Varsinais–Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Talvi 2011
Varsinais–Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Talvi 2011 2 PÄÄKIRJOITUS Turku 9.12.2011 Asumisen kustannukset hurjassa nousussa Asumiseen liittyvät kulut ovat olleet useampana vuonna perinteistä inflaatiokehitystä kovemmassa nousussa. Kiinteistön ylläpitoindeksin viimeksi julkaistu luku osoitti nousua 10,2 prosenttia. Inflaatio on sentään pysynyt 3–4 prosentissa, joka myös on yleisesti hyvänä pidettyä korkeampi. Nousua asumiskustannuksiin on vuosi toisensa perään tuonut mm. erilaiset energia- ja ympäristöverot, kiinteistöveron veroprosentit ja verotusarvot. Kiinteistönhoitoalalla on tehty joitain palkkaratkaisujakin, mutta niillä on vain pieni merkitys. Varsinaisessa nousukiidossa ovat energiakustannukset. Kiinteistösähkön hintaa olemme pystyneet pidättelemään kilpailuttamalla ja pitkillä sopimuksilla, mutta lämmityskuluissa näin ei ole. Öljylämmitystaloissa kevyen polttoöljyn hinta on ollut vaikeasti ennustettavissa. Nyt näyttää siltä, että litrahinta on asettunut pysyvästi selvästi runsaaseen euroon. Kaukolämmön lopullinen hinta määräytyy eri energiamuotojen maailmanmarkkinahintojen ja paikallisen kuntapäätöksenteon yhdistelmänä. Turun seudulla kuntakohtainen kaukolämmön nousu viime vuoden heinäkuusta on ollut suurimmillaan 49 prosenttia. Ennätyksen teki Naantali. Paljon eivät jääneet jälkeen muutkaan kunnat, jotka olivat 30–40 prosentin kieppeillä, vain 13 prosentilla korottanutta Lietoa lukuun ottamatta. Asumiseen kohdistuvat korotukset ovat armottomia. Niitä ei pääse pakoon. Meitä Vasossa tai asumisoikeusjärjestelmässä laajemmin ei yhtään lohduta tieto, että samat korotukset tulevat maksettavaksi kaikissa asumisen hallintamuodoissa. Yhtiökohtaisesti korotukset kohdistuvat vähän eri vuosille. Vasossa ei otettu tälle vuodelle tehdyssä talousarviossa riittävästi etunojaa erityisesti energian hinnoissa. Jäimme jälkeen ja ensi vuodelle joudumme kirimään. Siitä syystä ensi kevään käyttövastikekorotukset tulevat olemaan keskimäärin 6,0 %. Rahassa se tekee keskimäärin 0,54 €/m2/kk. Isännöitsijämme ovat pitäneet kiinteistökohtaiset asukaskokoukset, joissa on käsitelty ensi vuoden käyttövastikkeita ja monia muitakin asioita. Talousarvion esittely on nyt tehty myös uudella tavalla. Tämän vuoden alussa voimaan tullut asumisoikeuslain muutos edellytti tarkempaa erittelyä käyttövastikkeen koostumuksesta. Valmistelimme asiaa yhteistyöelin Yten kanssa viime keväästä alkaen. Toivottavasti uudistus on tuonut lisää tietoa ja selkeyttä käyttövastikkeen määräytymiseen. Asukaskokouksista on kiirinyt tieto, että toteutunut ja ennustettavissa oleva kustannuskehitys on hyväksyttävä. Ei ilolla mutta kuitenkin. Vain kahdessa nykyisestä 102:sta kiinteistöistämme on vaadittu lisäselvityksiä. Niitä olemme heille antaneet. Vason strategia Tänä vuonna on Vasossa istuttu useammankin kerran työpajaan ja pohdittu yhtiön tehtävää ja miten se jatkossa hoidetaan. Olemme miettineet uusiksi Vason strategian vuosille 2012–2017. Kokonaan uusiksi ei edellisen kerran vuonna 2005 työstetty strategia mennyt. Siihen tehtiin hienosäätöä. Kuudessa vuodessa on kuitenkin tapahtunut paljon. Olemme taas saaneet uudisrakentamisen käyntiin, organisaatio on oman isännöinnin alettua muuttunut, ympäröivässä maailmassa ainakin energia- ja ympäristökysymykset ovat eri tavalla esillä. Strategia-työpajoissa yhdessä yhtiön hallituksen, asukkaita edustavan Yten, henkilökunnan ja omistajien edustajien kanssa määriteltiin yhtiön perustehtäväksi: Vaso omistaa, ylläpitää ja tuottaa laadukkaita asumisoikeuskoteja kaikkiin elämäntilanteisiin. Passiivitalo Soininen Olemme työskennelleet kohta kaksi vuotta Soininen-passiivitaloprojektimme kanssa. Kiinteistön rakentaminen Naantalin Soinisissa alkaa joulukuussa. Paritalo-rivitalokiinteistö, johon tulee 38 asuntoa valmistuu kahdessa osassa joulukuussa 2012 ja maaliskuussa 2013. Suunnitteluvaihe on ollut mielenkiintoinen yhteistyöhanke yhdessä ARAn, Tekesin, Raklin, Naantalin kaupungin ja suunnittelutiimin kanssa. Asukkaitamme edustava Vaso-asumisen kehittämisryhmä oli myös suunnittelussa mukana. Viime keväänä kilpailullisen neuvottelumenettelyn mukaisesti pidetyn urakkakilpailun perusteella urakoitsijaksi tuli Hartela Oy. Ensimmäistä kertaa rakennetaan Suomessa paritalo-rivitalo-tyyppistä kiinteistöä energiamuodoltaan passiivitaloksi. Nimitys on harhaan johtava. Passiivitalon suunnittelu, toteutus ja sen käyttö vaativat erittäin aktiivista otetta! Merkittävintä tässä on se, että kiinteistö toteutetaan hintasäänneltyyn ARA-hintaan! Pekka Peltomäki toimitusjohtaja Kreulankartano viettää 20-vuotisjuhlia joulun alla glögin merkeissä ja keväämmällä pihajuhlilla, sanoo asukastoimikuntaa johtava Ritva-Liisa Pihlainen. Ritva-Liisa Pihlainen on alkuperäinen asukas Kreulankartanossa. Felix-koiralla on Vaso-historiaa muutaman vuoden verran. Kreulan väki on yhtä perhettä Yhteisöllisyys on Kreulankartanon asukkaiden vahvuus. Vielä ennen joulua Vason ensimmäisen kohteen asukkaat nostavat glögimaljat sen kunniaksi, että 20 yhteistä asumisen vuotta tulee täyteen. se onkin tulossa, muttei ainakaan vielä ensi vuonna. Asukkaat haluaisivat uusia keittiökalusteita ja asennuttaa kylpyhuoneiden lattioihin lämmityskaapelit. Talo on ikäänsä nähden hyvässä kunnossa, joten kiirettä ei tarvitse pitää. Ritva-Liisa Pihlainen ottaa kotisohvallaan hyvän asennon. Felix-koira hyppää toiseen päähän ja yrittää ottaa torkkuja. Kaikesta näkee, että Pihlainen on tyytyväinen asuinpaikkaansa. Halisten asuinalueen kulmaukseen rakennettu rivitalokohde on rauhallinen. Elävä luonto pauhaavine Halistenkoskineen, hyvine kuntopolkuineen ja uteliaine kettuineen on lähellä. Eniten Kreulankartanossa innostaa vahva yhteisöllisyys, ja se on jatkunut näihin päiviin asti. Asukastoimikunta perustettiin heti alkuunsa ja ensimmäisiin kokouksiin tuli edustaja jokaisesta taloudesta. Asumisoikeus oli silloin uusinta uutta ja oikean tiedon jakamiselle oli tarvetta. Asukastoimikunta teki siinä hyvää työtä. Kreulankartano syntyi korkean koron aikaan Komposti kääntyy talkoovoimin Kreulankartanon asukkaat ovat innolla mukana kun jotain järjestetään. Pihalla on kompostit puutarhajätteille ja keittiön ylijäämälle. Hoitaja löytyy omasta porukasta helposti. Kun joku istuttaa kukkasipulia maahan, viereen tulee tuota pikaa toinen auttamaan. Myös ruohot ja oksat leikataan omin voimin. Lumihommat on sentään delegoitu huoltofirmalle. – Kreulankartanon väki tarttuu pensseliin kun pitää aitoja maalata tai tehdä muuta fiksausta. Jos joku asukas ei ikänsä puolesta kykene talkoisiin lähtemään, naapurit auttavat, sanoo RitvaLiisa Pihlainen. Kreulankartanon peltomaisema avautuu Halistenkosken suuntaan. Asukastoimikunta on järjestänyt sieniretkiä, kaupunkikierroksia ja mm. lasten hiihtokisoja. Joulun alla glögitellään ja pihatalkoita järjestetään pari kertaa vuodessa. – Kun Kreulankartanoon muuttaa uusi asukas, toimikunnan edustaja käy häntä tapaamassa ja antaa samalla tervetulo-oppaan. Siinä kohteen tärkeimmät asiat on listattu. Tällä tavalla uusi asukas saadaan heti yhteisöön mukaan, perustelee Pihlainen. Kreulankartanon asukkailla oli alkuvuosina käytössä myös kasvipalstoja, mutta jäykkä savinen maa ja kellarin puute vaimensivat innostuksen hiljalleen. Kreulankartanon väki on ottanut kierrättämisen tosissaan. Kun pihalle tuodaan lava poistotavaroille, naapureille annetaan mahdollisuus poimia lavalta mitä haluavat. Kun asukas muuttaa kohteesta pois, kalusteita tarjotaan halukkaille ahkerasti. Kreulankartano on edelläkävijä 20-vuotias Kreulankartano on Vason ensimmäinen kohde ja sen takia edelläkävijä. Kohteen ensimmäisessä asukaskokouksessa kohteen työmaalla oli asiantuntijoita kuin pipoa, sillä kaikki oli silloin uutta. Vastike oli ensin halpa, mutta nousi aika pian normaalille tasolle. Nyt Kreulankartano on taas uuden edessä. Perusremontista on puhuttu ja Ritva-Liisa Pihlainen innostui vuonna 1991 asumisoikeusasumisesta, sillä se oli vertailussa paras vaihtoehto heille. Runosmäen kerrostalokaksio alkoi käydä kasvavalle perheelle pieneksi, vuokra-asuntoja oli niukasti tarjolla ja omakotitalon rakentamiseen olisi pitänyt ottaa lainaa yli kymmenen prosentin korolla. Isoon rivitaloon pääsi Vason kautta kiinni pienellä pääomalla. Alkuvuosista lähtien Pihlainen on pitänyt Kreulankartanosta. Naapurit ovat mukavia, asunto on sopiva ja järjestelmä toimii. Talkoissa ollaan mukana leveällä rintamalla, mutta kohteen vastuutehtävät tahtovat kasaantua muutamien harteille. Pihlainenkin on ollut asukastoimikunnan vetäjänä useaan otteeseen. Alkuvuosina Kreulankartanossa oli paljon lapsia. Nyt pikkuväkeä on vähemmän. Pihlainen toivoo kohteeseen lisää lapsia, varsinkin kun uusi leikkipaikka otetaan keväällä käyttöön. Varsinkin kaksioissa asukkaat ovat vaihtuneet aika useasti. Alkuperäisiä on Kreulankartanossa neljässä asunnossa eli sentään joka viidennessä. Ritva-Liisa Pihlainen on yksi heistä. Alkuperäinen on myös yksi 90-vuotias, joka ei haluaisi millään muuttaa mukavasta kohteesta pois. Lassi Lähteenmäki 3 Hyvä henki ja uudenlaista valoa Kaarinan uutuuskohteessa Kettu vieraili alkusyksyllä tontilla, mutta lokakuussa se lähti muille maille, sanoo Kuninkaanlaaksossa asuva Aarne Rouru. Ensimmäinen yhteinen kokous on pidetty ja nyt suunnitellaan jouluglögi-iltaa. Kaarinan Kuninkaanlaakson uusiin koteihin muutettiin kesän jälkeen ja henki on hyvä. Pimeää aikaa valaisee mukavasti uusi valotaideteos. Satu Takalan iso perhe asettui syksyllä Kuninkaanlaaksoon. Tähän kuvaan ehtivät Satun lisäksi nuorimmat pojat Samuel (edessä) ja Daniel. Kuninkaanlaaksoon muutettiin kesän jälkeen ja muutamia perheitä vielä odotellaan. Kaikilla on kumminkin edessä ensimmäinen joulu uudessa Vasokodissa. Vaan joukosta löytyi yksi, joka ei halunnut muuttaa. Yhden perheen 13-vuotias kollikissa ei tykännyt muutosta ollenkaan. Kissa on jo useampaan kertaan tassutellut omin käpälin takaisin vanhaan kotiin. Aika näyttää, antaako kissa periksi. Kuninkaanlaakson väkeä puhuttaa toinenkin eläin, kertoo alueella asuva Aarne Rouru. Kettu on käynyt kylässä muutamia kertoja. Nyt repolaista ei ole enää näkynyt. Naapurin tontin rakennustyöt ovat varmaan pelottaneet eläimen muille maille. Elämä Kaarinan kohteessa on Takalan mukaan alkanut hyvässä hengessä ja positiivinen tunnelma oli aistittavissa myös asukaskokouksessa. Tärkeimmät pelisäännöt käytiin läpi ja nyt on tarkoitus laittaa juna liikkeelle. Glögi-iltaa suunnitellaan seuraavaksi. – Tällä tavalla talon väki oppii tuntemaan toisensa paremmin, Takala perustelee. Uusien asuntojen ongelmat ovat olleet aika pieniä. Muutamat listat oli naulaamatta ja lämmitys oli paikoin säätämättä. Nämä murheet korjattiin saman tien. Nurmikko lähti pihalla pääosin iloisesti kasvamaan. Satu Takala vetää asukastoimikuntaa Kuninkaanlaakson erikoisuus on turkulaisen Juha Allan Ekholmin luoma valotaideteos. Kahden pylvään nokassa on tietokoneohjatut led-valaisimet. Valo suuntautuu asuntojen keskellä olevan huoltorakennuksen valkoiseen päätyyn. Tästä seinästä valo heijastuu viereiselle leikkikentälle. Valo on voimakas ja se valaisee heijastuman kautta kauniilla tavalla koko leikkipaikkaa ja tuo alueelle turvallisuudentunnetta. Valoteoksen nimi on Aamunkoitto. Valoesitys kestää 15 minuuttia ja se alkaa punaisen ja oranssin sävyisellä valolla. Valo alkaa voimistua ja sävy Satu Takalan perhe muutti Kuninkaanlaaksoon syyskuun lopulla. Edellinen asunto oli omakotitalo Littoisissa. – Sitä piti remontoida alituisesti ja se söi voimavaroja, tilittää Satu. Satu valittiin jo kesällä asukkaiden yhdyshenkilöksi. Marraskuussa pidetyssä ensimmäisessä varsinaisessa asukaskokouksessa Satu Takala valittiin virallisesti asukastoimikunnan puheenjohtajaksi. Toimikuntaan valittiin myös muut jäsenet marraskuun kokouksessa. Huoltorakennuksen pääty loistaa komeasti iltapimeässä. Välillä se punertaa, sitten valo kirkastuu. Valoteoksen toteutti taiteilija Juha Allan Ekholm. Tupakoinnin pelisäännöt mietinnässä Taidevalo sävyttää leikkipaikan muuttuu valkoiseksi. Tämän aamuvaiheen muutoksen katsoja kykenee havaitsemaan omin silmin. Esitys jatkuu hitaammalla valon sävyn muutoksella. Tätä muutosta silmä ei enää erota. Näitä vartin esityksiä tulee neljä kertaa tunnissa. Esitykset alkavat hämäräkytkimen mukaan kun aamu ottaa yöstä voiton. Illalla valotaide kytkeytyy pois päältä kello 22. Juha Allan Ekholm on pyrkinyt jäljittämään teokseen samaa valon lämpöä kuin mitä auringon nousun eri vaiheista voi aistia. Ekholmin mukaan aamunkoittoon liittyvä teos luo positiivisia ja tulevaisuuteen tähtääviä ajatuksia. – Varsinkin tämän takia se soveltuu hyvin valaisemaan lasten leikkipaikkaa, hän jatkaa. Aamunkoitto on taiteilijalle ensimmäinen julkinen teos, joka on sijoitettu asuinympäristöön pysyvästi. Teos on samalla Ekholmin jatko-opintojen lopputyö. Hän opiskelee Turun ammattikorkeakoulun julkisen taiteen erikoistumislinjalla. Aamunkoitto-teos on samalla yksi Turun kulttuuripääkaupunkivuoden huipennus Vason osalta. Vason näkyvin tempaus kulttuurivuoden kunniaksi oli Turku-tulppaanien istutus jokaisen kohteen pihalle. Lassi Lähteenmäki Tupakoinnin rajoittaminen on kysymys, josta riittää pohdittavaa pitkäksi aikaa, sanoo Tapio Kaihtela. Tupakointi ja varsinkin sen rajoittaminen on ollut Vason yhteistyöelimen kokouksissa puheenaiheena syksyllä. Onko savuton Soininen esimerkki siitä, mihin ollaan menossa? Tupakointia on rajoitettu lainsäädännöllä aika voimakkaasti viime vuosina Suomessa. Nykyisillä pykälillä on silti hankala lähteä kieltämään tupakointia vanhoissa Vason asunnoissa kokonaan. Uudelle linjalle lähdettiin Naantalin Soinisten passiivienergiataloissa. Näissä reilun vuoden kuluttua valmistuvissa asunnoissa tupakointi kielletään sisätiloissa kokonaan. Vason yhteistyöelimen eli Yten puheenjohtaja Tapio Kaihtela katsoo, että tämä on oikea tie lähteä kiristämään tupakointia: kun uusi kohde valmistuu, asia voidaan sopia jo ennalta selväksi. Yte ei ole vielä tehnyt omia päätöksiä siitä, miten tupakoinnin kanssa pitäisi Vason asunnoissa menetellä, mutta henki on sen suuntainen, että tuprut- telua pitäisi nykyisestään rajoittaa. Myös parveketupakointi on puhuttanut paljon Ytessä. Tapio Kaihtela muistuttaa, että ahkera tupakointi heikentää asunnon kuntoa. Seinät, ovet, katot ja jopa sälekaihtimet kellastuvat savuttelun takia. Savun haju tarttuu myös eri pintoihin ja sen seuraava asukas saattaa aistia nokassaan. Kaihtela on kuitenkin iloinen siitä, että tupakointi asunnoissa on selvästi vähentynyt viime vuosina. Oma yhdistys asukkaille Vason yhteistyöelimessä on puhuttu paljon myös asukkaiden oman valtakunnallisen yhdistyksen perustamises- ta. Suomessa asumisoikeusasumisen kantoja on viime aikoina esitellyt Suomen Asumisoikeusasukkaat ry, joka on osoittautunut pääkaupunkiseudulla toimivaksi ”yhden miehen” yhdistykseksi eikä se näytä edustavan asukkaiden yleistä näkemystä. Oikea valtakunnallinen asumisoikeusyhdistys voisi edistää asumisoikeusasumista tehokkaasti. Tapio Kaihtela uskoo, että jossain vaiheessa sellainen vielä perustetaan. Taide sopii Vasolle Yten puheenjohtaja Tapio Kaihtela on iloinen siitä, että Vaso on lähtenyt taiteelliselle linjalle. Kun uusi kohde valmistuu, se saa oman taideteoksen. Kaarinan Kuninkaanlaaksossa on uusi valotaideteos ja Kukoilaan on tulossa reliefi. Uusien kohteiden nouseminen on Kaihtelan mielestä hieno asia, mutta ison haasteen tuo se, että vanhat talot alkavat olla remontti-iässä. Ensimmäi- nen kohde täyttää kohta 20 vuotta ja sen jälkeen tulee iso liuta muita taloja. Kaihtelan mukaan on kaikkien etu, että kiinteistöt pidetään hyvässä kunnossa. Lassi Lähteenmäki 4 Varsinais–Suomen Asumisoikeus Oy Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2012 Vuonna 2011 päivitetyn Vason strategia 2012–2017 mukaan Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy – Vaso omistaa, ylläpitää ja tuottaa laadukkaita asumisoikeuskoteja kaikkiin elämäntilanteisiin. Yhtiö toimii yleishyödyllisenä yhtiönä kustannustehokkaasti ja jakamatta vastikkeetonta etua osakkailleen. Vaso ei tavoittele liiketaloudellista voittoa. Vaso perustaa toimintansa seuraaville arvoille: • Palvelualttius • Asukasläheisyys • Laadukkuus • Kilpailukykyisyys Yleistä Tilastokeskuksen julkaiseman kiinteistön ylläpitokustannusten kokonaisindeksi nousi ennätykselliset 10,2 prosenttia vuoden 2011 toisella neljänneksellä vuoden 2010 vastaavasta ajanjaksosta. Kuluttajahintojen ennustetaan nousevan tänä vuonna noin 3,5 prosenttia. Kiinteistöjen ylläpitokustannukset ovat olleet jo useamman vuoden ajan useita muita indeksejä nopeammassa nousuvauhdissa. Kiinteistöjen ylläpitokustannuksista on valtakunnallisesti vuodessa eniten kallistunut kevyt polttoöljy 35,2 %, erilliskustannukset 21,4 %, sähkökustannukset 18,3 %, kaukolämpökustannukset 11,8 % edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Nousussa on paikallisia eroja. Turun seudulla kuntakohtaisesti päätettävä kaukolämmön hintojen nousu on ollut välillä 13–49 %. Vuokrat nousivat koko maassa vuoden toisen neljänneksen loppuun mennessä 2,4 %. Turun seudulla arava-asuntojen keskivuokra oli kesäkuun 2011 lopussa 9,62 €/m2/kk, jossa oli nousua 2,8 %. Turun seudun vapaarahoitteisten asuntojen keskivuokra oli samaan aikaan 10,83 €, jossa oli nousua 6,7 % vuodessa. Rakennuskustannukset nousivat kokonaisuutena 3,6 % syyskuusta 2010 syyskuuhun 2011, jossa rakentamisen työkustannukset nousivat 2,1 % ja tarvikepanosten hinnat 3,8 %. Katkos Pernon telakan laivatilausten sarjassa vaikuttaa Turun seudun asuntomarkkinoihin laajemminkin, mutta erityisesti vuokra-asuntojen markkinatilanteeseen. On arvioitu, että Turun seudulla on vapautunut jopa 300 vuokra-asuntoa. Vasossa vaikutus näkyy erityisesti itse Pernossa oleviin asuntoihin. Myönteisesti asuntomarkkinoihin vaikuttaa alhainen korkotaso ja usko sen pidempiaikaiseenkin pysyvyyteen. Alhainen korkotaso on positiivinen tekijä myös asumisoikeusasuntojen kysynnän kannalta. Vaso-asuntojen kysyntä on kehittynyt myönteisesti viime kuukausien aikana. Vuoden 2010 lopulla mm. Pernon tilanteen johdosta tapahtunut käyttöasteen heikkeneminen on seisahtunut. Uusien kohteidemme myynti on sujunut hyvin, vaikka uusien kustannustaso on luonnollisesti vanhoja kalliimpaa. Kysyntäodotukset vuodelle 2012 ovat myös yleisesti ottaen vakaat. Kiinteistönhoitokustannusten ja muiden tekijöiden vaikutuksesta käyttövastikkeisiin tulee 1.3.2012 keskimäärin 6,0 % korotus. Keskimääräinen käyttövastikkeiden korotus on ensi keväänä 0,54 €/m2/kk. Korotuksen jälkeen keskivastike on 9,53 €/m2/kk. Laki asumisoikeusasunnoista uudistui vuoden 2011 alussa. Lakimuutos edellyttää uusien käyttövastikkeiden esittelyä ja kustannusrakenteen erittelyä aikaisempaa perusteellisemmin. Keskeisimpänä muutoksena on käyttövastikkeen nimeäminen kahteen osaan, käyttövastike 1 ja käyttövastike 2. Käyttövastike 1:een on sisällytetty ne kiinteistökohtaiset kustannuserät, joihin asukkailla on omassa kiinteistössä vaikutusmahdollisuuksia. Sellaisia ovat kustannukset, jotka aiheutuvat lämmityksestä, vedestä, sähköstä ja kiinteistön hoidosta. Käyttövastike 2:een kuuluu koko Vaso-yhtiön tasolla olevat kustannukset. Sellaisia ovat kiinteistöjen rakentamiseen otettujen lainojen lyhennys- ja korkokulut, markkinointi- ja hallintokulut sekä koko yhtiön tasolla kilpailutuksen kautta hankitut palvelut, kuten isännöinti, kiinteistövakuutukset ja laajakaistayhteys. Jo vuoden 2009 lopulla käynnistettiin energiataloudeltaan passiivitaloluokkaan tähtäävä Vaso/Soininen projekti. Naantalin Soinisiin rakennetaan vuoden 2011 lopulta alkaen ja kahdessa osassa vuoden 2012 lopussa sekä 2013 keväällä valmistuvien 38 asunnon pari-/ rivitalorakennusten alue. Alueelle tulee seitsemän erilaista 2h–6h+k+s-huoneistotyyppiä. Projektin tutkimusosalla on Tekes- ja ARA-rahoitus. Rahoittajien ja Vason intressinä on kehittää elinkaaren aikaista energiatehokkuutta ja minimoida haitallisia ympäristöhaittoja, tutkia eri energiamuotojen mahdollisuuksia ja kehittää uudisrakennuksen rakennuttamis- ja hankintaprosessia. Suunnitteluvaiheessa on työmetodina käytetty Rakli ry:n hankintaklinikkaa. Projektin aikana päädyttiin toteuttamaan hankinta kilpailullisena neuvottelumenettelynä. Vuoden 2012 alussa Vason omistuksessa on 2.484 huoneistoa 103:ssa kiinteistössä viiden kunnan alueella. Niistä 36 on kerrostalo- ja 67 rivitalotai paritalokohdetta. Vuoden 2012 alkaessa Vasolla on käynnissä yksi uudisrakennushanke, Vaso/Soininen. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy kuuluu Turun kaupungin muodostamaan konserniin. Vaso on 22:n toimintavuotensa alkaessa merkittävä asuntokiinteistöjen omistaja toimintaalueellaan ja samalla merkittävä Turun ja ympäristökuntien yhteistyöyritys. Yhtiön organisaatio, hallitus ja henkilöstö Yhtiön hallitukseen kuuluu yhtiökokouksen nimeämänä yhdeksän jäsentä ja kolme varajäsentä. Hallituksen toimikausi on kolme vuotta. Nykyisen hallituksen toimikausi alkoi vuoden 2010 alussa. Hallituksen päätettäväksi tulevia asioita valmistelee hallituksen jäsenistä ja toimihenkilöistä koostuva työvaliokunta. Yhtiö toteuttaa vuonna 2011 päivitettyä strategiaa Vason strategia 2012–2017. Vaso vastaa omalla henkilöstöllään kiinteistökantansa keskushallinnosta, vapautuvan asuntokannan markkinoinnista, uustuotannon ohjauksesta ja siihen liittyvästä päätöksenteosta sekä 62 kiinteistön isännöinnistä. Ostopalveluna hankitaan vajaa puolet kiinteistöjen isännöinnistä ja kiinteistönhoito sekä valtaosa rakennuttamiseen liittyvistä toiminnoista. Yhtiön henkilöstön vahvuus on 10 henkilöä. Henkilöstön kanssa käydään vuosittain henkilökohtaiset kehityskeskustelut ja työehtosopimuksen mukaiset arvioinnit. Henkilökunnan ammattitaitoa ja työkykyä ylläpidetään koulutuksella ja virkistystoiminnalla. Taloudellisen ja toiminnallisen tilinpäätöksen yhteydessä laaditaan myös henkilöstötilinpäätös. Vakituisen henkilökunnan vuosilomien aikana, asiakaspalvelun kiireapuna ja Yhtiökokous Hallitus 9 jäsentä, 3 varajäsentä Toimitusjohtaja Asuntopäällikkö ja kaksi asuntoneuvottelijaa Hallintopäällikkö ja kaksi kirjanpitäjää lähinnä viikonloppuisin tapahtuvissa asuntoesittelyissä käytetään tilapäistyövoimaa. Markkinoinnissa ja Kotivasolehden toteutuksessa käytetään asiantuntijapalveluja ja ulkopuolista toimittajaa. asuntokanta ja myynnissä olevat asunnot ovat esillä omilla kotisivuillamme www.vaso.fi. Myynnissä olevat asunnot ovat tarjolla myös Oikotie.fi ja Etuovi. com -palveluissa. Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n internet-portaalin www.asumisoikeus.fi kautta voidaan tehdä koko aso-järjestelmän yleismarkkinointia sekä ohjata sen käyttäjiä aso-yhteisöiden asiakkaaksi. Lähinnä lähiöiden saunattomien kerrostaloasuntojen käyttöastetta on tehostettu vuokraamalla asuntoja määräaikaisilla vuokrasopimuksilla ja antamalla em. tyyppisiä vapaita asuntoja ulkopuolisten välittäjien vuokrattavaksi. Vuoden mittaan pidetään tarpeen mukaan asuntoesittelyjä. Vuosittain järjestetään näkyvä ja kuuluva yleismarkkinointikampanja. Toimitilat Vason keskushallinto jatkaa toimintaansa omassa omistuksessa olevassa katutason toimistotilassa, osoitteessa Rauhankatu 4, Turku. Asukkaiden osallistuminen päätöksentekoon Vason hallinnossa noudatetaan asumisoikeusasuntoihin liittyvää asukasdemokratiaa. Siihen on sitouduttu asukkaiden kanssa tehdyissä asumisoikeussopimuksissa. Yhtiön hallituksessa toimii yhtiökokouksen valitsemana kaksi varsinaista jäsentä ja yksi varajäsen asukkaiden edustajina, lisäksi asukkaat nimeävät tilintarkastajan valtuuksilla toimivan valvojan. Kiinteistöissä pidettävät asukaskokoukset valitsevat hoitamaan käytännön asioita asukastoimikunnan. Yhteistyöelin Yte toimii koko Vaso-yhtiön tasolla asukkaiden edustajana ja käytännöntason päätöksentekoelimenä. Asukasvaikuttamisen kannalta tärkein kokous on kaksi kertaa vuodessa pidettävä Vaso-kokous, jonne kutsutaan kaikkien kiinteistöjen edustajat. Syksyn Vaso-kokouksessa nimetään edustajat yhtiön hallitukseen, valitaan valvoja sekä kuusitoistahenkinen Yte ja käsitellään yhtiön talousarvio ja toimintasuunnitelma seuraavalle vuodelle sekä kulloinkin ajankohtaiset asiat. Kevään Vaso-kokouksessa käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös ja toimintakertomus. Vuoden mittaan esille tulevien asioiden valmistelua tehdään Yten työvaliokunnan ja Vason toimihenkilöjohdon kanssa. Esille tulevien asioiden niin vaatiessa, järjestetään valmistelutilaisuuksia myös muiden Yten työryhmien kanssa. Yhtiön hallinnon ja asukasedustajien yhteisenä kehityskohteena on kehittää Vaso-isännöintiä sellaiseksi, että tietojärjestelmien kehityksen avulla pystytään välittämään tietoa ja tavoittamaan mahdollisimman monet asukkaat, vaikka oma-aloitteinen aktiivisuus ei olekaan nousussa. Markkinointi Turun, Raision, Kaarinan, Naantalin ja Liedon asuntoviranomaiset ylläpitävät hakijajonoja ja vahvistavat asukasvalinnat sekä asukkaiden vaihtuessa poismuuttavalle asukkaalle maksettavan asumisoikeusmaksun indeksi- ja muutostyökorvauksineen. Asiakkaille tarjottava henkilökohtainen palvelu toimistolla tai puhelimessa on yhä tärkeä markkinointikanava, mutta kokonaan sähköinen markkinointi lisääntyy koko ajan. Asunnon hakutoiminto on hoidettavissa kokonaisuudessaan netin välityksellä. Vason Kiinteistöjen isännöinti Kiinteistökohtaisesti nimetyt isännöitsijät vastaavat isännöinnistä, kohteen budjetoinnista ja talousseurannasta sekä järjestävät yhteistyössä asukkaiden kanssa kiinteistönhoidon. Oman isännöintiyksikön hoidettavana on nyt 62 kiinteistömme isännöinti. Ostopalveluna V-S Isännöintitalo Oy:ltä hoidetaan 41 kiinteistön isännöinti. Tässä palvelujen tuottamistavassa pääsemme vertaamaan omana isännöintinä ja ostopalveluna hoidetun isännöinnin toimivuutta sekä hinta- että laatutasoa. Yhteistyössä yhtiön keskushallinnon, asukashallinnon ja isännöitsijöiden kanssa kehitetään isännöintiä paremmin toimivaksi Vaso-isännöinniksi. Isännöinnissä onnistumista seurataan asukkaille suunnattujen selvitysten sekä isännöintiyritysten kanssa käytävien palvelun kehityskeskustelujen avulla. Kiinteistönhoito Kiinteistölle nimetty isännöitsijä on ensisijaisesti vastuussa, että kaikki kiinteistönhoitoon kuuluvat tehtävät on oikein järjestetty. Kiinteistön asukkaat osallistuvat kiinteistönhoidon tehtäviä koskevaan päätöksentekoon ja voivat ottaa itse tehtäväkseen haluamiaan tehtäväkokonaisuuksia. Käytössä on ns. ostoskori-periaate. Asukkaiden omana työnä tapahtuvaan kiinteistönhoitoon liittyvien tehtävien ja perinteisten pihatalkoiden varalle on otettu koko Vason kattava talkootyövakuutus. Kiinteistöjen ylläpidossa huolehditaan, että niiden kunto pysyy kaikilta osiltaan hyvänä ja asukkaiden vaihtuessa tehdään enemmän kuin välttämättömät huoneistokorjaukset. Siihen on varattu myös kohteiden talousarvioissa rahoitusta. Kiinteistökannan kehittäminen ja uudisrakentaminen Yhtiön uudistuotanto oli keskeytyksissä vuoden 2002 lopun ja vuoden 2010 välillä. Sillä välillä on vuonna 2004 ostettu yksi valmis asumisoikeuskiinteistö. Asuntorakentamisen markkinoilla tapahtuneet muutokset, kysyntätekijät Kiinteistöpäällikkö, isännöitsijä ja kiinteistöassistentti ja aso-järjestelmään tulleet, mm. seniorikansalaisia houkuttelevat muutokset, ovat saaneet uudistuotannon käynnistymään uudelleen. Samaan suuntaan ovat vaikuttaneet myös omistajakuntiemme kannanotot, mm. Turun asunto- ja maankäyttöohjelma 2009–2013, jossa Vasolle on kirjattu osa sektorivastuusta työvoimapoliittisessa ja nuorille suunnatussa asuntotarjonnassa. Turun suunnitelmakauden asuntotuotantotavoite on 1.200 asuntoa vuodessa. Nykyisessä suhdannetilanteessa Vason uudistuotanto on taloudellista ja työllisyyttä tulevaa. Kiinteistöissä, joiden käyttöönotosta tulee kuluneeksi 10 vuotta ensi vuoden aikana, järjestetään 10-vuotistarkastus. Tarkastuksen yhteydessä käydään läpi kiinteistön piha-alueet varusteineen, yhteiset ja tekniset tilat sekä asunnot. Tarkastuksen lopputuloksena luodaan yleiskuva 10-vuotiaan kiinteistön tilasta tulevien vuosikorjaus-, ym. suunnitelmien perustaksi. Vuoden aikana tehdään vanhempiin kiinteistöihimme kohdistuvia kuntoarvioita. Niiden osana tehdään myös suppea energiakatselmus. Nämä molemmat antavat perustietoa kiinteistöjemme teknisestä kunnosta tulevia uudistustoimenpiteitä varten. Kuntoarvioiden ja energiakatselmusten kustannusten kattamisessa käytetään hyväksi mahdollisesti tarjolla olevia ympäristöministeriön myöntämiä avustuksia. Ensimmäiseksi valmistunut Kreulankartano-kiinteistömme saavuttaa 20 vuoden iän vuoden 2011 joulukuussa. Kreulankartanon asukkaiden kanssa on keskusteltu tarvittavista kunnostustöistä ja niiden rahoittamisesta. Kiinteistössä on tehty kuntoarvio ja asuntokohtainen selvitys tilojen kunnosta ja asukkaiden omista toiveista. Suunnittelutyötä on jatkettu mm. asumisoikeustalon peruskorjauslainoituksen valmistelulla. Myöhemmin sovittavat korjaustyöt ja muut toimenpiteet tullaan tekemään vuoden 2012 aikana tai siitä alkaen. Vuonna 2012 tulee 20 vuoden ikään kahdeksan kiinteistöä (286 asuntoa). Kreulankartanon tapaan kartoitetaan myös niihin liittyviä peruskorjaustyyppisiä kehitystarpeita lähivuosien aikana. Asiakkuuden ylläpito ja kehittäminen Jokaiseen Vason kiinteistössä olevaan asuntoon on järjestetty käyttövastikkeeseen sisältyvä laajakaistayhteys 1M/512 kbit/s -perusnopeudella. Palvelun toimittaa Dna Oy. Asukkaiden on mahdollista hankkia omalla kustannuksellaan lisänopeutta. Valokuituyhteys saadaan asennettua viimeisimpiinkin kiinteistöihimme vuoden 2011 loppuun mennessä. Silloin netin nopeus on asukkaan pyynnöstä korotettavissa 24 megaan asti kiinteistön puhelinkaapeloinnin kautta. Uusimmissa kiinteistöissä, joissa on erillinen datakaapelointi, päästään 100M-kaistaan. Kymmenen vuotta samassa asunnossa asuneilla asukkaillamme on mahdollisuus saada palkkiona Kymppihyvitys, 5 Varsinais–Suomen Asumisoikeus Oy joka on noin puolen kuukauden käyttövastikkeen suuruinen. Vuonna 2012 Kymppihyvitys on 4,50 euroa/m2. Toivomme, että palkkio käytetään asunnon kunnossapitoon, esimerkiksi hankkimalla kanta-asiakaskortin ”Vason Vihreä kortti” kautta hyödynnettäviä mm. remonttitarvikepalveluja. Vason Vihreä kortti on voimassa vuoden kerrallaan ja toimitetaan asukkaille aina vuoden alussa. Vanhimpien asumisoikeussopimusten lähestyessä 20 vuoden ikää valmistelemme vuoden aikana näiden kiinteistöjen alkuperäisille uskollisille asukkaille oman edun. Edunvalvonta Vaso on jäsenenä Asunto-, toimitilaja rakennuttajaliitto Rakli ry:ssä. Sen kautta saadaan alamme edunvalvontaan liittyvää keskeistä tietoa. Lisäksi Vaso on Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n (SAY), Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n ja Turun Kauppakamarin jäsen. Työnantajana yhtiö on Palvelulaitosten työnantajayhdistys (Pty) ry:n jäsen. Ympäristöasioiden edistäminen Vaso/Soininen passiivitaloalue on merkittävä panostuksemme toimintamme kehittämisessä paremmin ympäristöasiat huomioon ottavaan suuntaan. Soininen-projektiin liittyy vielä ohjeistuksen laatiminen asukkaille, jotta he osaisivat käyttää mahdollisimman tehokkaasti uutta kiinteistöä. Samoin tullaan laatimaan järjestelmä, jolla seurataan asukkaiden asumiskokemuksia passiivitalossa. Vasossa käynnistyy vuoden 2011 lopulla Tekesin pilottiprojekti ”Ympäristöviisaus kiinteistöalalla”, jossa Vaso toimii Boost Brothers Ltd:n yhteistyökumppanina ja kokeiluyrityksenä. Olemme mukana kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksessa VAETSsopimuksessa (vuokrataloyhteisöjen energiansäästöohjelma). Sopimukseen liittyy mm. 7 % säästötavoite energiankäytössä vuoteen 2016 mennessä. Vasossa on ollut tapana nimetä tulevalle vuodelle yleinen ympäristöasioihin liittyvä teema. Vuonna 2012 Talousarvio 2012 Tulosennuste 2011 pyritään ottamaan käyttöön laajemmin ”Ympäristöviisaus kiinteistöalalla” -projektin tuloksia koko Vason hallinnossa ja kiinteistökannassa. Tässä tehtävässä ensi vuosi tulee olemaan vasta aloitus. Merkittäviä tuloksia voidaan odottaa tapahtuvaksi seuraavina vuosina. Ympäristöasiat on otettava kokonaisvaltaisesti huomioon isännöinti-, kiinteistönhoito-, siivous-, remontti-, ym. palvelusopimuksia tehtäessä. Tämän asiakokonaisuuden tiedostaminen lisää ympäristöasioiden edistämistä koko Vasossa. Vasolaiset ovat perinteisesti ahkeria kompostoijia, jossa aktiivisuuden toivotaan myös laajentuvan. Kiinteistökohtaiset energiatodistukset ovat kunkin kiinteistömme tietojen yhteydessä www.vaso.fi -sivuilla ja ne uudistetaan aina vuosittain edellisen vuoden kulutustietojen valmistuttua tilinpäätösvaiheen jälkeen. Tiedotus Tärkein tiedotuskanava Vasolle on internet. Www-sivujemme sisältöä laajennetaan ja laatua korotetaan jatkuvasti. Talousarvio 2011 Tilinpäätös 2010 16 834 557,95 15 809 107,21 Liikevaihto Vastikkeet Vuokrat Käyttökorvaukset Liikevaihto yhteensä 18 114 503,56 16 217 284,03 55 721,00 475 679,41 121 306,00 738 592,51 902 226,43 863 624,12 838 135,08 827 859,14 19 072 450,99 17 556 587,56 17 793 999,03 17 375 558,86 Rakennuttaminen omaan käyttöön 12 000,00 44 444,37 Muut kiinteistön tuotot 11 908,00 74 320,25 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot –551 600,00 –532 450,00 –513 640,00 Eläkekulut –103 838,00 –100 460,00 –96 322,00 –93 262,24 –19 325,00 –18 305,00 –18 650,00 –18 331,78 –674 763,00 –651 215,00 –628 612,00 –623 988,90 –6 237 244,00 –5 620 120,00 –6 094 248,00 –5 790 159,01 Hallinto –264 938,00 –243 510,78 –224 289,71 –282 483,14 Käyttö ja huolto –848 505,40 –811 046,03 –799 277,75 –834 613,64 Ulkoalueiden huolto –116 000,00 –187 108,00 –117 825,00 –168 687,90 Siivous –135 579,20 –135 047,70 –141 532,64 –138 627,09 Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä –512 394,88 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot (talousarvioissa lyhennysvarat) Muut kulut Kiinteistön muut hoitokulut Lämmitys –2 576 686,64 –2 270 542,10 –2 167 637,40 –1 850 007,55 Vesi- ja jätevesi –872 611,39 –806 289,92 –823 196,90 –752 216,42 Sähkö –296 318,14 –295 878,16 –292 673,54 –288 362,58 Jätehuolto –423 287,32 –403 988,39 –387 929,40 –382 457,21 Vahinkovakuutukset –112 214,30 –89 810,04 –90 960,70 –76 441,61 Vuokrat Kiinteistövero Korjaukset Muut hoitokulut Kiinteistön muut hoitokulut yht. –52 788,00 –35 176,00 –38 276,00 –28 185,08 –492 292,04 –472 509,76 –494 159,28 –467 130,23 –1 406 859,60 –1 378 222,43 –1 197 085,52 –1 327 330,63 –740 456,00 –753 054,77 –764 608,92 –692 486,00 –8 338 536,03 –7 882 184,08 –7 539 452,76 –7 289 029,08 –104 000,00 –80 315,00 –83 500,00 –64 716,83 3 717 907,96 3 344 764,73 3 448 186,27 3 726 826,58 Luottotappiot Muut kiinteistön kulut Liikevoitto (tappio) –1 896,75 396,92 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotto muista pysyvien vast.sijoituksista 50 000,00 56 571,00 61 738,00 79 988,12 Korkotuotot konsernilta 12 250,00 11 000,00 2 280,00 12 757,54 112 956,00 130 806,00 115 065,00 168 420,14 Muut korkotuotot Muut rahoitustuotot 22 000,00 12 485,00 Korkokulut ja muut rahoituskulut –3 059 481,96 –2 864 949,00 –2 898 707,27 –2 934 543,05 Rahoitustuotot ja -kulut –2 884 275,96 –2 644 572,00 –2 719 624,27 –2 660 892,25 833 632,00 700 192,73 728 562,00 1 065 934,33 –721 735,00 –687 962,00 –687 962,00 –1 065 934,33 Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tilinpäätössiirrot Vapaaehtoisten varausten muut. Tuloverot Edellisten tilikausien alijäämä Tilikauden voitto (tappio) –111 897,00 0,00 –40 600,00 12 230,73 0,00 0,00 Syksyin keväin ilmestyvä perinteinen Kotivaso-lehti tulee ilmestymään ensi vuonna seitsemättätoista vuosikertaansa. Kotivaso jaetaan jokaisen Vasokotiin ja lähimmille sidosryhmille, kuten kuntien päättäjille. Vason kotisivut toimivat asukasdemokratiamme tiedonvälityksessä. Vaso-sivujen kiinteistökohtaiset ominaisuudet palvelevat myös paikallista asukashallintoa. Niillä ominaisuuksilla tavoitetaan myös passiiviset asukkaat, ainakin tarvittavat tiedot ovat kaikkien tasavertaisesti saatavissa netissä. Sähköpostiosoite yte@vaso.fi on myös käytössä asukkaiden keskinäisessä yhteydenpidossa. Yhtiön toimintaan liittyvistä ajankohtaisista asioista kerrotaan alueellisille ja myös valtakunnallisille tiedotusvälineille julkaistavilla tiedotteilla. Vuosittain ajankohtaisella teemalla varustettu tiedotuskampanja tullaan toteuttamaan myös vuonna 2012. Valtakunnallista parempaa näkyvyyttä koko aso-järjestelmälle saadaan Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n nettisivujen ja mukana olevien asoyhteisöjen yhteismarkkinoinnin kautta. Talous Pääomakustannuksissa, lainojen korkojen ja lainojen lyhennysten kokonaisosuudessa ei tapahdu merkittävää nousua. Laina-ajat ovat pitkiä ja lainojen korot ovat kohtuulliset yleiseen markkinatilanteeseenkin verrattuna. Ensi vuonna Vason arava- ja korkotukilainojen keskikorko on 2,3 %. Hoitomenot nousevat merkittävästi ja ne vaihtelevat kiinteistökohtaisesti. Merkittävin korotus tulee lämmityskustannuksiin. Tämän vuoden toteutuvat energiakustannukset ovat huomattavasti korkeammat kuin vuosi sitten osattiin ennakoida. Kaukolämmön perusmaksujen nousuun on varauduttu 5 %. Lämpöenergian nykyistenkin hintojen korotuksiin on varauduttu. Kalleimmillaan ollaan Naantalissa, jossa on varauduttu hintaan 85 €/MWh. Raisiossa on varauduttu 80 €/MWh, Kaarinassa 78 €/MWh, Turussa 70 €/MWh ja halvimmillaan Liedossa 67 €/MWh. Kevyen polttoöljyn hinnaksi on varattu 1,05 €/l. Turun seudun vesi- ja jätevesimaksujen korotuksiin on myös varauduttu. Vesi- ja jätevesikustannusten sekä energiakustannuksen noususta johtuen nousee asukkailta perittävä vesiennakko hintaan 0,48 €/m2/kk. Kiinteistösähkön kustannusvaikutus pysyy suurin piirtein ennallaan. Sähköenergian hinnan aleneminen kompensoi sähköön liittyviä muita korotuksia. Asukkaiden on mahdollista saada kotitaloussähköstä alennus Turku Energia Oy:n listahinnasta Vason Vihreä kortti -yhteistyökumppanuuteen liittyen. Kiinteistöveron ennakoidaan pysyvän vuoden 2011 tasolla. Jätteiden käsittely- ja kuljetuskustannusten nousu on ollut huomattavaa ja molempien odotetaan nousevan ensi vuoden aikana jälleen 5 %. Uusien jätehuoltomääräysten johdosta jätteiden kokonaismäärän hallitsemisella ja lajittelua tehostamalla syntypaikalla on mahdollista jarruttaa jätekustannusten nousua. Varautuminen mm. kunnallisten tariffien muutoksiin tapahtuu talousarvion laadintavaiheessa arviointiperiaatteella, koska hintamuutokset varmistuvat vasta mm. kuntien valtuustojen päättäessä ensi vuoden talousarvioista myöhemmin syksyllä 2011. Kiinteistöjen korkeatasoisesta kunnossapidosta huolehditaan talousarviovaiheessa varaamalla jokaisen kiinteistön talousarvioon vähintään 0,40 €/m2/kk huoneistokorjauksiin. Lisäksi eri kiinteistöissä on omia vuosikorjaus- tai kaluston hankintatarpeita, jotka näkyvät toisistaan poikkeavina hoitokulujen muutoksina. Kiinteistöissä on huomioitu myös asuntojen ennakoidusta tyhjänä olosta aiheutuvia käyttövastikesaamisia. Käyttöasteessa ei odoteta nykyiseen tuntuvia muutoksia. Tyhjäkäyttöön on kuitenkin varauduttu sekä keskushallintopalkkioon kuuluvaan osuuteen että kiinteistön omalle vastuulle kuuluvalle kolmen prosentin tyhjäkäyttöosuudelle. Kiinteistöjen budjetoinnissa on linjaa tiukennettu parina menneenä vuonna ja sitä on jatkettu myös kohti ensi vuotta. Varsin useat kohteet ovat tehneet aikaisempina vuosina alijäämäisiä talousarvioita, joko käyttäen hyväkseen aikaisempien vuosien rahoitusylijäämiä tai pyrkien tulemaan toimeen totuutta alhaisemmilla tavoitteilla. Lisäksi kaksi kylmää talvea ovat aiheuttaneet lämmityskuluissa ja ulkoalueiden hoidossa kustannusten ylityksiä. Tämä on johtanut valitettavan usein tilanteeseen, jolloin kohteen rahat hoitokulujen kattamiseen ovat miinuksella. Näissä tapauksissa on varauduttu kirimään ainakin jonkin verran umpeen kohteen talouteen kertynyttä alijäämää. Asukkaiden käyttövastikkeessa olevalla hallinto-osuudella ja korkotuotoilla katetaan yhtiön keskushallinnon kulut. Käyttövastikkeen hallintokuluosuus on ensi vuonna 0,737 €/m2/kk, jossa on korotusta 0,151 €. Sillä katetaan keskushallinnon kulujen lisäksi Vasokotien internetyhteys, tyhjäkäyttö- ja luottotappiovaraus sekä pitkään asuneen asukkaan kanta-asiakashyvitys. Jaksottaiseen kunnossapitoon varataan 0,35 €/m2/kk. Koko yhtiön pääomakustannusten jakautuminen eri kiinteistöille käyttövastikkeisiin on määrätty ns. tasausperiaatteen mukaisesti. Käyttövastikkeissa olevaa pääomamenojen osuutta on joissakin tapauksissa muutettu tasausperiaatteen mukaisesti. Vuoden 2012 käyttövastikkeita on valmisteltu yhteistyössä Yten (asukkaiden yhteistyöelin) kanssa. Käyttövastikkeen pääomakustannusten osuus määräytyy kunkin kiinteistön ikä- ja kuntotekijän, kiinteistötyypin, asuntojen käyttöasteodotusten, varustelutason ja alueellisen sijainnin perusteella. Lopullinen käyttövastike syntyy käyttövastike 1:n (kiinteistön omat hoitokulut) ja käyttövastike 2:n (hoitokulut, joihin asukas ei pysty vaikuttamaan ja pääomakulut) summana. Asukkaiden omatoimisuudella on mahdollista vaikuttaa hoitokustannusten määrään. Uusilta asukkailta peritään entiseen tapaan ennen sisään muuttoa vakuusmaksu kahden kuukauden käyttövastikkeen suuruisena. Asukas saa vakuuden takaisin poismuuton jälkeen euromääräisesti samansuuruisena mikäli vastike-, käyttömaksu- ja mahdollisesti asunnon kuntoon liittyvät laskut on hoidettu. Vakuudelle ei ole maksettu korkoa suoraan asukkaalle vakuuden palautuksen yhteydessä, vaan vakuusmaksujen avulla Vasolle tulleet korkotuotot on käytetty yhtiön kulujen kattamiseen. Vakuusmaksujen korkohyöty tulee tällöin asukkaiden eduksi keventäen vastaavalla euromäärällä vastikkeissa kerättävää rahamäärää. Menettely on yleinen Vasoon rinnastettavissa vuokraja asumisoikeusyhtiöissä. 1.3.2012 voimaan tulevat käyttövastikekorotukset ovat vaihteluvälillä 0,00–0,86 €/m2/kk. Huomioituna kaikki 103 kiinteistöä, tulee käyttövastikekorotus olemaan keskimäärin 0,54 €/m2/kk (1.3.2011 keskikorotus oli 0,14 €). Kokonaisvastikkeesta korotus on keskimäärin 6,0 %. Muutosten jälkeen 1.3.2012 on keskivastike 9,53 €/m2/kk, käyttövastikkeiden vaihteluväli on silloin 8,25–11,09 €/m2/kk. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n ensi vuoden kaikista yhdistetyistä menoista on talousarviossa pääomakulujen osuus 47,4 % (4,48 €/m2/kk), kiinteistöjen hoitokulut 48,8 % (4,61 €/m2/kk) sekä muut erät ja varaukset 3,8 % (0,36 €/m2/kk). Vastaavasti pääomakuluista käytetään lainojen korkoihin 33 % ja lainojen lyhennyksiin 67 %. Vuoden 2012 lopussa yhtiöllä on lainaa keskimäärin 753 € kutakin asuntoneliömetriä kohden. 6 Vastike 1.3.2012 sis.veden €/jyv.m2/kk Vastikkeen muutos 1.3.2012 €/jyv.m2/kk Raisio Kerttulanniitty Aisarivi Siirintähti Uunilintu Siirinkaari Siirinkartano Kuuanpuisto Ukko-Kauris Kuuanhovi Markonpiha Keonrinne Jerenpiha Raision Puisto I Keskusrivi Raision Puisto II Keonraitti 9,24 9,60 9,32 9,04 9,98 9,65 9,27 9,89 9,14 9,53 10,10 9,65 9,67 9,57 9,51 10,48 0,64 0,64 0,69 0,74 0,85 0,54 0,61 0,68 0,68 0,57 0,64 0,72 0,44 0,57 0,54 0,58 Naantali Haikarinlinna Orkonkatu 7 Tammistonpuisto Keijulinna I ja II Suopellonrivi Sinipiianrivi Tiroli Iltarusko Alppi Kauppilanrinne 9,91 9,76 9,72 9,54 10,00 9,31 9,82 10,48 10,09 9,70 0,86 0,71 0,70 0,57 0,65 0,61 0,58 0,60 0,62 0,55 Kaarina Hovineito Hovipoika Hoviherra I Hoviherra II Hoviherra III Beatankuja Olavintytär Vaakunarivi Mattelmäenrinne Kuninkaanlaakso Verkamestari Karakatu 3–4–5 Lankarivi Kototuomola 8,86 9,44 9,82 9,96 10,00 9,64 9,22 9,32 9,52 10,20 9,64 9,28 9,83 9,76 0,36 0,40 0,67 0,73 0,67 0,74 0,56 0,56 0,71 0,30 0,65 0,48 0,52 0,86 Lieto Liedon Lehdokki Liedon Lemmikki Liedon Kaunokki Taatilankeidas Taatilankeidas II 9,32 9,18 9,31 10,06 9,52 0,82 0,71 0,82 0,85 0,39 Turku Auringonpuisto Lipunkantajanpuisto Kartanonlehto Haritun Helmi Puistokenttä Haritun Hovi Kielo Päivänkakkara Kurjenpolvi Kissankello Kankaristonrivi Waistenrivi Kukkamaaria Kreulankartano Myllymatinsato Sinitaivas Kappakuja Metsärinne Puutakuja I ja II Puutakuja 3 Metsäniitty Metsäkukka Tavast. Mamselli Kesäpouta Pääskynpesä Pyynpää Pääskykallio I Pääskykallio II Suvipolku Tavast. Emäntä Viiripuisto Kartanonviheriö Isotalo Rauhankatu 8 Reelinkikatu 5 Ahterikatu 10 Rauninaukio Ilkanterassi Länsipuisto Hirvilaakso Kukolankaski Kukoila Myrskylä Puhuri Laitainen Merituuli Katavanranta Havulanrivi Länsipirtti/Länsikivi Ragnarinkivi Ragnarinkaari Paletti Pastelli Westparkin Lehmus Pihapolku Kotimetsä Kontio Töpöhäntä 8,41 8,65 8,25 9,70 9,13 9,94 9,40 9,63 9,24 9,71 9,20 9,23 9,54 9,40 9,18 9,71 8,84 9,06 8,81 8,95 8,67 8,87 9,02 9,78 9,54 10,01 9,55 9,41 9,58 9,16 9,79 8,72 8,79 11,09 9,88 9,90 10,66 10,48 10,06 9,92 10,14 10,60 9,06 9,17 9,54 9,29 9,50 9,21 9,22 9,18 8,99 9,07 9,48 10,67 9,28 9,78 9,12 9,00 0,35 0,40 0,00 0,70 0,54 0,64 0,56 0,70 0,46 0,45 0,35 0,11 0,37 0,25 0,20 0,56 0,18 0,23 0,15 0,55 0,27 0,08 0,52 0,51 0,54 0,45 0,43 0,47 0,54 0,62 0,60 0,57 0,43 0,63 0,39 0,29 0,60 0,49 0,53 0,57 0,60 0,00 0,70 0,68 0,68 0,57 0,58 0,45 0,54 0,61 0,75 0,61 0,45 0,17 0,48 0,79 0,40 0,04 KÄYTTÖVASTIKKEET 2012 Vason strategiaan päivitys Kiinteistöpäällikkö Sirpa Laaksonen kirjaa kun hallituksen jäsenet Joonas Kallio (vas. selin), Sari Koskinen, pj. Henrik Elfving, Tero Koskinen ja Tuire Kähkönen ideoivat. Vasossa ryhdyttiin yhtiön historian aikana kolmannen kerran strategian pohdintaan. Ensimmäisen kerran se tehtiin vuonna 2002 kun rahoitusmarkkinoilla oli tapahtunut 1990-luvun laman jälkeen huomattava muutos. Silloin asuntorahoitus helpottui ja kansalaiset rohkaistuivat uudelleen isojen lainojen ottoon. Seuraava kerta vuonna 2005 liittyi ARA-rahoituksen tyrehtymiseen uudistuotannossa ja kiinteistökantamme ikääntymiseen. Myös Vason tuottama palvelurakenne oli tarkastelun alla ja johtopäätöksenä olikin oman isännöinnin käynnistäminen. Nyt vuonna 2011 lähtökohtana oli jälleen kerran talousmaailman muutokset ja oman kiinteistökannan kehittäminen. Haluttiin myös selvittää nykyisten ja tulevien uusien asukkaiden tarpeet ja niihin oikealla tavalla vastaaminen. Kevään ja kesän aikana pidettiin yritysjohdon konsultti Visa Huuskosen johdolla erilliset työpajat henkilökunnan, asukkaiden yhteistyöelin Yten ja Vason hallituksen kanssa. Niissä mm. selvitettiin asumiseen liittyviä muutostekijöitä ja tehtiin perinteistä SWOTanalyysiä eli kartoitettiin Vason vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Lopuksi löytyneet havainnot koottiin yhteen ja kiteytettiin istunnossa, jossa oli paikalla edellä mainittujen ryhmien lisäksi myös yhtiön omistajakuntien edustus. Perustehtävä ja arvot tarkentuivat Lopulliseen muotoonsa Vason strategia 2012–2017 kiinnittyi yhtiön hallituksen päätöksellä lokakuun lopussa. Vason perustehtäväksi tarkentui; Vaso omistaa, ylläpitää ja tuottaa laadukkaita asumisoikeuskoteja kaikkiin elämäntilanteisiin! Yritys toimii yleishyödyllisenä yhtiönä kustannustehokkaasti ja jakamatta vastikkeetonta etua osakkailleen. Vaso ei tavoittele liiketaloudellista voittoa. Edelliseen versioon verrattuna sanamuodossa kiinnittyy huomio sanaan ”koti”. Se nousi esille, kun pohdittiin lopputuotetta, jonka Vaso haluaa tuottaa asiakkailleen. Myös yhtiön arvot riihitettiin. Edellisiin tehdyn pienen muutoksen jälkeen ne määriteltiin yhdessä sanoiksi: • Palvelualttius • Asukasläheisyys • Laadukkuus • Kilpailukykyisyys Vasoon toivotaan liittyvän myös määreet: • Koteja • Yhteistyö • Yksilöllinen • Joustava • Energiatehokkuus • Asukkaita varten • Ympäristövastuu • Luotettava • Ystävällisyys • Tasapuolinen, reilu Vason strategiset painopisteet Yhtiön lähiajan tehtäväkenttää kartoitettiin. Siitä pyrittiin löytämään erityisiä tehtäviä, joissa ainakin on onnistuttava strategian jaksolla vuosina 2012–2017. Sellaisiksi seuloutuivat: • Läpileikkaavana ydinajatuksena on kiinteistökannan jatkuva kehittäminen, mutta niin että ne täyttävät erittäin vaativat ympäristövaatimukset. • Henkilöstö on erityisenä voimavarana, jonka työhyvinvointia, osaamista ja työn sujuvuutta tulee jatkuvasti vaalia. • Toiminnan laadun on oltava kaikilta osin ’hieman parempaa’. Tämä edellyttää palvelukonseptin selkiyttämistä ja kehittämistä, mutta myös onnistumista viestinnässä. • Uudistuotannon laadun on oltava kaikilta osin kilpailukykyistä ja houkuttelevaa. Uudistuotantoa pitää olla koko Turun seutukunnalla. • Asuntojen kilpailukyky on pidettävä korkealla. Kilpailukyky on teknistä, taloudellista, palvelullista ja imagollista. Oleellisia tavoitteita ovat asuntokannan hintakilpailukyky, asuntojen korkea laatu (tekninen laatu ja koettu laatu) sekä käyttöasteen pitäminen korkealla. Vaso-strategian pohdintaan käyttivät kokonaisen kesäpäivän puheenjohtaja H. Elfving (äär.vas.), Turun tilajohtaja M. Lehtinen, asukkaiden edustajat R. Kurki, T. Kaihtela, S. Koskinen, hallintopäällikkö T. Lamminen ja hallituksen jäsen A. Halmesmaa. 7 Nyt saa puhuritalvi tulla Ei haittaa vaikka kuinka talvella tuulisi. Parvekelasitus katkaisee tuulen tehokkaasti. Raision Kerttulan Kokinvuorenkadulla ollaan tyytyväisiä remonttiin. Raision sairaalan ja liikuntakeskuksen välimaastoon Kokinvuoreen sijoittuva Kerttulanniityn kerrostalokohde täyttää parin vuoden kuluttua 20 vuotta. Tässä iässä alkaa pikku vikoja jo löytyä. Parvekeseinän koloista tuli toisinaan vetoa ja remonttia lähdettiin muutama vuosi sitten suunnittelemaan. Vason Kerttulanniityssä mittava parvekeremontti jouduttiin toteuttamaan vähän ennenaikaisesti koska rakennustekniset ongelmat vaivasivat sekä parvekelaattoja että parvekkeiden pieliä. Samassa rytäkässä päätettiin asentaa myös parvekelasit. Talossa on kuusi kerrosta ja 24 asuntoa. Parvekkeita on parisenkymmentä. Talo on kohtalaisen tuulisella paikalla, sillä ympärillä on aika paljon peltoaukeita. Talvisin tuuli heitti usein myös lunta parvekkeelle. Kesä meni remontissa Parvekkeiden lasitus ajoitettiin kesälle. Ennen asennusta parvekkeet kunnostettiin ja maalattiin, joten hommassa meni melkein koko kesä. –Asumista työ ei juurikaan haitannut, sanoo asukastoimikunnan puheenjohtaja Sisko Jaakkola. Parvekkeiden lisäksi päätettiin lasittaa myös pienet ikkunat, jotka ovat parvekkeiden päätyseinissä. Parvekkeelle hankittiin taiteltavat lasit, jotka on helppo esimerkiksi niputtaa toiselle reunalle. – Kun lasit ovat kiinni, parveke on umpinainen, eikä tuuli pääse kiusaamaan, pohtii Sisko Jaakkola. Kun kosteus pysyy ulkopuolella, parvekkeet pysyvät paremmassa kunnossa. Sisko Jaakkolan mukaan talon väki on pitänyt remontista. Talo on nyt arvokkaamman näköinen, lämpöenergiaa ei haaskaannu ja parvekkeita voidaan nyt käyttää monipuolisemmin. Ikäihmisille oivallinen valinta Talossa asuu rauhallista väkeä Sisko Jaakkola on asunut Kokinvuorenkadun Vaso-kohteessa nyt kolmisen vuotta. Kun asukastoimikunta hiljattain perustettiin, Siskosta tuli sen vetäjä. Kerttulanniityssä asuu kaikenikäistä väkeä. – Asukkaat tuntevat toisensa ja elämä on rauhallista, kiittelee Jaakkola. Talon väestä löytyy aika helposti ihmisiä, jotka tarttuvat lehtiharavan varteen ja muihinkin hommiin. Uuden asukastoimikunnan tarkoituksena on järjestää keväällä pihatalkoot ja muuta mukavaa. Sisko Jaakkola kehuu kerrostalon pohjaratkaisuja: hukkatilaa ei juurikaan löydy. Palvelut ovat lähellä ja luonto näkyy ikkunasta mainiosti. Kävelytie lähtee talon nurkilta Kerttulan liikuntakeskuksen suuntaan. Talosta on muutama isompi asunto ollut hetken tyhjillään. – Lapsiperheille ne sopisivat hyvin, pohtii asukastoimikunnan puheenjohtaja Sisko Jaakkola. Soinisten jälkeen seuraava Vaso-kohde voisi tulla keskustan tuntumaan, pohtii Markku Tuuna. Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki Parvekelasitusten myötä talosta tuli arvokkaamman oloinen, arvioi asukastoimikunnan puheenjohtaja Sisko Jaakkola. Tapio Kaihtela jatkaa Yten puheenjohtajana Marraskuun 23. päivä pidetty Vaso-kokous käsitteli koko Vason toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä teki syksyyn kuuluvat henkilövalinnat jokavuotiseen tapaan. Sitä ennen lähes jokaisessa Vaso-kohteessa oli jo ehditty käsittelemään kiinteistökohtaiset budjetit. Vason hallitus teki lopullisen päätöksen ensi vuoden taloudesta 29. marraskuuta. Vaso-kokousedustajat Tarja Hoikka (vas., Liedon Kaunokki) ja Irja Laulaja (Liedon Lehdokki) kertoivat tulevansa kokoukseen uteliaina ja tiedonhaluisina, kun he ilmoittautuivat kokoukseen Vason asuntoneuvottelija Piia Nevalaiselle. Ruohonjuuritasolla meillä ei ole riittävästi tietoa, sitä tulimme hakemaan mm. vastikkeiden määräytymisestä ja rahan käytöstä. Vaso-kokous eteni varsin totuttuun tapaan. Luonnollisesti talousasiat ja vastikekorotukset aiheuttivat kysymyksiä ja keskustelua. Yli tunnin kestänyttä moneltakin kantilta Vasoa ja asumista koskenutta keskustelua käytiin myös kiinteistöjen ikääntymisestä ja kunnossapidosta. Lopulta asiat kuitenkin hyväksyttiin ja merkittiin saadut selvitykset tiedoksi. Hallinnolle ja Ytelle tuli totuttuun tapaan lukuisia evästyksiä jatkotehtäviksi. Syksyn Vaso-kokouksen listalla on yhteistyöelin Yten valinta. Tällä kerralla vältyttiin äänestyksiltä. Tapio Kaihtela jatkaa tehtävässään toista vuotta. Varapuheenjohtajaksi valittiin Pekka Paatonen. Vaso-kokous koittaa välttää kiinteistökohtaisten asioiden käsittelyä. Ne tulee ratkoa kotikiinteistössä. Koko Vasoa koskevat asiat sitä vastoin tälle kokoukselle kuuluvat. Nyt asialistalla oli kannanotto asunnossa tupakointiin. Passiivitalo Soinisen esittelyn yhteydessä jo todettiin, että siitä kiinteistöstä tulee ensimmäinen Vaso-talo, jossa tupakointikielto asunnossa tulee jo asosopimukseen. Asiaa on puitu jo aikaisemmin Ytessä. Myös Vaso-kokouksen yleinen kanta oli, että tupakointikieltoa voidaan ryhtyä laajemminkin soveltamaan uusien aso-sopimusten teon yhteydessä. Asia ei ole kuitenkaan ongelmaton. Asumisoikeus pitäisi saada paremmin ikäihmisten tietoon, sillä se olisi monelle seniorille oivallinen asumismuoto. Näin pohtii Vason hallinnossa pitkään toiminut naantalilainen Markku Tuuna. Naantalin kaupunginhallitusta johtava ja Vason hallituksen varajäsenenä toistakymmentä vuotta toiminut Markku Tuuna katselee asumisoikeusjärjestelmää positiivisin ajatuksin. Asumisoikeus on joustava asumismuoto, jonka soisi Tuunan mielestä tulevan paremmin varsinkin ikäihmisten tietoon. – Kun omat voimat eivät enää riitä omakotitalossa asumiseen, asumisoikeusasunto voisi olla monelle luontevin vaihtoehto. Asumisoikeusasunnon hankkiminen ei vaadi suurta rahamäärää ja asunnosta luopuminen on vaivatonta. Tuuna suosittelee asumisoikeutta myös nuorille. Asunto on helppo vaihtaa isompaan, kun perhe kasvaa. Asunnosta voi myös luopua vaivattomasti kun asuinpaikka vaihtuu opiskelun tai uuden työpaikan takia. Tuunan mielestä joustavuus ja sopeutuminen muuttuviin elämäntilanteisiin on parasta asumisoikeusjärjestelmässä. Asunnon saa käyttöönsä eliniäksi mutta siitä voi helposti ja ilman rahallisia menetyksiä luopua. Asumisoikeuden plussiin kuuluvat myös omistajayhtiön vakaa tausta ja yhteiskunnan tuki. Soininen on mielenkiintoinen haaste Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy otti vahvan etunojan tulevaisuuteen kun se päätti rakentaa Naantalin Soinisiin passiivienergiataloja. Energiatehokas rakentaminen on haasteellista sillä se tarkoittaa muutakin kuin paksuja seiniä. Soinisiin tulee 38 asuntoa ja se on Naantalin mittakaavassa iso juttu. Markku Tuuna toivoo, että Soinisten kohteen asuntojen markkinointi onnistuu hyvin. –Naantalin hyvä imago ja asumisen energiatehokkuus on yhdistelmä, jonka uskoisi kiinnostavan ihmisiä, Tuuna pohtii. Naantalin kannalta Soinisten toteutuminen on tärkeää. Passiivitalojen myötä kaupungilla on tarjottavanaan entistä laajempi valikoima asuntoja. Seuraava Vaso-kohde keskustan tuntumaan Kun Soinisten kodeissa alkaa valo loistaa ikkunoissa, on aika suunnitella uusia kohteita. Markku Tuunan mielestä seuraava Vaso-kohde voisi olla kerrostalo keskustassa tai sen tuntumassa. Sopivaa tonttia ei juuri nyt ole, mutta sellainen voisi löytyä kun linja-autoaseman kaava aikanaan etenee. Voisiko laajentuneen Naantalin saaristosta löytyä paikka Vaso-kohteelle? Tuuna pohtii ajatusta hetken ja sanoo, että pienen kohteen rakentamiselle voisi olla mahdollisuuksia. Ajatusta voisi selvittää. Vasolla on Naantalissa kymmenen valmista kiinteistöä: Luonnonmaalla on kaksi rivitalokohdetta, keskustassa kolme perinteistä kerrostaloa ja yksi puukerrostalo, Tammistossa kolme pienkerrostaloa ja Suopellon alueella yksi pieni rivitalo. Lassi Lähteenmäki 8 Soinisten Vaso-kotien käyttövesi lämpiää Naantalin auringolla Nyt sitä Naantalin aurinkoa tarvitaan. Jokaisen Soinisten passiivitalon katolle tulee asuntokohtaiset aurinkokeräimet, joiden avulla lämmitetään käyttövettä. Vason ainutlaatuinen uudiskohde esiteltiin marraskuussa. Asuntojen haku alkaa alkuvuoden aikana. Talojen keskimääräinen lämmitysenergian ostotarve on 13 kWh/m2. Talojen primäärienergian ostotarve on 111 kWh/m2. Asuntokohtaisilla aurinkolämpökeräimillä on merkittävä vaikutus primäärienergiankulutuksen pienentämisessä kuten myös erittäin energiatehokkaalla ilmanvaihdolla. Passiivitalojen rakentaminen Naantaliin on ollut pitkä projekti. Kun luodaan ihan uutta, suunnittelulle pitää varata aikaa. Vason alue käsittää kymmenen rakennusta, joissa on 38 asuntoa kaksioista kuuden huoneen kotiin. Tällainen energiapihi eli passiivienergiamääritelmällä toteutettavapari- ja rivitalojen alue on laatuaan ensimmäinen Suomessa. Uutta on ollut myös tapa, jolla työtä on viety eteenpäin. Suunnittelutyö tehtiin klinikoissa, joissa oli mukana suunnittelun, rakentamisen, asumisen ja kaavoittamisen asiantuntijat. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy lähti toimitusjohtaja Pekka Peltomäen mukaan isoon hankkeeseen, koska yhtiö haluaa olla mukana luomassa uutta ja kestävän kehityksen mukaista rakentamista. Nämä kokemukset ovatkin jatkossa arvokkaita, sillä vuoden 2020 jälkeen kaiken rakentamisen pitäisi olla yhtä energiataloudellista kuin Soinisissa. Iso työ suunnittelussa tehtiin sen eteen, että asuntojen hinnat pysyisivät maltillisina. Tätä vaati myös hankkeessa mukana oleva Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. Arkkitehti Kimmo Lylykankaan työpöydällä Soinisten asuntojen muoto, maastoon sijoittelu ja muut ratkaisut muuttuivat aika paljon, jotta sopiva kustannustaso löytyisi. Lopulta tavoiteltuun kustannustasoon päästiin. Sähköllä lämpöä, katolta kuumaa vettä Soinisten lopulliset energiatavoitteet ja -ratkaisut ratkesivat vasta viime keväänä. Rakentamisen energiatehokkuutta lisäävät uudet rakennusmääräykset astuvat voimaan ensi kesänä ja sen työkaluksi rakennetut laskentamallit saatiin käyttöön vasta hiljattain. Vason Soinisten kohteen lämmitysmuodoksi ei valittu kaukolämpöä, ei pellettikattilaa, ei maalämpöä eikä ilmalämpöpumppuja. Soinisten kodit lämpiävät suoralla sähköllä. – Tähän päädyttiin sen takia, että passiivitalon energiankulutus on hyvin pientä, eikä sen eteen kannata tehdä suuria investointeja, perustelee energiaasiantuntija Lassi Loisa insinööritoimisto Olof Granlund Oy:stä. Laskelmien mukaan asuntojen lämmitysenergian tarve on noin 13 kWh bruttoneliötä kohden vuodessa. Tällä arvolla asunnot pääsevät selvästi passiivitaloille määriteltyjen kriteerien tasolle. Jokaisen asunnon katolle tulee aurinkokeräin, jonka kautta saadaan noin puolet asunnon tarvitsemasta lämpimästä käyttövedestä. Aurinkokeräin on toiminnaltaan varsin yksinkertainen. Tasokeräin viedään katolle. Lasin alla keräimen putkistossa kiertää liuos, joka lämpiää kun aurinko paistaa. Lämpö johdetaan asunnon käyttövesijärjestelmään lämmönvaihtimen kautta. 9 Asukkaan ääntä kuultiin Soinisten passiivienergiataloihin ei tule erkkereitä, eikä muitakaan rahaa ja energiaa syöviä ratkaisuja. Ilmettä taloihin luodaan maalaamalla seinät eri väreillä. Uusien talojen värivalikoimaa esittelevät Hartelan miehet laskentapäällikkö Torsti Mäkelä (vas) ja suunnittelupäällikkö Kalle Tammi. Vasolainen Pekka Paatonen on päässyt perehtymään Naantalin Soinisten kohteeseen perusteellisesti. Hän on Vaso-asumisen kehittämisryhmän puheenjohtaja ja samalla Vason asukkaiden edustajana Naantalin passiivitaloprojektin suunnittelutyössä. – Projekti on ollut mielenkiintoinen ja siitä on oppinut paljon, Paatonen pohtii. Asukasnäkemykset ovat olleet pääasiassa käytännönläheisiä ovien avaussuunnista lähtien. – Asukkaan ääni on suunnittelussa päässyt hyvin esiin ja niitä on päätynyt kiitettävästi myös lopullisiin piirustuksiin, Pekka Paatonen kiittelee. Soininen täydentyy komeasti Naantalin kaupungille Vason hanke on merkittävä: toista sataa uutta asukasta on yhteyspäällikkö Martti Sipposen mukaan Naantalille iso juttu. Minimaaliseen energiankulutukseen päästään kun talojen eristekerros kasvatetaan seinissä 40 senttiin ja katossa 50 senttiin. Asuntojen tiiveys testataan kahteen kertaan rakentamisen aikana. Asuntojen ilmanvaihtokone on tehokas ja se ottaa poistoilmasta lämmön talteen tehokkaasti. Ikkunoissa on laseja neljä kerrosta. Lämmintä, mutta ei tukalan kuumaa Talon ulkomuodolla on myös vaikutusta energiankulutukseen. Arkkitehti Kimmo Lylykankaan piirtämä passiivirivitalo on muodoltaan selkeä ja yksinkertainen. Erkkereitä ei ole, koska ne kasvattaisivat kylmien seinien määrää. Ikkunoiden edessä on varjostavia lippoja ja kaikissa ikkunoissa on sälekaihtimet, jotka pitävät keskikesän kuumimman auringonpaahteen loitolla. Keväällä ja syksyllä aurinko paistaa matalammalta ja tämä valonsäde pääsee ikkunoista sisälle taloa lämmittämään. Taloihin ei tule koneellista jäähdytystä. Energia-asiantuntija Lassi Loisa suosittelee hellekelillä tuulettamaan asuntoja öisin. Paksujen seinien ja hyvän tiiveyden ansiosta yöllä sisään laskettu viileä ilma pysyy asunnoissa pitkään. Hyvin eristävä seinä pitää siis kesällä paahteen loitolla. Käyttäjät opastetaan säästämään energiaa Merkittäviin energiansäästöihin uskotaan päästävän myös asukkaiden opastuksella. Pekka Peltomäen mukaan asukkaille laaditaan ohjeet siitä, miten passiivitalossa kannattaisi asua. Aiem- pien kokemusten mukaan asukkaiden käyttötottumukset vaikuttavat jopa 40 prosenttia asumisen kuluihin ja energiankulutukseen. Asukas saa energiansäästöön myös uutta tekniikkaa: kotona/poissa-kytkin asennetaan kaikkiin asuntoihin ja asunnon energiataloutta voi seurata myös etäkäyttönä. Passiivitalon rakentaminen on jonkin verran tavallista kalliimpaa, mutta säästöä tulee joka kuukausi pienempien energialaskujen kautta. Joulukuussa alkaa tapahtua Soinisten kohteen urakkakilpailuun osallistui odotettua vähemmän rakennusfirmoja. Nähtävästi hankkeen vaativuus pelotti osan pois. Vason Naantalin kohteen rakentajaksi valittiin marraskuussa Hartela Oy. Soinistentie 26 on ollut syksyllä aika hiljainen tontti, mutta ei enää kauan. Rakentaminen pääsee vauhtiin joulukuussa. Ensimmäiset asunnot valmistuvat vuoden kuluttua ja loput maaliskuussa 2013. Kohteiden markkinointi alkaa jo alkuvuoden aikana. Soinisten pari- ja rivitaloihin tulee asuntoja kaikkiaan 38. Kahden, kolmen ja neljän asunnon koteja on kutakin noin kymmenen ja viiden huoneen koteja viisi. Soinisiin tulee lisäksi yksi kuuden huoneen asunto. Kaksioissa on asumistilaa 53 neliön verran, kuuden huoneen asunnossa 114 neliötä. Soinisten asunnoissa tupakointi on sisätiloissa kielletty. Lassi Lähteenmäki Vason kohteen valmistuttua koko Soinisten alue alkaa olla Sipposen mukaan valmis. Vason kohde on lähellä palveluja. Esimerkiksi kuntopolku löytyy ihan vierestä tien toiselta puolelta. Naantalilla on yhteyspäällikön mukaan suuri luottamus Vasoa kohtaan. Soinisten kohdalla kaupunki tuli tontin hinnassa merkittävästi vastaan. Malli on nyt kehitetty –Soinisten passiivienergiakohde on erittäin onnistunut hanke, hehkuttaa kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAsta. Matinlassin mukaan Soinisten kohteessa kaikki tavoitteet saavutettiin. Riittävän kustannustehokkuuden etsiminen oli pitkä prosessi mutta se tiivisti tiimiä. Soinisten myötä rivi- ja paritalomuotoisen passiivirakentamisen malli on nyt kehitetty. Marianne Matinlassin mukaan tällaisia esimerkkihankkeita tarvitaan, jotta energiatehokasta rakentamistapaa voidaan jakaa muillekin. 10 Välimeren tunnelmaa Komsin näkövinkkelistä YHTEISTYÖELIN 2012 Varsinaiset jäsenet Pj. Tapio Kaihtela Palettikatu 1 B 10, 20320 Turku tapio.kaihtela@dnainternet.net Vpj. Pekka Paatonen Saarenmaankatu 17 B 5, 20240 Turku pekka.paatonen@vasoasukas.fi Heidi Harkila Löytänänkatu 1 A 2, 20540 Turku uehurme@gmail.com Armi Kauppinen Karakatu 4 C 7, 20660 Littoinen armi.kauppinen@gmail.com Sari Koskinen Käsityöläiskatu 13 D 43, 20100 Turku Aika moni näyttelyvieras taisi saada ainakin pienen matkakuumeen Pauli Komsin näyttelykuvista. Kokoelma tarkasti sommiteltuja näkymiä Italiasta, Espanjasta ja Ranskasta oli ripustettu Galleria Reginan seinille hyvällä menestyksellä. Toimittaja ja viestintäyrittäjä Pauli Komsi on monelle vasolaiselle tuttu turkulainen. Hän mm. toimi takavuosina (1998–2003) Vason hallituksen puheenjohtajana ja on muutoinkin hyvin selvillä asumisoikeusjärjestelmästä. Syyskuussa Turkuun ripustettu näyttely sisälsi 24 kankaalle tulostettua valokuvaa Välimeren maista Espanjasta, Italiasta ja Ranskasta. Paulin kuvissa alueen vanha arkkitehtuuri oli vahvasti esillä. Rantamaisemat olivat komeita ja veneet hienosti kuviin sommiteltuja. Ajan patina heijastui kauniilla tavalla monissa kuvissa. Kuvien sommittelu oli huolellisesti tehty ja tarkat rajaukset antoivat teoksille rytmiä ja sopivaa jännitettä. Värimaailma oli lämmin. Ulla-Elina Hurme Keonpellonkatu 4 A 25, 21200 Raisio Juhani Kuvaja Vesalankatu 14 as 3, 20360 Turku juhani.kuvaja@bovallius.fi Tuire Kähkönen Päivänkakkarankuja 5 B 9, 20740 Turku tuire.kahkonen@vasoasukas.fi Juha Näkkilä Hoviherrankatu 7 B 47, 20780 Kaarina Tuomo Peltola Karvalankuja 1 D 8, 21420 Lieto Etelän värimaailma hohtaa mainiosti Pauli Komsin valokuvissa. Komsin kuvia ei ole muokattu jälkikäteen. Mallia Naantalista Pauli Komsi sai idean valokuvanäyttelyn pystyttämisestä Naantalista nelisen vuotta sitten. Naantalin taidehuoneella oli esillä kaupunginjohtaja Timo Kvistin valokuvanäyttely, jonka tuotto ohjattiin UNICEF:in hyväksi. Ajatus jäi muhimaan ja kun Komsille tuli tänä vuonna 50 vuotta täyteen, oli sopiva aika toteuttaa Kvistin idea. Komsi on ahkera valokuvaaja, mutta tämä Reginan näyttely oli hänelle ensimmäinen julkinen näyttely. Näyttelyn suojelijoina toimivat Italian kunniakonsuli Benito Casagrande, europarlamentaarikko Ville Itälä ja kansanedustaja Petteri Orpo. Näyttelyn avasi puutarhaneuvos Jarmo Suominen. Galleria Reginassa kävi syyskuun aikana kolmisen sataa vierasta. Näyttely onnistui hyvin senkin puolesta, että puolet tauluista myytiin. Taulumyynnistä kertyi mukava summa lahjoitettavaksi orpolasten hyväksi Odd Fellow -lastenrahastosäätiön kautta. Viisikymppinen Pauli Komsi oli elämänsä ensimmäiseen julkiseen näyttelyyn erittäin tyytyväinen. Aika näyttää, syntyykö jatkossa lisää näyttelyitä. Lassi Lähteenmäki Ari Pikkarainen Saarenmaankatu 17 A 4, 20240 Turku ari.pikkarainen@nic.fi Erja Savola Lipunkantajankatu 5 A 12, 20360 Turku Seppo Selkälä Laureuksenkatu 1 C 14, 20320 Turku selkala@luukku.com Anna-Kaisa Sjölund Pyynkatu 1 as 2, 20610 Turku aksjolun@gmail.com Tiina Tång Finnberginkatu 5 H 31, 20320 Turku Vara- Jyrki Salminen jäsenet Paraistentie 7 A 6, 20780 Kaarina tyrkis@hotmail.com Erja Nummila Varsinais-Suomenkatu 18 D 20, 20740 Turku roto.irma@gmail.com Pekka Kuivela Ahterikatu 10 A 9, 20810 Turku Hallituksen asukasedustajat Eduskunnassa aloittaneet uudet kansanedustajat saivat syksyllä hyvän paketin tietoa siitä, mitä asumisoikeus on ja miten sitä pitäisi kehittää. Vason hallinnossa takavuosina aktiivisesti toiminut viestintäyrittäjä Pauli Komsi oli puhumassa asiasta Helsingissä syyskuussa. Lobbauksen tueksi hän oli toimittanut selkeän julkaisun, jossa asumisoikeusjärjestelmän haasteet tulevat selkeästi esille. Uusien kansanedustajien lisäksi kirjasta jaellaan muillekin valtakunnantason päättäjille. Esitys ja julkaisu saivat Helsingissä hyvän vastaanoton. Keskustelu oli Komsin mukaan vilkasta. – Tiedotettavaa riittää edelleen, sillä monikaan ei vielä tunne asumisoikeusjärjestelmää, Komsi pohtii. Riittävä uustuotanto takaa monipuolisen tarjonnan Tiina Tähti ja Pekka Kaskinen pääsivät muuttamaan viime vuonna uuteen asumisoikeuskotiin Raisiossa. ritva-liisa.pihlainen@pp.inet.fi Irma Roto Paavinkatu 25 C 19, 20540 Turku Suomi tarvitsee 5 000 uutta aso-asuntoa joka vuosi Suomeen pitää rakentaa 5 000 uutta asumisoikeusasuntoa, jotta asumisoikeusasumista voidaan riittävästi kehittää. Tästä määrästä puolet pitää rakentaa pääkaupunkiseudulle ja puolet muualle maahan. Ritva-Liisa Pihlainen Kuohukuja 2 C 7, 20540 Turku Pauli Komsin toimittaman tietopaketin mukaan riittävä uustuotanto mahdollistaa monipuolisen aso-asuntojen tarjonnan. Uusilla asumisoikeusasunnoilla helpotetaan vuokra-asuntopulaa ja tarjotaan kolmas vaihtoehto asumiseen. Kohtuuhintaisten aso-asuntojen tarjonta on vetovoimatekijä, jolla tuetaan talousalueen työllisyyttä ja hyvinvointia. Valtakuntaan tarvittaisiin mm. näiden syiden takia vuosittain 5 000 uutta asoasuntoa. Jotta uustuotanto olisi riittävää, valtion maksamaa rakentamisen käynnistysavustusta pitää jatkaa. Tämä avustus- Jäsenet Sari Koskinen Käsityöläiskatu 13 D 43, 20100 Turku Tero Koskinen Pääskynlento 6 C 15, 20610 Turku Vara- Tuire Kähkönen jäsen Päivänkakkarankuja 5 B 9, 20740 Turku tuire.kahkonen@vasoasukas.fi Asukkaiden nimeämä valvoja Vasossa v. 2011 Raimo Kurki Tottinkatu 2 F 2, 20900 Turku muoto on ollut käytössä kaksi vuotta ja sen merkitys on ollut ratkaiseva uusien kohteiden syntymiselle. Käynnistysavustus pitää Komsin mukaan olla pääkaupunkiseudulla vähintään 15 000 euroa asuntoa kohden. Muualla Suomessa avustuksen pitää olla ainakin 10 000 euroa. – Kasvulle löytyy tilaa, sillä Suomen asuntokannasta vain alle kaksi prosenttia on aso-asuntoja, sanoo Komsi. Asumisoikeusyhtiöiden edunvalvontaelin Suomen Asumisoikeusyhteisöt -yhdistys vaatii julkaisussa myös valtion takaamaa ja korkotuettua perusparannuslainaa remonttikohteille. Vanhimmat aso-asunnot ovat 20 vuoden iässä ja ne tarvitsevat korjausta. Jonotusjärjestelmä uudistettava Suomen asumisoikeusjärjestelmän asuntojen jonotussysteemiä pitää uudistaa, sillä nykyisellään se on kankea. Asunnonhakijan kuntakohtainen ja ikuinen järjestysnumerokäytäntö pitää saada joustavammaksi. Nykyinen käytäntö on hankala nuorten kannalta, sillä vanhempi polvi menee asunnon jaossa yleensä nuorten ohi. Uuden mallin pitäisi paremmin toteuttaa hakijan todellista asunnontarvetta. Suomen Asumisoikeusyhteisöt toivoo valtion asettavan työryhmän, joka pohtisi jonotusjärjestelmän uudistamista. Uusi jonotusmalli pitäisi ottaa käyttöön mahdollisimman pian. Samalla vanhojen järjestysnumeroiden haltijoille pitää tarjota kohtuullinen siirtymäaika. raimo.kurki@vasoasukas.fi 40 000 asumisoikeusasuntoa Suomen asumisoikeusjärjestelmä on tarjonnut kohtuuhintaista asumista eri puolilla maata jo yli 20 vuoden ajan. Asumisoikeusasuntojen käyttöaste on korkea. Asuntojen hakijoita on runsaasti ja asukasvaihtuvuus on aso-kohteissa vähäisempää kuin kaikissa asunnoissa keskimäärin. Suomessa on nyt 40 000 asumisoikeusasuntoa. Eniten näitä asuntoja on pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Turussa, Jyväskylässä ja Oulussa. Pohjoisimmat aso-kodit löytyvät Rovaniemeltä. Uuden aso-kodin koko on nykyisin keskimäärin 63 neliötä. Perhekoon pieneneminen ja sinkkuasumisen yleistyminen kasvattavat pienien aso-asuntojen kysyntää edelleen. Asumisoikeusasunnon hankintahinta eli aso-maksu on 15 prosenttia asunnon alkuperäisestä valmistumishetken hankintahinnasta sen jälkeen tapahtuneella rakennuskustannusindeksin muutoksen arvolla lisättynä. Asumisoikeussopimus käy tarvittaessa pankkilainan vakuutena eikä hankinnasta mene varainsiirtoveroa. Asumisoikeusasunnon käyttövastike on edullisempi kuin vastaavan vapaarahoitteisen vuokra-asunnon vuokra. Käyttövastikkeen maksamiseen on mahdollisuus saada asumistukea, selviää Pauli Komsin toimittamasta julkaisusta. Lassi Lähteenmäki 11 Paalujen nokkaan Tämän talon näkymä Mekong-joelle on hulppea, mutta perustus panee polvet tutisemaan. Ei taida kelvata Vaso-kohteeksi. Vietnamin Vaso-koti Edellisessä Kotivasossa etsittiin uutta Vaso-kohdetta Gambian hiekkaisilta vainioilta. Nyt on vuorossa Vietnam. Jos et pidä krokotiileista, älä uittele varpaitasi laiturilla. Muuten maa on mukava. Jos Vason kokous ei ole ihan mutkan takana, kokousreissulle kannattaa varata mukaan vähän pientä syötävää. Vietnamissa ei kerta kaikkiaan ole sellaista asiaa, mitä ei voisi mopon kyydissä kuljettaa. Vietnam pähkinänkuoressa Vietnam on lopultakin päässyt talouskasvun makuun. Kasvuluvut raksuttavat yhtä vinhasti kuin Kiinassa. Tämä tarkoittaa sitä, että kansalla alkaa olla varaa hankkia parempia asuntoja. Lisäksi lisääntyvä turismi on innostanut firmoja rakentamaan loistohotelleja vierivireen Vietnamin hiekkaiselle rannikolle. Kolmen viikon reissaamisen tuloksena päädyin siihen, että sopiva paikka uudelle Vaso-kohteelle voisi olla Mekongjoen suisto. Ei se silti ihan ongelmaton ole. Mekongin jokisuistoon on kaivettu satoja kanaaleja ja muita uomia. Vesi muodostaa alueella toimivan verkoston, siksi kaikki kulkevat paikasta toiseen veneellä. Vaikuttavinta oli seurata aamuvarhaista tukkutoria, joka toimii joessa kelluvissa veneissä. Yksi paatti myy ananaksia, toinen appelsiineja, kolmas sellaisia hedelmiä, jolla ei taida suomalaista nimeä ollakaan. Sitten viereen kurvaa pikkuinen purtilo, jonka leveästi hymyilevä kippari myy turistille olutta. Myös huoltoasema on kelluvaa sorttia. Ymmärtää sen. Ei tarvitse rantautua tankkaamista varten. Vietnamilaisten veneet ovat tuttuja Bond-elokuvista: potkuri on pitkän varren päässä ja voimanlähteenä on massiivinen autonmoottori. • Paljon hymyä pienessä tilassa • Vietnam on Suomen kokoinen maa, mutta asukkaita on noin 90 miljoonaa. • Maa on virallisesti kommunistinen, mutta markkinatalous on vireää. Uskontoja on maassa paljon. • Maan suurimmat kaupungit ovat pääkaupunki Hanoi sekä kaupallinen keskus Saigon.Vietnamin talous on ollut hyvässä kasvussa. Vienti vetää. Maassa on paljon tekstiiliteollisuutta ja se on yksi maailman suurimmista riisin viejistä. • Turismi on kasvussa, mutta kehno infrastruktuuri jarruttaa kehitystä. Vietnamilaisten kielitaito on kehnoa, mutta valloittava hymy korjaa pienet kieliongelmat. • Suomesta matkustaa Vietnamin vuosittain noin 8 000 henkeä. • Suomella on maassa runsaasti kehitysyhteistyökohteita. Tukevasti paalujen nokkaan? Kovin kiehtovaa olisi iskeä lapio aivan rantatontille. Paalujen nokkaan voisi rakentaa puuhökkelin ja kattaa sen pellillä, joka aaltoilee vähän joka suuntaan. Tällä tavalla rakentaen uusi Vaso-kohde ei juurikaan erottuisi naapureista. Makong on joki, joka tuo tolkuttoman määrän maa-ainesta yläjuoksulta suistoon. Rantaviiva on siis aika häilyvä käsite. Toisaalta uusi maa on ravinteikasta ja hedelmäpuut lähtevät helposti hyvään kasvuun. Joka vuosi monsuunisateet piiskaavat maata ja joen vesi nousee. Pahimmassa tapauksessa Vason esitteessä Vietnamin kohteen osoite pitää muuttaa sen mukaan, minne tulvavesi sattuu asumuksen siirtämään. Miedoimmassa tapauksessa sadekaudesta selviää paalutusta korjaamalla. Vastarannan väki voi samalla arvioida mihin suuntaan mökki tällä kerralla on notkahtanut tai pullahtanut. Ja ne veikeät eläimet... Kotieläimistä vietnamilainen osaa ottaa kaiken ilon irti. Tämä taito pitää Vietnamin vasolaistenkin oppia. Suomalainen menisi tietysti ensitöikseen viruttelemaan varpaitaan rantalaiturille. Jos huono tuuri käy, krokotiili nappaa rivistöstä maukkaimmat varpaat aamiaiseksi. En suosittele. Onneksi krokotiilin tapaa nykyisin useammin ravintolan lautasella kuin hampaat ojossa jokimaisemassa. Mekongin alue on vehreää, joten käärmeiden ja rottienkin on seudulla mukava elää. Tässä välillä kävi niin, että vietnamilaiset koettivat hävittää käärmeet, sillä moni niistä on ladattu väkevällä myrkyllä. Kun käärmekanta heikkeni, rotilla alkoi mennä liian lujaa. Nyt käärmeiden ja rottien tasapainosta pidetään huolta. Tämän vietnamilaiset tekevät tietysti niin, että he poimivat juuri oikeassa suhteessa rottia ja käärmeitä omaan ruokapöytäänsä padan kautta. Autotallia ei tarvita, ei edes mopotallia Vietnamissa talon rakentaminen on hulvattoman halpaa. Rakennustarvikkeet ovat edullisia, eikä lämmöneristeitä oikeastaan tarvita mihinkään. Hyvä tontti tosin voi maksaa aika paljon. Vietnamissa ihmisillä on tapana syödä katukeittiön jakkaralla, joten omaa keittiötä ei Vaso-kodissa välttämättä tarvita. Vietnamissa auton hankkiminen on luvanvaraista eli yksityishenkilöllä käytännössä mahdotonta. Tämä on hyvä, sillä säästyypähän rahat kun ei tarvitse tallia rakentaa. Sen pakollisen veneen saa helposti köytettyä talon paaluun. Vietnamilaiset ovat ahkeria mopoilijoita. Ihan kaikki perheenjäsenistä rakennustarvikkeisiin ja muuttokuormiin kulkee kaksipyöräisen päällä. Tämä on uskomatonta mutta totta. Eikä se mopokaan autotallia tarvitse, sillä vietnamilaiseen tapaan kaksipyöräinen kulkupeli kuuluu säilyttää yön yli paraatipaikalla – keskellä olohuonetta. Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki Vaso-kodeissa kohta 200-megainen yhteys Toivotamme Rauhallista Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta Asukkaillemme ja Yhteistyökumppaneillemme! En Fridfull Jul och Framgångsrikt Gott Nytt År Tillönskas Våra Invånare och Samarbetspartner! Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy Egentliga Finlands Bostadsrätter Ab Jouluruno Vasossa kiilataan ensi vuoden alussa 200 megan vauhdilla ohi kansallisten laajakaistastrategioiden. Uusi vuosi tuo uutta vauhtia Vaso-kotien nettiyhteyksiin. DNA:n verkkouudistus mahdollistaa 200 megan laajakaistanopeuden. Verkon uudistus aloitettiin marraskuussa Turun Länsinummelta. Kaikissa Vaso-kodeissa uusi nopeus on käytettävissä viimeistään helmikuussa. DNA tiedottaa yhteyden saatavuudesta kiinteistökohtaisesti joka kotiin ja kertoo samalla miten tilaus tehdään. Myös www.vaso.fi-sivut kertovat saatavuuden. Kaikissa Vason asunnoissa on käytettävissä perusnopeudeltaan yhden megan DNA Welho Taloyhtiölaajakaista, joka sisältyy asunnon käyttövastikkeeseen. Tähän laajakaistaan voi erikseen tilata lisää nopeutta. Lähiviikkojen aikana laajakaistan huoneistokohtaisesti tilattavat lisänopeudet moninkertaistuvat, sillä DNA päivittää Vason kiinteistöihin tulevan kaapeliverkon kaksisuuntaiseksi ja sen myötä kaikissa Vaso-asunnoissa tulee mahdolliseksi tilata jopa 200 megan lisänopeus. Tämän vuoden loppuun mennessä saadaan myös rakennettua valokuituyhteys viimeisiinkin Vasokiinteistöihin. Vason kiinteistöissä tarjottavat DNA:n taloyhtiölaajakaistat on useimmiten toteutettu ADSL-tekniikalla, jossa nettiyhteys tulee puhelinpistorasian kautta. Silloin maksiminopeus on 24 megaa. Uusimmissa Vaso-taloissa on erillinen data-kaapelointi, jota kautta perusnopeus ja lisänopeudet aina 100M asti toteutetaan. Perusnopeus toimitetaan jatkossakin nykyisen liittymän kautta, mutta jos yli 100 megan lisävauhti kiinnostaa, liittymä vaihdetaan kaapelimodeemiliittymäksi. Huippunopea yhteys kaapelitv-pistorasiasta Kaapelimodeemitekniikalla toteutettu laajakaistaliittymä on heti käyttövalmis, kun modeemi liitetään kaksisuuntaiseksi muutetun kiinteistön antennipistokkeeseen ja päätelaitteeseen. Erillisiä asennuksia ei tarvita. Kaapelimodee- milla on mahdollista hyödyntää myös langatonta wlan-yhteyttä. Tarvittavia modeemeja saa ostettua DNA-Kaupasta Vason Vihreällä kortilla. Ota kortti mukaan! • Raision keskustasta Kirkkoväärtinkuja 1 • Kauppakeskus Myllystä • Länsikeskuksen Kodin Ykkösestä • Kupittaan Citymarketista • Turun keskustasta Eerikinkatu 13 Modeemien hinnat: • Cisco EPC3010 langallinen perusmalli, hinta 29 € • Cisco EPC3825 langaton Wlan-malli, hinta 59 €. Molemmat modeemit ovat Docsis 3.0 malleja ja niillä toimii kaikki tarjolla olevat nopeudet. DNA on hinnoitellut uudet nopeat yhteydet vasolaisille: • 110M yhteys, hinta 19,90 €/kk • 200M yhteys, hinta 29,90 €/kk Uudistus etenee Vasossa kiinteistöittäin Verkkouudistus tehdään alueittain porrastetusti, joten huippunopeudet tulevat tarjolle Vaso-koteihin sitä mukaa kun DNA:n verkon kaksisuuntaistaminen valmistuu. Asennustyöt Turussa Länsinummen alueen kiinteistöissä alkoivat marraskuussa ja suurin osa muista alueista valmistuu vielä tämän vuoden puolella. Loput kiinteistöt pääsevät kaksisuuntaiseen verkkoon vuoden 2012 tammi–helmikuun aikana. Kunkin kiinteistön asukkaille tiedotetaan, kun uudet lisänopeudet ovat saatavissa. Verkon päivitys koskee Turun, Kaarinan, Liedon ja Piikkiön alueita. Raision ja Naantalin Vaso-asunnoissa verkko on jo ennestään kaksisuuntainen ja 200Myhteys on heti hankittavissa. Kaikissa Vason kohteissa on tarjolla myös monipuolinen Welho TV -kanavavalikoima, joka sisältää normaalitarkkuudella lähettävien kanavien lisäksi myös Suomen laajimman teräväpiirtokanavien valikoiman. Levoton on maailma: vihan veren runtelema, puhurien puskema, rahan vallan sanelema! Mistä löytyis toivo, usko, onnen, rauhan aamurusko? Sen tuo meille joulun valo, josta hohtaa toivon kajo! Tuo pieni lapsi armahainen, armon lahja autuainen! Ari Pikkarainen 2011 Mihin näin kovia nopeuksia tarvitaan? – Netin käyttö kodeissa esimerkiksi pelaamiseen, musiikin kuunteluun sekä videoiden ja elokuvien katseluun lisääntyy huimaa vauhtia. Laajakaistan käytöstä on tullut monipuolista viihteen kulutusta, joten liittymältä vaaditaan nyt huomattavasti aiempaa suurempia nopeuksia. Riittävän iso nopeus takaa, että verkon viihde- ja hyötypalveluista saadaan irti mahdollisimman paljon iloa ja hyötyä, kertoo myyntipäällikkö Jonne Ranki DNA:lta. Vason toimiston palveluajat Vason puhelinkeskus ja toimiston ovi on avoinna asiakkaillemme klo 9 alkaen kaikkina arkipäivinä. Suljemme ma–to klo 16 ja pe klo 15. Tulevan joulun aikaan Vason toimisto on normaalisti avoinna muina päivinä paitsi suljettuna joulupäivänä 26.12.2011 ja loppiaisena 6.1.2012. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti • Talvi 2011 Rauhankatu 4, 20100 Turku, puhelin (02) 2747 000 • Päätoimittaja: Pekka Peltomäki • Painopaikka: Eura Print Oy • Taitto: Briiffi Oy Lehden tekoon osallistui asukkaiden yhteistyöelin Yten tiedotusryhmä sekä toimittajana Lassi Lähteenmäki • Kansi: Iida Ojanperä Vason kotisivut: www.vaso.fi • Sähköposti: vaso@vaso.fi
© Copyright 2024