4/2014 Oletko Messissä?, s. 11 Pelastajat ilmassa, s. 16 Edu Kettunen on tarinankertoja, s. 26 28.koulutuspäivät meripelastustaitokilpailut 50. Turussa, s. 9-15 6.-8.3.2015, s. 18 www.furuno.fi Furuno Finland toivottaa tunnelmallista joulua kaikille vesilläliikkujille Meiltä korkealaatuiset tuoteperheet pelastusaluksesta huviveneeseen: Furuno navigointijärjestelmät McMurdo hätälähettimet veneelle ja miehistölle Flir lämpökamerat True Heading AIS:it ja kompassit 4/2014 Vapaaehtoinen meripelastaja Den frivilliga sjöräddaren Suomen Meripelastusseura ry Finlands Sjöräddningssällskap rf Meripelastusseuran jäsenlehti 84. vuosikerta, ISSN 1236-9551 Painos 18.000 kpl Toimitusneuvosto Kristiina Jakobsson, Markus Karjalainen, Eero Nurmikko, Jari Piirainen, Aki Seeck, Sanja Starck, Sadri Wirzenius Toimitus Päätoimittaja Jari Piirainen Toimitussihteeri Sadri Wirzenius Eero Nurmikko Ulkoasu M.E.N Oy Ilmoitusmyynti Ilmoitustilavaraukset / ilmoituskoko-varaukset sähköposti: meripelastaja@gmail.com soita: 0400-946624 Merellistä turvallisuutta yli rajojen 4 Gränsöverskridande säkerhet till sjös 4 Käytkö vieraissa? 9 Kaikki Messiin! 11 Ensiauttajien yhtenäinen koulutusmalli vakiintuu 14 Pelastajat ilmassa - ihmishenki on tärkein 16 Koulutuspäivät 2015 18 Auttaminen ja yhdessä toimiminen inspiroivat vapaaehtoisia 20 Apua vailla – kuinka toimia hätätilanteessa 22 Edu Kettunen 26 Meripelastajan lokikirja 28 ilmoitusaineistot: eero.nurmikko@iki.fi Paino Puna Musta Oy, Joensuu 2014 Painotuote Ilmestymis- ja materiaaliaikataulu Seuraava jäsenlehti ilmestyy helmikuun alussa. Lehden aineiston on oltava toimituksessa 9.1. mennessä. Sähköinen aineisto: sadri.wirzenius@meripelastus.fi. Aineistoa ei palauteta. Osoitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan Seuran toimistoon smps.toimisto@meripelastus.fi. Suomen Meripelastusseuran toimisto Suomen Meripelastusseuran toimisto Kalliolinnantie 4 00140 Helsinki smps.toimisto@meripelastus.fi etunimi.sukunimi@meripelastus.fi Toimitusjohtaja Jari Piirainen 040 586 2006 Valmiuspäällikkö Jori Nordström 0400 656 171 Tekninen päällikkö Lasse Kämäräinen 040 503 1110 Talouspäällikkö Tiina Hietikko 040 589 7550 Tiedotuspäällikkö Sadri Wirzenius 0400 438 090 Koulutussuunnittelija Joonas Lahelma 040 167 8637 Alustarkastaja Taneli Mauno 040 561 6516 Jäsenvastaava Tiia-Maria Tykkä 040 584 5222 Kannen kuva Heidi Hyväri Vapaaehtoisjärjestöjen yhdessä luoma ensivastekoulutus on vakiinnuttamassa asemansa valtakunnallisena ensiauttajien koulutusmallina, s. 14-15. Auttaminen ja yhdessä toimiminen inspiroivat vapaaehtoisia. Palosuojelurahaston rahoittama vapaaehtoisten käytettävyystutkimus julkaistaan 16.12. Lue lisää, s. 20-21! .-8.3.2015. 6 t ä iv ä p s tu lu u o 50. k mukaan, s. 18! u d u ta it o m il ja ä Lue lisä Komentosillalla På bryggan I tämeri ja erityisesti Suomenlahti on riskialtis, vaikeasti navigoitava, matala ja karikkoinen merialue. Suomenlahden keskisyvyys on n. 38 metriä ja meriliikenteelle vaarallisia matalikkoja on paljon. Vertailun vuoksi esimerkiksi Välimeren keskisyvyys on 1,5 kilometriä. Suomenlahti on jään peitossa keskimäärin 100 vuorokautta vuodessa ja alukset joutuvat poikkeamaan vaikeissa jääoloissa normaaleilta reiteiltään. Suomenlahti on myös vilkkaasti liikennöity alue ja risteävä liikenne lisää onnettomuusriskiä. Venäjän öljykuljetukset ovat olleet kasvussa uusien satamahankkeiden myötä. Yli puolet Venäjän merikuljetuksista on öljyä ja nestemäisiä öljytuotteita. Suomen merelliset viranomaistoimijat (METO) Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Rajavartiolaitos ja Merivoimat ovat toimineet sektorirajat ylittävässä viranomaisyhteistyössä merellisen turvallisuuden puolesta jo 20 vuotta. METO-yhteistoiminnalla on kyetty osoittamaan parhaat voimavarat ja osaaminen merellisen turvallisuuden kehittämiseen. Yhteistyön kautta on vuosien varrella säästetty kymmeniä miljoonia euroja ja mikä tärkeintä, parannettu konkreettisesti merellistä turvalli- suutta ja toimijoiden suorituskykyä mm. yhteisen tilannekuvan, sensoriverkon ja tiedonvaihdon avulla. METO-toimijat ovat sitoutuneet yhteistyöhön poikkeuksellisella tavalla ja jokainen osapuoli kokee Suomen merellisen turvallisuuden sekä toimintakyvyn kehittämisen ja turvaamisen yhteiseksi, organisaatiosta riippumattomaksi tehtäväkseen. METO-toiminnan keskeisinä toimijoina olevat Liikenneviraston meriliikennekeskukset valvovat ja ohjaavat liikennettä sekä antavat tarvittaessa alukselle navigointiapua ja varoittavat aluksia vaaroista. Liikenteenohjaus puuttuu alusten poikkeukselliseen kulkuun keskimäärin 5900 kertaa vuodessa. Varmoja karille ajoja ehkäistään kymmeniä vuosittain. Rajat ylittävää yhteistyötä tehdään myös Suomen, Venäjän ja Viron välillä Suomenlahden tiedonvaihdon ja raportoinnin GOFREP-yhteistyössä, jossa Liikenneviraston meriliikennekeskukset vaihtavat tietoa ja liikenteen tilannekuvaa Venäjän ja Viron meriliikennekeskusten kanssa. Tätä yhteistyötä voimme kiittää mm. siitä, että sadantuhannen tonnin raakaöljylastissa ollut öljytankkeri Lovina ei ajanut karille ja aiheuttanut mittavaa ympäristökatastrofia eräänä pimeänä lokakuisena iltana. Viranomaisyhteistyön lisäksi yhteistyö yksityisen ja erityisesti kolmannen sektorin kanssa on Suomessa merellisen turvallisuuden varmistamisessa tärkeää. John Nurmisen säätiön, yritysten ja viranomaisten kanssa yhteistyössä toteutettu öljytankkereiden reitintarkastus- ja tietopalvelu ENSI on Merellistä turvallisuutta yli rajojen Gränsöverskridande säkerhet till sjös Ö stersjön och i synnerhet Finska viken är ett riskfyllt, svårnavigerat och grunt havsområde. Finska vikens medeldjup är ca 38 meter och i området finns rikligt med för sjötrafiken farliga grynnor. Som jämförelse kan nämnas att Medelhavets medeldjup är 1,5 kilometer. Finska viken är istäckt i genomsnitt 100 dygn om året, och under svåra isförhållanden är fartygen tvungna att avvika från sina normala rutter. Finska viken är också ett livligt trafikerat område, och risken för olyckor ökar ytterligare på grund av den fartygstrafik som korsar viken. Rysslands oljetransporter har ökat i och med de nya hamnprojekten. Hälften av Rysslands sjötransporter består av olja och vätskeformiga oljeprodukter. Finlands marina myndigheter (METO) Trafikverket, Trafiksäkerhetsverket Trafi, Gränsbevakningsväsendet och Marinen har haft sektoröverskridande myndighetssamarbete för främjande av sjösäkerheten redan i över 20 år. Genom METO-samarbetet har man kunnat samla de bästa resurserna och kunnandet för att främja sjösäkerheten. Tack vare samarbetet har man under årens lopp lyckats göra inbespa- 4 Meripelastaja 4-14 ringar på tiotals miljoner euro och, vad som är ännu viktigare, man har på ett konkret sätt förbättrat sjösäkerheten och aktörernas prestationsförmåga bl.a. genom en gemensam lägesbild, ett sensornätverk och informationsbyte. METO-aktörerna har förbundit sig till samarbetet ovanligt väl och alla parter, oberoende av organisation, anser att utvecklingen och tryggandet av sjösäkerheten och funktionsförmågan i Finland är en gemensam uppgift. Trafikverkets sjötrafikcentraler, som är de centrala aktörerna i METO-verksamheten, övervakar och leder trafiken samt ger fartyg navigeringsassistans vid behov och varnar dem för faror. Sjötrafikledningen ingriper årligen i genomsnitt 5900 gånger i fartygs exceptionella rutter. Man lyckas varje år hindra tiotals grundstötningar. Gränsöverskridande samarbete görs också mellan Finland, Ryssland och Estland inom ramen för GOFREP-samarbetet för informationsbyte och rapportering. Detta samarbete går ut på att Trafikverkets sjötrafikcentraler byter information och lägesbilder med Rysslands och Estlands sjötrafikcentraler. Vi har detta samarbete att tacka bl.a. för det att oljetankern Lovina med en last på hundratusen ton råolja inte stötte på grund och orsakade en omfattande miljökatastrof en mörk oktoberkväll. Vad gäller tryggandet av sjösäkerheten i Finland är inte endast samarbetet mellan myndigheterna viktigt utan också samarbetet med den privata sektorn och i synnerhet tredje sektorn. Ett gott exempel på detta gränsöverskridande samarbete är ENSI-servicen, en ruttplans- och informationsservice för oljetankrar som John Nurminens stiftelse, företag och myndigheter tog fram tillsammans. Finlands Sjöräddningssällskaps frivilliga sjöräddningsverksamhet innehar en betydande roll i den nationella sjöräddningen som stöd för myndigheternas verksamhet. Sjöräddningssällskapets 2000 aktiva frivilliga hjälper varje år till sjöss och vid insjöarna tusentals människor, av vilka tiotals sannolikt från en säker död. Finland är ett litet land, vars styrka är dess nationella och internationella samarbete. Vi bör hålla fast vid denna styrka och utan fördomar vidareutveckla det gränsöverskridande samarbetet för tryggare sjöfart. Tiina Tuurnala Överdirektör Trafikverket Medlem i Esbo Sjöräddare sedan 1995 Vuonna 2014 oli 27.11. mennessä suoritettu 1639 tehtävää, joissa autettiin 4200 ihmistä ja 1340 alusta. erinomainen esimerkki tästä rajat ylittävästä yhteistyöstä. Suomen Meripelastusseuran vapaaehtoinen meripelastustoiminta on merkittävässä roolissa kansallisen meripelastuksen järjestämisessä viranomaistoiminnan tukena. Meripelastusseuran 2000 aktiivista vapaaehtoista auttavat joka vuosi vesillämme tuhansia ihmisiä, joista kymmenet pelastetaan todennäköisesti varmalta menehtymiseltä. Suomi on pieni maa, jonka vahvuutena on yhteistyö niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Pidetään tästä vahvuudestamme kiinni ja kehitetään yhteistyötä edelleen ennakkoluulottomasti yli rajojen turvallisen merenkulun puolesta. Tiina Tuurnala Ylijohtaja Liikennevirasto Espoon Meripelastajien jäsen vuodesta 1995 Hallituksen uudet jäsenet n–Meripelastusseuran valtuusto valitsi syyskokouksessaan 23.11. Seuran hallitukseen kaudeksi 2015-2017 Pertti Helaniemen, Markus Karjalaisen ja Vesa Rauhalan. Erovuorossa olleet Helaniemi ja Karjalainen valittiin jatkokaudelle. Helaniemi toimii myös hallituksen varapuheenjohtajana. Vesa Rauhala on uusi jäsen. Pertti Helaniemi on EVLI Alexander Managementin toimitusjohtaja, ja hän toimii myös vapaaehtoisena meripelastajana Meripelastusasema 1:ssä ja Espoon Meripelastajissa. Markus Karjalainen on Arctia Shipping Oy:n jäänmurtopalveluiden liiketoimintajohtaja. Vesa Rauhala työskentelee aluepäällikkönä VR Yhtymässä Tampereella. Hän on toiminut vapaaehtoisena meripelastajana yli 15 vuotta, joista Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana 6 vuotta ja Pirkanmaan yhdistyksen puheenjohtajana 3 vuotta. Osallistu some-tutkimukseen! n–HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelija tekee opinnäytetyönään tutkimuksen Meripelastusseuran sosiaalisen median käytöstä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, missä ja miten Meripelastusseuran tulisi näkyä sosiaalisessa mediassa. Tutkimus toteutetaan kyselytutkimuksena, johon ovat tervetulleita osallistumaan kaikki sosiaalista mediaa käyttävät. Linkki kyselylo- SMPS hallitus vuonna 2015: Juha Toivola, puheenjohtaja Pertti Helaniemi, varapuheenjohtaja Petri Haapasalo, jäsen Olli Kaljala, jäsen Markus Karjalainen, jäsen Pekka Mölsä, jäsen Vesa Rauhala, jäsen Valtteri Simola, jäsen Ulla von Weissenberg, jäsen makkeen löytyy Seuran nettisivuilta (tutkimusta koskevan uutisen yhteydestä). Vastaamalla kyselyyn, autat Meripelastusseuraa saamaan tietoa siitä, mistä kanavista sen jakama sisältö saavuttaisi kohteensa parhaiten. Vastaukset käsitellään nimettömänä ja luottamuksellisesti. Kyselyyn vastaamiseen on aikaa 16.12. asti. Yhdistysten uusi tilikartta käyttöön n–Meripelastusseuran jäsenyhdistyksilleen tuottama uusi yhdenmukainen tilikartta tulee käyttöön 1.1.2015. Uusi tilikartta tukee yhteisiä strategisia tavoitteitamme ja yhdistysten taloussuunnittelua. Samassa yhteydessä Seura tarjoaa yhdistyksille myös kirjanpito-ohjelmiston korvauksetta. Hanketta tukee Reijo Rautauoman säätiö. Talouskysymykset ovat Seuralle ja yhdistyksille elintärkeitä ja niiden merkitys kasvaa edelleen. Tilikartan avulla yhdistysten taloussuunnittelua tuetaan seuraavilla alueilla: - Yhdenmukainen kulu- ja tuloseuranta kaikissa yhdistyksissä. - Riskipaikkojen arviointimahdollisuus. - Yhdenmukainen raportointi (keskinäinen ja rahoittajien suuntaan). - Toiminnan ohjaus ja kehittäminen. - Kuluseuranta mm. alusluokittain ja toimialoittain. Tavoitteena on, että kaikki Seuran yhdistykset ottavat käyttöönsä uuden tilikartan ja ns. pilvipalvelussa verkon kautta käytettävän ohjelman. Rauhallista Joulua ja Turvallista veneilyvuotta 2015! Meripelastusseuran toimisto ja Vapaaehtoinen meripelastaja –lehden toimitus Seuran toimisto suljettu 22.12.-6.1. n–Meripelastusseuran toimisto on suljettu joulun ja loppiaisen välillä 22.12.-6.1. Palvelemme jälleen 7.1. Hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa! Venemessuille helmikuussa! n–Suomen suurin venealan tapahtuma, Vene 15 Båt –näyttely järjestetään 6.-15. helmikuuta Helsingin messukeskuksessa. Meripelastusseuran osasto 7a39 sijaitsee venehallissa 7. Osastolla on näytteillä Atlantic75 -pelastusvene. Messuilta voi myös helposti hankkia Trossi-jäsenpalvelun veneensä turvaksi ja liittyä samalla Seuran tukijoukkoihin tai löytää vaikka kokonaan uuden harrastuksen vapaaehtoisena meripelastajana. Lue lisää Seuran nettisivuilta lähempänä tapahtumaa! Lue uusimmat tiedotteet: www.meripelastus.fi. Meripelastaja 4-14 5 Meripelastusseuran yhteystiedot muuttuvat n–Meripelastusseuran toimisto muuttaa 15.12. takaisin Wihurin rahaston omistamaan kiinteistöön Helsingin Kaivopuistoon. Seuran uusi osoite on Kalliolinnantie 4 00140 Helsinki Huom! Laskutusosoite: Verkkolaskuosoite/OVT-tunnus 003702022174 Välittäjätunnus (Itella) 003710948874 Y-tunnus 0202217-4 tai Meripelastusseura PL 92635 01051 Laskut Muuton yhteydessä Seura luopuu myös puhelinvaihteesta ja fax-numerosta. Puhelinnumero 020741 6030 ja fax-numero 020741 6031 poistuvat käytöstä 15.12. Toimiston henkilöstön tavoittaa suorista puhelinnumeroista ja sähköpostilla. Yhteystiedot tehtävänkuvauksineen: Toimitusjohtaja Jari Piirainen puh. 040 586 2006 - Seuran toiminnan suunnittelu, johtaminen, koordinointi ja kehittäminen - Seuran varainkäytön suunnittelu ja talouden hoidon valvonta - Toimiston ja henkilöstön johtaminen - Yhteiskuntasuhteet ja kansainvälinen yhteistyö Valmiuspäällikkö Jori Nordström (työvapaalla 31.5.2015 saakka) - Meripelastustoiminnan operatiivinen suunnittelu ja johtaminen - Seuran koulutustoiminnan johtaminen ja kehittäminen - Kansainvälinen yhteistyö koulutuksessa ja operatiivisessa toiminnassa - Yhteistyö operatiivisen toimialan viranomaisten, järjestöjen ja yhteisöjen kanssa - Bågaskärin toimintakeskushankkeen koordinointi ja valvonta Tekninen päällikkö Lasse Kämäräinen puh. 040 503 1110 - Alus- ja varustesektorin koordinointi ja toiminnan kehittäminen - Uudisalusten tilaustoiminta, rakennuttaminen, valvonta ja vastaanotto - Toimittajasopimukset - Tekninen koulutus ja koulutuksen suunnittelu - Miehistöverkkokauppa Talouspäällikkö Tiina Hietikko puh. 040 589 7550 - Seuran talouden ja avustusten hoito - Seuran tilinpäätös, kirjapito, verot - Jäsenyhdistysten talousneuvonta Tiedotuspäällikkö Sadri Wirzenius puh. 0400 438 090 - Seuran sisäisen ja ulkoisen viestinnän suunnittelu, toimeenpano ja seuranta - Seuran mediasuhteet - Jäsenyhdistysten tukeminen viestinnän asiantuntijapalveluilla - Vapaaehtoinen Meripelastaja –lehden toimitussihteerin tehtävät Koulutussuunnittelija Joonas Lahelma (valmiuspäällikön sijainen 31.5.2015 saakka) puh. 040 167 8637 - Seuran koulutustoiminnan kehittäminen ja kurssitoiminta - Yhdistysten tukeminen käytännön koulutustyössä ja koulutuksellisissa asioissa - Koulutusjärjestelmän ylläpitoon ja käyttöön liittyvät asiat - Yhteistyö koulutusalan sidosryhmien kanssa Koulutussuunnittelija Ilari Hatakka palaa opintovapaalta 1.1.2015. Vastuualueiden jaosta tiedotetaan erikseen. Alustarkastaja Taneli Mauno puh. 040 561 6516 - Alusten ylläpidosta ja korjauksista vastaaminen - Alusten katsastus ja katsastustoiminnan koordinointi - Yhdistysten ohjaus ja valvonta alusten ylläpidossa - Alus- ja henkilövahingot - Alusten rekisteröinti- ja radiolupa-asiat - Käytöstä poistettavan kaluston myynti Jäsenvastaava Tiia-Maria Tykkä puh. 040 584 5222 - Jäsenrekisterin ylläpito ja jäsenpalvelu - Taloushallinnon tehtävät - Esite- ja messumateriaalien tilaukset Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@meripelastus.fi Toimiston sähköposti: smps.toimisto@meripelastus.fi Bågaskärin toimintakeskus Toimintakeskuksen isäntä Teemu Hotanen puh. 040 728 9939 bagaskar@meripelastus.fi Meripelastusseura mukana Koulut vesille -hankkeessa n–Laajoista vesistöistämme ja pitkästä rantaviivastamme johtuen vesillä toimimisen taidot ovat tärkeitä jokaiselle maassamme asuvalle. Näitä taitoja voi oppia ympäri vuoden Vesiympäristö tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet oppimiseen, tutkimiseen, havainnointiin ja luontosuhteen vahvistamiseen. Järjestöyhteistyössä valmistellun Koulut vesille -hankkeen tavoitteena on innostaa koululaisia tutustumaan vesiympäristöön ja hankkimaan taidot turvalliseen vesillä liikkumiseen. – Valmisteilla olevassa hankkeessa opetellaan vesillä toimimisen taitoja monipuolisesti eri vuodenaikoina. Toteutuessaan hanke tarjoaa oppimateriaalia ensiaputaidoista navigointitaitoihin eri aineiden luokkaopetuksen tueksi. Tämän lisäksi tarkoituksenamme on toteuttaa tapahtumia, joissa harjoitellaan vesipelastustaitoja ja vesillä liikkumisen taitoja mm. purjehdussimulaattorissa, kertoo Koululiikuntaliiton liikunta-asiantuntija Sari Turunen. – Tavoitteenamme on ennaltaehkäistä vesillä tapahtuvia onnettomuuksia ja tapaturmia, jotka voivat pahimmillaan johtaa hukkumisiin. Koulujen kautta tavoitetaan eri taustoja omaavia lapsia ja nuoria. Yksi Koulut vesille –hankkeen tavoitteista onkin luoda yhdenvertaiset mahdollisuudet esimerkiksi eri kulttuuritaustoista tuleville koululaisille oppia vesillä toimimisen taitoja koulun lähiympäristössä. Hankkeessa tähdätään myös Kaste-ohjelman tavoitteisiin kouluhyvinvoinnin parantamiseksi sekä terveyttä edistävän koulun syntymiseksi sekä samalla hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen. Koulut vesille -hankkeessa yhteistyössä ovat mukana Koululiikuntaliitto, Suomen Punainen Risti, Suomen Purjehdus ja Veneily, Suomen Uimaopetusja Hengenpelastusliitto, Suomen Uimaliitto, Sukeltajaliitto, Suomen Melontaja Soutuliitto ja Suomen Meripelastusseura. Kuva Sari Häkkinen 6 Meripelastaja 4-14 Auta pelastamaan ihmishenkiä! Joululahja vapaaehtoiselle meripelastustyölle Aiheuttaako joululahjaostoksilla juokseminen harmaita hiuksia? Ahdistaako turha tavara? Oletko ajatellut, että perinteisten joululahjojen sijasta voisit tehdä lahjoituksen hyvään tarkoitukseen; vapaaehtoiselle meripelastustyölle? Nettisivujemme lahjoituskaupasta voit valita sopivan hintaisen lahjan valmiista vaihtoehdoista. Voit myös omistaa lahjoituksesi haluamallesi henkilölle. Hänelle lähtee meiltä sähköpostiviesti joulutervehdykselläsi varustettuna. www.meripelastus.fi/lahjoituskauppa Kypärä 250 € Polttoainetta pelastusalukseen € 75 Valaisin 50 € Pelastusliivi 150 € Sammutuspeite € 20 Meripelastuskoira Köpi € 35 Kaikki lahjoitukset käytetään vapaaehtoisen meripelastustoiminnan ylläpitämiseen. Yksittäisen lahjoituksen käyttöä ei ole mahdollista seurata. Rahankeräyslupa 2020/2013/2491, Poliisihallitus, Arpajaishallinto. Lupa on voimassa 28.6.2013-30.5.2015 Koko Suomen alueella Ahvenenmaata lukuunottamatta. Meripelastaja 4-14 7 Onko vapaaehtoinen meripelastustyö lähellä sydäntäsi ja haluat tukea Suomen Meripelastusseuran toimintaa? Oletko harkinnut testamenttilahjoituksen tekemistä? Testamenttilahjoitus vapaaehtoiselle meripelastustyölle Testamentin tekeminen on helppoa. Siihen tarvitaan: - pääsääntöisesti 18 vuoden ikää - kirjallinen muoto - kaksi vähintään 15-vuotiasta todistajaa. Yleishyödyllisille järjestöille tehdyistä lahjoituksista ei makseta perintöveroa. Tutustu testamenttioppaaseemme osoitteessa www.meripelastus.fi/testamenttilahjoitus tai ota yhteyttä suoraan toimitusjohtajaamme Jari Piiraiseen, jari.piirainen@meripelastus.fi tai puh. 040 586 2006. Season’s Greetings Wishing You a Merry Christmas and a Prosperous New Year Önskar Er en God Jul och ett Gynnsamt Nytt År Toivotamme Teille Hyvää Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta from all of us at/önskar alla vi på/toivottaa Bore www.bore.eu - Bore Ltd member of the Rettig Group - Käytkö vieraissa? V ai harrastatko vain sitä omaa? Useimmat tekevät niin eli pysyvät yhdessä lajissa eikä siinä ole mitään moitittavaa. Tuttu ja turvallinen. Luotettava. Tiedät ja tunnet sen kaikki oikut. Tiedät miten se käyttäytyy eri tilanteissa eikä se yllätä sinua. Mikäs sen helpompaa. Mutta olisiko joskus hyväksi kokeilla sitä toista lajia? Ihan vain mausteeksi. Tai jopa niin, että oppisi ymmärtämään sen toisen lajin kummallisuuksia. Miksi se tekee niin kuin tekee. Ihan oudosti ja erilailla kuin luulit sen tekevän siinä tilanteessa. Se yllätti sinut – myönnä pois. Harmittaa. Tietysti. Oma on kuitenkin tutumpi. Osaat sen vaikka silmät kiinni. Oma vene - joko moottorilla tai purjeilla. Monet oudot tilanteet vesillä johtuvat tietämättömyydestä. Jos purjehtija tuntisi ison moottoriveneen haasteet liukukynnyksen molemmin puolin tai moottoriveneilijällä olisi kokemusta vendan tekemisestä väylällä, niin molemmilla olisi helpompaa ja ohittaessa vain moikattaisiin sen sijaan, että nyt puristetaan kättä taskussa nyrkkiin tai mikä pahempaa heristetään sitä avoimesti... Meillä on niin paljon vettä, että kyllä sitä riittää jokaisen veneen alle ja jää vähän ylikin. Eräs amerikkalainen liikenneprofessori piti aikoinaan luentoa meille suvaitsevaisuudesta. Hän totesi, että kun kaupunki kasvaa riittävän suureksi on jokaisen pakko antaa tietä päästäkseen itse liikkumaan ja juuri siksi suurkaupungeissa tuntuu liikenne sujuvan paremmin kuin pikkukaupungeissa ja kylissä. Olisiko meillä vesialueilla vielä sellainen pikkukylämeininki. Kun tilaa on paljon, niin ei tarvitse niin välittää... siitä toisesta... Tuo samainen professori totesi kyllä myös, että ”te suomalaiset saatte ruuhkan aikaan kahdella autolla – kun molemmat menevät itse ensin”. Totta varmaan tuokin. Vesilläkö myös? Saattaa joskus ollakin... Ratkaistaanko ongelma? Seuroissa voitaisiin järjestää vaikka ”vuoroin vieraissa” –viikot. Kokeile kaverin venettä. Valvotusti. Opi sen ihmeellisyydet. Saatat jopa hurahtaa toiseen lajiin. Tai ainakin oppia miten ja miksi sillä tehdään niin kuin tehdään. Otatko haasteen vastaan? Ehdota seurassasi kokeiluja. Ja kerro miten kävi. Vaikka sähköpostilla harri@sane.fi. Julkaistaan kooste sitten myöhemmin sopivassa tilaisuudessa. Tuo mainittu ruuhka on muuten ihan käsillä. Ainakin lahjakaupoissa. Älä mene itse ensin vaan tarkkaile tilannetta. Ja osta siinä sivussa se VHF DSC:llä veneellesi, jos sillä ei sitä vielä ole. Ai mikä DSC? Voit myös ostaa hyvän kurssin itsellesi tai kaverille lahjaksi. Se kannattaa. Turvallista talvea Harri Sane Kirjoittaja on turvallisuuskouluttaja, Espoon Pursiseuran kommodori, Espoon Veneilyturvallisuusyhdistyksen puheenjohtaja, Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n veneilytoimikunnan puheenjohtaja ja hallituksen jäsen. Meripelastaja 4-14 9 Tiedämme miTä vaadiTaan. Tarjoamme jokaiselle asiakkaalle oikean turvan, oikean avun ja oikean hinnan. Asiakkaamme tietävät voivansa luottaa meihin vahingon sattuessa. Emme jätä ketään rannalle. Meille joka ikinen vene on se tärkein. veneenomisTajan puolella vuodesTa 1938. www.alandia.fi 020 52 52 52 10 Meripelastaja 4-14 Meripelastaja, Trossi-jäsen, asema, yhdistys… Kaikki Messiin! Messi on Meripelastusseuran ja sen jäsenyhdistysten yhteinen verkkopohjainen toiminnanohjausjärjestelmä. Ja kuten kaikki vastaavat järjestelmät, Messi täyttää tehtävänsä vain, jos sitä käytetään aktiivisesti. Olethan Messissä? M essi kokoaa yhteen paikkaan kaiken niin yksittäisen vapaaehtoisen meripelastajan, paikallisyhdistyksen kuin keskusjärjestönkin tarvitseman tiedon. Lisäksi Messi tarjoaa työkalut mm. erilaisten tapahtumien luomiseen ja ilmoittautumiseen, raportointiin sekä koulutuksen seurantaan. Päivä päivältä Messistä tulee yhä enemmän myös operatiivisen toiminnan apuväline, mistä esimerkkejä ovat mm. päivystyskalenteri ja hälytysjärjestelmä. omalta osaltaan koko vapaaehtoisen meripelastustyön vaikuttavuuden arviointiin. Uutiset-toiminnon avulla yhdistys voi tiedottaa tärkeistä asioista ja tapahtumista valintansa mukaan vain aktiivimiehistölle tai koko jäsenistölle. Messin uutiset ovat myös Meripelastusseuran tärkein ja Meripelastaja-jäsenlehden lisäksi ainoa virallinen valtakunnallinen viestintäkanava. Messin ominaisuuksista ei pidä unohtaa myöskään materiaali-, kuva- ja videopankkia. Valtakunnalliseen keskusjärjestön materiaalipankkiin on koottu kaikki Meripelastusseuran yhdistysten toiminnan tueksi antamat ohjeet hallinnosta operatiiviseen toimintaan. Lisäksi materiaalipankista löytyy oma osionsa Messin käyttöohjeille. Kuva- ja videopankkeihin saadaan helposti koottua vaikkapa esittelykäytössä tarvittavaa kuva- ja videomateriaalia. Valtakunnallisten tietopankkien lisäksi jokainen yhdistys voi perustaa osioon omia pankkejaan vain yhdistyksen jäsenten käyttöön. Uutena alusrekisteri ja raportointiosio Messiä kehitetään kokoajan käyttäjiltä saadun palautteen avulla. Pienten käyttöä helpottavien korjausten ja muutosten lisäksi Messiin rakennetaan parhaillaan vielä kahta täysin uutta osiota. Tulevan kauden alkuun mennessä valmistuu uusi alusrekisteri, joka kerää kaiken aluksiin ja niiden varusteisiin liittyvän tiedon yhteen paikkaan. Tiedon syöttäminen järjestelmään tulee alkuun vaatimaan pienen panoksen itse kultakin yhdistykseltä, mutta kiitokseksi tehdystä työstä Messin alusrekisteri tarjoaa jatkossa yhdistysten käyttöön automaattisesti koostuvia huoltosuunnitelmia ja muuta ka- Viestinnästä koulutussuunnitteluun Messin käytetyimpiä ominaisuuksia ovat toimintakalenteri, viestitoiminto ja tehtävärekisteri. Toimintakalenteriin voi tehdä tapahtumia esimerkiksi koulutustapahtumista, partioajoista ja muista yhdistyksen tapahtumista. Koulutuskalenterista löytyvät kaikki Meripelastusseuran valtakunnalliset kurssit ja tapahtumat, ja toimintakalenterin kautta onnistuu niin tapahtumaan ilmoittautuminen, osallistujien valikoiminen kuin tapahtumanjälkeinen koulutusrekisterimerkintöjen tekeminenkin kootusti. Messin viestitoiminto mahdollistaa viestien lähettämisen jäsenten välillä ilman sähköpostiosoitetta. Lisäksi keskustelupalstat tarjoavat oivan mahdollisuuden ajatusten ja kokemusten vaihtoon niin yhdistyksen sisällä kuin alueellisti ja valtakunnallisestikin. Tehtävärekisteriin puolestaan syötetään kaikki Meripelastusseuran yksiköiden tekemät tehtävät, niin varsinaiset pelastustehtävät kuin esimerkiksi ennaltaehkäisevänä työnä tehdyt messuvierailut. Tehtävärekisteri luo pohjan Seuran vuosittaisten tilastojen tekemiselle ja Meripelastaja 4-14 11 Kaikki Messiin! luston ylläpidossa tarpeellista tietoa. Myös alusten konepäiväkirjanpito sekä kaikki dokumentaatio on jatkossa kootusti Messissä ja siten alusvastaavien ja muiden miehistönjäsenten käytössä muuallakin kuin ko. aluksella. Ollakseen varsinainen toiminnanohjausjärjestelmä, Messi tarvitsee myös oman seuranta- ja raportointiosion. Raportointiosio on tällä erää viimeinen suurempi Messiin kehitettävä kokonaisuus. Valmistuessaan sen on tarkoitus tarjota yhdellä silmäyksellä nopea katsaus aseman, yhdistyksen, toiminta-alueen tai valtakunnalliseen tilanteeseen. Muutamalla klikkauksella saadaan kokonaiskuvan lisäksi myös tarkempaa toimintaa ohjaavaa tietoa mm. koulutuksesta, kalustosta, operatiivisesta toiminnasta ja jäsentilanteesta. tävämääriin. Koulutusjärjestelmän valtakunnalliset ja alueelliset tiedot, kuten annetut koulutustasot sekä osaamispuutteet ovat omiaan luomaan suuntaa Seuran tulevalle koulutus- ja kurssisuunnittelulle. Katsastustilastojen pohjalta Seura voi suunnata korjausmäärärahasuunnittelua valtakunnallisesti tai alueellisesti havaittuihin epäkohtiin. Myös muita Messiin syötettyjä tietoja voidaan käyttää erilaisten suunnitelmien pohjana kuvaamaan yhdistyksen tai toiminta-alueen toimintaa ja tilannetta. Pitämällä tiedot ajan tasalla yhdistys varmistaa, että suunnitelmat pohjautuvat oikeaan tietoon. Käyttökoulutusta tarjolla Toiminnan suunnittelun väline – paikallisesti Sitä mukaan kun Messiin saadaan yhä enemmän ja enemmän tietoa yksittäisten vapaaehtoisten, yhdistysten ja Meripelastusseuran toiminnasta, voidaan tietoa myös käyttää yhä tehokkaammin toiminnan suunnitteluun. Seuran tekemän valtakunnallisen suunnittelun lisäksi on Messi oivallinen työväline myös yhdistyksen kaiken toiminnan suunnittelun tueksi. Messin koulutusrekisteristä partion päällikkö saa muutamalla klikkauksella esiin vaikkapa tiedon juuri sen hetkisen miehistön osaamisesta ja voi suunnitella partion aikaista koulutusta tukemaan omaa miehistöään. Vastaavasti yhdistyksen koulutusvastaava voi ottaa koosteita kaikkien oman yhdistyksen tai aseman kansimieskoulutuksessa olevien osaamispuutteista ja suunnitella kevätkauden viikkokoulutusten ohjelman parhaiten juuri heille sopivaksi. Kolmantena esimerkkinä voi yhdistyksen varainhankintaa suorittava puheenjohtaja koostaa tulevaisuuden raportointijärjestelmästä raportin yhdistyksen toiminnasta menneellä kaudella. Varsin hyvän kuvan antanee esimerkiksi esitys, jossa puheenjohtaja voi kertoa yhdistyksen 23 miehistönjäsenen osallistuneen edellisenä vuonna 670 mieskoulutustuntiin, suorittaneen 110 partioajoa ja tehneen näiden aikana 850 tuntia vapaaehtoistyötä. Toiminnan suunnittelun väline – valtakunnallisesti Messiä tullaan käyttämään tulevaisuudessa yhä enemmän myös Meripelastusseuran valtakunnallisten suunnitelmien ja päätöstenteon tukena. Esimerkiksi alussijoittelusuunnitelmassa tullaan kiinnittämään huomiota mm. yhdistysten miehistö- ja teh- 12 Meripelastaja 4-14 Messin käyttökoulutusta on tarjottu yhdistyksille vuosina 2013 ja 2014, ja sitä on tarpeen mukaan mahdollista saada jatkossakin. Koulutuksessa pyritään aina selvittämään juuri koulutettavan yhdistyksen tarpeet ja vastaamaan niihin parhaalla mahdollisella tavalla. Perinteisesti koulutusta on järjestetty lähiopetuksena yhdistyksen kotipaikkakunnalla, mutta tulevaisuudessa koulutustarjonnan laajentamiseksi pyritään tarjoamaan myös verkkokoulutusta, joka mahdollistaa eri puolelta Suomea olevien yhdistysten yhtäai- 1 1 2 3 4 Messin koulutusrekisteristä löytyvät miehistönjäsenten koulutuskortit ja pätevyydet. SARi -verkkoversiossa on käytettävissä kaikki Meripelastusseuran koulutusmateriaali. Materiaalipankkiin on koottu kaikki Meripelastusseuran ja yhdistysten antamat ohjeet ja asiakirjat hallinnosta operatiiviseen toimintaan. Uutiset kertovat sekä Seuran että yhdistysten ajankohtaisista asioista ja tapahtumista. Tehtäväraportointi on Messin tärkeimpiä työkaluja. Messiin syötettyihin tehtäviin perustuvat Meripelastusseuran vuotuiset tehtävätilastot, jotka ovat selkeä osoitus toimintamme yhteiskunnallisesta merkityksestä. Jatkossa tehtävätilastoja tullaan käyttämään tukena myös valtakunnallisessa toiminnan suunnittelussa ja päätöksenteossa. Toimintakalenteri on väline valtakunnallisten ja paikallisten tapahtumien suunnitteluun (esim. kurssit, kokoukset jne.). Päivystyskalenteri sen sijaan on osa yhdistyksen operatiivista toimintaa. 2 3 kaisen koulutuksen. Käyttökoulutuksesta kiinnostunut yhdistys voi olla suoraan yhteydessä koulutussuunnittelija Joonas Lahelmaan. Messi kaikille jäsenille Messi mielletään usein vain aktiivimiehistön kohtauspaikaksi. Messi tarjoaa kuitenkin palveluita myös Trossi- ja kannatusjäsenille. Trossi- ja kannatusjäsenet voivat muun muassa päivittää omia yhteystietojaan suoraan Messiin. Lisäksi Trossi-jäsenet pystyvät muuttamaan helposti Trossiin liitetyn veneen tietoja omatoimisesti Messistä. Myös jäsenmaksujen maksu onnistuu kätevästi suoraan Messistä verkkopankkiyhteydellä. Mikäli et ole vielä kirjautunut Messiin, löydät kirjautumiseen tarvittavat tunnukset edellisestä jäsenlaskustasi. Teksti: Joonas Lahelma ja Lasse Kämäräinen 4 Meripelastaja 4-14 13 Ensiauttajien yhtenäinen koulutusmalli vakiintuu Vapaaehtoisjärjestöjen yhdessä työstämä ensivastekoulutus on vakiinnuttamassa asemaansa valtakunnallisena ensiauttajien koulutusmallina. Meripelastusseura ja Suomen Punainen Risti ovat sisäänajaneet koulutusmallia järjestämillään kursseilla parin viime vuoden aikana ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ottaa koulutuksen käyttöön vuoden 2015 alusta. Jatkossa kiireellistä apua tarvitsevan potilaan luokse saapuvat ensiauttajat on yhdenmukaisesti koulutettu, saapuipa apu sitten vettä pitkin tai maitse. E nsivastekoulutuksen kehittämistyöryhmä työskentelee tällä hetkellä osaamisen ylläpitämisen ja koulutusmallin virallistamisen parissa. Ensivastekurssi tullaan auditoimaan ulkopuolisen tahon toimesta ja koulutus työstetään myös osaksi opintopistejärjestelmää. Toteutuessaan se palvelee kurssilaisia muun muassa mahdollistamalla koulutuksen hyväksi lukemisen esimerkiksi terveydenhuollon opinnoissa. Koulutusmallin virallistaminen selkeyttää myös ensihoitopalvelussa toimivien yksiköiden määrittelyä ensivasteen osalta, kun lainsäädännössä ei toistaiseksi ole ollut tarkempaa määritelmää ensiauttajien koulutukselle yhtenäisen koulutusmallin puuttuessa. Tämä on hyödyksi esimerkiksi meri- tai järvipelastusyhdistyksen neuvotellessa ensivastesopimuksesta viranomaisen kanssa. Kertaus on opintojen äiti ensivastekoulutuksessakin Osaamisen ylläpitämistä varten on kehitteillä Ensivastekertauskurssi, sillä tarve kertaavalle koulutukselle on ilmennyt järjestöjen vapaaehtoiskentässä. Vaikka ensivasteasioita harjoitel- 14 Meripelastaja 4-14 Kiireellistä apua tarvitsevan potilaan luona jokaisella ensivasteryhmän jäsenellä on oma tehtävänsä (kuva Tuomas Telkki). laan omassa yksikössä säännöllisesti, on perusteellisempi kertauskoulutus paikallaan siitäkin syystä, että oikeita potilaskontakteja osuu yksittäisen ensiauttajan kohdalle verrattain harvoin. Kertauskurssin avulla voidaan jakaa myös ajantasaista tietoa kentälle päivittyvistä hoitosuosituksista ja –käytännöistä sekä välinemuutoksista. Meripelastusseuran osalta ensiapu- ja ensivastevälineistöä on tarkasteltu ja päivitetty ALTTR-EVY –työryhmän toimesta viimeisen vuoden aikana ja ajantasaista välineistöä käytetäänkin Meripelastusseuran järjestämillä kursseilla. Ensiauttaja = ensivastekoulutettu maallikko tai muu kuin terveydenhuollon ammattihenkilö Ensivasteyksikkö = äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan tavoittamisviiveen lyhentämiseksi hätäkeskuksen kautta hälytettävä yksikkö Hätätilapotilas = äkillisesti sairastunut tai loukkaantunut henkilö, joka on merkittävässä vaarassa menehtyä, joutua pitkään sairaalahoitoon tai saada pysyvän haitan (esim. elottomaksi mennyt potilas, sydän- tai aivoninfarktin saanut potilas tai suuren ulkoisen verenvuodon saanut vammautunut potilas). Kertauskurssin ensimmäistä versiota testattiin loka-marraskuun vaihteessa Meripelastusseuran toimintakeskuksessa Bågaskärissä. Kertauskoulutuksessa keskityttiin potilaan tilanarviointiin ja yleisimpien ensiauttajien kohtaamien potilasryhmien hoitoperiaatteisiin, kuten elottomuuteen ja vammautuneen tai rintakivusta kärsivän potilaan kohtaamiseen. Todellisia tilanteita vastaamaan lavastetuissa caseharjoituksissa harjoiteltiin potilaan kohtaamisen lisäksi runsaasti myös viranomaisyhteistyötä niin ensihoidon, poliisin kuin meripelastusviranomaistenkin kanssa. Yhteistyötä yli järjestörajojen Järjestöjen välinen yhteistyö koulutuksen käytännön toteutuksessa toimii projektin tavoitteiden mukaisesti, kun kouluttajia vierailee kursseilla yli järjestörajojen. Kouluttajavaihto helpottaa paitsi mahdollista kouluttajaresurssivajetta yksittäisen järjestön kohdalla, se lisää myös kunkin järjestön toiminnan tunnettuutta. Vieraassa toimintaympäristössä ja –kulttuurissa toimiminen antaa kouluttajalle mahdollisuuden kehittää ja laajentaa osaamistaan ja ulkopuolinen kouluttaja on arvokas lisä kurssilaisenkin Ensivastekertauskurssilla harjoiteltiin myös lapsipotilaan tutkimista (kuva Erik Naarajärvi). Elottoman potilaan hoitoketjussa elottomuuden tunnistaminen ja elvytystoimien aloittaminen on ensivasteyksikön tärkeimpiä tehtäviä (kuva Tuomas Telkki). näkökulmasta. Jatkossa tullaan lisäämään myös kurssilaisten osallistumista toisen järjestön järjestämälle ensivastekurssille. Sekä kertauskurssista että tähän mennessä pidetyistä varsinaisista kursseista saadut kokemukset ja palautteet ovat merkittävässä roolissa koulutusta kehitettäessä. Kukin järjestö myös edesauttaa yhteisen koulutuksen eteenpäinviemistä tuomalla yhteistyöhön omat kokemuksensa, vahvuutensa ja erityisosaamisensa. Samalla yhteistyö antaa myös mahdollisuuden tukeutua toisiin niillä osaalueilla, jotka ovat heikompia, kuten resurssivajeet pätevien kouluttajien tai koulutusvälineistön osalta. Hedelmällisen yhteistyön soisi siis kantavan projektin ulkopuolellakin, edistäen järjestöjen toiminnan keskiössä olevan vapaaehtoisen auttajan toimintaa ja tarjoamalla toiminnallamme parhaan mahdollisen avun sitä tarvitsevalle. Ensiauttajille oma opas Osana järjestöjen yhteistyöhanketta tuotettiin lokakuussa julkaistu Ensiauttajan taskuopas -kirja. Se soveltuu käytettäväksi muistin tuEnsiauttajan taskuopas on suunniteltu koulutetuille ensiauttajille tueksi operatiiviseen toimintaan että osaamisen ylläpitämiseen. as il Pot s sku äke Hät Teksti: Saija Naarajärvi kö ikkö ksik itoy ala iho aira s S n E yks aste iv Ens kena ensivastetehtävillä sekä koulutuksessa opittujen asioiden itsenäiseen kertaamiseen. Taskuoppaaseen on koottu tärkeimmät ensivastetehtävällä tarvittavat tiedot liittyen tehtävään valmistautumiseen ja tehtävällä toimimiseen sekä potilaan kohtaamiseen. Ajantasaisiin hoitosuosituksiin pohjautuvissa hoitoohjeissa keskitytään olennaisimpiin ensivasteyksiköiden kohtaamiin potilasryhmiin, kuten eriasteisiin peruselintoimintojen häiriöihin, yleisimpiin sairaskohtauksiin ja eri tavoin loukkaantuneeseen potilaaseen. Asiat on ryhmitelty oppaaseen selkeästi ja ensihoidon tehtäväkoodistoa noudattaen. Sama jäsentelytapa on käytössä myös ensivastekurssilla, joten nykyisen ensivastekoulutuksen käyneen ensiauttajan on helppo etsiä tarvitsemansa tieto nopeasti tehtävälle matkatessaan, mahdollisesta keikkajännityksestä huolimatta. Meripelastusseuran järjestämillä ensivastekursseilla Ensiauttajan taskuopas jaetaan kurssilaisille osana kurssin oppimateriaaleja ja se on ostettavissa myös jokaisen hankkeessa mukana olleen järjestön verkkokaupasta. Jatkossa opas tullaan käännättämään myös ruotsin kielelle. Kirja löytäneekin tiensä paitsi vapaaehtoisten, myös muiden ensivastepalvelua tuottavien tahojen ensivastereppuihin. Ensivaste on osa hätätilapotilaan auttamisketjua. Ensivastetoiminnalla voidaan vaikuttaa äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan selviytymiseen lyhentämällä potilaan tavoittamisviivettä etenkin harvaan asutulla seudulla. Koulutetut ensiauttajat kykenevät tutkimaan potilaan peruselintoiminnot sekä aloittamaan potilaan hoidon ennen ensihoitoyksiköiden saapumista. Ensiauttajan taskuoppaan tekijät Saija Naarajärvi ja Tuomas Telkki (kuva SW). Lue kirja-arvostelu seuraavasta Meripelastaja–lehden numerosta! Ensihoitojärjestelmää kuvaava jana (kuva Ensiauttajan oppaan takakannesta). Meripelastaja 4-14 15 Pelastajat ilmassa - ihmishenki on tärkein Kuulaassa kuutamoillassa kuuluu kumeaa ääntä jo kauan ennen kuin mitään näkyy. Sitten voimakkaat valot ilmestyvät keskeltä pimeyttä. Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivueen Rovaniemen yksikön pelastushelikopteri saapuu. L entokeli Rovaniemeltä on ollut mitä parhain, kun miehistö Ari Lakio, Petteri Savolainen, Juha Eteläinen ja Ilkka Kontiokoski saapuvat Virpiniemen merivartioasemalle harjoittelemaan vedestä vinssausta partiovene 277:n miehistön kanssa. Täysikuu antaa valoa ja pilviä ei ole lainkaan. - Haasteellisin sää meille on tiivis sumu ja jäätävään sadekeliin emme lähde lainkaan. Tuuli sen sijaan saattaa jopa helpottaa matkantekoa, kertoo Savolainen. Vartiolentolaivueen Rovaniemen tukikohta on Rajavartiolaitoksen pohjoisin lentotukikohta ja sen lakisääteinen tehtävä on rajojen vartiointi ja valvonta. Rovaniemen yksikössä on neljä helikopteria: kaksi meripelastukseenkin soveltuvaa Agusta Bell 412 -helikopteria sekä kaksi Agusta Westland AW 119 Ke Koala -helikopteria. Agusta Bell toimii neljän hengen miehistöllä, johon kuuluvat lentäjä, perämies, pintapelastaja ja mekaanikko. Koalaa operoivat lentäjä ja mekaanikko. Uutta kalustoa on tulossa arviolta vuosina 2015–2016, jolloin Helsingin tukikohtaan saadaan kaksi uutta ranskalaisvalmisteista Aérospatiale AS 332 Super Puma -pelastushelikopteria. Koneiden saavuttua Suomeen käynnistyy kokeilu, jossa viisihenkiseen miehistöön kuuluu myös ensihoitaja. Nämä lentävät pelastusyksiköt palvelevat koko maata. Rovaniemen yksikön toiminta-alue on laaja: se ulottuu pohjoisimmasta Lapista VaasaKuhmo-linjaan saakka ja kattaa Pohjanlahden rannikkoalueet. - Tehtäviä on vuosittain 170–190, kertoo Juha Eteläinen. Lukumäärästä noin kolmasosa on sairaankuljetustehtäviä. Muita tyypillisiä tehtäviä ovat etsinnät, palonsammutus- ja valvontatehtävät. Meripelastustehtäviä sattuu Rovaniemen yksikölle vuosittain noin 25. Hälytyksen tullen helikopteriyksikkö lähtee 16 Meripelastaja 4-14 Agusta Bellin miehistö Ilkka Kontiokoski, Petteri Savolainen, Juha Eteläinen ja Ari Lakio suunnittelevat illan vinssausharjoitusta Virpiniemen merivartioasemalla. matkaan viipymättä. Kun kohde on lähellä ja hälytys tulee miehitetylle asemalle, nopeimmillaan helikopteri ehtii paikalle jopa neljässä-viidessä minuutissa. Joskus mummo löytyy naapurin komerosta Etsinnät voivat olla haasteellisia, jos etsintäalue on epätarkka. - Polttoaine riittää noin kolmeksi tunniksi, ja koska lentomatkat voivat olla pitkiä ja etsintätehtävä voi kestää kauan, on polttoaineen riittävyys jatkuva päänvaiva, sanoo Eteläinen. Myös metsänpohjan näkeminen puunlatvustosta käsin tuottaa ongelmia. - Jos metsään haluaa piiloutua, se kyllä onnistuu, toteaa Petteri Savolainen. Erään kerran etsintäkohteena oli vanha mummo. Etsinnät kestivät pitkään ja paikalla oli myös runsaasti vapaaehtoisia. Lopulta mummo löytyi hyvässä kunnossa naapurin vaatekomerosta. Aina etsinnät eivät kuitenkaan pääty onnellisesti ja työ näyttää raskaat puolensa. - Henkisesti vaativimpia ovat liikenneonnettomuudet, joissa saattaa olla uhreja, joiden aika ei olisi vielä ollut lähteä, toteaa Eteläinen. Rankat tehtävät käydään läpi keskustellen yhdessä, kahvikupin ääressä istuen. Vaikeimpia tehtäviä varten Rajavartiolaitoksella on käytössään debriefing-järjestelmä, jota hyödynnettiin muun muassa Estonia-onnettomuuden jälkikäsittelyssä. - Tällaista prosessia vaativat tapaukset ovat onneksi erittäin harvinaisia, sanoo Eteläinen. Jatkuva koulutus ja rutiinit turvallisuuden perusta Koska marginaalit hälytyksen tullen ovat pienet, tulee kaiken toimia saumattomasti yhteen. - Meillä minimoidaan riskit, mikä on täysin toinen lähtökohta kuin esimerkiksi kaupallisessa lentoliikenteessä, jossa puolestaan maksimoidaan turvallisuus, toteaa Juha Eteläinen. Mitään ei jätetä sattuman varaan, vaan joka päivä asiat tehdään samalla tavalla ja pieniinkin poikkeamiin tartutaan. Menetelmät on luotu Pelastusyksikkö on valmiina lähtöön. miehistön turvallisuutta ja yksikön toimintakykyä ajatellen. Yhteistyön merkitys korostuu vaativissa tehtävissä, kuten merellä vinssatessa liikkuvaan kohteeseen. - Mekaanikon tehtävä on katsoa ja kertoa lentäjälle, missä kohtaa kohde on. Lentäjä ohjaa käsivaralla ja arvioiden on osuttava yksiin, selvittää Eteläinen. Miehistön on kouluttauduttava jatkuvasti, sillä työvälineet muuttuvat, menetelmät uudistuvat, lääkkeet kehittyvät ja ala vaatii kokonaisvaltaisesti kertausta henkilöstöltä. - Useilla miehistön jäsenillä on pohjakoulutuksena ilmavoimien koulutus. Alasta kiinnostuneen kannattaa hankkiutua Rajavartioston omaan koulutukseen, neuvoo Juha Eteläinen. - Yhteistyökyky ja tiimipelaajahenkisyys hyvän fyysisen ja psyykkisen kunnon lisäksi ovat tässä tehtävässä tärkeitä ominaisuuksia, lisää Petteri Savolainen. Yhteistyötä meripelastusyhdistysten kanssa kannattaa kehittää Pintapelastaja lasketaan liikkuvan kohteen kannelle. Helikopterimiehistön mukaan heidän tärkeimpiä yhteistyökumppaneitaan ovat hätäkeskus, poliisi, pelastuslaitos sekä Finnhems-lääkärihelikopteriyksiköt. - Joskus Finnhemsiltä otetaan hoitaja mukaan koneeseemme. Tämä on osoittautunut toimivaksi yhteistyömuodoksi, kertoo Juha Eteläinen. Koska resurssit ovat toiminnan tehostumispaineissa pienentyneet, vapaaehtoisten yhteistyökumppaneiden merkitys korostuu entisestään. - Meripelastusyhdistysten kanssa olisi hyvä järjestää vaikkapa yhteisharjoituksia, toteaa Eteläinen ja kiittelee, että muun muassa veneyksikkö on Perämeren paikallisyhdistyksistä saatu aina paikalle kun on pyydetty. Yhteistyötä kannattaa miehistön mielestä edelleen kehittää, jotta toimintatavat tulevat tutuiksi. Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivue, Rovaniemen tukikohta - lentomiehistöä 17 henkilöä, jatkuva varallaolo - tukikohta perustettu vuonna 1992 Ilma-aluskalusto Agusta Bell/Bell 412: Kaksimoottorinen kevyt helikopteri (2 kpl) Miehistö: 4 Matkustajaluku: max 10 Max lentoonlähtöpaino 5 400 kg Nopeus: 220 km/h Toimintamatka 800 km Varustus: - meripelastus- ja lääkintävarustus - pimeännäkölaitteet ja lämpökamera - säätutka/ etsintätutka - etsintävalonheitin - pelastusvinssi, nostokyky 270 kg - ulkopuolisen kuorman nostokoukku, nostokyky 1 000 kg - metsänsammutusvälineistö, 1 000 litran sammutuspussi AW 119 Ke Koala (2 kpl): Yksimoottorinen kevyt helikopteri (2 kpl) Miehistö: 1 - 2 Matkustajaluku: max 7 Max lentoonlähtöpaino 2 850kg Nopeus 250 km/h Toimintamatka 750 km Varustus: - viranomaisradio ja taktinen tietokone - pimeänäkölaitteet - sairaankuljetuspaarit - ulkopuolisen kuorman nostokyky 1 000 kg - metsäpalonsammutusvälineistö, 1 000 litran sammutuspussi Lähde: http://www.raja.fi/vllv/organisaatio/rovaniemen_tukikohta Teksti: Sanja Starck, Kuvat: Heidi Hyväri Miehistö valmiina lähtöön. Vas. Ilkka Kontiokoski, Petteri Savolainen, Ari Lakio ja Juha Eteläinen. Meripelastaja 4-14 17 Koulutuspäivät 2015 Meripelastusseuran 50. koulutuspäivät S uomen Meripelastusseuran ensimmäiset neuvottelupäivät pidettiin Helsingissä vuonna 1966. Vuosien saatossa nimeltään koulutuspäiviksi muuttunut tapahtuma järjestetään nyt jo 50. kertaa. Juhlavuoden koulutuspäivät pidetään Tukholman risteilyllä, uusitulla Silja Serenadella 6.-8.3.2015. Koulutuspäivien teemoja ovat Seuran uusi strategia ja kuinka yhdessä saavutamme sen tavoitteet, uudet pelastusalusluokat ja alusten sijoituspaikkojen määräytymisen perusteet jatkossa, yhdistysten yhtenäinen tilikartta sekä Messi-järjestelmä osana kaikkea toimintaamme. Ohjelman runkona on aiempina vuosina kiitosta saanut työpajamalli, joka mahdollistaa yleisön aktiivisen osallistumisen. Atlantis Palacessa pidettävien, kaikille yhteisten avauspuheenvuorojen jälkeen ohjelma jakautuu 4-5 vuorovaikutteiseen työpajaan. Yleisö haastetaan mukaan; kysymään ja kyseenalaistamaan, testaamaan omia tietojaan sekä yhdessä kehittämään käsiteltäviä aiheita edelleen. Koulutuspäivillä jaetaan Meripelastusseuran korkeimmat huomionosoitukset ja julkistetaan Vuoden meripelastaja 2014. Lauantaina Tukholmassa on mahdollista vierailla Allt för Sjön –venenäyttelyssä. Tervetuloa mukaan! Ohjelma julkaistaan tammikuun puoliväliin mennessä. Ilmoittautuminen Matkajärjestelyjä hoitaa matkatoimisto Matkapojat Oy. Matka varataan suoraan toimiston nettivaraamosta. Linkki varaamoon avautuu Meripelastusseuran nettisivuilla 1.12. lähtien. HUOM! Ilmoittautumisia ei oteta vastaan Seuran toimistossa. Sitova ilmoittautuminen on tehtävä viimeistään 6.2.2015, jonka jälkeen nettivaraamo sulkeutuu. Hinnat ja aikataulu Silja Line m/s Silja Serenade - risteily Helsinki-Tukholma-Helsinki pe 6.3. Helsinki – Tukholma klo 17:00 – 09:45 la 7.3. Tukholma – Helsinki klo 16:45 – 10:30 Hintaan sisältyy risteily valitussa hyttiluokassa, meriaamiainen ja Buffet-illallinen (meno-paluu) ruokajuomineen sekä koulutuspäivien ohjelma ja kokouskahvit. HUOM paluumatkalla Buffet – illalliskuponki on mahdollista vaihtaa myös avoimeen illallislippuun (arvo 35€), jonka voi käyttää osamaksuna missä tahansa laivan ruokaravintolassa. Pöytävarauksia otetaan vastaan paluumatkalle etukäteen Buffetin lisäksi Tavolata á la carte –ravintolaan. Lisämaksusta kokouslounas pe 6.3. klo 12.00 hintaan 18 €/hlö. Kokouslounas on varattava etukäteen ilmoittautumisen yhteydessä. Hinnat/henkilö ja hyttiluokat hinta €/hlö A –luokka 1hh 317 2hh 215 3hh 181 4hh 164 Promenade 1hh 2hh 3hh 4hh 302 208 176 160 B -luokka 1hh 2hh 3hh 4hh 264 189 164 151 50 nnalliset 15 u k a t l a v . .20 ät 6.-8.3 v i ä p s u t koulu erenade S a j l i S MS Venemessut ”Allt för sjön 2015” Bussikuljetus lähtee terminaalin edestä venemessuille lauantaina klo 10.00 ja paluukuljetus messuilta klo 13.30 takaisin satamaan. Messulippu kuljetuksineen 35€/hlö. Messulippu varataan matkavarauksen yhteydessä. Varaus on sitova, eikä lipun hintaa palauteta sairastapauksessakaan. 18 Meripelastaja 4-14 Ilmoittaudu 6.2. mennessä! www.matkapojat.fi/meripelastusseura Matkan maksaminen Matkan ennakko- ja loppulasku lähtee ilmoittautumisen jälkeen varaajan sähköpostiin. Ennakkomaksu on 25% kokonaishinnasta ja se erääntyy viikon päästä varauksen tekemisestä. Loppumaksun eräpäivä on 6.2.2015. Huom. peruutustapauksessa kulut 10 € / hlö lääkärintodistusta vastaan. Lippujen luovutus Lippujen luovutus 6.3. klo 11.00 alkaen Siljan Olympiaterminaalissa, Olympiaranta 1, Matkapoikien lähtöselvityspisteessä. Lippujen kanssa samassa kuoressa ovat matkaohjelma ja ateriakupongit. Matkan muutokset/ peruutukset Matkaan liittyvät hytti- tai nimimuutokset on ilmoitettava suoraan Matkapojille puh. 010 2323 109 (ma – pe 09:00 – 16:00) tai sähköpostilla ryhmat.helsinki@matkapojat.fi Jos olet estynyt matkustamasta, tulee varaus peruuttaa välittömästi. Peruutuskulut 10 € vain lääkäritodistusta (toimitettava kahden viikon kuluessa lähtöpäivästä) vastaan, mikäli peruutus ilmoitetaan eräpäivän jälkeen. Tarkemmat peruutusehdot saa matkatoimistosta. Yhdistyksen virallinen edustaja Seura korvaa 189 € yhdistyksen virallisen edustajan matkasta. Yhdistykset ilmoittavat Seuran toimistoon smps.toimisto@meripelastus.fi yhdistyksen virallisen edustajan nimen viimeistään 30.1. Hyttivarauksen edustaja tekee itse netissä Matkapoikien varaamosta ja maksaa matkansa itse (tai lähettävä yhdistys maksaa sen). Korvauksen 189 € Seura maksaa yhdistykselle matkan jälkeen ja yhdistys maksaa sen edelleen edustajalleen. Yhdistyksen virallisen edustajan tulee osallistua kaikkiin koulutustilaisuuksiin sekä puheenjohtajiston kokoukseen lauantaina. Huomioitavaa Yhdellä varauksella voi ilmoittautua enintään 9 henkilöä. Varauksesta lähtee 1 ennakko- ja loppulasku/varaus varauksen tekijän antamaan sähköpostiosoitteeseen. Yhdistykset voivat edelleen koota oman yhdistyksensä osallistujat, jolloin yhdistyksen edustaja lähettää tiedot ilmoittautuneista sähköpostilla osoitteeseen ryhmat.helsinki@matkapojat.fi HUOM Ryhmät laskutetaan yhdellä laskulla yhdistyksen edustajan antamasta osoitteesta. Nais- ja miespaikat ovat myynnissä nettivaraamossa B – luokan hytteihin. Jos haluat varata puolikkaan hytin muusta hyttiluokasta soita varausnumeroon 010 2323 109 (ma – pe 09:00 – 16:00). Samoin yhdensuuntaiset matkat tai Maarianhaminasta tulevat varaavat matkansa matkatoimistosta suoraan (puhelimitse tai sähköpostilla). Kaikissa ongelmatapauksissa ota yhteys matkatoimistoon, ei Seuran toimistoon. Matkatoimisto Matkapojat Oy:n yhteystiedot ovat puh. 010 2323 109 (ma – pe 09:00 – 16:00) ja sähköposti ryhmat.helsinki@matkapojat.fi nnessä! e m . .2 6 u d u Ilmoitta ojat.fi/merip www.matkap elastusseura Meripelastaja 4-14 19 Tutkimus vapaaehtoisten osallistumisesta hälytystehtäviin valmistunut Auttaminen ja yhdessä toimiminen inspiroivat vapaaehtoisia Viranomaisia tukevassa hälytystoiminnassa on mukana yli 30 000 vapaaehtoista, jotka suorittavat vuosittain tuhansia tehtäviä. Järjestöt osallistuvat etsintä- ja pelastustehtäviin sekä esimerkiksi psykososiaalisen tuen ja ensihuollon tehtäviin. K iinteänä osana pelastustoimea toimii 709 palokuntaa, jotka ovat mukana noin puolessa pelastustoimen tehtävistä. Vapaaehtoisten saatavuutta ja käytettävyyttä koskevassa tutkimuksessa on tarkasteltu viranomaisten tukena toimivaa pelastuspalvelu- ja palokuntajärjestökenttää ensimmäistä kertaa kokonaisuutena. Kolmas sektori on tehnyt Suomessa jo kauan työtä yhteiskunnan turvallisuuden edistämiseksi. Palokuntatoiminnan 175-vuotisjuhlaa vietettiin viime vuonna. Valmiusjärjestöjen yhteenliittymä, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu (Vapepa) täytti viime vuonna 50 vuotta. Järjestöillä on turvallisuustyössä kolme roolia: ne tuottavat asiantuntijapalveluita, tukevat viran- 20 Meripelastaja 4-14 omaisia onnettomuus- ja häiriötilanteissa sekä koordinoivat kansalaisten osallistumista yhteiskunnan turvallisuustyöhön. Järjestöjen rooli yhteiskunnan turvallisuustoimijoina onkin 2000-luvun aikana kasvanut. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä kokonaisturvallisuudesta, Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa ja esimerkiksi sisäisen turvallisuuden ohjelmassa järjestöjen asema on vakiintunut. Lisäksi järjestöjä kuullaan esimerkiksi Turvallisuuskomiteassa. Yli 90 000 vapaaehtoista Järjestöjen rooli sisäisessä turvallisuudessa on merkittävä. Yli 90 000 vapaaehtoista on mukana palokuntien, pelastuspalvelujärjestöjen ja Vapepan toiminnassa. Viranomaisten hälytettävissä toimii kolmannes eli noin 30 000 vapaaehtoista. Vuonna 2013 kaikkiaan lähes 27 000 henkilöä sai apua valmiusjärjestön vapaaehtoiselta yksiköltä tai ryhmältä. Vuonna 2013 viranomaiset hälyttivät vapaaehtoiset pelastuspalvelujärjestöt sekä Vapepan yksiköt ja ryhmät lähes 1 400 kertaa etsintä-, pelastus- tai sosiaali- ja terveystoimen tehtäviin. Muista järjestöistä poiketen noin kolmannes meripelastusyhdistysten tehtävistä tuli suoraan avuntarvitsijalta. Kiireellisten hälytystehtävien lisäksi vapaaehtoiset suorittivat vuonna 2013 yli 5 000 erilaista päivystyksellistä ennalta sovittua tai kiireetöntä tehtävää. Tehtävät olivat muun muassa palotähystyslentoja, ensiapupäivystyksiä, sekä vesillä ja liikenteessä tehtyjä avunantoja. Järjestöjen toiminta- ja osaamisalue on siis laaja. Usein järjestötoimintaa arvioitaessa nostetaan esille kysymys siitä, millaisen verkoston valmiustoiminnassa mukana olevat vapaaehtoiset muodostavat sekä kuinka moni vapaaehtoinen toimii samoissa tehtävissä eri järjestöissä. Suuri osa vapaaehtoisista on mukana useammassa kuin yhdessä järjestössä. Noin puolet kaikista järjestöjen vastaajista oli mukana Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) toiminnassa. Pelastuskoirayhdistysten harrastajista Vapepan toimintaan osallistui jopa yli 80 prosenttia. Meripelastusharrastajista alle 10 prosenttia oli mukana Vapepassa. On myös mielenkiintoista huomata, että pelastuspalvelujärjestöissä toimivista vain 14 % oli mukana vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä. Palokunnista vastaava luku oli vieläkin alhaisempi, vain 5 %. Auttamisen halu, itsensä kehittäminen ja sosiaaliset syyt motivoivat meripelastajia (kuva Jaakko Heikkilä). Meripelastusyhdistykset tiiviissä yhteistyössä viranomaisten kanssa Meripelastusyhdistykset ovat integroituneet osaksi viranomaisten järjestelmiä. Hälytyksiä saatiin ja tehtäviin osallistuttiin selvästi keskivertoa enemmän kun verrataan muihin pelastuspalvelujärjestöihin. Jopa 10 % hälytettiin yli 30 kertaa vuoden 2012 aikana. Meripelastajien tehtävät kestivät lyhemmän aikaa kuin muilla järjestöillä, kolmanneksella vain 1–2 tuntia. Puolella meripelastajista tehtävät kestivät pisimmilläänkin alle 5 tuntia. Erot järjestöittäin ovat suuria, kun esimerkiksi yli viidenneksellä lentopelastajista tehtävät kestivät pisimmillään yli 24 tuntia. Vain alle viidennes toimijoista hälytetään tehtäviin useamman kuin yhden hälytysryhmän kautta (vrt. meripelastajista vain 13 %). Päällekkäisyyksiä näyttäisi siis olevan vain vähän, mutta aiheesta tarvitaan tarkempaa tutkimusta. Sitoutuminen on pitkäjänteistä Tarkasteltaessa motivaatiota ja syitä olla mukana vapaaehtoistoiminnassa korostuvat sekä palokuntien että pelastuspalvelujärjestöjen osalta auttaminen ja yhdessä toimiminen. Tuloksista nouseekin esille korkea sitoutuminen yhteiskunnan turvallisuustoimintaan. Näyttää siis siltä, että valmiustoimintaan tullaan mukaan juuri itseä eniten kiinnostavaan toimintaan. Auttamisen halu, itsensä kehittäminen ja sosiaaliset syyt motivoivat meripelastajia. Viranomaisten tukena tehtävään hälytystoimintaan erikoistutaan ja toimintaan sitoudutaan pitkäjänteisesti. Tämä näkyy toimijoiden iässä ja toiminnassaolovuosissa - toiminnassa on oltu mukana keskimäärin 20 vuotta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lähes joka neljäs pelastuspalvelujärjestössä toimiva on eläkeläinen (vrt. palokunnissa vain 5 %). Meripelastajien ikähaitari sen sijaan näyttää tasapainoiselta. Valtaosa toimijoista on työ- Vapaaehtoisten meripelastajien ikäjakauma (ruskea) verrattuna muihin pelastuspalvelujärjestöihin (sininen). Tutkimuksessa haastateltiin puhelimitse 1006 valmiustoiminnan vapaaehtoista. Meripelastajia mukana tutkimuksessa oli 154 henkilöä. Pelastuspalvelujärjestöissä vapaaehtoisina toimivien ammattiryhmiä (mepe ruskea). ikäisiä ja viidennes yli 55-vuotiaita. Alle 24-vuotiaita on kuitenkin vain 5 %. Toinen kiinnostava havainto liittyy toimijoiden sukupuoleen: vain 12 % meripelastusseuran hälytysmiehistöissä toimivista on naisia. Tulos on samansuuntainen muiden pelastuspalvelujärjestöjen tai palokuntien kanssa. Vain pelastuskoirajärjestöissä ja Suomen Punaisessa Ristissä enemmistö hälytystoiminnassa olevista on naisia. Elämäntilanteesta ja taustasta riippumatta hälytystoimintaan osallistumista estävät tekijät ovat pelastuspalvelujärjestöissä ja palokunnissa samoja: joko työ tai koulu ei mahdollista toimintaa, tai toimintaan ei ole aikaa. Tulevaisuuden haasteet Tutkimus osoittaa, että kansalaisyhteiskunnasta löytyy aitoa kiinnostusta monipuolisiin turvallisuustehtäviin. Nykyisenkaltaisissa vapaaehtoistehtävissä arvioi olevansa mukana kolmen vuoden päästä pelastuspalvelujärjestöjen vapaaehtoisista 80 % ja meripelastajista jopa 90 %. Vaikka kolmas sektori nähdään nykyään tärkeänä toimijana yhteiskunnan turvallisuustyössä, sen säilyminen elinvoimaisena myös tulevaisuudessa ei ole itsestäänselvyys. Kun ihmisten ajankäyttö pirstaloituu, turvallisuusteemat ovat saaneet yhä vahvempia kilpailijoita ihmisten arjessa. Kyse on lopulta siitä, mitä osallistumismahdollisuuksia yhteiskunta tarjoaa turvallisuustyöstä kiinnostuneille. Jotta tulevaisuus näyttäisi valoisalta, tarvittaisiin vahvempaa johtajuutta ja päätöksentekijöiden sitoutumista kolmannen sektorin systemaattiseen kehittämiseen osana kriisinsietokykyistä ja joustavaa eli resilienttiä yhteiskuntaa. Palosuojelurahaston rahoittaman vapaaehtoisten saatavuutta ja käytettävyyttä selvittävä tutkimus julkaistaan 16.12.2014. Suomen Meripelastusseura on mukana tutkimushankkeen hankeryhmässä. Teksti: Ilona Hatakka Kirjoittaja on erikoistutkija Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä (SPEK), erityisalana yhteiskunnan häiriötilanteet ja varautuminen sekä kansalaisyhteiskunnan rooli osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry (SPEK) on pelastusalan ja yhteiskunnan varautumisen asiantuntijaorganisaatio. SPEK tuottaa ja välittää uutta tietoa eri tahojen ja yhteisöjen käyttöön ja kehittää uudenlaisia toimintatapoja ja -malleja. SPEK toimii yhteystyössä järjestöjen, viranomaisten, yritysten ja kansalaisten kanssa. Meripelastaja 4-14 21 Apua vailla – kuinka toimia hätätilanteessa Tässä juttusarjassa on käsitelty muutamalta kantilta sitä, miten vesillä hätään joutumista voi välttää ja toisaalta miten ongelman tullen voi reissusta selvitä kotiin omin voimin tai kaverin avun turvin. Entä kun oma apu ei riitä? S uomen vesillä noin tuhannen veneilijän matkaan tulee joka vuosi sellainen mutka, että tarvitaan Meripelastusseuran apua. Lisäksi tulevat luonnollisesti meripelastus- ja pelastusviranomaisten itse hoitamat tehtävät. Meripelastajalehden vuoden ensimmäisessä numerossa on esitelty Seuran tilastoja tarkemmin ja niin teemme varmasti jälleen seuraavassa, vuoden -15 ensimmäisessä numerossa. Olivatpa varsinaisesti avun pyyntöön johtaneet syyt mitkä tahansa, vielä siinäkin vaiheessa kun apua on jo soitettu, voi veneilijä tehdä paljon oman olonsa ja tulevan avustustilanteenkin helpottamiseksi. 112 tai 0294 1000 Jo ennen vesille lähtöä on kuulunut tallentaa oman puhelimen muistiin tärkeimmät numerot, merellä meripelastuksen hälytysnumero 0294 1000 ja sisävesillä hätänumero 112. Nämä numerot toimivat koko maassa ja niissä vastaa aina ammattilainen, jonka tehtävä on tehdä riskinarvio. Hätäkeskukseen tai meripelastuksen johtokeskukseen soittaessa ei tarvitse muistaa, mitä pitää kertoa, vaan puheluun vastannut päivystäjä kysymyksillään selvittää avun hälyttämiseksi tarpeelliset tiedot. Soittaessa kannattaa kuitenkin varautua vastaamaan ainakin kysymyksiin millaisesta onnettomuudesta on kyse, millaisella aluksella olet liikkeellä ja onko ihmisiä vaarassa. 22 Meripelastaja 4-14 Sijainnin määrittäminen Oman sijainnin määrittämiseen on käytettävissä monia keinoja. Tarkin tapa sijainnin ilmoittamiseen on tietenkin GPS-koordinaatit. Suomessa viranomaistoiminnassa käytetään WGS-84 (Euref-FIN) koordinaatistoa, pääasiassa muodossa asteet, minuutit ja minuutin kymmenykset. Omasta GPS-laitteesta kannattaa varmistaa, että koordinaattijärjestelmä (datum) ja esitystapa ovat oikeat. Jos GPS:ää ei ole saatavilla, koordinaatit voi tietenkin ottaa myös kartasta. Ilman koordinaattejakin paikan määrittäminen tietenkin onnistuu. Tällöin tarpeellisia tietoja ovat vesistön (järvi, joki, lampi, merenlahti tms.) nimi, mieluusti kunta, jonka alueella olette sekä lähisaaren, rannan, niemen, lahden tai muun maaston muodon nimi. Paikannimistä puhuttaessa kannattaa kartta olla esillä, sillä oikean paikan löytymistä voidaan tarkentaa kysymällä esimerkiksi ”onko se siinä Koivu- Kiireellinen vai kiireetön n– Vesillä tapahtuvat avuntarpeet voidaan luokitella karkeasti kahteen; kiireellisiin ja kiireettömiin. Kiireellisissä hätätilanteissa tulee aina soittaa välittömästi yleiseen hätänumeroon 112 tai meripelastuksen hälytysnumeroon 0294 1000. Hätätilanteissa apuun lähtevät sekä viranomaiset että vapaaehtoiset heti hälytyksen saatuaan ja apu on aina hädänalaiselle maksutonta. Kiireettömiä ongelmatilanteita ovat tilanteet, joissa vene on satamassa, retkisatamassa tai vastaavassa, turvallisessa paikassa ja kone ei käynnisty tai polttoaine on loppu. Tällöinkin apua voi pyytää edellä mainituista numeroista, mutta meripelastuskeskuksesta tehtävä välitetään kiireettömänä lähimmälle meri- tai järvipelastusyhdistykselle, sisävesillä uuden käytännön mukaisesti hätäkeskus antaa lähimmän järvipelastusyhdistyksen päivystysnumeron. Jos tilanne, esimerkiksi sää, ensimmäisen yhteydenoton jälkeen muuttuu, tulee aina soittaa uudelleen ja kertoa tilanteen muuttuneen. Samoin tulee toimia, jos apua ei enää tarvitsekaan. saaren vieressä?”. Tällä karttakysymyksellä varmistetaan, että puhutaan varmasti samasta ”Lokkiluodosta”, joita on vesistöissämme satoja. Hätäkeskuksen tai meripelastuksen johtokeskuksen päivystäjä voi kiireellisessä tilanteessa hälyttää apua jo puhelun aikana, joten vaikka puhelu tuntuu kestävän, se ei hidasta avunsaantia. Jokainen kysymys päinvastoin varmistaa sitä, että avuntarvitsija saa oikeanlaista apua oikeaan paikkaan. Puhelun aikana voit saada myös toimintaohjeita, joita on syytä noudattaa. Avunsaanti voi kestää – käytä aika hyvin Vaikka apua on jo hälytetty, ei silti kannata jäädä vain odottelemaan. Vesillä avunsaantiajat ovat pitkiä, helposti yli tunnin, kiireettömissä tilanteissa jopa useita tunteja. Apua odotellessa kannattaa edelleen tarkkailla ympäristöä; minne päin ajelehditaan, meneekö vene kohti matalikkoa tai rantaa. Onko näköpiirissä muita veneilijöitä, jotka voisivat mahdollisesti auttaa? Jos veneessä on VHF, kannattaa siitä mainita jo hätäpuhelussa ja virittää radio kanavalle 16. Puhelin, josta apua on soitettu, kannattaa pitää vapaana, usein pelastusveneestä soitetaan vielä lähempänä lisätietojen kysymiseksi. Apua odottaessa on viimeistään jälleen syytä pukea pelastusliivit päälle kaikille veneessä olijoille. Tuulen mukana ajelehtiva vene keinuu paljon totuttua enemmän ja aallot voivat yllättää. Vene kannattaa pyrkiä aina myös ankkuroimaan. Vaikka ankkuri ei vielä yltäisikään pohjaan, toimii vedessä roikkuva ankkuri ajoankkurina ja rauhoittaa hiukan veneen keinuntaa. Lisäksi valmiiksi laskettu ankkuri tarttuu pohjaan sitten, kun yltää. Jos kyseessä on onnettomuus ja ihmisiä on vedessä, eikä teillä ole mahdollisuutta saada heitä ylös, pitää veteen heittää mitä tahansa kelluvaa, mieluiten tietenkin pelastusrengas. Vedessä olijalle voi tarjota myös köyttä, jotta hän ei ajaudu kauemmas sinusta. Pelastusalukset hinaavat lähtökohtaisesti aina omilla köysillään, mutta sinun apuasi voidaan tarvita köyden kiinnittämisessä. Ennen hinausta omalta kannelta pitää raivata kaikki ylimääräiset, irtonaiset ja raivattavissa olevat esteet, jotka voivat tarttua hinausköyteen tai olla vaaraksi kannella liikuttaessa. Myös veneen sisätiloissa voi tehdä pientä järjestelyä, jotta hinauksen aikaiset heilahtelut eivät pudota tai riko tavaroita. Viimeisenä toimenpiteenä ota veneen laitasuojaimet, eli lepuuttajat tai fenderit slangista riippuen esille ja ripusta paikoilleen. Useimmat pelastusalukset on rakennettu niin, että operointi tapahtuu oikealta kyljeltä. Jos valinnanvaraa on, voi omasta veneestä valmistella siis vasemman, paapuurin puoleisen kyljen kylkikiinnitystä varten. liikkeen laituriin pääseminen on veloituksetonta vain Meripelastusseuran Trossi-jäsenille. Sisävesillä pelastustoiminnanjohtaja ratkaisee, onko kyse pelastustoiminnasta vai avustustoiminnasta. Hinauksen aikana kannella liikkuminen on kielletty. Katkeava hinausköysi tai irtoava knaapi tekee pahaa jälkeä osuessaan ihmiseen. Hinauksessa syntyvistä äkillisistä nykäyksistä on varoiteltu jo useaan otteeseen. Hinauksen aikana hinattavasta veneestä vastaa edelleen veneen päällikkö. Ennen hinaukseen ryhtymistä on allekirjoitettu hinaussopimus ja tehty hinaussuunnitelma. Hinaussuunnitelmaan kuuluu muun muassa hinauksen aikaisesta yhteydenpidosta sopiminen. Teksti: Ilari Hatakka Kun apu saapuu Kun pelastusalus sitten saapuu, kartoitetaan ensiksi tilanne. Onko mitään tehtävissä paikan päällä vai onko paras ratkaisu hinaus rantaan. Merellä meripelastusjohtaja määrittää lähimmän turvasataman, jonne vene hinataan valtion piikkiin, mutta kotisatamaan tai huolto- Tunnistatko kaikki hätämerkit? Kari Nyström - punaiset raketit - punaiset soihdut - oranssi savu - EPIRB eli (automaattinen hätäradiolähetin) - DSC–hätäviesti, digitaalinen hätäviesti VHF-DSC-laitteella - MAYDAY hätäkutsu VHF-radiolla - SOS-morsetus ... ---... - voimakas ääni 1 minuutin väliajoin - sumutorven jatkuva voimakas ääni - NC-viestiliput (kuva) - pallomainen esine neliön yllä tai alla - avotuli - tykinlaukaukset (räjähdykset) - ojennettujen käsien nostaminen ja laskeminen hartialinjan yllä Meripelastaja 4-14 23 www.portofhanko.fi Luotettava ja monipuolinen Crewsaver pelastusliivisarja vaativaan käyttöön. Kantasatamantie 50 - 67900 Kokkola Puh:06-8242400 www.portofkokkola.fi * 150N–275N * Solas/Med hyväksytyt * erikoispelastusliivit * Uutuus 190N ja 290N pelastusliivit Ammattikäyttöön Gleistein köydet JOLLASTA–TANKKERIIN * Dyneema, Polyester, Polyamid, Polypropylene * punottuna, kierrettynä * halkaisija 3–168 mm Marnela Oy, Isonsarvastontie 8, 00840 Helsinki, puh. 09 6841 7600 www.marnela.fi Rauhallista Joulua Björklund Båtslip Kasnäsin Vierassatama VÄRIT: CMYK oivotamme kaikille Tyhteistyökumppaneillemme, asiakkaillemme sekä tärkeää työtä tekeville vapaaehtoisille meripelastajille Hyvää ja Rauhaisaa Joulua sekä Menestystä tulevan vuoden haasteisiin! PANTONE PANTONE www.kaskinen.fi c0 m0 y0 k93 | c93 m59 y18 k0 | PANTONE Process Black U 93% 2945 U Merihinauspalvelut ja jäänmurto yhdeksän hinaajan kalustolla Itämeren alueella. Hollmingintie 4, 26100 RAUMA Tel. 02-822 7900, Fax (02) 822 7944 www.raumacata • raumacata@raumacata.fi INKOO SHIPPING OY AB Myynti ja huolto n n n n n n n n n n VIKING pelastuslautat ja evakuointijärjestelmät VIKING pelastusliivit ja – puvut, SOLAS VIKING palopuvut ja varusteet VIKING DIVING sukelluspuvut Pelastusveneiden ja taavettien huolto ja myynti Laivojen hengenpelastuslaitteiden myynti (LSA) Palo- ja pelastuskalusto TRELLCHEM kemikaalisuojapuvut CO2 hiilidioksidi kaasupullojen täyttö Uutuus! VIKING laajentaa alusten turvallisuuspalveluita. Uusi paloturvallisuuteen keskittyvä huoltopiste avattu Helsingissä VIKING LIFE-SAVING EQUIPMENT OY TURKU REPAIR YARD LTD, Navirentie, 21100 Naantali, Finland tel.: +358 2 445 11, tel. 24h: +358 40 553 3491, www.turkurepairyard.com Pääskykalliontie 13 . 21420 LIETO Puh. (02) 489 500 . Fax (02) 489 5011 E-mail: viking-fi@viking-life.com . www.VIKING-life.com Edu Kettunen – muusikko ja tarinankertoja Edu Kettunen on, kuten hänen tunnetuimmassa kappaleessaan lauletaan, lentäjän poika. Lentäjä ei kuitenkaan koskaan ollut hänen haaveammattinsa. Muusikko sen sijaan oli ja sellainen hänestä tuli. Edun uudella levyllä on myös Meripelastusseuralle omistettu kappale. – Muusikoksi halusin ihan pienestä pitäen, mutta en koskaan varsinaisesti opiskellut musiikkia, Edu kertoo. Kellaribändien kautta syntyi vuonna 1980 Broadcast ja se oli menoa. Amerikkalaistyylistä poprockia soittaneen yhtyeen suosio oli Suomen mittapuulla huikea. Bändi teki kuusi vuotta putkeen 200-300 keikkaa vuodessa. Broadcastin jälkeen soolouralle lähtenyt Edu Kettunen keskittyi yhä enemmän musiikin tekemiseen, niin itselleen kuin muillekin artisteille. Keikkatauosta tuli lopulta yli 20 vuoden mittainen. Nykyään keikkailukin maistuu taas. Haastattelua edeltävänä iltana Edu soitti Helsingissä Le Bonkissa ja seuraavana iltana oli vuorossa konsertti Järvenpäässä. – Teen 30-60 keikkaa vuodessa. Pubin nurkassa ei oikein huvita soittaa, mutta erilaisissa konserttisaleissa esiinnyn mielelläni. Lauluja pienistä ihmisistä Edun lauluissa ollaan paljon tien päällä. Liikkeellä oleminen ei kuitenkaan ole niissä se pääasia. – Biiseissäni ajetaan kyllä paljon autolla, Edu myöntää. – Mutta se on oikeastaan vain kehys tarinoille. Tarinoissa kerrotaan usein ns. pienten ihmisten kohtaloista, yhteiskunnan epäkohdistakin. – Haluan havainnoida asioita, Edu sanoo. – Jos se vielä johonkin vaikuttaa, niin hyvä. – Toivon kuitenkin ennen kaikkea, että biiseistäni tulisi hyvä fiilis, ja ehkä joku niistä joskus voisi saada lohtuakin. Edu ei kuitenkaan halua olla pelkästään surullisten tarinoiden kertoja. 26 Meripelastaja 4-14 – Näen itseni oikeastaan enemmän humoristina. Musiikki syntyy omassa studiossa Edun suosikkilevy hänen omasta tuotannostaan on Rodeo ja myös uusimpaan Kadonnut maailma –levyyn hän sanoo olevansa todella tyytyväinen. Onko Edun musiikki muuttunut vuosien varrella? Ja jos on, niin miten? – Musiikkini on muuttunut yksinkertaisemmaksi. Nuorena taisin luulla, että musiikin pitää olla monimutkaista, jotta se on hyvää. Enää en ajattele niin. Jos kappaleessa sattuu olemaan vain kaksi sointua, niin kyllä se minulle riittää! Kun Edu tekee musiikkia, syntyvät sävel ja sanat samaa aikaa. Kappale valmistuu yleensä aika nopeasti. Hän työskentelee omassa studiossaan. – Nautin kaikkein eniten studiotuottajan työstä ja sitä olen saanut tehdäkin onneksi todella paljon. Meri – Meri merkitsee minulle ihan älyttömästi, Edu sanoo. – Olen melkein välttänyt tekemästä siitä biisejä, koska aihe on tuntunut liian isolta. Edu on purjehtinut pikkupojasta lähtien, ja 1990-luvulla koko perhe eli kolme vuotta veneessä purjehtien Euroopassa. Nyt itse rakennettu purjevene on ollut jo kymmenen vuotta telekalla. Purjehtiminen on vaihtunut melontaan. – Olen downgreidannut alusten suhteen, Edu hymyilee. – Käyn melomassa kajakilla 10-15 kertaa kesässä. Tai en oikeastaan vain kesällä. Mitä pitemmällä syksy on, sitä paremmin viihdyn merellä. Tuuleen eksyneet –kappale omistettu meripelastajille Edu Kettusen uudella levyllä oleva kaunis balladi Tuuleen eksyneet on tehty vapaaehtoisille meripelastajille. Meripelastusseura on tuttu Edulle jo veneilyvuosilta, vaikka itse hän ei olekaan koskaan tarvinnut meripelastajien apua. – Kun Jari Piirainen soitti ja kysyi, voisinko tehdä Meripelastusseuralle oman kappaleen, ei siinä ollut mitään miettimistä, Edu muistelee. – Suostuin heti. Suoranainen yllätys ei Piiraisen pyyntö Edu Kettuselle ollut. – Aika usein minua pyydetään tekemään biisejä eri tahoille, hän kertoo. – Erityisen iloinen olin, että tällä kertaa pyytäjänä oli Meripelastusseura. Kappale syntyi lopulta melko nopeasti, mutta ennen työn aloittamista Edu mietti aiheen lähestymistapaa pitkään. – Tämän kaltaista kappaletta tehdessä on aina vaarana sortua latteuksiin. – Ajattelin niin, että biisin päähenkilö, josta pitäisi ottaa kiinni, on maissa ja odottaa. Hänen rakkaansa on merellä ja kateissa. Tarinan voi toki ymmärtää tosinkin päin. Näin kuitenkin pystyin välttämään pahimmat korniuden karikot. Ainakin toivon niin, Edu pohtii. – Koitin kirjoittaa ikään kuin ulkoapäin katsellen, maisemien ja kuvien kautta. – Ja hei! Olen yrittänyt 15 vuotta saada sanaparia ”kadonneet laivueet” johonkin biisiin. Nyt se onnistui! Edun teko on hieno ja varsin poikkeuksellinen tapa tukea Meripelastusseuraa. Hän kannustaa muitakin lähtemään mukaan tukemaan toimintaa eri tavoin oman osaamisensa kautta. Kysyn lopuksi, onko Edulla terveisiä vapaaehtoisille meripelastajille. Hän tiivistää ne yhteen sanaan. – Kiitos! Teksti: SW Kuva: AJ Savolainen Tuuleen eksyneet Tää on se tuuli josta puhuin iso musta tuuli lokakuun tuuli täynnä aaveita ajan riekaleita kadonneita laivueita nen Edu Kettu tuolla kossa jotain aallo n yössä vain juuri tällaisina öinä Se näkee välähdykse in Ehkä valon ukeroinen puu josta puhu uli tu ko se a on n Täämä Kuin vanh maiseman vartoo näen uli lokakuuaina saman tu sinään se Iso musta aaveita Kalliolla yk yisenä yönä ä rsk Tuuli täynn ta Eräänä my lei ka rie saman yksinäisen hahmon n Aja a ä kiinni a laivueit ää ottaa siit Kadonneit Jonkun pit vin tässä käy että hy a no ä vasten aavan autiutta Sa a sina öin n pitää tuod Juuri tällai n maisema Ja jonkun aina sama donneet on Mä näen Kotiin ka en hahm eet. sinäis sydän särkyneenä Saman yk uleen eksyn tta Tu tiu au n va Vasten aa rkyneenä Sydän sä nni taa siitä kii ää ot Jonkun pit vin tässä käy ottaa siitä kiinni jonkun ä hy pitää Sanoa ett a pitää tuod Ja jonkun nneet hyvin tässä käy doettä ka sanoa tiin Ko eet syn ek Tuuleen ja jonkun pitää tuoda kotiin kadonneet tuuleen eksyneet land 2014 Made in Fin ripelastusseura ry nen, 3:26 Me . Edu Kettu P Suomen ., san., sov ttunen, säv SMPS01 es. Edu Ke t, ee yn Tuuleen eks t pidätetään eude Kaikki oik se näkee jotain aallokossa tuolla ehkä valon välähdyksen yössä vain kuin vanha koukeroinen puu kalliolla yksinään se vartoo eräänä myrskyisenä yönä Tuuleen { Piano { Pno. 2 { Tuuleen eksyneet 2 # ™ & œ œ œ œ Pno. { { { Pno. Tuu - leen # & Œ Pno. C { B # œ œ { 21 # & Œ Ó ?# 25 - sy- Cneet G ka - don - nei - ta œ œ Juu - ri täl - lai C G œ ni œ œ ˙ œ Se œ 3 Ó ‰ œjE‹ { ?# Ó Pno. { { œ œ Ó - sä vain dyk - Csen yös Pno. Œ Ó vä - läh ?# va - lon œ G # œ™ œ œ œ œ œ œ œ œ & œJ C 61 ?# Pno. { œ Œ œ œœ # œœœ œ & œ 65 { # & Œ 69 Pno. lo G yk si nään la se var ˙ j œ œ œ œ œ œ Œ Ó G vu - a - jan rie - ka - lei - ta Œ ?# { E- nä rää - œ öi - nä Ó G G Œ Ó Kettuselle annettiin yhdelle suomalaiselle sanoittajalle vuosittain myönnettävä Juha Vainion rahaston tunnustuspalkinto vuonna 2006. Palkinnon arvo oli 5 000 euroa. Kettunen sai kiitosta muun muassa taitavasta rytminkäsittelytaidosta ja hänen sanoitustensa riimittömästä ilmaisusta. too Kettunen tunnetaan myös muille artisteille, kuten Kirkalle ja Riki Sorsalle säveltämistään ja sanoittamistaan kappaleista. Nykyisin hän tekee musiikkia myös poikansa kanssa. C # ∑ ∑ ∑ ∑ ? # ∑ ∑ ∑ ∑ 73 & { œ œ œ œ œ œ œ œ œ yö - nä ∑ Tuuleen eksyneet jÓ 4 B Jonœot - taa sii #œ™° ™ G kun pi - tää tä kiin & ™œ ni œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ Pno. œ Ó C ?# ™ E‹ ¢™ ∑ ∑ ∑ ∑ ∑ 87 #∑ sa - no - a et - tä hy - vin täs ∑ - sä käy & Œ œ œ Jœ œ œ œ∑ œ œ œ œ œ œ ∑ J ∑ Pno. Œ Ó ∑ ?# ∑ C Ó E‹ 4 83 { { Pno. { Pno. Mä ‰ œ J uonna 1961 syntynyt Edu Kettunen aloitti uransa 1980-luvun alussa Broadcast-yhtyeen kitaristina, mutta siirtyi myöhemmin soolouralle. Kettusen tunnetuin kappale on ”Lentäjän poika” samannimiseltä albumilta vuodelta 1986. Kappale on päässyt peruskoulujen musiikkikirjaankin. Vuonna 1998 Kettunen levytti yhdessä Mikko Kuustosen ja Esa Kaartamon kanssa albumin Kaartamo, Kettunen, Kuustonen. Levyn avausraita, Kettusen sanoittama ”Elämän haamu”, soi runsaasti radiossa. Vuonna 2002 tehtiin toinen KKK-albumi. Tällä tuplalevyllä oli mukana useita muitakin artisteja, kuten Kari Tapio ja Maarit Hurmerinta. Œ ‰ œ J œ œ œ œœœœ œ œ œ œ se - nä 2 V G G - myrs - kyi indd syneet. en ek Tuule Œ Ó œ œ œ œ œ œ œ G rei - ta œ œ œ si - na G Sävellys, sanoitus ja sovitus: Edu Kettunen Soitot ja laulut: Edu Kettunen Äänitys ja miksaus: Edu Kettunen Masterointi: Pasi Kerkola G ka kuun C ?# Pno. ol - kal - li puu - nen kou - ke- roi jonkun pitää ottaa siitä kiinni... pu huin E‹ li œ œ œ œ Ó ka - don - neet œ œ ™ vanœ - œha œ J kuin E‹ Œ œ œ œ ko - tiin tuo - da pi - tää jon - kun # œ œ œ & œ œ 49 tuu li jos ta ja käy # œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ Œ eh -Ókä J J & Œ E‹ la tuol Œ œ œ Ó œ œ Ó œ nä - kee œ G 57 œ œ œ # j E‹ œ & œ œ™ œ œ œ C - œ kiin C C - sa Pno. aal - lo- kos jo tain ?# A3 se œ œ ‰ œj œ œ œ œ œ œ œ œ œ Ó C vei - ta lai œ œ œ A2 # & Ó täs - sä hy - vin sa - no - a et - tä 45 Ó C Ja sa - man ut - näta aa - -tili- täyn aa - #van auTuu - ?# œ œ œ œ œ Œ Ó ∑ neet 3 Tuuleen eksy & œ œ œ œ œ { C Tää on G 17 sii - tä ot - taa Pno. pi - tää Jon - kun Pno. Œ œ œ ek ?# Œ œ œ œ œ œ ˙ ?# Pno. œ œ œ ?# 41 53 { { nä sy - dän sär - ky - nee - # & Œ 37 Pno. { A1 # & Œ œ œœœ ˙ Ó Œ ?# & Œ œ œ œ œ Œ Ó j j # œ œ œ œ œ œ œ ‰ œ Pno. œ œ œ œ œ œ œ œ œ™ œ œ œ & œ œ C ?# G C ?# 33 Pno. vas - ten mon yk - si - näi - sen hah - Edu Kettunen œ œœ œ ˙ Œ 7 I - so mus ‰ta œ œ œ Ó tuu j #Ó œ ˙& Œ œ œ œ œ J œ œ™ G Pno. C ?# œ œ œ œ œ™ J C ?# # œ œ œ œ œ œ™ œœ & œœ J œ Œ œ œœœ ˙ Ó œ C ?# E‹ G mai - se man 13 sa- man ai - na nä - en 29 Tuuleen eksyneet ndd 1 eksyneet.i 91 jon - kun pi - tää # & œ œ œ œ œ C ?# Tuu - leen ?# C ˙ œ œ Ó ko - tiin œ œ™ J E‹ 95 # & Œ tuo - da œ ek - sy ∑ G ja G Œ ‰ œ J ka - don - neet œ œ œ neet Œ œ œ œ œ G 1. ∑ ˙ ü ™™ ∑ Ó G Edu Kettunen muutti pois kaupunkien vilinästä jo 30 vuotta sitten. Nykyisin hän asuu vaimonsa kanssa entisessä maatalossa Varsinais-Suomen peltomaisemien keskellä. Lähde: Wikipedia 2. ™™ † w Musiikin lisäksi Kettunen on tehnyt piirroksia ja pienoismalleja. Toukokuussa 2010 avattiin helsinkiläisessä Art Frida -galleriassa hänen töitään esittelevä näyttely. Hän on myös tehnyt kuvakirjoja lapsille, kuten suositun Pienen kipparin käsikirjan. G ∑ Meripelastaja 4-14 27 Elokuu Meripelastajan lokikirja Meripelastajan lokikirja Elokuu -palstalla julkaistaan Kone sammui, Helsinki, Mikrolog III lyhyitä lokikirjamerkin- Keskikokoisen moottoriveneen kone oli sammunut eikä käynnistynyt uudelleen yrityksistä huolimatta. Vene oli jäänyt ankkuriin odottamaan apua. Mikrolog hinasi veneen lähimpään turvasatamaan. töjä muistuttavia poimintoja Meripelastusseuran vapaaehtoisyksiköiden kauden aikana suorittamista tehtävistä. Lokikirjassa ei kerrota avustettujen henkilöiden tai alusten nimiä eikä tarkkoja tapahtuma-aikoja. Pienkone syöksyi mereen, Espoo, Emmi VHF-radiosta kuului sivullisen hätäilmoitus pudonneesta lentokoneesta Miessaaren selällä. Emmi ilmoitti MRSC:lle välittömästä lähdöstä kohteeseen. Kohteessa oli muutama siviilivene, jotka olivat saaneet köyden lentokoneen perään, jotta kone ei olisi uponnut. Emmin miehistö otti köydet ja varmisti, ettei kone uppoaisi kokonaan. Muuta ei ollut tehtävissä. Merivartioston sukeltaja haki lentäjän veden alla olleesta ohjaamosta. Myöhemmin Emmi avusti lentokoneen nostooperaatiossa. Sauna palaa, Lappeenranta, Willimies Savusauna paloi saaressa. Palo voi helposti levitä maastoon ja lähellä oli toinen rakennus. Saunan omistaja sai kuitenkin palon sammumaan. Willimiehen miehistö kävi kohteessa tarkastamassa, että kaikki oli kunnossa. Uppotukki, Korpilahti, Sullero Korpilahden satama-altaassa havaittiin isohko uppotukki, joka oli vaaraksi veneilijöille. Miehistö siirsi uppotukin pois vaarallisesta paikasta mantereelle. Karilla, Savonlinna, Uuras Huvivene ajoi karille Sulosaaren länsipuolella eikä päässyt irti. Uuras kuljetti aluksesta evakuoidut henkilöt kaupunkiin. Sen jälkeen käytettiin sukeltaja haveripaikalla sekä sovittiin seuraavan päivän jatkotoimenpiteistä veneen irrottamiseksi karilta. 28 Meripelastaja 4-14 Salama löi mastoon, Kemiönsaari, Helvi Harjula Salama löi purjeveneen mastoon. Kukaan ei loukkaantunut, mutta aluksen koneen sähköt paloivat, samoin veneen muut sähköt lakkasivat toimimasta. Helvi Harjula hinasi veneen Stormälöön telakalle korjattavaksi. Perämoottori ei käynnisty, Parainen, Juha Hurme Pienen avoveneen perämoottori ei lähtenyt käyntiin ja aallokko oli niin voimakas, että soutamalla ei päässyt eteenpäin. Henkilöt odottivat rannalla hinausapua. Juha Hurme hinasi veneen takaisin mökkisaareen. Hiekassa kiinni, Padasjoki, PV421 Tuulen yltyessä iso huvialus oli päässyt rannassa kääntymään tuuleen nähden poikittain ja aallot olivat painaneet aluksen hiekkaan kiinni. Veneen kiinnitykset eivät olleet kunnolla kiinni. Alus vedettiin matalasta irti ja seurattiin vielä, että jäähdytysvesi kiertää. Uppoamisvaarassa, Sara, Laukaa Moottorivene sai pohjakosketuksen, jonka seurauksena alkoi täyttyä vedestä. Omistaja arvioi oman pilssipumppunsa riittämättömäksi ja oli epävarma koneiden toimivuudesta. Sara hinasi aluksen satamaan, varmisti että alus ei pääse täyttymään vedestä ja järjesti paikalle traktorin ja trailerin, jotta alus saataisiin heti pois vedestä. Piknikillä, Tampere, Turva Viiden henkilön seurue oli ankkuroinut moottoriveneellä saaren rantaan piknikille, minkä aikana aluksen akku oli tyhjentynyt eikä konetta saatu enää käyntiin. Turva hinasi veneen kotisatamaansa Viinikanlahteen. Aina pelastettava ei ole ihminen. Tämä sympaattinen eläimenpelastustehtävä oli jäänyt pois heinäkuun lokikirjasta edellisestä numerosta. Eläimenpelastustehtävä Konnevedellä 24.7 Konneveden järvipelastajien päivystäjälle tuli ilmoitus: kissa ollut puussa jo lähes 14 tuntia. Pakattiin tarvittava varustus alukseen ja matkaan. Kissa oli suuressa männyssä noin 15 metrin korkeudessa. Naapurin koiraa pakoon juossut kissa odotti oksalla eikä päässyt itse alas. Kiipeilykengät jalkaan ja ylös, turvaköysi, laskuköysi ja suuri kalahaavi varusteena. Oksat sahalla edestä pois ja kissa pudotettiin haaviin ja laskettiin köydellä alas. Tyytyväiset kissan omistajat kiittelivät miehistöä ja ihmettelivät mitä kaikkea järvipelastajat tekevätkään? Onnellinen loppu. Vaihteisto rikki, Mustasaari, Prohoc Rescue Jumissa kanavassa, Asikkala, PV421 Ammattifiskarin veneen vaihteisto oli rikkoutunut ja vene ankkuroinut ukkosrintaman alla ulkomerelle. Kuljetettu asiakas ankkuroidusta veneestä lähisaarelle, missä hänellä oli toinen vene käytettävissä. Palattu kahdella veneellä haveristille, missä varmistettu liikkeellelähtö. Karilla kylmässä ja pimeässä, Kemiönsaari, Ad Mare Nuori mies lähti myöhään illalla pienellä moottoriveneellä Rosalasta kohti Kasnäsiä. Veneen valonheitin lakkasi toimimasta, ja eksyttyään reitiltään, vene karahti kivikkoon. Mies sai soitettua kavereilleen, jotka hälyttivät apua. Mies tiesi kertoa sijaintinsa karilla olevan linjataulun tekstistä. Kolme - neljä tuntia karilla värjötellyt, itseään karilleajossa hieman kolhinut ja kastunut mies otettiin Ad Maren kyytiin ja ruokittiin ja lämmitettiin. Hän ja häneen veneensä toimitettiin Kasnäsiin. Pieni moottorivene oli odottamassa Kalkkisten kanavan suluissa. Kone ei käynnistynyt, kun tuli ulosajon aika. PV421 hinasi veneen ulos kanavasta ja sen jälkeen Vääksyn kanavan satamaan odottamaan korjaustoimenpiteitä. Navigointivirhe, Kuopio, PV240 Noin 10 metriä pitkä hollantilaistyyppinen huvivene ajoi karille navigointivirheen seurauksena. Alus oli juuttunut tukevasti kiville, mutta ei vuotanut. PV420 irrotti veneen kiviltä ja miehistö tarkasti sen kunnon. Alusta saatettiin vähän matkaa ja se jatkoi satamaan omalla moottorilla. Lokikirja syyskuun alusta vuoden loppuun julkaistaan numerossa 1/2015 Köydet poikki, Haukipudas, Venekuume Kova tuuli oli katkonut moottoriveneen kiinnitysköysiä satamassa. Vain keulaköysi oli enää paikallaan. Venekuumeen miehistö kiinnitti veneen uudelleen Venekuumeen köysillä ja jätti omistajalle viestin suoritetusta toimenpiteestä. Uusia tapoja tukea vapaaehtoista meripelastustoimintaa Tekstiviestilahjoituksella voi lahjoittaa 5 euroa (viesti LAHJOITUS numeroon 16155) tai 10 euroa (viesti LAHJOITUS10 numeroon 16155). Uudet Lahjoitus-sivut löytyvät osoitteesta www.meripelastus.fi/auta-pelastamaan-ihmishenkiä. 2015 Meripelastaja 4-14 29 Vahinkoja sattuu. Sinäkin voit tarvita Meripelastusseuraa. Viime vuonna se auttoi 3000 ihmistä merellä ja järvillä. Osa tarvitsi vain hinausta, osa oli kuolla. Meripelastusseura on vapaaehtoistyöhön perustuva järjestö, jonka toimintaa rahoitetaan lahjoitus- ja avustusvaroin. Auta Meripelastusseuraa olemaan olemassa ja auttamassa lähettämällä viiden euron hintainen tekstiviesti LAHJOITUS numeroon 16155. meripelastus.ﬁ Rahankeräyslupa 2020/2013/2491, Poliisihallitus, Arpajaishallinto. Lupa on voimassa 28.6.2013-30.5.2015 Koko Suomen alueella Ahvenenmaata lukuunottamatta. Lahjoituspalvelun mahdollistaa Arena Interactive. Venemessuilta vesille! Pohjois-Euroopan suurin veneilytapahtuma Messukeskus 6.– 15.2.2015 Ilahduta ystävää joululahjalla ja osta liput pukinkonttiin verkkokaupasta: shop.messukeskus.com Kokeile kalastusta, surffausta, sukellusta tai melontaa. Näe uutuustuotteet, tarvikkeet, varusteet ja asusteet. venemessut.fi facebook.com/venemessut #venemessut Aukioloajat: pe 6.2.2015 klo 14–18 (sis.pääsy 25 €), arkisin 7.–14.2. klo 11–19, la–su klo 10–18, su 15.2.2015 klo 10–17. Toimeksiantaja Liput edullisemmin ennakkoon verkkokaupasta! Kun ostat lippusi verkkokaupasta viimeistään torstaina 5.2.2015, saat ne etuhintaan: 15/9/36 €. Ma–ke liput verkkokaupasta ostettuina 12 €. shop.messukeskus.com Tapahtuman aikana liput verkkokaupasta ja ovelta: 18/11/39 €. Alle 7-vuotiaat ilmaiseksi. Alle 12-vuotiaat vain aikuisen seurassa. KOTIMAANLIIKENTEEN KONEENHOITAJA 23.2.2015 - 15.5.2015 Järjestämme koulutuksen monimuotokoulutuksena, johon kuuluu verkko-opintoja ja kontaktiopetusta. Kontaktiopetuspäivät jakautuvat koko koulutuksen ajalle ja niitä on n. 25. Koulutuksen hinta on 550 € (alv. 0 %). TURVATOIMIASIOIDEN LISÄKOULUTUS 16.12.2014 ja 11.3.2015 Koulutus muodostuu kahdesta osasta; A ja B. Kummankin osan kesto on 4 tuntia. Turvatoimiasioiden peruskoulutukseen riittää osa A ja turvatoimiasioiden lisäkoulutukseen osat A ja B. Koulutus toteutetaan kontaktiopetuksena ja se kestää yhteensä 8 tuntia. Koulutuksen hinta on 223 € (sisältää alv. 24 %) HÄTÄTILANTEIDEN PERUSKOULUTUS (STCW Basic Training) 13.4. – 17.4.2015 Koulutus toteutetaan päiväopiskeluna. Kontaktiopetus kestää viisi päivää. Opetus on luento-opetusta ja käytännön harjoittelua. Sisältö • Pelastautuminen (STCW A-VI/1-1) • Palonsammutus (Asetus 166/2013, 19 §) • Ensiapukoulutus (STCW A-VI/1-3 ja B-VI/1.5) • Työsuojelu ja alus sosiaalisena ympäristönä (STCW A-VI/1-4 ja B-VI/1.6) Koulutuksen hinta on 689 € (sisältää alv. 24 %). KONEMIES, NÄYTTÖTUTKINTO Tutkintotilaisuuksia ja valmistavaa koulutusta järjestetään ns. näyttöpäivinä joitakin kertoja vuodessa. Tarkemmat tiedot tutkintotilaisuuksien sisällöstä ja aikataulusta annetaan koulutukseen ilmoittautuneille ilmoittautumisen yhteydessä. Tutkintotilaisuuksia järjestetään kysynnän mukaan viikon pituisissa jaksoissa. Seuraavat tutkintotilaisuudet 23.3. – 27.3.2015 HAKEUTUMINEN KOULUTUKSIIN Koulutuksiin hakeudutaan sähköisellä hakulomakkeella osoitteessa www.winnova.fi/aikuiset, puhelimitse koulutuspalvelusihteeri Tarja Honkaheimolle, puh. 044 455 8042 tai sähköpostitse merenkulku@winnova.fi. Leading expertise to maximize safety and optimize energy Entrust your passenger vessels with Bureau Veritas Visit us at: www.veristar.com www.bureauveritas.com Move Forward with Confidence Marine Industry I n s p e c t i o n & Ve r i f i ca t i o n i n s e r v i ce Health, Safety & Environment Construction Certification Government Services & International Trade