Metsänhoitaja 02/12 - Metsänhoitajaliitto ry
Metsänhoitajaliitto ry:n jäsenlehti 2/2012 6 Metsänhoitajakoulutus 150 vuotta Juhlavuosi Joensuussa 14 30 vuotta metsätieteellistä opetusta ja tutkimusta Itä-Suomessa Uudistunut Metsäkeskus 18 Alueellisista yksiköistä yhden katon alle Suomen Metsäkeskukseksi Tietoa sijoittumisesta 24 4L-työmarkkina tutkimuksen tuloksia jäsenten työllistymisestä Pääkirjoitus Jarmo Hämäläinen sisältö 2 | 2012 Metsänhoitajaliiton valtuuston puheenjohtaja Metsäala nousussa määrä. Opiskelijakiintiöissä ollaan onneksi nyt menossa oikeaan suuntaan. Toinen syy lienee tehtaiden lopettamiseen liittyvät enneaikaiset viestit alan kuolemasta. Entä koulutuksen sisältö, voidaanko sen osuvuutta ja vetovoimaa parantaa? Tutkimuspuolella on nähty välttämättömäksi osaamisen yhdistäminen. Sitä varten on luotu strategisen huippuosaamisen keskittymät, yksi metsäklusteriin. Niillä on tarkoitus varmistaa tulevaisuudessa tarvittava osaaminen ja kilpailukyky. Eri tieteenalojen yliopistot ovat tutkimuskeskittymissä mukana. Kokemukset ovat hyviä, ja nyt lisävauhtia haetaan jo eri keskittymien yhteisistä ohjelmista. Voitaisiinko samantapaisilla – enemmän tai vähemmän kiinteillä – yhteenliittymillä vastata myös opetuksessa entistä paremmin tulevaisuuden tarpeisiin? Samalla kukaties näyttäydyttäisiin vetovoimaisena, uusinta osaamista yhdistävänä ”opetusklusterina” alaa harkitseville. Metsänhoitajaliitto onnittelee Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoja pyöreitä vuosia täyttävästä metsänhoitajakoulutuksesta ja toivottaa menestystä muuttuvassa toimintaympäristössä. Koulutuksen kilpailukyvyn parantaminen näyttää keskeiseltä haasteelta. Metsäsektorin myönteiset näkymät antavat kehittämiselle hyvät lähtökohdat. 6 17 24Jäsenten sijoittuminen työmarkkinoille 4L-liittojen työmarkkinatutkimuksen tuloksia 6 Metsänhoitajakoulutus 150 vuotta Aikamatka metsänhoitajakoulutuksen syntysijoille Evolle 28 Metsänhenki Esittelyssä Metsänhoitajaliiton hallituksen jäsen Katja Turunen 12 Ensimmäiset Suomessa koulutetut metsänhoitajat Keitä ovat ennen Evoa valmistuneet yksityisoppilaat? 14 Kolmekymmentä vuotta metsätieteitä Joensuussa Joensuun metsäosaston 30. juhlavuosi ISSN 0355-7596 JULKAISIJA Metsänhoitajaliitto ry Forstmästareförbundet rf TOIMITUSKUNTA Kirsi Greis, Miika Karppinen , Hanna Kaurala, Maija Kovanen, Anniina Kostilainen, Sini Niinistö, Silja Pitkänen, Terttu Välkkilä TOIMITUS Päätoimittaja Johanna Hristov puh. (09) 6840 8114 telefax (09) 6840 8122 johanna.hristov@metsanhoitajat.fi OSOITTEENMUUTOKSET Hilkka Lehtovirta puh. (09) 6840 8110 hilkka.lehtovirta@metsanhoitajat.fi KIRJAPAINO PunaMusta Oy PL 99, 80141 Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. OSOITE Kruunuvuorenkatu 5 F 00160 Helsinki ILMOITUKSET Päivi Toivonen puh. (09) 6840 8111 paivi.toivonen@metsanhoitajat.fi Metsänhoitaja-lehti on painettu puhtaalle kierrätyskelpoiselle puukuidulle. ILMESTYMISAJAT Vuonna 2012 viikot 10, 22, 39, 50 ULKOASU JA TAITTO Total Layout Oy Puu on uudistuva kotimainen luonnonvara. TILAUSHINTA 35 € kotimaassa KANNEN KUVA Evon ensimmäinen virallinen kurssi 1862−1864 ryhmäkuvassa. Hackstedtin / Suomen Metsäyhdistyksen kokoelma, Lusto. 32 4 Liittopalsta Ajankohtaista tietoa ja tapahtumia 62. VUOSIKERTA 28 18 Suomen Metsäkeskus on lähellä metsänomistajia ja metsiä Uudistunut Suomen Metsäkeskus esittäytyy 20 Lakipalsta Avioehtosopimus ja lesken perintäoikeus 22 10 tapaa pilata loma Keinoja onnistuneen loman välttelyyn 26 Äkillinen yrjötauti vai kauhea kankkunen? Lipittelystä voi tulla tiukka koukku 29 Puiden läpi Pakina 30 Opiskelijapalsta Ajankohtaista tietoa opiskelijoille 31On aika ottaa loppuelämän ensimmäinen askel Esittelyssä uudistunut PHT ry:n kuntoremontti-ohjelma 32 Profiilissa Heikki Hamunen Tuoreen yrittäjän tarina 34 Henkilöuutiset shutterstock Uusiutuvaan raaka-aineeseen perustuva elinkeinomme on saanut uutta puhtia. Meillä on lähes 70 sellu-, paperi- ja kartonkitehdasta, parisataa teollista sahaa ja levytehdasta, lukemattomia piensahoja sekä lähes tuhanteen nouseva määrä energiapuun käyttöpaikkoja pitkin Suomea. Bioöljyjä ja muita uusia tuotteita valmistavia laitoksia ollaan pystyttämässä, ja puurakentaminen on pääsemässä vauhtiin. Raakapuun käytön odotetaan palaavan lähes huippuvuosien tasolle vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi metsien muiden tuotteiden ja palvelujen merkitys on kasvussa. Metsänhoitajia todella tarvitaan jatkossakin. Onkin hälyttävää, että hakijamäärät koulutukseen ovat romahtaneet. Viime vuonna pääsykokeisiin osallistui 197 henkilöä, joista opiskelupaikan sai ja vastaanotti 90 eli noin joka toinen. Varttunut metsänhoitajakaarti muistaa ajan, jolloin Metsätalolle hyväksyttiin joka kymmenes pyrkijä. Vetovoiman kohentamisessa on kaikilla alan toimijoilla tehtävää. Metsänhoitajien työolot ja palkatkin ovat verraten kilpailukykyisiä muihin akateemisiin verrattuna. Mikä siis on vikana, kun koulutus ei enää kiinnosta entiseen malliin? Yksi työllistymisen ja jäsenpalautteen perusteella ilmeinen syy on liian suuri koulutus- liittopalsta Palstalla Metsänhoitajaliiton ajankohtaisia tapahtumia ja tietoa. Metsänhoitajien kurssilounaat Metsäpäivillä Metsäpäivät järjestetään 8.-9.11.2012 Helsingin Messukeskuksessa teemalla ”Me tulemme taas!”. Metsänhoitajien kurssilounaat suositellaan järjestettäväksi perjantaina 9.11.2012 iltapäivällä. Julkaisemme kurssilounasilmoituksia syksyn Metsänhoitajassa. Lehteen tarkoitetut tiedot kurssilounaiden ajasta ja paikasta tulee toimittaa Metsänhoitajaliittoon Hilkka Lehtovirralle viimeistään perjantaina 17.8.2012. Osta Metsänhoitajaliiton isännänviiri Viirejä on saatavana kahteen erikokoiseen lipputankoon. Kahdeksanmetriseen lipputankoon sopiva viiri maksaa 75 euroa ja kymmenmetriseen tankoon 85 euroa. Hinnat sisältävät postikulut. Tilaukset Metsänhoitajaliiton toimistoon Hilkka Lehto virralle. Metsänhoitajaliitto ja Nordea palkitsivat Vuoden metsätekona kolmiosaisen kirjasarjan Suomen metsien käytön historiaa. Kuvassa palkitun teossarjan kirjoittajat Esko Pakkanen ja Matti Leikola. Vuoden metsäteko on metsää, puuta ja kovaa työtä Metsänhoitajaliitto antaa vuosittain suositukset opiskelijoiden, graduntekijöiden sekä vastavalmistuneiden vähimmäispalkoista. Suositukset perustuvat Metsänhoitajaliiton vuosittain tekemiin tutkimuksiin. Suositukset on tarkoitettu oman opintoalan yksityissektorin tehtäviin. Palkkasuositukset löytyvät Metsänhoitajaliiton verkkosivuilta: www.metsanhoitajat.fi/opiskelijat/ palkkasuositukset 4 | Metsänhoitaja 2•2012 Kirjan teemoina ovat puun osto ja korjuu sekä metsäammattilaiset eri aikoina. Jatko-osat ilmestyivät lokakuussa 2011. Puut, perille ja käyttöön kertoo puun kuljetuksesta metsästä tehtaalle ja vientisatamiin sekä metsien muusta kuin teollisesta käytöstä. Tervaa, lautaa ja paperia kertoo puun teollisesta käytöstä: metsäteollisuuden synnystä ja kasvusta sekä metsän tuotteista. Metsänhoitajaliiton hallitus valitsi kirjasarjan vuoden 2012 metsäteoksi, ja palkinto myönnetään yhteistyössä Nordean kanssa. Palkinnon luovuttivat 19.4.2012 Helsingissä Esko Pakkaselle ja Matti Leikolalle Metsänhoitajaliiton puheenjohtaja Tuula Jusko ja Nordean projektipäällikkö Markus Laatikainen. Hollolan Messilässä Metsänhoitajien golfin Suomen mestaruuskilpailut järjestetään perjantaina 31.8.2012 alkaen klo 10 Hollolassa Messilän golfkentällä (www.messilagolf.fi). Kilpailuun tulee ilmoittautua viimeistään keskiviikkona 15.8.2012 (heikki.rautakorpi@phnet.fi, p. 0400 294 309). Ilmoittautuessaan pelaajan tulee antaa seuraavat tiedot: nimi, kotiseura, jäsennumero, tasoitus ja veteraanin kyseessä ollen myös syntymävuosi. Metsäylioppilaiden ja seuralaisten tulee ilmoittaa myös kilpailusarjansa. Hyytiälän kurssien väliseen joukkuekilpailuun ilmoittautuvien tulee ilmoittaa myös joukkuetoverinsa nimi. Lisätietoa Metsänhoitajaliiton verkkosivujen www.metsanhoitajat.fi etusivulta tapahtumakalenterista tai Heikki Rauta korvelta. SHUTTERSTOCK Metsänhoitajaliiton palkkasuositukset verkossa Metsänhoitajaliitto palkitsi 19.4. teossarjan Suomen metsien käytön historiaa Vuoden metsätekona. Muhkea kolmiosainen kirjasarja sisältää metsähistoriallisia kertomuksia maamme metsien käytöstä viimeisen 150 vuoden ajalta. Sen ovat kirjoittaneet Esko Pakkanen ja Matti Leikola. Historiasarjan lähteinä on alan kirjallisuuden lisäksi käytetty runsaasti ammatti- ja sanomalehtiä sekä metsäyhtiöiden ja viranomaisten arkistoja. Metsähistorian Seuran ja Metsäkustannuksen julkaisema teossarja jakautuu kolmeen niteeseen. Ensimmäinen nide Metsää, puuta ja kovaa työtä ilmestyi vuonna 2010, ja se on kirjasarjan jykevin teos. Siinä on 640 sivua, lähes 800 valokuvaa ja teos painaa lähes kolme kiloa! Metsänhoitajien SM-golf Toimiston aukioloajat kesällä Henkilökunnan lomien vuoksi Metsänhoitajaliiton toimisto on suljettuna 9.–20.72012 välisen ajan. Toimiston asiamiesten kesäloman aikana voit mahdollisessa työsuhdeongelmassasi ottaa suoraan yhteyttä Asianajotoimisto Kasanen & Vuorisen toimistoon, puh. (09) 8770 400. Metsänhoitaja 2•2012 | 5 Leena Paaskoski FT Intendentti, Lusto − Suomen Metsämuseo Tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto Metsänhoito-oppilaita aterialla Evon metsänhoito-opistossa 1900. Hackstedtin/Suomen Metsäyhdistyksen kokoelma, Lusto. Metsätalouden ja -teollisuuden nousu sekä vakinaisen metsänhoitolaitoksen perustaminen 1800-luvun puolivälissä synnyttivät Suomessa koulutetun virkakunnan tarpeen. Ennen kotimaisen metsäopetuksen aloittamista Evolla 1.3.1862 metsävirkamieheksi oli ollut mahdollista opiskella vain ulkomailla. Evon metsäopetuksen järjestäminen perustui saksalaisiin esikuviin, mutta muokkasi 1800-luvun kuluessa suomalaisen metsäopetuksen tradition, joka yhä myöhemmin heijastui niin yliopisto-opetuksen sisältöön kuin metsänhoitajien ammatilliseen kulttuuriin ja identiteettiin. Evo metsänhoitajuuden rakentajana 150 vuotta metsänhoitajakoulutuksen aloittamisesta 6 | Metsänhoitaja 2•2012 Evon kurssi 18821884. Valok. Fritz Hjertzell, Hackstedtin / Suomen Metsäyhdistyksen kokoelma, Lusto. Metsänhoitaja 2•2012 | 7 Evon kurssi 18921894 opettajineen valmistujaispäivänä 14.6.1894. Valok. Fredrik Diehl, Hackstedtin / Suomen Metsäyhdistyksen kokoelma, Lusto. S uurin osa ulkomailla metsäalaa opiskelleista suomalaisista miehistä kävi 1850-luvun alkupuolella Pietarin metsäinstituutin. 1850-luvun lopulla ja 1860-luvun alkuvuosina lähdettiin puolestaan opiskelemaan Ruotsiin, Tukholman Kuninkaalliseen metsäinstituuttiin tai Norjan metsäi nstituuttiin, tai Saksan ruhtinaskuntiin, esimerkiksi Tharandtin tai Aschaffenburgin metsäakatemiaan. Ulkomailla opiskelleilta edellytettiin kuitenkin myös varsinaisen virkatutkinnon suorittamista kotimaassa. Osa uuden metsähallinnon virkamiehistä oli lisäksi maanmittareita, jotka suorittivat soveltuvan tutkinnon maanmittauksen ja metsänhoidon ylihallituksessa. Kotimaisen metsäopetuksen järjestäminen tuli metsähallinnon vakiinnuttamisen myötä välttämättömäksi. Yliopisto-opiskelusta oli 1800-luvun alkupuolella tullut valtion virkauran edellytys. Tutkinnon tavoitteet määräsi valtionhallinto, vaikka oppiarvot perustuivatkin yliopiston omaan traditioon. Kuitenkin vuoden 1856 asetuksessa yliopisto-opinnoista vapautettiin muun muassa metsähallinnon palvelukseen haluavat, sillä päättäjät pitivät metsänhoitoa pikemminkin käytännön työnä, joka ei edellyttänyt tieteellistä koulutusta. Näkemys opetuksen sijoittamisesta yliopiston sijaan opistoon seurasi ulkomaisista metsäinstituuteista omaksuttua linjaa. Metsähallinnon alainen metsänhoito-opisto perustettiin 1858 Evolle Lammin pitäjään 8 | Metsänhoitaja 2•2012 Hämeeseen. Sen ensimmäiseksi johtajaksi nimitettiin Alexander af Forselles, josta myöhemmin tuli metsähallituksen ylitirehtööri. Opiston sijaintia valittaessa huomioitiin se, että opetuksessa oli suuri merkitys käytännön harjoittelulla ja että opistossa oli tarkoitus harjoittaa myös alan tutkimusta. Nuoria miehiä uudelle alalle Uuteen Evon metsänhoito-opistoon haki oppilashakemusten perusteella lähinnä ruotsinkielisiä säätyläisperheiden poikia, joita luonto, ulkona liikkuminen ja ennen kaikkea metsästys kiehtoivat. Pääsyvaatimuksena oli ylioppilastutkinto. Opetuskieli olikin aluksi ruotsi, mutta myöhemmin kieliriitojen paineessa ja suomenkielentaitoisten opettajien myötä suomenkielistä opetusta lisättiin. Metsänhoitajan ammatti oli varsin käytännönläheinen mutta silti arvostettu virkamiesammatti, joten toisinaan esitetty käsitys ”parempien perheiden huonompien vesojen sijoittumisesta metsäalalle” ei ehkä tuolloin ollut aivan perätön. Evolla oli jo vuosina 1860−1861 opiskellut lehtori A. G. Blomqvistin yksityisoppilaina 11 miestä. Ensimmäisellä virallisella kurssilla oppilaita oli jo lähes kaksikymmentä. Oppiaineisiin kuuluivat metsätiede, matematiikka, insinööritiede, fysiikka, kemia, mineralogia ja geognosia, eläin- ja kasvitiede, piirustus, maatalous, lakioppi sekä metsästys- ja kalastusoppi. Jokaisen lukuvuoden päätteeksi järjestettiin tutkintotilaisuus. Opetuksen järjestämisessä huomioitiin useita ehdotuksia, joita Tharandtin metsäakatemian johtaja Edmund von Berg oli Evolla käydessään tehnyt. Ne liittyivät esimerkiksi ryhmäkokoon, kurssin kaksivuotisuuteen ja kesäaikojen käyttämiseen harjoitustöihin. Evon metsänhoito-opiston ohjesäännön mukaan opettajilla tuli olla tutkinto koti- tai ulkomaisesta metsäopistosta. Saksalainen metsäopetustraditio siirtyi Evolle luontevasti, sillä Evon ensimmäinen johtaja Alexander af Forselles ja lisäksi neljä opiston viidestä opettajasta oli opiskellut Tharandtin metsäakatemiassa. Heihin kuului myös A. G. Blomq vist, joka nimitettiin opiston lehtoriksi 1861 ja johtajaksi 1874. Internaattielämää Kaksi vuotta Evon uudessa internaatissa kuluivat paitsi yhdessä opiskellen myös vapaa-aikaa viettäen. Vapaa-aikaan kuuluivat keskustelut ja lehtien luku ravintolasalissa, lauantai-illat ja sunnuntai-iltapäivät kuluivat lauluesityksistä, konjakkituutingeista ja kahviplöröistä nauttien. Lisäksi käytiin kutsuilla opiston johtajan ja naimisissa olevien opettajien luona. Monet opettajista olivat tuskin oppilaitaan vanhempia, mutta opettajien ja oppilaiden välit olivat arvovallan ja kurin säilyttämiseksi varsin muodollisia. Erilaista urheiluakin harrastettiin, kuten hiihtoa, maaliin ammuntaa ja etenkin metsästystä. Erityisesti metsästyskokemuksia valokuvattiin ja muisteltiin myös myöhemmin. Esimerkiksi 1870−1880-lukujen jännittä- Evon metsänhoito-opisto Punssivuorelta kuvattuna 1888. Valok. Svante Lagergrén, Hackstedtin /Suomen Metsäyhdistyksen kokoelma, Lusto. ”Poikani, keisarillisen Aleksanterin Yliopiston ylioppilas, Evert Theodard Sallm én, joka on anonut oppilaspaikkaa Suomen Metsä-Instituutin Hallitukselta, on pyytänyt minulta kirjall ista suostumusta suunnittelemalleen elämänuralle, liitteeksi hakemukseensa. Ja saanen täten tuoda esille, että oheisella hakemuksella on suostumukseni ja johtuu hänen luontaisista taipum uksistaan, joita on arvioitu sekä Oppilaitoksissa että kotielämän kokemusten mukaan, joissa kaikissa hän, muun asiaan kuuluvan ohessa, on osoittanut tuntevansa erityistä mieltymystä metsästykseen ja eläinten pyytämiseen.” | Evon metsänhoito-opiston saapuneet kirjeet 1860 vistä susijahdeista, jotka liittyivät Turun ja Porin sekä Hämeen läänien tuolloisiin suuriin susiongelmiin ja niiden ratkaisemiseen venäläisten ammattimaisten sudenpyytäjien eli lukaasien avulla ja opeilla, jäi aikakirjoihin runsaasti muistoja. Venäläisiä lukaaseja käytettiin opettajina Evolla ainakin 1880-luvun lopulle asti. Hyvin paljon historiankirjoituksissa on kirjallisia kuvauksia ja valokuvia myös jokapäiväisemmistä jahdeista, metsästysseurueista ja koirista, joita oppilailla oli ilmeisen paljon. Esimerkiksi 1906 perustetun Evon Toverit -oppilasyhdistyksen pöytäkirjoissa todettiin, miten sanomalehtien luku ja koirien pito kokoushuoneessa häiritsi kokouksen pitoa. Nuorten miesten opiskeluaikaan liittyi toki kaikenlaista muutakin hauskanpitoa, oluenjuontia, Metsähummerit-lehden toimittamista ja keskinäistä huumoria, kuten Parranhoitoyhdistys Tapion perustaminen. Kaikkiaan 300 miestä ehti opiskella Evolla metsänhoitajan ammattiin 1860-luvun alusta vuoteen 1908, jolloin korkein metsäopetus siirrettiin maatalousopetuksen esimerkkiä noudattaen Keisarilliseen Aleksanterin -yliopistoon Helsinkiin. Metsänhoito-opisto oli tämän ajanjakson aikana, vuosina 1867−1874, lähinnä oppilaspulan ja taloudellisten vaikeuksien takia myös suljettuna. Metsänhoito-oppilaat ja metsänvartijaoppilaat Vuonna 1876 Evon metsänhoito-opiston rinnalle perustettiin Suomen ensimmäinen metsänvartijakoulu, jonka perinteet jatkuvat Metsänhoitaja 2•2012 | 9 Ilvesjahdissa Evolla 1907. Yrjö Ilvessalon kokoelma, Lusto. ”Varsinaisen hautauspuheen ja ex tempore piti oikeastaan Hackstedt, joka puhee ssaan muuten mainitsi, että hän on ollut mukana Evon syntyessä ja nyt myös mukana sen hautajaisissa. Ja niin kuin hautauspuheessa ainakin hän ilmoitti uskovansa että Evo uudes sa muodossaan tulee ylösnousemaan yliopiston yhteydessä Helsingissä, jossa hän toivoi metsäopetuksen pääsevän niistä vaikeuksista, joita sillä oli ollut Evolla.” | Ilmo Lassila, Evon hautajaiset (1937) nykyisessä Hämeen ammattikorkeakoulussa. Metsänvartijakoulun opetuksesta vastasivat metsänhoito-opiston opettajat. On kuitenkin huomattava, että metsänvartijakoulun oppilaiden sosiaalinen tausta poikkesi pitkään jokseenkin paljon metsänhoitooppilaiden taustasta, kun ruotsinkielinen säätyläistö haki metsänhoito-opistoon ja suomenkielinen rahvas metsänvartijakouluun. Metsänvartijakoulun oppilaat olivat aluksi lähinnä Evon ympäristöstä Hämeestä ja Lounais-Suomesta lähtöisin olevia suomenkielisiä ja yleensä noin 20-vuotiaita työmiesten, torppareiden ja käsityöläisten poikia ja entisiä renkejä. Useimmilla oli takanaan kaksi vuotta kansakoulua. Kaksivuotinen metsänvartijakoulu tarjosi heille mahdollisuuden opintielle, koulutettuun ammattiin ja siten myös sosiaaliseen nousuun. Kahden eri oppilaitoksen oppilaiden välillä ei tästä syystä ollut kovin paljon kanssakäy10 | Metsänhoitaja 2•2012 mistä. Eroa luotiin ja ylläpidettiin alusta alkaen hierarkialla, joka opintojen päätyttyä säilyi metsähallinnon organisaatiossa. Metsänhoitajat olivat herran ammatissa ja toimivat työelämässä metsänvartijoiden esimiehinä. Evo muistoissa ja merkityksissä Se miten korkein metsäopetus Evolla 150 vuotta sitten järjestettiin, vaikutti monella tapaa sekä metsäopetuksen myöhempään sisältöön että metsänhoitajien ammatillisen kulttuurin ja identiteetin rakentumiseen. Evo vaikutti itse asiassa koko metsäopetuksen muotoutumiseen, sillä ennen vuonna 1903 tapahtunutta Tuomarniemen metsänvartijakoulun perustamista Ähtäriin minkään tasoista varsinaista metsäopetusta ei annettu muualla. Evo toimi kaikella tavoin metsäopetuksen tienraivaajana ja esimerkin antajana. Metsäopetuksen puitteet ja sisällöt uudistuivat silti monella tapaa vuonna 1908 opetuksen siirtyessä yliopistoon. Tämän siirron yhteydessä haluttiin kuitenkin aivan tietoisesti ja aktiivisesti korostaa jatkuvuutta Evolta Helsinkiin. Asian otti ensimmäisen kerran julkisesti esille lehtori Hugo Hamilkar Hackstedt jo Evon lopettajaisjuhlassa 1908 puhumalla eräänlaisesta Evon ylösnousemuksesta Helsingissä, toiveesta, että Evolla aloitettu jatkuisi Helsingissä. Kun 1.3.1912 tuli kuluneeksi 50 vuotta Evon metsänhoito-opiston avaamisesta, Helsingissä toimintansa aloittanut ylioppilasyhdistys Metsämiehet järjesti tapahtuman muistoksi juhlat, joihin osallistui myös 30 vanhaa evolaista. Metsämiehet-yhdistys julkaisi merkkipäivää varten myös Evon metsänhoito-opiston 50-vuotisjuhlajulkaisun Evon muistoja – Evois minnen. Juhlilla ja kirjalla vahvistettiin voimakkaasti käsitystä Evon ja yliopiston yhteisyy- destä. On huomattavaa, että myös juhlapäivämäärän valinta liittyi Evoon: ensimmäinen päivä maaliskuuta oli sekä tuolloin että on edelleen metsäylioppilaiden vuosijuhlapäivä. Evoa muistellen juhlittiin Helsingissä itse asiassa pitkän aikaa säännöllisesti, aina silloin kun metsäopiston avaamisesta oli kulunut tasavuosia. Evon metsänhoito-opisto ja Keisarillinen Aleksanterin -yliopisto, sittemmin Helsingin yliopisto, erosivat opiskelupaikkoina kuitenkin toisistaan varsin paljon. Jatkuvuutta olikin helpompi rakentaa Evolta yliopiston metsäharjoitteluasemalle Hyytiälään kuin Helsinkiin. Esimerkiksi paikannimiä merkityksineen siirrettiin jatkuvuuden osoituksina paikasta toiseen. Hyytiälää nimitettiin nuorempien metsänhoitajien evoksi. Koska Evon Alisen Rautjärven hiekkarannat tunnettiin Rivierana, myös Hyytiälään piti nimetä Riviera Kuivajärven rannalle. Puheilla ja kirjoituksilla Evon lakkautetusta metsänhoito-opistosta luotiin käsitystä ”metsäopetuksen kehtona” ja ammattikunnan ”juurina”. Perinteiden haluttiin nähdä polveutuvan Evolta. Koska Evon ”upplagat” eli metsänhoitajakurssit olivat kirjoittaneet nimikirjoituksensa Evon pitkänpytingin eli oppilaiden asuinrakennuksen oviin ja seiniin, jatkettiin tapaa Hyytiälässäkin, missä opiskelijoiden asuinrakennuksen kaapinovet, seinät ja katotkin vuosikymmenten kuluessa täyttyivät metsäylioppilaiden nimikirjoituksista. Ajatus henkisestä jatkuvuudesta ja yhteisestä ammattikunnasta – ei vain Evolta yliopistoon tai metsänhoitajien välillä, vaan ylipäätään kaikkien metsäammattilaisten kesken − rakentui Evolla syntyneen yhteishengen, metsämieshengen, varaan. Myös opillisen perinnön ja siihen pohjautuvan ammatti-identiteetin, metsäammattilaisuuden, voi katsoa syntyneen Evolla, jossa tulevat ammattilaiset oppivat teoriaa ja käytäntöä, sivistystä ja metsähenkisyyttä, joita tarvittiin herrojen, pomojen ja jätkien maailmassa. • V91002:105; Evon ensimmäinen virallinen kurssi 1862−1864 ryhmäkuvassa. Hackstedtin / Suomen Metsäyhdistyksen kokoelma, Lusto. Evon ensimmäinen virallinen kurssi 1862−1864 Suurin osa Evon ensimmäisellä virallisella kurssilla 1862−1864 opiskelleista miehistä astui valmistuttuaan metsähallinnon palvelukseen, jossa tehtävät, asemat ja toimipaikat vaihtelivat ajan tavan mukaan. Metsähallinnon virkamiehiksi ryhtyivät metsäkonduktöörit Krank, Litzell, Nordström, Pehrmand, Regnell, Roschier, Sallmén, von Schantz, Sigell, Sivén, Thomé ja von Zansen. Anders Alfred Sigell tosin muutti pian Venäjälle ja edelleen Ruotsiin, jossa hän puuhasi kaikenlaista tilapäistä, muun muassa insinöörityötä. Alexander Borenius meni metsänhoitajaksi Mustialan maanviljelysopistoon ja Hugo Hamilkar Hackstedt päätyi Evon pitkäaikaiseksi lehtoriksi. Leipurimestarinpoika K. E. Holm puolestaan vaihtoi alaa ja alkoi opiskella lääketiedettä yliopistossa. A. B. Mathenius teki hänkin uuden valinnan, metsästä postiin. Kurssista ainoastaan yksi, Torsten Aminoff, ei suorittanut tutkintoaan lainkaan. ”Se oli jokseenkin sekalainen seurakunta nuoria miehiä, joka ensimmäinen maaliskuuta 1862 kirjoittautui oppilaiksi vastaperustettuun Evon metsänhoito-opistoon valmistautuakseen metsämiehen vaivalloiseen, mutta tuona aikana varsin tavoiteltuun ammattiin.” | Albert Sivén, Evon muistoja 1862–1912 Metsänhoitaja 2•2012 | 11 Jukka Sippola Metsänhoitajaliitto Ensimmäiset Suomessa koulutetut metsänhoitajat Erikoisia persoonallisuuksia ja uria 150 vuotta sitten alkoi virallinen metsänhoitajakoulutus Suomessa, mutta jo sitä ennen oli valmistunut 11 metsänhoitajaa. Ketkä olivat nämä ammattikunnan ensimmäiset? E nnen Evon perustamista metsänhoitajan virassa toimi lähinnä maanmittareita tai ulkomailla metsäoppinsa ammentaneita. Tärkeimpiä ulkomaisia opiskelupaikkoja oli saksalainen, vuonna 1811 perustettu Tharandtin metsäakatemia, jossa opiskelivat myös Evon ensimmäinen johtaja, everstiluutnantti Alexander af Forselles (1820−1896) sekä hänen seuraajansa, Suomen metsähoidon isäksi kutsuttu Anton Gabriel Blomqvist (1836−1904). Vuonna 1859 Tharandtista valmistunut Evon metsänhoito-opiston lehtori A.G. Blom- qvist otti 11 miestä yksityisoppilaina opiskelemaan metsänhoitajaksi vuosina 1860−1861. Juuri nämä 11 ovat ensimmäiset maassamme koulutetut metsänhoitajat. He olivat Adolf Otto Aminoff, Johan Fredrik Hedberg, Conrad Osvald Hjerta, Carl Otto Nikolai Nassokin, Frithiof Napoleon Neppenström, Karl Johan Numell, Carl Anders Johan Nyberg, Anton Fredrik Sanmark, Oskar Wilhelm Sanmark ja Onni Kurt Alfred Wetterhoff. He saivat todistuksen Evolta 20.8.1861 ja samalla heidät nimitettiin metsäkonduktööreiksi. Alun perin ajatus lienee ollut, että yksityisoppilaista koottaisiin henkilökuntaa avattavalle opistolle, mutta loppujen lopuksi opettajana toimi ainoastaan Anders Johan Nyberg (1839−1897) vuoteen 1883 saakka, jolloin hän siirtyi rautatiehallituksen palvelukseen. Useimmat yksityisopetuksessa valmistuneet siirtyivät metsänhoitajiksi metsähoitohallitukseen (vuodesta 1908 pelkkä metsähallitus). Korkeimpaan asemaan heistä urallaan nousi Karl Johan Numell (1826−1894), josta tuli metsänhoitohallituksen ylitirehtöörin apulainen ja kamarineuvos. Martti Kolkka Evon opistossa metsänhoitajakoulutukseen kuului runsaasti myös käytännön harjoittelua. Metsäopetuksen 150-vuotisjuhlassa 13.3.2012 evolaiset demonstroivat vanhoja työmenetelmiä. Nykyisin Evo kuuluu Hämeen ammattikorkeakouluun. 12 | Metsänhoitaja 2•2012 Muutama erikoisempi ura ensimmäisten metsänhoitajien joukosta kuitenkin löytyy. Esimerkiksi Johan Hedberg (1840−1916) siirtyi poikkeuksellisesti heti yksityissektorin palvelukseen ja päätyi lopulta lehtimieheksi. Frithiof Napoleon Neppenström (1835−1905) puolestaan siirtyi muutaman metsähallintovuoden jälkeen kauppiaaksi Joensuuhun ja hänestä tuli kauppaneuvos. Kun metsänhoitaja kirjoittaa jostain muusta kuin metsistä tai metsänhoidosta, hän yleensä kirjoittaa erä- tai sotakirjan. Eräkirjailija-metsänhoitajista tunnetuimpia ovat alan klassikot A.E. Järvinen, Alpo Harala, Valtteri Keltikangas, Erkki Timonen ja Pekka Reinikka, mutta ensimmäinen heistä oli Onni Wetterhoff (1835−1892). Hän on myös koko suomalaisen eräkirjallisuuden isä. Wetterhoff julkaisi kaksiosaisen erätarinoiden kokoelmansa Från skog och sjö vuosina 1883 ja 1887. Teokset suomennettiin nimellä Saloilta ja vesiltä ensimmäisen kerran 1887 ja 1888. Metsäkustannus julkaisi kirjoista uuden Erkki Timosen käännöksen vuonna 2004. Wetterhoffin teos Bergön pyyntimiehet ilmestyi suomeksi 1889. Jo poikavuosinaan innokas erämies Onni Wetterhoff oli tunnetun hämeenlinnalaisen käsityökoulun perustajan Fredrika Wetterhoffin isoveli. Lyhyen metsähallintouran jälkeen Onni kokeili jopa näyttelijänuraa Helsingissä, mutta pestautui sitten johtamaan ruotsalaista puutavaran vientiyritystä Venäjän Pihkovan kuvernementissa. 1870-luvun lopussa Wetterhoff vuokrasi Helsingistä tunnetun ravintola Kappelin, jonka isäntänä hän toimi muutaman vuoden ajan. Anton ja Oskar Sanmark olivat veljeksiä. Vaikka tarina on pantu myös parin muun metsänhoitajan nimiin, Anton Sanmark (1839−1897) oli se metsänhoitaja, joka jätti työnantajansa tietämättä hoitoalueensa ja lähti Saksan-Tanskan sotaan 1864. Asia selvisi metsänhoitohallitukselle vasta kun Tanskan kuningas myönsi vapaaehtoiselle soturille Dannebrogs 3 -kunniamerkin ja maan suurlähettiläs tiedusteli Suomen metsähallinnolta mistä tämä sankari löytyisi. Tämän jälkeen metsänhoitohallitus julkaisi kiertokirjeen, jossa kiellettiin henkilöstöä osallistumasta ulkomaisiin sotiin ilman erillistä lupaa ja virkavapautta. • Parkanolainen metsänhoitaja Alpo Mäkinen (s. 1934) teki vanhasta Evon päärakennuksesta pienoismallin, jossa talo nähdään 1890-luvun laajennuksen jälkeisessä asussa. Tuolloin rakennus sai toisen kerroksen. Päärakennus tuhoutui tulipalossa 14.2.1956. Mäkinen lahjoitti pienoismallin Evolle 150-vuotisjuhlan kunniaksi. EVON METSÄNHOITO-OPISTON HISTORIAA Metsänhoitajien omassa perinteessä elää vankkana käsitys, että Evon metsänhoito-opisto perustettiin 150 vuotta sitten, koska ruotsinkielisten parempien sukujen mustille lampaille piti löytää joku sopiva koulutus. Niinpä heidät pantiin kasvamaan pariksi vuodeksi metsänhoitajaoppiin Evolle, joka oli kaukana kaikesta ja jossa siksi oli vaikea aiheuttaa skandaaleja. Hyvin pian kuitenkin huomattiin, että ei kaikkein pahnanpohjimmaisimpia lampaita voinut Evollekaan työntää ja siksi vuonna 1865 päätettiin aloittaa Mustialassa agronomikoulutus. Seuraavana vuonna jouduttiinkin tekemään päätös Evon opiston lakkauttamisesta vuodesta 1867 alkaen oppilaspulan takia. Opisto avattiin uudelleen vasta 1874. Metsänhoitaja 2•2012 | 13 Seppo Kellomäki Professori, Itä-Suomen yliopisto Kolmekymmentä vuotta metsätieteitä Joensuussa Metsätieteellinen tutkimus ja opetus Itä-Suomen yliopistossa täyttävät tulevana syksynä 30 vuotta. Kaikki alkoi kuitenkin Joensuun korkeakoulussa, joka perustettiin 1969. Joensuun korkeakoulu profiloitui opettajakoulutukseen, mutta jo alkuvuosista lähtien tavoitteena oli monitieteinen yliopisto. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tarvittu monia avauksia, joista eräs oli metsätieteellisen opetuksen aloittaminen 1980-luvun alussa. Joensuuhun vai Kuopioon? Päätöksellä oli aluepoliittisia ulottuvuuksia, mutta se oli ennen muuta korkeakoulupoliittinen avaus: metsätieteelliseen tutkimukseen ja koulutukseen syntyi kannustavaa kilpailua, jota tarvittiin alan kehittämiseen. Päätöstä edelsi kiivas keskustelu, jossa tiedetraditiot, työmarkkinapolitiikka ja alueelliset ambitiot kohtasivat toisensa. Joensuun korkeakoulun lisäksi uutta metsätieteellistä yksikköä havittelivat myös Oulun yliopisto ja Kuopion korkeakoulu. Oulun yliopisto luopui kilpailusta kuitenkin jo varhain, ja vastakkain jäivät Joensuun ja Kuopion korkeakoulut. Ohtaansalmen molemmin puolin löytyi vahvoja argumentteja, miksi metsätieteellinen tutkimus ja opetus sopivat erinomaisesti Pohjois-Karjalaan tai Pohjois-Savoon. Keskustelusta tuskin jäi pahoja arpia, ja asetelmat unohtuivat lopullisesti vuonna 2010, kun Itä-Suomen yliopisto aloitti työnsä. Samalla Joensuun yliopiston metsätieteellinen tiedekunta muuttui metsätieteiden osastoksi, joka on osa luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekuntaa. Metsätaloudellisella painotuksella kilpailukykyisiä asiantuntijoita Mutta palataan ajassa taaksepäin. Metsätieteet asemoituivat Joensuuhun 1982, jolloin ensimmäiset opiskelijat aloittivat silloisessa korkeakoulussa. Tätä ennen tehtiin kuitenkin perusteellinen valmistelu, joka huipentui budjettikeskusteluun syksyllä 1980, kun eduskunta päätti metsätieteellisen opetuksen aloittamisesta Joensuun korkeakoulussa. Avainhenkilöitä valmistelussa olivat silloinen rehtori Heikki Kirkinen ja vararehtori Jorma Tahvanainen, joiden sinnikäs työ Joensuun yliopistosta vuonna 1986 valmistuneet ensimmäiset metsänhoitajat. Vasemmalta lukien: Pentti Hyttinen, Jyrki Kangas, Taneli Kolström ja Yrjö Niskanen. 14 | Metsänhoitaja 2•2012 Metsänhoitaja 2•2012 | 15 Ensimmäisessä haussa metsätieteiden opintoihin hakeutui kaikkiaan 1009 ylioppilasta kaikkialta Suomesta, vaikka opiskelupaikkoja oli tarjolla vain 20. Tänä päivänä moisesta kiinnostuksesta metsäalaa kohtaan voi vain unelmoida. avasi uuden kehityslinjan Joensuun korkeakoulun kehityksessä. Opetuksen yleiset linjat perustuivat Joensuun korkeakoulun metsäopetusta suunnitelleen työryhmän mietintöön, joka oli valmistunut maaliskuussa 1980. Suunnitelman mukaan tuli Joensuun korkeakoulun metsäopetusyksikön suuntautua metsäekologiaan ja -biologiaan. Opetuksen tuli myös täydentää maamme korkeinta metsäopetusta ja johtaa maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkintoon. Metsäalaa tunteva lukija huomaa heti, että Itä-Suomen yliopiston metsätieteellisen tutkimuksen ja opetuksen profiili on jotain muuta kuin mitä suunnitelmassa linjattiin: painotus on tällä hetkellä vahvasti metsätalouden koulutuksessa, jota täydentävät metsäekologia ja metsäbiologia. Syitä tähän painotukseen on monia, mutta vahvimmin nykyprofiiliin johtanutta kehitystä linjasi kuitenkin suunnittelua tukenut seurantaryhmä. Ryhmä otti selkeän kannan: Joensuun korkeakoulusta valmistuvien metsänhoitajien tuli kyetä kilpailemaan tasavertaisesti metsäalan työpaikoista muualta valmistuneiden metsänhoitajien kanssa. Vahva usko menestykseen vei metsätieteitä eteenpäin Kaikki uudet avaukset herättävät vahvoja odotuksia mutta myös pelkoja. Monet hankkeen kriitikot uskoivat, että Joensuun korkeakouluun tuskin saataisiin kelvollisia metsätieteiden opiskelijoita, niin ylivoimaisena pidettiin Helsingin yliopiston vetovoimaa. Ennakko-odotukset osoittautuivat kuitenkin katteettomiksi, sillä ensimmäisessä haussa metsätieteiden opintoihin hakeutui kaikkiaan 1009 ylioppilasta kaikkialta Suomesta, vaikka opiskelupaikkoja oli tarjolla vain 20. Tänä päivänä moisesta kiinnostuksesta metsäalaa kohtaan voi vain unelmoida. 16 | Metsänhoitaja 2•2012 Metsätieteellinen koulutus on monitieteistä, ja se yhdistää biologiaa, taloustieteitä, tekniikkaa ja yhteiskuntatieteitä. Tällaisen kokonaisuuden toteuttaminen vaatii eri alojen opettajia ja tieteiden välistä yhteistyötä. Tässä suhteessa Joensuun korkeakoulun tarjoamat mahdollisuudet olivat rajalliset. Oli syytä pelätä, että metsätieteellinen koulutus näivettyisi voimanvarojen niukkuuteen. Tätä asetelmaa kuvaa hyvin hallintoviraston silloisen suunnittelijan Väinö Jääskeläisen arvelu, että koko metsätieteellisellä koulutusalalla Joensuussa tulisi tuskin koskaan olemaan enempää kuin yksi professori ja pari muuta opettajaa. Jääskeläisen profetia ei onneksi toteutunut, sillä jo aloitusvuonna 1982 oli metsätieteissä viisi opettajaa: yksi professori, kaksi apulaisprofessoria, yksi lehtori ja yksi assistentti. Voimavarat olivat tarpeeseen nähden kuitenkin vaatimattomat, mutta se ei häirinnyt vahvaa uskoa, että metsätieteellinen tutkimus ja koulutus tulisivat kukoistamaan Joensuun korkeakoulussa. Mainittakoon, että metsätieteiden osastossa työskentelee tällä hetkellä 25 opettajaa, joista yli puolet on metsätieteiden eri aloille erikoistuneita professoreita. Yliopistostatus vahvisti tieteellistä kapasiteettia Vuosi 1984 oli käännekohta metsätieteellisen koulutuksen kehittämisessä, kun Joensuun korkeakoulu sai yliopistostatuksen. Tuolloisen hallintouudistuksen yhteydessä syntyi myös metsätieteellinen tiedekunta. Tiedekuntastatus tarjosi uusia välineitä luoda omaa profiilia yliopiston puitteissa. Varmasti tuolloinkin pohdittiin tiedekunnan kehityslinjoja, vaikka nykymuotoista strategiatyötä ei vielä tunnettu. Tuolloin tärkeitä tutkimusteemoja olivat muun muassa männyn laatukasvatuskysymykset, metsäpuiden pakkaskestävyys, metsäyrittäjyys, satelliittikuvat valtakunnan metsien inventoinnissa ja monet metsäsuunnittelun kysymykset, ajankohtaisia metsätalouden teemoja nytkin. Toisaalta myös perustutkimus pohjasi tutkimuksen asemaa tiedekunnan profiilissa. Tästä esimerkkinä tiedekunnan ensimmäinen väitöskirja, jota Heikki Smolander puolusti 1985 teemasta “Measurement of fluctuating irradiance in field studies of photosynthesis”. Teemassa yhdistyvät puiden kasvu ja rakenne innovatiivisella tavalla säteilyfysiikkaan. Viime vuosina tutkimusta ovat profiloineet muun muassa ilmastonmuutos, kaukokartoitus ja metsäsuunnittelu. Ensimmäiset metsämaisterit valmistuivat 1986, ja nyt kuluneiden 30 vuoden aikana Joensuusta on valmistunut lähes tuhat metsämaisteria. Ensimmäisten maistereiden valmistuminen oli myös lähtökohta systemaattiselle jatkokoulutukselle. Tässä suhteessa 1990luvun alku merkitsi tutkimuksen lopullista juurtumista metsätieteellisen tiedekunnan arkipäivään, kun ensimmäiset omien oppilaiden väitöskirjat valmistuivat. Tämä vahvisti tieteellistä kapasiteettia mutta loi myös ilmapiiriä, jossa tutkimuksesta tuli aito uravaihtoehto, ja jo 2000-luvun alkuun mennessä tiedekunnassa tarkastettiin vuosittain 8–12 väitöskirjaa. Viime vuosina on väittelyaktiivisuus pysynyt likimain samalla tasolla. Vuodesta 1995 lähtien tiedekunnan koordinoima metsätieteiden valtakunnallinen tutkijakoulu on tarjonnut monille jatkokoulutusmahdollisuuden, joskin projekti- ja muu tutkimusrahoitus on tässä suhteessa vieläkin merkittävämpi. Kaiken kaikkiaan on metsätieteellisessä tiedekunnassa ja osastossa puolustettu yli 150 väitöskirjaa. Korkeatasoinen tutkimus ja opetuksen kehittäminen avanneet ovia kansainvälisyyteen Metsätieteellisen tutkimuksen ja opetuksen kehityksessä tärkeän käännekohdan muodosti myös vuonna 2002 alkanut kansainvälinen maisterikoulutus (European Forestry), jota rahoitetaan Erasmus Mundus -ohjelman puitteissa. Kansainvälisyys sinänsä ei ollut uuttaa, sillä tiedekunta on osallistunut muun muassa Euroopan Unionin rahoittamiin tutkimushankkeisiin jo vuodesta 1994, ja kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden toiminnan organisoimiseksi perustettiin 1991 “Environmental Science and Forestry” -ohjelma yhdessä biologien kanssa. Tänä päivänä valmistuvista maistereista noin 30 % on kansainvälisiä opiskelijoita ja noin 60 vaihto-opiskelijaa tulee vuosittain hakemaan osaamista Joensuusta. Toisaalta tiedekunnan kansainvälisesti suuntautuneet tutkijaryhmät ovat houkutelleet monia Mundus- ohjelmassa opiskelleita jatko-opintoihin, ja European Forestry- ohjelmasta on vuosien mittaan kehittynyt tärkeä kanava rekrytoida jatko-opiskelijoita metsätieteisiin. Tutkimus on akateemisen yhteisön elinehto niin kuin lainsäätäjä sen sattuvasti sanoo: yliopistojen tehtävänä on tehdä tieteellistä tutkimusta ja antaa siihen perustuvaa opetusta. Tutkittu tieto taustoittaa myös sidosryhmätyötä, johon laki velvoittaa yliopistoja. Viime vuosina tehdyt tutkimuksen laadun arvioinnit osoittavat, että metsätieteiden kehittäminen Joensuussa on tuottanut tulosta, ja metsätieteellinen tutkimus sijoittuu Itä-Suomen yliopiston parhaimmistoon. Tutkimuksen laadun arviointi on myös osoittanut, että osaston aktiivinen ja korkeatasoinen tutkimus on avannut ovia laajaan kansainvälisyyteen kauas Suomen rajojen ulkopuolelle. Tästä on hyvä jatkaa kohti uutta merkkipäivää. • Taimissa on uuden metsän alku: perehtymistä metsänviljelyn käytäntöön metsänhoidon kenttäkurssilla. Metsänhoitaja 2•2012 | 17 Tuovi Rautjoki Suomen metsäkeskus Suomen metsäkeskus on lähellä metsänomistajia ja metsiä Suomen metsäkeskus aloitti toimintansa 1.1.2012 uudella organisaatiollaan, jossa kaikki alueelliset Metsäkeskukset siirtyivät saman katon alle yhdeksi, yhtenäiseksi Suomen metsäkeskukseksi. Isoin muutos organisaationäkökulmasta on julkisten palveluiden ja liiketoiminnan siirtäminen omiin, erillisiin yksiköihinsä. J ulkiset palvelut vastaa metsäalan edistämisestä, rahoituksesta ja metsänkäsittelyn laadun parantamisesta, metsätiedon jakamisesta sekä neuvonnasta. Julkisten palvelujen tehtävänä on myös valvoa, että metsien käyttö on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Liiketoiminta puolestaan jatkaa Metsäpalvelut-nimellä omassa yksikössään, jossa tarjotaan aiemmilta vuosilta tuttuja maksullisia palveluja, kuten metsäsuunnitelmien tekoa, tila-arvioita, teiden rakentamista ja perusparantamista sekä suometsän kunnostusta. Julkiset palvelut perehdyttää vuosittain tuhansia uusia metsänomistajia Metsäkeskuksen julkiset palvelut on hajautettu 13 alueelliseen yksikköön, joiden toimintaa ohjataan Lahteen perustetusta keskusyksiköstä. 18 | Metsänhoitaja 2•2012 Suomen metsäkeskuksen Julkisten palvelujen keskusyksikkö perustettiin Lahteen 1.1.2012. ”Aiemmin Metsäkeskus toimi 13 itsenäisen aluekeskuksen voimin, jotka jatkavat nyt toimintaansa uuden keskusyksikön ohjauksessa. Metsäkeskuksen julkiset palvelut ovat valtion rahoittamaa toimintaa, jonka tavoitteena on edistää metsäalaa ja sen elinkeinoja, metsäluonnon monimuotoisuutta, rahoittaa met- sänhoidon toimenpiteitä sekä jalostaa ja jakaa tietoa Suomen metsistä”, kertoo Julkisten palvelujen johtaja Ari Eini. ”Meillä on myös tärkeä tehtävä neuvonnassa. Tuhansia uusia metsänomistajia osallistuu vuosittain kursseillemme. Lisäksi vastaamme joka vuosi kymmeniin tuhansiin metsää koskeviin puhelin- ja sähköpostitiedusteluihin”, Eini lisää. Metsänomistaja saa palvelua siellä, missä haluaa Suomen metsäkeskuksella on vahva alueellinen organisaatio, jonka ansiosta se on lähellä metsänomistajaa. Julkiset palvelut ja Metsäpalvelut toimivat osin samoissa toimitiloissa: Metsäpalvelut kattavat Suomen kuudella alueellaan, Julkiset palvelut on jakautunut 13 alueelle. Metsäkeskuksen tärkeimpänä tavoitteena on asiakasläheisyys: metsänomistajaa palvellaan siellä, missä se hänelle parhaiten sopii. ”Metsäpalveluilla on vuosikymmenien kokemus ja vahva osaaminen palvelutuotannosta ja 270 metsäammattilaista kattavasti yli sadassa toimipaikassa ympäri maan”, kertoo Metsäpalveluiden johtaja Jukka Enarvi. • Metsäkeskuksen Julkisten palvelujen tavoitteena on edistää metsäalaa ja sen elinkeinoja, metsäluonnon monimuotoisuutta, rahoittaa metsänhoidon toimenpiteitä sekä jalostaa ja jakaa tietoa Suomen metsistä. ”Metsäkeskuksen tulee olla alan toimintakentän keskiössä” Metsänhoitaja Ari Eini nimitettiin Metsäkeskuksen Julkisten palvelujen johtajaksi 1.4.2012 alkaen. Aiemmin Eini on toiminut mm. Keski-Suomen metsäkeskuksen johtajana sekä sahateollisuuden vientitehtävissä Metsäntuottajat Oy:ssä. Eini on luotsannut Metsäkeskuksen organisaatiomuutosta 1.8.2011 lähtien toimiessaan väliaikaisena johtajana. ”Muutos on iso Metsäkeskukselle ja koko metsäalalle. Julkiset palvelut on valtion metsäpolitiikan toteuttaja ja alan yhteinen edunvalvoja. Haluan, että Metsäkeskus on alan toimintakentän keskiössä”, Eini linjaa. Einin mukaan Metsäkeskusta ei ole ilman sen asiakkaita: ”Olemme olemassa asiakkaitamme varten ja kehitämme alaa yhdessä heidän kanssaan. Asiakkaiden hyöty on myös meidän hyötymme. Kuluvan vuoden tärkeimpiä tavoitteitamme onkin tarjota Suomen metsävaratieto kaikkien sitä tarvitsevien käyttöön. Tiedon käyttötavat määrittelee uusi metsätietolaki ja sujuvuutta tiedon jakamiselle tuo Metsään.fi-asiointipalvelu, joka tulee käyttöön loppuvuodesta.” Metsäkeskuksen Julkiset palvelut työllistävät noin 700 asiantuntijaa eri puolilla maata. ”Henkilöstö on ollut hienosti mukana toteuttamassa muutosta ja ottanut omakseen uuden Metsäkeskuksen”, Eini lisää. Metsänhoitaja 2•2012 | 19 lakipalsta Matti Kukko Asianajaja, Asianajotoimisto Bützow Oy SHUTTERSTOCK äiti sekä tytön sisko. Pohjanmaalla oli muun muassa mittava perintötila. Tyttö rakastui yönmustaan gambialaiseen mieheen. Äidin neuvo oli, että naimisiin tyttö voi mennä mutta edellytyksenä oli avioehtosopimuksen tekeminen. Tyttö totteli. Tyttö vihittiin. Tyttö kuoli. Äidin näkemyksen mukaan tyttären puoliso ei perinyt tytön omaisuutta, koska heillä ei ollut avio-oikeutta toistensa omaisuuteen. Pohjanmaalla koettiin hyvin järkyttävänä seikkana se, että gambialainen leski kuitenkin peri osan perintötilasta ja jopa äidin tyttärensä hyväksi tekemät henkivakuutussäästöt. Vakuutussopimuksessa edunsaajaksi oli merkitty ”omaiset”! Avioehtosopimus ei ole kuolemanvaraistoimi. Sellaiseksi kelpaa vain testamentti. Jos esimerkkitapauksessa tyttö olisi tehnyt omaisuudestaan omistusoikeustestamentin äitinsä ja sisarensa hyväksi, tytön varallisuussuhteet olisivat määräytyneet äidin toivomalla tavalla. Avioehtosopimus ja lesken perintäoikeus Perhevarallisuuden järjestelystä puhuttaessa on hyvä asia ymmärtää, mitä tarkoittaa avio-oikeus, avioehtosopimus ja lesken perintöoikeus. Avioehtosopimuksen tekevät elossa olevat puolisot. Leskeys johtuu puolison kuolemasta. Yksinomaan testamentti on puhtaasti kuolemanvaraistoimi. A Varatuomari Matti Kukko, Asianajotoimisto Bützow Oy. vioehtosopimuksella aviopuolisot sopivat avio-oikeudesta, joka on avioliiton aikainen piilevä oikeus. Se saa alkunsa puolisoiden avioliittoon vihkimisestä ja liittyy puolisoiden aviovarallisuuden järjestämiseen. Avio-oikeus herää eloon puolisoiden avioliiton päättyessä joko avioeron tai toisen puolison kuoleman johdosta. Avio-oikeuden perusteella avioerotilanteessa puolisot tai kuolemantapauksessa leski ja rintaperilliset saavat pääsäännön mukaan puolet avio-oikeuden alaisen omaisuuden yhteenlasketusta säästöstä. Tätä puolikasta kutsutaan avio-osaksi. Se kertoo, kuinka paljon puolisolle tulee pesästä arvomääräisesti euroina omaisuutta. Voidaan puhua avioeroosituksesta tai puolison kuolemaan perustuvasta jäämistöosituksesta. Avioehtosopimuksella puolisot voivat kuitenkin sopia, että kummallakaan ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen. Tällöin suoritetaan omaisuuden erottelu. Ositusta ei myöskään tarvita ja puoliso perii toisen puo- lison, jos puolisoilla ei ole rintaperillisiä eikä testamentista muuta johdu. Puolison perintöoikeus on vahva oikeus Leski saa perinnön kautta omistusoikeuden ja samalla hallintaoikeuden puolisolta perimäänsä omaisuuteen. Lesken omistusoikeudellista vallintavaltaa on vain vähän rajoitettu: hän ei saa tehdä perimästään omaisuudesta testamenttia eikä sitä kohtuuttomasti lahjoittaa. Sen sijaan myyminen ja panttaaminen ovat sallittuja oikeustoimia. Kuolleen puolison toissijaiset perilliset (vanhemmat, sisaret ja veljet, sisar- ja velipuolet) voivat vain sivusta seurata, miten leski kuolinpesän ainoana osakkaana perintöleiviskäänsä hoitaa. Puolison perintöoikeutta voidaan vankentaa omistusoikeustestamentilla perintönä ja testamentilla tulleeseen omaisuuteen. Testamentti saa lainvoiman, kun se on annettu tiedoksi kuolleen puolison toissijaisille perillisille (isä, äiti, siskot, veljet ynnä muut). Perintöoikeudellinen side toissijaisiin perillisiin katkeaa siten lopullisesti. • Metsäkirja on arvostettu lahja Siitä hyötyvät saaja ja suomalainen metsä. Puut perille ja käyttöön Esko Pakkanen ja Matti Leikola Kirja kertoo puun kuljetuksista metsästä tehtaalle sekä tuotteiden kuljetuksista vientisatamiin. Lisäksi selvitetään puun ja metsien muuta kuin teollista käyttöä. 512 sivua, hinta: 48 euroa Jos puolisot ovat keskinäisellä tai ensin kuolleen puolison omistusoikeustestamentilla halunneet ohjata omaisuutta leskeksi jäävälle henkilölle, niin omistusoikeustestamentin kautta leski saa täysin suvereenin omistusoikeuden (vallintavallan) ensiksi kuolleelta puolisolta Tervaa, lautaa ja paperia Esko Pakkanen ja Matti Leikola Kirja keskittyy puun teolliseen käyttöön. Myös tervanpolttoa ja kotiteollisuutta kuvaillaan. 512 sivua, hinta: 48 euroa Jäämistöositus Jos pesässä on leski ja rintaperilliset, puhutaan osittamattomasta ja jakamattomasta kuolinpesästä. Sana ”osittamaton” viittaa lesken ja rintaperillisten väliseen suhteeseen. Leski ei siis perinnön kautta saa mitään pesästä. Lesken ja rintaperillisten erottaminen toisistaan varallisuusoikeudellisesti tapahtuu jäämistöosituksen kautta. Vasta tämän jälkeen rintaperilliset perivät perintökaaren mukaisesti ensiksi kuolleen vanhempansa. Nämä seikat usein sotketaan käsitteellisesti. Suojaako avioehtosopimus puolison perintöoikeudelta? Otetaan esimerkki elävästä elämästä. Pohjanmaalta oleva tyttö asui Helsingissä. Tytön isä oli kuollut. Osittamattomaan ja jakamattomaan kuolinpesään kuului leskenä tytön lisätietoa Metsänhoitajaliiton jäsenenä sinulla on mahdollisuus maksuttomaan puhelinneuvontaan yksityiselämän oikeudellisissa kysymyksissä Asianajotoimisto Bützow Oy:ssä arkisin klo 10-16, puh. (09) 431 531 (Helsinki), (03) 612 5501 ja (03) 6121 944 (Hämeenlinna) tai (03) 3138 2800 (Tampere). Voit soittaa mihin tahansa numeroista. Soittaessasi sinun tulee ilmoittaa jäsennumerosi, jonka löydät jäsenkortistasi. Edellytyksenä neuvonnan maksuttomuudelle on, että lakimies voi selvittää asian puhelimitse asiakirjoihin perehtymättä. Myös toimeksiantoja hoidamme mielellämme, mutta ne maksavat erikseen. Työsuhde- ja työttömyysturva-asiat eivät kuulu palvelun piiriin. Näissä asioissa sinun tulee olla yhteydessä luottamusmieheen tai liiton toimistoon. www.butzow.com Molemmat kirjat yhteensä vain 76,80 euroa, säästät 19,20 euroa. Edullinen pakettitarjous Kaikki metsäkirjat: www.metsakustannus.fi/kauppa Puhelintilaukset: 020 772 9136 Posti- ja toimituskulut: 1 kirja 7,50 euroa, 2-5 kirjaa 8,50 euroa, 6 kirjaa tai enemmän 10,00 euroa/lähetys. Kirjakauppa 20 | Metsänhoitaja 2•2012 Metsänhoitaja 2•2012 | 21 Historiasarja Meho 100x120.indd 1 21.4.2012 11. Mika Peltonen UP SHUTTERSTOCK loma 10 tapa a pilata Kympin arvoinen lomasuoritus K esälomat lähestyvät ja monet ovat jo suunnitelleet, mitä kaikkea silloin pitäisi tehdä. Jonkinasteista lomastressiä potee tilastojen mukaan jopa 38 prosenttia suomalaisista. Lomastressin hankkiminen on jo itsessään hyvä tapa pilata loma ennalta. Suomalaisten vapaa-aikaan liittyvistä käsityksistä tohtoriksi väitellyt Lapin yliopiston professori Anu Valtonen tietää tukun muitakin hyviä lomanpilaamistapoja. Lomailija voi esimerkiksi suunnitella aikataulun tarkasti ennalta päivä päivältä. Aina varmemmin loma menee kiville, jos sinnittelee pitääkseen aikataulusta kiinni. – Hyvällä aikatauluttamisella saa kunnon suoritusloman, Valtonen vakuuttaa. Parhaiten tämä onnistuu Valtosen mukaan niiltä, jotka talvellakin suistuvat ylisuorittamiseen ja -tekemiseen. – Jos koko loma on ladattu täyteen odotuksia ja suunnitelmia, lomasta tulee yksi maraton lisää, suoritus muiden joukossa. Jos suunnitelmat eivät ole valmiina loman alkaessa, ei kannata huolestua. Kalenterin ehtii täyttää parin lomapäivän jälkeenkin. Jos lähdet lomalla reissuun, jätä pakkaaminen mahdollisimman viime tippaan. Näin osa tavaroista unohtuu varmasti kotiin. Autolomalle lähtiessä kannattaa valita 22 | Metsänhoitaja 2•2012 sellainen aika, jolloin kaikki muutkin ovat liikkeellä. Jos menet kesämökille, muista ylimitoittaa esimerkiksi se, miten mökkiä tänä kesänä remontoidaan. Sekin on hyvä keino, että suostuu kaikkeen, mitä muut haluavat. Jos joku haluaa mennä Linnanmäelle, niin kannattaa mennä mukaan, vaikkei huvittaisikaan. Lomalla kannattaa olla tehokas Jos ihminen rientää lomallakin harrastuksesta toiseen ja tapahtumasta kolmanteen, yllä on takuuvarmasti uusi pakkopaita. – Parhaimmillaan yletön kohkaaminen johtaa siihen, että ihminen kokee tuhlaavansa vapaa-aikaa, jos ei tee mitään. Jos lomasää on huono, kannattaa Valtosen mukaan keskittyä voivotteleman sitä. Siivous tai muutto kannattaa myös järjestää mieluiten juuri lomalle. Muutto on mukavasti stressaavaa. Lomalla ei tietenkään kannata nukkua ja levätä riittävästi ja antaa itselleen aikaa pään tyhjentämiseen. – Jos haluat pilata lomasi, älä vain vaihda sen aikana arjen rutiinejasi. Anna kotiarjen jäädä päälle. Lomareissulta tai mökiltä kannattaa palata kotiin mahdollisimman myöhään viimeisen lomapäivän iltana, ettei palautumiseen jää aikaa. Anu Valtonen lupaa, että hänen ohjeillaan olet töihin palatessasi varmasti väsyneempi kuin lomalle lähtiessäsi. • Valtosen mukaan lomaan liittyvä tekemisen pakko periytyy osin jo valistuksen ajalta, osin taas viime vuosikymmeniltä. – Suoritusyhteiskunnassa vapaa-aikakin on jotakin, joka tehdään. Sisäistynyt käsitys siitä, että pitää olla tehokas, pätee vapaa-ajallakin. Helppo tapa pilata lomansa on esimerkiksi ottaa töitä mukaan. Myös matkapuhelin kannattaa pitää päällä, jos työpaikalla on ongelmia, joiden ratkaisemiseen tarvitaan juuri sinun apuasi. Kannattaa myös soitella lomalta töihin, jos mieleen tulee jotakin töiden kannalta tärkeää. Valtosen mukaan kannattaa murehtia jo ennalta myös loman jälkeistä elämää ja miettiä, mitä töissä pitää tehdä loman jälkeen. Tätä helpottaa se, että et missään nimessä tee kaikkia mahdollisia töitäsi valmiiksi ennen lomalle lähtöä. – Myös riiteleminen perheen kesken on hyvä tapa pilata lomansa. Riidan saa takuuvarmasti aikaan lisäämällä alkoholin kulutusta. Pidä kiinni arjen rutiineista Pienemmät vakuutuslaskut? Moni oli kysyttäessä sitä mieltä, että ottaisi ilolla vastaan pienemmän vakuutuslaskun. Sehän onnistuu: kun keskität pankki- ja vakuutusasiasi OP-Pohjolaan, huomattavasti pienemmät vakuutuslaskut voivat olla täyttä totta. Tämä on asioinnistasi kertyvien OP-bonusten ansiota. Laske omien bonustesi määrä bonuslaskurilla osoitteessa op.fi/bonuslaskuri Yhdessä hyvä tulee. OP-bonuksia kertyy Osuuspankin omistajajäsenelle ja Helsingin OP Pankin asiakkaalle, jonka oma tai perheen yhteinen pankki- ja/tai vakuutusasiointi on vähintään 5 000 €/kk. Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto Metsänhoitajaliiton jäsenten sijoittuminen Metsänhoitajaliiton jäsenet työllistyvät työmarkkinatutkimuksen mukaan pääsääntöisesti yksityiselle sektorille ja asiantuntijatehtäviin. Vaativissa työtehtävissä työviikot venyvät keskimäärin 2,5 tuntia sovittua pidemmäksi, usein ilman erillisiä korvauksia. M etsänhoitajaliitto selvittää yhteistyössä 4L-liittojen kanssa toteutettavalla vuosittaisella t yömark k inatutkimuksella jäsenistönsä sijoittumista työmarkkinoille, palkkatasoa, ansiokehitystä, työaikoja ja muita edunvalvonnallisesti keskeisiä asioita. Marraskuussa 2011 toteutetun työmarkkinatutkimuksen pohjalta Metsänhoitaja-lehden viime numerossa käsiteltiin liiton jäsenten palkkausta ja tässä numerossa pureudutaan työmarkkinoille sijoittumiseen liittyviin havaintoihin. Jäsenistön sijoittumista työmarkkinoille tarkasteltiin vakituisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa olevien palkansaajien osalta. Yksityinen sektori työllistää Yli puolet, 56 %, Metsänhoitajaliiton jäsenistöstä työskentelee yksityisellä sektorilla. Julkiselle sektorille on sijoittunut lähes kolmannes ja kuntiin ja kuntayhtymiin vain vajaa kymmenesosa Metsänhoitajaliiton jäsenistä. Yli- Miehet ja naiset eritasoisissa tehtävissä tutkimus ja tuotekehitystä sisältävissä asiantuntijatehtävissä ja vajaa neljännes vaativissa asiantuntijatehtävissä. Erittäin vaativia, ylimmän johdon esikuntatehtäviä ja koko yritystä koskevia tutkimus-, suunnittelu- ja kehitystehtäviä ilmoitti hoitavansa joka kymmenes vastaaja. Miehet sijoittuvat selvästi naisia useammin eritasoisiin johtotehtäviin. Naisista lähes kolmannes toimii perustason asiantuntijatehtävissä, kun taas miehistä vastaavissa tehtävissä toimii huomattavasti pienempi osuus, 16 % (Kuvio 1). Työtehtävien kirjo on jäsenten keskuudessa erittäin laaja (Kuvio 2). Yleisimmin jäsenkunnan työnkuvaan sisältyy erilaisia hallinnollisia tehtäviä, joka kuudennella vastanneella työtehtävät liittyivät pääasiallisesti hallintoon ja johtamiseen. Seuraavaksi yleisimmiksi työtehtäviksi nousivat tutkimustehtävät, joissa toimii 15 % jäsenistöstä. Yli puolet Metsänhoitajaliiton jäsenistöstä työskentelee eriasteisissa asiantuntijatehtävissä. Joka viides jäsen toimii suunnittelu-, Yliopistolla tehdään pätkätöitä ja yrityksissä ylitöitä opistoissa työsuhteessa on noin 5 % jäsenistä, naisista joka kymmenes ja miehistä vain neljä prosenttia. Miehet työllistyvätkin hieman naisia useammin yksityiselle sektorille; miehistä 58 % ja naisista 51 % työskenteli yrityksessä. Yksityisellä sektorilla toimialoista eniten työllistää metsäteollisuus, jonka palkkalistoilla työskentelee useampi kuin joka kolmas jäsen. Toiseksi suurimpia työllistäjiä yksityisistä ovat Tapio ja Metsäkeskus ja kolmanneksi työllistävyydessä jäävät järjestöt. Julkisella sektorilla erityisesti valtion tutkimuslaitokset työllistävät paljon jäsenistöä; jopa 40 % kaikista valtiolla työskentelevistä ilmoitti toimivansa tutkimuslaitoksessa. Vastaavasti valtion liikelaitoksiin sijoittuneita oli lähes kolmannes kaikista valtiolla työskentelevistä. Kuvio 1. Työsuhteessa olevat toimiaseman ja sukupuolen mukaan Vaativat asiantuntijatehtävät Asiantuntijatehtävät Ylempi keskijohto Alempi keskijohto Johto Naiset Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät Kaikista Metsänhoitajaliiton työsuhteisista jäsenistä 16 % työskentelee määräaikaisella työsopimuksella. Yliopistolla työskentelevistä jopa 84 %:lla on määräaikainen työsopimus, kun kunnissa määräaikaisten osuus on 20 %, valtiolla 18 % ja yksityisellä sektorilla 8 %. Kaikilla sektoreilla naiset ovat useammin määräaikaisella työsopimuksella miehiin verrattuna. Keskimäärin 27 % naisista ja 11 % miehistä oli vastaushetkellä määräaikaisena työsuhteessa. Yliopistoissa määräaikaiset työsuhteet näyttävät olevan enemmän sääntö kuin poikkeus. Työmarkkinatutkimuksen ajankohtana marraskuussa 2011 Metsänhoitajaliiton jäsenistä työttömänä oli vain kolme prosenttia. Liiton jäsenkunnassa työttömyyskokemukset ovat kuitenkin tuttuja paljon laajemmalle jäsenjoukolle. Kokonaan ilman työttömyyskokemuksia jäsenkunnasta oli selvinnyt noin 60 %. Joka neljännellä metsänhoitajalla oli ollut yksi työttömyysjakso ja joka kymmenes oli ollut työttömänä kahteen otteeseen. Tätä useammat työttömyysjaksot olivat selvästi harvinaisempia. Suurimmalla osalla työttömyyttä kohdanneista työttö- Yliopistossa työskentelevistä naisista lähes kaikki (93 %) työskentelivät määräaikaisesti ja miehistäkin suurin osa (76 %). Osa-aikaisuus sen sijaan on jäsenten keskuudessa erittäin harvinaista. Tutkimukseen vastanneista vain kolme prosenttia teki osa-aikaista työviikkoa. Osa-aikatyötä tekevät pääosin naiset, heistä osa-aikatyössä oli viisi prosenttia ja miehistä vain alle kaksi prosenttia. Kokoaikaisesti työskentelevillä sovittu työaika on keskimäärin 38,2 tuntia viikossa. Kokoaikaisten todellinen viikkotyöaika oli kuitenkin vastaajien mukaan keskimäärin 40,7 tuntia, eli 2,5 tuntia sovittua työaikaa pidempi. Pisintä työviikkoa tehtiin yksityisellä sektorilla, jossa työviikko venyi keskimäärin 41 tunnin mittaiseksi. Vastaavasti muilla sektoreilla viikkotyöaika oli keskimäärin 40 tuntia. Viikkotyömäärä oli vahvasti yhteydessä myös työntekijän asemaan: ylimpään johtoon kuuluvat tekivät noin neljä tuntia keskimääräistä pidempää työviikkoa (Kuvio 3). Ylitöiden tekeminen on jäsenkunnassa varsin yleistä: vain noin 15 % vastanneista ilmoitti, ettei tee lainkaan ylitöitä. Ylitöistä ei myöskään saa usein rahallista korvausta. Jopa yli 40 % ylitöitä tehneistä ilmoitti, ettei ylitöitä korvata lainkaan tai niiden oletetaan jo sisältyvän peruspalkkaan. Reilu kolmannes ilmoitti voivansa pitää tehdyt ylityötunnit yhden suhde yhteen mallin mukaisesti vapaaaikana ilman korotuksia. Työaikalakien, virka- tai työehtosopimuksen mukaiset korvaukset korotettuna rahana sai vain murto-osa, 4 % ylitöiden tekijöistä. • myysjaksot olivat kestäneet yhdestä kolmeen kuukautta (14,3 %) ja joka kymmenennellä työttömyysjaksojen yhteiskesto ylsi vähintään vuoden mittaiseksi. Vastaavasti vuosien 2010 ja 2011 aikana valmistuneista metsänhoitajista 57 %:lla ei ollut tutkimusajankohtaan mennessä lainkaan työttömyyskokemuksia. Niillä vastavalmistuneilla, jotka olivat kokeneet työttömyyttä valmistumisensa jälkeen, yleisin työttömyysjakson kesto oli vain alle kolme kuukautta. Jopa kolmella neljästä vastavalmistuneesta oli töitä tiedossa heti valmistumisensa jälkeen. Kuvio 2. Työsuhteessa olevat pääasiallisen työtehtävän mukaan Hallinnolliset tehtävät, johtaminen Tutkimustehtävät Muu Puun hankinta ja metsien hoito Opetus- ja koulutustehtävät Kansainvälisen kaupan tehtävät Konsultointi Muu luonnontieteen alaan liittyvä tehtävä Tuotekehitys- ja tekniset suunnittelutehtävät Kaupalliset tehtävät kotimaassa Edunvalvonta Ympäristönsuojelu- ja tarkastustehtävät Tiedotus/viestintä Tarkastustehtävät Käyttö- ja ylläpitotehtävät, tuotteiden valmistus Laatutehtävät, auditointi Neuvonta/asiakaspalvelu Terveydenhuollon ja hyvinvoinnin asiantuntijatehtävät 0 5 1015 20 % Kuvio 3. Kokoaikaisten todellinen viikkotyöaika toimiaseman mukaan Johto Ylin johto Ylempi keskijohto Alempi keskijohto Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät Opettaja Toimihenkilö Kaikki Vaativat asiantuntijatehtävät Asiantuntijatehtävät 3637383940414243444546 tuntia/ viikossa Miehet Toimihenkilö Ylin johto Opettaja 0 5 1015 2025 3035 24 | Metsänhoitaja 2•2012 % Metsänhoitaja 2•2012 | 25 Paula Launonen T Äkillinen yrjötauti vai erhi on 41-vuotias henkilöstöpäällikkö. Virkeästä olemuksesta ei arvaa, että vielä pari vuotta sitten nainen heräsi joka aamu pöhnäisenä. Tavallisena arki-iltana punkkupullo tyhjeni melkein huomaamatta Facebook-kavereiden kanssa chatatessa ja Greyn anatomiaa vilkuillessa. kauhea kankkunen? Vähitellen lipesi Maanantaista torstaihin kontrolli piti, mutta viikonloppujen annoksia Terhi ei laskenut: tissuttelu oli luvallista lauantaiaamusta sunnuntai-iltaan riippumatta siitä, oltiinko miesystävän mökillä tai kotisohvalla. – Kauppakorkeassa kaljoittelu oli osa iloista opiskelijaelämää. Työelämään siirryttyäni aloin käyttää alkoholia myös rentoutumislääkkeenä. Aluksi riitti lasillinen viiniä ennen nukkumaanmenoa. Vähitellen Terhin iltaharrastukset harvenivat. Kuntosalille tai työväenopiston espanjan tunnille ei enää riittänyt energiaa. – Selitin itselleni, että työ vie kaikki mehut. Todellinen syy oli kuitenkin se, että halusin nopeasti kotiin. Jo puoliltapäivin aloin ajatella keittiön kaapissa odottavaa pulloa. Työnsä Terhi hoiti. Suhdettaan alkoholiin hän joutui vakavasti miettimään vasta, kun esimies alkoi ihmetellä toistuvia lyhyitä poissaoloja. Siinä vaiheessa juominen oli ollut päivittäistä jo monta vuotta. Lipittelystä voi tulla tiukka koukku. Riippuvuuteen pitää puuttua ajoissa. Koko kuukausi kännissä • • • • • Suomessa yli 90 % työikäisistä käyttää alkoholia. Miehistä noin 40 % ja naisista 20 % on riskikäyttäjiä. Suomalainen on joka vuosi 30 vuorokautta humalassa. Osasta tulee suurkuluttajia tai riippuvaisia. Työterveyslaitoksen kyselyn mukaan joka toisen työyhteisössä on alkoholihaittoja. • Mikä on kohtuujuomista? Missä kulkee riskiraja? Tarkista alkoholinkäyttösi verkossa: www.taitolaji.fi Työterveyshuolto avuksi Lähde: Työterveyslaitos & Taitolaji.fi Päihdeohjelma työpaikalle • Tee aloite esimiehelle tai ota yhteys työterveyshuoltoon. • Kysy ohjelmamalleja Työturvallisuuskeskuksesta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta, Myllyhoitoyhdistyksestä tai omasta työterveyshuollostasi. • Ohjelman painopiste on ennaltaehkäisyssä. Se sisältää ohjeita myös korjaavaan toimintaan, kuntoutukseen ja kriisinhallintaan. SHUTTERSTOCK 26 | Metsänhoitaja 2•2012 Päihde- ja mielenterveystyön asiantuntija Eeva Gröhn tapaa työssään päteviä, tunnollisia ja kunnianhimoisia ihmisiä, joiden alkoholinkäyttö on muuttunut riippuvuudeksi. Monet pystyvät salaamaan ongelman työyhteisöltä siihen asti, kunnes alkaa tulla ”äkillisiä vatsatauteja” ja eri paikoista hankittuja sairauslomatodistuksia. – Oireita ovat myös heikentynyt työteho, esimiehen välttely sekä alakulo ja hermostuneisuus. Heikkoa oloaan ihminen voi selittää esimerkiksi uniongelmilla. Jyväskyläläisessä Työterveys Aallossa työskentelevä Gröhn on ottanut tehtäväkseen päihdeongelmien ennaltaehkäisyn. Hän kiertää yrityksissä puhujana ja kouluttajana. Gröhnin mukaan vain 16 prosenttia työyhteisöistä käsittelee päihdeasioita järjestelmällisen ohjelman avulla. Gröhnillä on hyviä kokemuksia työpaikoista, joilla ennaltaehkäisy otetaan vakavissaan. – Päihdeohjelma toimii, kun ihmisiä ei tarvitse ohjata hoitoon, vaan tilanne saadaan haltuun työterveyshuollon voimin. tiutta voi alkaa pienin askelin. – Ensin hän on juomatta arkena ja annan siitä hyvää palautetta. Pian hän kokeilee raittiutta viikonloppuisin. Useimmat joutuvat päättämään ehdottomasta linjasta, sillä suurkulutuksesta ei yleensä ole paluuta kohtuukäyttöön. Ongelmasta on puhuttava – Kun alkoholi on muuttanut kehon kemiaa, tahto jää toiseksi. Yritin ensin vähentämistä. Kun huomasin juovani entiseen malliin, olin tosi pettynyt. Minun piti kiertää korkki kiinni lopullisesti, Terhi sanoo. Raitistumisen myötä löytyi jälleen liikunnan ilo – kuntosalikortti on voimassa, ja uusi hauskuus ovat lavatanssit. Pitkästä aikaa Terhi suunnittelee elämäänsä eteenpäin. Juuri nyt ajankohtainen hanke on tuleva Kuuban-matka, jonka vuoksi on kerrattava espanjaa ja opeteltava salsan alkeita. Suhde miesystävään päättyi, koska tämä ei ymmärtänyt Terhin raittiutta. Työhön on tullut terve ote. Henkilöstöpäällikkö jättää työt konttorille. Iltaisin ja viikonloppuisin päässä pyörivät ihan muut asiat. Parasta on mielen hallinta. – Sellaiset konfliktit, joihin en voi vaikuttaa, eivät enää rassaa. Nukahdan joka ilta tyytyväisenä omaan panokseeni tässä elämässä ja aamulla herään uteliaana uuteen päivään. • Gröhn rohkaisee avoimuuteen. Päihdekoukkua kukaan ei kehitä tahallaan, eikä riippuvuudesta pidä syyllistää. Kissa on nostettava pöydälle, jos havaitsee suurkulutuksen merkkejä itsessään tai työkaverilla. Alkoholinkäytön määrää mittaava auditkysely kuuluu työterveyshuollon rutiineihin. Kun Gröhn havaitsee runsaan juomisen oireita, hän panee asiakkaan miettimään elämäänsä kokonaisvaltaisesti. Löytyykö taustalta perhe-, parisuhde- tai rahahuolia? Miten menee työpaikalla esimiehen, kollegoiden ja alaisten kanssa? – Sitten mietitään alkoholin roolia. Asiakas havaitsee, ettei juominen helpota oloa, vaan aiheuttaa lisästressiä. Gröhn sanoo, ettei hän komenna ketään lopettamaan. Haitat oivallettuaan asiakas laatii raitistumissuunnitelmansa itse. Päihdeterapeutti korostaa asiakkaan omaa vastuuta, hänen näkökulmiensa huomioimista ja asiallista neuvontaa. Alkoholin terveysriskeistä ihmiset tietävät yllättävän vähän. – Harva tietää, että jo yhden illan runsas juominen voi tulehduttaa haiman. Myös aivojen terveydelle alkoholi on iso uhka. Kannustuksella irti pullosta Vaikka haitat ovat vakavia, Gröhnin mielestä myönteinen asenne antaa pelottelua paremmat lähtökohdat koukusta irtautumiselle. – Näen jatkuvasti onnistumisia. Ihmiset tekevät muutoksia elämäntavoissaan, kun heitä tuetaan oikealla tavalla. Yhtenä kannustimena Gröhn käyttää laboratoriotestejä. Jos maksakoe näyttää hyvälle, asiakas huokaa helpotuksesta. Tie kohti rait- Raittius maistuu Auta kaveria Jos huomaat työkaverissasi liiallisen juomisen merkkejä, ota asia puheeksi hänen kanssaan. Päihderiippuvainen ei yleensä itse myönnä ongelmaansa, vaan tarvitsee ympäristön apua herätäkseen. Jos hyssyttelet tai peittelet juovan työkaverin mokia, teet karhunpalveluksen sekä työyhteisölle että hänelle itselleen. Metsänhoitaja 2•2012 | 27 metsänhenki Katja Turunen Iiris Kivi Metsänhoitajaliiton hallituksen jäsen pakina Miten päädyit metsäalalle? Saman kylän toinen tyttö opiskeli metsänhoitajaksi ja ymmärsin, että koulutus on mukava yhdistelmä tekniikkaa, taloutta ja ekologiaa. Moniosaaminen on aina ollut enemmän minun juttu kuin tiukka erikoisosaaminen, joten siinä valinnan peruste. Suvussani ei ole metsäammattilaisia. Mitä olet opiskellut ja milloin valmistuit? Opiskelin Joensuun yliopistossa, nykyisessä Itä-Suomen yliopistossa, pääaineena metsäteknologia ja puutalous. Valmistuin vuonna 1998. Olen opiskellut myös viestintää ja bioenergia-asioita työn ohella. Nyt opiskelen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa organisaatiot ja johtaminen -pääaineessa kauppatieteiden maisteriksi. Puiden läpi Kerro työurastasi ja mitä teet nykyisin? Tarina on ”runsas”, monta kertaa olen hypännyt niin sanotusti liikkuvaan junaan. Työpolkuni alkoi tutkijan tehtävissä. Tein ensin Joensuun yliopistolla pari vuotta puunostoon liittyvää tutkimusta ja sitten Metsänhoitajaliitossa koulutuksen ennakointihanketta. Liiton työ toi minut kotikonnuilta Pohjois-Karjalasta pääkaupunkiseudulle. Pääkaupunkiseudulla jatkoin markkinointitehtävissä paikkatietotalo GISnetissä. Tämän jälkeen sijaistin paria äitiyslomaa: Suomen metsäyhdistyksen Päättäjien metsäakatemiassa ja viestintäpäällikkönä Metsäteollisuus ry:ssä. Nyt olen ollut vajaat viisi vuotta Stora Enso Metsässä. Olen hoitanut tiimillä korjuita ja kuljetuksia, toiminut Etelä-Suomen hankinta-alueen metsäenergiaesimiehenä ja nyt teen puukauppaa ja markkinointia Helsingin metsäpalvelupisteellä. Vastaan myös Tähtitili-palvelustamme. Onko sinulla harrastuksia? Opiskelu on tällä hetkellä harrastuksena ykkösenä. Syksyllä tämä vielä korostuu, sillä ryhdyn tekemään gradua. Olen myös innostunut lenkkeilemään radion soidessa korvanapeissa. Pidän vanhoista tavaroista ja kierrän huutokaupoissa. Teen myös käsitöitä. Jos olisi mahdollista, pilkkisin ja matkustelisin nykyistä enemmän. Mikä oli ensikosketuksesi Metsänhoitajaliittoon? Työhaastattelu. Opiskeluaikana en ollut mukana järjestötoiminnassa. Kun sitten selvitin metsäalan korkeakoulutettujen tulevaisuuden osaamistarpeita liitossa työkseni, mielenkiinto yhteisiin asioihin heräsi. Millaista kokemusta sinulla on Metsänhoitajaliiton luottamustehtävistä? Olin ensin valtuustossa kaksi kautta Naismetsänhoitajien edustajana. Nyt olen toista vuotta Teollisuuden metsänhoitajien edustajana hallituksessa. Mikä on mielestäsi Metsänhoitajaliiton tärkein tehtävä? Työmarkkinoilla jäsentensä edunvalvonta, koulutuspolitiikkaan vaikuttaminen sekä henkilökohtainen neuvonta työsuhdeasioissa. 28 | Metsänhoitaja 2•2012 Katja toimii neljättä kauttaan Metsänhoitajaliiton luottamustehtävissä. Katjalle Metsänhoitajaliiton tärkeimpiä tehtäviä ovat jäsenten edunvalvonta työmarkkinoilla, koulutuspolitiikkaan vaikuttaminen sekä henkilökohtainen neuvonta työsuhdeasioissa. Minusta tuli lausuntoautomaatti. Niin sellainen minusta tuli, syljen koneeltani aanelosia minkä ehdin, nakutan papereihin kieltoja ja myöntöjä, mitä saa tehdä ja mitä ei. Otan kantaa toisten tekemisiin, minulla on valtaa pysäyttää toiminta. Pykälät ovat tuttuja, muistan ulkomuistista pitkät pätkät. Jos joku yrittää tehdä laittomuuksia, heristän pilkkuja ja pisteitä. Liimailen lauseita aikaisemmista lausunnoista sellaiseen muotoon, että vastaanottajalla on tekemistä ymmärtää, mitä päätös tarkoittaa. Mutta en minä tahtonut tällaista elämää. Riemumielin marssin Metsätaloon, sen suurimpaan luentosaliin ja kuuntelin sen pihkantuoksuisia, vahvasyisiä luentoja. Puiden hengityksestä, tuulen huminasta oksilla, nilan ja jäljen yhteiselosta. Miten tässä näin kävi, metsää en ole töissä nähnytkään, olisi pitänyt uskoa isää, kuinka se varoitti pyrkimästä metsäalalle. Kahvinkeittoon pääset, usko pois. Lopetin kahvin juonnin siihen. Hän oli väärässä, pääsin kahvihuoneen viereiseen huoneeseen. Jokaisen lausunnon välissä, kun leimaan kuoreen postileiman, unelmoin metsästä, sen tuoksusta, järeästä kaarnasta poskea vasten, koivun rungon neitimäisestä otteesta. Kun heitän kirjeen postilootaan, minua pistää, olen kateellinen sille joka kirjeen saa, hän omistaa metsää, jonne minä en pääse. Harmittaa, etten kirjoittanut viimeistä kieltolausetta tiukemmin. – Timppa on sairastunut, pääsetkö sinä? Olen lyödä pääni postihuoneen laatikon reunaan, niin täräkästi sihteeri minua huhuilee. Ai minäkö, soperran ja puristan kynää. – Joo, aateltiin että kun sulla on se metsänhoitajan tutkintokin, niin tietäsit vähän mitä sen metissä pitäs tehdä, Sussu sanoo. – Enhän mää oo käyny metässä sitten vuosikymmenen. – Nyt olis siihen hyvä mahis, nainen sanoo ja hymyilee ilkikurisesti. Suostun pitkin naamoin, osaanko enää. Olen tehnyt niin kirjaviisaita lausuntoja vuosia putkeen, että olen unohtanut miten metsässä ollaan, mättäiden yli kävellään. Vietän unettoman yön, pyöriskelen sängyssä, pohdin tunnistanko vielä ne sata indikaattorikasvia, joita pänttäsin Viikin herbaariossa, vai katselinko kasvien sijaan muita fukseja. Seuraavana aamuna ei enää auta. Kättelen reippaasti isäntää, tutustun hänen papereihinsa, ihmettelen hänen saamiaan päätöksiä, noin nasakasti kirjoitettua tekstiä, tätä pitää vähän suomentaa. Lähdetäänpä katsomaan kohdetta, isäntä ehdottaa. Kurkin isännän leveän selän takaa, kun hän harppoo edelläni pitkin askelin. Tunnen jo metsän tuoksun. Puiden lävitse pilkistää valoa. Metsänhoitaja 2•2012 | 29 opiskelija Outi Moilanen Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry Opiskelijamatka Viroon – imagokeskustelua, verkostoitumista ja tutustumista PHT:n järjestämät 1askel hyvinvointijaksot osoitteessa www.pht.fi. A Työttömyyskassa mielessä Kun kesätöiden aika koittaa, kannattaa tarkastaa kuuluuko työttömyyskassaan. On suositeltavaa, että opiskelija liittyy työttömyyskassaan jo ensimmäisestä kesätyöpaikastaan lähtien, jotta tarvittavat 34 vähintään 18 tunnin työviikkoa ehtivät kertyä ennen valmistumista. Työssäoloehdon täyttyminen voi taata jopa tuplasti parempaa työttömyyspäivärahaa, jos valmistuttuaan ei satu heti saamaan töitä. Lisää työttömyyskassasta osoitteessa: http://www.erko. fi/. Sivuilta löytyy muun muassa laskuri, jolla pystyy laskemaan oman ansioturvansa. Myös Metsänhoitajaliitosta voi kysellä askarruttavia kysymyksiä. 30 | Metsänhoitaja 2•2012 ikataulun tiedettiin jo ennakkoon olevan kireä, mutta silti noin 40 metsäylioppilasta Helsingistä ja Joensuusta suuntasivat 12.4. suurin tavoittein kohti Viron laivaa. Tällä kertaa kyseessä ei ollut mikään tavanomainen opiskelijaristeily, vaan 22 tunnin risteilyekskursio, jonka aikana oli tarkoitus keskustella metsäalan vetovoimaisuudesta, verkostoitua ja tutustua Viron metsätalouteen. Ei siis ihme, että tämän matkan jälkeen väsytti. Virossa metsätaloudesta kertoivat edustajat valtion metsäkeskuksesta RMK:sta (Riigimetsa Majandamise Keskus) sekä yksityismetsäkeskuksesta (Erametsakeskus). Matkan tärkeimpänä osana oli ehdottomasti keskustelutilaisuus metsäalan vetovoimaisuudesta. Pohjana keskustelulle toimi 14.2.2012 järjestetyt metsäalan imagotreffit, missä metsäammattilaiset ympäri Suomea keskustelivat alan tulevaisuudesta ja vetovoimasta. Laivalla järjestetty keskustelutilaisuus oli ensimmäinen vastaavan suuruisena ja molempien metsäalan yliopistojen välisenä järjestetty tilaisuus, jossa ainoastaan opiskelijat olivat äänessä. Tilaisuuteen osallistuville oli ennen matkaa lähetetty ennakkotehtävä, jossa tiedusteltiin muun muassa, että onko metsäala riittävän vetovoimainen. Lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että tällä hetkellä alan vetovoimaisuus ei ole niin hyvä kuin toivoisi. Eniten tähän voidaan vaikuttaa median ja sosiaalisten verkostojen kautta. Uudet innovaatiot ja tulevaisuuden metsäalan tukipilarit hyvin usein unohtuvat, kun ympäriltä suljetaan tehtaita ja metsäteollisuutta ajetaan alas. Monista puuperäisistä innovaatioista ei edes tiedetä ja metsäala yhdistetään suoraan paperiteollisuuteen, jossa siinäkin on suurta tulevaisuuden potentiaalia muun muassa nanosellun ansiosta. Käsityksiä oikaisemalla päästään vaikuttamaan myös metsäalan vetovoimaisuuteen nuorten silmin. Monet keskustelutilaisuuteemme osallistuneista ilmoittivat jatkossakin markkinoivansa metsäalaa kotipaikkakuntiensa lukioilla ja yläasteilla. Paljon alan kiinnostavuuteen vaikuttaa myös oman alan kesätöiden saaminen. Tähän tilanteeseen onkin muutaman vuoden takaisesta tullut selkeä kehitys, koska valtaosa tilaisuuden metsäylioppilaista oli jo saanut kesätöitä metsäalalta. Metsä puhuu -kampanjan myötä metsäalan eri työmahdollisuudet ovat tulleet kaikille muillekin entistä tutummaksi. Keskustelussa löytyi kehitettävää erityisesti yliopistojen puolelta. Monet kokivat, ettei nykyinen pääsykoekirjallisuus palvele oikeaa tarkoitusta. Pääsykokeen tulisi vastata enemmän sitä, mitä yliopistossa oikeasti opiskellaan, eikä esimerkiksi raivaussahan terän teroittamista – mitenkään sen merkitystä väheksymättä. Keskivertoihmiselle saattaa tulla metsäalasta kuva, että sillä kentällä työskentelee ainoastaan sikaria polttavat äreät vanhat miehet. Näin ei suinkaan ole, vaan koko ajan työmarkkinoille rantautuu lisää ammattitaitoisia naismetsänhoitajia ja elämäniloisia nuoria miehiä. Keskustelutilaisuuden tulokset tullaan raportoimaan retken rahoittajille, ja toivommekin, että kehitysehdotukset kantautuvat erityisesti yliopistoille. Päällimmäisenä itselleni jäi tilaisuudesta mieleen yleinen positiivinen asenne metsäalaa kohtaan ja vahva usko siihen, että olemalla oma itsemme vaikutamme kaikkein positiivisimmin alan imagoon. Opiskelijat ovat metsäalan tärkeimpiä käyntikortteja. On aika ottaa loppuelämän ensimmäinen askel Palkansaajalomajärjestöt yhteistyössä liikunnan ja terveyden edistämisen asiantuntijoiden kanssa ovat kehittäneet ja uudistaneet työikäisille suunnattua kuntoremonttia viimeisen vuoden aikana. Työ on nyt ohi ja uudet hyvinvointijaksot starttaavat kesällä. P alkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT lanseeraa parhaillaan 1askel hyvinvointijakso -palveluitaan työikäisille ja heidän perheilleen. 1askel korvaa aiemmin järjestetyn kuntoremontti- ja perhekuntolomatoiminnan. Ryhmämuotoisia 1askel hyvinvointijaksoja työikäisille aikuisille järjestetään ympäri Suomea lähes 30 eri kohteessa. – Jaksot ovat sekoitus uutta ja vanhaa. Aiempia hyviksi todettuja käytäntöjä ei heitetty uudistuksessa romukoppaan, vaan toimintaa on hiottu järjestävien kohteiden vahvuuksia ja kokemusta hyödyntäen. Tästä esimerkkinä on kuntotestausosion keventyminen, jotta aikaa jää enemmän paljon toivotulle henkilökohtaiselle keskustelulle, sanoo projektipäällikkö Kaisa Koivuniemi Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESistä. Tavoitteena parempi arki 1askel-jaksojen tavoitteena on tukea elämänhallintaa, työssäjaksamista sekä terveyttä ja toimintakykyä. Jakson aikana osallistujille tehdään kuntotestejä, pidetään tietoiskuja, keskustellaan ja liikutaan. Kaikessa tekemisessä ajatellaan loppuelämää, ei vain viikon pituista jaksoa. Parhaimmillaan jaksolta löytyy kotiin viemisiksi intoa edistää omaa terveyttä ja hyvinvointia. – 1askel-jaksot ovat innostavia ja hauskalla tavalla pysäyttäviä. Haluamme, että liikkuminen on elämyksellisempää eikä hampaat irvessä puurtamista, sanoo PHT:n toiminnanjohtaja Pasi Ylitalo. Kuntotestit vertailukelpoisempia Yksi isoimmista uudistuksista on se, että 1askel -jaksot järjestetään samassa kohteessa ennalta määrättynä ajankohtana. – Pilottijaksojen osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että perus- ja seurantajakso tulisi järjestää samassa kohteessa ja niin että seurantajakson ajankohta on ennalta määrätty. Myös samat ja siten vertailukelpoiset testit molemmilla jaksoilla tukevat elämäntapamuutosta, muistuttaa Koivuniemi. Ylitalon mukaan osallistujia ei unohdeta jaksojen välilläkään ja sparraukseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Aiemmin kuntoremonttiin on hakeutunut pääasiassa suhteellisen hyväkuntoisia, työuran loppupuolella olevia naisia. Jatkossa PHT:n toiveena on, että myös miehet ja nuoremmat ikäryhmät löytävät hyvinvointijaksot. 1askel perhejaksot myös haussa PHT:n 1askel tuoteperheen toinen jäsen on hyvinvointijaksot lapsiperheille. Perhejaksot ovat kodin ulkopuolella järjestettäviä ryhmämuotoisia liikuntapainotteisia ja virikkeellisiä jaksoja, joiden aikana annetaan sekä lapsille että aikuisille mahdollisuus uusien harrastusten löytämiseen. Jaksoja on haettavissa parissakymmenessä kohteessa eri puolilla Suomea. Aiemmin vastaavat jaksot ovat olleet perhekuntolomia. • Metsänhoitaja 2•2012 | 31 profiili Maija Kovanen Nimi: Heikki Hamunen Yrittäjä Heikki Hamunen viettää suuren osan vapaaajastaan ja lomistaan luonnon helmassa. Valmistunut: vuonna 1998; MMM, Joensuun yliopisto Työpaikka: Oma yritys, Simana Oy Tuore yrittäjä odottaa mielenkiintoisia aikoja Retkeily, liikunta, metsät ja luonto – niistä on joensuulainen yrittäjä, Heikki Hamunen tehty. Metsillä on suuri merkitys Hamusen vapaa-ajan harrastuksissa, mutta on niillä tärkeä rooli myös hänen henkilökohtaisen taloutensa kannalta. Hamunen paiskii töitä vuoden alussa perustamassaan yrityksessä ja odottaa tulevaisuudelta mielenkiintoisia aikoja. Työt eivät kuitenkaan määrittele hänen polkujensa suuntaa, vaan kuten hän itse asian muotoilee: ”Nyt, työkokemuksen ja kontaktiverkoston kartuttua yritän itse rakentaa työmahdollisuuksia muun elämän luomissa puitteissa”. L uonto, talous ja tekniikka. Siinä yhdistelmä, joka sai Heikki Hamusen aloittamaan metsätieteiden opinnot Joensuun yliopistossa 1990-luvun alussa. Vaikka Helsinki ja kaupallisen puolen opinnot houkuttelivat toisaalla, veti Joensuu pidemmän korren mahdollistamalla vapaamman opintojen suunnittelun sekä opintojen ja muun elämän yhteensovittamisen. Hamunen on ollut valintaansa tyytyväinen. Kiinnostus vieraisiin kulttuureihin sai Hamusen painottamaan opinnoissaan kielten opiskelua – hän myös ajatteli, että hyvä kielitaito voisi avata ovia työelämään. ”Tämä linjaus osui nappiin”, Hamunen kertoo. Häneltä sujuu englanti ja saksa ja lisäksi hallussa ovat myös ruostunut ruotsi, venäjän aakkosia sekä ”sumuinen muistikuva swahilin alkeista”. Opintojensa aikana Hamunen asuikin ulkomailla yhteensä 1,5 vuotta. Hän oli ensin Saksassa opiskelijavaihdossa, minkä jälkeen ”kontaktit ja kiinnostus kansainväliselle puolelle lisääntyivät entisestään”. Niinpä hän ehti olla myös Sveitsissä työharjoittelussa ja stipendiaattina, Tansaniassa keräämässä graduaineistoa sekä töissä Luxemburgissa. ”Ei ollut pöllömpi ajatus käydä oman kylän ulkopuolella”, Hamunen miettii. ”Tärkein anti lie se, että muistaa kuinka asiat näyttävät maailmalta katsottuna usein erilaiselta kuin 32 | Metsänhoitaja 2•2012 kotitalon ikkunasta”, hän jatkaa. Ei asuminen ulkomailla silti aina helppoa ollut – päinvastoin, rankkaakin se oli. Oli kuitenkin arvokasta huomata pärjäävänsä. Kotiseudulle Pohjois-Karjalaan Heikki Hamusen tie on vienyt hänet moniin erilaisiin paikkoihin. Omien sanojensa mukaan näin on käynyt pitkälti ajautumisteorian mukaisesti. Silti hän on viihtynyt kaikissa paikoissa, oli kyseessä pieni itäsuomalainen kirkonkylä, keskieurooppalainen miljoonakaupunki tai kenttäleiri Itä-Afrikan kuumuudessa. Vaikka asuinpaikat ovat olleet kovin erilaisia, niin ”ihmiset ovat kuitenkin aika lailla samanlaisia”. Kiertolaisvuosien jälkeen elämän helppous pienemmillä paikkakunnilla saa kuitenkin Hamusen mielessä yhä enemmän painoarvoa. ”Kolilla tai Joensuussa pääsee eroon ihmisvilinästä hyvinkin nopeasti. Tämä miellyttää”, hän myöntää. Juuriltaan Hamunen ei siis ole näillä näkymin lähdössä – haussa on omakotitalo Joensuun seudulta, mieluiten järvimaisemalla. Vaikka Hamunen nauttii pienen paikkakunnan rauhallisesta elämänmenosta, ei hän silti laakereillaan lepää. Päinvastoin, aktiivinen joensuulainen viettää lomiaan metsänhoitajaavovaimonsa kanssa retkeillen ja urheillen, vuodenajasta riippumatta. ”Yritän päästä liikkumaan vuodenajan mukaan joko suksilla, pyörällä, melomalla, luistimilla tai jalan”, Hamunen kertoo. Onpa hän juossut maratonejakin. Lisäksi hän osallistuu mielellään erilaisiin liikunta- ja seikkailutapahtumiin, ja tänä vuonna suunnitelmissa ovat mm. Pogostan Hiihto Ilomantsissa, Sulkavan Soutu sekä Kalevan Kierros. Elämän tähtihetkiä Hamunen on päässyt todistamaan ammattitaitonsa monissa erilaisissa työtehtävissä. Vaikutuksen hän pääsi tekemään aikoinaan myös Iisalmen paikallisradiossa, Radio Salmisen aamuvisassa, jossa yhtenä aamuna haettiin erään eläimen nimeä. Elämän tähtihetkiin kirjattiin taas yksi tapahtuma, kun Hamunen pääsi linjoille ja vastasi oikein: ”Ips typographus”. Elämän kohokohtiin lukeutuu myös oman yrityksen perustaminen. Hamusen ura yrittäjänä on vasta aluillaan – Simana Oy:n hän perusti tämän vuoden alussa. Kysyttäessä miten hän päätyi yrittäjäksi, hän vastaa, että ”keskustelut kollegoiden ja ystävien kesken käynnistivät jo pari vuotta sitten ajatuksen omasta firmasta”. ”Viime syksynä tuli sopiva hetki irrottautua silloisesta pestistä Kolin matkailuyhdistyksessä ja lähteä viemään ideaa omasta yrityksestä käytäntöön”, hän jatkaa. Yrittäjyys ei kuitenkaan ole ollut Hamusen elämässä päätavoite. ”Yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä mataloittivat myönteiset keskustelut potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Solmitut pidempiaikaiset toimeksiannot antoivat uskoa, että homma toimii”, Hamunen kertoo. Yrityksensä välityksellä Hamunen tarjoaa asiantuntijapalveluita, muun muassa metsäja ympäristökysymyksissä, sisällöntuotantoa sekä palveluita matkailun, retkeilyn ja liikunnan parissa. Tavoitteena on myös kansainvälinen yhteistyö. Hamunen toivoo, että ”yrityksen avulla pystyisin rakentamaan koko elämää mielekkääseen vormuun”. ”Tavoitteena on, että yrittäjänä voi elää elämää, johon kuuluu vapaa-aikaa ja joka sallii muunkin kuin työn tekemisen. Jos tällainen ei onnistu, niin sitten pitää miettiä muita ratkaisuja”, Hamunen jatkaa vakaasti. • Metsänhoitaja 2•2012 | 33 ud u rja Ki henkilöuutiset Nimityksiä MH Leena Tenhola on nimitetty ylijohtajaksi ajalle 1.5.2012 – 30.4.2017. Leena Tenhola on toiminut viraston ylijohtajana sen perustamisesta vuonna 2007 saakka. Suomen Metsäsäätiö Metsäylioppilas Lotta Forssell on nimitetty projektipäälliköksi Poimintoja Jäsenetujen Metsänhoitaja Asko Aarre Painilainen * 2.10.1942 † 31.10.2011 Metsänhoitaja Niilo Martti Lappalainen * 2.3.1918 † 13.3.2012 Metsänhoitaja Seppo Tapio Suomalainen * 29.5.1935 † 21.1.2012 Metsänhoitaja Jorma Ensio Setälä * 21.10.1921 † 12.3.2012 Metsäylioppilas Heikki Lauri Johannes Ingervo * 8.12.1967 † 10.2.2012 Metsänhoitaja Pekka Samuli Seppälä * 23.7.1929 † 15.3.2012 Metsänhoitaja, eMBA Jukka Matti Kivinen * 23.12.1961 † 25.2.2012 MH Susanna Rissanen on nimitetty viestintäjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 15.2.2012 alkaen. paratiisiloma kahdelle 130 €/vrk Rauhalahden kylpylähotelli: Hyvän olon loma 245 €/hlö/3 vrk Ruissalon Kylpylä: kylpyläpaketti kahdelle 90 €/vrk Siuntion Hyvinvointikeskus: viikonloppu kahdelle 110 €/vrk Lisäksi tuntuvia alennuksia mm. Flamingo Spasta ja Elegia Day Spasta! Rehbinder Lars Henrik Murtomäki Tuomo Arvo Aleksander Salminen Hannu Martti Kauhanen Uuno Aappo Viljami Petäistö Raija-Liisa Arola Kurtti Esa Raitio Hannu Juhani Poutanen Olli Tapani Luonua Simo Juhani Jaakkola Simo Jaakko Juhani Kantola Teuvo Kalevi Harju Martti Antero Lehtinen Pentti Allan Antola Allan August Koskimäki Antti Juhani Sundström Juha Tapio Kinnunen Ossi Sakari Päivinen Risto Teuvo Matias Ylänen Jaakko Knuutila Matti Antero Jalkanen Tuula Anneli Pikkarainen Tuomo Antero Paloniemi Jouko Kyösti Antti Reinikka Pekka Antero Kylmänen Pekka Juhani 34 | Metsänhoitaja 2•2012 -lomaristeilyistä –10 % Hotelli Ylläs Saagan majoituksesta –20 % Viking Line -risteilyjä jäsenetuhintaan Jämerä-talon ostajalle sisustussuunnittelupaketti (arvo 1500 €) Muuttopalvelu Niemen kotimuuton muuttolaatikot puoleen hintaan Kansallisteatterin Isän tyttö -oopperaan kaksi lippua yhden hinnalla Helsingin Kulinaarisen Instituutin teemakurssien lahjakorteista –20 % Tässä muutamia esimerkkejä tarjonnasta EasyPark-kännykkäpysäköinti, liittyminen yksityishenkilö 0 € (norm. 15 €), yritys 0 € (norm. 25 €), yrityksen kohdalla etu koskee 1. liittyjää, loput veloitetaan normaalisti. Tilauskoodi JE032012/oma jäsennumero (esim. JE032012/ Akavan Erityisalat ry:n jäsenenä 354154). Voimassa 28.2.2013 saakka. pääset hyödyntämään liiton omien jäsenetujen lisäksi akavalaista Jäsenedut-palvelua. Rekisteröitymällä käyttäjäksi osoitteessa Reima-myymälät Kankaanpää, Parkano japalvelun Lappeenranta anjäsenedut.fi näet lisätietoja jäseneduista ja hinnoista. Jäsenedut-sivu löytyy myös Facebookista. tavat normaalihintaisista tuotteista 10 %:n alennuksen, ReimaSeuraa ja hyödynnä parhaimmat edut heti! verkkokaupasta kaikki tuotteet 10 %:n alennuksella (myös alennetut). Tilauskoodi QHNMJS63. Ylimetsänhoitaja Jaakko Kahiluoto * 4.11.1922 † 18.3.2012 handbagsuperstore.fi -verkkokaupasta kaikki tuotteet 10 %:n alennuksella, myös jo alennetut. Kampanjakoodi JÄSENEDUT10. Fashionstore.fi -verkkokauppa, Nike Helsinki, MPH Fashion Outlet City Helsinki, Guess Jeans Iso Omena Espoo, Guess Jeans Aleksi ja Jäsenetu, jota ei ole vielä olemassa? Jäsenedut-palvelussa tuottaa tapahtumia, Guess Jeanshalutaan Kampin kauppakeskus Helsinki, Guess by Marciano Kämp palveluja ja tarjouksia jäsenten tarpeiden pohjalta. Jokainen jäsen voiHelsinki ehdottaa toiveensa esim. palvelun Galleria (ei koske GC-kelloja) ja Calvin Klein Jeans Helsinki Facebook-sivulla. Palvelun idea on, ettei se ole ikinä valmis, vaan se etsii akavalaisia kiinnosantavat 10jatkuvasti %:n alennuksen normaalihintaisista tuotteista. tavia uusia ja laadukkaita jäsenetuja. Matkapojat, vaihtuvia tarjouksia. Metsänhoitaja Heikki Kalervo Salovaara * 10.12.1918 † 4.3.2012 Apollomatkat, vaihtuvia tarjouksia. Touring Cars, asuntoautojen vuokraus jäsenetuhintaan. Alppilan Autohuolto, Alppila ja Pitäjänmäki, Helsinki antaa yli 200 euron huollosta 30 euron alennuksen, valtuutettu ja virallinen Merzedes-Benz- ja Volkswagenhuolto, renkaiden vaihto ja kausisäilytys yht. 75 € (norm. 95 €). Merkkipäivät • Päivämäärä/Nimi/Ikä 2.7. 3.7. 3.7. 4.7. 4.7. 5.7. 5.7. 6.7. 8.7. 8.7. 9.7. 9.7. 11.7. 15.7. 16.7. 17.7. 21.7. 23.7. 25.7. 28.7. 30.7. 30.7. 4.8. 5.8. 5.8. 75 80 50 75 60 80 60 60 70 50 75 60 90 85 60 50 50 60 80 75 50 50 70 80 60 5.8. 7.8. 7.8. 7.8. 9.8. 9.8. 14.8. 14.8. 15.8. 16.8. 19.8. 20.8. 21.8. 22.8. 22.8. 24.8. 24.8. 24.8. 25.8. 25.8. 25.8. 27.8. 30.8. 30.8. 1.9. nä etu si! Muita uusimpia jäsenetuja:tarjoamat jäsenedut. kevään hemmottelutarjouksista: Oman liiton etujen lisäksi käytettävissäsi on Jäsenedut.fi -palvelun Tässä muutamia Härmän esimerkkejä tarjonnasta. Rekisteröidy palveluun www.jäsenedut.fi, jotta Kylpylä: Fashionstoren kylpyläpaketti 55 €/hlö/vrk verkkokaupasta –10 % näet tarkemmat tiedot ja pääset hyödyntämään nettikauppojen kautta tulevat Ikaalistentarjouksista Kylpylä: keväinen kylpyläloma Lentolupakirja 114 €/huone (1–2 henk.)/vrk TT-Aviationilta –10 % edut. Tarkista aina edut ja niiden voimassaoloajat ennen ostoksille lähtöä, sillä ne vaihKuntoutuskeskus Kankaanpää: PlusTerveys-hammaslääkäreiltä pääsiäispaketti täysihoidolla 63 €/hlö/vrk palveluja jäsenetuhintaan tuvat Naantalin Kylpylä:koko ajan ja niitä tulee päivittäin Kristina Cruises lisää. äitiysloman sijaiseksi. Stora Enso Metsä luun ja hyödyn n palveluu Kirjaudu i! nnä etus ja hyödy TUONEN SATOA Maaseutuvirasto palve Lilleberg Risto Edvin Karvinen Paavo Uolevi Leinonen Esko Matti Antero Tuomola Timo Johannes Järvelä Timo Olavi Kilpi Kari Kalervo Savela Antti Valdemar Hartman Markus Edvard Casimir Mustonen Mika Juhani Mutikainen Aaro Tapio Karvonen Leo Ensio Jutila Risto Juhani Pouta Seppo Tapio Viinamäki Teuvo Kalevi Heiskanen Juha Olavi Valleala Einari William Erikkilä Vilho Olavi Laiho Matti Erik Nuottamo Ohto Mikael Saraniemi Jouko Kullervo Nuorteva Heikki Kalevi Salmi Juha-Pekka Moilanen Mikko Tapio Alve Mirja Anneli Salminen Sakari Johannes 60 70 70 60 75 70 90 60 50 50 85 75 50 60 60 95 90 80 60 60 50 50 60 50 80 1.9. 1.9. 3.9. 3.9. 6.9. 7.9. 13.9. 17.9. 17.9. 17.9. 18.9. 21.9. 21.9. 22.9. 24.9. 25.9. 26.9. 29.9. 29.9. 30.9. 30.9. 30.9. 30.9. Häyrinen Ilkka Aatto Uolevi Toivanen Erja Helena Ponsi Matti Kauko Pihlajamäki Jukka Petteri Eronen Aki Tapani Kivijärvi Olli Pekka Laine Jaana Maarit Forsbacka Max Edvin Ossian Tyystjärvi Pentti Kalevi Lappalainen Ilkka Kalevi Hyytiä Mauri Tapio Ryynänen Oiva Antero Salo Jaakko Hokka Tauno Ensio Kauppinen Olli-Pekka Elias Pohjonen Reini Tapani Saarelainen Pauli Antero Jänterä Aarne Oskar Mikael Lohi Anssi Ilkka Rantala Toivo Veikko Viljam Tigerstedt Henrik Rabbe Severin Niemi Veikko Tapio Vanamo Ari Juha Untamo 60 50 80 50 60 50 50 80 80 75 60 85 70 90 60 50 50 90 50 90 75 50 50 Vianor antaa renkaiden kausisäilytyksestä 20 %:n alennuksen, henkilöauton renkaista 5 %:n alennuksen kuluttajanettohinnoista, yksinmyyntierikoisvanteista 5 %:n alennus ja moottoripyörän renkaista 10 %:n alennus. Katso myös muut tarjoukset. Löydät nämä ja satoja muita etuja Jäsenedut.fi -palvelusta. Sibeliustalo, Lahti, vaihtuvia tarjouksia tapahtumista. Kultatähti-verkkokaupasta kaikki tuotteet 20 %:n alennuksella (myös merkkituotteet). Tilauskoodi ”Akavakulta”. Kampin Keilahalli & Bar, Helsinki antaa 20 %:n alennuksen keilauksesta su-ke, etu koskee koko perhettä. Lomakoti ulkomailta tarjoaa rivitalon (TH101, TH111,TH124) tai omakotitalon (Sorrento) ostajalle ilmaiset lennot Helsinki-BangkokHelsinki. Voimassa 30.6.2012 saakka. METSÄNHOITAJALIITTO RY FORSTMÄSTAREFÖRBUNDET RF Kesä ja kesätyöntekijät ovat saapuneet. Nyt on hyvä hetki muistuttaa kesäkollegaasi Metsänhoitajaliittoon liittymisestä. Palkinnoksi liittyneestä jäsenestä lähetämme sinulle Metsänhoitajaliiton avainkaulanauhan sekä muistitikun. Muista siis kertoa liittoon kenelle olet jäsenyyttä suositellut! Metsänhoitajaliitto on metsäalan korkeakoulutettujen ja opiskelijoiden ammattiliitto. Liitto auttaa jäseniään kaikissa työelämänvaiheissa työpaikasta riippumatta sekä toimii siltana opinnoista työelämään. ä t s y e ö K jäseneksi Metsänhoitajaliittoon! nt e k i j ät Ota askel kohti parempaa tulevais uutta! Metsänhoitajaliittoon liittyminen verkossa: http://www.metsanhoitajat.fi/jasenyys/liittyminen_jaseneksi/liittymislomake
© Copyright 2024