5/2013 Yksi tehtävä – kolme näkökulmaa, s. 9 Heben tarina, s. 12 RescOp –hankkeen tuloksia, s. 16 28.Koulutuspäivät meripelastustaitokilpailut 28.2-2.3.2014, s. 20 Turussa, s. 9-15 Navigointielektroniikan luottomerkki: TARKKA ● TEHOKAS ● KESTÄVÄ FURUNO-tuotteet ovat NMEA-palkittua elektroniikkaosaamista, joten voit täysin luottaa veneesi elektroniikkaan. FURUNOlta saat kaiken navigointiin, kommunikointiin ja kalanetsintään. Saatavilla on kaikki mitä vesillä tarvitset. www.furuno.fi 5/2013 Vapaaehtoinen meripelastaja Den frivilliga sjöräddaren Suomen Meripelastusseura ry Finlands Sjöräddningssällskap rf Meripelastusseuran jäsenlehti 83. vuosikerta, ISSN 1236-9551 Painos 18.000 kpl Komentosillalla4 På bryggan 4 Toimitusneuvosto Ego veneessä 7 Kristiina Jakobsson, Markus Karjalainen, Matti Murto, Eero Nurmikko, Jari Piirainen, Aki Seeck, Sanja Starck, Sadri Wirzenius Sama tehtävä – kolme näkökulmaa 9 Suotuisia tuulia Hankoon 12 Toimitus Meripelastuksen tutkimus ja kehitys 16 Päätoimittaja Jari Piirainen Toimitussihteeri Sadri Wirzenius Eero Nurmikko RescOp –hanke huipentui 18 Koulutuspäivät 2014 22 Ulkoasu Voimavarat paremmin käyttöön 24 M.E.N Oy Meripelastajan lokikirja 28 Ilmoitusmyynti Ilmoitus-Seppo Ky, Aisakatu 7, 20780 Kaarina puh. 0400 183 164 Myynti: Anne-Mari Pesonen, 0400 946 624. Ilmoitusaineistot: eero.nurmikko@iki.fi. Suomalais-venäläinen meripelastushanke, RescOp päättyy vuoden lopussa. Hankkeen tuloksista kerrotaan sivuilla 16-19. Paino Puna Musta Oy, Joensuu 2013 Painotuote Ilmestymis- ja materiaaliaikataulu Seuraava jäsenlehti ilmestyy helmikuun alussa. Lehden aineiston on oltava toimituksessa 6.1. mennessä. Sähköinen aineisto: sadri.wirzenius@meripelastus.fi. Aineistoa ei palauteta. Osoitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan Seuran toimistoon smps.toimisto@meripelastus.fi. Suomen Meripelastusseuran toimisto Vaihde: 020741 6030 (ma-pe klo 10-12 ja 13-15) Fax: 020741 6031 smps.toimisto@meripelastus.fi Bulevardi 46, 00120 Helsinki etunimi.sukunimi@meripelastus.fi Toimitusjohtaja Jari Piirainen 040 586 2006 Valmiuspäällikkö Jori Nordström 0400 656 171 Tekninen päällikkö Lasse Kämäräinen 040 503 1110 Talouspäällikkö Tiina Hietikko 040 589 7550 Tiedotuspäällikkö Sadri Wirzenius 0400 438 090 Koulutussuunnittelija Joonas Lahelma 040 167 8637 Alustarkastaja Taneli Mauno 040 561 6516 Jäsenvastaava Tiia-Maria Tykkä 040 584 5222 Bågaskärin isäntä Tomas Backman 040 728 9939. Kannen kuva Eero Nurmikko Joensuussa uudenlaista yhteistyötä pelastuslaitoksen ja järvipelastajien kesken, s. 24 . mennessä! .1 4 2 le il iv ä p oulutus Ilmoittaudu k Komentosillalla På bryggan H arrastus tuo harrastajalleen mielihyvää, osaamista ja osaamisen jakamista. Hyvässä harrastuksessa tapaa samanmielisiä, joskaan ei aina samaa mieltä olevia vertaisia. Meripelastus harrastuksena on arvostettu ja usein myös ihailtu – meripelastajat auttavat vapaaehtoisesti avuntarvitsijoita usein huonoissakin olosuhteissa. Meidän harrastuksemme voi pelastaa ihmishenkiä – siinä on ajattelemista! Vaikeus onkin siinä, kuinka olla oman elämänsä sankari ja säilyä moninaisissa vaateissa itse hengissä. Meripelastus harrastuksena onkin viime aikoina noussut keskustelun keskiöön. Mitä sitten, jos meillä on maailman parhaimmat puitteet, jos meillä ei ole ihmisiä niitä käyttämään? Onko oikein, että meripelastaja vastaa aluksen kunnossapidosta ja huolloista, kuten myös yhdistyshallinnosta, taloudesta ja varainhankinnasta? Katoaako meiltä paljon osaamista ja kokemusta – onko harrastuksesta tullut jo tavoitteellista, tiukkaa itsekuria vaativaa kilpaurheilua? Kuka kelpaa meripelastajaksi ja kuka ei? Älkää käsittäkö väärin! Minä rakastan kehitystä ja digimaailman tuomaa tehokkuutta. Toisaalta koen, että ”herkät” bitit ovat aiheuttaneet myös ongelmia. Alusten huoltaminen vapaaehtoisvoimin on vähintäänkin haasteellista, digilaitteita sisältävien alusten talvisäilytys aiheuttaa uusia kustannuksia. Aikaa ja rahaa palaa asioihin, jotka eivät tue itse ydinharrastamista – vesillä oloa, oppimista ja meripelastamista. Eikä sekään itse meripelastajaa juuri motivoi, jos vesillä ei voi olla suurten polttoainekustannusten takia. Olisikohan aika olla järjen sankari? Luit oikein. Me itse määrittelemme toimintamme rajat. Historiaa ovat ne ajat, jolloin kilpailtiin ainoastaan kilpalaulannassa (lue: alushankinnassa). Viime aikoina korviini on kantautunut selkeitä kentän viestejä siitä, että vähempikin riittäisi, mitä tulee aluskokoihin, teknisyyteen, suorituskykyyn, koulutusmääriin ja harrastamiseen käytettyihin tunteihin. Tai, jos ne käytetyt tunnit menisivät edes oikeisiin asioihin. Tämä on kentän viisautta ja se mielestäni johtaa kohtuullisuuteen. Minä uskon siihen, että nostamalla meripelastajan jaksamisen ja ajankäytön keskiöön, löydämme ytimen – hyvän ja kohtuullisen ajankäytön vaativan harrastuksen, joka pakota tekemään valintoja. Meripelastaja järjellä ja rakkaudella sekä oman elämänsä sankari, Kristiina Jakobsson Valtuuston puheenjohtaja Oletko oman elämäsi sankari? Är du ditt livs hjälte? Ett fritidsintresse ger en tillfredsställelse, kunnande och en känsla av att dela kunnandet. Genom ett gott fritidsintresse träffar man liksinnade människor, dock inta alltid jämlikar som är av samma åsikt som en själv. Sjöräddning är en högt värdesatt och av många beundrad fritidssysselsättning – sjöräddarna hjälper ofta nödställda i svåra förhållanden. Vår hobby kan rädda människoliv – något att tänka på! Svårigheten är emellertid den hur sjöräddaren själv ska vara sitt eget livs hjälte och klara av alla krav. Sjöräddning som hobby har under den senaste tiden varit föremål för en livlig diskussion. Vad har vi för nytta av världens bästa förutsättningar om vi inta har människor som använder dem? Är det rätt att sjöräddaren bär ansvaret för såväl underhållet och servicen av båten som föreningens förvaltning, ekonomi och kapitalanskaffning? Förlorar vi i denna kapplöpning värdefullt kunnande och erfarenhet – har denna hobby förvandlats till målinriktad tävlingsidrott som kräver järnhård 4 Meripelastaja 5-13 självdisciplin? Vem duger som sjöräddare, vem inte? Förstå mig inte fel! Jag älskar utveckling och den effektivitet som digivärlden för med sig. Men å andra sidan tycker jag att de ”känsliga” bitarna också har vållat problem. Det är numera minst sagt en utmaning att serva och underhålla båtarna på frivillig basis, och vinterförvaring av båtar med digital utrustning medför nya kostnader. Onödigt mycket tid och pengar går till saker som inte främjar själva kärnan av denna hobby; båtliv, inlärning och sjöräddning. Inte heller sjöräddarna känner sig speciellt motiverade om de inte kan röra sig ute på sjön för att bränslekostnaderna är så höga. Borde vi bli förnuftets hjältar? Du läste helt rätt. Det är vi själva som definierar ramarna för vår verksamhet. Den tid då vi bara tävlade i vem som får sin röst bäst hörd (läs: båtanskaffning) är ett minne blott. Under den senaste tiden har jag fått klara budskap från fältet att det skulle räcka med mindre vad gäller båtstorlek, teknisk nivå, prestationsförmåga, utbildningsmängd och den timmängd sjöräddare lägger ner på sin hobby. Och om ens timmarna skulle gå till rätta saker. Det här är förnuftet på fältet som talar, och jag tycker att det skulle resultera i måttfullhet. Jag tror att vi genom att lyfta fram sjöräddarnas orkande och tidsanvändning finner pudelns kärna – god fritidssysselsättning, som kräver endast måttligt med tid och som inte tvingar en att välja. Sjöräddare med förnuft och kärlek, sitt eget livs hjälte, Kristiina Jakobsson Ordförande för fullmäktige Vuonna 2013 oli 28.11. mennessä suoritettu 1446 tehtävää, joissa autettiin 3131 ihmistä ja 1220 alusta. Arunit Venäjälle n– Meripelastusseura on myynyt kaksi Arun-luokan meripelastusalusta Venäjälle. Toinen aluksista, PR Russarö, oli sijoitettu Hangon meripelastusasemalle ja toinen, PR Mac Elliot, Porvoon asemalle. Russarö siirrettiin ensin Porvooseen, missä molemmat alukset varusteltiin ja venäläiset miehistöt perehdytettiin niiden käyttöön. 23.-24.11. välisenä yönä venäläiset ajoivat Arunit Haapasaaren merivartioasemalle passien tarkastusta varten, ja sunnuntaiaamuna alukset suuntasivat kohti Kronstadtia. PV Mac Elliot ja PV Russarö matkalla kohti Kronstadtia. Kuva Lahden järvipelastajat. Uusi PV4-sarja valmis n– Meripelastusseura vastaanotti Mobimar Oy:ltä viimeisen seitsemän aluksen sarjaan kuuluvan PV4-luokan pelastusveneen 15. marraskuuta. Vene sijoitetaan Lahteen Lahden järvipelastajien käyttöön. Miehistöjen koulutus aloitettiin heti veneen siirryttyä Lahteen ja sitä jatketaan keväällä. Operatiiviseen valmiuteen vene tulee keväällä. Muut PV4-luokan alukset on sijoitettu valmistumisjärjestyksessä Espooseen, Naantaliin, Tampereelle, Turkuun, Jyväskylään ja Poriin. PV4 on 13,5 metriä pitkä ja 4,5 metriä leveä. Sen syväys on 0,8 metriä ja paino 15 tonnia. Moottoreina aluksessa on Caterpillar C9 -koneet, joiden teho on 575 hv/kone. Vesijetteinä toimivat Rolls-Roycen FF340jetit interceptoreilla, ja alusta ohjataan Vector Stick -ohjausjärjestelmän avulla. Veneen matkavauhti on 30 solmua ja huippunopeus yli 35 solmua. Aluksessa on monipuolinen meripelastusvarustus ensiapuvarusteineen ja sammutuspumppuineen sekä nykyaikainen navigointi- ja viestintälaitteisto. Keulakajuutassa on paaripotilaan kuljetusmahdollisuus. PV4 soveltuu mm. etsintä-, hätäensiapu, evakuointi-, palonsammutus-, tyhjennys- sekä hinaustehtäviin rannikkoalueella ja sisävesillä. Vuoden 2012 lopussa perustetun Alusluokkatarkastelutyöryhmän (ALTTR) työ valmistuu keväällä ja sen tulosten perusteella päätetään Meripelastusseurassa jatkossa käytettävät alusluokat ja niiden määrittelyt. Tämän vuoksi Seura ei ole käynnistänyt uusia uudisalushankintaprojekteja vuodelle 2014. Rauhallista Joulua ja Turvallista veneilyvuotta 2014! Meripelastusseuran toimisto ja Vapaaehtoinen meripelastaja –lehden toimitus Hallituksen uudet jäsenet n– Meripelastusseuran valtuusto valitsi kokouksessaan 17.11. Seuran hallitukseen erovuoroisten tilalle kaudeksi 2014-2016 Petri Haapasalon ja Ulla von Weissenbergin. Projektipäällikkönä Marine Alutechilla toimivalle Haapasalolle kausi on kolmas Seuran hallituksessa. Weissenberg on uusi jäsen. Hän työskentelee meri- ja kuljetusoikeuden asiantuntijana Asianajotoimisto Boreniuksella. Hän on ollut myös toimiston osakas vuodesta 2012 lähtien. Suomen Meripelastusseuran hallitus 2014: Juha Toivola, puheenjohtaja Pertti Helaniemi, varapuheenjohtaja Petri Haapasalo Olli Kaljala Markus Karjalainen Pekka Mölsä Olli Parikka Valtteri Simola Ulla von Weissenberg Toimisto suljettu 23.12.-5.1. n– Meripelastusseuran toimisto on suljettu joulun ja loppiaisen välillä 23.12.-5.1. Palvelemme jälleen 6.1. Hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa! Lue uusimmat tiedotteet: www.meripelastus.fi. Meripelastaja 5-13 5 Kiitos! Kuluneen vuoden aikana Meripelastusseuran toimintaa ovat jälleen tukeneet lukuisat yhteisöt ja yksityishenkilöt. Sydämellinen kiitos teille kaikille! Tuellanne autamme merihätään joutuneita ihmisiä rannikolla ja sisävesillä yhteensä lähes 60 paikkakunnalla. Meripelastusseuraa vuonna 2013 tukeneiden yritysten ja muiden yhteisöjen luettelo julkaistaan ensi vuoden ensimmäisessä numerossa. Season’s Greetings Wishing You a Merry Christmas and a Prosperous New Year Önskar Er en God Jul och ett Gynnsamt Nytt År Toivotamme Teille Hyvää Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta from all of us at/önskar alla vi på/toivottaa Bore www.bore.eu 6 Meripelastaja 5-13 Ego veneessä Luit oikein, en puhu enosta vaikka sekin voisi olla mielenkiintoista. Ainakin se kuuluisa putoaminen ja miten se tapahtui ja miksi. Putosi kuin eno veneestä... Ehkä pohdimme sitä joskus myöhemmin. Tarkoitan egoa. Siis sitä Freudilaista välikerrosta viettien ja järjen välillä. Sitä mikä määrittelee meidät muiden silmissä huomaamattamme. Se näkyy ja kuuluu ja tuntuu kaikkialla. ”Big egoon” törmäsin jo nuorena. Kyse oli silloin urheiluseuramme keskipisteestä. Siitä kaverista, joka oli aina ensimmäisenä vaatimassa itselleen etuja ja muutenkin esittelemässä erinomaisuuttaan kaikissa yhteyksissä. Ei hän ihan kaikessa niin hyvä ollut kuin antoi ymmärtää... Mitäs tällä sitten on tekemistä veneilyn kanssa? Ainakin sen verran, että ego ohjaa käyttäytymistämme veneessä olimme sitten kipparina tai gastina. Painolastillakin voi olla iso ego. Se tosin näkyy kiukutteluna pikemminkin kuin kipparin versio samasta asiasta. Kaikilla meillä on varmaan lähipiirissä joku kippari, joka osaa kaiken, tietää kaiken eikä suvaitse eriäviä mielipiteitä. Joskus hänet löytää peilistä, vaikka siinä tapauksessa tunnistaminen voi olla arpapeliä. Voi osuakin ja silloin asiaa kannattaa pohtia. Omantunnon kysymys kippareille: Koska viimeksi pyysit elämänkumppaniasi ajamaan veneesi/veneenne laituriin? Arvasin, ei tule heti mieleen... tai, en koskaan... Egopatterissa on paljon vaihtoehtoja. Kevyen kelin keittovuoro onnistuu kaikilta, jos vain tahtoa on. Perhepurjehduksessa rattia/ruoria voi vääntää nuorimmatkin ja sen ”hyppääperkeleen” ei aina tarvitse olla se fyysisesti heikompi osapuoli. Ehkä on niin, että lapsena opitut roolit jäävät päälle ja aikuisena on vaikea niitä muuttaa. Varsinkin, jos asiaa ei sen enempää ajattele. Kyse voi olla myös iästä. Nuoremmissa veneilevissä perheissä asiat vaikuttaisivat olevan tasa-arvoisemmalla mallilla. Hyvä niin. Ego voi olla myös vaikuttavana tekijänä onnettomuuksiin johtavissa tapahtumaketjuissa. Mielipiteistään jääräpäisesti kiinni pitävä kippari voi huomaamattaan johtaa venekuntansa tilanteeseen, johon keskustelemalla ei ehkä jouduttaisikaan. Esimerkkejä tällaisesta on runsaasti. Mieleeni tulee pari vuotta sitten Englannin etelärannikolla tankkerin kanssa törmänneen purjeveneen kipparin toiminta. Oikeuden langettavan tuomion perusteluista voi lukea kipparin ylimielisyyttä ja välinpitämättömyyttä vaikka kyseessä oli erittäin osaava ja kokenut merenkulkija. Onneksi henkilövahingoilta vältyttiin tässä tapauksessa. Tahtotila eri mielipiteiden huomioimiseen tulisi kuulua jokaisen veneilijän repertuaariin. Sanotaan siis reilusti ”Tahdon”! Harri Sane Kirjoittaja on turvallisuuskouluttaja, Espoon Pursiseuran kommodori, Espoon Veneilyturvallisuusyhdistyksen puheenjohtaja, Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n veneilytoimikunnan puheenjohtaja ja hallituksen jäsen. Meripelastaja 5-13 7 Sama tehtävä – kolme näkökulmaa Meripelastustehtävä voi näyttää aivan erilaiselta riippuen, mistä sitä katsoo. Tässä sama tehtävä näyttäytyy kolmelta eri kantilta: hädänalaisen, meripelastuskeskuksen sekä vapaaehtoisen meripelastajan näkökulmasta. 1 Aurinko paistoi täydeltä terältä, kun Pekka Lehto käänsi moottorin virta-avaimesta Oulun vierassatamassa. Moottori käynnistyi moitteettomasti ja vaimo Marjatta hymyili. Molemmat olivat tyytyväisiä uuteen viiden ja puolen tonnin painoiseen teräsveneeseensä. Kaikki toimi kuten myyjät olivat luvanneet ja erityisesti veneen sisätilat olivat mieleen. Kiirettä ei ollut, vaikka edessä olikin vielä pitkä matka kohti veneen uutta Saaristomerellä sijaitsevaa kotisatamaa. Kello 10.30 Marjatta irrotti veneen keulaköydet ja veneen keula suunnattiin kohti etelää. Tarkoituksena oli mennä reilun neljänkymmenen meripeninkulman päähän Raaheen. Koska kumpikaan ei aiemmin ollut veneillyt näin pohjoisessa, matkaan oli varustauduttu huolella. Päivän reitti oli suunniteltu etukäteen jo edellisiltana. Navigointia auttoivat ajan tasalla olevat merikartat, karttaplotteri sekä kännykkään ladattu navigointisovellus. Raahesta lisätietoa antoi upouusi vierassatamakirja, jossa eri satamien lähestymiset oli kerrottu erikseen. Kaiken kruunasi vielä erinomainen sää, sillä tuulta ei ollut laisinkaan. Lähestyminen Raahen vierassatamaan mietitytti hieman Pekkaa. Marjatta tarkasti kirjasta millaisesta satamasta oikein oli kyse. Yhdessä he päättivät vielä soittaa kirjassa oleviin numeroihin. - Onpa outoa, ajatteli Pekka, kun hän oli yrittänyt soittaa kaikkiin kirjassa olleisiin kolmeen numeroon. Yksi ei ollut käytössä, toisesta ei vastattu ja kolmannesta ei tiedetty koko satamasta mitään. Onneksi kännykkäverkko toimi hyvin, joten Marjatta sai etsittyä netistä muitakin numeroita satamaan. Niistäkään ei ollut Karilleajopaikka sijaitsee aivan Raahen vierassataman ulkopuolella (kuva Liikennevirasto). apua. Pekka ja Marjatta päättivät kuitenkin mennä Raahen vierassatamaan, sillä Perämerellä satamia on harvassa. Kolmen jälkeen iltapäivällä Raahen kaupunki alkoi häämöttää horisontissa. Pekka ja Marjatta terästäytyivät merimerkkien ja linjataulujen lisääntyessä. Tuuli oli hieman noussut, mutta montaa pyörrettä se ei silti veden pintaan saanut kerättyä. Edessä näkyivät linjataulut, joiden osoittamaa väylää pitkin Pekka päätti ajaa. Kaiku näytti syvyydeksi kaksi metriä, joten vettä ei paljoa ollut kölin alla. Huolta ei silti ollut, olihan väylä 2,1 metrin syvyinen. - Tuolla vasemmallahan satama jo näkyykin, Marjatta totesi. Linjataulujen lisäksi väylän reunoilla olivat punaiset ja vihreät viitat, joten Pekan huoli satamaan pääsystä hälveni. Pekka hidasti vauhtia viimeisen käännöksen lähestyessä, sillä paikka näytti hieman oudolta. Karttojen ja viittojen perusteella oikeannäköinen viittaportti kuitenkin löytyi ja niin Pekka päätti tehdä normaalin käännöksen väylältä kohti satamaa. Samassa hiekka ropisi veneen keulassa ja veneen aiempi kolmen-neljän solmun vauhti pysähtyi kokonaan. Vene oli kiinni pohjassa. Pekkaa harmitti. - Uusi vene, kaikki valmistelut ja siitä huolimatta näin pääsee käymään. Ääni ja se tunne kuinka hiekka rapisee veneen pohjaa vasten, ei varmaan koskaan haihdu mielestä, Pekka pohtii jälkeenpäin. Onneksi veneeseen ei ollut tullut vuotoja karilleajossa. Vaihde taaksepäin, potkuri pyörii, mutta mitään ei tapahdu. Hieman kaasua, lisää kaasua. Edelleenkään mitään ei tapahdu, vaan vene pysyy tukevasti kiinni pohjassa. Pekka päätti luovuttaa ja otti kännykän käteensä. 02041000, hän näppäili meripelastuksen hälytysnumeron. Meripelastaja 5-13 9 Kolme näkökulmaa Kaukana Turussa 2 Yliluutnantti Martin Saarinen oli aloittanut työvuoronsa Rajavartiolaitoksen Länsi-Suomen Merivartiostoon kuuluvassa Turun meripelastuskeskuksessa sunnuntaiaamuna yhdeksältä. Utön eteläpuolella oli heinäkuulle harvinaista sumua, mutta sitä Saarinen ei ikkunattomassa keskuksessaan nähnyt. Eikä sen näkemisestä olisikaan ollut hyötyä, sillä Utön eteläpuolisen alueen lisäksi Saarinen vastasi meripelastuksen sujumisesta aina Hangon länsipuolelta Tornioon saakka Ahvenanmaa ja avomerten Suomelle kuuluvat alueet mukaan lukien. Apunaan Saarisella oli kaksi operaattoria viestiliikennettä hoitamassa ja hätäilmoituksia vastaanottamassa. Paikallisesta sumusta ja laajasta alueesta huolimatta alkuvuoro oli kulunut kohtalaisen rauhallisesti normaaleissa rutiinitehtävissä ja muutamien pienten meripelastustehtävien parissa. Rauha rikkoontui kuitenkin kello 13.38, kun meripelastuskeskuksessa operaattorina toiminut Helge Nordqvist vastaanotti hätäilmoitukseen Ahvenanmaalta: Jenkkivene oli ajanut toisen veneilijän päälle. Pelastustoimien aikana Meripelastuskeskukseen tuli myös ilmoitus kouristelevasta henkilöstä Vaasan saaristossa, polttoaineloppuisesta veneilijästä Hiittisten saaristossa, mahdollisesta ruorijuoposta Rauman edustalla, Ulkokallassa olevasta virtaloppuisesta veneilijästä, karille ajaneesta veneilijästä Houts- 10 Meripelastaja 5-13 Vanhempi merivartija Robin Lindström otti vastaan hätäpuhelun (kuva J-P. Lumilahti). kärin saaristossa, ensihoitotehtävästä Kustavissa, karilla olevasta purjeveneestä Naantalin edustalla, sekä merellisestä avustustehtävästä Ahvenanmaalla. Kaikkiin näihin Saarinen teki tilannearvion, määritteli tarvittaessa meripelastuksen vaaratilanteen asteen, arvioi miten tehtävät kannattaisi suorittaa ja päätti yhdessä operaattoreiden kanssa millä yksiköillä tehtävät suoritetaan. Kello 16.34 Meripelastuskeskuksen hätälinja soi jälleen ja toisena operaattorina toimiva vanhempi merivartija Robin Lindström vastasi puhelimeen: Raahen edustalla, vierasvenesataman lähellä teräsvene oli ajanut hiekkasärkälle. Lindström kirjasi hätäilmoituksen suoraan Meripelastuskeskuksen käytössä olevaan tietojärjestelmään. Sen avulla hädässä olijan paikka selkisi nopeasti Lindströmille, vaikkei hän koskaan yli 300 meripeninkulman päässä sijaitsevassa Raahessa ollut käynytkään. Jo hätäilmoituksen aikana Saarinen puolestaan teki tilannearvion, määritteli vaaratilanteen asteen sekä mietti toiminnan perusajatuksen (TPA). Koska veneeseen ei tullut vettä sisään, Saarinen määritteli tilanteen hälytystilanteeksi. Tehtävälle päätettiin hälyttää vesillä valmiiksi partiossa ollut Raahen meripelastusyhdistyksen PR Niilo Saarinen. Meripelastusjohtaja Martin Saarinen tekee tilannearviota samalla operaattorit Robin Lindroos ja Helge Nordqvist keskustelevat (kuva J-P. Lumilahti). Raahen meripelastusyhdistyksen PV Pikku-Niilo (kuva Petri Alminoja). 3 Puhelin soi Raahessa Ville Vainionpää oli lähtenyt autolla kohti kotiaan Raahen Meripelastusyhdistyksen tukikohdasta, kun hän sai soiton Niilo Saarisen päälliköltä. Meripelastuskeskuksen mukaan vierassataman ulkopuolella oli vene ajanut hiekkasärkälle. Tarkempaa paikkaa Villen ei tarvinnut kauaa pohtia, sillä tänäkin kesänä jo useampi vene oli samaan paikkaan ajanut. Niilo Saarisen päällikkö ehdotti, että Ville hoitaisi tehtävän Raahen yhdistyksen pienemmällä pelastusveneellä PikkuNiilolla, sillä se olisi nopeammin paikalla kuin kauempana merellä oleva hitaampi Niilo Saarinen. Tämä sopi erinomaisesti Villelle ja hän käänsi autonsa nokan takaisin kohti rantaa. Tehtävälle hän sai mukaansa kaksi muutakin vapaaehtoista meripelastajaa. Normaalisti Pikku-Niiloa ajetaan pelastuspuku päällä, mutta nyt shortsit, Meripelastusseuran punainen T-paita ja pelastusliivit riittivät varusteiksi Villen mielestä varsin hyvin. Kypärät päähän, varustelaukut tukikohdasta mukaan, perämoottorit käyntiin ja kello 16.55 Pikku- Niilon miehistö oli jo matkalla. Matka tapahtumapaikalle oli helppo, olihan Ville ajanut tätä reittiä jo kymmeniä, ellei satoja kertoja. Karilta irrotus Meripelastusseuran RIB-veneen lähestyminen yllättää Pekan, sillä hän oli hätäilmoitusta tehdessään maininnut, että heitä oli jokin aika sitten tullut vastaan Meripelastusseuran isompi pelastusvene. RIB kuitenkin tulee Pekan ja Marjatan veneen kylkeen ja sen miehistö alkaa kysellä tilanteesta. Pekka selittää tapahtumien kulun. RIB-veneen päällikkö ehdottaa, että vene yritettäisiin irrottaa samaa reittiä mitä kautta se oli karille ajanutkin. Ajatus tuntuu hyvältä myös Pekasta. PV Pikku-Niilon päällikkönä toimiva Ville Vainionpää ehdottaa Meripelastuskeskukseen veneen irrottamista, sillä se ei hänen mielestään ole kovin tiukasti karilla kiinni. Meripelastusjohtaja Saariselle Vainionpään ehdotus sopii, sillä irrottamalla vene karilta, myös siinä olevat ihmiset on helpointa saattaa turvaa, eikä ve- Kirjoihin ja kansiin Kello 18.16 Ville Vainionpää ilmoittaa Meripelastuskeskukseen Pikku-Niilon olevan takaisin asemapaikalla ja miehistön poistuvan. Nordqvist kiittää miehistöä ja kirjaa ilmoituksen tietojärjestelmään. Saarinen puolestaan täyttää tehtävän tilastot ja sulkee tehtävän. Vuoroa on jäljellä pari tuntia, mutta johdettavana on vielä Raahen tehtävän aikana tulleet viisi muuta tehtävää. Lisäksi aiemman Ahvenanmaan veneonnettomuuden lehdistötiedote täytyy viimeistellä ja lähettää tiedotusvälineille. Heinäkuinen sunnuntai ei ole vielä ohitse. Hädässä olleiden nimet on muutettu. Teksti: Jukka-Pekka Lumilahti neestä pääse mahdollisten vuotojen tullessa valumaan öljyä tai polttoainetta mereen. Pikku-Niilon miehistö kiinnittää hinausköyden Pekan ja Marjatan veneen perään, mutta vene ei liikahda mihinkään. Ville nostaa Pikku-Niilon kierroksia, mutta hänen yllätyksekseen raskas teräsvene ei liikahda mihinkään. Monen yrityksen jälkeen Villeä harmittaa ja hän miettii pitäisiköhän hänen pyytää vahvempi Niilo Saarinen auttamaan irrotuksessa. Hinausköysi päätetään kuitenkin ennen sitä kiinnittää vielä veneen keulaan ja vene yritetään kääntää hiekkasärkällä ympäri. Kaikkien helpotukseksi vene irtoaakin kohtalaisen kevyesti hiekkasärkältä ja kelluu jo vapaassa vedessä. Pekka käynnistää moottorin uudestaan ja laittaa vaihteen päälle. Vuotoja ei edelleenkään ole ja kaikki tuntuu toimivan normaalisti. Pikku-Niilon saattamana Pekka ohjaa veneen vierassatamaan. Pikku-Niilon miehistö tulee vielä hetkeksi juttelemaan Pekan ja Marjatan kanssa, ennen kuin miehistö jatkaa omaa matkaansa. Pekka ja Marjatta puolestaan lähtevät kaupungille. TPA = Toiminnan perusajatus = Miten ihmiset saadaan pelastettua mahdollisimman järkevästi Meripelastuksen vaaratilanteen asteet: Epävarmuustilanne = vallitsee epävarmuus ihmisen turvallisuudesta merellä tai on aiheellista ryhtyä toimenpiteisiin avuntarpeen selvittämiseksi. Hälytystilanne = voidaan olettaa ihmisen turvallisuuden vaarantuneen merellä tai avutarpeen selvittämiseksi suoritetut toimet ovat olleet tuloksettomia. Hätätilanne = on ilmeistä, että ihminen on vaarassa merellä ja välittömän avun tarpeessa. Meripelastaja 5-13 11 Perämeren jäähyväiset Hebelle: Suotuisia tuulia Hankoon PR Hebe oli yksi niistä viidestä Arunpelastusaluksesta, joita Suomen Meripelastusseura hankki Iso-Britanniasta Royal National Lifeboat Institutionilta (RNLI) 2000-luvun alussa. Hebe sijoittui Kemin yhdistykseen kymmeneksi vuodeksi ja palveli koulutusaluksena koko Perämeren alueella. Tänä syksynä PR Hebe siirtyi Kemistä Hangon Meripelastajien käyttöön. 12 Meripelastaja 5-13 S yksyllä 2003 siirtomiehistö lähti noutamaan Lifeboat 1086 -nimistä pelastusalusta Englannin etelärannikolta Weymouthista. Miehistöön kuuluivat Timo Onnela, Hannu Heinonen, Markku Puijola, Kari Silvennoinen, Hannu Heinonen, Lasse Koskinen, Jukka-Pekka Kuusela ja Kari Siimes. Alus ja miehistö joutuivat heti matkaan päästyään testaamaan merikelpoisuutensa Englannin kanaalissa. Kovassa kelissä vesi lensi ohjaamon ylitse keulasta perään saakka. - Merenkäynti oli voimakkain, jossa olen koskaan tällä aluksella ollut, kertoo Lasse Koskinen, PR Heben pitkäaikainen päällikkö ja silloinen kansimies. Myllerryksessä yläohjaamon takana sijaitseva apuvene oli irrota kiinnityksistään, mutta se palautettiin lisäköysin paikalleen. Seuraavassa määränpäässä Doverissa pysähdyttiin vain lyhyesti ja jatkettiin matkaa Alan- komaiden Ijmudenia kohti. Matkalla sää koetteli kiinnityksiä jälleen, kun varapolttoainetynnyri takakannella irtosi, mutta se kiinnitettiin uudelleen. Alankomaiden edustalla tuli vastaan meripelastajat valtavalla RIB-aluksellaan ja he opastivat reitin satamaan. Vastaanotto oli lämmin. Matka jatkui vielä samana iltana PohjoisSaksan Cuxhaveniin, jossa täydennettiin ruokavarastot ja aamulla jatkettiin matkaa kohti Kielin kanavaa ja Ystadia ja edelleen Kalmaria. Kun päästiin Suomen aluevesille, kajahti meriradioaalloilla ensimmäistä kertaa PR Heben radiotunnus. Kotimatka jatkui Maarianhaminan ja Vaasan kautta määränpäähän Kemiin, jossa oli vastassa ystävien ja sukulaisten lisäksi lehdistöä ja televisiokameroita. Näin 1553 merimailin ja 13 495 polttoainelitran kestoinen ajomatka oli päätöksessään. Lifeboat 1086 eli tuleva PR Hebe lähtökaupungissaan Weymouthissa Enlgannin etelärannikolla (kuva Paavo Antila). ”Tuosta mennään”, suunnittelee Hangon meripelastusyhdistyksen päällikkö Fredrik ”Fredde” Toivarin (kuva Sanja Starck). Heben kastetilaisuutta vietettiin kesäkuussa 2004 (kuva Jussi Pajala). Ronny Sundberg, Paul Backman ja Kenneth Österlund tarkistavat konehuoneen ennen lähtöä (kuva Sanja Starck). Kastajaisia vietettiin Kemin sisäsatamassa kesäkuussa 2004. Maaherra Hannele Pokka lausui mieleenpainuvat kastesanat: – Olet Perämeren ylpeys. Toivon, että tulet tekemään työsi hyvin. Niinpä annan sinulle velvoittavan ja perinteikkään nimen. Olkoon nimesi Hebe. Viimeisin Kemin yhdistyksen aikainen urakka oli koneiden hallintalaitteiston vaihto. Perushuollot, kunnossapidot sekä talvitelakoinnit suoritettiin talkootöinä. Ensimmäisinä vuosina Hebe nostettiin nostureilla telakalle Ajokseen. Sen jälkeen telakkapaikkana toimi Myllyniemi. Viime vuodet telakointipaikka oli Ruotsin puolella Båtskärsnäsissä. Suurikokoisen aluksen talvitela- Varustelu päivitettiin heti Siirtoajon miehistöltä oli vaadittu kekseliäisyyttä merimuonan valmistuksessa, sillä brittiläislähtöisen aluksen keittiövarustus käsitti pelkän teevedenkeittimen. Matkalla lämmitettiinkin veteen sekoitettavia ruokia ja moottorilohkon päällä paistettiin foliossa makkaraa. Muutkin mukavuudet olivat varsin rajatut ja muun muassa wc-tilaa edusti vaellusrinkan matkajakkaraa muistuttava pytty. PR Hebe viettikin ensimmäisen Suomen talvensa 2003 – 2004 telakalla Kaskisissa, jossa Simo Peräkorpi teki alukseen pentterin ja wc-tilat. Samalla rakennettiin maasähköjärjestelmä, mikä sisälsi generaattorin vaihdon. Muita suuria aluksen remontteja vuosien varrella ovat olleet kylkikumien ja -listojen vaihto, koko aluksen maalaus Meripelastusseuran punavalkoisiin väreihin sekä navigointilaitteiston uusinta. Merellä ollessa osastot pidetään merisulkutilassa (kuva Sanja Starck). Hebe-nimellä on juuria Välimerellä ja Perämerellä H ebe on muinaiskreikkaa ja merkitsee nuoruutta tai elämän ensiarvoisuutta. Antiikin Kreikan jumaltarustossa Hebe oli nuoruuden jumalatar ja Zeuksen ja Heran tytär. Hebe toimi Olympos-vuorella jumalten ja jumalattarien juomanlaskijana ja avioitui Herakleen kanssa. Antiikin Rooman tarustossa Heben vastine on Juventus. Uljaan nimensä lisäksi Kemin yhdistyksen käytössä olleella PR Hebellä on esikuvansa myös kemiläisen merenkulun historiassa. PR Heben nimi pohjautuu turkulaisen s/s Heben miehistön pelastustapahtumaan 8.10.1901 Kemin edustalla. Laivan oli määrä edetä Pernausta Tornion kautta Kemiin. Ajoksen edustalla Pikku Fräkin matalikon karimerkki oli jäänyt huomioimatta, koska se oli myrskyn painamana näkymättömissä. Alus ajautui matalikolle ja jäi siihen kiinni keskirungostaan. Myrskyn kourissa laivan höyrykone sammui ja vettä alkoi tulvia sisään ja alus täyttyä. Voimakas aallokko irrotti sen matalikolta ja se lähti ajelehtimaan. Aamun valjetessa epätoivoinen miehistö seisoi aluksen perässä, joka oli ainoa merenpinnan yläpuolinen osa. Ajoksen luotsiasemalta nähtiin tilanne ja apuun lähti höyrypursi Ilmari. Vaasan Pohjanmeren Höyrylaiva Oy palkitsi Ilmarin rohkean miehistön tästä arvokkaasta urotyöstä. Matalikko tunnetaan nykyisinkin Hebenmatalana.Meripelastaja 5-13 13 Perämeren jäähyväiset Hebelle kointi on ollut monivaiheinen ja järjestelyjä vaativa projekti ennen jäiden tuloa. Pelastusristeilijä on kelpo koulutusalus – Parhaimmillaan Hebe on ollut toimiessaan Perämeren alueella järjestetyillä koulutuspurjehduksilla vuosina 2011–2013. Alus on tilava, mukava ja merikelpoinen ja koulutusta voi toteuttaa turvallisesti ja monipuolisesti, kertoo Kemin yhdistyksen koulutusvastaava ja Seuran meripelastuskouluttaja Lasse Koskinen. Hebe onkin tullut monelle Perämeren alueen kurssilaiselle tutuksi koulutusalukseksi. Lisäksi PR Hebe soveltuu mainiosti evakuointitilanteisiin. Matkaajossa alus on erinomainen, vaikka majoitustilat ovatkin rajalliset. Hebe osallistui myös Bottnia Eskader -purjehdukselle turvaveneenä kesällä 2012, jolloin Perämerenkaari kierrettiin Piteåsta Ouluun. Alus tarjosi Kemin yhdistykselle myös toimitilat, missä toimintaa on voinut suunnitella. Suuri alus vaatii runsaasti talkootyötä ja miehistöä Luopuminen Hebestä tuli ajankohtaiseksi, kun Kemissä virisi kiinnostus nopeampaan ja kompaktimpaan alukseen. Pienen yhdistyksen talkooresurssit vaikuttivat myös ajatuksiin päivittää aluskantaa. Suuri alus tuo mukanaan paljon huoltotoimenpiteitä ja koska talvitelakointipaikka oli kaukana, oli huoltoja vaikea järjestää. – Hebe on asettanut muutenkin vaatimukset korkealle esimerkiksi päälliköksi etenemisessä. Kolmikerroksisessa aluksessa saa olla silmät selässäkin jotta tilannekuva pysyy koko ajan, summaa Lasse Koskinen. Päätös luopua Hebestä ei ollut yhdistykselle helppo, onhan Arun huolellisesti suunniteltu, kovan luokan pelastusalus. – Korkeassa aallokossa Arunin parhaat ominaisuudet tulevat esille: vauhtia voi 14 Meripelastaja 5-13 sarön tilalle, juuri sopivasti PR Heben täytettäväksi. – Hebe saa kokeneen miehistön, toteaa Hangon siirtomiehistön päällikkö Fredrik ”Fredde” Toivari. Miehistö Timo Gasché, Kenneth Österlund, Ronny Sundberg ja Paul Backman perehtyivät alukseen Kemin yhdistyksen päälliköiden Lasse Uudet tuulet puhaltavat Koskisen, Arto Mattilan ja Joni Sipilän johdolla Hebelle Hangossa Hahtisaaren satamassa. Ilmassa oli yhtäaikai2000-luvun alussa Suomeen tuodut Arunit si- sesti luopumisen haikeutta, toivoa ja meripejoittuivat Kemin lisäksi Uuteenkaupunkiin, lastustoiminnasta tuttua humoristista henkeä. Kaskisiin, Porkkalaan sekä Hankoon. Kahden Huumori myös näkyy aluksella, sillä kemiläisviimeksi mainitun yhdistyksen Arunit tulivat velmut olivat varustaneet pohjoisen vedet jätsuomalaisin standardein mitaten pelastusalus- tävän aluksen asiaankuuluvasti mahtavin potiensä päähän syksyllä 2013. Näin Hangon yh- ronsarvin. Rentoa otetta ilmentävät myös ohdistykseen jäi aukko hyvin palvelleen PR Rus- jaamossa roikkuvat karvanopat. Yllätys on ollut myös monelle alukseen tulijalle se kahden euron kolikko, jota tuloksetta voi yrittää nostaa sisäänkäynnin edustalta. Hankolaismiehistö myhäilee hyväksyvästi ja siirtyy tutustumaan Caterpillarin V8-dieselmoottoreihin vaikuttavan ko5 koiseen konehuoneeseen, jotta matka Hankoon voi alkaa. Mutta vieläkö PR Hebe on Hankoon siirryttyään Hebe vai saako omaa sukuaan Lifeboat 1086 jonkin uuden nimen? – Se on meillekin vielä arvoitus, sanoo Fredde Toivari. Varmaa on kuitenkin se, että PR Hebe Miehistöt poronsarvien alla. Vas. ylärivi: Ronny Sundberg, purjehtii seuraavaksi kohtia uusia meriPaul Backman, Lasse Koskinen, Joni Sipilä, Jani seikkailuita. Leminaho, Kenneth Österlund. Vas. alarivi: Timo Gasché, Ari Raatikainen, Fredrik Toivari ja Mika Veteli (kuva Matti Teksti: Sanja Starck Tranberg). nostaa, niin keula nousee, perä laskee ja kyyti pehmenee, kertoo Koskinen. Arunissa on mietitty kaikki pienet yksityiskohdat tarkasti. – Jokaisella esineellä on paikkansa ja mitään turhaa ei ole, esittelee Koskinen. PR Hebe Valmistaja: RNLI/Halmatic Pituus: 15,9 m Leveys: 5,3 m Paino: 31,0 tn Nopeus: 16 kn Koneteho: 706 kW Toimintasäde: 100 nm Kotisatama: Kemi Miehistö: 6 Propulsio: akseliveto Jutussa käytetyt lähteet: Kari Siimes: PR Heben matkakertomus Weymouthista Kemiin; Wikipedia: Hebe; Kemin urheilusukeltajien www-sivu https://sites.google.com/site/keminurheilusukeltajatry/home/historiaa-pinnan-alta/s-s-hebe Max Edin Ikuista nimesi Itämeren suojelun historiaan Lahjoita 50 euroa: www.puhdasitameri.fi Lahjoittajien nimet kaiverretaan teräslaattoihin eli ”välkkeisiin”, joista rakentuu Horisontti-taideteos Helsingin Jätkäsaareen. Nimikoituja ”välkkeitä” voi myös antaa lahjaksi. Lahjoituksesta voit tulostaa lahjan saajalle lahjakortin. Kampanja jatkuu, kunnes kaikki 4 225 ”välkettä” on lisätty teokseen. Horisontti-teos Kampanjan tuotolla vähennetään Itämeren fosforikuormaa John Nurmisen Säätiön ja Itämerihaasteen yhteiskampanjan nettotuotto käytetään säätiön Puhdas Itämeri -hankkeisiin, joilla vähennetään Itämerta rehevöittävän fosforin määrää. Kampanjan keräystavoite on 210 000 euroa. Horisontin suunnittelutyön on lahjoittanut muotoilija, professori Hannu Kähönen. Lisäksi yritykset ovat lahjoittaneet työtä tai materiaaleja teokseen. Valmistuessaan teoksen pituus on 54 metriä, sama kuin haavoittuvan Itämeren keskisyvyys. Max Edin Jaakko Pietiläinen Osallistu tai anna lahjaksi Keräyslupa: John Nurmisen Säätiö/Poliisihallitus 2020/2012/4285, 10.1.2013/10.1.2013 - 31.12.2014, koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta KANNAD_R10:KANNAD 11/3/11 8:00 AM Page 1 Kannad Marine R10 Survivor Recovery System Uusi vallankumouksellinen kevyt ja pieni henkilökohtainen AIS-lähetin (Automatic Identification System). MOB MOB X • Kiinnitetään pelastusliiviin • Aktivoidaan manuaalisesti • Lähettää GPS sijaintitiedot AIS vastaanottimille jopa 4 mpk päähän • Yksilöllinen tunnistus • Aktivoitaessa toiminta-aika väh. 25 tuntia • Pariston kesto 7 vuotta Hernesaarenranta 13, 00150 Helsinki Meripelastaja 5-13 Puh. 020 741 8820 Fax 020 741 8821 sales@telemar.fi www.telemar.fi 15 RescOp -hanke Meripelastuksen tutkimus ja kehitys Meri- ja järvialueiden tehokas pelastus- organisaatio on tärkeä osa merenkulun ja veneilyn riskinhallintaa. Meripelastusseura tekee rajat ylittävässä suomalaisvenäläisessä projektissa Aalto-yliopiston kanssa analyyseja ja kehittää työkaluja, joilla edistetään faktoihin perustuvaa päätöksentekoa, joka koskee pelastuspalveluorganisaatioita. Projekti keskittyy suomalaisiin ja venäläisiin vapaaehtoisiin pelastusorganisaatioihin. P rojektin ensimmäinen saavutus on kattavan pelastustapahtumakartan kehittäminen Suomen vesistöihin. Kartassa näkyvät analysoituina tärkeimpien pelastusviranomaisten ja vapaaehtoisten kaikki tehtävät. Rajavartiolaitoksen, Pelastustoimen ja Meripelastusseuran tuottamat tiedot on yhdistetty, mikä tarjoaa ennennäkemättömän hyvän keinon perehtyä todellisiin pelastuspalvelutarpeisiin eri puolella Suomea. Pelastustoimet näkyvät kartassa kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Lisäksi kartta sisältää useita tilastotietoanalyyseja, jotka liittyvät Meripelastusseuran kunkin toimipaikan palvelukysyntään. Tietoihin sisältyvät muun muassa tehtävien lukumäärät vuoden aikana, avustettujen alusten tyypit, suoritettujen tehtävien tyypit, etäisyydet päivystysasemalta kohteeseen ja lukuisat muut tiedot. Nämä tiedot ovat hyödyllisiä, kun tehdään pelastusalusorganisaatioita koskevia päätöksiä. Tutkimuksia käynnissä Osana projektia Aalto-yliopistossa on myös meneillään useita tutkimuksia, joissa tutkitaan Suomen meripelastusjärjestelmää ja luodaan työkaluja riskinhallinnan ja päätöksenteon tueksi. Tutkimuksissa hyödynnetään pelastustapahtumakarttaa ja tilastotietoanalyyseja. Emilia Venäläinen arvioi Meripelastusseuran pelastusalusten suorituskykyä suhteessa tarpeisiin. Hän keskittyy Suomenlahden alueeseen. Hän käyttää uusimpia kartoitustyökaluja tutkiessaan aikaa, joka menee kohteen saavuttamiseen, samanaikaisten onnettomuuksien todennäköisyyttä tietyllä päivystysalueella ja mahdol- 16 lisuutta mennä kohteeseen useammalla kuin yhdellä pelastusyksiköllä. Näiden työkalujen avulla arvioidaan mahdollisten vaihtoehtoisten aluskokoonpanojen suorituskykyä. Tutkimustuloksista tehdään järjestelmän suorituskyvyn ja tarpeiden kokonaisvaltainen arviointi. Suosituksia annetaan mahdollisuuksien mukaan. Maikki Sonninen vie onnettomuustietoanalyysin vielä pidemmälle suorittamalla lisää paikka-analyyseja ja erityisesti yhdistämällä onnettomuustiedot säätekijöihin. Hänkin keskittyy Suomenlahden alueeseen. Hän tutkii integroitua tietokantaa käyttämällä visuaalisia tiedonhankintatyökaluja, mikä antaa ennennäkemättömän hyvän keinon perehtyä onnettomuuksien systemaattisiin suhteisiin, pelastustoimien ominaisuuksiin ja ympäristöolosuhteisiin. Koottu tieto onnettomuuksien aikana vallinneista ympäristöolosuhteista on hyödyllistä päätöksentekijöille, kun mietitään, millaisia pelastusyksikköjä tarvitaan eri merialueilla. Lisäksi tiedon analysointi voi tarjota lisänäkemyksiä pelastusjärjestelmästä ja olosuhteista, joissa vapaa-ajan veneilijät liikkuvat alueella. Interaktiivinen ohjelmistotyökalu kehitteillä Edellä mainittu työ lähestyy pelastustoimien riskinhallintaa pääasiassa tietopainotteisesta näkökulmasta. Koska Suomen meripelastusjärjestelmä on ollut toiminnassa jo pitkään, saatavilla on paljon hyödyllistä tietoa, jota voidaan tutkia. RescOp-projektin tavoitteena on kuitenkin myös edistää vapaaehtoisen venäläisen pelastusyhteisön perustamista Kronstadtiin. Yhteisö on aloittanut toimintansa vasta äskettäin, joten Suomenlahden Venäjän-puoleisen osan pelastuspalvelutarpeista on saatavilla vain vähän tai ei lainkaan tietoa. Yang Gao kehittää ohjelmistotyökalua, jossa pelastusyksikköjen eri lukumäärien ja tyyppien sijoittamisen vaikutusta voidaan arvioida visuaalisesti ja interaktiivisesti. Työkalun avulla voidaan suunnitella pelastuspalveluresurssien käyttöä tehokkaasti tietyllä maantieteellisellä alueella. Tarkat ohjelmistomääritykset ovat parhaillaan viimeisteltävinä, mutta joka tapauksessa ne todennäköisesti sisältävät kattavuusajat ja eri yksikköjen lukumäärät ja tyypit ja lisäksi ne mahdollistavat sääolosuhteiden vaikutuksen huomioon ottamisen. Työkalusta on hyötyä Suomen koko rannikkoalueelle ja Suomenlahden Venäjän-puoleiselle osalle. Tuloksista hyötyä maailmanlaajuisesti? Sen lisäksi, että projektin tavoitteena on tarjota käytännöllisiä analyyseja ja työkaluja, se pyrkii myös jakamaan tärkeimmät tulokset akateemisissa konferensseissa ja julkaisuissa. Vaikka vapaa-ajan veneily on suosittua useissa maissa ja meripelastuspalvelut ovat tärkeitä joka puolella maailmaa, näitä merenkulun riskinhallinnan osa-alueita on tutkittu hyvin vähän. Projektin tuloksista voi siis olla hyötyä muuallakin kuin Suomessa ja Venäjällä. RescOp-projektia rahoittavat EU, Venäjän federaatio ja Suomen valtio. Teksti: Floris Goerlandt Kirjoittaja on RescOp-projektivastaava, Aalto-yliopisto, Meritekniikka, Merenkulun riskien ja turvallisuuden tutkimusryhmä Lähteet: Venäläinen E, Sonninen M. 2013. Suomen meri- ja järvipelastustehtävät: Karttoja ja analyyseja vuosien 2007-2012 tehtävistä. Aaltoyliopiston julkaisusarja. Unigrafia Oy, Helsinki, ISBN 978-952-60-5326-4, s. 425. Raportti löytyy Aalto-yliopiston sivuilta: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/11239 Meripelastaja 5-13 Ajankohdat Tehtävätyypit Kohteet Tehtävät kartalla Usko tai älä E nsinnäkin haluan kiittää Aalto yliopistoa, Floris Goerlandtia, Emilia Venäläistä ja Maikki Sonnista todella merkittävästä panoksesta vapaaehtoisen meripelastustoiminnan kehittämiseksi. Emilian ja Maikin keräämä, muokkaama, analysoima ja esittämä aineisto tukee erittäin havainnollisella tavalla Meripelastusseuran lähitulevaisuuden merkittävimpiä linjauksia. Raportti vahvistaa mielikuviamme, oikaisee vääriä uskomuksia ja antaa kasvot toimintamme laajuudelle ja valtakunnalliselle merkitykselle. Raportissa on koottu ensikertaa yhteen kaikkien keskeisten toimijoiden suorittamat tehtävät sellaisella tavalla että ne ovat aidosti vertailukelpoisia, tämä on vaatinut satoja työtunteja ja periksi-antamatonta sinnikkyyttä tilastoaineiston läpikäynnissä. Se että raportti on saatu tuotettua ja painettua osana EU:n rahoittamaa RescOp -hanketta on positiivinen osoitus siitä että EU:n naapuruus- ja kumppanuushankkeissa on mahdollista saavuttaa myös todellisia ja konkreettisia tuloksia. Aineiston aikajänne, laajuus ja kattavuus, lähes 8 000 tehtävää, on niin merkittävä otos, että sen pohjalta on jo mahdollista tehdä analyysejä ja johtopäätöksiä, joiden avulla voi ja pitääkin jo tehdä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Aineiston avulla pystytään mm. ensikertaa toteamaan että olemme itseasiassa suurin toimija meri- ja järvipelastus alalla, ainakin näillä kriteereillä. Yhdistettynä yhdistysten käytössä olevaan kalustoon raportti antaa meille myös kauan kaipaamaamme todistusaineistoa toimintamme vaikuttavuudesta ja nimenomaan kustannustehokkuudesta. Ottaen huomioon tämän päivän taloudelliset haasteet yhteiskunnassa, voidaan myös sanoa että meillä on vastuu rahoittajillemme, alusten käyttäjille ja viimekädessä koko yhteiskunnalle huolehtia siitä että käytämme rajalliset voimavaramme järkevästi ja kustannustehokkaasti perustuen todelliseen tarpeeseen ja analysoituun riskikartoitukseen. Menemättä vielä asioiden edelle uskon että julkaisu tukee käynnissä olevaa Meripelastusseuran alusluokkatarkastelutyöryhmän työtä, jolla on haastava tehtävä edessään löytää yhteisiä nimittäjiä tulevaisuuden pelastusalusten osalta. Hyvänä tavoitteena tulee olla kohtuulliset käyttö ja ylläpito kustannukset, konventionaaliset, koetellut ja toimivat ratkaisut. Varusteidenkin osalta voidaan miettiä esimerkiksi tarvitaanko tehokkaampaa moottoripumppua vai pärjätäänkö kevyemmällä moottoriruiskulla. Toimivaa mallia voidaan hakea vaikkapa Tukholman pelastuslaitoksen nopeista pelastusyksiköistä, jotka ovat 7,5 metrin avoimia rib-veneitä varustettuna kahdella perämoottorilla. Tehtäviä näille yksiköille kertyy useita satoja kauden aikana, joten voidaan hyvällä syyllä puhua todella kustannustehokkaista pelastusyksiköistä. Toivon että ainakin osa vastauksista näihin kysymyksiin löytyy nyt julkaistusta Atlaksesta sekä Aalto yliopiston jatkotutkimuksista, mutta työ jatkukoon… Jori Nordström Vastekehät Yksiköiden peitto Meripelastaja 5-13 17 RescOp -hanke Koulutusyhteistyötä venäläisten kanssa RescOp –hanke huipentui yhteisharjoitukseen Suomalais-venäläinen meripelastushanke RescOp päättyy Projektin vastaava Maksim Ilvonen, vuoden lopussa. Hankkeen tavoitteena oli edistää meritur- Kotkan meripelastusyhdistys: vallisuutta kehittämällä vapaaehtoista meripelastustoimintaa Olen kotoisin Pietarista ja toimin aktiivisesti tässä projektissa linkkinä venäläisten vapaaehtoisten ja Kotkan yhdistyksen välillä. Projekti alkoi meillä varsinaisesti viime vuoden syksyllä, kun Kymenlaakson ammattikorkeakoulu lähetti tarjouspyynnöt meripelastusyhdistyksille kolmen koulutusviikonlopun järjestämisestä kronstadtilaisille vapaaehtoisille. Koulutuksen aiheiksi valikoituivat meripelastusyksikön johtaminen ja erityisesti ne aiheet joita koulutettavat halusivat vielä laajentaa Bågaskärin koulutusten jälkeen. Melkein kaikki koulutettavat olivat pelastusalan ammattilaisia, ja he ovat se joukko, joka kouluttaa Kronstadtissa vapaaehtoisia meripelastajia. Koulutus muodostui teorialuennoista ja käytännön harjoittelusta. Järjestelyjen laajuus ja toteutus muistuttivat meripelastustaitokilpailujen järjestämistä. Jaoimme vieraat aina kahteen eri miehistöön ja he saivat vuorollaan hoitaa päällikön ja perämiehen tehtävät eri koulutusrasteilla. Aiheiden kirjo kaiken kaikkiaan oli laaja – potilaan kohtaamista, aluksen evakuointia, palonsammutusta, aluksen ohjausta, etsintää jne. Vaikka ResOp -projekti on päättymässä, Kronstadtin meripelastusyhdistys jatkaa ja kehittyy. He ovat rakentamassa Venäjälle ihan uudenlaista järjestelmää, missä unohtunut vapaaehtoisuuden henki on toiminnan perustana. Itäisellä Suomenlahdella. Koulutuksen osalta hanke huipentui Kotkan edustalla syyskuussa pidettyyn vapaaehtoisten ja viranomaisten suureen yhteisharjoitukseen. R escOp –hankkeesta ja sen tuloksista kertovat Kronstadtin meripelastusyhdistyksen puheenjohtaja Igor Kalinin, Kotkan meripelastusyhdistyksen projektivastaava Maksim Iivonen sekä Mirva Salokorpi RescOp-yhteisharjoituksen työryhmästä. Puheenjohtaja Igor Kalinin, Kronstadtin vapaaehtoinen meripelastusyhdistys: Vuonna 1872 kronstadtilaisten merimiesten aloitteesta perustettiin ”Haaksirikkojen yhteydessä apua tarjoava yhdistys”. Vuonna 1890 yhdistyksen nimi vaihdettiin Vesipelastusyhdistykseksi. Tavallaan olemme jatkamassa heidän perinteitään, vaikka yhdistyksemme on rekisteröity vasta 2008. Yhdistyksellä on 12 kouluttajaa ja noin 40 vapaaehtoista miehistönjäsentä, jotka saivat RescOpiin kuuluneessa Bågaskärin toimintakeskuksessa pidetyllä kurssilla kansimiehen koulutuskokonaisuuden. Haluaisimme jatkaa koulutusyhteistyötä ulkomaalaisten meripelastajien kanssa. Meillä on vielä paljon opittavaa ja kehitettävää, jotta voisimme yhdistää opitut taidot toimivaksi kokonaisuudeksi. Kuva Maksim Ilvonen 18 Meripelastaja 5-13 Mirva Salokorpi, RescOp -yhteisharjoituksen työryhmä: Kronstadtin vapaaehtoisten meripelastajien koulutus huipentui isoon yhteisharjoitukseen, joka järjestettiin Kotkan edustalla syyskuussa. Harjoituksen tarkoituksena oli mm. kokeilla käytännössä kaikkia niitä taitoja, joita kronstadtilaiset ovat opetelleet useissa koulutuksissa. Harjoitus toimi samalla myös alueellisena yhteisharjoituksena, ja sen järjestelyyn ja toteuttamiseen osallistuivat useat tahot: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Rajavartiolaitos, Suomen Meripelastusseura, Kotkan, Haminan, Loviisan ja Kronstadtin vapaaehtoiset meripelastajat, Kymenlaakson poliisi- ja pelastuslaitokset, Kymenlaakson sairaanhoitopiiri CAREA, Kuopion hätäkeskus, Metsolan Merimatkat Oy sekä SPR:n Kotkan paikallisyhdistys. Harjoituksen skenaariona oli vesibussin karilleajo, minkä seurauksena alus vaurioitui ja osa matkustajista loukkaantui. Maalihenkilöitä vesibussissa oli nelisenkymmentä, joista osa oli lähtenyt pyrkimään uimalla maihin. Yksi ”nähtiin vajonneen pinnan alle”, ja siitä muodostui samalla sukellusharjoitus pelastuslaitokselle. Etsintä, vedestä nosto, loukkaantuneiden ensiapu, evakuointi, vauriontorjunta ja hinaus muodostivat varsinaisen harjoituksen rungon. Skenaariosta pyrittiin luomaan mahdollisimman realistinen tapahtumaketju, ja samalla myös järjestämään tekemistä useille yksiköille. Harjoituksen tavoitteet saavutettiin ja se sujui kokonaisuudessaan hyvin. Yhteistyö vapaaehtoisten ja viranomaisten välillä oli luontevaa ja haasteellinen tilanne onnistuttiin purkamaan määrätietoisella toiminnalla. Parannettaviakin asioita löydettiin esimerkiksi viestiliikenteestä ja johtamistavoista. Venäläiset miehittivät itsenäisesti Kotkan yhdistyksen PV Lassin. Käytännössä aluksella oli yhdistyksen oma päällikkö, mutta periaatteena oli puuttua toimintaan mahdollisimman vähän. Venäläisten vuoksi harjoituksen viestiliikenne käytiin englanniksi VHF-taajuudella. Tämä lisäsi harjoituksen haasteellisuutta ja sekoitti jonkin verran myös totuttuja hälytystapoja, mutta toisaalta kielitaidon harjoitteleminen koettiin myös tarpeelliseksi. Venäläisten ajoharjoittelua (kuva Kronstadtin meripelastusyhdistys). Vesitykin käytön harjoittelua (kuva Kronstadtin meripelastusyhdistys). Yhteiskuva toiselta koulutusviikonlopulta (kuva Kronstadtin meripelastusyhdistys). Meripelastaja 5-13 19 Sinustako vapaaehtoinen meripelastaja? Löydä elämäsi paras harrastus! Vapaaehtoiset meripelastajat auttavat lähes kolmeatuhatta ihmistä vesillämme vuosittain. Haemme miehistöihimme uusia vapaaehtoisia. Sovit joukkoomme, jos n haluat auttaa n olet innokas oppimaan uutta n pystyt sitoutumaan aikaa vievään harrastukseen n omaat hyvän peruskunnon ja uimataidon n olet 18 vuotta täyttänyt. Veneilykokemusta tai muutakaan ennakko-osaamista et tarvitse. Koulutamme kaikki miehistöjemme jäsenet. Lue lisää ja täytä hakulomake www.meripelastus.fi/tulemukaan Suomen Meripelastusseura on vapaaehtoisten meri- ja järvipelastusyhdistysten keskusjärjestö, jolla on 64 meripelastusasemaa, 150 pelastusalusta ja noin 1800 vapaaehtoista meripelastajaa ympäri maata rannikolla ja sisävesillä. TROSSI – fiksun veneilijän merkki! Tiesitkö, että vesillä toimintakyvyttömäksi joutuneen veneen hinaaminen turvaan on maksullista, jos ihmishenkiä ei ole vaarassa? Suomen Meripelastusseuran Trossi-jäsenpalvelu takaa myös veneellesi maksuttoman avun. Samalla olet mukana tukemassa vapaaehtoista meripelastustoimintaa ja parantamassa kaikkien vesillä liikkuvien turvallisuutta. Trossi-jäsenenä saat • korjausapua vesillä • hinauspalvelun lähimpään satamaan, mihin on saatavissa korjauspalveluita • halutessasi apua korjaajan ja veneen väliaikaisen säilytyspaikan hankkimisessa • vastaavan palvelun Ahvenanmaan, Ruotsin, Norjan ja Tanskan vesillä (rajatulla alueella). • hyvän mielen tukiessasi vapaaehtoista meripelastustyötä. Lue lisää ja liity www.meripelastus.fi/Trossi! Vastaamme mielellämme kysymyksiisi smps.toimisto@meripelastus.fi 2014 JOKAISELLA ON PAIKKANSA YHTEISPELISSÄ. RAY:N JÄRJESTÄMÄ KETJU PELAAJASTA AVUNSAAJAAN ON JO 75-VUOTIAS. TÄMÄ YHTEISPELI KOSKETTAA MILJOONIA SUOMALAISIA. TÄNÄ VUONNA RAY TUKEE SUOMEN MERIPELASTUSSEURA RY:N TÄRKEÄÄ TOIMINTAA 2 082 000 EUROLLA. » KAMPANJAT.RAY.FI/YHTEISPELI Koulutuspäivät 2014 Vuorovaikutusta ja yhdessä tekemistä Meripelastusseuran kevään 2014 koulutuspäivät pidetään tuttuun tapaan Silja Symphonyn Tukholman risteilyllä 28.2.-2.3. M eripelastusseuran kevään 2014 koulutuspäivät pidetään tuttuun tapaan Silja Symphonyn Tukholman risteilyllä 28.2.-2.3. Viime koulutuspäivillä testattua ja hyväksi havaittua työpajamallia jatketaan, joskin sen aikataulutusta ja yleisön opastuksia kehitetään. Koko yleisölle auditoriossa pidettävien lyhyiden avauspuheenvuorojen jälkeen ohjelma siis jakautuu 5-6 vuorovaikutteiseen työpajaan, missä pidetään noin puolen tunnin välein lyhyitä alustuksia ajankohtaisista aiheista. Yleisö haastetaan mukaan; kysymään ja kyseenalaistamaan, testaamaan omia tietojaan ja taitojaan sekä yhdessä kehittämään käsiteltäviä aiheita edelleen. Lisäksi saamme tälläkin kertaa kuulla viimeisimmät uutiset Rajavartiolaitoksen ja pelastusviranomaisten toiminnasta, ja ohjelmaan kuuluvat edelleen myös aluekokoukset sekä teemafoorumit aiheinaan alukset, koulutus, valmius, viestintä ja talous ja hallinto. Koulutuspäivillä jaetaan Meripelastusseuran korkeimmat huomionosoitukset ja julkistetaan Vuoden meripelastaja 2013. Lauantaina Tukholmassa on mahdollista vierailla Alt för Sjön –venenäyttelyssä. Tervetuloa mukaan! Linkki koulutuspäivien ilmoittautumislomakkeeseen löytyy Seuran sivuilta meripelastus.fi. Ohjelma julkaistaan tammikuussa. 22 Meripelastaja 5-13 Ilmoittautuminen Matkajärjestelyjä hoitaa matkatoimisto Ryhmä Expertit, joilta matka varataan suoraan toimiston nettisivuilla olevalla sähköisellä ilmoittautumislomakkeella. Linkki lomakkeeseen Meripelastusseuran nettisivuilla 1.12. lähtien. HUOM! Jokainen varaa itse matkansa (samaan hyttiin haluavat samalla lomakkeella). Ilmoittautumisia ei oteta vastaan Seuran toimistossa. Sitova ilmoittautuminen on tehtävä viimeistään 24.1.2014 (lomake poistuu tämän jälkeen netistä). Hinnat ja aikataulu Silja Line M/S Symphony risteily Helsinki-Tukholma-Helsinki. Lähtö Helsingistä pe 28.2.2014 klo 17.00 ja tulo Tukholmaan 1.3.2014 klo 9.30. Lähtö Tukholmasta la 1.3.2014 klo 17.00 ja tulo Helsinkiin 2.3.2014 klo 10.30. Hintaan sisältyy matka ja hyttipaikka valitussa hyttiluokassa, meriaamiainen ja Buffet-illallinen (meno-paluu) ruokajuomineen sekä koulutuspäivien ohjelma ja kokouskahvit. Lapset 0-5 v syövät veloituksetta. Lisämaksusta kokouslounas pe 28.2. klo 12.00 hintaan 18 euroa/hlö. Varattava ilmoittautuessa. Hinnat/henkilö ja hyttiluokat hinta €/hlö A –luokka 1hh 321 2hh 219 3hh 185 4hh 168 Promenade 1hh 2hh 3hh 4hh 306 212 180 165 B -luokka 1hh 2hh 3hh 4hh 268 193 168 155 49 nnalliset.2014 u k a t l a v . .3 ät 28.2-2 v i ä p s u t y koulu ymphon S a j l i S MS Venemessut ”Allt för sjön 2014” Bussikuljetus lähtee terminaalin edestä venemessuille lauantaina klo 10.00 ja paluukuljetus Älvsjön messuilta klo 13.30 takaisin satamaan. Messulippu kuljetuksineen 35 euroa/hlö. Messulippu varataan ilmoittautumislomakkeella. Varaus on sitova, eikä lipun hintaa palauteta sairastapauksessakaan. Matkan maksaminen Noin viikkoa ilmoittautumisen jälkeen Ryhmä Expertit lähettää sähköpostilla ennakkovarausmaksun laskun 30 euroa/henkilö. Samassa viestissä on myös matkan loppumaksun osuus, joka suoritetaan viimeistään eräpäivään mennessä (1 kk ennen matkaa). Huom. peruutustapauksessa kulut 10 € / hlö lääkärintodistusta vastaan. Lippujen luovutus Lippujen luovutus 28.2. klo 11.00 alkaen Siljan Olympiaterminaalissa, Olympiaranta 1, Ryhmä Expertien lähtöselvityspisteessä. Lippujen kanssa samassa kuoressa ovat matkaohjelma ja ateriakupongit. Matkan muutokset/ peruutukset Matkaan liittyvät hytti- tai nimimuutokset on ilmoitettava suoraan Ryhmä Experteille puh. 010 835 5300 tai ryhmaexpertit@ryhmaexpertit.fi. Jos olet estynyt matkustamasta, tulee varaus peruuttaa välittömästi. Peruutuskulut 10 € vain lääkäritodistusta (toimitettava kahden viikon kuluessa lähtöpäivästä) vastaan, mikäli peruutus ilmoitetaan eräpäivän jälkeen. Tarkemmat peruutusehdot saa matkatoimistosta. Yhdistyksen virallinen edustaja Seura korvaa 193 € yhdistyksen virallisen edustajan matkasta. Yhdistykset ilmoittavat Seuran toimiston smps.toimisto@meripelastus.fi yhdistyksen virallisen edustajan nimen viimeistään 27.1.2013. Hyttivarauksen edustaja tekee itse netissä olevalla lomakkeella ja maksaa matkansa itse (tai lähettävä yhdistys maksaa sen). Korvauksen 193 € Seura maksaa yhdistykselle matkan jälkeen ja yhdistys maksaa sen edelleen edustajalleen. Yhdistyksen virallisen edustajan tulee osallistua kaikkiin koulutustilaisuuksiin sekä puheenjohtajiston kokoukseen lauantaina. Huomioitavaa Yhdellä ilmoittautumislomakkeella voi ilmoittautua enintään 10 henkilöä. Lomakkeeseen merkitään yksi laskutusosoite (sähköposti) / täytetty lomake. Yhdistykset voivat edelleen koota oman yhdistyksensä osallistujat, mutta siinä tapauksessa on ilmoittautumiset koonneen yhdistyksen edustajan itse täytettävä netissä niin monta ilmoittautumislomaketta kuin tarvitaan. Yksittäisiä mies- ja naispaikkoja ei voi varata netin ilmoittautumislomakkeella. Niiden varaukset tehdään suoraan Ryhmä Experteiltä (puhelimitse tai sähköpostilla). Samoin yhdensuuntaiset matkat tai Maarianhaminasta tulevat varaavat matkansa matkatoimistosta suoraan (puhelimitse tai sähköpostilla). Kaikissa ongelmatapauksissa ota yhteys matkatoimistoon, ei Seuran toimistoon. Matkatoimisto Ryhmä Experttien yhteystiedot ovat puh. 010 835 5300 ja sähköposti ryhmaexpertit@ryhmaexpertit.fi. Linkki ilmoittautumislomakkeeseen Seuran nettisivuilla, www.meripelastus.fi joulukuun alusta lähtien. lomakkeese is m tu u ta it o Linkki ilm ivuilla. Seuran nettis Meripelastaja 5-13 en 23 Joensuun järvipelastajien ja pelastuslaitoksen uusi yhteistyömalli Voimavarat paremmin käyttöön Joensuun järvipelastajien ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen uusi yhteistyömuoto on auto + PV1-luokan pelastusvene -yhdistelmä. PV Kasinlinnan asemapaikka on keväästä lähtien ollut Joensuun paloasema ja veneen vetämiseen käytetään pelastuslaitoksen tarkoitukseen osoittamaa paloautoa. – Yhteistyöllä saadaan molempien voimavarat hyödynnettyä paremmin, sanoo pelastusjohtaja Jorma Parviainen. J oensuun järvipelastajien ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen yhteistyön kriittinen tarkasteleminen tuli eteen kesällä 2012 yhdistyksen alus- ja asemapaikkatilanteen muuttuessa sekä järvipelastustoiminnan ainakin hetkellisesti hiipuessa maakunnan muilta järvipelastusasemilta. Muuttuneessa tilanteessa pelastusjohtaja Jorma Parviainen heitti yhdistyksen puheenjohtajalle haasteen ”kuinka vapaaehtoisten meripelastajien apua voidaan hyödyntää koko maakunnassa?”. Kesäkuun 2012 alussa puheenjohtaja Pasi Ruohtula antoi miehistöstä kootulle työryhmälle tehtäväksi laatia vaihtoehtoja, joita yhdistyksen hallitus sitten elokuussa puntaroi. Yhdistyksessä oli jo pidempään ollut haaveena, että jokin pelastusalus voisi olla trailerilla ja siirrettävissä maakunnan muihin vesistöihin. Työryhmän esitys auto + 24 Meripelastaja 5-13 PV1-luokan pelastusvene -yhdistelmästä Joensuussa asemapaikkaansa pitävän PV3-luokan pelastusvene Pyörteen rinnalla katsottiin myös pelastuslaitoksella kokeilemisen arvoiseksi vaihtoehdoksi. Meripelastuspalvelua koko maakunnan alueelle Pohjois-Karjalan maakunnan pohjoiskärjestä Valtimon Maaselästä, Sotkamon rajalta matkaa eteläkärkeen Kesälahden ja Parikkalan rajalle kertyy maantietä noin 285 kilometriä. Maakunnan suurimmat järvet Pielinen (pohjois-eteläsuunnassa 120 kilometriä pitkä, pintaala noin 900 neliökilometriä) ja Höytiäinen laskevat kumpikin omia lasku-uomiaan voimalaitosten kautta Suur-Saimaaseen kuuluviin Pyhäselkään ja edelleen Oriveteen. Koko maakunnan kattavaa vapaaehtoista meripelastustoimintaa pohdiskellessaan työryhmä tutustui maakunnan vesipelastus- ja vesiliikenneonnettomuustilastoihin sekä tarkasteli omien alusten käyttöastetta ja miehistön resursseja. Tavoitteeksi työryhmä asetti, että muutosprosessin jälkeen Joensuun järvipelastajat pystyy tarjoamaan koko maakunnan alueella laadukasta vapaaehtoista meripelastuspalvelua veneilijöille sekä tukemaan alueen viranomaisia heidän turvallisuustehtävissään yhdistyksen toimintasääntöjen mukaisesti. Syksy 2012 kului Kasinlinnan alusvastaavalta venettä varustaessa uuteen vaativaan tehtävään. Miehistö harjoitteli veneen ja trailerin käyttöä sekä kartoitti veneelle sopivia laskupaikkoja, hallinto pohti pelastuslaitoksen kanssa yhteistoiminnan uusia muotoja. Pelastusjohtaja ja yhdistyksen puheenjohtaja allekirjoittivat uuden Meripelastusseuran mallin mukaisen yhteistoimintasopimuksen joulukuussa 2012. Erona aiempaan oli liite, jossa erikseen sovitaan, että Kasinlinnan asemapaikka on Joensuun paloasema ja veneen vetämiseen käytetään pelastuslaitoksen tähän tarkoitukseen osoittamaa paloautoa. Pelastusvene Pyörteen rooli Pyhäselkä-Oriveden alueen pelastus- ja ensivasteyksikkönä säilyi ennallaan. Hälytysvalmiuteen keväällä 2013 Yksiköiden hälyttäminen aloitettiin uuden Kuopion hätäkeskuksen kautta keväällä 2013 niin, että Pyörre hälytetään kaikkiin Pyhäselkä-Oriveden vesistössä oleviin pelastustoimen tehtäviin sekä lähimmän yksikön periaatteella ensivastetehtäviin ja Kasinlinna pelastustoimen tehtäviin Pielisellä, Höytiäisellä, Viinijärvellä ja Juojärvellä. Oman koulutustoiminnan ohessa yhdistys perehdytti Joensuun paloaseman neljä työvuoroa veneeseen ja sen varusteisiin. Sopimukseen sisältyy, että tarvittaessa pelastuslaitos voi käyttää yh- distelmää kiireellisiin tehtäviin myös ilman järvipelastajia. Vaikka Kasinlinna sinällään on palvellut yhdistystä ja sen miehistöä jo vuodesta 2005, teki veneen siirtäminen kumipyörille ja varusteiden optimointi tätä tarkoitusta varten siitä miltei kuin uuden. Hälytykseen lähdettäessä päivystäjän on tullut joka kerta miettiä, onko kohde saavutettavissa nopeammin Pyörteellä vesitse vai ensin autolla lähemmäs onnettomuuspaikkaa siirtymällä. Tätä kysymystä on helpottanut toimintamalli, jossa pelastusveneen päällikkö ottaa Virve-yhteyden maakunnan päivystävään palomestariin jo kotoa, välittömästi hälytyksen tultua. Palomestari näkee omalta kenttäjohtoruudultaan pelastustoimen yksiköt sekä veneenlaskupaikat ja pystyy arvioimaan, onko järvipelastajille tarvetta sekä antamaan lisätietoja. Palomestari Lari Parkkinen on kokenut varhaisen yhteydenoton Virvellä hyödylliseksi. – Lisääntynyt yhteydenpito viranomaisradioverkossa on tuonut rutiinia tehtävien hoitamiseen vesialueilla. Kuluneen kauden aikana miehistön koulutusta on jatkettu niin, että tällä hetkellä koko miehistöllä on voimassa ensivasteen hoitoluvat, reilu kolmannes miehistöstä on käynyt sammutustyön kurssin ja puolella miehistöstä on ”ajoluvat”, siis riittävä ajokorttiluokka ja hälytysajokoulutus veneyhdistelmälle maantielle. Pelastuslaitoksen tarjoamat kurssit ja sammutusvarusteet ovat mahdollistaneet harrastuksen laajentamisen myös mailla tapahtuvaan pelastustoimintaan, mitä onkin muutama miehistönjäsen hyödyntänyt. Ensimmäisen kauden kokemuksia Kauden aikana Kasinlinna on saanut 21 hälytystehtävää, joista yhdessätoista yksikkö suoritti toimenpiteitä kohteessa. Muissa tapauksissa tehtävä keskeytettiin joko automatkalla tai kun vene oli jo vedessä tilanteen muututtua tai toisen yksikön ehdittyä kohteeseen aiemmin ja todettua, ettei lisäavulle ole tarvetta. Tehtäviä on tullut laajasti koko maakuntaan ja ne ovat olleet tyypiltään lähinnä vesiliikenneonnettomuuksia tai maastopaloja. Kun samaan aikaan yhdistyksen toiselle veneelle, Pyörteelle on kertynyt 35 tehtävää, ei päällekkäisyyksiltä ole voitu välttyä. Juhannuksena Pyörre jätti karilta irrotuksen kesken Kasinlinnalle tulleen maastopelastustehtävän vuoksi ja Kasinlinnan miehistö on palannut hälytysajona jo päättyneeltä tehtävältä voidakseen miehittää Pyörteen ja lähteäkseen avustamaan ensihoitoyksikköä potilaan kuljetuksessa saaresta. Kahteen yhtä aikaa päi- PV Kasinlinna Boomeranger C-605, 115 hv perämoottori Meripelastusseuran PV1-luokan varustus; kalusto sijoitettu alukseen palokalustoa lukuun ottamatta. Palopumppu, letkut ja suihkuputket autossa, imujohdot omissa säilytysputkissa trailerin rungossa. Miehistön varusteet (pelastuspuvut, -liivit ja radiot) paloasemalla auton vieressä. Autossa lisäksi karttakansio, navigaattori, raivausvälineet ja lisää käsivaloja. vystävään miehistöön yhdistyksen miehistöresurssit eivät vielä ole riittäneet. Lari Parkkinen vetää yhteen ensimmäisen kauden kokemuksia. – Yksi kesä on kohtuullisen lyhyt tarkastelujakso, mutta jo saatujen kokemusten perusteella voidaan todeta, että tällä toiminnalla parannamme vesilläliikkujien ja saaristossa kesää viettävien turvallisuutta oleellisesti. Pelastuslaitoksen auton ja Meripelastusseuran veneen muodostamassa yksikössä on käytännönläheisesti nähtävissä pelastuslaitoksen ja järvipelastusyhdistyksen osaamisen ja kaluston saumaton hyödyntäminen. – Ilman pelastuslaitoksen tahtoa kehittää ja hyödyntää vapaaehtoistoimintaa tällainen ei tietenkään olisi mahdollista, auton ja tilojen antaminen on myös luottamuksen ja arvostuksen osoitus meille, kiittelee puheenjohtaja Pasi Ruohtula. Teksti: Ilari Hatakka Kauden 2013 aikana Kasinlinna sai 21 hälytystehtävää (kuva Joensuun järvipelastajat). Kasinlinnan asemapaikka on Joensuun paloasema (kuva Joensuun järvipelastajat). Pelastusyksikön muodostavat PV1-luokan pelastusvene ja pelastuslaitoksen auto (kuva Joensuun järvipelastajat). Kuvassa vasemmalla Lari Parkkinen ja oikealla Pasi Ruohtula (kuva Jussi Turunen, Karjalan Heili). nsuu e o j / i f . s u ipelast r e m o e d telyvi t i s e n ö k i Katso yks Meripelastaja 5-13 25 Viking Life-Saving Equipment Oy Luotettava ja monipuolinen Crewsaver pelastusliivisarja vaativaan käyttöön. * 150N–275N * Solas/Med hyväksytyt * erikoispelastusliivit * Uutuus 190N ja 290N pelastusliivit Ammattikäyttöön Gleistein köydet JOLLASTA–TANKKERIIN * Dyneema, Polyester, Polyamid, Polypropylene * punottuna, kierrettynä * halkaisija 3–168 mm Marnela Oy, Isonsarvastontie 8, 00840 Helsinki, puh. 09 6841 7600 www.marnela.fi Rauhallista Joulua Björklund Båtslip Kasnäsin Vierassatama VÄRIT: CMYK PANTONE PANTONE www.kaskinen.fi c0 m0 y0 k93 | c93 m59 y18 k0 | PANTONE Process Black U 93% 2945 U Merihinauspalvelut ja jäänmurto yhdeksän hinaajan kalustolla Itämeren alueella. Hollmingintie 4, 26100 RAUMA Tel. 020 7856 850, Fax (02) 822 7944 www.raumacata • raumacata@raumacata.fi INKOO SHIPPING OY AB TURKU REPAIR YARD LTD, Navirentie, 21100 Naantali, Finland tel.: +358 2 445 11, tel. 24h: +358 40 553 3491, www.turkurepairyard.com oivotamme kaikille Tyhteistyökumppaneillemme, asiakkaillemme sekä tärkeää työtä tekeville vapaaehtoisille meripelastajille Hyvää ja Rauhaisaa Joulua sekä Menestystä tulevan vuoden haasteisiin! Elokuu-Syyskuu Meripelastajan lokikirja Meripelastajan lokikirja -palstalla julkaistaan lyhyitä lokikirjamerkintöjä muistuttavia poimintoja Meripelastusseuran vapaaehtoisyksiköiden kauden aikana suorittamista tehtävistä. Lokikirjassa ei kerrota avustettujen henkilöiden tai alusten nimiä eikä tarkkoja tapahtuma-aikoja. Elokuu Vanha miinanraivaaja hädässä, Sipoo, Rautauoma Noin 20 metriä pitkän ja 60 tonnia painavan vanhan miinanraivaajan ollessa kulussa, kytkin oli mennyt rikki aluksen ollessa liikkeellä. Sama vika oli kuulemma ilmennyt aikaisemminkin. Alus oli ohjailukyvytön ja tuuliajolla. Rautauoma otti miinanraivaajan hinaukseen ja hinasi kotisatamaan. Veneestä tippui tavaroita, Korpilahti, Vesseli Partioajossa ollut Vesseli havaitsi edellä ajaneesta aluksesta putoavan tavaraa. Miehistö poimi vedessä kelluvan omaisuuden talteen ja toimitti takaisin omistajalle. Pigmenttiä vedessä, Kotka, Lassi Tehdasalueelta oli päässyt mereen väriaineena käytettävää pigmenttiä (savea). Lassin miehistö määritti vuodon laajuutta merialueella sekä teki arvion mahdollisesti tarvittavan torjuntapuomin pituudesta. Lisäksi miehistö avusti tehtaan henkilönkuntaa näytteenotossa. Mökkikyyti, Nokia, Turva Kaksi henkeä oli lähtenyt saarimökiltä kauppaan mantereelle ja moottoriveneen vetolaite oli hajonnut kesken matkan. He olivat saaneet hinausavun mantereen venepaikalleen lähistöllä olleelta kalastajalta. Ongelmaksi muodostui takaisin saareen pääsy. Mökissä oli ”kaikki ovet auki” ja esim. tietokone ja muuta tärkeää tavaraa. Nokian poliisin pyynnöstä Turva kuljetti henkilöt saareen, mistä he pääsivät pois pienemmällä veneellään. 28 Meripelastaja 5-13 Moottori sammui, Kemiönsaari, Ad Mare Seurue oli lähtenyt Kasnäsin satamasta liikkeelle. Matkalla veneen moottori sammui eikä lähtenyt enää käyntiin. Ad Mare hinasi veneen laituripaikalleen. Vene täynnä vettä, Asikkala, Masto Pieni moottorivene oli ollut mökin rannassa yön yli kiinnitettynä. Veneen perä oli selälle päin, jolloin kova aallokko löi perälaudan yli ja täytti veneen. Maston miehistö tyhjensi veneen palopumpulla vedestä, otti hinaukseen ja kuljetti Vääksyyn vierasvenesatamaan odottamaan jatkotoimenpiteitä. Kartta hukassa, Ii, Kiviniemi Ruotsalainen purjeveneilijä soitti ja kertoi, että plotteri oli pimentynyt eikä hänellä ollut ko. alueelta karttaa. Veneilijä ilmoitti sijaintinsa ja kertoi että oli ankkurissa. Veneilijällä oli veneessä kannettava tietokone ja nettiyhteys. Kiviniemen miehistö opasti hänet metsähallituksen Retkikartta.fi sivustolle josta hän sai yleiskarttakuvaa ja lisäksi miehistö skannasi paperikartasta karttalehtiä Ouluun saakka ja lähetti ne hänelle sähköpostilla. Veneilijä uskoi pääsevänsä näillä avuin Ouluun. Varmuuden vuoksi hänelle annettiin vielä Meripelastuskeskuksen numero. Myöhemmin veneilijä ilmoitti päässeensä turvallisesti perille. Vene kivillä, Savonlinna, Uuras Moottorivene oli ajanut väyläviitoituksen ulkopuolella ja päätynyt karille. Uuras irrotti veneen karilta ja hinasi sen lähimpään satamaan. H-vene pulassa, Tampere, PV417 H-veneen puomin ja maston välinen kiinnitys oli pettänyt purjehduskilpailussa ja veneen miehistö epäili, etteivät he pääse turvallisesti laituriin ilman apua. Miehistö näytti PV417:lle hätämerkkejä sen ajaessa ohi. PV417 hinasi H-veneen oman laituripaikkansa läheisyyteen, mistä he pääsivät tuulen avustuksella paikalleen. Vene upposi, Taipalsaari, Willimies Moottorivene upposi mökin rantaan ilmeisesti tuulen ja sateen johdosta. Willimiehen miehistö nosti veneen pinnalle ja pumppasi sen tyhjäksi. Sen jälkeen vene hinattiin läheiselle hiekkarannalle. Vene irti, Vaasa, Sotka MRCC-Turku pyysi tarkistamaan kohteen Kulmakadun laiturin altaassa. Vene oli irronnut laituripaikaltaan. Kohteessa oli vain peräpoijussa kiinni oleva vene. Sotkan miehistö siirsi veneen sen laituripaikalle ja varmisti kiinnitykset. Suodatin tukossa, Puumala, Willimies Veneen moottori sammui kesken ajon ilmeisesti suodattimen tukkeutumisen takia. Omistaja vaihtoi suodattimen, mutta ei saanut moottoria käyntiin. Vene jäi ajelehtimaan eikä veneilijä tiennyt sijaintiaan. Henkilöä pyydettiin soittamaan hätäkeskukseen gsm-paikannusta varten. Willimies etsi veneen hätäkeskuksen antamana sijainnin perusteella ja miehistö avusti moottorin korjaamisessa (suodattimen vedenpoistoruuvi oli jäänyt irti). Kone saatiin käyntiin ja vene saatettiin Sarviniemen laivalaituriin. Polttoaineletkussa reikä, Joensuu, Pyörre Pienen moottoriveneen polttoaineletkussa oli halkeama eikä moottori saanut polttoainetta. Pyörre hinasi veneen nostoluiskalle ja miehistö avusti sen trailerille nostossa. Eksyksissä, Kemi, Laitakari Purjevene oli harhautunut reitiltä eikä sen miehistö ollut enää täysin varma sijainnistaan. Laitakari opasti purjeveneen oikealle reitille ja turvallisesti kotisatamaansa. Vesiskootteri uppoamassa, Uusikaupunki, Janne Malen Partioajossa olleen Janne Malenin miehistö havaitsi uimarin hinaavan uppoamassa olevaa vesiskootteria saaren rantaan. Pintapelastajien avustuksella uppoamassa oleva skootteri siirrettiin kannatukselle apuveneen slipille ja hinattiin Uuteenkaupunkiin veneluiskalle, mistä se nostettiin ylös. Sy ys k u u Moottorivika, Viitasaari, Wiitasaari Flipper HT-veneen moottori oli sammunut ajossa aamuyöllä. Asiakas soittanut pelastuslaitokselle, mistä otettiin yhteyttä Viitasaaren järvipelastajien päivystäjään. Moottorivikainen alus oli Ruunaanniemen rannassa, mistä se hinattiin Viitasaaren keskustaan Myllärinpuiston rantaan. Varmat energiajärjestelmät 12V - 24V- 48V 8 - 230V 30 - 400V 00 - 750V, 50 , 2-200kW sovelluksiin Ilkivaltaa, Säkylä, Lähi Pyhäjärven järvipelastajille oli tullut kaksi erillistä ilmoitusta kelluvista naulaisista lankuista venesatamassa ja veneväylällä. Lähin miehistö keräsi veneiden kyljistä ja väylältä 25 naulaista lankkua. Lankut oli ilkivaltaisesti heitetty veteen aallonmurtajalta. Upoksissa, Varkaus, Romulus Itsetyhjentyväksi suunniteltu kuomullinen tuulilasivene oli uponnut tuntemattomasta syystä kotilaituriinsa. Vene pumpattiin tyhjäksi ja tarkastettiin, ettei vuotoja ole. Omistaja siirsi itse veneensä huollettavaksi. Yöllä karille, Raasepori, Ajax III Huvialus oli lähtenyt yöllä Tammisaaresta kohti kesämökkiä, ja sen päällikkö oli arvioinut linjataulujen sijainnin väärin. Vene oli ajanut noin 40 solmun vauhdissa kaislikon läpi ja lopulta pysähtynyt saaren rantaan. Yöllä oli sumua ja Ajax joutui etsimään avustettavaa jonkin aikaa. Kohteessa huomattiin että vene oli ajanut pitkälle kuivalle maalle, ja että irrotus ei onnistu yöllä. Vuotoja tai reikiä ei veneessä havaittu. Ajaxin miehistö päätti tulla seuraavana päivänä aamupäivällä asiakkaan kanssa irrottamaan venettä. Asiakkaat ajettiin kesämökilleen erillisenä tehtävänä. Maahantuoja: Oy KAHA Meripelastaja Ab 5-13 www.kaha.fi puh 09-61568300 29 Meripelastajan lokikirja Elokuu-Syyskuu Trossi-tehtävä, Naantali, LähiTapiola VS Pohjakosketus, Padasjoki, Vesijärvi Kiinnitys ei pitänyt, Ristiina, Luonteri 34-jalkaisen purjeveneen ohjauslaitteisto oli hajonnut ja vene oli ollut vaarassa ajautua ohjauskyvyttömänä karikolle. Toinen purjevene oli hinannut sen saaren suojaan. Kohteessa avustettavan aluksen päällikön ja meripelastuskeskuksen kanssa käydyn keskustelun jälkeen pelastustehtävä muuttui Trossi-tehtäväksi, jona purjevene hinattiin kotisatamaansa. Moottorivene oli ajanut liussa karille ja sen vetolaite oli mennyt rikki. Vesijärvi otti veneen hinaukseen ja kuljetti sen Padasjoen satamaan. Iso huvialus oli irronnut poijukiinnityksestä ja ajautunut matalikolle. Luonteri irrotti aluksen rantamatalikosta ja kiinnitti sen uudelleen. Akut tyhjät, Turku, Abso Siipipyörä rikki, Janakkala, Nihti MRCC ilmoitti moottoriveneestä, jonka akut olivat tyhjentyneet ja joka tarvitsee käynnistysapua. Abso antoi veneelle apuvirtaa ja kone starttasi. Asiakas jatkoi itsenäisesti matkaa. Pienehkön moottoriveneen moottorin merivesikierron siipipyörä oli hajonnut. Nihti hinasi veneen Ahilammen venesatamaan sen omalle paikalle. Vauhdilla kivelle, Tampere, PV417 10-metrinen moottorivene oli ajanut yli 20 solmun vauhdilla kivelle. Vettä oli ympärillä vain 40 cm kölin alapuolella. PV417 irrotti haveriveneen kiveltä ja hinattiin sen satamaan jatkotoimenpiteitä varten. Sumussa, Kajaani, Kainari Veneen kuljettaja oli harhaillut kovassa sumussa useita tunteja Oulujärvellä. Lopulta polttoaine oli loppunut ja veneilijä oli jäänyt odottamaan apua Markkosaaren lähellä olevaan lateriaaliviittaan kiinni. Kainari hinasi veneen Koutalahden satamaan. Vuotava vene, Helsinki, Emmi Emmin miehistö kuuli VHF-puhelimessa vuotavasta veneestä Hylkysaaren ja Katajanokan välissä. Paikalle tultuaan Emmi kiinnittäytyi avustettavan kylkeen ja miehistö siirsi uppopumpun veneeseen ja siten saatiin estettyä uppoamisvaara. Pintapelastaja tilkitsi pahimmat vuodot, jotka olivat moottorin pakosarjassa. Sen jälkeen Emmi hinasi veneen kylkihinauksena Verkkosaareen, missä se nostettiin ylös. Liian pitkä matka soutaa, Kuopio, Herman Saastamoinen Soutuveneen perämoottori ei käynnistynyt mökkisaaresta lähdettäessä. Mantereelle oli pitkä soutumatka. Perämoottorivikainen soutuvene hinattiin kotisatamaan. Apua laiturointiin, Kokkola, Matts Konevikainen purjevene oli tulossa Ykspihlajan satamaan ja genua repesi kovan tuulen takia. Veneen päällikkö pyysin avustusta laiturointiin. Matts hinasi aluksen venehuollon laituriin. Kanavaan uppoaminen, Varkaus, Hoikka Kovalla nopeudella avokanavaan ajanut perämoottorivene sai pohjakosketuksen ja repeämän keulaan, jonka johdosta se upposi kanavan eteläpäähän. Vene nostettiin köysien avulla miehistön voimin pintaan, pumpattiin tyhjäksi ja hinattiin Riihilahden venelaituriin. Vetouistelu keskeytyi, Asikkala, Teemu Hiltunen Vetouistelemassa ollut moottorivene oli ajanut karille. Teemu Hiltunen hinasi veneen karilta ja se pääsi jatkamaan matkaa omin avuin. 30 Meripelastaja 5-13 Kone sammui, Savonlinna, Uuras Avomallisen moottoriveneen kone sammui kesken matkan. Veneessä olijat meloivat läheiseen saareen. Vene ja sen miehistö kuljetettiin turvaan Rossilahteen. Lokikirja lokakuun alusta vuoden loppuun vuoden 2014 ensimmäisessä numerossa. Global technical excellence closer to shipowners - closer to shipyards wherever you are Visit us on: www.bureauveritas.com www.veristar.com Move Forward with Confidence WE CHOSE SIMRAD BROADBAND RADAR BECAUSE IT WORKS AS HARD AS WE DO. I expect high performance from my crew, and demand it from my electronics too. Critical decisions require direct action — Broadband 4G™ Radar helps us to maximise our situational awareness and keep on top of our game. — Pete Bethune, Sealegs Amphibious Patrol Boat Captain Global Professional Service Global professional service for Simrad’s Broadband 4G™ Radar is provided by a network of qualified Master Distributors and Certified Partners. Dedicated support engineers are located in key ports in over 50 countries worldwide ready to provide spare parts and on-board service to ensure prompt and efficient service. AT-Marine Oy Mesikukantie 16 FI-01300 VANTAA Phone Telefax Email AT-Marine Oy Phone Rautatehtaankatu 4 Telefax FI-20200 TURKU Email 09 5494 2600 09 5494 2700 service.vantaa@atmarine.fi 020 8353 400 02 469 2828 service.turku@atmarine.fi AT-Marine Oy www.atmarine.fi