kädenjälkeen - Metsänhoitajaliitto ry
Metsänhoitajaliitto ry:n jäsenlehti 2/2014 EKOLOGISESTA JALANJÄLJESTÄ kädenjälkeen 16 JOUSTAVAA TYÖSKENTELYÄ Etänä ja mobiilisti 22 UUVUKSISSA Pitkittynyt stressi voi johtaa työuupumukseen 6 26 UNIFORST Metsäylioppilaat yrittäjiksi Pääkirjoitus Ahti Paavonen Metsänhoitajaliiton hallituksen puheenjohtaja Yhdessä kohti muutosta Muutoksen tuulet puhaltavat taas metsäsektorilla. Metsälainsäädäntö on todella perusteellisten muutosten alaisena. Organisaatiorakenteet sekä toimintatavat muuttuvat. Metsälaki antaa metsänomistajille lähes vapaat kädet metsien hoidossa. Veroluonteinen metsänhoitomaksu jää tänä vuonna historiaan ja metsänhoitoyhdistykset joutuvat kilpailemaan asiakkaistaan. Valtion metsien hoito halutaan yhtiöittää. Keskeinen kehittämislinja on valinnanvapaus, viranomaisohjauksen keventäminen ja kilpailun lisääminen. Organisaatioita jaetaan ja niiden osia yhtiöitetään. Myös metsäalan tutkimus nivotaan laajempaan kokonaisuuteen uudeksi Luonnonvarakeskukseksi. Pääosin nämä organisaatiot ovat veroilla tai veroluonteisella rahoituksella ylläpidettyjä. Julkista sektoria pitää EU-maailmassa keventää sekä sen tuottavuutta parantaa. Metsätalouden edistämisen parissa työskentelevät toimihenkilöt pannaan paljon vartijoiksi. Teollisuus tarvitsee hyvälaatuista ja monipuolista raaka-ainetta. Metsien merkitys 64. VUOSIKERTA virkistyksen, matkailun ja luonnonsuojelun osana lisääntyy. Metsäalalla työskenteleviltä muutos vaatii joustavuutta, uusia työtapoja, kouluttautumista ja ennen kaikkea venymistä uusien haasteiden edessä. Moni kokee myös epävarmuutta, sillä muutos on tuonut työpaikoille raskaita yt-neuvotteluja. Miten jäsenkuntamme jaksaa painiskella tässä myrskyssä? Tätä pitää selvittää ja tehdä aloitteita, joilla vaikutetaan työelämän laatuun. Hyvä työilmapiiri on tärkein tuottavuutta lisäävä tekijä. Metsänhoitajaliiton suurin voimavara on monipuolinen jäsenistömme. Sen on yhdessä hallintomme ja toimistomme kanssa tehtävä pitkäjänteistä työtä etujemme ajamisessa. Muutosta emme voi pysäyttää, mutta sen vaikutuksia pystymme yhdessä toimien ohjaamaan haluttuun suuntaan. Akava on merkittävä tuki työssämme ja akateemisen yhteisön yksituumaisuutta tuleekin kehittää edelleen. Metsäalan on säilyttävä kiinnostavana ja haluttuna sektorina uusille opiskelijoille. Meidän on oltava mukana, kun koulutuksen sisältöä että sen määrää kehitetään. Metsäosaamista tarvitaan uudentyyppisiin tehtäviin, joita kehittyvä biotalous ja vihreät markkinat tarjoavat. ILMESTYMISAJAT Viikot 10, 22, 39, 50 KANNEN KUVA IngImage TILAUSHINTA 35 € kotimaassa KIRJAPAINO PunaMusta Oy PL 99, 80141 Joensuu ISSN 0355-7596 JULKAISIJA Metsänhoitajaliitto ry Forstmästareförbundet rf TOIMITUS Päätoimittaja Johanna Hristov johanna.hristov@metsanhoitajat.fi OSOITE Kruunuvuorenkatu 5 F 00160 Helsinki 2 | METSÄNHOITAJA 2•2014 OSOITTEENMUUTOKSET JA ILMOITUKSET Päivi Toivonen puh. (09) 6840 8111 paivi.toivonen@metsanhoitajat.fi ULKOASU JA TAITTO Total Layout Oy Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. Metsänhoitaja-lehti on painettu puhtaalle kierrätyskelpoiselle puukuidulle. Puu on uudistuva kotimainen luonnonvara. PEFC/02-31-151 6 6 EKOLOGISESTA JALANJÄLJESTÄ KÄDENJÄLKEEN 12 24 Monitilatoimistot syrjäyttävät työhuoneet Ilmastolaki ohjaisi päästökaupan ulkopuolella syntyvien päästöjen vähentämistä 14 SUURLÄHETTILÄS ORECK KANNUSTAA KEHITTÄMÄÄN PUURAKENTAMISTA Oreck on innostunut puusta sen ekologisuuden ja kestävyyden takia. 16 JOUSTAVAA TYÖSKENTELYÄ ETÄNÄ JA MOBIILISTI Työhuoneena juna, koti tai kesämökki 22 UUVUKSISSA Pitkittynyt stressi voi johtaa työuupumukseen 24 PHT:N PERHELOMALLA ”Elämäni aktiivisin loma!” 30 20 TYÖNTEKO JA JOHTAMINEN MUUTTUVAT Metsäsektori ilmastokriisin ratkaisijana? 12 RIITTÄÄKÖ AIKA ILMASTOLAIN SÄÄTÄMISEEN? 26 METSÄYLIOPPILAAT YRITTÄJIKSI Metsäylioppilaiden osuuskunta Uniforst tarjoaa työtä metsäylioppilaille VAKIOPALSTAT 30 KESÄLOMALAISET VALTAAVAT KIRJASTOT Rannalle viedään mieluummin pokkari kuin tabletti 4 LIITTOPALSTA Ajankohtaista tietoa ja tapahtumia 19 METSÄNHENKI Metsänhoitajaliiton valtuuston puheenjohtaja Jaakko Kittamaa 28 OPISKELIJA Kesän kokemuksista valmiuksia tulevaisuuteen 32 PROFIILI Anna Virolainen tekee täysipäiväisesti töitä yritysten ja ympäristön hyväksi sisältö 34 LAKIPALSTA Aviopuolisoiden väliset lahjat ja muut sopimukset 35 HENKILÖUUTISET METSÄNHOITAJA 2•2014 | 3 INGIMAGE 2 | 2014 liittopalsta Palstalla Metsänhoitajaliiton ajankohtaisia tapahtumia ja tietoa. METSÄPÄIVÄT JA KURSSILOUNAAT 2014 SHUTTERSTOCK Metsäammattilaisten vuotuinen seminaarija kokoustapahtuma Metsäpäivät järjestetään 6.–7.11.2014 Helsingin Messukeskuksessa. Metsäpäivät kokoaa yhteen satoja metsäammattilaisia eri puolilta maata. Metsäpäivien yhteydessä järjestetään myös Metsänhoitajaliiton Urafoorumi. Metsäpäivien aikana kokoon kutsuttavat kurssilounaat suositellaan järjestettäväksi perjantaina 7.11.2014 iltapäivällä. Julkaisemme kurssilounasilmoituksia syksyn Metsänhoitajassa sekä liiton verkkosivuilla. Lehteen tulevat tiedot lounaiden ajasta ja paikasta tulee toimittaa Metsänhoitajaliittoon Päivi Toivoselle viimeistään 8.8.2014. METSÄNHOITAJALIITON PALKKASUOSITUKSET Metsänhoitajaliiton hallitus vahvisti kokouksessaan 16.4.2014 liiton vähimmäispalkkasuosituksen vastavalmistuneille metsänhoitajille yksityisen sektorin koulutusta vastaaviin tehtäviin. Suositus on 3200 euroa kuukaudessa. Metsänhoitajaliitto antaa vuosittain suositukset sekä vastavalmistuneiden että opiskelijoiden palkkauksesta. Suositukset perustuvat liiton työmarkkinatutkimuksiin, joiden tuloksiin voi tutustua liiton verkkosivuilla. Verkkosivuilta löytyy myös palkan estimoitiin tarkoitettu palvelu Palkkanosturi. Palkkanosturi on laskuri, jolla voit erilaisten muuttujien avulla laskea millaista palkkaa erilaisista töistä maksetaan. Lisätietoa: Palkkasuositukset: www.metsanhoitajat.fi/ opiskelijat/palkkasuositukset. Työmarkkinatutkimukset: www.metsanhoitajat.fi/edunvalvonta/tutkimukset 4 | METSÄNHOITAJA 2•2014 OLETKO JO TUTUSTUNUT HALKOon? Metsänhoitajaliiton verkkosivuilla toimiva ”HALKO – Hae ja löydä kollega” -palvelu on ollut toiminnassa reilun vuoden. HALKO:n avulla voit etsiä kurssi tovereitasi tai kollegoitasi erilaisin hakukriteerien. HALKO toimii “näytä ja näyt”-periaatteella, eli pääset tarkastelemaan muiden liiton jäsenten tietoja vasta kun olet itse sallinut omien tietojesi näkymisen palvelussa. HALKOon voi liittyä kirjautumalla liiton verkkosivuille tai olemalla yhteydessä liiton toimistoon Päivi Toivoseen. HALKOn tiedot perustuvat Metsänhoitajaliiton jäsenrekisterin tietoihin, joten muistathan pitää omat tietosi rekisterissä ajan tasalla. Jo et vielä ole testannut palvelua, käy liiton verkkosivuilla osoitteessa www.metsanhoitajat.fi/HALKO. Satoja jäsenetuja Jäsenedut.fi -palvelussa SHUTTERSTOCK Jäsenedut.fi on akavalaisten liittojen yhteinen jäsenetuja tarjoava palvelu. Jäsenedut on koottu verkkosivulle www.jasenedut.fi, jossa on yli sadan yhteistyökumppanin tarjouksia. Kyse ei ole mistään nappikaupasta sillä palvelun kautta voi saada alennusta jopa talopaketeista! Jäsenedun saat Metsänhoitajaliiton jäsenkortilla, jossa on Jäsenedutfi -logo. Jäsenedut koskevat myös perheenjäseniä ja heille on tulossa oma Jäsenedut.fi -rinnakkaiskorttinsa, jossa on myös Neste Oilin bensaetu. Nähdäksesi tarjolla olevat jäsenedut, sinun tulee rekisteröityä jasenedut.fi -palvelun käyttäjäksi. Samalla voit tilata itsellesi eduista kertovan kuukausittaisen uutiskirjeen. Jäsenetuja voit seurata myös Facebookissa. Tykkäämällä sivusta www.facebook.com/jasenedut, saat uusimmat jäsenedut omalle seinällesi. Joko sinä olet tutustunut jäsenetuihin? TYÖNHAKUKLINIKKA LAAJENI ENGLANNINKIELISEKSI Metsänhoitajaliitto tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden saada kommentteja ansioluettelosta ja työhakemuksesta. Palvelu toimii nyt sekä suomeksi että englanniksi. Kommentit annetaan 10 työpäivän sisällä sähköpostin saapumisesta. Palvelu tarjoaa ulkopuolisen näkemyksen siitä, minkälaisen vaikutelman hakuasiakirjat hakijasta antavat. Suomenkieliset kommentit antaa luottamuksellisesti uraohjaaja FM, YTM Satu Roos. Englanninkieliset kommentit antaa Kevin Gardner, jolla on ammattiyhdistystausta Englannista, ja joka on toiminut jo vuosia englannin opettajana Suomessa. Lähetä asiakirjat word tai rtf-muotoisina (ei pdf) osoitteeseen urapalvelut@metsanhoitajat.fi. Tallenna ansioluettelo jäsennumerollasi ja työhakemuksesi omalla nimelläsi. Lähetä myös työpaikkailmoitus tai linkki, jos mahdollista. Jäsennumero osoittaa, että olet oikeutettu palvelun käyttöön. TOIMISTON KESÄAUKIOLOAJAT Liiton toimisto on suljettuna 14.7.–4.8.2014 henkilökunnan lomien vuoksi. Muistathan, että toimiston ollessa suljettuna voit ottaa mahdollisessa työsuhdeongelmassasi suoraan yhteyttä asianajotoimisto Kasasen ja Vuorisen puhelinnumeroon (09) 8770 400. Hyvää kesää kaikille! METSÄNHOITAJA 2•2014 | 5 Laura Koskinen IngImage Jos suomalaisten ekologinen kädenjälki olisi kahdeksan kertaa Suomen ekologisen jalanjäljen suuruinen, ilmastonmuutos pysähtyisi. 6 | METSÄNHOITAJA 2•2014 Ekologisesta jalanjäljestä käden- jälkeen METSÄSEKTORI ILMASTO KRIISIN RATKAISIJANA? Ilmastonmuutoksen pysäyttämisellä on kiire, sillä lämpötilan nousu on todellinen uhka elämälle maapallolla. Mikä on metsäsektorin rooli? METSÄNHOITAJA 2•2014 | 7 Suomi 0,2 % Kehittyneet 44,8 % Kehitys -maat 54,9 % KUVA 1 Kehittyvien maiden osuus ilmastopäästöistä on jo yli puolet ja jatkaa kasvuaan, Suomen osuus ei ole edes puolta prosenttia. Katkoviivat kuvaavat kulutuksen takia maista toisiin siirrettyjä päästöjä. KUVA 2 Elinkaariarviointi (LCA) tarkastelee useita ympäristövaikutuksia kehdosta hautaan. KUVA 3 Erikoistutkija Tuomas Mattila tutki ympäristölaajennetun panos–tuotos-analysin avulla Suomen kansantalouden ympäristövaikutuksia. Massaja paperiteollisuudella on suuret ilmastovaikutukset, mutta melko pieni arvonlisäys. I lmastonmuutos on tämän hetken ympäristöongelmista akuutein, sillä aika uhkaa loppua kesken. Jotta maapallon lämpötila ei nousisi kriittisenä rajana pidettyä kahta astetta enempää, on ilmastopäästöjen nousu saatava maailmanlaajuisesti loppumaan jo 6 vuoden kuluessa eli vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2070 mennessä on päästöjen oltava pyöreä nolla. Kun mietitään Suomen tai EU:n toimia ilmastonmuutoksen torjunnassa, on päästörajoitusten rooli globaalisti häviävän pieni. Suomen päästöt ovat vain 0,2 % koko potista, eli vaikka supistaisimme ne saman tien nol8 | METSÄNHOITAJA 2•2014 laan, ei sillä ilmastonmuutosta pysäytetä. Lisäksi on huomattu, että kulutuksen kasvu kehittyneissä maissa lisää päästöjä kehitysmaissa. Tarvitaan uusia ratkaisuja. Kuva 1 SUURET YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET EIVÄT TUO ARVONLISÄYSTÄ Elinkaariarvioinnilla (LCA, Life Cycle Assessment) tarkoitetaan tuotteen tai palvelun koko elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten selvittämistä raaka-aineen hankinnasta tuotteen hylkäämiseen saakka. Elinkaariarviointi on ISO-standardoitu, eli menetelmälle on olemassa ohjeet. Tarkka elinkaariarviointi on kuitenkin hidasta sekä työlästä, ja tutkijan subjektiiviset valinnat saattavat aiheuttaa suuriakin heittoja lopputuloksissa. Kuva 2 Suomen ympäristökeskus SYKEn erikoistutkija, tekniikan tohtori Tuomas Mattila päättikin käyttää väitöstutkimuksessaan ympäristölaajennettua panos–tuotosanalyysiä, eli yhdistää elinkaariarvioinnin vaikutusmallit panos–tuotos-analyysiin, jolloin mukaan saatiin Tilastokeskuksen laajat panos–tuotos-taulukot kansantalouden eri sektoreilta. Mattila tutki Suomen kansantalouden KOLMEN ESIMERKKITOIMIALAN ELINKAARISTEN VAIKUTUSTEN OSUUS SUOMEN KOKONAISVAIKUTUKSISTA. Massa- ja Vähittäiskauppa paperiteollisuus Talonrakennus Hiilijalanjälki 10 % 7% 5% Maankäyttö 23 % 5% 5% Jätteiden synty 17 % 8% 8% Arvonlisäys (BKT) 4% 9% 7% elinkaaria, eli missä bruttokansantuote (BKT) syntyy, ja missä syntyvät ympäristövaikutukset. Tutkimuksen tulokset yllättivät. Suomen kansantalouden kymmenistä tuhansista tuotantopoluista vain hyvin pieni osa on ympäristövaikutuksiltaan erittäin merkittäviä. Lisäksi arvonlisäys tapahtuu pääsääntöisesti muilla kuin ympäristövaikutuksia aiheuttavilla aloilla. Esimerkiksi metsäsektorilla massa- ja paperiteollisuuden osuus Suomen BKT:sta on vain 4 prosenttia, mutta ympäristövaikutukset ovat merkittäviä: hiilijalanjälki 10 %, maankäyttö 23 % ja jätteiden synty 17 %. Tutkimuksessa huomattiin myös, että puun matka metsästä sahan ja tehtaan kautta asuntoon aiheuttaa suuren ekologisen jalanjäljen, mutta ei suurta arvonlisäystä. Kuva 3 Uutinen oli siis hyvä: keskittymällä vain muutamaan kaikkein merkittävimpään kysymykseen saadaan ympäristöongelmia ratkottua, eikä Suomen kansantalous siitä juurikaan kärsi. Mattila kuitenkin muistuttaa myös kääntöpuolesta: ne alat, joilla on suuria ympäristövaikutuksia, ovat myös tällä hetkellä talousvaikeuksissa, eikä suuria panoksia uusiin ympäristöratkaisuihin ole mahdollista laittaa. METSÄSEKTORIN RATKAISUJA ETSIMÄSSÄ Suomen metsäsektorin osalta on nähtävissä kolme mahdollisuutta ympäristövaikutusten tasaamiseksi. Ensinnäkin kasvattaa sen tuottamaa arvonlisäystä, jolloin suuret ympäristövaikutukset voisivat olla yhteiskunnallisesti hyväksyttävämpiä. Ala onkin nyt melkoisessa myllerryksessä. Uusia tuotteita kehitellään jatkuvasti, mm. puusta tehty ja puulla kulkeva auto, puusta tehty mekko ja erilaiset tavat korvata muovia puutuotteilla. Toisaalta on myös tärkeää keksiä ratkaisut niihin prosessien osiin, joissa ympäristövaikutukset ovat suurimmillaan. SYKE on METSÄNHOITAJA 2•2014 | 9 järjestänyt pilottihankkeena eri aloilla toimiville yrityksille puolen päivän mittaisia klinikoita, joiden aikana käydään läpi yrityksen tuotteiden elinkaarta ja kehitellään tuotekehitysideoita päästöjen vähentämiseksi. Pilottihankkeen ensimmäinen vaihe on nyt päättynyt. Tulokset ovat lupaavia, ja klinikkatyöskentelyä jatkokehitellään. Klinikoilla on huomattu, että jokaisen yrityksen ja tuotteen ongelmat ja siten myös ratkaisut ovat erilaisia, eikä yleispäteviä ohjeita voi laatia. Muutaman tunnin työskentelyllä kuitenkin on löydettävissä juuri oman yrityksen kannalta olennaiset kysymykset ja usein vain muutama kohta elinkaaressa aiheuttaa suurimman osan ympäristövaikutuksista. Kolmas ja kenties tehokkain keino on pienentää päästöjä niillä aloilla, missä päästöt ovat suurimpia. Esimerkiksi betonin ja sementin tuotanto on globaalisti suuri kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja, joten kaikki keinot korvata sementtiä puulla ratkoisi ilmasto-ongelmaa. JALANJÄLJESTÄ KÄDENJÄLKEEN Mattila kertoi vastaväittäjänsä Gregory Norrisin Harvardin yliopistolta huomanneen opiskelijoidensa vaikuttavan sitä masentuneemmilta, mitä pidemmälle he etenivät opinnoissaan. Norris oivalsi, etteivät oman ekologisen jalanjälkensä suuruudesta ahdistuneet opiskelijat olleet parhaita tulevaisuuden ympäristötieteilijöitä. Niinpä hän kehitti ekologisen kädenjäljen käsitteen, ja esiteltyään sen opiskelijoilleen ryhtyivät nämä jälleen innoissaan kehittelemään ratkaisuja ympäristöongelmiin. Ekologisen kädenjäljen perusidea on keskittyä ihmisen positiivisiin ympäristövaikutuksiin, eli mitata sitä, miten paljon kukin omilla teoillaan voi vähentää esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjä muualla. Norrisin opiskelijoiden tapaan myös metsäsektorilla toimivat voivat miettiä miten sektorin ekologista kädenjälkeä voidaan kasvattaa eli miettiä ratkaisuja päästöjen vähentämiseen sekä Suomessa että myös muualla maailmalla. Näin Suomi ja suomalaiset voivat saada aikaan moninkertaiset päästövähennykset ja lisäksi syntyy uutta vientiteollisuutta sekä kaivattua arvonlisäystä. Mattila onkin laskenut, että mikäli suomalaisten ekologinen kädenjälki olisi kahdeksan kertaa Suomen ekologisen jalanjäljen suuruinen, ilmastonmuutos pysähtyisi. • Tuomas Mattila: Input-output analysis of the networks of consumption, production and environmental destruction (http://sal.aalto.fi/ publications/pdf-files/tmat13_public.pdf) Kasvata omaa ekologista kädenjälkeäsi TJS Opintokeskuksen järjestämällä Studia generalia -luennolla helmikuussa Tuomas Mattila kysyi, mitä ay-liike voisi tehdä kasvattaakseen jäsentensä ekologista kädenjälkeä. Innokkaat osallistujat keksivät, että ekologinen kädenjälki voitaisiin nostaa yt-neuvotteluiden ja työehtosopimusneuvotteluiden aiheeksi: ekologista kädenjälkeä kasvattavista ideoista palkittaisiin ja tuloksia mitattaisiin samoin kuin muutakin tehokkuutta työpaikoilla. Yhtenä esimerkkinä osallistujat ehdottivat kummiyrityksen hankkimista kehitysmaasta, jolloin päästöihin voisi vaikuttaa siellä, missä ne eniten kasvavat. Pohtimisen arvoista olisi myös työntekijöiden henkilökohtaisten valintojen mahdollistaminen, esimerkiksi etätyön muodossa. Lisäksi, jos työntekijät otettaisiin mukaan kehittämään yritysten ekologista kädenjälkeä, lisääntyisi samalla työhyvinvointi. Tutkimusten mukaan suurin yksittäinen tekijä henkilön työhyvinvoinnille on, kokeeko hän edistävänsä työssään jotain itselle merkityksellistä. Samoin uupumusta lisää se, jos työntekijän omat arvot ovat ristiriidassa työpaikan arvojen kanssa. Lisääntyvän ympäristötietoisuuden aikana on tärkeää, että yritysten ympäristöponnistelut tunnetaan henkilöstössä ja niihin voidaan aidosti osallistua. Miten sinä voit kasvattaa omaa ekologista kädenjälkeäsi? Suurin yksittäinen tekijä henkilön työhyvinvoinnille on, kokeeko hän edistävänsä työssään jotain itselle merkityksellistä. 10 | METSÄNHOITAJA 2•2014 Tutkija, yrittäjä ja maanviljelijä Tuomas Mattila, 32, on pusulalainen maanviljelijä, maatalous- ja metsätieteiden maisteri, tekniikan tohtori, erikoistutkija ja yrittäjä. Mattila kertoo tekevänsä parhaansa korjatakseen hajonnutta luonnontalouskoneistoa. Tämä tarkoittaa laskemista, kirjoittamista, ihmisten tapaamista – ja joskus apilan kasvatusta. Mattilan elämä kuulostaa kiireiseltä, ja hän kiitteleekin etätyön mahdollisuutta. – Kun voi aamulla heti herättyään ryhtyä kirjoittamaan, ennen kuin on täyttänyt päätään päivän uutisilla tai työmatkaliikenteellä, silloin ajatuksia ja tekstiä syntyy. Toimistotyö ja tieteellinen kirjoittaminen eivät sovi yhteen! Maalla kasvaneella Mattilalla on aina ollut vahva suhde luontoon. Teini-iässä hän totesi, että ellei ympäristökriisi ratkea, ei hän voi rauhassa tutkia koppakuoriaisia lähiluonnossa. Mattila opiskeli diplomi-insinööriksi Otaniemessä ja maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi Viikissä, ja aloitti työt Sykessä, jossa väitöskirjan aihe osui kohdalle hieman vahingossa. – Olen aina ollut kiinnostunut erilaisista järjestelmistä ja rakenteista, ja olin tehnyt hommia ekologisten järjestelmien puolella ravintoverkkojen ja kemikaalien parissa. Sykellä alkoi hanke kansantaloudesta, ja päädyin mukaan, kun tarvittiin matemaattista osaamista. Laskemisen lomassa huomasin, että Suomen kansantaloushan on yksi tosi iso ravintoverkko! Niinpä aloin miettiä rajapintaa kansantalouden ja ympäristön välillä, ja yhtäkkiä huomasin kirjoittaneeni aiheesta kolme artikkelia ja väitöskirja olikin melkein valmis. Projektitutkijana kirjoitan artikkeleita useista eri aiheista, ja nämä muodostivat hyvän kokonaisuuden väitöskirjaa ajatellen. Mattila työskentelee Suomen ympäristökeskuksen lisäksi myös yhdessä veljensä ja veljenpoikansa kanssa Osuuskunta Luonnonkoneistossa. Sukulaismiehet totesivat, että ympäristöongelmiin tarvitaan lisää käytännönläheisiä ratkaisuja, ja tehokkain keino käytännöllisten ratkaisujen syntymiseen on niitä tarjoava yritys. Osuuskunta Luonnonkoneiston logossa on kaksi ratasta, jotka kuvastavat ihmisten ja luonnon järjestelmiä. Yritys suunnittelee näiden järjestelmien keskinäisiä kytkentöjä ja suhteita niin, että ne sopivat yhteen mahdollisimman hyvin. – Työskentelemme tutkimuksellisella periaatteella: tuotamme erilaisissa projekteissa tietoa, joka tarjotaan ilmaiseksi kaikkien käyttöön. Pääasialliset toimialamme ovat maatalousjärjestelmien suunnittelu, ekologinen arkkitehtuuri ja rakentaminen sekä ekoteknologia eli esimerkiksi asuntojen taloautomatiikka. Tällä hetkellä rakenteilla on passivi-aurinkoenergiatalo, jonka kantavat rakenteet ovat kuitupuuta. Teemme myös hieman Syken klinikoiden tapaan tuotteiden ja prosessien ekodesignia, eli yhdessä tilaajan kanssa laaditaan karkea elinkaariarviointi ja sen jälkeen lähdetään suunnittelemaan parannuksia. Mattila viljelee kotitilaansa yhdessä puolisonsa kanssa, joka keskittyy tällä hetkellä puolivuotiaan kuopuksen hoitoon. Viimeaikoina perheen isä on päässyt jälleen tutkimaan niitä koppakuoriaisiakin, sillä kolmevuotias esikoinen on erittäin kiinnostunut luonnosta ja ötököistä. kilpiantila.net luonnonkoneisto.fi METSÄNHOITAJA 2•2014 | 11 Elina Moisio Akava Valtiotieteiden maisteri Elina Mois io työskentelee Akavan yhteiskuntapolitiikan yksikössä asiantuntijana. Aiemmin Moisio on toiminut mm. työministerin ja ympäristömin isterin erityisavustajana sekä tutkijana Työt erveyslaitoksella. Moisio on ollut aktiivinen myös kunta- ja opiskelijapolitiikassa. Riittääkö aika ilmastolain säätämiseen? Hallitus valmistelee Suomelle ilmastolakia ohjaamaan päästökaupan ulkopuolella syntyvien päästöjen vähentämistä. Laki käsittelee esimerkiksi liikenteen ja maatalouden päästöjä, jätehuoltoa ja niin sanottuja F-kaasuja eli fluorattuja kasvihuonekaasuja. Osa lausunnonantajista varmasti pitää lakia turhana. Toisessa ääripäässä se nykyisessä hahmossaan tuskin tyydyttää ympäristönsuojelijoita. Voisi siis ajatella, että kirkko on keskellä kylää ja kompromissi on löytynyt. A kava kannattaa ilmastolain säätämistä, sillä päästökaupan ulkopuolinen ilmastopoliittinen lainsäädäntö on nykyisellään hajautunut hallintokunnittain. Ilmastolaki tuo selvyyttä tilanteeseen ja parantaa ilmastopolitiikan ohjausta ja koordinaatiota. Nyt ehdotettu ilmastolaki ei sisällä uutta tavoitteenasettelua ilmastopolitiikkaan. Siihen kirjatut tavoitteet ovat sellaisia, jotka 12 | METSÄNHOITAJA 2•2014 on päätetty hallituksen muissa asiakirjoissa, kuten valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa sekä Energia- ja ilmastotiekartan lähtökohdissa. Tavoitteet ovat sidoksissa kansainvälisiin sopimuksiin. On luontevaa, että ilmastolakiin kirjataan olemassa oleva pitkän aikavälin ilmastotavoite, 80 prosenttia vähemmän päästöjä vuonna 2050 verrattuna vuoteen 1990. Pitkän aikavälin tavoite ei ole ristiriidassa lyhyen aikavälin ilmastotavoit- teiden kanssa. Pitää muistaa, että ilmastolaki ei pääsääntöisesti koske päästökaupan piirin kuuluvia päästöjä. Lakiehdotuksessa on uusia, tärkeitä avauksia, jotka lisäävät lain valmistelun avoimuutta ja muun muassa järjestöjen mahdollisuuksia osallistua. Laissa ehdotetaan, että ilmastopolitiikan suunnitelmia valmisteltaessa on varattava yleisölle tilaisuus tutustua suunnitelmaluonnokseen sekä esittää siitä kommentti 1 Ilmastolaki olisi harppaus taaksepäin Maailmalla on herätty huomaamaan, että ilmastokysymyksiä on käsiteltävä tiiviisti yhdessä energiapolitiikan kanssa. EU on integroimassa ilmastopolitiikkaa vahvasti energia- ja teollisuuspolitiikkaan. Myös ylisäätelystä halutaan eroon. Ilmastolain säätäminen olisi Suomelle takaperoista kehitystä. Laki tuskin tukee yritysten toimintamahdollisuuksia Akavan toiveiden mukaisesti. Lisäsäätely päinvastoin sumentaa elinkeinoelämän tulevaisuudennäkymiä eikä toisi lisäarvoa nykyisiin energia- ja ilmastostrategioihin perustuvaan ohjaukseen. Myöskään päästötavoitteen kirjaaminen lakiin ei ole johdonmukaista tai yleinen käytäntö, sillä jäsenmaat sitoutuvat tavoitteisiin EU:n osana. Mikäli valtionhallinto haluaa kehittää itselleen ilmastosuunnittelujärjestelmän, siihen ei tarvita vaikutuksiltaan epäselvää lakia. Lakia valmistelevien ministeriöiden eripura tosin kertoo siitä, ettei hallinnossakaan varsinaisesti itketä ilmastolain perään. 2 Ilmastolaki kaipaa vielä parannuksia Polttava Kysymys -koalitio on ajanut ilmastolakia Suomeen vuodesta 2008. Kannattamme lain säätämistä. Koalitiomme mielestä lakiin ehdotettu 80 prosentin päästövähennystavoite vuodelle 2050 on riittämätön. Tieteellisen tiedon mukaan tavoitteen pitää olla vähintään 95 prosenttia. Kannatamme silti tavoitteen vahvistamista laissa, sillä se varmistaa elinkeinoelämälle, yhteiskunnalle ja kansainväliselle yhteisölle, että Suomi on sitoutunut päästöjen merkittävään vähentämiseen. Tavoitteen ja nykypäivän väliin tarvitaan lisäksi päästövähennysten polku, jota tulee noudattaa matkalla vuoteen 2050. Tarvittavat päästövähennykset voidaan ilmastolain avulla toteuttaa määrätietoisesti ja kustannustehokkaasti. Ilmastolaki parantaa Suomen ilmastopolitiikan tietoperustaisuutta ja järjestelmällisyyttä. Samaa mieltä Akavan kanssa olemme siitä, että ilmastolain tuomat parannukset avoimuuteen ovat erittäin tervetulleita. Lakia tulee kuitenkin täsmentää niin, että avoimuus koskisi myös suunnitelmien taustaselvityksiä ja -laskelmia. Ahti Fagerblom, energia- ja ilmastopäällikkö, Metsäteollisuus ry INGIMAGE Hanna Hakko, kampanjakoordinaattori, Polttava Kysymys mielipiteensä kirjallisesti. Mahdollisuus kommentoida suunnitelmia valmisteluvaiheessa lisää työmarkkinajärjestöjen, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan osallistumismahdollisuuksia. Uusi avoimuus on tervetullutta. Laki vahvistaa ilmastopoliittisen suunnittelun tietoperustaa. Jatkossa valtioneuvosto hyväksyisi kerran vaalikaudessa ilmastopolitiikan suunnitelman. Suunnitelmista on arvioitava niiden taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset. Vaikutusten arvioinnissa on tärkeä arvioida talouskasvua, työllisyyden kehitystä, yritysten toimintaa ja kilpailukykyä sekä kansalaisten ja työntekijöiden hyvinvointia. Lakiehdotuksen mukaan ministeriöt laativat suunnitelmat, jotka kootaan yhteen. Epäselväksi jää, mitä tehdään, jos eri ministeriöiden laatimat hallinnonalojen suunni- telmat eivät täytäkään hallituksen asettamia päästövähennystavoitteita. Tätä pitäisi täsmentää laissa. Koordinaation kannalta luontevampaa olisi ollut, että lakiin olisi kirjattu päästövähennystavoite, joka jaettaisiin ministeriöiden kesken. Tässä ehdotuksessa suunnitelmien yhteensovittaminen hajautetaan kolmeen ministeriöön, mutta parempi vaihtoehto olisi, että suunnitelmia koordinoisi valtioneuvoston kanslia. Hallituksen tavoitteenahan on ollut vahvistaa valtioneuvoston kanslian roolia hallintokuntien rajat ylittävissä prosesseissa. Ilmastopolitiikka on oppikirjaesimerkki hallintokuntien rajat ylittävästä prosessista. Tästä syystä valtioneuvoston kanslia olisi hyvä paikka suunnitelmien yhteensovittamiseen. Akavalle on tärkeää, että säädettävä ilmastolaki tukee elinkeinotoiminnan ja yritysten toimintamahdollisuuksia. On hyvä lähtökohta, että ilmastolakiluonnos koskee ainoastaan valtionhallintoa eikä se aseta uusia velvoitteita päästöjen vähentämiseksi yrityksille tai muille toimijoille. Ilmastolailla etenemisessä on vielä ainakin yksi este raivattavanaan. Hallitusohjelman kirjaus ilmastolaista on hieman hämärä: ”Saatujen kokemusten ja selvitysten perusteella hallitus valmistelee esityksen ja tekee erillisen päätöksen ilmastolain säätämisestä ohjaamaan päästökaupan ulkopuolella syntyvien päästöjen vähentämistä.” Miten tahansa tällainen ”erillinen päätös” syntyykin, toivotaan laille onnea matkaan! • METSÄNHOITAJA 2•2014 | 13 Markku Laukkanen Puuinfo Suurlähettiläs Bruce Oreck kannustaa puurakentamisen kehittämiseen Yhdysvaltojen Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck kannustaa suomalaisia kehittämään puutuoteteollisuutta ja puurakentamista. –K otimaisen puun käytöllä rakentamisessa on taloudelliset ja ekologiset perusteet. Suomen kannattaa kehittää teollista puurakentamista, koska talouden hyötyjen lisäksi puun käyttö rakentamisessa uusiutuvana materiaalina vähentää päästöjä ja hillitsee ilmastomuutosta. Suulähettiläs Bruce Oreck pitää suurimpana yksittäisenä ilmastomuutoksen ratkaisemisen haasteena rakentamista ja asumista, mikä tuottaa puolet päästöistä. – Jos emme saa rakennetun ympäristön päästöjä hallintaan, emme onnistu muussakaan, muistuttaa Oreck. Ilmastomuutoksen seuraamuksista varoittava suurlähettiläs Bruce Oreck patistelee rakennusalaa uusiutumaan resurssitehokkaaseen suuntaan. – Tulevaisuudessa on otettava huomioon rakentamisessa käytettyjen materiaalien vaikutukset. Esimerkiksi betoni ja teräs ovat välttämättömiä rakentamisen materiaaleja, mutta niiden valmistaminen vie valtavasti energiaa ja hiilijalanjälki on suuri, kuvailee Oreck. Suurlähettiläs Oreck halusi Yhdysvaltojen Helsingin suurlähetystön pian valmistuvaan lisärakennukseen visakoivuisen puupaneloinnin. 14 | METSÄNHOITAJA 2•2014 – En ole arkkitehti, mutta mietin miten saisin kohdemaan sisäistettyä rakennukseen. Kaunis visakoivu oli siihen vastaus. Se myös kertoo missä olet. Se ei ole amerikkalaista kastanjaa, vaan suomalaista visakoivua. Sinun pitää olla siellä, missä olet, luonnehtii Oreck. PUUN UUSIUTUVUUS VOIMAVARA Suurlähettiläs Bruce Oreck näkee puun rakentamisen materiaalina uusiutuvana ja kestävänä, mutta myös hyvin monikäyttöisenä, koska sitä voidaan käyttää monin tavoin eri kohteissa. – Puusta voidaan esimerkiksi tehdä terästä vahvempia laminoituja liimapuupalkkeja, mitkä ovat myös erittäin paloturvallisia. Oreck muistuttaa, että myös puusta voi rakentaa huonoja taloja, tuhlata materiaalia tai kaataa metsää vastuuttomasti. – Se, että käytät puuta ei tarkoita että olet löytänyt oikotien onneen, sitä pitää käyttää viisaasti, painottaa Oreck. Puuhun voi olla myös tunneside kuten meillä täällä suurlähetystössä, missä on käytetty kirjaston panelointiin 1930-luvulla Karjalasta tuotua loimukoivua. – Puussa on vain sitä jotain mikä puhuttelee meitä. Puun seurassa olemme kotona. Voit mennä nykyaikaiseen hienoon lasilla ja betonilla vuorattuun toimistoon, mutta niin tyylikäs kuin se onkin, se jättää sielun kylmäksi. Metsässä kukaan ei sano, että sielu tuntuisi tyhjältä. Suomalaiseen saunakulttuuriin kuuluu puu, muuten se ei tuntuisi samalta eikä sillä ei olisi samaa vaikutusta. Tällä tunnesiteellä on myös hyvin tärkeä tekijä puun käytössä, sanoo Oreck. Suurlähettiläällä on omakohtaisia kokemuksia puurakentamisesta Yhdysvalloissa. – Toteutin vanhalle asuinalueelle korkean suorituskykyisen talon, mikä tuotti enemmän energiaa kuin kulutti. Käytimme kohteessa useita eri materiaaleja, mutta eniten Oreck pitää suurimpana yksittäisenä ilmastonmuutoksen ratkaisemisen haasteena rakentamista ja asumista, sillä ne tuottavat paljon päästöjä. BRUCE ORECK Bruce Oreck on ollut Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs vuodesta 2009. Oreck on ympäristöasioihin erikoistunut juristi ja liikemies sekä intohimoisen kiinnostunut luonnosta ja erämaista. Nuorempana suurlähettiläs harrasti nyrkkeilyä, miekkailua sekä jokivenesoutua. Myöhemmin juoksua sekä kehonrakennusta, jopa osavaltion mestariksi saakka. Yhdessä vaimonsa Cody Douglas Oreckin kanssa hän perusti vuonna 2003 hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävän Zero Carbon Initiative -järjestön, joka pyrkii kokeellisen ja jo olemassa olevan rakennustekniikan avulla vähentämään kasvihuonepäästöjä. Oreck kustansi puolisonsa kanssa Yhdysvaltain Suomen suurlähetystön kirjaston entisöinnin. Valtavassa entisöintiurakassa maalin alta paljastui harvinaista suomalaista loimukoivua. tietenkin puuta kuten puulistat, puukaapit, puulattiat ja -katot sekä puupohjaiset eristemateriaalit. Rakensimme erittäin suorituskykyisen kodin, minkä mahdollisti puun fiksu käyttö. PUUN KÄYTÖLLE RAKENTAMISESSA TALOUDELLISET PERUSTEET Puun käytön edistämiselle rakentamisessa Oreck näkee ekologisten syiden lisäksi myös taloudellisia perusteita. – Jos rakennat kotimaisella puulla, sen taloudellinen vaikutus on viisinkertainen, kun taas tuontimateriaalista joka eurosta lähtee maasta 80 prosenttia palaamatta takaisin. – Koska Suomella on suuri puutarjonta, teidän pitäisi teknologian kehittämisen ohella panostaa myös tuotantoon, kannustaa Oreck. Käytettäessä korkean suorituskyvyn teollista tuotantoa on mahdollista tuottaa raken- tamisen komponentteja, seiniä ja lattioita uskomattomalla tarkkuudella. Ne voidaan kuljettaa paikan päälle ja rakentaa parempi talo paljon vähemmällä materiaalihukalla. Samaa teollista valmistusta voidaan käyttää myös peruskorjaukseen. – Esimerkiksi Helsingissä on paljon vanhoja kauniita rakennuksia, mitkä voitaisiin remontoida 2000-luvulle sopivaksi. Peruskorjaukseenkin sopii teollinen esivalmistus ja valmistaa tuotantolaitoksessa komponentit, jotka legopalikoiden tavoin asetetaan paikoilleen. Tämä on parempi, nopeampi ja paljon kustannustehokkaampi keino kuin perinteinen rakentaminen paikan päällä. VANHOJA KIINTEISTÖJÄ KANNATTAA JALOSTAA Oreck kannustaa suomalaisia kehittämään puurakentamisen tuotteita vientiin, mutta näkemään myös sisämarkkinoiden mahdollisuudet. Esimerkkinä hän mainitsee kaupunkien vanhojen toimistotalojen jalostamisen uuteen käyttöön sen sijaan että niitä vuokrataan alihintaan tai ne ovat tyhjillään. – Kun Helsingissä on valtavasti vanhoja toimistotiloja, kuinka monta asuntoa niihin voitaisiin rakentaa käyttämällä puusta teollisesti esivalmistettuja komponentteja. Kaikki tämä loisi uusia työpaikkoja kotimaahan, ideoi Oreck. – Olemme oppineet, että terveet, vahvat kaupungit kasvavat sisältä ulospäin, eikä lähiöiden rakentamisella. Jos ydin on terve ja asukasluku tiheä, se tarkoittaa verovaroja, enemmän ravintoloita, enemmän myyntiä, vähemmän autoja, vähemmän teiden rakennuskuluja. Amerikan terveimmät ja vahvimmat kaupungit kasvavat nimenomaan sisältä ulospäin, muistuttaa Oreck. • METSÄNHOITAJA 2•2014 | 15 E tätyö on kotona tai muussa etätyöpisteessä tehtävää työtä, jonka sisällöstä ja toteuttamisesta on sovittu työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella. Mobiililla työllä tarkoitetaan sähköisten viestintä- ja yhteistyövälineiden (ICT) tukemaa liikkuvaa työtä. Siihen liittyy työntekijän mahdollisuus tehdä työtään joustavasti langattoman teknologian avulla missä ja milloin tahansa. Työtä tehdään esimerkiksi liikennevälineissä, hotelleissa, kotona ja asiakkaiden luona. Mobiilista työstä voidaan käyttää myös termiä monipaikkainen työ. YLI PUOLET JÄSENISTÄ TEKEE LIIKKUVAA TYÖTÄ Metsänhoitajaliiton jäsenistä 55 % oli viimeisen vuoden aikana tehnyt töitä mobiilisti eli työnantajan toisessa toimipisteessä tai asiakkaan tai yhteiskumppanin luona. Yleisintä mobiilityö on yksityisellä sektorilla, jossa 66 % ja kunnalla, jossa 64 % vastaajista on tehnyt mobiilityötä vähintään satunnaisesti viimeisen 12 kuukauden aikana. Joka kuudes vastaaja ilmoitti työskennelleensä mobiilisti vähittäin viikoittain. Työterveyslaitoksen toteuttaman Työ ja terveys Suomessa 2012 -haastattelututkimuksen mukaan kolmannes palkansaajista tekee monipaikkaista ja liikkuvaa työtä. Mobiilityö on siis Metsänhoitajaliiton jäsenistössä selvästi keskimääräistä yleisempää. Työ ja terveys Suomessa 2012 -tutkimuksen mukaan miehet (34 %) tekevät liikkuvaa työtä naisia (26 %) enemmän. Aktiivisimpia liikkuvasti työskenteleviä ovat ylemmät toimihenkilöt, korkeasti koulutetut, johtajat, erityisasiantuntijat ja asiantuntijat. ETÄTÖITÄ VAI YLITÖITÄ? Metsänhoitajaliiton työmarkkinatutkimuksessa jäseniltä kysyttiin tekevätkö he päätoimeensa kuuluvia töitä kotona. Puhuttaessa kotona työskentelystä on tärkeää erottaa Johanna Hristov Metsänhoitajaliitto Työhuoneena juna, koti tai kesämökki Joustavaa työskentelyä etänä ja mobiilisti Korkeasti koulutettujen työhuone on murroksessa. Töitä tehdään entistä enemmän muualla kuin perinteisesti fyysisesti omalla työpaikalla ja omassa työhuoneessa, sillä teknologia mahdollistaa joustavan työnteon lähes missä vain. Kun turhaa matkustamista voidaan vähentää, myös luonto kiittää. Metsänhoitajaliitto selvitti etä- ja mobiilityön yleisyyttä jäsenistön keskuudessa marraskuussa 2013 toteutetussa työmarkkinatutkimuksessa. 16 | METSÄNHOITAJA 2•2014 työskentely on vapaana tai rahana korvattavaa ylityötä. Kotona työskentely on keskimääräistä yleisempää yksityissektorilla ja jonkin verran keskimääräistä harvinaisempaa valtiolla työskentelevien keskuudessa. YLI PUOLET YKSITYISEN SEKTORIN JÄSENISTÄ TEKEE ETÄTÖITÄ Työterveyslaitoksen Työ ja terveys –haastattelututkimuksessa etätyön tekemistä on tiedusteltu vastaajilta vuodesta 2003 lähtien. Etätöitä tekevien osuus nousi vuoteen 2006 tultaessa 15 prosenttiin ja on siitä asti pysynyt lähes samana. Vuonna 2012 vähin- tään satunnaisesti etätyötä tekeviä oli 16 % vastaajista. Viikoittain etätyötä teki noin puolet etätyöntekijöiksi ilmoittautuneista. Etätyötä tekivät useammin miehet kuin naiset ja alle 45-vuotiaat verrattuna vanhempiin ikäryhmiin. Metsänhoitajaliiton työmarkkinatutkimuksessa etätyöntekijöiksi vastaajista ilmoittautui 42 % eli huomattavasti keskivertoa useampi. Liiton jäsenistössä eniten etätyötä tehdään yksityisellä sektorilla (57 %) ja yliopistossa (55 %). Toisaalta läheskään kaikki eivät edes ole kiinnostuneita etätöiden tekemisestä ja joka neljäs (24 %) Metsänhoitajaliiton jäsen ilmoittaa, ettei SHUTTERSTOCK varsinainen etätyö, eli normaalilla työajalla tehtävä työ, ja työn jatkaminen normaalin työajan jälkeen joko ylitöitä tai harmaina ylitöinä. Liiton jäsenistä 80 % tekee töitä kotona vähintään satunnaisesti ja 32 % tekee töitä kotoa käsin säännöllisesti. Vastaajista 59 % ilmoitti, että kotona tehty työ on normaalilla työajalla tehtyä työtä ja 56 % ilmoitti sen työn olevan jatkamista normaalin työajan lisäksi ilman erityistä korvausta eli niin sanottua harmaata ylityötä. Vastaaja sai valita vaihtoehdoista useamman, joten samat henkilöt saattavat ajoittain tehdä molempia. Kuusi prosenttia vastaajista ilmoitti, että kotona ETÄTYÖN EDUT TYÖNANTAJALLE ETÄTYÖN HYÖDYT TYÖNTEKIJÄN KANNALTA + Työajan joustavuus ja rytmittäminen omien tarpeiden mukaan + Lisääntynyt työrauha ja keskittyminen + Työtyytyväisyyden ja työtehon paraneminen + Ajan ja rahan säästöt työmatkoissa + Työn ja perhe-elämän joustavampi yhteen sovittaminen + Mahdollisuus valita asuinpaikka muilla perusteilla kuin työn sijaintipaikan perusteella + Työnteolle tarkoituksenmukaisen paikan valinta + Vajaakuntoisten mahdollisuudet osallistua työelämään + Mahdollistaa työskentelyn poikkeustilanteissa (liikenne-este, huono keli) + Työtehon ja työn tuottavuuden paraneminen + Työuran piteneminen paremman jaksamisen myötä + Työnantajan toimitilojen kustannusten säästöjä + Lisää työpaikan houkuttelevuutta ja on rekrytointivaltti + Vähentää työmatkaliikennettä + Parantaa työnantajien ympäristövastuullisuutta + Edistää ilmastopolitiikan tavoitteiden toteutumista ETÄTYÖN RISKEJÄ JA HUONOJA PUOLIA – Työajan venyminen, työn ja vapaa-ajan sekoittuminen – Vaikeudet irrottautua työstä ja liiallinen kuormittuminen – Kotona työskentely vaatii sopeutumista perheeltä – Sopimattomat tilat ja kustannukset kotona työskentelylle – Yksinäisyyden ja eristyneisyyden kokemukset työyhteisöstä – Huoli urakehityksestä ja asemasta organisaatiossa – Etäjohtamisen haasteet METSÄNHOITAJA 2•2014 | 17 ONKO VIIMEISEN 12 KK:N AIKANA TYÖSKENNELLYT TYÖNANTAJAN TOISESSA TOIMIPISTEESSÄ TAI ASIAKKAAN TAI YHTEISTYÖKUMPPANIN LUONA n=vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä Päivittäin Kokeile etätyötä kansallisena etätyöpäivänä 18.9.2014. Lisätietoa www.etatyopaiva.fi Kaikki, n=614 1 16 Kunta/kuntayhtymä/kunnalliset yhtiöt, n=47 Satunnaisesti 12 23 Valtio/valtion tutkimuslaitokset, n=207 8 2 6 Yliopisto, n=36 En ollenkaan 26 En osaa sanoa 43 1 0 36 4 10 26 22 16 6 36 53 33 2 64 13 10 2 26 25 13 Muu, n=8 ETÄTYÖ EI EDELLEENKÄÄN KAIKKIEN OIKEUS Etätyön tiedetään lisäävän työntekijöiden hyvinvointia, tehokkuutta ja helpottavan työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Metsänhoitajaliiton jäsenistä 31 % ei vielä tee mutta olisi kiinnostunut tekemään etätyötä. Syksyllä 2013 tehdyn etätyöbarometrin mukaan organisaatioissa, joissa ei vielä tehdä etätyötä, suurimpia esteitä etätyölle koetaan olevan työn luonne, joka vaatii fyysistä läsnäoloa, etätyöstä puuttuvat pelisäännöt sekä pelko että etätyö vieraannuttaa työyhteisöstä. Sen sijaan organisaatiossa, joissa etätyötä jo tehdään, suurimpina etätyötä rajoittavina tekijöinä nähtiin fyysisen läsnäolovaatimuksen lisäksi esimiesten vaikeudet johtaa etätyötä sekä etätyön lisäämä eriarvoisuus työpaikalla. Barometrin toteutti tutkimustoimisto Qualitems Oy Microsoft Oy:n toimeksiannosta. Kuukausittain Työnantajan sektori Yksityinen, n=316 tee etätöitä eikä ole niiden tekemisestä kiinnostunut. Viikottain 75 20 30 40 50 % 60 70 80 90 100 TEKEEKÖ ETÄTÖITÄ TAI OLISIKO KIINNOSTUNUT TÄLLAISESTA TYÖSKENTELYSTÄ? n=vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä/ määritelty/säännöllinen työaika Teen etätöitä En tee, mutta haluaisin tehdä ainakin silloin tällöin En tee, enkä haluaisi tehdä 42 Kaikki, n=462 En osaa sanoa 31 24 3 Työnantajan sektori Kunta/kuntayhtymä/kunnalliset yhtiöt, n=33 Valtio/valtion tutkimuslaitokset, n=178 27 48 25 24 39 33 57 Yksityinen, n=223 25 55 Yliopisto, n=22 33 Muu, n=6 4 9 16 27 17 2 9 50 Ammattiasema 44 Johto, n=115 26 41 Asiantuntijat, n=299 32 36 Toimihenkilöt ja opettajat, n=44 0 10 20 25 24 41 30 40 50 % 4 2 20 60 70 80 90 KOKEILE ETÄTYÖTÄ KANSALLISENA ETÄTYÖPÄIVÄNÄ Etätyöskentelyä voi kokeilla esimerkiksi Kansallisena etätyöpäivänä 18.9.2014. Kansallinen etätyöpäivä on Suomen ympäristökeskus SYKE ja Microsoft vuosittainen kampanja, jonka tavoitteena on tukea etätyöskentelyn yleistymistä. Etätyöskentelyn suunnittelu kannattaa aloittaa listaamalla kaikki keskeiset työtehtävät työpaikalla ja miettimällä mitkä tehtävistä on sellaisia, jotka eivät edellytä läsnäoloa toimistolla. Lisäksi on hyvä miettiä mahdollisia ongelmia tai haasteita, joita työtehtävien suorittamiseen etätyönä voi liittyä sekä mitä työvälineitä etätyössä tarvitsee. 18 | METSÄNHOITAJA 2•2014 Etätyöstä on hyvä laatia työnantajan kanssa kirjallinen sopimus. On hyvä muistaa, että myös luonto kiittää etätyöntekijää. Työmatkaliikenne aiheuttaa merkittävää ympäristökuormitusta ja ruuhkahuippuineen vie työmatkalaiselta arvokasta vapaa-aikaa, joka olisi tärkeää myös työstä palautumisen kannalta. Lisäksi etätyön yleistyminen voi tulevaisuudessa vaikuttaa asuinalueiden suunnitteluun, toimistojen mitoitukseen ja toimipaikkojen sijaintiin. Etätyömahdollisuus voi olla työnantajalle valttikortti, joka mahdollistaa henkilöstön rekrytoinnin laajemmalta alueelta. • LISÄTIETOA • Eurofound Euroopan työolotutkimus www.eurofound.europa.eu • Työterveyslaitos Työ ja terveys Suomessa 2009 Etänä ja läsnä – Vinkkejä onnistumiseen etätyössä www.ttl.fi • Etätyöpäivä Etätyöbarometri www.etatyopaiva.fi 2 100 Jaakko Kittamaa Metsänhoitajaliiton valtuuston puheenjohtaja metsänhenki MITEN PÄÄDYIT METSÄALALLE? Olen kotoisin Uudestakaupungista saaristolaistilalta, jossa luonnon ja vuodenaikojen kiertokulun mukaan sukuni on elänyt kymmenkunta sukupolvea. Pitkälti siksi minäkin koin kutsumuksekseni suuntautua luonnonvara-alalle ja metsäala kiinnosti näistä kansantaloudellisesti aikanaan eniten. MITÄ OLET OPISKELLUT JA MILLOIN VALMISTUIT? Pääaineena opiskelin Helsingin yliopiston maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa liiketaloudellista metsäekonomiaa ja sivuaineina metsäteknologiaa, puumarkkinatiedettä sekä metsänarvioimistiedettä. Omana erityisenä sivuaineenaan haluan mainita Metsäylioppilaiden kuusikaupan, jonka hallituksessa työskentelin oman vuosikurssimme ollessa tästä upeasta perinteestä vastuussa. Maisterin tutkintoni valmistui helmikuussa 2006. KERRO TYÖURASTASI JA MITÄ TEET NYKYISIN? Valmistumiseni jälkeen kävin S-ryhmän kaupallisen kenttäkoulutuksen, jota nykyisin S-traineeksi kutsutaan. Koulutukseni aikana SOK:lla keskityin erityisesti Baltian päivittäistavarakauppaan. Päädyin kuitenkin vähittäiskaupan sijaan pihkaisemmalle uralle ja Stora Enso Metsän palvelukseen, jossa olen työskennellyt eri tehtävissä vuodesta 2007. Nykyinen työtehtäväni liittyy puunhankintamme toiminnanohjausjärjestelmän uudistamiseen. Toimin myös työpaikallani ylempien toimihenkilöiden luottamusvaltuutettuna. MITÄ HARRASTAT? Maanpuolustusta, taidenäyttelyissä kiertämistä, metsästystä, kalastusta sekä sivutoimena maataloutta. MIKÄ OLI ENSI KOSKETUKSESI METSÄNHOITAJALIITTOON? Metsänhoitajaliiton fuksi-ilta ensimmäisen opiskeluvuoden syksyllä. Tämä on jäänyt erityisen hyvin mieleen kurssikavereideni kertomuksista, että hauskaa oli ollut ja minä en harmikseni päässyt paikalle. MILLAISTA KOKEMUSTA SINULLA ON METSÄNHOITAJALIITON LUOTTAMUSTEHTÄVISTÄ? Opiskeluaikana osallistuin metsäylioppilaiden edustajana Metsänhoitajaliiton koordinoimaan metsäopintojen kehittämiseen. Parhaillaan on meneillään toinen kauteni liiton valtuustossa. MIKÄ ON MIELESTÄSI METSÄNHOITAJALIITON TÄRKEIN TEHTÄVÄ? Työpaikkani luottamusvaltuutettuna tämä on minulle hyvin konkreettinen kysymys ja mielestäni liittomme ehdottomasti tärkein tehtävä on työikäisten edunvalvonta sen kaikissa muodoissaan ja sen kaikilla tasoilla ihan ihmisen yksilölliseen kohtaamiseen asti. • METSÄNHOITAJA 2•2014 | 19 Birgitta Suorsa UP Työnteko ja johtaminen muuttuvat Monitilatoimistot syrjäyttävät työhuoneet. O ma työhuone on monelle saavutettu etu, josta ei haluta luopua. Tulevaisuuden työpaikka on kuitenkin työntekopaikkojen verkosto. Pääpaikka on monitilatoimisto, jossa vain harvalla on oma työpöytä. Työ on muuttunut entistä enemmän tietotyöksi, mutta työpaikat muistuttavat ulkoisesti ja toiminnallisesti vielä 1970-lukua. Tosin kirjoituskoneiden, paperipinojen ja tiukan esimiesvalvonnan tilalle ovat tulleet tietokoneet. – Osa fyysisessä ympäristössä olleista asioista on nykyisin virtuaalisessa ympäristössä, paperikaaos on mennyt aineettomalle työpöydälle. Meillä on siellä muistilaput, kalenterit ja kansiot, vanhempi tutkija Suvi Nenonen Aalto-yliopistosta kertoo. Ulkoisen melun lisäksi myös virtuaalisen työpöydän aiheuttama sisäinen häly kasvattaa stressiä. Siksi työpaikalle tarvitaan hiljaisia tiloja. Hiljaisen työskentelyn alueet eli niin sanotut hiljaiset huoneet ovat jo arkipäivää joissakin toimistoissa. Niihin vetäydytään lukemaan ja kirjoittamaan, puhe ja puhelimet ovat kiellettyjä. HENGÄHDYSPAIKKA PARVEKKEELLE Latautumiseen ja hengähdystaukoihin tarvitaan omat alueensa. Hong Kongissa toimistorakennuksessa saattaa olla lepohuone divaaneineen ja suihkulähteineen. Hollannissa rakennetaan toimistotiloihin suojaisia parvekkeita virkistäytymistä varten. 20 | METSÄNHOITAJA 2•2014 – Pariisissa eräs iso yritys vie työntekijänsä sikäläisenä tyky-päivänä merenrannalle vain katsomaan merta, Nenonen kertoo. Hänen mukaansa suomalaiset ovat tältä osin etuoikeutettuja. Meiltä näkee metsää tai ainakin puita ikkunasta aivan kaupunkien ydinkeskustoja lukuun ottamatta. – Tietotyössä liikutaan pään sisällä monessa eri maisemassa. Pelkkä luonnon katselu elvyttää, se antaa perspektiiviä ja lohtua. Nenonen huomauttaa, että Suomen hyvät Pisa-tulokset ovat osaltaan välituntien ansiota. Vastaavia hengähdystaukoja tarvittaisiin myös työelämään. KOKOUSPÖYTÄ VAIHTUU SÄKKITUOLEIHIN Tiimityöskentelyssä tilan pitää tukea vuorovaikutusta, verkostoitumista, läpinäkyvyyttä ja innovointia. Niinpä kokoushuoneen pitkä neuvottelupöytä ja kalvosulkeiset vaihdetaan säkkituoliryhmään ja kannettavaan tietokoneeseen. Olennaista tietotyössä on, että työt kulkevat mukana sekä henkisesti että fyysisesti. Työvälineet mahtuvat laukkuun tai jopa taskuun. Työpaikalle tullaan, kun tarvitaan. Tekesissä uudistettiin tiloja ja toimintatapoja. Siellä huomattiin, että tilojen muuttaminen ei tuo mitään uutta, jos henkilöstöä johdetaan vanhakantaisesti. Pelisäännöistä pitää kuitenkin sopia tarkkaan, sillä kyse on luottamuksesta. Tekesissä todettiin, että tulokset eivät tule kellon mukaan. Niinpä jokaiselle työntekijälle annetaan tavoitekortti, jossa ovat hänelle asetetut tehtäväkokonaisuudet. Samalla uusittiin kehityskeskusteluja. Ryhmäkohtaiset keskustelut otettiin käyttöön henkilökohtaisten keskustelujen lisäksi. ASIAKKAILLEKIN TARJOLLA TYÖTILAA Tekesissä tilojen tarve arvioitiin työtehtävien mukaan. Vakinaisen työhuoneen sai pitää vain taloussihteeri. Johtaja ja asiantuntijat ottavat paikan kulloinkin vapaana olevasta pisteestä. Tulevaisuuden työpaikan pitää Tekesin mukaan tarjota erilaisia työskentelytiloja, myös sellaisia, joissa vierailulla olevat asiakkaat ja yhteistyökumppanit voivat työskennellä. Ohjelmistoyritys Rapal Oy:ssä toimitilat vaihtuivat ekologisuuden ja uusien työtapojen takia pienempiin. Etäneuvottelujen myötä töitä voi halutessaan tehdä kotona. Henkilöstön sairastavuus väheni. – Samaan aikaan henkilöstömäärämme kasvoi. Uudet työntekijät saatiin nopeammin mukaan tiimeihin, kun kukaan ei pystynyt eristäytymään työhuoneeseensa, asiakkuusjohtaja Kai Patja kertoo. HUB TARJOAA TYÖSKENTELYPAIKAN Lähes kaikissa Euroopan pääkaupungeissa on tarjolla yhteisiä työskentelytiloja, hubeja. Ideana on tarjota työpöytä, tuoli ja tietoverkko, toisin sanoen ”työpaikka”, jonne voi mennä työskentelemään. Samalla voi vaihtaa muiden kanssa ajatuksia tai kehitellä poru- SHUTTERSTOCK playstation-polveen. Haasteet ovat mittavat, mutta tietyt perustarpeet pysyvät. – Ihmisellä on perustarve omaan tilaan ja myös tarve liikkua. Fyysisen ympäristön pitää tarjota variaatioita. • IDA PIMENOFF kalla bisnesideoita. Hubissa voi yleensä käydä työskentelemässä maksamalla jäsenmaksun, toisissa riittää sisäänpääsymaksu. Nenosen mielestä kaupungit voisivat Suomessa osallistua hubien perustamiseen. – Hollannissa Smart Work -ketju tarjoaa työskentelytilaa ja päivähoitoa, jotta äidit voivat työskennellä osa-aikaisesti. Samalla säästetään aikaa, koska vältytään liikenneruuhkilta. VIRTUAALISUUS MUUTTAA TYÖYMPÄRISTÖÄ Seinätön ei sovi kaikille Etätyöskentely ja videoneuvottelut ovat jo arkipäivää. Silti niitä ei käytetä Nenosen mukaan oikein. Työskentelytavat ovat menneestä maailmasta. – Ensin pitää tunnistaa virtuaalinen toimintaympäristö. Sitten voi miettiä, miten fyysinen ympäristö vastaa siihen. Toistaiseksi olemme olleet aika lailla peukalo keskellä kämmentä siinä, miten toimitaan virtuaalisessa ympäristössä. Nenosen mukaan fyysisen, sosiaalisen ja virtuaalisen ergonomian pitäisi olla oikeassa tasapainossa. Julkiset tilat voidaan muuttaa monikäyttöisiksi, jolloin ne saadaan sosiaaliseen käyttöön. Hän huomauttaa, että työelämässä on paraikaa neljä sukupolvea, radiosukupolvesta Osa akavalaisista tietotyöläisistä varmasti hyötyy siitä, että fyysinen työympäristö on ”seinätön” ja ideat sinkoilevat vapaasti. Myös sosiaalisilla tiloilla ja kokouskäytäntöjen rohkeilla uudistuksilla saadaan lisää viihtyvyyttä, mikä vaikuttaa työn tulokseen. Työympäristö olisi kuitenkin rakennettava aina kunkin työn vaatimusten mukaan. Jatkuvaa keskittymistä ja pitkäjänteisyyttä vaativiin töihin tarvitaan oma rauhallinen työpiste, jonka käyttöä eivät sanele muiden kalenterivaraukset. Oma työhuone on tietyissä töissä välttämätön, sille ei saa antaa kielteistä leimaa. Akavalaisten tärkein työväline ovat omat aivot, jotka kaipaavat lepoa. Kun työ kulkee nykyisen aina mukana, vaarana on ylikuormitus. Jos tietotyöntekijällä ei ole mahdollisuutta irtautua töistään ja palautua, heikkenee sekä työn tulos että oma terveys. Työntekotapojen muutokset eivät poista työnantajan velvollisuutta noudattaa työaikalakia ja huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. Tarja Arkio työelämän asiantuntija, Akava METSÄNHOITAJA 2•2014 | 21 SHUTTERSTOCK Hyvä ravitsemus voi ehkäistä masennusta 7–9 prosenttia suomalaisista sairastuu vuosittain masennukseen. Masennus ja muut mielenterveyshäiriöt ovat suurin syy työkyvyttömyyseläkkeiden myöntämisperusteena. Työuupumus ja masennus voivat limittyä, ja työuupumus voi olla osasyynä masennuksen puhkeamisessa. Terveystieteiden maisteri Anu Ruususen väitöstutkimus osoittaa, että terveellisistä ruokailutottumuksista voi olla hyötyä masennuksen ehkäisyssä. Tutkimuksessa terveellisten ruokailutottumusten eli kasvisten, hedelmien, marjojen, 22 | METSÄNHOITAJA 2•2014 täysjyväviljan, kanan, kalan ja vähärasvaisten juustojen säännöllisen käytön havaittiin olevan yhteydessä vähentyneeseen masennusoireiden esiintyvyyteen ja pienentyneeseen masennusriskiin. Vastaavasti epäterveellisemmän ruokavalion eli makkaroiden, lihavalmisteiden, sokeroitujen jälkiruokien, sokeripitoisten juomien, valmisruokien, vaalean vehnäleivän ja perunavalmisteiden toistuva käyttö oli yhteydessä lisääntyneeseen masennusoireiden esiintyvyyteen. Ravintoaineista folaatin saanti näytti suojaavan masennukselta. Masennuksen riski oli yli kaksinkertainen niillä, joilla ruokavalion folaatin saanti oli vähäisintä verrattuna folaattia eniten saaviin. Folaatin merkittävimmät lähteet ruokavaliossa ovat kasvikset, hedelmät, marjat, täysjyvävilja, liha ja maksa. TtM Anu Ruususen väitöstutkimus perustuu pääasiassa Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimuksen (SVVT) seuranta-aineistoon. Väitöskirjan osatutkimuksessa seurattiin yli 2000 keski-ikäistä miestä lähes 20 vuoden ajan. Väitöskirja Diet and depression – An epidemiological study tarkastettiin syyskuussa Itä-Suomen yliopistossa. Krista Korpela-Kosonen Uuvuksissa Pitkittynyt stressi voi johtaa työuupumukseen. P itkään jatkuva stressi kuormittaa työhyvinvointia. Työssä ilmenevä stressi ei ole pelkästään kielteinen asia, mutta jos keinot sopeutua pitkittyneeseen stressiin epäonnistuvat, vaarana voi olla uupuminen. Työuupumus ei koskaan kehity yhtäkkiä, vaan se syntyy vähitellen ihmisen persoonallisuuden, työn ja työyhteisön vuorovaikutuksessa. Työuupumukseen johtavia tekijöitä löytyy yleensä niin työstä kuin työntekijästäkin. Liialliset itselle tai työlle asetetut vaatimukset ja voimakas velvollisuudentunto sekä vähäiset tai haitalliset selviytymiskeinot stressitilanteessa ovat työntekijän ominaisuuksia, jotka voivat altistaa työuupumukselle. Työhön liittyviä riskitekijöitä taas ovat liian suuri työmäärä, rooliristiriidat ja -epäselvyydet, vähäiset vaikuttamismahdollisuudet, vähäinen sosiaalinen tuki ja koettu epäoikeudenmukaisuus työssä. LIEVÄÄ TYÖUUPUMUSTA NELJÄNNEKSELLÄ Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terveys 2011 -tutkimuksen mukaan suomalaisista miehistä kaksi prosenttia ja naisista kolme prosenttia on vakavasti työuupuneita. Lievempää työuupumusta on lähes neljänneksellä työikäisistä. Työuupumuksen esiintymisessä ei ole eroa ikäryhmittäin. Työssään uupunut henkilö kokee voimakasta, kokonaisvaltaista väsymystä, joka ei mene levolla ohi. Samalla suhtautuminen työhön muuttuu kyyniseksi ja ammatillinen itsetunto heikentyy. Pitkään jatkuessaan työuupumus voi johtaa työkyvyn heikkenemiseen. – Työuupumus ei ole sairaus, vaan oireyhtymä. Siksi työuupumusta ei pitäisi liiaksi medikalisoida, muistuttaa Elinkeinoelämän keskusliiton ylilääkäri Jan Schugk. SELVITÄ UUPUMUKSEN SYYT Jotta työuupumuksesta voi toipua, tarvitaan aina yksilöllinen arvio siitä, mikä työuupumuksen on aiheuttanut. Työpaikkaan kohdistuvilla toimilla voidaan vaikuttaa työn määrään ja kuormittavuuteen. Lisäksi voidaan tarvita stressinhallintaa, oireiden lääkintää tai psykoterapiaa. Työterveyslääkäri pystyy parhaiten arvioimaan sairausloman tarpeen. Työuupumus ei kuitenkaan yksinään riitä sairausloman perusteeksi. Nykyisessä sairausluokituksessa työuupumus on oirediagnoosi, jonka perusteella työnantajan ei tarvitse maksaa poissaoloajan palkkaa, eikä Kela maksa sairauspäivärahaa. Työuupumukseen liittyvä unettomuus, ahdistuneisuus, keskittymis- ja muistivaikeudet tai muut oireet saattavat vaatia lääketieteellisiä hoitotoimenpiteitä. – Jos henkilö ei kykene työhön uupumuksen vuoksi, on erittäin tärkeää arvioida huolellisesti, ettei tilaan liity jokin psykiatrinen häiriö, kuten masennustila. Työuupumus voi yhtenä osatekijänä johtaa myös masennukseen, Schugk sanoo. STRESSINHALLINTAKEINOJA MUOKATTAVA Kun työuupumus ja masennus limittyvät, voidaan tarvita viikkojenkin sairausloma. Jos taas työuupumus ilmenee ilman psykiatrista tai elimellistä sairautta, ratkaisu ei Schugkin mukaan ole sairausloma, vaan työtä on kevennettävä tai järjesteltävä muuten. – Vuosiloma tai vapaapäivät voivat tässä tilanteessa tuoda kaivattua taukoa työstä. Esimiehen voi olla kuitenkin vaikea ottaa tällaista vaihtoehtoa puheeksi. Siksi työuupumukseen pyydetään usein sairauslomaa esimerkiksi unettomuuden perusteella, Schugk kertoo. Sairausloma ei koskaan korvaa työuupumuksen muuta hoitoa ja seurantaa. Työuupumuksesta toipuminen vaatii aina työkuormituksen ja stressinhallintakeinojen selvittelyä ja muokkaamista. Jos työuupumukseen liittyvä oireilu on työyhteisössä yleistä, koko työpaikkaa koskevat toimenpiteet ovat yleensä välttämättömiä. Asiantuntijatukea työn kuormitustekijöiden selvittelyyn tarjoaa työterveyshuolto. • TYÖUUPUMUSTA EHKÄISEVÄT • työn ja vapaa-ajan rajan selventäminen • kyky sanoa ei, omien rajojen tunnustaminen • kyky suunnitella työtään etukäteen • terveet elintavat ja omasta kunnosta huolehtiminen • hyvät ihmissuhteet kotona ja työpaikalla • avoin ilmapiiri työpaikalla • kannustava työyhteisö • työtehtävien selkeä määrittely • työn kokeminen mielekkääksi • ammattitaidon ylläpitäminen ja hyvä ammatillinen itsetunto METSÄNHOITAJA 2•2014 | 23 Johanna Hristov Metsänhoitajaliitto PHT:n perhelomalla Liikuntaa, ulkoilua ja pelejä. Täysihoito. Kuulostaako hyvältä? Tästä kaikesta saimme nauttia PHT:n perhelomalla pääsiäisenä Kuortaneen urheiluopistossa. ” Elämäni aktiivisin loma!”, sanoin miehelleni matkalla Kuortaneelta kotiin Vantaalle. Ohjelmaa oli aamupäivisin aikuisten kesken, jolloin lapsilla oli omaa ikätason mukaista ohjelmaa, sekä iltapäivisin ja iltaisin ohjatusti koko perheen voimin. Välissä ruokailut, joita oli viisi kertaa päivässä, sekä uintivuorot ja vesijumpat. Eipä tarvinnut miettiä mitä tekisi seuraavaksi tai kuulla lapsilta ”Ei ole mitään tekemistä.” 24 | METSÄNHOITAJA 2•2014 RASVANPOLTTOA ZUMBAAMALLA Mielenkiintoisinta perhelomalla olivat tietysti erilaiset testaukset, joihin kilpailuhenkisenä tyyppinä suhtauduin asian vaatimalla vakavuudella. Kilpailua sain aikaiseksi tosin vain itseni kanssa vertaamalla tuloksia omiin aiempiin tuloksiini. Repertuaariin kuului UKK-kävelytesti, puristusvoima, verenpaine sekä kehonkoostumus painoindekseineen sekä rasva- ja lihasmassoineen. Ravinnon ja levon merkityksestä hyvinvoinnille ja painonhallinnalle kuultiin luennoilla. Testeistä ja luennoista sai potkua panostaa omaan hyvinvointiin myös perheloman jälkeen. Testien lisäksi aikuisten ohjelmassa oli tarjolla zumbaa, kuntonyrkkeilyä sekä gymstickiä. Aina puolitoista tuntia kerrallaan. Aikuisten huhkiessa henki hieverissä lapset suunnistivat, tekivät pääsiäisaskarteluja, jumppasivat ja milloin mitäkin osaavien lastenohjaajien johdolla. Viisihenkisen perheemme lasten ikäjakauma on alle kaksivuo- Ke ät j i k t e n ö y t ä sjäseneknshioitajaä s t e M n! o o t t lii 1.ASKEL-HYVINVOINTIJAKSO Kesä ja kesätyöntekijät ovat saapuneet työpaikoille. Muistuta kesäkollegaasi Metsänhoitajaliittoon kuulumisen eduista. Mitä enemmän Metsänhoitajaliitossa on jäseniä, sitä suurempi on liiton painoarvo edunvalvonnassa ja sitä paremmat ovat liiton kehittämismahdollisuudet. Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry järjestää tuettuja, työkykyä ja terveyttä edistäviä 1.askel -hyvinvointijaksoja työikäisille aikuisille ja heidän perheilleen. Jaksoja toteutetaan suomalaisissa hotelleissa, lomakeskittymissä, terveyskylpylöissä ja urheiluopistoissa eri puolilla Suomea. Jaksoille haetaan sähköisessä hakujärjestelmässä ympäri vuoden ja osallistumisesta maksetaan vain edullinen omavastuuosuus. Raha-automaattiyhdistys tukee 1.askel -toimintaa. Palkinnoksi liittyneestä jäsenestä saat Presentcard-lahjakortin (arvo 30 €). Vaihtoehtoisesti voit lahjoittaa palkintosumman hyväntekeväisyyteen. Muista siis kertoa liittoon kenelle olet jäsenyyttä suositellut. Tutustu tarjontaan ja hae lomalle www.pht.fi www.metsanhoitajat.fi tiaasta lähes kahdeksanvuotiaaseen ja kaikki olivat tyytyväisiä pääsiäisloman antiin. Lapsista lomalla parasta oli uinti ja lisähaastetta päivään toikin rimpuilevien lasten raahaaminen terapia- ja porealtailta saunan puolelle. SUUNTANA HYVINVOINTI Yhdessä koko perheen kanssa pelasimme pelejä, jumppasimme, suunnistimme, kävimme metsäretkellä ja pääsiäiskokolla sekä rentouduimme rantasaunassa. Ohjelmasta sai vinkkejä koko perheen hyvinvointiin ja esikoisemme innostui suunnistamisesta. Kuopukselle metsä ei ollut tuttu ympäristö ja hän kieltäytyi kävelemästä luullen käpyjä koirankakoiksi. Iltaisin rauhoitumme Aholaan, jossa majoituimme kahteen sisäovella toisiinsa yhdistettyyn huoneeseen. Aktiivisen päivän jälkeen lastenhuoneesta kuului uninen tuhina. PHT:n perhejaksojen tavoitteena on edistää osallistujien työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia. Pääsiäisloma Kuortaneella totisesti edisti hyvinvointiani. Jaksoille voi hakea kahden vuoden välein. Aion totisesti hakea mukaan myös uudelleen! • Ota askel kohti parempaa tulevaisuutta! Lauri Lähteenmäki Metsäylioppilas, Uniforst, toimitusjohtaja Osuuskuntayrittäminen on tiimityöskentelyä. Metsäylioppilaat alkoivat yrittäjiksi Metsätieteiden opiskelijoiden keskuudessa huoli omasta ja kanssaopiskelijoiden työelämävalmiuksista on noussut aiheellisesti esille viime vuosina. Oman alan kesätyöpaikat ovat harvassa ja vaativat yleensä alan työkokemusta. Tämän huolen siivittämänä käynnistimme vuoden 2013 aikana projektin, jonka tuloksena syntyi opiskelijoiden oma osuuskunta Uniforst. Y rittäjyys on ollut vieras käsite metsätieteiden opetuksessa ja metsänhoitajia työskentelee yrittäjinä varsin vähän. Uudenlainen ajattelutapa asiantuntijayrittäjyydestä on helpoiten omaksuttavissa itse tekemällä. Oman yrityksen perustaminen ja operointi opiskelijoiden keskuudessa luo mahdollisuuden oppia yrittäjyyttä konkreettisesti. Kun tehdään oikeaa liiketoimintaa, tekemiseen täytyy suhtautua täysin erilaisella vakavuudella kuin kurssien harjoitustöihin tai opiskelijayhdistystoimintaan. Idea oman yrityksen perustamisesta tuli viime keväänä opiskelukavereiden kanssa 26 | METSÄNHOITAJA 2•2014 käytyjen keskustelujen pohjalta. Huoli työelämävalmiuksista ja halu kokeilla yrittäjyyttä yhdistivät joukon metsäylioppilaita tiimiksi, jolla aloimme jalostaa yrityksen perusteita. MIKSI OSUUSKUNTA? Osuuskunta osoittautui parhaiten liikeideaamme sopivaksi yhtiömuodoksi. Opiskelijaosuuskunnat ovat ammattikorkeakouluissa yleisiä, mutta yliopistolla harvinaisia. Osuuskunnan tarkoitus on luoda hyvinvointia sen jäsenille, tässä tapauksessa tarjota työtä, ei niinkään luoda voittoa yhtiön omistajille. Ajatuksena on että jokainen Hel- singin yliopiston metsäylioppilas voi liittyä osuuskuntaan ja työllistyä sen tarjoamiin projekteihin. Valmistumisen jälkeen osuudesta on luovuttava määräaikaan mennessä. Näin varmistetaan osuuskunnan säilyminen oikeana opiskelijaosuuskuntana. Uniforst tuottaa palveluita metsäalalle ja osuuskunnasta löytyy osaajia ratkaisemaan haasteita koko metsäsektorin laajuudelta. Laajan osaamiskentän hyödyntäminen onkin Uniforstin liikeidea. IDEASTA TEKOIHIN Uniforstin ideana on tuottaa asiakaslähtöisesti asiantuntijapalveluita eri metsäalan Osuuskunnan tarkoitus on luoda hyvinvointia sen jäsenille, tässä tapauksessa tarjota työtä. Jokainen Helsingin yliopiston metsäylioppilas voi liittyä osuuskuntaan ja työllistyä sen tarjoamiin projekteihin. organisaatioille. Tämä tarkoittaa sitä, että osuuskunta tarjoaa dynaamisesti ja joustavasti palveluita yrityksille, oli asiantuntijan tarve sitten muutama tunti tai vaikka kuukausi. Yritysten ei tarvitse käydä läpi raskasta rekrytointiprosessia ostaessaan palvelun meiltä. Samalla käyttöön tulee alan viimeisin tutkimustieto ja trendit tunteva asiantuntija. Varsinaisia palvelutuotteita on myös kehitteillä. Uniforst luo helpommat mahdollisuudet metsäylioppilaille kokeilla tuoteideoita käytännössä. Yritystoiminta on otettu innokkaasti vastaan metsäalalle. Kannustusta olemme saaneet niin yliopiston henkilökunnalta, elinkeinoelämän edustajilta kuin muilta metsätieteiden opiskelijoilta. Opiskelijat yrittäjinä on ajatuksenakin kiinnostava aihe. KEHITYSSUUNNAN KÄRJESSÄ Luovaa akateemista yrittäjyyttä tuodaan voimakkaasti mukaan yliopistolle. Viime vuonna Helsingin yliopiston keskustakampukselle avattiin yliopiston ja Helsingin kaupungin yhteinen yritystila Helsinki Think Company HTC. HTC on yrittäjyydestä kiinnostuneille opiskelijoille avoin opiskelutila, jossa on mahdollisuus verkostoitua ja hankkia tietoa yrittäjyydestä. HTC:n toiminta tulee laajenemaan myös Viikkiin ensi syksynä. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti tutkii ja opettaa osuuskuntayrittäjyyttä. Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa on olemassa sivuaineen verran maaseutuyrittäjyyteen perustuvia kursseja. Luovaan yrittäjyyteen on olemassa myös yksittäisiä tiedekuntarajat rikkovia kursseja. Viikin kampuksella on myös oma yrityshautomo. Uniforst on ollut oppimispolku sen jokaiselle tiimin jäsenelle. Yrittäjyys vaatii uskoa ja motivaatiota – varsinkin kun kehitetään täysin uutta liiketoimintaa. Uniforst on yrityksenä juuri meidän näköisemme. Into luomiseen näkyy kaikessa tekemisessä ja pilke säilyy silmäkulmassa. www.uniforst.fi Metsänhoitajien XV SM-golfkilpailut 29.8.2014 Metsänhoitajien XV SM-golfkilpailut järjestetään perjantaina 29.8.2014 klo 10 Espoossa Tapiola Golfin uudella kentällä seuraavilla sarjoilla: KILPAILUSARJAT • Miesten MH-SM sarja, PB (piste boggey), keltainen tee. Myös parhaat scratch-tulokset palkitaan. • Naisten MH-SM sarja, PB, punainen tee. • Veteraanisarja (v. 1949 ja ennen syntyneet ), PB, sininen tee. • Seuralaiset-sarja, punainen tee • Hyytiälän kurssikisa (2 henkilöä, yhteinen PB) Lisäksi palkitaan ”pisin drive” sekä käydään ”lähimmäksi lippua” -kisa. Ilmoittautumiset 12.8.2014 mennessä (puh. 09-42500750 tai caddiemaster@tapiolagolf.fi). Anna ilmoittautuessasi seuraavat tiedot: Metsänhoitajien SMkilpailu, nimesi, kilpailusarja, kotiseura, tasoitus, veteraanisarjalaisilta myös syntymävuosi ja Hyytiälän kurssikisaan osallistujilta joukkuekaverin nimi. Lähtölistat tulevat Tapiola Golfin kotisivuille viimeistään 22.8.2014. pois jääneeltä peritään täysi osallistumismaksu. Kilpailumaksu on 70 €, joka sisältää greenfeen, tulospalvelun ja kärryt. Peruutuksesta tulee ilmoittaa Tapiola Golfiin 22.8.2014 mennessä. Peruuttamatta Jaakko Punkari 0500 445551 Harjoittelukierrokseen on mahdollisuus kilpailuviikon aikana hintaan 50 €. Lisätietoja kilpailusta ja käytännön asioista saa järjestelytoimikunnan jäseniltä: Paavo Kivinen pj 050 3562416 Antti Oksanen 0500 442006 sekä Metsänhoitajaliiton verkkosivujen tapahtumista. Tervetuloa Espooseen Tapiola Golfiin! opiskelija Olli Piiparinen Metsänhoitajaliiton opiskelija-asiamies Kesän kokemuksista valmiuksia tulevaisuuteen M ennyt lukuvuosi alkaa opiskelijoiden osalta olla taaksejäänyttä elämää. Viimeisimmät suoritukset ja rästitehtävät pitäisi jo olla palautettuna ja ajatukset käännettynä kesään. Ensimmäisen vuoden opiskelijoilla tämä tarkoittaa kenttäkurssia ja samalla kurssihengen rakentamista. Kenttäkurssi luo hyvää pohjaa tulevaisuudelle, sillä aina ei jokaiseen mittausryhmään osu se sama kaveriporukka vaan on opittava tulemaan toimeen jokaisen kurssikaverinsa kanssa. Työelämässäkään harvoin pääsee omat työkaverinsa valitsemaan. Ensimmäisen vuoden opiskelijoille kevät on paljon suopeampaa aikaa kuin meille vanhempien vuosikurssien opiskelijoille. Tänäkin keväänä monet ovat hakanneet päätä Karjalan mäntyyn kesätyöhakemusten takia. Nyt kesän korvalla useimpien työtilanne pitäisi olla selvillä ja toivottavasti useimmat teistä ovat löytäneet mieleisensä homman kesäajaksi. Kuitenkin joka vuosi joku jää ilman työpaikkaa tai ei ainakaan saa työtä oman alan piiristä. Tämä ei tietenkään ole toivottava tilanne kenenkään kannalta, sillä tutkimusten mukaan juuri opiskeluiden aikaan on jokaisen luotava itselleen työtausta, millä voi parantaa mahdollisuuksiaan saada työpaikka mahdollisimman pian valmistumisensa jälkeen. Aina ei mikään auta ja töitä ei yksinkertaisesti vaan tunnu saavan. Vastaisuuden varalle on kuitenkin hyvä muistaa pari neuvoa joiden avulla voit parantaa mahdollisuuksiasi saada töitä. Jokaista työhakemusta kohden tulee nähdä aikaa ja vaivaa, jotta se erottuisi muiden joukosta. Jos laitat jokaiseen nettihakemukseen samat liirumlaarumit, etkä muokkaa hakemuksiasi tai ansioluetteloasi työnantajan mukaan, niin lienee turha odottaa vastakaikua työnantajan puolesta. Metsänhoitajaliitto on metsäalan korkeakoulutettujen ja metsänhoitajiksi opiskelevien edunvalvoja. Liiton toimistolla on osaavia henkilöitä, jotka voivat neuvoa sinua kuinka voit parantaa työhakemuksiasi. Uusimpana palveluna on käyttöönotettu parina viime vuonna Metsäpäivien yhteydessä koeponnistettu CV –klinikka, joka on nyt jokaisen jäsenen käytössä internetin kautta. Liiton nettisivuilta löytyy lisätietoa tästä palvelusta. Joskus liika valikointi saattaa johtaa siihen, että hyvistä hakemuksista huolimatta jäät ilman paikkaa. Tänäkin keväänä on ollut tarjolla useita kansainvälisiä harjoittelupaikkoja tai opintojaksoja kesän ajaksi. Hakukynnys näihin paikkoihin on varmasti opiskelijoilla korkeampi kuin ”tavallisiin” harjoittelupaikkoihin, mutta samalla mahdollisuudet erottua joukosta kasvavat. Tai jos ulkomaat eivät kiinnosta niin oletko miettinyt voisitko mahdollisesti työllistää itse itsesi? Suomen metsistä löytyy runsaasti tekemätöntä työtä, jonka suorittamiseen opintomme ovat antaneet vahvan tieto-taitopohjan. Mieti tätäkin mahdollisuutta ja muista, että yleensä pienistä hommista löytyy isomman alku. • 28 | METSÄNHOITAJA 2•2014 KESÄTYÖTIETOA Tuntuuko, että Joensuun opiskelijat työllistyivät kesäksi helsinkiläisiä huomattavasti paremmin? Väitteessä saattaa olla perää. Metsänhoitajaliitto selvittää syyskuun aikana kesätöihin liittyviä kysymyksiä kyselytutkimuksella. Vastaajien kesken arvotaan leffalippuja, joten opiskelija, seuraa sähköpostiasi! RAKENNETAAN PILVILINNOJA YHDESSÄ Metsänhoitajaliitto suunnittelee vuodelle 2015 opiskelijatapahtumaa. Tähän asti on ideoitu mm. parin päivän retkeä Viroon, Venäjälle tai Saksaan. Vapaamuotoisia toiveita voi esittää opiskelija-asiamiehille vaikkapa sähköpostilla elokuun loppuun asti. Satulotta Ansiomäki Helsingin opiskelija-asiamies satulotta.ansiomaki@helsinki.fi Olli Piiparinen Joensuun opiskelija-asiamies ollipi@student.uef.fi Metsätiloilla on kysyntää. Ja meillä taitoa auttaa niiden välityksessä. OP-Pohjola-ryhmästä saat myös avun myyntirahojen sijoittamisessa ja metsän vakuuttamisessa. Jos sinulle on kertynyt OP-bonuksia, niitä käytetään esimerkiksi välityspalkkioiden maksamiseen. Soita, niin etsitään metsällesi uusi omistaja p. 010 252 9627. Lisätietoja OP-Pohjolan metsäpalveluista saat osoitteesta op.fi/metsa Yhdessä hyvä tulee. Välityspalkkiomme on 4,96 prosenttia (4 % + alv 24 %) velattomasta kauppahinnasta. Sijoitustuotteita tarjoavat Osuuspankit ja Helsingin OP Pankki. Metsävakuutuksen myöntää Pohjola Vakuutus Oy. METSÄNHOITAJA 2•2014 29 OPKK:n puhelinpalvelu avoinna arkisin klo 9-17. Hinta lankapuhelimesta soitettaessa 0,0835 ¤/puhelu + 0,07 ¤/min (hinta sis. ALV:n). Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0835 ¤/puhelu + 0,17| ¤/min (hinta sis. ALV:n). Tiina Tenkanen UP Kesälomalaiset valtaavat kirjastot Rannalle viedään mieluummin pokkari kuin tabletti. Lomailija nauttii dekkareista ja kauno kirjallisuudesta. 30 | METSÄNHOITAJA 2•2014 S uomalaisten lukutavat eivät muutu kesän myötä, arvioi Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Katriina Jaakkola. – Työkirjallisuus jää vähemmälle, mutta pokkareiden myynti on nosteessa aina kesäisin, hän kertoo. Kesällä ei Jaakkolan mukaan lueta kevyempää kirjallisuutta kuin talvellakaan. Sen sijaan talvella lukematta jääneet kirjat luetaan kesällä. Kaunokirjallisuuden myyntiluvut ovat säilyneet ennallaan viime vuoteen verrattuna. Tabletista tai koneelta luettavia e-kirjoja ostetaan vielä kovin vähän. Niin vähän, ettei myyntiä tilastoida. – Pokkari on helppo ottaa mukaan vaikkapa rannalle. Ei tarvitse pelätä, että se menee rikki tai varastetaan, kuten kallis lukulaite, Jaakkola toteaa. TIETOKIRJA JÄÄ HYLLYLLE, UUTUUDET KELPAAVAT Kesäasukkaat työllistävät loma-aikaan Mikkelin kaupunginkirjaston alla toimivaa 14 toimipistettä. – Kaupungin ulkopuolella olevista kirjastoista lainataan kesällä arviolta 20 prosenttia enemmän kuin muina vuodenaikoina. Tällaisia kirjastoja on esimerkiksi Anttolassa ja Ristiinassa, Mikkelin kaupungin kirjastotoimenjohtaja Virpi Launonen toteaa. Hänen mukaansa kaikenlainen kaunokirjallisuus on lainaajien suosiossa. Tietokirjat jäävät hyllyille. – Meiltä saa myös uudempia kirjoja. Niistä pääkaupunkiseutulaiset ovat mielissään, Launonen sanoo. PEKKA SIPOLA MATTI RÖNKÄ HEITTÄYTYY LOMAKIRJAAN Yleisradion uutisankkuri, kirjailija Matti Rönkä puuhastelee kesällä mielellään omakotitalonsa pihamaalla. Rakentelu ja muu ulkona työskentely on hänestä mieluisaa, sillä hän sanoo olevansa maalaispoika, vaikka Helsingissä asuukin. Rönkä kertoo olevansa kirjaston kasvatti, Kuusjärven kirkonkylän sivukirjaston kirjastokortin numero 696:n haltija. Nykyisin kylä kuuluu Outokumpuun. – Olin aina siellä koulun jälkeen. Muistan, kun opettaja Siiri Immonen katsoi minuun ja sanoi: Sinä Matti voit siirtyä isojen hyllyyn. Silloin maailma aukesi. Lukeminen ja kirjat ovat äärettömän tärkeitä minulle. Rönkä luonnehtii itseään heittäytyväksi, ei-analyyttiseksi lukijaksi ja elokuvien katselijaksi. -Haluan nähdä ja kuulla muita tarinoita, Rönkä toteaa. Parhaillaan pinossa odottaa 5–10 kirjaa. Toiset teokset ovat materiaalia Röngän parastaikaa valmistuvalle kirjalle, toiset syksyllä julkaistuja uutuuskirjoja. Luvassa on Röngän sanoin epookkisukellusta ja tietokirjoja. HYVÄ TARINA JA KAUNIS KIELI Rentouttavana kirjana Rönkä pitää sellaista, jonka maailmaan voi eläytyä ja heittäytyä. – Se voi olla myös tietokirja, joka vie toiseen aikakauteen tai maailmaan. Onko kirjailija kotimainen tai ulkomainen, sillä ei Röngälle ole väliä. Hyvä tarina tai kaunis kieli vievät mennessään. Kari Hotakaisen kirjoissa on joka sivulla lause, johon on palattava. Jari Tervon pulpfictionmaisessa taituruudessa monet langat kietoutuvat yhteen. Rönkä viihtyy myös Annie Proulxin laajan, kiertelevän kerronnan parissa. Samoin Reymond Chandlerin tarinoissa, joissa sivuhenkilöt ovat merkityksellisempiä kuin päähenkilöt. – Myös Mirkka Lappalaisen Jumalan vihan ruoska on suurta kirjallisuutta, vaikka se on tietokirja, nälkävuosista kertova. UUTTA KIRJAA VARTEN PITÄÄ LUKEA Parhaillaan Röngällä on työn alla uusi romaani, joka sijoittuu sodanjälkeiseen aikaan. Kaikkiaan Rönkä on julkaissut jo seitsemän kirjaa. – Tietyssä kirjoittamisen vaiheessa en voi lukea sen kanssa samantyyppistä kirjallisuutta. Tulee sellainen olo, että teksti tarttuu, tai sitten tunnen lukevani ylivertaista tekstiä. Kirjoittaminen pitää Röngän mielestä tahdittaa muun elämän mukaan, eikä kesä tuo tähänkään asiaan muutosta. Seuraava lukuelämys, Röngän skotlantilaiskollegan Ian Rankinin kirja odottaa avaamista. Samoin Kauko Röyhkän toimittama ja Juha Metson kuvaama kirja Ville Haapasalon varhaisista vuosista Venäjällä on lukulistalla. – Myös Henrik Meinanderin Suomi 1944 tulee luettavaksi, mutta se liittyy omaan työskentelyyni. • METSÄNHOITAJA 2•2014 | 31 profiili Maija Kovanen Täysipäiväisesti töitä yritysten ja ympäristön hyväksi Elinkeinoelämän keskusliitossa, haastavien työtehtävien parissa työskentelevä Anna Virolainen suhtautuu työhönsä intohimoisesti. Työpäivät venyvät usein pitkiksi, mutta se ei haittaa, kun oma työ antaa niin paljon. Hyvää vastapainoa työlleen hän saa urheilusta ja metsässä lompsimisesta. P ohjois-Pohjanmaan lakeuksilta kotoisin oleva Anna Virolainen on tullut kauas kotiseudultaan. Monen paikan kautta kiertänyt Virolainen on kotiutunut Helsinkiin, toistaiseksi. ”Olen monesta paikasta kotoisin.” Kiinnostus ympäristöasioihin kumpuaa jo lapsuudesta, jonka hän vietti metsän ympäröimänä. Virolainen päätyi opiskelemaan Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan lukion opinto-ohjaajan innoittamana. ”Opinto-ohjaaja vinkkasi tiedekunnassa olevan ympäristöön liittyviä opiskelumahdollisuuksia sekä hyviä tyyppejä – niitä minä löysinkin”, hän kertoo. Puumarkkinatieteen pääaineopiskelijaa kiehtoi monipuolisissa opinnoissa se, että niissä yhdistyivät luonto, kestävä kehitys ja business. Positiivisena kylkiäisenä tuli lisäksi strateginen ajattelu, josta onkin ollut hänelle paljon hyötyä myöhemmin myös työelämässä. Virolainen oli ahkera ja tunnollinen opiskelija, joka nautti myös akateemisesta vapaudesta ja siitä, että ympärillä oli paljon samanhenkistä porukkaa. Opiskeluvuodet olivat hyvää aikaa ja Hyytiälän kesä on yksi hänen parhaimmista muistoistaan tuolta ajalta. ”Tykkäsin olla yliopistolla”, hän sanoo. Substanssiosaamisen lisäksi opiskeluajoista jäi käteen, mm. laaja tuttavaverkosto sekä omista kurssikavereista koostuva ”metsätyttöporukka”, joka pitää edelleen tiiviisti yhtä. Nykyisiä opiskelijoita hän kannustaa kuuntelemaan rohkeasti itseään, jotta onnistuisi löytämään itseään kiinnostavat asiat. ”On toki hyvä olla kuva siitä, minkälaista osaamista työelämässä vaaditaan, mutta tärkeää on myös, että suhtautuu johonkin asiaan intohimoisesti.” 32 | METSÄNHOITAJA 2•2014 JOKAISESSA TYÖPAIKASSA JÄRKEÄ Anna Virolainen on edennyt johdonmukaisesti työurallaan – vaikka jokaisen työpaikan kohdalla ei aluksi ole siltä aina tuntunutkaan. Virolainen työskenteli jo opiskeluaikanaan Metsäteollisuus ry:ssä, ja siellä hän jatkoi myös valmistumisensa jälkeen. Työpaikka Metsäteollisuus ry:ssä oli tärkeä etenkin siksi, että siellä hän pääsi sisälle edunvalvontaan ja oppi katsomaan asioissa moneen eri suuntaan. ”Opin myös sen, että menestyksekkään edunvalvonnan taustalla on luotettava tilastotieto ja huolellisesti tehty taustatyö.” Intohimo uuden oppimiseen sai Virolaisen lähtemään Brysseliin, harjoittelijaksi CEPI:in (Confederation of European Paper Industries). Lähtöpäätöstä hän pitää merkittävänä uransa kannalta: ”Palkka tippui, mutta jotain muuta ja uutta tuli tilalle.” Virolainen asui Brysselissä lähes kaksi vuotta, josta toisen puolen hän oli töissä Euroopan komissiossa. Noina vuosina toteutui yksi hänen ammatillisista unelmistaan: hän pääsi erikoistumaan ympäristöasioihin. ”Onneksi erikoistua voi myös työelämässä, eikä vain opintojen kautta”, hän naurahtaa. Suomeen Virolainen palasi saatuaan työpaikan Helsingin ympäristökeskuksessa, josta tie vei edelleen nykyiseen työpaikkaan, Elinkeinoelämän keskusliittoon. Työtehtävät ympäristöasiantuntijana ovat hänen tähänastisen uransa haastavimmat, mutta toisaalta myös mielenkiintoisimmat. Työ on ”edunvalvontaa, sitä jos jotain” ja tärkeä näköalapaikka. Hän arvostaa työssään monipuolisuutta ja laajaa yhteistyötä eri tahojen kanssa. Myös metsäalan osaamiselle on tarvetta, onhan metsäteollisuus merkittävä prosessiteollisuuden toimija Suomessa. ”Metsäteollisuuden tunteminen on edesauttanut merkittävästi muiden teollisuussektoreiden toiminnan ymmärtämistä”, hän sanoo. Virolainen viihtyy työssään erittäin hyvin, mutta tulevaisuus on silti avoin. Selvää on vain, että hän haluaa ”olla onnellinen ja tehdä kiinnostavaa ja merkityksellistä työtä jossain päin maailmaa.” METSÄSSÄ MIELI VAPAUTUU Ympäristöasiat ovat Virolaiselle tärkeitä ja hän tekeekin niiden eteen töitä myös vapaaajallaan toimien aktiivisesti ympäristöjärjestö Dodossa. ”Tykkään olla toiminnassa mukana, koska näissä projekteissa tekeminen on konkreettista, saan ottaa paljon vastuuta ja pääsee tekemään tosi innostavia juttuja.” Tärkeä osa entisen SM-tason jalkapalloilijan elämää on myös liikunta. Virolainen lenkkeilee mielellään – se on hänelle luonnollinen tapa liikkua. ”Osan matkasta voi aina juosta”, hän sanoo. Niinpä hän juoksee kauppaan, töihin, baarista kotiin, ja minne tai mistä milloinkin. Hän pelaa innokkaasti myös puulaaki- ja puistofutista. Olennainen osa vapaa-aikaa ovat myös ystävät, ihmiset hänen ympärillään. Jos asiat olisivat täydellisesti, menisi hän metsään useammin. Keskellä kaupunkia asuvalle metsää ei kuitenkaan ole liiaksi ympärillä. ”Kaipaan välillä paikkaa, jossa voin vain olla, hiljaa ja yksin. Metsässä makeinta on se, että siellä on oikeasti hiljaista, ja pimeää silloin kun on pimeän aika. Metsiin liittyy myös lapsenomainen huolettomuus – siellä voi olla täysin vapautunut kaikesta. Saa lompsotella kumisaappaat jalassa ja yllä vanhat peliverkkarit. Vastaavanlaista tunnetta en koe täällä kaupungissa.” Tulevaisuudessa Virolainen toivookin voivansa viettää enemmän aikaa metsässä – paikassa, jossa mieli on vapaa. • Nimi: Anna Virolainen Valmistunut: MMM, metsänhoitaja 2008, Helsingin yliopisto Työpaikka: Elinkeinoelämän keskusliitto MARJUT HENTUNEN Motto: ”Taito, tahto ja intohimo." Anna Virolainen tekee pitkiä päiviä EK:ssa. METSÄNHOITAJA 2•2014 | 33 lakipalsta Matti Kess asianajaja, varatuomari Asianajotoimisto Juridia Bützow oy SHUTTERSTOCK Matti Kess Aviopuolisoiden väliset lahjat ja muut sopimukset Aviopuolisoilla on sopimusvapaus. Laissa on tätä koskeva säännös, jonka mukaan avioliitto ei rajoita puolison oikeutta tehdä sopimuksia keskenään. H yvä esimerkki aviopuolisoiden sopimusvapaudesta on seuraava korkeimman oikeuden ratkaisu: A ja B olivat ennen avioliiton päättämistä tehneet avioehtosopimuksen, keskinäisen testamentin ja sopimuksen mahdollisen asumus- tai avioeron varalta, jossa A oli sitoutunut suorittamaan B:lle elatusapua ja korvausta B:n avioliiton takia tekemistä taloudellisista uhrauksista ja jossa lisäksi oli sovittu B:n asumisoikeudesta A:n ja B:n yhteisessä asunnossa. Kun A ja B tuomittiin asumuseroon, katsottiin mainittu asumus- tai avioeron varalta tehty sopimus päteväksi ja B:n sopimukseen perustuvat vaatimukset hyväksyttiin. On siis mahdollista tehdä myös taloudellisia sopimuksia avioliitosta. Tällaista sopimusta ei ole rajattu pois puolisoiden sopimusvapauden piiristä. Ristiriitaa muun lainsäädännön kanssa ei myöskään ole. Lisäksi tämä sopimus ei myöskään ollut kohtuuton. Sopimusvapaus tarkoittaa myös siis sitä, että sellaiset sopimukset joita nimenomaan ei ole kielletty, ovat sallittuja. Lisäksi tietenkin edellytetään, ettei sopimus ole hyvän tavan vastainen tai kohtuuton. 34 | METSÄNHOITAJA 2•2014 Mitä tahansa ei tietenkään voida sopia. Sopimus voi olla hyvän tavan vastainen ja siksi pätemätön. Jos esimerkiksi aviopuolisoiden tekemän sopimuksen tarkoituksena on ollut sopia avioliiton hinnasta, on tällainen sopimus hyvän tavan vastaisena pätemätön. Esimerkiksi sopimusehto, että aviooikeutta ei ole sillä, joka hakee avioeroa viiden vuoden kuluessa avioliiton solmimisesta, voidaan pitää hyvän tavan vastaisena ja siksi pätemättömänä. Tosin se, onko jokin sopimus hyvän tavan vastainen, voi olla vaikea tulkintakysymys. Koska aviopuolisot voivat tehdä keskenään sopimuksia ja muita oikeustoimia, aviopuoliso voi tietenkin esimerkiksi ostaa omaisuutta toiselta aviopuolisolta. Joskus aikaisemmin voimassa ollut aviopuolisoiden välinen lahjoituskielto on jo vuosia sitten kumottu. Aviopuolisot voivat siis vapaasti lahjoittaa toisilleen omaisuutta. Lahjasta on maksettava normaali lahjavero. Aviopuolisoiden välisissä lahjoituksissa on lisäksi otettava huomioon velkojainsuojaan kuuluvat takaisinsaantisäännökset. Takaisinsaannilla tarkoitetaan sitä, että lahjanantajan velkojia loukkaavat lahjoitukset voidaan peräyttää. Peräyttäminen taas tarkoittaa sitä, että omaisuus katsotaan edelleen lahjoittajan omaisuudeksi. Aviopuolisoiden väliset vilpilliset järjestelyt voidaan peräyttää vuosienkin päästä. Niiden osalta ei ole ajallista takarajaa. Jos sen sijaan lahjansaaja on ollut vilpittömässä mielessä, ei omaisuutta voi pääsääntöisesti menettää sen jälkeen, kun lahjoituksesta on kulunut kolme vuotta, jos lahjoituksesta on tehty ilmoitus maistraatille. Vilpittömällä mielellä tarkoitetaan sitä, että henkilö ei tiennyt eikä hänen olisi edes pitänytkään tietää. Se mitä henkilö ei tiennyt liittyy vilpittömän mielen subjektiiviseen puoleen. Se, mitä hänen ei olisikaan pitänyt tietää, arvioidaan taas objektiivisesti yleisen mittapuun mukaan eli ulkoisesti havaittavissa olevien seikkojen perusteella tehtävin päätelmin. Ilmoitusmenettely koskee vain irtainta omaisuutta. Kiinteän omaisuuden lahjoittamisesta ei erikseen ilmoiteta maistraatille. Kiinteän omaisuuden luovutukset tulevat julkisiksi kaupanvahvistajan tekemän ilmoituksen kautta, ja tieto kiinteistön luovutuksesta on nähtävissä kiinteistötietojärjestelmässä. • henkilöuutiset MERKKIPÄIVÄT • Päivämäärä/Nimi/Ikä 2.7.1949 Valonen Paavo Juhani 65 2.8.1949 Piiroinen Marja-Leena 65 18.9.1939 Englund Lars Kristian 75 3.7.1954 Sutinen Marja-Liisa Kaarina 60 3.8.1924 Ervasti Seppo Mikael 90 23.9.1949 Keränen Kalevi Ahti Johannes 65 9.7.1944 Mannerkoski Hannu Martti 70 7.8.1944 Uusitalo Erkki Juhani 70 23.9.1949 Koskela Mauri Juhani 65 10.7.1944 Nykyri Reijo Sakari 70 10.8.1954 Kemppainen Lauri Olavi 60 24.9.1934 Linkosalo Pekka Olavi 80 13.7.1954 Varmola Martti Ilari 60 14.8.1954 Ala-Outinen-Viinanen Lea Margit 60 24.9.1949 Hannuniemi Osmo Ensio 65 15.7.1929 Tuovinen Veikko Ilmari Ensio 85 17.8.1924 Ylinen Esko 90 26.9.1949 Liljeroos Hannu Tapio Antero 65 17.7.1944 Juslin Heikki Juhani 70 18.8.1934 Vainio Martti 80 18.7.1934 Kosunen Jaakko Olavi 80 18.8.1949 Voipio Raili Kyllikki 65 18.7.1949 Mutka Kari Antero 65 23.8.1954 Helle Risto Sakari 60 20.7.1964 Hakkarainen Jarmo Antero 50 28.8.1964 Huttunen Markus Jyri Tapio 50 21.7.1954 Lindqvist Hans-Erik Johan 60 5.9.1954 Salminen Olli Tapani 60 22.7.1929 Romar Sven Erik 85 6.9.1944 Reinikainen Pertti Sakari 70 22.7.1944 Oksanen Antti Samuli 70 7.9.1944 Huitu Pertti Juhani 70 23.7.1954 Naskali Arto Olavi 60 8.9.1954 Lindgren Martti Risto Ilari 60 24.7.1949 Riihelä Timo Tapio 65 9.9.1964 Sarajärvi Pertti Jalmari 50 27.7.1944 Ollonqvist Pekka Heikki 70 11.9.1944 Häkkinen Risto Sakari 70 29.7.1954 Haga Sune Stig-Göran 60 14.9.1944 Saarikoski Pekka Tapio 70 30.7.1939 Pekuri Matti Tapani 75 16.9.1954 Kilpinen Petri Tapani 60 2.8.1924 Cajan Lauri Ilmari 90 17.9.1949 Hakkarainen Antti Juhani 65 Veikko Ilmari Yrjölä s. 18.7.1926 k. 15.2.2014 Eljas Heikki Pietari Pohtila s. 1.8.1943 k. 10.3.2014 Anders Olav Henriksén s. 28.4.1944 k. 17.3.2014 Heikki Antero Karimaa* s. 3.6.1921 k. 5.4.2014 Pertti Antero Koskinen* s. 28.11.1946 k. 9.4.2014 *) Matti Seppo Palo s. 6.4.1938 k. 14.2.2014 Muistokirjoitus on luettavissa liiton verkkosivuilla TUONEN SATOA Koulutuskalenteri 2014 Koulutuskalenterin koulutuksiin voivat osallistua Luonnontieteiden Akateemisten Liiton, Metsänhoitajaliiton ja Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliiton jäsenet. Koulutuksiin ilmoittaudutaan viimeistään kuukautta ennen tilaisuutta kurssisihteerille: Eila Ruonala, eila.ruonala@luonnontieteilijat.fi, puh. (09) 2511 1660. u Koulut s Työeläm ä ESIMIES- JA LUOTTAMUSMIESKOULUTUS Reilu peli – työvälineitä esimiehille henkiseen työsuojeluun ja ristiriitatilanteisiin, kahden päivän koulutus, jossa välitehtävä. klo 9.30–17.00 Turku 7.2. ja 10.4. OPISKELIJANA TYÖELÄMÄSSÄ ESIMIESKOULUTUS klo 14–16 Helsinki 14.1. Joensuu 22.1. Tilaisuus on avoin kaikille, ei edellytä ilmoittautumista. Ei edellytetä esimiestehtävissä toimimista. klo 16.30-20.00 TYÖNHAKUPÄIVÄ LUONNONTIETEILIJÄLLE klo 8.30–16.00 Helsinki 7.3. Turku 8.3. Oulu 27.3. Kuopio 8.4. Esimiestyön pelisäännöt Helsinki 16.9. Esimies ja yhteistyötaidot Helsinki 23.9. Voimavaroja johtamiseen Helsinki 30.9. OSAAMISEN NÄKYVÄKSI TEKEMINEN klo 16.30–20.00 Jyväskylä 25.9. Kuopio 7.10. Oulu 16.10. Tampere 22.10. Turku 29.10. Helsinki 5.11. Joensuu 13.11. Muutokset mahdollisia. Lisätietoa ja päivitetyt tiedot löytyvät Metsänhoitajaliiton verkkosivuilta www.metsanhoitajat.fi/liitto/koulutuskalenteri. MAALI
© Copyright 2024