sisällys numero 10 • 2015 80 KÄSITYÖT 18 Miesten mieleen Niskasilla paijataan. Kettu kissan kaverina Ihanaa villaa Joogasukat ja kauluri 36 Vaaran huipulta on laajat näkymät. Punaista Päätoimittaja Anna-Liisa Huhtala-Fiskars Puh. 040 590 5332 Toimitussihteeri Johanna Westersund Puh. 040 590 4590 Ulkoasu Minna Aho AD Puh. 040 156 9162 Kaija Rinkinen Puh. (09) 4767 5561 Sydämellisesti Söpöt töppöset Vastaava päätoimittaja Teemu Pakarinen Puh. 050 544 6457 98 Ryijyn viemä Tilaukset ja osoitteen muutokset Puh. 020 413 2636 tilaukset@pellervo.fi JOKA KUUKAUSI 6 Asiasta toiseen 7 Pikkupojan elämää 16 Kirjan kannet auki 52 Hetki 77 Elämäntilanteita 78 Iloksi 96 Pieniä tarinoita 104 Ristikko 105 Papin päiväkirja Kestotilaus Kodin Pellervo 79,20 € Tilaajien e-arkisto pellervo-e-lehdet.fi Ilmoitusten myynti Agrimedia Oy Tanja Forsman Puh. 040 539 3089 Pellervo Merja Sainio myyntipäällikkö Puh. (09) 4767 5573 Toimitus PL 77 (Simonkatu 6) 00101 Helsinki (09) 476 7501 (vaihde) sähköpostiosoite kodinpellervo@pellervo.fi Henkilökohtaiset sähköpostit etunimi.sukunimi@pellervo.fi Julkaisija Pellervo-Media Oy www.kodinpellervo.fi 3 Pääkirjoitus 8PUHEENAIHE Rautahepo talliin jää 10 Aito helmi 18 Vikkelää menoa 24 TERVEYS ISSN 1456 7210 60PUUTARHA Ainon tarhassa Trauma jättää jäljen Koristeet talteen Elämä on käsityötä Kohti runsasta kukintaa Heittopussin osa 70RUOKA Parempi pyy padassa Pellervo vastaa vain tilattujen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä ja palauttamisesta. 10 Sukutalon suojissa Illanvirkku altistuu 4 Pellervo on Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 36 Eletään, ollaan onnellisia 42 Mies ja materiaali 48Tarmonpesä 54ASUMINEN 84 Tilaa kettulapasten tarvikepaketti Kodin Pellervon lukijahintaan! Isotädin marjapensaista. Kannen kuva Jarmo Uusi-Rintakoski Seuraava Kodin Pellervo ilmestyy 5.11., Maatilan Pellervo ilmestyy 20.11. Painopaikka 54 Tämän lehden tilaajarekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. Elina Warstan perhe ja työ ovat saman katon alla. 5 Perustettu 1899 15.10.2015 Pudonneet silmukat V oi meitä raukkoja, onnettomia, tiäten tyhymiä toimettomia”, pruukasi isoäitini, 1800-luvun ihminen, huokaista, kun jokin asia ei luistanut latuaan. On mahdoton edes kuvitella, millaisena hänen aikalaisensa ja kymmeniä vuosia nuoremmatkin näkisivät tämän päivän maailman, miten reagoisivat toinen toistaan huonompiin uutisiin, kansainvaelluksiin, työttömiin, kodittomiin. Isoäiti kyllä pohti maailman toilailua työnsä ääressä. Aina oli sukankudin meneillään, ja niin oli muillakin mummeleilla. Enimmäkseen sukkia kudottiin miesten jalkojen lämmikkeeksi. Mummot ja kutimet ovat tatuoituneet mieleeni. Silmät saattoivat hetkeksi painua kiinni ja nuokkuminen vei voiton, mutta korva oli tarkkana. Pienikin rasahdus valpastutti; puikot säpsähtivät suihkimaan. Kaikki vanhat ihmiset puuhasivat tai ainakin olivat puuhaavinaan jotakin. Jouten olemista kammoksuttiin. Vanhukselle käsityö antoi oikeuden keikkua elävien kirjoissa. Isovanhemmat opettivat lastenlapsille tekemisen hengen. Eihän se aina auvoista ollut, mutta opittiin, kantapään kautta. anna-liisa.huhtala-fiskars@pellervo.fi ITSE TEHTYÄ vaatepartta pidettiin hyvin. Aineella oli arvo. Paikattiin, parsittiin ja kohennettiin, kunnes aikaa myöten pyhävaatteista tuli arkikelttuja. Nyt kun katselee maapallon laajuisten kauppaketjujen halpatyövoimalla teetettyjä lumppuja, tuntuu pahalta. Laatu ei kestä päivänvaloa: kaikki näyttää kertakäyttöiseltä. Ja jos vaate tipahtaa kaupan lattialle, ei sitä sieltä kukaan kumarru nostamaan. Menneen haikaileminen on hyödytöntä, mutta väitän, että kutominen, neulominen, ompeleminen ja vaikka kirvesvarren veistäminen ovat hyväksi ihmisluonnolle. Maailmalle ei mahda, mutta lanka lohduttaa. Käsin tekeminen on halpaa terapiaa. MIELTÄ KIERTÄÄ pakolaisten ja muiden huono-osaisten vuolas virta. Voisiko käsityö olla yksi oljenkorsi? Voisiko pudonneen silmukan pelastaa? s.36 ” Nyt mennään, eikä murehdita turhia! ” 3
© Copyright 2025