Varsinais–suomen asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti kevät 2014
Varsinais–suomen asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Toimintakertomus ja tilinpäätös 2013 kevät 2014 Tässä lehdessä: Selvityksen mukaan kuntapäättäjät haluavat lisätä aso-asuntoja. Keskustojen aso-kerrostaloihin hakeutuu vanhus- ja terveyspalveluiden käyttäjiä. Turku 13.5.2014 Mitä tehdä Suomen asuntopoliittisille haasteille? Maamme aso-yhtiöiden yhteistyöjärjestö suomen asumisoikeusyhteisöt ry selvitti tämän vuoden helmikuussa 600 kansalaiselta ja 89 kuntapäättäjältä, mitkä ovat suomen keskeisimmät asuntopoliittiset haasteet. asian suhteen oltiin harvinaisen yksimielisiä. Yli 80 prosenttia sekä kansalaisista että kuntapäättäjistä pitää suurimpina asuntopoliittisina haasteina korkeita asumiskustannuksia sekä pulaa kohtuuhintaisista asunnoista. pula kohtuuhintaisista asunnoista kasvukeskuksissa aiheuttaa eriarvoisuutta ja hidastaa talouskasvua. Vaikka uusia asuntoja rakennetaan kaiken aikaa, kasvaa asuntojen kysyntä vielä nopeammin ja asuntojen hinnat karkaavat käsistä. Myös IMF:n tuoreen maaraportin mukaan pula kohtuuhintaisista asunnoista hidastaa jo koko suomen talouskasvua. Miten nämä haasteet voitaisiin sitten taklata? Tutkimukseen vastanneista kuntapäättäjistä jopa 84 prosenttia olisi valmiita tiivistämään kuntien välistä yhteistyötä, jotta kohtuuhintaisia asuntoja voitaisiin rakentaa lisää. Lisäksi valtaosa oli sitä mieltä, että valtion tukea tulisi lisätä kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseksi ja asumisoikeusasumisen tuotantorajoitukset tulisi poistaa. näkemykset on helppo allekirjoittaa. Lisäksi olennaista olisi, että asumisoikeusasuntojen tuottamiselle myönnettäisiin samanlaiset tuet kuin vuokra-asuntojen tuotannolle. nykyinen tilanne, jossa vuokra- ja asumisoikeusasumista tuetaan valtion taholta eri tavoin, on epätasa-arvoinen eikä edistä kohtuuhintaisten asuntojen saatavuutta. positiivinen uutinen on se, että kuntapäättäjistä 61 prosenttia haluaisi lisätä asumisoikeusasumisen määrää omassa kunnassaan. asumisoikeusasuminen täydentääkin hyvin vuokraja omistusasumista. asumisoikeusasuminen on riskitön vaihtoehto, jossa asukas saa turvatun oikeuden asuinhuoneistoon. asuntoon tarvitaan omarahoitusosuus, joka on noin 15 % asunnon hinnasta. asumisoikeusasunto pysyy aina asumisoikeusasuntona. esimerkiksi Turussa on havaittu, että keskustakohteiden kerrostaloihin hakeutuu yhä enemmän ikääntyvää väkeä ja kuntien keskustoissa vanhus- ja terveyspalvelujen käyttäjämäärät kasvavat. samalla isot asunnot keskustojen reunamilla vapautuvat niitä tarvitseville ja asuntojen tarkoituksenmukainen käyttö toteutuu. asumisoikeusyhtiöt ovat aktiivisia toimijoita. asukkaat ovat mukana päätöksenteossa, yhtiöt toimivat vastuullisesti ja kehittävät tuotteitaan. esimerkiksi naantalissa sijaitseva suomen ensimmäiset passiivitalonormiin rakennetut pari- ja rivitalot ovat asumisoikeuskiinteistöjä. asumisoikeusasumisen edistäminen on keskeisessä roolissa, kun suomen asuntopoliittisia haasteita halutaan ratkoa. Myös kuntapäättäjät ovat ymmärtäneet tämän. Pekka Peltomäki toimitusjohtaja 2 Budjetti piti, remonttikulut kasvussa ja asukasdemokratiaa uudistettiin 3 Yhteistyöelin Yten tiedoksianto vuoden 2014 toiminnasta tähän asti ja kohti vuoden loppua 4 Asukkaiden nimeämän valvojan kertomus vuodelta 2013 4 Uudistuksia Vason budjetoinnin periaatteisiin 5 Veden hinta Vasossa vuonna 2014 5 Vason hallituksessa myös Paavo Nurmen perinteen vaalija 6 Markku on jo osa pihakalustoa Raisiossa 6 Vason asukasdemokratia uudistuu Asukastoimikunnalle vauhdikas startti 7 Asukasdemokratia Vasossa – ohjeita asukkaiden kokoukselle ja asukastoimikunnalle 8 Asukasdemokratia VarsinaisSuomen asumisoikeus (Vaso) Oy:n asunnoissa 9 Muuttoherkän vasolaisen marjapensas asuu ruukussa 10 Paavinkadun mutkaan kehittyi mukava yhteisö 10 Vakuutus tuo turvaa asumiseen 11 Muuton ylijäämätavaralle on monta ottajaa 12 Pian ja Thomasin muuttopäivä Kaarinassa oli yhtä juhlaa 13 Osuuspuutarha muistaa sinua herkkulaatikolla joka viikko 13 Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet Vaso/Soinisen suunnittelussa 14 Toimintakertomus ja tilinpäätös 2013 15 Yhteistyöelin 23 Mieleni minun tekevi, Vason majahan asumaan 24 Kevään Vaso-kokous oli varsin sopuisa, eikä äänestyslippuja tarvittu. i t i p i t Budjet remonttikulut kasvussa ja asukasdemokratiaa uudistettiin Vason kohteiden viime vuoden hoitokuluissa kaksi asiaa erottuvat selvästi: leuto talvi laski energialaskua, remonttikulut sen sijaan nousivat kiinteistökannan vanhetessa. Päättyneen tilikauden lukuja käytiin läpi Vasokokouksessa pääsiäisen jälkeen. Kokouspaikalle oli saapunut iso joukko virallisia kokousedustajia. Yhtiön liikevaihto kasvoi viime vuonna yli kolme prosenttia. Käyttövastikkeen korotus oli 2,3 prosenttia ja asuntojen käyttöaste laski hieman eli 0,4 prosenttiyksikköä. Asukkaiden vaihtuvuus aleni runsaasti eli liki neljä prosenttia. Yleinen asuntomarkkinatilanne heijastui myös Vason toimintaan. Kun omakotitalojen kauppa on jumissa, moni on joutunut perumaan muuton asumisoikeusasuntoon. Asuminen tulee kallistumaan jatkossakin. Kiinteistöveroihin on odotettavissa reilu korotus. Myös vesi- ja jätevesimaksuihin on tullut nousua muutamissa kaupungeissa, selvitti hallintopäällikkö Teija Lamminen. Viime vuonna valmistui neljä uutta Vaso-kohdetta. Yksi niistä oli Soinisten passiivitalokohde. Ensimmäisten kulutuslukuihin perustuvien laskelmien mukaan ostettua energiaa tarvittiin Soinisten kodeissa alle puolet normaaliin asuntoon verrattuna. Tänä vuonna uusia taloja ei tehdä, mutta valmistelu seuraavien vuosien uusista kohteista on käynnissä. Reilu puolet Vason kiinteistöistä on nyt Vason omassa isännöinnissä. Toimitusjohtaja Pekka Peltomäen mukaan oman isännöinnin osuutta aiotaan ensi vuonna kasvattaa. Kokouksen aikana asukkaiden nimeämä valvoja Raimo Kurki ja Yten puheenjohtaja Tapio Kaihtela antoivat molemmat raporttinsa omista vastuualueistaan. Budjetin rytmitys rukkaa aikatauluja Vaso-kokouksen yksimielisesti hyväksymä asukasdemokratia-asia sisältää paljon pieniä muutoksia. Pari vuotta Vason kohteessa asunut Tuire Raita osallistui ensimmäistä kertaa viralliseen Vaso-kokoukseen. Kun budjettivuosi katkeaa jatkossa maaliskuun sijaan joulukuun lopussa, joudutaan kokoukset rytmittämään uusiksi. Syksyn Vaso-kokous järjestetään jatkossa pari kuukautta aikaisemmin, eli elo–syyskuussa. Kohteiden asukaskokouksiin on tulossa myös muutoksia. Jatkossa kokouksen voi pitää keväällä tai syksyllä. Talousarviota käsitellään tilanteen mukaan joko asukaskokouksessa tai asukastoimikunnassa. Hallintopäällikkö Teija Lammisen mukaan ensi vuoden talousarvion rakentaminen on jo käynnissä ja asukastoimikunnille on lähetetty kyselyt hankintatoiveista. Asukasdemokratiaohje kannustaa asukkaita osallistumaan oman kohteen asioiden hoitoon. Yhteistyöelimen puheenjohtaja Tapio Kaihtela harmitteli sitä, että toimivaa asukastoimikuntaa ei löydy kaikista kohteista. Yte ei ole yrityksistä huolimatta löytänyt konsteja tilanteen kohentamiseen. Vaso-kokoukseen ensimmäistä kertaa osallistunut Tuire Raita sai hyvän kuvan Vason toiminnasta ja vaikuttamismahdollisuuksista. – Tietoa oli ainakin paljon tarjolla, hän sanoo. Tuire Raita on asunut kaksi vuotta Turun Puistokentän kohteessa. – Leikkikenttä uusittiin hiljattain, piha on nyt kunnossa ja istutuksia on laitettu, hän kehuu. Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki 3 Yhteistyöelin Yten tiedoksianto vuoden 2014 toiminnasta tähän asti ja kohti vuoden loppua Yte on pitänyt kevään aikana kolme kokousta ja pitää vielä toukokuussa yhden. Osallistuminen kokouksiin on ollut hyvä. Esteiden takia on ollut poissa 1–2 jäsentä. Yte on ohjenuoransa mukaisesti käsitellyt asumisoikeusasukkaiden kannalta tärkeitä asioita. Näitä ovat olleet mm. Vason toimintakertomukseen ja tilinpäätökseen liittyvät asiat sekä myös asukasdemokratiakäytäntöihin tulevat muutokset. Yte on seurannut huolestuneena asukasdemokratian kehitystä Suomen suurimman asoyhtiön piirissä. Siellä asukkaitten ja yhtiön väliset yhteydet ovat olleet suurissa vaikeuksissa. Nyttemmin tämän yhtiön omistussuhteet ovat muuttuneet ja toivotaan, että puhevälit paranevat. Tämä on välttämätöntä, jos jossain vaiheessa halutaan kehittää asukkaitten valtakunnallista yhteistyötä. Kuten tiedetään, Yte ei tietenkään päätä Vason asioista mutta voi ottaa kantaa kaikkiin asukkaita kiinnostaviin asioihin, voi tehdä ehdotuksia ja pyytää lisätietoa. Kaikki informaatio, mitä Yte on tarvinnut, on saatu Vason toimistolta. Yten kestoaiheena on, että Vason asumisoikeuskohteissa läheskään kaikissa ei ole toimivaa asukastoimikuntaa. Tähän ei ole löydetty toimivaa ratkaisua. Hyvät neuvot ovat tarpeen. Tänä vuonna on sovittu käytännöstä että Yte saa alkuvuodesta raportin asuntomarkkinoinnin tavoitteista ja periaatteista. Jos aiheelliseksi nähdään, Yte myös ilmaisee kantansa asiassa. Pääosin Yte on tyytyväinen markkinointiin. Yten puolesta Tapio Kaihtela Puheenjohtaja Asukkaiden nimeämän valvojan kertomus vuodelta 2013 Allekirjoittanut valittiin Vaso-kokouksessa 24.4.2013 asukkaiden nimeämäksi valvojaksi. Valvojana olen valinnut kaikki Vason asumisoikeuskohteet tarkastuksen piiriin. Valvojana olen osallistunut kaikkiin Yten neljään (4) sekä kahteen (2) Vaso-kokoukseen. Valvojan yhteystiedot vuoden 2013 kohdekohtaisille valvojille on kirjallisesti ilmoitettu yhteistyössä Vason keskushallinnon kanssa. Valvoja keskittyi erityisesti selvittämään energiatodistuksia, korjaustoimintaa ja energiankulutusta. Suorittamani tarkastuksen perusteella minulla ei ole huomautettavaa talouden ja hallinnon hoidosta. Turussa 23.4.2014 Raimo Kurki Asukkaiden nimeämä valvoja 4 uudistuksia budjetoinnin periaatteisiin • Käyttövastikkeiden muutos vuoden alussa • Kohteet budjetoidaan 100 %:n käyttöasteelle Uudet käyttövastikkeet tulevat voimaan heti vuoden alusta ja ensimmäisen kerran 1.1.2015. Yleensä kiinteistöalan kustannukset nousevat myös vuoden alussa. Kun ennen vastikemuutos on ollut maaliskuussa, on 12 kuukauden ajalta aiheutuneet nousseet kustannukset kerätty vastikekorotuksina 10 kuukauden ajalla, saadaan nyt kustannusten ja käyttövastikkeiden nousut samaan rytmiin. Muutos aiheuttaa suuren muutoksen koko yhtiön budjetointiin. Budjetit pitää saada valmiiksi alkusyksyllä, jotta uudet käyttövastikkeet ehditään ilmoittaa asukkaille lailla säädetyssä ajassa kahta kuukautta ennen niiden voimaan astumista. Tämän aikataulumuutoksen seuraamuksia on käsitelty toisaalla tässä lehdessä asukasdemokratian muutosprosessien yhteydessä. Elokuun puolivälissä kohdekohtaiset budjetit ovat siinä vaiheessa, että ne julkaistaan kohdekohtaisilla www.vaso.fi -sivuilla. Isännöitsijä sopii asukastoimikunnan kanssa budjetin käsittelystä joko asukaskokouksessa tai asukastoimikunnassa. Kohdekohtainen sadan prosentin käyttöaste on toinen merkittävä budjetointiin tuleva muutos. Aiemmin kiinteistön tuli varautua kolmen prosentin tyhjäkäyttöön omassa vuosibudjetissa. Sen yli menevää osuutta varten kerättiin varoja Vason keskushallintomaksussa ja siirrettiin rahana kohteen tilille viimeistään tilinpäätöksen yhteydessä. Ensi vuodesta alkaen tyhjäkäyttöön varaudutaan kokonaan keskushallintomaksussa. Sen määrää joudutaan nostamaan jonkin verran. Uudistus helpottaa painetta käyttövastikkeeseen niissä kiinteistöissä, joissa kolmen prosentin tyhjäkäyttö on usein toteutunut. a t n i h n e d e V VASOSSA VUONNA 2014 Kiinteistöissä, joissa on käytössä asuntokohtaiset vesimittarit, käytetään oheisessa taulukossa lueteltuja hintoja toteutuneen veden kulutuksen laskutuksessa. Hinnat ovat voimassa koko kuluvan vuoden sillä varauksella, että kunnat eivät muuta vuoden aikana merkittävästi kylmän veden tai jäteveden hintaa tai energian hinta ei oleellisesti muutu. Lämpimän veden hinta on laskettu liittämällä kylmän veden hintaan tarvittava lämmitysenergia. Hinnat vaihtelevat kunnittain huomattavasti. Vaso laskuttaa asukkaita omakustannusperiaatteella, veden ja energian alkuperäishintojen mukaan. Kaikissa kiinteistöissä peritään vesimaksun ennakkoa 0,50 €/jyv.asuntom2. Vesimittarin kulutuslukemien ja em. hintatietojen mukaan syntyvä vesilasku johtaa joko perityn ennakkomaksun osittaiseen palautukseen tai lisälaskuun. Vesimittarit luetaan ja kulutus laskutetaan kiinteistökohtaisesti vaihdellen kaksi kertaa vuodessa, noin puolen vuoden välein. Turku Raisio Naantali Kaarina Lieto Sähkön hinta Naantalissa Osassa Vason Naantalissa sijaitsevia kiinteistöjä asuntokohtaisen sähkön mittaus tapahtuu kiinteistön mittarin alamittarina. Silloin Vaso maksaa sähkön toimittajalle myös asukkaan käyttämän sähkön. Vaso laskuttaa asukkaalta alamittarin kulutuslukeman mukaan kolmen kuukauden jaksoissa sinä aikana toteutuneen sähköenergian keskihinnan mukaisella hinnalla. Energian hinta on sama, jonka Vaso maksaa pohjoismaisessa sähköpörssissä toteutuneena jakson keskihintana. Vuoden ensimmäisen neljänneksen sähkön kokonaishinta hinta oli 11,66 snt/kWh (poikkeuksena Kauppilanrinne 12,55 snt/kWh). Sähkön siirtohinta, sähköverot ja muut sähkön kokonaishinnan osat Vaso laskuttaa toteutuneiden kulujen mukaisesti. Kylmä vesi (1 000 litraa) Lämmin vesi (1 000 litraa) 3,53 € 6,14 € 5,26 € 4,91 € 5,86 € 7,48 € 10,09 € 9,21 € 8,86 € 9,84 € 5 Keonraitin pihan ympärille piti rakentaa aita, sillä nurmikolle alkoi muodostua ohikulkijoiden tallaama oikopolku. Tänä kesänä Markku Merta aikoo sipaista aidan pinnalle uuden maalikerroksen. - Pihakalusteiden maalaukseen on löytynyt pari talkoolaista, kiittelee Merta. Markku on jo osa pihakalustoa Raisiossa Markku Merta katselee ympärille tarkalla silmällä. – Multakasa pitäisi tasoittaa lähiaikoina, hän pohtii. Vason Raision Keonraitin kohteen asukkaille pihatöihin herkästi tarttuva Merta on tuttu mies. Oikeastaan hän kuuluu jo pihamaan kalustoon. Elämässä pitää olla vaihtoehtoja. Asumisessa hyvän vaihtoehdon tarjoaa asumisoikeus, sanoo Raision kaupungintalon edustalla Jari Salonen. Vason hallituksessa myös Markku viihtyy pihalla kaikkina vuodenaikoina. Hän on päättänyt ottaa pihanhoidosta hyödyn irti. Kun kolaan lumiset käytävät auki tai kärrään roskia, kunto pysyy hyvänä. – Ei tarvitse maksaa kuntosalille, kuittaa Markku. Raisiolaisen Jari Salosen päätyö on viedä Paavo Nurmi Games Timanttiliigaan. Reilu vuosi sitten hänet valittiin Varsinais-Suomen Asumisoikeusyhtiön hallituksen jäseneksi. Keonraitin asukkaat ovat mielissään Markun uutteruudesta varsinkin talvisin. Kun lunta sataa yöllä, Markku käy kolaamassa käytävät auki jo aamuneljältä, jotta talon ihmiset pääsisivät rientoihinsa. Paavo Nurmen perinteen vaalija – Urheilusta on aina hyötyä johtamisessa, sanoo Jari Salonen. Suunnitelmallisuus, itsensä johtaminen ja itsensä kehittäminen. Nämä ovat urheilussa tuttuja juttuja ja niistä on hyötyä kaikenlaisessa johtamisessa. Jari Salonen muutti 11-vuotiaana perheensä kanssa Turusta Raisioon. Urheilu alkoi uudessa paikassa kiinnostaa ja Raision Kuulassa tuli menestystä pikamatkoilla. Urheilu-ura jatkui Turun Urheiluliitossa, jossa kehittyi myös nykyinen työ. Salonen on nykyisin P N Turku Oy:n toimitusjohtaja. Yhtiön tarkoituksena on viedä turkulaisille tuttu Paavo Nurmi Games Timanttiliigaan. Timanttiliiga on huippuyleisurheilun sarja, joka koostuu 14 kilpailusta eri puolilla maailmaa. Turkulainen Paavo Nurmi Games on jo hyvällä tiellä kohti maailman huippujen Timanttiliigaa. Toinen P N Turku Oy:n tarkoitus on maailmankuulun juoksijan Paavo Nurmen perinteen vaaliminen. Yhtiön taustalta löytyvät Turun Urheiluliitto, Turun Toverit, Turun Weikot ja Suomen Urheiluliitto. Paavo Nurmen perhettä yhtiössä edustaa Paavon poika Matti Nurmi. Vason asunnossa voisin itsekin asua Vuoden verran hallituksessa istunut raisiolainen Jari Salonen on saanut hyvän kuvan Vasosta. – Yhtiö on hyvin hoidettu, asioita pohditaan analyyttisesti ja harkintaa löytyy. Asumisoikeus on Salosen mielestä hyvä välimuoto omistus- ja vuokra-asumisen välimaastossa. – Tämä voisi olla itsellenikin hyvä vaihtoehto, hän jatkaa. Välimuotoa Suomessa tarvitaan, sillä omistusasuminen on maassa poikkeuksellisen suosittua eurooppalaisittain mitattuna. Asumisoikeudessa säästettävää on vähemmän ja loput rahat voi käyttää muuhun. Sijainti on tärkeä Jari Salonen toivoo reilun sadan kohteen Vason laajenevan myös Raision suuntaan, jotta kaupungin väkiluku kasvaisi monipuolisesti. Sijainti on uusien kohteiden hakemisessa erittäin tärkeä. Kiinnostaville alueille löytyy asukkaita, tyhjistä asunnoista taas ei hyödy kukaan. Vason tehtävänä on olla aktiivinen oikeiden rakentamispaikkojen löytämisessä ja tässä se on Salosen mielestä onnistunut. Kuvat ja teksti: Lassi Lähteenmäki 6 Markku Merta on asunut Raision Keonraitin kerrostalokohteessa alusta asti eli yli kolme vuotta. Talon asukkaat ovat tulleet tutuiksi, sillä pihalla on tapana aina jutella, kun kohdataan. Pihan auraus ja nurmikoiden leikkaus on talossa huoltoyhtiön hommia, mutta tavallisesti lumessa on jo Markun kolan jättämä aurausjälki, kun huolto saapuu paikalle. Keonraitissa on tapana tehdä myös porukalla hommia. Keväällä on mm. pihatalkoot. – Talon asukkaista löytyy myös taitavia kasvien hoitajia, Markku kiittelee. Keonraitin piha on kesäkauden alkaessa siistissä kunnossa. Markun silmä löytää kumminkin korjattavaa: – Multakasa pitäisi levittää notkopaikalle ja hiljattain rakennettu aita kaipaa maalia pintaansa. Maalipurkki on jo odottelemassa varastossa. Sopuisa väki ja siisteys miellyttävät Viihtyisä asuminen muodostuu Markku Merran mielestä yhteen sopivasta porukasta ja siististä ympäristöstä. Keonraitin kerrostalossa asuu enimmäkseen seniori-ikäisiä, mutta kouluikäisiäkin löytyy. Yhteinen henki on löytynyt. Yhteistyö toimii hyvin myös Vason suuntaan. Vason Keonraitti on kohteena mainio. Palvelut ovat lähellä ja talo on viihtyisä. Talo kiinnostaa myös muuttajia: – Kun joku asunto vapautuu, uusi asukas löytyy nopeasti Markku selventää. Kuvat ja teksti: Lassi Lähteenmäki Vason asukasdemokratia uudistuu Asukastoimikunnille vauhdikas startti Vason asukastoimikuntien kausi alkaa välittömästi valinnan jälkeen. Ei seuraavassa vuoden vaihteessa kuten oli ennen. Näin ryhmä pääsee töihin käsiksi välittömästi. Vason yhteistyöelin hyväksyi hiljattain uudet linjaukset asukasdemokratialle ja ne vahvistettiin huhtikuussa pidetyssä Vaso-kokouksessa. Vason hallitus vahvistaa uudet toimintasäännöt myös yhtiötä sitoviksi toukokuun kokouksessaan. Asukkaiden kokous suositellaan kutsuttavaksi koolle kaksi kertaa vuodessa. Jos asukaskokous istuu ennen syyskuun loppua, se ehtii antaa lausuntonsa seuraavan vuoden talousarvioon. Asukasdemokratiaa koskevan ohjeistuksen mukaan Vason kohteelle nimeämä isännöitsijä osallistuu vuosittain ainakin yhteen asukkaiden kokoukseen. Asukaskokouksen päätehtävänä on tehdä henkilövalintoja, mutta myös asukastoimikunnan toimivaltaan kuuluvia asioita voidaan nostaa asukaskokouksen asialistalle. Asukastoimikunta päättää mm. järjestyssäännöstä, autopaikkojen, saunojen ja muiden yhteisten tilojen jakamis- ja vuokraamisperusteista. Ohjeiden mukaan yli tuhannen euron hankinnat päätetään yhteistyössä isännöitsijän kanssa asukaskokouksessa ja yli sadan euron päätökset käsitellään asukastoimikunnassa. Mitä tekee ympäristövastaava? Asukkaiden nimeämä kohteen valvoja katsoo, että hallinto ja talous ovat mallillaan. Turvallisuuspäällikkö huolehtii väestönsuojeluvalmisteluista ja varautuu onnettomuustilanteisiin. Tiedonkulku on tärkeää asukasdemokratian kannalta. Yhteyttä asukkaiden ja toimikunnan välillä voi vilkastuttaa vaikkapa yhteisten tapaamisten avulla. Kevään Vaso-kokoukseen valmisteltu asukasdemokratiaohjeistus lähtee siitä, että asukasdemokratian selkärankana ovat asukastoimikunnat ja asukaskokoukset. Asukastoimikunnille ja asukaskokouksille kuuluu rutiiniasioita, mutta myös mahdollisuuksia eli asioita, joihin asukkailla on oikeus sanoa mielipiteensä. Talven aikana istui Vason hallituksen asukasjäsen Sari Koskisen johtama työryhmä, joka valmisteli Vason asukasdemokratian uusia toimintatapoja. Työryhmässä oli edustus hallituksesta, Ytestä ja yhtiön johdosta. Asukaskokous valitsee asukastoimikunnan, Vasokokousedustajan ja kohteen valvojan. Jos kohteessa on vähintään kolme asuntoa, pitää valita myös turvallisuuspäällikkö. Ympäristövastaavan valintaa myös suositellaan. Asukasdemokratiaa säätelevä laki yhteishallinnosta vuokrataloissa on ollut voimassa vuodesta 1990. Vasossa asukasdemokratian pelisäännöt tulivat nyt tarkasteltavaksi, koska käyttövastikemuutokset tulevat jatkossa voimaan tammikuun alussa. Sillä on merkittävä vaikutus asioiden valmistelu- ja päätöksentekoaikatauluihin. Luottamushenkilöiden toimikausi alkaa välittömästi eli valintaa seuraavana päivänä, jotta asukaskokouksen päättämiä asioita päästään heti toteuttamaan. Kovin usein asukasdemokratian pelisääntöihin ei kosketa. Edellisen kerran muutoksia on tehty vuonna 2004. – Yksi iso muutos asukasdemokratiaan tulee aikataulussa, sanoo Yten puheenjohtaja Tapio Kaihtela. Kun budjettivuosi aikaistuu maaliskuulta vuodenvaihteeseen, pitää asukkailta pyytää kommentteja lukuihin entistä aikaisemmin. Talousarvion rytmitys heijastuu myös asukaskokouksiin Ympäristövastaava on harvinaisempi vastuuhenkilö Vason kohteissa. Sellaisen valintaa suositellaan Vason kohteille. Ympäristövastaavan tehtävänä on huolehtia ympäristön siisteydestä, järjestyksestä ja tiedottaa kaupungin jätehuoltomääräyksistä. Ympäristövastaava opastaa myös energiansäästössä, lajittelussa ja kompostin käytössä. Ympäristövastaava voi tehdä asukastoimikunnalle aloitteita ympäristöön liittyen. Yhteistyöelin eli Yte käsittelee yhtiön koko asuntokantaan liittyviä asioita ja antaa niistä suosituksia ja lausuntoja. Yte voi tehdä kysymyksiä kaikissa asumisoikeusasumista ja Vasoa koskevissa asioissa. Yteen kannattaa siis olla yhteydessä, jos tarvetta ilmaantuu. Anna tiedon kulkea Jotta asukasdemokratia Vasossa toimisi hyvin, kannattaa asukastoimikunnan ja asukkaiden välistä tiedonkulkua vilkastuttaa. Ohjeistuksen mukaan toimikunnan pitää tiedottaa päätöksistään Vason kohdekohtaisten nettisivujen kautta. Päätökset ja henkilövalinnat pitää myös toimittaa viipymättä isännöitsijälle. Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki 7 ASUKASDEMOKRATIA VASOSSA OHJEITA ASUKKAIDEN KOKOUKSELLE JA ASUKASTOIMIKUNNALLE Asukasdemokratian selkäranka ovat asukastoimikunnat ja asukaskokoukset, ilman toimivia toimikuntia ja asukaskokouksia ei ole asukasdemokratiaa. Lakitekstissä puhutaan asukkaiden kokouksesta korkeimpana päättävänä elimenä. Jatkossa käytämme siitä puhekielistä nimeä asukaskokous. Asukastoimikunnan yhteistyökumppaneita ovat kohteen isännöitsijä ja huoltoyhtiö. Asukastoimikunnalle ja asukaskokoukselle kuuluu monenlaisia tehtäviä, osassa niistä on päätösvalta, toiset taas pikemminkin mahdollisuuksia, asioita joihin asukkailla on oikeus sanansa sanoa. Asukaskokoukselle ja asukastoimikunnalle sekä myös yhteistyöelimelle kuuluvat tehtävät ja oikeudet määrittelee laki yhteishallinnosta vuokrataloissa (649/1990), jota Vasossa myös asumisoikeuslain (650/1990) 4 f §:n nojalla noudatetaan. Lisäopastusta löytyy internetistä osoitteesta www.vaso.fi. Asukaskokous Asukaskokouksen tärkeimmät tehtävät on valita asukastoimikunta, Vaso-kokousedustaja (ja mahdollisesti varaedustaja), kohteen valvoja ja vähintään kolme asuntoa käsittävään kohteeseen turvallisuuspäällikkö. Suositeltavaa on, että yksi asukastoimikunnan jäsenistä valitaan kohteen ympäristövastaavaksi. Asukastoimikunta voi tuoda asukaskokouksen päätettäväksi muitakin asioita. Suuret, kohdetta koskevat asiat on hyvä käsitellä asukaskokouksessa. Valittavien luottamushenkilöiden toimikausi alkaa välittömästi valintaa seuraavana päivänä. Kun näin toimitaan, pääsevät uudet toimihenkilöt heti toteuttamaan asukaskokouksen päätöksiä ja ohjeita sekä omia ajatuksiaan. Suositeltavaa on, että toimikausi on yksi vuosi. Hyväksytty hankintaohje on, että yli 1 000 €:n hankinnat tulee päättää asukaskokouksessa yhteistyössä kohteen isännöitsijän kanssa ja yli 100 €:n hankinnat asukastoimikunnassa. Asukastoimikunnan puheenjohtaja voi päättää yksinkin alle 100 €:n hankinnoista. Kaikki hankinnat tulisi sisällyttää etukäteen kohteen vuosibudjettiin. Kokoukseen saavat osallistua kaikki kohteen asukkaat, myös vuokralla asuvat. Äänioikeu8 tettuja ja vaalikelpoisia ovat kaikki 18 vuotta täyttäneet talossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Kokouksen kutsuu koolle pääsääntöisesti asukastoimikunta tai mahdollisesti isännöitsijä. korjaussuunnitelmasta sekä valvoo (ei rakennusteknisessä tai juridisessa mielessä) asukkaiden yhteiseen lukuun hoito-, huolto- ja korjaustöitä kohteessa. Laki edellyttää asukaskokouksen pitämistä vähintään kerran vuodessa. Suositeltavaa on pitää kaksi kokousta vuodessa. Isännöitsijä pyytää keväällä maalis–huhtikuussa kohteiden asukastoimikunnilta ehdotuksia seuraavan vuoden talousarvioon sisällytettävistä korjaustoimenpiteistä tai hankinnoista. Yhteishallintolain mukaan asukastoimikunta on elin, joka tekee päätöksiä, antaa lausuntoja ja neuvottelee asioissa. Isännöitsijä pyytää asukastoimikunnalta syyskuun loppuun mennessä lausunnon seuraavan vuoden talousarvio- ja käyttövastikkeen määräytymisesityksestä. Asukaskokouksen päätehtävä on tehdä henkilövalintoja. Ei ole estettä, jos asukastoimikunnan toimivaltaan kuuluvia asioita käsitellään asukaskokouksessa. Jos asukaskokous pidetään alkusyksyllä, voi lausunnon seuraavan vuoden talousarviosta antaa asukaskokous. Silloin asukaskokous on pidettävä syyskuun loppuun mennessä. Keväällä huhtikuussa tai sen jälkeen pidettävässä asukaskokouksessa voidaan käsitellä päättyneen vuoden tilinpäätöstä ja seuraavan vuoden talousarvion lähtötietoja. Isännöitsijä ja Vason toimisto toimittavat asukaskokouksen ja asukastoimikunnan päätöksenteon pohjaksi valmisteltuja päätösesityksiä, antavat lisätietoja ja auttavat tarvittaessa kokousten valmistelussa. Yten puoleen voi myös kääntyä lisäohjeiden tai mielipiteiden saamiseksi erilaisissa asioissa. Keväällä ajankohtaisia asioita ovat tilinpäätös ja kohteen valvojan kertomus. Jos asukaskokouksia pidetään vain yksi vuodessa, tehdään kaikki henkilövalinnat, kuullaan valvojan ja muiden toimielinten kertomukset sekä käsitellään kaikki muutkin asukaskokouksen asiat samassa kokouksessa. Kevään kokouksessa voidaan tehdä esityksiä seuraavan vuoden budjetin laadintaa varten. Kokouskutsu asukaskokoukseen on jaettava vähintään viikkoa ennen kokousta ja siinä tulee mainita ajan ja paikan lisäksi myös käsiteltävät asiat. Maininta asukastoimikunnan esiintuomat asiat ei ole riittävä. Käsiteltävien asioiden hyvä esittely kokouskutsussa varmasti myös lisää asukkaiden intoa osallistua kokouksiin. Kokouspaikaksi kannattaa valita sellainen paikka, johon kaikki asukkaat helposti ja vaivattomasti pääsevät. Asukastoimikunta Asukastoimikunnan pitäisi edustaa monipuolisesti kaikkia erilaisia kohteen asukkaita. Asukastoimikunnan tehtävät on lueteltu lain yhteishallinnosta vuokrataloissa (649/1990) 10 §:ssä. Asukastoimikunta osallistuu valmisteluun ja antaa lausunnon kohteen talousarviosta, vuosittaisista korjaustoimenpiteistä ja pitkänajan Asukastoimikunta päättää järjestyssäännöistä, autopaikkojen, saunojen yms. tilojen jakamis- ja vuokraamisperusteista sekä järjestää yhteistyössä isännöitsijän kanssa kiinteistönhuollon. Vaso antaa näitä asioita varten toimenpide- ja hinnoitteluohjeita tavoitteena mahdollisimman yhtenäiset käytännöt koko yhtiössä. Jotta asukasdemokratia toimisi hyvin, kannattaa erityistä huomiota kiinnittää tiedon kulkuun toimikunnasta asukkaille ja päinvastoin. Toimikunnan pitää tiedottaa päätöksistään www.vaso.fi nettisivujen kohdekohtaisilla sivuilla ja esim. ilmoitustauluilla. Pöytäkirjat ja tieto tehdyistä päätöksistä sekä henkilövalinnoista tulee toimittaa välittömästi isännöitsijälle, sillä hänenhän odotetaan panevan osan toimikuntien päätöksistä täytäntöön. Asukkaiden kannattaa pistää asukastoimikuntansa töihin. Asukastoimikunnalle voi tehdä esityksiä, aloitteita ja kysymyksiä kaikissa kohdetta koskevissa asioissa. Kohteen valvoja Asukkaiden nimeämän valvojan tehtävänä on seurata ja tarkastaa kohteen talouden ja hallinnon hoitoa. Hänellä on kohdetta koskevissa asioissa samanlaiset tiedonsaantioikeudet kuin yhtiön tilintarkastajilla. Kohteen laskujen tarkastus tapahtuu sähköisesti Vason tietojärjestelmässä. Kohdekohtainen valvoja voi toimia tarvittaessa yhteistyössä koko yhtiötä valvovan valvojan kanssa. Valvoja ei saa olla asukastoimikunnan jäsen tai asukastoimikunnan jäsenen perheenjäsen. Valvojalta edellytetään mm. samanlaista salassapitovelvollisuutta kuin koko yhtiön tilintarkastajiltakin. Valvoja jättää valvontatyössään tekemistään havainnoista vuosittain raportin asukaskokoukselle. Turvallisuuspäällikkö Turvallisuuspäällikkö huolehtii käytännön väestönsuojeluvalmisteluista sekä varautuu onnettomuus- ja vaaratilanteissa johtamaan talon suojelutoimia, kunnes hälytetty apu saapuu paikalle. Vaso laatii jokaiselle kiinteistölle pelastussuunnitelman yhteistyössä asukkaiden kanssa. Se on kohteen kotisivuilla ja siitä tiedotetaan kiinteistön asukkaille. Kiinteistössä tehdään kerran vuodessa turvallisuuskävely, jonka vastuuhenkilönä on turvallisuuspäällikkö. Kävelylle tulisi osallistua asukastoimikunnan jäsenet ja myös muita asukkaita. Vasoa turvallisuuskävelyllä edustaa tarvittaessa isännöitsijä. Ympäristövastaava tai muu vastuuhenkilö Ympäristövastaava on nimetty kohteen asukas, jolla on mielenkiintoa ja halua hoitaa kohteen ympäristöasioita ja huolehtia asumisviihtyvyydestä. Yhteistyö asukastoimikunnan ja isännöitsijän kanssa on tärkeää. Ympäristövastaavan tehtävänä voi olla asuinympäristön viihtyvyyden (pihojen hoidon ja istutusten vaaliminen) ja järjestyksen vaaliminen (järjestyssääntöjen päivityksen valmistelu), seurata ja tiedottaa uusista kaupungin jätehuoltoon liittyvistä asioista sekä kohteen jätehuollon toimivuuden valvonta kaupungin sääntöjen mukaan. Hänen tehtäviinsä voi kuulua asukkaiden opastus energian ja veden tehokkaassa käytössä, jätteiden lajittelussa, kompostin hoidossa, jne ja osallistuminen niissä asioissa annettavaan koulutukseen. Ympäristövastaava voi tehdä asukastoimikunnalle aloitteita ja esityksiä muistakin ympäristöön ja asumisviihtyvyyteen liittyvistä asioista. Kohteessa voi olla myös muita erityistehtäviin nimettyjä vastuuhenkilöitä. On hyvä, jos vastuuhenkilöt ovat asukastoimikunnan jäseniä, tehtävät ja vastuu on rajattu ja heille on annettu määräaika ao. tehtävään. Yhteistyöelin (lyhennetään Yte) Yhteistyöelin käsittelee yhtiön koko asuntokantaan liittyviä asioita ja antaa niistä lausuntoja ja suosituksia. Asukkaat ja asukastoimikunnat voivat tehdä aloitteita ja esityksiä yhteistyöelimelle. Nämä tulee toimittaa kirjallisena (sähköpostilla osoitteeseen yte@yte.fi) yhteistyöelimen puheenjohtajalle tai Vason toimistoon vähintään viikkoa ennen kokousta. Yte lupaa antaa palautetta saamistaan aloitteista ja esityksistä. Samaa käytäntöä voi suositella asukastoimikunnille. Asukkaiden kannattaa pistää Yte töihin. Yte voi tehdä aloitteita, esityksiä ja kysymyksiä kaikissa asumisoikeusasumista ja Vasoa koskevissa asioissa. ASUKASDEMOKRATIA VARSINAIS-SUOMEN ASUMISOIKEUS (VASO) OY:N ASUNNOISSA1.6.2014 LUKIEN Soveltamisala Kaikki Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n omistuksessa olevat asumisoikeusasunnot ja asumisoikeuden haltijat sekä vuokralaiset. Pääsääntönä on, että Vason asukasdemokratiassa noudatetaan lakia yhteishallinnosta vuokrataloissa (649/1990). Tässä asiakirjassa sovitaan lain sallimat soveltamistavat ja suositeltavat yleiset käytännöt. Asukkaiden kokous Kussakin asumisoikeuskohteessa ensimmäinen kokous pidetään viimeistään kohteen valmistuttua. Tämän kokouksen kutsuu koolle Vason keskushallinto. Sen jälkeen asukkaiden kokouksen koollekutsumisesta vastaa asukastoimikunta tai Vaso (isännöitsijä). Kohteen asukkaiden kokous kutsutaan koolle vähintään kerran kalenterivuodessa. Kokous suositellaan kutsuttavan koolle kaksi kertaa vuodessa, joista toinen keväällä ja toinen syksyllä. Vason kohteelle nimeämä isännöitsijä osallistuu vuosittain ainakin yhteen kokoukseen. Asukkaiden kokouksessa noudatetaan päätöksenteossa sitä menettelyä, mitä laissa yhteishallinnosta vuokrataloissa (649/90) säädetään. Asukastoimikunta ja kohteen toimihenkilöt Asukkaiden kokous valitsee asukastoimikunnan ja kohdekohtaisen valvojan hoitamaan niitä tehtäviä, joita yhteishallintolaissa asukastoimikunnalle säädetään vähintään lain määräämässä laajuudessa. Asukkaiden kokous valitsee myös kohteen edustajan Vaso-kokoukseen sekä vähintään kolme asuntoa käsittävään kohteeseen turvallisuuspäällikön. Suositeltavaa on, että yksi asukastoimikunnan jäsenistä valitaan kohteen ympäristövastaavaksi. Valittavien luottamushenkilöiden toimikausi alkaa välittömästi valintaa seuraavana päivänä. Suositeltavaa on, että toimikausi on yksi vuosi. Asukastoimikunta ja valitut toimihenkilöt toimivat yhteistyössä kohteen isännöitsijän kanssa. Kohteiden edustajien Vaso-kokous Tässä jäljempänä mainittu yhteistyöelin tai Vaso kutsuu vähintään kaksi (2) kertaa vuodessa, keväällä Vason tilinpäätöksen valmistuttua sekä syyskuun loppuun mennessä kohteiden nimeämät Vaso-kokousedustajat kokoukseen, jonka tehtävänä on valita • ehdokkaat Vason hallitukseen • valvoja seuraamaan ja tarkastamaan Vason talouden ja hallinnon hoitoa yhteishallintolain 14 §:n mukaisesti • kuusitoista (16) varsinaista ja neljä (4) varajäsentä kahden (2) vuoden toimikaudeksi yhteishallintolain 16 §:ssä mainittuun yhteistyöelimeen ja valita sille puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, puolet yhteistyöelimen jäsenistä on vuosittain erovuorossa, • sekä käsitellä ja antaa lausunto ensisijaisesti koko Vaso-yhtiötä koskevista yhteishallintolain 10 §:n mukaisista asioista kuten: yhtiön toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle, vahvistaa Vason asukasdemokratian toimintaperiaatteet, vahvistaa mallisääntöjä noudatettavaksi Vason kiinteistöissä (esim. järjestyssäännöt), koko Vason asuntokantaa ja yleisesti asumisoikeusjärjestelmää koskevat asiat. Vaso-kokousedustajan tehtävänä on toimia yhteyshenkilönä ja tiedon välittäjänä asukastoimikunnan ja Vasokokouksen välillä. Vaso-kokousedustaja voi olla asukastoimikunnan puheenjohtaja ja hänen tulisi olla vähintään asukastoimikunnan jäsen. Kokouskutsu kohteiden edustajien Vaso-kokoukseen toimitetaan vähintään viikkoa ennen kokousta postitettavalla kirjeellä. Vaso-kokouksessa noudatetaan päätöksenteossa yhteishallintolain 17 §:n säädöksiä. Yhteistyöelin (lyhennetään Yte) Yhteistyöelin Yte edustaa Vason asumisoikeuden haltijoita sekä vuokralaisia ja toimii neuvotteluelimenä asumisoikeusasuntoja koskettavissa kysymyksissä, asumisoikeusasuntojen tuotannon suunnittelussa ja asumisoikeusjärjestelmän kehittämisessä. Yhteistyöelin voi asettaa työryhmiä valmistelemaan asioita rajatuilla tehtäväalueilla. Yksittäistä asumisoikeuskohdetta koskevissa kysymyksissä pääsääntönä Vaso neuvottelee kohteen asukastoimikunnan kanssa. Yhteistyöelin hyväksyy ja tekee mahdolliset tarkistukset yhteistyöelimen ohjenuoraan toimikauden ensimmäisessä kokouksessa. Ohjenuorassa sovitaan yhteistyöelimen koollekutsumisesta ja menettelytavoista kokouksissa. Vason asukasdemokratian hyväksyminen Tämä Vason asukasdemokratian toimintatapa on vahvistettu Vaso-kokouksessa ja Vason hallituksessa. 9 Muuttoherkän vasolaisen marjapensas asuu ruukussa Muuttopäivä lähestyy ja maa on jäässä. Pitääkö jättää jäähyväiset anopin lahjoittamalle viinimarjapensaalle? Vai voisiko sen repiä irti jäisenä? Ruukkukasvatus ei tunne tällaisia ongelmia. Ruukussa kasvattaminen on nyt suosittua ja se sopii vallan hyvin asumisoikeusasumiseen. Vason kiinteistöpäällikkö Sirpa Laaksonen innostuu asiasta: – Ruukussa kasvi kulkee muuttavan asukkaan mukana. Vasossakin käy välillä niin, että talvella muuttava perhe haluaisi ottaa istuttamansa pensaan mukaan. Talven väistyttyä tontille ei voi enää mennä kaivamaan, sillä asunnossa asuvat jo uudet ihmiset. – Sulasta maasta saa ennen muuttoa oman kasvin kaivaa ylös, mutta kuoppa pitää tasoittaa siistiksi, muistuttaa Laaksonen. Muuton jälkeen jääneet pihakasvit jäävät uuden asukkaan hoitoon. Iso ruukku toimii paremmin Puutarhuri Mika Lassila Viherlassilasta suosittelee isoa ruukkua rivitalon pihamaalle. Isommassa massassa kosteus pysyy kauemmin. Ison ruukun siirtelyä voi helpottaa asentamalla sen alle pyörät. Ruukku kannattaa asettaa maan pinnalle, mieluimmin muutaman sentin verran maan sisälle. Tällöin kosteus nousee ruukkuun ja lämpötila on tasaisempi. Jos ruukun laittaa patiolaudoituksen päälle, tuuli puhaltaa alta ja ruukku jäätyy keväällä ja syksyllä helpommin. Maan sisään upotettu ruukku voi Lassilan mukaan jättää jopa talven yli, mikäli ruukussa kasvaa talvenkestävä kasvi. Talviruukussa pitää huolehtia siitä, ettei vesi jää makaamaan ruukun pohjalle. – Ruukussa voi kasvattaa vaikkapa ruusuja, metsäköynnöksiä, tomaattia, sitruunaa, marjapensaita tai mansikkaa, luettelee Mika Lassila. Aurinkoiseen paikkaan sijoitettu ruukku kaipaa tiheämpää kasteluväliä, varjoon sijoitettua ruukkua ei tarvitse hoitaa yhtä ahkerasti. Kastelutarvetta voi vähentää hankkimalla multaa, jossa on mukana vettä varastoivia kastelukiteitä. Ruukkuvalikoima on nykyisin runsas, esittelee Mika Lassila. On pyöreitä, pulleita, kulmikkaita, muovisia, keraamisia, betonisia sekä hartsilla vahvistettuja ruukkuja. Joissakin ruukuissa on erillinen sisäastia. Ruukkukasvatusta voi kokeilla myös lasitetulla parvekkeella. Kasvit kannattaa valita ruukkuun sen mukaan, mihin suuntaan parveke avautuu. Eteläpuolella lasitettu parveke lämpenee helposti saunalukemiin, varjon puolella on tasaisempaa. Kastelu- ja lannoitustarve on myös rajusti isompi eteläisellä parvekkeella. Uusi asukas on myös pihakasvien uusi haltija Toukokuussa puutarhaliikkeissä on kuumin sesonki meneillään. Moni vasolainen haaveilee myös rivitalopihansa värittämistä uusilla kasveilla. Kiinteistöpäällikkö Sirpa Laaksosen mukaan kasvihankinnassa pitää muistaa myös kiinteistöä. Kasvi ei saa olla sellainen, että se tukkii salaojat. Salava on tästä hyvä tai oikeastaan huono esimerkki. Monivuotista kasvia ei kannata istuttaa liian lähelle seinää. Pitää muistaa, että kasvi levenee ja kasvaa pituutta joka vuosi. Kasvi saattaa myöhemmin varjostaa liikaa ja lahottaa aitalautoja. Kun istuttaa köynnöksen aidalle, pitää ottaa myös naapuri huomioon. Muuton jälkeen jäävät pihakasvit ovat uuden omistajan vastuulla. Jos esimerkiksi villiviiniköynnös nousee katolle räystäslaudoituksien väliin, asukkaan pitää huolehtia siitä, että kasvi ei vaurioita rakenteita. – Oman pihan kasvien leikkaaminen ja hoito ovat siis asukkaan vastuulla, tiivistää Laaksonen. Kuvat ja teksti: Lassi Lähteenmäki Paavinkadun mutkaan kehittyi mukava yhteisö Myllymatinsadon rivitalokohde on rauhallinen keidas. Reilun 20 vuoden aikana puut ovat kasvaneet korkeiksi. Uudet asukkaat on otettu tervetulleina vastaan ja täällä eletään sopuisasti. Roton perhe on asunut täällä alusta asti. Irma Roto muistaa kuulleen syksyllä 1991 radiosta, että Turkuun ollaan puuhaamassa asumisoikeusyhtiötä. – Perheen 13-vuotiaalle pojalle oli syntynyt pikkusisar ja uusi asumismuoto vaikutti meidän tilanteeseen sopivalta. Roton perhe sai arvonnassa jonotusnumeroksi viitosen ja pohdiskelun jälkeen kaupat Paavin10 kadun perukoille Halisisten Myllymatinsatoon tehtiin. Irma ja Markku Roto kävivät seuraamassa 19 asunnon rivitalokohteen valmistumista säännöllisesti. – Kohteen takana on iso kallioinen metsikkö. Hyvät ulkoilumaastot ja rauhallinen sijainti olivat tärkeimmät syyt asuinkohteen valinnalle, Irma perustelee. Hyvä sijainti ja mukavat naapurit Jossain vaiheessa Roton perhe oli aikeissa vaihtaa asumismuotoa, mutta yhtä hyvää kohdetta ei löytynyt. Myllymatinsadon koti on toimiva, huoltopalvelut pelaavat ja sijainti on mainio. Metsikön läpi kulkee kuntorata ja jokimaisemaan on lyhyt matka. Lumisina talvina hiihtolatu löytyy kävelymatkan päästä. Ulkoilureitit ovat hyvät. Pyörällä tai bussilla pääsee nopeasti keskustaan. Myllymatinsadossa on hyvä henki. Naapureita tervehditään ja jäädään jutustelemaankin, kun kohdataan. – Kun joku lähtee lomamatkalle, voi naapuria pyytää huolehtimaan kukkien kastelusta ja postilaatikon tyhjentämisestä. Joidenkin naapureiden kanssa ollaan enemmän tekemisissä, on käyty yhdessä konserteissa, teatterissa ja matkoilla, Irma sanoo. Pihatalkoot on Myllymatinsadossa joka keväinen juttu. Silloin laitetaan yhteisvoimin yhteiset alu- VakuuTus TuO TuRVaa asuMIseen Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy on vakuuttanut kaikki yhtiön kiinteistöt. Asukkaan vastuulla on hankkia kotivakuutus oman kodin irtaimia varten. Vakuutus kuuluu asioihin, joihin ei haluaisi törmätä. Kannattaa kumminkin olla tietoinen, mitä vakuutus korvaa ja mitä ei. Harmillista on sekin, että vasta vahingon sattuessa huomaa puutteet omassa vakuutussopimuksessa. Minne mennä, jos oma koti palaa tai kastuu? Vaso on vakuuttanut yhtiönsä kaikki kiinteistöt. Jos tulipalo käy kylässä tai vesi tulvii hajonneesta liitoksesta lattialle, Vason ottama kiinteistövakuutus tulee apuun. Vason kiinteistövakuutus on täysarvovakuutus, joka korvaa myös rikoksen kautta tapahtuneet vahingot. Vaso on ottanut myös talkoovakuutuksen. Se on tapaturmavakuutus esimerkiksi asukkaidenpihatalkoissa. Jos pitää etsiä väistöasunto esimerkiksi oman vaso-kodin palo- tai vesivahingon takia, syntyy helposti hankaluuksia. Vason toimisto pyrkii jär- jestämään asukkaalle sijaisasunnon. Virallisesti vastuu väistöasunnosta kuuluu asukkaalle itselleen ja siitä aiheutuvat kustannukset katetaan asukkaan ottaman kotivakuutuksen kautta. – Tämänkin takia Vaso suosittelee, että kaikki asukkaat ottaisivat kotiinsa kotivakuutuksen, sanoo kiinteistöpäällikkö Sirpa Laaksonen Vasosta. Kotivakuutuksen suosio ei laske Kotivakuutuksen ottaa yleensä suurin osa perheistä. – Edes nyt taantuman aikana ei ole havaittavissa notkahdusta kotivakuutuksissa, sanoo asiakaspäällikkö Kaarle Kahra vakuutusyhtiö Ifistä. Kotivakuutuksen omavastuu on Kahran mukaan nykyisin välillä 100–300 euroa. Korkeammalla omavastuulla saa vakuutusmaksun pienenemään. Pienemmällä omavastuulla saa paremmin korvauksia, kun kodin laitteet hajoavat. Nykyiset kodinkoneet ovat tosin niin edullisia, että ikävähennyksen jälkeen ei niistä paljoakaan korvauksia saa. Vakuutuksen valinta on iso operaatio tai sitten ei Moni suomalainen ottaa kotivakuutuksen siitä samasta tutusta vakuutusyhtiöstä, jossa ne perheen muutkin vakuutukset ovat. Tämä on helppo ratkaisu, mutta ei ehkä edullisin, vaikka saakin keskittämisalennuksia hintoihin. Jos lähtee etsimään edullisinta ja kattavinta vakuutusta, on syytä varata paljon aikaa. Vakuutushintojen vertailu on vielä helppoa, mutta kattavuuden arviointi on hankalampaa. Minkä arvon laskee sille, että yksi yhtiö korvaa muita paremmin jonkun elementin kodista? Sitten pitäisi tietää oman kodin vahinkoriskit, eli mikä saattaisi todennäköisemmin paukahtaa rikki. Ja sitten hajoaakin yllättäen juuri se laite, jossa vakuutus korvaa huonosti. Aika hyvä konsti on kilpailuttaa vakuutukset. Alennuksia kyllä yleensä ropisee, jos ilmaisee halunsa vaihtaa yhtiötä. Monilla vakuutusyhtiöillä on lisäksi erilaisia laskureita, jotka helpottavat oikean vakuutusyhtiön löytämistä. Sitten pitäisi vielä muistaa päivittää vakuutuksia, jos vaikka kodin vakuutettavissa laitteissa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vakuutusyhtiö If on Vason Vihreän kortin kumppani Vason asiakkaat saavat If Vahinkovakuutusyhtiön Turun Yliopistonkadun konttorilta vakuutuksista erikoisetuja sekä asiantuntevaa ja ammattitaitoista myyntipalvelua. Lisäksi tarjolla myös muut Ifin edut: If Omavastuuetu, If Keskittäjän edut ja If Nuoren edut. Vesivahingot korvataan Vason ottamasta kiinteistövakuutuksesta. Kodin irtaimet vakuutetaan asukkaan omalla kotivakuutuksella. eet kuntoon. Isompi pihajuhla pidettiin viimeksi pari vuotta sitten, kun Myllymatinsato täytti 20 vuotta. – Nämä ovat pieniä juttuja, mutta ne lisäävät mukavasti asukashenkeä. Kissan palvelemista ja kivien asettelua Roton pariskunta viihtyy kotona. Pihalla tulee kesäaikaan hoidettua kasveja. Irman intohimona on kerätä kiviä. Niistä saa ladottua mukavia kukkamaan reunuksia etu- ja takapihalle. Kun lapset olivat pieniä, pihalla kasvoi luumupuu sekä marjapensaita. Nyt ne on korvattu perennaistutuksin. Punottu koristepaju kerää katseita pihan etureunalla. Kuvat ja teksti: Lassi Lähteenmäki 14-vuotias Moby-kissa on perheessä enemmän kuin lemmikki, persoonallinen perheenjäsen. Kissalle on rakennettu ulkoiluhäkki kiipeilypuineen ja verkosta muotoiltu kulkukäytävä takapihan ympäri. Kissan saavutettu etu on päästä viikonloppuisin ja loma-aikoina valjaissa kävelylle takapihalta avautuvaan metsikköön. Kuvat ja teksti: Lassi Lähteenmäki Irma Roto viihtyy pihamaalla varsinkin kesäkaudella, kun pihalla on monenlaista tekemistä. 11 Simahtanut pesukone lähtee Ekotorin miesten Kai Nurmen ja Tuomas Hiekon mukana sähkö- ja elektroniikkaromujen keräykseen. Muuton ylijäämätavaralle on monta ottajaa Kuukausi on päättymässä, muutto on edessä ja kiirettä pukkaa. Jos kodin kaikille tavaroille ei löydy sijaa uudessa paikassa, niitä ei pidä pinota roskalavan viereen naapureiden kiusaksi. Rikkinäiselle ja käyttökelpoiselle tavaralle on helppo tilata poiskuljetus. Lajitteleva talkoolava on puolestaan mainio peli taloyhtiön kevättalkoisiin. Kai Nurmi ja Tuomas Hiekko hyppäävät pakettiauton kyytiin. Kirkkotieltä matka suuntautuu Harittuun. Kai ja Tuomas ovat Turun Ekotorin miehiä. Noutoautoilla haetaan ihmisten kodeista käyttökelpoisia ehjiä huonekaluja sekä elektroniikkaromua. Ekotorin noutoautoille tulee yhteensä keskimäärin 20 ajoa päivässä ja kuun vaihtumisen alla tuntuu olevan eniten ruuhkaa. – Nouto kannatta tilata pari päivää ennen hakua, muistuttaa Nurmi. Haritun keikalla otetaan kyytiin epäkuntoinen pesukone, joka päätyy SER-kierrätykseen Ekotorin kautta. Masina nousee ketterästi pakettiauton uumeniin ja tämäkin asiakas on tyytyväinen. Matka jatkuu takaisin Kirkkotielle ja uudelle hakureissulle. Ekotorin nouto maksaa yksityishenkilölle 20 € Turun, Raision ja Kaarinan kaupunkialueella. Lisähinnalla haetaan kauempaa. Vastaavanlainen noutopalvelu on myös Liedon Kisällinkellarilla. Ehjiä huonekaluja voi viedä myös suoraan ekotoreille. Turun Ekotorilla on kolme vastaanottopistettä, Kirkkotiellä, Rieskalähteentiellä ja Kanslerintiellä. Tavaroita vastaanottavat Turun seudulla myös Ekokaarina Koristontiellä, Kisällikellari Liedon Teollisuuskujalla ja Raision Ekotori Purokadulla. 12 Rikkinäinen sohva kulkee Jätehuollon autossa Turun Seudun Jätehuollon noutoautolla on myös näin keväällä kiirettä. Tämä auto noutaa kotoa kierrätyskelvottomat eli jätteeksi luokiteltavat kodin tavarat. Noutoautoa käytetään eniten suurien esineiden kuljettamisessa. Kyytiin mahtuu mm. sohvia, patjoja, nojatuoleja, kirjahyllyjä ja lipastoja. Jätehuollon noutopalvelu kattaa koko yhtiön toimialueen Auranmaalta Turun seudulle. Kuljetuspalvelu hinnoitellaan sen mukaan, mitä kyytiin nostetaan. Esimerkiksi nojatuoli kulkee Topinojalle 10 eurolla ja sohva 20 eurolla. Jokaiseen kuljetukseen lisätään vielä 15 euron palvelumaksu. Talkoolava alentaa jätehuoltokustannuksia Turun Seudun Jätehuollon pari vuotta sitten lanseeraama talkoolava on mainio keksintö. Lavassa on kolme lokerikkoa, joiden tilavuus on noin 4,5 kuutiota. Lavaan saa lajittelukyltit sen mukaan, mitä jätejakeita aikoo kerätä. Neuvoja Miia Jylhän mukaan tätä lokerikkolavaa tilataan ahkerimmin juuri nyt kevättalkoiden aikaan. Taloyhtiöiden kevätsiivouksissa kertyy nOuTOpaLVeLu TaI TaLkOOLaVa kannaTTaa TILaTa aInakIn paRI päIVää aIkaIseMMIn. • Turun Ekotorin kuljetustilaukset: 044 700 7400 • Liedon Kisällikellarin noutopalvelu: 02 4873 3392 • Turun Seudun Jätehuollon noutopalvelu: 0200 47470 • Turun Seudun Jätehuollon talkoolava: 0200 47470 usein muutakin kuin haravointijätettä. Lajittelemalla esimerkiksi metallit, muoviroskat ja risut erikseen, säästyy iso penni Topinojan portilla. Netti löytää ostajan keinullesi Netistä löytyy monta kanavaa, joiden kautta voi myydä oman kodin tavaraa. Yleensä myynti on näissä ilmaista. Tunnetuimmat osto- ja myyntiportaalit ovat huuto.net ja tori.fi. Aika monilla on tapana laittaa lähikaupan ilmoitustaululle lapun myytävästä tavarasta. Tätä kautta uusi omista löytyy yleensä läheltä, joten ison sohvan kuskaaminen uuteen paikkaan ei ole ylivoimainen juttu. Kuvat ja teksti: Lassi Lähteenmäki Pian ja Thomasin muuttopäivä Kaarinassa oli yhtä juhlaa Kuvanveistäjä Mika Natrin (oik.) toteuttama teos on juuri paljastettu maaliskuisena sadepäivänä. Vason hallituksen puheenjohtaja Henrik Elfving kertoo, että tilaaja on tyytyväinen ja teoksesta on saatu hyvää palautetta. Mukava yhteensattuma, tuumivat Pia ja Thomas Althaus. Pari muutti Kaarinan Ratsuun maaliskuun alussa ja samana päivänä juhlittiin kohteen uutta taideteosta. – Olin tutustunut CorTen-teräkseen aiemman julkisen teokseni yhteydessä ja mielestäni materiaali on mielenkiintoisella tavalla ristiriitainen. Toisaalta teräs on kovaa, mutta väriltään CorTen-teräs on kuitenkin lämmin, pohtii teoksen suunnitellut kuvataiteilija Mika Natri. Sateen ripsottelu ei latistanut Vason Kaarinan Ratsun taideteoksen paljastusjuhlaa. Ruostepintainen Off Balance -teos toimii kelissä kuin kelissä. Sateenvarjojen alle oli kerääntynyt kohteen asukkaita, Vason johtoväkeä sekä taiteilija Mika Natri. Vason hallituksen puheenjohtaja Henrik Elfving kertoi patsaan paljastuspuheessaan, että Vaso hankkii kaikkiin uusiin kiinteistöihin taideteoksen. Muuttokiireiden keskellä juhlaan osallistuneet Thomas ja Pia Althaus antoivat veikeälle ja ylväälle teokselle hyvät pisteet. Althausit muuttivat Kaarinaan Vason Haarlan kohteesta. Suorat kulmat puuttuvat Korkea ja keskeltä haarautuva teräsveistos näyttää jämptiltä, mutta lähempi tarkastelu ja sen ympärillä kulkeminen paljastavat teoksen jujun. Veistoksessa ei ole yhtään suoraa kulmaa ja se tuo siihen elävyyttä. Teos on minimalistinen. Kulmien muutokset ovat niitä pieniä asioita, joilla teräs saadaan elämään. Tästä kulmakikkailusta tulee myös teoksen nimi Off Balance. Pia ja Thomas Althaus ehtivät juuri sopivasti Ratsun patsaan paljastusjuhlaan. Terästeos alkoi ihan luvan kanssa ruostua pinnalta jo muutaman päivän päästä sen pystyttämisessä. Kyseessä on CorTen-teräs, jossa kaunis ruoste ei syö teosta vaan suojaa sitä. – Tällä tavalla Vaso tavoittelee uusille taloille omaleimaista ilmettä. Tätä perinnettä myös tullaan jatkamaan alustavasti suunnitteilla olevissa uusissa kiinteistöissä. Taiteilijana Mika Natri pitää Vason taidehankintapäätöstä mainiona asiana: – Elannon lisäksi se antaa luottamusta siihen, että taidetta arvostetaan ja että sillä on ystävänsä. Ratsu-niminen asumisoikeuskiinteistö valmistui Kuninkaantien varteen Kaarinan Vättilään joulukuussa. Arkkitehtitoimisto C&Co Oy:n suunnittelemassa ja SRV:n rakentamassa kohteessa on 22 nykyaikaista rivitaloasuntoa. Vason hallitus valitsi kohteeseen Mika Natrin teoksen Turun taidelainaamon järjestämän teoskilpailutuksen jälkeen. Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki Osuuspuutarha muistaa sinua herkkulaatikolla joka viikko Ruokamarkkinat ovat myllerryksessä ja yhtä mullistusta johdetaan Livonsaaren yhteisökylästä. Osuuspuutarhassa puutarhuri on asiakkaiden palkkaama työntekijä. Simo Annala ja Tuukka Häkkinen suunnittelevat uuden satokauden osuustoimintaa. Vuokrakasvihuone odottelee taimikasvatusta. Markkinointi on käynnissä ja osuustoimintaan houkutellaan uusia jäseniä. Kolmas kausi on alkamassa ja toiveet ovat korkealla. Näitä osuuspuutarhoja oli ennen Livonsaaren puutarhaa vain Helsingissä. Nyt niitä taitaa olla maassa jo puolisen tusinaa. Vallankumous on siis alkanut. – Kyssäkaalia, parsakaalia, sokerimaissia, pensaspapua, retiisiä, palsternakkaa, mangoldia, siemenfenkolia... Tänä vuonna satomaksuksi on määritelty 200 euroa kasvukaudelta. Uusille jäsenille tulee kertaluonteisesti vielä 50 euron osuusmaksu. Satomaksulla asiakas saa heinäkuun alusta alkaen reilun kolmen kuukauden ajan viikoittain kasvislaatikon. Yhden laatikon hinnaksi tulee siis noin 15 euroa. Tuukka luettelee puutarhakasveja, joita yhteisökylän pellolle ja kasvihuoneeseen on tulossa. Ja tämä lista jatkuu vielä kymmenillä lajikkeilla. Maakunnan ensimmäinen Osuuspuutarha syntyi kolme vuotta sitten Naantalin Livonsaaren yhteisökylässä. Simo Annala toimii kylän leipurina ja vähitellen ajatus alkoi muhia leipurinhatun alla. Livonsaaren yhteisökylä on ekologisesti ajattelevien ihmisten kylä. Osuuspuutarhassa tuotteiden asiakkaat sitoutetaan mukaan jo kauden alkaessa. Asiakkaat maksavat etukäteen satomaksun, jolla palkataan puutarhuri hommiin. Kun siemen itää ja sato kasvaa, asiakkailla on lupa vesi kielellä odotella palkintoa: kerran viikossa asiakkaille toimitetaan laatikollinen kasviksia osuuspuutarhasta. Yli sata asiakasta Osuuskunnassa on laskeskeltu, että asiakkaita pitäisi olla 100–120. Tämä määrä pitää budjetin hallinnassa ja kaikille riittää toimitettavaa. Laatikoihin pakataan sesongin mukaisia kasviksia keskimäärin reilun kolmen kilon verran. Alkukaudella salaateilla, yrteillä, retiisillä ja muilla varhaislajikkeilla lastattu laatikko on keveämpi, mutta syksyllä kaalit ja kurpitsat tuovat annokseen painoa. Tuoreeltaan pakatut laatikot toimitetaan perille aina torstaisin. Ne viedään yhdeksään jakopisteeseen, joista asiakas voi ne noutaa kotiin. Jakopisteistä kuusi on Turussa ja kolme muualla. Tomaatti alkaa varttua lupaavasti, tuumivat Simo Annala (oik) ja Tuukka Häkkinen Livonsaaren osuuspuutarhasta. – Asiakkaat voivat myös osallistua sadonkorjuuseen ja sillä saa oman satomaksun kutistettua pienemmäksi, muistuttaa leipuri Annala. Livonsaaren osuuspuutarhasta saa lisää tietoa osoitteesta www.osuuspuutarha.net Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki 13 Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet VASO/SOINISEN SUUNNITTELUSSA Asumisoikeusjärjestelmää sääntelee hyvin vahvasti erilaiset lait ja asetukset, jotka liittyvät rakentamiseen liittyvään lainoitukseen, asumisoikeussopimukseen ja asumiseen liittyviin asioihin sekä asukasdemokratiaan. Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa sääntelee asukasdemokratiaa ja samaa lakia noudatetaan myös asumisoikeustaloissa soveltuvin osin. Vasossa yhteishallintoa on kehitetty laajemmaksi, yhteistoiminnaksi. Yhteistoiminta on asukkaiden ja omistajan välistä asumiseen ja kiinteistöpitoon liittyvää toimintaa. Hyvällä yhteistoiminnalla taataan asukkaille hyvät ja turvalliset asumisolot. Toiminnan tavoitteena on turvata asumisoikeusasumisen asema ja houkuttelevuus myös jatkossa. toteuttamiskelpoisimmalta ratkaisulta. Mukana olevat yritykset olivat varovaisia kertomaan hintatietoja ja tarkempia tietoja tuotteistaan. Yrityksien edustajilta odotettiin aktiivisempaa osallistumista varsinaiseen suunnitteluun ja kustannussuunnitteluun. Toteutusklinikkatyöskentelyssä tarkentuivat viitesuunnitelmat. Vaso-kokous valitsee kahdeksi vuodeksi Yhteistyöelimen (Yten) jäsenet. Yten kanssa omistaja neuvottelee koko asuntokantaa koskevissa asioissa. Ytellä on kolme toimikuntaa. Kaikilla toimikunnilla on oma tehtävänsä. Työvaliokunta on ollut tekemässä esimerkiksi järjestyssääntöjä ja muita ohjeita, joita noudatetaan kaikissa taloissa. Inforyhmä on aktiivisesti mukana Vaso-lehden tekemisessä ja kehittämisessä. Entinen kritiikkiryhmä oli tekemässä suunnitteluohjetta Vason uudistuotannon laatutasolle. Toimikunnan nimi muutettiin paremmin asumista kuvaavaksi Vasoasumisen kehittämisryhmäksi. Kehittämisryhmä on ollut aktiivisesti mukana tänä keväänä valmistuneen Vaso/Soinisen suunnittelussa. Naantalin Soinisiin valmistui 2012–2013 ensimmäinen passiivipientaloalue Suomessa. Yritysten kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen omistaja päätti kilpailuttaa hankkeen kokonaisvastuu-urakkana. Tarjouksia saatiin kaksi kappaletta kokonaisurakasta, mutta molemmat tarjoukset ylittivät huomattavasti ARA:n hyväksyttävissä olevan hankinta-arvon. Koska passiivitalojen rakentaminen oli Vasolle uutta, päätettiin käyttää hankkeen eteenpäin viemisessä RAKLI:n hankintaklinikka-konseptia. Hankintaklinikka koostui suunnittelu- ja toteutusklinikoista. Suunnitteluklinikan työpajoihin osallistuivat Vaso-asumisen kehittämisryhmän jäsenien ja Vason toimihenkilöiden lisäksi rakennuttajakonsultti, energia-asiantuntijat, arkkitehti, Naantalin kaupungin edustaja, Tekesin, ARA:n sekä RAKLI:n edustajat työpajojen vetäjinä. Työpajatyöskentelyssä määriteltiin hankkeen tavoitteet ja tuloksena syntyivät hankkeelle viitesuunnitelmat. Kehittämisryhmältä saatiin suunnitteluun asukasnäkökulmaa, sillä tulevien asukkaiden toiveita ei ollut valitettavasti silloin tiedossa. Koska Vaso on julkinen hankintayksikkö, hankkeesta jätettiin ennakkoilmoituksen jälkeen avoin hankintailmoitus kilpailullisena neuvottelumenettelynä. Hankintailmoituksen pohjalta toteutusklinikkatyöskentelyyn ilmoittautui 11 yritystä, jotka olivat rakennusurakoitsijoita, talopakettitoimittajia, materiaali- ja talotekniikkatoimittajia. Toteutusklinikan työpajoissa käytiin vuoropuhelua muun muassa erilaisten lämmitysmuotojen elinkaarikustannusvertailujen pohjalta. Hakelämpölaitos osoittautui halvimmaksi, mutta hakkeen saatavuuden epävarmuus ja hinnan muodostuminen jatkossa johti siihen, että klinikkakeskustelujen pohjalta maalämpö näytti todennäköisesti 14 Hinnan pudottamiseksi tehtiin uusia kehittämissuunnitelmia ja niiden pohjalta tehtiin uusi kilpailutus ja tarjoukset pyydettiin kaikilta alkuperäiseen tarjouskierrokseen hyväksytyiltä tarjoajilta. Tarjouksia tuli kaksi ja toinen hylättiin tarjoukseen sisältyvien ehtojen vuoksi. Hartela Oy:n tarjous valittiin ja urakoitsija käynnisti varsinaisen suunnittelun. Työt aloitettiin joulukuussa 2011 ja vuoden kuluttua rakentamisen aloittamisesta valmistui puolet asunnoista ja loput maaliskuun 2013 lopulla. Vason kiinteistöpäällikkö Sirpa Laaksonen, s. 1955, suoritti Turun Ammatti- Omistajan ja Vaso-asumisen kehittämisryhmän joistakin alkuperäisistä toiveista jouduttiin luopumaan. Maalämpöiset paritalot vaihtuivat sähkölämmitteisiksi pari-, rivi- ja luhtitaloiksi sekä asuntojen määrä 32 kappaleesta kasvoi 38 kappaleeseen, mutta suomalaisen passiivitalon määritelmän mukaiset kriteerit täyttyivät. korkeakoulussa rakentamisen Passiivitalot, kuten perinteiset talotkin vaativat asuntojen oikeaa käyttöä. Siksi Vaso/Soinisiin onkin tehty yhdessä kehittämisryhmän kanssa käyttöohjeet asuntoa ja kiinteistöä varten. Käyttöohjeet on jaettu asukkaille ja heille on järjestetty asunnon automatiikan opastustilaisuuksia, joita tullaan järjestämään myöhemminkin. Opastustilaisuudet olivat onnistuneita tapahtumia, sillä asukkaiden mielestä paikan päällä tapahtuva opastus selvensi asioita paremmin kuin kirjalliset ohjeet. tutkinto 1998, rakennusteknikko Vuoden kuluttua verrataan kiinteistön ja asuntojen sähkön ja veden kulutuksia kahden verrokkikohteen kulutuksiin sekä kerätään asukkaiden käyttäjäkokemuksia. Käyttäjäkokemukset, asukastyytyväisyyskyselyt ja hyvä yhteistoiminta asukkaiden kanssa luovat vahvan pohjan suunnitteluun, kun tulevia asumisoikeuskoteja rakennetaan nykyisille ja tuleville Vason asukkaille. Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki koulutusohjelman ylemmän insinööritutkinnon 2013, aikaisemmat tutkinnot: insinööri AMK 2007, isännöitsijä ITS 1990, rakennuspiirtäjä 1977. Oheinen teksti on lyhennelmä opinnäytetyön kypsyyskokeesta. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy Toimintakertomus ja tilinpäätös 2013 15 Vason hallintopäällikkönä vuodesta 1992 toiminut Teija Lamminen vietti 50 v. syntymäpäivää. Hallituksen puheenjohtaja Henrik Elfving ja toimitusjohtaja Pekka Peltomäki onnittelevat Teijaa maaliskuussa pidetyn hallituksen kokouksen yhteydessä. Korjausten määrä ja ohjaus lisääntyy Viime vuosi jättää Vason historiaan useammankin jäljen. Vuoden alussa saatiin selvitystyöhön perustunut omistajapäätös, jonka mukaan yhtiö jatkaa itsenäistä toimintaa asumisoikeusasuntojen ylläpitäjänä ja tuottajana. Saatiin päätökseen lajissaan ensimmäisen aso-kiinteistön hallintamuodon muutos ja myynti. Lisättiin merkittävästi painopistettä kiinteistöjen korjaustoimintaan ja sen ennakoivaan ohjelmointiin. Ja valmistui passiivitalo Soinisen sekä kolmen muun uudiskohteen rakennustyöt. Yhtiö hallitus hyväksyi 27.2.2014 Vason toimintakertomuksen vuodelta 2013, tuloslaskelman 1.1.–31.12.2013 sekä teki esityksen yhtiön tuloksesta ja osingon jaosta 8.5.2014 pidettävälle yhtiökokoukselle. Esitys tilikauden tuloksesta on 0 euroa ja että osinkoa ei jaeta. Vastaavat asiakirjat ja asukkaiden valitseman valvojan kertomukset esiteltiin Vaso-kokouksessa 23.4.2014. Vaso-yhtiön talous kehittyi vuoden aikana pääosin ennakoidusti. Kiinteistöjen korjauksiin käytettiin budjetoitua enemmän. Toisaalta muissa kuluerissä saavutettiin säästöjä. Tilinpäätöksessä pystyttiin tekemään varauksia kiinteistöjen korjaustarpeisiin budjetoidusti. Asuntomarkkinat olivat koko vuoden jumittuneessa tilanteessa. Ihmisten halu ja mahdollisuus tehdä ratkaisuja on yhä hyvin alhaisella tasolla. Siitä kertonee Vason asukkaiden viime vuoden vaihtuvuus 15 %, joka on selkeästi historiamme alhaisin luku. Asuntojen käyttöasteessa tapahtui pieni 0,4 prosenttiyksikön alentuminen. Perheasuntojen kokoluokassa on Turun seudulla ylitarjontaa tyrehtyneeseen kysyntään nähden. Pienasuntojen kysyntä on sitä vastoin hyvä. Talouskehityksen parantuessa ja luottamuksen kasvaessa on odotettavissa, että asuntokauppa vilkastuu. 16 Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry selvitti tämän vuoden helmikuussa 600 kansalaiselta ja 89 kuntapäättäjältä, mitkä ovat Suomen keskeisimmät asuntopoliittiset haasteet. Asian suhteen oltiin harvinaisen yksimielisiä. Yli 80 prosenttia sekä kansalaisista että kuntapäättäjistä pitää suurimpina asuntopoliittisina haasteina korkeita asumiskustannuksia sekä pulaa kohtuuhintaisista asunnoista. Tutkimukseen vastanneista kuntapäättäjistä jopa 84 prosenttia olisi valmiita tiivistämään kuntien välistä yhteistyötä, jotta kohtuuhintaisia asuntoja voitaisiin rakentaa lisää. Lisäksi valtaosa oli sitä mieltä, että valtion tukea tulisi lisätä kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseksi ja asumisoikeusasumisen tuotantorajoitukset tulisi poistaa. Olennaista olisi, että asumisoikeusasuntojen tuottamiselle myönnettäisiin samanlaiset tuet kuin vuokra-asuntojen tuotannolle. Nykyinen tilanne, jossa vuokra- ja asumisoikeusasumista tuetaan valtion taholta eri tavoin, on epätasaarvoinen eikä edistä kohtuuhintaisten asuntojen saatavuutta. Esimerkiksi Turussa on havaittu, että keskustakohteiden aso-kerrostaloihin hakeutuu yhä enemmän ikääntyvää väkeä ja kuntien keskustoissa vanhus- ja terveyspalvelujen käyttäjä- määrät kasvavat. Samalla isot asunnot keskustojen reunamilla vapautuvat niitä tarvitseville ja asuntojen tarkoituksenmukainen käyttö toteutuu. Tätä kehitystä kyettäisiin voimistamaan asotuotantoa keskustoissa lisäämällä. Jokaisen kiinteistön tilinpäätös on www.vaso.fi kohdekohtaisilla sivuilla hallintoasiakirjojen kansiossa avoimesti luettavissa. Tilinpäätökseen liittyvä jälkilaskelma esittää mitä menoja asukkailta perittävillä käyttövastikkeilla on vuoden aikana katettu. Ja onko kerätty raha riittänyt vai jäänyt vajaaksi. Samoin jälkilaskelmien tehtävänä on kertoa kohdekohtaisesti vuosien aikana kerätyn korjausvarauksen määrä, joka on Vason keskushallinnon hallussa tulevien isojen jaksottaisten peruskorjaustoimien omarahoitusosuutta varten. Lausumme suuret kiitokset viime vuoden saavutuksista yhtiön henkilökunnalle ja hallitukselle, asukashallinnossa toimineille, isännöinti- ja kiinteistönhoito-organisaatioiden henkilökunnille ja ennen kaikkea uskollisille asukkaillemme! Henrik Elfving hallituksen puheenjohtaja Pekka Peltomäki toimitusjohtaja Toimintakertomus vuodelta 2013 1. YLEISTÄ 1.1 Korjauksia tehtiin mutta talousarvio piti Rakenteilla olleet neljä Vason uutta kiinteistöä valmistuivat vuoden loppuun mennessä. Niiden joukossa oli valtakunnallisestikin merkittävä passiivitaloprojekti Soininen Naantaliin. Ikääntyvien kiinteistöjen jaksottaisen kunnossapidon sekä sen rahoituksen suunnitelmia laadittiin vuoden aikana. Vuoden mittaan kultiin kansalaisten epävarmuutta kasvattavia talousuutisia. Valtion asuntotuotannon rahoitusjärjestelmän piirteistä johtuen uudistuotannon valmistuminen hyvin samaan aikaan ruuhkautti aso-markkinoitamme Turun seudulla. Hyvin ohjelmoituna uudistuotannon kysyntä on kuitenkin hyvä ja Vaso käynnistikin vuoden lopulla kilpailutuksen, jolla etsitään uudiskohteita tuleville vuosille. Kiinteistönhoitokustannuksissa oli vuorostaan aiempaa vuotta hieman kevyempi vuosi. Käyttövastikkeita korotettiin maaliskuun alussa keskimäärin 2,3 prosenttia. Rahassa keskikorotus oli 0,22 €/m2/kk, kun korotus vuotta aikaisemmin oli 0,54 €/m2/kk. Strategiansa 2012–2017 mukaisesti Vaso omistaa, ylläpitää ja tuottaa laadukkaita asumisoikeuskoteja kaikkiin elämäntilanteisiin. Ydinajatuksena on kiinteistökannan jatkuva kehittäminen niin, että ne täyttävät erittäin vaativat ympäristövaatimukset. Vaso ei tavoittele liiketaloudellista voittoa. Yhtiön pääomistajan Turun kaupungin aloitteesta käynnistettiin vuonna 2012 selvitys Vason mahdollisesta yhdistymisestä TVT Asunnot Oy:n kanssa. Konsulttityönä toteutettu selvitys valmistui edellisen vuoden lopussa ja Turun kaupunki teki päätöksensä maaliskuussa 2013. Selvitystyön tuloksena todettiin, että yhtiöiden yhdistymisellä ei saavutettaisi etuja. Selvitystyön johdosta päätettiin syventää Vason ja TVTn yhteistyötä. Yhtiön talous kehittyi vuoden 2013 aikana pääosin ennakoidusti. Kiinteistöjen korjauksiin käytettiin rahaa budjetoitua enemmän. Sitä tarvittiin asukkaiden muuttojen yhteydessä tehtäviin huoneistoremontteihin, mutta erityisesti panostettiin kiinteistöjen julkisivukorjauksiin. Viime vuonna ei muilla kiinteistöjen huollon sektoreilla tullut tuntuvia ylityksiä ja kun mm. lämmityskuluissa selviydyttiin alle budjetoidun sekä mm. sijoitustuottoja voitiin tulouttaa, voitiin tilinpäätöksessä tehdä varauksia vuodelle laaditun talousarvion mukaisesti. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n, EgentligaFinlands Bostadrätter Ab:s toiminta-alueena on Turun seutukunnasta: Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio ja Turku. 17 1.2 Yhtiön omistusrakenne Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy on perustettu vuonna 1990. Yhtiön osakepääoma on 343.103,37 euroa, osakkeita on 20.400 kpl. Yhtiöllä on yksi osakesarja ja yhtiöjärjestykseen ei sisälly osakkeiden lunastusta koskevia määräyksiä. Luovutustoimin tapahtuvaan osakkeen hankkimiseen vaaditaan yhtiön suostumus. Yhtiön osakkeiden omistus on jakautunut vuodesta 1994 alkaen seuraavasti: 56,67 % 10,00 % 10,00 % 6,67 % 6,67 % 5,33 % 4,66 % 100,00 % Turun kaupunki Kaarinan kaupunki Raision kaupunki Liedon kunta Naantalin kaupunki YH-Asumisoikeus Länsi Oy Sato-Rakennuttajat Oy Vaso kuuluu Turun kaupungin muodostamaan konserniin ja kaupungin liiketoimintastrategian asuntoliiketoimintalohkoon. Turun kaupungin asunto- ja maankäyttöohjelma 2010–2013 mukaisesti Vaso vastaa työvoimapoliittisista ja nuorten asumistarpeiden toteutumisesta ja Turun omistajapolitiikka 2009–2013 mukaan yhtiötä käytetään seudulliseen elinkeinopoliittiseen asuntotuotantoon. Turun seudulle on valmisteilla alueelliseen valtion ja kuntien MAL-sopimukseen perustuva asunto- ja maankäytön ja liikenteen ohjelma. 2. ASUNTOKANNAN KEHITYS JA RAKENTAMINEN 2.1 Uudisrakentaminen Maaliskuun 2013 lopussa valmistui toinen 19 asunnon erä suomalaisten passiivitalonormien mukaan rakennetusta Soininen-kiinteistöstä Naantalin Soinisiin. Kymmenen erillisen pari- ja rivitalorakennusten pihatyöt valmistuivat kesäkuun loppuun. Vaso/Soininen on ollut laajan mielenkiinnon kohteena. Tekes ja ARA osallistuivat hankkeen kehitysosaan. Kiinteistössä tullaan tekemään vielä ainakin ensimmäisen käyttövuoden aikana säätöjä kiinteistötekniikkaan, joten täsmällisiä seurantatuloksia joudutaan vielä odottamaan. Vuoden 2012 lopulla valmistuneen osan ostoenergian kulutusluvuista jo kuitenkin tiedetään, että passiivitalossa tarvitaan ostoenergiaa alle puolet keskiverto-Vasokiinteistön tarpeesta. On myös huomattu, että talven pakkasilla passiivitalossakin tarvitaan lämmitysenergiaa. Soinisen energiamuodot ovat sähkö ja aurinkokeräimet lämpimän käyttöveden tuotannossa. Soinisesta tehtiin laskelma elinkaaren aikaisesta hiilijalanjäljestä ja lukemaksi tuli 37 kg CO2/ huoneistöm2/vuosi. Lukema oli varsin hyvä vuoden aikana järjestetyssä uudiskohteiden kilpailussa, jossa muut kohteet olivat pääosin kerrostaloja. Viime vuonna valmistui yhteensä 104 asuntoa. Soinisen lisäksi valmistui 39 kerrostaloasunnon Westparkin Honka Turkuun Mälikkälään, 24 asunnon rivitalo Liedon Loukinaisiin ja 22 asunnon rivitalo Kaarinan Vättilään. Asunto Oy Kaarinan Ratsu sulautui yhtiöön 31.1.2013 asumisoikeuskiinteistö Ratsun tontin hankinnan johdosta. Kaikkiin uudiskohteisiin sisältyi taideteos. Ennen juhannusta paljastettiin Soinisessa taiteilija SatuMinna Suorajärven ”Lehtimaja”. Syksyn aikana valmistuneiden kohteiden taiteilijat ovat arkkitehti Pekka Mäki ja työryhmä ja teos ”Honka”, taiteilija Silja Selonen ja teos ”Metso” sekä kuvanveistäjä Mika Natri ja teos ”Off Balance”. 18 Tuloslaskelma 2013 Tuloslaskelma 2012 18 043 462,64 528 538,26 980 578,06 19 552 578,96 17 516 240,83 410 422,84 975 310,67 18 901 974,34 39 028,24 48 859,30 5 077,44 80 758,32 Liikevaihto Vastikkeet Vuokrat Käyttökorvaukset Liikevaihto yhteensä Rakennuttaminen omaan käyttöön Muut kiinteistön tuotot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut –567 998,91 –109 073,64 –19 330,58 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Muut kulut Kiinteistön muut hoitokulut Hallinto Käyttö ja huolto Ulkoalueiden huolto Siivous Lämmitys Vesi- ja jätevesi Sähkö Jätehuolto Vahinkovakuutukset Vuokrat Kiinteistövero Korjaukset Muut hoitokulut Luottotappiot Muut kiinteistön kulut –696 403,13 –102 360,94 –18 942,91 –5 761 828,44 –240 335,60 –892 157,93 –199 155,44 –156 054,66 –2 238 423,05 –886 327,19 –329 338,81 –511 099,98 –129 381,16 –32 866,40 –498 718,13 –2 238 783,67 –846 301,50 Liikevoitto Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Muut korko- ja rahoitustuotot Korkotuotot konsernilta Muut korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut –545 001,51 –9 198 943,52 –4 080,99 –79 057,66 –5 795 535,69 –246 057,95 –888 675,08 –212 623,16 –161 594,08 –2 334 090,31 –819 715,05 –316 260,09 –498 819,57 –111 186,71 –30 578,33 –497 464,37 –1 610 554,63 –775 525,80 3 856 370,90 273 493,78 –8 503 145,13 –6 280,51 –120 361,44 3 939 963,83 165 457,95 28 778,06 –2 763 915,25 –666 305,36 –2 461 643,41 2 221,84 28 872,35 67 429,00 –2 905 813,52 –2 641 832,38 Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 1 394 727,49 1 298 131,45 Tilinpäätössiirrot Vapaaehtoisten varausten muutos –1 394 697,37 –1 298 131,45 Tuloverot Tilikauden voitto (tappio) –30,12 0,00 0,00 Tase 31.12.2013 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Liittymismaksut Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet Muut saamiset Vaihtuvat vastaavat Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset konsernilta Muut saamiset Siirtosaamiset 29 102,10 18 147 148,22 5 908 546,08 136 535 464,52 1 682 758,69 215 567,81 7 948 662,39 605 111,57 4 193 399,99 172 740,61 628 100,62 46 195,07 126 337,25 170 438 147,71 162 905 752,38 4 798 511,56 1 266 432,20 3 232 399,99 4 498 832,19 973 373,55 146 895,50 2 169 380,39 206 125,66 225 679,33 2 748 080,88 Vaso perusti vuonna 2012 Asunto Osakeyhtiö Turun Kartanonlehto -nimisen yhtiön. Kahden kerrostalon ja 43 asunnon kiinteistö myytiin tasearvollaan perustetulle AsOylle. Asuntojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden myynti käynnistyi vuoden 2012 lopussa ja saatiin päätökseen kevään 2013 aikana. Muutosprosessin akana tehtiin tiivistä yhteistyötä talon asukkaiden kanssa. Heillä oli mm. etuosto-oikeus omiin asuntoihinsa. 3. KIINTEISTÖT JA ASUKKAAT Menneessä vuodenvaihteessa oli valmiina yhteensä 2.564 huoneistoa 106 kiinteistössä. 1 426 970,52 178 166 105,44 343 103,37 404 966,60 28 771 018,49 –135 256,97 0,00 Tilinpäätössiirtojen kertymä Vapaaehtoiset varaukset Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Velat konsernille Velat omistusyhteysyrityksille Muut lyhytaikaiset velat Siirtovelat 2.2 Kiinteistöstä luopuminen Arava-säännösten mukainen hallintamuodon muutos Turussa Pernossa sijaitsevalle asumisoikeuskiinteistölle saatiin päätökseen. Vuonna 1992 valmistunut kerrostalokiinteistö ei menestynyt aso-kiinteistönä historiansa missään vaiheessa. 17 870 508,81 5 699 593,43 129 224 676,29 951 769,68 44 601,64 9 114 602,53 500 000,00 Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset Vieras pääoma Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Muut pitkäaikaiset velat 29 068,59 Vuoden lopulla käynnistettiin kilpailu uudistuotannon jatkosta. Kilpailun tulos ja uudisrakentamisen suunnitelmat valmistuvat vuoden 2014 puolella. 3.1 Vason kiinteistökanta Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma Rakennusrahasto Asumisoikeusrahasto Edellisten tilikausien tappio Tilikauden voitto Tase 31.12.2012 29 383 831,49 1 464 601,39 171 646 335,43 343 103,37 404 966,60 27 063 198,60 –135 256,97 0,00 9 733 322,75 128 283 166,79 24 800,00 5 777 511,46 286 364,32 282 717,21 354 760,56 5 612,16 2 957 539,48 1 076 479,22 10 740 984,41 178 166 105,44 KiinteistöjäAsunto-m2 27 676 011,60 8 338 625,38 125 010 673,10 128 307 966,79 5 618 646,11 233 533,46 348 889,11 399 290,45 5 003,73 2 774 563,04 1 241 099,45 Vuosittain valmistuneet tai hankitut Vason asumisoikeusasunnot 10 621 025,35 171 646 335,43 Huoneistoja 1991 11.640,0 1992 817.380,0 1993 1018.752,5 1994 1526.688,5 1995 1017.640,0 1996 1119.208,5 1997 1115.537,0 1998 1217.887,5 1999 11.259,0 2000 1014.060,0 2001 611.731,5 2002 36.146,5 2004 1481,5 2010 11.666,0 2011 34.532,0 2012 +1, –1 –1.539,5 2013 37.293,0 Valmiina yhteensä 31.12. 106180.364,0 20 286 279 395 236 223 202 246 16 201 176 106 6 28 64 –24 104 2.564 Valmiiden asuntojen kuntajakauma 31.12.2013 KiinteistöjäAsunto-m2 Huoneistoja Turku 58115.352,0 Raisio 1620.379,5 Kaarina 1523.581,0 Naantali1113.355,0 Lieto 67.696,5 1.624 291 352 199 98 Vaso omistaa As Oy Puolalanpuistosta (Rauhankatu 4) katutasossa omassa toimistokäytössä olevan kerroksen 333 m2. 3.2 Asuntojen käyttöaste Asuntomarkkinatilanteessa oli muutoksia vuoden aikana, loppuvuotta kohden kysyntä parani. Taloustilanteessa vallinneet suuret epävarmuustekijät vaikuttivat myös asuntojen kysyntään. Tilavien perheasuntojen tyhjäkäyttö lisääntyi vuoden 2012 aikana. Vastaavanlaista muutosta ei viime vuonna tapahtunut. Muutokset olivat pienempiä. Kokonaisuutena markkinatilanne oli vuoden lopussa alkuvuotta parempi. 19 Yhtiön käyttöaste aleni vuoden aikana 0,4 prosenttiyksikön verran ja oli 94,3 % (94,7 % v. 2012). Asukkaiden vaihtuvuus aleni 3,9 prosenttiyksikköä. Viime vuoden vaihtuvuus oli 15,0 % (18,9 % v. 2012). Alentunut vaihtuvuus kerto siitä, että ihmisten kyky ja rohkeus kehittää asumisolojaan on alentunut. Vuoden aikana päättyi 385 asumissoikeussopimusta, joista 86 oli vaihtoja toiseen Vaso-asuntoon. Vuoden lopussa oli voimassa 128 määräaikaista korkeintaan kaksi vuotta kestävää vuokrasopimusta kiinteistöissä, joissa asumisoikeuksien kysyntää ei ollut riittävästi. Vuoden 2013 lopussa Vason asunnoissa asui yhteensä 4.919 asukasta, 2.164 oli naisia, 1.687 miehiä ja 1.068 alle 18-vuotiaita. 3.3 Kiinteistöjen isännöinti ja hoito Kiinteistöjen isännöinti tapahtuu omana isännöintinä ja yhden ulkopuolisen palveluntuottajan V-S Isännöintitalon toimesta. Vuoden lopussa omassa isännöinnissä oli 65 kiinteistöä ja V-S Isännöintitalolla 41 kiinteistöä. Viime vuosina valmistuneet uudet kiinteistöt on otettu omaan isännöintiin. Kiinteistön tullessa 10 ja 20 vuoden ikään, siinä suoritetaan kunnon katselmointi. Siitä saadaan perustietoa tulevaisuudessa tehtäviä vuosikorjauksia varten. Kiinteistöjen katselmointeja tehtiin yhteensä 10 kiinteistössä. Leikkipaikkojen uudistaminen on ollut viime vuosien erityisprojekti. Myös julkisivujen kunnossapitoon on kohdistettu erityistoimia. Aurinkolaaksossa Turussa toteutettiin Lipunkantajanpuisto-kiinteistössä laaja parvekeremontti ja parvekkeiden lasitus. Kiinteistöjen energiankulutuksen ja kustannusten säästöön tähtäävinä toimenpiteinä mm. tehtiin Turussa Kreulankartanossa rivitalon yläpohjan lämmöneristeen lisääminen, jonka rahoitukseen saatiin valtion energia-avustusta. Kiinteistöjen korjauksiin käytettiin vuoden aikana 1,07 €/m2/kk. Summassa on mukana ohjelmoidut vuosikorjaustyöt, kiinteistöjen yhteisiin tiloihin tehdyt työt ja asuntojen muuttoremontit. Osa korjauksista ja kodinkonehankinnat ovat aktivoinneissa. Merkittävinä vuosi- tai muuten pakollisina korjaustöinä tehtiin parvekekorjauksia ja -lasituksia, rakennusten teräsosien maalauksia, kattotöitä ja rivitalojen julkisivumaalauksia sekä piha-aitojen uudistamisia. ARA myönsi lainavarauksen vanhimman kiinteistömme Kreulankartanon peruskorjaushankkeeseen. Asiaa oli valmisteltu yhdessä kiinteistön asukkaiden kanssa. Suunnittelutyö on käynnissä ja työ toteutetaan kesästä 2014 alkaen. 3.4 Ympäristöasiat vuonna 2013 Vaso on liittynyt asuinkiinteistöalan VAETS-energiatehokkuussopimukseen. Tavoitteena on saavuttaa vuoteen 2016 mennessä 7 % säästöt koko rakennuskantaa koskevassa energiankäytössä. Vuoden 2013 aikana käytettiin Vason kiinteistöissä lämpöä keskimäärin 38,3 kWh/rm3 (42,6 kWh/ rm3 v. 2012), vettä 118 l/as/vrk (120 l/as/vrk) ja kiinteistösähköä 3,50 kWh/rm3 (3,57 kWh/rm3). Passiivitalo Soinisiin laadittiin asukkaille erityinen passiivitalon asunnon käyttöohje. Käyttöohjetta päivitetään käyttökokemusten myötä. Soinisen ympäristövaikutuksia ja kulutustietoja tullaan vertaamaan muuhun Vason asuntokantaan. Kiinteistö Soinisista laadittiin hiilijalanjälkilaskelma. 20 Hallituksen jäsenet vuonna 2013 TaustayhteisöOsallistumisaktiivisuus Henrik Elfving, puheenjohtaja Turun kaupunki 8/8 Aila Harjanne, varapuheenjohtaja Turun kaupunki 4/8 Anita Halmesmaa, jäsen Turun kaupunki, 10.4. asti 2/2 Joonas Kallio, jäsen Turun kaupunki 8/8 Pirjo Lampi, jäsen Turun kaupunki, 10.4 alkaen 4/6 Tuomas Mikkola, jäsen Turun kaupunki, 10.4. asti 2/2 Henry Toivari, jäsen Turun kaupunki, 10.4. alkaen 5/6 Jari Salonen, jäsen Raision kaupunki, 10.4. alkaen 4/6 Reijo Ylönen, jäsen Raision kaupunki, 10.4. asti 2/2 Marjo Salminen, jäsen Kaarinan kaupunki 6/8 Sari Koskinen, jäsen Asukkaiden edustaja 7/8 Tero Koskinen, jäsen Asukkaiden edustaja 8/8 Kari Haapanen, varajäsen Liedon kunta 2/3 Markku Tuuna, varajäsen Naantalin kaupunki 2/3 Tuire Kähkönen, varajäsen Asukkaiden edustaja, 10.4. asti 1/1 Pekka Paatonen, varajäsen Asukkaiden edustaja, 10.4. alkaen 3/3 Varajäsen kutsutaan kokoukseen tarvittaessa esteellisen tilalle. Koko hallituksen osallistumisprosentti kokouksiin oli 94 %. Kaikki vuoden 2013 alun jälkeen tehdyt asumisoikeussopimukset ovat olleet ns. savuttomia. Tehdyn sopimuksen mukaisesti asukas ei voi tupakoida asunnon sisätiloissa. 4. HALLINTO JA HENKILÖSTÖ 4.1 Yhtiökokous ja hallitus Yhtiöjärjestyksen mukainen varsinainen yhtiökokous pidettiin 10.4.2013. Toimikauden 2010–2012 hallituksen toimikautta jatkettiin ja uusi valittiin varsinaisessa yhtiökokouksessa. Nykyisen hallituksen toimikausi on 2013–2015. Yhtiön hallitus kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa. Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 120 asiaa. Hallituksen työvaliokunta kokoontui yhdeksän kertaa. Hallituksen työvaliokuntaan ovat vuoden 2013 aikana kuuluneet: Henrik Elfving puheenjohtaja Aila Harjanne varapuheenjohtajana Tuomas Mikkola jäsen, 10.4. asti Sari Koskinen jäsen Reijo Ylönen jäsen 10.4. asti Marjo Salminen jäsen 10.4. alkaen 4.2 Henkilöstö ja tilintarkastus • Toimitusjohtaja FM, KJs, LKV Pekka Peltomäki, johtoryhmän jäsen • Asuntopäällikkö Yo.merkonomi Tiina Arnivaara, johtoryhmän jäsen • Asuntoneuvottelija HTM Piia Nevalainen • Asuntoneuvottelija Tradenomi Outi Tamminen • Hallintopäällikkö HN, tradenomi Teija Lamminen, johtoryhmän jäsen • Kirjanpitäjä, isännöitsijä Yo.merkonomi Annamaija Vuorio • Kirjanpitäjä Yo.merkonomi Irina Kurkela • Kiinteistöpäällikkö Insinööri (ylempi AMK), ITS, FMA Sirpa Laaksonen, johtoryhmän jäsen • Isännöitsijä Isännöinnin ammattitutkinto Jari Kauppi • Kiinteistöassistentti Restonomi Nina Barck Henkilökunnan määrä on ollut vuoden aikana keskimäärin kymmenen henkilöä. Henkilökunnan keski-ikä oli 45 vuotta. • Tilintarkastajat KHT JHTT Tomi Moisio ja Pricewaterhouse Coopers Oy, päävastuullisena KHT Nea Rissanen • Varatilintarkastaja KHT Mika Kaarisalo Jälkilaskelma 2013 KÄYTTÖVASTIKE I:llä katettava toiminta TUOTOT (ei tasattavat) Käyttövastikkeet I Tyhjäkäyttö- ja luottotappiovaraus alle 3 % Asuntovuokrat Muut vuokrat Käyttökorvaukset Luottotappiot ja oikaisuerät +/– Muut kiinteistön tuotot HOITOKULUT (ei tasattavat) Hallinto Kohdekohtainen asukastoiminta Käyttö ja huolto Ulkoalueiden huolto Siivous Lämmitys Vesi ja jätevesi Sähkö Jätehuolto Vahinkovakuutukset Vuosikorjaukset Käyttövastikkeella katettavat aktivoidut menot Muut hoitokulut Käyttövastikkeen I yli- / alijäämä (+/–) Edellisten tilikausien käyttövastikejäämä I:n jäämä (+/–) Siirtyvä käyttövastike I:n jäämä (+/–) KÄYTTÖVASTIKE II:lla katettava toiminta Tuotot (tasattavat) Käyttövastike II:n tuotot Tyhjäkäyttö- ja luottotappiovaraus yli 3 % Muut kiinteistöjen tasattavat tuotot Luottotappiot ja oikaisuerät (+/–) Hoitokulut, tasattavat Henkilöstökulut Hallinto Isännöinti- ja kiinteistöpalvelut Käyttö ja huolto Siivous Vesi ja jätevesi Sähkö Jätehuolto Vahinkovakuutukset Tontin vuokra Kiinteistövero 20-vuotishyvitys ym. hallinnon korjauskulut Käyttövastikkeella katettavat aktivoidut menot Laajakaista Kaapelitv-maksut Muut hoitokulut Välittömät verot Rahoitus Pääomatuotot Korkotuotot Pääomakulut Korkokulut Muut rahoituskulut Lainojen lyhennykset * Ilman vuoden aikana valmistuneita kiinteistöjä. Toteutuma Talousarvio 2013* 6 083 670,49 –532 849,55 522 882,12 5 656,14 980 578,06 –4 080,99 28 500,66 7 084 356,93 6 395 180,77 –273 351,13 203 012,00 4 000,00 924 075,35 0,00 0,00 7 252 916,99 1 153,83 14 218,60 890 079,81 199 155,44 147 467,07 2 238 423,05 885 193,19 326 288,36 510 721,20 270,91 2 219 945,06 216 805,42 124 021,92 7 773 743,86 340,00 17 740,00 835 476,76 137 100,00 131 098,00 2 592 010,64 902 476,00 345 515,35 467 224,92 430,00 1 485 869,56 0,00 119 845,00 7 035 126,23 –689 386,93 –348 422,78 –1 037 809,71 217 790,76 11 960 606,89 –644 518,79 43 813,84 0,00 11 359 901,94 11 915 613,28 –550 000,00 0,00 0,00 11 365 613,28 775 460,79 26 805,77 212 376,00 2 078,12 8 587,59 1 134,00 3 050,45 378,78 129 110,25 9 559,43 498 718,13 18 838,61 13 565,64 329 905,53 44 698,75 356 788,31 30,12 2 431 086,27 780 814,00 40 120,12 212 764,43 1 640,00 9 040,00 1 200,00 3 500,00 584,00 129 021,85 9 750,00 508 819,42 38 200,00 0,00 336 096,00 44 280,00 370 622,00 0,00 2 486 451,82 127 254,80 127 254,80 121 284,00 121 284,00 2 762 431,15 1 459,46 5 618 645,62 8 382 536,23 2 962 276,00 974,22 5 720 542,00 8 683 792,22 4.3 Asukasdemokratia Vason asunnoissa noudatetaan lakia yhteishallinnosta vuokrataloissa. Asukaskokoukset pidetään kiinteistökohtaisesti ja niissä valitaan asukastoimikunta ja kiinteistökohtainen valvoja, sekä edustaja koko Vason käsittävään Vaso-kokoukseen. Kevään Vaso-kokous pidettiin 24.4.2013. Kokoukselle esiteltiin vuoden 2012 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä asukkaiden nimeämän valvojan kertomus. Kokous valitsi tilintarkastajan valtuuksilla toimivan asukkaiden nimeämän valvojan. Muina asioina käsiteltiin mm. kiinteistöihin laadittuja pelastussuunnitelmia ja uutta energiatodistusta, jotka molemmat ovat nähtävissä kohdekohtaisilla www.vaso.fi -sivuilla. Syksyn Vaso-kokous pidettiin 14.11.2013. Kokouksessa oli esillä yhtiön toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2014, jota oli valmisteltu yhteistyössä asukasedustajien kanssa sekä kiinteistöissä että Yten kanssa ennen Vaso-kokousta. Syksyn Vaso-kokouksessa tehtiin myös henkilövalintoja. Valittiin yhteistyöelin Yten jäsenet ja sille puheenjohtajisto. Syksyn kokouksessa käsiteltiin ajankohtaisena asiana valmisteluvaiheessa olevaa kohtuuhintaisen asumisen varmistavaa lakimuutospakettia. Syksyn kokous käynnisti asukashallinnon uudistamisprosessin. Sen taustalla on kiinteistöissä pidettävien kokousten uudelleen rytmittäminen ja uusien viranomaiskäytäntöjen muutospaineet aikatauluihin Vasossa. Koko asuntokantaa koskevissa asioissa neuvotellaan yhteistyöelimen kanssa. Yhteistyöelimeen Yte ovat vuonna 2013 kuuluneet: Varsinaiset jäsenet: Tapio Kaihtela, puheenjohtaja, Pekka Paatonen, varapuheenjohtaja, Tiina Tång, sihteeri,Heidi Harkila, Ulla-Elina Hurme, Sari Koskinen, Pekka Kuivela, Tuire Kähkönen, Erja Nummila, Juha Näkkilä, Ritva-Liisa Pihlainen, Ari Pikkarainen, Irma Roto, Erja Savola, Seppo Selkälä ja Anna-Kaisa Sjölund. Varajäsenet: Katja Virtanen, Esa Kankaristo, Tuomo Peltola ja Eija Kanninen. Lain yhteishallinnosta vuokrataloissa mukaisen asukaskokouksen eli Vaso-kokouksen nimeämänä valvojana toimi Pekka Paatonen 24.4.2013 asti ja Raimo Kurki siitä alkaen. Yten nimeäminä työryhminä on vuoden aikana toiminut Yten työvaliokunta, Vaso-asumisen kehittämisryhmä ja Inforyhmä. 4.4 Markkinointi ja tiedotus Turun, Raision, Kaarinan ja Naantalin kaupunkien sekä Liedon kunnan asuntotoimistot ylläpitävät asumisoikeusasuntoa tavoittelevien henkilöiden hakijajonoja. Asunto myönnetään hakijanumerojärjestyksessä. Kuntien asumisoikeusasuntojen hakijajonojen viimeinen numero oli vuoden 2013 päättyessä: Vuoden viimeinen Kasvua vuoden hakijanumeroaikana Turku 20.535 1.508 Kaarina 8.135 635 Raisio 5.375 422 Naantali 4.033 325 Lieto 2.775 272 Yhteensä 40.853 3.162 Kaikissa kunnissa hakijanumeroiden määrä ylitti edellisen vuoden kasvun. Hakijanumeroiden määrä lisääntyi vuoden aikana 8,4 %. 21 Uudistetut kotisivut www.vaso.fi julkaistiin maaliskuussa. Painettujen esitteiden ja lehti-ilmoittelun graafinen ilme uudistui edellisen vuoden lopussa. Vason myynnissä oleva asuntokanta on tarjolla omien kotisivujen lisäksi Oikotie.fi, Etuovi.com ja Jokakoti.fi -markkinointikanavilla. Kotivaso-lehti ilmestyi kahdeksattatoista vuotta tiedotusvälineenä asukkaille ja muille sidosryhmille. Kotivaso ilmestyi äitienpäiväksi ja itsenäisyyspäiväksi. Vason tapahtumiin liittyviä lehdistötiedotteita julkaistiin kaksi. Viime vuonna niistä oli aiheena kesäkuussa taideteoksen paljastaminen passiivitalokohde Soinisissa ja harjannostajaiset loppukesällä. Vaso ylläpitää yhdessä muiden SAY-yhteisöjen kanssa www.asumisoikeus.fi -sivustoa. Jälkilaskelma 2013 Käyttövastike II:n jäämä (+/–) Ed. tilikausien käyttövastike ii:n jäämä (+/–) Kertynyt käyttövastike ii:n yli- / alijäämä (+/–) Korjausvaraukset Korjausvaraustuotot Korjausvaraus Korjauskulut Toteutetut korjaukset Korjausvarausyli- / alijäämä (+/–) Ed. tilikausien korjausvarausjäämä +/– Siirtyvä korjausvarausyli/alijäämä +/– VARAUTUMINEN BULLET-LAINOJEN LYHENNYKSIIN Tuotot Bullet-lainoihin kerätty vastike, tasattavat Kulut Lainan lyhennykset Varautumisen yli/alijäämä (+/–) Ed. tilikausien varautumisen yli/alijäämä +/– Siirtyvä varautumisen yli/alijäämä +/– KOKONAISJÄÄMÄ +/– Muu jäämä, mm. uudisrakentamisen väliaikainen rahoitus Aktivoidut hankinnat ja korjaukset Lainojen nostot Lainojen lyhennykset Asumisoikeusrahaston muutokset Muut erät Muut erät yli- / alijäämä (+/–) Käyttövastike I yli/alijäämä, ei tasattava +/– Käyttövastike II yli/alijäämä, tasattava +/– Korjausvarausyli/alijäämä +/– Varautuminen bullet-lainojen lyhennyksiin +/– Muu alijäämä Kokonaisjäämä +/– Rahoitusomaisuus Lyhytaikainen vieras pääoma Seuraavan tilikauden lainanlyhennykset Taseen rahoitusasema +/– * Ilman vuoden aikana valmistuneita kiinteistöjä. 22 Toteutuma Talousarvio 2013* 673 534,24 520 841,24 1 194 375,48 316 653,24 5. TALOUSARVION TOTEUTUMISESTA JA TALOUS VUONNA 2013 5.1 Tapahtumat yhtiön taloudessa Yhtiön talous kehittyi hieman alentuneesta käyttöasteesta ja nousseista kiinteistöjen korjauskuluista huolimatta myönteisesti ja pääosin laaditun talousarvion mukaisesti. 630 714,60 630 714,60 627 540,00 627 540,00 202 537,61 0,00 428 176,99 5 194 188,70 5 622 365,69 627 540,00 545 839,00 545 839,00 0,00 0,00 545 839,00 2 438 375,00 2 984 214,00 545 839,00 Keväällä 1.3.2013 käyttövastikkeita jouduttiin korottamaan kiinteistöissä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Keskimäärin korotus oli 0,22 €/m2/kk (+2,3 %). Muutosten jälkeen Vason asuntojen keskivastike oli maaliskuun 2013 alussa 9,77 €/m2/kk. Käyttövastikkeet olivat välillä 8,58–11,27 €/m2/kk. 8 763 145,46 –5 362 279,14 –12 200 027,98 9 074 804,66 0,00 1 707 819,89 146 808,22 –6 632 874,35 1 707 823,00 Vuoden 2013 kiinteistöjen käyttövastike-, vuokraja käyttökorvaustuotoista koostuva liikevaihto oli 19.552.578,96 euroa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 3,44 %. –1 037 809,71 1 194 375,48 5 622 365,69 2 984 214,00 –6 632 874,35 2 130 271,11 7 093 744,06 10 740 984,41 –5 777 511,46 4.5 Järjestöyhteistyö Vaso kuuluu jäsenenä Suomen Asumisoikeusyhteisöt (SAY) ry:hyn, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:hyn, Turun Kauppakamariin sekä on Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistys ry:n yritysjäsen. 4 963 472,95 2 130 271,11 Kevättalvi oli kunnon lumi- ja pakkasaikaa, mutta loppuvuoden ansiosta säästettiin lämpöenergian käytön määrässä ja lämmityskuluissa. Turun seudulle aiemmin tehty alueellinen kaukolämpösopimus alensi nyt toista vuotta ympäristökunnissa energian hintaa. Kiinteistöjen julkisivujen korjauksiin, muuttoremontteihin ja leikkialueiden kunnossapitoon käytettiin rahaa yli budjetoidun. Asumisoikeusasuntojen hallinnossa on varauduttu kiinteistöjen jaksottaisen kunnossapidon tulevaisuudessa aiheuttamiin kustannuksiin keräämällä korjauksiin tarvittavaa omarahoitusosuutta, joka vuonna 2013 oli 630.715 € (korjausvaraus, talousarviossa osa käyttövastike 2:ta). Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vapaaehtoiset varaukset lisääntyivät yhteensä 1.394.697,37 euroa. Yhtiöllä on asumisoikeuslain mukainen asumisoikeuksien lunastusrahasto, jolloin yhtiökokous päättää varojen siirtämisestä rahastoon tai rahaston varojen käytöstä. Käyttövastike 1:een on sisällytetty ne kiinteistökohtaiset kustannuserät, joihin asukkailla on omassa kiinteistössä vaikutusmahdollisuuksia. Sellaisia ovat kustannukset, jotka aiheutuvat mm. lämmityksestä, vedestä, sähköstä ja kiinteistön hoidosta. Käyttövastike 1:stä kerättiin 5.550.820,94 €. Käyttövastike 2:een kuulu koko Vaso-yhtiön tasolla olevat kustannukset. Sellaisia ovat kiinteistöjen rakentamiseen otettujen lainojen lyhennys- ja korkokulut, markkinointi- ja hallintokulut sekä koko yhtiön tasolla kilpailutuksen kautta hankitut palvelut, kuten isännöinti, kiinteistövakuutukset ja laajakaistayhteys. Käyttövastike 2:sta kerättiin 11.316.088,10 €. Suunnitelman mukaisia poistoja on tilinpäätöksen yhteydessä tehty rakennuksista, koneista ja kalustosta sekä muista pitkävaikutteisista menoista yhteensä 5.761.828,44 euroa. Varausten ja verojen jälkeen vuoden 2013 tulos oli 0 euroa. Vason taseen loppusumma on 178.166.105,44 euroa. Taseen loppusumma nousi 6.519.770,01 € eli 3,80 %. 5.2 Taloudelliset tunnusluvut 20132012 2011 Liikevaihto, milj.€ 19,6 18,9 17,8 Liikevaihdon muutos % 3,4 6,4 2,3 Taseen loppusumma, milj.€ 178,2171,6 169,4 Korollinen vieras pääoma, milj.€ 134,1 130,6 129,3 Korollinen vieras pääoma / asunto-m2, € 743 755 740 Omavaraisuusaste, % 22,0 21,0 20,9 Keskivastike 1.3. €/m2/kk 9,779,53 8,96 Käyttöaste % 94,3 94,7 95,7 Asumisoikeusasukkaiden vaihtuvuus % 15,0 18,9 16,7 Asuntojen lukumäärä 31.12. kpl 2564 2460 2484 5.3 Riskienhallinta Yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat riskit ovat strategisia, operatiivisia, rahoituksellisia tai vahinkoriskejä. Riskienhallinta perustuu yhtiön toimintaympäristön muutosten tunnistamiseen, muutosten ennakoimiseen, reagointiherkkyyteen ja määrävälein asiantuntijakonsultin johdolla toteutettuun riskikartoitukseen sekä vakuutusturvan ajan tasalla pitämiseen. Strategista riskiä hallitaan määrävälein tehtävällä koko yhtiötä kattavan Vason strategian päivittämisellä, jolloin laajasti tarkastellaan alueellisessa ja valtakunnallisessa asuntomarkkinatilanteessa ennakoitavissa olevat muutokset. Operatiivisten riskien hallinnassa jokaisen kiinteistön kunnossapitoa varten on laadittu PTS-suunnitelma, jota päivitetään vuosittain. Henkilökunnan osaamista ja työssä jaksamista ylläpidetään ja seurataan aktiivisesti. Vuorovaikutus asukkaiden kanssa on aktiivista ja yhteisesti sovittujen toimintatapojen mukaista. Rahoituksellisten riskien hallinnassa kassavaroja on talletettu tuottavasti mutta mahdollisimman alhaisella riskitasolla. Lainat ovat valtion myöntämiä yhtenäislaina- tai korkotukijärjestelmän mukaisia asuntolainoja. Yhtiön kaikessa vieraassa pääomassa on valtion takaus tai täytetakaus. Omistuksessa olevat kiinteistöt on vakuutettu täysarvovakuutuksin. Henkilökunnalla ja hallituksella on ajan tasalla olevat toiminnan ja vastuuvakuutukset. Asukkaita varten on voimassa talkoovakuutus. Yhtiöön ei kohdistu oikeudenkäyntejä, joihin liittyisi merkittäviä korvausvaatimuksia. 6. VUODEN 2014 TOIMINNAN NÄKYMÄT Asuntojen kysyntätilanne ja kiinteistöjen kunnossapidossa onnistuminen ovat keskeisiä riskitekijöitä Vason toiminnalle. Asuntokysyntään ei Turun talousalueella kohdistu merkittäviä muutosodotuksia. Pienten keskusta-asuntojen kysyntä on hyvä. Isompien kaksikerroksisten rivitaloasuntojen markkinassa ei ole odotettavissa merkittävää parannusta. Kysyntää vastaavasti toteutettujen uusien aso-asuntojen tarve jatkuu hyvänä. Talouden nykyisen yleisilmeen ennakoidaan jatkuvan ainakin tämän vuoden. Rahamarkkinoilla korkotason odotetaan pysyvän alhaisena. Valtion ns. yhtenäislainojen rahoitusehdot tuottavat vuosittain lisää maksuvastuuta kunkin vuoden heinäkuun inflaatioluvun verran. Tämä ylläpitää nousua käyttövastikkeen pääomaosuudessa. Huomattava osa Vason asuntokannasta on rahoitettu 1990-luvulla yhtenäislainoilla. Asuntokiinteistöalan kustannukset ovat nousseet lähivuosina tuntuvasti ja alhaisimmillaankin aina elinkustannusindeksiä kovemmin. Vuodelle 2014 laadittu talousarvio johti keskimäärin 2,1 prosentin käyttövastikekorotukseen. Rahassa keskikorotus on 0,21 €/m2/kk. Muutamassa kohteessa selviydyttiin ilman korotuksia ja korkeimmillaan 0,54 €/m2/kk. Korotusten jälkeen maaliskuussa 2014 keskivastike on 10,03 € ja vaihteluväli 8,90–11,60 €/m2/kk. Markkinoinnissa jatketaan toimiviksi todetuilla keinoilla ja etsien myös uusia tapoja asiakkaiden tavoittamiseksi. Uusia tapoja kehitetään erityisesti netin kautta tapahtuvaan markkinointiin ja esillä oloon siellä missä kuluttajat liikkuvat. Jokaiseen Vaso-kotiin järjestetty 10M laajakaista- ja kaapelitv-palvelun sopimus kilpailutetaan kuluvan vuoden aikana. Vanha sopimus päättyy keväällä 2015. Hankintalain mukaisia kilpailutuksia toteutetaan lisäksi ainakin kodinkone- ja rakennuttamispalveluiden hankinnassa. Aiemmin toteutetuissa asiakastyytyväisyyskyselyissä on käynyt ilmi, että erityisen tyytyväisiä ollaan asumisoikeuteen asumismuotona ja itse asuntoon ja asuinalueeseen. Kyselyjen mukaan Vasolla on kehitettävää isännöinnin ja kiinteistöhuollon järjestämisessä. Palveluketjujen laadun varmistaminen on todettu kehitysalueeksi myös yhtiön voimassa olevassa strategiassa. Asumisoikeusjärjestelmää koskevat lakimuutokset ja viranomaisvalvonnan edellyttämät valtakunnallisesti yhtenevät käytännöt muuttavat totuttuja toimintatapoja. Käyttövastikkeiden muutosajankohdaksi tulee vuoden vaihde. Vuoden 2015 talousarvion laadinta alkaa heti 2013 tilinpäätöksen valmistuttua. Asukashallinnon kokouskäytännöt ja aikataulut tulevat muuttumaan tästä syystä myös jonkin verran. Asiaa valmistellaan parhaillaan yhdessä Vason asukasdemokratiahallinnon kanssa. 7. TILIKAUDEN 1.1.–31.12.2013 TULOKSEN KÄSITTELY Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että yhtiökokous toteaa tilikauden tuloksen olevan 0 euroa ja että osinkoa ei jaeta. YHTEISTYÖELIN 2014 Varsinaiset jäsenet Tapio Kaihtela, puheenjohtaja Palettikatu 1 B 10, 20320 Turku tapio.kaihtela@dnainternet.net Pekka Paatonen, varapuheenjohtaja Saarenmaankatu 17 B 5, 20240 Turku pekka.paatonen@vasoasukas.fi Heidi Harkila Puutakuja 2 A 2, 20540 Turku Ulla-Elina Hurme Keonpellonkatu 4 A 25, 21200 Raisio uehurme@gmail.com Sari Koskinen Käsityöläiskatu 13 D 43, 20100 Turku Pekka Kuivela Ahterikatu 10 A 9, 20810 Turku Erja Nummila Varsinais-Suomenkatu 18 D 20, 20740 Turku Juha Näkkilä Hoviherrankatu 7 B 47, 20780 Kaarina Tuomo Peltola Karvalankuja 1 D 8, 21420 Lieto Ritva-Liisa Pihlainen Kuohukuja 2 C 7, 20540 Turku ritva-liisa.pihlainen@pp.inet.fi Ari Pikkarainen Saarenmaankatu 17 A 4, 20240 Turku ari.pikkarainen@nic.fi Irma Roto Paavinkatu 25 C 19, 20540 Turku roto.irma@gmail.com Erja Savola Lipunkantajankatu 5 A 12, 20360 Turku Seppo Selkälä Laureuksenkatu 3 A 1, 20320 Turku selkala@luukku.com Tiina Tång Finnberginkatu 5 H 31, 20320 Turku Katja Virtanen Neitsyt Mariankatu 4 C 8, 20400 Turku katja.virtanen@turku.fi Varajäsenet Raili Vuorela Mattelmäenkatu 3 A 2, 20780 Kaarina Erja Holm Hinkalokatu 5 A 2, 20540 Turku erja.holm@gmail.com Esa Kankaristo Kallastenkatu 47 A 5, 21200 Raisio esa.kankaristo@suomi24.fi Eija Kanninen Palomäenkatu 7 as 14, 21100 Naantali eija.kanninen@luukku.com Hallituksen asukasedustajat Jäsenet Sari Koskinen Käsityöläiskatu 13 D 43, 20100 Turku Tero Koskinen Pääskynlento 6 C 15, 20610 Turku Varajäsen Pekka Paatonen Saarenmaankatu 17 B 5, 20240 Turku pekka.paatonen@vasoasukas.fi Asukkaiden nimeämä valvoja Vasossa 2014 Raimo Kurki Soinistentie 26 D 9, 21110 Naantali raimokurki@gmail.com 23 Ilman saunaa Vienan asukas ei tule toimeen. Yläneläinen Jari Helmisaari testaa Vuokkiniemellä Olga Remsujevan pihasaunaa. Huovutettu karjalainen saunahattu parantaa saunomisnautintoa merkittävästi. Jos ei Vason kohteelle löydy Kalevalasta omaa tonttia, niin tästä talosta saisi pienellä pintaremontilla mainion asumuksen. Mieleni minun tekevi, Vason majahan asumaan Vienan laulumaille moni suomalainen on jättänyt sydämensä. Pitäisikö tänne Elias Lönnrotin retkimaille rakentaa seuraava Vaso-kohde? Vienan Karjalan väki on lauleskellut arkisista asioistaan jo vuosituhansia. Kalevalainen kansa on värssyissään toivonut lehmilleen terveyttä, pelloilta kelpo satoa ja lapsilleen sopivaa puolisoa. Asumisoikeudesta karjalaiset eivät ole tehneet ainuttakaan säettä. Jos Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy levittäytyisi Vienan Uhtuaan tai vaikkapa Vuokkiniemeen, alkaisiko silloin laulukansa tuottaa vasomaisia säkeitä ja vieläpä kanteleen säestyksellä? Peruskivi muuratahan, maahan kiviseen, koloiseen. Vaso-koti nousemahan, alkaa alla suven selän... On tietenkin viisasta, että Vason kohteita rakennettaisiin Karjalan kunnaille tarkasti harkiten. Ei ole nimittäin mukava kuulla seuraavat 300 vuotta säkeitä siitä, että Vason kodissa vessa rakennettiin vahingossa eteisen paikalle. Eihän? Ja sitten vaan talon tavoille... Kun sitten Vason uusi kohde nousee kirkasvetisen Kuittijärven rannalle, Väinämöisenkadun varrelle, tarunhohtoisen Uhtuan eli Kalevalan taajaman maisemiin, on tarpeen oppia seudun tavoille. SEIS, KUUNTELE KEVÄTTÄ! Seis! Kuule, kuinka kurkiaura laulaa luonnon oopperaa, jalot linnut Pohjolaan näin halajaa! Vienan Karjalassa jokaisen talon pihamaalla on sauna. Se on yleensä matala, vähän meikäläistä leikkimökkiä suurempi hirsiluomus, jonka ovenkarmiin kokematon matkailija lyö toistuvasti päänsä. On siis selvää, että uuden Vason rivitalon pihan pitää olla täynnä pieniä saunoja. Seis! Kuule, kuinka metsäpuro solisee, se kevään edistystä tiedustelee. Sauna tulee tarpeeseen senkin takia, että Vienan talvet ovat ankaria ja on mukava ainakin kerran viikossa nauttia plussakelistä sisätiloissa. Seis! Kuule, kuinka mustarastas laulujensa rikkautta meille esittelee: näin tähtisopraano laulaa lirkuttelee! Sitten Vaso voisi elvyttää vanhan karjalaisen tavan, nimittäin lehmän pidon. Vienan mailla oli ennen tapana, että kaikissa taloissa on yksi lehmä. Kommunismin aikana ei enempää sallittu. Yhden lehmän politiikalla Vienan väki pärjäsi perestroikan myrskyn yli ilman nälkää. Nyt lehmiä on enää harvassa, vaikka karjalaisissa runolauluissa sarvipäät utareineen seikkailevat tuon tuosta. Vason rivitalokohteessa navetta voisi olla jokaisen talon päässä. Sontakasan voisi sijoittaa kompostin ja postilaatikkorivin väliin. Ylijäämämaito pitää myydä lähistön asukkaille, sillä meijeriin vietäessä maito ehtii jämähtää voiksi Karjalan kuoppaisilla teillä. Seis! Kuule, kuinka kevätsade ikkunaan ropisee. Se uutta kasvukautta meille lupailee. Seis! Kuule, kuinka luomakunta kasvaa kohisee, kaiken luonnon uudeksi näin taiteilee! Katsele, kuuntele kevättä! Ari Pikkarainen Hankalin tehtävä on löytää Vason kohteelle sopiva nimi. Tapiola, Sampo, Pohjola ja monet muut hyvät kalevalaiset nimet taitavat olla jo käytössä... Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti • Kevät 2014 Rauhankatu 4, 20100 Turku, puhelin (02) 274 7000 • Päätoimittaja: Pekka Peltomäki • Taitto: Briiffi Oy • Painopaikka: Eura Print Oy Lehden tekoon osallistui asukkaiden yhteistyöelin Yten tiedotusryhmä ari pikkarainen, ulla-elina Hurme, erja nummila ja Irma Roto sekä toimittajana Lassi Lähteenmäki • Kansi: Iida Ojanperä • Vason kotisivut: www.vaso.fi • Sähköposti: vaso@vaso.fi
© Copyright 2024