sisällys Päätoimittaja Teemu Pakarinen Puh. 050 544 6457 3Pääkirjoitus 6Ajankohtaista Toimituspäällikkö Vesa Jääskeläinen Puh. 0400 235 788 Ulkoasu Minna Aho AD Puh. 040 156 9162 Kaija Rinkinen Puh. (09) 4767 5561 Tilaukset ja osoitteen muutokset Puh. 020 413 2636 tilaukset@pellervo.fi Ilmoitusten myynti Agrimedia Oy Tanja Forsman Puh. 040 539 3089 Pellervo Merja Sainio myyntipäällikkö Puh. (09) 4767 5573 Toimitus PL 77 (Simonkatu 6) 00101 Helsinki (09) 476 7501 (vaihde) telekopio (09) 694 8845 sähköpostiosoite maatilanpellervo@pellervo.fi Henkilökohtaiset sähköpostit etunimi.sukunimi@pellervo.fi Julkaisija Pellervo-Media Oy Pellervo on Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 2242-6396 Pellervo vastaa vain tilattujen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä ja palauttamisesta. Painopaikka Tämän lehden tilaajarekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. PEFC/02-31-151 Painotuote numero 8• 2014 GMO-kuppikuntia K eskustelu rehukasvien geenimuuntelusta velloo julkisuudessa. Kuppikuntien näkökannat vaihtelevat sekä puolesta että vastaan, vaikka mitään selvää näyttöä gm-rehujen haitallisuudesta ihmisterveydelle ei toistaiseksi ole. Geenimuuntelun vastustajat tuntuvat olevan alakynnessä, koska väestömäärän kasvaessa maailmaa uhkaa ennen pitkää vakava ruokapula. Rehukasvien kasvavaa tuotannontarvetta perustellaan varsinkin kehittyvien maiden lisääntyvällä lihankulutuksella. Muuntogeenisten tuotteiden kuten rehujen ja niiden raaka-aineiden pääsy Euroopan unionin markkinoille ei ole suinkaan itsestään selvää, sillä EU:ssa hyväksyttyjä muuntogeenisiä elintarvikkeita ja rehuja saa markkinoida yhteisön jäsenvaltioissa. Suomessa ei tällä hetkellä viljellä muuntogeenisiä kasveja ja koko EU:ssakin viljeltäväksi on parasta aikaa hyväksyttynä vain yksi muuntogeeninen maissi. Uusia tulokkaita ei vanhalle mantereella päästetä herkästi, sillä markkinointilupa gm-tuotteille pitää hakea EU:n komissiolta. Sitä ennen Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA tekee tuotteesta turvallisuusarvioinnin ja komissio kuulee jäsenmaiden kansalaisia ja yhteisöjä. Tilanne tosin vaihtelee, sillä lupahakemuksia on vireillä ja toisaalta luvat myös vanhenevat. Tutkimusta ja keskustelua tarvitaan, sillä asia ei etene pelkällä tunnepohjalla. Gm-pohjaisten rehujen osuus tuotantoeläinten kasvatuksessa on yleistä. Iso osa maapallon ihmisistä syö sellaista ruokaa, jonka ainesosia on jossain tuotantovaiheessa geenimanipuloitu – usein tietämättään. Näin myös meillä Suomessa, sillä osa meikäläisten kotieläinten rehusta sisältää geenimuunneltuja ainesosia, tosin vain sallituissa rajoissa. Käytännössä vain luomulihan ostaja voi olla varma, ettei eläinten ruokinnassa ole käytetty gm-rehua. Suomalainen elintarviketeollisuus on ottanut markkinaväitteekseen välttää muuntogeenisiä rehuraaka-aineita. Asialla on hyvät puolensa, koska sillä saadaan tietoiset kuluttajat suosimaan kotimaisia elintarvikkeita ja siten myös työllisyyttä. Huono puoli on se, että ruuan hinnan noustessa kysyntä kohdistuu halvempaan ulkomaiseen ruokaan. Perälauta vuotaa jo nyt. Arvioiden mukaan ostamme ruokaa ulkomailta yli neljällä miljardilla eurolla vuodessa, mutta viennin arvo on vain 1,5 miljardia euroa. Tällä yksinkertaisella matematiikalla pitäisi jokaiselle kuluttajalle teroittaa kotimaisen tuotannon merkitystä varsinkin nyt, kun Venäjän vastaiset pakotteet alkavat purra vientiin. Kymppi kuussa kotimaisen työn puolesta jokaiselta kansalaiselta työllistää 10 000 ihmistä vuodessa. Vesa Jääskeläinen MAIDONTUOTANTO 8 Talvirakentaja aloitti keväällä uudessa navetassa 1 2 Navetta pystyyn nopealla aikataululla 1 6 Leinoset ovat robottilypsyn pioneereja 2 0 Vaihtoehtoja maitotilan kehittämiseen 3 3 NTM näytti kyntensä RUOKINTA 2 4 Pienryhmistä potkua säilörehutuotantoon YMPÄRISTÖ 2 8 Valituskierre viivytti pihattoa vuosilla 3 1 Pihatto kompastui Elyn valitukseen YRITYSTOIMINTA 36 Mulli Expressin matkassa Paimioon 4 0 Viskaalin uusi teurastamo vastaa lähiruoan kysyntään 4 4 Kotimaisuus nousi mainosvaltiksi 52 Vehmaalainen emakonalkuja kasvattava Elina Heino on ylpeä työstään, eikä lannistu sika-alan saamasta ikävästä huomiosta. Hän tietää hoitavansa siat hyvin, sillä vain hyvin hoidettu eläin tuottaa kunnon tulosta. REHUNTUOTANTO 48 Muuntogeenisyyden hivuttautumista toppuutellaan SIKATALOUS 5 2 Sikatilan emäntä on ylpeä työstään 5 5 Sikoja ja lehmiä samalla tilalla 59 Sikateko-palkinto hyvinvointityöstä SIIPIKARJATUOTANTO 6 0 Broileritilojen tarkastukset tehty 63 Pohjoismainen yhteistyö tiivistyy kananmuna-alalla 28 Yli-Kaasilan tilan robottipihaton työmaa Tervolassa käynnistyi KHO:n myönteisen päätöksen jälkeen vasta tänä kesänä ympäristöluvasta tehtyjen valitusten viivytettyä hanketta kolmella vuodella. 8 36 Kannen kuva: Virpi Adamsson • Seuraava Eläin-liite ilmestyy 04.09.2014 8 Juha ja Jenny Nikunen kaavailivat toimivan maitotilan ostamista mutta päätyivät kokonaan uuden navetan rakentamiseen miehen kotipaikalle. Navetta täyttyi nopeasti korkeatuottoisella karjalla. Lopen Mulli Expressin sinivalkoinen auto on tuttu näky eteläsuomalaisilla karjatiloilla. Kuvareportaasissa seuraamme eläinkuljetusyrittäjän arkipäivää.