1. No category

sisällys
3 6 19 Pääkirjoitus
Ajankohtaista
Maitopoika
43 66 numero 10• 2016
Lauantaikahvilla
Maailmalta
MAIDONTUOTANTO
8
13
16
Nuoren tuottajan haaveissa pihatto
Kesämaidosta syntyy juhannusjuustoa
Genomitesti on hyvä ennuste tulevasta lehmästä
ELÄINTERVEYS
20
27
Lypsyrobotillakin utareterveys on kiinni ihmisestä
Huomio karjan rakenteellisen kuidun saantiin
TALOUS
24
28
Maitotilalle kannattavuutta keskituotosta lisäämällä?
Joukkorahoitus sopii maatilan investointeihin
NAUDANLIHANTUOTANTO
30
35
38
44
Maitoa ja lihaa samalta tilalta
Yhdellä miehellä toimiva kasvattamo
Separoinnilla lannan rahtikuluja alas
Lihan suoramyynti on kestävyyslaji
SIKATALOUS
50
55
Tilateurastamolla jatkumoa sianlihantuotantoon
38
Rääkkyläläinen Henri Makkonen ruokkii 460-päisen
lihanautakarjansa säilörehulla ja murskeviljalla.
Lietelannasta osan hän separoi kimppakoneena hankitulla
Milstonin lantaseparaattorilla, jotta rahtikustannukset
kaukana sijaitseville etäpelloille vähenevät.
24
Hävikistä gourmet-tuotteeksi
LAMMASTALOUS
56
61
8
Susivaara varjostaa lammastaloutta
Pienikin pärjää monipuolistamalla
Pomarkussa sijaitsevaa
Kiilholman tilaa pyörittävä
Sarianna Särkijärvi, 26, aikoo
pysytellä pienenä yksikkönä.
Työn alla on tuotannon
kehittäminen, jotta pienestä
27 lehmän karjasta saadaan
enemmän maitoa.
61
Korkea maidon hinta
suhteessa rehujen hintaan
on yksi syy kannattavuuden
hienoiseen parantumiseen
keskituotoksen noustessa.
Pelkästään ruokintaan
perustuva optimointi ei
kuitenkaan pysty huomioimaan ruokinnan vaikutusta lehmien terveyteen.
Röykkälän lammastilalla
Joutsassa kasvatetaan
norjalaista rygja-rotua,
jonka uuhet tulevat toimeen
vaatimattomallakin rehulla.
Tilan tuoterepertuaari
lihasta, villasta ja taljoista
lähtien jalostetaan kotoa
myytäväksi.
Kannen kuva: Jorma Heikkilä  Seuraava Eläin-liite ilmestyy 1.12.2016
5
Päätoimittaja
Teemu Pakarinen
Puh. 050 544 6457
Toimituspäällikkö
Vesa Jääskeläinen
Puh. 0400 235 788
Ulkoasu
Minna Aho AD
Puh. 040 156 9162
Kaija Rinkinen
Puh. (09) 4767 5561
Tilaukset ja
osoitteen muutokset
Puh. 020 413 2636
tilaukset@pellervo.fi
Tilaajien e-arkisto
pellervo-e-lehdet.fi
Ilmoitusten myynti
Agrimedia Oy
Tanja Forsman
Puh. 040 539 3089
Pellervo
Merja Sainio
myyntipäällikkö
Puh. (09) 4767 5573
Toimitus
PL 77 (Simonkatu 6)
00101 Helsinki
(09) 476 7501 (vaihde)
telekopio
(09) 694 8845
sähköpostiosoite
maatilanpellervo@pellervo.fi
Henkilökohtaiset sähköpostit
etunimi.sukunimi@pellervo.fi
Julkaisija
Pellervo-Media Oy
Pellervo on Aikakauslehtien
Liiton jäsenlehti
ISSN 2242-6396
Pellervo vastaa vain tilattujen
kirjoitusten ja kuvien
säilyttämisestä
ja palauttamisesta.
Painopaikka
Tämän lehden tilaajarekisteriä
voidaan käyttää
suoramarkkinointitarkoituksiin.
LOPETTAMISTAHTI KIIHTYY
M
aa- ja metsätalousministeriön Suomen Gallup Elintarviketiedolta tilaaman Maatilojen
kehitysnäkymät 2022 -tutkimuksen tulokset eivät ole maireaa luettavaa, sillä yli kolmannes maatiloista aikoo laittaa lapun luukulle. Se merkitsee toiminnassa olevien tilojen vähenemistä nykyisestä noin 51 000 aktiivitilasta noin 37 100 tilaan. Lakkautustahti näyttää vain kiihtyneen edelliseen kahden vuoden takaiseen tutkimukseen ver-
rattuna.
Maatilojen nykytilaa ja tulevaisuuden suunnitelmia selvittäneen tutkimuksen perusteella huolestuttavin ilmiö on kotieläintilojen lopettamisvauhti, sillä noin puolet maito- ja sikatiloista aikoo lopettaa
tuotantonsa seuraavan viiden vuoden aikana. Samaan tulokseen voi päästä, kun katsoo Ruokatiedon tilastotietoja elintarvikealasta. Sen mukaan meillä oli 7 730 lypsykarjataloutta harjoittavaa tilaa viime vuoden lopussa. Lyhyellä matematiikalla laskien 7 000 rajapyykki tulee vastaan jo ensi keväänä.
Maidon tuotantomääriin notkahdus ei vaikuttane, sillä tuotostason jatkuva nousu kompensoi eläinmäärän lievän laskun. Rakennemuutos kuitenkin näkyy navetoissa, kun parsinavetat vähenevät. Nykyisellään parsinavetoita on 72 prosenttia kaikista lypsykarjanavetoista. Elintarviketiedon mukaan pihattojen osuus kasvaa nykyisestä 28 prosentista 57 prosenttiin vuonna 2022. Kehitystrendiä tuskin
kukaan panee pahakseen, kun lypsäjätkin vähenevät.
Tilakoko luonnollisesti suurenee. Ennusteen mukaan keskipeltoala kasvaa nykyisestä 42 hehtaarista lähes 63 hehtaariin. Seuraavaksi onkin mielenkiintoista nähdä, miten pellon myynti- ja vuokrahinnat käyttäytyvät lähivuosina puhumattakaan urakoinnin yleistymisestä ja urakointitaksoista. Nimittäin Elintarviketiedon tutkimuksesta hyppää silmille viljelijöiden selvä kiinnostus harjoittaa muuta yritystoimintaa.
Mielenkiintoista tutkimuksessa on tuottajien suhtautuminen lähiruoan tuotantoon ja suoramyyntiin.
Vastausten mukaan kotieläintiloista peräti yhdeksän prosenttia harjoittaa tällä hetkellä lähiruoan jatkojalostusta ja suoramyyntiä, ja osuus kasvaa 16 prosenttiin vuoteen 2022 mennessä. Tutkimuksen
mukaan yli tuhat tilaa aikoo investoida jatkojalostuksen ja suoramyynnin kehittämiseen seuraavan viiden vuoden aikana. Tämä tuo paineita niin suoramyynnin kuin erilaisten ruokapiirienkin kehittämiseen
entistäkin toimivimmiksi mutta myös kuluttajatietoisuuden kasvattamiseen.
Vesa Jääskeläinen
3