2/2014 Atlantic 75 – kunnon työjuhta, s. 10 Uusien tulokkaiden ”Bootcamp”, s. 12 Meripelastusseuran strategiset valinnat 2015-2020, s. 20 28. meripelastustaitokilpailut 29. meripelastustaitokilpailut Tampereella 30.8., s. 18 Turussa, s. 9-15 Vahinkoja sattuu. Sinäkin voit tarvita Meripelastusseuraa. Viime vuonna se auttoi 3000 ihmistä merellä ja järvillä. Osa tarvitsi vain hinausta, osa oli kuolla. Meripelastusseura on vapaaehtoistyöhön perustuva järjestö, jonka toimintaa rahoitetaan lahjoitus- ja avustusvaroin. Auta Meripelastusseuraa olemaan olemassa ja auttamassa lähettämällä viiden euron hintainen tekstiviesti LAHJOITUS numeroon 16155. meripelastus.fi Rahankeräyslupa 2020/2013/2491, Poliisihallitus, Arpajaishallinto. Lupa on voimassa 28.6.2013-30.5.2015 Koko Suomen alueella Ahvenenmaata lukuunottamatta. Lahjoituspalvelun mahdollistaa Arena Interactive. 2/2014 Vapaaehtoinen meripelastaja Den frivilliga sjöräddaren Suomen Meripelastusseura ry Finlands Sjöräddningssällskap rf Meripelastusseuran jäsenlehti 84. vuosikerta, ISSN 1236-9551 Painos 18.000 kpl Komentosillalla4 Toimitusneuvosto På bryggan 4 Kristiina Jakobsson, Markus Karjalainen, Eero Nurmikko, Jari Piirainen, Aki Seeck, Sanja Starck, Sadri Wirzenius Liian leveä hymy 9 Toimitus Päätoimittaja Jari Piirainen Toimitussihteeri Sadri Wirzenius Eero Nurmikko Atlantic 75, uusia työjuhtia Englannista 10 Venemiehistöön hakeneita testattiin 12 Kiviniemessä puhaltavat uudet tuulet 14 Vuoden meripelastajat 2013 15 Laivanisännän vastuu – mitä se tarkoittaa? 16 Ulkoasu M.E.N Oy Ilmoitusmyynti Ilmoitustilavaraukset / ilmoituskoko-varaukset sähköposti: meripelastaja@gmail.com soita: 0400-946624 Strategia 2015-2020 20 Tekninen vika aiheuttaa suurimman osan meripelastajille tulevista avunpyynnöistä 22 Meripelastustaitokilpailut Virossa 24 Meripelastajan lokikirja 27 Uusia tuulia Kiviniemessä, s. 14 Mitä tarkoittaa laivanisännän vastuu?, s. 16 ilmoitusaineistot: eero.nurmikko@iki.fi Paino Puna Musta Oy, Joensuu 2014 Painotuote Ilmestymis- ja materiaaliaikataulu Seuraava jäsenlehti ilmestyy syyskuun lopussa. Lehden aineiston on oltava toimituksessa 30.8. mennessä. Sähköinen aineisto: sadri.wirzenius@meripelastus.fi. Aineistoa ei palauteta. Osoitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan Seuran toimistoon smps.toimisto@meripelastus.fi. Suomen Meripelastusseuran toimisto Vaihde: 020741 6030 (ma-pe klo 10-12 ja 13-15) Fax: 020741 6031 smps.toimisto@meripelastus.fi Bulevardi 46, 00120 Helsinki etunimi.sukunimi@meripelastus.fi Toimitusjohtaja Jari Piirainen 040 586 2006 Valmiuspäällikkö Jori Nordström 0400 656 171 Tekninen päällikkö Lasse Kämäräinen 040 503 1110 Talouspäällikkö Tiina Hietikko 040 589 7550 Tiedotuspäällikkö Sadri Wirzenius 0400 438 090 Koulutussuunnittelija Joonas Lahelma 040 167 8637 Alustarkastaja Taneli Mauno 040 561 6516 Jäsenvastaava Tiia-Maria Tykkä 040 584 5222 Bågaskärin isäntä Tomas Backman 040 728 9939. Kannen kuva Eero Nurmikko Veneen tekninen vika tai huollon laiminlyönti aiheuttaa suurimman osan meripelastajille tulevista avunpyynnöistä. Lue, miten niitä voi ehkäistä!, s. 22 Atlantic 75 - työjuhtia Englannista Seuralla on tällä hetkellä käytössään 11 Atlantic 75 -venettä, s.10. pereen kisoihin m Ta i s e e u k k u jo Ilmoita s. 18 27.6. mennessä!, Komentosillalla På bryggan M kyistä enemmän. Merkittävä parannus on tavoite yhdistysten veneinvestointien omarahoitusosuudesta luopumisesta vuoteen 2020 mennessä. Tästä Seuralle koituva lisärahoitustarve voidaan kompensoida viemällä päätökseen neuvottelut alle kymmen metriä pitkien pelastusveneiden arvonlisäveron palauttamisesta Seuralle. Uuden strategian täydennykseksi valmistuvat myöhemmin osastrategiat venehankinnoista ja veneiden ylläpidosta, valmiudesta, koulutuksesta, taloudesta, viestinnästä ja organiSeurassa otetaan käyttöön uusi soitumisesta. alusluokitus, jonka perusteella hanUseita vuosia esillä ollut Meripekittavat pelastusveneet soveltuvat entistä paremmin vapaaehtoisten lastusseuran hallinnon uudistakäyttöön sekä toiminnallisesti että minen on strategiassa annettu haltaloudellisesti. Seura tukee yhdis- lituksen selvitettäväksi. Jatketaanko tysten toimintaa mm. varainhan- nykyisellä kaksiportaisella mallilla, kintaa ja koulutusjärjestelmää ke- jossa Seura on jäsenyhdistystensä hittämällä sekä ottamalla vastuuta toimintaa tukeva keskusjärjestö, vai myös yhdistysten taloudesta ny- lakkautetaanko paikalliset yhdiseripelastusseuran valtuusto vahvisti kevätkokouksessaan 26.4.2014 Seuran strategian vuosille 2015– 2020 sekä uuden alushankintaprosessin. Uuden strategian keskeinen periaate on vapaaehtoisten meri- ja järvipelastajien toiminnan tukeminen ja ylläpitäminen. Erityistä huomiota kiinnitetään yksittäisiin pelastajiin sekä varsinaisesta operatiivisesta meripelastustoiminnasta vastaaviin paikallisiin yhdistyksiin. tykset ja siirrytään Seuraan, jonka jäseniä ovat kaikki nykyisten jäsenyhdistysten jäsenet, ja joka ottaa vastuun myös operatiivisesta meripelastustoiminnasta ja kantaa laivanisännän vastuun? Selvitykseen on syytä sisällyttää myös edellisessä strategiassa hyväksytty tavoite Seurasta nykyistä suurempine alueellisine, operatiivisesta toiminnasta vastaavine yhdistyksineen. Useimmat meri- ja järvipelastajat haluavat toimia pelastusveneiden miehistöissä mieluummin kuin yhdistysten hallinnossa. Kaikissa vaihtoehdoissa on kuitenkin pidettävä huolta alueellisen vaikutusvallan säilymisestä päätöksenteossa. Uuden strategian mukaan arvojamme ovat vapaaehtoisuus, pyyteettömyys, turvallisuus, pätevyys ja ympäristötietoisuus. Näihin jokaisen meri- ja järvipelastajan on varmasti helppo sitoutua. Kevätkokouksessaan 2013 hyväksymän ponnen seurauksena valtuusto sai käsiteltäväkseen myös kuvauksen Seuran alushankintaprosessista. Sen tavoitteena on parantaa hankintojen avoimuutta, yhdistysten vaikutusmahdollisuuksia ja tiedonkulkua hankinnan osapuolten välillä sekä saada entistä paremmin vapaaehtoisten käyttöön soveltuvia kustannustehokkaita pelastusveneitä. Hyväksyessään prosessikuvauksen valtuusto korosti veneitä hankittaessa erityisesti otettavaksi huomioon Seuran osalta investointikustannukset ja yhdistysten kannalta käyttö- ja ylläpitokustannukset. Kun paikallisen rahoituksen saaminen meripelastus- Katse eteenpäin Med blicken riktad framåt S jöräddningssällskapets fullmäktige fastställde under vårmötet den 26.4.2014 Sällskapets strategi för åren 2015–2020 samt en ny båtförvärvsprocess. Den centrala principen i den nya strategin är att man stöder och uppehåller de frivilliga sjöräddarnas verksamhet. Särskild uppmärksamhet fästs vid den enskilda sjöräddaren och de lokala föreningarna, som ansvarar för den egentliga operativa verksamheten. Sällskapet tar i bruk en ny båtklassindelning, utgående från vilken de räddningsbåtar som vi anskaffar lämpar sig bättre än förr för de frivilliga sjöräddarnas verksamhet både ekonomiskt och operativt sett. Sällskapet understöder föreningarnas verksamhet bl.a. genom att utveckla medelsanskaffningen och utbildningssystemet samt genom att ta mer ansvar än förr även för föreningarnas ekonomi. En betydlig förbättring är målet att avstå från föreningarnas självfinansierade del vid båtinvesteringar före år 2020. Det ökade behovet av finansiering som det här medför Sällskapet kan man kompensera genom 4 Meripelastaja 2-14 att slutföra förhandlingarna om återbäring av mervärdesskatten för båtar som är under tio meter långa. Den nya strategin kompletteras senare med delstartegier för båtförvärv och underhåll av båtar, beredskap, utbildning, ekonomi och information och för hur man organiserar sig. Enligt strategin är det styrelsens uppgift att utreda förnyandet av Sjöräddningssällskapets administration, vilket varit på tapeten redan i flera år. Ska vi fortsätta med den nuvarande tudelade modellen, där Sällskapet är en centralorganisation som stöder sina medlemsföreningars verksamhet? Eller ska vi upplösa de lokala föreningarna och ha ett Sällskap vars medlemmar består av de nuvarande medlemsföreningarnas medlemmar och som har ansvaret även för den operativa sjöräddningsverksamheten och redaransvaret? I denna utredning bör behandlas även det mål om som godkändes i den föregående strategin, nämligen att Sällskapet borde bestå av större regionala föreningar än i dag som ansvarar för den operativa verksamheten. De flesta sjöräddare vill hellre vara med i båtarnas manskap än i föreningarnas administration. Oberoende av vilket alternativ man väljer, bör man se till att det regionala inflytandet bevaras i beslutsfattandet. Enligt den nya strategin är våra värden frivillighet, oegennytta, säkerhet, kompetens och miljömedvetenhet. Varje sjöräddare kan lätt förbinda sig till dessa. Till följd av den kläm som godkändes under vårmötet 2013 behandlade fullmäktige även en beskrivning av Sällskapets båtförvärvsprocess. Syftet med den är att förbättra transparensen vid båtförvärv, föreningarnas möjligheter att påverka och informationsutbytet mellan de olika parterna i anskaffningen samt att hitta kostnadseffektiva räddningsbåtar som lämpar sig ännu bättre för de frivilliga sjöräddarnas behov. Vid godkännandet av processbeskrivningen poängterade fullmäktiga att man vid båtförvärv bör ta särskild hänsyn till investeringskostnaderna vad gäller Sällskapet och bruks- och un- Vuonna 2014 oli 24.5. mennessä suoritettu 105 tehtävää, joissa autettiin 187 ihmistä ja 82 alusta. toimintaan on vuosien mittaan vaikeutunut ja maassamme on jopa kuntia, jotka eivät tue alueensa vapaaehtoista meri- tai järvipelastusta lainkaan, pelastusveneiden käyttökustannukset korostuvat entisestään. Veneilykauden alettua tänä vuonna tavallista aikaisemmin vapaaehtoisten meri- ja järvipelastajien tehtävät ovat myös alkaneet jo huhtikuussa. Turvallista purjehduskautta sekä merelle että järville. Pidetään huolta toisistamme! Jorma Salopelto valtuuston varapuheenjohtaja Uusia tapoja tukea vapaaehtoista meripelastustoimintaa n–Meripelastusseura kehittää varainhankintaansa. Alkukesän aikana toteutetaan valtakunnallinen mainoskampanja. Lisäksi Seuran nettisivuille on avattu uudet Lahjoitus-sivut. Mainoskampanjan päätavoitteena on varainhankinta ja ensisijaisena lahjoitusmuotona tekstiviestilahjoitus. Lisäksi tavoitteena on lisätä Seuran yleistä tunnettuutta ja siten tukea varain- ja jäsenhankintaa laajemmin ja pitemmällä aikavälillä. Kampanjan painopiste ajoittuu kesäkuun alkuun, ja se koostuu printtimainoksista (lehtimainonta ja julisteet), verkkomainonnasta sekä radiokampanjasta. Mainoskampanjan suunnittelusta vastaa mainostoimisto Hasan & Partners. Nyt toteutettavalle kampanjalle suunnitellaan jatkoa syksylle ja ensi vuodelle. Uudet Lahjoitus-sivut julkaistiin toukokuun alussa. Kokonaan uutena tukimuotoja on Lahjoituskauppa, missä käyttäjä voi valita sopivan suuruisen lahjoituksen valmiista vaihtoehdoista. Kunkin summan kohdalla olevasta kuvasta näkee, mitä vapaaehtoisen meripelastajan tai pelastusaluksen välttämättömiä varusteita lahjoituksella saa. Maksu hoituu helposti verkkomaksuna. Lahjoituksen voi myös halutessaan omistaa toiselle henkilölle. Muita sivuilta löytyviä tukimuotoja ovat mm. testamentti- ja merkkipäivälahjoitus. Tekstiviestilahjoituksella voi lahjoittaa 5 euroa (viesti LAHJOITUS numeroon 16155) tai 10 euroa (viesti LAHJOITUS10 numeroon 16155). Uudet Lah- Jori Nordströmille Rajan ansiomitali derhållskostnaderna vad gäller föreningarna. Båtarnas brukskostnader spelar en allt större roll nu när det under årens lopp har blivit allt svårare att få lokal finansiering till sjöräddningsverksamhet. Det finns till och med kommuner som inte alls understöder den frivilliga sjöräddningen i sitt område. Båtsäsongen kom i gång ovanligt tidigt i år, så de frivilliga sjöräddarnas arbete började redan i april. Jag önskar alla en trygg säsong, både till havs och vid sjöarna. Visa omsorg om andra och varandra! Jorma Salopelto vice ordförande för fullmäktige joitus-sivut löytyvät osoitteesta www.meripelastus. fi/auta-pelastamaan-ihmishenkiä. Vapaaehtoiset meripelastajat pelastivat viime vuonna vesillämme todennäköiseltä menehtymiseltä 34 ihmistä. Apua sai yhteensä 3160 ihmistä ja 1235 alusta. Vaikka vapaaehtoiset tekevät työtään korvauksetta, vaatii pelastusalusten ja v arusteiden hankinta ja ylläpito sekä miehistöjen koulutus jatkuvaa rahoitusta. Meripelastusseuran toimintaa rahoitetaan lahjoitus- ja avustusvaroin. Meripelastusseuralla on rahankeräyslupa 2020/2013/2491, Poliisihallitus, Arpajaishallinto. Lupa on voimassa 28.6.2013-30.5.2015 Koko Suomen alueella Ahvenenmaata lukuunottamatta. n–Meripelastusseuran valmiuspäällikkö Jori Nordströmille on myönnetty Rajavartiolaitoksen ansiomitali. Ansiomitalin perusteena oli Jori Nordströmin pitkäaikainen ja koko meripelastuksen johtamisen kannalta merkittävä yhteistoiminta viranomaisten kanssa Meripelastusseuran operatiivisen toiminnan suunnittelusta sekä koulutustoiminnan johtamisesta ja kehittämisestä vastaavana henkilönä. Mitali luovutettiin Rajavartiolaitoksen 95-vuotisjuhlapäivänä 21.3.2014 Suomenlahden merivartioston tilaisuudessa. Nimiä nelosille n–Toukokuun lopulla kastettiin kolme uutta PV4 –luokan meripelastusvenettä. Lahden järvipelastajien vene kastettiin 24.5. Teemuksi (kuvassa) yhdistyksen 50-vuotisjuhlan yhteydessä. Poriin sijoitettu vene sai nimekseen Rantamo ja Jyväskylän vene Lähitapiola. Alukset aloittavat päivystyksen toiminta-alueillaan kesä- Kuvassa kastemiehistö Timo Liski, Arttu Vatanen, Ville Väisänen ja Tapio Joki. kuun alussa. Alhaalla Antti Hasari ja veneen kummi Merja Saasmo (kuva Alina Perälä). Meripelastaja 2-14 5 In Memoriam Reijo Lindström 27.12.1929 - 10.03.2014 Suomen Meripelastusseuran pitkäaikainen arvostettu meripelastaja ja työntekijä, Reijo Lindström poistui joukostamme 10.3.2014. Reijoa jäivät suremaan vaimo Leila ja lapset sekä suuri joukko hänet tunteneita meripelastajia ja ystäviä. Reijo aloitti Seurassa PR Outoorin kansimiehenä 1950, jossa tehtävässä hän oli muutaman vuoden kunnes aloitti PR Outoorin aluksenhoitajana. Ansaitulle eläkkeelle Reijo siirtyi 1993 pitkän 43 vuoden palveluksen jälkeen. Aluksenhoitaja oli aluksen konemestari, kansimies ja tarvittaessa päällikkökin kun asioiden hoito niin vaati. Reijo oli tinkimätön työnsä suorittamisessa ja vaati itseltään merkittäviä suorituksia taloudellisesti vaikeina aikoina. Me Reijon ystävät ja hänen kanssaan työskennelleet muistamme Reijon älykkään ja sarkastisen huumorin vahvistettuna eloisilla ja aina hymyilevillä silmillä. Reijosta huokui vahva tasapainoisuus tavalla, joka osoitti hänen olevan sinut elämän kanssa. Hyvänä perheenisänä Reijo sai työhönsä perheensä varauksettoman tuen. Erityisen arvokkaana pidin Reijon vaimoltaan Leilalta ja Uudenkaupungin pelastusrenkaalta saaman tuen, joka myös osoitti Reijon nauttimaa arvostusta läheistensä parissa. Aikana jolloin Reijo aloitti työnsä PR Outoorilla, Seura oli historiansa vaikeimmassa tilanteessa. Sen seurauksena, että Seuran silloinen johto oli vuosina 1945 – 1947 sekaantunut poliittisesti erittäin arveluttavaan mutta isänmaalliseen toimintaan, oli koko Seuran toimintakulttuuri muutettava. Poliittisesti arveluttavan toiminnan seurauksena Seuran budjettivarojen saanti lopetettiin 1948 ja sitä kehotettiin palaamaan Raha-automaattiyhdistyksen avustusten varassa toimivaksi. Reijo kertoili moneen kertaan hieman surullisena noista tapahtumista. Osoittaakseen olevansa humanitaarinen organisaatio, kuten RAY vaati, oli Seuran esimerkiksi luovuttava kaikista ulkoisista merkeistä, kuten alusten miehistöjen virka- ja palveluspuvuista. Reijon lähes koko työura oli aikaa jolloin Seura toimi 1950-luvun alusta aina 1980-luvun alkuun taloudellisessa ahdingossa ja se näkyi vaikeutena ylläpitää Uudenkaupungin pelastusalus PR Outoori toimintakuntoisena. Reijo osallistui vuosikymmenien aikana lukuisiin hälytystehtäviin hädässä olevien pelastamiseksi. Tämä oli mahdollista koska alus pysyi kunnossa kiitos Reijon antaumuksellisen työn ja Uudenkaupungin pelastusrenkaan tuen. Reijo oli sielultaan vapaaehtoinen meripelastaja ja teki meripelastuksen hyväksi paljon enemmän kuin normaali työsuhde olisi vaatinut. Reijo Lindströmin muistoa kunnioittaen Paavo Wihuri Kirjoittaja on merenkulkuneuvos ja toiminut Suomen Meripelastusseuran toiminnanjohtajana. Meripelastajat testasivat veneitään Espoossa n–Meripelastusseura järjesti yhdessä viranomaisyhteistyökumppaneidensa kanssa Suomen oloissa ainutlaatuisen pelastus- ja muiden ammattikäyttöön soveltuvien veneiden testaustapahtuman Espoossa 16. toukokuuta. Mukana oli yhteensä 19 venettä, joiden koko ja tyyppi vaihteli 4,4-metriä pitkästä avoveneestä Kuva Alina Perälä. 12-metriseen kopilliseen partioveneeseen. Tapahtumassa vertailtiin veneiden suorituskykyä, pelastuskäytössä tarvittavia toiminnallisuuksia sekä propulsiovaihtoehtojen (vesisuihku, perämoottori ja perävetolaite) eroavuuksia pelastus- ja muussa ammattikäytössä. Kaikki veneet suorittivat saman testiradan ja tehtävärastit, joihin kuului mm. hinaus-, vedestä pelastamis- ja manöveeraustehtäviä sekä potilaan siirtoa veneeseen ja pois veneestä. Testattavista veneistä 11 oli Meripelastusseuran, 2 venepoliisin ja 1 rajavartiolaitoksen. Lisäksi mukana oli 5 eri venevalmistajien uutta avovenettä. Veneiden testaaminen liittyi Meripelastusseurassa käynnissä olevaan laajempaan pelastusalusluokkien tarkastelutyöhön. Testien tuloksia ja alusluokkatarkastelutyöryhmän (ALTTR) loppuraportti esitellään seuraavassa numerossa. Avunpyynnöt hätätilanteessa merellä 0294 1000 tai VHF 16 / VHF-DSC 70 sisävesillä 112 6 Meripelastaja 2-14 Jori Nordström virkavapaalle vetämään Rajavartiolaitoksen Vessel Triage -hanketta n–Meripelastusseuran valmiuspäällikkö Jori Nordström on nimitetty projektipäälliköksi Rajavartiolaitoksen Onnettomuusaluksen riskiarvio; Vessel Triage -hankkeeseen 1.7.201431.5.2015. Hänelle on myönnetty virkavapaus Meripelastusseurasta em. ajaksi. Vessel Triage on Rajavartiolaitoksen käynnistämä monikansallinen hanke, jossa kehitetään onnettomuusalusten luokittelu- ja riskintunnistusjärjestelmää laivaluokan onnettomuuksiin. Jori Nordströmin poissaolon aikana valmiuspäällikön tehtävät jaetaan koulutussuunnittelija Joonas Lahelman sekä tällä hetkellä opintovapaalla olevan ja syksyllä osa-aikaisesti ja ensi vuoden alusta täysipäiväisesti töihin palaavan koulutussuunnittelija Ilari Hatakan kesken. Tarkemmasta työnjaosta tiedotetaan myöhemmin. Liian leveä hymy E räällä tuttavallani oli erikoinen ongelma. Kännykkäpuhelumme katkesivat joskus kesken lauseen yllättäen ja odottamatta. Katkeamisia tapahtui kuulemma joskus muidenkin kanssa puhuessaan. Virhetilanne toistui kuukaudesta toiseen ilman selkeää syytä. En löytänyt omastakaan puhelimestani mitään vikaa ja ihmetys jatkui. Mielenkiintoinen ongelma, jolle ei tuntunut löytyvän loogista selitystä. Kunnes... Eräänä päivänä näin hänen puhuvan jonkun kanssa kännykällään ja silloin se tapahtui. Leveä hymy kesken lauseen ja poskipää osui kosketusnäytön punaiseen luurin kuvaan ja puhelu katkesi. Ongelman aiheuttaja olikin inhimillinen ele eikä tekninen vika. Vai oliko sittenkin? Onko suunnittelussa unohdettu jotain, jos näin voi tapahtua? Laitteet suunnitellaan joskus melko kapealla näkemyksellä lähinnä suunnittelijan omien mieltymysten tai kokemusten mukaan. Käyttäjänhän ei tarvitse ymmärtää käyttämänsä laitteen logiikkaa ja siksi oudot virhetoiminnot, vaikka olisivatkin käyttäjästä lähtöisin, luetaan yleensä valmistajasta johtuviksi vioiksi. Eihän nyt liian leveä hymy voi olla vika... Tämä episodi sai minut pohtimaan älypuhelinten syvintä olemusta laajemminkin. Erityisesti merenkulun kannalta. Jos kerran poskipään hipaisu voisi katkaista hätätilanteessa elintärkeän puhelun, sama voi tapahtua monesta muustakin syystä. Ja ennen kaikkea puhelu voi olla yhdistymättä saman tyyppisistä syistä. Väärä kosteus näytön pinnalla tai liian kuivat sormet tai kylmyys jne. Olen antanut kertoa itselleni tapauksista, joissa älypuhelimella ei merellä olekaan pystynyt soittamaan hätätilanteessa. Tällöin toimiva ja testattu VHF astuu arvoon arvaamattomaan. Oletko itse varma, että puhelimesi toimii kaikissa olosuhteissa? Onhan sinulla VHF ja osaathan sitä käyttää? Näin kesän alussa hyviä mietinnän kohteita. Puhelin vedenpitävään koteloon tai muovipussiin saattaa auttaa kunhan puhelimen näyttö reagoi sormiin suojaa avaamatta. Onko sinulla ja oletko kokeillut? Luotamme elektroniikkaan yhä enemmän. Useimmiten perustellusti ja hyvin argumentein. Eihän mikään voita kaksoisturvaa paperikartan levätessä penkillä näköpiirissämme samalla kun toisella silmällä seuraamme veneen kuvaa plotterilla. Ja kun molempien välineiden informaatio on yhtenevä voimme olla suhteellisen varmoja sijainnistamme. Kosketusnäytöt yleistyvät myös plottereissa. Voisiko yllämainittu toimimattomuuskohtaus osua myös plotteriin juuri silloin kun paperikartta onkin piilossa, vettä sataa vaakasuoraan ja tuntematon kivi lähestyy etuoikealta. Voisiko? Mietitään tätä ja hoidetaan homma kuntoon. Turvallista kesää meille. Harri Sane Kirjoittaja on turvallisuuskouluttaja, Espoon Pursiseuran kommodori, Espoon Veneilyturvallisuusyhdistyksen puheenjohtaja, Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n veneilytoimikunnan puheenjohtaja ja hallituksen jäsen. Meripelastaja 2-14 9 Atlantic 75 Uusia työjuhtia Englannista Meripelastusseura osti Iso-Britanniasta kahdeksan käytettyä Atlantic 75 –venettä viime vuoden lopulla. Veneet on rakennettu 1990luvun loppupuolella ja ne ovat olleet Royal National Lifeboat Institutionin (RNLI) käytössä. A tlantic 75 on 7,5 metriä pitkä ja 2,64 metriä leveä avovene ja se varustettiin kahdella 70 hevosvoiman perämoottorilla, Furunon navigointielektroniikalla ja PV2-luokan meripelastusvarustuksella. Työ tehtiin talven aikana Porvoon telakalla. Uudelleen varusteltuina pelastusveneillä on käyttöikää vielä ainakin 10 vuotta. Yhden veneen hinta ilman koneita, navigointilaitteita ja varusteluita oli noin 13.000 €, ja varustellun veneen hinta noin 55 000 €. Veneet sijoitettiin Anttolaan, Imatralle, Loviisaan, Hankoon, Iihin, Raaheen, Vaasaan ja Kuopioon, ja ne aloittavat pelastustoimintansa kuluvan kesän alussa. 30 vuoden suunnittelun lopputulos Ensimmäiset Atlantic 75 -veneet rakennettiin vuonna 1993. Veneet rakennettiin Inshore Lifeboat Centerissä Cowesissa. Runkojen valmistaja oli Souters Marine ja ponttonit oli valmistanut Avon. RNLI:n suunnittelema pelastusvene on hyvin suunniteltu ja kaikki sen yksityiskohdat on tarkoin mietitty (mm. heittoliinat integroitu ponttonin sisään). Jokaiselle varusteelle on veneessä oma tarkoin mietitty paikkansa. Veneen yksityiskohdat ovat 30 vuoden suunnittelun lopputulos, ja edeltävään Atlantic 21-malliin verrattuna muutokset ovat melko pieniä. 10 Vene varustettiin Furuno Navnet 3D-järjestelmä (tutkaplotteri 8” ja 12” näytöillä). Atlantic 75:ttä operoidaan 2-3 –hengen miehistöllä. Meripelastaja 2-14 Atlantic 75 -veneet sijoitettiin Anttolaan, Imatralle, Loviisaan, Hankoon, Iihin, Raaheen, Vaasaan ja Kuopioon. Merikelpoinen runko kaikkiin olosuhteisiin Atlantic 75:n runko on erittäin merikelpoinen ja kovaan keliin soveltuva. Alun perin veneet oli varustettu järjestelmällä, jolla ympäri kaatunut vene voidaan kääntää takaisin oikein päin. Järjestelmä ei Suomen olosuhteissa ole tarpeellinen, joten se purettiin pois turhaa painoa tuottamasta. Veneet on myös varustettu painolastitankilla, joka voidaan tarpeen tullen täyttää ja tyhjentää merellä. Järjestelmä jätettiin veneisiin, vaikka suurta tarvetta sillekään ei Suomen oloissa ole. Kustannustehokas vaihtoehto Meripelastusseura hankki Englannista 2000-luvun alussa Atlantic 21-mallin veneitä. Vanhimmat yksilöt alkoivat olla yli 30 vuotta vanhoja, joka on työkäytössä olleelle avoveneelle suuri saavutus. Alkuvuodesta 2013 Seura tiedusteli RNLI:ltä mahdollisia vapautuvia pelastusveneitä ja saatiin kuulla, että Atlantic 75 -veneitä oli vapautumassa Englannista. Alustarkastaja teki tarkastusmatkan Englantiin ja totesi tarjottavan kaluston olevan hyväkuntoista. Veneitä päädyttiin hankimaan kahdeksan, joista kuusi rahdattiin Suomeen viime joulun tienoilla ja loput kaksi huhtikuussa. Käytettyjen Atlantic 75 –veneiden hankinta oli varsin kustannustehokasta. Meripelastusseuran viimeisimmän PV2luokan uudisaluksen hinnalla saatiin kolme varusteltua ja uusilla koneilla varustettua Atlantic 75 -pelastusvenettä, joilla helpotetaan usean yhdistyksen arkea ja saadaan niiden kalusto kunnoltaan vastaamaan toiminnan vaatimuksia. Nyt hankitut veneet on säilytetty Englannissa kuivalla maalla ja useimmiten katoksessa tai hallissa, minkä vuoksi veneiden rakenteet ja erityisesti ponttonit ovat erittäin hyvässä kunnossa, vaikka veneillä onkin jo ikää. Atlantic 75 korvasi Atlantic 21- mallin ja Atlantic 85 –mallin veneet. Kaikkiaan Seuralla on tällä hetkellä käytössään 11 Atlantic 75 -venettä. Teksti ja kuvat: Taneli Mauno Atlantic 75 Pituus: 7,38 m Leveys: 2,65 m Paino: 1600 kg Syväys: 0,66 m Moottorit: 2 × Yamaha 70 hv 4-tahti perämoottoreita Navigointilaitteisto: Furuno Navnet 3D-järjestelmä (tutkaplotteri 8” ja 12” näytöillä) Runkomateriaali: lasikuitua Ponttonit: ilmatäytteiset ja valmistettu hypalonista Varustetaan ja katsastetaan SMPS:n C-luokkaan Minimimiehitys: 2 (max. 7). Meripelastaja 2-14 11 1 Pääkaupunkiseudun yhdistysten ”bootcamp” 2 Venemiehistöön hakeneita testattiin yhdessä - Muistakaa sitten, että se ei ole mikään kilpailu. Meripelastus on joukkuelaji, muistutti Meripelastusasema 1:n tulokasvastaava Jarkko 3 Kuisma pääkaupunkiseudun uusia tulokaskokelaita ennen Helsingin Matosaaressa huhtikuun lopulla järjestetyn ”bootcampin” lähtölaukausta. 4 12 Meripelastaja 2-14 U usien miehistönjäsenten määrää joudutaan pääkaupunkiseudulla ja muutamissa muissa isoissa kaupungeissa rajoittamaan. Hakijoita on paljon enemmän kuin mitä yhdistykset pystyvät rajallisin koulutusresurssein kouluttamaan. Myös pelastusalusten kapasiteetti rajoittaa ker- ralla koulutuksessa olevien määrää. Pääkaupunkiseudun tulokasvalinnat ja -koulutukset ovat jo useana keväänä kulkeneet samaa kaavaa: haun aukeaminen, hakemukset, hakijoiden haastattelut, lopulliset valinnat ja sen jälkeen yhteinen ja yhdistyskohtainen koulutus käyntiin. Tänä vuonna ohjelma oli hieman toisenlainen. Taustana muutoksille on halu saada entistä useampi koulutukseen valittu myös pysymään mukana toiminnassa. Pelkän haastattelun sijasta valittiin tänä vuonna osa hakijoista haastatteluiden perusteella ns. bootcamp-koulutukseen. Koulutukseen valittiin noin kaksinkertainen määrä hakijoita sisään otettavien määrään nähden. Tavoitteena oli tutustua hakijoihin paremmin kuin pelkän haastattelun avulla on mahdollista. Toisena tavoitteena oli antaa hakijoille itselleen realistinen kuva siitä, millaista meripelastus harrastuksena on. Muutama hakija huomaa jo alku- 5 vaiheessa, että on väärän harrastuksen parissa – ja toisaalta toisilla usko oikeaan harrastuksen valintaan vain vahvistuu. Käytännön merimiestaitoja Pääkaupunkiseudun yhdistysten (Helsinki, Espoo ja Meripelastusasema 1) suureen tulokaskoulutuspäivään valittiin noin 45 tulokaskandidaattia. Lisäksi mukana oli muutama Porvoon yhdistyksen tulokas. Ensimmäinen itsekarsinta tapahtui jo niiden vajaan kymmenen osalta, jotka eivät haastatteluista ja koulutukseen valinnasta huolimatta saapuneet paikalle. Hieman ennen puolta päivää Matosaareen askelsi nelisenkymmentä tulokaskandidaattia. Autot piti tilasyistä jättää läheisen opiston parkkipaikalle, ja 800 metrin kävely kävi joillekin ja meripelastajan ”kuntotestistä”. Koulutettaville kerrottiin päivän ohjelma, käytännön asioita ja kiinnitettiin rintaan oma nimi maalarinteipillä. Myös valokuvaukseen pyydettiin lupa. Tämän jälkeen päästiin käytännön hommiin. Aluksi käytiin läpi turvallisuusvälineitä neljällä rastilla: oikea pukeutuminen, pelastusliivit ja niiden käyttö sekä pelastuspuku ja puvun huolto. Näiden perusasioiden ollessa kun- nossa, päästiin itse toimintarasteihin. Koulutusaiheet oli valittu yleishyödyllisistä merimiestaidoista siten, että jokainen osallistuja oppii hyödyllisiä taitoja, vaikkei meripelastuksen parissa jatkaisikaan. Tämä oli ehdottomasti myös yksi päivän tavoitteista, onhan valistus ja turvallisuuskoulutus tärkeä osa yhdistysten tehtäväkentässä. Rastiaiheet käsittelivätkin muun muassa solmuja, köysien käsittelyä, hätämerkkejä, pelastuslautan ominaisuuksia, veteen menemistä, siellä toimimista ja ylös pääsemistä sekä hätäensiapua. Päivän toteuttamiseen tarvittiin noin 20 kouluttajaa Helsingistä, Espoosta, Meripelastusasema 1:ltä ja Porvoosta. 6 Tulokset ajan myötä Toimiko kokeilu? Aika näyttää – tässä vaiheessa on turhan aikaista tehdä johtopäätöksiä. Karsintapäivästä saatu palaute sekä kouluttajilta että koulutettavilta oli kuitenkin hyvin positiivista. Tavoitteisiin päästiin ainakin siinä, että usea koulutettava kertoi päivän olleen erittäin antoisa, vaikkei miehistöön tulisikaan valituksi. Miehistöihin pääsevien valinnoissa osaamista enemmän vaikutti oikea asenne. 7 Teksti ja kuvat: Jaakko Heikkilä 1 Matti Nurmi koulutti meripelastustoiminnassa käytettyjä solmuja sekä niiden käyttötarkoituksia. 2 Marcus Konkolan ja Markku Niemenmaan rastilla käytiin läpi köysien käsittelyä sekä kastliinan ja pelastusrenkaan heittoa. 3 Tulokkaat pääsivät veteen harjoittelemaan pelastautumisvälineiden käyttöä käytännössä. Rastiin kuului muun muassa pukujen pukeminen, HELP-asento, huddling-kellunta sekä letkauinti. 8 4 Vedestä nostamista harjoiteltiin PV Emmin perätasolla. 5 Tulokkaat pääsivät harjoittelemaan vedestä pelastamista myös PV Emmin nostoverkon avulla Markus Korpelan ja Anni Muukkosen opastuksella. 6 Ensiapurastilla Marja Mäki ja Jartsa Karvonen kouluttivat hengen pelastavan ensiavun ja potilaan kohtaamisen perusteita. 7 Pelastuspukujen pesu ja huolto olivat ohjelmassa päivän päätteeksi. 8 Vesirastien aikana vedessä oli kouluttajien lisäksi kaksi turvauimaria, ja ensiapurastin kouluttajat muodostivat harjoituksen ensiapuryhmän. Meripelastaja 2-14 13 llemme a a osasto Tervetulo a Veneilytapahtum Turun Uiv rasvenesatama Turun Vie 4 5-7.9.201 Kiviniemessä puhaltavat uudet tuulet Vielä kymmenisen vuotta sitten Perämeren rannikolla, Kiviniemen yhdistyksessä, elettiin rauhaisaa aikaa. Yhdistyksen kalusto oli verrattain hidasta ja raskasta. Ajat ovat muuttuneet. M eripelastustapahtumiakin oli noina aikoina niukalti ja yhdistyksen toimintatavat kaipasivat päivitystä. Kiinnostus nopeampiin aluksiin oli kuitenkin viriämässä ja uusia aktiivisia jäseniä tuli toiminnan pariin. Aluskantaa ryhdyttiin nykyaikaistamaan ja ensimmäinen nopea alus PV Kiviniemi saatiinkin yhdistyksen käyttöön vuonna 2009. Kiviniemen vastavalmistuneissa toimitiloissa järjestettiin Meripelastusseuran koulutusjärjestelmään kuuluva nopean veneen käsittelykurssi kesällä 2011, jonka jälkeen alueellisia kursseja on järjestetty säännöllisesti. Koulutuksen ohella myös varainhankintaan ryhdyttiin kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota. Uudet alukset innostavat ydintoimintaan 14 Meripelastaja 2-14 PV3 -luokan nopean lähdön pelastusalus rantautui Kiviniemeen kesällä 2012. Sittemmin Venekuumeeksi kastettu alus on palvellut miehistöään ja satoja avuntarvitsijoita uutterasti. Uusi, huippuluokan alus tarvitsee aktiivien työpanosta, ja toisaalta se myös innostaa jäseniä harrastuksen pariin. - Viime kesänä olimme merellä neljä tuntia päivässä, kertoo yh- distyksen puheenjohtaja Timo Lämsä. Taaja partiointi kartutti tehtävämääriä ja myös viranomaiset ovat tottuneet pyytämään yhdistyksen pelastusyksiköitä apuun. Kauden 2013 viimeinen ja samalla myös vaativin tehtävä sijoittui marraskuulle, jolloin Venekuumeen miehistö sai tehtävän lähteä pelastamaan Iissä ajelehtinutta, ohjauskyvytöntä ruoppausyhdistelmää. Huolimatta erittäin hankalista olosuhteista pelastusyksikkö suoriutui tehtävästä mallikelpoisesti. Muun muassa tämän operaation johdosta yhdistys palkittiin Meripelastusseuran Vuoden meripelastaja -palkinnolla. Koulutus ja turvallisuus ovat kaiken pohja Uudet, tehokkaat alukset vaativat omanlaistaan rutiinia, johon perehdytetään kaikki yhdistyksen aktiivijäsenet. - Meillä kaikki tekevät kaikkea. Viikkoharjoitukseen tulijat tottuvat erilaisiin rooleihin ja tehtäviin. Lisäksi yhdistyksen toimihenkilötehtävät on jaettu laajasti. Käytännössä jokaiselle osa-alueelle on oma, nimetty vastuuhenkilö, kertoo Lämsä. Tunnelma yhdistyksessä on hyväntuulinen ja rento, mutta ote tinkimätön, sillä tositilanteessa toimitaan huolellisesti ja tekeminen tulee selkäytimestä. - Meillä on loistava porukka, jolla on tekemisen meininki, sanoo Lämsä. Lämpimät kiitokset Jouhevasta koulutusyhteistyöstä suuntautuvat myös Virpiniemen merivartioasemalle. Koulutus Kiviniemessä jatkuu katkeamattomasti vuoden ympäri eikä toiminta pysähdy silloinkaan, kun jääkerros peittää Vuoden meripelastajat 2013 M eripelastusseura nimitti vuoden 2013 meripelastajaksi pelastusvene Venekuumeen miehistön Kiviniemen Meripelastusyhdistyksestä. Miehistöön kuuluvat Teemu Karvonen, Timo Lämsä, Jouni Paso, Timo Riutta, Jyrki Stranius, Mika Viiri ja Timo Yliniemi. Miehistö on vuoden aikana suorittanut useita vaativia pelastustehtäviä ja toiminut aktiivisesti vapaaehtoisen meripelastustoiminnan tunnettuuden edistämiseksi Perämeren alueella. Miehistön kauden 2013 vaativin tehtävä suoritettiin 29. marraskuuta, kun Iissä ajelehti myrskyssä ohjauskyvytön ruoppausyhdistelmä. Satama-altaat olivat jo jäässä, ja Venekuume oli telakoitu talveksi, samoin alueen viranomaisveneet. Meripelastuskeskus Turun pyynnöstä Venekuume varusteltiin ja laskettiin vesille. Toisella veneellä murrettiin pelastusveneelle väylä satamasta ulos. 32 minuutin päästä kotihälytyksestä Venekuume oli matkalla evakuointitehtävään kovassa, yli 20m/s tuulessa. Venekuume pelasti rantaa kohti ajautuvan hinaajan, kiinnitti sen lauttayhdistelmään sekä tarkisti miehistön tilan ollen koko ajan yhteydessä meripelastuskeskukseen. Tehtävän suorittamisesta Venekuumeen miehistö sai runsaasti kiittävää palautetta sekä Rajavartiolaitokselta että poliisilta ja pelastuslaitokselta. PV Kiviniemi vauhdissa. Meripelastusseuran alusrekisterin ensimmäinen vapaaehtoinen pelastuskelkka Kelkkakuume. Viranomaisten ja vapaaehtoisten yhteisessä Syysmeri 13 -meripelastusharjoituksessa 4. lokakuuta Venekuumeen miehistö pelasti pelastuslaitoksen palamaan syttyneen veneen ja hinasi sen Iihin. Olosuhteet olivat erittäin vaikeat; keskiaallonkorkeus oli yli 4 metriä, yksittäisiä aaltoja mitattiin yli 6-metrisiksi. Harjoitukseen osallistuivat LänsiSuomen merivartiosto, Oulu-Koillismaan ja Lapin pelastuslaitokset, Oulun poliisilaitos sekä Oulun, Kiviniemen, Iin ja Tornion meripelastusyhdistykset. Pelastustehtävien lisäksi Venekuumeen miehistö on tehnyt Perämeren alueella paljon työtä vapaaehtoisen meripelastustoiminnan tunnettuuden lisäämiseksi. PV Venekuume on yhdistyksen ”ykköstykki”. Perämeren. Talvikaudella työväline on upouusi, Meripelastusseuran alusrekisterin ensimmäinen ja Suomen ensimmäinen vapaaehtoinen, Rajavartioston auditoima pelastuskelkka, MK Kelkkakuume. Yritysyhteistyö mahdollistaa täysipainoisen toiminnan Koska Venekuumeen kaksi 225 hevosvoimaista moottoria vaativat paljon polttoainetta, tarvittiin nostetta myös yhdistyksen varainhankintaan. Tässäkin asiassa Kiviniemessä on edetty selkeän suunnitelman mukaisesti, päämäärä kirkkaana mielessä. - Varainhankintakampanjamme ovat pyörineet hyvällä menestyksellä nyt kolmatta vuotta ja olemme saaneet lukuisia arvokkaita tukijoita mahdollistamaan toimintamme, kertoo Timo Lämsä, joka piti alustuksen tehokkaasta varainhankinnasta Seuran koulutuspäivillä maaliskuussa 2014. - Ruususen unesta on mahdollista herätä, kun tekemisen intoa ja auttamisen halua riittää, tuumaa puheenjohtaja Lämsä. Teksti: Sanja Starck Kuvat: Timo Lämsä ja Eetu Viiri. Miehistö palkittiin Meripelastusseuran koulutuspäivillä Viking Linen lahjoittamalla meripelastajan maljalla ja Seuran ansiomerkeillä. Seura on jo vuodesta 1992 lähtien palkinnut vuosittain ansioituneen vapaaehtoisen meripelastajan tai miehistön Vuoden meripelastaja -nimityksellä. Venekuumeen miehistö: ylärivissä vasemmalta oikealla Jouni Paso, Teemu Karvonen, Mika Viiri ja Timo Riutta. Alarivissä Jyrki Stranius, Timo Lämsä ja Timo Yliniemi. Meripelastaja 2-14 15 Laivanisännän vastuu – mitä se tarkoittaa meripelastajille? Meripelastusta harjoittaville paikallisyhdistyksille voi tulla yllätyksenä toimintaan liittyvät vastuuriskit. Aihepiiri on erittäin laaja. Se pitää sisällään mm. pelastustoiminnan yhteydessä aiheutetut vahingot, aluksen aiheuttamat vahingot (esim. peräaalto), henkilövahingot ja ympäristövahingot. A rtikkelissa esitellään lyhyesti olennaista, meripelastustoimintaan soveltuvaa lainsäädäntöä Meripelastusseuran jäsenyhdistysten näkökulmasta. Kirjoituksen tarkoituksena on herättää ajatuksia paitsi paikallisyhdistysten toiminnan huolellisesta järjestämisestä myös mahdollisten vakuutusjärjestelyiden tarpeellisuudesta. Kuka vastaa aluksen aiheuttamasta vahingosta ulkopuolisille? Merilaissa säädetään, että laivanisäntä on vastuussa vahingosta, jonka aluksen päällikkö, laivaväki, luotsi tai muu laivanisännän tai päällikön toimeksiannosta aluksen lukuun työskentelevä henkilö on toimessa tekemällään virheellä tai laiminlyönnillä aiheuttanut. Vastuu on poikkeuksellisen laajaa, sillä se kattaa myös aluksella työskentelevien itsenäisten yrittäjien työntekijöiden aiheuttamat vahingot. Laivanisännän käsitettä ei ole määritetty merilaissa, vaan määritelmä perustuu oikeuskirjallisuuteen ja -käytäntöön. Yleisesti ottaen laivanisännällä tarkoitetaan tahoa: • jonka hallinnassa alus käytännössä on; • joka harjoittaa aluksella merenkulkua; • joka varustaa ja miehittää aluksen; • joka käyttää tosiasiallista määräysvaltaa alukseen. Laivanisäntä on siis lähtökohtaisesti taho, joka kantaa taloudellisen riskin ja saa aluksen käytöstä aiheutuvan taloudellisen hyödyn. Meripelastustoiminnassa katsottaneen paikallisen jäsenyhdistyksen olevan laivanisäntä, vaikka aluksen omistaja olisikin Meripelastusseura. 16 Meripelastaja 2-14 Merilain mukainen vastuu Yllä kuvattu merilain mukainen laivanisännän vastuu on niin sanottua isännänvastuuta, eli laivanisäntä on ensisijaisessa vastuussa suhteessa vahingonkärsijään. Näin ollen paikallisyhdistys on lähtökohtaisesti vastuussa aluksen päällikön tai miehistön mahdollisesti tekemistä virheistä. Laivanisännän suojaksi on mahdollistettu vastuun rajoittaminen, jossa aluksen koko vaikuttaa vastuun määrään. Vastuunrajoitukseen ei voi kuitenkaan vedota tilanteessa, jossa vahinko on aiheutettu tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta tietäen, että sellainen vahinko todennäköisesti syntyisi. Lähtökohtaisesti kynnys törkeään huolimattomuuden toteutumiseksi on varsin korkea. Meripelastuksen näkökulmasta on syytä mainita, että laivanisännän oikeus vastuunrajoitukseen koskee mm. henkilö- tai esinevahingosta johtuvia vaatimuksia, jos vahinko on syntynyt aluksessa, välittömässä yhteydessä aluksen käyttöön tai pelastukseen, tai toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on ollut uponneen tai karille ajautuneen aluksen sekä kaiken siinä olevan taikka siinä olleen nostaminen tai poistaminen. Vesilain sääntely Uusi vesilaki tuli voimaan 1.1.2012. Merilain ja vesilain kattamien tilanteiden rajanveto voi toisinaan olla haastavaa, vaikka uudessa vesilaissa onkin pyritty selventämään tilannetta. Lähtökohta on, että mikäli merilaista ei muuta johdu, aluksen omistaja vastaa vesistössä kulkemisesta aiheutuneen edunmenetyksen korvaamisesta, jos edunmenetys on aiheutunut tahallisesta tai huolimattomasta menettelystä. Tämän perusteella siis paikallisyhdistyksen vastuu laivanisäntänä on ensisijaista. Vesilain mukaisen ”vesistössä kulkemisen” on perinteisesti katsottu kattavan esimerkiksi mahdolliset peräaallon tai ankkurin aiheuttamat vahingot, ja esimerkiksi merimerkkiin törmäämisestä aiheutuneet vahingot. Muiden lakien soveltuminen Vaikka merilaki ja vesilaki ovatkin vahinkotilanteisiin ensisijaisesti sovellettavia erityislakeja, tulee vastuuriskien arvioinnissa ottaa huomioon viime kädessä myös vahingonkor- vauslaki korvausvastuuta sääntelevänä yleislakina. Vahingonkorvauslain mukaan tahallisesti tai tuottamuksella aiheutettu vahinko tulee lähtökohtaisesti vahingon aiheuttajan korvattavaksi. Jo tämän perussäännönkin perusteella tulee jokaisen tahollaan ymmärtää huolellisen toiminnan tärkeyden. Vastuu ulkopuoliselle tai yhdistykselle aiheutuneesta vastuusta voi tulla myös yhdistyksen hallituksen jäsenten kannettavaksi. Yhdistyslain mukaan yhdistyksen hallituksen jäsen, yhdistyksen toimihenkilö ja toiminnantarkastaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhdistykselle. Meripelastustoiminnassa on siis keskeistä, että paikallisyhdistys ja sen hallitus huolehtii siitä, että alukset ovat merikelpoisia ja miehistöllä on riittävä pätevyys. Yhteenveto Paikallisyhdistys on lähtökohtaisesti merilain mukaisessa isännänvastuussa vahingosta, jonka aluksen lukuun toimiva henkilö on aiheuttanut. Vastuiden ja käytännön tilanteiden moninaisuuden vuoksi meripelastustoiminnassa ja toiminnan järjestämisessä on noudatettava huolellisuutta ja tarkkuutta. Lisäksi tulisi kiinnittää huomiota tarpeellisten ja riittävän kattavien vastuuvakuutusten voimassaoloon toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Teksti: Ulla von Weissenberg Kirjoittaja on asianajaja ja Asianajotoimisto Borenius Oy:n osakas. meripelastajat_paijatmark_180x125.pdf 1 16.1.2014 14.12 JOTRON Tron AIS TR-8000 TRON 60S/GPS EPIRB SAFETY NEVER COMPROMISED • 5 years warranty AUTOMATIC IDENTIFICATION SYSTEM CLASS A • Meet IMO SOLAS requirements • Separate display and transponder unit • Compact design • 7” Touch Screen Display • Tamper proof • Optimal visibility Float Free bracket TRON 60S/GPS EPIRB Manual Bracket • Software upgradable • Collision alarms (tCPA, CPA) AT-Marine Oy Mesikukantie 16 FI-01300 VANTAA Phone 09 5494 2600 Telefax 09 5494 2700 Email service.vantaa@atmarine.fi AT-Marine Oy www.atmarine.fi AT-Marine Oy Phone 020 8353 400 Rautatehtaankatu 4 Telefax 02 469 2828 FI-20200 TURKU Email service.turku@atmarine.fi menoy08012014 • Easy ECDIS interface 29. valtakunnalliset meripelastustaitokilpailut Meripelastustaitokilpailut ja nuorison meripelastustaitokilpailut Tampereella 30.8.2014 Suomen Meripelastusseura Pirkanmaa ry järjestää yhdessä Suomen Meripelastusseuran kanssa tapahtumarikkaan meripelastusviikonlopun Tampereella veneilykauden päätösviikonloppuna. Tarkemmat tiedot viikonlopun tapahtumista, majoituksista ym. osoitteesta meripelastuspirkanmaa.fi. V altakunnallisiin meripelastustaitokilpailuihin voivat ilmoittautua joukkueet, jotka edustavat Suomen Meripelastusseuran jäsenjärjestöjä, turvallisuusalan viranomaisia tai muita meripelastuksesta kiinnostuneita yhteisöjä. Myös kansainväliset joukkueet kutsutaan mukaan. Kilpailla voi suomen, ruotsin tai englannin kielellä, kunhan siitä on ilmoitettu ilmoittautumisen yhteydessä. Nuorison meripelastustaitokilpailut järjestää Meripelastusseuran nuorisotoiminnan ohjausryhmä ja kilpailuihin voivat ilmoittautua Seuran nuorisoryhmät ja sidosryhmien nuorisojoukkueet. Kilpailujen säännöt julkaistaan kisasivuilla. Kilpailupaikka Kilpailut järjestetään Tampereen ydinkeskustassa Koskipuistossa Tammerkosken rannalla. Kilpailukeskus sijaitsee Koskipuistossa ja hotelli Cumulus Koskipuistossa. Kilpailuihin liittyvät radat tulevat kulkemaan Tammerkosken maisemissa erikseen julkaistavan kartan mukaisesti. Kilpailupaikalle pääsee sekä julkisilla kulkuneuvoilla, että omalla autolla helposti. Kilpailumatkoista VR:llä saa alennusta, lue lisää kisasivuiltamme. Jos tulet omalla autolla voit pysäköidä esimerkiksi Hämpin parkissa. Kilpailujen toteutus Kilpailut toteutetaan kaksiosaisina oheisen aikataulun mukaisesti. Merenkulussa ja merimiestaidossa kilpaillaan Koskipuistossa sijaitsevalla yleisörastilla. Yleisörastilla kilpailee useampi joukkue yhtäaikaisesti ja muilla joukkueilla on mahdollisuus kan- 18 Meripelastaja 2-14 nustaa ja seurata kilpailun etenemistä. Yleisörastin tehtävä tullaan paljastamaan ennen kilpailua kaikille joukkueille ja siihen on mahdollista valmistautua etukäteen. Yleisörasti sisältää kuitenkin salaisia osiota, joita ei paljasteta, eivätkä ne paljastu kilpailun aikana kilpailua seuraaville. Toinen osuus kilpailusta toteutetaan pikataipaleena. Pikataipaleelle lähtee useampi joukkue yhtäaikaisesti. Pikataipaleen varrella on perinteisiä rastitehtäviä ja siirtymiä. Tehtävät pikataipaleella ovat: ensiapu, vesipelastus, viestiliikenne ja ajankohtainen tehtävä. Joukkueet kuljetetaan pikataipaleen lähtöön kilpailukeskuksesta. Pikataipaleen maali on kilpailukeskuksessa. Nuorisokilpailussa kilpaillaan myös yleisörastilla ja pikataipaleella, mutta tehtävät ja reitti eroavat valtakunnallisten kilpailujen vastaavista. Kilpailujoukkueen kokoonpano ja varusteet Valtakunnallisissa meripelastustaitokilpailuissa joukkueen tulee koostua joukkueen johtajasta ja kahdesta jäsenestä. Lisäksi joukkueella voi olla yksi virallinen huoltaja. Joukkueet voivat yleisörastilla käyttää organisaationsa työ- tai muuta vastaavaa säänmukaista partiovaatetusta. Pikataipaleella tulee jokaisella olla pelastuspuku ja pelastusliivi, jotka mahdollistavat vedessä työskentelemisen. Muut varusteet jaetaan kilpailupaikalla. Tehtävät on suunniteltu suoritettavaksi yksiköllä, jonka kokoonpanoon kuuluu kaksi kan- simiestä ja yksi perämies (SMPS:n koulutusjärjestelmän mukaisesti). Kilpailuun voi osallistua myös muunlaisella kokoonpanolla. Nuorisokilpailuissa kilpaillaan kolmihenkisin joukkuein. Joukkueen jäsenten tulee olla 13-15 -vuotiaita ja uimataitoisia. Ilmoittautuminen Valtakunnallisiin meripelastustaitokilpailuihin ilmoittaudutaan osoitteessa meripelastuspirkanmaa.fi olevalla sähköisellä lomakkeella 27.6.2014 mennessä. Jälki-ilmoittautumisia otetaan vastaan 31.7. saakka, mutta tällöin ei ole enää mahdollisuutta edulliseen kisamajoitukseen. Myös nuorisokilpailuun ilmoittaudutaan samalla lomakkeella. Kilpailuissa ei ole osallistumismaksua, joukkueet vastaavat itse majoitus- ja matkakustannuksistaan. Huomioikaa, että teette 27.6.2014 mennessä myös edulliset majoitusvaraukset kilpailujoukkueelle ja kannustustiimillenne. Tampereella on useita tapahtumia samana viikonloppuna, joten majoituksen järjestäminen jälkikäteen voi olla vaikeaa. Kilpailujen aikataulu AikaTapahtuma Paikka pe 20:00 Joukkueenjohtajien ja huoltajien palaveri Cumulus Koskikatu la 09:00 Kokoontuminen kilpailukeskukseen Koskipuisto 09:30Avajaiset Koskipuisto 10:00-12:30 Pikataival kilpailukeskuksen ympäristössä (joukkueet 1-15) Yleisökilpailu kilpailukeskuksessa (joukkueet 16-30 + nuoriso) 12:30-13:30 Kilpailijoiden lounastauko kilpailukeskuksen huoltoteltta 13:30-16:00 Pikataival kilpailukeskuksen ympäristössä (joukkueet 16-30 + nuoriso) Yleisökilpailu kilpailukeskuksessa (joukkueet 1-15) 16:00 Tehtävien ratkaisut ja arviointi julkistetaan kilpailun internetsivuilla 17:00 Protestiaika päättyy + tulokset vahvistetaan kilpailun internetsivuilla 16:00-18:00 Huolto Cumulus Koskikatu 18:00 alkaen Illallinen ja palkintojenjako Cumulus Koskikatu ja yökerho Gloria Ilmoita Katso muut tapahtumatiedot ja aikataulut kisasivuiltamme. Kilpailuohjeet jaennakkomateriaali Kaikki materiaali toimitetaan sähköisesti joukkueenjohtajan sähköpostiosoitteeseen 1.8. jälkeen. Samalla ennakkomateriaali julkaistaan kilpailujen internetsivuilla. Ennakkomateriaalin avulla on tarkoitus huolehtia siitä, että kaikilla on tasapuolinen mahdollisuus valmistautua ja menestyä kilpailussa, koska karanteenia ei viimevuosien tapaan ole. Kilpailujen järjestäjä luottaa erityisesti joukkueiden rehtiin kilpailuasenteeseen kilpailupäivän aikana ja uskaltaa siksi uudistaa kilpailutapaa toivottavasti entistäkin kannustavammaksi ja mielenkiintoisemmaksi. Paljastamalla kilpailujen sisältämiä salaisia osioita voi ainoastaan auttaa muita menestymään kilpailuissa paremmin ja näin heikentää omia mahdollisuuksiaan. Yleisö ja kannustusjoukot Toivotamme kaikki meripelastuksen ystävät seuraamaan ja kannustamaan kilpailuihin osallistuvia sekä nauttimaan muusta viikonlopun aikana järjestettävästä ohjelmasta. Katso lisätietoja tapahtumista ja varaa kannustuspassisi ennakkoon osoitteesta meripelastuspirkanmaa.fi. Vain kannustuspassilla pääset osallistumaan kaikkiin tapahtumiin. Kilpailuorganisaatio ja yhteystiedot Kilpailutapahtuman johtaja: Vesa Rauhala, 0408630256 Kilpailutapahtuman tiedottaja: Jasmo Hiltula, 0504999337 Valtakunnalliset meripelastustaitokilpailuiden ratamestari: Aku Virjula, 0405901112 Nuorisokilpailun johtaja: Nora Koskinen, 0405355457 Kysymykset sähköpostilla: meripelastustaitokilpailut2014@meripelastuspirkanmaa.fi Tervetuloa Tampereelle – kulttuurimaisemiin ja manserokin kotiin! joukku 2 7. 6 . ! n ä ä t s i e eesi viim Meripelastaja 2-14 19 Meripelastusseuran strategia 2015-2020 Vapaaehtoinen meripelastaja kaiken toiminnan keskiössä M eripelastusseuran valtuusto hyväksyi kevätkokouksessaan 26.4.2014 Seuralle uuden strategian vuosille 2015-2020. Ja vaikka virallisesti uusi strategiakausi alkaakin vasta ensi vuoden alussa, otetaan uuden strategian periaatteet käyttöön mahdollisuuksien mukaan heti. Tai ainakin uuteen strategiakauteen valmistautuminen alkoi heti valtuuston kokouksen jälkeen. Uusi strategia ei ole pelkästään valtuuston ja hallituksen tai Seuran toimiston strategia. Se on meidän kaikkien yhteinen suunta-asiakirja, jonka toimeenpanoon tarvitaan kaikkia. Jäsenyhdistyksillämme oli mahdollisuus antaa lausuntonsa strategiaprosessin aikana valmisteilla olevasta asiakirjasta. Moni tuota mahdollisuutta käyttikin ja saadun palautteen perusteella strategiaa myös muokattiin. Koko strategian keskeisin viesti on vapaaehtoisten meripelastajien asettaminen kaiken toimintamme keskiöön. Varmistamalla vapaaehtoisten motivaatio, osaaminen, turvallisuus, varusteet ja jaksaminen varmistamme samalla pelastus- ja avustustehtävien entistä paremman suorittamisen. Motivoituneet vapaaehtoiset myös kertovat mielellään harrastuksestaan ulospäin ja näin saamme lisättyä toimintamme tunnettuutta. Mitä tuo vapaaehtoisuuden keskiöön laittaminen käytännössä tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että kaikissa päätöksissä, joita Seuran hallintoelimissä tehdään, tulee huomioida aina niiden vaikutus vapaaehtoisten toimintaan. Jos päätös ei suoraan tai edes välillisesti kohtaa vapaaehtoisten arkea, silloin päätös kannattaa jättää tekemättä tai ainakin harkita sen sisältöä uudelleen. Uuden strategian päälinjojen perusteella laaditaan tämän vuoden aikana Seuran toimialojen osa-strategiat. Ne keskittyvät tarkemmin yksityiskohtaisiin tavoitteisiin ja keinoihin tavoitteiden saavuttamiseksi. Päästrategia ja osastrategiat ohjaavat luonnollisesti myös vuotuisten toimintasuunnitelmien ja talousarvioiden laadintaa. Toivon, että kaikki jäsenyhdistyksemme ottavat uuden strategian omakseen ja sen valinnat siirtyvät osaksi käytännön toimintaa. Toivon myös, että jokaisella yksittäisellä jäsenellämme on aikaa ja halua tutustua yhteiseen strategiaamme. Hyvää ja turvallista veneilykesää! Jari Piirainen toimitusjohtaja 20 Meripelastaja 2-14 Mitä ja missä olemme 2020? Visio Suomen Meripelastusseura on vapaaehtoisten meri- ja järvipelastajien toimintaa ylläpitävä ja tukeva kansalaisjärjestö, jonka jäsenten tekemä meripelastustyö tunnetaan ja sitä arvostetaan kansalaisten ja viranomaisten keskuudessa. Missio 1. Ihmisten pelastaminen ja avustaminen merellä ja sisävesillä. 2. Vapaaehtoisten motivoiminen ja kouluttaminen sekä jäsenyhdistysten ja/tai pelastusasemien tukeminen. Arvot 1. Vapaaehtoisuus 2. Pyyteettömyys 3. Turvallisuus 4. Pätevyys 5. Ympäristötietoisuus Toiminta-ajatus Suomen Meripelastusseuran päätehtävänä on tukea ja ylläpitää vapaaehtoisuuteen perustuvaa meri- ja järvipelastustoimintaa ja siten osaltaan varmistaa merihätään joutuneiden pelastaminen ja avustaminen. Meripelastusseuran strategialinjat ja niiden päätavoitteet 2015-2020: 1. Jäsenstrategia (= vapaaehtoiset miehistöt ja muut jäsenet) Tuetaan vapaaehtoisten jaksamista harrastuksessaan arvostamisen, kuuntelemisen, viestinnän, koulutuksen, varainhankinnan, tapahtumien, pelastusvälineiden- ja varusteiden hankinnan, palkitsemisten, kansainvälistymisen, yhdistyshallinnon kehittämisen ja demokraattisten vaikuttamismahdollisuuksien avulla. Pelastusveneiden miehistöille järjestetään koulutus Seuran koulutusjärjestelmän mukaisesti. Koulutus mahdollistaa etenemisen vaativampiin tehtäviin. Seuran kursseilla annetaan myös henkistä valmennusta. Muiden kuin miehistönjäsenten sitoutumista vapaaehtoisen meri- ja järvipelastuksen tukemiseen vahvistetaan kehittämällä uusia palveluja mm. Trossin yhteyteen. Jäsenten käytössä ovat Messi-toiminnanohjausjärjestelmä, Trossi-jäsenpalvelut, Seuran kotisivut ja muut verkkojulkaisut sekä jäsenlehti. 2. Yhdistys- ja pelastusasemastrategia (= paikallinen ja alueellinen toiminta) Aktiivisten miehistöjäsenten määrä pidetään riittävänä huomioiden alusten ja yhdistysten / pelastusasemien kokonaismäärä ja niiden todelliset miehistötarpeet (noin 1400-1500 henkilöä). Hankitaan yhdistyksiin / asemille uusia miehistöjen jäseniä ja nykyiset jäsenet pidetään mukana tuomassa jatkuvuutta ja kokemusta. Yhdistykset / asemat otetaan aiempaa tiiviimmin mukaan alushankinnan valmisteluun ja hankinnan seurantaan. Miten strategia saadaan houkuttelevaksi kaikkia vapaaehtoisia ajatellen? Miten strategia jalkautetaan ja saadaan osaksi kaikkea tekemistä ja päätöksiä? Kuinka varmistetaan kentän mukaan saaminen ja kuuleminen? Meripelastusseura valmistelee sääntöjensä muuttamista niin, että nykyisestä keskusjärjestön ja paikallisten yhdistysten hallintomallista siirtyminen ilman paikallisia yhdistyksiä toimivaan Suomen Meripelastusseuraan pelastusasemineen on mahdollista. Paikallisten yhdistysten jäsenet ja yhdistysten Trossi-jäsenet siirtyisivät uudessa hallintomallissa Suomen Meripelastusseura ry:n jäseniksi. Paikallisyhdistysten purkautuessa syntyy pelastusasemia, joihin kuuluu alus tai aluksia ja niille pätevä miehitys, toimiva hälytysjärjestelmä ja kyky pitää yllä ennalta sovittua valmiutta koko vesiliikennekauden ajan. Pelastusasema saa Seuralta vuotuiset perustoimintavarat ja sen oma varainhankinta (olemassa oleva ja tulevaisuudessa kerättävä) tulee osaksi aseman tulopohjaa. Alueellisesti/paikallisesti tehtävä varainhankinta kohdistetaan alusten käyttöön, ylläpitoon ja aseman muuhun toimintaan. Pelastusasema hoitaa yhteistyön toiminta-alueensa meripelastus- tai pelastusviranomaisen sekä poliisin kanssa. 3. Seurastrategia (= keskusjärjestön toiminta) Hallitus selvittää mahdollisuudet Seuran sääntöjen muuttamiseen niin, että Seuran jäseninä olevien nykyisten paikallisten yhdistysten toiminnan lakatessa niiden jäsenet sekä Trossi-jäsenet voisivat liittyä Suomen Meripelastusseura ry:n jäseniksi. Seura parantaa vapaaehtoisen meripelastuksen tunnettuutta, julkisuuskuvaa ja markkinoi Seuran jäsenpalveluita (Trossi) sekä vahvistaa lahjoitusten osuutta seuran omassa varainhankinnassa. Trossi-jäsenpalvelun avulla tavoitellaan 40 000 veneilijää jäseniksi Seuraan. Jos Seurassa siirrytään nk. Ruotsin mallin mukaiseen organisoitumiseen, silloin Trossi-jäsenpalvelu sisältyisi jäsenyyteen automaattisesti. Seura tukee yhdistysten / pelastusasemien varainhankintaa erilaisin kampanjoin ja tukimateriaalein. Alusten hankinta, sijoittelu ja kierrätys perustuu tapahtumatilastojen, arvioitujen riskien, todetun tarpeen, paikallisen toiminnan laadun ja viranomaisten alusten sijoittelun mukaan laadittuun suunnitelmaan. Seuran uudistettavana olevaan alusluokitukseen perustuvissa alushankinnoissa otetaan aiempaa paremmin huomioon tehtävien edellyttämät tekniset ja turvallisuusvaatimukset sekä alusten käyttö- ja elinkaarikustannukset. Seura hankkii asianmukaiset suoja- ja turvavarusteet pelastusveneiden miehistöille. Seuran koulutusjärjestelmää kehitetään edelleen luomalla uusia joustavia tapoja koulutukseen osallistumiseen (verkko-opiskelu, kiertävä koulutusauto, aluekoulutukset jne.). Myös koulutustasojen saavuttamista näyttöperiaateella kehitetään. Yhteistyötä RVL:n, Hätakeskuslaitoksen, pelastuslaitosten, sairaanhoitopiirien, poliisin, Merivoimien ja muiden viranomaisten kanssa kehitetään entistä paremman palvelun aikaansaamiseksi ja yhteisten resurssien tehokkaan käytön varmistamiseksi. Yhdistysten / asemien omavastuuosuuksista alushankinnoissa luovutaan uuden strategiakauden aikana. Tämä edellyttää Seuran rahoituspohjan laajentamista merkittävästi. Tavoitteena on päästä tilanteeseen, jossa Seuran tuloista 1/3 tulee RAY:ltä, 1/3 jäsenmaksuista ja 1/3 omasta varainhankinnasta ja erilaisista lahjoituksista. seurannan mahdollistamiseksi. Tämän strategian (sisältäen myös osastrategiat) pohjalta laaditaan vuotuiset toimintasuunnitelmat ja niille tarvittavat talousarviot. Strategian toteutumista ja tavoitteiden mahdollisia muutostarpeita seurataan ja strategiaa päivitetään Seuran hallituksen ja valtuuston toimesta sääntömääräisissä kokouksissa. Seuran hallituksen asettamat toimikunnat päivittävät osastrategioita tarpeen mukaan ja ne tuodaan hyväksyttäviksi valtuuston syyskokoukselle. Strategian toteutumisesta raportoidaan jäsenistöä vuotuisilla koulutuspäivillä, aluekokouksissa ja muissa tapahtumissa. Strategia ja siihen strategiakauden aikana tehtävät muutokset ovat nähtävillä Seuran nettisivuilla. Tämän strategian liitteeksi valmistuvat vuoden 2014 aikana yksityiskohtaiset osastrategiat a) alushankintoihin ja alusten ylläpitoon, b) valmiustoimintaan, c) koulutustoimintaan, d) talouteen, e) viestintään ja f) kokonaisorganisoitumiseen liittyen (selvitys valmistuu vuoden 2015 aikana). Hyväksyntä, jalkauttaminen ja seuranta Tämä strategia on hyväksytty Meripelastusseuran valtuustossa 26.04.2014. Hyväksyntää edelsi laaja lausuntokierros, johon osallistuivat Seuran hallitus, valtuusto, neuvottelukunta, jäsenyhdistykset ja henkilökunta. Strategialuonnokseen pyydettiin lausunnot myös viranomaisyhteistyökumppaneilta ja Raha-automaattiyhdistykseltä. Strategia jalkautetaan kentälle aluekokousten ja paikallisyhdistysten tapaamisten kautta esittelemällä strategian käytännön merkitys konkreetein toimintatapamuutoksin ja vaikutuksin esim. Seuran toimintasuunnitelmiin. Strategialle laaditaan Seuran hallituksen johdolla mittaristot strategian toteutumisen Meripelastaja 2-14 21 Tekninen vika aiheuttaa suurimman osan meripelastajille tulevista avunpyynnöistä Edellisessä numerossa keskityimme merimiestaidollisiin olisikin aiheuttanut hetkellistä draamaa. netta vielä penkin alla takaa matkan jatkumisen vaikka polttoainejärjestelmässä tulisi suurempikin häiriö tai vaikkapa letku tankilta suodattimelle menisi tukkoon. Perusveneilijä osaa tyhjentää vedenerottajan ja polttoainesihdin, vaihtaa öljynsuodattimet ja ilmata koneen. virheisiin ja toisaalta sellaisiin seikkoihin, jotka tekevät Ehkäise ja varaudu! merimatkasta turvallisem- Kytkimen hajoamiselle ei vesillä ollessa enää juuri mitään mahda. Monelle tulee kuitenkin yllätyksenä, että kytkimessäkin on useimmiten öljy, jonka pinnankorkeutta ja tuoreutta pitäisi säännöllisesti seurata. Akselin ulosotto joskus telakoinnin yhteydessä ei olisi pahitteeksi. Erityisesti akselin ja potkurin yhtymäkohtaan kannattaa jokaisen veneilijän tutustua; miten potkuri on kiinnitetty akseliin ja seurata sokan tai kiilan kuntoa. Purjehtijoiden keskeisimmät voimansiirtomekanismit ovat takilassa. Vanttien kiinnitys kanteen, köysistön kunto, rissat ja väkipyörät vaativat kaikki säännöllistä huomiota. Erilaisia takilaan kuuluvia varaosia on myös syytä olla mukana samoin kuin voimapihdit, joilla hätätilanteessa saa oman veneen vantit poikki. Niin purjeveneilijän kuin moottoriveneilijänkin pitäisi miettiä, miten venettä ohjataan jos ohjausvaijeri jumittuu tai napsahtaa poikki. Melko monessa veneessä on jonkinlainen varaohjausjärjestelmä, mutta osataanko sitä käyttää? Pienemmässä veneessä hyvällä riittävän pitkävartisella melallakin tekee jo ihmeitä. Polttoaineen loppumisesta mainittiin jo edellisessäkin numerossa. Polttoaineen loppuminen voi johtua joskus oikeasti mittarin vikaantumisesta. Seuraamalla tuntimittaria ja kirjaamalla tankatut polttoaineet pitäisi jokaiselle veneenomistajalle muodostua kuva oman veneen kulutuksesta ja sitä kautta epäilys, jos mittari sinnikkäästi päivästä toiseen näyttää samaa. Kymmenen-parinkymmenen litran kanisteri polttoai- man. Tässä jutussa paneudutaan veneiden yleisimpiin teknisiin vikoihin, niiden aiheuttajiin ja välttämiseen. Viime vuonna Meripelastusseuran tilastoihin kirjattiin 618 teknisestä viasta tai huollon laiminlyönnistä aiheutunutta tehtävää. O len kuullut sanottavan, että hyvä veneilijä selviää tilanteista, joihin erinomainen ei joudu. Väite voi toki pitää osaltaan paikkansakin, mutta vuosien varrella ainakin meripelastajat ovat todistaneet, että on niitä veneilijöitä jotka ovat jo kohdanneet teknisen ongelman ja niitä, jotka eivät vielä ole taistelleet piiputtavan koneen kanssa. Kun meripäiviä kertyy, tulee joskus väistämättä eteen se tilanne, että tarvittaisiin niitä erikois- ja hätätilannetaitojakin. Paraskaan veneilijä ei voi tuudittautua siihen, ettei hätätilanteessa tarvitsisi osata toimia – jos ei muuten, niin sen pulaan joutuneen kanssaveneilijän vuoksi. Tekniset ongelmat ovat paitsi erittäin yleisiä, myös usein sellaisia, että hyvällä varustautumisella sekä perustiedoilla ja –taidoilla oman veneen kone- ja sähköjärjestelmistä lomamatka jatkuu onnellisesti, vaikka pieni tekninen vika 22 Meripelastaja 2-14 Sähköongelmat kasvussa Purjeveneissä erityistä huomiota vaativat vanttien kiinnitys kanteen, köysistön kunto, rissat ja väkipyörät (kuva Eero Nurmikko). Sähköongelmat ovat nousseet tasavertaiseksi kilpailijaksi polttoaineongelmien rinnalle suomalaisten veneilijöiden kesälomanpilaajina. Niin sanotut venesähköjärjestelmät ovat harmittavan usein edelleenkin valtava nippu akulta suoraan vedettyjä, liian ohuita kaapeleita, joiden loppupää, reitti ja tarkoitus on epäselvä, asianmukaisista ja helposti vaihdettavista sulakkeista puhumattakaan. Akkuveden pintaa täytyy tarkkailla ja lisätä tarvittaessa. Varasulakkeita täytyy olla mukana, enemmänkin kuin yksi laatuaan. Kipparin täytyy tietää, mistä katkaisijasta pilssipumpun saa päälle tai pois ja mikä sulake on vaihdettava, jos kulkuvalot eivät toimi. Useimmiten veneessä on myös niitä liitoksia, jotka aina kovemmassa kelissä tahtovat löystyä tai ottavat syksyn viiletessä kosteutta itseensä. Kun veneen tuntee hyvin, osaa kohdistaa vianetsinnän oikeisiin paikkoihin ja matka voi jatkua. Joskus vika yllättää myös satamassa oltaessa. Starttimoottorin sijainti ja sielunelämä on veneenomistajan hyvä tuntea. Monta venettä on saatu ihan omin konein saaresta tai muusta satamasta kotiin, kun starttimoottori on löydetty ja annettu pieni kopautus naksahtavalle startille, kuin muistutukseksi siitä, mitä pitäisi tehdä. ”Sähköongelmat ovat nousseet tasavertaiseksi kilpailijaksi polttoaineongelmien rinnalle Startti tarvitsee toimiakseen tietenkin virtaa. Perämoottorin käynnistäminen narulla on perämoottoriveneilijän kansalaistaito, jos moottori vain on vielä sen kokoinen, että siinä narun paikka on. Isommassa veneessä virran vähyyden voi välttää sähköjärjestelmällä, joka on kytketty niin, että jääkaapin tai tupakansytyttimen töpselin käyttö ei voi tyhjentää käynnistysakkua, vaan kuluttaa vain ”hupiakkua”. Varaosalaatikosta löytyy dieselkoneen hihna ja perämoottoriin tulppia. Oletko miettinyt, miten voit omasta veneestäsi antaa apuvirtaa toiselle veneelle vierassatamassa? Liikaa tai liian vähän vettä – tai väärässä paikassa Veneessä on iso joukko letkuja ja liittimiä. Niillekin olisi hyvä olla jonkinlainen vaihto- Veneen työkalupakki (vähimmäisvaatimukset) Vanhalle dieselmoottorille voi tehdä suuriakin remontteja kesken matkan, jos tarvittavat työkalut ja varaosat ovat mukana. Meripelastajat voivat auttaa pikkuvikojen selvittämisessä, mutta meripelastusaluksissa on työkaluja lähtökohtaisesti vain omiin tarpeisiin eikä lainkaan asiakkaalle annettavia varaosia (kuvat Ilari Hatakka). kiintolenkit moottorin koon mukaan siirtoleukapihdit sivuleikkurit vasara puukko jakoavain ruuvimeisselisarja nokkapihdit peili sopiva suodatinavain pultteja, muttereita, aluslevyjä öljynsuodattimet, öljyä laturin hihna (sisäkoneisiin) tulppia (perämoottoriin) puukiiloja vesipumpun siipipyörä teippiä, muovia, putkia, klemmareita rautalankaa varasulakkeet ja -polttimot vara mukana. Löystyneestä merivesiputken liitoksesta tulee yllättävän paljon vettä. Sinkkisanko on erinomainen, pientä pilssipumppua paljon tehokkaampi keino pitää vesi loitolla konehuoneesta paikkaustoimien ajan – jos vain on millä paikata. Riepua, rättiä, teippiä, muovia, narua ja kiilat kuuluvat perus vuodontukkimisvälineisiin. Joskus sitä vettä ei taas meinaa tulla koneelle saakka. Tällöin kannattaa aloittaa tarkastamalla merivesikaivo. Ne sihdit ovat siellä tarpeesta ja joskus toimivat niin hyvin, että menevät tukkoon. Parempi kuitenkin, että se kaisla ja levä ovat siinä sihdissä, eikä koneessa. Jos merivesikaivo on puhdas, seuraava tarkastettava kohde on merivesipumppu. Kumiset siipipyörät kohtaavat matkansa pään säännöllisin väliajoin. Siipipyöräkin on ehdottomasti aina varaosissa mukana oleva asia. Koneen lämpenemistä ja epäsäännöllistä käyntiä voivat aiheuttaa myös glykolikiertoisissa moottoreissa lämmönvaihtimen puhkeaminen ja kaikissa koneissa öljyn ja jäähdytysveden sekoittuminen. Sekä jäähdytysveden pintaa että öljyn pintaa on seurattava säännöllisesti ja sekä pinnan nousuun että pinnan laskuun suhtauduttava vakavasti. Myös glykolin ja öljyn värin pitää pysyä kirkkaina. Veneen säännöllisellä huollolla, isompien kevät- ja syyshuoltojen lisäksi, ongelmiin varautumisella opettelemalla kunnolla oman veneensä järjestelmät sekä varaamalla mukaan riittävästi varaosia ja työkaluja välttää monta ikävää tilannetta. Teksti: Ilari Hatakka Meripelastaja 2-14 23 Ensimmäiset meripelastustaitokilpailut Virossa Eesti Vabatahtlik Mere- ja Järvepääste (Viron vapaaehtoisten meripelastusyhdistysten keskusjärjestö) järjesti yhteistyössä Politsei ja piirivalveametin (Viron poliisi ja rajavartiolaitos) ensimmäiset meripelastustaitokilpailut Viron maaperällä 24. toukokuuta Pärnun vanhassa satamassa. V arsinaiset Viron ensimmäiset meripelastustaitokilpailut pidettiin jo viime vuonna Bågaskärissä, mutta nyt siis kilpailtiin ensimmäistä kertaa Virossa. Kilpailuun osallistui 5 joukkuetta joista 2 oli Viron poliisi- ja rajavartiolaitokselta, 2 vapaaehtoisia meripelastajia Virosta (toinen merialueelta, toinen Saadjärveltä) sekä Meripelastusseuran joukkue Suomesta. Suomen joukkueessa kilpailivat Pihla Lehto Turusta, Mikko Metsäkallio Mikkelistä ja joukkueenjohtajana toiminut Jussi Lammi Helsingistä. Mitattiin osaamista, ei fyysistä voimaa Ennen kilpailun alkua joukkueille annettiin toimintaohjeita viroksi. Huoli käytettävästä kielestä haihtui kuitenkin, kun ohjeet kerrottiin myös suomeksi. Myös tehtävänannot oli käännetty suomeksi. Joukkueet menivät karanteeniin ja kilpailu pääsi alkamaan. 24 Meripelastaja 2-14 Tehtävänanto poikkesi kotimaisesta käytännöstä siten, että tietoa sai todella vähän ja uusi tehtävä annettiin joukkueille edellisellä rastilla. Siirtymät eivät olleet osa kokonaisaikaa ja ne ajettiin pääosin veneellä, jolloin tulevalle rastille oli mahdollisuus laatia toimintaperiaate jo matkalla. Rastit oli suunniteltu ja toteutettu hyvin ja aikataulussa pysyttiin mallikkaasti. Kilpailu keskittyi enemmän taitoihin eikä niinkään fyysisyyteen, koska suurimalla osalla siirtymistä suunniteltiin jo seuraavan rastin toimintaperiaatetta veneen kyydissä. Kilpailupäivä oli erittäin helteinen eikä pelastautumispuku juuri viilentänyt olotilaa, joten oli todella hyvä että rasteilla tarjottiin vettä ja annettiin aikaa muutama minuutti pitää juomatauko. Infotilaisuus kilpailujen alussa. Voitto Viroon Kilpailun voitti Viron poliisi- ja rajavartiolaitoksen läntisen alueen joukkue (Vilta Vallo, Karmo Mountain ja Aivar Jõeleht). Suomen joukkue sijoittui hienosti jaetulle toiselle sijalle Saadjärven joukkueen kanssa. Kilpailussa palkittiin myös paras joukkueenjohtaja, jonka tittelin vei Jussi Lammi erinomaisella suorituksella. Hyvä joukkueenjohtaja on juuri niin hyvä kuin hänen joukkueensa, joten yhteistyö pelasi ja koko joukkue pääsi näyttämään taitonsa. Teksti: Marjo Vaha Kuvat: Ene Kalmus Pelastusalus, millä kuljettiin seuraavalle rastille. Paras joukkueen johtaja, Jussi Lammi. Rastikuvaukset Rasti 1: Olette Valve –veneellä lähtötarkastukset tehtynä. Sijainti annettiin koordinaatteina. Olette radiokuuntelulla ja toimitte radioliikenteen mukaan. Radiosta kuului Mayday -kutsu, johon piti vastata normaalisti. Avuntarvitsijan sijainti kerrottiin koordinaatein, paikka piti selvittää kartalta, laskea ETA ja ilmoittaa se Rescue centerille. Viron Rajavartiolaitoksen laiva, missä oli yksi rastipisteistä: viestintä ja VHF-radio. Rasti 2: Satamassa olevassa veneessä on ollut kaasuräjähdys, paikalla palovammaisia ihmisiä. Miehistö saanut tulipalon sammutettua. Onnettomuuspaikalta löytyi vahvasti humalainen henkilö joka häiritsi pelastajien toimintaa sitoen yhden joukkueen jäsenen. Humalaiselta ei myöskään herunut tietoa veneessä olleiden lukumäärästä, mutta sen sai selvitettyä eräältä palovammaiselta. Tehtävänä oli löytää kaikki veneessä olleet ja tehdä triage (potilaiden luokitus). Rasti 3: Kaatunut vene Sauga -joella. Veden varassa ihmisiä. Rastille saavuttiin veneellä, jolloin nähtiin että 1 henkilö oli jo veden pinnan alla. Hänet nostettiin ylös ja saatiin tieto että veneessä on ollut 3 ihmistä. Toiselle heitettiin pelastusrengas ja kolmas löytyi kaatuneen veneen alta. Suomen joukkue ensiapurastilla Rasti 4: Moottorivene Elsa ajelehtii Vallikraavissa. Aluksella ei ole ankkuria eikä moottori käynnisty. Veneessä on 1 henkilö. Ratkaise ongelma ja mahdollisesti tarjoa teknistä apua. Moottoria ei saanut käyntiin, avustettava valmisteltiin hinattavaksi. Siirtymä soutuveneellä, jossa oli kyllä airot, mutta hankaimia ei saanut käyttää. Rasti 5: Tajuton henkilö Vallikraavisillan vieressä. Tarvitaan nopeasti apua. Tajuton paljastui elottomaksi, joukkueet aloittivat peruspaineluelvytyksen, ilmoittivat lisäavun tarpeesta ja elvyttivät rastin loppuun saakka. Siirtymä uiden. Rasti 6: Merimiestaito. Tehtävänä oli solmuja ja merimerkkien tunnistamista. Voittajajoukkue: Viron Poliisi- ja Rajavartiolaitoksen Länsi-Viron joukkue, Vallo Vilta, Karmo Mägi ja Aivar Jõeleht. Meripelastaja 2-14 25 www.furuno.fi Kesä merellä - paremmilla varusteilla sujuvampi kausi! Meiltä korkealaatuiset tuoteperheet pelastusaluksesta huviveneeseen: Flir lämpökamerat Furuno navigointijärjestelmät McMurdo hätälähettimet veneelle ja miehistölle True Heading AIS:it ja kompassit Tammi-kesäkokuu Meripelastajan lokikirja Meripelastajan lokikirja -pals- Ta m m i k u u talla julkaistaan lyhyitä lokikirjamerkintöjä muistuttavia poimintoja Meripelastusseuran vapaaehtoisyksiköiden kauden aikana suorittamista tehtävistä. Lokikirjassa ei kerrota avustettujen henkilöi- Moottorikelkka pulassa, Haukipudas, Kelkkakuume Moottorikelkka oli valuttanut jäähdytysnesteet ulos. Pelastuskelkka Kelkkakuumeen miehistö tutki kelkkaa ja totesi, että jäähdytysnesteen letku oli murtunut ja vuoti. Vaurioitunut kelkka hinattiin Kelkkakuumeella Kiviniemeen, missä asiakas sai sen siirrettyä kärryyn. den tai alusten nimiä eikä Helmikuu tarkkoja tapahtuma-aikoja. Vailla valoja, Haukipudas, Kelkkakuume Vanhempi pariskunta oli Iso-Miehikän laavulla. Kotimatkalle lähtiessä he huomasivat, etteivät kelkan valot toimineet. Pariskunta ei uskaltanut lähteä ajamaan yksi pimeässä ilman valoja. Kelkkakuume saattoi pariskunnan kelkan Haukiputaan kirkkorantaan, josta he jatkoivat omin avuin kotiin. Koneongelmia, Kotka, Lassi Vesille laskun jälkeen keskikokoisen moottoriveneen kone ei käynnistynyt. Lassi hinasi veneen vesillelaskupaikalta sen omalle laituripaikalle. Moottorivene kivillä, Espoo, Emmi Pienen moottoriveneen moottori oli sammunut kesken ajon. Vesijärvi hinasi veneen sen mökkirantaan. Partioajossa olleen Emmin miehistö havaitsi hyvin lähellä kivikkoa olevan moottoriveneen, josta vilkutettiin taskulampulla hätämerkkiä. Alus oli ajanut kivelle ja saanut potkurivaurion, mutta ei jäänyt kiveen kiinni vaan ajelehti siitä yli. Vene sai rannassa poijusta kiinni. Rajavartiolaitoksen yksikön tultua kohteeseen ja tutkittua aluksen, Emmi hinasi avustettavan suojasatamaan. Tukkeja väylällä, Säkylä, Lähi Löpö loppui, Säkylä, Lähi Pelastusaseman aallonvaimenninlaituria hinattaessa talvisäilytyspaikasta takaisin asemalle huomasi Lähin miehistö kaksi uppotukkia väylällä. Lähi kävi poistamassa tukit heti hinauksen päätyttyä. Pienellä moottoriveneellä oli lähdetty kalaan liian pienellä polttoainemäärällä ja polttoaine loppui kesken matkan. Lähi hinasi veneen sen lähtörantaan. Kone sammui, Padasjoki, Vesijärvi Maaliskuu Telakoitu vene vaarassa kaatua, Haukipudas, Kelkkakuume Kova lounaistuuli (puuskissa yli 20 m/s) repi pukeilla olevan huviveneen pressut irti ja tuulessa heiluvat pressut meinasivat kaataa veneen. Venekuumeen miehistö avusti veneilijää saamaan pressut pois veneestä ja tuki venettä pukeilla. H u hti k u u Jumissa saaressa, Vaasa, Silmä II Vanhempi pariskunta oli saaressa ja ilmoitti, että heidän veneensä moottori ei käynnisty. Silmä II kuljetti pariskunnan mantereelle. Meripelastaja 2-14 27 Meripelastajan Tammi-kesäkuu lokikirja Touk ok uu Voimansiirrossa vikaa, Parainen, ABSO Kettinki potkurissa, Helsinki, Mikrolog III Moottoriveneen voimansiirto oli alkanut temppuilemaan. ABSO:n miehistö kiristi veneen potkuriakselin. Akselin toimintaa testattiin ja ABSO varmisti veneen matkantekoa hetken aikaa. Moottorivene oli saanut poijukettingin potkuriinsa rantautuessaan. Mikrolog III:n miehistö poisti poijukettingin potkurista ja vene jatkoi omin voimin matkaansa. Ankaroliina sotkussa, Porvoo, Securitas Veneen ankaroliina oli jäänyt löysälle ja takertunut potkuriin. Securitaksen pintapelastaja kävi katkomassa kalarautaan ja potkuriakseliin takertuneen ankaroliinan ja veneilijä pääsi jatkamaan matkaansa. Vene täyttynyt vedellä, Ylöjärvi, Särkkä Vene oli täyttynyt vedellä kotirannassaan. Omistaja oli tyhjentänyt veneen, mutta ei uskaltanut käynnistää konetta. Hän pyysi siirtoapua lähimpään satamaan nostoa varten. Särkkä hinasi avustettavan aluksen viereiseen satamaan. Vuoto veneessä, Kirkkonummi, BLC Pariskunta oli mennyt veneellä saareen. Perillä he huomasivat, että veneeseen tuli vettä runsaasti. BLC:n miehistö tyhjensi veneen ja tarkkaili vuodon suuruutta. Vene otettiin kylkihinaukseen siten, ettei se päässyt vajoamaan. Vene kuljetettiin satamaan ja avustettiin sen nostamisessa trailerille 28 Meripelastaja 2-14 Sakeassa sumussa, Espoo, Emmi Meripelastuskeskuksesta tuli ilmoitus 8,5-metrisestä huviveneestä, joka ei sankan sumun takia uskaltanut jatkaa matkaa kotisatamaansa. Emmi saattoi veneen Melkin pohjoispuolelle, mistä se jatkoi omin avuin kotisatamaan. Matkalla oli paikoin erittäin huono näkyvyys, vain 0,1-0,5 mailia. Konerikko, Rauma, Pihlus Moottoriveneen kippari soitti meripelastusyhdistyksen päivystysnumeroon ja kertoi aluksessaan olevan konevika ja tarvitsevansa hinausapua. Alus oli kiinni Ulko-Petäjäksen rannassa laiturissa. Konerikkoinen hinattiin Petäjäksen telakan rantaan. Venepalo, Parainen, Juha Hurme Isossa huviveneessä oli konehuonepalo ja veneen automaattisammutus ei toiminut. Aluksessa oli runsaasti savua. Juha Hurme evakuoi onnettomuusaluksesta yhden aikuisen ja kolme lasta. Köydet löysällä, Jämsä, Jämsä Sivulliselta tuli ilmoitus purjeveneestä, josta kiinnitykset olivat löystyneet ja vene hakkasi tuulessa laituriin ja laiturilla olevaan septi-imuriin. Jämsän miehistö kiristi löysällä olleet poijuköydet ja ilmoitti asiasta veneen omistajalle. Vene kivillä, Kuopio, Herman Saastamoinen Veneilijä lähti liian aikaisin punaisenviitan jälkeen kaartamaan oikealle, minkä johdosta vene ajoi karille. Herman Saastamoinen evakuoi veneestä kaksi henkilöä karilta irrotuksen ajaksi ja irrotti haveriveneen kiveltä. Kivi rikkoi moottorin, Tampere, PV417 Köydet löysällä, Lappeenranta, Kolmonen Matkustaja-aluksen peräpuolen kiinnitysköydet olivat löystyneet ja alus oli kääntynyt tuulessa. Kolmonen työnsi matkustaja-aluksen takaisin laituriin kiinni ja miehistö kiristi sen kiinnitysköydet. K esäk uu Mies vedessä, Asikkala, Teemu Kaksi miestä oli uistelemassa ja vene ajoi karille. Kiville ajon jälkeen uistellessa käytetty ajoankkuri sotkeentui potkuriin ja toinen mies meni veteen irrottamaan sitä. Miehellä ei ollut pelastusliivejä päällä. Veden kylmyydestä johtuen hänen voimansa ehtyivät eikä hän enää jaksanut nousta takaisin veneeseen. Hän sai kuitenkin pidettyä veneen köydestä kiinni ja toinen mies sai pidettyä hänet pinnalla. Teemun miehistö nosti miehen veden varasta alukseen ja toimitti hänet satamaan ensihoitoyksikön tarkastettavaksi. 7-metrinen HT-vene oli ajanut kiven yli ja sen moottori oli vaurioitunut. Hädässä oleva ilmoitti hieman väärin sijaintinsa, mutta pienen etsinnän jälkeen vene löytyi. PV417 hinasi haveristin rantaan. Lokikirja kesäkuun toisesta viikosta eteenpäin julkaistaan numerossa 3/2014. TU RUN V IERASVENESATAMA 5.–7.9.2014 www.turunuiva.fi TurunUiva Tervetuloa Ravintolalaiva Bruno II:een! Idylliseen ympäristöön nauttimaan ruuasta ja juomasta. A-oikeudet. Meillä on myös tilaussauna. Sijaintimme on Turussa aivan Förin vieressä, Aurajoen rannalla. Bruno palvelee kesällä ma-pe 10-24 la 11-24 su 11-22 Lisätiedustelut ja varaukset 0400 525 723 Ravintolalaiva Bruno Haahdenniementie, Raisio Pöytävaraukset, saunatilaukset ja tiedustelut Tj. Ari Leino 0400 525 723 Myynti ja huolto n n n n n n n n n 2014 VIKING pelastuslautat ja evakuointijärjestelmät VIKING pelastusliivit ja – puvut, SOLAS VIKING palopuvut ja varusteet VIKING DIVING sukelluspuvut Pelastusveneiden ja taavettien huolto ja myynti Laivojen hengenpelastuslaitteiden myynti (LSA) Palo- ja pelastuskalusto TRELLCHEM kemikaalisuojapuvut CO2 hiilidioksidi kaasupullojen täyttö VIKING LIFE-SAVING EQUIPMENT OY Pääskykalliontie 13 . 21420 LIETO Puh. (02) 489 500 . Fax (02) 489 5011 E-mail: viking-fi@viking-life.com www.VIKING-life.com INKOO SHIPPING OY AB Uusia tapoja tukea vapaaehtoista meripelastustoimintaa Tekstiviestilahjoituksella voi lahjoittaa 5 euroa (viesti LAHJOITUS numeroon 16155) tai 10 euroa (viesti LAHJOITUS10 numeroon 16155). Uudet Lahjoitus-sivut löytyvät osoitteesta www.meripelastus.fi/auta-pelastamaan-ihmishenkiä. Toimisto 02 284 9000 Sakari Rautanen 0400 541 489 Juha Kanervo 0400 803 447 etunimi.sukunimi@marinepalvelu.fi marinepalvelu@marinepalvelu.fi 60˚25’88’’ 22˚13’40’’ Marinepalvelu sijaitsee aivan Turun sydämessä, vastapäätä Turun linnaa ja Viking Linen terminaalia. Lämmin talvisäilytyshalli Lämpimässä hallissa veneesi talvehtii ilman huolta homeesta tai kosteusongelmista. Halliemme pinta-ala on n. 5000m2, ja korkeus noin 6 metriä. Runsaasti ulkosäilytystilaa Edullisempana vaihtoehtona tarjoamme ulkosäilytyspaikkoja talveksi. Pihamme on aidattu ja vartioitu. Nostot ja laskut Hoidamme ammattitaidolla veneesi nostot ja laskut uudella kalustollamme aina 40 tonnin painoon asti. Painavammat sopimuksen mukaan. Korjaukset Veneisiin liittyvät monipuoliset korjaukset teemme asiakkaiden toivomusten mukaan. Tervetuloa täyden palvelun telakalle Global technical excellence closer to shipowners - closer to shipyards wherever you are Visit us on: www.bureauveritas.com www.veristar.com Move Forward with Confidence WinNova Merenkulkuala, Suojantie 2, 26100 Rauma, Tel +358-2-623 7128, +358-44-455 8042 Automaattiset sähkönsyöttöjärjestelmät UPS-varmennettuina Maasyöttö - Generaattori - Invertteri - Lataus Tarvittaessa luokituslaitosten varmistamana Maahantuoja: Oy KAHA Ab www.kaha.fi puh 09-61568300
© Copyright 2025