Metsänhoitaja 1/2013 - Metsänhoitajaliitto ry
Metsänhoitajaliitto ry:n jäsenlehti 1/2013 6 Mitä EU:n puutavaraasetus pitää sisällään? uusi asetus kieltää laittoman puun myynnin Isä, käytä tilaisuutesi! 12 Isän vapaa piteni vuoden alusta 54 arkipäivään kaksoisepätasapaino 16 Valtion palkkakilpailukyky vaatii korjaamista Valtuuston vaalit 2013 20 Lähde mukaan vaikut tamaan Metsänhoitaja liiton valtuustoon! Pääkirjoitus Jarmo Hämäläinen sisältö 1 | 2013 Metsänhoitajaliiton valtuuston puheenjohtaja Vaalivuosi telee liiton toiminnan tavoitteet ja seuraa asioiden etenemistä. Valtuustossa ja hallituksessa voit vaikuttaa siihen, miten liitto palvelee sinua ja muita jäseniä. Liiton keskeisiä tehtäviä ovat jäsenten edunvalvonta ja avustaminen työmarkkina-asioissa sekä osallistuminen metsäalan toimintaedellytysten ja metsätieteellisen koulutuksen kehittämiseen. Toimialamme on sen verran kovassa pyörteessä, että tapetilla olevat asiat eivät ainakaan vähene. Metsäalan korkeimmin koulutettujen asiantuntemusta tarvitaan muun muassa elinkeinoamme uuteen asentoon viritettäessä. Osallistuminen liiton toimintaan avartaa. Itse olen ollut nyt pari valtuustokautta tiiviimmin mukana ja sitä ennen hiukan harjoittelemassa toimikuntatyössä. Liiton pöydissä käsitellään kattavasti niin työmarkkina-, metsä- kuin koulutuspolitiikan ajankohtaisia asioita. Tästä informaatiokanavasta on ollut tuntuvasti hyötyä omassa työssäni. Ja lisäksi verkosto on laajentunut mukavilla yhteyksillä ja ymmärrys kollegojen töistä ja työpaikoista lisääntynyt. Suosittelen! 6 12 4 Liittopalsta Ajankohtaista tietoa ja tapahtumia 6 Puutavara-asetus astuu voimaan EU:n uusi asetus kieltää laittoman puun myynnin 12 Isä, käytä tilaisuus hyväksesi Isän vapaa piteni vuoden alusta 15Metlasta Luonnonvarakeskukseen Uusi Luonnonvarakeskus aloittaa 2015 63. VUOSIKERTA ISSN 0355-7596 JULKAISIJA Metsänhoitajaliitto ry Forstmästareförbundet rf TOIMITUSKUNTA Maija Kovanen, Henna Nummela, Silja Pitkänen, Merja Väisänen, Terttu Välkkilä TOIMITUS Päätoimittaja Eveliina Varis puh. (09) 6840 8114 fax (09) 6840 8122 eveliina.varis@metsanhoitajat.fi OSOITTEENMUUTOKSET JA ILMOITUKSET Päivi Toivonen puh. (09) 6840 8111 paivi.toivonen@metsanhoitajat.fi OSOITE Kruunuvuorenkatu 5 F 00160 Helsinki ULKOASU JA TAITTO Total Layout Oy ILMESTYMISAJAT Vuonna 2013 viikot 10, 22, 39, 50 TILAUSHINTA 35 € kotimaassa KANNEN KUVA Shutterstock KIRJAPAINO PunaMusta Oy PL 99, 80141 Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. Metsänhoitaja-lehti on painettu puhtaalle kierrätyskelpoiselle puukuidulle. Puu on uudistuva kotimainen luonnonvara. 16 Valtion palkkakilpailukyky Valtion palkkauksen kaksoisepätasapaino vaatii korjausta 18 Jäsenten palkat Työmarkkinatutkimusen tuloksia palkoista PEFC/02-31-151 20Valtuustovuosi 2013 Lähde ehdolle Metsänhoitajaliiton valtuustoon 28 30 21Metsänhenki Metsänhoitajaliiton valtuuston jäsen Tuomas Hallenberg esittelyssä 22Urapolun alkumetreillä Kolmen nuoren metsätieteilijän uratarinat 26Profiili Nuori metsänhoitaja Outi Suomi panostaa uraan 28 Forstikaste Joensuussa pidetään yllä kosteaa vappuperinnettä 30 Naisena Nepalissa Naiselle riittää haasteita nepalilaisessa kulttuurissa ja työelämässä 34Piirun verran parempi jätkä Pakina 35Henkilöuutiset shutterstock Metsähoitajaliiton jäsenille tämäkin vuosi on vaalivuosi. Uusi liittovaltuusto valitaan syksyllä seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Nykyinen valtuusto päätti sääntömuutoksen yhteydessä supistaa hiukan valtuuston kokoa, valittava 20 hengen valtuusto vastaa paremmin liittomme jäsenmäärää ja on toivon mukaan entistäkin ketterämpi ja vuorovaikutteisempi. Nyt on siis aika miettiä sopivia valtuustoehdokkaita. Peräänkuulutan aiempaa olennaisesti suurempaa aktiivisuutta: pitäisihän ehdokkaita nyt sentään olla enemmän kuin mitä tarvitaan valtuutetuiksi, varajäseniksi ja hallitukseen. Tämä vaatimus täyttyi nipin napin viime vaaleissa… Jäsenten ja jäsenyhdistysten on syytä pohtia, mitä odottavat liiton toiminnalta lähivuosina. Tämä antaa perustan asettaa eteviä ehdokkaita – toivoakseni innokkaasta ja runsaslukuisesta joukosta. Valtuusto on liiton ylin päätöksentekijä, joka määrit- liittopalsta Palstalla Metsänhoitajaliiton ajankohtaisia tapahtumia ja tietoa. KEVÄÄN KURSSILOUNAAT Stipendejä graduntekoon SHUTTERSTOCK H48 11.4.2013 klo 12.00 Suomalainen Klubi yhteyshenkilö Yrjö Torikka puh. 03-7822 192 H57 10.4.2013 klo 12.00 Katajanokan Kasino Marski Kabinetti yhteyshenkilö Pekka Hokkanen H59 12.3. klo 12.00 Suomalainen Klubi yhteyshenkilö Juhani Järvinen Ehdota vuoden metsätekoa! Metsänhoitajaliitto ja Nordea palkitsevat vuosittain henkilön, ryhmän tai organisaation merkittävästä toiminnasta tai aloitteellisuudesta metsäsektorin toiminnan kehittämisessä tai liiton tarkoitusperien edistämisessä. Lähetä vapaamuotoinen ehdotuksesi palkinnon saajasta 15.3. mennessä liiton toimistoon tai sähköpostilla jukka.sippola@ metsanhoitajat.fi. Aiemmat Vuoden metsäteko-palkinnon saajat löytyvät liiton verkkosivuilta. Hae mukaan syyskuussa alkavaan ohjelmaan! Kiinnostaako mentorointi? Lähetä meille hakemus, jossa kerrot miksi haluat ohjelmaan, mitä siltä odotat ja millaisia toiveita asetat mentorisi työelämäkokemukselle. Liitä hakemukseesi ansioluettelo. Lähetä hakemuksesi Metsänhoitajaliittoon 17.3.2013 mennessä asiamies Eveliina Varikselle (eveliina.varis@ metsanhoitajat.fi). Hakemusten ja haastatteluiden perusteella ohjelmaan valituille etsitään sopivia mentoriehdokkaita liiton jäsenkunnasta. Myös halukkaat mentorit voivat ilmoittautua Eveliinalle. 4 | Metsänhoitaja 1•2013 lakimuutoksia Mentorointiohjelman puolivälissä olevat mentoroitava Jaana Viinikainen ja mentori Katja Turunen suosittelevat ohjelmaan osallistumista. Mentoroinnista ideoita ja itseluottamusta Hakuaika suosittuun mentorointiohjelmaan on jälleen käynnissä. Ohjelma tarjoaa ohjausta urasuunnitteluun ja työelämään sekä mahdollisuuden vahvistaa ammatillista identiteettiä mentoriparin kanssa. Annetaan syyskuussa 2012 ohjelmassa aloittaneiden, mentoroitava Jaana Viinikaisen ja mentori Katja Turusen, kertoa omista kokemuksistaan. Mitä olet oppinut mentoroinnissa? ”Mentoroinnissa olen tunnistanut kehityskohteitani ja selkiyttänyt tavoitteitani”, kertoo mentoroitava Jaana ja jatkaa ”Myös itsetuntemukseni on kasvanut: olen huomannut, että osaan jo aika paljon ammatillisessa mielessä, vaikka luulin, etten vielä tiedä juuri mitään”. Jaanan mielestä parasta ohjelmassa ovat kahdenkeskiset keskustelut mentorin kanssa: ”Olen saanut näkemystä työelämästä ja siitä, millaisille taidoille on tarvetta. Lisäksi saan paljon tietoa erilaisista työtehtävistä ja työpaikoista”. Jaanan mentorille Katjalle isoin oppi ohjelmasta on ollut, että kaikilla ohjelmaan osallistujilla on toisiltaan opittavaa: ”Toisen kanssa työelämästä ja koulutuksesta keskusteltaessa olen itsekin pohtinut omia valintojani. Myös verkostoituminen ja ajatusten vaihtaminen muiden mentoreiden kanssa on ollut mukavaa” Katja kertoo. ”Parasta ohjelmassa onkin ollut se, että tapaa uusia ihmisiä ja saa avarrettua omia ajatuksiaan”. Terveisenne henkilölle, joka pohtii ohjelmaan osallistumista? ”Ohjelmaan kannattaa ehdottomasti lähteä mukaan!”, rohkaisee Jaana. ”Minua alkuun vähän hirvitti, kun painotettiin, että ohjelmassa edetään mentoroitavan tavoitteiden mukaan, mutta niiden muotoiluun on saanut paljon apua ohjelman ennakkotehtävistä ja yhteisistä tilaisuuksista.”, Jaana jatkaa. Katja on Jaanan kanssa samoilla linjoilla: ”Mikäli kiinnostaa vaihtaa ajatuksia toisen joko nuoremman tai kokeneemman alan ammattilaisen kanssa, kannattaa ilman muuta lähteä mukaan. Kukin pari voi toteuttaa mentorointia omalla tavallaan ja kun löytyy samoista aiheista kiinnostunut pari, molemmat saavat itselleen mukavia kokemuksia”. Katjalla on myös vinkki mentoreiksi ryhtyville: ”Mentorin ei kannata liikaa murehtia sitä, onko itsellä annettavaa ohjelmassa. Riittää, että löytyy halua jakaa omia kokemuksia”. työttömyyden varalle Vuosilomakorvaus ei enää siirrä ansiopäivärahaoikeuden alkamista Työsuhteen päättyessä pitämättömät vuosilomat maksetaan lomakorvauksena. 1.1.2013 tai sen jälkeen päättyneissä työsuhteissa lomakorvauksen maksaminen ei enää siirrä ansiopäivärahaoikeuden alkamista. Pitkäaikaistyöttömän vanhuuseläke 62-vuotiaana poistuu vuonna 1958 ja sen jälkeen syntyneiltä Ennen vuotta 1958 syntyneet voivat edelleen jäädä lisäpäiviltä vähentämättömälle vanhuuseläkkeelle täyttäessään 62 vuotta. Tämä edellyttää, että henkilö on syntynyt vuonna 1950 tai sen jälkeen ja saanut ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa lisäpäiviltä eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden aikana vähintään yhdeltä päivältä. Työllistymistä edistävät palvelut uudistuivat TE-toimisto voi ohjata työttömän työnhakijan työllistymistä edistävään palveluun, jonka ajalta työttömyyskassa voi maksaa etuutta. Työllistymistä edistäviä palveluita ovat 1.1.2013 alkaen: • työnhakuvalmennus • uravalmennus • kokeilu (työkokeilu työpaikalla tai koulutuskokeilu oppilaitoksessa) • työvoimakoulutus • työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu Metsänhoitajaliiton jäsenyhdistys Keski-Suomen Metsänhoitajat ry tukee opiskelijoita kahdella 500 euron suuruisella stipendillä. Toinen stipendeistä myönnetään Helsingin- ja toinen Itä-Suomen yliopistossa metsätieteitä opiskelevalle pro gradu- työhön. Stipendin saajan valinnassa painotetaan hakijan keskisuomalaisuutta, pro gradu -tutkielman aihepiirin merkitystä metsätalouden edistämiselle, tutkielmasta laadittua tutkimussuunnitelmaa ja opiskelijan opintomenestystä. Toiminta hakemus ja tutkimussuunnitelma 26.4.2013 mennessä sähköpostilla osoitteeseen: ksmetsanhoitajat@ gmail.com. Lisätietoa: www.keskisuomenmetsanhoitajat.fi • kotoutumistuella tuettu maahanmuuttajan omaehtoinen opiskelu ja • kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu kuntouttava työtoiminta Poissaolo työllistymistä edistävästä palvelusta Poissaolosta työllistymistä edistävästä palvelusta ei tarvitse enää erikseen ilmoittaa TE-toimistolle, jos poissaolon syy on oma tai alle 10-vuotiaan lapsen sairaus. Riittää, että poissaolosta ilmoittaa työttömyyskassalle ansiopäivärahahakemuksessa. Omalla ilmoituksella palvelusta voi olla pois enintään kolme peräkkäistä päivää, jos poissaolon syy on oma sairaus, ja enintään neljä peräkkäistä päivää, jos poissaolon syy on alle 10-vuotiaan lapsen sairaus. Jos poissaololle on jokin muu syy, poissaolosta tulee myös jatkossa ilmoittaa TE-toimistolle. Kelan kulukorvaukseen ei ole oikeutta poissaolopäiviltä, mutta ansiopäivärahaa maksetaan, kunhan poissaolon syynä on oma tai lapsen sairaus. Muissa poissaolotilanteissa TE-toimisto antaa työttömyyskassalle työvoimapoliittisen lausunnon hakijan ansiopäivärahaoikeudesta. Milloin olet yrittäjä? Työttömälle voi tulla yllätyksenä, että pienelläkin yritysomistuksella voi menettää palkansaajien työttömyysturvan. Yrityksen toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen lasketaan yrittäjäksi jos hän omistaa yrityksestä vähintään 15 %. He ovat myös yrittäjiä, jos omistus yhdessä perheenjäsentensä kanssa on 30 %. Hallituksen varajäsen ei sen sijaan ole koskaan yrittäjä. Yrityksen työntekijällä raja yrittäjyyteen on 50 %:n omistajuus. Yrittäjillä on oma työttömyysturva, mutta se on palkansaajien vastaavaa kalliimpi. Liitto ei automaattisesti vakuuta yrittäjäjäseniään työttömyyden varalta, vaan he päättävät itse maksavatko työttömyysturvasta. Yrittäjiä palvelee Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa, www.ayt.fi. Lähde: www.erko.fi Metsänhoitaja 1•2013 | 5 Tomi Tuomasjukka, MMM ja Jussi Viitanen, MMM EU FLEGT Facility, Euroopan Metsäinstituutti laittoman Puutavara-asetus kieltää puun myynnin 6 | Metsänhoitaja 1•2013 Maaliskuun 3. päivänä alettiin soveltaa Euroopan unionin ensimmäistä kaikkia jäsenmaita velvoittavaa metsä politiikan välinettä, EU:n puutavaraasetusta, EU Timber Regulation. Tämä asetus kieltää laittomasti korjatun puutavaran tai siitä valmistetun puutuotteen toimittamisen EU:n markkinoille ja vaatii minimoimaan siihen liittyvän riskin. L aittoman puun myyntikielto on Euroopan unionilta merkittävä toimi, sillä se tunnistaa puun kulutuksen ja kysynnän vaikutukset sen tuottamiseen liittyviin epäkohtiin. Kukaan ei halua myydä tai ostaa ananasmehua, jonka tuotantoon voi liittyä pakkotyötä tai alipalkkausta. Puun tuottamiseen voi samalla tavalla liittyä yhteiskunnallista vääryyttä, kuten veronkiertoa, varkauksia tai nautintaoikeuksien polkemista. EU käyttää noin kolmanneksen maailman teollisuuspuusta, joten meidän EU kuluttajien valinnoilla on globaali merkitys. Jos emme erottele laitonta puuta laillisesti tuotetusta, pidämme yllä sen kysyntää ja samalla haittavaikutuksia. Metsänhoitaja 1•2013 | 7 Asetuksen piiriin kuuluu alkuperämaan lainsäädäntö, joka säätelee metsien käyttö- ja hakkuuoikeuksia sekä korjuutyön toteutusta ja sen mahdollisia haitallisia vaikutuksia. FLEGT-lisenssi on laillisuuden tae jonka kohdalla ei tarvitse tehdä erillistä riskinhallintaa. Laittomasti tuotetun puun on arvioitu laskevan puun maailmanmarkkinahintoja jopa 16 %. Kohti parempaa hallintoa ja toimivia puumarkkinoita Puutavara-asetus on yksi EU:n FLEGT toimintaohjelman keinoista, joilla EU pyrkii edistämään hyvää hallintoa puuta tuottavissa maissa, erityisesti tropiikissa. Asialla on myös tärkeä puumarkkinoiden vääristymien korjaamiseen tähtäävä tavoite, sillä laittomasti tuotettu puu on halvempaa kuin laillinen ja sen on arvioitu laskevan puun maailmanmarkkinahintoja jopa 16 %. FLEGT toimintasuunnitelma on edistyksellinen aloite, jolla EU on selkeästi kehityksen etunenässä. Puutavara-asetuksella pyritään vaikuttamaan laittomasti tuotetun puutavaran kysyntään. Asetus täydentää EU:n ja tuottajamaiden välisiä, laillisesti tuotetun puun 8 | Metsänhoitaja 1•2013 tarjontaa lisäämään suunnattuja vapaaehtoisia puukaupan kumppanuussopimuksia (Voluntary Partnership Agreements, VPA). Näissä VPA-sopimuksissa määritetään vaatimukset laillisuuden todentavalle FLEGTlisenssille, joka on CITES-luvan ohella ainoa EU:n puutavara-asetuksessa mainittu laillisuuden tae, jonka rinnalla ei tarvitse tehdä erillistä riskien hallintaa. Asetuksen kärki on laittomuusriskin hallinnassa Asetuksen laatijat ovat olleet tarkkoja sanavalinnoissaan. Puutavara-asetus ei sulje EU:n rajoja tuontipuulta, eli sitä ei voida tulkita kaupan rajoittamiseksi. Asetus vain kieltää laittoman puutavaran EU:n markki- noille asettamisen ja vaatii tekemään riskianalyysin laittomuudesta. Laittomuusriskin arviointi ja hallinta on sen tahon vastuulla, joka myy puutavaraerän ensimmäistä kertaa EU:n sisämarkkinoille, oli se sitten peräisin EU:n rajojen sisältä tai tuotu ulkoa. Tätä tahoa kutsutaan asetuksessa yksinkertaisesti ”toimijaksi”, jonka on myös varmistettava tiedon saatavuus. Kankealla lakikielellä tätä sanotaan ”asianmukaisen huolellisuuden” (due diligence) harjoittamiseksi. On tärkeä huomata että riskien arvioinnin ja hallinnan tulee olla järjestelmällistä, jotta jokainen markkinoille laskettu puutavaraerä on laillisuusriskiltään vähäinen. Muilla puukaupan osapuolilla EU:n sisällä on vastuu pitää kirjaa keneltä puu on ostettu ja kenelle se on myyty. Nämä velvoitteet tekevät mahdolliseksi alkuperän jäljittämisen silloin kun jonkin tietyn puutavaraerän laillisuus halutaan tarkistaa. Tiedon järjestelmällisen käsittelyn ja säilyttämisen merkitys nousee siis suureksi. Due Diligence – huolellista riskien hallintaa Kun puutavara-asetusta valmisteltiin, siitä käytettiin työnimeä ”due diligence regulation”. Tällä viitattiin asetuksessa keskeiseen huolellisuuden periaatteeseen, jota puuta markkinoille laskevien toimijoiden edellytetään noudattavan. Asetus velvoittaa puun toimittajat käyttämään laillisuusriskin hallinnassa päätöksentekojärjestelmää, joka Mitä on laiton puu asetuksen mukaan? EU ei ole yksipuolisesti todennut laillisen puun kriteerejä, vaan laittomaksi määritellään puutavaraerä, jonka tuotannon yhteydessä on rikottu alkuperämaan lakeja. Asetus kohdistuu pääsääntöisesti puunkorjuuseen ja kauppaan Asetuksen piiriin kuuluu alkuperämaan lainsäädäntö, joka säätelee metsien käyttö- ja hakkuuoikeuksia sekä korjuutyön toteutusta ja sen mahdollisia haitallisia vaikutuksia. Metsäsektorin kauppaa ja tulleja koskeva lainsäädäntö lasketaan myös mukaan, mutta sahaamisen tai huonekaluiksi jalostamisen yhteydessä tapahtuvat lainrikkomukset eivät enää kuulu asetuksen määrittämään sovellettavaan lainsäädäntöön. Tässä on selkeästi pyritty toimivuuteen laajan kattavuuden sijaan. Laitonta puuta Suomesta? Suomessa puu on laitonta, jos esimerkiksi metsänkäyttöilmoitus on jäänyt tekemättä tai saunan leppäpaneeli onkin peräisin luonnonsuojelulain suojaamasta tervaleppäkorvesta. Sen sijaan tukkirekan ylipaino tai sahayrittäjän verorästit eivät tee puusta laitonta puutavara-asetuksen mukaan. FLEGT-lisenssi perustuu tuottajamaan itse räätälöimään laillisuuden määritelmään, joka on aina huomattavasti kattavampi kuin puutavara-asetuksen rajaus. Tässä on hyvä syy, miksi FLEGTpuu tulee olemaan turvallinen valinta puun tuojalle. Asetus koskee puutavaraa- ja tuotteita Asetus koskee käytännössä kaikkea puutavaraa ja kaikkia puutuotteita. Painotuotteet, kierrätetty puu ja tietyt puusta valmistetut erikoistuotteet, kuten puiset lelut on rajattu sen ulkopuolelle. Myös tuotteiden pakkauksissa käytetty puu, esimerkiksi puinen pakkauslaatikko, jää lain ulkopuolelle silloin kun se tulee Suomeen toisen tuotteen kuljetuksen suojana. Metsänhoitaja 1•2013 | 9 Sertifiointi on hyvä väline puun laillisuusriskin arvioinnissa, mutta se ei ole yksinään riittävä. selkeän vetäjän puute ja useiden suurien puuntuottaja- ja puuntuojajäsenvaltioiden poissaolo näistä keskusteluista. Käytännön vaikutukset puukauppaan Puutavaraerän laittomuusriskin arviointi ja hallinta on sen tahon vastuulla, joka myy puutavaraerän ensimmäistä kertaa EU:n sisämarkkinoille. säilyttää kaiken merkittävän tiedon ainakin viiden vuoden ajan. Järjestelmän käyttö on pakollista puun myyjälle, jonka omistuksesta puutavaraerä siirtyy ensimmäistä kertaa EU:n sisämarkkinoille. Asetuksen mukaan riskien arvioinnin tulee ottaa huomioon toimitusketjun monimutkaisuus, YK:n ja EU:n asettamat sanktiot, laittomien hakkuiden esiintyminen alkuperäalueella ja kyseessä olevan puulajin kohdalla sekä soveltuvan alkuperämaan lainsäädännön noudattaminen. Kunkin toimijan tulee määritellä itse mitä soveltuva lainsäädäntö on, hankkia tarvittava tieto ja arvioitava niiden perusteella puutavaraerän laittomuusriski. Mikäli tiettyyn puutavara- tai puutuote-erään liittyvä laittomuuden riski on ”vähäistä suurempi”, tulee toimijan hallita riski lisätoimilla, esimerkiksi hankkimalla täydentävää tietoa. Ääritapauksessa puuerä on jätettävä ostamatta. Puun myyjät voivat käyttää omia järjestelmiään riskien ja tiedon hallinnassa tai hankkia tämän Euroopan komission hyväksymiltä palveluntarjoajilta. Suomessa asetusta valvoo Maaseutuvirasto Suomessa puutavara-asetusta valvova toimivaltainen viranomainen on maa- ja metsätalousministeriön alainen Maaseutuvirasto, jolla on huomattava kokemus maatalouden EU-lainsäädännön valvonnassa. On toden10 | Metsänhoitaja 1•2013 näköistä, että myös muita viranomaisia tullaan valjastamaan valvontatyöhön. Erityisen tärkeässä asemassa on tulli, jolla on tiedot kaikista puun maahantuojista. Tiedonvaihto viranomaisten välillä on erityisen tärkeää ja sitä turvaamaan ollaan säätämässä erityistä lakia. Puutavara-asetuksen valvonnan tulee kohdistua puun myyjien riskienhallinnan toimivuuteen ja palveluntarjoajien työn laatuun. Myös puukauppiaiden tietojen ylläpitovelvollisuutta tullaan seuraamaan. Valvontaviranomaisen on pidettävä kirjaa työhönsä liittyvästä tiedosta ja pidettävä se saatavilla. Lisäksi valvonnan tulee perustua riskien arviointiin ja oltava suunnitelmallista. Lainvalvonnan tukena on kullakin jäsenmaalla oltava rikkomuksista määrättäviä rangaistuksia, joiden tulee puutavaraasetuksen mukaan olla tehokkaita ja rikkomuksen suuruuteen suhteutettuja. Suomessa rangaistuksista tullaan säätämään lailla vuoden 2013 aikana. Suomalaisen puun laillisuuden valvonnassa ei ole odotettavissa suuria muutoksia. Maaseutuvirasto ilmoittaa, että metsänomistajan huolellisuuden voi osoittaa metsänkäyttöilmoituksella ja puutavaran luovutusmittaustodistuksella. Tuontipuu tulee Suomeen pääosin Venäjältä, Latviasta ja Virosta, hiukan Ruotsista ja pieniä eriä muista maista. Valtaosa tulee Venäjältä ja keskittyy kolmen suuren metsäyrityksen käsiin, mikä osaltaan yksinkertaistaa valvontatehtävää. EU-tasolla tarvetta yhteistyöhön Uusimman arvion mukaan vuonna 2009 EU:hun tuodusta puutavarasta oli laitonta vähintään 8 ja enintään 18 miljoonaa kuutiometriä. Tämä vastaa 6 %–13 % koko tuonnista. EU-maista korjatusta teollisuuspuusta arvioitiin olevan laitonta 5–10 miljoonaa kuutiometriä. Puutavara-asetuksen kohteena on siis 13–28 miljoonan kuutiometrin verran puutavaraa ja puutuotteita. EU-tasolla puutavara-asetus on kuin kalaverkko, joka pyydystää halutun kokoisia kaloja kun verkon kaikki reiät ovat samankokoisia. Jos verkossa on reikä, pyydys ei toimi. Yhtenevät valvontakäytännöt ja yhteistyö EU:n 28 jäsenvaltion kesken tulevat olemaan asetusverkon reikiä paikkaava tekijä. Asetus kuitenkin sysää viranomaisten yhteistyön jäsenvaltioiden vastuulle, antamatta Euroopan komissiolle merkittävää roolia. Ainoat EU-tason seurantamenetelmät ovat kahden vuoden välein komissiolle annettava raportti ja komiteatason keskustelut. Jäsenvaltioiden valvontaviranomaisten yhteistyö ja tiedonvaihto on vasta alkamassa. Ensimmäisissä keskusteluissa on yhteistyön ja koulutuksen tarve tunnistettu, mutta seuraavien askelien sopimista on vaikeuttanut Puutavara-asetuksen käytännön vaikutukset Suomessa lienevät melko pienet. Ainoa merkittävä muutos kotimaan kaupassa voi jäädä siihen, että puun myyjän on säilytettävä metsänkäyttöilmoitus ja mittaustodistus lain vaatimat viisi vuotta. Pienimuotoinen idäntuonti on todennäköisesti Suomen kipupiste laittoman puun suhteen. Ensimmäinen haaste on saada kaikki Venäjältä pieniä määriä puuta tuovat toimijat tietoisiksi asetuksen vaatimista velvoitteista. Tämä vaatii merkittävää panostusta tiedotukseen ja koulutukseen. Kun lain vaatimukset aletaan tiedostaa, voi pientuonti hyvinkin vähentyä, ainakin alhaisen jalostushyödyn tavaralajeissa, kuten polttopuussa. Erikoispuuta, esimerkiksi kelohonkaa Venäjältä hakevat saattavat sen sijaan jatkaa toimintaansa. Laajamittainen puuntuonti Venäjältä painiskelee uusien WTO-määräyksien kanssa, jotka tekevät puusta kallista. Nähtäväksi jää tuleeko puutavara-asetuksen velvoitteet olemaan kamelin selän katkaiseva korsi, vai siinä sivussa hoituva, jo hallinnassa oleva pieni askare. Tropiikista Suomeen tuodaan pieniä määriä sahatavaraa, vaneria ja viiluja. Kuluttajalle merkittävin tuote on kuitenkin puutarhahuonekalut, joista arviolta 70 % on tehty trooppisesta puusta. Suuri osa tuotteista on sertifioitu ja maahantuojien voidaan odottaa lisäävän sertifioinnin osuutta. On kuitenkin huomattava että vaikka sertifiointi on hyvä väline puun laillisuusriskin arvioinnissa, se ei ole yksinään riittävä. metsien käytön edistäminen EU:ssa ja muualla. Metsäalan kehitysyhteistyön instrumenttina koko FLEGT toimintaohjelma on lupaava, koska se perustuu puukauppaan, sektorin taloutta ylläpitävään voimaan. Alustavat tulokset VPA-maiden kanssa ovat rohkaisevia ja puutavara-asetuksen voimaantulo Euroopassa tulee vahvistamaan vaikutuksia. Omasta kotikentästä huolehtiminen lisää EU:n uskottavuutta neuvottelupöydässä Vietnamin ja Malesian kaltaisten suurten viejämaiden kanssa. Edelläkävijänä EU keskustelee laittomista hakkuista myös Kiinan ja muiden markkinoilla vaikuttavien isojen puukauppamaiden kanssa. Euroopassa puu tuotetaan pääsääntöisesti laillisesti, joten on mahdollista, että pitemmällä aikavälillä laittoman puun eliminointi tulee parantamaan EU-puun kilpailukykyä. Kaupan läpinäkyvyys kehittää joka tapauksessa vastuullisten toimijoiden mahdollisuuksia pitää markkinaosuuksiaan. Vaikutus puun hintaan on vaikeasti ennustettavissa ja voi olla että sen todentaminen on lopulta mahdotonta, kun vaikuttavia tekijöitä on paljon. Toivoa sopii, että laillisuusvaatimuksesta tulee puun positiivista ympäristöimagoa vahvistava tekijä esimerkiksi rakennustarvikemarkkinoilla. Laillisesta kotimaisesta puusta markkinavaltti Suomessa metsälakien valvonnalla on pitkät perinteet ja puumme laillisuudesta voisi melko helposti tehdä markkinavaltin. Toinen vahvuutemme on Venäjän puun alkuperäjärjestelmät, jotka ovat olleet isojen puuntuojien arkipäivää jo pitkän aikaa. Niihin liittyvä osaaminen on mahdollista tuotteistaa muillekin myytäväksi. Puutavara-asetuksen soisi toteutuvan Suomessa helposti ja kivuttomasti. Puukaupan sujuvuuden pitäisi säilyä ja mielellään myös parantua. Eräs asetuksen toteutusta helpottava seikka voi olla sopivien termien löytäminen. Esimerkiksi ”valvontaorganisaatioiden” todellinen merkitys lähestyy riskien hallinnan palveluntarjoajaa. Hyvät suomenkieliset käsitteet helpottavat tiedottamista ja asian omaksumista. • Laittoman puun vastaisen työn tavoitteena on hyvän hallinnon ja kestävän metsien käytön edistäminen EU:ssa ja muualla. Uusia mahdollisuuksia EU:lle EU on käynyt voimalliseen taistoon laittoman puun kitkemiseksi markkinoiltaan. Laittoman puun vastaisen työn tavoitteena on hyvän hallinnon ja sitä kautta kestävän Metsänhoitaja 1•2013 | 11 Korvamerkitty isyysvapaa piteni 1.1.2013 Vuoden alusta lähtien isällä on: • oikeus 54 arkipäivän vapaaseen (noin 9 viikkoa), joista enintään 18 samanaikaisesti äidin kanssa vapaasti käytettävissä, kunnes lapsi täyttää 2 vuotta • isäkohtainen vapaa: uuden lapsen syntymä ei poista oikeutta, tosin rajoittaa kestoa • mahdollisuus pitää vapaa neljässä jaksossa äitiys- tai vanhempainrahakaudella, näiden ulkopuolella kahdessa jaksossa • oikeus säilyttää päivähoitopaikka vapaan ajan. Kaikki perheet, joissa äiti on jäänyt vapaalle 1.1.2013 tai sen jälkeen, ovat uudistuksen piirissä. Vanhempainrahakaudet kokonaisuudessaan: äitiysrahakausi 105 arkipäivää, heti sen jälkeen pidettävä, yhteisesti sovittava vanhempainrahakausi 158 arkipäivää ja isyysrahakausi 54 arkipäivää. Näiden päättyessä lapsi on noin 1-vuotias. Jaana Parkkola Akava Isä, käytä tilaisuus hyväksesi Isän oma vapaa piteni vuoden alussa 54 arkipäivään. Vapaan pitäminen yksinkertaistuu ja perheen arjen pyörittäminen helpottuu. Muutos lisää myös työmarkkinoiden tasa-arvoa. Y ksi raamisopimuksen hedelmistä päästiin poimimaan vuodenvaihteessa, kun isälle korvamerkitty vapaa piteni 54 arkipäivään. Akavan asiantuntijan Tarja Arkion mukaan isän oman vapaan pidentäminen on esimerkki siitä, että työmarkkinakeskusjärjestöiltä löytyy tahtoa ja kykyä sopia asioista. ”Tämä kertoo rohkeudesta katsoa tulevaan myös vaikeina aikoina. On eurooppalaisittain poikkeuksellista, että etuuksia kasvatetaan tiukassa taloustilanteessa”, Arkio kiittää. Arkion mielestä perhevapaiden tasaisempi jakautuminen tehostaa suomalaisia työmarkkinoita. ”Saamme korkean osaamisen monipuolisemmin käyttöön, kun koulutetut naiset ovat tasa-arvoisemmin työmarkkinoilla mukana. Yhtä tärkeää on, että miesten mahdollisuudet olla koti-isiä parantuvat ilman, että heidän työmarkkinakelpoisuutensa heikkenee”. Arkio pitää muutosta askeleena oikeaan suuntaan myös perheen sisäisen vastuunjaon näkökulmasta. ”Isän pidempi jakso kotona luo tasa-arvoa arjen askareiden jakamiseen”. Isyysvapaan suosio kasvaa Isyysvapaan käyttö on lisääntynyt viime vuosina. Kelan mukaan vuonna 1995 vain puolet isistä käytti vanhempainr ahaetuuksia hyväkseen. Vuonna 2011 12 | Metsänhoitaja 1•2013 isyysrahaa maksettiin 73 prosentille isistä. Myös isäkuukauden käyttö on yleistynyt: viime vuonna sitä käytti jo 27 prosenttia isistä. Korkeasti koulutetut isät käyttävät oikeuttaan vapaisiin muita palkansaajia useammin ja pidempään. ”Isät käyttävät heille korvamerkittyä vapaata selvästi enemmän kuin molemmille vanhemmille tarkoitettua vapaata. Uudistus lisää varmasti isyysvapaiden käyttöä”, Arkio ennustaa. Tavoitteena 6+6+6 Isyysvapaan pidentyminen on tärkeä kehitysaskel, mutta Akavan tavoite on jakaa perhevapaat vieläkin tasaisemmin: 6 kuukautta äidille, 6 kuukautta isälle ja 6 kuukautta molemmille vanhemmille vapaasti jaettavaksi. Lisäksi Akava pitää tärkeänä osa-aikatyön mahdollisuuksien lisäämistä. Arkion mukaan perhevapaiden tasaisemmalla jaolla voidaan parantaa nuorten korkeasti koulutettujen naisten pääsyä pysyviin työsuhteisiin. ”Työnantajat pelkäävät edelleen, että naisen mahdollinen äitiys vie tämän pitkäksi ajaksi pois töistä. Miehet tulevat yhtä lailla isiksi, mutta koska vastuu pienten lasten hoidosta kasautuu naisille, isyyttä ei pidetä samaan tapaan uhkana. Lisäksi naisten parempi työmarkkina-asema vaikuttaa myönteisesti naisen palkkaukseen ja uramahdollisuuksiin”. • Metsänhoitaja 1•2013 | 13 Tapio Hankala Metsänhoitajaliitto ”Kotona oleminen on elämää parhaimmillaan” Kysyimme lapsiaan kotona hoitavilta tai hoitaneilta isiltä, miten vapaa järjestyi työnantajan kanssa ja mitä kotona oleminen heille merkitsee. Metlasta Luonnonvarakeskukseen 1.Miten kauan olet/olit kotona hoitamassa lapsia? Sari Sippola 2.Miten työpaikalla suhtauduttiin vapaalle lähtöön? 3.Onko vapaalla olon aikana sovittu pelisäännöistä? Pidetäänkö työpaikalta yhteyttä tai kutsutaanko henkilöstöinfoihin? Jukka, Elli ja Anni Sippola 4.Mitä kotona oleminen ja lasten hoitaminen sinulle merkitsee? Aki Reinimäki Suvi Liikkanen Jukka Sippola, järjestöpäällikkö, Kerava, lapset 3 v ja 1 v Markus ja Siiri Liikkanen Aki ja Severi Reinimäki Markus Liikkanen, erityisasiantuntija, Espoo, lapset 5 v, 2,5 v ja 7 kk Aki Reinimäki, asiamies, Helsinki, lapset 5 v ja 1,5 v Olin kotona isäkuukauden ja kesäloman verran, yhteensä 10 viikkoa. Työpaikalla suhtautuminen on ollut hyvin positiivista, eikä ”vapaalle lähdön” kanssa ollut mitään ongelmia. Poissaolojaksoni oli verrattain lyhyt, joten rästitöitä ei päässyt kertymään muiden hoidettaviksi. Aion pitää isäkuukauden uudelleen ensi keväänä. Poissaolojaksoni oli sen verran lyhyt ja ajoittui osin kesälomakaudelle, ettei erityisiin järjestelyihin ei ollut tarvetta. Kotona oleminen on elämää parhaimmillaan, vaikkakin aika ajoin melko raskasta sellaista. Töissä käydessä yhteinen hereilläoloaika lasten kanssa jää arkisin useimmiten muutamaan tuntiin päivässä. Siinä jää väistämättä iso osa lasten kokemuksista, iloista ja suruista kokematta. Työ on kuitenkin vain työtä, elämä tapahtuu kotona. Olen hoitovapaalla 9 kuukautta. Hoitovapaaseen suhtauduttiin hienosti. Sekä työkaverit että esimiehet ovat tukeneet molempien lasten kohdalla. Työpaikallamme on ollut hoitovapaalla muitakin, mutta minä olen ensimmäinen isä. Tilalleni ei palkattu sijaista, ja tehtävieni jako työkaverien kesken onnistui joustavasti. Kyllä pidetään yhteyttä. Sovimme, että teen jonkin verran töitä etänä ja osallistun joihinkin tapahtumiin. Ylipäänsä järjestely on joustava ja mielestäni kaikille osapuolille hyvä. Olen käynyt moikkaamassa työkavereita jo muutaman kerran. Kotona oleminen merkitsee monia asioita. Pidän todella paljon siitä, että näen eri tavalla lapseni kehitystä ja meidän suhteemme kehittyy erityisesti. Lisäksi vaimoni saa uusia haasteita työelämässä. Ehkä osaltani autan edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa ja rohkaisen toisia isiä hoitovapaalle. Mielestäni on myös mukava ottaa etäisyyttä arkirutiineihin, miettiä omaa työtä ja sen kehittämistä. 14 | Metsänhoitaja 1•2013 lyhyesti Pidin molempien lasteni syntymän jälkeen kolmen viikon isyysvapaan ja lisäksi isäkuukauden eli olin vaimoni sijaan vanhempainvapaalla viimeiset pari viikkoa, jonka päälle sain korvamerkittyä lisäaikaa. Pidin molempien lasteni kohdalla heti isäkuukauden perään kesäloman, joten olin esimerkiksi viime kesänä yli 2,5 kuukautta yhtämittaisesti poissa töistä. Tilalleni ei palkattu sijaista tuoksi ajaksi. Molemmat isäkuukauteni ajoittuivat sattumalta alkukesään, jolloin poissaoloni työpaikalta aiheutti paljon vähemmän ongelmia kuin vaikkapa talvella. Se varmasti edesauttoi osaltaan työnantajani myönteistä suhtautumista, joskin ymmärrettävästi ammattiliitto ei työnantajana muutenkaan voisi asettua vastahankaan rikkomatta eettisiä periaatteitaan – onhan isäkuukausi asioita, joita ay-liike on ajanut. Sovimme etukäteen, että työpaikalta voidaan olla minuun yhteydessä, jos tulee kysyttävää. Melko harvoin näin kuitenkaan tapahtui. Pidin poissaoloni aikana työmatkapuhelimeni, luin melko säännöllisesti sähköpostiani ja ohjasin yhteydenottajat kääntymään oikean henkilön puoleen. Joitakin kesken jääneitä asioita hoidin loppuun kotoa. Lapset ovat vain kerran pieniä, ja minulle on tärkeää osallistua heidän hoitamiseensa ja seurata läheltä heidän varttumistaan. Ehkä asian tekee erityisen tärkeäksi se, että olen saanut lapseni vasta keski-iässä. Omalla kohdallani kotiin jäämistä kieltämättä helpotti se, että vaimoni oli kesälomalla isäkuukauteni aikana ja saatoimme muun muassa toteuttaa perheen yhteisen ulkomaanmatkan silloin. On ollut hienoa havaita, kuinka lapsemme jäävät nyt aivan yhtä mielellään sekä isän että äidin hoitoon. Uuden Luonnonvarakeskuksen on tarkoitus aloittaa toimintansa 1.1.2015, jolloin sen muodostavan nykyisten kolmen sektoritutkimuslaitoksen toiminta itsenäisinä laitoksina päättyy. V iime vuosien suuret organisaatiomuutokset julkisella sektorilla jatkuvat koskien myös metsäalaa. Maa- ja metsätalousministeriö asetti tammikuussa Luonnonvarakeskuksen perustamishankkeen, joka on jatkoa Metsäntutkimuslaitoksen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen yhdistämistä valmistelleen projektiryhmän työlle. Uudesta Luonnonvarakeskuksesta tulee kooltaan merkittävä, sillä yhdistettävissä laitoksissa työskentelee noin 1800 henkeä, ja niiden tämän hetken budjetti on yhteensä noin 138 miljoonaa euroa. Näillä mittareilla uusi Luonnonvarakeskus olisi noin puolet nykyisin suurimmasta valtion sektoritutkimuslaitoksesta, eli VTT:sta. Uudistus on henkilöstön kannalta merkittävä ja on tärkeää, että se on keskeisesti mukana suunniteltavan laitoksen perustamistyössä. Hankkeen ohjaus- ja johtoryhmään valitaan vaaleilla henkilöstön edustaja kustakin yhdistämishankkeessa mukana olevasta sektoritutkimuslaitoksesta ja yhteistoimintaryhmään tulee kunkin pääsopijajärjestön JUKOn, Pardian ja JHL:n nimeämä edustaja. Valtion sektoritutkimus uusiksi Luonnonvarakeskuksen perustaminen on osa suurempaa muutosta. Osana hallitusohjelmaa on käynnissä valtion tutkimuslaitoskentän kokonaisuudistus, jota koskevat perusesitykset valmistuivat alivaltiosih- teeri Timo Lankisen johdolla toimineessa kolmen hengen työryhmässä syksyllä 2012. Maan hallitus käsitteli ehdotusta lokakuussa iltakoulussaan ja tämän lehden painoon mennessä odotetaan hallituksen tekevän tarkempia linjauksia uudistuksen eteenpäin viemiseksi. Esityksen peruslinjauksia ovat nykyisten laitosten fuusioiminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi, rahoituksen muuttaminen tilaajaperustaisemmaksi ja osittain kilpailluksi sekä ohjausjärjestelmän muuttaminen siten, että Akatemian rooli niin sanotun strategisesti suunnatun tutkimuksen rahoituksessa ja valtioneuvoston rooli hallituksen selvittelytarpeiden määrittelyssä ja rahoituksen ohjaamisessa kasvaa. Myös sektoritutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyötä on tarkoitus kehittää. Nämä yleiset uudistuslinjaukset vaikuttavat myös perustettavan Luonnonvarakeskuksen organisointiin ja toimintaan. Tutkimusrahoitus kilpailutettavaksi Uudistus merkitsee suurta muutosta ennen kaikkea sektoritutkimuksen rahoituksessa. Työryhmän esityksen mukaan jopa 150 miljoonaa euroa, eli lähes puolet laitosten nykyisestä budjettirahoituksesta, siirtyisi jatkossa jaettavaksi kilpailuttamalla. Summasta noin 120 miljoonaa euroa jaettaisiin Akatemian yhteydessä päätettävään strategisesti suunnattavaan tutki- mukseen ja 30 miljoonaa euroa valtioneuvoston ohjaamana hallituksen määrittelemiin selvitystarpeisiin. Kilpailutetun rahoituksen muutosesitys on ehdottomasti ylimitoitettu ja vaikutusiltaan vaikeasti ennustettavissa. Toteutuessaan se voisi merkittävästi heikentää laitosten tutkimus- ja toimintaedellytyksiä sekä henkilöstön asemaa. Useat uudistuksen tavoitteista olisivatkin saavutettavissa tulosohjausta kehittämällä ilman rahoituksen kilpailutuksen lisäämistä. • Metsänhoitajaliitto Mukana vaikuttamassa Akavalaisen julkisen sektorin neuvottelujärjestö JUKO on perustanut laitosten jukolaisista pääluottamusmiehistä ja liittojen asiamiehistä koostuvan taustaryhmän koordinoimaan uudistukseen vaikuttamista sekä vastaavat hallinnonalakohtaiset taustaryhmät Luonnonvarakeskushanketta varten. Uudistuksella on merkittäviä vaikutuksia henkilöstöön ja muun muassa palkkausjärjestelmiin. Metsänhoitajaliitto osallistuu tähän työhön niin koko sektoritutkimusuudistuksen kuin perustettavan Luonnonvarakeskuksen osalta. Metsänhoitaja 1•2013 | 15 Tapio Hankala dalla, tarkastellaan sitten palkkatasoa tai viime vuosien palkkakehitystä. Tämän kehityksen seurauksena valtion palkkakilpailukyky on jopa heikentynyt entisestään etenkin asiantuntija- ja johtotason tehtävissä 2000-luvulla. Riskinä on, ettei kiristyvässä kilpailussa jatkossa enää saada valtiolle parhaita osaajia pääosin korkeaa osaamista vaativiin tehtäviin. Metsänhoitajaliitto Valtion palkkakilpailukyky vaatii korjaamista Valtiolla vallitsee palkkauksellinen kaksoisepätasapaino. Riskinä on, ettei valtiolle saada parhaita osaajia korkeaa osaamista vaativiin tehtäviin. Kaksoisepätasapaino vallitsee Valtiolla vallitsee palkkauksellinen kaksoisepätasapaino. Tämä tarkoittaa sitä, että valtiolla vaativissa tehtävissä palkkataso on matalampi kuin vastaavan tason tehtävissä yksityisellä sektorilla ja vastaavasti vähemmän vaativissa tehtävissä valtion palkkataso on taas korkeampi kuin yksityisellä sektorilla vaativuudeltaan samantasoisissa teh- Akavalaisia edustava Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO on huolissaan kuvatusta valtion palkkakilpailukyvystä, joka valtiotyönantajan omankin näkemyksen mukaan on riittämätön erityisesti ylimmän johdon, esimies- ja asiantuntijatehtävissä. Jatkossa tehtävissä keskus- ja virastotason palkkaratkaisuissa tulee pyrkiä asiantuntija- ja esimiestehtävien palkkauksen kilpailukyvyn parantamiseen valtiolla niin keskus- kuin virastotason ratkaisuissa. Tämä edellyttää, että työnantaja on valmis käyttämään rahaa esimies- ja asiantuntijatehtävien palkkojen nostamiseen. Palkkausjärjestelmien tulisi olla aidosti kannustamassa hakeutumaan vaativampiin tehtäviin ja palkitsemaan siitä. Järjestelmiä tulee kehittää siten, että ne reagoivat myös vaativissa tehtävissä tapahtuvaan tehtävän vaativuuden kasvuun ja tehtävien lisääntymiseen nykyistä paremmin. Kilpailukykyisen ja oikeudenmukaisen palkkauksen tulee olla tavoitteena valtiolla ja sitä tukeva palkkausjärjestelmä on oleellinen keino nykyisten ongelmien korjaamisessa. • Palkka vaikuttaa kilpailuun osaajista Palkkajohtajuudesta valtiolla ei voida puhua ainakaan tyypillisten korkeaa koulutusta edellyttävien akavalaisten tehtävien koh- kuva 1 kuva 2 Säännöllisen työajan ansio valtiolla ja yksityisellä sektorilla vuonna 2011 valtion suhteellinen palkka-asema ja sen muutos suhteessa yleisiin työmarkkinoihin 50,0 14 000 valtion ansiotaso 45,0 yleisten työmarkkinoiden ansiotaso 40,0 12 000 10 000 35,0 30,0 8 000 %:a henkilöstöstä euroa /kk tävissä. Valtion palkkojen jälkeenjääneisyys yksityissektorista kasvaa suhteellisesti sitä enemmän mitä vaativammista tehtävistä on kyse (Kuva 1). Valtion suhteellinen palkkataso on viime vuosina hieman parantunut, mutta palkankorotuksia ei ole pystytty kohdistamaan riittävästi työn vaativuuden perusteella. Tilastot osoittavat, että 2000-luvulla epäsuhta tehtävän vaativuuden ja palkkauksen välillä on kehittynyt palkkauksen kaksoisepätasapainoa korostavaan suuntaan. Avustavissa tehtävissä olevat henkilöt ansaitsevat valtiolla nykyisin 125 % yleisiin työmarkkinoihin verrattuna, kun asiantuntijatehtävissä vastaava luku on 80 – 87 % ja virastopäällikkötasolla enää 68 %. Palvelussuhteen muiden ehtojen erot yksityisen ja valtion välillä eivät kompensoi palkkaeroa (Kuva 2). 140 suht. palkkataso v. 2000 120 suht. palkkataso v. 2011 100 80 25,0 6 000 60 20,0 15,0 4 000 40 10,0 2 000 0 20 5,0 0,0 8 7 6 5 4 0 3 2 työn vaativuustaso t t vä tä lähde: tahti (valtion työmarkkinalaitos): valtion palkka-analyysit 2/2011 t va ta a s vu h te h ite t at m am is ity et et öt öt is ät is ät lik lik äl äl em täv em täv ä ä e e t h t h op np ka te ka te st kö ia ija ia ija si ira or nt or nt k i i v y n u n u ju ant se ant i i as as vä tä t at m am er 16 | Metsänhoitaja 1•2013 t vä tä h ite lähde: valtion työmarkkinalaitos V altion henkilöstömäärä on supistunut voimakkaasti 2000-luvulla, ollen nykyisin noin 85 000 henkilöä. Valtion tehtäville on tyypillistä niiden edellyttämä korkea koulutustaso, yli 40 prosentilla valtiolla työskentelevistä on vähintään korkeakouluasteen koulutus. Muutoksessa etenkin asiantuntija- ja johtamistehtävissä työskentelevien osuus valtion henkilöstöstä on noussut samalla kun heidän työmääränsä ja tehtäviensä vaativuus ovat kasvaneet. Muutos jatkuu samansuuntaisena valtiolla suunnitteilla ja käynnissä olevien kehittämisohjelmien ja organisaatiouudistusten seurauksena. Valtiotyönantajalta edellytetään korjaustoimia Eveliina Varis Kiitos kaikille tutkimukseen osallistuneille! Metsänhoitajaliitto Vuosittain toteutettavassa työmarkkinatutkimuksessa 4L-liitot, Agronomiliitto, Luonnontieteiden akateemisten liitto, Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto ja Metsänhoitajaliitto seuraavat jäsentensä työmarkkinoille sijoittumista, ansiokehitystä, työaikoja ja muita edunvalvonnallisesti keskeisiä asioita. Tutkimuk- Jäsenten palkat Metsänhoitajaliiton jäsenten keskimääräiset kuukausiansiot olivat viime vuoden lokakuussa 4784 euroa, vastavalmistuneilla 2583 euroa. Sektorista riippumatta määräaikainen ansaitsee keskimäärin reilun 1400 euroa vähemmän kuukaudessa verrattuna vakituiseen työntekijään. T ässä numerossa esitellään 4L-liittojen (Agronomiliitto, Luonnontieteiden akateemisten liitto, Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto ja Metsänhoitajaliitto) lokakuussa 2012 Taloustutkimus Oy:llä teettämän työmarkkinatutkimuksen tuloksia jäsenten palkkauksen osalta. Tutkimuksella selvitettyjä palkkatietoja hyödynnetään monella tavalla edunvalvonnassa, palkkaneuvonnassa sekä liittojen yhteisessä Palkkanosturi-verkkopalvelussa. Tutk imuksen pa lk katarkasteluissa aineisto rajattiin niihin palkansaajajäseniin, jotka vastasivat työskennelleensä lokakuussa 2012 kokoaikaisesti. Tarkasteltava ansiokäsite kuvaa maksettuja kokonaisansioita sisältäen luontoisetujen yhteenlasketun verotusarvon sekä muut lokakuun palkkaan kohdentuvat lisät. Sen sijaan mahdolliset ylityökorvaukset, lomarahat tai omaisuustulot eivät sisälly tarkasteltaviin kuukausiansioihin. Jäsenten keskimääräinen kokonaisansio 4784 euroa Kaikkien 4L-liittojen kokoaikaisesti työssä olevien jäsenten keskipalkka on 4108 euroa ja mediaanipalkka 3830 euroa (Taulukko 1). Kaikkien liittojen palkkojen tarkastelussa keskipalkka on kasvanut edellisvuodesta maltillisesti 1,4 prosenttia, mediaanipalkan pysytellessä viimevuotisella tasolla. Korkein palkkataso palkkavertailussa on Metsänhoitajaliiton jäsenillä, joilla keskimääräiset kokonaiskuukausiansiot ovat 4784 euroa kuukaudessa ja mediaanipalkka 4240 euroa. Palkkojen hajonta on jäsenkun- 18 | Metsänhoitaja 1•2013 nassa kuitenkin suurta: parhaiten ansaitseva kymmenys Metsänhoitajaliiton jäsenistä ylsi 7200 euron palkkaan, kun vähiten tienaavan kymmenyksen palkka jäi vajaaseen 2900 euroon. Sektori ja työsuhteen pysyvyys vaikuttavat palkkatasoon Metsänhoitajaliiton jäsenkunnan palkkataso vaihtelee merkittävästi työnantajasektoreiden välillä. Parhaista palkoista nauttivalla yksityisellä sektorilla työskentelevistä jäsenistä puolet tienaa 4800 euroa tai enemmän ja vastaavasti yliopistolla, jossa palkat jäivät sektoritarkastelussa alhaisimmiksi, puolet jäsenistä ansaitsee 3241 euroa tai enemmän (Taulukko 2). Vakituisessa työsuhteessa olevat ansaitsevat määräaikaisia työntekijöitä enemmän kaikilla työnantajasektoreilla. Mediaanipalkka vakituisessa työsuhteessa olevilla on 1433 euroa suurempi verrattuna määräaikaisessa työsuhteessa oleviin – määräaikaisen palkka on siis mediaaniarvolla laskettuna keskimäärin vain 69 % vakituisen palkasta. Ansiokehityksessä paljon vaihtelua Metsänhoitajaliiton jäsenten keskipalkat nousivat vuodentakaisesta yhtä paljon kuin koko palkansaajakunnassa keskimäärin, eli 2,9 %. Kaikilla 4L-liittojen palkansaajilla palkkataso nousi eniten yksityisellä sektorilla (2,4 %) kun yliopistoissa, kunta- ja valtiosektorilla ansiot nousivat selvästi maltilli- semmin, vain reilun puolen prosentin verran (Taulukko 3). Sektori- ja liittokohtaisissa ansiokehitysprosenteissa on paljon hajontaa ja yhden tutkimusvuoden perusteella tehtyihin ansiokehitystarkasteluihin liittyykin merkittävää epävarmuutta, joka korostuu lukumääräisesti pienissä ryhmissä. Yhden vuoden kyselytutkimusaineiston perusteella ei voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätelmiä ansioiden kehittymisestä. Palkkakehityksen osalta tulee huomata, että kyselyn vastaajajoukossa tapahtuu vuosittain vaihtumista. Raamisopimuksen mukainen korotus puolelle vastanneista Hieman yli puolet Metsänhoitajaliiton työelämässä olevista jäsenistä ilmoitti saaneensa vuoden 2011 lokakuussa solmitun raamisopimuksen mukaisen 2,4 % palkankorotuksen. Kolmasosa vastaajista ei osannut kertoa, olivatko he saaneet raamin mukaista korotusta vai eivät. Raamiratkaisun mukainen palkankorotus oli keskimääräistä yleisempää yksityisellä sektorilla ja kunnissa. Kaksi viidestä kyselyyn vastanneista Metsänhoitajaliiton jäsenestä ilmoitti olevansa tulospalkkauksen piirissä; miehistä 47 % ja naisista 30 %. Tulospalkkaus on yleisempää yksityisellä sektorilla, jossa hieman yli puolet jäsenistä kuuluu sen piiriin. Vastavalmistunut ansaitsee keskimäärin 2583 euroa Vuoden 2011 ja sen jälkeen valmistuneista perustutkinnon suorittaneista Metsänhoitajaliiton jäsenistä 14 % oli lokakuussa 2012 vakinaisessa työsuhteessa, 75 % määräaikaisessa työsuhteessa ja työttömänä tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa 5 % vastanneista. Kaikissa 4L-liitoissa vastavalmistuneista työttömänä oli noin 11 prosenttia, joten Metsänhoitajaliiton vastavalmistuneilla jäsenillä on keskimääräistä parempi työmarkkinatilanne. Metsänhoitajaliiton vastavalmistuneiden jäsenten kokonaisansio oli keskimäärin 2583 euroa. Valtiosektorilla puolet vakituisessa työsuhteessa työskentelevistä ansaitsi vähintään 3040 euroa, kun yksityisellä vastaava mediaaniansio oli 2960 euroa ja kuntasektorilla 2900 euroa. Yliopiston ansiotaso oli vastavalmistuneille alhaisin 2350 euron mediaanikuukausipalkalla. • sen käytännön toteutuksesta ja tulosten analysoinnista vastasi tänä vuonna ensi kertaa Taloustutkimus Oy. Kaikkien työmarkkinatutkimukseen vastanneiden kesken arvottiin iPad 4 sekä leffalippuja. Arvonnassa voittaneiden nimet voit tarkistaa verkkosivuilta. Voittajille on ilmoitettu myös henkilökohtaisesti. Tutkimusraportti palkkatilastoineen on luettavissa kokonaisuudessaan Metsänhoitajaliiton internet-sivujen Edunvalvonta-osiossa. Hyödynnä verkkosivuilla käydessäsi myös etusivulta löytyvää Palkkanosturi-palvelua, jonka avulla voit tarkistaa, millaista palkkaa Sinun tulisi tilastojen mukaan saada. Taulukko 1 Kokonaisansiot lokakuussa 2012 ammattiliiton jäsenyyden mukaan, kaikki 4L-jäsenet Kokonaiskuukausiansiot lokakuussa 2012, euroa/kk n keskipalkkaF10F25F50F75F90 Agronomiliitto 1195 4511290033594060 50606563 LAL 1635 3844232030003720 45005300 Metsänhoitajaliitto 641 4784289434314240 54307254 YKL 1091 3673250030003570 42004980 Kaikki 4562 4108253331853830 46505750 Taulukko 2 Jäsenten kokonaisansiot lokakuussa 2012 työnantajasektorin mukaan Kokonaiskuukausiansiot lokakuussa 2012, euroa/kk Työnantajan sektori n keskipalkkaF10F25F50F75F90 Kunta ja kuntayhtymä 51 4235 2900 3431 4095 4800 5579 Valtio 218 4377300035004123 58025900 Yksityinen 310 5312296035404800 64648100 Yliopisto 39 3396199925003241 42005800 Muu 23 5961244041426034 610011851 Kaikki 641 4784289434314240 54307254 Taulukko 3 Keskipalkkojen muutos vuosina 2011-2012 työnantajasektorin mukaan, kaikki 4L-jäsenet Kokonaiskuukausiansiot lokakuussa 2011, euroa/kk KuntaValtioYksityinenYliopistoKaikki Agronomiliitto LAL Metsänhoitajaliitto YKL Kaikki 2,102,2 61,4 -1,1 -1,10,3 -0,1-0,6 -7,4 0,47,45,62,9 4,312-1,9 1,8 0,7 0,72,41,21,4 Metsänhoitaja 1•2013 | 19 Tuomas Hallenberg Metsänhoitajaliiton valtuuston jäsen ÄÄNESTÄ metsänhoita jaliiton ValtuustoVaalit 2013 Vaalien aikataulu: Lähde vaikuttamaan Metsänhoitajaliiton valtuustoon! Kaipaako Metsänhoitajaliiton ylin päättävä elin mielestäsi uusia tuulia? Nyt voit vaikuttaa asettumalla itse ehdolle syksyn valtuuston vaaleissa! Liiton uusi valtuusto aloittaa ensi vuoden alussa. M etsänhoitajaliitolle valitaan lokakuussa uusi valtuusto seuraavalle nelivuotiskaudelle 2014-2017. Valtuustoon valitaan uusien sääntöjen mukaisesti postivaalilla 20 jäsentä varajäsenineen. Vaalilla valittavien edustajien lisäksi opiskelijajärjestöt nimeävät kaksi opiskelijaedustajaa ja heille varajäsenet. Valtuusto linjaa ylimpänä päättävänä elimenä Metsänhoitajaliiton toimintaa; valtuusto muun muassa vahvistaa vuosittain liiton toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä hyväksyy toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan valtuuston ensimmäisessä kokouksessa, jonka jälkeen valtuusto valitsee valtuustokaudeksi liiton toimeenpanevan elimen eli hallituksen puheenjohtajan sekä erovuoroiset hallituksen jäsenet. Ehdokkaaksi jäsen- tai valitsijayhdistyksen kautta Vaaleissa äänioikeutettuja ovat kaikki liiton jäsenet, joilla ei ole jäsenmaksurästejä. Ehdokkaita valtuuston vaaleihin voivat asettaa liiton jäsenyhdistykset sekä vähintään kolmen äänioikeutetun kirjallisella sopimuksella vaalia varten perustamat valitsijayhdistykset. Jäsenyhdistykset ja valitsijayhdistykset voivat myös liittoutua keskenään vaaliliitoiksi. Vaaliliittojen muodostaminen kannattaa, sillä ilman vaaliliittoa yksittäinen ehdokas saattaa jäädä valitsematta suuresta äänimäärästä huolimatta. Kannattaa myös muistaa, että yksittäisellä valitsijayhdistyksellä saa olla vain yksi ehdokas, kun vaaliliitolla tai liiton jäsenyhdistyksellä saa olla jopa 40 ehdokasta, eli yhtä monta kuin on valtuustopaikkoja ja varapaikkoja yhteensä. Jokaisella ehdokkaita asettavalla jäsentai valitsijayhdistyksellä ja vaaliliitolla tulee olla nimettynä vaaliasiamies. Vaaliasiamiehen täytyy olla äänioikeutettu, joka ei itse ole yhdistyksensä ehdokkaana valtuuston vaaleissa. Vaaleja valvoo liiton hallituksen asettama vaalilautakunta, joka myös hyväksyy ehdokkaiden vaalilauseet sekä valitsijayhdistysten ja vaaliliittojen nimet. Päivi Toivoselta (info@metsanhoitajat.fi, 09-6840 8111). Ehdokaslistat ja vaaliliittoasiakirjat tulee palauttaa liittoon 16.8.2013 mennessä (Huom. Viimeistä palautuspäivää on aikaistettu Metsänhoitaja-lehden aikataulun takia). Kannattaa huolehtia siitä, että kaikkien vaaliliiton ehdokkaiden kuvat ja vaalilauseet tulevat vaaliasiakirjojen mukana, jotta näkyvyys Metsänhoitaja-lehden vaalinumerossa 3/2013 on taattu! • • Hallitus asettaa vaalilautakunnan 21.2.2013 • Äänioikeutetut nähtävissä liiton toimistolla 5.-16.8.2013 • Ehdokaslistat ja vaaliliitot vaalilautakunnalle 16.8.2013 • Äänestyslippujen postitus äänioikeutetuille 26.9.2013 • Äänestyslippujen viimeinen palautuspäivä 31.10.2013 • Ääntenlaskenta 6.11.2013 • Tuloksen julkistaminen valtuuston syyskokouksessa 28.11.2013 • Lehdistötiedote ja jäsenyhdistyskirje tuloksesta 28.11.2013 Valtuuston vaaleista määrätään liiton säännöissä ja vaalijärjestyksessä. Säännöt, vaalijärjestys, ehdokaslista ja lomake ehdokkaiden esittelyyn toimitetaan kaikille liiton jäsenyhdistyksille sekä niille erillisille valitsijayhdistyksille, joiden perustamisesta on ilmoitettu liiton toimistoon. Vaaliasiakirme joja voi myös ts än tilata liiton ho toimistosta it Metsä ja luonto ovat aina olleet mielenkiinnonkohteitani. Kuulin metsänhoitajan ammatista kaverini isältä, joka työskenteli metsäteollisuuden palveluksessa. Metsäasioiden ja talouden yhdistäminen innosti nuorta miestä ja sillä polulla olen edelleen. Metsänhoitajaliiton valtuutettu Tuomas Hallenberg pitää Metsänho itajaliiton tärkeänä tehtävänä amm atti profiilin ylläpitoa ja ammattikunna n osaamisen kehittäjänä. Opiskelin metsätalouden suunnittelua ja taloustieteitä. Valmistuin Joensuun yliopistosta 1997 ja MBA:n sain valmiiksi 2011. Kerro työurastasi ja mitä teet nykyisin? Olen toiminut puunhankinnan eri tehtävissä. Nykyisin vastuulleni kuuluvat suunnittelu, toimitukset (operaatiot), yksityismetsien puukauppaan liittyvät asiat sekä toimituskaupat UPM Pohjois-Euroopan puunhankinnan vastuualueella. ÄÄ Onko sinulla harrastuksia? NE Va lt a j Va u u aliito al st n it o - 20 Miten päädyit metsäalalle? Mitä olet opiskellut ja milloin valmistuit? Vaaliasiakirjat liitosta 13 20 | Metsänhoitaja 1•2013 metsänhenki STÄ asetu ehdokkaaksi valtuustovaaleissa! Nyt on oikea aika itse ilmoittautua ehdokkaaksi tai aloittaa sopivien ehdokkaiden etsiminen. Voit asettua ehdolle jos olet Metsänhoitajaliiton varsinainen- tai opiskelijajäsen, tarvitset taaksesi vain kolmen muun jäsenen muodostaman valitsijayhdistyksen. Vaaleihin ehdokkaaksi asettuneet esitellään Metsänhoitaja-lehden numerossa 3/2013 henkilötietojen, kuvan ja vaalilauseen kanssa. Lehdestä on myös mahdollista ostaa edullista ilmoitustilaa erillisille vaalimainoksille. Tietoa, vaalijärjestyksen ja toimintaohjeita löydät liiton verkkosivuilta: www.metsanhoitajat. fi/liitto/valtuustovaalit-2013. Kuntoilu on tärkeä virkeyden ylläpitäjä kaikille istumatyötä tekeville. Lenkkeilen saksanseisojiemme kanssa säännöllisesti. Kesällä mökkeily on koko perheen asia. Syksyisin metsästysreissut täyttävät mukavasti viikonloppuja. Mikä oli ensikosketuksesi Metsänhoitajaliittoon? Metsänhoitajaliitto esittäytyi opiskelija-aikana ensimmäisen vuoden opiskelijoille järjestetyssä tilaisuudessa. Millaista kokemusta sinulla on Metsänhoitajaliiton luottamustehtävistä? Teollisuuden metsänhoitajien edustajana olen tuonut ajatuksia teollisuuden näkökulmasta muun muassa koulutusta ja painotuksia koskeviin asioihin, joita pidän tärkeinä. Mikä on mielestäsi Metsänhoitajaliiton tärkein tehtävä? Pienenä ammattikuntana on hyvä ylläpitää ammattiprofiilia, vaalia perinteitä ja kehittää osaamistamme, jotta pärjäämme niissä monissa tehtävissä, joissa kollegamme työskentelevät. Metsänhoitaja 1•2013 | 21 Paavo Lyytikäinen Metsänhoitajaliiton opiskelija-asiamies Viikin kampuksella opiskelija Urapolun alkumetreillä Kolmen nuoren metsätieteilijän uratarinat Opiskellessa on syytä muistaa, että tentin läpäisy tai hyvä arvosana ei ole se lopullinen opiskelun päämäärä, vaan työelämä. Haastattelin artikkelia varten kolmea erilaista polkua kulkenutta opiskelijaa: Johanna Haapala osallistui trainee-ohjelmaan, Jaakko Pesonen perusti kahden ystävänsä kanssa yrityksen ja Anssi Aallolle harjoittelu poiki gradupaikan. Annetaan esimerkkien puhua puolestaan! "Trainee-ohjelma on tarjonnut ainutlaatuisen mahdollisuuden luoda kokonaiskuvan omasta alasta", UPM:N Trainee-ohjelmaan osallistunut Johanna kertoo. Johannan vinkit työnhakuun: • Ole aktiivinen jo opiskeluaikana, verkostoidu ja vaikuta – kaikesta jää aina jotain käteen! • Suuntaa osaamistasi kiinnostuksesi mukaan, ja tee mielenkiintoisia osaamisyhdistelmiä. • Muista, että metsäammattilaisia on satoja, mutta saksaa puhuvia, kemiaa sivuaineena opiskelleita metsäekonomiaktiiveja vain yksi. • Tunnista omat vahvuutesi ja osaamisesi arvo! • Yritä ymmärtää mitä olet yliopistossa oppinut ja arvioi kuinka arvokasta tämä tieto ja erityisesti opintojen aikana omaksumasi asenne on yritykselle, johon haet töihin. 22 | Metsänhoitaja 1•2013 J ohanna Haapala aloitti opintonsa vuonna 2003, mutta innokkaasti opiskeltujen ensimmäisten vuosien jälkeen opiskelijapolitiikka vei Johannaa pidemmän aikaa. Kun Johanna palasi takaisin kotilaitokselle vuonna 2009, pääaine, kurssien nimet ja tunnukset, laitos sekä koko tutkinnon suoritustapa olivat ehtineet muuttua. Johanna kuitenkin taisteli itsensä aina valmistumisen kalkkiviivoille asti. Päättäväisenä naisena Johanna oli jo aiemmin visioinut, että haluaa jossain vaiheessa työuraa työskennellä UPM:llä. Valmistumisen kynnyksellä havaittu UPM:n trainee-haku osui Johannan kannalta oikeaan aikaan. Hakuprosessi oli moniportainen ja sisälsi muun muassa psykologisia testejä ja päättelytehtäviä, mutta lopulta Johanna läpäisi seulan noin 500 hakijan joukosta ja tuli valituksi 1,5 vuotta kestävään ohjelmaan. Trainee-ohjelmaan valitut saivat vakituiset työsopimukset ja ohjelman aluksi Johannan, syntyperäisen pääkaupunkiseutulaisen, sijaintipaikaksi ilmoitettiin Kajaani. Kajaanissa Johannan työtehtäviin kuului leimikoiden suunnittelu, metsävarojen inventointi, METSO-kohteiden kartoitus sekä tapahtumien järjestäminen. Johanna pääsi myös tutustumaan konsernin tuotantolaitoksiin ja prosesseihin sekä kouluttautumaan erityiskoulutuksissa. Kajaanissa vietetyn vuoden jälkeen Johannan muutti takaisin Helsinkiin ja aloitti UPM:n Helsingin metsäpalvelutoimistossa vastaten pääkaupunkiseudun metsänomistajien metsäasioiden hoidosta. Johannan mielestä trainee-ohjelma soveltuu kaikille, jotka sietävät muutosta ja haluavat kehittää itseään: ”Trainee-ohjelma tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden luoda kokonaiskuvan omasta alasta. Kun pääsee tutustumaan myös muihin prosesseihin, antaa se eväät oman työn mahdollisimman hyvään hoitamiseen. Samalla tutustuu ihmisiin yli alueellisten ja organisaatiorajojen, mikä onkin mielestäni ohjelman tärkeintä antia.” • Nimi: Johanna Haapala, UPM, metsäasiakasvastaava Suoritettu tutkinto: maatalous-metsätieteiden kandidaatti Pääaine: metsäekologia Sivuaineet: metsänarvioimistiede, ympäristöalan monitieteinen sivuaine Metsänhoitaja 1•2013 | 23 S odankylästä kotoisin oleva Jaakko työskentelee yrittäjänä metsätieteiden ylioppilas Mikko Sonnisen ja yrittäjätaustaa omaavan Oula Harjulan kanssa perustetussa Green House Effect -vihersisustuselementtiyrityksessä. Yritys sai alkunsa toisen metsäylioppilaan ja nykyisen yrittäjäkumppanin, Mikko Sonnisen, sammakkoterraarioista. Terraariot pitivät sisällään pieniä kasviseiniä, jotka saivat Mikon miettimään, että miksei ihmisillekin voisi tehdä vastaavanlaisia. Haasteista pitävä Jaakko tuli mukaan projektiin yhdellä puhelinsoitolla eikä ole joutunut katumaan päätöstään. Kesällä 2010 Aalto-yliopisto järjesti ensimmäistä kertaa Summer of Startups -tilaisuuden, jossa innovaatioista muokattiin toimiva liikeidea. Koska kummallakaan miehistä ei vielä ollut kokemusta yrittäjyydestä, mukaan ydintiimiin pyydettiin Oula Harjula. Alkuperäistä tuotetta on kehitetty jatkuvasti ja nykyinen kasviseinä onkin markkinoiden energiatehokkain ja vesipihein omassa kategoriassaan - vaatimattomasti sanottuna markkinoiden paras. Yrityksellä on koko olemassaolonsa ajan ollut ajatuksena, että GHE tuo palan sademetsää jokaiseen toimistoon ja kotiin. Jokaista myytyä kasviseinäneliömetriä kohden yritys ostaa 1000 m 2 sademetsää suojeltavaksi. Samalla GHE:n tuote viestii vihreydestä oikealla tavalla: tuote kuluttaa vähän energiaa ja vesiviljely tuo kasvien parhaat ominaisuudet esille. GHE haluaa tehdä jotain uutta verrattuna perinteiseen vihersisustukseen. Kuten Jaakko sen sanoo: ”Tavoitteena olisi, ettei vihersisustus aina rajoittuisi pelkästään siihen jukkapalmuun olohuoneen nurkassa.” Vaihteleva ja koko ajan uusia haasteita tarjoava työ on juuri sitä mitä Jaakko työtehtäviltään haluaa. Alati käynnissä olevaan tuotekehittelyyn osallistuessa Jaakko tuntee työn myös etenevän. Opiskelun ja yrittämisen yhteensovittaminen ei ole helppoa, mutta toisaalta valmistuttua on ainakin työpaikka selvillä. Työtä Jaakolla riittää niin paljon kuin jaksaa tehdä, mutta kiireinen mies pyrkii raivaamaan tilaa myös pakolliselle rentoutumiselle. Jaakko mainitsee yrittäjyyden eduksi sen, että pystyy itse suunnittelemaan ajankäyttönsä. Yrittäjyydestä kiinnostuneille Jaakolla on pelkästään rohkaisevia sanoja: ”Työ vie paljon aikaa mutta samalla antaa paljon takaisin. Kun voi samalla olla tekemisissä hyvien ystävien kanssa, niin työt eivät aina edes tunnu työltä. Aamulla ei ota päähän, että pitää mennä töihin. Erityisen hienoa on huomata oma kädenjälki ja nähdä suunnitelmien konkretisoituminen.” • "Luottamustoimet ovat laajentaneet ystäväpiiriä ja uskon, että siitä on hyötyä myös työelämässä", graduaan Stora Ensolle viimeistelevä Anssi tuumii. Nimi: Anssi Aalto Suoritettu tutkinto: maatalousmetsätieteiden kandidaatti Pääaine: metsävaratiede ja –teknologia Sivuaineet: geoinformatiikka, metsäekonomia, metsänhoito Harrastukset: sähly, metsästys, juoksu A nssi aloitti opintonsa 2007 heti ylioppilaaksi päästyään, mutta vietti puoli vuotta opiskeltuaan välivuoden asepalveluksessa. Vuonna 2011 Anssi oli viisi kuukautta kesäharjoittelijana Stora Enso Metsän Kouvolan tiimissä. Työhön Anssi valikoitui nettihakemuksen kautta. Harjoittelun alku sisälsi paljon yhtiön tietojärjestelmiin ja käytäntöihin sekä myös maastotöihin tutustumista. Pian Anssi pääsi suunnittelemaan ja rajaamaan leimikoita itsenäisesti: parhaat kokemukset Anssi kokeekin saaneensa maastotöiden yhteydessä metsänomistajan kanssa käydyistä keskusteluista, joissa opittuja asioita pääsi soveltamaan käytännön tilanteisiin. Muita työtehtäviä olivat kuviotietojen päivitys metsäsuunnitelmiin, korjuujäljen arvioinnit, motokontrollit sekä puutavaraerien inventoinnit. Harjoittelun lopussa Anssi tiedusteli olisiko yhtiöllä mahdollisesti tarvetta metsäenergiaan liittyvään tutkimukseen. Anssi ohjattiin ottamaan yhteyttä suoraan kehitysjohtaja Pekka Rajalaan, joka kiinnostui yhteistyöstä. Stora Ensolla oli tarve tutkia oman päämyyjäjoukon metsäenergian myyntihalukkuutta. Anssi oli jo aiemmin tehnyt kandintutkielmansa samaisesta aiheesta, joten molempien osapuolten intressit kohtasivat. Palkitsevinta Anssin mukaan tutkimuksessa oli kyselytutkimuksen laatiminen, sillä hän sai vaikuttaa kyselylomakkeen rakenteeseen merkittävästi. Samalla tuli tutuiksi myös kansainvälisen yhtiön toimintatavat sekä henkilöstö. Anssi toivoo voivansa jatkaa tulevaisuudessa töitä jo tutuksi tulleessa yhtiössä. Mikäli gradun tulokset poikivat uusia projekteja metsäenergiaan liittyen, uskoo Anssi olevansa vahvoilla niihin valintoja tehtäessä. Valmistuminen metsänhoitajaksi on mahdollista touko-kesäkuussa, jos työllisyystilanne sitä edellyttää. ”Opiskeluaika on ollut antoisaa ja luottamustoimet ovat laajentaneet huimasti ystäväpiiriä. Uskon, että laajasta ystäväpiiristä on paljon hyötyä myös työelämässä.” ALUMNI-ILTA KUTSUU JÄLLEEN! TUTTUJA JA TUTKIMUSTA "Kun työssä voi olla tekemisissä hyvien ystävien kanssa, niin työt eivät aina edes tunnu työltä", kertoo nuori yrittäjä Jaakko Pesonen. maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan alumni-illassa torstaina 21.3.2013 klo 17.00-20.30 Viikissä. Nimi: Jaakko Pesonen, yrittäjä, Green House Effect Katso tämän vuoden ohjelma ja ilmoittaudu iltaan Suoritettu tutkinto: maatalous-metsätieteiden kandidaatti alumni-ilta2013 tai puhelimitse 09 191 58014. Pääaine: metsäekologia Christa Björkstam Sivuaineet: geoinformatiikka Harrastukset: kiipeily 24 | Metsänhoitaja 1•2013 Ps. Alumneja ovat kaikki tiedekunnan kasvatit. Lämpimästi tervetuloa! Metsänhoitaja 1•2013 | 25 Marko Ikonen profiili Maija Kovanen Nuori metsänhoitaja panostaa uraan Tekesin nuorin asiantuntija Outi Suomi paiskii töitä ja tanssii pitkien työpäivien päätteeksi. Kiinnostus metsään heräsi jo pienenä ja hän olikin jo lapsesta pitäen mukana metsänhoitotöissä. Osallistuipa hän isänsä kanssa myös metsätaitokilpailuihin. ”Metsään liittyy hyviä muistoja”. Metsätaitokilpailuista ei jäänyt käteen vain palkintoja, vaan niissä opituista taidoista oli hyötyä myöhemmin myös metsänhoitajan opinnoissa. Sinnikkyys palkitsee Suomi valmistui metsänhoitajaksi kesällä 2008. Valmistumisen kynnyksellä hän oli mukana Metsänhoitajaliiton mentorointiohjelmassa, jonka hän sanoo selkiyttäneen omia ajatuksia. ”Mentorini oli hyvä sparrauskaveri ja sain vinkkejä mitä työelämässä arvostetaan”. Kun töitä ei vastavalmistuneelle heti löytynyt, meni Suomi työelämävalmennukseen start up -konsulttiyritykseen. Suomi toimi tiiminvetäjänä noin vuoden ajan ja pitää kokemustaan hyvänä erityisesti kokei26 | Metsänhoitaja 1•2013 lun ja oppimisen kannalta. ”Työ oli antoisaa ja hauskaa – minulle avautui täysin uusi maailma metsäopintojen jälkeen”, hän muistelee. Suomi pääsi tutustumaan yrittäjyyteen, jossa yritystoiminnan avulla haettiin ratkaisuja yhteiskunnallisesti merkittäviin haasteisiin. Konsulttifirman jälkeen hän osallistui työvoimatoimiston järjestämään bioenergia-alan työvoimakoulutukseen Joensuussa. Koulutuksen päättyessä hän oli jo töissä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiossa ja keväällä 2011 hän siirtyi Tekesiin. ”Kiinnitin huomiota Tekesin arvoihin, jotka kohtasivat oman arvomaailmani kanssa”, bioalan asiantuntijana toimiva Suomi kertoo. Kehityskärkien kannoilla Nuoren asiantuntijan päivät ovat venyneet pitkiksi uutta opetellessa, mutta intoa se ei ole vähentänyt, päinvastoin. ”Parhaimpia asioita työssäni on, että opin joka päivä paljon uutta”. Oppimista onkin ollut, sillä Suomi on ehtinyt olla monessa mukana eivätkä työtehtävät aina ole liittyneet luonnonvara-alaan. Vuoden alussa hän siirtyi Tekesin kestävään talouteen ja luonnonvarojen vastuulliseen käyttöön liittyvään ohjelmaan ja on uusista työtehtävistään innoissaan. ”Työskentely biotalouteen liittyvissä tehtävissä antaa hyvän kytkennän metsäpuoleen. Pääsen lähemmäksi alkupistettä – palaan kotiin päin”, hän hymyilee. Nykyiseen työpaikkaansa Suomi on hyvin tyytyväinen. ”Työnkuvani on moninainen”, hän kiittelee ja jatkaa: ”On hienoa, että pääsen näkemään missä eri alojen kehityskärjet ovat, mihin suuntaan kehitys menee”. Lähivuosien suunnitelmissa on oppia vielä lisää ja löytää oma paikka Tekesissä. ”Haluaisin keskittyä tiettyyn aihealueeseen ja verkostoitua, jotta ymmärtäisin toimialaa kokonaisuudessaan”. Tanssia rock’n’rollin tahtiin Suomi on saanut tanssista vastapainoa työlleen jo useamman vuoden ajan. Yhdessä puolisonsa kanssa hän tanssii rock’n’roll- ja swing-tansseja ja valmentaa lajin uusia harrastajia. ”Treenaan niin paljon kuin työni ja puolisoni aikataulut antavat myöten”, hän kertoo. Aiemmin pari myös kilpaili ja esiintyi eri tapahtumissa, mutta uuden työn myötä kaikkeen ei enää aika riitä. Työ ja tanssi vievät tällä hetkellä niin suuren osan helsinkiläistyneen metsänhoitajan arjesta, ettei hän ehdi myöskään metsään niin usein kuin haluaisi. ”Ainoastaan satunnaiset lenkit Malmin lentokentän ympäri vievät minut metsäiseen ympäristöön”. Suomi myöntää, että hän keskittyy tällä hetkellä uran tekemiseen. ”Olen panostanut työllistymiseeni ja siihen, että saisin työurani alkuun”, hän kertoo ja iloitsee siitä, että satsaus on tuottanut tulosta. ”Sinnikkyydellä ja paljolti myös sattuman avulla olen päässyt siihen missä olen nyt”. Lyhyestä työurastaan huolimatta aiemmat työpaikat ovat opettaneet paljon. ”Minulla on ollut lyhyt ja pirstaleinen työelämä, mutta kaikki aiemmat tekemiset tukevat nykyistä työtäni”, hän sanoo tyytyväisenä. Valmistumisen kynnyksellä olevia metsäylioppilaita Suomi rohkaisee uskomaan tulevaan. Itsekin kaksi kertaa työttömänä olleena hän vakuuttaa, ettei työttömyydestä kannata lannistua. Hän uskoo vakaasti, että metsänhoitajille on kysyntää metsäalan ulkopuolellakin ja on itse tästä hyvä esimerkki. ”Myös sillä, miten osaamisen ja aiemman työkokemuksen tuo esille, on paljon merkitystä työllistymisessä”. Suomi on uskaltanut luottaa itseensä ja olla itselleen rehellinen. ”Olen pyrkinyt menemään omien arvojeni mukaan eteenpäin – tehnyt valintoja sen pohjalta mitä itse arvostan”. • Nuori metsänhoitaja viihtyy työssään Tekesillä. Nimi: Outi Suomi Valmistunut: Helsingin yliopisto 2008 Työpaikka: Tekes Susanna Lehto M etsäala ei ollut selvä valinta maatilan tytölle, vaikka Suomi viettikin lapsuudessaan paljon aikaa Vihdin metsissä. Päätös hakea Helsingin yliopistoon syntyi vasta lukion loppusuoralla, mutta valintaansa hän ei ole katunut. Opinnoissaan Suomi suuntautui metsänhoitotieteeseen, josta hän innostui jo opiskelujen alkuvaiheessa. ”Metsänhoito on yksi ydinasioista metsätaloudessa ja sillä on vaikutusta metsien eri käyttömuotoihin”, hän pohtii. Metsänhoidon opinnot toivat ymmärryksen metsien monikäytöstä. ”Ymmärsin, että on eri tapoja tarkastella ja hyödyntää metsiä”, hän sanoo ja jatkaa: ”Metsien eri käyttömuotojen, myös muiden kuin puuntuotannollisten, taloudellinen arvottaminen on tärkeää ja mielestäni tässä asiassa ollaankin menossa hyvään suuntaan”. Metsätalouden kokonaisvaltaisesta ajattelumallista hän sanoo olevan hyötyä myös metsäalan ulkopuolisissa tehtävissä. ”Tiedän miten prosessi toimii ja tätä ajattelutapaa olen voinut soveltaa eri toimialojen asioihin”. Asiaosaamisen lisäksi yliopistomaailma antoi myös muuta. Suomi kiittelee metsänhoitotieteen professoria, joka osasi inspiroida ja innostaa. ”Hänen positiivinen asenne ja kannustus ovat omalta osaltaan vieneet minua eteenpäin”. Tanssi on olennainen osa Outin arkea. Metsänhoitaja 1•2013 | 27 Kurssin Emäntä ja Isäntä uivat viime isenä, nyt on helpp o hymyillä. Jännittyneitä ilmeitä ennen avantoon menoa. Juha Kaipainen hyppäsi Isännän elkein. Sika joka osasi lentää. lä ja juhlat alka Diplomit kourassa, haalarit pääl Olli Piiparinen kaatui kunniaa tehden. sen saman hurtin huumorin mikä erottaa heidät muista ihmisryhmistä ja etenkin muista opiskelijoista sekä saa järjestämään tällaisia tempauksia. Näin oli varmasti vuonna 1985 ja oli myös vuonna 2012. Tähän yhtyy myös nykyinen Metsätieteiden osaston johtaja Timo Tokola, joka allekirjoitti aikanaan kastehistorian ensimmäisen diplomin ja piti viime keväänä sopivasti Metsätieteiden osaston 30-vuotisjuhlavuotena juhlapuheen kastuvalle kurssille. Tapahtuman aloitti Vapaudenpuistossa kolmas metsäopiskelijoiden kurssi, mutta Ilosaareen sen ideoi neljäs kurssi. Ilosaaren mainiot puitteet ovat tehneet kasteesta yleisötapahtuman, joka tuntuu keräävän vuosi vuodelta enemmän katsojia. Hyvin tapahtuma on aina sujunutkin eikä suurempia vahinkojakaan ole sattunut. Tosin legenda kertoo, että avannon teon yhteydessä, kastetta edeltävänä iltana, pidettävät avannon kastajaiset ovat vieneet kerran jos toisenkin eräitä vanhempia opiskelijoita päivystykseen. Viisaasti vesillä pojat! Tästä tässä kaikessa on kyse. Alex DeLarge Lontoosta ja kaunis Ladyboy Thaimaasta. Vappujuhlien avaus parhaimmillaan Kosteaa vappua Metsäylioppilas! Mitä ihmettä täällä tapahtuu? Aivan Joensuun keskustan kupeessa jäiseen avantoon hyppii tukkia pitkin mummoja, palomiehiä sekä kauniita ja todella vähäpukeisia ihmisiä. Markus Melin apurahatutkija, Joensuun yliopisto T äällä pidetään yllä vanhoja tukkilaisperinteitä, ainakin jossain määrin. Kyseessä on Forstikaste, jossa ensimmäisen vuoden metsätieteiden opiskelijat, Torstit, kastetaan juhlallisin menoin Forsteiksi, valmiiksi metsätieteiden opiskelijoiksi. Ja mikä tulevaisuus heitä tällaisen kasteen jälkeen odottaakaan! Kaikki alkoi vuonna 1985, jolloin välähti idea uusien opiskelijoiden kastamisesta 28 | Metsänhoitaja 1•2013 omaan joukkoonsa, metsäylioppilaisiin. Ensimmäinen kaste järjestettiin Vapaudenpuistossa torin vieressä. Pian kuitenkin tajuttiin, että tapahtumasta voitaisiin saada irti paljon enemmän huumoria, jolloin seuraava kurssi vei uudet opiskelijat Ilosaaren laguuniin kastettavaksi. Laguuni on suojassa Pielisjoen virralta, joten jäinen kylpy on lähes taattu. Pian kuvioihin mukaan astui kastaminen tukkia pitkin kävellen, jolloin tapahtuma saavutti nykyisen muotonsa. Loppu onkin legendaa, sillä tämä kylmä päivänavaus on jo osa Joensuun, ja etenkin Joensuun Metsäylioppilaiden vappua. Jokaisena vappuaattona, noin klo 12, Torstit pukevat pelastusliivit päälle ja astuvat tukille! Perinteiden ja huumorin vuoksi Menisinpä mille vuosikymmenelle tahansa, niin metsäalan ihmiset omaisivat varmasti Kaste on koko historiansa ajan toiminut myös lähtölaukauksena metsäopiskelijoiden vappuun. Uusi Forsti saakin ensimmäisen snapsin heti avannosta noustuaan, jonka tarjoavat vanhemmat opiskelijat. Tapahtuma sopii siis oikein hyvin juuri metsäopiskelijoille. ”Yleinen mielipide kasteesta oli positiivinen, porukka piti perinnettä asiaankuuluvana ja hauskana kokemuksena, joka piti tehdä vaikka se hieman hirvittikin”, näin tilanteen tiivisti kastetun kurssin emäntä Anniina Poutiainen, jota itseään hirvitti enemmän tukille meno kuin avantoon meno. ”Todellisuudessa menikin sitten niin että kävely oli helppoa kuin mikä, mutta vesi oli tajuttoman kylmää.” Yleisen mielipiteen mukaan vesi oli kylmää, mutta poikkeuksia mahtui joukkoon: ”Ei meillä pohjoisessa ole kesälläkään vesi tämän lämpimämpää”, kuului erään lapin neidin vaaleanpunaisen tukan alta. Huulet massa. taisivat kuitenkin hieman sinertää. Päivän aikana nähtiin mahtavia asuja ja kymmenen pisteen hyppyjä. Olli Piiparisen Suomiverkkarit saivat ansaitsemansa kasteen miehen mulahtaessa jäiden sekaan käsi lipassa. Päivän pisimmästä lennosta taas vastasi Vesa Kontio sikamaskissaan. Päivän teeman ”Vielä torsti, kohta forsti” tiivisti työhaalareihinsa Kimmo Viitamäki. Viimeisinä kastuivat tietenkin kurssin Isäntä Juha Kaipainen yhdessä emäntänsä Anniinan kanssa. Kaikki eivät kuitenkaan kastuneet, sillä joka vuosi joku jättää välistä. Näitä lymyilijöitä pyritäänkin etsimään pitkin vuotta kastettavaksi seuraavana vappuna, koska hauskaahan se on. Uudet opiskelijat ovat perinteisesti saaneet odottaa kastetta ensimmäisistä päivistä asti. ”Kasteesta kuulimme heti ensimmäisinä päivinä opiskelun aloittaessamme. Sitten siitä on ripoteltu lisäinfoa pitkin vuotta ja lopullinen kuva tilanteesta paljastui vasta viimeisinä viikkoina. Tänä vuonna mennään todennäköisesti melko samalla setillä, mitä sitä hyvää perinnettä muuttamaan”, toteaa kasteesta tänä vuonna kurssinsa kanssa vastaava emäntä Anniina. Tulevat opiskelijat tosin tietänevät jo mistä on kyse sillä tapahtumasta uutisoitiin ensi vuonna paitsi radiossa ja sanomalehdissä, niin myös YLE:n uutisissa. Vihreää päälle ja vappua juhlimaan Kun kaste on suoritettu, on aika pukea ylle ainejärjestön metsänvihreät haalarit. Tämän jälkeen nautitaan lasillinen kuplivaa osaston johtajan puheen säestämänä, haetaan kastediplomit ja aloitetaan vapun juhliminen. Emän t pose ä ja erau s ansa it palki tujen n kans tojen sa . Myös vappujuhlinnan perinne on säilynyt Joensuussa vahvana, missäpä opiskelijakaupungissa ei olisi. Ennen tosin juhlittiin hieman eri tavalla. ”80-luvulla tavattiin järjestää isoja opiskelijoiden vappujuhlia Karjalan talolla Ilosaaressa” muistelee Timo Tokola. Nämä juhlat pitävätkin sisällään hauskaa paikallishistoriaa. Niissä tapasi esiintyä kumma, kovalla volyymillä soittanut bändi Four Roses. Tokolakin muistaa bändin hyvin ”Bändi esiintyi usein myös metsiksen pikkujouluissa, jolloin kaikki ihmettelivät, että taas se kumma Four Roses tulee soittamaan, ja kovaa.” Nyt 30 vuotta myöhemmin tämä kumma porukka on jo hieman tunnetumpi, nimi vain on kotimaisemmin Neljä Ruusua. Nykyään yhtä suurta, kaikille opiskelijoille avointa ja järjestettyä vappujuhlaa ei enää ole, vaan päivän juhlinta tehdään pitkälti oman porukan kesken. Opiskelijat kokoontuvat sinne missä on omaa väkeä. Tuoreita forsteja tämä ei kuitenkaan haittaa! Kuohuviinit on nautittu, yllä on komeat haalarit ja juhlat ovat juuri alkaneet. Tänä vuonna uudestaan, uusin kujein ja uusin kastettavin! Tämä tapahtuma ansaitsee kiistatta paikkansa Joensuun vappuavauksessa. • "Ilosaaren mainiot puitteet ovat tehneet Forstikasteesta yleisötapahtuman, joka tuntuu keräävän vuosi vuodelta enemmän katsojia." Metsänhoitaja 1•2013 | 29 Naisena Nepalissa Nepalilaisessa kulttuurissa ja työelämässä riittää naisille haasteita. Anni Takko Metsänhoitaja, Suomen Lähetysseura O n aikainen aamu Nepalin pääkaupungissa Kathmandussa. Mandira Awale, 26, herää ja pukee ripeästi päälleen. Marraskuun lopussa Kathmandussa on öisin jo kylmä, eikä päivällä kuumasti paistava aurinko enää lämmitä rakennuksia. Mandira aloitta ruuan valmistamisen äidille, isälle ja kahdelle veljelleen äidin autellessa kotitöissä. Kohta riisikattila suhisee ja linssipata porisee. Muu perhe vasta heräilee. Mandira on töissä Suomen Lähetysseuran Kathmandun toimistolla. Hän tuntee Nepalin naisten tilanteen. Mandira on nepalilaisittain hyvin toimeentuleva: hänellä on työpaikka, asunto ja koulutus, vaikkakin kesken jäänyt. Nämä asiat eivät ole itsestäänselvyyksiä Nepalin naisille, joista vain noin neljäsosa osaa lukea. Nepal on riippuvainen ulkomaisesta avusta Nepalin maaseudulla nuorilta tytöiltä jää koulunkäynti usein kesken, sillä heidän työpanostaan tarvitaan kotitarvetöissä. Nepalissa suurin osa ihmisistä saa toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Jyrkillä vuorten rinteillä pieniä peltotilkkuja viljellään hyvin perinteisin menetelmin: härät vetävät kyntöauroja ja sekä viljely että puiminen tapahtuvat usein käsin. Yhtenä maailman köyhimmistä valtioista Nepal on hyvin riippuvainen ulkomaisesta avusta, jota myös Suomi pitkäaikaisena kehitysyhteistyön kumppanina on maalle tarjonnut. Suomi toimii paitsi valtioiden välisen bilateraalisen sopimuksen myös lukuisten kansalaisjärjestöjen kautta. Suomen Lähetysseura on yksi suurimmista ja pisimpään Nepalissa toimineista järjestöistä. Kylämetsistä ja metsänvuokrauksesta kohennusta elinoloihin Suomella oli hyvin merkittävä rooli Nepalin metsien kartoittamisessa ja käytön suunnittelussa 1980- ja 1990-luvuilla. Suomalaisten tukema Nepalin metsäsektorin yleissuunnitelma oli aikoinaan hyvin merkittävä, sillä sen avulla saatiin loppumaan laajamittainen metsien häviäminen. ”Metsienkäytön suunnitelman tarvejärjestys oli oikea: ensimmäisenä oli kotitarve, toisena suojelu ja vasta kolmantena kaupallinen käyttö”, kertoo Suomen Kathmandun Suurlähetystön erityisasiantuntijana työskentelevä metsänhoitaja Kari Leppänen ja jatkaa: ”Näiden tarpeiden oikea järjestys teki omalta osaltaan suunnitelman niin menestyksekkääksi.” Suomi tukee myös kyläyhteisöjen metsätaloutta, jonka parantamisella on ollut merkittäviä vaikutuksia kyläläisten elinmahdollisuuksiin. Malli, jota Suomi muiden tukijoiden mukana on ollut toteuttamassa, on todettu hyvin toimivaksi, mutta sitä on kuitenkin kritisoitu kaikkein köyhimpien aseman huomiotta jättämisestä. Niinpä Suomi tukee myös kaikkein köyhimmille suunnattua metsänvuokrausta. ”Vesiprojekteissamme on naisten asemaa saatu parannettua kuitenkin kaikkein tehokkaimmin. Parannukset, jotka liittyvät toisaalta terveyteen ja toisaalta arkisiin askareisiin, kohentavat nimenomaan 30 | Metsänhoitaja 1•2013 Metsänhoitaja 1•2013 | 31 ”Tiettyihin kasteihin kuuluvat vanhemmat meikkaavat poikalapsensa näyttämään tytöiltä, jotta jumalat eivät veisi heitä. Sillä kuka nyt tytön haluaisi viedä?" naisten elinoloja ja sitä kautta koko perheiden elämää”, Leppänen kertoo viitaten Suomen tukemiin projekteihin, joiden avulla kyliin on rakennettu käymälöitä sekä juomavesi- ja kastelujärjestelmiä. Naisen oikeus opintoihin ja työntekoon ei ole itsestäänselvyys Kehityserot maaseudun ja Kathmandun välillä ovat suuria. Maaseudulla viljely on monen nepalinaisen ainoa toimeentulon lähde, mutta varsinkin vuoristoseudulla vain harva perhe saa viljelyksiltään riittävästi ravintoa ympärivuotiseen tarpeeseen; valtaosa naisista ja lapsista kärsiikin aliravitsemuksesta. On myös hyvin tavallista, että koulunkäynti jää tytöiltä kesken varsinkin maaseudulla, jossa koulumatkat ovat pitkiä ja tyttöjä tarvitaan työntekoon. Ammattiin asti kouluttautuminen on yhä melko harvinaista. Mandiran veljien ei tarvitse tehdä kotitöitä vaan he voivat keskittyä opintoihinsa. Mandiraa tämä harmittaa, mutta eniten häntä kuitenkin mietityttää tulevaisuus: vanhemmat saavat hyvin pitkälle päättää, kuka on hänen tuleva puolisonsa, vaikka varsinaisesti järjestettyä avioliittoa hänen ei tarvitsekaan pelätä. Jos Mandira olisi hindu, kuten valtaosa nepalilaisista, hän olisi elänyt jo vuosia järjestetyssä avioliitossa. Silti tulevaisuudessa myös Mandiran elämästä saa pitkälti päättää hänen tuleva anoppinsa: anopin päätöksen varaan jää esimerkiksi se, saako Mandira jatkaa työntekoa – naisen ei sovi olla kodin ulkopuolella tekemisissä miesten kanssa – vai täytyykö hänen ryhtyä kotivaimoksi. Anoppi saa usein myös määrätä kuinka monta lasta perheeseen tulisi syntyä. Heikkojen ja vähemmistöjen asialla – sukupuoliteeman kustannuksella Hindulaisuuteen kuuluu jyrkkä kastijako. Vaikka kastijako onkin laissa kielletty, elää se kuitenkin yhä vahvana: omaan kastiin synnytään, eikä tätä kohtaloa voi muuttaa. Yhteiskunta syrjii alakastisia daliteja, heitä pidetään epäpuhtaina ja pohjasakkana. 32 | Metsänhoitaja 1•2013 The Forest Dialogue korostaa sidosryhmävuoropuhelun merkitystä Nepalissa ei ole koskaan langetettu tuomioita dalitiin kohdistuneesta rikoksesta, vaikka yleisessä tiedossa on, että jopa henkirikoksia tapahtuu mitättömistä syistä. Monet Nepalissa toimivat ihmisoikeusliikkeet taistelevatkin nimenomaan dalitien ja muiden etnisten vähemmistöjen puolesta, eikä naisasiaa pidetä tärkeänä. Länsimaiset vahvat naiset kokevat sukupuoliteeman toisinaan loukkaavana asiana – he usein ajattelevat, että naisten aseman esilletuominen omana teemanaan leimaa naiset haavoittuvaksi ja heikoksi ryhmäksi. Nepalissa naisten heikko asema on kuitenkin totta. Esimerkiksi naisiin kohdistuva väkivalta on valitettavan yleistä ja lainsäädäntö hyvin puutteellista. Unicefin arvioiden mukaan jopa 200 000 nepalilaista tyttöä on erilaisin verukkein viety Intian seksiteollisuuteen, eikä poliisi puutu tähän mitenkään. Naisiin kohdistuvat asenteet syvällä kulttuurissa Suomen tukemien projektien puitteissa naisten asemaa on pidetty esillä ja se on myös yksi Lähetysseuran työn läpileikkaavista teemoista. Naisten aseman parantaminen käymälöitä rakentamalla, köyhyyttä vähentämällä ja lainsäädäntöä uudistamalla on tärkeää, mutta asenteisiin vaikuttaminen on yhtälailla merkittävää. Työpäivä päättyy viideltä. Mandiran täytyy kiiruhtaa ehtiäkseen kotiin ennen pimeän laskeutumista. Kadulla vastaan kävelee äiti sylissään vahvasti meikattu pieni poika. ”Tiettyihin kasteihin kuuluvat vanhemmat meikkaavat poikalapsensa näyttämään tytöiltä, jotta jumalat eivät veisi heitä. Sillä kuka nyt tytön haluaisi viedä?”, Mandira toteaa. Asenteet naisia kohtaan ovat syvällä kulttuurissa ja sen tavoissa. • Kirjoittaja työskentelee kehitysyhteistyön tiedottajana ja kummityön koordinaattorina Suomen Lähetysseuran palveluksessa Nepalissa. Anni osallistui syyskuussa2012 yhdessä Leena Hytösen kanssa The Forest Dialoguen järjestämään kolmipäiväiseen kokoukseen, jonka aiheena oli naisten asema metsäalalla. Nepalilaista Mandira Awalea huolettaa naisen asema työelämässä. Vuonna 2000 perustettu The Forests Dialogue (TFD) -ryhmä on Maailmanpankin, WBCSD:n, World Resources Instituten ja WWF:n yhteistyön ja sen puitteissa käydyn vuoropuhelun synnyttämä verkosto, jonka tarkoituksena on edistää maa-alueiden ja luonnonvarojen kestävää käyttöä ja metsien suojelua, sekä parantaa elinmahdollisuuksia auttamalla ihmisiä kohtaamaan ja tutkimaan metsiin liittyviä haastavia kysymyksiä, löytämään yhteistoimintaan perustuvia ratkaisuja ja rakentamaan positiivisia muutoksia rakentavien keskusteluprosessien kautta. TFD:llä on käynnissä ja kehitteillä useita eri sidosryhmiä yhteen kokoavia keskusteluhankkeita metsiä koskevien globaalien kysymysten ympäriltä. Syyskuussa 2012 Nepalin Kathmandussa ja Chitwanissa järjestettiin tapaaminen teemalla ”Exclusion and Inclusion of Women in the Forest Sector”, jossa pohdittiin naisten osallistumista metsiä ja metsäsektoria koskevaan päätöksentekoon. Kokouksessa 33 osanottajaa eri yhteisöistä ja 13 eri maasta keskusteli siitä, mitä kysymyksiä metsäsektorin eri sidosryhmät pitävät olennaisina kun puhutaan naisten osallistumismahdollisuuksista luonnonvarojen hallintaan ja tehdään suosituksia naisten osallistumismahdollisuuksien parantamiseksi. Suomesta kokoukseen osallistuivat metsänhoitajat Leena Hytönen UPM:stä ja Anni Takko Suomen Lähetysseurasta. Kokouksen loppuraportti löytyy osoitteesta: http://environment.yale. edu/tfd/uploads/TFD_EIW_Nepal_CoChairsSummary_en.pdf Lisää tietoa TFD:n toiminnasta ja hankkeista osoitteesta: www.theforestsdialogue.org Leena Hytönen, Metsänhoitaja, UPM Metsänhoitaja 1•2013 | 33 pakina Iiris Kivi henkilöuutiset TUONEN SATOA Arvo Artturi Taipale * 24.1.1931 † 14.9.2012 Heikki Juhani Sillanpää* * 26.5.1929 † 21.1.2013 Ilkka Väinämö Pukkila* * 2.9.1929 † 24.11.2012 Antero Takala * 12.1.1949 † 12.2.2013 Antti Esa Jaakonsaari* * 21.11.1939 † 1.12.2012 Hannu Tapani Jokiluoma s. 25.9.1956 † 30.6.2012 Elis Niilo Isomaa * 24.2.2012 † 1.1.2013 *Muistokirjoitukset luettavissa Metsänhoitajaliiton verkkosivuilla Metsänhoitaja-lehden osuudessa Henkilöuutisia: www.metsanhoitajat.fi/liitto/metsanhoitaja-lehti/henkilouutisia NIMITYKSIÄ St Michel Print Oy MMM metsänhoitaja Olli Kivijärvi on nimitetty Länsi-Savokonserniin kuuluvan St Michel Print Oy:n myyntipäälliköksi. Piirun verran parempi jätkä Olen kova jätkä, kovempi kuin monet muut kurssini miehet. Leikkasin hiukseni lyhyeksi sängeksi, ostin harmaanvihreät Fjällräven reisitaskuhousut ja harjoittelin kävelemään kahareisin takakenossa. Metsänhoitajaopinnoissa sain parhaat numerot niin, että kaikki halusivat viereeni tehtäviä kopioimaan. Luin ja luin, sillä halusin hyvään työpaikkaan. Valmistuin ja osa lähimmistä opiskelukavereistani sai avustavan assistentin paikkoja. No, yksi pääsi markkinointitehtävissä joskus Pariisiin ja taksin kiitäessä takaisin kohti Orlyn lentokenttää, hän pyysi tekemään mutkan Boulangerien kautta ja kaappasi mukaansa patongin. Nyt hän hoitaa lapsia kotona. Kerroin seurueen rasvaisimmat jutut, liityin hirvenmetsästysseuraan, tein kaikkeni ollakseni parempi jätkä kuin muut. Lyhyiden pätkätyösuhteiden välien pidentyessä käänsin pääni pois vaunukauppojen ikkunoista, helistimiä en uskaltanut hiplatakaan. Halusin olla aina valmis, kun käsky kävisi. RUK:ia en käynyt, vaan kaikki muut täydennyskoulutuskurssit. Opiskelin, kouluttaudun aina vain eteenpäin, pidin hyvää huolta osaamiseni päivittämisestä. Mutta ohitseni kiisivät yhä nuoremmat ja nuoremmat maisteripojat. Kerran kollegani palkkakuitti oli unohtunut kopiokoneelle, mies sai samasta työstä 800 euroa enemmän palkkaa. Olen kiertänyt työstä toiseen. Olen ollut valmis atk-assistentiksi, markkinointihaastattelijaksi, tiedonpäivittäjäksi, kurssisihteeriksi, rutiinihommiin, oikeita metsänhoitajan töitä ei tullut eteeni. Niin työskentelee kurssikaverinikin maaseutupitäjän kirjastonhoitajana ja sivelee salaa metsäisiä luontokirjoja, kuvittelee haistavansa kirjoista havumetsän pihkaisen tuoksun. Tänään sain taas kirjeen. Hakemaani metsänhoitajan tehtävään oli valittu metsätalousinsinööri, nuori poikanen vielä. Silloin sain tarpeekseni, käännyin, nyt antaisin kiharoiden kasvaa. Marssin kauppaan ostamaan huulipunan. Mikä ihme meissä naismetsänhoitajissa on vikana, mutisin pakkasessa hytiseville variksille ja pikkulinnuille. Ja ne nyökkivät minulle, joo totta maar, naisistuva metsänomistajakunta ostaa palvelunsa mielellään naismetsänhoitajalta, selvä pyy. 34 | Metsänhoitaja 1•2013 Merkkipäivät • Päivämäärä/Nimi/Ikä 7.3.Lahdenranta Jaakko Maunu 7.3.Tarvasmäki Pertti Kalervo 9.3.Koivuniemi Lasse Heikki 9.3.Knuutinen Pekka Antero 13.3.Kirjavainen Anne Helena 13.3.Tukiainen Jorma Tapio 16.3.Rouhiainen Arvo Esa 17.3.Kettula Kirsi Helena 17.3. Wallenius Tarja Anita 19.3.Terävä Jari Juhani 20.3. Huttunen Kalervo 21.3.Puranen Pentti Ensio 21.3.Ruuth Anna-Leena 25.3. Gustafsson Virpi Pauliina 26.3. Huikari Ransa Olavi 26.3.Laxen Jörn Paul Erik 27.3.Saikku Markus Severi 29.3.Mäkelä Mika-Jussi 29.3.Säilä Antro Mikael 1.4.Kokki Päivi Hannele 1.4.Pietikäinen Erkki Kalevi 2.4. Hakanen Väinö Kaimo 2.4.Sivonen Heimo Tapio 3.4.Ouni Jukka Juhani 4.4.Antikainen Urho Ilmari 5.4.Eini Matti Sakari 70 60 75 50 50 50 80 50 50 50 100 80 50 50 90 50 50 50 50 50 50 90 85 70 95 80 5.4.Pullinen Juha Pentti Tapio 5.4.Ylänen Timo Väinö 6.4.Nuorteva Matti Kalevi 6.4.Palo Matti Seppo 6.4.Cordeiro Joao Miguel Xavier 8.4.Ylinen Matti Erkki 9.4.Vainio Hannu Antero 10.4.Lindberg Bengt Christian 11.4.Oksanen Matti Tapani 12.4. Frilander Timo Kalervo Erik 13.4.Ketola Matti Aaro 13.4.Ravela Heikki Olavi 15.4.Marsio Esko Sakari 17.4.Tuovinen Heikki Kustaa Uolevi 17.4.Kariniemi Arto Jaakko 22.4. Helanen Vilho Olavi 22.4.Eklund Artur Henrik Magnus 22.4. Järvinen Erkki 23.4.Lipas Erkki Johannes 24.4.Erjala Pentti Tapio 25.4.Lassheikki Henrik Markus 26.4.Mantere Erkki Eino 26.4.Raitila Jyrki Juhani 28.4.Marjoma Tuija Maria 29.4.Lehtiniemi Tapio Johannes 2.5.Pulkkinen Mikko Olavi 50 50 85 75 50 70 85 60 60 60 70 70 70 85 50 90 70 60 75 70 50 95 50 50 70 50 3.5.Issakainen Arto Ensio 3.5.Kellokoski Kari Tapani 4.5.Karttunen Vesa Veikko 5.5.Lampinen Uuno Henrik 5.5.Siltanen Veijo Samuli 6.5.Musikka Pekka Juhani 9.5. Hietala Ari Mikko 10.5. Degerholm Sven Martin 10.5.Linkomies Aino Raija Alina 11.5. Järveläinen Veli-Pekka 11.5.Pesu Markku Ensio 12.5.Möttönen Veikko Tapani 12.5.Tikka Erkki Sakari 14.5.Toivila Tapio Mikko 16.5.Schulz Simo Otto Wolfgang 18.5. Joutsamo Esko Einari 18.5. Hokkanen Marja Hannele 20.5.Torvelainen Jukka Pertti Aleksi 22.5.Kalland Fred Urbanus 22.5.Raitanen Anssi Tapio 24.5.Vuoriranta Kalevi Ensio 25.5.Rauhala Toivo Ilmari 25.5. Jokinen Reijo Juhani 25.5.Pietinen Markku Sakari 28.5.Pöyhönen Oiva Pellervo 29.5.Taittonen Harri Juha Herman 50 50 50 90 50 50 60 90 85 75 60 50 50 90 50 70 50 50 75 50 75 90 75 50 85 50 Metsänhoitaja 1•2013 | 35
© Copyright 2024