1. No category

Varsinais–Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011
Kevät 2012
Tässä lehdessä:
Soininen nousee talo talolta
3
Passiivienergiakohde on
investointi tulevaisuuteen
4
Uusi nettiaika
saapuu lännestä
5
Wäinö kaappasi Ainon
talkootansseihin6
Hihat kääritään
herkästi Myrskylässä
7
Sosiaaliselle asumiselle
parempia tontteja
8
Turku 11.5.2012
Kotivaso uudistui
Lehdistö uudistuu. Formaatteja vaihdetaan. Niin teemme myös
Vason Kotivaso-lehdessä. Julkaisumme on ilmestynyt vuodesta
1995 lähtien tabloidkoossa. Kun suuret päivälehdet siirtyvät
tabloidiin, me vaihdamme vuorostamme aikakausilehtikokoon.
Samalla eriytämme yhtiömme toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tässä lehdessä omaksi kokonaisuudekseen. Koska
Kotivaso on viestinviejä ennen kaikkea yhtiön ja asukkaidemme
välillä, haluamme julkaista vuoden 2011 vuosikertomuksen
kokonaisuudessaan lyhentämättömänä, samassa muodossa
kuin yhtiökokous on sen hyväksynyt.
Vastaavasti syksyn Kotivaso julkaisee seuraavan vuoden
toimintasuunnitelman ja talousarvion lyhentämättömänä
yhtiön hallituksen vahvistamassa muodossa.
Hyviä lukuhetkiä Kotivason parissa ja hyvää kevään jatkoa!
Pekka Peltomäki
Tuirella on hyvä
näköala Vasoon ja
Katariinanlaaksoon9
Uusi remonttiavustus
menee pitkän linjan
vasolaisille10
Vaso hankki
uusia työkaluja
energiansäästöön11
Olisiko persikka
pation hittikasvi?
12
Energia kallistuu,
kulutus laskussa
13
Valvojan kertomus
vuodelta 2011
13
Vason strategia uudistui
14
Toimintakertomus
ja tilinpäätös 2011
15
Postikortti
tuntemattomalta 20
toimitusjohtaja
2
Soininen nousee talo talolta
Ensimmäinen on jo harjakorkeudessa. Toinen tulee perässä ja kolmas...
Naantalin Soinisten passiivienergiatalokohteen rakentaminen on hyvässä vauhdissa.
Uteliaita silmäpareja näkyy tuon tuosta keltaisen aidan takana. Soinistentien varren tyhjä
tontti alkaa olla täynnä toimintaa. Passiivienergiatalojen suunnittelutyö on takana ja nyt
piirustukset muuttuvat taloiksi, asunnoiksi.
Hartelan työmaa toimii arkkitehti Kimmo
Lylykankaan mukaan ammattimaisen järjestelmällisesti. Suunnitelman mukaan puolet Soinisten asunnoista valmistuu jouluksi.
Loput valmistuvat vuoden kuluttua keväällä.
Soinisten rivi- ja paritaloihin tulee kaikkiaan
38 asuntoa, joiden hakuaika on 13.5.2012 asti.
Senkin jälkeen Soinisten asunnoista kiinnostuneiden on mahdollista ottaa yhteyttä Vason
toimistoon.
Soinisista löytyy koteja joka lähtöön. Pienimmät
ovat kahden, isoimmat kuuden huoneen koteja.
Paksu seinä toimii eri vuodenaikoina
Soinisten kohde on Suomen ensimmäinen
ARA-hintainen passiivienergialuokkainen
paritalo-rivitalokiinteistö. ARA:n lisäksi hankkeessa ovat olleet mukana Tekes, Rakli ja Naan-
talin kaupunki. Suunnittelusta, rakentamisesta
ja asumisesta saatava arvokas tieto tullaan
jakamaan muidenkin toimijoiden käyttöön.
Vasolle Soinisten kokemus on erityisen hyödyllinen, sillä rakentamisen energianormit
kiristyvät joka tapauksessa kaiken aikaa ja
Soinisissa kokeiltavia sovellutuksia voidaan
hyödyntää seuraavissa Vason uudiskohteissa.
Passiivienergiatalossa lähtökohtana on se, että
lämmitysenergian tarve on vain 20 prosenttia normaalitaloon nähden. Insinööritoimisto
Olof Granlundin tuoreiden laskelmien mukaan tämä taso saavutetaan Soinisten kohteen
kaikissa taloissa.
Lämmitysenergian tarvetta leikataan mm. katolle asennettavilla aurinkokeräimillä. Näistä
tasokeräimistä lämpö siirretään asunnon lämminvesivaraajaan käyttövedeksi. Lämminvesivaraaja myös luovuttaa vähän hukkalämpöä,
joka hyödynnetään huoneiden lämmittämisessä. Ilmanvaihtojärjestelmiin rakennetaan
tehokkaat poistoilman lämmön talteenotot.
Paksusti eristetyillä ja tiiviillä seinillä sekä yläja alapohjalla on kaksi tärkeää tehtävää. Talvella ne estävät pakkasen tulon sisälle. Kesähelteellä eristys pitää kuumuuden tehokkaasti
ulkona.
Helteen karkotukseen on valjastettu muitakin
konsteja: ikkunoiden päälle rakennetaan lipat,
jotka pitävät keskipäivän auringonpaisteen
loitolla. Laseissa on selektiivilasiaurinkosuojaus ja sälekaihtimet heijastavat lämmön ulos.
Värikästä ja yksinkertaista
Soinisten talot vuorataan puulla. Tonteille tulee
kaksi erillistä korttelia, joista toinen maalataan
keltaisen ja toinen vihreän eri sävyillä. Tällä
tavalla saadaan elävää ilmettä taloihin.
Talot ovat muodoiltaan yksinkertaisia. Erkkereitä ei käytetä, koska ne lisäisivät talojen
energiankulutusta. Muussakin suunnittelussa
on onnistuttu yhdistämään kaksi pääteemaa:
taloudellisuus ja energiatehokkuus.
Teksti: Lassi Lähteenmäki
Kuvat: Pekka Peltomäki ja Kimmo Lylykangas
3
Passiivienergiakohde
on investointi
tulevaisuuteen
– Tämä on tulevaisuutta. Näin tiivistää Vason passiivienergiatalohanketta turkulainen arkkitehti Mikko
Lemmetti.
Linnankadun varrella toimistoaan pitävä arkkitehti SAFA Mikko Lemmetti seuraa mielellään,
mitä ympärillä tapahtuu. Hän on toiminut eri
luottamustehtävissä Suomen Arkkitehtiliitto
SAFA:ssa. Hän oli takavuosina mukana mm.
Turku asuu -hankkeessa.
Vason Soinisten passiivienergiatalokohde on
energiatehokkuudeltaan ja mittasuhteiltaan
sellainen, että sitä seurataan ammattipiireissä
tarkasti. Rakennusten energiankulutusnormit
kiristyvät jatkossakin, joten passiivienergiarakentaminen on tulevaisuutta. Jonkin ajan
kuluttua kaikki rakentaminen on passiivienergianormien mukaista.
Mikko Lemmetti uskoo Vason hyötyvän Soinisten passiivienergiataloista. – Kohde huomataan
ja ensimmäisenä oleminen tuo kilpailuetua.
Paremmin eristetty talo tuo joka kuukausi
säästöä energiakuluissa. Ympäristötietoisuuden
lisääntyessä energiaa vähemmän kuluttavan
talon kiinnostavuus kasvaa.
Matalaa, passiivista, nollaa ja
plussaa...
Energiatehokas rakentaminen suorastaan
vilisee termejä ja normeja. On olemassa määritelmät matala-, passiivi- ja nollaenergiataloille.
Löytyypä vielä käsite plusenergiatalo. Se tuottaa energiaa enemmän kuin kuluttaa. Normit
vaihtelevat jonkin verran Keski-Euroopan ja
Suomen välillä.
Matalaenergiataloissa lämmityksen energiantarve saisi tulla enintään 85 prosenttia vuonna 2010
voimaan tulleisiin määräyksiin verrattuna.
Passiivienergiataloissa
vaaditaan
selvästi
parempaa eristävyyskykyä, passiivitalon lämmitysenergian tarve on vain viidennes normaalitaloon verratuna. Passiivitaloissa pääosa lämmöstä tulee sisäisistä lämmönlähteistä, kuten
ihmisistä, kodinkoneista, viihde-elektroniikas4
Vaso on oikealla tiellä. Ihmiset haluavat persoonallisia asuinalueita ja koteja,
sanoo arkkitehti SAFA Mikko Lemmetti.
ta, valaistuksesta ja mahdollisesti katon päälle
kiinnitettävistä aurinkokeräimistä. Lisälämmön tarve jää vähäiseksi. Passiivienergiatalossa
lämmön talteenoton pitää olla tehokas.
Nollaenergiatalossa mennään taas pykälän
pidemmälle. Valaistuksen ja laitteiden pitää
olla hyvin energiapihejä. Luonnonvaloa pitää
hyödyntää mahdollisimman hyvin. Jotta nollatasoon päästään, talossa pitää olla energian-
lähde, joka tuottaa uusiutuvaa energiaa omaan
käyttöön ja myytäväksi. Energiaa voi tehdä mm.
tuulivoimalalla tai aurinkokennoilla. Nollaenergialuku saavutetaan kun ostetun ja myydyn sähkön wattimäärä on kutakuinkin sama.
Plusenergiatalossa myytävää energiaa on
enemmän kuin ostettavaa.
Teksti ja kuva: Lassi Lähteenmäki
a
k
i
a
i
t
t
e
n
i
Uus
saapuu lännestä
Postiluukkua kannattaa vahtia nyt tarkasti. DNA lähettää loppukevään
aikana Vason asukkaille tietoa siitä, miten pitää menetellä kun nettinopeus
harppoo uuteen aikaan. Kymmenen megan perusnopeutta aletaan asentaa
Vason asuntoihin ensin Naantalin ja Raision suunnalla.
Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n ja
DNA:n tekemän sopimuksen mukaan jokaiseen Vaso-kotiin asennetaan nopea kymmenen
megan nettiyhteys tämän kesän aikana. Tavanomaiseen yhteyteen verrattuna netin nopeus siis
moninkertaistuu.
Työ tehdään portaittain. Homma aloitetaan
Naantalin suunnalta toukokuussa. Sieltä edetään itään päin. Elokuussa homma alkaa DNA:n
mukaan olla paketissa. Uusi yhteys kulkee
antenniverkon kautta.
Ei lisämaksuja
Vaso on päättänyt, että kymmenen megan
perusyhteys sisällytetään vastikkeen hintaan.
Lisämaksua ei paremmasta palvelusta siis tule.
Vason asukas saa maksuttomasti käyttöönsä
myös uuden yhteyden vaatiman langattoman
vuokramodeemin.
Liittymät tehdään vaiheittain ja töistä informoidaan kahdessa kirjeessä. Näissä on kirjattuna
uuden yhteyden perustiedot sekä oman kohteen
aikataulut ja vaihdon yksityiskohdat.
Jonne Ranki DNA:sta. Tämä varmistetaan sillä,
että jonkin aikaa vanha ja uusi yhteys toimivat
rinnakkain.
Vason asukas noutaa uuden modeemin DNAkaupasta. Toisessa kirjeessä kerrotaan tarkemmin, mistä myymälästä ja milloin sen voi noutaa.
Ranki toivoo, että modeemi noudetaan kotiin viimeistään kuukauden kuluessa saapumispäivästä.
Uusi nopean yhteyden modeemi on asiakkaalle
toimitettaessa käyttövalmis. Tarkemmat tiedot
laitteesta tulevat paketin mukana. Mikäli asukas
haluaa ottaa lisämaksusta nopeamman, esimerkiksi sadan megan yhteyden, siitä on hyvä puhua DNA-myyjän kanssa. Vason kiinteistöissä
Ilkanterassi, Länsipuisto, Keonraitti, Kuninkaanlaakso, Westparkin Lehmus ja Kukoila asuntojen
nettiyhteys toimii valmiiksi uudella Ethernettekniikalla ja niissä ei tarvita mitään toimenpiteitä.
Uusi yhteys tulee tarpeeseen
nettisivuille tulee jatkuvasti enemmän liikkuvia
elementtejä. Uusia laitteita kytketään nettiin,
moni esimerkiksi surffaa älypuhelimellaan
kotinetin kautta.
Vaihto ilman katkoksia
Uusi kymmenen megan yhteys saattaa monien
mielestä olla turhankin nopea. Käytäntö
on kumminkin osoittanut, että nettiyhteyksiä
kuormitetaan aina vaan enemmän.
Palvelut ovat siirtymässä entistä enemmän verkkoon. Videoneuvottelut yleistyvät ja terävää
liikkuvaa kuvaa katsotaan aiempaa enemmän
verkon kautta. Tietokoneiden määrä kasvaa
kodeissa koko ajan.
– Vaihto nykyisestä yhteydestä uuteen tehdään ilman katkoksia, sanoo myyntipäällikkö
Nuorison suosimat pelit ovat monimutkaisempia ja vaativat hyvää yhteyttä. Tavallisille
Kun kymmenen megan maailmaa pääsee maistamaan, vanhaa aikaa ei jää enää kaipaamaan.
5
Wäinö
kaappasi Ainon
talkootansseihin
Tanssin askelia seinällä. Seinäreliefi nostattaa taatusti hymyn huulille
Hirvensalossa. Halvarinkadun luomus on Vason mainio huipennus
Turun kulttuurivuodelle.
Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n ja Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemian
yhteistyö toimii hyvin. Taideakatemiassa järjestettiin erikoistumislinja, jossa keskityttiin
julkisten tilojen taiteeseen. Opintojen tuloksena syntyi 15 projektityötä. Tätä kautta saatiin Vasoon kolme teosta: Raision Keonpellon
käytävältä löytyy vanerisia uikkuja ja Kaarinan
Vättilän kohteessa tunnelmaa on luomassa valotaideteos. Kolmas julkinen teos on Halvarinkadun rivitalokohteen seinäreliefi.
– Omaan taloyhtiöön luotu taideteos saa väen
ylpeäksi ja saa heidät vaalimaan ympäristöään, sanoo Taideakatemian erikoistumislinjan
koordinaattori Sari Torvinen. – Taide ilahduttaa ja synnyttää keskustelua, hän jatkaa.
Wäinö on saanut nimensä hirvensalossa aikoinaan asuneelta Wäinö Aaltoselta. – Talkootanssit tulee siitä, että Vaso-kohteissa talkoohenki
on parhaimmillaan hyvin tiivistä, perustelee
teoksen tehnyt porvoolainen Anitta Ruotsalainen.
Julkisen teoksen toteuttamisessa monta asiaa
pitää ottaa huomioon. Reliefi on kaksiosainen
taustansa takia: askeleet kulkevat isossa päädyssä ja saappaat ovat pienemmällä seinällä.
Askeleet ja saappaat sijoitettiin reilun metrin
korkeuteen, jotta talven lumivalli tai seinälle
jätetyt polkupyörät eivät peittäisi teosta.
Anitta Ruotsalainen on pitkän linjan taiteilija.
Hänen ominta alaa on maalaustaide. Hirvensalon työ oli Ruotsalaiselle ainutlaatuinen kokemus monestakin syystä. Varsinkin Cortex oli
hänelle uusi pinnoite.
Taideakatemian erikoistumislinjalla Anitta
Ruotsalainen sai paljon uusia ideoita julkisen
taiteen tekemiseen. Kiinnostus uusiin materiaaleihin kasvoi huimasti.
Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki
Sari Torvinen toivoo rakennuskohteiden prosenttiliikkeen yleistyvän laajemmin. Prosenttiperiaatteen mukaan kohteen rakentamisesta
pitäisi lohkaista prosentin verran julkisen taiteen hankkimiseen. Vasossa ei koko prosenttiin
kuitenkaan ylletä.
Vaso on ”prosenttiperiaatteessa” edelleen mukana. Naantaliin valmistuva passiivienergiakohde
saa toimitusjohtaja Pekka Peltomäen mukaan
myös oman taideteoksensa, Satu-Minna
Suopajärven terästeoksen Lehtimaja. Tämäkin
tehdään yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun kanssa.
Tarina tuli läheltä
Hirvensalon Halvarinkadun rivitalokohteeseen
joulun alla valmistunut seinäreliefi Ainon ja
Wäinön talkootanssit on tehty viiden millin
teräksestä. Pinta on käsitelty Cortex-tekniikalla.
Se saa pinnan näyttämään ruosteiselta. Reliefi
suunniteltiin tietokoneen näytöllä ja elementit
leikattiin teräslevystä laserhitsauslaitteella.
Teoksessa on vierekkäin kahdet saappaat. Toiset kuuluvat Wäinölle ja toiset Ainolle. Saappaiden vieressä on lennokkaita tanssin askeleita.
6
ä Annamaija Tuominen,
a poseerata. Vasemmalta isännöitsij
Ainon ja Wäinön askelien lomassa kelpa
a Ruotsalainen.
Anitt
lija
taitei
ja
inen
Torv
dinaattori Sari
toimitusjohtaja Pekka Peltomäki, koor
Talkoiden takia Myrskylän 28 asunnon asukkaat
tuntevat hyvin toisensa. Kun myrskyläläinen
istahtaa pihan penkille, joku tulee saman tien
viereen juttelemaan, sanoo Martti Gustafsson.
Hihat kääritään
herkästi Myrskylässä
Vason Myrskylän kohteen väki tarttuu herkästi haravaan, vasaraan,
pensseliin tai lapioon. Talkoilu säästää rahaa ja jälki on sellainen kuin
halutaan.
Hirvensalon Haarlassa sijaitseva Myrskylä on
varmasti yksi Vason hienoimpia kohteita. Kallio kumpuilee kauniisti joka paikassa. Pihalle
tullessa jääkauden pyöristämä korkea kalliorinne rajaa tien ja nostaa samalla osan taloista
ylös näköalapaikalle. Asuntojen pihoilla tempoilevan kallion synnyttämät muodostelmat
ovat kuin hyllyjä tai käteviä penkkejä.
Kallioisen maaston takia Myrskylän talot on
rakennettu eri tasoille. Käytävät kurvailevat ja
nousevat kauniisti talolta toiselle.
Kallio ei helpota pihatöitä
Myrskylän väki on huomannut, että pihahommia riittää, vaikka kallioisia pintoja on paljon.
Kallion jättämissä koloissa kasvaa pensaita, koloihin istutetaan kalliokasveja.
Pihahommat tuntuvat myrskyläläisiä kiinnostavan. Kukkia ja pensaita istutetaan ja niitä
hoidetaan. Jos jollakin menee sormi suuhun,
naapuri kyllä neuvoo viherhommissa. Aidat
leikataan ja multaa kärrätään talkoomielellä.
Ahkeruus näkyy yleisillä alueilla, polkujen varsilla ja asuntojen vehreillä etu- ja takapihoilla.
– Täällä asuu hyvä porukka, kiittelee talotoimikunnan puheenjohtaja Martti Gustafsson.
Leikkipaikka uusitaan kesällä
1990-luvulla valmistuneen Myrskylän leikkipaikka alkoi vedellä viimeisiään, joten laitteet
purettiin pois. Nyt kesällä kentälle nousevat
uudet laitteet.
Ahkera talkoilu kuormittaa myös puheenjohtajaa. Myrskylässä on kokeiltu hyvällä menestyksellä johtohommien jakamista puheenjohtajan
ja varapuheenjohtajan kesken. – Kun toinen on
reissussa, toinen on aina paikalla, tiivistää Gustafsson.
– Kentän kiertävä aita uusitaan ja sen alle
valetaan betonimuuri, jotta pengerrys pysyy
paremmin kasassa, pohtii Gustafsson. Talon
väki odottelee innolla leikkipaikkaremonttia.
He aikovat osallistua talkoolaisina töihin.
Huoltoyhtiöltä Gustafsson toivoisi tiiviimpää
yhteistyötä, jotta työnjako sujuisi paremmin ja
tieto kulkisi vikkelämmin.
Grillikatoskin voisi sopia uudistettavan leikkipaikan yhteyteen. Nyt talon väellä on ollut tapana tyhjentää roskiskatos pari kertaa kesässä
ja järjestää siellä grilli-iltoja. Tämä järjestely
johtuu siitä, että kumpuileva kallio syö tilaa,
eikä grillikentälle ole paikkaa löytynyt.
Gustafssonin perhe hankki Myrskylän asunnon
vuonna 1995 eli silloin kun sitä vielä rakennettiin. Tontin takana oli hirvien nukkumapaikka.
Käärmeitä oli alussa myös paljon. Nyt kettu vilistää välillä tontin halki. Muuten eläinmaailma
on alkuvuosilta rauhoittunut.
Oma työ säästää kukkaroa
Ensimmäisen asukkaan onni on se, että rakennusvaiheessa voi tehdä ilmaisia ja maksullisia
muutoksia moneen kohtaan. Gustafssonit olivat erityisen aktiivisia tutkimaan piirustuksia,
niinpä muutettavaa löytyi.
Myrskylän väki on jakanut työt niin, että huoltofirma auraa lumet ja hiekoittaa polut. Talvityöt
eivät ole helppoja, sillä lumille ei tahdo löytyä
kippauspaikkaa ja mutkitteleva kallio hankaloittaa kolaamista.
Omana työnä leikataan nurmikot, hoidetaan
pensaat, haravoidaan ja siivotaan. Omana työnä myös maalataan talojen nurkkalautoja ja
huoltorakennuksia. Käytännössä autopaikkojen lumet kolataan myös omin käsin.
Myrskylän väki on tyytyväinen järjestelyyn, sillä
omalla työllä säästää ja se näkyy vastikkeen hinnassa. – Omalla työllä saa myös sellaista jälkeä,
mikä omaa silmää miellyttää, lisää Gustafsson.
Omat ideat toteutuivat mainiosti
– Keittiön kaappeihin tilattiin paremmat ovet,
paljeovi korvasi tuulikaapin kiinteän oven,
keittiön ja makuuhuoneen ovet korvattiin
kaariholviaukoilla ja vessan kaappi sijoitettiin
nurkkaan, luettelee Martti.
Kuudentoista vuoden asumisen jälkeen Gustafssonit sanovat olevansa tyytyväisiä muutoksiin. Elämä on osoittanut, että ylimääräinen
satsaus kannatti.
Teksti ja kuva: Lassi Lähteenmäki
7
in palveatti Tuomas Mikkola on ollut myös pank
Heidekenillä syntynyt sosialidemokra
nä.
llikkö
spää
yhtey
uksen
skesk
ttämi
Seudun Kehi
luksessa. Nyt hän työskentelee Turun
Sosiaaliselle asumiselle
parempia tontteja
Vason hallituksessa istuva turkulainen Tuomas Mikkola haluaisi kaupungin tonttijakopolitiikkaan uusia tuulia. – Parhaimpia asuintontteja ei pitäisi
ohjata pelkästään kovan rahan rakentamiseen. Hyviä paikkoja pitäisi tarjota
myös sosiaaliseen asumiseen, pohtii Mikkola.
Tuomas Mikkola on tyytyväinen Vason toimintaan. Asumisoikeusmallissa asukkaan ääni
kuuluu ja asukasdemokratia toimii. Lisäksi
asukkaiden, hallituksen ja Vason toimiston yhteistyö sujuu mainiosti.
– Asumisoikeutta tarvitaan tulevaisuudessakin,
sillä sitä ei mikään muu asumismuoto korvaa.
Asumisoikeus on turvallinen vaihtoehto kun
haluaa asua hyvässä asunnossa keskeisellä paikalla, tiivistää Mikkola.
Asumiseen vaadittava Vaso-maksu on indeksiin sidottu, joten se on Mikkolan mukaan hyvä
sijoitus. Jos elämäntilanne muuttuu, asumisoikeusmaksu on helppo realisoida.
Rakentamaton kausi katkesi
Pankkimaailmassa pitkään työskennellyt ja Turun valtuustossakin istunut Tuomas Mikkola
valittiin Vason hallitukseen vuonna 2001. Silloin Vasossa elettiin hiljaisempaa aikaa; uusia
kohteita ei muutamaan vuoteen noussut.
8
Mikkola sanoo pohtineensa varsinkin Heimo
Kukkosen, Keijo Tapperin ja silloisen puheenjohtajan Pauli Komsin kanssa useasti Vason
tulevaisuutta. Strategia syntyi ja siinä katsottiin
uudiskohteiden pitävän Vason ajassa mukana. Uutta alkoikin syntyä muutamien vuosien
päästä.
Nyt uusia ja uudentyyppisiä taloja rakennetaan enemmän. Mikkolan mukaan seuraavaksi asuntotuotannossa voisi olla viisasta pohtia,
miten kohteet palvelisivat parhaiten senioriasumista.
Seudullisuus toimii hyvin
Tuomas Mikkola pitää viisaana ratkaisuna sitä,
että Vaso päätettiin aikoinaan rakentaa seudulliseksi. Yhteistyö turkulaisten, raisiolaisten,
naantalilaisten, kaarinalaisten ja lietolaisten
kesken sujuu hyvin. Eriarvoisuutta ei ole.
Vaihtoehtoja pohditaan aina seudullisesti ja
palvelulähtöisesti. – Uusien rakennusten sijoittelussa paikka ratkaisee, ei kunta, tiivistää
Mikkola.
Teksti: Lassi Lähteenmäki
Kuvat: Lassi Lähteenmäki ja Pekka Peltomäki
Keväinen aurinko
lämmittää ja
kasvattaa mukavasti
Päivänkakkaran
asunnon patiolla ja
ikkunalla, tietää
Tuire Kähkönen.
Tuirella on hyvä näköala
Vasoon ja Katariinanlaaksoon
Tuire Kähkönen saa nauttia hyvistä näköaloista moneen suuntaan.
Nykyisen Vaso-kodin pihamaalta
avautuu Katariinanlaakso kaikessa
komeudessaan. Lisäksi Kähkönen
on seurannut läheltä ja alusta asti
20-vuotiaan Vason toimintaa. Nyt
hän istuu asukkaiden edustajana
Vason hallituksen varajäsenenä.
Päivänkakkarankuja nousee ja nousee. Paikka on kuin Välimeren rannalta. Vason vuonna
1998 valmistuneet rivitalot ovat rinteessä hyvien näkymien äärellä. Aurinko osuu rinteeseen
mainiosti, joten kujan nimi on aika osuva. Päivänkakkarakin tykkää auringon lämmöstä.
Rauhallistakin täällä on. Kapealla Päivänkakkarankujalla kulkee autoja harvakseltaan. Läheltä
löytyy luonnostaan kuuluisa ja rikas Rauvolanlahti sekä Katariinanlaakson luonnonsuojelualue. Eteläkaaren yläpuolella maisemaa
hallitsevat valtavat kalliot. Tuire Kähkönen on
kaikin puolin tyytyväinen asumiseensa.
Asumisoikeus toi turvaa
uudessa tilanteessa
Tuire Kähkönen tuli Turkuun Helsingistä.
Aviomiehen kuoltua 80-luvun lopulla, Tuiren
ja tyttären piti ajatella elämää ja asumista uudelta pohjalta.
– Lehdessä oli juttua asumisoikeudesta ja se
alkoi kiinnostaa. Vason Halisten rivitalokohde
oli kiikarissa, mutta sinne vuoronumero ei aivan riittänyt, muistelee Tuire.
Lopulta Haritun Puistokentän kohteesta koti
löytyi. Kohde oli vasta valmistumassa, joten Tuire sai valita lattiapintoja ja seinävärejä
huoneisiin. Se oli sopivalla alueella ajatellen
tyttären koulua keskustassa ja omaa työpaikkaa Paraisilla. Vuonna 2005 Kähkönen muutti
nykyiseen Päivänkakkaran kohteeseen Katariinaan. Pienempi asunto tuli tarpeeseen kun
tytär muutti pois kotoa ja omat eläkevuodet
olivat lähellä. Haave rivitalokodista täyttyi.
– Vaihto Vaso-asunnosta toiseen sujui hienosti,
Kähkönen kiittelee.
Alusta asti Vason elämässä kiinni
Tuire Kähkönen muistaa kuin eilisen päivän
ensimmäisen Vaso-kokouksen 20 vuotta sitten. Väkeä oli paljon mukana ja siellä perustettiin mm. yhteistyöelin eli Yte. Tämän jälkeen
Kähkönen on ollut tiiviisti Vason kokouksissa
mukana. Ytessä hän on ollut pitkään mukana
jäsenenä ja alkuvuosina myös yhden kauden
puheenjohtajana.
Yte on Kähkösen mukaan mainio ja tärkeä näköalapaikka Vason elämään. Yten kokouksissa
on poikkeuksetta aina talon johtoa mukana.
Näin viesti kulkee molempiin suuntiin.
Vason asukkaiden aktiivisuus osallistua yleisiin
kokouksiin on 20 vuoden aikana laskenut. Tuire Kähkönen haluaisi kääntää kelkan. Kaikenlaiset asukaspalautteet ovat tärkeitä toiminnan
kehittämisen kannalta. Asukkaiden olisi lisäksi
hyvä tietää, mihin vastikemaksut käytetään,
mitä Vasossa ja yleensä asumisoikeusasumisessa tapahtuu.
Lisää rohkeita avauksia
Nyt Tuire Kähkönen on Vason hallituksessa
asukkaiden valitsema varajäsen. – Asukkaan
ääntä kuunnellaan ja mielipiteen saa aina sanoa, kiittelee Kähkönen.
Asukkaiden ajatuksia on kiitettävästi kuultu
myös Naantalin Soinisten passiivienergiatalojen suunnittelussa. Tässä on innokkaasti tehnyt
työtä Vaso-asumisen kehittämistyöryhmässä.
Soininen on Kähkösen mielestä muutoinkin
mainio uusi avaus Vaso-asuntojen rakentamisessa.
Vason asuntokanta on Kähkösen mukaan jo
nyt monipuolinen, mutta jotain uutta voisi
vielä kehittää.
– Ehkä se seuraava uusi ja vähän erilainen
avaus voisi liittyä senioriasumiseen, hän pohtii.
Teksti ja kuva: Lassi Lähteenmäki
9
Asukas saa päättää, minkälainen remontti 20-vuotisedulla asuntoon
tehdään, mikäli työ on linjassa Vason ohjeistuksen kanssa, sanoo
Vason kiinteistöpäällikkö Sirpa Laaksonen.
s
u
t
s
u
v
a
i
t
t
n
o
Uusi rem
menee pitkän linjan vasolaisille
Vaso on tehnyt päätöksen uudesta
edusta. Sen saavat ne, jotka ovat
asuneet samassa Vason asunnossa
20 vuotta.
Rahat on käytettävä remonttiin
Remontista on syytä aina neuvotella
20-vuotisetu on käytettävä oman asunnon kunnostamiseen tai varustamiseen. Kun etu käytetään asunnon remontoimiseen, rahasta ei muodostu verotuksen alaista etua.
20-vuotisedusta ilmoitetaan asukkaalle henkilökohtaisesti kirjeellä. Rahan käytöstä pitää aina
neuvotella Vason edustajien kanssa monestakin
syystä.
– Remontti voisi tarkoittaa tapetointia, maalausta, lattian laminointia tai esimerkiksi keittiön
koneiden uusintaa, pohtii Vason kiinteistöpäällikkö Sirpa Laaksonen.
– Esimerkiksi keittiökaappeja ei kannata eturahalla uusia jos vaikka koko taloon on lähitulevaisuudessa tulossa joka tapauksessa remontti
keittiöön, selventää Sirpa Laaksonen.
Kreulankartano Halisissa on Vason historian
ensimmäinen kohde. Se täytti 20 vuotta viime joulukuussa. Myllymatinsato, Waistenrivi,
Lipunkantajankadun ja Kankaristonrivin kohteet valmistuivat aika pian sen jälkeen. Tämän
vuoden aikana 20-vuotisedun saa enimmillään
20 asukasta.
Remonttikohde katsotaan aina yhdessä asukkaan, isännöitsijän ja remonttiammattilaisen
kanssa. Mikäli etu ei riitä remonttiin, asukas voi
itse maksaa loput. Tällöin asukas voi merkitä
veroilmoituksessa ylimenevän osuuden kotitalousvähennykseksi ja saada näin etua myös
verotuksessa.
Esimerkiksi Kreulankartanossa selvitetään parhaillaan laajemmin mahdollisesti toteutettavat
talojen remonttitarpeet. Vasta sen jälkeen sovitaan, miten asuntokohtainen 20-vuotisetu käytetään.
20 vuotta yhtäjaksoisesti samassa Vason asunnossa asunut asukas saa 25 euron hyvityksen
asunnon neliötä kohden. Kokonaisetu on noin
1 000–2 500 euroa asunnon koosta riippuen.
Etusummalla saa tehtyä näkyvämmän remontin,
jos vaikka tapetoi itse. – Tässä mallissa asukas
tekee työn ja Vaso hankkii tarvikkeet, selventää
Laaksonen.
Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n uusin etu
on kädenojennus niille, jotka ovat asuneet yhtäjaksoisesti 20 vuotta samassa Vaso-asunnossa.
Vaso täytti hiljattain 20 vuotta ja sen myötä 20
Vaso-vuotta alkaa tulla täyteen ensimmäisillä
asukkailla.
10
Ammattilaisia on syytä olla arvioimassa remonttia senkin takia, että työn kokonaishinta saadaan
tarkemmin laskettua. Remontin pitää olla lisäksi
sellainen, ettei se vaaranna asunnon kuntoa tai
muuta sitä epäkäytännöllisemmäksi.
Keveämpi vastike
kymppihyvityksenä
Kun asukas on asunut yhtäjaksoisesti kymmenen vuotta samassa Vason asunnossa,
asukas saa kiitokseksi käyttövastikkeen
palautuksena 4,50 euroa asunnon neliötä
kohden. Viisi vuotta sitten palautus oli neljä
euroa, kaksi vuotta sitten se nostettiin
4,40 euroon neliöltä.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asukas
saa yhdestä käyttövastikkeesta noin puolet
takaisin. Näitä käyttövastikkeen palautuksia
maksetaan Laaksosen arvion mukaan tänä
vuonna useille kymmenille vasolaisille.
Muutostyöt omalla tai
Vason kustannuksella
Vaso-asukas voi melkein milloin tahansa
tehdä muutostöitä omassa asunnossaan,
kunhan työ on linjassa Vason vuonna 2010
hyväksymän ohjeistuksen kanssa. Uuden
kohteen rakennusvaiheessa tehtävät muutosja lisätyöt ovat aika suosittuja.
Vaso korvaa asukkaan tekemät kohtuulliset
parannukset, muutostyöt tai lisähankinnat,
jos niiden katsotaan parantavan asunnon
käytettävyyttä tai nostavan asunnon arvoa.
Korvauksen voi saada, jos esimerkiksi laatoittaa vessan, ostaa astianpesukoneen,
hankkii lisää kaappitilaa tai jos vaihtaa
muovilattian parketiksi.
Korvattavien lisä- ja muutostöiden yhteenlaskettu enimmäisarvo voi olla korkeintaan
20 % asunnon alkuperäisestä asumisoikeusmaksusta. Sen ylimenevää osuutta ei korvata.
Vaso ei korvaa seinien tapetointia, säleverhon
hankintaa, ovisilmän asennusta, pihan laatoittamista, pensaiden istutusta eikä muita pienimuotoisia remontteja tai lisähankintoja.
Muista isännöitsijää ennen remppaa
Kun suunnittelee muutostöitä tai lisähankintoja, kannattaa aina olla isännöitsijään
yhteydessä. Näin vältyt ikäviltä yllätyksiltä.
Isännöitsijä kertoo, mitä töitä Vaso korvaa,
mitä ei ja mitä ylipäänsä saa tehdä.
On aika paljon töitä, joihin vaaditaan aina
isännöitsijän kirjallinen lupa. Tällaisia ovat
mm. alkuperäisten kodinkoneiden vaihto,
kaapistojen lisääminen tai poistaminen,
märkätilojen laatoitus, hyllyjen ruuvaaminen laatoitettuun seinään, kylmän varaston
eristäminen lämpimäksi, parvekkeen lasittaminen, väliseinän siirto, sähkö- tai nettipistokkeiden muutostyöt, seinien panelointi
ja pihan aitaaminen.
Auringosta saadaan asuntoihin energiaa moneen tarpeeseen. Keräimillä lämmitetään käyttövettä
ja kennoilla tulee sähköä taloon. Esimerkkikuva ei ole Vason kiinteistöstä. Aurinkokeräimet
asennetaan passiivitalo Soinisiin.
vaso hankki uusia työkaluja
energiansäästöön
Energian säästäminen otetaan Vasossa tosissaan. Hiljattain Vaso laati Tekesin
ja Boost Brothers -yhtiön kanssa energiaviisauden strategian. Se toi ideoita, ajatuksia, näkemyksiä ja konkreettisia työkaluja energiatehokkuuden edistämiseen.
Energiaviisaus hidastaa asumiskustannusten
nousua, kehittää kiinteistökannan kilpailukykyä ja vieläpä torjuu ilmastonmuutosta.
Kiinteistönomistaja säästää kun viritetään
LVIS-järjestelmä oikeille lukemille. Asukas
voi säästää rahaa kun hän vääntää kulutuksen
pienemmälle uudenlaisten mittareiden avulla.
Teksti ja kuva: Lassi Lähteenmäki
Pienellä teknisellä lisällä saadaan ohjattavuutta
valaistukseen ja lämmitysjärjestelmä aistimaan
ajoissa sään muutokset. Huoneistokohtaiset
mittarit ja älykkäät pistorasiat pitävät energiankulutuksesta kiinnostuneen asukkaan hyvin
ajan tasalla.
Asiantuntijapalveluyritys Boost Brothers Oy
hehkuttaa yhteistyötä Vason kanssa. – Vaso on
edelläkävijä. Tällaista projektia ei ole aiemmin
Suomessa tehty tämäntyyppisille yhtiöille, täsmentää Juho-Kusti Kajander Boost Brothers Oy:stä.
Tekniikka uudistuu
hurjaa vauhtia
– Suurin lisäarvo energiaviisauden projektissa
on ollut Vason tiimin tietoisuuden ja osaamisen kasvussa sekä asenneilmaston muokkaamisessa, toteaa puolestaan Vason toimitusjohtaja
Pekka Peltomäki.
Energiaviisauden strategiaan kuuluu uteliaisuus seurata teknistä kehitystä. – Sovelluksia
syntyy nyt vauhdilla mm. älykkään mittaroinnin ja pienenergiatuotannon alueilla, täsmentää Juho-Kusti Kajander.
Yksinkertainen on kaunista
Esimerkiksi uuden sukupolven aurinkokennot
vaikuttavat varsin houkuttelevilta. Uuden valmistustekniikan ansiosta raaka-ainetta kuluu
kennoon vain puolet normaalista ja se heijastuu vahvasti kennon loppuhintaan.
Vason kiinteistöjen energiaviisauden ydin
on yksinkertaisissa, edullisissa ja helpoissa
Remonttibuumi häämöttää
Yksi syy energiaviisauden strategian luomiseen
on ollut Vason asuntokannan ikä. Ensimmäiset
talot ovat 20 vuoden ikäisiä eli jonkinlaisen
remontin tarpeessa. Tällä ohjelmalla Vaso
pystyy varautumaan lähivuosiin.
Lisätietoja muutostöistä saat isännöitsijältä,
Vason toimistosta tai Vason nettisivuilta.
Remontin kirjallisen lupahakemuksen voit
täyttää esimerkiksi netissä www.vaso.fi.
toimissa. Säästöjä tulee helposti kun säätää
pattereita ja ilmanvaihtolaitteita sekä seuraa
vesikalusteiden kuntoa.
Pattereiden säätö on helppo tapa pitää
energiankulutus kurissa.
Vanhimpien Vaso-talojen energiaremontit ovat
aina tapauskohtaisia. Ikä, rakenne, talotekniikka
ja kunto määräävät valinnat, sanoo Kajander.
Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki
11
Olisiko persikka
pation hittikasvi?
Mitä ihmettä! Eikö aprillipäivä jo mennyt? Voiko persikka muka
kasvaa Suomessa? Kyllä voi, kerrotaan Viherlassilasta.
Viherpeukalolla ovat nyt hulppeat ajat käsillä.
Suomalaisten ulottuville tulee joka vuosi uusia
hyöty- ja koristekasveja. Jalostuksen myötä lukuisat kasvit saadaan menestymään myös pienillä
pihoilla, patioilla ja parvekeruukuissa.
Parvekkeiden lasitus on tuonut uuden lisän kasvatukseen. Parvekkeen oven takana avautuu
trooppinen huone, jossa voi kokeilla melkein
mitä tahansa. Talvisaikaan parvekelasitus pitää
terävimmän pakkasen loitolla ja tilaa voi käyttää
vaikkapa monivuotisten pakkasarkojen kasvien
talvisäilönä.
Mansikkaa, kurkkua ja nyt persikkaa
2000-luvulla patio- ja parvekeviljelijät ovat päässeet kokeilemaan amppelimansikkaa ja amppelikurkkua. Nyt tarjolla on lisäksi patioluumua,
-kirsikkaa, -päärynää, -omenaa ja -nektariinia.
– Tämän kevään mielenkiintoisin uutuus on
patiopersikka, uskoo puutarhuri Silja Lassila
Viherlassilasta.
Ruukkuun istutettua patiopersikkaa myydään
noin metrin mittaisena. Kaunista vaaleanpunaista
kukintoa alkaa tulla heti, persikkasatoa voi alkaa
kerätä parin vuoden kuluttua.
Silja Lassilan mukaan patiopersikka kannattaa
laittaa kasvamaan isompaan noin puolimetriseen
savi- tai puuastiaan. Persikka on tottunut kuiviin
olosuhteisiin, joten sitä ei tarvitse kovin usein
kastella. – Pinta saa välillä kuivahtaa, mutta ruukkua ei saa uittaa, opastaa Silja Lassila.
Patiopersikan vuosikasvu on pari senttiä. Talvikauden jälkeen on hyvä siistiä oksistoa ja leikata
huonot oksat pois.
Persikka tykkää auringosta, joten hae sille valoisa
ja lämmin paikka. Persikkaa on hyvä lannoittaa
vaikka biolannoitteella. Näin kuohkeutat kasvumultaa samalla. Patiopersikka haarautuu metrin
korkeudella, joten ruukun juureenkin tulvii valoa.
Persikan viereen voit tämän takia kylvää esimerkiksi yrttejä.
Pieni piha tai patio on aika hyvä työmaa viherpeukalolle. Kun kasvatusala pysyy kohtuullisen
kokoisena, rikkaruohojen kitkentä ei uuvuta.
– Patiopersikan voi laittaa kasvamaan parvekkeelle, viherhuoneeseen, patiolle tai ulos. Jos persikka kasvaa parvekelasien takana, lasit kannattaa
pitää kesällä ainakin raollaan pölytyksen takia,
sanoo Lassila.
Jos persikkaa pitää kesät ulkoa, on se syytä siirtää talveksi sisälle viileään. Persikan saa talvehtimaan esimerkiksi autotallissa tai lasitetulla parvekkeella. Hyvä talvehtimislämpötila on Lassilan
mukaan +5 astetta. Jos pakkanen tulee lasitetulle
parvekkeelle, ruukku kannattaa suojata.
Seinät ja pienet palstat
hyötykäyttöön
Lämpimiä ja paljaita seiniä tai aitoja löytyy melkein joka pihasta. Tällaiseen paikkaan voi laittaa
kasvamaan esimerkiksi goji-marjaa. Köynnöksen
tapaan kasvava goji menestyy Lounais-Suomessa
lämpimällä seinustalla.
Kiinalaisten suosima goji on yksi maailman
ravinteikkaimmista hedelmistä. Siitä löytyy yli
20 eri mineraalia sekä lisäksi antioksidantteja,
vitamiineja, aminohappoja ja kivennäisaineita.
Kukka- tai kasvimaan nurkkauksessa voit kokeilla vaikkapa makuminttuja. Niitä on nyt eri makuisina tarjolla paljon, sanoo Silja Lassila.
Myös muita yrttejä on paljon. Paikan valinnassa
kannattaa miettiä, ovatko yrtit talvehtivia. Monivuotinen on syytä kylvää paikkaan, jota ei joka
vuosi muokata.
Kukkiva patiopersikka tuo kesän parvekkeelle tai patiolle, tuumii puutarhuri Silja Lassila. Vihreällä
kortilla vasolaiset saavat Viherlassilan normaalihintaisista kasveista 10 % alennuksen.
12
Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki
Portulakka on ikivanha hyötykasvi, joka löydettiin uudelleen sen sisältämän terveellisen omega3rasvahapon takia. Portulakka kasvaa hitaasti. Sen
pyöreitä lehtiä voi käyttää mm. salaatin seassa.
Energia kallistuu, kulutus laskussa
Energia synnytti Vaso-kokouksessa
pohdiskelua ja se näkyi myös viime
vuoden tilinpäätöksessä.
Svenska Klubbenin salissa huhtikuussa Vason
asukkaille esitetty tilinpäätös kertoo selkeästi,
missä mennään. Lämmitysenergian hinta on
ollut jatkuvasti nousussa. Se on yksi tärkeä syy,
miksi Vason kohteiden yhteinen tulos jäi napakoiden pakkaspäivien värittämän viime vuoden
tilastoissa jonkin verran miinukselle. Myös remontin tekeminen maksaa yhä enemmän.
Pekka Paatonen on nyt uusi asukkaiden
nimeämä valvoja.
Vaso nosti viime vuonna käyttövastiketta maltillisesti. Hallintopäällikkö Teija Lammisen mukaan korotus olisi voinut olla isompikin. Tänä
keväänä vastiketta piti korottaa tuntuvammin.
Onneksi Vasossa tehdään paljon työtä energiankulutuksen laskemiseksi ja se tasoittaa kustannusten nousua. Asukkaiden nimeämän valvojan
kertomuksessa Raimo Kurki totesi energiankulutuksen laskeneen kerros- ja rivitaloissa.
Tapio Kaihtela kertoi johtamansa yhteistyöelimen suunnitelleen oppaan laatimista ilmanvaihdon säätämisestä. Kaihtelan mukaan oikein
trimmattu ilmanvaihto säästää selvästi energiaa
ja asukkaiden on syytä omaksua oikeat niksit.
Energiankulutus neliötä kohden on laskenut
Vaso-historiassa merkittävästi, totesi viime
vuonna valvojana toiminut Raimo Kurki.
Vason Soinisiin nouseva passiivienergiatalokohde antaa Vasolle lisää työkaluja energiatehokkuuden parantamisen tiellä. Energian hinta
nousee kaikissa asumismuodoissa. Vasolla on
hyvä ote kulutuksen ruuvin kiristämisessä.
Liikevaihto kasvoi,
käyttöaste pieneni
Vason liikevaihto kasvoi viime vuonna yli kaksi
prosenttia. Yksi syy nousuun oli uudistuotanto.
Viime vuonna Vaso sai valmiiksi kolme uutta
kohdetta. Vuoden lopussa lainaa oli 740 euroa
neliötä kohden. Kokonaislainakanta väheni viime vuonna kahdella miljoonalla eurolla.
Vason hakijamäärä kasvoi 11 prosenttia ja asukkaiden vaihtuvuus väheni. Asuntojen käyttöaste
laski 95,7 prosenttiin. Isona tekijänä oli Pernon
telakan tilanteen vaikutus. Vasossa käyttöaste
lasketaan puhtaasti kassavaikutteisena. Vasossa
on nyt 103 kiinteistöä ja noin 4 800 asukasta.
Valvoja vaihtui
Kevään Vaso-kokous päätti yksimielisesti valita
uudeksi valvojaksi Pekka Paatosen. Hän toimii
kontrollerina Turun kaupungin terveystoimessa.
Vasossa hän on toiminut vuosien kuluessa jotakuinkin kaikissa hallintoelimissä. Hän on myös
Vason pitkäaikainen asukas.
20-vuotta yhtäjaksoisesti samassa asunnossa
asuvan vasolaisen palkitseminen synnytti Vasokokouksessa vilkasta keskustelua. Myös kymmeneen megaan nostava kesän nettiuudistus
herätti väessä kysymyksiä. Kummastakin asiasta
kerrotaan lisää tässä lehdessä.
Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki
Valvojan kertomus vuodelta 2011
Allekirjoittanut valittiin Vaso -kokouksessa 6.4.2011
asukkaiden nimeämäksi valvojaksi. Valvojana olen
valinnut 103 Vason asumisoikeuskohdetta tarkastuksen piiriin, joista kolme rivitalokohdetta, nimittäin Westparkin Lehmus, Kukoila ja Kuninkaanlaakso valmistuivat vasta loppuvuoden 2011 aikana.
1 = rivitalot
2 = kerrostalot
3 = pk + (pk + R)
Sadan kohteen osalta selvitin mm. energiatehokkuutta ja vedenkulutusta. Kumpaakin asiaa lähestyttiin käyttämällä hyväksi kohteiden energiatodistuksia. Tarkastelluista kohteista kerrostaloja oli 25,
pienkerrostaloja tai sitten yhdistettyjä pienkerrostaloja ja rivitaloja 13 sekä rivitaloja 62.
Tulosteissa rakennustyypistä pienkerrostalot tai
yhdistetyt pienkerrostalot ja rivitalot on käytetty
merkintää pk + (pk + R).
Tutkimusmenetelmänä käytettiin ns. lineaarista
regressioanalyysiä, jossa havaintopisteiden joukkoon
määritellään sellainen suora, jonka etäisyys kaikista
havaintopisteistä on pienin.
Tulokset on esitetty seuraavissa Energiankulutusja Vedenkulutus-diagrammeissa. Johtopäätös on,
että rakennustekniikan kehittyessä Vason kohteet
etenevät positiiviseen suuntaan.
Kaikkien 103 kohteen osalta selvitin lumitöiden ja hiekoituksen kustannukset, jotka nousivat
kevään 2011 suuren lumimäärän ja kevään ja syksyn
hiekoitustarpeen vuoksi.
Valvojana totean lisäksi, että olen osallistunut kaikkiin yhteistyöelimen (Yte) kuuteen sekä kahteen
Vaso-kokoukseen ja kesällä 2011 Vaso-strategian
vuosien 2012–2017 kehittämiskokoukseen.
Valvojan yhteystiedot vuoden 2011 kohdekohtaisille valvojille on kirjallisesti ilmoitettu yhteistyössä
Vason keskushallinnon kanssa.
Valvojana olen pyynnöstä suorittanut lisäksi
kolmentoista, vuosina 1992–1994, rakennetun
rivitalokohteen osalta huoneistokorjauksiin liittyvää tarkastusta.
Suorittamani tarkastuksen perusteella minulla ei ole
huomautettavaa talouden ja hallinnon hoidosta.
Turussa 11.4.2012
Raimo Kurki
Asukkaiden nimeämä valvoja
13
YHTEISTYÖELIN 2012
Varsinaiset jäsenet
Tapio Kaihtela, puheenjohtaja
Palettikatu 1 B 10, 20320 Turku
tapio.kaihtela@dnainternet.net
Pekka Paatonen, varapuheenjohtaja
Saarenmaankatu 17 B 5, 20240 Turku
pekka.paatonen@vasoasukas.fi
Heidi Harkila
Löytänänkatu 1 A 2, 20540 Turku
Ulla-Elina Hurme
Keonpellonkatu 4 A 25, 21200 Raisio
uehurme@gmail.com
Armi Kauppinen
Karakatu 4 C 7, 20660 Littoinen
armi.kauppinen@gmail.com
Yhtiön perustehtävän ja tulevaisuuden pohdinta
strategiapäivityksessä oli hedelmällistä yhdessä
yhtiön hallinnon, omistajien ja asukkaiden
edustajien kanssa, toteavat puheenjohtaja
Elfving ja toimitusjohtaja Peltomäki.
Sari Koskinen
Käsityöläiskatu 13 D 43, 20100 Turku
Juhani Kuvaja
Vesalankatu 14 as 3, 20360 Turku
juhani.kuvaja@bovallius.fi
Tuire Kähkönen
Päivänkakkarankuja 5 B 9, 20740 Turku
tuire.kahkonen@vasoasukas.fi
Juha Näkkilä
Hoviherrankatu 7 B 47, 20780 Kaarina
strategia uudistui
Käynnistimme viime vuoden alussa Vaso-strategian uudistamisen.
Tehtäväksi otettiin vanhan strategian päivittäminen uuteen
kuosiin; Vason strategia 2012–2017.
Työpajoissa käytiin vilkasta ajatusten vaihtoa.
Kokemuksena viime kevään ja kesän jatkunut
prosessi oli kaikille siihen osallistuneille antoisa.
Vastaavanlainen asioiden läpikäynti on hyödyllistä määrävälein.
Asumisoikeuslaki uudistui vuoden 2011 alussa.
Uudistuksen tavoitteena oli mm. yhtenäistää
aso-yhtiöiden toimintaa käyttövastikkeiden
määräytymisessä. Asukkaille asumiskustannuksia esiteltäessä tulee eritellä täsmällisemmin
kiinteistökohtaiset ja koko yhtiötä koskevat
käyttövastikkeen erät. Uudistuksen jatkona tulee myös tilinpäätökseen liittyvät jälkilaskelmat,
joilla osoitetaan kerättyjen käyttövastikkeiden
kattamat toteutuneet kulut.
Vasossa lakiuudistus ei aiheuttanut suuria muutoksi toimintamme perusperiaatteisiin. Viime
syksynä budjetoinnin yhteydessä otettiin käyttöön uudet nimitykset Käyttövastike1 kiinteistökohtaisille ja yhtiökohtaisesti tasattaville erille
nimi Käyttövastike2.
Tänäkin keväänä kohdekohtaiset tilinpäätöstiedot ovat olleet www.vaso.fi sivuilla asukkaiden
nähtävinä ja kirjanpitoaineisto kohdekohtaisen
valvojan tarkastettavissa.
Yhtiökokous vahvisti 4.4.2012 Vason toimintakertomuksen vuodelta 2011, tuloslaskelman
1.1.–31.12.2011 sekä päätti tilikauden tuloksesta
hallituksen esityksen mukaisesti. Vastaavat asiakirjat ja asukkaiden valitseman valvojan kertomukset esiteltiin Vaso-kokouksessa 11.4.2012.
Vaso-yhtiön talous kehittyi vuoden aikana pääosin ennakoidusti. Tilinpäätöksessä pystyttiin
tekemään varauksia kiinteistöjen korjaustarpeisiin budjetoidusti.
Ritva-Liisa Pihlainen
Kuohukuja 2 C 7, 20540 Turku
ritva-liisa.pihlainen@pp.inet.fi
Ari Pikkarainen
Saarenmaankatu 17 A 4, 20240 Turku
ari.pikkarainen@nic.fi
Erja Savola
Lipunkantajankatu 5 A 12, 20360 Turku
Seppo Selkälä
Laureuksenkatu 1 C 14, 20320 Turku
selkala@luukku.com
Anna-Kaisa Sjölund
Pyynkatu 1 as 2, 20610 Turku
aksjolun@gmail.com
Tiina Tång
Finnberginkatu 5 H 31, 20320 Turku
Varajäsenet
Jyrki Salminen
Paraistentie 7 A 6, 20780 Kaarina
tyrkis@hotmail.com
Erja Nummila
Varsinais-Suomenkatu 18 D 20, 20740 Turku
Turun talousalueen isot työpaikkakehityksen
trendit aiheuttivat pienen alentumisen vuoden
käyttöasteeseen. Myönteisenä tekijänä oli uudisrakentamisen hyvä kysyntä. Erityishankkeemme
passiivitalokohde Soinisen rakennustyöt käynnistyivät vuoden lopulla.
Irma Roto
Paavinkatu 25 C 19, 20540 Turku
roto.irma@gmail.com
Lausumme suuret kiitokset viime vuoden saavutuksista yhtiön henkilökunnalle ja hallitukselle, asukashallinnossa toimineille, isännöinti- ja
kiinteistönhoito-organisaatioiden henkilökunnille ja ennen kaikkea uskollisille asukkaillemme!
Jäsenet
Sari Koskinen
Käsityöläiskatu 13 D 43, 20100 Turku
Tero Koskinen
Pääskynlento 6 C 15, 20610 Turku
Varajäsen
Tuire Kähkönen
Päivänkakkarankuja 5 B 9, 20740 Turku tuire.kahkonen@vasoasukas.fi
Henrik Elfving
hallituksen puheenjohtaja
Pekka Peltomäki
toimitusjohtaja
14
Tuomo Peltola
Karvalankuja 1 D 8, 21420 Lieto
Pekka Kuivela
Ahterikatu 10 A 9, 20810 Turku
Hallituksen asukasedustajat
Asukkaiden nimeämä valvoja Vasossa v. 2012
Pekka Paatonen
Saarenmaankatu 17 B 5, 20240 Turku pekka.paatonen@vasoasukas.fi
Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011
15
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011
1. YLEISTÄ
1.1 Yhtiön strategia päivitettiin
Aso-järjestelmää säätelevää asumisoikeuslakia
muutettiin vuoden 2011 alussa. Lakimuutokset varmistavat asukkaiden tiedonsaantimahdollisuuksia
asuntojen omistajayhtiön hallinnosta.
Vason asuntojen kysyntä piristyi kevään aikana, mutta
heikkeni taas vuoden loppua kohden kansainväliseen ja kotimaan talouteen liittyvien epävarmuustietojen tahdissa. Turun seudulla laivateollisuuden
vuoden 2010 lopulla heikentynyt työllisyystilanne
vaikutti kysyntään erityisesti Pernon alueella. Siellä
vaikutus oli nyt koko vuoden ja se alensi myös
koko yhtiön käyttöastetta. Vuoden aikana valmistui
64 uutta asuntoa yhteensä kolmeen kiinteistöön.
Ne kaikki oli myyty vuoden loppuun mennessä.
Ja olivat jo valmistuessaan myytyjä kolmea lukuun
ottamatta. Koko vuoden ajalla asukkaiden vaihtuvuus oli 16,7 % ja käyttöaste 95,7 %.
Käyttövastikkeiden korotus oli maaliskuun alussa
kohtuullinen. Keskimääräinen korotus oli 1,6 %.
Varsin monessa kiinteistössä pystyttiin jatkamaan
vanhalla vastikkeella.
Yhtiön strategia päivitettiin vuoden aikana. Strategiansa 2012–2017 mukaisesti Vaso omistaa, ylläpitää ja tuottaa laadukkaita asumisoikeuskoteja
kaikkiin elämäntilanteisiin. Ydinajatuksena on
kiinteistökannan jatkuva kehittäminen niin, että
ne täyttävät erittäin vaativat ympäristövaatimukset.
Vaso ei tavoittele liiketaloudellista voittoa. Yhtiön
strategian päivitystä tehtiin työpajoissa, joihin osallistuivat yhtiön hallitus, omistajien edustajia, henkilökunta ja asukkaiden yhteistyöelin Yten jäseniä.
Strategiatyössä oli mukana yritysjohdon konsultti
Visa Huuskonen.
Yhtiön talous kehittyi vuoden 2011 aikana pääosin
ennakoidusti. Budjetti ylittyi lämmityskustannuksissa yksikköhintojen noususta johtuen ja huoneistokorjauksissa markkinatilanteen vaatimista satsauksista johtuen. Lämmitysenergian kulutuksessa
kuitenkin saatiin säästöä aikaiseksi.
Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n, EgentligaFinlands Bostadrätter Ab:s toiminta-alueena on
Turun seutukunnasta: Kaarina, Lieto, Naantali,
Raisio ja Turku.
1.2 Yhtiön omistusrakenne
Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy on perustettu
17.1.1990 ja merkitty kaupparekisteriin 14.3.1990.
Yhtiön osakepääoma on 343.103 euroa. Osakkeita
on 20.400 kappaletta. Yhtiön osakkeiden omistus
on jakautunut vuodesta 1994 alkaen seuraavasti:
56,67 %
10,00 %
10,00 %
6,67 %
6,67 %
5,33 %
4,66 %
100,00 %
Turun kaupunki
Kaarinan kaupunki
Raision kaupunki
Liedon kunta
Naantalin kaupunki
YH-Asumisoikeus Länsi Oy
Sato-Rakennuttajat Oy
Vaso kuuluu Turun kaupungin muodostamaan
konserniin ja kaupungin liiketoimintastrategian
asuntoliiketoimintalohkoon. Turun kaupungin
asunto- ja maankäyttöohjelma 2010–2013 mukaisesti Vaso vastaa työvoimapoliittisista ja nuorten
asumistarpeiden toteutumisesta ja Turun omistajapolitiikka 2009–2013 mukaan yhtiötä käytetään
seudulliseen elinkeinopoliittiseen asuntotuotantoon.
16
3.2 Asuntojen käyttöaste
2. ASUNTOKANNAN KEHITYS JA
RAKENTAMINEN
2.1 Uudisrakentaminen
Vuoden aikana valmistui kolme rivitalokiinteistöä;
Kuninkaanlaakso Kaarinan keskustan tuntumaan
Vättilään, Westparkin Lehmus Turkuun Pläkkikaupunkiin ja Kukoila Turkuun Hirvensaloon. Vuoden
lopussa oli käynnissä passiivitalokohde Soininen
Naantalin Soinisiin. Vuoden aikana jätettiin kaksi
korkotukilainahakemusta, toinen Kaarinaan ja toinen Lietoon. Ne perustuivat vuoden 2010 lopulla
toteutettuun hankekilpailutukseen.
Vason tutkimus- ja kehitystoimintaprojekti, Vaso/
Soininen-projekti, käynnistyi vuonna 2010. Kiinteistön energiataloudessa tavoitteeksi asetettiin passiivitalo ja toteutuskustannusten tuli asettua ARAn
ja Vason hyväksymälle tasolle. Projekti on osittain
Tekesin ja ARAn rahoittama tutkimusprojekti. Tavoitteiden määrittely- ja suunnitteluvaiheessa käytettiin Raklin Hankintaklinikka työpajaa. Vuoden
2010 lopulla kävi ilmi, että kilpailullisen neuvottelumenettelyn metodilla toteutetut ensimmäiset
viitesuunnitelmat johtivat liian korkeaan toteutushintaan. Uudistettujen suunnitelmien mukaisesti
asetetut tavoitteet toteutuvat. Passiivitalo- ja primäärienergiatavoitteet täyttävään yhteensä kymmenen asuinrakennuksen paritalojen ja rivitalojen
kiinteistöön valmistuu 38 asuntoa kahdessa erässä,
joulukuussa 2012 ja maaliskuussa 2013.
Uudistuotantoon liittyvä Kiinteistö Oy Turun
Länsikartano 65-4 osakekanta saatiin sulautettua
Vasoon maaliskuussa.
3. KIINTEISTÖT JA ASUKKAAT
3.1 Vason kiinteistökanta
Menneessä vuodenvaihteessa oli valmiina yhteensä
2.484 huoneistoa 103 kiinteistössä.
Vuosittain valmistuneet tai hankitut
Vason asumisoikeusasunnot
Kiinteistöjä Asunto-m2 Huoneistoja
19911
19928
199310
199415
199510
199611
199711
199812
19991
200010
20016
20023
20041
20101
20113
1.640,0
17.380,0
18.752,5
26.688,5
17.640,0
19.208,5
15.537,0
17.887,5
1.259,0
14.060,0
11.731,5
6.146,5
481,5
1.666,0
4.532,0
Valmiina yhteensä
31.12.103
174.610,5
20
286
279
395
236
223
202
246
16
201
176
106
6
28
64
2.484
Valmiiden asuntojen kuntajakauma 31.12.2011
KiinteistöjäAsunto-m2Huoneistoja
Turku58
Raisio16
Kaarina14
Naantali10
Lieto5
116.221,51.628
20.379,5 291
21.903,5 330
10.340,5
161
5.765,5 74
Vaso omistaa As Oy Puolalanpuistosta (Rauhankatu 4) katutasossa omassa toimistokäytössä olevan
kerroksen 333 m2.
Turun telakan työllisyystilanne heikkeni vuoden
2010 lopulla. Se vaikutti myös asuntotilanteeseen
Turun seudulla. Telakkaväen käytössä olleet asunnot vapautuivat edellisen vuoden lopussa ja olivat
nyt vapaana koko vuoden, mikä alensi prosenttiyksikön verran käyttöastetta. Koko vuoden 2011
käyttöasteeksi muodostui 95,7 % (96,7 % v. 2010).
Lisääntyneestä asunto- ja aso-sopimusmäärästä
huolimatta päättyneitä sopimuksia oli edellistä
vuotta vähemmän. Asukkaiden vaihtuvuus aleni
1,5 prosenttiyksikköä. Viime vuoden vaihtuvuus oli
16,7 % (18,2 % v. 2009). Vuoden aikana päättyi 416
asumisoikeussopimusta, joista 73 oli vaihtoja toiseen Vaso-asuntoon. Vuoden lopussa oli voimassa
98 määräaikaista korkeintaan kaksi vuotta kestävää vuokrasopimusta kiinteistöissä, joissa asumisoikeuksien kysyntää ei ollut riittävästi. Alentunut
asukasvaihtuvuus selittyy ainakin osittain sillä, että
yleisesti asiakkaiden päätöksentekohalukkuus oli
heikko erityisesti vuoden loppua kohden.
Vuoden 2011 lopussa Vason asunnoissa asui
yhteensä 4 762 asukasta, joista 2 004 oli naisia, 1 601
miehiä ja 1 157 alle 18-vuotiaita.
3.3 Kiinteistöjen isännöinti ja hoito
Kiinteistöjen isännöinti tapahtuu omana isännöintinä ja yhden ulkopuolisen palveluntuottajan
V-S Isännöintitalon toimesta. Vuoden lopussa
omassa isännöinnissä oli 62 kiinteistöä ja V-S Isännöintitalolla 41 kiinteistöä.
Kiinteistön tullessa 10 vuoden ikään, siinä suoritetaan kunnon katselmointi. Siitä saadaan perustietoa
tulevaisuudessa tehtäviä vuosikorjauksia varten.
Kiinteistöjen katselmointeja tehtiin viidessä kiinteistössä.
Vuoden aikana teetettiin viidessä kiinteistössä kuntoarviot. Tällä kertaa kuntoarviointeja tehtiin vain
Turussa. Kuntoarviointeihin anottiin ja saatiin kunnan kautta ohjattua ympäristöministeriön avustusta, jolla katettiin osa syntyneistä kustannuksista.
Turun avustusprosentti oli 50 %.
3.4 Ympäristöasiat vuonna 2011
Vaso on liittynyt asuinkiinteistöalan VAETS-energiatehokkuussopimukseen. Tavoitteena on saavuttaa vuoteen 2016 mennessä 7 % säästöt koko rakennuskantaa koskevassa energiankäytössä.
Vuoden 2011 aikana käytettiin Vason kiinteistöissä
lämpöä keskimäärin 40,4 kWh/rm3 (45,5 kWh/rm3
v. 2010), vettä 122 l/as/vrk (125 l/as/vrk) ja kiinteistösähköä 3,46 kWh/rm3 (3,47 kWh/rm3).
Vuoden aikana oli käynnissä Vaso/Soininen projekti, jossa suunnitellaan energiataloudeltaan passiivitalo-luokkaan tuleva pientalotyyppinen alue
Naantaliin Soinisen alueelle. Projektin tavoitteena
on tuottaa rakennuttamisprosessi ARA-tuotantoa
varten, jolla toteutetaan asuntokiinteistö, jossa kiinteistön elinkaaren kaikissa vaiheissa energian käyttö on mahdollisimman tehokasta ja koko elinkaaren aikaiset päästöt on minimoitu. Hankkeessa on
kumppaneina ARA, Tekes, Naantalin kaupunki ja
Rakli. Rakennustyö käynnistyi joulukuussa. Asunnot valmistuvat joulukuussa 2012 ja maaliskuussa
2013.
Vuoden toisella puoliskolla olimme pilottiyrityksenä kun Boost Brothers Oy kehitti Energiaviisauden
strategiatyökalua Vason kaltaiselle kiinteistönomistajalle. Kehitysprojekti syntyi Tekesin aloitteesta
ja kuuluu kansalliseen Energiaviisaan rakennetun
ympäristön aika 2017 ERA17 -toimintaohjelmaan.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011
4. HALLINTO JA HENKILÖSTÖ
4.1 Yhtiökokous ja hallitus
Yhtiökokous kutsuttiin koolle vuoden aikana kerran. Yhtiöjärjestyksen mukainen varsinainen yhtiökokous pidettiin 25.3.2011.
Yhtiön hallitus kokoontui vuoden aikana 10 kertaa.
Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 82 asiaa. Hallituksen työvaliokunta kokoontui 11 kertaa.
Hallituksen jäsenet vuonna 2011
Henrik Elfving, pj
Aila Harjanne, varapj
Anita Halmesmaa, jäsen
Joonas Kallio, jäsen
Tuomas Mikkola, jäsen
Reima Dahl, jäsen
Marjo Salminen, jäsen
Sari Koskinen, jäsen
Tero Koskinen, jäsen Kari Haapanen, varajäsen Markku Tuuna, varajäsen Tuire Kähkönen, varajäsen Taustayhteisö
Turun kaupunki
Turun kaupunki
Turun kaupunki
Turun kaupunki
Turun kaupunki
Raision kaupunki
Kaarinan kaupunki
Asukkaiden edustaja
Asukkaiden edustaja
Liedon kunta
Naantalin kaupunki
Asukkaiden edustaja
Nykyisen hallituksen toimikausi on 2010–2012.
Hallituksen työvaliokuntaan ovat vuoden 2011
aikana kuuluneet puheenjohtajana Henrik Elfving,
varapuheenjohtajana Aila Harjanne sekä jäseninä
Tuomas Mikkola, Reima Dahl sekä Tero Koskinen
1.1.–30.6.2011 ja Sari Koskinen 1.7.–31.12.2011.
4.2 Henkilöstö ja tilintarkastus
Toimitusjohtaja
FM, KJs, LKV Pekka Peltomäki
Asuntopäällikkö
Yo.merkonomi Tiina Arnivaara
Asuntoneuvottelija
HTM Piia Nevalainen
Asuntoneuvottelija
Tradenomi Outi Tamminen
Hallintopäällikkö
HN, tradenomi Teija Lamminen
Kirjanpitäjä, isännöitsijä
Yo.merkonomi Annamaija Tuominen
Kirjanpitäjä
Yo.merkonomi Irina Kurkela
Kiinteistöpäällikkö
Insinööri AMK, ITS, FMA Sirpa Laaksonen
Isännöitsijä
Isännöinnin ammattitutkinto Jari Kauppi
Kiinteistöassistentti
Restonomi Nina Barck
Henkilökunnan määrä on ollut vuoden aikana
keskimäärin kymmenen henkilöä. Henkilökunnan
keski-ikä oli 43 vuotta.
Tilintarkastajat
KHT, JHTT Tomi Moisio
PricewaterhouseCoopers Oy
Päävastuullisena tilintarkastajana
KHT Simo Samppala
Varatilintarkastaja
KHT Mika Kaarisalo
Asukkaita ja henkilökuntaa laatimassa Vason strategiaa.
17
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011
4.3 Asukasdemokratia
Tuloslaskelma 2011
Tuloslaskelma 2010
16 184 942,67
684 047,74
899 671,31
17 768 661,72
15 809 107,21
738 592,51
827 859,14
17 375 558,86
Rakennuttaminen omaan käyttöön
43 212,64
44 444,37
Muut kiinteistön tuotot
28 350,18
74 320,25
Vason asunnoissa noudatetaan lakia yhteishallinnosta vuokrataloissa. Asukaskokoukset pidetään
kiinteistökohtaisesti ja niissä valitaan asukastoimikunta ja kiinteistökohtainen valvoja, sekä edustaja
koko Vason käsittävään Vaso-kokoukseen.
Liikevaihto
Vastikkeet
Vuokrat
Käyttökorvaukset
Liikevaihto yhteensä
Kevään Vaso-kokous pidettiin 6.4.2011. Kokoukselle esiteltiin vuoden 2010 toimintakertomus ja
tilinpäätös sekä asukkaiden nimeämän valvojan
kertomus. Kokous valitsi tilintarkastajan valtuuksilla toimivan asukkaiden nimeämän valvojan.
Muina asioina käsiteltiin mm. rakenteilla olevia
uudistuotantohankkeita.
Syksyn Vaso-kokous pidettiin 23.11.2011. Kokouksessa oli esillä yhtiön toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2012, jota oli valmisteltu yhteistyössä asukasedustajien kanssa sekä kiinteistöissä
että Yten kanssa ennen Vaso-kokousta. Syksyn
Vaso-kokouksessa tehtiin myös henkilövalintoja.
Valittiin yhteistyöelin Yten jäsenet ja sille puheenjohtajisto. Koko asuntokantaa koskevissa asioissa
neuvotellaan yhteistyöelimen kanssa. Syksyn kokouksessa käsiteltiin ajankohtaisena asiana asunnoissa tapahtuvaa tupakointia. Vaso-kokouksen
mielipide oli, että jatkossa kaikki uudiskohteet ovat
savuttomia, ja että vanhassa asuntokannassa uusiin asumisoikeussopimuksiin sisällytetään kielto
tupakoida sisätiloissa.
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Yhteistyöelimeen Yte ovat
vuonna 2011 kuuluneet
Varsinaiset jäsenet: Tapio Kaihtela (pj), Riikka
Lehtismäki (varapj 6.9. asti), Tiina Tång (sihteeri),
John Helola, Ulla-Elina Hurme, Armi Kauppinen,
Mirja Kauppinen, Sari Koskinen, Juhani Kuvaja,
Juha Näkkilä, Pekka Paatonen, Ari Pikkarainen,
Merja Salmela, Pekka Sarlin, Erja Savola ja AnnaKaisa Sjölund. Varajäsenet: Jyrki Salminen, Tuire
Kähkönen, Tuomo Peltola ja Stig Lehtovaara.
Lain yhteishallinnosta vuokrataloissa mukaisen
asukaskokouksen eli Vaso-kokouksen nimeämänä
valvojana toimi vuonna 2011 Raimo Kurki.
Yten nimeäminä työryhminä on vuoden aikana
toiminut Yten työvaliokunta, Vaso-asumisen
kehittämisryhmä ja Inforyhmä.
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Muut kulut
Kiinteistön muut hoitokulut
Hallinto
Käyttö ja huolto
Ulkoalueiden huolto
Siivous
Lämmitys
Vesi- ja jätevesi
Sähkö
Jätehuolto
Vahinkovakuutukset
Vuokrat
Kiinteistövero
Korjaukset
Muut hoitokulut
Luottotappiot
Muut kiinteistön kulut
–512 905,72
–95 126,72
–17 767,26
–625 799,70
–93 262,24
–18 331,78
–5 727 843,73
–241 951,14
–829 018,48
–193 868,67
–153 993,39
–2 205 341,74
–794 026,07
–281 970,99
–444 759,95
–91 998,68
–30 604,01
–472 131,48
–1 486 204,47
–687 545,15
Liikevoitto
Rahoitustuotot ja -kulut
Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista
Muut korko- ja rahoitustuotot
Korkotuotot konsernilta
Muut korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut ja muut rahoituskulut
–512 394,88
–7 913 414,22
–7 242,08
–70 549,48
–5 790 159,01
–282 483,14
–834 613,64
–168 687,90
–138 627,09
–1 850 007,55
–752 216,42
–288 362,58
–382 457,21
–76 441,61
–28 185,08
–467 130,23
–1 327 330,63
–692 486,00
3 495 375,33
–7 289 029,08
396,92
–64 716,83
3 726 826,58
169 294,56
219 651,97
17 245,51
39 764,96
22 886,57
–2 890 141,13
12 757,54
28 756,29
12 485,00
–2 934 543,05
–2 640 949,53
–623 988,90
–2 660 892,25
Voitto (tappio) ennen
tilinpäätössiirtoja ja veroja
854 425,80
1 065 934,33
Tilinpäätössiirrot
Vapaaehtoisten varausten muutos
–854 802,78
–1 065 934,33
Tuloverot
Tilikauden voitto (tappio)
376,98
0,00
0,00
4.4 Markkinointi ja tiedotus
Turun, Raision, Kaarinan ja Naantalin kaupunkien
sekä Liedon kunnan asuntotoimistot ylläpitävät
asumisoikeusasuntoa tavoittelevien henkilöiden
hakijajonoja. Asunto myönnetään hakijanumerojärjestyksessä.
Kuntien asumisoikeusasuntojen
hakijajonojen viimeinen numero oli
vuoden 2011 päättyessä:
Vuoden viimeinen
Kasvua
hakijanumero vuoden aikana
Turku 17.6041.637
Kaarina
6.926 607
Raisio4.774 504
Naantali3.414 366
Lieto 2.252351
Yhteensä34.970 3.465
Hakijanumeroiden määrä lisääntyi vuoden aikana
11,0 %.
Vuoden aikana asuntojemme markkinoinnin teemana oli ”Vaso size fits all”. Kampanjan välineinä
olivat elokuussa Turun Sanomien mukana ollut
liite sekä muu lehti- ja netti-ilmoittelu.
18
Vason myynnissä oleva asuntokanta on tarjolla
omien kotisivujen lisäksi Oikotie.fi ja Etuovi.com
-markkinointikanavilla.
Kotivaso-lehti ilmestyi kuudettatoista vuotta tiedotusvälineenä asukkaille ja muille sidosryhmille.
Kotivaso ilmestyi vapuksi ja itsenäisyyspäiväksi.
4.5 Järjestöyhteistyö
Vaso kuuluu jäsenenä Suomen Asumisoikeusyhteisöt (SAY) ry:hyn, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:hyn, Turun Kauppakamariin sekä on Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistys
ry:n yritysjäsen.
5. TALOUSARVION TOTEUTUMISESTA
JA TALOUS VUONNA 2011
Yhtiön talous kehittyi hieman alentuneesta käyttöasteesta ja nousseista kiinteistönhoitokuluista huolimatta myönteisesti ja pääosin laaditun talousarvion mukaisesti.
Kovaluminen talvi teetti lisätöitä ja -kustannuksia
lumen käsittelyn takia, energian hinta oli korkea ja
kiinteistökorjauksia tehtiin useassa kiinteistössä yli
talousarvioon varatun. Nämä seikat vielä joissain
kohteissa alentuneen käyttöasteen kanssa johtivat
heikentyneeseen rahoitusasemaan kyseisissä kiinteistöissä. Useissa kiinteistöissä taloudet kuitenkin
kehittyivät vuoden aikana pääasiassa kullekin kiinteistölle laadittujen talousarvioiden mukaisesti.
Käyttövastikkeiden pääoma- ja kiinteistökohtaisten
hoitokulujen nousu aiheutti 1.3.2011 käyttövastiketarkistuksia, joiden keskimääräinen vaikutus oli
0,14 €/m2/kk (+1,6 %). Korotus oli varsin maltillinen. Muutosten jälkeen Vason asuntojen keskivastike oli maaliskuun 2011 alussa 8,96 €/m2/kk. Käyttövastikkeet olivat välillä 8,06–10,46 €/m2/kk.
Vuoden 2011 kiinteistöjen käyttövastike-, vuokraja käyttökorvaustuotoista koostuva liikevaihto oli
17.768.661,72 euroa. Kasvua edellisestä vuodesta
oli 2,26 %.
Asumisoikeusasuntojen hallinnossa on varauduttu
kiinteistöjen jaksottaisen kunnossapidon tulevaisuudessa aiheuttamiin kustannuksiin keräämällä
korjauksiin tarvittavaa omarahoitusosuutta. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä vapaaehtoiset varaukset
lisääntyivät 854.802,78 euroa.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
Muut pitkävaikutteiset menot
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Liittymismaksut
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset
hankinnat
Sijoitukset
Muut osakkeet ja osuudet
Muut saamiset
Vaihtuvat vastaavat
Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Saamiset konsernilta
Rahastosaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Tase 31.12.2011
Tase 31.12.2010
8 917,22
18 468,16
17 600 594,50
5 604 061,56
131 309 012,49
976 531,21
5 469 931,11
605 111,57
4 794 603,14
16 943 181,99
5 462 803,13
132 759 820,10
1 101 903,15
4 757,38
160 960 130,87
4 005 950,06
5 399 714,71
942 735,57
4 066 890,71
5 009 626,28
512 966,20
140 108,42
2 578,15
39 405,83
59 461,89
256 431,87
497 986,16
153 896,60
9 668,43
73 148,00
276 253,17
Rahoitusarvopaperit
Muut arvopaperit
2 527 618,60
169 409 347,60
343 103,37
404 966,60
27 624 145,10
–135 256,97
0,00
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Vapaaehtoiset varaukset
Vieras pääoma
Pitkäaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta
Saadut ennakot
Ostovelat
Velat konsernille
Velat omistusyhteysyrityksille
Muut lyhytaikaiset velat
Siirtovelat
5 605 775,28
206 387,10
375 771,88
282 364,29
6 947,35
2 723 694,90
1 245 538,88
28 236 958,10
2 407 759,56
169 812 255,97
343 103,37
404 966,60
26 710 422,86
–135 256,97
0,00
27 323 235,86
7 040 493,93
6 185 691,15
123 685 415,89
126 219 690,77
10 446 479,68
169 409 347,60
5 578 899,90
222 747,39
340 522,86
295 722,52
4 219,36
2 540 817,74
1 100 708,42
Suunnitelman mukaisia poistoja on tilinpäätöksen
yhteydessä tehty rakennuksista, koneista ja kalustosta sekä muista pitkävaikutteisista menoista
yhteensä 5.727.843,73 euroa.
Varausten ja verojen jälkeen vuoden 2011
tulos oli 0 euroa. Vason taseen loppusumma on
169.409.347,60 euroa. Taseen loppusumma aleni
402.908,37 € eli 0,24 %.
6. VUODEN 2012 TOIMINNAN NÄKYMÄT
1 600 000,00
Rahat ja pankkisaamiset
Rahat ja pankkisaamiset
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma
Rakennusrahasto
Asumisoikeusrahasto
Edellisten tilikausien tappio
Tilikauden voitto
160 278 415,81
Yhtiöllä on asumisoikeuslain mukainen asumisoikeuksien lunastusrahasto, jolloin yhtiökokous
päättää varojen siirtämisestä rahastoon tai rahaston varojen käytöstä.
10 083 638,19
169 812 255,97
Asuntojen kysyntätilannetta muuttavat tekijät ja
kiinteistöjen kunnossapidossa onnistuminen ovat
keskeisiä riskitekijöitä Vason toiminnalle. Asuntokysyntään ei Turun talousalueella kohdistu merkittäviä muutosodotuksia. Positiivista vaikutusta
uskotaan saatavan telakkateollisuuden myötä, kun
uudet laivatilaukset alkavat työllistää yhä enemmän laivanrakentajia. Talouden ennakoidaan
kääntyvän nousuun kesän aikana. Sen odotetaan
rohkaisevan kansalaisia päätöksentekoon ja sitä
myötä myös asuntomarkkinat virkistyisivät.
Uudiskohde passiivitalo Soinisen markkinointi
käynnistyy kevättalvella. Kiinteistön kehitysprojektiosuus jatkuu kun laadimme tulevia asukkaita
varten mm. passiivitalon käyttöohjeet. ARA:lla on
tälle vuodelle 1.000 asumisoikeusasunnon rahoitusvaltuutus koko maassa. Vaso on jättänyt aikaisemmin kolmen kiinteistön toteuttamista varten
korkotukilainahakemukset. Uudistuotantoa toteutetaan hyville paikoille kysyntää vastaavasti.
Asuntokiinteistöalan kustannukset ovat nousseet
lähivuosina tuntuvasti. Laadittaessa talousarviota
vuodelle 2012 jouduttiin tuntuviin käyttövastikekorotuksiin. Koko asuntokannassamme käyttövastikekorotus on 1.3.2012 keskimäärin 0,54 €/m2/
kk. Kokonaisvastikkeessa korotus on keskimäärin
6,0 %. Korotusten jälkeen on keskivastike 2012
maaliskuussa 9,53 €/m2/kk, käyttövastikkeiden
vaihteluväli on silloin 8,25–11,09 €/m2/kk.
Markkinoinnissa jatketaan tehokkaiksi todetuilla
keinoilla ja etsien myös uusia keinoja asiakkaiden
tavoittamiseksi. Erityisesti netin kautta markkinointia kehitetään. www.vaso.fi-sivut tulevat uudistumaan vuoden aikana.
Kaksikymmentä vuotta samassa Vaso-asunnossa
asuneille kanta-asiakkaillemme laaditaan oma
palkitsemisohjelma ja 10 vuotta asuneen asukkaan
Kymppihyvitys-palkitsemisjärjestelmää jatketaan.
Jokaiseen Vaso-kotiin järjestetty laajakaistayhteys
kehittyy yhä paremmin asukkaitamme palvelevaksi.
Sen, kuten Vihreä kortti -kanta-asiakasjärjestelmänkin uskotaan parantavan asumisviihtyvyyttä
ja myös pidentävän asukkaidemme asumisaikoja.
Vuoden 2012 aikana tullaan laatimaan koko
yhtiöstä puolivuositasolla välitilinpäätös ja ennuste
loppuvuodelle.
7. TILIKAUDEN 1.1.–31.12.2011
TULOKSEN KÄSITTELY
Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että yhtiökokous
toteaa tilikauden tuloksen olevan 0 euroa ja että
osinkoa ei jaeta.
19
Vason raisiolainen asukas Ulla-Elina Hurme
saa tuntemattomilta postikortteja joka kuukausi.
i
t
t
r
o
k
i
t
Pos
tuntemattomalta
Netti ja sähköpostikulttuuri ovat sysänneet perinteisen postikortin taka-alalle.
Postcrossing on netistä löytyvä kohtauspaikka, joka nostaa tunnelmaa hehkuvan
postikortin uudelleen jalustalle. Vasolainen Ulla-Elina Hurme on yksi postikortteiluun
hurahtaneista.
Postcrossing syntyi seitsemän vuonna sitten Portugalissa. Nyt virallisia käyttäjiä on yli 200 000 eri puolilta
maailmaa. Suomalaiset ovat ahkeria verkoston käyttäjiä, täältä on lähtenyt maailmalle reilusti yli miljoona postikorttia. Tämän kansainvälisen verkoston
rinkiin pääsee rekisteröitymällä jäseneksi osoitteessa
www.postcrossing.com.
Jäseneksi kirjautunut saa aluksi muutaman jäsenen
postiosoitteet. Kun jäsen lähettää postikortit tarjotuille jäsenille, vastaanottaja ilmoittaa lähettäjän koodin
järjestelmälle ja näin oma osoite kulkeutuu taas uusille, ventovieraille ihmisille.
Järjestelmä on rakennettu sellaiseksi, että kortteja on
lupa odottaa saman verran kuin on niitä lähettänytkin. Sääntöjen mukaan korkeintaan viisi korttia saa
olla yhdeltä lähettäjältä yhtä aikaa menossa johonkin
osoitteeseen.
Tämä on kuin reissaisi ulkomailla
Raisiossa asuva Ulla-Elina Hurme on ollut Postcrossingin jäsenenä noin vuoden verran. – Kortteja tulee
eniten Itä-Euroopan maista ja Hollannista, hän laskeskelee.
Hurmeelle kortteja lähettäneet ovat olleet aika usein
opiskelijoita. Korttiin kirjoitetaan yleensä jotain
omasta maasta, harrastuksista tai esimerkiksi säästä.
Korttikaverin voi myös tavata, mutta se vaatii molemmilta osapuolilta toisenlaisen kirjautumisen järjestelmään.
Ulla-Elina Hurme myöntää, että postikorttiharrastus
vie mennessään. – Tämä on vähän kuin matkustaisi ulkomailla. Koskaan ei tiedä, mistä päin seuraava
kortti tulee. Tämän kautta oppii tuntemaan uusia
paikkoja, Hurme selvittää.
Järjestelmään voi myös laittaa toiveen siitä, että
haluaa tietyntyyppisiä postikortteja: kasvikortteja,
maisemia, kaupunkinäkymiä, karttoja tai muunlaisia.
Ahkera kirjoittaja saa itsekin paljon postia. Korttipinoa voi hyödyntää monella tavalla: joku ripustaa kortit seinälle, toinen laittaa ne albumiin, kolmas ottaa
niistä postimerkit talteen. Tapoja on monia.
Teksti ja kuva: Lassi Lähteenmäki
KEVÄHÄLLE
Helmikuun hanki hohtaa
valossa auringon!
Joko nyt on kevät, kevät on?
Voi, miksi mieleni on musta
kuin kaivo pohjaton,
vaikka pian on kevät,
kevät on!
Jo raikaa laulu lintujen!
Jo hohtaa värit kevään
ensi kukkasten!
Puro solisee villinä,
vapaana kesää tulevaa
näin meille ennustaen.
Vihdoin on kevät,
mä tunnen sen!
- Ari Pikkarainen -
Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti • Kevät 2012
Rauhankatu 4, 20100 Turku, puhelin (02) 274 7000 • Päätoimittaja: Pekka Peltomäki • Taitto: Briiffi Oy • Painopaikka: Eura Print Oy
Lehden tekoon osallistui asukkaiden yhteistyöelin Yten tiedotusryhmä Ari Pikkarainen, Ulla-Elina Hurme, Armi Kauppinen ja Irma Roto
sekä toimittajana Lassi Lähteenmäki • Kansi: Iida Ojanperä • Vason kotisivut: www.vaso.fi • Sähköposti: vaso@vaso.fi