhjyyttä... Miia Westerlund toteutti viime marraskuussa unelmansa ja rakensi taiteellisen ja kantaaottavan projektin tavalliseen asuntoon. Yksinäisyyttä heijasteltiin Vason asunnossa Turun Majakkarannassa osoitteessa Reelinkikatu 5 B. Näyttelykotiin pääsi kyläilemään Ketään kotona -projekti oli turkulaissyntyisen Miia Westerlundin Turun taideakatemian jatkoopintojen lopputyö. Näyttelyn rakentaminen tavalliseen asuntoon on aika rohkea veto. Sinne meneminen vaatii viitseliäisyyttä, mutta vastaanotto on kotoisempi ja intiimimpi. Kun idea lopputyöstä kypsyi, Miia otti yhteyttä Vasoon: – Vastaanotto oli lämmin ja vapaa asunto järjestyi mutkattomasti, Miia kiittelee. Yksinäisyyttä on monta sorttia – Yksinäisyys mielletään negatiiviseksi asiaksi, mutta sitä sen ei tarvitse olla. Itse tykkään olla yksin, Miia pohtii. Sitten on niitä muita yksinäisyyden tuntoja. Monille yksinäisyys on sitä, että ei ole ketään läheistä. Miian projekti sai ihmiset pohtimaan, miten he kokevat yksinäisyyden ja mikä on yksin jäämisen taustalla. Vaatehuoneen henkariin on ripustettu valkoinen paita. Kun vierailija asettuu paidan eteen, hänen kasvonsa heijastuvat paitaan. Siinä sitä ollaan: minä ja minä – eikä muita näy. Olohuoneessa on nahkasohva ja televisio. Ruudusta tulee kylmiä ja alistavia viestejä katsojalle. Tätä katsoessa moni saattaa löytää omasta menneisyydestä epämiellyttäviä kohtaamisia, jotka ovat jääneet kalvamaan mieltä. Suihkuverhon takaa kuuluu itkunsekaista naurua. Onko se iloa vai surua tai sitten jotain muuta? Makuuhuoneen seinille on nostettu valokuvia. Niissä näkyy asuntojen ihmisiä, joita on kuvattu iltahämärissä ikkunan takaa. Meillä kotona on kaikki hyvin, vai onko sittenkään? – Olin ihan varma, että poliisi tulee hakemaan minut pois tirkistelemästä ihmisiä, naurahtaa Miia. – Sain luvan kuvata ihmisiä, mutta öiseen aikaan pihoilla liikkuminen tuntui silti aika pelottavalta, hän jatkaa. Viikon projekti Vason asunnon muuttaminen taidetilaksi, kokeeliseksi projektiksi kesti viikon verran. Miia oli asunnossa yötäpäivää itsensä kanssa kahden. Kun viimeinen vieras oli poistunut asunnosta ja tavarat kasattu autoon, Miia palasi kotiinsa Porvooseen monia kokemuksia rikkaampana. Teksti ja kuva: Lassi Lähteenmäki Vason juhliessa 10-vuotista taivalta vuonna 1990 kiinteistöneuvos Pekka Aallolle myönnettiin Vason plootu. Pekka Aalto 1930–2015 Pitkäaikaisesti eläkeikäänsä asti vuosina 1976–1993 Turun apulaiskaupunginjohtajana toiminut insinööri ja kiinteistöneuvos Pekka Aalto oli merkittävässä roolissa kun asumisoikeusjärjestelmä käynnistyi 1990-luvun alussa Turussa ja laajeni vähän myöhemmin Turun seudulle. Hän oli keskeinen henkilö kaupungin teknisen sektorin, maankäytön ja asuntotoimen johtavana virkamiehenä siinä, että rakennustoiminnan käynnistyessä Vaso siirtyi 90-prosenttisesti Turun kaupungin omistukseen. Kymmenen prosenttia omistuksesta jäi alkuaikojen valtakunnalliselle aso-järjestelmän koordinaatioyhtiölle. Rakentamisen alkaessa naapurikaupungeissa Turku myi siivun yhtiötä naapureilleen, säilyttäen kuitenkin enemmistön osakkeista. Kiinteistöneuvos Pekka Aalto seurasi mielenkiinnolla Vason kehitystä työvuosiensa jälkeenkin. Hän oli syntyperäinen turkulainen ja innokas radioamatööri. Poliittiselta kannaltaan hän oli liberaali. Siinä lienee yksi selitys, miksi hän vaikutti kannustavasti uuden asumisen vaihtoehdon syntyyn. Pekka Aalto tunnettiin ja muistetaan Vasossa avoimena sekä iloisena miehenä. Hän kuoli Turussa 84 vuoden iässä. 11 MUKIIN MENEVÄ PUUTARHA, KIRSIKKA PARVEKKEELLA Puutarhamaailma osaa yllättää joka kevät. Nyt väsätään minikokoisia puutarhoja, istutetaan parvekepuita ja yhdistellään peruna tomaattiin. Saunapuutarha ja monet muut minipuutarhat ihastuttivat Lounais-Suomen puutarhayhdistyksen osastolla Turun puutarhamessuilla. Japaninkääpiökirsikka on lumoava ja sopivan hidaskasvuinen esimerkiksi parvekepuuksi, esittelevät Silja ja Mika Lassila. Turun puutarhamessujen ehkä ihastuttavin esittelykohde oli minikokoinen puutarha. Huhtikuun tapahtumaan Lounais-Suomen puutarhayhdistys toi kolmisenkymmentä erilaista sommitelmaa. Yksi puutarha oli rakennettu pajukoriin, toinen peltipaljuun ja kolmas lommoisen kottikärryn syliin. Pohjalla oli tuhti kerros turvetta ja päällä mielikuvituksellisia luomuksia. Asetelmat olivat kuin nukkekoteja, joissa kasveilla oli tietysti iso rooli. Minipuutarhan rakentamisessa ehkä kiitollisin asia on mittakaavalla leikittely: hentoinen kasvi ottaa minipuutarhassa vantteran puun roolin. Minipuutarha saa lisää ilmettä, kun kasvien keskelle nikkaroi pikku taloja tai muita rakennelmia. Pienistä kivistä saa ladottua kauniin polun saunalta tupaan. Minipuutarhan etu on sekin, että sen rakentamiseen ei tarvita hehtaareja. Minipuutarhan rakentelu sopii vallan hyvin myös vasolaisille. Toinen puutarhamessujen iso puheenaihe oli tomaatin ja perunan yhdistelmä. Nämä kasvit ovat samaa sukua, joten niiden ymppääminen onnistuu kyllä. Taustalla on toki lukuisia kokeiluvuosia. Kasvi todellakin tekee juuristoon mukuloita ja oksille tomaatteja. Ensin kerätään tomaatteja 12 ja sitten kesän lopuksi nostetaan naatti ja poimitaan perunat. Yhden mielestä tässä on järkeä, toisen mielestä ei. Kirsikka parvekkeelle Kasvilajikkeiden jalostus on tuottanut kymmenittäin uusia versioita tutuista kasveista. Naantalin pikatien varrella toimivan Viherlassilan yrittäjäpari Silja ja Mika Lassila esittelevät valkoisena hohtavan pienen puun. Se on japaninkääpiökirsikka Kojou-no-mai. Kymmenessä vuodessa se kasvaa toiselle metrille. Syötäviä marjoja se ei tee, mutta kukkia sitäkin enemmän. Pikku puu oli täydessä kukassa jo huhtikuun alussa eli paljon ennen omenaa tai muita puita. Tämä puu sopii mainiosti myös vasolaisille. Sen voi nimittäin laittaa pihalle tai ruukkuun parvekkeelle. – Jos parveke on lasitettu, puu kukkii aikaisin, muistuttaa Mika Lassila. Silja Lassila ehdottelee lisäksi uutukaisina pihalle mangonaromisia marjoja tekevää nelimarjaa sekä jostamarjaa, joka on mustaherukan ja karviaisen risteytys. Kukkatervehdys kännykällä Viherlassilalla on nyt juhlavuosi menossa. 30 vuotta tuli täyteen puutarhamyymälässä ja avioliitossa. Juhlavuoden varsinainen uutukainen on uusi mobiilisovellus Kukkapoika. Älypuhelimiin imuroitava ilmainen ohjelma muistuttaa omistajaa aina lähestyvästä juhlasta. Kun on hääpäivä, syntymäpäivä, äitienpäivä tai joku muu juhla, kännykän Kukkapoika pomppaa esiin. Yhdellä napinpainalluksella viesti menee Viherlassilaan, josta lähtee maksua vastaan kukkatoimitus haluttuun osoitteeseen. Mika Lassila uskoo tämän toimivan varsinkin miehillä. Heillä kun tahtoo se kukkien hankkiminen usein unohtua. Mobiilisovellus toimii nyt Varsinais-Suomessa, mutta laajentaminen on jo suunnitelmissa. Viherlassila on Vason Vihreän kortin asiakasyritys. Teksti ja kuva: Lassi Lähteenmäki Kissa on kunkku Tallinnan kissakahvila Nurrissa. Kissansilitysmatkalle Viroon Kotona on yksi allerginen, ei siis voida ottaa kissaa Vaso-kotiin. Mikä neuvoksi? Mitäpä jos tekisit kissansilitysmatkan Tallinnaan. Nurrissa kissa on kunkku ja se saa luvan kanssa istua kahvilan pöydällä. Kissakahvila on ilmiö, joka saattaa levitä vielä paljonkin. Britanniassa tämä ajatus syntyi muutamia vuosia sitten. Viime vuoden puolella Tallinnassa avattiin Nurri Cat café. Viroksi se on Kassikohvik Nurri. Lahden tällä puolella kissakahvilatunnelmaan pääsee Raisiossa ja Tampereella. Kissakahvila on paikka, jossa kodittomiksi jääneet kesyt kissat saavat uuden kodin. Stockmannin nurkalla Tallinnan Nurri on sopivasti reilun kilometrin päässä laivaterminaaleista. Se löytyy Stockmannin risteyksestä Tartu-maanteen varrelta osoitteesta Tartu mnt 24. Moni ohikävelevä pysähtyy kissakahvilan kohdalle kurkistelemaan. Kahvilan kissojen suurta ajanvietettä on tarkkailla ohikulkevia ihmisiä, autoja ja muita ihmismaailman vekottimia. Kahvilan erikoisuus näkyy jo ovella. Ensin pitää soittaa ovikelloa, sitten tarjoilija tulee avaamaan liukuoven. Tämä toimenpide estää kissoja luikkimasta vilkkaalle kadulle. Näkymä kahvilan sisällä on vaikuttava: ruokailevan nuoren miehen sylissä kehrää kissa, valkoinen kissa katselee maisemia tyhjän kahvilapöydän päältä ja pari kattia muikistelee pehmeällä penkillä ikkunan ääressä. Yksi hymyilevä kissa on nuorten naisten ahkeran rapsuttelun kohteena. Kaikki asiakkaat ovat tyytyväisen oloisia. Tarjoilija ojentaa monelle kielelle käännetyn listan. Siinä sanotaan, ettei nukkuvia kissoja saa herättää. Valokuvia näistä saa ottaa, mutta ilman salamaa. Kahvilan kuuden kissan ylläpidon var- mistamiseksi jokaiselta aikuiselta asiakkaalta peritään viiden euron lisämaksu. Nurrin kahvi on sopivan vahvaa ja ruoka näyttää hyvältä. Muuttuva Tallinna Viron pääkaupunki Tallinna näyttää olevan jatkuvassa muutoksessa. Italialaisia, japanilaisia, intialaisia ja monia muita ravintoloita ilmestyy kaupungin katujen varsille. Myös kaupungin tapahtumissa on yhä enemmän kansainvälistä sävyä ja meininkiä. Kulttuurikattila on Tallinnan uusin konserttija tapahtumapaikka. Vanhasta sähkölaitoksesta kunnostettu tila avattiin helmikuussa, vaikka sen piti olla valmis jo vuosia sitten. Venäläisturistien katoamisen aistii puheensorinaa kuunnellessa. Venäläisten puuttuminen on myös laskenut hintoja varsinkin joissakin maan kylpylöissä. Setukaissukulaisilla on juhlavuosi Viroon kannattaa lähteä myös Tallinnaa edemmäs. Jos on auto käytettävissä, voi vaikka kurvailla Viron kaakkoiskulmalle, jota asuttavat itämerensuomalaisesta kansasta polveutuvat setukaiset. Tällä kansalla on monia kytköksiä suomalaisiin. Seton kielessä on useita suomalaisia sanoja ja samankaltainen vokaalisointu. Setukaisten runonlaulanta eli Leelo on yhä voimissaan ja se muistuttaa paljon karjalaisten runonlaulua. Leelo valittiin vuonna 2009 Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Moni virolainen ja matkailija käy ostamassa talven sipulit ja valkosipulit Peipsijärven rantatien varrelta. Tänä vuonna Setumaalle odotetaan runsaasti matkailijoita, sillä Setumaan Obinitsan kylä on nyt suomalais-ugrilaisten kulttuuripääkaupunki. Tapahtumia on pitkin vuotta: kansallispuvut heilahtavat, runonlaulanta raikuu, elokuvia esitetään, markkinoita pidetään ja seminaareja järjestetään varsinkin kesäkuukausina. Setumaalta kannattaa palata takaisin Tallinnaan Peipsijärven rantaa pitkin. Tällä rantatien varrella asuvat venäjää puhuvat vanhauskoiset ortodoksit. Varsinkin syyspuolella näky on komea, kun kylien mummot myyvät ohikulkijoille kauniisti palmikoituja sipuleja ja valkosipuleja. Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki 13 Kompostori yskii ilman isäntää Asuinkiinteistön pihalle hommattu kompostori ei toimi itsestään. Sen hoitamiseen pitää nimetä henkilö, joka on innostunut ja sitoutunut. Näin sanoo Vason Kaarinan Hovipojan kerrostalokohteen asukastoimikunnan puheenjohtaja Keijo Tapper. Varreltaan harvinaisen pulskan kirsikkapuun ympärillä kasvavat kohta raparperit. Kasvusto on kesällä niin rehevää, että pihamaan tuttu pupujussi muuttaa taas sinne asumaan. Kasvupenkki on nostettu oman väen mullalla ja se on pohjana myös runsaalle kirsikkasadolle. Seudun rastaat odottelevat jo heinäkuuta ja mehukkaita punaisia marjoja. Kaarinan Hovipojan asukastoimikuntaa johtava Keijo Tapper esittelee seuraavaksi kukkalaatikkoa, joka sekin on omalla mullalla täytetty. Krookus on nostettu laatikon keskelle. Kesällä laatikon mullassa kylpevät kesäkukkien juuret. Tontin reunalla nousee tuuhea vuorimäntyrykelmä. Järkälemäisten luonnonkivien keskelle on kuormattu kuutiokaupalla multaa mäntyjen ravinnoksi ja kasvupohjaksi. Vieressä on pienempi kivillä reunustettu penkki, jonka alkavaa kasvustoa pihan pupu on jo käynyt maistelemassa. Kaarinan Hovipojan isolla ja tasaisella pihalla koholle nostetut kasvustot antavat ilmettä. Huoltorakennuksen nurkalla olevan kehikon sisällä on vielä useita kuutioita valmista multaa kasvipaikoille levitettäväksi. Ei ihme, että kohde on voittanut pariin kertaan Vason pihakilpailun. Hovipojan vehreys perustuu paljolti siihen, että kohteessa on kompostoitu kotitalousjätteitä ja pihan kasvustoa yli kymmenen vuotta. Kompostori ei toimi ihan itsestään Kompostointi aloitettiin Hovipojassa kohteen valmistumisesta eli vuodesta 1993 alkaen. Pihalle hankittiin pari kompostoria ja kehikko jälkikompostointia varten. Kompostin hoitoon valittiin yksi perhe. – Palkkioksi sovittiin se, ettei tämän perheen tarvinnut osallistua muihin kohteen talkoisiin, sanoo asukastoimikuntaa alusta asti johtanut Tapper. Jotta kompostointi toimii, pitää sille Tapperin mukaan nimetä vastuuhenkilö. Kompostia pitää käännellä, puhdistaa vieraista roskista ja huolehtia siitä, että asukkaat kippaavat keittiöjätteensä täyttövaiheessa olevaan kompostoriin. Suurin osa asukkaista oppi nopeasti tuomaan perunankuoret, mustuneet banaanit ja ylijääneet ruuantähteet kompostoriin. Haravointitalkoista on vuosien myötä kertynyt kompostoriin ja jälkikompostoriin hyvää raaka-ainetta. Multaa on syntynyt Hovipojan kompostoreista kymmeniä kuutioita. Sitä on hyödynnetty monenlaisissa istutuksissa eri puolilla pihaa. Kompostoinnin ansiosta kohteen asukkaat ovat saaneet hakea pihalta tuoreita raparperin varsia ja kirsikoita. – Naapuruston onkimiehet oppivat hakemaan jälkikompostorista meheviä kastematoja, Tapper jatkaa. Kompostointi vai erilliskeräily Tällä vuosikymmenellä Hovipojassa ei ole enää kompostoitu, sillä kompostia hoitanut perhe muutti pois kohteesta. Uutta innokasta ei löytynyt tilalle, mutta kertyneestä mullasta on iloa pitkäksi aikaa. Uusi huoltoyhtiö aloittaa työnsä kohteessa lähiaikoina. – Ehkäpä siinä yhteydessä kysellään taas halukkaita kompostia hoitamaan, Tapper pohtii. Kompostoiminen on ajankohtainen juttu kaikilla Vason kohteilla. Turun Seudun Jätehuolto alkaa ensi vuoden alusta alkaen kerätä taajamakohteista eloperäisen jätteen erikseen toimitettavaksi jatkojalostukseen. Erilliskeräystä ei toteuteta, mikäli kiinteistössä kompostoidaan. Keijo Tapper pitää asiaa periaatteessa hyvänä. Hän ei kuitenkaan usko, että uudistus onnistuu kaikilta ihan helposti. Totuttuja tapoja pitää muuttaa eikä kaikkien keittiöistä helposti löydy tilaa uudelle astialle. Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki Tähän kukkalaatikkoon vaihdetaan kukat vuodenaikojen mukaan. Keijo Tapper esittelee. Oman kohteen mullalla korotettu penkki pitää kirsikkapuun ja pian pinnalle nousevat raparperit vehreässä kunnossa. 14 ELOPERÄINEN JÄTE EROTELTAVA JOULUN JÄLKEEN Tämän kesän ja syksyn aikana Vason kohteissa on paikallaan miettiä, mitä eloperäiselle jätteelle tehdään. Ensi vuoden alusta alkaen se pitää kerätä erilliseen jäteastiaan tai kompostoitava omalla pihalla. Eloperäinen jäte ei kuulu kaatopaikalle. Sen kieltää EU:n direktiivi. Keittiöstä syntyvää jätettä ei jatkossa haluta myöskään polttokattilaan. Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunta hyväksyi joulukuussa uudet jätehuoltomääräykset, jossa eloperäinen jäte sai uudet käsittelyohjeet. Turun seudun taajamissa yli 20 huoneiston kiinteistöissä eloperäinen jäte pitää erotella muusta jätteestä. Pykälä koskee lähes kaikkia Vason kohteita. Määräys astuu voimaan tammikuun alussa 2016. Kerätty jäte toimitetaan Turun Seudun Jätehuollon kautta jatkojalostukseen. Käsittelypaikan valintaa ei ole vielä tehty. Tuleeko kärpäsiä ja löyhkää? Kompostoimista kannattaa harkita Muutamat asukkaat ovat jo pelänneet, että eloperäisen jätteen astia alkaa haista ja houkutella kärpäsiä. Turun kaupunkiseudun jätehuoltoasiamies Veli-Matti Suhonen pitää ongelmaa mahdollisena, senpä takia astia pitää jätehuoltomääräyksen mukaan kesäaikana tyhjentää kerran viikossa. Suhonen suosittelee eloperäisen jätteen kompostoimista omalla tontilla. Silloin ei tule kuljetustarvetta ja rahaa säästyy. Ensin pitää varmistua siitä, että asukkaat sitoutuvat siihen, komposti tulee hoidettua ja kompostimulta saadaan hyödynnettyä. – Jos biojäte kerätään syväkeräyssäiliöön tai jäähdytetyssä tilassa olevaan säiliöön, voi tyhjennysväli olla pidempi. Ajatus on siis se, että syväkeräyssäiliössä ja jäähdytetyssä tilassa kerätyt biojätteistä aiheutuvat haittariskit ovat todennäköisesti pienemmät kuin ulkona pintaastioissa, lisää Veli-Matti Suhonen. Kreulankartanon pihalle asennettiin kohteen perusparannuksen yhteydessä jätteen syväkeräysastiat. Maan sisällä on ympäri vuoden viileää, siksi tämä malli soveltuu hyvin eloperäisen jätteen keräilyyn. – Ei ole kyse ihan pikku asiasta, jos asukkaita on paljon, Suhonen muistuttaa. Komposti muhii hyvin, jos se on ilmava ja kosteutta on riittävästi. Välillä sitä pitää möyhiä. Toimivan kompostin tuntee siitä, että se synnyttää lämpöä, eivätkä muurahaiset viihdy siellä. Valmis kompostimulta on syytä kipata vielä jälkikompostiin, jotta multa olisi pihan kasvustoille parempaa. Jos kompostoi ruoantähteitä, kompostorin on oltava suljettu. Puutarhajätteille riittää ritilämäinen kompostori. Jos kompostissa käsitellään pelkästään oman kiinteistön jätteitä, kompostoinnista ei tarvitse tehdä ilmoitusta viranomaisille. Teksti ja kuva: Lassi Lähteenmäki Viime hetkellä vasolaiseksi Minna Salmisen uusi työpaikka Vasossa oli sattumien summaa. Minna näki asuntoneuvottelijan työpaikkailmoituksen vasta sinä päivänä, kun hakuaika oli umpeutumassa. Minna ehti hakea paikkaa, tuli valituksi ja aloitti Vason toimistossa joulukuussa. Minna Salminen: – Vasoon pääsy oli minulle lottovoitto, hehkuttaa asuntoneuvottelija Minna Salminen. Asiakaspalvelua dään läpi, käytännön asioista puhutaan ja neuvoja annetaan. Sitä se asuntoneuvottelijan työ on. Vanhat vasolaiset vaihtavat asuntoa yleensä silloin, kun elämässä tapahtuu muutoksia. Raisiolainen Minna Salminen on työskennellyt aiemmin mm. Nordeassa ja Stockmannilla. Viimeiset seitsemän vuotta hän on pääasiassa hoitanut lapsiaan kotona. Vason toimistossa Rauhankadulla Minna Salmisen tehtävänä on palvella uusia hakijoita ja asuntoaan vaihtavia vasolaisia. – Kun lapset muuttavat pois kotoa, moni haluaa vaihtaa pienempään vasokotiin, täsmentää Salminen. Puhelimet pirisevät ja ovi käy. Vason kohteita on yli sata ja niitä esitellään. Uudet asiakkaat kysyvät tavallisesti sitä, miten asumisoikeusasuntoon pääsee kiinni. Asumisoikeuden periaatteita käy- Minna Salminen on koulutukseltaan tradenomi ja hän asuu neljän lapsensa ja yrittäjämiehensä kanssa Raisiossa. – Siirtyminen neljän lapsen ympäriltä kotoa takaisin töihin vakituiseen työsuhteeseen on ollut tervetullut elämänmuutos, Minna sanoo. Vaso on Minnan mukaan ihmisystävällinen yhteisö ja työ on juuri sellaista, mitä hän kaipasikin. Teksti ja kuva: Lassi Lähteenmäki 15 Espanjansiruetana kasvaa jopa 14 sentin pituiseksi. Sen väritys on hyvin vaihteleva. Suomen yksilöt ovat olleet likaisen oranssinpunaruskeita ja niiltä ovat useimmiten puuttuneet sivujuovat. Yksilöt voivat olla myös harmaan vihertäviä tai lähes mustia. Jalan alapinta on valkea ja lima jokseenkin väritöntä. Älä sääli espanjansiruetanaa Anna kyytiä jättipalsamille Espanjansiruetana, jättiputki, kurtturuusu, komealupiini ja jättipalsami… Luonnossamme on monia vieraslajeja, joita pitää kohdella tylysti, jotta alkuperäisluonto pärjäisi paremmin. Etana kiusaa varsinkin Katariinanlaaksossa. Ihminen liikkuu ja kuljettaa kasveja ja eläimiä mukanaan. Näitä ihmisen tuomia lajeja kutsutaan vieraslajeiksi. Osa näistä on harmittomia, mutta monia lajeja on syytä kitkeä armotta pois. Monet eksoottiset kasvit ovat tulleet suomalaiseen luontoon puutarhamyymälöiden kautta. Sitten on niitä kasviharrastajia, jotka kuljettavat taskussa mielenkiintoisia siemeniä ja kokeilevat lajeja kotona. Turun kaupungin luonnonsuojelutyöntekijä Emma Kosonen neuvoo hankkimaan pihoilleen vain tuttuja ja varmoja kasveja uusien ja eksoottisten sijaan. – Esimerkiksi isotuomipihlaja on laji, josta saattaa tulla vielä iso ongelma. Se leviää metsiin lintujen mukana, sanoo Kosonen. Jättiputken moni tuntee. Sen lehdet polttavat iholla ja sen tuhoaminen on hankalaa. Kurtturuusu valloittaa rantahietikot ja tukehduttaa alkuperäiset lajit. Komealupiini vie elintilaa uhanalaisilta kasveilta kedoilla, niityillä ja varsinkin tienvarsilla. Jättipalsami voi kasvaa kolmen metrin korkeuteen. Se tuottaa tuhansittain siemeniä, jotka sinkoilevat metrienkin päähän. Tiheän kasvuston takia se vie tilaa alkuperäisiltä lajeilta. Vieraslajit saattavat karata omalta puutarhalta, jos kippaa puutarhajätteet metsään. – Esimerkiksi jättipalsami leviää jo pienestä kasvinosasta, muistuttaa Kosonen. Espanjansiruetana kiusaa Katariinanlaaksossa Espanjansiruetana on varsinainen murheenkryyni pihoilla ja puutarhoissa. Se syö melkein kaiken, mikä eteen tulee. Yli kymmensenttiseksi kasvava otus syö salaatit, kukat ja paljon muuta. Espanjansiruetana ei talvehdi aikuisena, mutta 16 Turun Katariinanlaaksosta espanjansiruetanoita alkaa löytyä säiden lämmettyä, sanoo Turun kaupungin luonnonsuojelutyöntekijä Emma Kosonen. niiden munat talvehtivat hyvin aina Oulun tasolle saakka. Etana siirtyy puutarhasta toiseen esimerkiksi maansiirtojen myötä. Lisäksi pitäisi olla aika varovainen kasvinvaihtotoreilla, sillä multapaakussa voi lymyillä espanjansiruetanan munia. Jos alueelta on tavattu espanjansiruetanaa, nurmikko ja piha-alueen kasvillisuus kannattaa pitää matalana ja siistinä. Näin etanat eivät löydä suojaa kuivumista vastaan. Myös lehti- ja risukasat on hyvä tuhota, jolloin etanoille ei jää talvehtimispaikkoja. Kompostien kalkitseminen on myös yksi keino torjua etanoita. Tehokkainta espanjansiruetanan torjunta on keväällä ennen kuin talvehtineet yksilöt ehtivät munia. Etana munii kerralla noin 20–30 munaa ja jatkaa munintaansa pitkin kesää ja syksyä juuri kosteiden kausien aikaan. Sukukypsät etanat olisi siis syytä tuhota heti keväällä ja aina ennen munintaa. Espanjansiruetanan hävittäminen on tarkkaa puuhaa. – Ne pitää tappaa ja raadot pitää kerätä talteen, sillä muut espanjansiruetanat syövät mielellään kuolleita lajitovereitaan, Emma Kosonen sanoo. – Etanoita voi kerätä laittamalla maahan lauta tai levy, jonka alle etanat mielellään kerääntyvät, Kosonen opastaa. Turussa Espanjansiruetanoita on havaittu varsinkin Katariinanlaaksossa. Havaintoja on tehty myös lähellä Vason kohteita mm. Leinikkikadun, Kissankellonkadun, Rymättylänkadun, Taivassalonkadun ja Sävelkujan varsilla. Merkitse havainnot vieraslajien sivulle Uusia vieraslajeja tulee Suomeen kaiken aikaa lisää. Puutarhojen ja pihojen lisäksi niitä löytyy vesistöistä ja metsistä. Esimerkiksi valtameri- Siruetanaa ei saa sekoittaa ukkoetanaan, joka on kotoperäinen ja harmiton. Kuvassa olevan ukkoetanan jalan reunat ovat leveälti mustat. Siitä sen erottaa espanjansiruetanasta. alusten painovesitankeissa kulkeutuu uusia lajeja mantereelta toiselle. Näistä tutuin on veneiden pohjiin tarttuva merirokko. Yksi uusimmista vieraslajeista on isoksi möykyksi kasvava hyytelömäinen sammaleläin. Vieraslajeista kiinnostuneiden kannattaa pitäytyä netissä sivulla www.vieraslajit.fi. Sieltä löytyvät kuvaukset vieraslajeista sekä tietoja haitoista ja torjunnasta. Nettisivulta löytyy lisäksi tarkat merkinnät paikoista, joissa vieraslajeja on havaittu. Sinne kannattaa ilmoittaa myös omat vieraslajihavainnot. Vieraslajien kitkemiseksi järjestetään myös talkoita. Myös vasolaiset voisivat tällaisen järjestää, jos oman kohteen ympäristössä on luontoon kuulumattomia vierailijoita. Teksti ja kuva: Lassi Lähteenmäki Etanakuvat: Emma Kosonen Asukkaiden nimeämän valvojan kertomus 2014 Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n (Vaso) kevätkokouksessa 23.4.2014 Raimo Kurki valittiin asukkaiden nimeämäksi valvojaksi vuodeksi 2014. Valvojana olen selvittänyt korjaustoiminnan, vedenkulutuksen ja lämmönkulutuksen kustannuksia kyseiseltä vuodelta perehtymällä yrityksen 106 kohteen kirjanpitoon. Lisäksi olen liittänyt selvitykseeni osan aikaisemmin tekemääni selvitystä kohteiden energiatodistuksista. Korjaustoimintaan olen sisällyttänyt LVISkorjaukset, huoneistojen korjaukset ja piha-alueiden korjaukset, joiden yhteinen korjaussumma on yli 2 miljoonaa euroa. Tulokset on laskettu erikseen kullekin talotyypille: 1. rivitalot, 2. pienkerrostalot, pienkerrostalot + rivitalot, 3. kerrostalot. Kustannukset asuinneliömetriä kohden ovat yllämainitussa järjestyksessä 0,69 euroa, 1,22 euroa ja 0,71 euroa kuukaudessa. Vedenkulutuksen (runsaat 0,9 miljoonaa euroa) osalta kustannukset kuukaudessa ovat yllä olevassa järjestyksessä 0,45/0,49/0,39 €. Lämmönkulutuksen (2,2 miljoonaa euroa) luvut ovat 1,08/0,94/0,86 €. Kertomuksessani totean lisäksi mm. kaikki 106 asumisoikeuskohdetta ovat olleet tarkastuksen kohteena, olen osallistunut Yten kuuteen (6) sekä kahteen (2) Vaso-kokoukseen. Suorittamani tarkastuksen perusteella minulla ei ole huomautettavaa talouden ja hallinnon hoidosta. Turussa 14.4.2015 Raimo Kurki Asukkaiden nimeämä valvoja Esteettömyyden toteuttaminen asunnoissa ei ole ihan yksinkertainen juttu. Leveämmät kulkuväylä vaativat yleensä enemmän neliöitä. Hyvällä suunnittelulla saadaan kuitenkin paljon aikaan, pohtii Esa Kankaristo. Kankaristo oppi esteettömyyden kantapään kautta Syksyllä Yten uudeksi puheenjohtajaksi valittu raisiolainen Esa Kankaristo sai tehtäväänsä sellaisen startin, jota ei ollut suunnitellut. Vason yhteistyöelintä johti aiemmin Tapio Kaihtela useamman vuoden ajan. Kun Kaihtela viime syksynä halusi vetäytyä syrjään, hän kysyi Kankaristoa jatkamaan Yten keulilla. Syksyn Vasokokouksessa asian päätettiin ja puheenjohtajan nuija sai uuden kouran. Kankaristo on mielissään siitä, että nyt Vasossa tehdään jatkossa enemmän yksitasoisia rivitaloasuntoja. Tällaisessa asunnossa esteettömyys on helpompi toteuttaa. Nyt suunnitellaan myös enemmän pieniä asuntoja. – Sekin on hyvä, sillä niille on nyt enemmän kysyntää. Uusien kohteiden tarkastelussa yteläiset ovat pohtineen muitakin käytännön asioita. Saranaoven ja liukuoven vertailua on tehty ja pohdittu säilytystilan riittävyyttä. Kankaristo on ollut tätä ennen Yten jäsenenä kolme vuotta sekä oman kohteensa Raision Uunilinnun vetäjänä jo pitkään. Uunilinnussa tavalliset talonmiehen hommat tehdään itse ja sen organisoinnissa kohteen vetäjällä on iso rooli. – Kun ideoita esittää riittävän ajoissa, niitä myös kuullaan ja otetaan huomioon, Kankaristo sanoo. Yten keulamies on tyytyväinen myös siihen, että maalämpö on otettu mukaan, kun uusien kohteiden energiaratkaisuja mietitään. Jalkaremontti hiljensi vauhtia Viestejä voisi tulla enemmänkin Esa Kankariston uusi tehtävä Ytessä sai odottamattoman käänteen, kun jalan keinonivelleikkaus ei onnistunutkaan piirustusten mukaan. Kankaristo joutui popsimaan särkylääkkeitä ja kulkemaan kainalosauvoilla pitkään. Yhteistyöelin on asumisoikeusasukkaiden oma äänitorvi ja linkki asukkaiden ja Vason johdon välillä. Kankariston mukaan asukkailta tulee aika niukasti kommentteja ja kysymyksiä. – Enemmänkin niitä saisi tulla, hän jatkaa. Se hyöty tästä kokemuksesta jäi, että nyt Kankaristo osaa paremmin arvioida esteettömyyttä Vason asunnoissa. Sen hän oppi lähes kirjaimellisesti kantapään kautta. Systeemi on sellainen, että omaa asuntoa koskevat kysymykset hoidetaan isännöitsijän välityksellä ja yleisemmät asiat ja kysymykset voi viestittää juuri yhteistyöelimen kautta. Yksi Yten tärkeimmistä tehtävistä on arvioida uusien kohteiden toimivuutta asukkaan vinkkelistä. Miten pääsee kulkemaan huoneesta toiseen, löytyykö asunnosta leveyttä pyörätuolille, onko kynnys ulko-oven edessä liian korkea, onko pihalla tilaa kulkea, minkälainen on kulku takapihalle? Kaikkia näitä seikkoja Esa Kankaristo on pohtinut hoidellessaan jalkaansa. Isännöinnin keskittämisestä Esa Kankaristo antaa hyvät pisteet. Kun kaikki isännöinti tehdään nyt Vason omalla väellä, kaikki asukkaat ovat samalla viivalla ja remontit tehdään samoilla kriteereillä. Aiemmin iso osa isännöinnistä oli ulkoistettu. Teksti ja kuva: Lassi Lähteenmäki 17 Huhtikuun Vaso-kokoukseen osallistui noin 50 vasolaista. Puhetta syntyi energiasta ja kohteiden kunnosta. Energialähteiden kirjo on kasvamassa Korvaako maalämpö öljyn? Ruuvataanko talojen katoille aurinkokennoja? Energia-asiat nousivat vahvasti esille kevään Vaso-kokouksessa. Piikkiön Kototuomolassa asuva Kari Laakso innostuu myös maalämmön käytöstä. Laakson mukaan lukuisissa naapuruston rivitaloissa on jo vaihdettu öljylämmitys maalämpöön. Vason kiinteistöt ja korjaukset läpi käynyt Kurki toteaa raportissaan, ettei huomautettavaa löydy. Vaso-kokous valitsi yksimielisesti Kurjen jatkamaan tässä tehtävässä tänä vuonna. Valtaosa Vason yli sadasta kohteesta lämpiää kaukolämmöllä eli Naantalin voimalaitoksen hukkalämmöllä. Osa vanhimmista kohteista on varustettu öljykattilalla ja Soinisten passiivienergiatalojen vähäinen lisäenergia napataan sähköllä. Vason toimitusjohtajan Pekka Peltomäen mukaan Moision Waistenrivissä on harkittu öljylämmityksen vaihtamista maalämpöön. Tarkemmat laskelmat valmistuvat kevään aikana. Mikäli Waistenriviin asennetaan maalämpö, saadaan siitä Peltomäen mukaan hyödyllistä kokemusta tulevaisuuden energiaremonttien pohjaksi. Käyttöaste lievässä kasvussa Maalämpö tekee tuloaan ja se on jo valjastettu energialähteeksi mm. Vason kaksi vuotta sitten valmistuneessa Liedon Metsolassa. Soinisten kohteessa käyttövesi lämpiää kesällä auringon voimalla, kun vesi kierrätetään katon aurinkokeräimien kautta. Kevään Vaso-kokouksessa osallistujat innostuivat pohtimaan tulevaisuuden energiamuotoja Vason kohteissa. Halisten Kappakuja on yli 40 asunnon rivitalokohde ja se hyödyntää nykyisin kaukolämpöä. Kappakujalla asuva Arvo Malmi arveli, että se voisi olla potentiaalinen paikka siirtyä maalämmölle. Katoille voisi lisäksi kiinnittää aurinkokeräimet lämpimän käyttöveden saamiseksi. Naantalin Sinipiianrivissä asuva Päivi Laitinen satsaisi mieluummin sähköä tuottaviin aurinkokennoihin, sillä niiden hinnat ovat laskeneet viime vuosina. Lämmitysöljyn tehoa Laitinen kasvattaisi uusilla öljyn lisäaineilla. 18 Vasossa on haluja jättää öljy historiaan, mutta ihan yksinkertaista se ei ole. Jos öljyn hinta pysyy kauan alhaalla, se pitää pintansa. Maalämpöön siirtyminen on investointina iso ja esimerkiksi huoneistojen lämpöpatterit pitää siinä yhteydessä vaihtaa matalalämpöpattereiksi. Maalämpö on energiamuotona Suomessa uusi ja laitteiden kestosta tai remonteista ei ole vielä paljoakaan kokemuksia. Vason asunnot hyvää D-luokkaa Energia-asiaa käsitteli puheenvuorossaan myös Vason asukkaiden nimeämä valvoja Raimo Kurki. Nykyisin asuintaloilla pitää olla energiatodistus ja sellaiset löytyvät myös kaikista Vason kohteista. Kurjen mukaan Vason asunnot kuuluvat energiankulutuksen mukaan hyvään keskikastiin eli Dluokkaan. Yksikerroksisissa rivitaloissa energiaa kuluu neliötä kohden enemmän, kuin kerrostaloasunnoissa. Leuto talvi ja edullinen energia pitivät Vason kohteiden kustannukset kurissa. Hallintopäällikkö Teija Lammisen esittämien lukujen mukaan lämmityksen ja sähkön osuudet hoitokuluissa pienenivät viime vuonna. Käyttö- ja huoltokulut sen sijaan kasvoivat vuoden aikana. Vason asuntojen käyttöaste oli viime vuonna 94,6. Se on 0,3 prosenttia parempi luku, kuin vuotta aiemmin. Yhtiön ensimmäinen perusparannustyömaa, Halisten Kreulankartano valmistuu kesällä. Tähän työhön Vaso sai tukea valtiolta. – Nyt tällaista kannustinta korjauksiin ei valtion budjetista löydy, harmitteli Pekka Peltomäki. Vason seuraavat uudet kohteet nousevat Piikkiön keskustaan ja Turun Kuninkojalle. Työt molemmissa paikoissa pyritään käynnistämään tämän vuoden aikana. Vason isännöintiväkeä työllistävät Peltomäen mukaan 20-vuotistarkastukset. – Tämän vuoden aikana on tarkoitus käydä läpi 25 Vason kiinteistöä. Teksti ja kuva: Lassi Lähteenmäki Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy Toimintakertomus ja tilinpäätös 2014 19 Hallituksen puheenjohtaja Henrik Elfving (oik.) ja toimitusjohtaja Pekka Peltomäki ovat tyytyväisiä vuoteen 2014. Yhtiön strategiaa päivitettiin, korjaustoimintaan saatiin vauhtia, oma palvelutuotanto lisääntyi ja myös taloudessa onnistuttiin. Asumisoikeus piti asemansa vaikeassa markkinatilanteessa Saimme viime vuonna aikaan monia konkreettisia asioita. Vanhimman kiinteistömme perusparannus käynnistyi. Sitä voidaan sanoa onnistuneeksi harjoituskappaleeksi. Monia asioita on tehty ensimmäistä kertaa jopa valtakunnallisesti. Kohde sai valtakunnallisesti ensimmäisen aso-talon perusparannuslainan. Meillä ensimmäisenä työmaana läpivienti toteutettiin niin, että asukkaat asuivat kodeissaan keittiö- ja kylpyhuoneremonttien ajan. Tuntemuksia herkällä korvalla kuunnellen ja yhdessä oppien siinä onnistuttiin. Työmaa on talven jälkeen siirtynyt asunnoista pihatöihin ja valmistuu aikataulussa ja lähes budjetissaan. Kreulankartanon perusparannuksen lisäksi saatiin käyntiin useampia jaksottaisen kunnossapidon remontteja. Seuraava perusparannuksen laajuinen työmaa käynnistyy ensi kesänä Waistenrivissä. Isojen remonttien rahoituksessa käytetään kohteiden omia korjausvarauksia, Vason vahvaa kassaa ja perusparannuksissa valtion myöntämää lainaa. Korjattujen asuntojen asukkaat osallistuvat myös itse käyttövastikkeiden korotuksen kautta. Siirsimme vuoden vaihteessa kaikki nykyiset kiinteistömme omaan isännöintiin. Ratkaisu oli meille periaatteena merkittävä. Olemmehan vahvasti kilpailutusten kautta hankittujen ostopalvelujen käyttäjä. Omien kiinteistöjen kokonaisvaltainen hallinto kuitenkin haluttiin oman väen hoidettavaksi. Tätä varten palkattu laajentunut henkilökunta ja koko organisaatiomme on ottanut tehtävän hyvin haltuun. Siitä on hyvät merkit jo olemassa. 20 Asuntojen markkinatilanne oli vaikea. Tilanne jatkuu yhä. Siitä huolimatta käyttöasteemme parani hieman, vaihtuvuus pysyi alhaisella tasolla ja vuosi toteutui taloudellisesti suunnitellusti. Kun kansalaisten halu ja kyky tehdä ratkaisuja asuntomarkkinoilla on alhainen, mekin keskitymme nykyisten asukkaidemme palvelemiseen mahdollisimman hyvin. Toivomme, että sellaiseksi koetaan maaliskuussa kasvanut Vasokotien digiyhteyksien parantuminen vanhalla hinnalla eli käyttövastikkeeseen sisältyvänä. Samoin 10 ja 20 vuotta samassa asunnossa asuneiden etuja sekä Vason Vihreään Korttiin sisältyviä etuja viedään eteenpäin. Vaso haluaa olla myös uusien asuntojen rakennuttaja ja olla mukana asumisen kehittämisessä. Tässä vaiheessa voidaan pitää varmana Piikkiön keskustaan käynnistyvää kerrostaloa. Oletamme, että se tulee palvelemaan ainakin ikääntyviä palvelujen ääreen muuttavia piikkiöläisiä Kaarinassa. Muitakin kysyntää vastaavia uudishankkeita on vireillä. Mittasimme vuoden lopussa asiakkaidemme tyytyväisyyttä. Saimme paljon kehittämisideoita, mutta päähavainto oli, että olemme menneet eteenpäin Vaso-asumisen ja siihen liittyvien palveluketjujen laadun parantamisessa. Mukavaa oli todeta, että Vasoa suosittelevien vastaajin määrä oli lisääntynyt kaksi vuotta sitten tehdystä kyselystä. Henrik Elfving hallituksen puheenjohtaja Lausumme suuret kiitokset viime vuoden saavutuksista yhtiön henkilökunnalle ja hallitukselle, asukashallinnossa toimineille, isännöinti- ja kiinteistönhoito-organisaatioiden henkilökunnille ja ennen kaikkea uskollisille asukkaillemme! Pekka Peltomäki toimitusjohtaja Toimintakertomus vuodelta 2014 1. YLEISTÄ 1.1 Palvelurakenne ja henkilökunta uudistui kun oma isännöinti laajeni Koko vuoden asuntomarkkinoilla oli vallalla kuluttajien varovaisuus. Uusi asunto hankittiin vain välttämättömässä tilanteessa. Toiminta-alueellamme Turun seudulla vuoden ensimmäisellä puoliskolla oli jonkin verran vilkkaampaa, mutta jo kesän aikana asuntokauppa taantui uudelleen. Koko vuosi jäi Vasossa kuitenkin plussan puolelle. Käyttöaste nousi 0,3 prosenttiyksikköä. Kesän alussa käynnistyi yhtiön ensimmäinen perusparannustyömaa vanhimmassa kiinteistössämme, Kreulankartanossa Turun Halisissa. Hanke oli samalla Suomen ensimmäinen asumisoikeuskiinteistön perusparannus, johon saatiin valtion perusparannuslainaa. Vuoden aikana ei ollut käynnissä yhtään uudisrakennusta. Vuoden 2013 lopussa toteutetun hankekilpailutuksen perusteella jätettiin valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle ARA:an kolme korkotukilainahakemusta. Niistä yhteen saatiin myönteinen ja yhteen kielteinen päätös sekä yhden käsittely oli vielä kesken vuoden lopulla. Yhtiö keskittyy palvelun laadun kohottamiseen. Kuluvan vuoden alusta alkaen kaikki Vason nykyiset kiinteistöt ovat ns. omassa isännöinnissä. Päättyneen vuoden lopulla henkilökunta lisääntyi tästä syystä kahdella ja oli silloin yhteensä 12 henkilöä. Yhtiön strategiaa tarkastettiin vuoden lopulla. Työhön osallistuvat hallitus, henkilökunta ja asukashallinnon edustajat. Vason strategia 2015–2020 vahvistettiin vuoden 2015 ensimmäisessä hallituksen kokouksessa. Strategiansa mukaisesti Vaso omistaa, ylläpitää ja tuottaa laadukkaita asumisoikeuskoteja kaikkiin elämäntilanteisiin. Yritys toimii yleishyödyllisenä yhtiönä kustannustehokkaasti ja jakamatta vastikkeetonta etua osakkailleen. Vaso ei tavoittele liiketaloudellista voittoa. Vason toimintaa ohjaavat seuraavat yhdessä määritellyt arvot: palvelualttius, asukasläheisyys, laadukkuus ja kilpailukykyisyys. Käyttövastikkeita korotettiin maaliskuun alussa keskimäärin 2,1 prosenttia. Rahassa keskikorotus oli 0,21 €/m2/kk. Tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyvässä Soininen-passiivitaloprojektissa on menossa kiinteistön kulutuslukujen seurantavaihe. Talous kehittyi pääosin suunnitellusti. Liikevaihto nousi 6,1 prosenttia, jota kasvatti merkittävästi 21 vuoden 2013 lopulla valmistuneet uudet kiinteistöt. Kiinteistöjen huoneistojen, piha-alueiden, yhteisten tilojen ja LVIS-korjauksiin käytettiin rahaa budjetoitua enemmän. Säästöä saavutettiin lämmitys-, sähkö- sekä veden ja jäteveden kuluissa. Alhainen korkotaso tuotti säästöä myös korkomenoihin. Kiinteistöjen ikääntymistä vastaan suunnitellut varaukset kyettiin tekemään talousarvion mukaisesti. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n, EgentligaFinlands Bostadrätter Ab:s toiminta-alueena on Turun seutukunnasta: Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio ja Turku. 1.2 Yhtiön omistusrakenne Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy on perustettu vuonna 1990. Yhtiön osakepääoma on 343.103,37 euroa, osakkeita on 20.400 kpl. Yhtiöllä on yksi osakesarja ja yhtiöjärjestykseen ei sisälly osakkeiden lunastusta koskevia määräyksiä. Luovutustoimin tapahtuvaan osakkeen hankkimiseen vaaditaan yhtiön suostumus. Yhtiön osakkeiden omistus on jakautunut vuodesta 1994 alkaen seuraavasti: 56,67 % 10,00 % 10,00 % 6,67 % 6,67 % 5,33 % 4,66 % 100,00 % Turun kaupunki Kaarinan kaupunki Raision kaupunki Liedon kunta Naantalin kaupunki YH-Asumisoikeus Länsi Oy Sato-Rakennuttajat Oy Vaso kuuluu Turun kaupungin muodostamaan konserniin ja kaupungin liiketoimintastrategian asuntoliiketoimintalohkoon. Turun kaupungin asunto- ja maankäyttöohjelma 2010–2014 mukaisesti Vaso vastaa työvoimapoliittisista ja nuorten asumistarpeiden toteutumisesta ja Turun omistajapolitiikka 2009–2014 mukaan yhtiötä käytetään seudulliseen elinkeinopoliittiseen asuntotuotantoon. Turun seudulle on valmisteilla alueelliseen valtion ja kuntien MAL-sopimukseen perustuva asunto- ja maankäytön ja liikenteen ohjelma. 2. ASUNTOKANNAN KEHITYS JA RAKENTAMINEN 2.1 Uudisrakentaminen Vuoden aikana ei ollut käynnissä yhtään uudisrakennusta. Vuoden 2013 lopussa toteutetun hankekilpailutuksen perusteella jätettiin valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle ARA:an kolme korkotukilainahakemusta. Turussa Kuninkojalla Suoniitynkadulla sijaitsevalle tontille saatiin myönteinen päätös. Unikko-nimisen kohteen suunnittelu on käynnissä ja rakennustyö pyritään saamaan käyntiin vuoden 2015 aikana. Vuoden lopulla toteutettiin kilpailutus rakennuttajakonsultin valinnaksi uudis- ja perusparannuskohteiden rakennuttamistehtävien hoitamiseksi. 2.2 Perusparantaminen Yhtiön ensimmäinen perusparannustyömaa Kreulankartanossa Turun Halisissa valmistuu kesään 2015 mennessä. Hankkeelle saatiin valtion perusparannuksen käynnistysavustusta sekä korkotukilainaa aso-talon perusparannukseen. Vuoden aikana suunniteltiin ja kilpailutettiin Auringonpuisto-kiinteistön parvekekorjaus- ja lasitus sekä elementtisaumausremontti, Puistokentän parvekekorjaus- ja lasitusremontti sekä Isotalon kylpyhuoneremontti. Waistenrivin perusparannuksen ja lämmitysjärjestelmän saneerauksen suunnittelu eteni myös. Sen kilpailutus tapahtuu vuoden 2015 keväällä Vason vanhimmassa kiinteistössä Kreulankartanossa käynnistyi kesällä 2014 perusparannus. Remonttia valmisteltiin asukkaiden kanssa pidetyissä asukaskokouksissa. Tuloslaskelma 2014 Tuloslaskelma 2013 19 044 712,02 592 183,73 1 112 976,44 20 749 872,19 18 043 462,64 528 538,26 980 578,06 19 552 578,96 Rakennuttaminen omaan käyttöön 2 274,33 39 028,24 Muut kiinteistön tuotot 1 932,82 5 077,44 Liikevaihto Vastikkeet Vuokrat Käyttökorvaukset Liikevaihto yhteensä Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut –110 808,22 –20 028,85 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Muut kulut Kiinteistön muut hoitokulut Hallinto Käyttö ja huolto Ulkoalueiden huolto Siivous Lämmitys Vesi- ja jätevesi Sähkö Jätehuolto Vahinkovakuutukset Vuokrat Kiinteistövero Korjaukset Muut hoitokulut Luottotappiot Muut kiinteistön kulut Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Muut korko- ja rahoitustuotot Korkotuotot konsernilta Muut korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut –567 998,91 –700 400,96 –109 073,64 –19 330,58 –6 358 180,27 –243 623,73 –987 600,13 –181 826,91 –171 498,14 –2 220 260,01 –952 462,23 –333 336,08 –561 459,69 –144 937,74 –28 367,25 –563 618,70 –2 302 834,82 –761 662,47 Liikevoitto –9 453 487,90 899,43 –96 363,64 –5 761 828,44 –240 335,60 –892 157,93 –199 155,44 –156 054,66 –2 238 423,05 –886 327,19 –329 338,81 –511 099,98 –129 381,16 –32 866,40 –498 718,13 –2 238 783,67 –846 301,50 4 146 546,00 119 953,85 1 151,20 28 996,29 26 025,00 –2 685 707,08 –696 403,13 –9 198 943,52 –4 080,99 –79 057,66 3 856 370,90 273 493,78 28 778,06 –2 509 580,74 –2 763 915,25 –2 461 643,41 Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 1 636 965,26 1 394 727,49 Tilinpäätössiirrot Vapaaehtoisten varausten muutos –1 636 179,67 –1 394 697,37 –785,59 –30,12 0,00 0,00 Tuloverot Tilikauden voitto (tappio) 22 –569 563,89 Tase 31.12.2014 Tase 31.12.2013 3. KIINTEISTÖT JA ASUKKAAT 3.1 Vason kiinteistökanta Vuoden vaihteessa oli valmiina yhteensä 2.564 huoneistoa 106 kiinteistössä. Vason asumisoikeusasuntojen määrän kehitys. Tase 31.12.2014 Valmiiden asuntojen kuntajakauma 31.12.2014 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Liittymismaksut Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 22 835,98 18 147 148,22 5 908 546,08 138 997 884,52 1 491 948,46 198 541,91 239 240,27 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet Muut saamiset 605 111,57 3 932 349,99 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset konsernilta Muut saamiset Siirtosaamiset 173 712,31 6 378 246,49 28 450,95 134 977,98 Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma Rakennusrahasto Asumisoikeusrahasto Edellisten tilikausien tappio Tilikauden voitto 343 103,37 404 966,60 28 236 416,62 –135 256,97 0,00 Tilinpäätössiirtojen kertymä Vapaaehtoiset varaukset VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Muut pitkäaikaiset velat Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Velat konsernille Velat omistusyhteysyrityksille Muut lyhytaikaiset velat Siirtovelat Tase 31.12.2013 Kiinteistöjä Asunto-m2 Huoneistoja 1991 1 1.640,0 20 1992 8 17.380,0 286 1993 10 18.752,5 279 1994 15 26.688,5 395 1995 10 17.640,0 236 1996 11 19.208,5 223 1997 11 15.537,0 202 1998 12 17.887,5 246 1999 1 1.259,0 16 2000 10 14.060,0 201 2001 6 11.731,5 176 2002 3 6.146,5 106 2004 1 481,5 6 2010 1 1.666,0 28 2011 3 4.532,0 64 2012 +1, –1 –1.539,5 –24 2013 3 7.293,0 104 Valmiina yhteensä 31.12. 106 180.364,0 2.564 29 102,10 164 983 309,46 18 147 148,22 5 908 546,08 136 535 464,52 1 682 758,69 215 567,81 7 948 662,39 170 438 147,71 4 537 461,56 605 111,57 4 193 399,99 4 798 511,56 6 715 387,73 172 740,61 628 100,62 46 195,07 126 337,25 2 500 000,00 500 000,00 830 025,33 179 589 020,06 1 426 970,52 178 166 105,44 28 849 229,62 343 103,37 404 966,60 28 771 018,49 –135 256,97 0,00 11 369 502,42 128 348 117,32 12 400,00 5 962 232,51 284 625,84 234 892,14 377 374,47 7 130,73 2 998 372,15 1 145 142,86 973 373,55 128 360 517,32 11 009 770,70 179 589 020,06 29 383 831,49 9 733 322,75 128 283 166,79 24 800,00 5 777 511,46 286 364,32 282 717,21 354 760,56 5 612,16 2 957 539,48 1 076 479,22 128 307 966,79 10 740 984,41 178 166 105,44 Kiinteistöjä Asunto-m2Huoneistoja Turku 58115.352,0 1.624 Raisio 16 20.379,5 291 Kaarina 15 23.581,0 352 Naantali 11 13.355,0 199 Lieto 6 7.696,5 98 Vaso omistaa As Oy Puolalanpuistosta (Rauhankatu 4) katutasossa omassa toimistokäytössä olevan kerroksen 333 m2. 3.2 Asuntojen käyttöaste Yhtiön käyttöaste nousi vuoden aikana 0,3 prosenttiyksikön verran ja oli 94,6 %. Asukkaiden vaihtuvuus pysyi alhaisella tasolla. Viime vuoden vaihtuvuus oli 15,7 % (15,0 % v. 2013). Perinteisesti aso-sopimustemme vaihtuvuus on ollut 18–19 prosentin luokkaa. Alentunut vaihtuvuus kertoo siitä,että ihmisten kyky ja rohkeus kehittää asumisolojaan on alentunut. Vuoden aikana päättyi 403 asumissoikeussopimusta, joista 59 (86 v. 2013) oli vaihtoja toiseen Vaso-asuntoon. Vuoden lopussa oli voimassa 133 määräaikaista korkeintaan kaksi vuotta kestävää vuokrasopimusta kiinteistöissä, joissa asumisoikeuksien kysyntää ei ollut riittävästi. Vuoden 2014 lopussa Vason asunnoissa asui yhteensä 4.988 asukasta, 2.189 oli naisia, 1.690 miehiä ja 1.107 alle 18-vuotiaita. 3.3 Kiinteistöjen isännöinti ja hoito Kiinteistöjen isännöinti tapahtui omana isännöintinä ja yhden ulkopuolisen palveluntuottajan V-S Isännöintitalon toimesta. Vuoden aikana omassa isännöinnissä oli 65 kiinteistöä ja V-S Isännöintitalolla 41 kiinteistöä. Viime vuosina valmistuneet uudet kiinteistöt on otettu omaan isännöintiin. Vuoden loppuun mennessä saatiin päätökseen organisaatiomuutos, jonka mukaan nykyiset kaikki kiinteistöt isännöidään omalla henkilökunnalla. Tätä varten organisaatioon palkattiin tekninen isännöitsijä sekä isännöitsijä. Muiltakin osin henkilökunnan työtehtäviä muokattiin jonkin verran. Kiinteistöjen korjauksiin käytettiin vuoden aikana 1,06 €/m2/kk. Summassa on mukana ohjelmoidut vuosikorjaustyöt, kiinteistöjen yhteisiin tiloi23 hin tehdyt työt ja asuntojen muuttoremontit. Osa korjauksista ja kodinkonehankinnat ovat aktivoinneissa. Turun kaupunkikonserniin kuuluvan TVT-Asunnot Oy:n kanssa yhteistyönä toteutettiin kodinkoneiden hankinnan kilpailutus. Kilpailutuksen päätöksestä tehtiin valitus markkinaoikeuteen ja ratkaisu tapahtuu vuoden 2015 puolella. 3.4 Ympäristöasiat vuonna 2014 Vaso on liittynyt asuinkiinteistöalan VAETS-energiatehokkuussopimukseen. Tavoitteena on saavuttaa vuoteen 2016 mennessä 7 % säästöt koko rakennuskantaa koskevassa energiankäytössä. Vuoden 2014 aikana käytettiin Vason kiinteistöissä lämpöä keskimäärin 37,5 kWh/rm3 (38,3 kWh/rm3 v. 2013), vettä 118 l/as/vrk (118 l/as/vrk) ja kiinteistösähköä 3,72 kWh/rm3 (3,50 kWh/rm3). Vuosina 2012–2013 Naantaliin valmistunut passiivitalo Soininen kulutti ostoenergiaa alle puolet verrokkikiinteistöistä. Rivi-, pari- ja luhtitaloista koostuva 38 asunnon Soinisessa lämmitys tapahtuu huoneistokohtaisesti mitatulla ja laskutetulla sähköllä. Asuntokohtaiset aurinkokeräimet tuottavat lämmintä käyttövettä. Soinisessa ostoenergian kulutus oli 89,5 kWh/m2/v vuonna 2014. Luvussa on mukana kaikki asukkaiden ja kiinteistön käyttämä sähkö. Vason asuntokannasta valittujen verrokkien, saman aikakauden rakentamismääräyksillä toteutetun Westparkin Lehmuksen yhteenlaskettu lämmön, kiinteistösähkön ja asukkaiden kotitaloussähkön yhteiskulutus oli 195,0 kWh/m2/v ja 1990-luvun määräyksillä toteutetussa Metsärinteessä 205,3 kWh/m2/v ja koko Vasossa 200,5 kWh/m2. Soinisessa ostoenergia kulutus oli 45,6 % Westparkin Lehmuksen kulutuksesta, 43,6 % Metsärinteen ja 44,6 % kaikkien Vason kiinteistöjen kulutuksen keskiarvosta. Kaikki asumisoikeussopimukset ovat olleet jo kahden vuoden ajan ns. savuttomia. Tehdyn sopimuksen mukaisesti asukas ei voi tupakoida asunnon sisätiloissa. 4. HALLINTO JA HENKILÖSTÖ 4.1 Yhtiökokous ja hallitus Yhtiöjärjestyksen mukainen varsinainen yhtiökokous pidettiin 8.5.2014. Nykyisen hallituksen toimikausi on 2013–2015. Yhtiön hallitus kokoontui vuoden aikana kymmenen kertaa. Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 154 asiaa. Hallituksen työvaliokunta kokoontui yksitoista kertaa. Lisäksi hallitus kokoontui syksyn aikana kaksi kertaa Vason strategityön työpajapäiviin. Hallituksen työvaliokuntaan ovat vuoden 2014 aikana kuuluneet: • Henrik Elfving, puheenjohtaja • Aila Harjanne, varapuheenjohtajana • Sari Koskinen, jäsen, 30.6. asti • Tero Koskinen, jäsen, 1.7. alkaen • Marjo Salminen, jäsen 4.2 Henkilöstö ja tilintarkastus • Toimitusjohtaja FM, KJs, LKV Pekka Peltomäki johtoryhmän jäsen • Asuntopäällikkö Yo.merkonomi Tiina Arnivaara johtoryhmän jäsen 24 Hallituksen jäsenet vuonna 2014 TaustayhteisöOsallistumisaktiivisuus Henrik Elfving, puheenjohtaja Turun kaupunki 10/10 Aila Harjanne, varapuheenjohtaja Turun kaupunki 5/10 Joonas Kallio, jäsen Turun kaupunki 8/10 Pirjo Lampi, jäsen Turun kaupunki 7/10 Henry Toivari, jäsen Turun kaupunki 7/10 Jari Salonen, jäsen Raision kaupunki 5/10 Marjo Salminen, jäsen Kaarinan kaupunki 9/10 Sari Koskinen, jäsen Asukkaiden edustaja 10/10 Tero Koskinen, jäsen Asukkaiden edustaja 6/10 Kari Haapanen, varajäsen Liedon kunta 5/7 Markku Tuuna, varajäsen Naantalin kaupunki 4/6 Pekka Paatonen, varajäsen Asukkaiden edustaja 6/7 Varajäsen kutsutaan kokoukseen tarvittaessa esteellisen tilalle. Koko hallituksen osallistumisprosentti kokouksiin oli 91 %. • Asuntoneuvottelija HTM Piia Nevalainen • Asuntoneuvottelija Tradenomi Outi Tamminen 3.9. asti • Asuntoneuvottelija Tradenomi Minna Salminen 1.12. alkaen • Hallintopäällikkö HN, tradenomi Teija Lamminen johtoryhmän jäsen • Kirjanpitäjä, isännöitsijä Yo.merkonomi Annamaija Vuorio • Kirjanpitäjä Yo.merkonomi Irina Kurkela • Kiinteistöpäällikkö Insinööri (ylempi AMK), ITS, FMA Sirpa Laaksonen, johtoryhmän jäsen • Isännöitsijä Isännöinnin ammattitutkinto Jari Kauppi • Kiinteistöassistentti Restonomi Nina Barck, isännöitsijä 1.11. alkaen • Kiinteistöassistentti Tradenomi-opiskelija Heidi Uutela 1.11. alkaen • Tekninen isännöitsijä Insinööri AMK Teppo Heinonen, 1.12. alkaen Henkilökunnan määrä on ollut vuoden aikana keskimäärin kymmenen henkilöä. Henkilökunnan keski-ikä oli 43 vuotta. • Tilintarkastajat KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT JHTT Pertti Keskinen ja KHT Mikko Haavisto • Varatilintarkastaja KHT Kimmo Antonen 4.3 Asukasdemokratia Vason asunnoissa noudatetaan lakia yhteishallinnosta vuokrataloissa. Asukaskokoukset pidetään kiinteistökohtaisesti ja niissä valitaan asukastoimikunta ja kiinteistökohtainen valvoja, sekä edustaja koko Vason käsittävään Vaso-kokoukseen. Kevään Vaso-kokous pidettiin 23.4.2014. Kokoukselle esiteltiin vuoden 2013 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä asukkaiden nimeämän valvojan kertomus. Kokous valitsi tilintarkastajan valtuuksilla toimivan asukkaiden nimeämän valvojan. Kokouksessa hyväksyttiin uusi asukasdemokratiaohje Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n asunnoissa 1.6.2014 lukien. Yhtiön hallitus vahvisti uudistetun asukasdemokratian toimintaohjeen 20.5.2014. Uusi asukasdemokratian toimintamalli valmisteltiin yhteistyössä yhteistyöelin Yten ja Vason hallituksen kanssa. Tarve uudistuksiin tuli mm. yhtiön talousarvion valmistelun aikataulumuutoksista ja oman isännöinnin laajentumisesta. Syksyn Vaso-kokous pidettiin 11.9.2014. Kokouksessa oli esillä yhtiön toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015, jota oli valmisteltu yhteistyössä asukasedustajien kanssa sekä kiinteistöissä että Yten kanssa ennen Vaso-kokousta. Syksyn Vaso-kokouksessa tehtiin myös henkilövalintoja. Valittiin yhteistyöelin Yten jäsenet ja sille puheenjohtajisto. Koko asuntokantaa koskevissa asioissa neuvotellaan yhteistyöelimen kanssa. Yhteistyöelimeen Yte ovat vuonna 2014 kuuluneet 11.9. asti: Varsinaiset jäsenet: Tapio Kaihtela, puheenjohtaja, Pekka Paatonen, varapuheenjohtaja, Tiina Tång, sihteeri, Heidi Harkila, Ulla-Elina Hurme, Sari Koskinen, Pekka Kuivela, Erja Nummila, Juha Näkkilä, Tuomo Peltola, Ritva-Liisa Pihlainen, Ari Pikkarainen, Irma Roto, Erja Savola, Seppo Selkälä ja Katja Virtanen. Varajäsenet: Raili Vuorela, Erja Holm, Esa Kankaristo ja Eija Kanninen. Yhteistyöelimeen Yte ovat vuonna 2014 kuuluneet 11.9. alkaen: Varsinaiset jäsenet: Esa Kankaristo, puheenjohtaja, Pekka Paatonen, varapuheenjohtaja, Tapio Kaihtela, sihteeri, Heidi Harkila, Tero Jokinen, Sari Koskinen, Pekka Kuivela, Päivi Laitinen, Juha Näkkilä, Tuomo Peltola, Ritva-Liisa Pihlainen, Ari Pikkarainen, Erja Savola, Seppo Selkälä, Tiina Tång ja Katja Virtanen. Varajäsenet:Erja Holm, Irma Roto, Marja Heikkinenja Eija Kanninen. Lain yhteishallinnosta vuokrataloissa mukaisen asukaskokouksen eli Vaso-kokouksen nimeämänä valvojana toimi Raimo Kurki. Yten nimeäminä työryhminä ovat vuoden aikana toimineet Yten työvaliokunta, Vaso-asumisen kehittämisryhmä ja Inforyhmä. 4.4 Markkinointi ja tiedotus Turun, Raision, Kaarinan ja Naantalin kaupunkien sekä Liedon kunnan asuntotoimistot ylläpitävät asumisoikeusasuntoa tavoittelevien henkilöiden hakijajonoja. Asunto myönnetään hakijanumerojärjestyksessä. Jälkilaskelma 2014 KÄYTTÖVASTIKE I:llä KATETTAVA TOIMINTA TUOTOT (ei tasattavat) Käyttövastikkeet I Tyhjäkäyttö- ja luottotappiovaraus alle 3 % Asuntovuokrat Muut vuokrat Käyttökorvaukset Luottotappiot ja oikaisuerät +/– Muut kiinteistön tuotot HOITOKULUT (ei tasattavat) Hallinto Kohdekohtainen asukastoiminta Käyttö ja huolto Ulkoalueiden huolto Siivous Lämmitys Vesi ja jätevesi Sähkö Jätehuolto Vahinkovakuutukset Vuosikorjaukset Käyttövastikkeella katettavat aktivoidut menot Kaapelitv-maksut Muut hoitokulut Käyttövastikkeen I yli- / alijäämä (+/–) Edellisten tilikausien käyttövastikejäämä I:n jäämä (+/–) Siirtyvä käyttövastike I:n jäämä (+/–) KÄYTTÖVASTIKE II:lla KATETTAVA TOIMINTA Tuotot (tasattavat) Käyttövastike II:n tuotot Tyhjäkäyttö- ja luottotappiovaraus yli 3 % Muut kiinteistöjen tasattavat tuotot Luottotappiot ja oikaisuerät (+/–) Hoitokulut, tasattavat Henkilöstökulut Hallinto Isännöinti- ja kiinteistöpalvelut Käyttö ja huolto Siivous Vesi ja jätevesi Sähkö Jätehuolto Vahinkovakuutukset Tontin vuokra Kiinteistövero 20-vuotishyvitys ym. hallinnon korjauskulut Käyttövastikkeella katettavat aktivoidut menot Laajakaista Muut hoitokulut Välittömät verot Rahoitus Pääomatuotot Korkotuotot Muut rahoitustuotot Pääomakulut Korkokulut Muut rahoituskulut Lainojen lyhennykset Toteutuma Talousarvio 2014* 6 500 175,62 –534 718,70 586 847,01 5 336,72 1 112 976,44 1 010,54 30 048,31 7 701 675,94 6 917 980,26 –349 714,32 33 840,00 6 084,00 1 031 794,95 0,00 2 000,00 7 641 984,89 4 294,48 14 455,43 985 541,02 181 826,91 162 929,86 2 220 260,01 951 328,23 330 344,05 560 567,14 297,00 2 245 954,00 240 824,67 46 152,00 45 881,86 7 990 656,66 370,00 20 645,00 908 171,84 162 750,00 141 946,00 2 689 463,28 1 000 514,05 391 951,40 498 699,68 300,00 1 567 095,64 0,00 45 990,00 28 365,00 7 456 261,89 –288 980,72 –1 082 508,46 –1 371 489,18 185 723,00 12 318 943,52 –651 274,62 2 274,33 –111,11 11 669 832,12 12 326 986,21 -600 000,00 0,00 0,00 11 726 986,21 796 764,60 21 267,77 218 061,48 2 059,11 8 568,28 1 134,00 2 992,03 892,55 144 640,74 9 686,55 563 618,70 56 880,82 32 953,78 341 359,68 332 504,20 785,59 2 534 169,88 814 708,00 38 346,91 218 061,48 2 240,00 9 040,00 1 200,00 3 500,00 584,00 144 536,86 9 750,00 530 522,15 38 000,00 20 500,00 341 640,00 385 290,82 0,00 2 557 920,22 121 986,18 22 075,00 144 061,18 93 250,00 0,00 93 250,00 2 681 204,94 542,14 5 761 128,75 8 442 875,83 3 195 687,00 2 575,89 5 805 461,00 9 003 723,89 Kuntien asumisoikeusasuntojen hakijajonojen viimeinen numero oli vuoden 2014 päättyessä: Vuoden viimeinen Kasvua vuoden hakijanumeroaikana Turku 21.9011.366 Kaarina 8.609 533 Raisio5.679304 Naantali4.278 245 Lieto 2.990215 Yhteensä43.457 2.663 Hakijanumeroiden määrä lisääntyi vuoden aikana 6,5 %. Kotisivuja www.vaso.fi kehitettiin vuoden aikana. Vason myynnissä oleva asuntokanta on tarjolla omien kotisivujen lisäksi Oikotie.fi, Etuovi.com ja Jokakoti.fi -markkinointikanavilla. Kotivaso-lehti ilmestyi yhdeksättätoista vuotta tiedotusvälineenä asukkaille ja muille sidosryhmille. Kotivaso ilmestyi 13.5. ja 29.10.2014. Vasoon liittyviä lehdistötiedotteita julkaistiin yksi syyskuussa. Aiheena oli kesällä käynnistynyt Kreulankartanon perusparannus. Kotisivuilla ylläpidettiin aktiivisesti Pinnalla-uutispalstaa, jossa kerrottiin yhtiöön liittyvistä tapahtumista. Vaso ylläpitää yhdessä muiden SAY-yhteisöjen kanssa www.asumisoikeus.fi -sivustoa. SAY:n toimesta toteutettiin koko vuoden ajan myös muuta aso-yhtiöitä palvelevaa viestintäyhteistyötä. 4.5 Järjestöyhteistyö Vaso kuuluu jäsenenä Suomen Asumisoikeusyhteisöt (SAY) ry:hyn, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:hyn, Turun Kauppakamariin sekä on Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistys ry:n yritysjäsen. 5. TALOUSARVION TOTEUTUMISESTA JA TALOUS VUONNA 2014 5.1 Tapahtumat yhtiön taloudessa Yhtiön liikevaihto nousi 6,1 %. Nousun taustalla oli maaliskuun alussa toteutettu keskimäärin 2,1 prosentin käyttövastikekorotus sekä vuoden 2013 lopulla valmistuneiden kiinteistöjen vaikutus. Talous kehittyi pääosin laaditun talousarvion mukaisesti. Suurimmat poikkeavuudet talousarvioon olivat kiinteistöjen korjauskulujen ylityksessä ja vastaavasti energiakuluissa saavutetuissa säästöissä. Kevään 1.3.2014 käyttövastikekorotus oli keskimäärin 0,21 €/m2/kk. Sen jälkeen Vason asuntojen keskivastike oli maaliskuun 2014 alussa 10,03 €/m2/kk. Käyttövastikkeet olivat välillä 8,90–11,60 €/m2/kk. Vuoden 2014 kiinteistöjen käyttövastike-, vuokraja käyttökorvaustuotoista koostuva liikevaihto oli 20.749.872,19 euroa. Kasvua edellisestä vuodesta oli jo todettu 6,1 %. Asumisoikeusasuntojen hallinnossa on varauduttu kiinteistöjen jaksottaisen kunnossapidon tulevaisuudessa aiheuttamiin kustannuksiin keräämällä korjauksiin tarvittavaa omarahoitusosuutta, joka vuonna 2014 oli 865.747 € (korjausvaraus, talousarviossa osa käyttövastike 2:ta). Vuoden 2014 tilinpäätöksessä vapaaehtoiset varaukset lisääntyivät yhteensä 1.636.179,67 euroa. Yhtiöllä on asumisoikeuslain mukainen asumisoikeuksien lunastusrahasto, jolloin yhtiökokous päättää varojen siirtämisestä rahastoon tai rahaston varojen käytöstä. * Ilman vuoden aikana valmistuneita kiinteistöjä. 25 Käyttövastike 1:een on sisällytetty ne kiinteistökohtaiset kustannuserät, joihin asukkailla on omassa kiinteistössä vaikutusmahdollisuuksia. Sellaisia ovat kustannukset, jotka aiheutuvat mm. lämmityksestä, vedestä, sähköstä ja kiinteistön hoidosta. Käyttövastike 1:stä kerättiin 5.313.711 €. Käyttövastike 2:een kuuluu koko Vaso-yhtiön tasolla olevat kustannukset. Sellaisia ovat kiinteistöjen rakentamiseen otettujen lainojen lyhennysja korkokulut, markkinointi- ja hallintokulut sekä koko yhtiön tasolla kilpailutuksen kautta hankitut palvelut, kuten isännöinti, kiinteistövakuutukset ja laajakaistayhteys. Käyttövastike 2:sta kerättiin 13.730.530 €. Suunnitelman mukaisia poistoja on tilinpäätöksen yhteydessä tehty rakennuksista, koneista ja kalustosta sekä muista pitkävaikutteisista menoista yhteensä 6.358.180,27 euroa. Jälkilaskelma 2014 Käyttövastike II:n jäämä (+/–) Ed. tilikausien käyttövastike II:n jäämä (+/–) Kertynyt käyttövastike II:n yli- / alijäämä (+/–) KORJAUSVARAUKSET Korjausvaraustuotot Korjausvaraus Korjauskulut Toteutetut korjaukset Korjausvarausyli- / alijäämä (+/–) Ed. tilikausien korjausvarausjäämä +/– Siirtyvä korjausvarausyli/alijäämä +/– VARAUTUMINEN BULLET-LAINOJEN LYHENNYKSIIN Tuotot Bullet-lainoihin kerätty vastike, tasattavat Kulut Lainan lyhennykset Varautumisen yli- / alijäämä (+/–) Ed. tilikausien varautumisen yli- / alijäämä +/– Siirtyvä varautumisen yli- / alijäämä +/– KOKONAISJÄÄMÄ +/– Muut erät vuoden alussa Aktivoidut hankinnat ja korjaukset Lainojen nostot Lainojen lyhennykset Asumisoikeusrahaston muutokset Muut erät yli- / alijäämä (+/–) Toteutuma Talousarvio 2014* 836 847,59 1 239 074,23 2 075 921,82 258 592,10 865 747,20 865 747,00 35 000,00 0,00 830 747,20 5 622 365,69 6 453 112,89 865 747,00 545 839,00 545 839,00 0,00 0,00 545 839,00 2 984 214,00 3 530 053,00 545 839,00 10 687 598,53 –6 632 874,35 –588 297,45 6 010 800,00 –12 400,00 –534 601,87 –1 757 373,67 1 855 901,10** Käyttövastike I yli- / alijäämä, ei tasattava +/– Käyttövastike II yli- / alijäämä, tasattava +/– Korjausvarausyli- / alijäämä +/– Varautuminen bullet-lainojen lyhennyksiin +/– Muu alijäämä Kokonaisjäämä +/– –1 371 489,18 2 075 921,82 6 453 112,89 3 530 053,00 –1 757 373,67 8 930 224,86 Rahoitusomaisuus Lyhytaikainen vieras pääoma Seuraavan tilikauden lainanlyhennykset 13 977 763,05 Taseen rahoitusasema +/– 11 009 770,70 –5 962 232,51 5 047 538,19 8 930 224,86 Varausten ja verojen jälkeen vuoden 2014 tulos oli 0 euroa. Vason taseen loppusumma on 179.589.020,06 euroa. Taseen loppusumma nousi 1.422.914,62 € eli 0,8 %. 5.2 Taloudelliset tunnusluvut 201420132012 Liikevaihto, milj.€ 20,7 19,6 18,9 Liikevaihdon muutos % 6,1 3,4 6,4 Taseen loppusumma, milj.€ 179,6178,2171,6 Korollinen vieras pääoma, milj.€ 134,3 134,1 130,6 Korollinen vieras pääoma/asuntom2, € 745743755 Omavaraisuusaste, % 22,422,021,0 Keskivastike 1.3. €/m2/kk 10,03 9,77 9,53 Käyttöaste % 94,694,394,7 Asumisoikeusasukkaiden vaihtuvuus % 15,7 15,0 18,9 Asuntojen lukumäärä 31.12. kpl 2.5642.5642.460 5.3 Riskienhallinta Yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat riskit ovat strategisia, operatiivisia, rahoituksellisia tai vahinkoriskejä. Riskienhallinta perustuu yhtiön toimintaympäristön muutosten tunnistamiseen, muutosten ennakoimiseen, reagointiherkkyyteen ja määrävälein asiantuntijakonsultin johdolla toteutettuun riskikartoitukseen sekä vakuutusturvan ajan tasalla pitämiseen. Strategista riskiä hallitaan määrävälein tehtävällä koko yhtiötä kattavan Vason strategian päivittämisellä, jolloin laajasti tarkastellaan alueellisessa ja valtakunnallisessa asuntomarkkinatilanteessa ennakoitavissa olevat muutokset. Operatiivisten riskien hallinnassa jokaisen kiinteistön kunnossapitoa varten on laadittu PTS-suunnitelma, jota päivitetään vuosittain. Henkilökunnan osaamista ja työssä jaksamista ylläpidetään ja seurataan aktiivisesti. Vuorovaikutus asukkaiden kanssa on aktiivista ja yhteisesti sovittujen toimintatapojen mukaista. Rahoituksellisten riskien hallinnassa kassavaroja on talletettu tuottavasti mutta mahdollisimman alhaisella riskitasolla. Lainat ovat valtion myöntämiä yhtenäislaina- tai korkotukijärjestelmän mukaisia asuntolainoja. Yhtiön kaikessa vieraassa pääomassa on valtion takaus tai täytetakaus. * Ilman vuoden aikana valmistuneita kiinteistöjä. ** Sis. jaksottaisen kunnossapidon ja lainanhoitovarauksen sekä kohteiden hoitoalijäämän kattamisen 26 Vason strategia päivitettiin. Syksyllä 2014 pidetyissä tiiviissä työpajoissa oli mukana Vason hallitus, henkilökunta ja asukasedustajista koostuva Vaso-asumisen kehittämisryhmä. Uudistetun strategian nimeksi tuli Vason strategia 2015–2020. Kuva: Visa Huuskonen • Liikevaihto 20.749.872 €, kasvua 6,1 % • Käyttöaste 94,6 % (v. 2013 94,3 %) • Vaihtuvuus 15,7 % (v. 2013 15,0 %) • Taseen loppusumma 179.589.020 € • Hoitokulut 5,49 €/kk/m2 (pl.tonttivuokrat , korjaukset ja varaukset 3,67 €) • Varaukset 0,76 €/kk/m2, josta korjausvarausta 0,40 € • Pääomakulut 4,18 €/kk/m2 • Lainat 31.12.2014 745 €/m2 • Käyttövastikesaamiset 0,08 €/kk/m2 0,84 % liikevaihdosta Omistuksessa olevat kiinteistöt on vakuutettu täysarvovakuutuksin. Henkilökunnalla ja hallituksella on ajan tasalla olevat toiminnan ja vastuuvakuutukset. Asukkaita varten on voimassa talkoovakuutus. Yhtiöön ei kohdistu oikeudenkäyntejä, joihin liittyisi merkittäviä korvausvaatimuksia. 6. VUODEN 2015 TOIMINNAN NÄKYMÄT Asuntojen kysyntätilanne ja kiinteistöjen kunnossapidossa onnistuminen ovat keskeisiä riskitekijöitä Vason toiminnalle. Asuntokysyntään ei Turun talousalueella kohdistu merkittäviä muutosodotuksia. Pienten keskusta-asuntojen kysyntä on hyvä. Isompien kaksikerroksisten rivitaloasuntojen markkinassa ei ole odotettavissa merkittävää parannusta. Yhtiössä käyntiin saatu jaksottaisen kunnossapidon ja perusparannuksen laajuisten kiinteistöremonttien teko jatkuu. Uusista hankkeista tehtiin päätöksiä jo vuoden 2014 puolella ja jatketaan kuluvana vuonna. Korjaukset rahoitetaan kohteiden omilla korjausvarauksilla, yhtiön kassavaroilla ja perusparannuslainalla. Korjausvarauksen kertymistä on kyetty korottamaan viime vuosien aikana. Tänä vuonna ei ole käytettävissä valtion tukimuotoja energia- tms. avustusten muodossa. Kysyntää vastaavasti toteutettujen uusien asoasuntojen tarve jatkuu. Uusien asuntojen kysyntä kohdistuu keskusta-alueille, jolloin tarjonta tulee olla kerrostaloja. Myös yhteen tasoon toteutettuja lähellä palveluja olevia rivitaloasuntoja tarvitaan. Kasvava trendi on DownTown-asuminen. Se on laajempaa kuin vain senioreiden muutto. Tavaroiden kuluttamisesta palvelujen kuluttamiseen siirtyvät ihmiset hakeutuvat kaupunkikeskustoihin, joissa mm. ilmanlaatu on parantunut. Edellä kerrottujen tavoitteiden mukaisia uudiskohteita on yhtiön strategian mukaisesti Vasossa vireillä. Talouden nykyisen yleisilmeen ennakoidaan jatkuvan ainakin tämän vuoden. Rahamarkkinoilla korkotason odotetaan pysyvän alhaisena. Valtion ns. yhtenäislainojen rahoitusehdot tuottavat vuosittain lisää maksuvastuuta kunkin vuoden heinäkuun inflaatioluvun verran. Tämä ylläpitää nousua käyttövastikkeen pääomaosuudessa. Huomattava osa Vason asuntokannasta on rahoitettu 1990-luvulla yhtenäislainoilla. Kiinteistöjen hoitokustannukset ovat nousseet mm. eri veromuotojen kautta. Asuntokiinteistöalan kustannukset ovat nousseet lähivuosina tuntuvasti ja alhaisimmillaankin aina elinkustannusindeksiä kovemmin. Julkisuudessa asiasta on käynnistynyt ainakin jonkin asteinen keskustelu, samoin kuin alenevista asuntojen kauppahinnoista. Vasossa vuodelle 2015 laadittu talousarvio johti keskimäärin 2,9 prosentin käyttövastikekorotukseen vuoden alussa. Rahassa keskikorotus on 0,29 €/m2/kk. Muutamassa kohteessa selviydyttiin ilman tai noin 0,10 euron korotuksilla. Korkeimmillaan korotus oli 0,59 €/m2/kk. Korotusten jälkeen keskivastike on 10,32 € ja vaihteluväli 9,13–11,96 €/m2/kk. Markkinoinnissa jatketaan toimiviksi todetuilla keinoilla ja etsien myös uusia tapoja asiakkaiden tavoittamiseksi. Uusia tapoja kehitetään erityisesti netin kautta tapahtuvaan markkinointiin ja esillä oloon siellä missä kuluttajat liikkuvat. Jokaiseen Vaso-kotiin järjestetty laajakaista- ja kaapelitv-palvelun sopimus uudistuu maaliskuus- sa laajakaistan 50/10M-nopeuteen. Käyttövastikkeeseen sisältyvänä perusnopeutena se lienee tällä hetkellä Suomen ennätys. Soinisissa on jatkossakin 100/10M-perusnopeus. Joka toinen vuosi toteutettavan asiakastyytyväisyyskyselyn joulukuun 2014 tulokset vahvistivat, että aso-asumisen perusprinsiipit ja vertailu erityisesti omistusasumiseen ovat talouden epävakaana aikana asukkaidemme mielessä päällimmäisenä: ei tarvita isoa lainaa, riskittömämpää kuin omistusasuminen, Vaso-asuntojen hyvä sijainti ja omistusasumisen kalleus. Kyselyn ns. suosittelijakysymys antoi kahden vuoden takaiseen tulokseen verrattuna tuntuvasti paremman tuloksen. Erittäin tai melko todennäköisesti Vasoa suosittelevia oli 89 prosenttia vastaajista, kun heitä oli aiemmin 70 %. Aikaisempien vuosien kyselyjen mukaan Vasolla on ollut kehitettävää isännöinnin ja kiinteistöhuollon järjestämisessä. Tuore kysely antoi näilläkin yhtiön toiminnan osa-alueilla aiempaa paremman asiakaspalautteen. Vuoden 2015 alussa tapahtuneen oman isännöin laajennuksen odotetaan yhä parantavan asiakaskokemusta ja yhtiön onnistumista. Asumisoikeusjärjestelmää koskevat lakimuutokset ja viranomaisvalvonnan edellyttämät valtakunnallisesti yhtenevät käytännöt muuttavat totuttuja toimintatapoja. 7. TILIKAUDEN 1.1.–31.12.2014 TULOKSEN KÄSITTELY Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että yhtiökokous toteaa tilikauden tuloksen olevan 0 euroa ja että osinkoa ei jaeta. 27 Isotalon harjamäki kurvaili piispan kanssa Moni on ollut pappia kyydissä, mutta harvalla on ollut piispa hanttimiehen puolella. Vason Isotalon kohteen asukastoimikunnan puheenjohtaja Jukka Harjamäki sai tällaisen kunnian maaliskuussa. Kun Turun Mikaelinseurakunnan piispantarkastusta aikoinaan suunniteltiin, Turun merimieskirkon suunnalta tuli toive, että kierroksella voisi esitellä myös rekka-autoja. Rahtareiden Turun tiimin puheenjohtajana toimiva Jukka Harjamäki jalosti ajatusta siihen suuntaan, että arkkipiispan voisi ottaa ajoon mukaan. Tämä toteutuikin aika luontevasti maaliskuun piispantarkastuksessa. Kun arkkipiispa Kari Mäkinen seurueineen tutustui Pansiossa pakolaisten vastaanottokeskukseen, uusi kiiltävä rekka odotteli pihalla. Pakolaiskeskustelun jälkeen Mäkinen hyppäsi kyytiin KEVÄTTARINA Sanon sen ainoastaan, keisari Talvi taisteli vastaan! ja Jukka Harjamäki ajoi arkkipiispan seuraavaan kohteeseen eli merimieskirkolle. Kymmenen minuutin ajon aikana miehet keskustelivat rekkamiesten ja merimieskirkon yhteistyöstä sekä kuljetusalasta yleisemminkin. Ajomatka meni mukavasti, eikä käsi tärissyt. – On tässä tullut monenlaisia ihmisiä kuskattua ennenkin, Jukka kuittaa. Rahtarit ja merimieskirkko ovat tiiviissä yhteistyössä. Tekemisissä ollaan puolin ja toisin. Rahtareiden Turun tiimi pitää mm. kokouksensa merimieskirkon tiloissa Pansiossa. Teksti ja kuva: Lassi Lähteenmäki Arkkipiispa Kari Mäkinen sai piispantarkastuksessa hyvän kuvan Mikaelinseurakunnan alueen elämästä. Kierroksella Mäkinen tutustui mm. kirjapainoon, pakolaiskeskukseen ja seurakunnan toimintaan. Siinä lomassa Jukka Harjamäki kuskasi arkkipiispan merimieskirkon pihalle. Hyvä naapuri tervehtii, oikein hyvä naapuri vaihtaa ystävällisesti jopa pari sanaa vaikka säästä! On eroa ystävällisyyden ja tunkeilemisen välillä. Hyvä naapuri ottaa huomioon. ”Selän takana ” kahden kesken juoruilu on viheliäistä. Kevät se hoivaili uutta pienokaistaan! Rivitalon piha on yksityinen alue. Keisari Talvi tiesi sen, että Kevään lapsesta kasvaisi urhea nuorukainen. Siks päätti keisari Talvi puhaltaa sellaisen puhurin, joka kylmettäis Kevään vehreyden ! Keisari puhalsi, puhalsi niin, että maa peittyi hetkessä lumikinoksiin. Vaan Kevään urhea nuorukainen pyysi itse aurinkoa avukseen niin, että kohta jo sulivat kinokset ja maa täyttyi kevään kukkasiin. Koko luonto hurrasi Keväälle siin’ Näin voimaa uutta se antoi taas ihmisiin! Ari Pikkarainen Kerro, miten hyvä naapuruus rakennetaan? Syksyn 2014 Kotivasossa käynnistimme ideakisan ja tässä lehden toimitukselle toimitus@vaso.fi sähköpostilla saapunut hieno ehdotus. Pyydämme, että kerrotte lisää ajatuksianne tässä tärkeässä asiassa. Kiitos! Luonnollisesti on mutkattomampaa tulla toisten kanssa juttuun kuin toisten, mutta vanhojen asukkaiden klikkiytymä, pomotus-asenne, karkottaa tehokkaasti em. talkoista vaikka muuten olisikin halua ja kykyä osallistua. Ongelmia ei pidä jättää kytemään, selkeä ratkaisu palvelee kaikkia. On oikein hyvä, että tähän kiinnitetään huomiota. Se, mille annetaan huomiota, lisääntyy, hyvä naapuruus, siis! Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti • Kevät 2015 Rauhankatu 4, 20100 Turku, puhelin (02) 274 7000 • Päätoimittaja: Pekka Peltomäki • Taitto: Briiffi Oy • Painopaikka: Paino-Kaarina Oy Lehden tekoon osallistui asukkaiden yhteistyöelin Yten tiedotusryhmä Ari Pikkarainen, Eija Kanninen, Erja Savola ja Irma Roto sekä toimittajana Lassi Lähteenmäki • Kansi: Iida Ojanperä • Vason kotisivut: www.vaso.fi • Sähköposti: vaso@vaso.fi
© Copyright 2024