Avaa sisällysluettelo ja pääkirjoitus
sisällys 3 6 15 Pääkirjoitus Ajankohtaista Maitopoika 59 66 numero 9• 2016 Lauantaikahvilla Maailmalta MAIDONTUOTANTO Opetustila antaa pohjan käytännön työhön Kestävä karja on monen tekijän summa Tilamaidosta valmistuu herkullisia leipäjuustoja 8 12 16 ELÄINTERVEYS Ternimaito turvaa vasikoiden vastustuskykyä Syömättömyyteen kannattaa reagoida heti Sorkkahoidon laatu vaihtelee liikaa 20 24 26 NAUDANLIHANTUOTANTO Naudan kivennäisruokinta vaikuttaa naudanlihan syöntilaatuun Kymmenen vuotta limousin-rodun kasvatusta YRITYSTOIMINTA Valion Valsa-maitosuola tähyää isoille markkinoille Hankkijan Turun rehutehtaalle lisää varastokapasiteettia 30 36 40 43 JATKOJALOSTUS Parmankinkun ytimessä 44 SIKATALOUS Kokemuksia emakkoryhmistä Alankomaissa Toimiva emakkoryhmä haussa Vaihtoehtoista viljelyä pohjalaispelloilla 49 52 54 12 Päivi ja Pekka Maaningan karjaa Vaalan Pelsolla voi hyvällä syyllä kutsua kestäväksi karjaksi eikä yksin kahdeksan satatonnarin vuoksi. Viime vuonna elossa olevien lehmien elinikäistuotos oli 34 760 kiloa maitoa. 16 SIIPIKARJATUOTANTO Kotimainen broilerinliha on paikkansa ansainnut 60 54 Paneliassa sijaitsevalla Piiraisten sikatilalla on 70 emakkoa, joiden porsaat menevät Kivikylän välitykseen. Piiraisten toisella tilalla, joka sijaitsee 270 kilometrin päässä Isossakyrössä, on puolestaan keskitytty kasvinviljelyyn. 60 Hanne ja Arto Tyynismaa jättivät viisi vuotta sitten palkkatyönsä ja ryhtyivät maatalousyrittäjiksi. Tilan 50 lehmää tuottavat maitoa, josta jalostetaan leipäjuustoa ja muita herkkuja suoramyyntiin. Perheen kolme lasta, Anni, Arttu ja Amanda, auttelevat mielellään navettatöissä. Haapojan tilalla Kurikassa uskotaan kotimaisuuskampanjan nostavan lähellä ja laadukkaasti tuotetun broilerinlihan menekkiä ja aikanaan myös hintaa. Tällä erää kannattavuutta on haettava kuluja kurittamalla sekä tuotantoa tehostamalla. Kannen kuva: Tuomo Kautonen Seuraava Eläin-liite ilmestyy 6.10.2016 5 Päätoimittaja Teemu Pakarinen Puh. 050 544 6457 Toimituspäällikkö Vesa Jääskeläinen Puh. 0400 235 788 Ulkoasu Minna Aho AD Puh. 040 156 9162 Kaija Rinkinen Puh. (09) 4767 5561 Tilaukset ja osoitteen muutokset Puh. 020 413 2636 tilaukset@pellervo.fi Tilaajien e-arkisto pellervo-e-lehdet.fi Ilmoitusten myynti Agrimedia Oy Tanja Forsman Puh. 040 539 3089 Pellervo Merja Sainio myyntipäällikkö Puh. (09) 4767 5573 Toimitus PL 77 (Simonkatu 6) 00101 Helsinki (09) 476 7501 (vaihde) telekopio (09) 694 8845 sähköpostiosoite maatilanpellervo@pellervo.fi Henkilökohtaiset sähköpostit etunimi.sukunimi@pellervo.fi Julkaisija Pellervo-Media Oy Pellervo on Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 2242-6396 Pellervo vastaa vain tilattujen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä ja palauttamisesta. Painopaikka Tämän lehden tilaajarekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. PARSINAVETAT EDELLEEN TULILINJALLA U utta eläinsuojelulakia on ajettu kuin käärmettä pyssyyn. Vuodesta 1996 voimassa ollutta lakia on koetettu vääntää vastaamaan eläintenpidolle ja lainsäädännölle nykypäivänä asetettavia vaatimuksia jo vuosikausia. Viimeksi oli tavoitteena saada lainkirjaimet valmiiksi kuluvan vuoden loppuun mennessä ja eduskunnan käsittelyyn ensi vuonna. Laki astunee voimaan vuonna 2018. Eläinsuojelulain kokonaisuudistusta valmistellaan maa- ja metsätalousministeriössä, jonka tehtävä ei tule olemaan helppo. Lain valmistelussa on otettava huomioon niin uusin tutkimustieto eläinten tarpeista ja hyvinvoinnin vaatimuksista mutta myös huomioitava eläinsuojelujärjestöjen tiukkoja vaateita että noudatettava tuotantoeläimiin kohdistuvaa EU-lainsäädäntöä. Pykälien sorvaamisessa ovat eniten hiertäneet kysymykset parsinavetoiden kohtalosta sekä emakoiden tiineytys- ja porsitushäkeistä sekä vaadittavista siirtymäajoista. Asiantuntijoina on televisiokameroiden eteen marssitettu milloin kansanedustajia, milloin kuluttajia ja milloin tutkijoita. Välillä tuntuu, että eläintenpitäjiltä ei kysytä mitään. Enin osa suomalaisista navetoista on edelleenkin parsinavetoita, peräti 70 prosenttia, joskin lehmämäärät niissä ovat tuntuvasti pienempiä kuin pihattonavetoissa. Noin puolet elää enää parressa. Parsinavettoja rakennetaan vieläkin, sillä ne ovat yleensä muita navettatyyppejä edullisempia rakentaa ja toisaalta niissä voidaan hyvin huomioida lehmien yksilökohtainen hoito. Parsinavetan suurimpana etuna kuitenkin pidetään lehmien pääsemistä laiduntamaan, jolloin ne voivat toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä pitkän laidunkauden aikana. Mikäli parsinavetat kielletään, kuten Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, tulee siirtymäajasta varmasti sen verran pitkä, että uusienkin navetoiden kustannukset on kuoletettu ja parsinavetat poistuvat käytöstä luonnollista tietä. Sikojen tiineytyshäkit ja emakko- eli porsitushäkit ovat olleet varsinkin eläinsuojelijoiden hampaissa. Karsinarakenteilla on kuitenkin tietty tarkoitus rauhoittaa emakko tiineytyksen aikana että suojella vastasyntyneitä porsimisen jälkeen. Vapaa porsiminen nostaa porsaskuolleisuutta ja lopulta sitä hintaa, minkä kuluttaja sianlihasta maksaa. On hyvä, että keskustelua eläinhyvinvoinnista käydään julkisuudessa. Silloin kuluttajatkin voivat mielessään pohtia, ostaako kotimaassa vai ulkomailla tuotettua ruokaa. Mikä on eettisin vaihtoehto? Vesa Jääskeläinen 3
© Copyright 2024