Uudet alusluokat käyttöön, s. 10
3/2014 Uudet alusluokat käyttöön, s. 10 el a u st s t ai to k is a t N r uo te n Meripelastustaitoja testattiin Tampereella, s. 17 o m at m er ip Hinaajana ja hinattavana, s. 14 28. meripelastustaitokilpailut Turussa, s. 9-15 www.furuno.fi Syyskausi merellä - paremmilla varusteilla rankempiin keleihin! Meiltä korkealaatuiset tuoteperheet pelastusaluksesta huviveneeseen: Flir lämpökamerat Furuno navigointijärjestelmät McMurdo hätälähettimet veneelle ja miehistölle True Heading AIS:it ja kompassit 3/2014 Vapaaehtoinen meripelastaja Den frivilliga sjöräddaren Suomen Meripelastusseura ry Finlands Sjöräddningssällskap rf Meripelastusseuran jäsenlehti 84. vuosikerta, ISSN 1236-9551 Painos 18.000 kpl Näytön paikka - Upp till bevis! 4 Toimitusneuvosto Teik it oor liivit 9 Kristiina Jakobsson, Markus Karjalainen, Eero Nurmikko, Jari Piirainen, Aki Seeck, Sanja Starck, Sadri Wirzenius Uudet pelastusalusluokat käyttöön10 Toimitus Hinaajana ja hinattavana 14 Uudistetut kisat kansallismaisemassa 19 Nuorten omat meripelastustaitokisat 24 Ulkoasu Monitaitoinen mies Simo Peräkorpi 26 M.E.N Oy Meripelastajan lokikirja 28 Päätoimittaja Jari Piirainen Toimitussihteeri Sadri Wirzenius Eero Nurmikko Alusluokat12 Ilmoitusmyynti Ilmoitustilavaraukset / ilmoituskoko-varaukset sähköposti: meripelastaja@gmail.com soita: 0400-946624 ilmoitusaineistot: eero.nurmikko@iki.fi Paino Tänä vuonna nuorison meripelastustaitokilpailut pidettiin ensimmäistä kertaa aikuisten kisojen yhteydessä. Lue lisää s. 24! Puna Musta Oy, Joensuu 2014 Painotuote Ilmestymis- ja materiaaliaikataulu Seuraava jäsenlehti ilmestyy joulukuun alussa. Lehden aineiston on oltava toimituksessa 3.11. mennessä. Sähköinen aineisto: sadri.wirzenius@meripelastus.fi. Aineistoa ei palauteta. Osoitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan Seuran toimistoon smps.toimisto@meripelastus.fi. Alusluokkien tarkastelutyöryhmän työ saatiin päätökseen kesäkuun alussa ja Seuran uudet pelastusalusluokat on vahvistettu. Alusluokat esitellään aukeamalla 12-13. Suomen Meripelastusseuran toimisto Vaihde: 020741 6030 (ma-pe klo 10-12 ja 13-15) Fax: 020741 6031 smps.toimisto@meripelastus.fi Bulevardi 46, 00120 Helsinki etunimi.sukunimi@meripelastus.fi Toimitusjohtaja Jari Piirainen 040 586 2006 Valmiuspäällikkö Jori Nordström 0400 656 171 Tekninen päällikkö Lasse Kämäräinen 040 503 1110 Talouspäällikkö Tiina Hietikko 040 589 7550 Tiedotuspäällikkö Sadri Wirzenius 0400 438 090 Koulutussuunnittelija Joonas Lahelma 040 167 8637 Alustarkastaja Taneli Mauno 040 561 6516 Jäsenvastaava Tiia-Maria Tykkä 040 584 5222 Bågaskärin isäntä Tomas Backman 040 728 9939. Kannen kuva Eero Nurmikko Meripelastuksen Grand Old Man, Simo Peräkorpi, s. 26. Komentosillalla På bryggan M eripelastusseura perustettiin jo 1897. Järjestö on siis 117 vuoden ikäinen. Pitkästä ja ansiokkaasta historiasta huolimatta ei toiminta ole suurelle yleisölle tuttua. Historian saatossa on pelastettu ja avustettu varmasti yli 100.000 ihmistä erilaisesta pulasta merellä tai järvillä. Tuokaan asiakaskunta ei ole tuonut riittävästi tunnettuutta arvokkaalle vapaaehtoistyölle. Laaja tunnettuus on toiminnan arvostamisen ja tukemisen näkökulmasta erityisen tärkeää. Itse vapaaehtoisella auttamis- ja pelastustoiminnalla on todella hyvä maine ja julkikuva. Miten saisimme sen ihmisten tietoisuuteen? Tunnettuuden lisääminen on tarpeen myös Seuran oman varainhankinnan lisäämiseksi. Tällä hetkellä elämme sellaisia aikoja, jolloin kaikkia julkisia tukia leikataan tai ainakin tarkastellaan tiheällä kam- malla. Näin ollen ei ole odotettavissa merkittäviä lisäresursseja valtion tai kuntien tai edes RAY:n suunnasta. Itse asiassa RAY:n uudet avustuslinjaukset tulevat vaikuttamaan Seuran investointiavustuksiin siten, että 2019 alkaen Seuran alushankintoihin, isompiin peruskorjauksiin ja vuosikorjauksiin voi saada enintään 70% kuluista avustuksena. Tällä hetkellä alushankintojen ja isojen peruskorjausten avustusprosentti on 85 ja vuosikorjauksissa 100. Myös lästimaksulaista ollaan luopumassa ensi vuoden alusta ja sekin tulee leikkaamaan Seuran tuloja ennakkotiedon mukaan tähän vuoteen verrattuna noin 60.000 €. Jotta em. leikkauksista ja haasteista selvitään ja voimme jatkaa toiminnan kehittämistä, täytyy vuoteen 2019 mennessä hankkia vähintään 500.000 € / vuosi lisätuloja oman varainhankinnan kautta. Näytön paikka Upp till bevis! S jöräddningssällskapet grundades redan år 1897 och har alltså uppnått en ålder på 117 år. Trots sin långa och förtjänstfulla historia är Sällskapet inte så väl känt bland den breda allmänheten. Under årens lopp har vi räddat och hjälpt säkert över 100 000 människor i knipa på sjön. Trots denna kundkrets har vårt dyrbara frivilligarbete inte blivit tillräckligt välkänt. Det är speciellt viktigt med stor välkändhet när man tänker på värdesättningen av och stödet för verksamheten. Den frivilliga hjälpoch räddningsverksamheten har i sig ett mycket gott rykte och ger en god allmän bild utåt, men hur skulle vi kunna utöka medvetenheten om den bland människorna? Det är nödvändigt att öka välkändheten också med tanke på Sällskapets medelanskaffning. För tillfället är läget det att alla offentliga understöd skärs ner eller sätts under luppen. Det här betyder att vi inte har att vänta betydande tilläggsresurser från staten eller kommunerna – eller Penningautomatförbundet. I själva verket kommer Penningautomatförbundets nya rikt- 4 Meripelastaja 3-14 Seuran uusi strategia linjaa seuraavien vuosien tavoitetta ja päämäärää seuraavasti: ”Seura parantaa vapaaehtoisen meripelastuksen tunnettuutta, julkisuuskuvaa ja markkinoi Seuran jäsenpalveluita (Trossi) sekä vahvistaa lahjoitusten osuutta seuran omassa varainhankinnassa. Trossi- jäsenpalvelun avulla tavoitellaan 40 000 veneilijää jäseniksi Seuraan.” Pelkästään asian kirjaamisella tavoite ei tietenkään toteudu vaan sen eteen on meidän kaikkien tehtävä kovasti töitä. Trossi-jäsenten määrää kasvattamalla nykyisestä reilusta 11.000 jäsenestä strategian mukaiseen 40.000 Trossi-jäseneen saavutamme tuon talouskasvutavoitteen. Tällä hetkellä ja nykytoimillamme Trossi-jäsenten määrä kasvaa noin 1000-1200 henkilöllä/ vuosi. Eli kovasti on tahdin parannuttava, jos tavoitteeseen aiotaan yltää. linjer för understöden att inverka på Sällskapets investeringsunderstöd så att man från och med 2019 får täcka endast 70 % av kostnaderna för Sällskapets båtanskaffningar, större grundliga reparationer och årsreparationer med understöden. I dag är understödsprocenten för större grundliga reparationer och båtanskaffningar 85 och för årsreparationer 100 procent. Lagen om lästavgift upphävs dessutom i början av nästa år, vilket enligt preliminära uppgifter medför en minskning i Sällskapets inkomster på 60 000 € jämfört med i år. För att klara av ovan nämnda nedskärningar och utmaningar och för att kunna fortsätta att utveckla verksamheten är vi tvungna att skaffa extra inkomster på minst 500 000 €/år genom egen medelanskaffning före år 2019. I Sällskapets nya strategi fastställs målen och målsättningen för de kommande åren på följande sätt: ”Sällskapet förbättrar sjöräddningens välkändhet och bild utåt, marknadsför Sällskapets medlemstjänster (Trossen) samt stärker donationernas andel i sin egen medelanskaffning. Målet är att med hjälp av Trossen-tjänsten Pelkästään Trossi-palvelun avulla emme kuitenkaan tunnettuuttamme ja varainhankintaamme saa kuntoon. On oltava muitakin keinoja. Kuluvan vuoden aikana olemme ”opetelleet” mainoskampanjointia ja siihen kytkettyjä lahjoituspyyntöjä. Tulos on vielä kovin heikko, mutta valitulla tiellä aiomme kuitenkin jatkaa tämän vuoden kokemuksista oppia ottaen. Meripelastusseuran nettisivuilta löytyvät ohjeet testamenttilahjoituksen tekemiseksi. Aihe on herkkä ja testamenttimarkkinointiin ei Suomessa olla juurikaan totuttu. Koska monet kansalaisjärjestöt få Sällskapets medlemsantal att öka till 40 000”. Fastställande av ett mål betyder ju inte att det uppnås automatiskt; vi måste alla jobba hårt för det. Genom att få Trossen-medlemmarnas antal att öka från det nuvarande dryga 11 000 medlemmar till strategins 40 000 kan vi uppnå målet för vår ekonomiska tillväxt. För tillfället och med nuvarande åtgärder kommer antalet Trossen-medlemmar att öka med ca 1 000–1 200 personer/år. Vi måste alltså trappa upp takten på allvar om vi önskar uppfylla målet. Vi kan dock inte förbättra vår välkändhet och medelanskaffning endast med Trossen-tjänsten. Det måst finnas också andra sätt. Under det gångna året har vi satt oss in i hur man sköter reklamkampanjer och donationsfrågor i anslutning till dem. Resultatet är än så länge ganska skralt, men vi kommer att fortsätta på denna väg ännu ett tag och ta lärdom av erfarenheterna under det gångna året. På Sjöräddningssällskapets webbsidor finns anvisningar om hur man kan göra testamentsgåvor. Ämnet är känsligt, och i Finland är vi inte vana vid marknadsföring i testamentsfrågor. Ef- Vuonna 2014 oli 28.9. mennessä suoritettu 1500 tehtävää, joissa autettiin 4061 ihmistä ja 1233 alusta. ovat asiassa aktivoituneet, tuomme mekin esille testamenttilahjoituksen mahdollisuuden. Yleishyödyllisille järjestöille, kuten Meripelastusseuralle, tehdyistä lahjoituksista ei makseta perintöveroa. Kuten jo alussa mainitsin, tunnettuuden ja varainhankinnan kehittämiseen tarvitaan meitä kaikkia. Seuran toimisto tuottaa tukimateriaalia tarpeen mukaan, jotta jokainen jäsen voi omalla toiminnallaan edistää arvokkaan työmme tunnetuksi tekemistä ja saada siten ihmisten kukkaronnyörit avautumaan vaikkapa tekstiviestilahjoituksen muodossa. Tutustuthan itsekin Seuran sivuilta löytyviin monenlaisiin lahjoitusmahdollisuuksiin. Klikkaa itsesi sisään www.meripelastus.fi etusivulla olevaa punaista ”Lahjoita” tunnusta painamalla. Tehdään yhdessä toiminnastamme tunnettua ja haluttua! Jari Piirainen toimitusjohtaja tersom många medborgarorganisationer har blivit aktiva på området, kommer också vi att erbjuda möjligheter till testamentsgåvor. Donatorer behöver inte betala skatt på donationer till allmännyttiga organisationer, såsom Sjöräddningssällskapet. Som jag redan nämnde tidigare, bör vi alla dra vårt strå till stacken när det gäller främjandet av vår välkändhet och medelanskaffning. Vid Sällskapets kontor tar vi fram hjälpmaterial enligt behov, och varje medlem kan genom sin verksamhet främja vårt värdefulla arbetes välkändhet och få folk att lätta på penningpungen, exempelvis genom sms-donationer. Ta också du en titt på de olika donationsmöjligheterna på Sällskapets sidor. Klicka på den röda ”Lahjoita”-knappen på adressen www.meripelastus.fi/sv/. Låt oss tillsammans göra vår verksamhet välkänd och populär! Jari Piirainen verkställande direktör Uusi tapa tukea Meripelastusseuraa – ryhdy tekstiviestillä kuukausilahjoittajaksi! n–Vapaaehtoista meripelastustyötä voi nyt tukea myös kuukausittain puhelinlaskulla veloitettavalla viiden tai kymmenen euron kuukausilahjoituksella. Kuukausilahjoittajaksi liittyminen on helppoa: lähetä viesti K5 tai K10 numeroon 16155. Kuukausilahjoituksen laskutusviesti lähtee joka kuukauden 10. päivä. Palvelun voi lopettaa koska tahansa lähettämällä viestin K5 SULJE tai K10 SULJE numeroon 16155. Tekstiviestillä voi tehdä myös yksittäisen lah- joituksen Meripelastusseuralle. Viiden euron kertalahjoitus viestillä LAHJOITUS tai kymmenen euron kertalahjoitus viestillä LAHJOITUS10 numeroon 16155. Lahjoituksellasi olet mukana ylläpitämässä vapaaehtoista meripelastustoimintaa ja autat pelastamaan ihmishenkiä vesillämme. Sydämellinen kiitos tuestasi! Järvipelastustyötä Korpilahdella jo 50 vuotta n–Korpilahden järvipelastajat juhlivat 13.9. yhdistyksen puolivuosisataista taivalta. Paikalle oli saapunut runsas joukko kutsuvieraita sekä Päijänteen alueen yhdistyksiä aluksineen. Juhlapäivän kruunasi aurinkoinen ja lämmin sää. Korpilahden järvipelastajien perustamiskokous pidettiin 1.9.1964. Yhdistyksen nimi oli Korpilahden järviosasto aina vuoteen 1997 saakka. Yhdistyksen jäsenmäärä on tätä nykyä vakiintunut noin 130 jäseneen. Siitä aktiivien osuus on kuitenkin runsas ja yhdistyksen tilanne näyttä tällä hetkellä hyvältä, sillä uusia innokkaita jäseniä on saatu mukaan operatiiviseen toimintaan. – Porukka pysyy ja paletti pyörii, totesi yhdistyksen puheenjohtaja Pertti Vuorinen puheessaan. Tilaisuudessa julkistettiin myös Korpilahden järvipelastajat 50 vuotta – historiikki, jonka on koonnut Markku Lahti. Teksti ja kuva: Tero Valkonen Myötätuulipalkinto Meripelastusseuralle n–Suomen Purjelaivasäätiö on palkinnut Suomen Meripelastusseuran Myötätuulipalkinnolla. Palkinto jaettiin Turussa Gangut Regatan palkintojenjakotilaisuudessa 2. elokuuta. Palkinnon myöntämisperusteena oli erityisesti vapaaehtoisten meripelastajien ansiokas toiminta kesällä 2013 Helsingissä vierailleen Tall Ships Race´n turvavenetehtävissä. Palkinnon vastaanottivat Seuran hallituksen varapuheenjohtaja Pertti Helaniemi ja toimitusjohtaja Jari Piirainen. Lue uusimmat tiedotteet: www.meripelastus.fi. Meripelastaja 3-14 5 Kemin uusi pelastusalus on PV Teippari n–Kemin yhdistyksen uusi pelastusalus kastettiin PV Teippariksi 28.6. Kaunis tilaisuus järjestettiin Kemin sisäsatamassa, jonne oli saapunut runsaasti juhlaväkeä. Aluksen siunasi kirkkoherra Markku Korpela ja kastekummina toimi 4-vuotias Pinja Nyrhinen. Alus sai nimensä sponsorinsa Mainostalo Teipparin mukaan. ”Pohjolan toiseksi nopein” PV Teippari on toimintavalmiudessa koko avovesikauden ajan alueellaan Torniosta Kuivaniemeen. Meripelastusseuran puheenjohtaja Jari Piirainen luovutti uuden aluksen avaimet Kemin yhdistyksen puheenjohtajalle Kari Siimekselle. Teippari on Marine Alutechin valmistama, 12-metriä pitkä ja 3,5 metriä leveä pelastusalus, jossa on vesisuihkupropulsio. Alus siirtyi Kemiin Lahdesta. teksti: Sanja Starck Öljyntorjuntaan lisää yhteistyötä n–Suomessa tapahtuu vuosittain noin 2 000 öljyvahinkoa, joista suurimmassa osassa ympäristöön pääsee vain pieniä määriä öljyä. Itämerellä sattuu vuosittain noin 130 eritasoista alusonnettomuutta. Turvallisuusriskit ovat kasvaneet laivaliikenteen lisääntyessä ja ilmastonmuutoksen lisätessä sään ääri-ilmiöitä. Öljyntorjuntaan varautuminen on viranomaisten vastuulla, mutta vapaaehtoisilla on tärkeä merkitys käytännön tehtävissä. WWF:n vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot, pelastuspalvelujärjestöt ja palokunnat ovat avainasemassa. Nykyisellään kolmannen sektorin käyttöä ja yhteistoimintaa ei ole kokonaisvaltaisesti suunniteltu eikä harjoiteltu. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) käynnistää tänä syksynä Vapaaehtoisten osallistuminen öl- PV Teippari on saanut kasteensa. Etualalla Mainostalo Teipparin toimitusjohtaja Sakari Laukkanen, aluksen kummi Pinja Nyrhinen, jolle kukkia ojentamassa Kemin yhdistyksen koulutusvastaava Lasse Koskinen (kuva Matti Tranberg). jyntorjuntaan –hankkeen. Hankkeen tavoitteena on määritellä vapaaehtoistoimijoille soveltuvat tehtävät, koulutus ja toimintamalli vapaaehtoisten ja viranomaisten yhteistoimintaan merkittävässä öljyntorjuntatilanteessa sekä luoda toimintamalli järjestäytymättömien kansalaisten ja uusien vapaaehtoisten kouluttamiseen toimintaan. Lisäksi pyritään lisäämään järjestöresurssien tunnettuutta ja käyttöä kuntien ja viranomaisten varautumisessa. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Suomen WWF, Suomen Punainen Risti, Suomen Meripelastusseura ja Suomen Lentopelastusseura. Hanke toteutetaan viranomaisten kanssa yhteistyössä ja sen rahoittaa Reijo Rautauoman säätiö. Lämpökamera PV Kotkaan Kotkan Meripelastusyhdistyksen PV Kotkaan on hankittu lahjoitusvaroin Flirin M-sarjan kiinteästi asennettava lämpökamera. Gyrostabiloitu lämpökamera täydentää aluksen navigointilaitteita ja parantaa aluksen käytettävyyttä erityisesti etsittäessä henkilöitä vedestä ja tilanteissa, joissa näkyvyys on olosuhteiden takia rajoitettu. Valmistajan mukaan laitteella voidaan havaita pieni alus jopa kahden mailin etäisyydeltä. Lämpökameraa käytetään selkeällä ohjainyksiköllä ja kameran tuottama kuva voidaan jakaa kaikkiin aluksen monitoreihin sekä yhdistää mm. Navnetin jaettuun näyttöön. Kuva: Kotkan Meripelastusyhdistys Teksti: Jouni Hokkanen Avunpyynnöt hätätilanteessa merellä 0294 1000 tai VHF 16 / VHF-DSC 70 sisävesillä 112 6 Meripelastaja 3-14 Pyhäjärven Järvipelastajat palkittiin n–Satakunnan Maaseutugaalassa palkittiin 19. syyskuuta EUohjelmakauden onnistuneita hankkeita. Perusteena oli, että hankkeet on hoidettu innostuksella ja mallikkaasti. Yksi palkituista oli Pyhäjärven Järvipelastajat, joka palkittiin Säkylän järvipelastusasemahankkeesta. Hankkeen rahoittajana oli Leader Pyhäjärviseutu. Vahinkoja sattuu. Sinäkin voit tarvita Meripelastusseuraa. Viime vuonna se auttoi 3000 ihmistä merellä ja järvillä. Osa tarvitsi vain hinausta, osa oli kuolla. Meripelastusseura on vapaaehtoistyöhön perustuva järjestö, jonka toimintaa rahoitetaan lahjoitus- ja avustusvaroin. Auta Meripelastusseuraa olemaan olemassa ja auttamassa lähettämällä viiden euron hintainen tekstiviesti LAHJOITUS numeroon 16155. meripelastus.fi Rahankeräyslupa 2020/2013/2491, Poliisihallitus, Arpajaishallinto. Lupa on voimassa 28.6.2013-30.5.2015 Koko Suomen alueella Ahvenenmaata lukuunottamatta. Lahjoituspalvelun mahdollistaa Arena Interactive. Onko vapaaehtoinen meripelastustyö lähellä sydäntäsi ja haluat tukea Suomen Meripelastusseuran toimintaa? Oletko harkinnut testamenttilahjoituksen tekemistä? Testamenttilahjoitus vapaaehtoiselle meripelastustyölle Testamentin tekeminen on helppoa. Siihen tarvitaan: - pääsääntöisesti 18 vuoden ikää - kirjallinen muoto - kaksi vähintään 15-vuotiasta todistajaa. Yleishyödyllisille järjestöille tehdyistä lahjoituksista ei makseta perintöveroa. Tutustu testamenttioppaaseemme osoitteessa www.meripelastus.fi/testamenttilahjoitus tai ota yhteyttä suoraan toimitusjohtajaamme Jari Piiraiseen, jari.piirainen@meripelastus.fi tai puh. 040 586 2006. St1-korttisi käy myös Shell-asemilla maksuvälineenä. Ja Shell-korttisi käyvät maksuvälineenä St1-asemilla. Teik it oor liivit K ulunut kesä oli mielenkiintoinen, jos tuolla sanalla tarkoitetaan kylmää, kuumaa, vaihtelevuutta, sinilevää ja ruuhkaa... Ei valittamista sillä saralla. Runsas veneily näkyi varsinkin Saaristomerellä, jossa satamat olivat usein ”umpitäynnä” ja niin olivat roskikset ja septityhjennysasematkin. Pidä Saaristo Siistinä ry tekee suhteellisen pienillä resursseilla arvokasta työtään meri- ja järvialueidemme puhtaana/siistinäpidon parissa. Tänä kesänä ylitettiin se raja, johon he pystyvät nykyisellä kalustollaan venymään. Erityisesti Saaristomerellä toimivan Roope-aluksen kapasiteetti on tullut vastaan ja uuden aluksen hankinta on edessä. Vetoan voimakkaasti Sinuun, arvoisa lukijani, jotta ottaisit tästä haasteesta pienen puuhapisteen itsellesi. On ainakin kaksi tapaa toimia. Varmistaisitko, että jokainen lähipiirisi veneilijöistä tietää Pidä Saaristo Siistinä ry:n olemassaolon ja liittyisi siihen jäseneksi. Muutama kymppi vuositasolla ei yksittäistä veneilijää heilauta mutta, jos yhdistyksen jäsenmäärää saataisiin kasvatettua muutamalla kymmenellä prosentilla, toimintaedellytykset paranisivat huomattavasti. Toinen tapa liittyy yhteiskuntamme ja liike-elämän vaikuttajiin. Jokainen meistä tuntee jonkun heistä. Kerro tälle tuttavallesi yhteisestä haasteestamme ja kysy mitä olisi tehtävissä. Ehkä joku heistä innostuu osallistumaan Suomenlahden tilan parantamiseen esim. panostamalla Saaristomerellä kipeästi tarvittavan uuden aluksen rahoitukseen tms. Otsikon vanha tuttu sanonta, ”ota tai jätä” rennosti suomennettuna, on taas pinnalla. Muoto ”Takit tai liivit” sopinee käsillä olevaan pelastusliivikeskusteluun ehkä paremmin. Siis liivit vai ei. Siinäpä kysymys. Asiaa pohtii tällä hetkellä useampikin työryhmä niin viranomaisten kuin harrastuksemmekin piirissä. Äärimmäiset vaihtoehdothan ovat täydellinen vapaus tai täydellinen pakko. Minusta kumpikaan ei sovi sivistysvaltioon. Etsitään siis kompromissia joka olisi kaikkien hyväksyttävissä. Haasteen ratkaisu lähtee mielestäni päällikön määritelmästä. Veneilijällä tulee olla selvä tieto missä veneissä on oltava nimetty päällikkö ja kuka voi toimia sellaisena. Vastuun siirto ketjussa eteenpäin on oltava myös aukottomasti todennettavissa, tapa voi olla mikä tahansa mutta, jos todennusta ei ole tehtävissä, viranomaisella olisi oikeus määritellä kuka ko. veneessä on päällikkö. Sen lisäksi on tiedettävä mitkä ovat päällikön vastuut. Yhtenä erityisenä vastuuna päälliköllä on oltava koko miehistön turvallisuudesta huolehtiminen. Näin on nykyisenkin lain mukaan mutta päällikön määritelmää ei ole selvästi olemassa. Mainittu huolehtiminen sisältää mm. pelastusvälineiden (kelluntapukineet jne.) saatavuuden varmistamisen (=oltava veneessä) ja tarvittaessa päällepukemisen edellyttämisen. Päällikkö siis vastaisi siitä, että olosuhteiden niin vaatiessa kelluntapukineet ovat päällä. Tässä ratkaisussa jätettäisiin turvallisissa olosuhteissa hyvällä kelillä käytävät leppoisat veneilyt käyttöpakon ulkopuolelle mutta tilanteen niin vaatiessa päälliköllä olisi lain suoma oikeus (ja velvollisuus) vaatia kelluntapukineet käyttöön. Myös silloin kun hän on yksin liikkeellä! Näillä eväillä kohti syksyä. Harri Sane Kirjoittaja on turvallisuuskouluttaja, Espoon Pursiseuran kommodori, Espoon Veneilyturvallisuusyhdistyksen puheenjohtaja, Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n veneilytoimikunnan puheenjohtaja ja hallituksen jäsen. Meripelastaja 3-14 9 Uudet pelastusalusluokat käyttöön Meripelastusseuran alusluokkien tarkastelutyöryhmän (ALTTR) työ saatiin päätökseen kesäkuun alussa ja Seuran uudet alusluokat vahvistettiin valtuuston ylimääräisessä kokouksessa 15.6. Ensimmäisistä uuden luokituksen mukaisista alushankinnoista päätetään syksyn aikana. M eripelastusseuran aluskalusto on jaettu alusluokkiin, jotka määrittävät veneiden suorituskyvyn, varusteet ja miehityksen. Uudet alukset ostetaan näiden luokkavaatimusten mukaisesti. Viimevuosien hankinnat ovat perustuneet vuonna 2005 tehtyihin määrityksiin. Meripelastusseuran alustoimikunta ja hallitus totesivat loppuvuodesta 2012, että ympäröivän maailman kehitys sekä alustekniikan ja miehistöjen kehitys olivat tuoneet alusluokkien tarkastelun jälleen ajankohtaiseksi. Tarkastelua tekemään nimitettiin alusluokkien tarkastelutyöryhmä (ALTTR), joka koostui vapaaehtoisista meripelastajista, Meripelastusseuran toimiston henkilöstöstä sekä Rajavartiolaitoksen ja Ahvenanmaan Meripelastusseuran edustajista. Kymmenhenkinen työryhmä teki töitä intensiivisesti keväästä 2013 kevääseen 2014. Tehtävänannossa työryhmälle asetettiin tavoitteiksi nykyisten alusluokkien toimivuuden tarkastelu, propulsiovaihtoehtojen vertailu sekä alusten navigointi-, kommunikointija pelastusvarusteiden tarkastelu. Käytännön työ sisälsi muun muassa nykyisten omien ja yhteistyökumppaneiden alusten koeajoja, veneiden käyttäjien haastatteluja, miehistölle suunnatun sähköisen kyselyn, telakkavierailuja sekä lukuisiin asiakirjoihin tutustumista. Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto ja Rajavartiolaitos antoivat oman näkemyksensä Meripelastusseuran tulevaisuuden aluksiin. Testausviikonloppu Espoossa Suurimpia ja näyttävimpiä ponnistuksia alusluokkien tarkastelutyössä oli veneiden suuri testausviikonloppu, jossa otettiin veneestä mittaa oikein urakalla. Espoon Mellsteniin oli koottu parikymmentä erilaista työ- ja pelastusvenettä joilla ajettiin 12 –kohtainen testirata. Testiradalla teemoina olivat muun muassa paaluveto, kylkihinaus, kuormankanto, paaripotilaan käsittely, vedestänosto sekä manoveeraus, kääntyvyys ja kiihtyvyys. Samoja asi- 10 Meripelastaja 3-14 oita sisälsivät myös muut ALTTR:n tekemät koeajot, joita tehtiin alusten asemapaikoilla ja alusten omien miehistöjen kanssa. Toukokuiset testipäivät päättivät myös ALTTR:n tiedonkeruun ja testien päätteeksi työryhmä vetäytyikin viimeistelemään esitystään Meripelastusseuran alusluokiksi. Työryhmällä oli käytettävissä tuhansia valokuvia ja puolensataa muistiota, raporttia, taulukkoa ja muuta tiedostoa, joita talven mittaan työryhmä oli laatinut ja käsitellyt muun muassa viikoittaisissa videopalavereissa. Neljä pelastusveneluokkaa ja apuvene Työryhmän esitys Meripelastusseuran valtuustolle sisälsi neljä erilaista toimintakykyja varusteluluokkaa sekä viisi erilaista veneratkaisua. Varuste- ja toimintakykyvaatimuksia pyrittiin yhtenäistämään viranomaisten vastaavien luokitusten kanssa. Vertailussa olivat mukana Rajavartiolaitoksen SRU-vaatimukset, öljyntorjuntaaluksille asetetut vaatimukset ja vuokraveneiden katsastusvaatimukset. Varusteluokat on nimetty A:sta D:hen, A:n ollessa kevyin ja D:n suurimpiin aluksiin. Varsinaiset veneiden toteutusratkaisut on nimetty nykyisten alusluokkien mukaan AV (apuvene) ja PV1-PV4 (pelastusvene). Nykyisiä PV5 ja risteilijäluokan aluksia esitys ei kata, koska uusien tämän kokoluokan alusten tarve nähtiin vähäiseksi lähitulevaisuudessa. Nykyiset kyseisten luokkien alukset noudattavat jatkossa varusteluluokkaa D. Apuveneet varustellaan suorituskykyluokka A:n mukaan, PV1:set luokan B mukaan. Varusteluluokassa C on kaksi toteutustapaa, hiukan kevyempi PV2 – luokan katettu pelastusvene, jossa kuitenkaan kaikki varusteet eivät ole jatkuvasti mukana vaan varustusta täydennetään tehtävän luonteen mukaan ja PV3 –luokan vene, jonka säilytystilat ja kuljetuskapasiteetti mahdollistaa kaiken tarpeellisen varustuksen kuljettamisen jatkuvasti mukana. Seuraavat alushankinnat päätetään syksyn aikana Meripelastusseuran valtuusto hyväksyi kesäkuussa ylimääräisessä kokouksessaan Bågaskärissä alusluokkien tarkastelutyöryhmän raportin ja sen ohessa olleet esitykset alusten katsastusvarusteiksi ja uusiksi alusluokiksi. Nyt alusluokkien tarkastelutyöryhmän työn päätyttyä Meripelastusseuran valtuuston hyväksymän toimintamallin mukaisesti tulevaisuuden alushankkeet tulevat olemaan Meripelastusseuran pysyvien toimikuntien, valmiustoimikunnan ja alustoimikunnan ohjauksessa. Toimikunnat ovat kokoontuneet kesän jälkeen ja seuraavista konkreettisista alushankkeista sekä alushankintasuunnitelman toteuttamisesta tehdään päätöksiä syksyn valtuustossa. Teksti: Ilari Hatakka UUDET ALUSLUOKAT A B C D Meripelastaja 3-14 11 Uudet pelastusalusluokat käyttöön Alusluokat Apuvene Kauttaaltaan hitsaamalla valmistettu täysin polyeteenirakenteinen, polyeteeniponttonilla varustettu sarjavalmisteinen / tilaustyönä tehty avonainen apuvene keulaportilla ja työskentelykannella. n•Pituus: 4-5 m 2,1 m - 2,4 m n•Huippunopeus: > 30 kn n•Vetolaite: 1 noin 37 kw (50hv) perämoottori n•Toimintasäde: 30 NM n•Toiminta-alue: apuveneenä järvialueilla ja saaristossa. n•Miehistö: kansimies + harjoittelija n•Leveys: PV1 RIB-tyyppinen polyeteeni- , alumiini-, lujitemuovitai komposiittirakenteinen kölisuojalla varustettu sarjavalmisteinen / tilaustyönä tehty avonainen ensilähdön vene keulaportilla tai ilman. n•Pituus: 7m > 2,7 m n•Huippunopeus: > 40 kn n•Vetolaite: 1 tai 2 yhteisteholtaan noin 74135 kw (100-180hv) perämoottoria n•Toimintasäde: 60 NM n•Toiminta-alue: ainoana yksikkönä sisävesillä ja suojaisilla vesialueilla tai toisena veneenä koko maassa n•Miehistö: perämies + kansimies n•Leveys: PV2 RIB, FRB tai avonainen alumiini-, lujitemuovi- tai komposiittirakenteinen ja keskihytillinen ns. ympärikäveltävä sarjavalmisteinen tai tilaustyönä tehty kevyt partiointiin soveltuva pelastusvene keulaportilla tai ilman. n•Pituus: 8m 3m n•Huippunopeus: > 40 kn n•Vetolaite: 1 tai 2 noin 112-224 kw (150-300 hv ) perämoottoria tai 1 vesisuihku ja noin 373 kw (500 hv ) dieselmoottori n•Toimintasäde: 80 NM n•Toiminta-alue: järvillä ja merellä hiljaisilla/ pienillä paikkakunnilla ainoana veneenä tai erityisen vilkkailla alueilla toisena yksikkönä n•Miehistö: perämies + kansimies n•Leveys: 12 Meripelastaja 3-14 Aluskuvat ovat Meripelastusseuran nykyisistä käytössä olevista veneistä sekä vastaavista muiden maiden meripelastusviranomaisten ja vapaaehtoisorganisaatioiden aluksista. Ne ovat vain suuntaa-antavia esimerkkejä uusista alusluokista. PV3 RIB, FRB tai avonainen alumiini-, lujitemuovi- tai komposiittirakenteinen ja keskihytillinen ns. ympärikäveltävä sarjavalmisteinen tai tilaustyönä tehty partiointiin soveltuva pelastusvene keulaportilla tai ilman. n•Pituus: 10 m 3,3 m n•Huippunopeus: > 40 kn n•Vetolaite: 2 noin 186-224 kw (250-300hv) perämoottoria tai 1 vesisuihku ja noin 597 kw (800hv) dieselmoottori. n•Toimintasäde: 125 NM n•Toiminta-alue: kaikki järvialueet ja keskikokoiset rannikkopaikkakunnat päätyökaluna. n•Miehistö: päällikkö + kansimies n•Leveys: PV4 Kauttaaltaan hitsaamalla valmistettu täysin alumiinirakenteinen tai vastaavasti lujitemuovi- tai komposiittirakenteinen hytillinen kannellinen tilaustyönä tehty partiointiin soveltuva raskas pelastusvene. n•Pituus: 13 m 3,3 m n•Huippunopeus: > 40 kn n•Vetolaite: 2 noin 186-224 kw (250-300hv) perämoottoria tai 1 vesisuihku ja noin 597 kw (800hv) dieselmoottori. n•Toimintasäde: 150 NM n•Toiminta-alue: vilkkaat, suuret merialueet ja sisävesillä suurimmat ja vilkkaimmat asemat, yhteistyössä viranomaisen kanssa (eh, pelastus). n•Miehistö: päällikkö + 2 kansimiestä n•Leveys: Meripelastaja 3-14 13 Hinaajana ja hinattavana Oma apu on vesilläkin se paras apu. Kahdessa edellisessä tämän juttusarjan jutussa on kerrottu monta vinkkiä siitä, miten ongelmatilanteita voidaan välttää tai miten niistä voi selvitä omin voimin. Joskus tulee kuitenkin eteen se tilanne, että on antauduttava köyden jatkoksi. Meripelastusseuran alukset hinaavat asiakasta joka toisessa hälytystehtävässä, vuodessa noin 550 kertaa. H uviveneilijän voi olla tarpeen tarjota omaa köyttä myös kanssaveneilijälle. Vesillä, kuten maillakin, jokainen on velvollinen onnettomuuden sattuessa tai muun vaaran uhatessa auttamaan ja ryhtymään kykynsä mukaan pelastustoimenpiteisiin. Ajelehtivan kanssaveneilijän ottaminen hinaukseen on molemmilta venekunnilta taitoa ja tarkkuutta vaativa suoritus, mutta se voi pelastaa toisen lomamatkan ja tarjoaa itselle hyvän mielen. Meripelastusseura ja muut vesillä toimivat tahot auttavat aina pyydettäessä, mutta toisen veneilijän tarjoama apu on todennäköisesti viranomaista tai vapaaehtoista pelastajaa nopeammin paikalla – pitkien välimatkojen maassamme tunnin odotus ei ole poikkeuksellista. Ajelehtivan tai hätäankkuroinnin tehnyttä venettä uhkaavat aina esimerkiksi säätilan muutos ja muu laivaliikenne. Jos oman veneen voima ja miehistön kyvyt riittävät, on kaverin hinaaminen lähimpään turvalliseen paikkaan jopa kansalaisvelvollisuus. Teknisesti haastavaa Valmistaudu huolellisesti! Hinaus on teknisesti haastava suorite. Jos huviveneitä ei ole suunniteltu erityisesti hinattaviksi, niin ei myöskään hinaajiksi. Hinauksessa hinaajan ja hinattavan välillä vallitsevat aina suuret voimat. Voimia on vaikea havaita, mutta ne saattavat ilmentyä ikävästi esimerkiksi köyden katkeamisena tai knaapin pettämisenä. Useimmiten paras tulos saavutetaan, jos hinaava ja hinattava alus ovat tyypiltään ja painoluokaltaan samantapaisia. Erityisesti tietenkin pienemmällä veneellä isompaa hinattaessa riskit kasvavat. Meripelastusseuran pelastusalukset tekevät avustussopimuksen aina asiakkaan kanssa ennen hinausta. Samankaltainen sopimus kannattaa, edes suullisesti, tehdä kaverinkin venettä hinaamaan lähtiessä. Aluksen päällikkö viimekädessä vastaa aina kaikesta toiminnastaan vesillä. Hinattavan aluksen kipparin kanssa voi sopia, että kumpi tahansa voi keskeyttää avustuksen, mikäli katsoo siihen aihetta ja kumpikin vastaa mahdollisista oman veneensä vaurioista. Viimeistään siinä vaiheessa, kun ryhdytään avustamaan toista venettä tai ottamaan apua vastaan, on pelastusliivien pukeminen oikea ratkaisu. Kun kaksi alusta, pientäkin on vierekkäin, lisääntyy aaltojen aiheuttaman riskit puhumattakaan aikanaan hinauksen aikaisista nykäyksistä ja muista veteen joutumisen vaaroista. Valitettavasti Meripelastusseurankin alukset ovat useasti olleet todistamassa tilannetta, jossa kesken hinauksen hinattavasta aluksesta on henkilö pudonnut veteen. Kun toinen vene on jo hinauksessa, on pelastustoimiin ryhtyminen aina hankalampaa ja hitaampaa. Hinauksen alkuvalmisteluihin kuuluu vähintään suullinen hinaussuunnitelman tekeminen avustettavan kanssa. Molempien veneiden kippareiden on tiedettävä, mitä ollaan tekemässä ja minne menossa. Jo tässä vaiheessa kannattaa myös sopia, kuinka hinauksen aikana pidetään yhteyttä – käytetäänkö käsimerkkejä vai onko käytössä ehkä radiopuhelin? Hätätilanteessa sopimusten tekoon tai käsimerkeistä sopimiseen Kultaiset säännöt 14 Meripelastaja 3-14 - Valmistele hinaus hyvin. - Selvitä vastuunjako. - Varmista hinausköyden kiinnitys. - Noudata suurta varovaisuutta köyden läheisyydessä. - Pidä nopeus riittävän alhaisena. - Seuraa hinattavan käyttäytymistä ja pidä yhteyttä hinattavaan koko hinauksen ajan. - Olkaa valmiita keskeyttämään hinaus (valmius irrottaa köysi ja ankkuroitua). ei välttämättä ole aikaa, vaan hinaukseen ottaminen pitää tehdä heittoliinan avulla. Oikeanlainen köysi oikein kiinnitettynä Hinaukseen tarvitaan aina paljon köyttä. Meripelastusaluksilla käytetään kelluvaa köyttä, mutta hätätapauksessa mikä vain riittävän paksu ja pitkä köysi sopii. Köyden olisi kuitenkin hyvä olla yhtenäinen, sillä hinauksessa solmut kiristyvät ja toisaalta heikentävät köyttä. Käytännössä hinausköysien pituuden pitäisi olla 30 metristä ylöspäin, katetuissa veneissä yli 50 metriä. Riittävän pitkä köysi on silloin, kun köyden oma paino jaksaa painaa köyden keskikohdaltaan lähelle vesirajaa tai jopa veteen saakka. Osana hinausvalmisteluja köysi tulee selvittää kannelle ja köyden kiristyessä pysyä poissa juoksevan köyden lähettyviltä. Hinausköyden kiinnitykselle ei aina ole vaihtoehtoja. Hinattavassa aluksessa trailerisilmukka on usein paras paikka köydelle. Hinaavassa aluksessa tilanne voi olla haastavampi. Kiinnityskohdan pitäisi olla potkuri- ja peräsinlinjan etupuolella ohjailtavuuden säilyttämiseksi. Kiinnityspiste pitää olla myös veneen kölilinjassa tai vaihtoehtoisesti kuorma on jaettava veneen laidalla oleviin pollareihin nk. längillä. Myös hinattavassa voi joutua käyttämään Y-suitsia, jos yhtä riittävän vahvaa hinauspistettä ei löydy. Huviveneissä knaapit on usein ruuvattu vain kannen läpi. Klyysit voivat olla niin pieniä, ettei paksu köysi mahdu niihin. Purjeveneessä voi koittaa hyödyntää vinssejä. Hinausnopeus tulee sovittaa aina tilanteen mukaan. Reitin mutkaisuus, aallokko, hinaavan ja hinattavan kokoero sekä muu vesiliikenne voivat asettaa vaatimuksia hinausnopeudelle. Yleisenä nyrkkisääntönä on esitetty, että hinattavan vesilinjan pituudesta vähennetään yksi metri ja tämä on hinausnopeus solmuina. Saavutaan satamaan Satamaan saavuttaessa on usein köyttä lyhennettävä ohjailtavuuden säilyttämiseksi. Kun hinausnopeutta vähennetään, täytyy muistaa, että hinattavassa ei ole ”jarruja” käytettävissä ja erityisesti uppoumarunkoiset veneet jatkavat matkaa vielä pitkään vedon jo loputtua. Riittävän pitkä köysi on tässäkin turvana, ettei hinattava tule hinaajan perälautaan. Meripelastusalus ottaa hinattavan usein kylkikiinnitykseen loppumatkaksi, mutta huviveneissä kiinnitysten järjestäminen on hankalampaa ja heikkotehoisella, akselivetoisella veneellä ohjaaminen käy haastavaksi, ellei sitä ole aiemmin harjoitellut. Satamaan saapuessa onkin hyvä liu’uttaa hinattava lähelle laituria ja vetää loppumatka köysillä. Jos satamaan saapuminen epäilyttää, voi taas apua pyytää kanssaveneilijöiltä tai soittaa jo matkalta pelastusalus vastaan ja auttamaan satamamanöövereissä. Asettele hinausköysi kannelle vyyhtimällä. Pieni peräkansi: pituussuuntaan. Iso peräkansi: poikkisuuntaan. Malleja hinausköyden kiinnityksestä. Teksti: Ilari Hatakka Nopeus tilanteen mukaan Hinaus tulee aloittaa rauhallisesti. Köyden kiristyminen on yksi todennäköisimpiä hetkiä pollareiden pettämiselle tai köyden katkeamiselle. Köyden kiristymistä voi pehmentää asettelemalla veneet niin, että kölilinjat ovat rinnakkain. Tällöin ensimmäinen nykäys tulee kuitenkin sivulle, joka taas voi olla epäedullinen suunta kiinnityspisteille. Meripelastaja 3-14 15 Tiedämme miTä vaadiTaan. Tarjoamme jokaiselle asiakkaalle oikean turvan, oikean avun ja oikean hinnan. Asiakkaamme tietävät voivansa luottaa meihin vahingon sattuessa. Emme jätä ketään rannalle. Meille joka ikinen vene on se tärkein. veneenomisTajan puolella vuodesTa 1938. www.alandia.fi 020 52 52 52 29. meripelastustaitokilpailut Tampere 30.8.2014 18 Meripelastaja 3-14 29. Meripelastustaitokilpailut Tampereella 30.8.2014 Uudistetut kisat kansallismaisemassa Vuosi sitten Turun meripelastustaitokilpailujen päätösjuhlassa SMPS Pirkanmaan puheenjohtaja Vesa Rauhala ilmoitti omalla vaatimattomalla tavallaan, että Pirkanmaa aikoo järjestää Tampereella vuonna 2014 kaikkien aikojen parhaat meripelastustaitokilpailut manserockhengessä ja vielä kansallismaisemassakin. Tulipahan luvattua. Heti Turun kilpailuista palattua alkoi kuhina. Mitä voitaisiin tehdä ja mitä haluttaisiin tehdä? Tällainen vapaa ehdottelu kulminoitui miehistön viikonlopussa Bågaskärissä, jossa kerättiin ideoita jatkojalostettavaksi. Tammerkoski asetti haasteita. Se on valitettavan täynnä romua, se virtaa voimakkaasti ja sieltä pääsee vain muutamista kohdista ylös ilman, että aitoja tarvitsee rälläköidä. Turvallisuuteen haettiin erilaisia ratkaisuja aina henkilönostimista tikkaisiin. Lopulta todettiin, että yksinkertainen on kaunista ja noustaan portaita pitkin. Vesiskootterilla varustauduttiin mahdollisten onnettomuuksien varalta. Kenestäkään ei tehdä sähköä. Myös Koskipuisto havaittiin heti haasteelliseksi. Sinne ei voitaisi rakentaa juuri mitään etukäteen, sillä perjantai-lauantai yö Tampereen keskustassa voi täyttää teltat muistakin kuin meripelastajista. Lopulta taiteilu kukkaistutusten, vartioinnin, patsaiden, vesien ja porttien kanssa saatiin kuin saatiinkin toimimaan. Lopussa kiitos seisoo Uusia ennakkoluulottomia ideoita Viimeistään Bågan jälkeen oli muutama asia selvää. Paljon kilpaillut Aku Virjula oli vakuuttanut muut siitä, että karanteenia ei kisoissa pidä olla. Saatiin myös visio yleisörastista, josta olemme paljon velkaa palokuntakilpailuille. Lisäksi halusimme ihmiset koko viikonlopuksi Tampereelle, jotta vanhoja ja uusia tuttuja ehtisi näkemään kilpailun lomassa ja vaihtamaan pari sanaakin. Kilpailukeskuksen ja majoitusalueen piti olla lähekkäin, jotta kenenkään ei tarvitsisi poistua alueelta koko viikonlopun aikana. Aloimme kilpailuttaa hotelleja noin 10 kuukautta ennen kilpailuiden h-hetkeä. Se oli arviolta puoli vuotta liian myöhään. Tampereella sattui olemaan mm. Varalan maraton, Rock-futiksen SM-kisat, stand up -festivaalit ja vielä mitä. Useat hotellit myivät ei-oota, tai hinnat olivat korkeat. Lopulta pitkien neuvotteluiden jälkeen saimme Cumuluksesta hyvän sopimuksen ja sen jälkeen päätettiin myös yleisörastin paikka - sen kun piti olla aivan välittömässä läheisyydessä, eli tässä tapauksessa Koskipuistossa. Kilpailureitti Tammerkosken varrella Tampereella kun oltiin ja kansallismaisemaa mainostettiin, niin ehdotuksia kilpailun reitistä oli paljon. Miten olisi yhteinen merenkulkutehtävä Näsinneulassa, josta laskeuduttaisiin sitten köydellä alas? Ratinan stadion, Ratinan suvanto, Pyynikin ranta ja Mustalahden satama-allas sai alkuvaiheessa paljon puheenvuoroja. Yksi kerrallaan ne rajattiin erilaisista syistä pois, lopulta siksi, kun hotelli ei ollut lähellä. Tammerkoski kuitenkin lunastaa paikkansa Tampereen kansallismaisemana ja sen käyttämistä alettiin selvittää. Kuten monissa muissakin tapahtumissa, ensin suunnitellaan pitkät ajat, sitten heitetään suunnitelmat pääosin roskiin ja aletaan tekemään ja ratkaistaan tilanteita sitä mukaan kuin niitä tulee. Niin myös nämä kilpailut lopulta rakentuivat. Saattaa olla että tapahtumamestari, ratamestari ja yleisörastin ylipäällikkö näyttivät stressaantuneelta, mutta se johtui vaan siitä, että se oli totta. Tapahtumaa ei toki järjestetty pelkästään meripelastajien voimin, vaan mukana olivat kaikki mahdolliset yhteistyökumppanit, sukulaiset, miehet ja vaimot. Sponsoreiden hankintaan heräsimme liian myöhään. Alusta alkaen oli kuitenkin päätetty, että kenttälounaalla on oltava Tapolan mustaa ja Valion maitoa. Ja niistä ei tingitty. Kun nämä yhteistyökumppanit saatiin mukaan tapahtumaan, päätimme kokeilla muutamia muitakin paikallisia tahoja. Ja yksi kerrallaan miltei 95 prosenttia pirkanmaalaisista yrityksistä, joihin otimme yhteyttä, lähtivät mukaan. Myös Tampereen joukkoliikenne lähti pidempään pohtimatta tukemaan meripelastustoimintaa ja tarjosi meille sekä perjantain vip-kuljetukset että lauantain pikataipalekuljetukset veloituksetta. Tukijoiden saaminen mukaan kisoihin oli erittäin tärkeää ja odotamme kisasponsoreistamme yhteistyökumppaneita tulevaisuudessakin. Yritysmaailman kiinnostus toimintaamme kohtaan näytti meille, että meripelastus on hyvä tuote, ja sitä pitäisi myydä entistä enemmän sekä liikemaailmaan että kuluttajille. Tällä tarinalla ojennamme kilpailusoihdun kohti etelää, aina Espooseen saakka. Teksti: Jasmo Hiltula Kuvat: Eero Nurmikko Meripelastaja 3-14 19 Rastitehtävät Neljä ensimmäistä rastia muodostivat pikataipaleen, jonka varrella joukkue osallistui ”pelastusyksikkönä” ilmaliikenneonnettomuustehtävälle, missä kohteena oli kaksipaikkainen Hornet-hävittäjä. Lentäjät olivat pelastautuneet maahan syöksyneestä koneesta heittoistuimilla. 1. Viestiliikenne Viestiliikennetehtävässä joukkueen tehtävänä oli yhdistä oikea lyhenne tai termi sitä parhaiten kuvaavaan selitykseen. Siirtymä kahdelle seuraavalle rastille tapahtui kanootilla melomalla. 2. Vesipelastus Joukkue toimi osana pelastustoimen muodostelmaa ilmaliikenneonnettomuustehtävällä ja saapui ensimmäisenä yksikkönä tapahtumapaikalle. Tehtävänä oli muodostaa tilannekuva sekä pelastaa henkilö veden varasta. 3. Ensiapu Joukkue toimi osana pelastustoimen muodostelmaa ilmaliikenneonnettomuustehtävällä ja saapui ensimmäisenä yksikkönä tapahtumapaikalle, missä se kohtasi yhden potilaan, jolle oli jo suoritettu ensiarvio. Ennakkotietojen, oireiden ja löydösten perusteella potilaalla oli epäily rankavammasta. Joukkueen tehtävänä oli valmistella potilas siirtoon käytettävissä olevin apuvälinein (kauhapaarit ja tyhjiöpatja) sekä siirtää potilas kokoamispaikalle odottamaan ensihoitoyksikköä. 20 Meripelastaja 3-14 4. Ajankohtainen meripelastustehtävä etsintä Ajankohtainen meripelastustehtävä –rastilla etsittiin toista vielä kateissa olevaa lentäjää. Joukkueen tuli vastata kysymyksiin annettujen tietojen perusteella. Lentäjä on pelastautunut Hornetista heittoistuimella. Heittoistuinhyppy on tapahtunut sijainnissa 60° 00,6’ N 024° 55,4’ E, 2610 metrin korkeudessa. Asiantuntijaarvion mukaan vallitsevilla keliolosuhteilla lentäjän liitosuhde on 4 tosisuuntaan 240 astetta. Mitkä ovat lentäjän arvioidun laskeutumispisteen koordinaatit? Pelastustoiminnanjohtaja määrittelee etsinnän alkamaan arvioidusta pisteestä. Etsintä suoritetaan laajenevana neliönä, ensimmäisen ajosuunnan ollessa poh- joiseen. Kaistaleveys sekä etsintäkaistojen väli etsinnässä on 2 kaapelia, eli peittotekijä on 1. Etsinnän suorittamiseen on aikaa 1 tunti ja 20 minuuttia. Aluksen etsintänopeus on 6 solmua. Merkitse etsinnän aloituspiste kartalle ja piirrä etsintäkuvio alkaen kyseisestä pisteestä, niin pitkälle kuin annetussa ajassa ehditään teoriassa etsiä? Mikäli etsintä aloitetaan 14:13, mikä on ETA sille, että etsinnästä on puolet suoritettu? Kuinka pitkä matka tulee ajettavaksi etsinnän aikana? Mitkä ovat ajosuuntien kompassisuunnat asteen tarkkuudella? 5. Merenkulku Joukkue vastasi haluamaansa määrään merenkulun kysymyksistä. Kysymyksiin vastattiin laittamalla oikean värinen pallo vieressä olevaan putkeen. Seuraavaan kysymykseen sai siirtyä vasta sen jälkeen, kun oli laittanut vastauspallon putkeen. Kysymyksissä ei saanut palata takaisinpäin, eikä vastausta voinut muuttaa. 6. Merimiestaito yleisörasti Sahaus-tehtävässä joukkue sahasi säkin päällä olevan puu kahdesta merkitystä kohdasta rikkomatta säkkiä tai säkin päällä olevaa indikaattoria. Merimiestaito-rasti oli suunniteltu yleisöystäväl- Pisteeltä otettiin mukaan kaksi säkkiä lisää ja siirliseksi kokonaisuudeksi, joka koostui vuoto-, sa- ryttiin seuraavaan osioon. haus-, esteiden ylitys- ja nostotehtävistä. Este-tehtävässä kaikkien joukkueen jäsenten tuli Vuoto-tehtävässä piti tukkia putken päällä oleva kulkea suoraa estettä pitkin ja aitaesteen läpi. vuoto kiiloja, kangasta ja lekaa käyttämällä. Sen Säkit piti kantaa mukana seuraavaan osioon jälkeen kiinnitettiin ja kiristettiin laippa ja kaa- samaa reittiä joukkueen kanssa. Osiossa sai edetä dettiin suihkuputkea käyttäen kolme keilaa. Lo- vain esteiden läpi kulkemalla. puksi pisteeltä otettiin mukaan säkki. Nosto-tehtävässä joukkue ensin irrotti jäätyneen köyden jäästä annettua työkalua käyttämällä. Köyttä tai knaapia ei saanut vaurioittaa, eikä knaapia siirtää. Köysi kiinnitettiin rakennustelineessä olevan nostoköyden jatkeeksi ja kuormattiin kaikki neljä säkkiä nostolavalle. Sen jälkeen lavan alareuna nostettiin merkitylle korkeudelle köydestä vetämällä ja kiinnitettiin paikoilleen. Kilpailu päättyi, kun joukkueen kaikki jäsenet olivat kiivenneet rakennustelineen päälle maaliin. Meripelastaja 3-14 21 29. valtakunnalliset meripelastustaitokilpailut Kolme parasta joukkuetta ylhäältä alas: Suomenlahden Meripuolustusalue, Maastopelastus ja Turku 1. Erikoispalkinnot 2014 Viestiliikenne – Etelä-Saimaa Vesipelastus – Westhouse Ensiapu – Suomenlahden Meripuolustusalue Ajankohtainen – Etelä-Saimaa Merenkulku – Suomenlahden Meripuolustusalue Merimiestaito – Maastopelastus Paras yhteishenki – Jämsän tulokkaat Paras joukkueenjohtaja - Suomenlahden Merivartiosto, Valtteri Viitala Tulokset Joukkue VirhepisteetAika 1. Suomenlahden Meripuolustusalue 19,25 1:03:13 2. Maastopelastus 21,00 0:56:36 3. Turku 1 21,25 1:02:30 4. Meriturva Lohja 21,75 1:02:01 5. Korpilahti 23,00 1:05:07 6. Westhouse 23,25 1:06:34 7. Porkkala Jr 25,75 0:54:38 8. HMPY 26,00 0:59:21 9. Jämsä SaaMe 28,50 0:55:00 10. Etelä-Saimaa 28,50 1:04:55 11. Meripelastusasema ensimmäinen 30,25 1:06:29 12. Vaasan meripelastusyhdistys 30,75 1:00:34 13. T.M.P.Y. 31,50 1:09:36 14. Länsi-Saimaa nuorekkaat 32,00 1:03:46 15. Länsi-Suomen merivartiosto 33,00 1:05:54 16. Vaajakosken VPK 33,25 1:15:20 17. Lahti 33,75 1:08:56 18. Emmi 33,75 1:13:17 19. Konneveden järvipelastajat 34,00 1:08:02 20. Suomenlahden merivartiosto 34,50 1:09:19 21. Sisä-Suomen poliisilaitos 2 34,75 1:01:09 22. Merisotakoulu 35,25 0:53:02 23. Eesti Vabatahtlik Mere-ja Järvepääste35,25 1:01:56 24. Jämsän tulokkaat 36,75 1:16:46 25. Länsi-Saimaa 2 41,00 1:09:21 26. Sisä-Suomen poliisilaitos 1 41,25 1:07:55 27. Åland Srs 44,25 1:10:58 28. Jyväskylän Järvipelastajat 2 46,00 1:11:29 29. Lahti 2 46,00 1:30:39 Kiitos! 22 Meripelastaja 3-14 Meripelastusseura kiittää lämpimästi 29. meripelastustaitokilpailut järjestänyttä Pirkanmaan yhdistystä sekä kaikkia kisojen yhteistyökumppaneita ja tukijoita. Sydämellinen kiitos myös palkintoja lahjoittaneille yrityksille! Meripelastustaitokisojen voittajat Voiton toi monipuolisuus, hyvä kunto ja pelisilmä Vain pari päivää ennen ilmoittautumis- esiin riittävä monipuolisuus osaa- misessa, hyvä fyysinen kunto ja pelisilmä, summaa Pekka Lappalainen kisojen voittoon johtaneita Meripuolustusalueen merenkulkuominaisuuksia. upseeri toivomuksen, että Pekka LapSe, että kunto kesti, ei ihmetytä lainkaan, kun lukee listaa kolmikon palainen (33), Henri Kääriäinen (19) ja liikuntaharrastuksista: lenkkeily, Fredrik Åkerlund (20) muodostaisivat uinti, kuntopiiri, pallopelit, sali, Suomenlahden Meripuolustusalueen joukkue: joukkueen joukkueen Tampereen meripelastustai- nyrkkeily… huoltaja Tuomas Lindberg, Pekka Lappalainen, Henri Kääriäinen Vaikka voitto tulikin, ei kisa ja Fredrik Åkerlund. tokilpailuihin. Ja koska upseerin toive joukkueelle mikään läpihuutojuttu on melkein kuin käsky, tekivät miehet ollut. Kaikkien kolmen mielestä vaikein tehtävä oli ajankohtaisrasti, missä etsitHelpoimman rastin osalta mielipiteet jakautyötä käskettyä. Voitto tuli kotiin ja tiin kuvitteellisessa onnettomuudessa hävittä- tuvat. Merikarhu-kiertopalkinto koristaa nyt jästä heittoistuimella pelastautunutta lentäjää. – Helpoin oli merenkulkurasti, sanoo Pekka. Tehtävässä tuli mm. laskea lentäjän arvioidun – Työtehtäviini kuuluu merenkulun opettavuoden ajan joukko-osaston palkintolaskeutumispisteen koordinaatit sekä määrittää minen ja näinollen ko. rastin sisältö oli parkaappia. etsintäkuvio. haiten hallussa. Fredrikin mielestä helpoimpia olivat osuudet, missä liikuttiin ja toimittiin vedessä. Henri taas piti eniten yleisörastista. oukkueen johtaja Pekka Lappalainen – Siinä oli tekemisen meininkiä! työskentelee Suomenlahden Meripuolustusalueen kuljetusviirikössä merenkulkualiupseerina. Pekka on joukosta ainoa, joka harrastaa myös vapaa-ajallaan meKiitosta kisajärjestäjille ripelastusta. Hän toimii mm. pelastusristeilijä Jenny Wihurin päällikkönä ja vapaaehtoisena Joukkue kehuu kilvan kisojen järjestelyjä ja meripelastuskouluttajana Meripelastusseuran tunnelmaa. kursseilla. – Karanteenin puuttuminen oli hieno juttu. Henri Kääriäinen toimii joukko-osastossa On todella kuluttavaa odotella radalle lähtöä. sotilasveneenkuljettana ja Fredrik Åkerlund Lisäksi yleisörastin tuominen kaupungin kessuorittaa varusmiespalvelustaan sukeltajakoukustaan on varmasti kannattavaa. Kisoissa oli lussa. Meri on molemmille läheinen elementti. hauskaa ja sopivan haastavaa, joten järjestelyjä Kumpikin harrastaa veneilyä ja Henri myös laivoi pitää kaikin puolin onnistuneina, toteaa tesukellusta. Fredrik työskenteli viime kesän Pekka Lappalainen. saaristovahtina. Vapaaehtoinen meripelastus Kilpailuista jäi kaikille hyvä fiilis. saattaa hyvinkin olla miesten seuraava merel– Kaikki kilpailivat täysillä mutta eivät veren linen harrastus. maku suussa, sanoo Henri. – Vaikka ehdimme treenata joukkueen kanssa vain kaksi kertaa, saimme kuitenkin päälle hyvän vauhdin, joka jatkui kisojen lopMillä eväillä voitetaan? puun asti. Tällä porukalla oli todella hauska tehdä hommia ja lopputulos oli huomattavan Merivoimat osallistuu meripelastukseen ja sen paljon parempi kuin omat odotukset, kiittää antamaan koulutukseen kuuluu tärkeänä Pekka voitokasta ryhmäänsä. osana myös pelastaminen ja pelastautuminen. – Olemme harjoitelleet pelastautumista veTeksti ja kuvat: SW destä ja ensiavun antamista, kertoo Fredrik Åkerlund. Myös merenkulku, merimiestaidot ja viestiliikenne sisältyvät sekä Merivoimien että Meripelastusseuran koulutusohjelmiin. – Jälkeenpäin miettien tärkeimpinä nousivat ajan päättymistä esitti Suomenlahden J Meripelastaja 3-14 23 Tampereella 30.8.2014 Nuorisosarjan neljännet meripelastustaitokilpailut pidettiin Tampereella 30.8. aikuisten kisojen yhteydessä. Kilpailuun osallistui viisi joukkuetta. R ata koostui neljästä nuorison omasta rastista ja yhdestä yhteisestä rastista aikuisten kanssa. Yhteinen rasti oli yleisörasti, jota yleisö pääsi seuraamaan Koskipuistossa. Nuoriso käytti omaa pikataivalta, mutta maali oli yhteinen aikuisten kanssa. Näin myös nuoriso pääsi uimaan Tammerkoskessa. Muut rastit olivat merenkulku, ensiapurasti, ajankohtainen ja vesipelastus. Radalla mitattiin eri rasteilta saatavien pisteiden lisäksi rastien suorittamiseen ja siirtymiin kulunut aika. Espoon joukkue vesipelastusrastilla. Nuorten omat meripelastustaitokisat Monipuoliset rastitehtävät Merenkulku oli tällä kertaa perinteinen karttanavigointitehtävä, joka suoritettiin hotellin sisätiloissa. Joukkueet toimivat tilassa hyvin tiimeinä ja pisimmälle tehtävissä ehtineet huomasivat, että tehtävien jakaminen on välttämätöntä. Tehtävissä ratkottiin erantoa, viittojen 24 Meripelastaja 3-14 heijastimia, ohjailtiin merenkulun turvalaitteiden mukaisesti, laskettiin matkaan kuluvaa aikaa ja määriteltiin sijaintitietoja. Ensiapurastilla kohdattiin potilas, joka on satuttanut päänsä. Rastilla vaadittiin käytännön ensiaputaitoja, kuten sidontaa, tajunnantason seurantaa ja kylkiasentoon kääntämistä. Joukkueenjohtajan piti olla myös aktiivisesti hätäkeskukseen yhteydessä, koska potilaan tila huononi jatkuvasti. Ajankohtaisrastilla sammutettiin tuli alkus- ammutusvälineistöllä ja tarkoitukseen sopivin oli tällä kertaa käsisammutin. Ennen sammuttamista tuli kuitenkin huolehtia oikeasta vaatetuksesta ja turvavälineistä. Sammutuksen onnistuttua piti vielä siirtää kaksi uhria turvaan. Vesipelastusrastilla Tammerlammella joukkue kohtasi hätääntyneen hoitotädin, jolta oli altaaseen kadonnut kaksi lasta. Jos joukkue haastatteli tätiä tarkasti, selvisi heti, että kadoksissa oli kaksi lasta. Toinen lapsista näkyikin altaassa, joten hänet haettiin lammesta joutui- sasti. Lapselta oli jälleen mahdollista saada lisätietoja tapahtuneesta. Toinen lapsista oli kuitenkin joutunut hukuksiin. Lapsen löydyttyä aloitettiin elvytys. Joukkueenjohtaja joutui jälleen olemaan aktiivisesti hätäkeskukseen yhteydessä, koska etsintätilanne eteni joutuisasti. Teksti: Nora Koskinen Kuvat: Antti ja Nora Koskinen, EN Voitto Porkkalaan Nuorten meripelastustaitokilpailut voitti Porkkalan joukkue, toiseksi sijoittui Turku ja kolmanneksi Helsinki. 1. Porkkala Erik Tuomiranta Dan Larsen Juho Paloheimo 2. Turku Joonas Dunderfelt Aatu Niemelä Joonas Lehtonen 3. Helsinki Peetu Huittinen Mila Lepistö Kimi Eskelinen. Porkkalan joukkue voitti nuorten kilpailut. Toiseksi sijoittunut Turun joukkue. Kolmanneksi tuli Helsinki. Meripelastaja 3-14 25 Meripelastuksen Grand Old Man Simo Peräkorpi Monitaitoinen mies Kaskistenseudun Meripelastusyhdistys viettää tänä vuonna 40-vuotisjuhliaan. Simo Peräkorpi toimi sen puheenjohtajana 15 vuotta. O n helteinen päivä Kaskisissa, kun Simo Peräkorpi esittelee Kaskistenseudun Meripelastusyhdistyksen aluksia ja asemarakennusta. Meripelastustarinoita on kertynyt useita, kaikkiaan 45 vuoden ajalta. – Lapsuuden kesät menivät rannoilla leikkiessä, merellä kulkiessa. Merelle oli lupa lähteä, kun jaksoi vetää koneen käyntiin. Siitä se kipinä merenkulkuun tuli, tuumii Simo partaansa hieraisten. –Tuntuu, että meri on Kaskisissa kaikkialla. Kun Simo Peräkorpi sai kutsun lähteä armeijaan, oli mielessä vain yksi vaihtoehto. – Kuulin, että laivastoon on vaikea päästä. Mutta kun en muuallekaan halunnut, kutsunnoissa neuvottiin odottamaan seuraavaan saapumiserään. Sitten pääsinkin, hän kertoo. Laivasto toi vankkaa pohjaa myös meripelastusharrastusta silmällä pitäen. Kaskistenseudun Meripelastusyhdistyksen perustamisaikoihin piti kaikki opetella ja varusteet hankkia itse. – Meripelastusseuralta saimme ainoastaan kokardin hattuun. Toisin on nyt, sillä pystymme keskittymään ydintehtävään eli varsinaiseen meripelastukseen. Seura ei ole koskaan ollut yhtä hyvässä kunnossa kuin nyt, arvioi Simo Peräkorpi. Ammatti ja harrastus nivoutuivat toisiinsa Hankittuaan veneenrakentajan koulutuksen Simo Peräkorpi perusti oman yrityksen vuonna 1973, Veneveistämö Peräkorven. – Se tuntui hieman taistelulta tuulimyllyjä vastaan, sillä lasikuituveneet olivat juuri tulossa muotiin, kertoo Peräkorpi. Vaikka moni hankki puuveneen sijaan helposti huollettavan, kevyen ja modernin aluksen, myös puuveneiden suosio on pitänyt pintansa kautta aikojen. Taitava veneenveistäjä pantiin merkille myös Suomen Meripelastusseurassa. Ensimmäinen peruskorjattava alus oli PV Hailuoto, Säl”Aiemmin kaupungin laituri oli nimetty laivanvarustaja Högströmin mukaan, mutta 80-luvulla kaupunki halusi lopettaa laituritoiminnan. Ehdotimme, että yhdistyksemme huolehtisi laiturista ja venepaikkojen vuokraamisesta. Siksi tämä tunnetaankin nykyisin Meripelastusseuran laiturina”, kertoo Simo Peräkorpi (kuva Sanja Starck). Orion miehistöineen lähdössä aamuyöllä 13 tuntia kestäneelle tehtävälle vuonna 2005 (kuva Asko Peräkorpi). 26 Meripelastaja 3-14 Kaskistenseudun Meripelastusyhdistyksen asemarakennus, Meripelastusasema 6 (kuva Sanja Starck). grundin sisaralus, joka oli siirtymässä Oulusta edelleen Loviisaan. Tämän jälkeen Simon käsittelyyn tulivat alukset PV Merikokko, PV Kokkoluoto, PV Valsörn, PV Hans Helenius ja PV Seiskari. Sälgrund II valmistettiin Peräkorven veneveistämöllä teräsrunkoa lukuun ottamatta. Ala on suhdanneherkkä ja tilauksia tuli etenkin kevätkaudella. – Välillä töitä sai tehdä lähes kellon ympäri, mikä alkoi näkyä terveydessä, Peräkorpi kertoo. Veistämön hän lopetti 2000-luvun alussa ja ryhtyi työskentelemään projektiluontoisesti Simo Asko Alfred Peräkorpi - syntynyt 1947 - ammatti: veneenveistäjä - puoliso Mirkku Mirjam Peräkorpi ja poika Asko Peräkorpi - harrastukset: meripelastus, mökkeily, puutyöt - Meripelastusseuran valtuuston jäsen vuodesta 1997 ja mukana Meripelastusseuran alustoimikunnassa - Kaskistenseudun meripelastusyhdistyksen puheenjohtaja 1998 - 2013 - Ansiomerkki v. 1990 - Vuoden meripelastaja v. 1997 - Ansioristi v. 2002 poikansa yrityksessä. Niinpä Peräkorpi teki myös Arun-luokan pelastusristeilijöiden PR Torbayn ja PR Heben muutostyöt alusten tultua Iso-Britanniasta Suomeen. Täydellisen meripelastusaluksen jäljillä Meripelastusseuran alushankinta-asioissa Simo Peräkorven asiantuntijuutta on voitu hyödyntää jo useiden vuosien ajan. – Täydellistä meripelastusalusta ei olekaan, vaan eri olosuhteisiin on valittava oikeantyyppiset alukset. Kompromisseja on aina jonkin verran tehtävä, sanoo Peräkorpi. Nykytendenssi on siirtyä kompakteihin, nopeisiin ja luotettaviin aluksiin. – Silti alusten hinnat eivät saa karata käsistä, sillä silloin yhdistyksen alushankinta vaikeutuu, hän muistuttaa. Yksi Simon suosikkialusmalleista on brittiläisvalmisteinen Atlantic-75, joita on hankittu viime vuosina useisiin yhdistyksiin. – Oikein säilytettynä näissä RNLI:stä ostetuissa aluksissa on vielä runsaasti venevuosia jäljellä ja siten myös hinta-laatu-suhde kohdallaan. Merikelpoinen ja huipputestattu vene on helppo miehittää ja huoltaa, Peräkorpi toteaa. Alushankinta- ja suunnittelu on erittäin haasteellista työtä, sillä muuttujia on paljon. Peräkorpi pitää Seuran alusluokkatarkastelutyöryhmän (ALTTR) vastavalmistunutta raporttia ytimekkäänä ja yhtenäistä alusluokitusta hyvänä. – Maantieteellisten sekä toimintakulttuurillisten erojen lisäksi alusten sijoittelussa on tärkeää huomioida myös yhdistysten rajalliset resurssit niin taloudessa kuin huolloissa, huomauttaa Peräkorpi. Tehtävään lähtiessä ei voi tietää mitä vastaan tulee Mieleenpainuneimmista meripelastustarinoista Simo Peräkorpi kertoo tapauksen vuodelta 1997. – Nelihenkinen seurue oli lähtenyt merelle Kristiinankaupungin edustalla kauniina kesäpäivänä, hän aloittaa. Kuten merellä usein käy, keli muuttui ja sumu yllätti. Alus joutui väärään suuntaan ulkomerelle. Hälytys tuli ja Kaskistenseudun Meripelastusyhdistys lähti etsintään säkkisumussa illan suussa. Työtä jatkettiin kunnes aamuyöllä erottui heikko valonvälähdys jostain. Etsityt olivat löytyneet. – Jälkeenpäin moni kysyi, miten me heidät löysimme. Olen vastannut aina, että emme me löytäneet heitä, vaan he vain ilmestyivät jostain, muistelee Peräkorpi. Nykyisin Kaskistenseudun yhdistyksen tehtävistä yleisimpiä ovat tekniset viat. Yhdistystoiminta tuo paikkakunnalle virtaa – Alussa meille naljailtiin, että pojat siinä maalaavat leikkimökkiä, naureskelee Simo Peräkorpi asemarakennuksen edustalla. - Sälgrund oli jo telakoitu ja syksy pitkällä kun lähdimme pelastamaan venettä karikolta. Siihen naljailu loppui, Simo kertoo. Nykyisin pikkukaupungin väestöstä jopa 10 % on yhdistyksen jäseniä ja toiminta on näkyvää. – Yhdistyksessämme on säilynyt se alkuaikojen innostus. Hyvässä porukassa tätä hommaa tehdään, kiittelee Peräkorpi. Teksti: Sanja Starck Meripelastaja 3-14 27 Kesä-heinäkuu Meripelastajan lokikirja Meripelastajan lokikirja Kesäkuu -palstalla julkaistaan Kiinni pohjassa, Hamina, Kotka lyhyitä lokikirjamerkin- Vesi oli laskenut yön aikana ja keskikokoinen moottorivene oli jäänyt kiinni pohjaan. Vene irrotettiin ja tarkastettiin, jonka jälkeen se jatkoi matkaansa itse. töjä muistuttavia poimintoja Meripelastusseuran vapaaehtoisyksiköiden kauden aikana Vikaa voimansiirrossa, Oulu, Varjakka eikä tarkkoja tapah- Meripelastuskeskus ilmoitti teknisen vian vuoksi tuuliajolle jääneestä noin 10-metrisestä huviveneestä Kotakarin pohjoispuolella. Voimansiirtojärjestelmän vian vuoksi Hietakarin pohjoispuolelle ankkuroitunut moottorivene hinattiinTaskisenrannan venesatamaan. tuma-aikoja. Jumissa saaressa, Turku, Loistokari suorittamista tehtävistä. Lokikirjassa ei kerrota avustettujen henkilöiden tai alusten nimiä Kaksi nuorta ulkomaalaista matkailijaa oli myöhästynyt yhteysaluksen viimeiseltä vuorolta ja jäänyt Vepsän saareen. He pyysivät kuljetusta mantereelle. Loistokari kuljetti heidät takaisin mantereelle huoltoajon yhteydessä. Karikossa, Helsinki, Mikrolog III Moottorivene oli yrittänyt ajaa IsoLeikosaaren ja Santisen välistä ja osunut pohjaan. Vene oli päässyt omin voimin tuulen avustuksella pois karikosta. Mikrolog tarkasti haveriveneen ja venekunta jatkoi sen jälkeen matkaa itsenäisesti. Troolari irti poijusta, Parainen, Ad Mare 19-metrinen troolari oli irronnut kovassa tuulessa poijupaikaltaan. Troolari ajautui vastapäisen saaren rantaan ja jäi pohjastaan kiinni. Troolari irrotettiin rannasta (aluksen omistajan ilmoitettua, että hän oli sukeltanut ja tarkastanut pohjan ja sen ettei aluksessa ollut vaurioita) sekä hinattiin se vapaaseen veteen, mistä se jatkoi matkaansa omin avuin. 28 Meripelastaja 3-14 Köysi potkurissa, Rauma, Pihlus 32-jalkainen purjevene oli lähdössä Merijakamolta Syväraumanlahdelle, kun keulaköysi ajautui potkuriin. Sivullinen veneilijä avusti aluksen laituriin takaisin. Pihluksen pintapelastaja irrotti köyden potkurista. Tehtävän teki haasteelliseksi se, että näkyvyys veden alla satamalahdessa oli nolla. Vene karussa, Tornio, Karppe Vene oli karannut yön aikana ankkurista ja ihmiset jääneet saareen. Karppe otti henkilöt kyytiin ja teki pikaisen etsinnän karanneesta veneestä, josta ei saatu havaintoja. Ihmiset vietiin satamaan. Rajavartiolaitoksen yksikkö löysi myöhemmin veneen 15 mpk:n päästä alkuperäisestä ankkuripaikasta. Kolinaa moottorissa, Valkeakoski, Tylli Pienehkö moottorivene oli kulussa, kun moottorista alkoi kuulua voimakasta kolinaa. Veneen kuljettaja pudotti vauhdin alas ja kutsui apua. Vene otettiin kylkihinaukseen ja hinattiin turvasatamaan. Lisäksi opastettiin ulkopaikkakuntalaista hankkimaan korjausapua. Purjeveneen kyljessä reikä, Jämsä, Jämsä Purjeveneestä oli katkennut osa köysistä ja vene oli hankautunut laituriin saaden kylkeensä reiän noin 10 cm vesirajan yläpuolelle. Lasikuitu oli alkanut jo ottamaan vettä ja tuulen noustessa ja ajan kuluessa alus olisi saanut sisäänsä entistä enemmän vettä. Vene sidottiin kiinni ja vuotokohta paikattiin väliaikaisesti. Sen jälkeen otettiin yhteyttä omistajaan, joka tuli jatkamaan tapauksen hoitoa. Myynti ja huolto n n n n n n n n n 2014 VIKING pelastuslautat ja evakuointijärjestelmät VIKING pelastusliivit ja – puvut, SOLAS VIKING palopuvut ja varusteet VIKING DIVING sukelluspuvut Pelastusveneiden ja taavettien huolto ja myynti Laivojen hengenpelastuslaitteiden myynti (LSA) Palo- ja pelastuskalusto TRELLCHEM kemikaalisuojapuvut CO2 hiilidioksidi kaasupullojen täyttö VIKING LIFE-SAVING EQUIPMENT OY Pääskykalliontie 13 . 21420 LIETO Puh. (02) 489 500 . Fax (02) 489 5011 E-mail: viking-fi@viking-life.com www.VIKING-life.com Meripelastajan Kesä-heinäkuu lokikirja H e in äk uu Ajelehtimassa laivaväylällä, Muurame, Lähitapiola Uimari väsyi, Hämeenlinna, Nihti Ongelmia polttoaineensyötössä, Padasjoki, PV421 Huviveneen moottorin polttoaineen syöttöön oli tullut ongelmia, jonka seurauksena moottori sammunut. PV421 otti aluksen kylkihinaukseen ja hinasi sen omalle paikalleen Padasjoen satamaan. 8,5-metrisen puuveneen matka keskeytyi, kun moottorista alkoi kuulua kolinaa. Moottorin rikkouduttua vene jäi ajelehtimaan keskelle laivaväylää. Lähitapiola hinasi avustettavan Säynätsalon paloaseman rantaan, missä oli mahdollista aloittaa korjaustyöt. Nuorehkolle miehelle oli tullut riitaa tyttöystävän kanssa ja hän oli lähtenyt suutuspäissään uimaan järven toiselle puolelle. Noin 30 metrin jälkeen voimat olivat loppuneet. Mies nostettiin Nihtiin turvaan. Meloja pulassa, Vaasa, Prohoc Rescue Karilleajossa loukkaantunut, Kirkkonummi, Emmi Uupumuksen ja navakan tuulen vuoksi vanhempi naishenkilö oli rantautunut kajakilla saaren rantaan. Noudettiin meloja kajakkeineen mantereelle. MRSC ilmoitti karille ajaneesta 32-jalkaisesta purjeveneestä, jossa oli vuoto. Karilleajossa yksi henkilö oli loukkaantunut. Emmin miehistö antoi ensiapua loukkaantuneelle ja hänet kuljetettiin satamaan edelleen sairaalaan vietäväksi. Lisäksi Emmi turvasi purjeveneen ajon kotisatamaan. Korjausapua, Puumala, AV12 Ajon aikana tapahtunut tärinä vaurioitti moottoriveneen sähköjärjestelmää eikä vene rantautumisen jälkeen enää käynnistynyt uudelleen. AV12:n miehistö korjasi sähkövian ja vene pääsi jatkamaan matkaansa. Kone sammui, Leppävirta, Hoikka Moottoriveneestä oli kone sammunut yöllä kesken matkan. Veneilijä oli päässyt rantaan tyynessä kelissä melomalla. Hän yritti kunnostaa konetta onnistumatta ja soitti hinausapua. Moottorivikainen alus otettiin kylkihinaukseen ja vietiin omalle laituripaikalleen korjausta varten. Vuoto, Sipoo, Securitas MRSC Helsinki ilmoitti Kaunissaaren laguunissa olevasta veneestä, missä oli vuoto vannasputkesta ja pilssipumppu rikki. Securitas pumppasi veneen tyhjäksi ja jätti veneeseen pumpun hinauksen ajaksi. Haverivene hinattiin Sarvaston venesatamaan ja nostettiin ylös. 30 Meripelastaja 3-14 Uponnut vuotaa öljyä, Hämeenlinna, Nihti Noin 9-metrinen kuidutettu puuvene oli uponnut tuntemattomasta syystä laituripaikalleen. Veneestä vuoti polttoainetta veteen. Vene ympäröitiin kevyellä öljypuomilla. Sen jälkeen venettä yritettiin nostaa pintaan onnistumatta. Lopulta vene hinattiin pohjaa pitkin rannalle. Verkot väylällä, Joensuu, Pyörre Verkot oli laskettu 4,2 metrin syväväylän poikki. Asiasta tuli ilmoitus Saimaan VTS:n kautta pelastuslaitokselle. Pyörteen miehistö nosti syväväylän poikki lasketut verkot merkkilippuineen ja painoineen ja kuljetti ne rannalle. Verkkojen omistajatiedot ja puhelinnumero ilmoitettiin pelastustoimen johtajalle. Vene kivikossa, Pori, Repo Keskikokoinen moottorivene oli ajanut kivikkoon ja saanut vuodon. Paikalle päästyään Revon miehistö aloitti pumppauksen, pressutti veneen ja veti samalla pois karilta. Moottorivene hinattiin Reposaareen Merilokkiin ja nostettiin ylös. Kiire töihin, Kuopio, AV38 Purjevene oli ollut yötä saaren rannassa. Aamulla sää oli tyyni ja veneen kone ei lähtenyt käyntiin. Omistajan oli kuitenkin päästävä töihin. Purjevene otettiin hinaukseen ja tuotiin korjaamon rantaan. Melojat onnettomuudessa, Helsinki, Mikrolog III Melojat olivat lähteneet ulkosaaristosta kotiin hyvin haastavassa kelissä ja joutuneet veden varaan. Lintubongarit olivat havainneet kumollaan olevan merikajakin. Merivartiosto oli löytänyt yhden uhrin sekä kanootin, joka ei kuulunut löydetylle. Mikrolog etsi kateissa olevaa melojaa ja kajakkia. Kajakki löydettiin ja toimitettiin poliisille. Kaapeli ankkurissa, Luhanka, Jämsä Rantautuneen pienehkön moottoriveneen peräankkuri oli jäänyt kiinni kaapelin alle ja ankkuria nostaessa kaapeli nousi ylös. Jämsä avusti kaapelin irrottamisessa ankkurista. Lokikirja jatkuu seuraavassa numerossa elokuun alusta. Global technical excellence closer to shipowners - closer to shipyards wherever you are Visit us on: www.bureauveritas.com www.veristar.com KOTIMAANLIIKENTEEN KONEENHOITAJA 17.11.2014 - 6.2.2015 Järjestämme koulutuksen monimuotokoulutuksena, johon kuuluu verkko-opintoja ja kontaktiopetusta. Kontaktiopetuspäivät jakautuvat koko koulutuksen ajalle ja niitä on n. 25. Koulutuksen hinta on 550 € (alv. 0 %). VAHTIMIES, KONE 3.11. – 21.11.2014 (lähiopetusjakso) Järjestämme erillisenä kurssina konevahtimiehen pätevyyskirjan saamiseksi vaadittavaa koulutusta. Oppilaitoksessa tapahtuvan koulutusjakson lisäksi opintoihin kuuluu 10 opintoviikon (60 merityöpäivää) pituinen ohjattu harjoittelu aluksilla. Koulutuksen hinta on 586 € (alv. 0 %) Move Forward with Confidence HÄTÄTILANTEIDEN PERUSKOULUTUS (STCW Basic Training) 13.10 – 17.10.2014 ja 24.11. - 28.11.2014 Koulutus toteutetaan päiväopiskeluna. Kontaktiopetus kestää viisi päivää. Opetus on luento-opetusta ja käytännön harjoittelua. Sisältö • Pelastautuminen (STCW A-VI/1-1) • Palonsammutus (Asetus 166/2013, 19 §) • Ensiapukoulutus (STCW A-VI/1-3 ja B-VI/1.5) • Työsuojelu ja alus sosiaalisena ympäristönä (STCW A-VI/1-4 ja B-VI/1.6) Koulutuksen hinta on 689 € (sisältää alv. 24 %). KONEMIES, NÄYTTÖTUTKINTO Tutkintotilaisuuksia ja valmistavaa koulutusta järjestetään ns. näyttöpäivinä joitakin kertoja vuodessa. Tarkemmat tiedot tutkintotilaisuuksien sisällöstä ja aikataulusta annetaan koulutukseen ilmoittautuneille ilmoittautumisen yhteydessä. Tutkintotilaisuuksia järjestetään kysynnän mukaan viikon pituisissa jaksoissa. Seuraavat tutkintotilaisuudet 13.10. – 28.10.2014 HAKEUTUMINEN KOULUTUKSIIN Koulutuksiin hakeudutaan sähköisellä hakulomakkeella osoitteessa www.winnova.fi/aikuiset, puhelimitse koulutuspalvelusihteeri Tarja Honkaheimolle, puh. 044 455 8042 tai sähköpostitse merenkulku@winnova.fi. Automaattiset sähkönsyöttöjärjestelmät UPS-varmennettuina Maasyöttö - Generaattori - Invertteri - Lataus Tarvittaessa luokituslaitosten varmistamana Maahantuoja: Oy KAHA Ab www.kaha.fi puh 09-61568300
© Copyright 2024