Metsänhoitajaliitto ry:n jäsenlehti 2/2013 Kansallispuistot Virkistystä kävijöille, vireyttä paikallisille 10 HALTIA AVAA OVENSA Puurakentamisen Guggenheim 6 18 KUN POMO PAINOSTAA EROAMAAN Tunne oikeutesi ja ota aikalisä 20 TAAS MUISTI PÄTKII Työikäisillä on muisti kovilla Pääkirjoitus  Tapio Hankala sisältö 2 | 2013 Metsänhoitajaliiton toiminnanjohtaja Lähivalo ja kasvu kiinnostavat kuin on aika hakea syksyn liittokohtaisia ratkaisuja. Molemmat mallit edellyttävät toimiakseen, että niihin sisältyy mahdollisuus ostovoiman myönteiseen kehitykseen, minkä merkitys taloudessa on merkittävä. Samaan aikaan talouspolitiikassa kamppaillaan suhdanneettä rakenneongelmien kanssa. Metsäsektorilla rakenteiden uudistaminen ilmenee niin yritysmaailmassa, lainsäädännössä kuin julkisen sektorin organisaatioissa. Muutoksen draivereina toimivat markkinoiden signaalien lisäksi yhteiskunnan muuttuminen sekä metsien mahdollisuuksiin kohdistuvat odotukset. Metsän näkeminen osana biotaloutta tai kansainvälisesti tunnetumpaa vihreää taloutta, on hyvä lähtökohta muutokselle. Metsään liittyvä suomalainen osaaminen on vihreän talouden ytimessä hyödynnettäessä uusiutuvien luonnonvarojen tarjoamia tuotantomahdollisuuksia. Toivottavasti nämä metsän mahdollisuudet näkyvät myös aikanaan valmistuvassa metsäpoliittisessa selonteossa. Hyvinvointia tulee pyrkiä paitsi rakentamaan myös jakamaan kestävästi, jos halutaan onnistua luomaan winwin-lopputuloksia. Onnistuneella rakennemuutoksella metsäsektori voi olla tukemassa omia ongelmiaan paljon suurempien suomalaisen yhteiskunnan haasteiden ratkaisemista. Hyvää kesää kaikille. Se tulee aina vähintään hetkellisesti. 24 6 9 4LIITTOPALSTA Ajankohtaista tietoa ja tapahtumia 6 KANSALLISPUISTOT LUOVAT TYÖPAIKKOJA ja tuovat tuloja paikallisille 10 HALTIA ON PUURAKENTAMISEN NÄYTEIKKUNA Luontokeskus on ensimmäinen julkinen täysin puusta rakennettu rakennus 14 LAKIPALSTA Asiantuntijan vahingonkorvausvastuu 63. VUOSIKERTA ISSN 0355-7596 JULKAISIJA Metsänhoitajaliitto ry Forstmästareförbundet rf TOIMITUSKUNTA Maija Kovanen, Henna Nummela, Silja Pitkänen, Merja Väisänen, Terttu Välkkilä TOIMITUS Päätoimittaja Eveliina Varis puh. (09) 6840 8114 fax (09) 6840 8122 eveliina.varis@metsanhoitajat.fi OSOITTEENMUUTOKSET JA ILMOITUKSET Päivi Toivonen puh. (09) 6840 8111 paivi.toivonen@metsanhoitajat.fi OSOITE Kruunuvuorenkatu 5 F 00160 Helsinki ULKOASU JA TAITTO Total Layout Oy ILMESTYMISAJAT Vuonna 2013 viikot 10, 22, 39, 50 TILAUSHINTA 35 € kotimaassa KANNEN KUVA Markus Sirkka KIRJAPAINO PunaMusta Oy PL 99, 80141 Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. Puu on uudistuva kotimainen luonnonvara. 16 TYÖMARKKINATUTKIMUKSEN AVOIN PALAUTE Liiton asiamiehet vastaavat tutkimuksessa saatuun palautteeseen 18 KUN POMO PAINOSTAA EROAMAAN Mitä tehdä, jos työnantaja ehdottaa irtisanoutumista? Metsänhoitaja-lehti on painettu puhtaalle kierrätyskelpoiselle puukuidulle. PEFC/02-31-151 28 20 TAAS MUISTI PÄTKII Muistiongelmat ovat työikäisillä yleisiä 22 VALTUUSTOVAALIT Nyt on aika asettua ehdolle! 23 METSÄNHENKI Metsänhoitajaliiton valtuuston edustaja Anniina Kostilainen esittäytyy 24 SUOMI ELÄÄ METSÄSTÄ Metsäteollisuuden imagokampanja vuosikymmenten takaa tunnetaan vieläkin 27 METSÄTEOLLISUUDEN VASTUULLISUUSPERIAATTEET Metsäteollisuus ry:n jäsenet ovat sopineet yhteisistä vastuullisuusperiaatteista 28 PROFIILI Metsänhoitaja-pedagogi luottaa tulevaan, esittelyssä Kirsi Kettula 30 YK:N METSÄFOORUMI ISTANBULISSA Kansainvälisen metsäpolitiikan kiemurat vaikuttavat myös Suomessa 33 PAKINA Aivot narikassa 34 OPISKELIJA Henna Nummela kertoo kesätyönhakukokemuksista 35 HENKILÖUUTISEt shutterstock Moni odottaa jo talouden ja työllisyyden kehitysnäkymien kääntymistä kohti parempaa yhtä kiihkeästi kuin kesää talven jälkeen. Viime kuukausina valoa on ollut enemmän luonnossa kuin taloudessa. Kesä tulee vaikka asian eteen ei tee mitään, toisin on talouden ja työllisyyden suotuisan kehityksen laita. Sen aikaansaaminen vaatii yhteisiä ponnisteluja ja omien vahvuuksien kehittämistä ja hyödyntämistä. Kevään kehysriihi antoi merkittäviä sysäyksiä elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamiseksi. Hallituksen panostukset voivat pidemmällä ajalla heijastua myönteisinä laajemminkin yhteiskuntaan, mikäli ne johtavat investointien ja yritysten taloudellisen aktiivisuuden lisääntymisen kautta myös paranevaan kasvuun ja työllisyyteen. Riihen yhteydessä työmarkkinaosapuolet eivät yhdessä maan hallituksen kanssa löytäneet eväitä tilanteeseen sopivaan laajaan työmarkkinaratkaisuun ja palkansaajan osana on tänä vuonna sopeutua ostovoiman heikkenemiseen, mikä vähentää yksityisen kulutuksen mahdollisuuksia tukea talouskasvua ja työllisyyttä. Ikkuna työmarkkinaratkaisun tarkasteluun raottunee seuraavan kerran loppukesän budjettiriihen tienoilla, ennen liittopalsta Palstalla Metsänhoitajaliiton ajankohtaisia tapahtumia ja tietoa. erkki oksanen Etelä-Suomen metsäpäivät 19.9.2013 Tampereella Metsänhoitajaliiton ja Meton jäsenilleen järjestämä Etelä-Suomen Metsäpäivä on ensi kertaa kaksiosainen. Päivä alkaa Tampereen torilla teemalla ”Metsän vihreä jalanjälki” klo 10–17.30. Torilla esitellään metsäalaa tamperelaisille ja erityisesti kahdeksasluokkalaisille nuorille. Perinteinen ammattilaisseminaari alkaa klo 15 Tampereen ammattikorkeakoululla. Teemalla ”Energiaa metsistä” käsitellään niin bioenergiaa kuin metsäalan työhyvinvointia. Pääpuhujaksi on lupautunut maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen. Metsäpäivään kutsutaan liiton jäsenet Etelä- ja Länsi-Suomen alueelta ja tapahtumaan järjestetään bussikuljetuksia. Seuraa tarkempaa tiedotusta liiton jäsenkirjeistä ja verkkosivuilta. Metsäpäivät 21.–22.11.2013 Helsingin Messukeskuksessa Metsäpäivien aikana kokoon kutsuttavat kurssilounaat suositellaan järjestettäväksi perjantaina 22.11. iltapäivällä. Julkaisemme kurssilounasilmoituksia syksyn Metsänhoitajassa. Lehteen tulevat tiedot lounaiden ajasta ja paikasta tulee toimittaa Metsänhoitajaliittoon Päivi Toivoselle 19.8. mennessä. Osta isännänviiri! Muistathan liiton valkovihreän isännänviirin, joka koristaa komeasti kesäistä lipputankoa? Liiton vanhalla logolla koristettua viiriä on saatavilla kahdessa eri koossa: kahdeksanmetriseen lipputankoon saat sen 75 eurolla ja kymmenmetriseen tankoon 85 eurolla. Tilaukset liiton toimistoon Päivi Toivoselle. 4 | Metsänhoitaja 2•2013 PEFC/02-31-151 Shutterstock Liitto osallistuu PEFCkriteeristön uudistamistyöhön Vuoden metsäteko-palkinnon saajien ja palkinnon luovuttajien on helppo hymyillä metsäalan työhyvinvoinnin eteen tehdyn työn puolesta. Vuoden metsäteko vahvistaa metsäalan työhyvinvointia Metsänhoitajaliitto ja Nordea palkitsivat Metsämiesten Säätiön aloitteesta käynnistetyn Metsätalouden työhyvinvoinnin kehittämisohjelman vuoden metsätekona. Metsämiesten Säätiö otti kaksi vuotta sitten metsätalouden työhyvinvoinnin kärkihankkeekseen ja käynnisti laajapohjaisen työhyvinvoinnin kehittämisohjelman. Säätiö on toistaiseksi toiminut kehittämisohjelman ainoana rahoittajana, ja tänä vuonna säätiö jakoi 12 eri työhyvinvointihankkeeseen yhteensä 320.000 euroa. Ohjelman tarkoituksena on lisätä konkreettista työhyvinvointia levittämällä ja vaihtamalla hyviä käytäntöjä metsätalouden eri organisaatioiden ja työpaikkojen kesken. ”Metsämiesten Säätiö on oivaltanut, että ihminen ja metsä ovat kaksi Suomen keskeisintä voimavaraa. Ne ovat myös ne menestystekijät, joilla voimme kansakuntana pärjätä yhä kovenevassa kansainväli- sessä kilpailussa”, sanoi Metsänhoitajaliiton hallituksen puheenjohtaja Tuula Jusko luovuttaessaan palkintoa. ”Metsätalouden työhyvinvoinnin kehittämisohjelman kunnianhimoinen tavoite nostaa alan työhyvinvointi maan parhaaksi on ehdottomasti Vuoden metsäteon arvoinen.” Nordean asiantuntijajohtaja Markus Laatikainen arvioi laajan työhyvinvointiohjelman toteuttavan erinomaisesti Vuoden metsäteon ajatusta palkita merkittävää ja aloitteellisesta toimintaa metsäasioissa: ”Pankkimme edistää mielellään hyvinvointia ja työuria.” Juvalaisen puutaiteilija Voitto Rahkosen puutaideteoksesta ja Nordean lahjoittamasta 2000 euron palkintosummasta muodostuva palkinto luovutettiin Metsämiesten Säätiölle Finlandia-talolla 24.4. järjestetyssä Työhyvinvointi ja muutos- seminaarissa. Hae ja löydä kollega HALKO:sta! Odotettu verkon kautta toimivia jäsenpalvelu on vihdoin kastettu, testattu ja otettu käyttöön. Uuden ”HALKO – Hae ja löydä kollega” -palvelun löydät liiton verkkosivuilta. Käy vaikka heti tarkistamassa liiton etusivulta tai osoitteessa www.metsanhoitajat.fi/HALKO löytyvän linkin kautta, miten uusi palvelu toimii! HALKO:n avulla voit etsiä kurssitovereitasi tai kollegoitasi eri hakukriteerein. Kannattaa muistaa, että HALKO toimii “näytä ja näyt”periaatteella, eli pääset tarkastelemaan muiden liiton jäsenten tietoja vain, jos olet itse sallinut tietojesi näkymisen palvelussa. HALKO:n toinen keskeinen periaate on, että siellä näkyvät tiedot perustuvat liiton jäsenrekisteriin ilmoitettuihin ajantasaisiin tietoihin. Kannattaa siis viimeistään tässä vaiheessa varmistaa näkyvyytesi ja tietojesi ajantasaisuus päivittämällä tietosi verkkosivujen kautta tai ottamalla yhteyttä liiton toimistoon. Voitokasta HALKO-nimeä ehdottaneen jäsenemme lisäksi palkitsimme yhden nimikilpailussa äänestäneen lahjakortilla. Molemmat henkilöt ovat saaneet ilmoituksen voitostaan. Onnea voittajille! Metsänhoitajaliitto on mukana Suomen Metsäsertifiointi ry:n (PEFC Suomi) hallituksessa ja osallistuu myös standardityöryhmään, jonka tavoitteena on uudistaa Suomen PEFC-kriteerit metsien hoidolle ja kestävälle käytölle. Liittoa edustaa järjestöpäällikkö Jukka Sippola, joka on ollut mukana kaikilla metsäsertifioinnin standardien uudistamiskierroksilla. ”Tällä kierroksilla haluamme kiinnittää erityistä huomiota sosiaalisten kriteerien edelleenkehittämiseen, jotka jo nyt ovat PEFC:n vahvuus kilpaileviin järjestelmiin verrattuna”, Sippola kertoo. ”Odotettavissa on vilkas keskustelu PEFC-kriteerien sisällöstä”, ennakoi PEFC Suomen puheenjohtaja Simo Jaakkola. Työryhmän odotetaan saavan työnsä valmiiksi kesään 2014 mennessä. Tarkistustyön aikana kriteeriluonnokset tulevat myös julkisesti kommentoitavaksi. Toimiston kesäaukioloajat Liiton toimisto on suljettuna 8.7–2.8.2013 henkilökunnan lomien vuoksi. Muistathan, että toimiston ollessa suljettuna voit ottaa mahdollisessa työsuhdeongelmassasi suoraan yhteyttä asianajotoimisto Kasasen ja Vuorisen puhelinnumeroon (09) 8770 400. Metsänhoitaja 2•2013 | 5 markku sirkka Linnasaaren kansallispuiston kävijät pääsevät nauttimaan Saimaasta vaikka meloen.  Leena Petäjistö Metsäntutkimuslaitos Kansallispuistoilla on suojelun ja monimuotoisuuden turvaamisen ohella merkitystä myös matkailun, virkistyksen ja paikallistalouden kannalta. S Kansallispuistot luovat työpaikkoja ja tuovat tuloja paikallisille asukkaille 6 | Metsänhoitaja 2•2013 uomen 37 kansallispuistoa ja 19 luonnonpuistoa muodostavat rungon luonnonsuojeluverkostollemme. Kansallispuistojen hallinnasta vastaavan Metsähallituksen päämääränä on puistoja hoitamalla turvata niiden suojelu- ja virkistyskäyttö sekä mahdollistaa ympäristökasvatus, opetus ja tieteellinen tutkimus puistoalueilla. Kansallispuistojen avulla pyritään myös edistämään kansalaisten luonnontuntemusta ja harrastusta. Metsähallitus kehittää puistoja mahdollisimman toiminnallisiksi ja käyttömahdollisuuksiltaan monipuolisiksi, mutta kansallispuistojen ensisijainen tarkoitus, suojelutehtävä, ei saa virkistyskäytön seurauksena vaarantua. Metsänhoitaja 2•2013 | 7 Mari Laukkanen markku sirkka Kansallispuistostatus lisää sijaintipaikkakunnan matkailua ja luo uutta imagoa, josta paikkakunta hyötyy. Työpaikkojen syntyminen kansallispuistojen ympärille edellyttää yrittäjyyttä edistävien rakenteiden ja palvelujen kehittämistä ja matkailuinfrastruktuuriin panostamista. Tutkimuksella tietoa kansallispuistojen alueellisista vaikutuksista Suomen kansallispuistoihin tehtiin vuonna 2012 runsaat kaksi miljoonaa käyntiä ja miljoonan kävijän raja rikottiin jo kymmenen vuotta sitten. Kansallispuistokävijät ovat pääsääntöisesti päiväkävijöitä, mutta noin kolmasosa kävijöistä on puistossa tai puiston läheisyydessä yöpyviä matkailijoita. Kasvavat kävijävirrat merkitsevät potentiaalisia asiakkaita kansallispuiston lähiympäristössä toimiville palvelu- ja matkailuyrityksille. Kansallispuistomatkailu tuo kuitenkin erisuuruisia hyötyjä eri alueiden paikallistaloudelle, sillä kävijämäärät vaihtelevat puistojen välillä. Metsäntutkimuslaitoksessa tutkittiin laajassa Suojelualueet ja maaseudun elinvoimaisuus -hankkeessa kolmea kansallispuistoa eri näkökulmista. Hankkeessa selvitettiin kansallispuistokävijöiden toiveita erilaisista palveluista sekä tutkittiin paikallisten yrittäjien, päätöksentekijöiden ja kansallispuiston lähiseudun asukkaiden näkemyksiä puistosta ja puistomatkailusta. Vertailemalla 8 | Metsänhoitaja 2•2013 tuloksia voitiin myös miettiä miten eri kansallispuistot hyödyttävät paikallistaloutta ja miksi matkailupalveluyrittäjyys kehittyy eri tavoin eri alueilla. Tutkimuksessa tarkastellut kansallispuistot olivat Linnansaaren, Seitsemisen ja Repoveden puistot. Näistä vertailupuistoista vähiten kävijöitä oli Etelä-Savossa Saimaalla sijaitsevassa Linnasaaren kansallispuistossa, vajaat 30 000. Pirkanmaalla, Kurun ja Ikaalisen kunnan alueilla sijaitsevassa Seitsemisen kansallispuistossa kävijöitä on vuosittain noin 37 000. Tutkimuspuistoista pienimmässä ja nuorimmassa, Kymenlaakson ja Etelä-Savon alueella sijaitsevassa Repoveden kansallispuistossa, kävijöitä oli vertailututkimuksen puistoista eniten: 80 000 kävijää vuosittain. Kansallispuistoista koetaan sekä hyötyä että haittaa Tutkimuksen mukaan sekä tutkimusalueiden asukkaat, yrittäjät että päätöksentekijät suhtautuvat kansallispuistoihin ja puistomatkailuun pääosin myötämielisesti. Kansallispuistot ovat vahvoja alueen identiteettiä nostavia tekijöitä. Kansallispuistostatuksen koetaan lisäävän sijaintipaikkakunnan matkailua ja luovan uutta imagoa, josta paikkakunta hyötyy. Kielteiseksi kansallispuiston vaikutuksen näkee vain harva. Saimaalla sijaitsevan Linnansaaren kansallispuiston lähialueiden asukkaissa oli kuitenkin eniten niitä, jotka kokivat kansallispuiston vaikutukset haitallisina. Tämä johtunee siitä, että Linnansaaren kansallispuistoa laajennettiin pääosin yksityismaille vuosina 1982 ja 2006. Toisaalta kansallispuistovieraiden ja matkailun aiheuttamien haittojen on havaittu eniten lisääntyneen Repoveden seudulla, missä asukkaat arvelivat vahingontekojen, roskaamisen ja vaaratekijöiden lisääntyneen muita alueita selkeästi enemmän. Tämä johtuu varmasti alueen nopeasta kasvusta ja suuresta kävijämäärästä. Matkailupalveluille enemmän kysyntää kuin tarjontaa Runsaatkaan kävijämäärät kansallispuistossa eivät tuo rahavirtoja alueelle, jos seudulta puuttuvat palvelut. Kolmen kansallispuiston kävijätutkimusten perusteella Linnansaaren kansallispuistossa oli vähiten kävijöitä, mutta yksittäiset kävijät jättävät alueelle muita vertailun puistoja huomattavasti enemmän rahaa. Linnansaaren alueella matkailijat käyttivät keskimäärin 108 euroa käyntikertaa kohti, mikä oli melkein viisinkertainen verrattuna Repoveden kansallispuistovierailijoiden rahankäyttöön (22 euroa) ja noin kolminkertainen verrattuna Seitsemisen kansallispuiston kävijöiden rahankäyttöön käynti kertaa kohti. Kansallispuistojen lähialueilla tarvittaisiinkin nykyistä enemmän matkailupalveluita. Kaikilla tutkituilla alueilla matkailijoiden kiinnostus erilaisia matkailupalveluita kohtaan oli suurempaa kuin saatavilla oleva tarjonta. Ravintola-, kahvila- tai kioskipalvelut kiinnostivat suurinta osaa puistossa kävijöitä ja näitä palveluita onkin melko hyvin tarjolla Linnansaaren ja Seitsemisen kansallispuiston lähialueella. Sen sijaan Repoveden kansallispuistossa ravintola- ja kahvilapalvelujen tarjonta on vähäistä. Suhteutettuna kävijöihin matkailijoita palvelevia yrityksiä löydettiin Linnansaaren kansallispuiston lähiympäristöstä eniten ja Repoveden kansallispuiston lähialueelta vähiten. Repoveden alueelta löytyi kaksi yritystä tuhatta kävijää kohden, kun vastaava luku oli Linnansaaressa neljä yritystä tuhatta kävijää kohden. Yritysten lukumäärä heijastaa sitä, että Linnansaaren alueella on vastattu Repoveden aluetta paremmin kävijävirtojen aiheuttamaan kysyntään. Jotta Repoveden alueella saavutettaisiin sama palvelujen tarjonta, täytyisi sinne syntyä huomattava määrä uusia yrityksiä. Repoveden alueella havaittu palvelujen kysyntä ja vajaus on nähtävissä myös kävijöiden tyytyväisyydessä matkailupalveluihin. Toisin sanoen pelkästään suuret kävijämäärät eivät luo uusia työpaikkoja kansallispuiston lähialueelle. Uusien työpaikkojen syntyminen edellyttää yrittäjyyttä edistävien rakenteiden ja palvelujen kehittämistä ja matkailuinfrastruktuuriin panostamista. Matkailupalvelujen kehittyminen vaatii aikaa Tutkimus osoittaa, että hyötyjen toteutuminen niin, että alueelle syntyy uusia työpaikkoja ja taloudellisia hyötyjä on aikaa vievä prosessi. Runsaan viidenkymmenen vuoden ikäisen Linnansaaren kansallispuiston lähialueen matkailupalvelut vastaavat kysyntää huomattavasti paremmin kuin tutkimuksen nuorempien kansallispuistojen matkailupalvelut. Linnansaaressa kävijät olivat myös tyytyväisimpiä palvelujen tasoon. Vuonna 2003 perustetussa Repoveden kansallispuistossa kävijöitä on ollut paljon enemmän kuin vanhemmassa Linnansaaren kansallispuistossa, mutta siellä palvelutarjonta ei läheskään vastaa kysyntää ja yrittäjyys alueella oli heikosti kehittynyttä. Erot kansallispuistojen välillä näkyvät myös siinä, miten alueelliset päätöksentekijät suhtautuvat matkailuun ja matkailuyritysten tukemiseen. Linnansaaren kansallispuiston lähialueiden päätöksentekijät antavat laajaa tukea matkailun kehittämiselle, sillä matkailulla on muutoinkin tärkeä sija alueen elinkeinona. Linnasaaren kansallispuiston alueella yritysten ja päätöksentekijöiden välille on syntynyt luottamus ja päätöksentekijät ovat havainneet matkailun tuomat hyödyt. Nuoremmilla alueilla tämä kehitys on vielä kesken. Tutkimuksen mukaan edellytykset kansallispuistomatkailua ja matkailua palvelevan yritystoiminnan luomiseen ovat hyvinkin olemassa. Tämä ei kuitenkaan onnistu ilman aktiivista panostamista yrittäjyyden kehittämiseen. • Metsänhoitaja 2•2013 | 9 Luontokeskus Haltiasta julkisen puurakentamisen vaikuttava näyteikkuna Markku Laukkanen Puuinfo Espoon Nuuksion kansallispuistoon 31.5.2013 avautuva Suomen luontokeskus Haltia on Suomen ensimmäinen moderni julkinen rakennuskohde, jossa kaikki rakenteet lukuun ottamatta maanalaista kerrosta ovat puuta. L uontokeskus Haltia tulee jäämään historiaan ensimmäisenä teollisesti valmistetuista massiivipuuelementeistä rakennettuna julkisena puurakennuksena Suomessa. Haltia on rakennettu kuusipuusta ristiinlaminoiduista CLT -massiivipuulevyistä, joita käytetään ulko- ja sisäseinien lisäksi myös ylä- ja välipohjissa. Rakennuttajayhtiö Nuuksiokeskus Oy:n toimitusjohtaja, metsänhoitaja Timo Kukko pitää massiivipuun käyttöä paitsi taloudellisena ja ekologisena ratkaisuna, myös edelläkävijänä, joka avaa uuden aikakauden suomalaisessa puurakentamisessa. ”Haltia tulee jäämään puurakentamisen historiaan, koska missään muualla ei ole aiemmin toteutettu näin mittavaa teollisesti valmistettuihin puuelementteihin perustuvaa rakennusta Suomessa”, muistuttaa Kukko. Haltia avaa uuden aikakauden puurakentamiseen Haltiassa puu on luonnollinen osa keskuksen imagoa. 10 | Metsänhoitaja 2•2013 Kukko pitää massiivipuuelementtirakentamista erittäin kustannustehokkaana, koska rakentaminen on nopeaa ja kantava rakenne sekä näkyviin jäävä pinta voivat muodostua Metsänhoitaja 2•2013 | 11 Luontokeskuksen rakennustekniikka heijastaa samaa luonnon kosketusta kuin sen sisällöllinen tarjonta. Haltia on rakennettu ristiinlaminoiduista CLT-kuusimassiivipuulevyistä, joita käytetään ulko- ja sisäseinien lisäksi ylä- ja välipohjissa. samasta massiivilevystä. Myös lämpöeristeet on valmiiksi kiinnitetty levyihin tehtaalla. Rakennus on massiivipuurakenteiden ansiosta ilmatiivis ja palo- sekä kosteusteknisesti turvallinen ja sillä on hyvät lämpö-, sisäilman laatu- ja akustiset ominaisuudet. ”Haltiassa puu on luonnollinen osa kokonaisarkkitehtuuria, jossa kestävän rakentamisen periaatteita toteutetaan kokonaisuutena. Haltia edustaa uutta suomalaista ympäristötietoista arkkitehtuuria, jonka lopputulos on moderni mutta tiloiltaan intiimi rakennus”, sanoo Haltian pääsuunnittelija, professori Rainer Mahlamäki Lahdelma & Mahlamäki Oy:stä. Timo Kukko muistuttaa, että ekologinen rakennusratkaisu tukee myös Haltian mittavaa luontokasvatustavoitetta. ”Haluamme, että koko rakennustekniikka heijastaa näitä tavoitteita ja että rakennus henkii kävijöille samaa aidon luonnon kosketusta kuin Haltian sisällöllinenkin tarjonta. Haltiasta tulee kokonais-elämyksiä palveleva ympäristö- ja luontokeskus”. Älykästä tulevaisuuden puurakentamista Monien julkisten näyttelytilojen rakentamista johtanut ja mm. Museoliiton hallinnossa toiminut Kukko sanoo, että itse rakennuksella on suuri merkitys museovierailijoiden kokonaiskokemukseen. ”Rakennus voi olla merkittävä osa kokemusmaailmaa, jossa se palvelee myös näyttelyä. Puu tuo tähän hienon lisäarvon, jonka myötä tulemme saamaan elämyksiä tarjo- "Kun aiemmin keskusteltiin puurakenteisen Guggenheim-museon toteuttamisesta Helsinkiin, niin voi sanoa, että tässä se moderni puurakenteinen näyttelykeskus nyt on" avan luontokeskuksen, jossa itse rakennus muodostaa keskeisen osan näyttelykokonaisuudesta”, kuvailee Kukko. ”Kun aiemmin keskusteltiin puurakenteisen Guggenheim-museon toteuttamisesta Helsinkiin, voin sanoa, että tässä se moderni puurakenteinen näyttelykeskus nyt on”, naurahtaa Kukko. ”Haltia on julkisen puurakentamisen näyteikkuna ja osoitus siitä, että julkisessa rakentamisessa tulisi paljon enemmän toteuttaa päiväkoteja, kouluja, kirjastoja ja museoita puurakenteisina, koska se toimisi esimerkkinä puurakentamisen todellisista mahdollisuuksista”. Kukko muistuttaa, että vaikka hankkeessa ei tavoiteltukaan muuta rakentamisen materiaalia kuin puuta, ei sitä voitu julkisen rakennuksen hankesuunnitelmaan määritellä ainoaksi materiaaliksi. ”Vaikka näimme puurakentamisen osana luontokeskuksen ekologisuutta ja elämysmaailmaa, emme olisi valinneet puuta, ellei se olisi ollut myös hinnaltaan kilpailukykyinen”, toteaa Kukko. Puutuotealalle lisää jalostavaa teollisuutta Haltian rakentamisen kokemuksiin viitaten Kukko kaipaa puutuotealalle lisää jalostavaa 12 | Metsänhoitaja 2•2013 teollisuutta, joka tuottaisi valmiita jalostettuja puutuoteosia rakentamiseen. ”Esimerkiksi korotetut massiivipuurakenteiset asennuslattiat piti tehdä paikan päällä, kun emme saaneet niitä valmiina. Tämä näkyy alan kilpailun vähäisyytenä ja lisää työmaalla tehtävän käsityön määrää. Ymmärrän, että puun jatkojalostukseen perustuvan rakennustuoteosateollisuuden kehittäminen vaatii jatkuvuutta, koska sitä ei voida tehdä yhden hankkeen ympärille. Keski-Euroopassa tämä toimii, koska siellä puurakentamisella on jatkuvuutta ja yhtenäinen tilauskirja, jota tulisi kehittää myös Suomeen”, muistuttaa Kukko. ”Puurakentamisen komponentteja voidaan myös tuoda ja aloittaa oma tuotanto, jos Suomessa syntyy pitkäjänteistä kysyntää. Sama koskee osaamista. Jos meillä on eri kansallisuuksia rakentamisessa, myös työnjohtoon ja suunnitteluun voidaan hankkia osaamista Keski-Euroopasta, missä on meitä enemmän puurakentamisen hankekokemusta. Jos jossain on toteutettu puurakentamisen liitostekniikoita, voimme hankkia sitä kokemusta ja asiantuntemusta muualta”. Haltiassa suomalaisen luonnon tarina Haltian luontokeskuksen näyttelyn perusideana on halu näyttää Suomen luonnon helmet yhden katon alla. Nuuksiokeskus Oy:n toimitusjohtajan Timo Kukon mukaan Haltiassa ei haluttu toteuttaa suomalaisen luonnon esittelyä perinteisin keinoin tuomalla näyttelyyn konservoituja kasveja ja eläimiä tai isoja luontokuvia, koska ne esityskeinot on toteutettu upeasti monissa muissa kohteissa. ”Lähdimme etsimään ratkaisua elokuvan ja virtuaalitodellisuuden keinoista, joilla ihminen saadaan tuntemaan kokemuksia ja elämyksiä luonnon keskellä, vaikka oltaisiinkin museotilassa. Internetin ansiosta meidän ei tarvitse niinkään välittää tietoa tai opettaa vieraita, vaan tarjota pitkäkestoisia elämyksiä ja kokemuksia. Näyttelysali on yksi iso kokonaisvaltainen elämys, jossa voi kokea Suomen luonnon tarinan”, kuvailee Kukko. Kukko kertoo pohtineensa arkkitehdin kanssa pitkään Suomen luonnon tarinaa siltä pohjalta, mikä koskettaa tämän päivän ihmistä. Koska Sotkaa pidetään suomalaisessa perinteessä alkulintuna, Sotkan muoto ja sen muna muodostavat rakennuksen arkkitehtonisen suunnittelun lähtökohdan. ”Sotkan muna edustaa elämän syntymistä, jonka pitää sopeutua luontoon eri vuodenaikoina, vedessä, valossa ja maassa. Aurinkopaneelit ovat linnun siipien sulat ja katolla on ruohokatto. Rakennuksen torni on pohjan naula, joka kannattelee taivaan kantta”, kuvailee Kukko rakennuksen sisällöllistä symboliikkaa. • Luontokeskus Haltiasta näyttely- ja tapahtumakeskus Suomen luontokeskus Haltia on Nuuksion kansallispuiston kupeeseen rakennettu kolmikerroksinen näyttely- ja tapahtumakeskus, joka esittelee koko Suomen luontoa. Keskuksesta löytyy myös ravintola, ympäristökasvatustoimintaa, kokouspalveluja ja retkeilyneuvontaa. Haltian rakennuttajayhtiön Nuuksiokeskus Oy:n omistavat Metsähallitus, Espoon kaupunki ja Solvalla Nedre Ab. Suomen luontokeskus Haltian toiminnasta vastaa Metsähallituksen luontopalvelut. Metsähallituksen lisäksi luontokeskuksen toimintakuluihin osallistuvat Espoo, Helsinki, Vantaa, Kirkkonummi, Vihti ja Kauniainen kävijämäärien suhteessa sekä Solvallan urheiluopisto. Luontokeskus avataan yleisölle 31.5.2013. Lisätietoa Haltiasta: www.metsa.fi/haltia Metsänhoitaja 2•2013 | 13 Asianajaja, varatuomari Asianajotoimisto Bützow Oy SHUTTERSTOCK lakipalsta Matti Kess Matti Kess Asiantuntijan vahingonkorvausvastuu Metsäalan ammattilainen kuten kuka tahansa asiantuntija voi joutua vahingonkorvausvastuuseen antamastaan lausunnosta. A siantuntijan lausunto voi olla esimerkiksi metsäsuunnitelma tai arvio metsän arvosta. Miten asiantuntija voi rajata mahdollista vahingonkorvausvastuutaan? Entä voiko hän joutua vahingonkorvausvastuuseen ulkopuoliseen tahoon nähden? Asiantuntijan vastuusta ei ole olemassa yksityiskohtaista lainsäädäntöä. Sen sijaan asiasta on jokin verran kirjoitettu oikeustieteellisessä kirjallisuudessa ja siitä on tuomioistuinratkaisuja. Asiantuntijan vahingonkorvausvastuu ei rajoitu ainoastaan toimeksiantajaan nähden, vaan tiettyjen edellytysten täyttyessä hän on vastuussa myös ulkopuoliseen nähden. On olemassa keinoja, joilla asiantuntija voi ennalta pyrkiä rajaamaan mahdollisen vahingonkorvausvastuunsa. Asiantuntijuus korostuu Nykyään korostetaan yhä enemmän asiantuntijuutta. Useat meistä toimivat jossakin asiantuntijatehtävässä. Osaaminen erikoistuu, ja olennaista on hallita jokin erityisalue. Haluamme ja jopa joudumme turvautumaan 14 | Metsänhoitaja 2•2013 erityisosaajien ammattitaitoon. Tyypillistä on se, että juuri tiedoissa on asiantuntijan ja palvelun tilaajan välillä ero. Tilaaja ja sivullinenkin luottavat asiantuntijaan ja siihen, että asiantuntija tuntee osaamisalueensa hyvin eikä tee virheitä. Virheestä iso vahinko Asiantuntijan vähäiseltäkin tuntuva virhe voi aiheuttaa huomattavan taloudellisen vahingon. Usein asiantuntijaan turvaudutaan juuri tilanteissa, joissa taloudellinen intressi ja riski on suuri. Joillakin asiantuntija-aloilla on olemassa erityislainsäädäntöä sekä alan sisäistä sääntelyä. On ainakin kiinteistönvälittäjiä, tilintarkastajia ja asianajajia koskevaa sääntelyä. Mutta yleisesti asiantuntijan vastuusta ei ole olemassa omaa lainsäädäntöä. Vastuu tuottamuksesta Asiantuntijan vahingonkor vausvastuu perustuu tuottamukseen ja huolellisuusvaatimus on korkea. Asiantuntijalle on tärkeää tunnistaa osaamisensa taso: ei pidä ottaa toimeksiantoa, jonka hoitamiseksi oma osaaminen ja ammattitaito eivät riitä. • Tuottamuksen osoittava tilanne voi olla esimerkiksi se, että ryhtyy tehtävään, johon oma asiantuntemus ei riitä • laiminlyö taustaselvitykset • jättää selvittämättä asiakkaan tarpeet • ei tarkista tehtävän perustaksi annettuja tietoja • ylittää toimivallan Vastuu ulkopuoliselle Asiantuntija on ensisijassa vastuussa palvelun tilaajalle. Oikeuskäytännössä on katsottu, että hän on vastuussa myös sivulliselle aiheuttamastaan vahingosta. Esimerkkinä on korkeimman oikeuden ratkaisu, jossa henkilö (lahjanantaja) oli antanut asiantuntijalle toimeksiannon laatia lahjakirjan, jossa lahjansaajan aviopuolisolta suljetaan pois avio-oikeus. Lahjakirja laadittiin kuitenkin ilman tällaista ehtoa. Seurauksena oli, että lahjasaaja oli myöhemmin osituksessa joutunut maksamaan tasinkoa puolisolle myös lahjana saadusta omaisuudesta. Korkeimman oikeuden mukaan laatija oli vastuussa vahingosta, vaikka laatijan ja lahjansaajan välillä ei ollut sopimusta. Jotta asiantuntija olisi vahingonkorvausvastuussa sivullista kohtaan, hänellä täytyy olla jonkinlainen käsitys sivullisen intressistä. Jos hän ei ole voinut tietää, että hänen toiminnastaan voi aiheuta vahinkoa sivulliselle, ei vastuuta vahingosta voi syntyä. Sivullisen yhteys toimeksiantoon on selvä, kun asiantuntija toimii välittäjänä tai avustajana toimeksiantajansa ja sivullisen välisessä sopimuksessa. Ongelmallisempi on toimeksianto, joka on tehty vain toimeksiantajaa varten, mutta tulosta käyttää hyväksi laajempi joukko. Esimerkkinä metsän arviokirja, joka kulkeutuu ulkopuolisten tietoon. Jos henkilö on asemassa, jossa toimiminen antaa perustellun aiheen luottaa hänen asiantuntemukseensa, hän on vastuussa antamistaan neuvoista myös niille, joille tietää tietojensa kulkeutuvan. Toki aiheellisestikin voidaan kysyä, miksi esimerkiksi virheellisen arvion tekijä joutuisi vastuuseen sivulliselle, joka ei ole maksanut arviosta mitään. Sivullinenhan voisi itse hankkia oman asiantuntijan. Voidaan puhua jopa velvollisuudesta käyttää omaa asiantuntijaa. Varauma, vastuunrajoitus ja vakuutus Sivulliseen nähden asiantuntija voi rajoittaa vastuutaan tekemällä varauman. Esimerkiksi arviokirjaan laatija voi liittää varauman siitä, ettei hän vastaa arvionsa oikeellisuudesta sivullista kohtaan. Varauma ei vapauta vastuusta, jos hän tahallaan yrittää johtaa harhaan tai toimii muuten hyvän tavan vastaisesti. Lisäksi asiantuntijan on syytä rajata vastuu sopimuskumppaniin vastuunrajoituslausekkeella sekä aina huolehtia omasta vakuutusturvasta. • Koko maailman metsämessut ENEMMÄNinnovaatioita Viimeisimmät tekniset innovaatiot aina ensimmäisenä. ElmiaWoodmessuilla uutuudet syntyvät ja saavat voimaa kasvaa ja kehittyä. Skandinaaviset metsäurakoitsijat ja metsänomistajat ovat luovia ongelmanratkaisijoita. Monet onnistuvat toteuttamaan ideansa ja silloin ne esitellään ensimmäisenä ElmiaWoodissa. Rekisteröidy uutiskirjeitämme varten Maksutonta lakineuvontaa jäsenille! Pysyttele ajan tasalla Metsänhoitajaliiton jäsenenä sinulla on mahdollisuus saada yksityiselämään liittyvää lakineuvontaa Bützowin lakimiehiltä. Kun pohdit esimerkiksi miten kannattaisi edetä asuntokauppariidan selvittelyssä, miten voit siirtää varallisuutta sukupolvelta toiselle tai mitä hyötyä on avioehtosopimuksesta, voit saada vastaukset kysymyksiin Bützowin asiantuntijoilta. Maksuttoman neuvonnan edellytyksenä on, että lakimies voi selvittää asian puhelimitse asiakirjoihin perehtymättä. Jos asiaa ei voida selvittää puhelinkeskustelun aikana, on Bützowin lakimiehen kanssa mahdollista sopia maksullisesta toimeksiannosta. Puhelinneuvonta arkisin klo 10–16 numerossa (09) 431 531 (Helsinki), (03) 612 5501 ja (03) 612 1944 (Hämeenlinna) tai (03) 313 82 800 (Tampere). Voit soittaa mihin tahansa numeroista. Soittaessasi sinun tulee ilmoittaa Metsänhoitajaliiton jäsennumerosi, jonka löydät jäsenkortistasi. Facebook.com/elmiawood @elmiawood Elmia Wood 2013 edustajat Suomessa: Näytteilleasettajat: Osuuskunta Viexpo Rainer Rönnback (suomi, svenska) Puh. 050 534 5522 rainer.ronnback@viexpo.fi 5-8 JUUNI 2013 Metsas · Uudised · Kohtumised · Masinad · Demod · Tehnoloogia · Bioenergia · Majandus www.elmiawood.com In cooperation with Member of Kävijät: Aapo Palonen (suomi) Puh. 0400 479252 aapo.palonen@apmetsa.fi Gunilla Holmberg (suomi, svenska) Puh. 040 7554113 gunilla.holmberg@taimet.fi ”Liiton jäseneduissa olisi kehittämistä”  Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto Liitto vastaa Työmarkkinatutkimuksen avoimeen palautteeseen Työmarkkinatutkimuksen palkkatuloksia raportoitiin vuoden ensimmäisessä Metsänhoitajassa. Nyt vastaamme tutkimuksessa saatuun avoimeen palautteeseen. Eniten jäsenpalautetta ja kysymyksiä saimme metsätieteilijöiden koulutusmääristä, työssäjaksamisesta sekä matka-ajan palkasta. ”Työssä jaksamiseen pitäisi kiinnittää yleisellä tasolla enemmän työnantajien huomiota, jotta työpaikoilla tämä asia nousisi enenevässä määrin esiin” Työssäjaksamisen merkitys on kasvanut edunvalvonnassa sitä mukaa kun työtahti on kiristynyt työelämässä. Metsänhoitajaliitto pitää teemaa aktiivisesti esillä keskusteluissa työnantajien kanssa. Venyviin työpäiviin ja työssäjaksamiseen liitto pyrkii kiinnittämään huomiota myös käynnistyneen Metsätalouden työhyvinvoinnin kehittämisohjelman kautta. Asia on tärkeä senkin takia, että ikäluokkien pienentyessä tavoitteena on työurien pidentäminen niin, että mahdollisimman moni meistä jaksaisi töissä viralliseen eläkeikään asti. Vastaajana: Jukka Sippola, järjestöpäällikkö 16 | Metsänhoitaja 2•2013 ”Ammattiliiton pitää toimia aktiivisesti ikärasismin torjumiseksi. Suomessa on kaksi ryhmää, jotka eivät työllisty: nuoret ja yli 50-vuotiaat” Tasa-arvo työelämässä ei koske vain miesten ja naisten välisiä suhteita, vaan myös eri-ikäisten ja -taustaisten työntekijöiden tasaveroista kohtelua ja yhdenvertaisuutta. Metsänhoitajaliiton valtuusto hyväksyi 26.11.2009 liitolle tasa-arvo-ohjelman, jota liitto toteuttaa edunvalvonnassaan tuomalla niin ikään kuin sukupuoleen liittyvän yhdenvertaisuuden teemoja esiin työpaikoilla. Työelämän asenteiden muuttamisessa tarvitaan meidän kaikkien panosta. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistämällä lisäämme koko metsäalan kiinnostavuutta modernina opiskelu- ja työalana. Aktiivinen jäsenemme saa eniten eduistamme irti. Esimerkiksi maksuton neuvonta työ- ja virkasuhteen ehdoissa ja palkkaukseen liittyvissä asioissa edellyttää yhteydenottoa joko yksityisen sektorin edunvalvontaa hoitavaan järjestöpäällikkö Jukka Sippolaan tai muiden sektoreiden edunvalvonnasta vastaavaan toiminnanjohtaja Tapio Hankalaan. Kannattaa muistaa, että liitto osallistuu aktiivisesti jäsenten yleisten työehtojen neuvottelemiseen työnantajien kanssa ja neuvottelee jäsenten puolesta palvelussuhteeseen liittyvissä erimielisyystilanteissa. Hankalissa tilanteissa myös lakimiespalvelut ovat jäsenille ilmaisia. Liiton jäsenyyteen kuuluu myös vastuu- ja oikeusturvavakuutus, sekä muita, pienempiä rahanarvoisia etuja. Pyrimme pitämään nettisivuillamme ajantasaisen tiedon jäseneduistamme. Jäsenemme saavat alennusta muun muassa auton vuokrauksesta, hotelli- ja majoituspalveluista, risteilyistä ja julkaisuista. Lisäksi suosittelemme kirjautumista www.jasenedut.fi- palveluun joka on 35 Akavalaisen liiton yhteinen jäsenetupalvelu, ja jonne tulee viikoittain uusia etuja tarjolle eri aihepiireistä. Tästä palvelusta löytyy varmasti jokaiselle jotakin! Lisäksi jäsenemme ovat oikeutettuja hakemaan Palkansaajien hyvinvointi ja terveys, PHT ry:n edullisille ja pidetyille hyvinvointijaksoille. Kannattaa kokeilla! Vastaajana: Päivi Toivonen, toimistoassistentti ”Koulutusmäärien pienentämiseen olisi saatava jotain aikaiseksi. Ylikoulutus vaikuttaa alentavasti palkkaukseen ja ammatin arvostukseen” Metsätieteellisen koulutuksen mitoitukseen ja sisältöön vaikuttaminen työelämän ja metsäsektorin muutoksessa on perinteinen a pysyvä osa Metsänhoitajaliiton agendalla. Liiton näkökulmasta on ollut ilahduttavaa huomata, että viime vuosina viestimme ja perustelumme asiassa ovat saaneet yhä enemmän huomiota niin elinkeinoelämän kuin opetuksen tarjoajien parissa. Vetovoimainen ja oikein mitoitettu sekä tulevien työvoimatarpeiden ennakointiin perustuva koulutustarjonta ja korkeatasoinen osaaminen ovat niin työnantajien, yhteiskunnan, alan oppilaitosten kuin alalla työskentelevien etu. Kysynnän ja tarjonnan lait vallitsevat myös koulutettujen työmarkkinoilla vaikuttaen sekä palkkakilpailuun että työttömyysriskiin. Siksi Metsänhoitajaliitto perinteisesti vaatii, että koulutusmäärien tulee perustua tutkittuun tietoon ennakoidusta koulutusalan työvoimatarpeesta. Korkeakoulutuksen lisääntynyt tarjonta viimeisen kahden vuosikymmenen aikana on johtanut korkeakoulutettujen työvoimaosuuden merkittävään nousuun. Kaikkien koulutusalojen kohdalla tämä ei ole vastannut alan koulutuksen saaneiden työvoimatarpeen muutosta. Koulutuksen kannattavuus yksilön kannalta on mielenkiintoinen tutkimusteema, josta on empiiristä tietoa. Perinteisestihän koulutusta on totuttu pitämään investointina, jossa pidempi koulutus on tuottanut yksilöille myös paremman taloudellisen tuloksen kuin lyhyt koulutus. Koulutuksen määrän kasvulla ja kaikilla koulutustasoilla lisääntyneellä työttömyysriskillä voi kuitenkin olettaa olevan vaikutusta myös koulutusinvestoinnin yksilölle hänen elinkaarensa aikana tuottamaan taloudelliseen hyötyyn. Koulutuksen tuottamaa taloudellista hyötyä metsänhoitajilla ja metsätalousinsinööreillä selvitetään käynnissä olevassa tutkimuksessa, jossa tarkastellaan mm. oppimistulosten ja tutkinnon suorittaneiden tulojen välistä yhteyttä. Metsänhoitajaliitto on mukana tutkimushankkeessa ja sen tuloksista tiedotetaan jatkossa myös Metsänhoitajan sivuilla. Metsänhoitajaliitto tuo koulutuspolitiikan suunnittelussa myös jatkossa esiin niin koulutuksen mitoitusta kuin opetussisältöjä ja koulutusrakenteita koskevia näkemyksiään ja perusteita yhteistyössään muiden koulutus poliittisten toimijoiden kanssa. ”Liian paljon matkustamista omalla ajalla, eikä työnantaja korvaa sitä mitenkään.” Matka-aika on useimmille korvauksetonta aikaa, sillä matkaan käytettyä aikaa ei työaikalain mukaan lueta työajaksi, mikäli sitä ei samalla ole pidettävä työsuorituksena. Liitot ovat viime vuosina pitäneet matka-ajan korvaamisen parantamista keskeisenä tavoitteena etenkin yksityissektorin työehtosopimustavoitteena, sillä eräillä aloilla runsas työajan ulkopuolella tapahtuva matkustaminen on hyvin yleistä. Avauksia kohti parempia korvauskäytäntöjä asiassa onkin viime vuosina saatu etenkin yksityissektorin työehtosopimuksissa, mutta osin myös valtiolla. Työtä matka-ajan korvaamisen eteen on vielä kuitenkin runsaasti jäljellä. Matka-ajan lisäksi korvaamatonta työhön sidonnaista aikaa ilmenee monissa muissakin muodoissa kuten harmaana ylityönä joko työpaikalla tai kotona mobiilityössä ja etätyössä. Myös näiden osalta on syytä tavoitella parannuksia työelämän nykykäytäntöihin. Vastaajana: Tapio Hankala toiminnanjohtaja Metsänhoitaja 2•2013 | 17  Jukka Sippola Järjestöpäällikkö, Metsänhoitajaliitto Kun pomo painostaa eroamaan Työpaikoilla on yleistymässä huono käytäntö, jossa sen sijaan että työnantaja reilusti irtisanoisi työntekijän, työntekijää painostetaan itse irtisanoutumaan. Tilanteen tullessa eteen kannattaa ottaa aikalisä ja yhteys Metsänhoitajaliittoon, sillä itse irtisanoutuvalle voi tulla merkittäviä taloudellisia menetyksiä. M etsänhoitajaliiton tietoon on tullut useita tapauksia, joissa jäsentämme joko houkuteltiin tai jopa painostettiin irtisanoutumaan työpaikastaan. Irtisanoutuminen on tietenkin edullinen työnantajalle, joka ulkoistaa näin oman vastuunsa työntekijästä. Usein porkkanana käytetään muutaman kuukauden lisäpalkkaa työsopimuksen mukaisen irtisanomisajan palkan päälle tai mahdollisuutta saada uutta työpaikkaa varten suosittelija. Vaikka Suomessa työntekijöiden irtisanominen on kansainvälisesti vertailtaessa hyvin halpaa työnantajalle, painostuskeinona käytetään sitä, että työnantajan irtisanoessa irtisanotulle luvataan vain minimi eli pelkkä irtisanomisajan palkka. Neuvoteltaessa itse tapahtuvan irtisanoutumisen ehdoista voi työantajan tarjoama esimerkiksi kuuden kuukauden palkka kuulostaa houkuttelevalta. Mutta jos siihen sisältyy vaikkapa neljän kuukauden irtisanomisaika, jonka työntekijä joka tapauksessa saisi, ei todellisuudessa vain parin kuukauden ylimääräinen palkka ole paljoa jos irtisanoutumisesta seuraa muutoin taloudellisia menetyksiä. Irtisanoutuva menettää korvauksia Itse ilman pätevää syytä irtisanoutuvalle työvoimaviranomaiset määräävät automaattisesti työsuhteen päättymisestä lukien 90 päivän karenssin, jona aikana henkilöllä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan. Normaalisti työttömyyskorvauksen omavastuuaika on vain seitsemän päivää. Päteväksi syyksi irtisanoutumiseen ei kelpaa se, ettei halua muiden tietävän, että olisi muutoin tullut irtisanotuksi. Nykyaikana organisaatiomuutokset ja irtisanomiset ovat niin valitettavan yleisiä, ettei kenenkään enää tarvitse hävetä asiaa. Työtodistuksenkin voi aina pyytää ilman, että siihen kirjataan työsuhteen päättymisen syy. Itse tai sopimuksella irtisanoutunut ei ole myöskään oikeutettu työttömyysturvan korotettuun ansio-osaan pitkän työuran perusteella (max. 100 päivää) tai muutostur18 | Metsänhoitaja 2•2013 van ansio-osaan (max. 200 päivää). Taloudelliset menetykset työttömyysturvassa voivat olla siis merkittäviä irtisanoutuneelle. Päättösopimus tehtävä taiten Irtisanominen ei myöskään saa perustua yhteiseen sopimukseen, vaan sen on oltava työnantajan yksipuolisesti tekemä ratkaisu. Muutoin vaarana on pitkä karenssi työttömyysturvassa ja ansiopäivärahan korotusosien menettäminen. Vaikka työnantaja olisi irtisanoja, työnantajan ja työntekijän välinen erillinen sopimus työsuhteen päättämisen ehdoista voi estää ansiopäivärahan korotusosien saannin, mikäli henkilön voidaan katsoa sopimuksella luopuneen hänelle työntekijänä kuuluvista oikeuksista. Näitä ovat mm. työnantajan työntarjoamisvelvollisuudesta luopuminen sekä se, ettei irtisanottu esitä muita kuin sopimukseen kirjattuja vaatimuksia työsuhteen päättymisen jälkeen. Kannattaa olla yhteydessä liittoon ennen tällaisten sopimusten allekirjoittamista. Tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanotulla on yhdeksän kuukauden takaisinottoaika. Se tarkoittaa, että jos työpaikalla aukeaa työpaikkoja, jotka ovat samoja tai samankaltaisia kuin ne tehtävät, joita irtisanottu teki ennen työsuhteen päättymistä, työnantajalla on velvollisuus aktiivisesti tarjota ko. työtä irtisanotulle 9 kk:n ajan työsuhteen päättymisestä. Velvollisuus koskee koko konsernin työpaikkoja. Kultainen kädenpuristus siirtää työttömyyskorvausta Jos työnantaja maksaa joko itse irtisanoutuvalle tai irtisanotulle työntekijälle ylimääräistä korvausta eli ns. ”kultaisen kädenpuristuksen”, saatu etuus siirtää myös työttömyyskorvauksen saamista. Työttömyyskassa jaksottaa saadun etuuden eli se laskee kuinka pitkän ajan palkkaa se vastaa. Työttömyyspäivärahaa ei myönnetä tuolta ajalta, vaikka työsuhde on katkennut irtisanomisajan päätyttyä. Itse irtisanoutumista pitää välttää erityisesti jos on asuntolainaa. Pankkien yleisesti asuntolainan turvaksi kauppaama lainaturvavakuutus ei korvaa mitä tahansa työttömyyttä. Työn pitää olla loppunut työnantajasta johtuvasta syystä. Vapaaehtoiseen eropakettiin tarttunut työntekijä ei täytä tätä vaatimusta. Myös kieltäytyminen työnantajan tarjoamasta muusta työstä voi viedä lainaturvavakuutuksen korvauksen. Älä antaudu painostukselle Toisinaan työnantaja on painostanut, että ratkaisu irtisanoutumisesta pitää tehdä heti, muutoin työnantajan ”edullinen” tarjous ei ole voimassa. Tilanne, jossa harkinta-aikaa tai mahdollisuutta kysyä neuvoa omasta ammattiliitosta ei haluta antaa, osoittaa, että työnantaja tietää olevansa heikoilla ja koettaa siksi röyhkeydellä saada työntekijän tekemään hätiköidyn ratkaisun. Jos työntekijä hoitaa itse irtisanoutumisen, työnantaja välttyy irtisanomisperusteiden juridiselta tutkimiselta eikä ammattiliitto pääse vaikuttamaan asiaan. Kannattaa siis ottaa aikalisä ja selvittää oikeutensa ja eri ratkaisujen vaikutukset liitosta. Kannattaa myös muistaa, että jos työnantajan todetaan syyllistyneen laittomaan irtisanomiseen, työnantaja voidaan velvoittaa suorittamaan irtisanotulle 3–24 kuukauden palkkaa vastaava korvaus, mikä on yleensä enemmän kuin työnantaja tarjous. Ja kannattaako luottaa painostukseen turvautuvan esimiehen lupauksiin, että työnantaja aidosti suosittelisi kenellekään työntekijää, josta halusi päästä eroon? • Jos sinua painostetaan irtisanoutumaan, ota yhteys Metsänhoitajaliittoon ennen ratkaisun tekemistä vaikka työnantaja väittäisi, että sinun pitää tehdä ratkaisu heti. Julkisen sektorin asioissa auttaa toiminnanjohtaja Tapio Hankala ja yksityisen sektorin asioissa järjestöpäällikkö Jukka Sippola. Pienemmät vakuutuslaskut? Moni oli kysyttäessä sitä mieltä, että ottaisi ilolla vastaan pienemmän vakuutuslaskun. Sehän onnistuu: kun keskität pankki- ja vakuutusasiasi OP-Pohjolaan, huomattavasti pienemmät vakuutuslaskut voivat olla täyttä totta. Tämä on asioinnistasi kertyvien OP-bonusten ansiota. Laske omien bonustesi määrä bonuslaskurilla osoitteessa op.fi/bonuslaskuri OP-bonuksia kertyy Osuuspankin omistajajäsenelle ja Helsingin OP Pankin asiakkaalle, jonka oma tai perheen yhteinen pankki- ja/tai vakuutusasiointi on vähintään 5 000 €/kk.| 19 Metsänhoitaja 2•2013 shutterstock  Krista Korpela-Kosonen Työympäristö on nykyisin täynnä häiriötekijöitä, jotka verottavat muistin normaalia toimintaa. reeseen ja kuormitukseen liittyvä työstressi heikentää muistin toimintaa. Kiireen haitallisuutta ei välttämättä itse heti huomaa, ja muistin pätkiminen saattaa olla ensimmäinen hälytyssignaali siitä, että tahtia olisi tarpeen hidastaa. Kun normaali työpäivä ei riitä asioiden hoitamiseen, lisää työaikaa nipistetään illan vapaista tunneista, usein yöunien kustannuksella. Liian lyhyt tai huonolaatuinen yöuni on kuitenkin muistin vihollinen. Jo yksikin huono yö kuormittaa muistia ja saa ajatukset takkuilemaan. Taas muisti ! i i k • t pä• Muistin pätkiminen on työikäisillä erittäin tavallinen, mutta yleensä vaaraton vaiva. T ietokoneen salasana. Pankkikortin tunnusluku. Puhelimen PIN-koodi. Huomisen palaverin asialista. Ensi viikolle varattu lääkäriaika. Muistiimme on talletettuna lukuisia asioita ja yksityiskohtia, jotka pitäisi tarpeen tullen pystyä palauttamaan mieleen. Useimmiten asioiden muistaminen on helppoa ja vaivatonta, mutta lähes yhtä usein muistimme pätkii. Muistamisen ongelmat ovat työikäisillä erittäin yleisiä. Ajoittaisista muistipulmista raportoi jopa puolet työikäisistä. ”Muistamiseen liittyvät ongelmat häiritsevät ihmistä itseään ja usein ne myös säikäyttävät. Moni epäilee heti muistisairautta. Riski sairastua vakavaan muistisairauteen on kuitenkin työiässä vielä hyvin harvinaista”, sanoo vanhempi tutkija Minna Huotilainen Työterveyslaitokselta. Työelämä kuormittaa Huotilaisen mukaan työikäisten muistipulmien syntipukit löytyvät ennen kaikkea 20 | Metsänhoitaja 2•2013 Muisti tarvitsee vihjeitä nykypäivän työelämän kuormittavuudesta. Työympäristö on täynnä häiriötekijöitä, jotka verottavat muistin normaalia toimintaa. Avokonttorit ja niiden myötä melu ja häly ovat työpaikoilla yleistyneet. Työn alla on tyypillisesti monta rinnakkaista tehtävää samanaikaisesti. Mahdollisuus keskeytyksettömään työntekoon on harvinaista, kun puhelimet soivat, sähköpostit vaativat reagointia ja kollegat kaipaavat neuvoja. Yllättävää kyllä, osa muistiongelmista johtuu nykyaikaisista tietokonesovelluksista. Työpaikoilla hyödynnettävän tietotekniikan tiedollinen ergonomia on Huotilaisen mukaan usein erittäin huonoa. ”Tietokonesovelluksissa on paljon toimintoja, joiden käyttö rakentuu pelkästään muistin varaan eikä ole pääteltävissä. Jos sovellusta ei käytetä joka päivä, asiat unohtuvat. Niiden mieleen palauttaminen kuormittaa muistia”, Huotilainen kuvailee. Työelämän kireät aikataulut ja kiire eivät tee hyvää muistiterveydelle. Liialliseen kii- Mutta milloin unohtamisesta sitten tulee ongelma? Silloin, kun se alkaa häiritä normaalia päivittäistä elämää. Usein muistiongelmat kuitenkin korjautuvat itsestään, kun tarkastelee hetken kriittisesti omaa arkirytmiään. Onko elämäni liian kiireistä ja aikataulutettua? Jääkö töiden jälkeen aikaa myös rentoutumiselle? Nukunko riittävästi? Syönkö säännöllisesti ja monipuolisesti? Minna Huotilaisen mukaan on luonnollista, että ihmisellä on oikeastaan melko huono muisti. Ongelmia tulee, jos sitä ei suostu myöntämään. ”Jokaisen tulisi oppia oman muistinsa kapasiteetti ja miettiä, miten sen kanssa eletään. Heikoin lenkki on lyhytkestoinen työmuisti, joka pettääkin koko ajan. Työmuistissa voi olla yhtä aikaa vain viisi eri asiaa. Se on todella vähän. Silti tuntuu, että monessa työssä olisi hallittava samanaikaisesti kymmenenkin asiaa yhtä aikaa.” Jatkuvasti kuormittuva muistimme tarvitsee riittävästi vihjeitä, jotta muistettavat asiat palautuvat ajallaan mieleen. Et luultavasti muista ensi viikoksi varattua lääkäriaikaa, jollet merkitse sitä kalenteriisi muistiin. Kollegan kanssa puhelimessa sovitut asiat unohtuvat saman tien, jos et kirjoita muutamia avainsanoja muistilapulle. Uusi tieto liitetään vanhaan Onneksi muistitaitoja voi myös kehittää. Erilaisia muistitekniikoita on kehitetty lukuisia. Yhteistä tekniikoille on se, että niissä hyödynnetään jo muistissa olevia asioita, joihin uudet asiat sidotaan. Tämä luo muistettaville asioille järjestystä. ”Jos on opeteltava esimerkiksi 15 sanan lista, kannattaa miettiä 15 hyvin muistettavaa asiaa, joihin uudet sanat voi jollakin tavalla liittää. Vanhat, tutut asiat helpottavat uusien sanojen mieleen painamista ja palauttamista”, muistitutkija neuvoo. Oppimistilanteessa on hyvä lisäksi kiin- nittää huomiota omaan mielialaan. Turhautunut ja kielteinen mieliala vaikeuttaa oppimista. Sen sijaan innostava tilanne ja myönteinen mieliala tekevät oppimisesta ja muistiin painamisesta helpompaa. Huotilainen korostaa, että mikään tieto ei säily muistissa pitkään, jos sitä ei tarvita ja käytetä. Vasta tiedon käyttäminen muuttaa sen merkitykselliseksi. Aina asioita ei edes tarvitse muistaa. Riittää, että ne voi päätellä. Esimerkiksi kahvin keittäminen ei yleensä vaadi työvaiheiden aktiivista muistiin palauttamista. Esillä oleva kahvinkeitin antaa meille riittävästi vihjeitä, jotta voimme päätellä, miten pannullinen höyryävää kahvijuomaa työpäivän piristykseksi valmistuu. • Terveet elintavat tukevat muistia Muistiliiton vuonna 2012 toteuttaman kyselyn mukaan kaksi kolmesta työikäisestä suomalaisesta on huolissaan muistinsa toiminnasta. Sairastuminen muistisairauteen on työikäisillä kolmanneksi yleisin terveyteen liittyvä huolenaihe. Siksi jopa kolme neljästä on valmiita muuttamaan elintapojaan ehkäistäkseen muistioireiden syntyä. Muistiterveyttä edistävät samat elintapatekijät, joilla ehkäistään myös monia muita kroonisia sairauksia. Alkoholin liikakäyttö ja tupakointi ovat muistin vihollisia. Paino kannattaa pitää normaalilukemissa. Siinä auttavat säännöllinen liikunta sekä suositusten mukainen, monipuolinen ruokavalio. Ne edistävät muistiterveyttä monella muullakin tapaa. Fyysisen aktiivisuuden lisäksi muisti tykkää myös älyllisestä ja sosiaalisesta aktiivisuudesta. Muistiterveyden vaaliminen on koko elämän mittainen asia. Siksi terveyttä edistävät elintavat on hyvä omaksua jo pienestä pitäen. Lähde: Muistiliitto ry Metsänhoitaja 2•2013 | 21  Anniina Kostilainen Metsänhoitajaliiton valtuuston jäsen Nyt on aika ÄÄNESTÄ metsänhoita jaliiton ValtuustoVaalit 2013 asettua ehdokkaaksi! Vaaliasiakirjat Valtuuston vaalit perustuvat Metsänhoitajaliiton sääntöihin ja äänestys- ja vaalijärjestykseen, jotka yhdessä ehdokaslistan ja ehdokkaiden esittelylomakkeen kanssa toimitetaan liiton jäsenyhdistyksille. Perustettavat valitsijayhdistykset voivat tilata asiakirjat Metsänhoitajaliiton toimistosta Päivi Toivoselta, puh. (09) 6840 8111 tai info@metsanhoitajat.fi. Ehdokaslistat ja vaaliliittoasiakirjat tulee palauttaa liiton toimistoon vaaleja valvovalle vaalilautakunnalle 16.8.2013 mennessä. Samalla palautetaan ehdokkaiden esittelylomake kuvan ja vaalilauseen kera Metsänhoitaja-lehteä varten. Haluatko vaikuttaa Metsänhoitajaliiton toimintaan tai peräti muuttaa sitä? Nyt siihen on mahdollisuus asettumalla ehdokkaaksi valtuuston vaaleissa.  Jukka Sippola Järjestöpäällikkö Metsänhoitajaliitto ry M etsänhoitajaliiton ylin päättävä elin eli valtuusto valitaan lokakuussa postiäänestyksellä kaudeksi 2014– 2017. 20 uudelle valtuutetulle ja yhtä monelle varavaltuutetulle on tarjolla vaikuttajan paikka neljäksi vuodeksi kun lokakuussa valitaan postiäänestyksellä liitolle uusi valtuusto. Viimevuotisen sääntömuutoksen jälkeen valtuusto koostuu 22 jäsenestä ja varajäsenestä. Entiseen tapaan metsäylioppilaiden yhdistykset valitsevat suoraan vuosittain kumpikin yhden opiskelijavaltuutetun varajäsenineen. Metsäylioppilaiden yhdistykset voivat halutessaan asettaa ehdokkaita myös postiäänestykseen muiden liiton jäsenyhdistysten tavoin. Postiäänestyksellä mahdollisesti valittavien opiskelijavaltuutettujen toimikausi on normaali neljä vuotta. Valtuustoehdokkaita voivat asettaa liiton jäsenyhdistykset sekä varta vasten ehdokasasettelua varten perustettavat rekisteröimättömät vaaliyhdistykset. Vaaliyhdistyksen voi perustaa vähintään kolme liiton äänioikeutettua henkilöjäsentä kirjallisella sopimuksella. Jokaisella ehdokkaita asettavalla yhdistyksellä pitää olla käytännön järjestelyistä vastaava vaaliasiamies, joka ei saa asettua itse ehdokkaaksi. Liittoutuminen kannattaa Vaaleissa on mahdollisuus taktikointiin, sillä jäsenyhdistykset voivat keskenään tai valitsijayhdistysten kanssa liittoutua vaaliliitoksi. Aiempien vaalien tulosten perusteella liittoutuminen ehdottomasti myös kannattaa, sillä yksittäinen ehdokas voi vaaleissa saada runsaastikin ääniä, mutta jää silti valitsematta ilman vaaliliittoa. Vaaliliitolla voi olla ehdokkaita enintään 40 (= postivaaleilla valittavien valtuutettujen ja varavaltuutettujen yhteismäärä). Koska liiton jäsenyhdistykset ovat itsessään vaaliliittoja, ne voivat asettaa myös enintään 40 ehdokasta, mutta erilliset valitsijayhdistykset vain yhden ehdokkaan. Kaikki valtuustoehdokkaat esitellään äänestäjille Metsänhoitaja 3/2013:ssa syyskuun lopussa. Lehdestä on myös mahdollista ostaa ilmoitustilaa erillisille vaalimainoksille. Äänioikeutettuja ovat kaikki Metsänhoitajaliittoon kuuluvat, joilla ei ole jäsenmaksurästejä. • Valtuustossa voit vaikuttaa Metsänhoitajaliiton kaikkeen toimintaan, niin edunvalvonnassa kuin liiton kannoissa erilaisiin metsäsektorin kysymyksiin. Valtuusto myös valitsee liitolle hallituksen. Ryhdy siis ehdokkaaksi ja pyri oman ammattikuntasi vaikuttajaksi! Ja jos et itse me asetu ehdokts än kaaksi, muista ho ainakin i ta ja äänestää. li ÄÄ 22 | Metsänhoitaja 2•2013 Minun oli vaikeaa päättää mille alalle hakeutuisin, sillä niin moni asia tuntui tavalta. Lukion jälkeen hain puolitosissani opiskelemaan yhteensä viiteen eri luun, muun muassa lääketieteelliseen ja teatterikorkeakouluun. Maa- ja metsätaloustieteellinen tiedekunta tuntui sopivalta sekamelskalta ajattelin, että siellä voisin toteuttaa itseäni. Ensin aikomukseni oli hakeumaatalouspuolelle, mutta puolen vuoden pakollinen navettaharjoittelu minut muuttamaan mieleni. Tuttavani opiskeli metsäekonomiaa ja sai minut vakuutettua siitä, että ala olisi kuin tehty minua varten. kiinnoskorkeakouja tua sai 2. Mitä olet opiskellut ja milloin valmistuit? Opiskelin Liiketaloudellista metsäekonomiaa yhteensä 8 vuotta. Suuri osa opiskeluajastani meni maailmalla ja järjestöpuuhissa. Myös esikoiseni syntyi opiskeluaikana. Valmistuin vihdoin ja viimein vuonna 2007. Olin muuten tosi onnellinen maisterin papereista! 3. Kerro työurastasi ja mitä teet nykyisin? 4. Mitä harrastat? NE Va lt Va u u ito al st n it o - 13 1. Miten päädyit metsäalalle? Olin töissä koko opiskeluaikani. Aloitin pankissa kesätyöntekijänä ja jatkoin pankkimaailmassa osa-aikaisesti kolme vuotta. Lisäksi olen ollut töissä muun muassa yksityisessä metsäalan konsulttitoimistossa, Suomen 4H-liitossa sekä maa- ja metsätalousministeriössä. Tällä hetkellä olen unelmatyössäni FSC Suomen pääsihteerinä. Mukaan vaikuttamaan 20 metsänhenki STÄ Harrastukseni, tai ehkä kakkostyöni on aktiivinen kunnallispoliitikon ura. Olen toisen kauden kaupunginvaltuutettu Vantaalla, ja tällä hetkellä kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja. Lisäksi olen Suomen 4H-liiton valtuuskunnan jäsen sekä Metsänhoitajaliiton valtuuston jäsen. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on ollut minulle aina tärkeää. Jo opiskeluaikana olin aktiivisesti mukana opiskelijajärjestötoiminnassa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Metsäopiskelijoiden kansainvälisessä järjestössä IFSA:ssa toimin kolme vuotta, joista yhden vuoden koko järjestön puheenjohtajana. Jos arkeeni jää tyhjiä hetkiä kahden pienen lapsen työssäkäyvänä poliitiikkoäitinä, käytän ajan puutarhani tonkimiseen ja yrttipenkkien vaalimiseen. 5. Mikä oli ensikosketuksesi Metsänhoitajaliittoon? Ensikosketukseni Metsänhoitajaliittoon sain jo opiskeluaikana, kun liiton työntekijät muistuttivat liittoon kuulumisen tärkeydestä. Liityin opiskelijajäseneksi, tuolloin kannustimena taisi tosin olla ennemminkin liiton jakamat matkastipendit kuin edunvalvonta. 6. Millaista kokemusta sinulla on Metsänhoitajaliiton luottamustehtävistä? Olen ensimmäisen kauden valtuutettu Metsänhoitajaliitossa. Valtuutettuna näkee ja kuulee mielenkiintoisia päivityksiä nykyajan metsänhoitajan työelämästä ja siinä tapahtuvista muutoksista. Kannustan kaikkia hakeutumaan ehdokkaaksi liiton vaaleissa ja käyttämään ääntään! 7. Mikä on mielestäsi Metsänhoitajaliiton tärkein tehtävä? Itse olen saanut Metsänhoitajaliitosta korvaamatonta apua työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä. Mielestäni liiton tärkein tehtävä on palvella jäseniään työelämään liittyvissä kysymyksissä. Metsänhoitaja 2•2013 | 23 Ennennäkemätön ja n a p m a -k ä t s ä s t e m ä lä Suomi e a a k a t n e t n e m m y k i s o u v a t s u t o ll ii k n a v u k ä Mets  Riina Pesari 1980-luvun alussa metsäteollisuuden markkinatilanne oli haastava: 70-luvun hidas kasvu oli päättynyt ja vienti veti, mutta puukauppa ei käynyt toivotulla tavalla. Metsäteollisuuden oli aika keksiä uusia keinoja tilanteen korjaamiseksi – oli aika osoittaa että Suomi eli yhä metsistään. Museologian opiskelija, Jyväskylän yliopisto M Projektin käynnistäjä Puulaakin aluejohtaja Juhani Huittinen. Mainostoimisto Harkonmäen Metsäteollisuus ry:lle tekemä Suomi elää metsästä -kampanja on yksi ensimmäisiä Suomessa toteutettuja markkinointiviestintäkampanjoita. Kuva vuodelta 1984, Luston metsämuseo. ”Suomi elää metsästä” Kantapuussa Suomen Metsämuseo Luston museotietokannassa www.kantapuu.fi voi tutustua Suomi elää metsästä – kampanjan aineistoon. Aineisto löytyy kirjoittamalla kuva- tai esinehaun kokotekstihakuun ”Suomi elää metsästä”. Aineistoja voi kommentoida tai niihin voi antaa lisätietoa klikkaamalla aineistomuistilistaa. Lusto on kiinnostunut tallentamaan myös muuta kampanjaan liittyvää aineistoa. 24 | Metsänhoitaja 2•2013 etsänomistajien vähentynyt puunmyyntihalukkuus, metsäteollisuuden huono julkisuuskuva, ympäristöliikkeen vahvistuminen sekä tehottomana pidetty metsänhoitoyhdistysten yksinvaltiuteen perustuva myyntiohjelma olivat syitä 1980-luvun alun heikkoon puumarkkinatilanteeseen. Puukaupan tulevaisuus näytti synkältä, joten metsäteollisuus päätti petrata imagoaan. Metsäteollisuuden yhtiöt olivat markkinoineet itseään jo vuosikymmeniä oman alansa lehdissä, mutta koko kansan tietoisuuteen pyrkivä mainonta oli metsäalalla uusi asia. Metsäteollisuuden Keskusliitto (nykyinen Metsäteollisuus ry) päätti kokeilla maksettuja mainoskampanjoita, joista suurimmilla metsäteollisuuden yhtiöllä oli jo hyviä kokemuksia. Suomi elää metsästä -kampanja sai alkunsa lokakuussa 1983 osana SOPU-projektia (Uusi puunostostrategia) Metsäteollisuuden Keskusliiton toimitusjohtajan Matti Pekkasen aloitteesta. Projekti käynnistyi Puulaakin aluejohtaja Juhani Huittisen vetämänä ja sitä varten oli perustettu pääosin teollisuuden kenttämetsänhoitajista koostuva laaja projektiorganisaatio. Konsulttina projektissa toimi professori Martti Särkisilta. Projektin päämääränä oli luoda metsäteollisuudelle yhteinen uusi puunosto-ohjelma. Ohjelmalla oli kaksi päälinjaa; teollisuuden puunostohenkilöstön markkinointikoulutus ja puun markkinoille tulon lisääminen mainonnan avulla. Yhteistyökumppaniksi ja toteuttajaksi kampanjalle valittiin kilpailutuksen jälkeen mainostoimisto Harkonmäki Oy, joka vastasi kampanjan koko ulkoasusta ja ennen kaikkea sen iskulauseesta – ”Suomi elää metsästä”. Suomi elää metsästä -iskulause tutuksi koko kansalle Suomi elää metsästä -mainoskampanja suunniteltiin ja toteutettiin vaiheittain vuosina 1983 - 1986. Kampanjassa oli yhteensä neljä vaihetta erillisine osineen, joiden toteutuksessa käytettiin useita mainosvälineitä samanaikaisesti tai erillisinä mainosiskuina. Kampanjan ensimmäisen vaiheen tarkoituksena oli saada koko kansa uskomaan kampanjan sanoma. Sanomalehtimainonta toteutettiin suurimmissa päivittäin ilmestyvissä lehdissä sivun kokoisin mainoksin, joissa teemana oli metsäteollisuuden vienti, metsän kasvatuksen samankaltaisuus viljan viljelyn kanssa ja metsäteollisuuden työllistävä vaikutus. Aikakauslehtimainokset esittelivät kilpailukykyisen ja kansainvälisesti merkittävän vientituotteen: korkealaatuiset paperi- ja sahateollisuustuotteet ja metsäteknologian ja -tutkimuksen korkean osaamisen. Filmitalli Oy:n Tapani Päiväsen ohjauksessa toteutettujen tv-mainosten tehtävänä oli vahvistaa lehtimainosten sanomaa ja tehdä metsäteollisuudesta päivittäinen keskustelunaihe. Kampanjan 45-sekuntiset tv-mainokset päättyivät aina kampanjan tunnuslauseeseen ja tilaajan nimeen – ”Suomi elää metsästä” ja ”Suomen Metsäteollisuus”. Metsänomistajat puuta myymään – yhteiskunnan parhaaksi! Suomi elää metsästä -kampanjan tarkoitus oli saada yksityismetsänomistajat lisäämään puun myyntiä, joten ei ole sattumaa, että metsänomistajille kohdennettu osa kampanjasta oli etenkin lehtimainonnassa näyttävimmin toteutettu. Aikakauslehtien välissä toimitettu yli kymmensivuinen mainosliite sisälsi metsänomistajille kohdistettuna tietoa monimuotoisuudesta ja metsien hoidosta, kun vastaavasti tv-mainoksissa asiantuntijat tuotiin luonnontilaisten metsäpalstojen äärelle vastaamaan kysymykseen ”Onko metsässäsi hoidon tai hakkuun tarvetta?”, yhteydenottokehotuksen siivittämänä. Mainoskampanjan kolmannessa vaiheessa tuotiin esille puukaupan merkitys koko yhteisMetsänhoitaja 2•2013 | 25 leen metsäteollisuudesta Kampanjan vaikutus näkyy edel aassa 25.1.2013. -Saim Etelä ko uutisoidessa. Otsik  Leena Paaskoski FT, Intendentti, Lusto-Suomen Metsämuseo Kampanja toi metsäteollisuuden rytinällä koko kansan tietoisuuteen ja viitoitti tietä muille maksetuille mainoskampanjoille. kunnan hy vinvoinnin kannalta sekä pyrittiin luomaan positiivinen mielikuva metsäteollisuudesta. Mainoksissa painotettiin metsänhoidon merkitystä ja metsäteollisuuden roolia suomalaisten työllistäjänä esimerkiksi näin: ”Metsän korjuu luo edellytykset uudelle kasvulle ja viennille, tuotannolle” tai ”Joka viides saa leipänsä metsästä”. Metsäalan julkisuuskuva paremmaksi Kampanjan neljännessä vaiheessa kohderyhmä oli jälleen koko väestö ja tavoitteena oli parantaa toimialan julkisuuskuvaa tuomalla esiin metsäteollisuuden korkeaa tietotaitoa ja kehittymispyrkimystä sekä korostaa toimialan tärkeyttä vientimarkkinoiden kannalta. Avainsana kampanjan tässä vaiheessa oli inhimillisyys. Mainoksissa tunnetut vaikuttajat toistivat kampanjan sanomaa: ”Metsäteollisuus kantaa suuren vastuun suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudesta”. Mainoksissa tuotiin esille myös tyytyväisiä asiakkaita. ”Metsästä on kasvanut osaamista, jota arvostetaan maailmalla” -mainoslauseen todisteeksi muun muassa Indonesian metsäministeri tohtori Soedjarwo kehui yhteistyötä metsänistutuksen opetuksessa. Kampanjan viidennen vaiheen tarkoituksena oli muuttaa metsäteollisuuden toiminnasta saatua kuvaa pehmeämpään suuntaan. Tämä osa kampanjasta ei sujunut toivotulla tavalla Metsäteollisuuden Keskusliiton sisäisten ristiriitojen takia. Mainoskampanjan ollessa käynnissä Metsäliitto ja Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto irtisa26 | Metsänhoitaja 2•2013 noutuivat SOPU-projektista vuoden 1985 alussa. Mainontaa jatkettiin tästä huolimatta vielä vuoteen 1986 asti. Muuttiko kampanja mitään? Mainoskampanja loi kuvan yhtenäisestä kansasta: jokaista suomalaista yhdistää metsä, joka työllistää, mahdollistaa vientiteollisuuden ja toimii koko yhteiskunnan hyvinvoinnin takeena. Kampanja toi metsäteollisuuden rytinällä koko kansan tietoisuuteen ja viitoitti tietä muille maksetuille mainoskampanjoille. Kyselyiden mukaan kampanja muutti metsäteollisuuden julkisuuskuvaa positiiviseen suuntaan erityisesti yksityismetsänomistajien keskuudessa. Kampanjasta tehty seurantatutkimus osoitti, että mainostuksen ansiosta yksityismetsänomistajat lisäsivät aktiivisuuttaan metsien hoidossa ja puukaupassa. Suomi elää metsästä -kampanjalla saavutettiin sille asetetut päätavoitteet alan julkisuuskuvan parantamisessa ja yksityismetsänomistajien puunmyyntihalukkuuden lisäämisessä. Siitä, olivatko tulokset riittäviä kampanjaan käytettyyn työpanokseen ja kustannuksiin nähden, voi olla montaa mieltä. Selvää on, että kampanja vaikutti metsämainontaan ja -uutisointiin merkittävästi, sillä yhä tänäkin päivänä, 30 vuotta kampanjan lanseerauksen jälkeen ”Suomi elää metsästä”. • Kirjoittaja opiskelee Jyväskylän yliopiston museologian maisteriohjelmassa ja hän toimi harjoittelijana Suomen Metsämuseo Luston ja Jyväskylän yliopiston Digimetsä- hankkeessa. Suomen Metsämuseo Lusto ja Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitos etsivät vuosina 2009–2012 hankkeessaan Digimetsä tutkimuskenttänä uusia ja innovatiivisia yhteistyön muotoja edistämään museon valokuvakokoelmien tutkimuskäyttöä ja nostamaan kokoelmiin liittyvän tiedon tasoa. Hankkeessa Luston valokuvakokoelmien luettelointi, digitointi ja tutkimus yhdistettiin etnologian ja museologian opiskelijoiden harjoittelu- ja opinnäytetöiden tekemiseen siten, että opiskelijoille tarjottiin mahdollisuuksia harjoittelun suorittamiseen Luston museokokoelmien parissa, kokoelmiin liittyvien opinnäytetöiden tekemiseen ja lehtiartikkeleiden julkaisemiseen. Työn kohteeksi valittiin Suomen Metsäyhdistyksen Lustoon luovuttama kuvakokoelma, joka sisältää valistus-, tiedotus- ja yhteistoimintaa harjoittaneen yhdistyksen aineistoa 1800-luvulta 1900luvun loppupuolelle. Metsäyhdistyksen kokoelman myötä hankkeessa saatettiin metsähistorian kannalta tärkeä ja monipuolinen aineisto julkisesti saataville Luston kantapuu.fi-palvelun kautta. Hankkeen työryhmään kuuluivat intendentti FT Leena Paaskoski ja kuvaarkistoamanuenssi FM Leila Issakainen Lustosta, professori Hanna Snellman Helsingin yliopistosta ja toiminnanjohtaja MH Juhani Karvonen Suomen Metsä yhdistyksestä. Hankkeessa työskenteli kaikkiaan kuusi opiskelijaa Jyväskylän ja Helsingin yliopistoista. Hanketta rahoittivat Jenny ja Antti Wihurin rahasto sekä Suomen Metsäyhdistys. Suomen Metsäyhdistyksen digitoituun valokuvakokoelmaan voi tutustua osoitteessa www.kantapuu.fi kuvahaun kokotekstihaussa hakusanalla ”V91002”.  Silja Pitkänen Metsäteollisuus ry Lisää tavoitteellisuutta metsäteollisuuden ympäristöja vastuullisuustyöhön Metsäteollisuus ry:n jäsenet ovat sopineet alan yhteisistä sitoumuksista ympäristö- ja vastuullisuuskysymyksissä. Sitoumuksilla osoitetaan, että suomalainen metsäteollisuus haluaa parantaa toimintaansa ja olla edelläkävijä ympäristö- ja vastuullisuusasioissa myös jatkossa. V astuullisuuskysymysten hallinta vaikuttaa tulevaisuudessa yhä vahvemmin yritysten kilpailukykyyn, ja monella yrityksellä on omat ympäristö- ja vastuullisuustavoitteensa. Ensimmäistä kertaa laaditut, vuoteen 2020 ulottuvat metsäteollisuuden yhteiset sitoumukset kertovat vahvaa viestiä yhteisestä tahdosta kehittää toimintaa koko arvoketjussa, vahvistaa ympäristö- ja vastuullisuusasioiden hallintaa sekä saavuttaa alalle kilpailuetua. Alan ympäristö- ja vastuullisuussitoumuksilla ja -tavoitteilla korostetaan yritysten omaehtoisen toiminnan merkitystä lisääntyvässä sääntelyviidakossa. Sääntelyllä ei tulisi rajoittaa yritysten toimintaa liian tiukasti, vaan myös vapaa- ja omaehtoiselle ja paikallisiin olosuhteisiin pohjautuvalle toiminnan kehittämiselle tulisi antaa tilaa. Koko toimialan yhteiset ympäristösitoumukset ja -tavoitteet ovat harvinaisia. Vastaavia esimerkkejä maailmalla löytyy esimerkiksi sementtiteollisuudesta. Vastuullisuus kattaa koko arvoketjun Metsäteollisuuden ympäristö- ja vastuullisuussitoumukset kattavat alan koko arvoketjun aina metsästä tuotantolaitoksiin ja tuotteisiin asti. Vastuullisuus on keskeinen osa toimintaa myös tulevaisuuden liiketoiminnan ja biotalouden kehittämisessä. Metsäteollisuudella on eväät tarjota yhteiskunnalle innovatiivisia ja ekologisesti kestäviä tuotteita ja ratkaisuja, joilla vastataan maailman ilmasto-, energia- ja ympäristöhaasteisiin. Lisäksi sitoumuksissa korostetaan ympäristövaikutusten hal- lintaa ja energia- ja materiaalitehokkuutta sekä luonnonvarojen käytön ja suojelun edistämistä. Sitoumukset on laadittu kansallisista lähtökohdista. Koska moni suomalainen metsäteollisuusyritys toimii kansainvälisesti, myös yritysten eurooppalainen ja globaali toimintaympäristö on otettu huomioon. Sitoumuksissa luvataan esimerkiksi toimia yhtä vastuullisesti kaikkialla sekä edellytetään vastuullisuutta yhteistyökumppaneilta koko arvoketjussa. Suomalaisen metsäteollisuuden puunkäyttö ei johda sademetsien vähenemiseen eikä maankäyttö kilpaile ruoantuotannon kanssa. Sitoumukset kiinteäksi osaksi käytännön työtä Ympäristö- ja vastuullisuusstrategiaa ja niistä syntyneitä sitoumuksia valmistelleessa työryhmässä oli edustusta isoista metsäteollisuuskonserneista, että pienemmästä ja keskisuuresta saha- ja huonekaluteollisuudesta. Tällä haluttiin varmistaa, että osaamista saatiin monipuolisesti käyttöön ja koko toimiala voi sitoutua yhteisiin tavoitteisiin. Sitoumusten jalkauttaminen yritysten käytäntöihin on käynnissä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää aktiivista vuoropuhelua ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Tavoitteiden toteutumista voidaan osin jo nyt jäljittää ja seurata, osin niiden seurantaan tulee vielä kehittää uusia toimintaperiaatteita ja järjestelmiä. • shutterstock Digimetsä tutkimuskenttänä profiili  Eveliina Varis Metsänhoitaja-pedagogi luottaa tulevaan Kun metsänhoitaja ajautuu pankkimaailmasta yliopistopedagogiksi, mahtuu matkan varrelle draamaa ja heittäytymistä. Avoimin mielin elämään ja uraan suhtautuva Kirsi Kettula seuraakin intuitiotaan: “Menen moneen juttuun tunne edellä”. K irsi Kettula hakeutui opiskelemaan metsätieteitä Helsingin yliopistoon, koska opinnoissa yhdistyivät kolme kiinnostuksen kohdetta: biologia, talous ja kansainvälisyys. Vaikka opiskeluaika oli Kettulan mielestä mukavaa, ei metsäala houkutellut työnantajana valmistumisen jälkeen. "Kun valmistuin 1989, olin niin kyllästynyt metsäalaan, että ajattelin, että ei ikinä enää metsää eikä ainakaan tutkimusta", Kettula toteaa. Valmistumisensa jälkeen Kettula pääsikin Kansallis-Osake-Pankin pääkonttoriin rahoitusasiantuntijaksi. Kettula jäi KOP:ista äitiyslomalle 90-luvun puolivälissä aikana, jolloin pankkialaa koettelivat syvä lama ja suurten pankkien fuusiot. Paluu entiseen työtehtävään ei onnistunutkaan. "Pankista minulle sanottiin suoraan, että vanhat työt ei ainakaan jatku ja oikeastaan kannattaa etsiä muita töitä. Muistan, kuinka soitin Metsänhoitajaliittoon Sippolan Jukalle, että mitäs minä nyt teen", Kettula kertaa karikkoaan työelämässä. Tiukassa paikassa eräs puhelinsoitto osoitti, että asioilla on taipumusta järjestyä. “Soitin professorilleni Heikki Juslinille vaihtaakseni kuulumisia. Viikon kuluttua siitä keskustelusta olin lupautunut Helsingin yliopistolle assistentiksi”, Kettula nauraa. Draaman kautta Siirtyminen pankin avokonttoreista yliopistolle ei ollut helppoa, mutta Kettula päätti kuunnella itseään. Uusi työ oli palkitsevaa ja käsiteltävät tutkimusaiheet kiinnostavia. "Valmistumiseni jälkeen oli tapahtunut valtava muutos. Opiskellessani teemoina olivat avohakkuu, auraus ja asfaltointi mutta tullessani yliopistolle assistentiksi, olivat ympäristövastuun kysymykset tulleet ajankohtaisiksi”, Kettula muistelee. 28 | Metsänhoitaja 2•2013 Kettula jäi toisen ja kolmannen lapsen myötä hoitovapaille työstään assistenttina ja oli viisi vuotta poissa yliopistomaailmasta. Hoitovapaan aikana Kettula aloitti draamaharrastuksen ja löysi itsestään uuden puolen. "Ajattelin, että olen pankki-ihminen ja metsänhoitaja ja minun on vaikea heittäytyä. Mutta näytteleminen koukutti minut täysin!". Paluun hoitovapailta yliopistolle Kettula teki amanuenssin viran kautta. Hän hyppäsi jälleen uuteen haasteeseen aloittaessaan yliopiston hallintoihmisenä yritysten yhteiskuntavastuun kysymyksiä käsittelevän Etiikka ja vastuullisuus metsäsektorilla -kurssin. "Jossakin vaiheessa minulle kolahti, että metsätieteistä puuttuu arvokeskustelu lähes kokonaan. Etiikkakurssille oli tilausta”. Kettulan kurssilla on ollut alusta alkaen tarkoitus viedä eettistä päätöksentekoa käytäntöön metsäalan esimerkein. "Opiskelijat ovat joutuneet miettimään erilaisia näkökulmia vaikkapa yritysten plantaaseihin tropiikissa tai Metsähallituksen hakkuisiin luonnonsuojelualueiden lähettyvillä. Draama on toiminut työvälineenä, jonka avulla tilanteita, joissa ei ole suoraan oikeita ja vääriä vastauksia, on tehty näkyväksi." Vuosien varrella pidetyiltä kursseilta Kettula keräsi aineiston 2012 valmistuneeseen väitöskirjaansa asiantuntijuuden kehittämisestä draaman, roolipelien ja reflektoinnin kautta. "Tutkimuksessamme selvisi, että suomalaiset, ja varsinkin miespuoliset metsäopiskelijat, eivät juuri kykene reflektoimaan oppimistaan", Kettula toteaa. Tämä harmittaa Kettulaa, sillä hän kokee, että aktiivinen omien ajatusten ja oppien kyseenalaistaminen edesauttaa asiantuntijuuden kehittämisessä. "Itsensä tunteminen on tärkeä osa asiantuntijuutta", Kettula kertaa ja jatkaa "Se, että saa kyseenalaistamalla pienen särön aikaiseksi omaan tapaan ajatella, edesauttaa ymmärtämään, miksi joku muu ajattelee toisin”. Draamaharrastus vie Kirsi Kettulaa erilaisiin roolisuorituksiin, kuten kotiopettajatar Cecilia Cedermaniksi 1830-luvulta. Metsäalalta puuttuu tunne Kettula kokee, että metsäalalla olisi paljon opittavaa avoimuudesta ja tunteiden ilmaisemisesta. "Tunteiden sivuuttaminen näkyy esimerkiksi siinä, kun luonnonsuojelujärjestöt kritisoivat metsäalan toimia, me annamme keskusteluun tiukat faktat, emmekä huomaa, että toisella osapuolella vaikuttavat vahvasti tunne ja kiintymys metsään”, Kettula pohtii. ”Meidän kannattaisi opetella havaitsemaan tunnepuoli ja pyrkiä keskustelemaan sen kautta. Vaikka olisimme eri mieltä, myös tunteet on hyvä tunnistaa", hän jatkaa. Kettula toimii nyt määräaikaisessa tehtävässä Aalto yliopistossa kehitysasiantuntijana ja projektipäällikkönä. "Oli rankka päätös lähteä yliopistolta, sillä minulla oli siellä vakituinen työ ja yhteisö. Mutta tämä työ Aallossa oli niin herkullinen, että uskalsin viisikymppisenä heittäytyä". Kettula pääsee työssään yhdistämään väitöskirjansa pedagogisuuden ja opintojen aikaisen kiinnostuksensa kansainvälisyyteen vastatessaan Aalto-yliopiston ja kiinalaisen Tongjin yliopiston välisestä pedagogisen yhteistyön hankkeesta. Tulevaisuuteen Kettula suhtautuu positiivisesti ja menneeseen kiitollisesti. "On ollut lohdullista huomata, että asiat johtavat toiseen ja olen onnistunut hankkimaan kaikesta kokemastani osaamista, mistä on ollut hyötyä vaikka työtehtävät ja työpaikat ovat olleet hyvin erilaisia. Näin tuoreena viisikymppisenä sitä vasta tajuaa, että mikään elämän aikana koettu ei ole mennyt hukkaan" Kettula toteaa hymyillen. • "En olisi ikinä uskonut, että tekisin metsän hoitajana väitöskirjan draamasta", Kettula toteaa. Nimi: Kirsi Kettula Valmistunut: Helsingin yliopisto 1989, klapisti (puumarkkinatiede), MMT 2012 Työpaikka: Aalto yliopisto, Tutkimuksen ja opetuksen strateginen tuki, Projektipäällikkö/ Kehitysasiantuntija Motto: "After all, tomorrow is another day", elokuvasta Tuulen viemää. Metsänhoitaja 2•2013 1•2013 | 29  Janne Antikainen metsäylioppilas, Helsingin yliopisto Suomen UNFF delegaation edustaja asema on vakiintunut ja voimistunut ja niiden puitteissa tapahtuu koko ajan kehitystä”, Heino painottaa. ”Suomi joutuu olemaan valppaasti mukana ilmasto- ja biodiversiteettikokouksissa molempien sopimusten metsällisestä merkityksestä johtuen” Heino jatkaa. Oikeudellisesti sitomattomasta metsäsopimuksesta sitovaan sopimukseen? Kansainvälisen metsäpolitiikan kiemurat vaikuttavat myös Suomessa YK:n metsäfoorumi kokoontui huhtikuussa Istanbulissa. Suomen valtuuskunnan edustaja, metsäylioppilas Janne Antikainen Helsingin yliopistosta pääsi kurkistamaan pääkallopaikalla vaikuttavien metsäasiantuntijoiden mietteisiin. K ansainvälinen metsäpolitiikka ei ole yksiselitteistä. Metsäalaa ohjaa poliittisesti korkeimmalta paikalta Yhdistyneet kansakunnat, jonka sisäisistä foorumeista ja sopimuksista metsäpoliittisia päätöksiä tehdään ja määritellään muun muassa: YK:n metsäfoorumi UNFF:ssa (United Nations Forum on Forests), YK:n ilmastosopimuksessa eli UNFCCC:ssa (United Nations Framework Convention on Climate Change), Biodiversiteettisopimuksessa eli CBD:ssä (Convention on Biological Diversity), FAO:n (Food and Agriculture Orga30 | Metsänhoitaja 2•2013 nization) metsäkomiteassa sekä erilaisissa tutkimuksellisissa organisaatioissa kuten IUFRO:ssa (International Union of Forest Research Organizations). Seuraavassa pyrin valottamaan tätä kiemuraista kokonaisuutta haastattelemalla Istanbulin metsäkonferenssiin osallistuneita metsäalan asiantuntijoita. Metsäalalta puuttuu yhteinen YK-sopimus Maa- ja metsätalousministeriön johtava metsäasiantuntija Jan Heino pitää nykyistä YK:n metsäpoliittista tilannetta turhan pirstaloituneena: ”Kansainvälisen metsäpolitiikan maailmanlaajuisena ongelma on metsien hävittämisen estämisen lisäksi myös se, että metsäasiaa ei ole pystytty käsittelemään keskitetysti nykyistä kokonaisvaltaisemmin”. Tähän tilanteeseen on päädytty Heinon mukaan historiallisen kehityksen kautta, johon on luettava muun muassa epäonnistuminen sitovan metsäsopimuksen aikaansaamiseksi Rion kokouksessa vuonna 1992. ”Koska metsillä ei ole YK-sopimusta, ilmasto- ja monimuotoisuussopimusten Heinon mukaan oikeudellisesti sitovan metsäsopimuksen puuttuminen YK:ssa johti vuonna 2007 ”Kaikentyyppisiä metsiä koskevan oikeudellisesti sitomattomaan asiakirjaan” (eng. Non-legally binding instruments, NLBI). Tätä asiakirjaa pidetään UNFF:n suurimpana saavutuksena, mutta kuten asiakirjan nimikin jo kertoo, se on oikeudellisesti sitomaton sopimus. Asiakirjassa sovitut neljä tavoitetta eivät sido YK:n jäsenvaltioita, vaan ovat lähinnä toiminnallisia suosituksia. Asiakirjaan kirjatut neljä tavoitetta ovat: metsien häviämisen pysäyttäminen, metsistä saatavien hyötyjen lisääminen, suojelualueiden ja muiden kestävästi hoidettujen ja käytettyjen metsien määrän lisääminen sekä metsien hyväksi käytettävän kehitysavun määrän vähenemisen pysäyttäminen. ”NLBI:n merkitys normina metsälakeja uudistettaessa on ollut meillä ja muualla kuitenkin hyvin marginaalinen” Heino kommentoi ja jatkaa ”Suomen metsälainsäädäntö on niin edistynyttä, ettei NLBI sinällään ole aiheuttanut mitään tarvetta muuttaa lakejamme. Tarve metsälain uudistamiseen onkin syntynyt kotimaamme sisällä”. Heinon mielestä UNFF ja YK:n vaikutusten sijaan suurempi merkitys Suomen metsäpolitiikalle pitää antaa Euroopan metsäministerikonferenssille (Forest Europe). Metsäministerikonferenssi järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1990 Strasbourgissa Suomen ja Ranskan aloitteesta. Vuonna 2011 Oslossa järjestetyssä 6. konferenssissa allekirjoitettiin Oslon ministeripäätös ”Euroopan metsät 2020” sekä valtuutus neuvotella oikeudellisesti sitovasta sopimuksesta Euroopan metsiä koskien. ”Jos tämä metsäsopimus saadaan aikaiseksi, muuttaa se Euroopan metsäpoliittista tilannetta radikaalisti niin Euroopassa, EU:ssa eli kaikissa maissa, jotka sopimuksen ratifioivat” neuvottelujen puheenjohtajana toimiva Heino kertoo. Päätös sopimusluonnoksesta tulisi saada neuvoteltua tämän vuoden kesäkuuhun mennessä ja Euroopan metsäministerit päättävät siitä lopullisesti marraskuussa . Ongelmana prosessien byrokraattisuus ja kesto UNFF-konkarin, lähetysneuvos, metsänhoitaja Markku Ahon mukaan suurimpia ongelmia YK:n toiminnassa ovat sen byrokraattisuus ja prosessien kesto. ”YK:n neuvotteluissa sovittujen toimien vaikutuksen näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä”, Aho toteaa. Hän ei kuitenkaan väheksyisi esimerkiksi UNFF merkitystä: ”Sen kautta yleinen tietotaso metsistä leviää ja toisaalta YK:n eri foorumeilla on saatu aikaiseksi niin laillisesti, poliittisesti kuin eettisesti sitovia sopimuksia”. Kuitenkin myös Aho kokee EU:n ja Metsäministerikonferenssien sisällä tapahtuvien metsäpoliittisten tekijöiden olevan suuremmassa merkityksessä. ”Euroopassa mahdollisesti tapahtuvat metsäpoliittiset muutokset tarjoavat tilaisuuden saada YK:n prosesseihin potkua muutakin kautta kuin vain ilmastonmuutoskeskustelun välityksellä”, Aho visioi. ”Mieluummin etukenossa kuin jälkijunassa” Ahon mukaan tuntuvin vaikutus Suomen metsiin YK:lla on ollut ensinnäkin luonnontilaisten tai lähellä luonnontilaista tilaa olevien metsien suojeluun, joka on saanut vaikutteita muun muassa Biodiversiteetti- sopimuksesta (CBD). Toiseksi vaikutusta on tapahtunut ilmastonmuutokseen liittyen ja kolmanneksi kansainvälisen taloudentilanteen kautta. Suomella on oma toimintasuunnitelma CBD:tä koskien. ”Uskon biodivesiteettisopimukseen liittyvän keskustelun lisääntyvän kansainvälisesti. Siinä tapauksessa näihin kysymyksiin tullaan reagoimaan Suomessa niin ministeriö- kuin metsänomistajatasolla. Kotimaassa hiljattain käyty keskustelu uuden metsälakiehdotuksen tiimoilta on hyvä esimerkki tästä”, Aho summaa. Aho kokee suunnanmuutoksen vaikuttavan Suomen metsäteollisuuteen muun muassa perinteisten metsäteollisuuden tuotteiden merkityksen vähenemisellä ja johtavan uusiin metsäteollisuuden lopputuotteisiin, uuteen tutkimukseen sekä tuotteistamiseen. ”Painottaisin päätöksenteon ja metsäpolitiikan mahdollistavien toimien sekä tutkimuksen välisen rajapinnan parantamisen merkitystä. Suomen tulisi sopeutua uusiin tuuliin pienenä avoimena taloutena mieluummin etukenossa kuin jälkijunassa” Aho korostaa. Aho kokee tässä kehittämisen varaa ja toteaa myös metsäalan ammattilaisten olleen yllättävän muutosvastarintaisia sen sijaan, että hyödynnettäisiin metsäalan uusia mahdollisuuksia. ”Ajankohtaisiin metsiin liittyviin keskusteluihin olisi hyvä osallistua ennemmin hiukan ennakoiden kuin vasta siinä vaiheessa kun on aivan pakko” hän lisää. UNFF10: YK:n metsäfoorumin taustoista YK:n metsäfoorumi on perustettu vuonna 2000 YK:n talous- ja sosiaalineuvoston ”Ajankohtaisiin metsiin liittyviin keskusteluihin olisi hyvä osallistua ennemmin hiukan ennakoiden kuin vasta siinä vaiheessa kun on aivan pakko" Metsänhoitaja 2•2013 | 31  Kolmas ovi käytävän päässä Suomen maa- ja metsätalous ministeri Jari Koskinen piti taustoittavan puheen Suomen edustajana UNFF10:n kokouksessa. ECOSOC:n toimesta. Vaikka metsät eivät välttämättä ole monille maille tärkeitä esimerkiksi pääelinkeinon kautta, muodostavat ne silti entistä tärkeämmän roolin muun muassa ilmastonmuutoksen hillinnässä ja erilaisten ekosysteemipalveluiden, kuten vesitalouden turvaamisessa ja eroosion ehkäisemisessä. T urk in Ista nbu lissa jä r jestet tiin 8-19.4.2013 kymmenes YK:n Metsäfoorumi (UNFF10). Kaksi viikkoa kestänyt foorumi sisälsi aluksi korkean tason osuuden, jossa edustettuina olivat muun muassa Turkin pääministeri Recep Erdoganin ja Suomen maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen lisäksi 21 ministeriä ja yli 33 muuta korkean tason henkilöä kuten suurlähettiläitä. Ministeri Koskinen oli ainoa teollisuusmaan ministeri kyseisellä osuudella. Kaiken kaikkiaan Metsäfoorumiin osallistui kahden viikon aikana UNFF:n johtajan Jan McAlpinen mukaan lähes tuhat edustajaa eri valtioista. Korkean tason osuuden jälkeen foorumi jatkui teeman ”Metsät ja taloudellinen kehitys” käsittelyllä. Yleisteeman alla käsiteltiin muun muassa metsätuotteita ja metsien tarjoamia palveluita, metsien ja puiden hyötyä kaupunkilaisille ja kansainvälistä metsärahaston luomista sekä metsien kestävää käyttöä. Suomen 17 edustajan valtuuskunta oli yksi foorumin suurimmista ja suomalaisen 32 | Metsänhoitaja 2•2013 metsäsektorin sidosryhmien osallistuminen oli kansainvälisen mittapuun mukaan todella merkittävää, muun muassa parin puheenvuoron ja puheen muodossa. Foorumilla laihat tulokset – mitä tulevaisuudessa? Haastattelemani Jan Heino kokee juuri käydyn UNFF10:n lopputuloksen hyvin laihaksi. Foorumin parhaana saavutuksena Heino pitää vuoteen 2015 ulottuvaa metsien kehitysagendaan liittyvä kokonaisarviointi UNFF:stä. ”Vuonna 2015 maiden pitää päättää, kannattaako tätä vuosikymmenestä toiseen jatkuvaa itseään toistavaa globaalia prosessia jatkaa vai jotenkin muuttaa” Heino kommentoi ja jatkaa ”Monien arvioiden mukaan suoraan jatkoon ei löydy perusteluja ja globaalin metsäpoliittisen keskustelun ylläpitoon löytyy muitakin foorumeja”. Muut foorumissa käsitellyt päätökset koskivat metsärahoituksen tulevaisuutta, metsiä ja niiden taloudellista kehitystä sekä muun muassa UNFF11 puheenjohtajistoa, johon valittiin uutena jäsenenä muun muassa Suomen Maa- ja metsätalousministeriön metsäneuvos, metsänhoitaja Heikki Granholm. Seuraava metsäfoorumi UNFF11 järjestetään vuonna 2015, joka on muodostumassa kansainvälistä metsäpolitiikkaa silmällä pitäen erittäin mielenkiintoiseksi vuodeksi: silloin päätetään muun muassa mahdollisesta ympäristösopimuksesta ja siihen mennessä meillä saattaa olla koko Euroopan laajuinen sitova metsäsopimus. Lisäksi YK:n vuosituhattavoitteet tulisi olla tuolloin saavutettu ja uusista niin sanotuista kestävän kehityksen tavoitteista tehdään mahdollisesti päätöksiä. Samana vuonna päätetään myös UNFF:n jatkumisesta ja mahdollisesti myös maailmanlaajuisesta metsärahastosta ja YK:n laillisesti sitovasta metsäsopimuksesta. Aika näyttää miten UNFF:n käy. Kuten Heinon kommentista voi päätellä, prosessia ei kuitenkaan pidä tehdä sen itsensä vaan tavoiteltavana olevan kehityskulun vuoksi. Kaksi viikkoa UNFF10:ntä seuranneena voin kuitenkin todeta vastaavanlaisiin foorumeihin osallistumisen tärkeänä, kun neuvotteluihin osallistutaan niinkin aktiivisesti kuin Suomen edustajat Istanbulissa osallistuivat. Lisäksi Maa- ja metsätalousministeriö näyttäisi toimivan esimerkillisellä tavalla ottaessaan erilaiset sidosryhmät mukaan päätöksentekoon, luoden näin läpinäkyvämpää prosessia metsäalaan vaikuttavalle toimintaympäristölle. • Kirjoittaja on kolmannen vuoden Metsien luonnonvara- ja ympäristötaloustieteen opiskelija (entinen kansantaloustieteellinen metsäekonomia) Helsingin yliopistosta. Hän edusti Helsingin yliopiston Metsäylioppilaat ry:tä Suomen delegaatiossa UNFF10:ssä Istanbulissa 8-19.4.2013. pakina Aivot narikassa Lapsella ei ole aivokapasiteetin kanssa ongelmia. Ei unohdu muistio, katoa kalenteri eikä katkea päivän ainoa nerokas lause kesken näppäilyn kun aivot alkavat yllättäen lurittaa jotain ärsyttävää korvamatoa (tänään ohjelmistossa J.Karjalaisen Mennyt mies). Olen päivittäin kateellinen jälkikasvulleni tuosta ihmeellisestä kyvystä painaa vahingossa mieleen asioita ja muistaa ne kristallinkirkkaasti viikon päästä vaikkapa saunanlauteilla. Siis kuten vaikka jääkiekon SMliigan pistetaulukko ja maalipörssin kymmenen kärjessä. Mutta mikäs siinä on muistaessa kun ne harmaat aivosolut eivät sisällä kuutiokaupalla kaikenlaista nippelitietoa podsolimaannoksesta ranskan kielioppiin. Mahtuu mainiosti pari kiekkoilijaa ja paljon muutakin. Neuvokas vanhempi toki oppii vielä sen verran uusia temppuja, että kykenee hyödyntämään lapsensa voimavaraa: ”Muistatko sitten kun mennään kauppaan, että pitää ostaa mysliä ja kananmunia.” Ja lapsihan muistaa. Ja on innoissaan kun saa moisen tärkeän tehtävän. Ei onneksi vielä tajua, että vanhemmat oireilevat vahvasti infoähkydementian suuntaan kommunikaattoreita näpytellessään. Kun ovat niin asiantuntijoita. Asiantuntijatyö on paras keino tuhota ihmisen luovuus ja heikentää muistia. Asiantuntijuuttahan on se, että osaa ratkaista samanlaisia ongelmia aina samalla tavalla. Eli uusia muistikytköksiä aivoihin on tarvinnut synnyttää viimeksi silloin 90–luvulla kun päätyi nykyiseen työpaikkaansa. Sen jälkeen ei ole ehtinyt ajatella kun on ollut niin kiire juosta palaverista kokoukseen ja takaisin. Helpointa on olla sitä mieltä kuin aina ennenkin. Asiantuntijatyöpaikan kokoushuoneessa järjestetään milloin mitäkin ”aivoriihiä”. Huone on ankea, tuolit epämukavia ja seinältä katsoa moljottavat muinaisten aikojen suurmiehet. Kyllä siinä on tottavie tekemistä, jos meinaa sellaisessa ”aivoriihessä” muiden vaivautuneiden ja rautakangenjäykkien ihmisten kanssa yhdenkään luovasti pulppuilevan ajatuksen saada aikaiseksi. Kukaan ei muista mitä viimeksi puhuttiin ja pyörää yritetään keksiä uudelleen. Kaikki hokevat samoja turvallisia lauseita. Kuudes kahvikupillinen ei tilannetta paranna. Metsän tuoksu ja raikas ilma tekevät aivoille hyvää. Virkistävä vaikutus ei ulotu valitettavasti enää sellunkeiton jälkeisiin olomuotoihin, joten paperilla kyllästetty pölyinen toimisto ei anna aivoille samanlaista potkua kuin vaikkapa keväinen koivumetsä. Jos työpaikallasi ollaan järjestämässä jokakeväistä strategiainnovaatiovisio-kehittämisenedistämispäivää, niin kokeilkaapa vaihteeksi mennä ihan rauhassa metsään. Kävelkää tunti-pari ja sen jälkeen auringon lämmittämällä kallionkumpareella mietitte, että miltä se maailma voisi tulevaisuudessa näyttää. Nouseeko vai laskeeko aurinko ja vieläkö hongat humisee? Varoitus: Voi aiheuttaa uusia ajatuksia, muistin virkistymistä, riippuvuutta, lisää työtä ja yleistä positiivista ilmapiiriä. Metsänhoitaja 2•2013 | 33 opiskelija  Henna Nummela Metsäylioppilaat ry:n tiedottaja Metsänhoitajaliiton viestintätoimikunnan jäsen henkilöuutiset TUONEN SATOA Suuntana kesätyö? K Muistathan opiskelijatutkimuksen! Syksyllä Metsänhoitajaliitto toteuttaa yhdessä Agronomiliiton, Luonnontieteiden akateemisten liiton ja Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton kanssa opiskelijatutkimuksen. Kyselylinkki lähetetään kaikille liiton opiskelijajäsenille elokuun aikana ja siihen voi vastata syyskuun puoleen väliin saakka. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan palkintoja! Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää opiskelijoiden työskentelyä lukuvuoden ja kesän 2013 aikana. Opiskelijatutkimukseen vastaaminen on tärkeää, sillä tutkimuksen tuloksia käytetään opiskelijoiden edunvalvonnassa sekä vähimmäispalkkasuositusten ja palkkaneuvonnan viitearvojen määrittelyssä. Tarkkaile siis postiasi elokuussa! 34 | Metsänhoitaja 2•2013 evään ja kesän kunniaksi tulee tähän opiskelijapalstalle vähän uutta (blondia) väriä kolmannen vuoden metsäteknologian opiskelijasta. Helsingin metsäylioppilaat varmasti tuntevatkin jo nimeni sähköpostin lähettäjä-kentästä, eli toimin siis Metsäylioppilaat ry:n tiedottajana sekä näin ollen olen myös opiskelijajäsenenä Metsänhoitajaliiton viestintätoimikunnassa. Vuoden alku oli tänä vuonna allekirjoittaneella poikkeuksellisen kiireellinen. Kandin seminaarityön kirjoittaminen vei melkoisen osan ajasta, sillä en päästänyt itseäni helpolla aiheen valinnan osalta enkä liioin kirjoitusprosessissakaan. Siinä sivussa piti lisäksi omaksua tiedottajan tehtävät sekä hoitaa kesätöiden haku. Persoonallisen hakemuksen (tai ylipäätään hakemuksen) kirjoittaminen tuntuu olevan vuodesta toiseen yhtä hankalaa, eikä sitä yhtään helpota se tieto, että niitä on kirjoitettava kymmeniä eri paikkoihin. Lisäksi piti suorittaa jokakeväinen CV:n siivous eli laittaa työtiedot ajan tasalle sekä kaivella mappi Ö:n uumenista tärkeät töihin liittyvät paperit, jotta ne ovat valmiina, jos kutsu työhaastatteluun tulee. Onneksi sain muun muassa Metsänhoitajaliitosta apua näihin haasteisiin! Viime kesänä kesätyönhaku Suomessa ei tuottanut tulosta, mutta lopulta kävi kuitenkin niin onnellisesti, että pääsin Walesiin kahdeksi kuukaudeksi työharjoitteluun. Kyseisen yrityksen toiminnan ydin on puutuotteiden kyllästäminen, ja kreosootin haju tulikin kahden kuukauden aikana erittäin tutuksi. Ensimmäiset viikot menivät yritykseen ja yrityksen toimintaan tutustuessa sekä totutellessa kieleen. Viikkojen vieriessä vastuuta alkoi kertyä enemmän, ja isoin yksittäinen työ, josta vastasin, oli yrityksen esitteiden ilmeen uusiminen ja päivittäminen. Työkaverit olivat todella mukavia ja suhtautuivat suomalaiseen metsäopiskelijaan hyvin, ehkä aluksi hieman ihmetellen, sillä Britanniassa naisia on paljon vähemmän alalla kuin Suomessa. Työilmapiiri oli sopivan rento, ja välillä ei edes meinannut asioita hoidellessa muistaa, että on ylipäätään töissä. Kesästä jäi erittäin lämpimät muistot, vaikka viime kesä sattuikin olemaan sateisin kesä viimeiseen sataan vuoteen Britanniassa, eli ilman sateenvarjoa ei kyllä tullut lähdettyä ulos. Yhteydenpito perheen kanssa jatkuu edelleen, ja toiveissa onkin, että pääsisi Walesiin vielä, jos ei töihin, niin ainakin tapaamaan tuttuja. Tulevan kesän osalta kuviot ovat vielä hieman auki, mutta kaikennäköisiä suunnitelmia on laadittu, ettei ihan tyhjän päälle tarvitsisi kuitenkaan jäädä. Meidän opiskelijoiden on hyvä muistaa, että olemme oikeutettuja pyytämään tukea ja apua työelämäasioissa Metsänhoitajaliitosta siinä missä työelämässä jo toimivat jäsenet. Rohkeasti vaan puhelin käteen tai sähköposti laulamaan, jos tulee kysyttävää, liitosta kyllä vastataan. Toivotan kaikille metsäylioppilastovereilleni menestyksekästä ja työntäyteistä kesää! Räisänen Pentti * 12.12.1924 † 14.2.2013 Jänterä Aarne Oskar M * 29.9.1922 † 15.3.2013 Purhonen Elias Juho* * 30.3.1920 † 16.2.2013 Herold Birger Fredrik * 29.10.1916 † 15.4.2013 Lampinen Uuno Henrik * 5.5.1923 † 20.2.2013 Vainio Hannu Antero * 9.4.1928 † 18.4.2013 Rautiainen Veikko Olavi * 5.10.1952 † 20.2.2013 *Muistokirjoitukset luettavissa Metsänhoitajaliiton verkkosivuilla Metsänhoitaja-lehden osuudessa Henkilöuutisia: www.metsanhoitajat.fi/liitto/metsanhoitaja-lehti/henkilouutisia Verkossa julkaistua Valmistuneiden onnittelut ovat luettavissa liiton verkkosivuilla Metsänhoitaja-lehden osuudessa Henkilöuutisia (www.metsanhoitajat.fi/liitto/metsanhoitaja-lehti/henkilouutisia). Merkkipäivät • Päivämäärä/Nimi/Ikä 2.6. Hankala Aarne Johannes 5.6.Autere Seppo Ilkka Ilmari 5.6.Yli-Kojola Hannu Juhani 6.6.Salakari Martti Juhani 9.6.Saikku Jorma Tapio 9.6. Heinämäki Jaakko Taavetti 15.6.Jylhä Lea Kaarina 16.6.Savolainen Martti Olavi 17.6.Kostamo Jouko Tapani 17.6.Tahvanainen Liisa Johanna 18.6.Lahti Tapio Kalervo 18.6. Frey Arto Alexander 19.6. Haapanen Matti Hannu Tapio 19.6.Uusitalo Jori Juhani 22.6. Mäkelä Raimo Kalevi 27.6.Jalkanen Risto Einar 27.6.Tynys Veijo Tapio 27.6.Kivistö Jari Niilo Tapani 30.6. Högnäs Tore Nils Håkan 30.6.Rajala Pekka Tapani 75 75 60 70 80 75 50 75 60 50 90 80 50 50 70 60 60 50 60 60 2.7.Pölkki Voitto Johannes 4.7.Ristolainen Jouko Helmer 4.7.Kuusisto Vento Juhani 5.7. Herttuainen Erkki Jouni 7.7.Jauhiainen Eino Johannes 9.7. Ojansuu Risto Hannes Sakari 11.7.Tervonen Mikko Markku Tapio 12.7.Tasanen Tapani Ilmari 12.7. Hellström Eeva Anja Katri 15.7. Nykänen Jorma Juhani 16.7.Itkonen Raimo Eino 17.7.Laitinen Ilkka Viljo Antero 18.7. Hyvärinen Eero Juhani 20.7.Leskinen Timo Juhani 23.7. Varama Martti Matti Olavi 24.7.Korhonen Kari 1.8.Pohtila Eljas Heikki Pietari 5.8.Aarnio Pentti Vilhelm 7.8. Mannerkoski Ilpo Juhani 12.8. Herrala Jukka Olavi 70 80 70 60 90 60 60 60 50 60 50 50 80 50 75 70 70 90 60 60 14.8. Hellström Raymond Eligius 18.8. Westman Kari Urho 27.8.Peltoniemi Aatos Gabriel 4.9.Leino Aino Kaarina 5.9.Tölli Raimo Kalervo 8.9.Peltonen Antti Tuomas 10.9.Aro Lasse Juhani 11.9.Kärkkäinen Hannu Antero 11.9. Blauberg Kai Uwe 15.9. Holappa Ari Viljo 16.9. Vuorinen Martti Tapio 17.9.Laiho Olavi 18.9. Haapala Matti 21.9.Räisänen Osmo Uolevi 21.9. Mikkola Matti Tapio 24.9.Silokallio Pekka Juhani 26.9. Vuorivirta Juha Veli 27.9. Villa Aki Olavi 28.9. Honkanen Seija Inkeri 29.9.Kytölä Eero Viljo 50 70 75 60 60 60 50 70 50 60 60 80 80 75 50 80 60 50 70 70 Metsänhoitaja 2•2013 | 35 Tervetuloa nauttimaan upeista metsäisistä maisemista Kerigolfin väylille ja viheriöille! Metsänhoitajien SM-golf 2013 Metsänhoitajien golfin Suomen mestarit ratkaistaan neljännentoista kerran elokuun viimeisenä perjantaina 30.8.2013 Savonlinnan Kerimäellä, Kerigolfin kentällä (www.kerigolf.fi). Aamukahvit ovat tarjolla klo 8.45 alkaen ja kilpailun avaustarinat ja viimeiset nuotit kisakierrokselle kello 9.30. Ensimmäinen startti klo 10.00. Tällä kertaa ei kilpailla lyöntipelin SM-tittelistä, mutta paras scratch-tulos (keltainen tee) kuten myös pisimmät draivit ja tarkimmat lähestymiset palkitaan asianmukaisella arvostuksella. Ilmoittautumiset 16.8.2013 mennessä Kerigolfin caddiemasterille caddiemaster@kerigolf.fi tai 015-252600. Ilmoittautuessa kerrottava nimi, kotiseura, tasoitus ja veteraanin kyseessä ollessa myös syntymävuosi. Viimehetken karsintojen mahdollistamiseksi Hyytiälän kurssien väliseen joukkuekilpailuun osallistuvat voivat ilmoittaa joukkueen vielä kilpailupaikalla. Kilpailusarjat • • • • • Yleinen SM pistebogey (hcp) Naiset SM pistebogey (hcp) Veteraanit SM pistebogey (hcp) Metsäylioppilaat pistebogey (hcp) Hyytiälän kurssikilpailu, 2 pelaajan yhteistulos • Seuralaiset pistebogey (hcp) Lähtölistat Kerigolfin kotisivuilla (www.kerigolf.fi) viimeistään torstaina 29.8.2013. Kilpailumaksu on 65 €, sisältäen greenfeen, kärryt, aamukahvin, keittolounaan ja tulospalvelun. Peruutukset on tehtävä viimeistään 26.8.2013. Ilman ajallaan tehtyä peruutusta kilpailusta pois jääneeltä kysellään hyvää syytä ja osanotto maksua jälkikäteen. Kiertopalkintojen haltijoita muistutetaan siitä, että pokaalin ihailu päättyy aikanaan ja hallussa olevat kiertopalkinnot toimitetaan kilpailupaikalle ennen kilpailun alkua. Majoitus Savonlinnan seudun monipuolisista majoitusmahdollisuuksista voitte valita mieleisenne kortteerin: info@savonlinnatravel.com, www.savonlinna.travel puhelin 0600-30007 Harjoituskierros kilpailuun osallistuville torstaina 29.8. tarjoushintaan 35€. Tiedustelut: Pertti Vento (0400 159 390), pertti.vento@metsakeskus.fi, Martti Tynkkynen (050 500 4051)