Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2014 Talvi 2013 Tässä lehdessä: Uudet kiinteistöt, uutta taidetta 3 Sovittelijan ikimuistoinen syksy 4 Vason e-laskutus tuli tarpeeseen 5 Turkuun mahtuu vielä paljon uusia Vaso-koteja 6 Rivitalo Soinisen hiilijalanjälki parhaiden kerrostalojen luokkaa 6 Turku 5.12.2013 Viileämmässä kodissa viihtyy paremmin 7 Tapetin valinta alkaa lattiasta 7 Vaso rukkaa kokouskalenterin uusiksi 8 Kaksikymppinen Isotalo puuhaa kylppäriremonttia 9 Puhdasta pintaa, uusia näkymiä 10 2 Vason Yhteistyöelimen Yten kertomus vuodelta 2013 11 Tervetuloa uuteen kotiin 12 Yhteistyöelin 2014 12 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2014 13 Löytyykö pelastussuunnitelma ja energiatodistus 18 Hinnasto yleisimmistä laskutettavista toimenpiteistä 18 Luksusta ja lahoa Azerbaidzhanista 19 Mummon konsteilla koti puhdistuu joulukuntoon 20 Maltillista kustannusten nousua odotettavissa Asumiseen liittyvät kustannustekijät ovat jatkaneet nousuaan useampia muita indeksejä nopeammin. Kehitys on tuttua jo monen vuoden ajalta. Kun budjettia alettiin kesän lopulla laatia, tiedettiin heinäkuun inﬂaatioksi 1,6 % ja kiinteistöjen ylläpitokustannusten indeksiksi 2,8 %. Perusteellisen työn jälkeen päädyttiin Vasossa 2,1 % keskimääräiseen käyttövastikkeiden korotukseen ensi maaliskuun alussa. Rahassa se tekee 21 senttiä neliölle. Korotusten vaihteluväli on nollasta 54 senttiin. Useassa kiinteistössä selviydytään ilman korotusta. Isompien korotusten taustalla on vaihteleva joukko syitä. Toteutettujen korjaustoimien rahoittamista tai varautumista korjauksiin, valitettavan rahoitusalijäämän kirimistä tai muuta, kaikissa kuitenkin perusteltuja syitä. Käyttövastikkeille määräytymis- ja jälkilaskelmat Kohteiden talousarvioiden lisäksi laaditut kohde- ja yhtiökohtaiset tiedot sisältävät käyttövastikkeiden määräytymislaskelmat. Ne toimitettiin jokaiseen Vaso-kotiin asukaskokouksen kutsun yhteydessä. Perinteiset budjetit ovat myös kohdekohtaisilla sivuilla netissä. Tuoreen aso-lain ja valvontaviranomaisen ARAn edellyttämät käyttövastikkeen määräytymislaskelmat ja keväällä tilinpäätöksen yhteydessä laadittavat jälkilaskelmat kertovat perusteellisesti tekijät joita varten yhtiö käyttövastikkeita tarvitsee ja käyttötarkoitukset, joihin vastikkeet on menneen vuoden aikana käytetty. Toivottavasti niiden, varsin monimutkaisten laskelmien kautta toteutuu valvovan viranomaisen tavoite varmistaa aso-järjestelmän hallinnon läpinäkyvyys. Jos jotakin asiaa emme ole kyenneet ymmärrettävästi avaamaan, olemme valmiita sen esittämään jollakin paremmalla tavalla. Uudisrakentaminen ei taida onnistua Muutaman vuoden aikana vireillä olleet uudishankkeemme valmistuvat vuoden loppuun mennessä. Uusia kohteita ei ole suunnittelussa. Strategiamme mukaisesti ja yhtiön kehityksen eteenpäin viemiseksi tavoitteena on ylläpitää myös vähäistä uudisrakentamista asiakkaiden muuttuvien asumistarpeiden mukaisesti. Valtion voimassa olevat aravarakentamisen rahoitusehdot eivät suosi asumisoikeutta tällä hetkellä. Kuntaan, jonne asoa halutaan tehdä, pitää rakentaa vastaava määrä vuokra-asuntoja. Niiden rakentajia ei tällä hetkellä juuri ole. Tästä syystä lienee hyvin hankalaa saada lähiaikoina aloituslupia Turun seudulle uusia aso-kohteita varten. Hyvillä paikoilla sijaitseville aso-asunnoille tuntuu olevan kysyntää. Uusiin moderneihin asuntoihin muuttavat asukkaat ovat valmiita maksamaan myös hieman kalliimpaa vastiketta. Jaksottaisen kunnossapidon toimenpiteitä Syksyn asukaskokouksissa käsiteltiin kiinteistön PTS-hoitosuunnitelmat. Tähän pitkän tähtäimen suunnitelmaan listattiin lähimpinä vuosina näköpiirissä olevat merkittävimmät kunnossapitotoimet ja remontit. PTS on myös netissä kohteen sivuilla. Kohteen PTS on tämän hetken näkemys korjaustarpeista. Sitä päivitetään vuosittain ja muutoksia varmaan tulee korjaustoimien toteutusaikatauluun ja -järjestykseen. Kiinteistöjen jaksottaisten kunnossapitotoimien määrä tulee lisääntymään talojen ikääntyessä. Niitä on toki jo tehtykin. Korjaustarpeiden lisääntyessä tulemme laatimaan ensi vuoden aikana ainakin vanhimmille kiinteistöillemme korjaussuunnitelman ja sille rahoitusmallin. Pekka Peltomäki toimitusjohtaja Uudet kiinteistöt, uutta taidetta Veistostaiteen nykypäivä näkyy hyvin Vason uusien kohteiden taideteoksissa. teräs ja alumiini ovat nyt suosittuja materiaaleja ja laserleikkauksella metalliin saadaan tarkkoja muotoja. lapsiakin on tämän vuoden taiteessa mietitty: metson munaa voi silitellä ja lehden taakse voi mennä piiloon. Kuva: Kaisa Eisanen Idean teokselle Suorajärvi sai luonnosta: – Fyysisesti teos muistuttaa muodoltaan tammen lehtiä, jotka ovat kiinnittyneet oksaansa. Lehdet muodostavat suojan, jonka alta voi löytää levähdyspaikan tai lehtimajan. Teokseen tuli reikiä, kun taiteilija tutki elävää kasvin lehteä mikroskoopilla. – Lehdissä on aukkoja joiden kautta hiilidioksidi kulkeutuu sisään ja happi ulos, Suortajärvi selventää. Laserleikattu ja vihreäksi maalattu terästeos sopii mainiosti ilmastoystävällisen Vason kohteen pihamaalle. ratsu Honka Soininen Metsola Liedon Metsolan kohteen muuttopäivänä aika moni löysi yllätyksen kahden rivitalon välistä, koivujen juurelta. Metsoemo oli pyöräyttänyt komean munan risupesän keskelle. Metsolan veistos on lietolaisen Silja Selosen käsialaa. Metso tuli taiteilijalle heti mieleen paikan nimestä: – Ensin ajattelin tehdä vaappuilevan metson polun, sitten päätin tehdä polun päähän vielä pesän, jossa on muna. Metsola Metson koipien jäljet ovat painautuneet betonilaattojen pinnoille. Mosaiikilla kuorrutettu betonimuna kestää säätä hyvin ja betonijalusta pitää sen paikallaan. Kun teoksen valaistus saadaan valmiiksi, valo kimmeltää kauniisti lasinpaloista. Soininen Ratsu Lapset ovat luontevia kulttuurin ystäviä. Se huomattiin kesällä Naantalin Soinisissa, jossa Satu-Minna Suorajärven taideteos paljastettiin. Soinisten lapset oivalsivat, että kauniisti kaartuva terästeos on mainio paikka istuskella ja nauttia juhlan herkkuja. Kaarinan Ratsun rivitalokohteen edustalle nousi muutamia viikkoja sitten ylväs teräksinen veistos. Turkulaisen Mika Natrin suunnittelema Corten-teräksinen työ lähti heti ruostumaan. Tämä oli tarkoitus, sillä teräksen pintaan kehittyy oksidikerros sään vaikutuksesta. Lämpimän ruosteinen värisävy kehittyy valmiiksi muutamassa vuodessa. Oksidikerros antaa värisävyn lisäksi säänkestävän suojan teräsmateriaalille. Kaarinan teoksen muoto on pelkistetty. Tarkemmin katsoen kuitenkin huomaa, että teoksessa ei ole suoria kulmia, mistä teoksen nimi, Oﬀ-Balance, juontuu. Teoksen ja sen yksityiskohtien harkittu vinous antaa minimalistiselle veistokselle elävyyttä ja liikettä. honka Vason tämän vuoden ainut kerrostalokohde valmistui loppukesällä Mälikkälään. Westparkin alueen kohteen nimi on Honka ja tämä suomalaisille tuttu puu on teemana myös taiteessa. Tyylitelty puu ottaa talon asukkaita vastaan pääsisäänkäynnin vieressä. Levy on perforoitua merialumiinia, jossa on hongan kuva. Taustan punertava sävy kuultaa perforoinnin läpi. Alumiiniveistos nivoutuu mainiosti sisääntulon seinälle. Tämä ei ole ihan sattuma, sillä työn on suunnitellut arkkitehti Pekka Mäen työryhmä arkkitehtitoimisto Siggestä. Samainen turkulaistoimisto suunnitteli myös Hongan talon. Lassi Lähteenmäki 3 70 tuli täyteen, mutta puhelin pirisee ahkerasti ja kokouksia piisaa. Aila Harjanne ei hellitä. Aila Harjanne äitinsä Annan sylissä. Aila ja lapset. Mikaelinkirkon juhlassa Aila Harjanne nappasi kainaloonsa poikansa Mikan lapset Rasmuksen ja Kian. Sovittelijan ikimuistoinen syksy aila harjanteella leveä hymy on noussut kasvoille tavallista useammin tänä syksynä. Ensin hän sai kunnallisneuvoksen arvon, sen jälkeen oli aika koota ystävät ympärille 70-vuotispäivän kunniaksi. Vason hallituksen turkulainen varapuheenjohtaja Aila Harjanne järjesti erään ystävänsä tavoin syntymäpäiväkonsertin kirkossa. Mikaelinkirkon lokakuun kiitosjuhla oli monin tavoin läpileikkaus Harjanteen elämästä, työstä ja tavasta hoitaa yhteisiä asioita. Konsertissa soittanut Yläneen Pelimannit oli muistutus siitä, mistä Aila on kotoisin. Soitto alkoi Niittomiehen valssilla, vaikka Aila ei oikein heinähommista pitänyt. Kirkkoherra Jouni Lehikoinen ja kansanedustaja Petteri Orpo korostivat puheissaan Harjanteen sovittelevaa tapaa hoitaa asioita ja sitä, että hän on aina käytettävissä, kun kutsu käy. – Uskomaton tunnelma, muistelee Aila Harjanne juhlien jälkeen. Konsertin tuotto ohjattiin Mikaelin ystävien yhdistykselle, joka järjestää monenlaista toimintaa vapaaehtoisvoimin. Vahva itsetunto on lahja kotoa Aila Harjanne muistelee kiitollisuudella lapsuuttaan Yläneellä. – Minuun luotettiin lapsena ja siitä sain vahvan itsetunnon. 4 Kouluaikana hän oli Onni O. Pentin kaupassa kesätöissä. Siitä oikeastaan alkoi Ailan ura kauppiaana. Tätä työtä onkin riittänyt pitkään useassa eri paikassa. Härkämäen risteysasian jälkeen Harjanne on pohtinut ja sorvannut monia muitakin kysymyksiä lukuisissa eri elimissä, mm. kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Aila Harjanteella on sovittelijan maine. Tämä ominaisuus on Ailan mukaan kehittynyt juuri kauppiaan työssä. Harjanne poimi omaksi motokseen osuvan lauseen eräästä johtamisen oppikirjasta: Elämässä saa paljon aikaan, jos ei vaadi kiitosta. politiikka tuli mukaan härkämäessä Harjanne noudattaa tätä ajatusta viljelemällä hyviksi koettuja ideoita muille. Idea toteutuu helpommin, jos mahdollisimman moni sisäistää sen. Kun Aila Harjanne oli kauppiaana Härkämäessä, alkoi ura poliitikkona. Kaikki lähti siitä, että suunniteltiin uutta tietä Naantalista Raision kautta Turkuun. Tähän Naantalin pikatiehen ei aluksi suunniteltu lainkaan liittymää Härkämäen kohdalle. Suikkilan, Jyrkkälän ja Härkämäen asukkaat olivat ihmeissään. Piti saada muutos suunnitelmiin. Harjanne tarttui tilaisuuteen ja päätti lähteä vaikuttamaan. Nyt kun Naantalin pikatietä kulkee, jokainen huomaa, miten tärkeä liittymä on, kun kaarrutaan sataman suuntaan tai Länsikeskukseen päin. asumisoikeus on loistojuttu senioreille Harjanne on toiminut Vason hallituksessa pitkään mm. puheenjohtajana. Nyt hän on hallituksen varapuheenjohtaja. Harjanne pitää asumisoikeusmuotoa erinomaisena varsinkin senioreille. – Kun myy omistusasunnon pois ja ryhtyy vasolaiseksi, jää rahaa palvelujen käyttämiseen, esimerkiksi matkustamiseen. Vasossa omistamisen edut saa pienellä rahalla. Lassi Lähteenmäki E-laskuun siirtyminen on sujunut Vasossa ilman ongelmia, iloitsee Vason kirjanpitäjä Irina Kurkela. Suoraveloitus: poistuva järjestelmä, jossa valtuutettiin pankki maksamaan esim. käyttövastikelasku suoraan omalta tililtä Vason tilille. E-lasku: omassa pankkiohjelmassasi voit ohjata laskusi netin kautta tuleviksi, voit valita joko automaattisen maksun tai hyväksyt laskun ennen maksua, pankkiohjelman vakiokäyttäjille suoraveloitus muuttuu tammikuussa automaattisesti e-laskuksi. e-laskutus tuli tarpeeseen Vason toimistossa ollaan tyytyväisiä siihen, että iso joukko vasolaisia on jo siirtynyt e-laskun käyttäjiksi. E-laskujärjestelmä tuli Vasoon lokakuussa. Rahaliikenteessä eletään Suomessa muutosten aikaa. Vanha tuttu suoraveloituspalvelu päättyy lakimuutoksen myötä tammikuun lopussa. Elektronisesta eli e-laskusta on tulossa sen korvaaja, mutta muitakin vaihtoehtoja on tarjolla. Vason asukkaiden suoraveloituksessa aiemmin olleet käyttövastikkeet tai vuokrat muuttuvat helmikuun 2014 alusta joko e-laskuksi tai suoramaksuksi. Jos maksaja ei ole käyttänyt verkkopankkia viimeisen kolmen kuukauden aikana, suoraveloitus muuttuu suoramaksuksi. Tässä suoramaksussa Vaso lähettää maksutiedot asukkaalle hyvissä ajoin. Laskussa on tieto siitä, että pankki maksaa laskun asiakkaan tililtä automaattisesti eräpäivänä. Säännöllisesti verkkopankkia käyttävillä suoraveloitus muuttuu e-laskuksi. E-lasku toimitetaan suoraan verkkopankkiin, jossa pankki maksaa sen automaattisesti asiakkaan tililtä. Asiakas voi silti verkkopankin kautta muuttaa eräpäivää. Halutessaan asiakkaalle voidaan ilmoittaa sähköpostilla tai tekstiviestillä, koska lasku menee maksuun. E-lasku tai suoramaksu tulevat käyttöön automaattisesti, eikä asiakkaan tarvitse ryhtyä sen johdosta toimenpiteisiin. Mikäli asiakas haluaa jatkossa laskunsa paperiversiona postin kautta, pitää hänen irtisanoa pankin suoraveloitusvaltuutus tämän vuoden loppuun mennessä. Muista merkitä isännöitsijä oikein Vason kirjanpitäjä Irina Kurkela pitää e-laskua kätevänä vaihtoehtona. Siinä ei ole pelkona, että lasku katoaa vahingossa paperinkeräykseen. Lasku pysyy pankin tiedostoissa ja sitä on helppo verkkopankinkin kautta muuttaa. Suoramaksu: jos et käytä aktiivisesti pankkiohjelmaa, suoraveloituslasku muuttuu helmikuussa automaattisesti suoramaksuksi. E-laskutus tuli Vasolla mahdolliseksi lokakuun alussa ja sen otti moni asukas käyttöön välittömästi. Nyt e-laskutuksen piirissä on jo muutamia satoja Vason asiakkaita. Yhdessä kohtaa e-laskuun siirtymisessä kannattaa olla Kurkelan mukaan aika tarkka. Laskussa pitää valita juuri se isännöitsijä, joka omaa kohdetta hallinnoi. Rauhankatu 4 tarkoittaa Vason omaa isännöintiä, V-S Isännöintitalo Oy on se toinen vaihtoehto. E-laskuun siirtyminen on sujunut Vasossa ilman ongelmia, sanoo Irina Kurkela. Asiakkaan lisäksi e-laskutus hyödyttää myös laskun lähettäjää, eli Vasoa. E-laskuttaminen on vaivatonta ja paperia säästyy. Lisätietoja palvelumuutoksesta saa omasta pankista tai Vasosta numerosta 274 7026 tai V-S Isännöintitalosta numerosta 020 722 9937. Lassi Lähteenmäki 5 Vason hallitukseen vuosi sitten valittu henry toivari haluaa Vason laajenevan edelleen. uusia taloja olisi hänen mielestä paikallaan rakentaa esimerkiksi hirvensaloon ja kakskertaan. u u t h a m n u u k Tur vielä paljon uusia Vaso-koteja Henry Toivari kävi syntymässä Heidekenillä vapunpäivänä 1950. Sosialidemokraatille ja ammattiyhdistysaktiiville tämä syntymäpäivä sopii mainiosti. Nykyisin Toivari istuu Heidekenin naapuritalossa, TuTon toiminnanjohtajan pallilla Sepänkadun varrella. Toivari johtaa TUL:n Varsinais-Suomen piiriä sekä Turun seuraparlamenttia. Turun Puhelintyöntekijät -yhdistyksen johdossa hän ehti olla pari vuosikymmentä. 20 vuotta Turun kaupunginvaltuustossa istunut Toivari oli pitkään opetuslautakunnassa ja sen puheenjohtajanakin kaksi kautta. Nyt hän on jäsenenä kaupungin kiinteistöliikelaitoksen johtokunnassa. Tämä luottamustehtävä sopii Toivarin mukaan mainiosti asumisoikeusyhtiön hallituspaikan kanssa. Vaso perehdyttää uudet jäsenet hyvin Ensimmäisen Vaso-vuoden aikana Toivari on saanut paljon uutta tietoa asumisoikeusasumisesta sekä rakentamisesta ja korjaamisesta. – Uuden oppiminen virkistää ja remonttitieto hyödyttää myös kotona, sanoo omakotitalossa Katariinanlaaksossa asuva Toivari. Toivari löytää Vason toiminnasta paljon plussia. Pienellä rahalla saa hyvän asumismuodon. Vason kohteet ovat lisäksi hyvillä ja viihtyisillä paikoilla. Vason hallintoa hän pitää tehokkaana. Toivari on ensimmäisen hallitusvuoden aikana ehtinyt nähdä useamman uuden kohteen syntymistä. Kohteita on Toivarin mielestä syytä jatkossakin rakentaa, sillä asumisoikeus on houkutteleva asumismuoto kaikkina aikoina. – Esimerkiksi nyt taantuman aikana moni pelkää ostaa kallista omistusasuntoa ja valitsee siksi asumisoikeusasunnon. Remontoiminen on TuTon toiminnanjohtajalle Henry Toivarille tuttua puuhaa. Urheiluseuran toimitilat uudistettiin hiljattain hyvään kuntoon. Vason yhdeksänjäseninen hallitus nimetään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Sen puheenjohtajana toimii Henrik Elfving. Hallituksen jäsenet ja varajäsenet edustavat osakaskuntia eli Turkua, Raisiota, Lietoa, Naantalia tai Kaarinaa. Hallituksessa on myös kaksi asukkaiden nimeämää jäsentä sekä yksi kolmesta varajäsenestä. Lassi Lähteenmäki Rivitalo Soinisen hiilijalanjälki parhaiden kerrostalojen luokkaa Energiataloudessa passiivitaloksi suunniteltu pari- ja rivitalokiinteistö Soinisen elinkaaren aikainen hiilijalanjälki on laskettu. Kohde osallistui Suomen ilmastoystävällisin kerrostalo 2013 -kilpailuun. Soinisen asunnot valmistuivat kahdessa osassa, joulukuussa 2012 ja maaliskuussa 2013. Soinisemme kannalta kilpailu ei ollut aivan reilu. Kymmenen erillisen rakennuksen kiinteistön ja kompaktin kerrostalon vertailussa lähdettiin reilusti takamatkalta. Kilpailuun myös päästiin vähän mutkan kautta, sillä Soinisessa on yksi luhtitalo, 2h+k+s-asuntoja kahdessa kerroksessa, joka rakennuspykälien mukaan on kerrostalo. Kisassa Soininen pärjäsi hyvin, vaikka ei palkintosijoille noussutkaan. Kerrostalojen joukossa taloryhmämme sijoittui koko elinkaaren ajalle lasketussa hiilijalanjäljessä ryhmän keskivaiheille. Kaikilla osallistujilla oli kunnianhimoisia tavoitteita. Seitsemän kilpailukohdetta oli vähintään passiivitaloja, parhaimmillaan nollaenergiatasoa. Elinkaari on laskelmissa 50 vuotta. 6 Soinisen hiilijalanjälki asuttavia neliöitä kohti on 37 kg CO2e/hum2/vuosi. Vastaava luku on 28 kg kun se lasketaan bruttoalaa kohden. Silloin laskennassa on mukana myös talojen ulkoseinät. Passiivitalokiinteistö Soinisen elinkaaren aikainen hiilijalanjäljen jakautuminen Kilpailun järjesti Rakennusteollisuus RT yhteistyössä Green Building Council Finlandin kanssa. Kilpailun teknisestä toteutuksesta vastasi Bionova Consulting. Kilpailuun ilmoitettiin kymmenen hanketta ja tulos julkistettiin lokakuun lopussa. Vaso/Soininen -elinkaaren hiilijalanjälki on 37 kg/huon.m2/vuosi. Tulos oli kilpailun keskiluokkaa, mutta kerrostalojen joukossa hyvä. Lattian ja seinätapetin yhteensopivuus on syytä tarkistaa omin silmin, toteavat Karoliina Allen (vas.) ja Johanna Koivuniemi ATV:ltä. Viileämmässä kodissa viihtyy paremmin pakkasten myötä kodin sisälämpötilan trimmaus alkaa olla ajankohtainen kysymys. kun laskee huoneen lämpöä asteella, lämmityskulut pienenevät viisi prosenttia. Yhden asteen lämmön pudotukseen tottuu viikossa. Sisäilmatutkimusten mukaan suurin osa ihmisistä on tyytyväisiä, kun oleskelutilojen lämpö on keskimäärin 21 astetta. Silti monella on tapana säätää koti 25 asteen nurkille. Kun lämmön laskee 21 asteeseen, asumisviihtyvyys, vireys ja ilman laatu kohenevat. Lisäksi talvikaudelle tyypillinen ilman kuivuuden tunne vähenee. Jos yli 20 asteen lämmössä ilma tuntuu viileältä, se voi johtua vedosta. Kylmää ilmaa voi puhaltaa sisälle ikkunoiden tai ovien raoista. Tiivisteiden tarkistaminen ja tarvittaessa niiden uusiminen on tähän vaivaan helppo ja nopea lääke. Tärkeää on katsoa, ettei pattereiden edessä ole verhoja. Jos sohva on kiinni patterissa, lämpö ei pääse leviämään huoneeseen riittävän tehokkaasti. Lämmön saa laskettua sopivalle tasolle termostaattia säätämällä. Ikkunoita tai ovia ei kannata avata pitkäksi aikaa. Sisään tulviva kylmä ilma lämmittää pattereita entisestään ja energiaa karkaa harakoille. ilmanvaihto päällä ja raitisilmakanavat auki Ilmastoinnin pitää olla päällä ja ilman pitää kiertää asunnossa. Liesituulettimesta asetettavan ilmanvaihdon tulee olla vähintään nopeudella yksi mielellään kakkosella jatkuvasti. Isommat nopeudet otetaan käyttöön ruokaa laitettaessa tai suihkun jälkeen märkätilan kuivattamiseksi. Asunnon korvausilmaventtiilit johtavat raikkaan ulkoilman asuntoon. Ne on pidettävä vähintään minimiraolla kaikkina vuodenaikoina. Nojatuolin voit joutua siirtämään vedon takia venttiilin alta pakkaskaudeksi toiseen paikkaan. Jatkuvasti minimillä pyörivä ilmastointi ja umpeen teipatut korvausilmaventtiilit pilaavat asunnon sisäilman ja asukkaan terveyden sekä vaurioittavat asuntoa. Kun asuntoon astutaan ulkoa sisään, pitää huoneilman tuntua nenässä raikkaalta. Lassi Lähteenmäki Tapetin valinta alkaa lattiasta kodin seinän sävyn uudistamisessa kannattaa luottaa asiantuntijaan. Ei ole kovinkaan kiva katsella tapettia, joka ei sittenkään istu ympäristöön. – Lattiasta on hyvä aloittaa seinäpintojen suunnittelu, sanoo ATV:n sisustusneuvoja Karoliina Allen. Lattia kulkee yleensä huoneesta toiseen samanvärisenä ja se on syytä ottaa huomioon seinän pintojen väriä valittaessa. Valon väri vaikuttaa siihen, miltä tapetti näyttää. Johanna Koivuniemen mukaan valostudio auttaa tässä pulmassa. Nappia painamalla tilan valo muuttuu päivänvalosta hehkulampun lämpöön ja sille välille. Vason kohteissa harmaa muovimatto on paljolti väistynyt laminaatin tieltä. Nyt laminaattikin on alkanut muuttaa väriään. – Harmaa on nyt suosittu laminaatin väri, sanoo ATV:n tapettiosaston vastaava Johanna Koivuniemi. Tapettipeili on aika näppärä keksintö varsinkin silloin, kun asiakas jää pohtimaan, miltä tapettirulla näyttäisi isolle seinälle levitettynä. Peili monistaa tapetin kuvan leveyssuunnassa, jolloin eteen avautuu seinän levyinen tapettipinta. Tapeteissa kuviot ovat pienentyneet ja graafiset tapetit kasvattavat suosiotaan. Harmaa ja vaalea ovat nousussa, mutta tummakin käy kaupaksi. – Tehosteseinä ei ole enää niin suosittu sisustusidea kuin ennen, ATV:n asiantuntijat sanovat. Sävytetty huone näkyy ruudulta Maalia tai tapettia? Seinään saa helposti uutta sävyä joko maalaamalla tai tapetoimalla. Kummallakin ehostustavalla on kannattajansa. Uudistaloissa enimmäkseen maalataan seinät, saneerauskohteissa suositaan enemmän tapettia, pohtii Koivuniemi. Tapetin yksi hyvä ominaisuus on se, että sillä saa huoneen kaiun pienenemään. – Jos lattia on kovapintaista laminaattia, pehmeäpintainen seinä vaimentaa ääntä mukavasti, Koivuniemi jatkaa. oikea sävy ei löydy ihan hetkessä Oikean tapetin löytäminen vaatii aikaa. Kiireellä tehty päätös voi olla katastrofi. Perinteinen tapa on avata tapettirulla ja katsella sitä hartaasti. Aika hyvä tapa on tuoda sen rinnalle kotona olevia pintoja. ATV:llä on esimerkiksi esillä niitä samoja laminaatteja, joita on istutettu Vason asuntojen lattioihin. Jos tapettipeilistä tai valostudiosta ei ole apua, voidaan ottaa tietokoneohjelma käyttöön. ATV:llä on ollut vuoden verran käytössä tietokoneohjelma, joka maalaa halutun tapetin virtuaalihuoneen seinälle. – Tällaista ohjelmaa ja sen 3D-kuvia käytetään yleensä kylpyhuoneiden pinnoittamisessa, mutta käy se muihinkin huoneisiin, sanoo Karoliina Allen. Oman mielitapetin liimaaminen virtuaalihuoneeseen ei ole ilmaista palvelua, mutta kustannuksen voi saada nollattua, kun hankkii tarvittavat tapetit liikkeestä. Ihan niin pitkälle ei kannata mennä, että hankkii seinätapetit netistä. Väri ei ole oman tietokoneen ruudulla välttämättä ollenkaan sellainen, kuin se on nettimyyjän rullassa. Satakunnantien varressa sijaitseva ATV on Vason Vihreän kortin yhteistyöyritys. Lassi Lähteenmäki 7 Vaso rukkaa kokouskalenterin uusiksi asukasdemokratian kehittäminen on ensi vuoden teemana Vasossa. Syksy on vilkasta aikaa Vason asukastoimikunnilla. Tärkeitä asioita on käsiteltävänä, mutta aina ei tahdo löytää päivää, jolloin toimistosta isännöinnin saisi kokouksiin mukaan. Vasolla on yli sata kohdetta ja asukastoimikuntien syksyn kokoukset pidetään kaikki lyhyen ajan sisällä. Vaikka samalle illalle laitetaan useampi kokous, tunnit ja päivät tahtovat loppua kesken. Jotta kokoukset voitaisiin pitää yksilöllisesti ja kiinteistökohtaisesti, pitää kalenteria rytmittää uudella tavalla. Vason hallitus ja yhteistoimintaelin Yte ovat päättäneet selvittää, miten asukasdemokratiaa voitaisiin parantaa rytmittämällä kokouksia paremmin. Samalla pohditaan, miten saataisiin asukkaat isommalla joukolla mukaan vaikuttamaan. Työryhmä pohtii kysymystä ensi vuonna. kohtauspaikka grillillä ja postia laatikkoon Raision Uunilinnun kohteen asukastoimikuntaa johtava Esa Kankaristo on tyytyväinen Vason tapaan viestiä asioita. – Tietoa tulee toimistosta ja jos se koskettaa asukkaita, kopsaan sen ja laitan jokaisen asukkaan postilaatikkoon, selventää Kankaristo. 8 Uunilinnun oman väen kesken tieto kulkee sujuvasti. Kohde on pieni ja pihalla kohdatessa tulee tarinoitua asiat asukkaiden kanssa. – Oikeastaan jokaisessa kohteessa pitäisi olla grillikatos tai joku muu luonteva paikka, missä kaikki kohtaavat ja tieto kulkee, Kankaristo tuumii. Suurissa kohteissa tieto ei välttämättä kulje yhtä sujuvasti, kuin Kallastenkadun varrella Raision Tikanmaalla. Vaso-kokous on tärkeä vaikuttamispaikka Asukkaan ääntä kuunnellaan Vasossa monella tavalla. Kohteiden asukaskokoukset valitsevat asukastoimikunnan. Vason hallituksessa istuu asukkaiden edustajia. Lisäksi asukkaat nimeävät valvojan yhtiöön. Yte eli yhteistyöelin on asukkaiden linkki Vasoon. Asukasvaikuttamisen kannalta tärkein kokous on kaksi kertaa vuodessa pidettävä Vaso-kokous. Sinne kutsutaan edustaja jokaisesta kohteesta. Vasokokous käsittelee mm. talousarviota ja tilinpäätöstä sekä valitsee valvojan ja jäsenet Yteen. Marraskuussa pidetyssä syksyn Vaso-kokouksessa oli edustettuna kolmannes Vason kohteista. käyttövastike nousee maltillisesti Hallintopäällikkö Teija Lammisen Vaso-kokouksessa esittelemä talousarvioehdotus lupaa korotusta käyttövastikkeisiin. Noin kahden prosentin korotus on maltillinen, sillä kallistuva energia, Postilaatikkoon pudotettu kirje on hyvä tapa tiedottaa. Se tulee luettua. Näin sanoo Raision Uunilinnun asukastoimikuntaa johtava Esa Kankaristo. vesi- ja jätevesimaksujen nousu ja verotuksen kiristyminen nostavat kiinteistöjen ylläpidon kustannuksia ensi vuonna yleisesti 3–4 prosenttia. Monissa muissa isoissa yhtiöissä vuokrat ja vastikkeet nousevat Lammisen mukaan enemmänkin, kuin Vasossa. Lamminen suosittelee maksun perimistä kohteiden autopaikoista. Vason linjauksen mukaan avopaikan kuukausihinta on 10 euroa ja katoksen alla 25 euroa. Kun pysäköintiruutu tulee maksulliseksi, parkkialue on tehokkaammassa käytössä. Samalla korotuspaineet vastikkeen kasvattamiseen pienenevät. Vasolle tämä vuosi on ollut poikkeuksellisen vahvan rakentamisen aikaa. Tämän vuoden aikana valmistuu neljä uutta kohdetta. Rakentamisen tahdin määrää valtion rahoitusjärjestelmän rytmi. Kun vuosi 2014 alkaa, rakentamisrintamalla on hiljaista. Vaso silti etsii jatkuvasti hyviä tontteja uusille kohteille ja tavoittelee matillista uudisrakentamista. – Uusille kodeille näyttäisi olevan kysyntää, sillä Vaso-asuntojen kysyntä on viime kuukausina kasvanut, sanoi toimitusjohtaja Pekka Peltomäki Vaso-kokouksen väelle. Lassi Lähteenmäki Isotalon juhlaan osallistui iso joukko vasolaisia. Isotalon asuntojen kylpyhuoneiden korjaustarve puhutti asukastoimikunnan väkeä marraskuussa. Poistettavien muovimattojen tilalle tulee laatoitus. 20 vuotta takana. Sen kunniaksi Isotalon juhlassa kilistelivät asukastoimikunnan puheenjohtaja Jukka Harjamäki ja Vason toimitusjohtaja Pekka Peltomäki. Rastitehtävän yhteydessä tuli samalla nähtyä Isotalon kohteen pihakäytävät, leikkipaikat ja vehreä luonto. KAKSIKYMPPINEN ISOTALO PUUHAA KYLPPÄRIREMONTTIA Viihtyisän isotalon väki kerääntyi kesällä juhlimaan kohteensa 20-vuotista taivalta. Syksyn kuntoselvitys paljasti, että ikä on syönyt kylpyhuoneiden kuntoa. Elokuun aurinko lämmitti lempeästi Vason Isotalon kohteen metsikköä. Grilli viritettiin tirisemään 20-vuotisjuhlan kunniaksi. Kakkukahvijonon ensimmäisiksi kutsuttiin Isotalon alkuperäiset asukkaat. Rastitehtävä johdatteli juhlaväen ratkomaan kysymyksiä eri puolilla tonttia. Talon asukkaiden hymy oli herkässä koko juhlapäivän ajan. Juhlan aikana puheeksi nousi mm. upea metsikkö ja sen grillipaikka. Isotalon rivitalot kaartuvat metsikön ympärille, joten paikka on turvallisesti omalla maalla ja sopivasti suojassa. Lapsille on rakennettu metsikköön kaksi leikkipaikkaa. Metsikköä on hoidettu herkällä kädellä. Tikoille on jätetty lahopuita paukuteltaviksi ja muurahaisilla on rauha kulkea mustikkamaalta kotikeolle. Grillipaikka ja sen pöytäryhmä ovat tasaisella paikalla, mutta aina ei ole ollut näin. Asukastoimikuntaa johtava Jukka Harjamäki osoittelee paikkoja, joihin on vuosien mittaan kipattu kymmeniä kottikärryllisiä multaa sekä täytemaata ja joista suurimmat kivet on vieritelty muualle. Kahdessakymmenessä vuodessa yhteiset alueet on saatu toiminnallisiksi ja lisäämään viihtyvyyttä. Isotalon 28 asunnon kohde on Pansiossa. Kaupunginosa ei ole maineeltaan niitä par- haimpia, mutta Isotalon tontti on osoittautunut rauhalliseksi. Tätä korostivat juhlapuheissa Vason toimitusjohtaja Pekka Peltomäki ja Yteä johtava Tapio Kaihtela. Syntymäpäiväsankari syyniin Isotalon kohde on Vason vanhimpia. Kun 20 vuotta tuli kesällä täyteen, päätettiin talon kunto katsastaa. Kylpyhuoneissa elämän jälki näkyy selvimmin. – Kylppäreiden muovimatot pitää uusia ainakin kymmenessä asunnossa, selvitti isännöitsijä Jari Kauppi Isotalon asukastoimikunnan marraskuun kokouksessa. Vähemmän revenneitä mattoja löytyi muistakin asunnoista. Muuten Isotalo näyttää olevan kohtalaisessa kunnossa. Asukkaiden kanssa katsotaan, mitä pitäisi laitaa kuntoon. Samalla arvioidaan vuosittain, pitääkö aiempaa suunnitelmaa muuttaa tai korjaustarpeita nopeuttaa. Suunnitelma ulottuu viiden vuoden päähän. Yleensä korjattavaa on löytynyt piha-aidoista ja ulkovarastoista. Maalipensseliä on kaivattu talojen ulkoseiniin ja parvekkeille. Vanhimmissa kohteissa sammal tarttuu kattotiiliin. PT-suunnitelmiin kytkeytyy jaksoittaisen kunnossapidon ohjelma. Kun kohteiden korjaustarpeet tiedetään ja korjausaikataulu on laadittu, alkaa korjaustarpeen hinta hahmottua koko Vason osalta. Enemmän suunnittelua ja ennakointi kunnostuksiin Kunnostusten kokonaishinta on tärkeä tietää, sillä kaikkea kunnostusta ei saada toteutettua kohteiden korjausvarausten turvin. Peruskorjauksen mitat täyttäviin korjauksiin voidaan anoa valtion peruskorjauslainaa. Anottavissa voi olla myös valtion energia- tai muita avustuksia. Rahoituksenkin järjestelyä varten tarvitaan aikanaan toteutettavat työsuunnitelmat ja niille kustannusarviot. Isotalon asukastoimikunnalle esitettiin korjaustarpeet pitkän tähtäimen suunnitelmana. Tällaisia PT-suunnitelmia tehdään ja käsitellään jatkossa kaikissa Vason kohteissa, sanoo Vason kiinteistöpäällikkö Sirpa Laaksonen. Pitkän tähtäimen suunnitelman ja jaksoittaisen kunnossapidon pitäisi johtaa siihen, että korjaustarpeet ja niiden kustannukset eivät tule yllättäen. Lassi Lähteenmäki – Loppuvuoden aikana on tarkoitus mitata kosteudet ja arvioida tarkemmin remontin tarve, Kauppi jatkaa. Arvioinnin jälkeen on aikataulun vuoro. 9 Muuttopäivä oli vilkas Westpark Hongan pihalla ja käytävillä. a a t in p a t s a d h u P uusia näkymiä Vasolla on ollut uudistuotannossa vauhti päällä. Westparkin kerrostalo tuli valmiiksi syyskuun lopulla. liedon Metsolan rivitalokohde otti uudet asukkaat vastaan kuukautta myöhemmin. joulukuussa on muuton aika kaarinan ratsussa. Kolmen kiinteistön valmistuminen samana syksynä ei ollut Vason alkuperäinen tarkoitus. Aikaa piti olla selvästi enemmän talojen välillä. Valtion asuntotuotantomäärärahojen jako kuitenkin päätetään toisaalla. Päätöksenteko oli aikanaan jumissa usean kuukauden ajan ja syntynyt suma purkautui kerralla. Päivi ja Jussi Oksanen pääsivät tutustumaan Westparkin Hongan uuteen kerrostalokotiinsa jo kesällä. Katse viipyi parvekkeelta avautuvassa maisemassa pitkään. Länsikeskuksen marketit häämöttävät pohjoisessa, idän suunnalla on lisää palveluja vehreiden lehtipuiden seassa. Talon länsipuolella avautuu viihtyisä metsä. Päivi ja Jussi ovat aika tyypillisiä Westparkin Hongan asukkaita. Moni muukin oli päättänyt vaihtaa omakotitalon helppohoitoisempaan kerrostaloasuntoon, kun eläkevuodet alkavat olla houkuttelevan lähellä. On oikeastaan ihan järkevää siirtyä omistusasunnosta asumisoikeuteen, sillä vaihdossa jää käteen iso nippu käyttörahaa eläkevuosien rientoja ajatellen. Joku matkustelee, toinen laittaa kesämökin kuntoon. Toteuttamiskelpoisia haaveita piisaa. Hongan muuttopäivä oli vilkas. Hyvällä ajoituksella muuttoauton sai oven eteen kertaheitolla. leuto syksy sai Metsolan nurmen vihertämään Metsolan rivitalokohteen piha oli vielä syyskuussa aikamoisessa myllerryksessä. Muuttopäivänä lokakuun viimeisenä päivänä työ oli valmis. Leudon lokakuun lopun takia nurmi ehti vihertyä rivitalojen pihoilla ja kasvu jatkui marraskuussa. Satu Kallio oli ensimmäisten joukossa, kun avaimia luovutettiin. Muuttopäivänä oli mööpeleissä sovittelemista, sillä Metsolan koti on vähän pienempi kuin perheen edellinen asunto. Kaarinan Ratsu on muuttovalmis tässä kuussa. Kallion perhe muutti Lietoon Marttilasta. Kun mieleistä omakotitaloa ei löytynyt, perhe päätyi Metsolan rivitaloasuntoon. – Koulu on ihan lähellä, perusteli päätöstä Satu Kallio. Perheen tyttö on kuusivuotias ja hän pääsee kätevästi kävelemään koulun eskariin. – Leikkikenttä on myös mainiosti olohuoneen ikkunan takana, kiittelee Satu. Uusi asunto näyttää hyvältä ja Kallion perhe pääsi osallistumaan asunnon pintavalintoihin. Lattiaan tuli perheen toivomuksesta vaalea laminaatti. Varsinkin näin pimeänä aikana se antaa asuntoon mukavasti valoa. Satu Kallio tulee uuden kohteen väelle nopeasti tutuksi. Hänet nimittäin valittiin kohteen asukastoimikunnan puheenjohtajaksi. Lassi Lähteenmäki 10 Westparkin Hongan uudet asukkaat kokoontuivat jo kesällä pohtimaan yhteisiä pelisääntöjä. Sänkyjä, kaappeja, tuoleja, pöytiä... Kaikki pitäisi sopia sisälle, pohtii Liedon Metsolaan perheineen muuttanut Satu Kallio. Vason Yhteistyöelimen Yten kertomus vuodelta Ytessä on kolme toimikuntaa Työvaliokunta, joka toimii varsinaisen Yte kokouksen valmistelufoorumina. Puheenjohtaja on Yten puheenjohtaja. Vaso-asumisen kehittämistyöryhmää vetää Pekka Paatonen. Kehittämistyöryhmä käy mm. läpi kaikkien uusien Vaso-kohteiden suunnitelmat ja piirustukset ja antaa ehdotuksia asumisen kannalta tärkeiden asioiden kehittämiseksi. Tänä ja viime vuonna on valmistunut ja valmistuu näitä kohteita. Inforyhmää vetää Ari Pikkarainen. Inforyhmän päätehtävä on toimittaa Kotivaso-lehti kaksi kertaa vuodessa yhdessä ammattitoimittajan kanssa. Yte on kokoontunut kuusi kertaa vuonna 2013 ja kokoontuu vielä kerran. Yteen kuuluu Vasokokouksen valitsemana 16 varsinaista jäsentä ja neljä varajäsentä. Kokouksiin osallistuu myös yhtiön toimitusjohtaja, hallintopäällikkö ja myös Vaso-kokouksessa valittu valvoja. Myös Vason hallituksen asukasjäsenillä on osallistumisoikeus Yten kokouksiin. Yleensä kokouksessa on mukana 13–16 henkilöä. Yte käy läpi tehtävänantonsa mukaisesti kaikki asukkaiden kannalta tärkeät asiat Vasossa. Päätökset sitten sellaisenaan voivat toimia ohjeena isännöitsijöille tai Vason toimistolle. Tai ne voivat määrittää suoraan eri asumisyksiköiden tai asukkaitten toimintaa. Osa asioista voi olla sellaisia, että niihin toivotaan Vaso-kokouksen tai yhtiön hallituksen kantaa. 2013 Yte on hyväksynyt ensi vuoden tavoitteeksi päivän kestävän Yte-seminaarin pitämisestä. Sinne yhtenä tavoitteena pitää olla asukasdemokratiatoiminnan parantaminen etenkin niissä yksiköissä joissa esim. asukastoimikuntaa ei saada valittua. Yte on hyväksynyt yksityisten parkkiyhtiöitten palvelusten käyttämisen niissä yksiköissä ja tilanteissa joissa autoja ei ole pysäköity siihen varatuille ja merkityille paikoille. Yten puheenjohtajana katson että Yte saa ja on saanut kaikki haluamansa ja paragrafien määräämät tiedot. Vason johto ja toimisto ovat aktiivisesti osallistuneet yhteistyöhön ja katson että Vaso toimii asukkaiden edun mukaisesti ja kustannustehokkaasti. Eduskunta on valmistelemassa muutosta asumisoikeuslakiin, joka on osa kohtuuhintaisen asumisen varmistamisen lakipakettia. Tämän lakimuutoksen tavoitteet ovat oikeat, kun halutaan varmistaa asumisen kohtuulliset kustannukset. Yte on seurannut yhdessä yhtiön kanssa lainvalmistelua. Vaso ja aso-yhtiöiden yhteisorganisaatio SAY ry ovat antaneet lausunnot siitä. Lausunnoissa arvostellaan liian monimutkaiseen tietojen esittämiseen johtavia uusia pykäliä. Asukkaille on tärkeätä, että käyttövastikkeisiin ja yhtiön talouteen liittyvät oleelliset tiedot esitetään oikein ja tiivistetyssä muodossa. Kuten tämänkin kokouksen kokouskutsusta käy ilmi, Vaso-kokous valitsee Yten puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ja erovuoroisten tilalle uudet jäsenet. Yte siis edustaa kaikkia Vason asumisyksiköitä ja näin kaikkia Vason asumisoikeusasukkaita ja on tärkeä osa asukas- ja lähidemokratiaa. Asukkaat voivat aina ottaa yhteyttä Yten jäseniin ja pyytää jonkun asian käsittelyä Yten kokouksessa. Yte ei kuitenkaan käsittele yksittäisen asumisyksikön sellaisia asioita, jotka pitää hoitaa isännöitsijän tai Vason toimiston kanssa. Valtakunnallinen asumisoikeusasukkaitten yhteistyö odottaa edelleen aikoja parempia. Yte on linjannut että jonkinmuotoiselle yhteistyölle on tarvetta. Turussa 14.11.2013 Tapio Kaihtela Vason yhteistyöelin Yten puheenjohtaja 2013 11 YHTEISTYÖELIN 2014 tervetuloa voidaan sanoa uudelle naapurille monella tavalla. useimmiten se taitaa jäädä sanomatta. lehtemme avustaja on laatinut mallikirjeen, jolla hänen kotikiinteistössä tervehditään uutta naapuria. asukastoimikunnan edustaja vierailee uudisasukaan luona ja kertoo kiinteistöön liittyviä perusjuttuja ja luovuttaa muistilapuksi oheisen kirjeen. tervetuloa naapuriksi! VARSINAISET JÄSENET Tapio Kaihtela, puheenjohtaja Palettikatu 1 B 10, 20320 Turku tapio.kaihtela@dnainternet.net Pekka Paatonen, varapuheenjohtaja Saarenmaankatu 17 B 5, 20240 Turku pekka.paatonen@vasoasukas.fi Heidi Harkila Puutakuja 2 A 2, 20540 Turku Ulla-Elina Hurme Keonpellonkatu 4 A 25, 21200 Raisio uehurme@gmail.com Sari Koskinen Käsityöläiskatu 13 D 43, 20100 Turku Tervetuloa uuteen kotiin Hei! Me naapurit toivotamme teidät tervetulleiksi asumaan taloyhtiöömme! tietoa asukastoimikunnasta Asukastoimikunta valitaan syksyisin asukaskokouksessa. Toimikunta on yhteydessä isännöitsijään erilaisissa taloyhtiötä koskevissa asioissa. Isännöitsijä puolestaan ottaa vastaan toimikunnan tekemiä ehdotuksia esim. seuraavan vuoden budjettiin. Olemalla mukana asukastoimikunnassa voi vaikuttaa taloyhtiötä koskeviin asioihin. Asukastoimikunta järjestää keväällä yhteisten ulkotilojen siivoustalkoot. Liittymällä asukastoimikunnan sähköpostilistalle pääset mukaan keskustelemaan ja päättämään asioista. Samoin voit olla yhteydessä asukastoimikuntaan kaikkiin asumiseen liittyvissä kysymyksissä. käytännön asioita Taloyhtiössä toimii jätelajittelu. Puutarhajätettä ei laiteta jäteastioihin, vaan jätekatoksen taakse metsikön puolelle. Vähintään kerran vuodessa pihalle tilataan roskalava, johon puutarhajäte siirretään katoksen takaa asukastalkoissa. On kaikkien asukkaiden etu, että roska-astioihin ei viedä niihin kuulumatonta tavaraa. Pois muutettaessa käyttökelpoista tavaraa voi ensin tarjota naapureille tai viedä kirpputorille, ennen kuin vie niitä roskiin. Pahvilaatikot litistetään ennen kuin ne laitetaan pahvinkeräyslaatikkoon. Muovikassit laitetaan ainoastaan polttokelpoisen jätteen astioihin. B-talon päässä leikkipihan vieressä sijaitsee taloyhtiön työkaluvarasto. Työkalut ja puutarhavälineet ovat kaikkien asukkaiden käytössä. Kun työkalua ei enää tarvitse, se palautetaan takaisin varastoon. Jos varastosta puuttuu jokin olennainen puutarhaväline, voi asukastoimikunnalle tehdä ehdotuksen sellaisen hankkimiseksi. E-talon kadunpuoleisessa päässä on väestönsuoja, joka toimii yhteisenä polkupyörien säilytystilana, jos polkupyörät eivät mahdu asunnon yhteydessä olevaan varastoon. Pekka Kuivela Ahterikatu 10 A 9, 20810 Turku Erja Nummila Varsinais-Suomenkatu 18 D 20, 20740 Turku Juha Näkkilä Hoviherrankatu 7 B 47, 20780 Kaarina Tuomo Peltola Karvalankuja 1 D 8, 21420 Lieto Ritva-Liisa Pihlainen Kuohukuja 2 C 7, 20540 Turku ritva-liisa.pihlainen@pp.inet.fi Ari Pikkarainen Saarenmaankatu 17 A 4, 20240 Turku ari.pikkarainen@nic.fi Irma Roto Paavinkatu 25 C 19, 20540 Turku roto.irma@gmail.com Erja Savola Lipunkantajankatu 5 A 12, 20360 Turku Seppo Selkälä Laureuksenkatu 3 A 1, 20320 Turku selkala@luukku.com Tiina Tång Finnberginkatu 5 H 31, 20320 Turku Katja Virtanen Neitsyt Mariankatu 4 C 8, 20400 Turku katja.virtanen@turku.fi VARAJÄSENET Raili Vuorela Mattelmäenkatu 3 A 2, 20780 Kaarina Erja Holm Hinkalokatu 5 A 2, 20540 Turku erja.holm@gmail.com Esa Kankaristo Kallastenkatu 47 A 5, 21200 Raisio esa.kankaristo@suomi24.fi Eija Kanninen Palomäenkatu 7 as 14, 21100 Naantali eija.kanninen@luukku.com HALLITUKSEN ASUKASEDUSTAJAT JÄSENET Sari Koskinen Käsityöläiskatu 13 D 43, 20100 Turku Lisätietoja asukas.aktiivi@vasoasukas.fi Tero Koskinen Pääskynlento 6 C 15, 20610 Turku Mukavaa ja viihtyisää asumista! VARAJÄSEN Pekka Paatonen Saarenmaankatu 17 B 5, 20240 Turku pekka.paatonen@vasoasukas.fi ASUKKAIDEN NIMEÄMÄ VALVOJA VASOSSA 2013 Raimo Kurki Soinistentie 26 D 9, 21110 Naantali raimo.kurki@gmail.com 12 Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2014 13 Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2014 Yleistä Tilastokeskuksen julkaisema kiinteistön ylläpitokustannusten kokonaisindeksi nousi 2,8 prosenttia vuoden 2013 toisella neljänneksellä vuoden 2012 vastaavasta ajanjaksosta. Vuosi sitten vastaava luku oli 2,5 %. Kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli heinäkuussa 1,6 %. Valtion aravalainojen vuosimaksu nousee ensi vuonna vastaavalla määrällä. Kiinteistöjen ylläpidon kustannuksissa iso merkitys on energian hinnan, verojen ja palkkojen kehityksellä. Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistys arvioi kiinteistöjen hoitokulujen nousun olevan ensi vuonna 3–4 prosenttia. Kiinteistöjen ylläpitokustannukset ovat olleet jo useamman vuoden ajan useita muita indeksejä nopeammassa nousuvauhdissa ja sama kehitys jatkuu. Vuokrat nousivat koko maassa vuoden toisen neljänneksen loppuun mennessä 3,6 %. Turun seudulla keskivuokra oli syyskuun 2013 lopussa 11,53 €/ m2/kk, jossa oli nousua 3,5 %. Rakennuskustannukset nousivat kokonaisuutena 0,4 % syyskuusta 2012 syyskuuhun 2013. Kotitalouksien luottamus oman talouden kehitykseen on hieman parantunut kesän jälkeen. Luottamusindikaattori oli syyskuussa 6,3, kun se oli kesällä 5,0 ja vuosi sitten 3,4. Nykyinen luku on kuitenkin selvästi alhaisempi pitkän ajan keskimääräistä luottamuslukua 12,4. Asuntomarkkinat ovat seisahtuneet kesän jälkeen. Uusien asuntojen aloittamisia on siirretty. Myönteistä vaikutusta on kuitenkin alhaisella korkotasolla ja olettamuksella sen pidempiaikaiseenkin pysyvyyteen. Alhainen korkotaso on positiivinen tekijä myös asumisoikeusasuntojen kysynnän kannalta. Vasoasuntojen kysyntä on kehittynyt myönteisesti viime kuukausien aikana. Uusien kohteidemme myynti on sujunut hyvin, vaikka uusien kustannustaso on luonnollisesti vanhoja kalliimpaa. Kysyntäodotukset vuodelle 2014 ovat myös yleisesti ottaen vakaat. Kiinteistönhoitokustannusten ja pääomakustannusten nousun vaikutuksesta tulee käyttövastikkeisiin 1.3.2014 keskimäärin 2,1 % korotus. Viime keväällä korotus oli 2,3 %. Rahassa keskimääräinen korotus on ensi keväänä 0,21 €/m2/kk. Korotuksen jälkeen keskivastike on 10,03 €/m2/kk. Käyttövastikkeiden määräytyminen tehdään nyt toista kertaa kahteen osaan eriteltynä. Käyttövastike 1:een on sisällytetty ne kiinteistökohtaiset kustannuserät, joihin asukkailla on omassa kiinteistössä vaikutusmahdollisuuksia. Sellaisia ovat kustannukset, jotka aiheutuvat lämmityksestä, vedestä, sähköstä ja kiinteistön hoidosta. Käyttövastike 2:een kuulu koko Vaso-yhtiön tasolla olevat kustannukset. Sellaisia ovat kiinteistöjen rakentamiseen otettujen lainojen lyhennys- ja korkokulut, markkinointi- ja hallintokulut, varautuminen korjausvarauksella jaksottaisiin kunnossapitotoimiin sekä koko yhtiön tasolla kilpailutuksen kautta hankitut palvelut, kuten isännöinti, kiinteistövakuutukset ja laajakaistayhteys. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy kuuluu Turun kaupungin muodostamaan konserniin. Vaso on 24:n toimintavuotensa alkaessa merkittävä asuntokiinteistöjen omistaja toiminta-alueellaan ja samalla merkittävä Turun ja ympäristökuntien yhteistyöyritys. Yhtiö toimii yleishyödyllisenä yhtiönä kustannustehokkaasti ja jakamatta vastikkeetonta etua osakkailleen. Vaso ei tavoittele liiketaloudellista voittoa. Asukkaiden osallistuminen päätöksentekoon Vason hallinnossa noudatetaan asumisoikeusasuntoihin liittyvää asukasdemokratiaa. Siihen on sitouduttu asukkaiden kanssa tehdyissä asumisoikeussopimuksissa. Yhtiön hallituksessa toimii yhtiökokouksen valitsemana kaksi varsinaista jäsentä ja yksi varajäsen asukkaiden edustajina. Lisäksi asukkaat nimeävät tilintarkastajan valtuuksilla toimivan valvojan. Vaso perustaa toimintansa seuraaville arvoille: • Palvelualttius • Asukasläheisyys • Laadukkuus • Kilpailukykyisyys Kiinteistöissä pidettävät asukaskokoukset valitsevat asukastoimikunnan hoitamaan käytännön asioita. Yhteistyöelin Yte toimii koko Vaso-yhtiön tasolla asukkaiden edustajana ja käytännöntason päätöksentekoelimenä. Yhtiön organisaatio, hallitus ja henkilöstö Yhtiön hallitukseen kuuluu yhtiökokouksen nimeämänä yhdeksän jäsentä ja kolme varajäsentä. Hallituksen toimikausi on kolme vuotta. Nykyisen hallituksen toimikausi alkoi vuoden 2013 alussa. Hallituksen päätettäväksi tulevia asioita valmistelee hallituksen jäsenistä ja toimihenkilöistä koostuva työvaliokunta. Asukasvaikuttamisen kannalta tärkein kokous on kaksi kertaa vuodessa pidettävä Vaso-kokous, jonne kutsutaan kaikkien kiinteistöjen edustajat. Syksyn Vaso-kokouksessa valitaan valvoja, kuusitoistahenkinen Yte, joka kolmas vuosi edustajat yhtiön hallitukseen ja käsitellään yhtiön talousarvio ja toimintasuunnitelma seuraavalle vuodelle sekä kulloinkin ajankohtaiset asiat. Kevään Vaso-kokouksessa käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös ja toimintakertomus. Vuoden mittaan esille tulevien asioiden valmistelua tehdään Yten työvaliokunnan ja Vason toimihenkilöjohdon kanssa. Esille tulevien asioiden niin vaatiessa, järjestetään valmistelutilaisuuksia myös muiden Yten työryhmien kanssa. Vason strategia 2012–2017 mukaan Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy – Vaso omistaa, ylläpitää ja tuottaa laadukkaita asumisoikeuskoteja kaikkiin elämäntilanteisiin. Yhtiö toteuttaa vuonna 2011 päivitettyä strategiaa Vason strategia 2012–2017. Vaso vastaa omalla henkilöstöllään kiinteistökantansa keskushallinnosta, vapautuvan asuntokannan markkinoinnista, uustuotannon ohjauksesta ja siihen liittyvästä päätöksenteosta sekä 65 kiinteistön isännöinnistä. Ostopalveluna hankitaan vajaa puolet kiinteistöjen isännöinnistä ja kiinteistönhoito sekä valtaosa rakennuttamiseen liittyvistä toiminnoista. Yhtiön henkilöstön vahvuus on 10 henkilöä. Voimassa olevaan strategiaamme on kirjattu tavoitteeksi, että yhtiön toiminnan laatu on oltava kaikilta osin hieman parempaa, yhtiön pitää olla myönteisesti esillä ja palvelukonseptia on selkiytettävä. Henkilöstön kanssa käydään vuosittain henkilökohtaiset kehityskeskustelut ja työehtosopimuksen mukaiset arvioinnit. Henkilökunnan ammattitaitoa ja työkykyä ylläpidetään koulutuksella ja virkistystoiminnalla. Taloudellisen ja toiminnallisen tilinpäätöksen yhteydessä laaditaan myös henkilöstötilinpäätös. Vakituisen henkilökunnan vuosilomien aikana, asiakaspalvelun kiireapuna ja lähinnä viikonloppuisin tapahtuvissa asuntoesittelyissä käytetään tilapäistyövoimaa. Markkinoinnissa ja Kotivaso-lehden toteutuksessa käytetään asiantuntijapalveluja ja ulkopuolista toimittajaa. 14 Vasossa on tapana nimetä tulevalle vuodelle yleinen toimintaan liittyvä kehitysteema. Vuonna 2014 keskitytään kehittämään asukasdemokratiaa. Tavoitteena on löytää keinoja lyhyelle syyskaudelle kerääntyvän asukaskokousten ruuhkan hallintaan. Käytettävissä olevat toimihenkilöiden iltojen kalenteriajat eivät riitä niin, että kokoukset voidaan pitää yksilöllisesti ja kiinteistökohtaisesti. Markkinointi Turun, Raision, Kaarinan, Naantalin ja Liedon asuntoviranomaiset ylläpitävät hakijajonoja ja vahvistavat asukasvalinnat sekä asukkaiden vaihtuessa poismuuttavalle asukkaalle maksettavan asumisoikeusmaksun indeksi- ja muutostyökorvauksineen. Asiakkaille tarjottava henkilökohtainen palvelu toimistolla tai puhelimessa on yhä tärkeä markkinointikanava, mutta kokonaan sähköinen markkinointi lisääntyy koko ajan. Asunnon hakutoiminto on hoidettavissa kokonaisuudessaan netin välityksellä. Vason asuntokanta ja myynnissä olevat asunnot ovat esillä omilla kotisivuillamme www.vaso.fi. Myynnissä olevat asunnot ovat tarjolla myös internetin asuntomyyntipalveluissa. Yhtiökokous Hallitus 9 jäsentä, 3 varajäsentä Tasavallan hallitus valmistelee uutta lakimuutosta aso-lakiin, joka saattaa tuoda uusia muutoksia alan toimintatapoihin jo ensi vuoden aikana. Vuoden 2014 alussa Vason omistuksessa on 2.564 huoneistoa 106:ssa kiinteistössä viiden kunnan alueella. Niistä 36 on kerrostalo- ja 70 rivitalo- tai paritalokohdetta. Vuoden 2014 alkaessa Vasolla ei ole käynnissä yhtään uudishanketta. Toimitilat Vason keskushallinto jatkaa toimintaansa omassa omistuksessa olevassa katutason toimistotilassa, osoitteessa Rauhankatu 4, Turku. Toimitusjohtaja Asuntopäällikkö ja 2 asuntoneuvottelijaa Hallintopäällikkö ja 2 kirjanpitäjää Kiinteistöpäällikkö, isännöitsijä ja kiinteistöassistentti Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2014 Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n internetportaalin www.asumisoikeus.fi kautta tehdään koko aso-järjestelmän yleismarkkinointia sekä ohjataan sen käyttäjiä aso-yhteisöiden asiakkaaksi. Lähinnä lähiöiden saunattomien kerrostaloasuntojen käyttöastetta on tehostettu vuokraamalla asuntoja määräaikaisilla vuokrasopimuksilla ja antamalla em. tyyppisiä vapaita asuntoja ulkopuolisten välittäjien vuokrattavaksi. Vuoden mittaan pidetään tarpeen mukaan asuntoesittelyjä. Vuosittain järjestetään näkyvä ja kuuluva yleismarkkinointikampanja. Kiinteistöjen isännöinti Kiinteistökohtaisesti nimetyt isännöitsijät vastaavat isännöinnistä, kohteen budjetoinnista ja talousseurannasta sekä järjestävät yhteistyössä asukkaiden kanssa kiinteistönhoidon. Oman isännöintiyksikön hoidettavana on nyt 65 kiinteistön isännöinti. Ostopalveluna V-S Isännöintitalo Oy:ltä hoidetaan 41 kiinteistön isännöinti. Tässä palvelujen tuottamistavassa pääsemme vertaamaan omana isännöintinä ja ostopalveluna hoidetun isännöinnin toimivuutta sekä hinta- että laatutasoa. Yhteistyössä yhtiön keskushallinnon, asukashallinnon ja isännöitsijöiden kanssa kehitetään isännöintiä paremmin toimivaksi Vaso-isännöinniksi. Isännöinnissä onnistumista seurataan asukkaille suunnattujen selvitysten sekä isännöintiyrityksen kanssa käytävien palvelun kehityskeskustelujen avulla. Kiinteistönhoito Kiinteistölle nimetty isännöitsijä on ensisijaisesti vastuussa, että kaikki kiinteistönhoitoon kuuluvat tehtävät on oikein järjestetty. Kiinteistön asukkaat osallistuvat kiinteistönhoidon tehtäviä koskevaan päätöksentekoon ja voivat ottaa itse tehtäväkseen haluamiaan tehtäväkokonaisuuksia. Käytössä on ns. ostoskori-periaate. Asukkaiden omana työnä tapahtuvaan kiinteistönhoitoon liittyvien tehtävien ja perinteisten pihatalkoiden varalle on otettu koko Vason kattava talkootyövakuutus. Kiinteistöjen ylläpidossa huolehditaan, että niiden kunto pysyy kaikilta osiltaan hyvänä ja asukkaiden vaihtuessa tehdään enemmän kuin välttämättömät huoneistokorjaukset. Siihen on varattu myös kohteiden talousarvioissa rahoitusta. Kiinteistökannan kehittäminen ja uudisrakentaminen Yhtiöllä ei ole ARA-lainavarauksia tai uudistuotantoa vuoden alussa. Vuoden 2013 lopussa toteutetaan hankintalain mukainen kilpailutus, jonka tuloksena pyritään löytämään tuotantoon soveltuvia hankkeita. Tavoitteena on yhden tai kahden kiinteistön vuosituotanto. Turun asunto- ja maankäyttöohjelmassa 2009–2014 Vasolle on kirjattu osa sektorivastuusta työvoimapoliittisessa ja nuorille suunnatussa asuntotarjonnassa. Turun suunnitelmakauden asuntotuotantotavoite on 1.200 asuntoa vuodessa. Nykyisessä suhdannetilanteessa Vason uudistuotanto on taloudellista ja työllisyyttä tukevaa. Kiinteistöjä, joiden käyttöönotosta tulee ensi vuoden aikana kuluneeksi 20 vuotta, on 15 ja niissä 395 asuntoa. Järjestettävän 20-vuotistarkastuksen yhteydessä käydään läpi kiinteistön piha-alueet varusteineen, yhteiset ja tekniset tilat sekä asunnot. Tarkastuksen lopputuloksena luodaan yleiskuva 20-vuotiaan kiinteistön tilasta tulevien vuosikorjaus- ja jaksottaisen korjaussuunnitelmien perustaksi. Vastaava tarkastus on tehty aiemmin kun kiinteistö on ollut 10-vuotias. Jo 20 vuoden ikään ehtineissä kiinteistöissämme käynnistetään jaksottaisen kunnossapidon mukaisia remontteja. Ne toteutetaan yksilöllisesti kiinteistöjen tarpeiden mukaisesti. Ensimmäiset korjaustoimenpiteet ovat jo suunnittelussa. Jaksottaisen kunnossapidon toimenpiteet rahoitetaan kunnostettavan kohteen rahoitusylijäämällä, kiinteistöstä vuosien mittaan kerätyllä korjausvarauksella, ARAlta anottavalla peruskorjauskorkotukilainalla, yhtiön omalla rahoituksella ja mahdollisesti valtion myöntämillä energia-avustuksilla. Ennakkoon tehtyjen laskelmien mukaan korjauksiin ei tarvitse hankkia muuta ulkopuolista rahoitusta. Asiakkuuden ylläpito ja kehittäminen Jokaiseen Vason kiinteistössä olevaan asuntoon on järjestetty käyttövastikkeeseen sisältyvä laajakaistayhteys 10M/1M/s perusnopeudella. Palvelun toimittaa vuoden 2015 kevääseen asti voimassa olevalla sopimuksella Dna Oy. Asukkaiden on mahdollista hankkia omalla kustannuksellaan lisänopeutta 200M nopeuteen asti. Vaso-kodin digitaaliyhteydet kilpailutetaan ensi vuoden kesän lopulla. Kymmenen vuotta samassa asunnossa asuneilla asukkaillamme on mahdollisuus saada palkkiona Kymppihyvitys, joka on noin puolen kuukauden käyttövastikkeen suuruinen. Vuonna 2014 Kymppihyvitys on 4,50 euroa/m2. Toivomme, että palkkio käytetään asunnon kunnossapitoon, esimerkiksi hankkimalla kanta-asiakaskortin ”Vason Vihreä Kortti” kautta hyödynnettäviä mm. remonttitarvikepalveluja. Vason Vihreä Kortti on voimassa vuoden kerrallaan ja toimitetaan asukkaille aina vuoden alussa. Vanhimmat asumisoikeussopimukset ovat jo 20 vuotta. Heillä on mahdollista saada asuntoon liittyvä remontti- tai varusteratkaisu, jonka arvo on 25 euroa asunnon neliötä kohden. 20-vuotisetu sovitaan aina yksilöllisesti asukkaan kanssa. Edunvalvonta Vaso on jäsenenä Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto Rakli ry:ssä. Sen kautta saadaan alamme edunvalvontaan liittyvää keskeistä tietoa. Lisäksi Vaso on Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n (SAY), Varsinais-Suomien Kiinteistöyhdistys ry:n ja Turun Kauppakamarin jäsen. Työnantajana yhtiö on Palvelulaitosten työnantajayhdistys (Pty) ry:n jäsen. Ympäristöasioiden edistäminen Vaso/Soininen on ensimmäinen suomalaisilla passiivitalonormeilla toteutettu aluerakentamiskohde. Vuonna 2013 valmistunut Soininen on merkittävä panostuksemme toimintamme kehittämisessä paremmin ympäristöasiat huomioon ottavaan suuntaan. Projekti jatkuu mm. seurantatiedon tuottamisella. Soiniselle valitaan verrokit ns. normaalikiinteistöistä. Kiinteistöjen vertailulla tutkitaan toteutuvaa energiankulutusta ja asukkaiden käyttökokemuksia. Olemme mukana kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksessa VAETS-sopimuksessa (vuokrataloyhteisöjen energiansäästöohjelma). Sopimukseen liittyy mm. 7 % säästötavoite energiankäytössä vuoteen 2016 mennessä. Ympäristöasiat on otettava kokonaisvaltaisesti huomioon isännöinti-, kiinteistönhoito-, siivous-, remontti-, ym. palvelusopimuksia tehtäessä. Tämän asiakokonaisuuden tiedostaminen lisää ympäristöasioiden edistämistä koko Vasossa. Kiinteistökohtaiset vuonna 2013 uudistetut energiatodistukset ovat kunkin kiinteistön tietojen yhteydessä www.vaso.fi -sivuilla. Tiedotus Tärkein tiedotuskanava Vasolle on internet. Wwwsivujemme sisältöä laajennetaan ja laatua korotetaan jatkuvasti. Syksyin keväin ilmestyvästä Kotivaso-lehdestä ilmestyy 19. vuosikerta. Kotivaso jaetaan jokaisen Vaso-kotiin ja lähimmille sidosryhmille, kuten kuntien päättäjille. Vason kotisivut toimivat asukasdemokratiamme tiedonvälityksessä. Vaso-sivujen kiinteistökohtaiset ominaisuudet palvelevat myös paikallista asukashallintoa. Www-sivuilla tavoitetaan myös passiiviset asukkaat. Ainakin tarvittavat tiedot ovat kaikkien tasavertaisesti saatavilla netissä. Sähköpostiosoite yte@vaso.fi on myös käytössä asukkaiden keskinäisessä yhteydenpidossa. Yhtiön toimintaan liittyvistä ajankohtaisista asioista kerrotaan alueellisille ja myös valtakunnallisille tiedotusvälineille julkaistavilla tiedotteilla. Talous Yhtenäislainajärjestelmän mukaisten vuosimaksuun perustuvien ARA-lainojen vuosimaksut nousevat ensi vuonna 1,6 % viime heinäkuun kuluttajahintaindeksin nousun mukaisesti. Kokonaisuutena pääomakustannuksissa, lainojen korkojen ja lainojen lyhennysten yhteismäärässä ei tapahdu nousua, sillä osassa yhtiön korkotukilainoja tapahtuvat korontarkistukset ennakoidaan päätyvän nykyistä alhaisempaan korkoon. Laina-ajat ovat pitkiä ja lainojen korot ovat kohtuulliset yleiseen markkinatilanteeseenkin verrattuna. Ensi vuonna 1.3. Vason kaikkien lainojen keskikorko on 2,3 %. Muutokset hoitokuluihin vaihtelevat kunta- ja kiinteistökohtaisesti. Kaukolämmön perusmaksujen nousuun on varauduttu 2 %. Kaukolämmön energiahintaan on varattu 75 €/MWh Turussa, Kaarinassa, Raisiossa ja Naantalissa sekä Liedossa 72 €/MWh. Kevyen polttoöljyn hinnaksi on varattu 1,20 €/l. Turun seudun vesi- ja jätevesimaksujen tarkistuksiin on myös varauduttu. Asukkailta perittävä vesiennakkoa korotetaan kahdella sentillä hintaan 0,50 €/m2/kk. Kiinteistösähkön hankinnan ennakoidaan pysyvän ennallaan. Asukkaiden on mahdollista saada kotitaloussähkö edullisesti Turku Energia Oy:n Louna Sesonki -henkilökohtaisella sähkösopimuksella Vason Vihreä kortti -yhteistyökumppanuuteen liittyen. Jätteiden käsittely- ja kuljetuskustannusten nousu on ollut jatkuvaa ja molempien odotetaan nousevan ensi vuoden aikana jälleen 5 %. Uusien jätehuoltomääräysten johdosta jätteiden kokonaismäärän hallitsemisella ja lajittelua tehostamalla syntypaikalla on mahdollista jarruttaa jätekustannusten nousua. Kiinteistöveroon ennakoidaan 3 % korotusta. Varautuminen mm. kunnallisten tariffien muutoksiin tapahtuu talousarvion laadintavaiheessa arviointiperiaatteella, koska hintamuutokset varmistuvat vasta mm. kuntien valtuustojen päättäessä ensi vuoden talousarvioista myöhemmin syksyllä 2013. Kiinteistöjen korkeatasoisesta kunnossapidosta huolehditaan talousarviovaiheessa varaamalla jokaisen kiinteistön talousarvioon vähintään 0,40 €/m2/kk huoneistokorjauksiin. Lisäksi eri kiinteistöissä on omia vuosikorjaus- tai kaluston hankintatarpeita, jotka näkyvät toisistaan poikkeavina hoitokulujen muutoksina. Kiinteistöissä on huomioitu myös asuntojen ennakoidusta tyhjänä olosta aiheutuvia käyttövastikesaamisia. Käyttöasteessa ei odoteta nykyiseen tuntuvia muutoksia. Tyhjäkäyttöön on kuitenkin varauduttu sekä keskushallintopalkkioon kuuluvaan osuuteen että kiinteistön omalle vastuulle kuuluvalle kolmen prosentin tyhjäkäyttöosuudelle. Kiinteistön hoitotuotoissa esitetään asukaskokouksille yhtenäistä käytäntöä autopaikkojen hintoihin: avopaikat 10 €/kk ja katospaikat 25 €/kk. 15 Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2014 Liikevaihto Vastikkeet Vuokrat Käyttökorvaukset Liikevaihto yhteensä Talousarvio 2014 Tulosennuste 2013 Talousarvio 2013 Tilinpäätös 2012 19 706 838,15 39 924,00 1 031 794,95 20 778 557,10 17 954 503,53 509 882,71 959 092,49 19 423 478,73 18 660 821,22 207 012,00 924 075,35 19 791 908,57 17 516 240,83 410 422,84 975 310,67 18 901 974,34 Rakennuttaminen omaan käyttöön Muut kiinteistön tuotot 48 859,30 4 864,00 80 758,32 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä –588 092,00 –111 274,00 –20 642,00 –720 008,00 –595 265,00 –111 800,00 –20 743,00 –727 808,00 –564 050,00 –105 539,00 –19 625,00 –689 214,00 –545 001,51 –102 360,94 –18 942,91 –666 305,36 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot (talousarvioissa lyhennysvarat) –6 371 800,00 –6 061 816,00 –6 266 381,00 –5 795 535,69 Muut kulut Kiinteistön muut hoitokulut Hallinto Käyttö ja huolto Ulkoalueiden huolto Siivous Lämmitys Vesi- ja jätevesi Sähkö Jätehuolto Vahinkovakuutukset Vuokrat Kiinteistövero Korjaukset Muut hoitokulut Kiinteistön muut hoitokulut yhteensä Luottotappiot Muut kiinteistön kulut –256 778,39 –910 411,84 –162 750,00 –150 986,00 –2 689 463,28 –1 001 714,05 –395 451,40 –499 283,68 –144 836,86 –39 970,00 –530 522,15 –1 605 095,64 –791 706,00 –9 178 969,29 –253 224,55 –837 116,76 –137 100,00 –140 138,00 –2 592 010,64 –903 676,00 –349 015,35 –467 808,92 –129 451,85 –39 910,00 –508 819,42 –1 523 700,42 –858 423,00 –8 740 394,91 –94 700,00 –254 677,65 –841 426,21 –209 600,00 –144 740,49 –2 587 234,56 –890 458,16 –345 491,99 –485 450,40 –129 536,98 –39 760,00 –498 062,80 –1 506 205,85 –813 666,08 –8 746 311,17 –3 713,42 –91 750,00 –91 600,00 –246 057,95 –888 675,08 –212 623,16 –161 594,08 –2 334 090,31 –819 715,05 –316 260,09 –498 819,57 –111 186,71 –30 578,33 –497 464,37 –1 610 554,63 –775 525,80 –8 503 145,13 –6 280,51 –120 361,44 Liikevoitto (tappio) 4 413 079,81 3 816 944,14 4 004 318,66 3 939 963,83 93 250,00 265 907,00 448,00 19 264,77 52 500,00 1 000,00 68 914,00 –3 196 710,89 –3 103 012,89 –2 812 211,11 –2 527 039,34 –2 963 250,22 –2 840 836,22 165 457,95 2 221,84 28 872,35 67 429,00 –2 905 813,52 –2 641 832,38 Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 1 310 066,92 1 289 904,80 1 163 482,44 1 298 131,45 Tilinpäätössiirrot Korjausvaraus (asuintalovaraus) –1 162 496,52 –1 065 242,20 –1 065 242,44 –1 298 131,45 Edellisten tilikausien alijäämä katt./ylij.käyttö Tilikauden voitto (tappio) –147 570,40 0,00 224 662,60 –98 240,00 0,00 0,00 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Korkotuotot konsernilta Muut korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut 16 20 000,00 Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2014 Vastike 1.3.2014 sis.veden, €/jyv.m2/kk Vastikkeen muutos 1.3.2014 €/jyv.m2/kk Kerttulanniitty 9,73 0,29 Auringonpuisto 8,90 0,32 Aisarivi 9,93 0,20 Lipunkantajanpuisto 9,10 0,45 KÄYTTÖVASTIKKEET 2014 RAISIO KÄYTTÖVASTIKKEET 2014 Vastike 1.3.2014 sis.veden, €/jyv.m2/kk Vastikkeen muutos 1.3.2014 €/jyv.m2/kk TURKU Siirintähti 9,64 0,20 Haritun Helmi 10,06 0,27 Uunilintu 9,55 0,20 Puistokenttä 9,42 0,05 Siirinkaari 10,18 0,20 Haritun Hovi 10,36 0,06 Siirinkartano 10,05 0,28 Kielo 9,80 0,20 Kuuanpuisto 9,69 0,22 Päivänkakkara 10,13 0,20 Ukko-Kauris 10,28 0,21 Kurjenpolvi 9,72 0,35 Kuuanhovi 9,76 0,28 Kissankello 10,04 0,20 Markonpiha 9,94 0,23 Kankaristonrivi 9,52 0,12 Keonrinne 10,54 0,20 Waistenrivi 9,81 0,33 Jerenpiha 9,93 0,15 Kukkamaaria 9,83 0,12 Raision Puisto I 9,98 0,21 Kreulankartano 9,95 0,33 Keskusrivi 9,96 0,22 Myllymatinsato 9,66 0,27 Raision Puisto II 9,83 0,21 Sinitaivas 9,98 0,17 Keonraitti 10,88 0,18 NAANTALI Kappakuja 9,36 0,12 Metsärinne 9,50 0,14 Haikarinlinna 10,31 0,17 Puutakuja I ja II 9,51 0,41 Orkonkatu 7 10,11 0,15 Puutakuja 3 9,48 0,25 Tammistonpuisto 10,12 0,14 Metsäniitty 9,24 0,35 Keijulinna I ja II 9,98 0,12 Metsäkukka 9,44 0,20 Suopellonrivi 10,40 0,22 Tavast.Mamselli 9,47 0,20 Sinipiianrivi 9,80 0,24 Kesäpouta 9,86 0,00 Tiroli 10,19 0,21 Pääskynpesä 10,21 0,23 Iltarusko 10,84 0,18 Pyynpää 10,67 0,36 Alppi 10,79 0,54 Pääskykallio I 9,77 0,06 Kauppilanrinne 10,28 0,22 Pääskykallio II 9,76 0,15 Soininen 10,50 0,00 KAARINA Suvipolku 10,04 0,21 Tavast.Emäntä 9,43 0,12 Hovineito 9,35 0,15 Viiripuisto 10,22 0,24 Hovipoika 9,65 0,15 Kartanonviheriö 9,08 0,25 Hoviherra I 10,03 0,16 Isotalo 9,33 0,20 Hoviherra II 10,09 0,07 Rauhankatu 8 11,53 0,26 Hoviherra III 10,32 0,11 Reelinkikatu 5 10,33 0,14 Beatankuja 10,03 0,27 Ahterikatu 10 10,49 0,24 Olavintytär 9,63 0,35 Rauninaukio 10,95 0,20 Vaakunarivi 9,90 0,35 Ilkanterassi 11,09 0,35 Mattelmäenrinne 10,34 0,32 Länsipuisto 10,54 0,25 Kuninkaanlaakso 10,74 0,24 Hirvilaakso 10,43 0,20 Ratsu 11,50 0,00 Kukolankaski 10,46 0,20 Verkamestari 10,35 0,33 Kukoila 11,01 0,26 Karakatu 3-4-5 9,74 0,35 Myrskylä 9,57 0,21 Lankarivi 10,33 0,21 Puhuri 9,40 0,11 Kototuomola 10,36 0,30 Laitainen 9,90 0,21 Merituuli 9,51 0,11 9,80 0,18 Katavanranta 9,98 0,22 LIETO Liedon Lehdokki Liedon Lemmikki 9,87 0,19 Havulanrivi 9,71 0,25 Liedon Kaunokki 9,90 0,29 Länsipirtti/Länsikivi 9,65 0,24 Metsola 11,30 0,00 Ragnarinkivi 9,53 0,20 Taatilankeidas 10,43 0,07 Ragnarinkaari 9,47 0,23 Taatilankeidas II 9,98 0,17 Paletti 9,43 0,20 Pastelli 9,83 0,21 Wetparkin Lehmus 11,08 0,15 Westparkin Honka 11,60 0,00 Pihapolku 10,04 0,30 Kotimetsä 10,54 0,40 Kontio 9,63 0,19 Töpöhäntä 9,75 0,15 Valitettavan useat kohteet ovat ajautuneet tilanteeseen, jossa kohteen rahat hoitokulujen kattamiseen ovat miinuksella. Syynä on ollut joko vuosia jatkunut liian optimistinen budjetointi tai yllätyksenä tulleet isot kiinteistökorjaukset. Näissä tapauksissa on varauduttu kirimään umpeen kohteen talouteen kertynyttä alijäämää. Hyvänä tavoitteena pidetään, että kiinteistön rahoitusylijäämä on yhden kuukauden käyttövastikkeiden kertymän verran. Asukkaiden käyttövastikkeessa olevalla hallintoosuudella ja korkotuotoilla katetaan yhtiön keskushallinnon kulut. Käyttövastikkeen hallintokuluosuus on ensi vuonna 0,843 €/m2/kk, jossa on korotusta 0,046 €. Sillä katetaan keskushallinnon kulujen lisäksi Vaso-kotien internetyhteys, tyhjäkäyttö- ja luottotappiovaraus sekä pitkään asuneen asukkaan kanta-asiakashyvitys. Jaksottaiseen kunnossapitoon korjausvarauksen nimellä varataan 0,40 €/m2/kk. Varaus tehdään kiinteistökohtaisesti käytettäväksi tulevaisuudessa tehtäviin suunniteltuihin korjauksiin. Koko Vasoa koskevien pääomakulujen keventymisestä johtuen, sitä on voitu kasvattaa ensi vuonna 0,10 €. Korjausvarausta tullaan käyttämään jo ensi vuoden aikana vanhimpiin kiinteistöihin toteutettavien jaksottaisten kunnossapitotoimien rahoittamiseen kyseisen kiinteistön varausta purkamalla. Koko yhtiön pääomakustannusten jakautuminen eri kiinteistöille käyttövastikkeisiin on määrätty ns. tasausperiaatteen mukaisesti. Käyttövastikkeissa olevaa pääomamenojen osuutta onkin joissakin tapauksissa muutettu em. periaatteen mukaisesti. Vuoden 2014 käyttövastikkeita on valmisteltu yhteistyössä Yten (asukkaiden yhteistyöelin) kanssa. Käyttövastikkeen pääomakustannusten osuuteen vaikuttaa kiinteistön ikä ja kunto, kiinteistötyyppi suhteessa alueeseen, varustelutaso, alueellinen sijainti, käyttöasteodotus, palvelujen saatavuus, varautuminen rahamarkkinamuutoksiin ja mahdollinen harkinnanvarainen tekijä. Lopullinen käyttövastike syntyy käyttövastike 1:n (kiinteistön omat hoitokulut) ja käyttövastike 2:n (hoitokulut, joihin asukas ei pysty vaikuttamaan ja pääomakulut) summana. Asukkaiden omatoimisuudella on mahdollista vaikuttaa hoitokulujen määrään. Uusilta asukkailta peritään entiseen tapaan ennen sisään muuttoa vakuusmaksu kahden kuukauden käyttövastikkeen suuruisena. Asukas saa vakuuden takaisin poismuuton jälkeen euromääräisesti samansuuruisena mikäli vastike-, käyttömaksu- ja mahdollisesti asunnon kuntoon liittyvät laskut on hoidettu. Vakuudelle ei ole maksettu korkoa suoraan asukkaalle vakuuden palautuksen yhteydessä, vaan vakuusmaksujen avulla Vasolle tulleet korkotuotot on käytetty yhtiön kulujen kattamiseen. Vakuusmaksujen korkohyöty tulee tällöin asukkaiden eduksi keventäen vastaavalla euromäärällä vastikkeissa kerättävää rahamäärää. Menettely on yleinen Vasoon rinnastettavissa asumisoikeus- ja vuokrayhtiöissä. 1.3.2014 voimaan tulevat käyttövastikekorotukset ovat vaihteluvälillä 0,00–0,54 €/m2/kk. Huomioituna kaikki 106 kiinteistöä, tulee korotus käyttövastikkeissa olemaan keskimäärin 0,21 €/ m2/kk (1.3.2013 keskikorotus oli 0,22 €). Korotus on keskimäärin 2,1 %. Muutosten jälkeen 1.3.2014 on keskivastike 10,03 €/m2/kk. Käyttövastikkeiden vaihteluväli on silloin 8,90–11,60 €/m2/kk. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n ensi vuoden kaikista yhdistetyistä menoista on talousarviossa pääomakulujen osuus 44,5 % (4,45 €/m2/kk), kiinteistöjen hoitokulut 49,7 % (4,96 €/m2/kk) sekä muut erät ja varaukset 5,8 % (0,58 €/m2/kk). Vastaavasti pääomakuluista käytetään lainojen korkoihin 34 % ja lainojen lyhennyksiin 66 %. Vuoden 2014 lopussa yhtiöllä on lainaa keskimäärin 746 € kutakin asuntoneliömetriä kohden. 17 Löytyykö pelastussuunnitelma ja energiatodistus? kaikkien Vaso-kiinteistöjen uudistetut pelastussuunnitelmat ja energiatodistukset ovat löydettävissä netistä www.vaso.ﬁ -sivuilta. Etusivun yläpalkista valinta ”kohdekohtaiset sivut” vie näyttöön, jonne kirjoitetaan kotikiinteistön osoite tai nimi. Valinta johtaa kohteen omalle sivulle, jonka oikeassa ylälaidassa ”Asiakirjat” lokerossa on kansio ”Pelastussuunnitelma” tai em. lokeron alla on teksti ”Linkki pelastussuunnitelmaan”. Pelastussuunnitelma löytyy kansiosta V-S Isännöintitalon isännöimissä kohteissa ja Vason toimiston isännöimissä se on linkin takana. Molemmissa esitystavoissa on sama sisältö. Tutustu siihen huolellisesti! Käy se läpi ajan kanssa koko perheesi voimin! Opettele perheesi kanssa toimintaohjeet hälytystilanteissa! Missä on kiinteistösi asukkaille määrätty kokoontumispaikka? Hinnasto yleisimmistä laskutettavista toimenpiteistä asukkaan velvollisuus on hoitaa ja ylläpitää asuinhuoneistoa huolellisesti asumisen aikana. tämän hinnaston hintoja noudatetaan niissä tapauksissa, joissa asukkaan huolimattomuudesta, virheellisestä käsittelystä tai hoidon laiminlyönnistä aiheutuneita kustannuksia laskutetaan asukkaalta esim. asunnosta poismuuton yhteydessä. nämä hinnat ovat voimassa 1.6.2013 alkaen. tämä hinnasto on ohjeellinen ja sisältää tyypillisimmät toimenpiteet. Erityistapauksissa veloitukset ovat laskun mukaan. hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. 18 ”Asiakirjat” lokeron kansiossa ”Energiatodistus” on nimensä mukainen asiantuntijan laatima todistus. Se on kaikkien julkisesti nähtävissä. Niin nykyisten asukkaiden kuin mahdollisesti muuttoa kiinteistöön suunnittelevien. Energiatodistus kertoo ensimmäisellä sivulla talon energialuokan (A–G) ja ET-energiatehokkuusluvun eli kuinka monta kWh energiaa kiinteistö kuluttaa vuodessa kutakin bruttoneliömetriä (pitää sisällään huoneistojen seinät) kohden. HUONEISTON LISÄAVAIN SARJOITUKSEN YHTEYDESSÄ Avaintyyppi Abloy Classic............................................................ 10 €/kpl Abloy Profile (ura)................................................... 20 €/kpl Abloy Exec ja Sento.................................................. 25 €/kpl LUKON SARJOITUS 3 AVAIMELLA Avaintyyppi Lisäavainpesä Abloy Classic............................................................ 150 €/kpl ............. 70 €/kpl Abloy Profile (ura)................................................... 200 €/kpl ............. 70 €/kpl Abloy Exec ja Sento.................................................. 220 €/kpl ............. 80 €/kpl SIIVOUS JA TYHJENNYS Huoneiston siivous työmäärän mukaan................. 35 €/h Minimisiivousveloitus............................................. 100 € Huoneiston tyhjennys.............................................. 35 €/h Häkkikomeron/varaston/jätepisteen tyhjennys.... 50 € Astianpesukoneen poisvienti ja tulppaus............... 100 € Modeemin palautus DNA:lle.................................. 50 € Jäte- ja kierrätysmaksut........................................... laskun mukaan HUONEISTOKORJAUKSET Väliovilevyn tai -karmin vaihto.............................. 100 € Väliovilevyn ja -karmin vaihto................................ 160 € Lavuaarin vaihto...................................................... 200 € Seinien maalaus/huone............................... ............ 200 € Seinien tapetointi/huone......................................... 300 € Valokytkin/pistorasia/kattorasian kansi................ 50 €/kpl Jos rahalla kerran saa komean puiston, niin sitten sellainen tehdään. Tämä on motto Bakussa. Maaseudun pikkupojat eivät tietokoneita näpyttele. Heille riittää töitä kotieläinten paimentamisessa. Luksusta ja lahoa Azerbaidzhanista Meillä öljyllä lämpiävät talot, azerbaidzhanissa öljyllä voidellaan hallintoa. Ennen kuin lähtee viemään asumisoikeusaatetta Kaspianmeren rantavaltioon Azerbaidzhaniin, kannattaa käydä läpi maan historiaa, energiapolitiikkaa ja elämänmenoa. Azerbaidzhan oli ennen osa Neuvostoliittoa. Kun ikuiseksi rakennettu liitto alkoi hajota, lähti myös Azerbaidzhan omille teilleen. Heydar Alijev oli Azerbaidzhanin asioita hoidellut politbyroon jäsen ja sopivan tilaisuuden tullen hänestä kuoriutui vahva itsenäisyystaistelija. Alijev järjesti itselleen presidentin tehtävän ja piti ohjaksia, kunnes jätti johtamisen pojalleen Ilham Alijeville kymmenen vuotta sitten. Pari kuukautta sitten Ilham Alijev uudisti paikkansa Azerbaidzhanin johdossa. Azerbaidzhan on yksi maailman vanhimmista öljyvaltioista. Vanhoja ja uusia öljynporaustorneja on Kaspianmeren rannalla satoja ja taas satoja. Öljyä ja maakaasua kulkee maailmalla ja rahaa tulee maahan, mutta ei ihan kaikille. Maan kahdet kasvot Azerbaidzhan on korruptoitunut maa ja öljyrahoilla on outo taipumus pesiytyä presidentin taskuun tai lähipiiriin. Tämä näkyy kaikessa. Pääkaupunki Bakussa palatsit ovat hyvässä kunnossa, uudet ökytornit nousevat maisemaan, rantabulevardia rakennettiin pikavauhdilla Euroviisuja varten. Vanhankaupungin kujat jumittuvat sadoista kiiltävistä citymaastureista. Maaseudulla ajellaan rämisevillä Ladoilla. Auton ikkunasta näkyy nuhjuisia taloja ja ruostepintaisia kaasuputkia. Lehmiä, lampaita, vuohia ja kanoja näkyy kaikkialla. Maaseudun väki myy lihaa tienvarren kojuista. Munista ja maidosta saa tehtyä azerilaista jugurttia ja piimää. Taitaa olla niin, että Bakun vanhankaupungin kymmenet kissat syövät paljon kalliimmin kuin maaseudun ihmiset. Ainakin ne hyrisevät siihen malliin – ne kissat. kahdet piirustukset Bakuun on kautta historian houkuteltu maineikkaita arkkitehtejä ympäri Eurooppaa. Bakun talojen muodoissa on mielikuvituksel- lisuutta, sillä hinta ei ole ollut niin tärkeä asia. Myös puistot on rakennettu näyttäviksi isolla rahalla. Maaseudulla rakennetaan niistä materiaaleista, mitä on edullisesti saatavilla. Ylimääräiset koukerot ja erkkerit on unohdettu heti alkuunsa. Jos siis joku keksisi viedä asumisoikeutta Azerbaidzhaniin, piirustuksia pitää olla kahdenlaisia. Kimaltelevasti koristellut luksustalot passaavat mainiosti pääkaupunkiseudulle. Vaatimaton savimaja tai tiilitalo sopii maaseudulle. Bakulaisessa asumisoikeustalossa pitää olla iso kylpyhuone komeine kaakeleineen, turkkilainen sauna ja pihalla viihtyisä patio, jossa on luonteva nauttia teetä hyvien ystävien kesken. Kissan maitoastia saisi olla käsityönä tehtyä keramiikkaa. Maaseudun asumisoikeuskoti on pieni ja ahdas, sillä perheen isä lähtee kumminkin tuhansien muiden köyhien azerimiesten mukana Moskovaan komennustöihin. Ruokapöydän pitää olla kohtalaisen iso, sillä vieraanvaraisuudesta azerilaiset eivät luovu mistään hinnasta. Piharakennuksessa pitää olla tila kanoille, lehmille ja lampaille. Autotallia ei välttämättä tarvita, Lada saa jatkaa ruostumistaan pihanurmella. Lassi Lähteenmäki 19 Mummon konsteilla koti puhdistuu joulukuntoon Pääkallon kuvalla merkityt kemikaalit kannattaa jättää syrjään, kun kodin puhdistaa joulukuntoon. Hyvä puhdistusaine voi löytyä omasta ruokakaapista. Antibakteeriset aineet voivat olla enemmänkin haitaksi, kuin hyödyksi. Puhtauden tuoksua moni tavoittelee kotiinsa joulun alla. Lattiaa jynssätään, kaappeja siivotaan ja verhoja pöllytellään iltamyöhään asti hiki hatussa lähiviikkojen aikana. Yhdelle puhtaus tuoksuu sitruunalta, toisen nokassa mäntysuopa on se oikea aromi, kolmannen mielestä oikea puhtaus syntyy ilman kemikaaleja, joten se ei tuoksu lainkaan. Marketit myisivät mielellään monenlaista kirjavaa pulloa ja purkkia lian häätämiseen, mutta hyvä puhdistusaine voi löytyä yllättävän läheltä. Marttaliitto on listannut joukon isoäidin käyttämiä aineita, joilla lika lähtee. Pitää vain tietää, mikä aine mihinkin pintaan sopii. Etikkaa, ruokasoodaa, sokeria Esimerkiksi väkiviinaetikka poistaa Marttojen oppien mukaan tehokkaasti kalkkisaostumat hanojen ja suihkupäiden ympäriltä. Etikalla voi myös kiillottaa. Etikkaa ei kannata laimentaa kuumaan veteen, sillä höyrystyvä etikka voi ärsyttää hengitystä. Etikka on hapanta, eikä se siksi sovi kaakeli- tai silikonisaumojen puhdistamiseen. Ikkunalasit saa kirkkaiksi, kun lisää pesuveteen tilkan etikkaa. Teräskattilan pinttyneen ruokajäämän saa pois keittämällä kattilassa etikkalientä (yksi osa vettä, kaksi osaa etikkaa). Lisää keittämisen jälkeen vielä ruokalusikallinen suolaa ja anna muhia yön yli. Lavuaarit ja kattilat kirkastuvat kummasti, kun ottaa kaapista ruokasoodan puhdistushommiin. Termoskannu puhdistuu, kun kippaa kuuman veden sekaan pari ruokalusikallista ruokasoodaa. Tällä aineella saa kiiltoa myös hopeisiin. Uunin saa puhtaaksi tahnalla, jossa on samassa suhteessa soodaa, suolaa ja kuumaa vettä. Kostutettu sokerinpala on ahne syömään kattilan pohjaan pinttynyttä ja palanutta ruokaa. Tuoreen punaviinitahran saat pois runsaalla suolalla. Lisää isoäidin vinkkejä löytyy Marttojen sivulta www.martat.fi. Pöpöjen karkotus tuo muita murheita tilalle Myös Allergia- ja astmaliitto suosittelee joulusiivoukseen kesyjä aineita. Liiton sisäilma-asiantuntijan Tuula Syrjäsen mielestä desinfiointiaineita ja antibakteerisia puhdistusaineita käytetään nykyisin jo liikaa. Nämä aineet tuhoavat mikrobeja, mutta samalla ne nitistävät myös hyödyllisiä mikrobeja. Antibakteeristen aineiden runsas käyttö saattaa johtaa siihen, että mikrobit kehittävät aiempaa paremman vastustuskyvyn. – Kodin pinnoilla ei ole mitään niin vaarallisia mikrobeja, etteikö ihminen niiden kanssa pärjäisi käyttämällä ihan perinteisiä puhdistuskeinoja, tiivistää Syrjänen. Toivotamme Rauhallista Joulua & Menestyksellistä Uutta Vuotta Asukkaillemme & Yhteistyökumppaneillemme! En Fridfull Jul & Framgångsrikt Gott Nytt År Tillönskas Våra Invånare & Samarbetspartner! We Wish all Our Residents and Partners a Merry Christmas and a Successful New Year! Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy, Egentliga Finlands Bostadsrätter Ab Right of Occupancy Housing of Southwest Finland Ltd Vason toimiston palveluajat Lassi Lähteenmäki Tarina Joulusta Yksin tässä istuen, ikävääni itkien katson taivaan sineen, kohti iltaan jo pimeytyneen. Mieli kulkee halki ajan, ikuisuuden: tallista kuulen lapsen itkua, niin luulen. Vason puhelinkeskus ja toimiston ovi ovat avoinna asiakkaillemme klo 9.00 alkaen kaikkina arkipäivinä. Suljemme ma–to klo 16.00 ja pe klo 15.00. Yön tähti taivaalla tuikkii kertoen näin suuren salaisuuden: Tulevan joulun aikaan Vason toimisto on suljettuna jouluaattona ja aatonaattona ma–ti 23.–24.12., joulupäivinä 25.–26.12. ja uudenvuoden päivänä ti 1.1.2014. Perjantaina 27.12. ja maanantaina 30.12. olemme normaalisti avoinna. Uudenvuoden aattona tiistaina 31.12. suljemme klo 13.00. On Vapahtaja syntynyt! Toivo on jälleen herännyt! Vason toimiston väki toivottaa iloista lähestyvää joulun aikaa ja joulurauhaa asukkaillemme! Ari Pikkarainen 2013 Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti • Talvi 2013 Rauhankatu 4, 20100 Turku, puhelin (02) 274 7000 • Päätoimittaja: Pekka Peltomäki • Taitto: Briiffi Oy • Painopaikka: Paino-Kaarina Oy Lehden tekoon osallistui asukkaiden yhteistyöelin Yten tiedotusryhmä Ari Pikkarainen, Ulla-Elina Hurme, Erja Nummila ja Irma Roto sekä toimittajana Lassi Lähteenmäki • Kansi: Iida Ojanperä • Vason kotisivut: www.vaso.fi • Sähköposti: vaso@vaso.fi