Metsänhoitajaliitto ry:n jäsenlehti 3/2013 • VALTUUSTOVAALINUMERO ÄÄNESTÄ METSÄNHOITA JALIITON VALTUUSTOVAALIT 2013 Metsänhoitajaliiton valtuustovaali 30.9.–31.10. Metsäbiotalous UUSIA MAHDOLLISUUKSIA MONELTA KANTILTA! 6 16 METSÄPÄIVÄT Metsäpäivien ohjelma ja kurssilounaat 18 VAALIOPAS Valtuustovaalien opas ja ehdokkaiden esittelyt 32 PROFIILI Petri Parviainen: myyntiä, rockia ja metsää Pääkirjoitus  Tuula Jusko Metsänhoitajaliiton puheenjohtaja Käytä ääntäsi Syksyn väriloistoa odotellessa vaihtelua arkeen tuo Metsänhoitajaliiton valtuuston vaalit. Vallan uudelleen jaon alla pieni menneiden muistelokin lienee paikallaan. Viimeisen kymmenen vuoden aikana hallinnossa on paljon mietitty liiton tulevaisuutta. Millainen strategia turvaisi parhaiten jäsenten palvelutarpeet ja kantaisi myös tulevaisuuden muutoksissa. Tärkeä osa liiton ja sen jäsenten edunvalvonnan tulevaisuuden suunnittelua on tällä vuosituhannella ollut järjestöyhteistyön vaihtoehtojen avoin kartoitus. Voimien yhdistäminen muiden liittojen kanssa on ollut silloin suunnittelussa strateginen tavoite. Selvitys metsäalan osaajien, Metsänhoitajaliiton ja Meton voimien yhdistämiseksi yhdeksi liitoksi ei johtanut tulokseen. Myöskään luonnonvara-alojen akavalaisten liittojen fuusiota koskeva selvitys ei johtanut uuden liiton syntyyn. Molemmissa selvityksissä mukana olevien liittojen kanssa hyvä yhteistyö on jatkunut itsenäisten liittojen välisenä. Kuluva, vuoden vaihteessa päättyvä valtuustokausi aloitettiinkin itsenäiseen Metsänhoitajaliittoon perustuvalla strategialla. Nelivuotiskautta on leimannut voimakas metsäsektorin rakennemuutos ja euroalueen vaikeudet, joiden kanssa kamppaillaan 63. VUOSIKERTA ISSN 0355-7596 JULKAISIJA Metsänhoitajaliitto ry Forstmästareförbundet rf TOIMITUSKUNTA Maija Kovanen, Henna Nummela, Silja Pitkänen, Merja Väisänen, Terttu Välkkilä myös tulevalla valtuustokaudella. Toimintaympäristön muutosten liiton toiminnalle ja taloudelle aiheuttamiin haasteisiin on jouduttu vastaamaan ja niistä on selvitty. Muutos vaatii myös ammattijärjestöltämme kykyä elää ajassa ja keskittyä jäsentemme edunvalvonnan kannalta keskeisiin asioihin. Liiton jäsenet rahoittavat liittomme toiminnan, näin ollen liiton tulee pystyä vastaamaan jäsentensä edunvalvonnan tarpeisiin. Yleinen järjestäytymisasteen lasku asettaa suuren haasteen ammattijärjestöille ja niiden toiminnalle, näin myös Metsänhoitajaliitolle. Ammattijärjestön tulee jatkossakin tarjota jäsentensä tarvitsemia palveluja niin Y-sukupolvelle kuin myös vanhemmille jäsenille. Mikä on liiton strategia jatkossa, siitä päättää uusi valtuusto ja hallitus. Ylintä päätäntävaltaa liitossa käyttävä valtuusto hyväksyy mm. liiton toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä valitsee hallituksen. Ei siis ole yhdentekevää, ketkä valtuustossa istuvat. Tässä lehdessä esittäytyy joukko innokkaita vastuun kantajia yhteisestä toiminnasta. Ehdokasmäärä osoittaa, että kiinnostus liiton toimintaan ei ole hiipunut. Mitä sinä odotat liiton tulevaisuudelta? Mitä ehdokkaasi on siitä mieltä? Älä nuku vaalien ohi vaan anna äänesi kuulua! Värikästä syksyn jatkoa! TOIMITUS Päätoimittaja Eveliina Varis puh. (09) 6840 8114 fax (09) 6840 8122 eveliina.varis@metsanhoitajat.fi OSOITTEENMUUTOKSET JA ILMOITUKSET Päivi Toivonen puh. (09) 6840 8111 paivi.toivonen@metsanhoitajat.fi OSOITE Kruunuvuorenkatu 5 F 00160 Helsinki ULKOASU JA TAITTO Total Layout Oy ILMESTYMISAJAT Vuonna 2013 viikot 10, 22, 39, 50 TILAUSHINTA 35 € kotimaassa KANNEN KUVA Flaxwood KIRJAPAINO PunaMusta Oy PL 99, 80141 Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. Metsänhoitaja-lehti on painettu puhtaalle kierrätyskelpoiselle puukuidulle. Puu on uudistuva kotimainen luonnonvara. PEFC/02-31-151 sisältö 3 | 2013 NE 6 STÄ 20 13 12 4 LIITTOPALSTA Ajankohtaista tietoa ja tapahtumia 26 LAKIPALSTA Metsätilan sukupolvenvaihdos 6 SATOJA TUHANSIA ENSIHARVENNUKSELTA? Metsäbiotaloudesta uusia mahdollisuuksia 28 UEF KONGRESSI SAARISELÄLLÄ Euroopan metsävaikuttajat kokoontuivat Suomen Lapissa 12 AIKUISKOULUTUSTUKEA SAA YHÄ USEAMPI Tutkintoaan viimeistelevä Suvi saa tukea opintovapaansa ajaksi 14 TYÖMARKKINATUTKIMUKSEN TULOKSIA Kyselyyn vastaajat: omaa osaamista ylläpidettävä omaehtoisesti 16 METSÄPÄIVÄT Metsäpäivien ohjelma ja metsänhoitajien kurssilounaat 18 VAALIOPAS Metsänhoitajaliiton valtuustovaalien vaaliopas ja ehdokkaiden esittelyt 32 V AMETSÄN L HOIT V AT U U A JALIITO AL ST N IT O - 30 LYHYESTI Lyhenteiden lyhyt oppimäärä 31 OPISKELIJAPALSTA Vaikuttavaa opiskelijatoimintaa 32 PROFIILI Myyntiä, rockia ja metsää – Metsäyhdistyksen puheenjohtaja Petri Parviainen esittäytyy 34 HENKILÖUUTISET SHUTTERSTOCK ÄÄ 18 liittopalsta Palstalla Metsänhoitajaliiton ajankohtaisia tapahtumia ja tietoa. SHUTTERSTOCK TILAISUUKSIA METSÄPÄIVÄT Metsäpäivät järjestetään 21.–22.11.2013 Helsingin Messukeskuksessa. Metsänhoitaja liitto järjestää omana tapahtumanaan viimevuosilta tutun Urafoorumin, jonka yhteydessä palkitaan Vuoden metsänhoitaja. Lue lisää Metsäpäivistä ja oheisohjelmasta tämän lehden sivuilta 16–17. KENESTÄ VUODEN METSÄNHOITAJA 2013? Vuoden metsänhoitaja - palkinto myönnetään Metsänhoitajaliiton jäsenelle, joka työssään tai muulla toiminnallaan osoittaa korkeatasoista osaamista. Palkinnon myönnöstä päättää Metsänhoitajaliiton hallitus. Vuonna 2012 Vuoden metsänhoitajaksi valittiin Mikko Vastaranta. Mikkoa edeltävät Vuoden metsänhoitajat voit tarkistaa liiton verkkosivuilta. Ehdotuksesi Vuoden metsänhoitajaksi voit lähettää 4.10. mennessä Metsänhoitajaliiton toimistoon tai sähköpostilla jukka.sippola@ metsanhoitajat.fi. Vuonna 2012 valittiin Vuoden metsänhoitajaksi Mikko Vastaranta. 4 | METSÄNHOITAJA 3•2013 Vastaamalla Työmarkkinatutkimukseen autat sekä itseäsi että kollegaasi! MILLAINEN ON JÄSENTEN työmarkkinatilanne? Metsänhoitajaliitto tutkii vuosittain työmarkkinatutkimuksella jäsentensä sijoittumista, palkkausta ja muita työhön liittyviä asioita. Tuttuun tapaan linkki kyselyn lähetetään jäsenten sähköpostiin marraskuun ensimmäisellä viikolla ja siinä kysytään lokakuun ansioita, joten kyselyyn vastatessa lokakuun palkkakuitti kannattaa varata käden ulottuville. Työmarkkinatutkimuksen luotettavuuden kannalta on erityisen tärkeää, että mahdollisimman moni vastaa kyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään edunvalvonnassa ja jäsenten neuvonnassa, joten vastaamalla autat sekä itseäsi että kollegaasi! Lue lisää työmarkkinatutkimuksesta tämän lehden sivuilta 14–15. SHUTTERSTOCK JÄSENTIETOJEN PÄIVITYS Metsänhoitajaliiton tiedottaminen, edunvalvonta ja jäsenpalvelu HALKO perustuvat liiton jäsenrekisteriin ilmoitettuihin jäsentietoihin. Jotta voimme palvella jäseniämme parhaalla mahdollisella tavalla, on jäsenten tärkeää pitää osoite-, sähköposti- ja työpaikkatietonsa ajan tasalla liiton rekisterissä. Jos epäilet jäsentietojen muutoksen vaikuttavan jäsenmaksusi suuruuteen, kannattaa olla suoraan yhteydessä Päiviin, jotta asia saadaan kerralla kuntoon. JÄSENTIETOJASI VOIT PÄIVITTÄÄ: Mentorointiohjelmassa pääset jakamaan ideoita urasuunnittelusta myös vertaisryhmissä. Mentoroinnista Verkkosivujen kautta: Päivitä tietosi Metsänhoitajaliiton verkkosivujen (www.metsanhoitajat.fi) kautta kirjautumalla ja klikkaamalla sivun ylälaitaan ilmestyvästä palkista ”Omat tiedot”. Täyttämällä tällä ”Omat tiedot” lomakkeella olevat kentät haluamallasi tavalla päivität tiedot reaaliajassa jäsen rekisteriimme. tai ottamalla yhteyttä toimistoon: Tietosi voit päivittää myös suoraan liittoon toimistoassistentti Päivi Toivoselle (paivi.toivonen@metsanhoitajat.fi, (09) 6840 8111). IDEOITA JA ITSELUOTTAMUSTA? Hakuaika suosittuun mentorointiohjelmaan on jälleen käynnissä. Ohjelma tarjoaa ohjausta urasuunnitteluun ja työelämään sekä mahdollisuuden vahvistaa ammatillista identiteettiä mentoriparin kanssa. Mikäli kiinnostuit mentoroinnista, lähetä meille hakemus, jossa kerrot miksi haluat ohjelmaan, mitä siltä odotat ja millaisia toiveita asetat mentorisi työelämäkokemukselle. Liitä hakemukseesi ansioluettelo. Lähetä hakemuksesi Metsänhoitajaliittoon 1.10.2013 mennessä asiamies Johanna Hristoville (johanna.hristov@metsanhoitajat.fi). Hakemusten ja haastatteluiden perusteella ohjelmaan valituille etsitään sopivia mentoriehdokkaita liiton jäsenkunnasta. HUOM! Innokkaille mentoreille on aina kysyntää! Mikäli olet kiinnostunut toimimaan mentorina ilmoittaudu Johannalle. METSÄNHOITAJALIITON VALTUUSTON KOKOUS MARRASKUUSSA Metsänhoitajaliiton valtuuston syyskokous pidetään torstaina 28.11.2013. Sääntömääräisessä kokouksessa julkistetaan syksyn valtuustovaalien tulos ja valitaan liiton uuden hallituksen kokoonpano puheenjohtajaa lukuun ottamatta. METSÄNHOITAJA 3•2013 | 5 KUVAT: STUDIO KORENTO/HARRI MÄENPÄÄ Puu rokkaa uusissa tuotteissa. Harri Välimäen pukineista ja rekvisiitasta löytyy kustakin puuta. "Kaikissa pienissäkään kunnissa ei vielä haluta ymmärtää paikallisen metsäraakaaineen merkitystä osana energiantuotantoa" 6 | METSÄNHOITAJA 3•2013 a j o t a S a i s n a tuENhSIHARVENNUKSELTA? Elämme jalostusarvosta enemmän kuin kuutioiden määrästä, sanoo metsäbiotalouden edistäjä Harri Välimäki.  Heikki Hamunen Simana Oy, metsänhoitaja K un Harri Välimäki, 41, aloitti metsänhoitajan opinnot Joensuun yliopistossa, hänen tavoitteenaan oli saada tutkinto kasaan nopeasti ja palata Tampereelle diplomi-insinööriopintojen pariin. Toisin kuitenkin kävi. Opiskelujen jälkeen mies ajautui mukaan perustamaan luonnonkuitukomposiitteja valmistavaa yritystä. Nyt Välimäki vetää Joensuun Tiedepuistossa Uusiutuva Metsäteollisuus -osaamiskeskusohjelmaa ja puhuu uusien puutuotteiden puolesta. NYT PIENILLÄKIN ON SAUMAA Välimäki esittelee mielellään eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan tuoretta Kaikkea muuta puusta -julkaisua. Puusankaiset silmälasit: Kraa Kraa Eyewear • Komposiittikitara: Flaxwood Puukuitupohjainen paita: Kuosikulma Joensuu • WOODCAST-saapaskipsi: Onbone Oy Mäntyöljypullo: UPM • Kupilka-eräjuoma-astia: Joensuun Meskari Oy Berryfect-marjajauheet: Nordic Vitality Oy • Lämpöpuukomposiitista tehty terassilauta: Lunacomp Oy Mallin meikki ja kampaus: Malli itse • Kuvausjärjestelyt: Simana Oy • Kuvaus: Studio Korento METSÄNHOITAJA 3•2013 | 7 Suomalainen koivu toimii myös silmälaseissa. Tamperelaisen Kraa Kraa Oy:n aurinko- ja silmälasikehyksiä viedään ulkomaillekin. KUVA: KRAA KRAA EYEWEAR UPM:n tavoittelee merkittävää roolia uusiutuvien biopolttoaineiden markkinoilla. BioVerno kuvastaa yhtiön mukaan metsäteollisuuden uudistumista. Puupohjaiset liikennepolttoaineet ja lämmitysöljyt ovat tulossa. UPM rakentaa Lappeenrantaan jalostamon, joka tekee raakamäntyöljystä biopolttoaineita. KUVA: UPM KUVA: UPM Siinä sanotaan, että puun mahdollisuuksien laajamittaiseen hyödyntämiseen tarvitaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Opuksen mukaan uusilla tavoilla puuta käyttävät yritykset ovat keskeisessä roolissa hajautetun yhteiskunnan visiossa. ”Kyllä, jatkossa lienee kyse enemmän hajautetusta tuotannosta kuin tähän saakka”, Välimäki vahvistaa. Hän kuitenkin painottaa, että suuret ja pienet eivät tällä pelikentällä ole kilpailijoita. ”Ei pidä olla mitään vastakkainasettelua pienet vastaan suuret. Nytkin metsäalan suuryritykset mahdollistavat suoraan tuhansien pienyritysten toiminnan.” Yhteistyötä suurten ja pienten kesken voisi olla enemmänkin. Kun teollisuuden sivutuotteet päätyvät nyt suurelta osin energiakäyttöön, niiden jatkojalostaminen polttamisen sijaan voi tarjota liiketoimintamahdollisuuksia monelle yritykselle. KUUTIOT EIVÄT OLE KAIKKI KAIKESSA Tällä hetkellä suurten konsernien pienet kumppanit ovat sellaisia, jotka osallistuvat perinteisten metsäteollisuustuotteiden arvoketjun rakentamiseen. Välimäki kollegoineen hakee ennen kaikkea ideoita, kuinka pienemmät yritykset pääsisivät jalostamaan teollisuuden sivumateriaalivirtoja aivan uusiksi tuotteiksi. ”Sektorin uusiutumisessa avainasemassa voivat olla metsäteollisuusyritysten lisäksi 8 | METSÄNHOITAJA 3•2013 notkeat ja uusiutumiskykyiset muiden alojen yritykset, jotka hyödyntävät puuta raaka-aineenaan”. ”Uusiutuva metsäteollisuus tai metsäbiotalous rakentuu monista pienistä puroista. Liukosellu on hyvä esimerkki perinteisen suurteollisuuden mukautumiskyvystä markkinatilanteen muuttuessa”, Välimäki sanoo. Liukosellukaan ei yksin ole mikään kultakaivos eikä ratkaise kaikkea, Välimäki myöntää. ”Entä mitä pystyisi jalostamaan vielä liukoselluprosessin sivutuotteista kuten hemisellusta? Tutkittavaa riittää.” Mutta onko tässä mitään järkeä tai realismia? Suomen metsien kasvu ei mahdu pikkupurkkeihin tai komposiittilautoihin. Jos vaikka luonnonkuitukomposiitista tehtäviä kaiuttimia valmistettaisiin 50 000 kappaletta vuodessa, niin niihin käytettävä puumäärä kuluu paperintuotannossa silmänräpäyksessä. ”Mutta kaiuttimia valmistava yritys saa muutaman miljoonan liikevaihdon”, Välimäki kuittaa. ”Vaikka asioita katsotaan mielellään kansantalouden kannalta, niin yritykset sen kansantalouden viime kädessä tekevät”. Välimäki nostaa esimerkkinä maailmanmaineeseen nousseet Flaxwoodin kitarat, jotka tehdään luonnonkuitukomposiitista. ”Laskin joskus, että hehtaarin ensiharvennusmännikön jalostusarvo on niissä useita satoja tuhansia euroja”, Välimäki sanoo. ”Viime kädessä tuosta jalostusarvostahan tässä eletään, ei puukuutioiden määrästä.” PAPERIN PUDOTUSPELI JATKUU, UUSIA TUOTTEITA TULEE Pöyryn selvityksen mukaan vuosina 2012– 2013 on Euroopassa suljettu tai tullaan sulkemaan paperintuotantokapasiteettia lähes kolmen miljoonan tonnin edestä. Ennen vuotta 2015 on edessä vielä noin neljän miljoonan tonnin poistot. Suurteollisuudenkin tuotteet ovat muuttumassa. Esimerkiksi UPM:n tuotepaletti koostui aiemmin suurelta osin eri paperilaaduista ja perinteisen mekaanisen puunjalostusteollisuuden tuotteista. Vuonna 2008 yhtiö yhdisti paperiliiketoimintojaan sekä perusti erilliset yksiköt sellulle, energialle ja teknisille materiaaleille. Tulevana syksynä liiketoimintarakenne uudistetaan taas. Tuotteiden kirjo on suuri, eivätkä tuotteiden nimet kuulosta enää 80-luvulta. UPM:n jo tuotannossa tai tuotekehityksessä olevia tuotteita ovat muun muassa puu-muovikomposiitti, biopolttoaineet, selluloosavahvisteinen muovigranulaatti, nano- ja mikroselluloosa sekä biokemikaalit. ”Puupohjaisten tuotteiden tuotekehityspanostukset vaihtelevat hyvin paljon hankekohtaisesti”, sanoo UPM:n tutkimustoiminnasta vastaava johtaja Heikki Ilvespää. Tulevaisuuden tuotteissa puu on entistä useammin kemiallisina ainesosina ja erilaisina molekyylejä eikä välttämättä puuna tai pelkkinä kuituina. Luonnonkomposiitista tehty Kupilka-tuoteperhe on valittu Frankfurtin Ambiente-messuilla vuoden trendituotteeksi. Konepesun kestävät astiat ovat suosittuja esimerkiksi luontomatkailuyrityksissä. METSÄNHOITAJA 3•2013 | 9 ”Uusien biopohjaisten polttoaineiden kehitys voi vaatia 10–100 miljoonaan euroon yltäviä satsauksia ja 4–10 vuotta. Joku toinen, merkittäväkin, uusi tuote saadaan jo parissa vuodessa ja noin miljoonalla eurolla markkinoille”. TULEVAISUUTTA VOI TEHDÄ ITSE Suomen biotalousstrategian tavoitteena on kasvattaa biotalouden arvo 80 miljardiin euroon ja synnyttää 80 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Välimäki korostaa, että suuria tavoitteita ei saavuteta pelkästään pk-yritysten voimin. ”Pienemmillä yrityksillä, vaikka olisivat kuinka nopeasti kasvavia hyvänsä, puunkäytön volyymit eivät voi olla suuria”. ”Kaikkien haaveissa ovat uudet isot volyymituotteet, joilla vielä korkea jalostusaste. Niitäkin vielä tulee”, Välimäki sanoo. Hän viittaa biopolttonesteiden lisäksi esimerkiksi metalliteollisuuden käyttämän teollisuuskoksin valmistamiseen puusta. Välimäen mukaan puunjalostusala on 20 vuoden kuluttua nykyistä hajautuneempi. Perinteistä metsäteollisuustuotantoa on edelleen, mutta lisäksi mukana on suuri joukko muiden toimialojen yrityksiä. ”Puu toimii edelleen kuitujen lähteenä, mutta tulevaisuuden tuotteissa puu on entistä useammin kemiallisina ainesosina ja erilaisina molekyylejä eikä välttämättä puuna tai pelkkinä kuituina.” ”Meillä on silloin edelleen toimiva puuhuolto ja metsät kasvavat puuta enemmän kuin koskaan.” ”EU-tasolla on edelleen varmistettava suomalaisen metsäbiomassan käytön hyväksyttävyys. Metsäbiotalouden merkitys ei liene missään kansantaloudellisesti niin merkittävä kuin Suomessa.” Vaikka puu pitäisikin pintansa tulevaisuudessa, ilmaiseksi uutta ei kuitenkaan opita. Välimäki patistaa ottamaan järkeä käteen valtakunnan tasolla mutta myös paikallispolitiikassa. ”Kaikissa pienissäkään kunnissa ei vielä haluta ymmärtää paikallisen metsäraaka-aineen merkitystä ja mahdollisuuksia osana energiantuotantoa. Mieluummin ostetaan öljyä kalliilla ulkoa, kuin vauhditettaisiin hakelämmityslaitosten rakentamista.” • Päivän pikakurssi metsäbiotalouteen – Seminaarikiertue ympäri Suomen Voiko metsästä syntyä uutta liiketoimintaa? Voivatko suuret ja pienet jalostaa puuta yhdessä? Syksyn seminaarisarja kertoo, mistä kaikesta metsäbiotaloudessa on kyse. Metsäbiotalouden Road Show kiertää Suomen syys- lokakuussa. Valtakunnallisen kiertueen päätösseminaari pidetään marraskuun alussa Helsingissä. Biomassan korjaamiseen, kuljettamiseen ja jalostamiseen käytettävässä teknologiassa on suuria mahdollisuuksia. Metsätalouden Road Show seminaareilla päätavoitteena on innostaa yrityksiä uuteen liiketoimintaan näillä toimintaalueilla. ”Seminaareissa puhutaan uudenlaisista, metsään ja puuhun pohjautuvista liiketoimintamahdollisuuksista”, sanoo kiertueen vetäjä Harri Välimäki Joensuun Tiedepuistosta. ”Erityisesti keskitymme siihen, miten alalla toimivat tai siitä kiinnostuneet yrittäjät voivat hyödyntää esimerkiksi Uusiutuva metsäteollisuus -osaamisklusterin tietotaitoa.” 10 | METSÄNHOITAJA 3•2013 Seminaareihin on Välimäen mukaan lupautunut puhumaan Suomen ykköskaartia metsäbiotalouden alalta. ”Aivan loistavasti ovat asiantuntijat lupautuneet puhujiksi. Esiintyjäkaarti on sekoitus valtakunnan tason toimijoita ja paikallisia yrittäjiä. Luvassa on tehokasta tykitystä ja innostavia esimerkkejä.” METSÄBIOTALOUDEN ROADSHOW -KIERTUEEN PAIKKAKUNNAT JA PÄIVÄMÄÄRÄT: 6.9. Jyväskylä 11.9. Nuuksio, Espoo 17.9. Mikkeli 18.9. Imatra 24.9. Kokkola 1.10. Kajaani 2.10. Joensuu 7.11. Päätösseminaari Helsingissä Tarkat ohjelmat, seminaaripaikat ja ilmoittautuminen: www.carelian.fi/ roadshow2013 Kiertueen järjestää Uusiutuva metsäteollisuus -osaamisklusteri yhdessä Työ- ja elinkeinoministeriön Metsäalan strategisen ohjelman, Finnish Bioeconomy Cluster FIBIC Oy:n, Finnish Wood Research Oy:n ja VTT:n kanssa. KUVAT: UPM Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelman vastuukaupungit ovat Oulu (tulevaisuuden terveys), Joensuu (biotalous), Vaasa (kestävät energiaratkaisut), Tampere (älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus) sekä Jyväskylä (kyberturvallisuus). Vuosina 2014–2020 käynnissä olevasta ohjelmasta vastaa teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes. Kaupungeista kansainvälistä kilpailukykyä Joensuun seutu vastuuseen biotaloudesta Työ- ja elinkeinoministeriö valitsi kesällä viisi sektoria, joissa suomalaista osaamista voidaan erityisesti kehittää. Niitä ovat tulevaisuuden terveys, kestävät energiaratkaisut, älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus, kyberturvallisuus sekä biotalous. Valinnat ovat osa ensi vuonna käynnistyvää Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmaa, jossa valtio ja kaupungit hakevat yhdessä kansainvälistä kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa. Kullakin sektorilla on oma vastuukaupunkinsa. Biotalouden vastuukaupungiksi nimitettiin Joensuu. Muut valitut kaupungit ovat Oulu, Vaasa, Tampere ja Jyväskylä. Vetovastuussa olevat kaupungit vastaavat oman painopisteensä kansallisesta jatkovalmistelusta ja toimenpiteistä. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren mukaan teemavalinnoissa haluttiin painottaa sellaisia aloja, joissa talouskasvulle voidaan hakea uutta vauhtia kaupunkiseuduilta. ENSIMMÄISET BIOÖLJYKATTILAT KÄYNNISTYVÄT SYKSYLLÄ Joensuun seudulle päätös biotalouden vetovastuusta oli mieluisa. Maakuntajohtaja Pentti Hyttisen mukaan linjaus sopii hyvin muun muassa Pohjois-Karjalan tavoitteeseen öljyttömästä maakunnasta. Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman tavoitteena on päästä kokonaan eroon tuontiöljystä vuoteen 2030 mennessä. Lämmitykseen käytettävästä tuontiöljystä pitäisi luopua jo vuonna 2020. ”Kunnianhimoinen tavoite on lähtenyt toteutumaan jopa etuajassa. Energiayhtiö Fortumin bioöljylaitos vahvistaa uskoa tavoitteen realistisuuteen.” Hyttinen viittaa syksyllä Joensuussa avattavaan Fortumin laitokseen, jonka tuottama bioöljy muutetaan kaukolämmöksi. Integroitu nopeapyrolyysiteknologiaan perustuva laitos on teollisessa mittakaavassa ensimmäinen laatuaan koko maailmassa. Käynnistymisensä jälkeen laitoksen suora työllistämisvaikutus on 60–70 henkilötyövuotta. Suunnitelmat merkitsevät lisämenekkiä puulle. Laitos muuttaa 220 000 kuutiota puuta 50 000 tonniksi bioöljyä. Tuotanto kattaa 10 000 omakotitalon lämmitysöljyn tarpeen. Uusiutuvan energian työpaikat ovat lisääntyneet Pohjois-Karjalassa reippaasti jo ennen Fortumin laitosta. Vuosina 2008–2010 sektori kasvoi noin 200 henkilötyövuodella ja alan liikevaihto 60 prosenttia. Hyttinen ennakoi lämmön, sähkön ja liikenteen polttoaineiden valmistuksen ja jakelun muodostuvan merkittäväksi elinkeinoksi maakunnassa. ”Olemme omalta osaltamme toteuttamassa EU:n komission unelmaa älykkäästä, kestävästä ja osallistavasta taloudesta”. METSÄNHOITAJA 3•2013 | 11 Aikuiskoulutustukea saa yhä useampi Aikuiskoulutustuen saajien määrä on kasvanut viime vuosina kovaa vauhtia. Tutkintoaan viimeistelevä Suvi Eriksson saa tukea opintovapaansa ajaksi.  Jaana Parkkola Akava F ilosofian maisterin opintojaan viimeistelevä Suvi Eriksson sai sattumalta tietää, että hän voi hakea aikuiskoulutustukea opintovapaansa ajalle. – Tiesin tuen olemassaolosta, mutta olin luullut, etten täyttäisi sen saamisehtoja. Niinpä olikin iloinen yllätys, kun kävi ilmi, että tukihan on tarkoitettu minun kaltaiselleni opiskelijalle, Eriksson kertoo. 12 | METSÄNHOITAJA 3•2013 Suomen ylioppilaskuntien liiton koulutuspoliittisena sihteerinä työskentelevä Eriksson on huhti–toukokuun opintovapaalla suorittaakseen tutkintonsa loppuun ja saa nyt siltä ajalta aikuiskoulutustukea. – Tuen saaminen ei omalla kohdallani ratkaissut opintovapaalle jäämistä, koska olin tehnyt päätöksen siitä jo aiemmin, mutta toki sillä on myönteinen vaikutus. Suvi Eriksson pitää aikuiskoulutusrahaa toimivana kannustimena. KUVA: JAANA PARKKOLA Monelle opintovapaa ei kuitenkaan olisi mahdollista ilman koulutustukea, Eriksson huomauttaa. Erikssonin työnantaja suhtautui opintovapaaseen erittäin myönteisesti. Työjärjestelyt sujuivat hyvin, ja hänen tilalleen palkattiin sijainen vapaan ajaksi. – Sijaisen saaminen oli itselleni tärkeää, koska en halunnut, että työni kasautuisivat työkavereideni harteille. Aikuiskoulutustuen hakeminen oli Erikssonin mielestä helppoa. – Tarvittavat tiedot löytyivät helposti Koulutusrahaston verkkosivuilta ja tuen hakeminen oli selkeää. Monesti tukiasioiden selvittäminen on työn ja tuskan takana, joten siihen nähden asiat sujuivat mutkattomasti, Eriksson kiittelee. OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ OMIEN TARPEIDEN MUKAAN Eriksson pitää aikuiskoulutustukea toimivana kannustimena esimerkiksi suorittaa kesken jäänyt tutkinto loppuun. – Mutta erityisesti pidempään työelämässä olleille se antaa hyvän mahdollisuuden itsensä kehittämiseen, uuden oppimiseen tai jopa uranvaihtoon, Eriksson lisää. Akavan koulutuspoliittinen asiantuntija Ida Mielityinen on samaa mieltä. – Aikuiskoulutustuki on tärkeä kannustin esimerkiksi kesken jääneen tutkinnon loppuunsaattajille, mutta se on ensisijaisesti tarkoitettu tutkinnon jälkeisen osaamisen kehittämiseen, Mielityinen sanoo. Mielityinen muistuttaa, että opintovapaa ja sen perusteella myönnettävä aikuiskoulutustuki on tarkoitettu omaehtoiseen opiskeluun, eikä niiden tarvitse hyödyttää nykyistä työnantajaa. – Työntekijällä on tietyin ehdoin subjektiivinen oikeus jäädä opintovapaalle. AKAVALAISILLE TÄRKEÄ TUKIMUOTO "Aikuiskoulutus antaa erityisesti pidempään työelämässä olleille hyvän mahdollisuuden itsensä kehittämiseen, uuden oppimiseen tai jopa uranvaihtoon" hallinnoima rahasto. Koulutusrahaston tilastojen mukaan vuonna 2012 aikuiskoulutustukea maksettiin 13 500 henkilölle. – Tuen saajien määrä on ollut selvässä kasvussa sen jälkeen, kun aikuiskoulutustuen tasoa nostettiin vuoden 2010 alussa. Esimerkiksi vuonna 2012 tuen saajien määrä kasvoi 21 prosenttia edellisestä vuodesta, Mielityinen kertoo. Vuonna 2012 aikuiskoulutustuen saajista 37 prosenttia opiskeli yliopistossa ja 32 prosenttia ammattikorkeakoulussa. – Muun muassa näiden mittareiden valossa kyse on akavalaisittain tärkeästä tukimuodosta, Mielityinen huomauttaa. Akavan tavoitteena on parantaa sovitellun tuen ehtoja eli tehdä kannattavammaksi tilannetta, jossa aikuisopiskelija saa samanaikaisesti sekä aikuiskoulutustukea että palkkaa. – Monen akavalaisen on vaikea lähteä töistä täysipäiväiseksi opiskelijaksi, joten haluamme kehittää aikuiskoulutustukea siihen suuntaan, että se tukisi myös työn ja opiskelun yhdistämistä, Mielityinen sanoo. • KUKA VOI SAADA AIKUISKOULUTUSTUKEA? Koulutusrahasto myöntää aikuiskoulutustukea omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuvalle aikuisopiskelijalle, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä ja joka on ollut työelämässä yhteensä vähintään kahdeksan vuotta, on ollut nykyisen työnantajan palveluksessa tai toiminut yrittäjänä vähintään vuoden ennen tuettavan opiskelun alkua, jää palkattomalle opintovapaalle yhtäjaksoisesti vähintään kahdeksi kuukaudeksi tai opiskelee lyhyemmillä opintojaksoilla tai osa-aikaisesti yhteensä vähintään 43 päivän ajan ja ei saa opiskeluun muuta tukea. Aikuiskoulutustuen kaikkien saamisehtojen tulee täyttyä, jotta tukea voidaan maksaa. Tukea myönnetään tutkintoon johtavaan opiskeluun sekä ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen julkisen viranomaisen alaisessa oppilaitoksessa. Oppilaitoksen tulee toimia Suomessa. Tukea maksetaan yhteensä enintään 18 kuukauden ajalta. Tuen määrä vastaa ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan määrää ilman korotusosia. Lisätietoa: www.koulutusrahasto.fi Aikuiskoulutustuen maksaa Koulutusrahasto, joka on työmarkkinaosapuolten METSÄNHOITAJA 3•2013 | 13  Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto Liiton vastaajat: omaa osaamista ylläpidettävä omaehtoisesti ”Organisaatiossani asian tuntijatyötä arvostetaan heikosti verrattuna esimiestyöhön. Kaikki eivät halua esimiestehtäviin, vaan kehittyä omassa osaamisessaan”. Metsänhoitajaliiton jäsenistö ylläpitää omaa osaamistaan pääsääntöisesti kouluttautumalla omatoimisesti. Järjestettyjä koulutuspäiviä kertyy vuoden aikana keskimäärin viisi. V iime vuoden marraskuussa toteutetussa työmarkkinatutkimuksessa Metsänhoitajaliitto tiedusteli yhdessä muiden luonnonvaraalan ammattijärjestöjen kanssa työn ohessa kouluttautumisesta ja oman ammatillisen osaamisen päivittämisestä. Omatoimisuus ja oman alan osaamisen syventäminen nousivat jäsenistön kouluttautumisen teemoiksi. KOULUTUSPÄIVIÄ KERTYY VUODESSA KESKIMÄÄRIN VIISI Kuumentuneen koulutuspäiväkeskustelun inspiroimana myös Metsänhoitajaliiton jäsenistöltä tiedusteltiin käytettyjen koulutuspäivien määrää. Liiton jäsenistä reilu 80 % ilmoitti osallistuneensa koulutuksiin kuluneen vuoden aikana. Heille, jotka olivat osallistuneet koulutuksiin, kertyi keskimäärin viisi kokonaista koulutuspäivää vuoden aikana. Kuntasektorilla työskentelevistä jopa 90 % ilmoitti osallistuneensa koulutukseen vuonna 2012 ja heille koulutuspäiviä kertyi keskimäärin seitsemän päivän edestä. Vähiten koulutuksiin ilmoittivat osallistuneensa yliopistosektorilla työskentelevät, heistä noin 60 % kertoi osallistuneensa koulutukseen ja heille koulutuspäiviä kertyi vuodessa keskimäärin kolme. Toimiasemakohtaisesti tarkasteltuna eniten koulutuspäiviä kertyi toimihenkilöille (6 päivää) ja ylimmälle johdolle (6 päivää). OMATOIMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN ON YLEISTÄ Kaikki kyselyyn vastanneet Metsänhoitajaliiton jäsenet ilmoittivat kehittäneensä omaa ammatillista osaamistaan jollain tavoin vuoden 2012 aikana. Jäsenistöstä valtaosa kehitti ammatillista osaamistaan pääasiallisesti omatoimisesti, esimerkiksi lukemalla oman alan kirjallisuutta (73 % vastaajista) tai jakamalla kokemuksia kollegoiden ja tuttavien kanssa (49 % vastaajista). Myös konferensseihin tai seminaareihin osallistuminen oli yleistä, sillä jopa 60 % vastaajista oli osallistunut vähintään yhteen päivätilaisuuteen kuluneen vuoden aikana. Työssä oppiminen esimerkiksi työnkierron, uusien projektien kautta tai oman työnkuvan sisällön kehittämisen kautta on jäsenistön keskuudessa harvinaisempaa. Vain 30 % vastaajista koki kehittäneensä osaamistaan varsinaisen työnkuvan muutoksen kautta. Vielä harvempi (10 %) jäsenistä oli osallistunut pitkäkestoisempaan koulutuskokonaisuuteen, kuten jatko-opintoihin. ENITEN KEHITETTÄVÄÄ OMAN ERIKOISALAN OSAAMISESSA Liiton jäseniltä tiedusteltiin myös osaamisen kehittämistarpeista. Suurin osa Metsänhoitajaliiton jäsenistöstä koki, että oman erikoisalan osaamisen syventäminen on tärkein osaamisen kehittämiskohde. Kehitettäviksi osaamisalueiksi koettiin myös oman erikoisalan osaamisen laajentaminen, tietoteknisten taitojen kehittäminen sekä liiketoimintaosaaminen ja projektinhallintataidot. • MILTÄ NÄYTTÄÄ SINUN VUOTESI 2013? Vastaa liiton työmarkkinatutkimukseen ja auta Metsänhoitajaliittoa tulkitsemaan jäsentensä työmarkkinatilannetta! Onnistuneen ja luotettavan työmarkkinatutkimuksen edellytyksenä on, että mahdollisimman moni jäsenemme vastaa kyselyyn. Kattavalla työmarkkinatutkimuksen vastausprosentilla liitto pystyy 14 | METSÄNHOITAJA 3•2013 varmistamaan palkansaajajäsentensä laadukkaan ja ajantasaisen edunvalvonnan sinun ja kollegoidesi hyödyksi. Toimivalla sähköpostiosoitteella varmistat, että saat marraskuun ensimmäisellä viikolla sähköpostiisi kutsun työmarkkinatutkimukseen osallistumiseksi. Voit päivittää yhteystietojasi Metsänhoitajaliiton verkkosivujen (www. metsanhoitajat.fi) kautta kirjautumalla ja klikkaamalla sivun ylälaitaan ilmestyvästä palkista ”Omat tiedot”. Tietoja voi päivittää myös suoraan Päivi Toivoselle sähköpostilla paivi.toivonen@metsanhoitajat.fi tai puhelimitse (09) 6840 8111. Tapahtumia Metsäpäivät ja metsänhoitajien kurssilounaat Tartu tilaisuuteen Metsäpäivillä Metsäala on suuren mahdollisuuden edessä, jos siihen vain osataan tarttua. Metsäpäivillä 21.–22.11. 2013 keskustellaan siitä, mitä uutta on edessä ja millaisia haasteita matkan varrella on vastassa. M etsätalouden uutta aikaa tarkastellaan Metsäpäivillä metsälain ja palvelumarkkinoiden muuttumisen ja työhyvinvoinnin kautta. Torstain ohjelmassa on avajaiset, kolme seminaaria ja iltamat. Avajaisissa ministerit Jari Koskinen ja Lauri Ihalainen sekä Metsäyhdistyksen puheenjohtaja, professori Petri Parvinen virittävät yleisön seminaarien aiheisiin. Uusi metsälaki, joka astuu voimaan vain muutama viikko Metsäpäivien jälkeen, painottaa metsänomistajan tavoitteiden toteuttamista kansantalouden hyödyn sijaan. Laki antaa mahdollisuuden hoitaa metsiä nykyistä monipuolisemmin ja moniarvoisemmin. SEMINAAREISSA PUHUTTAA METSÄLAIT, PALVELU JA TYÖHYVINVOINTI Metsälaki muuttuu – riittääkö osaaminen -seminaarissa keskustellaan metsäammattilaisten valmiudesta yhdistää lainsäädännön suomat mahdollisuudet ja metsänomistajien toiveet. Metsänhoitoyhdistyslain muutos avaa metsäalalle mahdollisuuksia uudenlaisiin metsäpalvelumarkkinoihin. Metsien palvelusta asiakaspalveluun -seminaarissa mietitään, millaisia palveluita ja yrittäjiä metsänomistajat odottavat. Miten metsäpalvelut tulisi muotoilla ja hinnoitella erilaisille metsänomistajille? Siirtyvätkö metsänhoitoyhdistykset puunhankintaan? Miten puunhankinnan ja metsänhoidon logistiikkaa voidaan tehostaa ohjelmistoilla? Seminaarissa saat vastauksen muun muassa näihin kysymyksiin. Muutokset aiheuttavat epävarmuutta alalla työskentelevissä. Siksi työhyvinvointi on entistä tärkeämpi aihe, ja siihen paneudutaan Ylpeänä luomassa metsähyvinvointia -seminaarissa. Seminaarissa käydään läpi työhyvinvointiin vaikuttavia käytännön ongelmia ja saadaan neuvoja niiden ratkaisemiseen. Seminaari toteutetaan yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Torstai-ilta huipentuu Metsäpäivien iltamiin. Perjantain ohjelmaan kuuluvat muun muassa Euroopan Metsäinstituutti 20 vuotta -juhlaseminaari ja Metsämessut. Metsäpäivät järjestetään viime vuosien tapaan Helsingin Messukeskuksessa Pasilassa. • Annamari Heikkinen 16 | METSÄNHOITAJA 3•2013 METSÄPÄIVIEN ALUSTAVA OHJELMA Torstai 21.11. klo 8–9.30: Sidosryhmien omia tilaisuuksia klo 9–10: Tulokahvit klo 10–12: Avajaiset, sali 101 klo 12–13.30: Lounas klo 13.30–15.30: Metsälaki muuttuu riittääkö osaaminen? -seminaari klo 13.30–15.30: Metsien palvelusta asiakaspalveluun -seminaari klo 13.30–15.30: Ylpeänä luomassa metsähyvinvointia -seminaari klo 15.30–17.30: Sidosryhmätilaisuuksia klo 17.30–19: Metsämessujen avajaiset klo 19–23.30: Metsäpäivien iltamat Perjantai 22.11. klo 9–11.30 Euroopan Metsäinstituutti EFI 20 vuotta - juhlaseminaari klo 11–18 Metsämessut Metsäpäivien normaalihintainen lippu maksaa 200 euroa + alv. Lipulla pääsee kaikkiin Metsäpäivien tapahtumiin ja Metsämessuille. Aiemmista vuosista poiketen lipun hintaan sisältyy torstaina aamukahvi ja lounas. VASTAVALMISTUNEET, TYÖTTÖMÄT JA OPISKELIJAT ERIKOISHINTAAN Työttömät sekä vuosien 2012 ja 2013 aikana valmistuneet Metsänhoitajaliiton jäsenet pääsevät Metsäpäiville 40 euron erikoishintaisella lipulla (norm. 200 euroa). Kampanjahinta sisältää kaikki Metsäpäivien tilaisuudet sekä torstaina aamukahvi ja lounas. Metsänhoitajaliitto lähettää edellä mainittuihin ryhmiin kuuluville liiton jäsenille kutsun, jota vastaan erikoishintaisen lipun voi lunastaa Metsäpäivien infosta Messukeskuksesta. Ovathan yhteystietosi siis ajan tasalla? Metsäpäivien opiskelijalippu maksaa 10 euroa. Alennuksen ehtona on alennukseen oikeuttava kortti tai muun todistus, joka tulee esittää sisäänkäynnin yhteydessä. URA HAKUSESSA? TÖITÄ PITÄISI SAADA? – TULE URAFOORUMILLE? Metsänhoitajaliitto järjestää Metsäpäivien yhteydessä jo kolmatta kertaa kiitosta saaneen urafoorumin. Metsäinen urafoorumi tarjoaa työnantajille tilaisuuden saada näkyvyyttä metsäalan akateemisten osaajien ja ammattilaisten keskuudessa ja samalla työnhakijat pääsevät tutustumaan työnantajiin ja erilaisiin työmahdollisuuksiin. Tilaisuuden alussa jaetaan Metsänhoitajaliiton Vuoden metsänhoitaja -palkinto ja illan päätteeksi juhlistamme vastavalmistuneita metsänhoitajia yhteisellä illanvietolla. Metsänhoitajaliiton urafoorumi torstaina 21.11.2013, klo 15.30 - 18.00, Messukeskuksessa (h203) Lisätietoa Metsänhoitajaliiton verkkosivuilta www.metsanhoitajat.fi tai johanna.hristov@metsanhoitajat.fi. Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille kiinnostuneille. Tule tutustumaan, verkostoitumaan ja tapaamaan tuttuja! Katso lisätietoa ja tarkempi ohjelma: www.metsapaivat.fi Kurssilounaat 2013 Kurssi Paikka H54 Ravintola Grotesk, Ludvigink.10 H64/K56Kellarikrouvi H69 Ravintola Elite H73 Kellarikrouvi H02/K94 H06/K98 Ravintola Aito H09/K101 Ravintola Carelia PäiväKlo 22.11. 13.00 Avec. Ilmoittanet tulostasi Paavolle tai Yrjölle. 22.11.12.30 22.11. 12.00 Lisätietoa: Juhani Lukkari, rkj.lukkari@gmail.com 22.11. 13.00mikko.ylinen@metsakeskus.fi 22.11. 18.00 Ilmoittautumiset reetta.hulmi@gmail.com 22.11. 20.00 Ilmoittautumiset: suvi.niemi@mt1.fi 22.11. 18.00 Kurssilounasilmoituksia voi vielä ilmoittaa Metsänhoitajaliittoon Päivi Toivoselle (paivi.toivonen@metsanhoitajat.fi). Verkossa julkaistavat kurssilounasilmoitukset löydät osoitteesta: www.metsanhoitajat.fi Tapahtumia- kalenterista. METSÄNHOITAJA 3•2013 | 17 OPAS ÄÄNESTÄJILLE VALTUUSTON VAALEIHIN Kuinka valitsen edustajani liittoon? Metsänhoitajaliiton uusittujen sääntöjen mukaan liiton korkein päättävä toimielin eli valtuusto valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. 20 valtuuston jäsentä sekä vastaava määrä varajäseniä kaudelle 2014–2017 valitaan 30.9.–31.10.2013 pidettävällä postiäänestyksellä. Valtuusto valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan keskuudestaan. O nneksi olkoon, jos olet saanut tämän lehden mukana äänestyslipun Metsänhoitajaliiton valtuuston vaaliin, olet äänioikeutettu valtuustovaalissa. Äänioikeutettuja ovat ne liiton henkilöjäsenet, joiden kesäkuun loppuun mennessä erääntynyt jäsenmaksu oli asianmukaisesti maksettu liitolle. Luettelo äänioikeutetuista oli elokuun alussa nähtävissä ja tarkistettavissa liiton toimistossa, kuten aiemmissa lehdissä on ilmoitettu. 18 | METSÄNHOITAJA 3•2013 METSÄNHOITAJALIITON ÄÄNESTYSOPAS Toimi näin äänestäessäsi: • Tarkista, että tämän lehden mukana tuli äänestyslippu, äänestyskuori ja palautuskuori. Jos joku niistä puuttuu ja olet äänioikeutettu, voit tilata puuttuvan liiton toimistosta, puh. (09) 6840 810 tai info@ metsanhoitajat.fi. • Äänestäessäsi merkitse äänestyslippuun selvällä käsialalla äänestettävän henkilön numero, joka löytyy ehdokaslistasta. Ehdokkaat on esitelty tässä Metsänhoitajassa. Muita merkintöjä äänestyslippuun ei saa tehdä. • Sulje äänestyslippu äänestyskuoreen ja laita äänestyskuori palautuskuoreen, jonka postimaksu on valmiiksi maksettu. Merkitse palautuskuoren päälle allekirjoituksesi, nimenselvennys sekä kotipaikkasi merkiksi äänioikeuden käyttämisestä. Äänestyssalaisuus säilyy, sillä nimettömät äänestyskuoret kootaan palautuskuorista ja avataan vasta vaalilautakunnan tekemässä ääntenlaskennassa. • Kuoressa oleva äänestyslippu on palautettava Metsänhoitajaliiton toimistoon (Kruunuvuorenkatu 5 F, 00160 Helsinki) siten, että se on perillä viimeistään perjantaina 31.10.2013 kello 16.00. Paitsi postitse palautuskuori voidaan toimittaa liiton toimistoon tai myös vaalia valvovan vaalilautakunnan jäsenelle henkilökohtaisesti tai lähetin välityksellä määräaikaan mennessä. METSÄYLIOPPILAIDEN KIINTIÖEDUSTAJAT Metsäylioppilaat ry ja Joensuun Metsäylioppilaat ry valitsevat suoraan kumpikin jäsenäänestyksessä enemmistövaaleilla yhden (1) jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen val- tuustoon. Opiskelijayhdistysten tulee ilmoittaa liiton hallitukselle valitsemiensa valtuutettujen nimet äänestyslippujen jättämiselle asetettuun määräaikaan eli 31.10.2013 mennessä. Opiskelijoiden erikseen valitsema valtuustoedustajia voidaan vaihtaa vuosittain mikäli opiskelijayhdistykset ilmoittavat valitsemiensa uusien valtuutettujen nimet kalenterivuoden loppuun mennessä. Liiton jäsenmaksun maksaneet opiskelijat ovat äänioikeutettuja myös varsinaisessa valtuustovaalissa. VAALIN TULOKSEN LASKEMINEN Valtuuston jäsenten valinnassa noudatetaan yhdistyslain 29 §:n 3 momentin 2 kohdassa mainitun suhteellisen listavaalin mukaista vaalitapaa. Valtuuston vaalissa samassa vaaliliitossa olevat ehdokkaat järjestetään heidän äänimääriensä suuruuden mukaan. Vaaliliitossa eniten ääniä saaneelle ehdokkaalle annetaan vertausluvuksi vaaliliiton äänestyslippujen koko lukumäärä, toiselle puolet siitä, kolmannelle kolmannes jne. Jäsenyhdistyksen ehdokaslistaan sovelletaan vaaliliittoa koskevia määräyksiä. Jos valitsijayhdistys, joka voi asettaa ainoastaan yhden ehdokkaan, ei kuulu vaaliliittoon, on vertausluku suoraan ehdokkaan saama äänimäärä. Ehdokkaita järjestettäessä saman äänimäärän tai vertausluvun saaneiden välisen järjestyksen ratkaisee arpa. Kaikki ehdokkaat järjestetään lopullisten vertauslukujen suuruuden mukaan ja valtuuston jäseniksi valitaan suurimman vertausluvun saaneesta lähtien 20 jäsentä. Valtuuston 20 varajäsentä määräytyvät valitsematta jääneistä ehdokkaista heidän vertauslukujensa mukaisessa järjestyksessä. TULOSTEN JULKISTAMINEN Vaalilautakunta vahvistaa vaalien tuloksen ääntenlaskennassa 6.11.2013 ja ilmoittaa valinnasta hallitukselle sekä kirjeitse valtuuston jäseniksi ja varajäseniksi valituille. Tulos julkistetaan valtuuston kokouksessa 28.11.2013, ja siitä lähtee myös jäsenyhdistyskirje. Vaalien virallinen tulos julkaistaan lisäksi joulukuussa Metsänhoitaja-lehden numerossa 4/2013 viikolla 50. VAALILAUTAKUNTA VALVOO Vaaleja valvoo ja tuloksen laskee liiton hallituksen asettama vaalilautakunta, jonka puheenjohtajana toimii kokenut Simo Jaakkola. Vaalilautakunnan jäseniä ovat Jukka Hyytiäinen, Maija Kovanen, Sakari Sarkkola, Arto Kariniemi ja Raili Voipio. Lautakunnan avustajina toimivat toimistosihteeri Päivi Toivonen ja järjestöpäällikkö Jukka Sippola liiton toimistosta. Muista: ÄÄNESTÄMÄLLÄ VOIT VAIKUTTAA! ÄÄNESTÄ METSÄNHOITA JALIITON VALTUUSTOVAALIT 2013 METSÄNHOITAJA 3•2013 | 19 Metsäylioppilaat ry Metsäntutkimuslaitoksen Tutkijat ry 2 3 4 LYYTIKÄINEN PAAVO ARONEN TUIJA KAAKKURIVAARA TOMI • opiskelija • Helsinki • 25 Ei me opiskelijat suinkaan sitä heikointa ainesta olla! • MMT, dos. vanhempi tutkija • Metsäntutkimuslaitos • Parikkala • 47 Yhdessä olemme enemmän • projektipäällikkö • Metsäntutkimuslaitos • 30 Pienen metsänhoitajan asialla! Metsäntutkimuslaitoksen Tutkijat ry 5 6 7 MÄKITALO KARI NUORTEVA HEIKKI SAKSA TIMO • vanhempi tutkija • Rovaniemi • Metsäntutkimuslaitos • 57 • varttunut tutkija • Metsäntutkimuslaitos • Järvenpää • 51 Tutkimuksesta käytännön hyötyä • erikoistutkija • Metsäntutkimuslaitos • Kangasniemi • 56 Yhteistyötä koko elinkeinon parhaaksi Metsäntutkimuslaitoksen Tutkijat ry Teollisuuden Metsänhoitajat ry 9 8 10 UOTILA ESA HUJO SAMULI HURSKAINEN JARI • tutkija • Metsäntutkimuslaitos • Vantaa • 54 Muutoksessa mukana • metsäasiakaspäällikkö • UPM Metsä • Hattula • 40 Pöllin kuljetuksen puolesta! • eläkeläinen • Kuopio • 64 Metsänhoitaja – ammattitaitoinen moniosaaja 20 | METSÄNHOITAJA 3•2013 Teollisuuden Metsänhoitajat ry 11 12 13 HYTÖNEN LEENA JOKINEN JUHANI KELLOKOSKI KARI • kehityspäällikkö, vastuullisuus • UPM • Helsinki • 53 Ammattikuntamme on vahva ja kiinnostava tulevaisuudessakin, kun kehitämme osaamistamme ja alan koulutusta avarakatseisesti ja yhteistyössä. • eläkeläinen • Tampere • 81 Hiljainen yhtiömies saattaa joskus kakaista jotakin merkittävääkin • turvallisuuspäällikkö • Stora Enso Oyj, Metsä • Joensuu • 50 Nyt ja heti ! Uudistaminen luo mahdollisuuksia tulevaisuudessa Teollisuuden Metsänhoitajat ry 14 15 16 KITTAMAA JAAKKO LEMMETTY JOHANNA LILLEBERG RISTO • projektiasiantuntija • Stora Enso Oyj, Metsä • Salo • 33 Aktiivista otetta valtuustoon – työ huomisen puolesta jatkuu • korjuu- ja kuljetusesimies • Luvian Saha Oy • Eurajoki • 30 Työikäiset jäsenet ovat liittomme selkäranka • kehittämispäällikkö • Metsä Group • Espoo • 61 Kaveria ei jätetä Teollisuuden Metsänhoitajat ry 17 18 19 NIEMI KAROLIINA SEPPÄLÄ JUSSI SIMONEN MERJA • metsäasiantuntija • Metsäteollisuus ry • Helsinki • 42 Kansainvälistä osaamista kotimaisen metsäteollisuuden puolesta • eläkeläinen • Helsinki • 67 Hyödynnetään talouselämän tuntemus - kokemusta valtuustoon • palvelupäällikkö • Stora Enso Oyj, Metsä • Porvoo • 53 Rohkeutta ja uusia ajatuksia METSÄNHOITAJA 3•2013 | 21 Teollisuuden Metsänhoitajat ry Teollisuuden Metsänhoitajat ry 20 21 22 SOPANEN JYRKI STRANDSTRÖM MARKUS VARTIAMÄKI TOMI • jäsenpalveluesimies • Metsä Group • Jalasjärvi • 52 Metsänhoitajaliitto, vahva vaikuttaja jäsentensä puolesta • tutkija • Metsäteho Oy • Kerava • 42 Sihteerin kokemuksella ja näkemyksellä jäsenten ja teollisuuden puolesta • liiketoimintajohtaja • L&T Biowatti Oy • Vantaa • 37 Energiaa elämään! Teollisuuden Metsänhoitajat ry Yksityismetsätalouden Metsänhoitajat - Enskilda Skogsbrukets Forstmästare ry 23 24 25 VÄKEVÄ JOUNI AUTERE EERO HEIKKILÄ HANNU • metsäasioiden päällikkö • Metsäteollisuus ry • Helsinki • 49 Pidetään huolta omasta osaamisesta ja koko alan kilpailukyvystä • kehittämisasiantuntija • Suomen metsäkeskus • Vantaa • 60 Työurat pidemmiksi työelämää uudistamalla. Työllisyyttä ja työkyvyn ylläpitoa parantavia toimenpiteitä tarvitaan. • metsän- ja luonnonhoidon erityisasiantuntija • Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut • Kaarina • 61 YMEF:n ja metsänhoitajien asialla Yksityismetsätalouden Metsänhoitajat - Enskilda Skogsbrukets Forstmästare ry 26 27 28 KÄMÄRI HANNU LEINONEN SEPPO MATILA AIRI • laskenta-asiantuntija • Suomen metsäkeskus • Helsinki • 34 Työväen metsänhoitaja • edistämispalveluiden päällikkö • Suomen metsäkeskus, Lahti • Lahti • 57 • metsäasiantuntija • Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio • Vantaa • 54 Metsänhoitajilla on paljon annettavaa yhteiskunnassa 22 | METSÄNHOITAJA 3•2013 Yksityismetsätalouden Metsänhoitajat - Enskilda Skogsbrukets Forstmästare ry 29 Metsähallituksen Metsänhoitajat ry 30 31 SALMINEN ANNA SVED JOHNNY ERKKONEN JOEL • viestinnän suunnittelija • Suomen metsäkeskus • Hyvinkää • 32 Kuuluvasti metsänhoitajan puolesta Jäg höjer rösten för forstmästare • skogsvårdsexpert • Skogsbrukets utvecklingscentral Tapio • Kyrkslätt • 44 Respektera människovärdet/ Kunnioita ihmisarvoa • erikoissuunnittelija • Metsähallitus, luontopalvelut • Rovaniemi • 46 Innokas ajamaan yhteisiä asioita Metsähallituksen Metsänhoitajat ry 32 33 34 HÄRKÖNEN KERTTU ITKONEN PERTTI KAMMONEN ARTO • puistonjohtaja • Metsähallitus, luontopalvelut • Kajaani • 55 Edustan suomalaisen luonnon asiantuntijoita – mielelläni myös uudella valtuustokaudella! • kehityspäällikkö • Metsähallitus, luontopalvelut • Sodankylä • 53 • ympäristöasiantuntija • Metsähallitus • Ilomantsi • 56 Yhteistyöllä tuloksia Metsähallituksen Metsänhoitajat ry 35 37 36 LESKINEN AARNE MÄÄTTÄ PAULI PAAVONEN AHTI • kehittämisasiantuntija • Metsähallitus • Sotkamo • 57 • tiedottaja • Metsähallitus • Kempele • 57 Luonnollisesti PM • myyntipäällikkö • Metsähallitus • Parkano • 62 Vankkaa kokemusta valtuustoon METSÄNHOITAJA 3•2013 | 23 Metsähallituksen Metsänhoitajat ry 38 39 40 PARIKKA MATTI PIRI EINO RAUTIO ARI • maankäyttöasiantuntija • Metsähallitus • Ylivieska • 63 Kokemusta monilta aloilta • laatuasiantuntija • Metsähallitus • Sipoo • 56 Uralla ikään katsomatta • laatuasiantuntija • Metsähallitus • Jyväskylä • 55 Asiantuntevaa metsäympäristön hoitoa hyvinvoinnin lisäämiseksi Metsähallituksen Metsänhoitajat ry Pohjois-Savon Metsänhoitajat ry 41 Helsingin Metsänhoitajat 42 43 SÄRKKÄ ESA-PEKKA REMES MARKKU HÄGGMAN BJARNE • tietoturvapäällikkö • Metsähallitus • Lahti • 39 • esittelijä • Suomen metsäkeskus • Kuopio • 44 Yhteistyöllä parempiin tuloksiin • metsä- ja ympäristöasiantuntija • Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio • Espoo • 63 Vankkaa toimintatarmoa ja kokemusta kotimaassa ja kansainvälisesti! Helsingin Metsänhoitajat ry 44 45 46 KALEVA TERO PIETINEN MARKKU VALLI PASI • projektipäällikkö • AEL Oy • Vantaa • 59 Optimisti • tietojärjestelmäsuunnittelija • Vantaan kaupunki • Espoo • 50 Kohtuullisuutta työelämään, rentoutta elämään • Neuvotteleva virkamies • Järvenpää • 55 24 | METSÄNHOITAJA 3•2013 Helsingin Metsänhoitajat ry Naismetsänhoitajat ry 47 48 49 VUORI OSSI HERTTUAINEN HELENA KOSTILAINEN ANNIINA • lehtori (metsätalous) • Seinäjoen ammattikorkeakoulu • Helsinki • 63 Metsätalous meidän vahvuutemme • johtaja • Etelä-Suomen 4H-piiri ry • Tuusula • 37 Metsänhoitajien edunvalvontaa tässä ajassa • pääsihteeri • FSC Suomi • Vantaa • 35 Rohkeasti tasa-arvoisen metsäalan puolesta Naismetsänhoitajat ry 50 51 52 LAINE ANNA THOMSSEN PIA-MARIA TIUSANEN PAULIINA • tohtoritutkija • Helsingin yliopisto • Tyrnävä • suunnittelija • Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry • Vantaa • 31 Ääni kuuluviin myös perinteisen metsäalan ulkopuolelta! • tuotepäällikkö • Berner Oy Koneet • Sipoo • 38 Metsäalan ulkopuolella työskentelevien asialla Alueiden voima Alueiden voima -vaaliliiton muodostavat: Etelä-Hämeen Metsänhoitajat ry, Etelä-Pohjanmaan Metsänhoitajat ry, Keski-Suomen Metsänhoitajat ry ja Päijät-Hämeen Metsänhoitajat ry 53 54 55 KOSKIMÄKI ANTTI RAITTILA ERKKI RONKAINEN PETRI • aluejohtaja • Suomen metsäkeskus • Häme-Uusimaa • 61 Miestä moneksi– edelleen • pääluottamusmies • eläkkeellä • Seinäjoki • 64 Erkki esimerkin antaa, kaikista jäsenistä tahtoo huolta kantaa – även på svenska • metsäpalveluesimies • Suomen metsäkeskus • Metsäpalvelut • Jyväskylä • 28 Ota riski – äänestä nuorempaa! METSÄNHOITAJA 3•2013 | 25 Asianajaja, varatuomari Asianajotoimisto Bützow Oy SHUTTERSTOCK lakipalsta  Matti Kess Metsätilan sukupolvenvaihdos Metsätilan sukupolvenvaihdoksen yhteydessä on pohdittava monta asiaa M Matti Kess 26 | METSÄNHOITAJA 3•2013 etsän luovuttajalla ja saajalla on omia ja toistensa kanssa ristiriitaisiakin tavoitteita: luopuja miettii oman asumisen ja elämisen sekä elintason järjestämistä. Samoin häntä saattaa askarruttaa, mikä on metsätöissä oman osallistumisen mahdollisuus tai tarve, mikä on metsien kohtelu jatkossa, miten käy perillisten sovun, mikä on vävyjen ja miniöiden rooli ja omaisuuden mahdollinen siirtyminen toiseen sukuun, mitkä ovat veroseuraamukset. Asiaan vaikuttaa myös, haetaanko tilapäistä vai pysyväisluonteista ratkaisua. Metsän saajaa mietityttää järjestelyn vaikutus omaan talouteen, arkeen, millaista osaamista ja ajankäyttöä metsänomistami- nen edellyttää, järjestelyn vaatima rahoitus, veroseuraamukset, vanhempien tuki järjestelyssä ja heidän tunteiden kunnioittaminen. Onko kiire? Onko asialla jostain syystä kiire? Syy voi olla omistajan vakava sairaus tai jatkajan talouden äkilliset muutokset. Vai pitäisikö odotella, ja hoidetaan hakkuut tai yhteismetsän perustaminen ensin ja sitten vasta omaisuuden siirto. Kaikki heti vai osittain? Mietittävä on sitäkin, tehdäänkö kaikki toimet heti vai vaiheittain. Kun tehdään kaikki heti, ei ole riskejä olosuhteiden muut- Tavoitteena metsän omistajanvaihdossa pitäisi olla sujuva hallinto, kohtuullinen verotus, erimielisyyksien hallinta ja kannattavuus. tumisesta kesken järjestelyn ja lopputulos on selvemmin hahmotettavissa. Vaiheittainen järjestely voi olla järkevä, jos asianosaisten piiriä kasvatetaan ajan myötä tai halutaan hyödyntää verottomat lahjat. Myös metsän tietoinen perinnöksi jättäminen voi olla osa vaiheittaista sukupolvenvaihdosta. Sujuva omistus Tavoitteena metsän omistajanvaihdossa – kuten omistuksessa itsessäänkin – pitäisi olla sujuva hallinto, kohtuullinen verotus, erimielisy yksien hallinta, kannattava metsätalous, hyvä metsänhoito, helppo ja oikeudenmukainen uusi sukupolvenvaihdos aikanaan. TOTEUTTAMISTAVAT Sukupolvenvaihdos voidaan tehdä kaupalla, lahjaluontoisella kaupalla tai lahjalla. Toteutustapa vaikuttaa veroseuraamuksiin. Jos luovuttajalla ei ole rahantarvetta, metsätilan siirtäminen lahjoittamalla on mahdollinen kauppaa pienemmin taloudellisin seuraamuksin: ei kauppahinnan maksua, ei varainsiirtoveroa, lahjavero, voidaan minimoida eri keinoin. Vaihtoehtona on myös lahjanluontoinen kauppa, jossa kauppahinta alittaa käyvän arvon. Lahjanluontoisessa luovutuksessa pitää olla tarkkana ja tapauskohtaisesti selvittää mahdollinen lahjavero ja myyjän mahdollinen luovutusvoittoveroseuraamus. Kaupasta riippumatta luovutettavan omaisuuden omistusajasta, maksetaan luovutusvoittoveroa. Poikkeuksena ovat lähisukulaisten väliset metsätilan luovutukset. Tällainen luovutus on veroton. Verottomuuden edellytyksenä on sekin, että omaisuus on ollut luovuttajalla yli 10 vuotta. Toinen verotuksellisesti merkittävä asia kaupassa on, että ostaja saa metsävähennyspohjaa. Se tarkoittaa, että vuosien mittaan vähennyksen verran puuta voi myydä verottomasti. Vuosittain metsävähennystä voi kuitenkin käyttää toki vain osan metsätalouden pääomatulojen määrästä. Metsävähennyspohjan saaminen on tärkeä tekijä päätettäessä, tehdäänkö kauppa vai lahjoitetaanko metsä. Metsävähennyspohjasta ei ole tietenkään hyötyä, jos lähivuosikymmeninä ei ole tarpeeksi puustoa hakattavaksi. Mikäli tilalla on jo riittävä metsävähennyspohja, kauppaa ei kannata lahjan asemesta valita vain metsävähennysoikeuden saamiseksi. Luovuttajalla oleva metsävähennyspohja nimittäin siirtyy uudelle omistajalle kiinteistön lahjoituksessa, perinnössä tai testamenttisaannossa. voidaan pidättää yhtälailla kaupan kuin lahjankin yhteydessä. On huomattava, että luopujan pidättäessä hallintaoikeuden metsään, järjestely tuo yleensä vain kertaluontoisen veroedun. Hallintaoikeus estää käytännössä omistajan toiminnan. Metsävähennysoikeutta ei voi hyödyntää hallintaoikeuden kestäessä. Hakkuuoikeus on hallintaoikeuden haltijalla, tuoton verran. Samoin se aiheuttaa usein hallinnollisia epäselvyyksiä varsinkin edunvalvontatilanteissa. Lisäksi tilan myynti ja myöhemmät omistusjärjestelyt saattavat vaikeutua. • KANNATTAKO HALLINTAOIKEUDEN PIDÄTTÄMINEN? Onko siitä hyötyä, että luopuja pidättää itsellään hallintaoikeuden? Hallintaoikeus Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta järjestää juhlallisen maisteri- ja tohtoripromootion 5.-7.6.2014. Tule mukaan ikimuistoiseen juhlaan! blogs.helsinki.fi/promootio2014/ METSÄNHOITAJA 3•2013 | 27 Kongressiosallistujat pääsivät kokeilemaan myös kullanhuuhdontaa. Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas istutti EU:n komission edustajan Maria Gafon kanssa männyn Saariselälle. UEF:n uusi hallitus yhteiskuvassa: sihteeri Thomas Baschny Itävallasta, apulaissihteeri Anna Petrakieva Bulgariasta, rahastonhoitaja Björn Karlsson Ruotsista, varapuheenjohtaja Hervé Némoz-Rajot Ranskasta ja uusina edustajina valitut Ilpo Puputti Suomesta ja Tomasz Markievwicz Puolasta, molemmat varapuheenjohtajia. 28 | METSÄNHOITAJA 3•2013  Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto Eurooppaan metsäammattilaiset kokoustivat Saariselällä Union of European Foresters, eli UEF piti 18. kongressinsa Saariselällä elokuun viimeisellä viikolla. Metsänhoitajaliitto ja METO-Metsäalan Asiantuntijat vastasivat kongressin järjestämisestä. U nion of European Foresters, tuttavallisemmin UEF, on vuonna 1958 Brysselissä perustettu metsäammattilaisten ja metsäalan asiantuntijoiden eurooppalainen sateenvarjojärjestö. UEF edustaa 23 jäsenjärjestönsä ja yli 50 000 metsäalan ammattilaisen ääntä Euroopan Unionin päätöksenteossa ja muissa eurooppalaisissa metsiin liittyvissä elimissä. Metsänhoitajaliitto on ollut UEF:n jäsen vuodesta 2005. Parhaillaan UEF odottaa muun muassa EU:n Komissiolta positiivista päätöstä EU:n metsästrategian eteenpäin viemisestä sekä uutisia EU:ssa valmisteltavan biomassan kestävyyskriteeristön suunnitellusta muodosta. Molempien päätösten valmisteluun UEF on osallistunut asianomaisissa EU:n elimissä omalla mandaatillaan edustaen eurooppalaisia metsäalan asiantuntijoita. TOIMINNAN PÄÄTAPAHTUMA SAARISELÄLLÄ UEF:n pysyviä toimielimiä ovat vuosittain pidettävä Governing Councilin kokous sekä neljän vuoden välein pidettävä kongressi, joissa kaikilla jäsenjärjestöillä on edustus. Tänä vuonna UEF:n päätapahtuma, useampipäiväinen kongressi, kutsuttiin koolle Suomen Lappiin Saariselälle, Metsänhoitajaliiton ja Meto-Metsäalan asiantuntijat ry:n organisoimana. Tavanomaisten vuosikokousasioiden ja päättyneen kongressikauden aikaisen toiminnan raportoinnin ja tulevan toiminnan suunnittelun lisäksi järjestettiin kongressin alussa seminaari teemalla ”Metsien monikäyttö napapiirin pohjoispuolella”. Seminaarin pääpuhujina kuultiin vaikutusvaltaista metsäalan huippuammattilaisia sekä Suomesta että ulkomailta. Maa- ja metsätalousministeriön Heikki Granholm esitti Suomen kannalta merkityksellisiä näkökohtia metsäpolitiikkaan ja EU komission metsätalouden, bioenergian ja ilmastonmuutoksen osaston johtaja, espanjalainen Maria Gafo kertoi tärkeistä metsäpoliittisista teemoista, jotka ovat parhaillaan käsittelyssä EU:n päätäntäelimissä. Metsäpoliittisen katsauksen jälkeen Metsähallituksen johtaja Jyrki Kangas ja Metlan erikoistutkija Mikko Hyppönen valottivat kansainväliselle kuulijakunnalle Suomen monimuotoista ja moniarvoista metsänkäyttöä sekä metsätalouden ja muun maankäytön yhteensovittamista erityisesti Pohjois-Suomessa. Lisäksi Saksan, Ranskan ja Bulgarian edustajat esitelmöivät metsien monikäytöstä omissa maissaan. Kongressin virallisen ohjelman lomassa kansainväliset vieraat neljästätoista eri Euroopan maasta pääsivät kokemaan suomalaista ja lappilaista kulttuuria muun muassa saunoen, syöden ja retkeillen. UUDET TOIMIJAT SEURAAVALLE KAUDELLE Tällä kertaa kongressissa saatiin kokea hieman jännitystä, sillä UEF:n puheenjohtaja vuodesta 2005 toiminut Håkan Nystrand oli jo aiemmin ilmoittanut luopuvansa tehtävästään. Håkanin seuraajaksi valittiin pitkäaikainen UEF:n varapuheenjohtaja Michael Diemer Saksasta. Suomalaisvaikutusta uudessa puheenjohtajistossa pitää yllä tulevalla kaudella Meton järjestöpäällikkö Ilpo Puputti. Ilpon ohella varapuheenjohtajana jatkaa Hervé Némoz-Rajot Ranskasta ja uutena Tomasz Markievwicz Puolasta. Sihteereiksi kongressiedustajat valitsivat Thomas Baschnyn Itävallasta ja apulaissihteeriksi Anna Petrakievan Bulgariasta sekä rahastonhoitajaksi Björn Karlssonin Ruotsista. Henkilövalintojen ohella järjestön uudeksi jäsenjärjestöksi valittiin tsekkiläinen metsäammattilaisten jäsenorganisaatio Czech Forestry Society. Koska UEF:llä ei ole palkattuja toimihenkilöitä, jäsenmaksuvaroilla rahoitettava toiminta perustuu puheenjohtajien aktiivisuuteen järjestön toiminnan tavoitteiden kannalta keskeisillä foorumeilla Brysselissä ja Eurooppa-tason metsäprosesseissa. Uudella presidentillä on UEF konkarina vahva järjestön luottamus toiminnan eteenpäin viemiseksi. • UNION OF EUROPEAN FORESTERS (UEF) Union of European Foresters (UEF) on metsäammattilaisten ja metsäalan asiantuntijoiden eurooppalainen järjestö, joka perustettiin 1958 Brysselissä. UEF:n jäsenjärjestöjä on 23 kahdestakymmenestä maasta ja järjestö edustaa yli 50 000 metsäalan ammattilaista. Suomesta järjestössä ovat mukana Metsänhoitajaliitto ja Meto-Metsäalan asiantuntijat ry. Seuraava UEF:n Governing Council -kokous pidetään lokakuussa 2014 Bulgariassa. METSÄNHOITAJA 3•2013 | 29 lyhyesti  Jukka Sippola Metsänhoitajaliitto On se niin vaikeaa …meinaan tuo nykyinen tutkintotittelimme. E ri variaatioihin törmää jatkuvasti: maatalous-metsätieteiden maisteri, maa- ja metsätieteiden maisteri, metsätieteiden maisteri, metsämaisteri. Ja mitä niitä muita onkaan. Kaikkia näitä ovat käyttäneet kyseiset maisterit ihan itse, kuten myös toisinaan jotkut lisensiaatit ja tohtorit omalla kohdallaan. Meillä on maatalous-metsätieteellinen tiedekunta ja maa- ja metsätalousministeriö, mutta ainoat oikeat tittelinimikkeet ovat maatalous- ja metsätieteiden maisteri, maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatti sekä maatalous- ja metsätieteiden tohtori. Tämä maisteri koskee myös heitä, jotka ovat aikoinaan suorittaneet loppututkintonaan maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinnon. Heidän tulisi nykyisin käyttää maatalous- ja metsätieteiden maisterin titteliä, sillä kandidaatti on nykyisin välitutkinto, ei loppututkinto. Tiedekunnista Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa saa halutessa nimellistä korvausta vastaan uuden tutkintotodistuksen, jossa vanha kandidaatin tutkinto on muutettu nykykäytännön mukaisesti maisteriksi. M elkein yhtä vaikea asia tuntuu olevan tutkintonimikkeemme lyhentäminen. Perinne on, että akateemiset tittelit lyhennetään isoin kirjaimin, muut pienin kirjaimin. Tohtorin ja lisensiaatin kohdalla yleensä osataan kirjoittaa MMT ja MML ja useimmiten myös maisterin kohdalla MMM. Mutta metsänhoitajan oikeaoppinen lyhenne MH tuntuu olevan kovin vaikea omaksua omankaan ammattikunnan kohdalla. Metsänhoitaja lyhennetään pienin kirjaimin ainoastaan osana toista sanaa, kuten esimerkiksi aluemh. Kun sinne käyntikorttiin kuitenkin pitää saada se hienolta kuulostava englanninkielinen titteli, maatalous- ja metsätieteiden maisteri on englanniksi Master of Science in Agriculture and Forestry, lyhennettynä M. Sc. (Agr. & For.). Mukana on siis aina myös tuo maatalous. Ainoastaan vanhan metsänhoitajan tutkinnon ilman maisterintutkintoa suorittaneet käyttävät englanninkielistä titteliä Master of Science in Forestry. Ja kandidaatti, siis vain sen uuden välitutkinnon suorittanut, on englanniksi Bachelor of Science in Agriculture and Forestry. Muunkielisiä tutkintonimikkeitä voi opiskella lisää Metsänhoitajaliiton verkkosivuilta kohdasta ”Liitto” ja sen alta kohdasta ”Liiton materiaalia”. T uo maatalous- ja metsätieteiden maisteri tuntuu olevan sen verran vaikea kirjoittaa oikein monille ammattikunnan omillekin edustajille, että toisinaan sitä oikein miettii olisiko maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa välillä kummitellut suunnitelma muuttaa titteli luonnonvara-alan maisteriksi ollut sittenkin helpompi. Mutta ainahan voimme esiintyä julkisuudessa metsänhoitajina. Ja toivottavasti esiinnymmekin – mahdollisimman paljon. • 30 | METSÄNHOITAJA 3•2013  Eveliina Varis väistyvä liiton opiskelijatoiminnasta vastaava asiamies opiskelija Vaikuttakaa toimintaan niin saadaan vaikuttavaa toimintaa! U rheilu- ja kulttuuriministerimme yritti vaikuttaa päättäjiin Moskovassa järjestetyissä yleisurheilun MM-kilpailuissa heiluttamalla sateenkaarilippua kannanottona. Vaikuttaminen pelkästään lippua heiluttamalla voi tulla mahdolliseksi siinä vaiheessa, kun on puheillaan ja aktiivisella toiminnallaan saavuttanut niin vaikutusvaltaisen aseman, että pelkän lipun heiluttaminenkin noteerataan. Metsäylioppilailla on käytössään myös melkoinen vaikutusvalta joulunalusaikaan - onneksi Suomessa asiat ovat sen verran paremmin kuin naapurissa, että tuskin tarvitsee vielä tänä vuonna maalata tasavallan presidentin joulukuusta sateenkaaren värein. Mutta muistakaa toki tämä mahdollisuus! Opiskelijalle on tarjolla helposti erilaisia vaikuttamisen mahdollisuuksia esimerkiksi ainejärjestöissä, osakunnissa, yliopiston harrastekerhoissa, poliittisissa järjestöissä ja tietenkin myös Metsänhoitajaliitossa. Paras vaikuttamiskeino on oman suunsa avaaminen. Ainejärjestöissä vaikutetaan opiskelijoiden omaan tapahtumatoimintaan ja oman opiskelualan opiskelijoita koskeviin asioihin. Siellä tehtävät on jaettu melko tarkasti hallituksen kesken, mutta silti jokainen vaikuttaa mielipiteillään myös toisten vastuulla oleviin sektoreihin. Metsänhoitajaliiton toimielimissä valtuustossa ja hallituksessa on mahdollista vaikuttaa edunvalvontaan ja liiton toimintaan. Voin omalta osaltani rohkaista kaikkia empijöitä hakemaan jotain vastuutehtävää, mikä vastaisi eniten omia mielenkiinnon kohteita ja aihepiiriä, missä olisi mahdollisesti omasta mielestä jotain kehittämistä. Kaikissa vastuutehtävissä on mahdollista verkostoitua ja keskustella omista kehittämisideoista ja antaa toisten kehittämisideoille tuulta purjeisiin. Kun ideoita heitellään tarpeeksi keskelle pöytää, alkaa niistä muodostua järkeviä ja toimenpidekelvollisia kokonaisuuksia. Viime syksynä Metsä puhuu -kampanja otti opiskelijat aktiivisesti osaksi tulevien projektien suunnittelua luomalla Metsäalan nuoriso Board of Advisors -ryhmän. Tässä ryhmässä keskusteltiin metsäalan tilanteesta ja vetovoimaisuudesta eri oppilaitosten edustajien kesken. Tarkoituksena oli hieman ravistella alaa ja saada uudenlaisia ideoita ja näkökulmia ja tällaisessa avoimessa, aktiivisessa ja keskustelevassa joukossa moni onkin huomannut saavansa itsestään paljon enemmän irti, kuin mihin on tottunut. Metsä puhuu -hanke saikin varmasti hyviä ideoita toiminnalleen opiskelijoita osallistamalla! Jos sinulla on mielipiteitä, niin tuo ne esille. Kannattaa harjoitella myös oman suunsa avaamista niiden puolesta, jotka eivät itse rohkene ilmaista mielipiteitään ääneen. Sanotaan, että on ihan turha valittaa asioista ja niinhän se onkin. Tämän vuoksi valittaminen pitääkin kääntää mielipiteen ilmaisuksi, kannanotoksi ja muutosehdotukseksi. Olkaa opiskelijat rohkeita mielipiteidenne kanssa älkääkä aliarvioiko itseänne! Olette sitten nuoria tai vanhempia Metsänhoitajaliiton jäseniä, niin muistakaa tämä: vaikuttakaa ahkerasti ja valittakaa rakentavasti. • KIINNOSTAAKO OPISKELIJAASIAMIEHEN TEHTÄVÄT? Metsänhoitajaliitossa on toiminut vuodesta 2011 lähtien kaksi opiskelija-asiamiestä, toinen Joensuussa ja toinen Viikin kampuksella Helsingissä. Opiskelija-asiamiehet ovat työssään osallistuneet aktiivisesti liiton opiskelijatoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen sekä toimineet yhteyshenkilöinä ja liiton kasvoina kampuksilla. Mikäli sinua kiinnostaa liiton toiminta ja opiskelijavaikuttaminen, viestintä ja esimerkiksi lehtijuttujen kirjoittaminen, kysäisepä kampuksesi opiskelijaasiamieheltä, millainen pesti tämä homma on! Kannattaa pitää silmät ja korvat auki, jos vaikka lähiaikoina tulisi mielenkiintoinen opiskelijaasiamiehen tehtävä hakuun! Mukavaa syksynalkua! METSÄNHOITAJA 3•2013 | 31 profiili  Maija Kovanen Myyntiä, rockia ja metsää Aalto-yliopiston myynnin johtamisen professori, Petri Parvinen ehtii olla monessa mukana ja hänellä näyttää olevan taito laittaa asiat uudistumaan. Tavoitteet ovat korkealla myös Suomen Metsäyhdistyksen puheenjohtajana, johon hänet valittiin vuoden vaihteessa: ”Haluan tukea ja ajaa metsäalan muutosta kohti parempaa jalostusarvoa tuottavuuden, hyvinvoinnin ja viennin nimissä”. Töitä ei tule puuttumaan, mutta sitä metsässä viihtyvä moniosaaja ei kaipaakaan. P arvinen tiesi jo lukiossa haluavansa työnsä liittyvän myyntiin ja yritystoimintaan. ”Myynnissä minua kiehtoo selkeä onnistuminen ja epäonnistuminen”, hän sanoo ja jatkaa: ”Mielenkiintoiseksi myynnin tekee myös vuorovaikutus ihmisten kanssa sekä mahdollisuus erottua positiivisesti olemalla tietäväinen, ammattimainen ja sosiaalinen”. Mieleistään opiskelupaikkaa Parvinen ei aikoinaan Suomesta kuitenkaan löytänyt ja niinpä hän lähti hakemaan oppia ulkomailta. Opiskeluaika London School of Economicsissa ja Tukholman kauppakorkeakoulussa oli rankkaa, mutta opetti ”olemaan kaihtamatta vaivannäköä”. Näistä vuosista jäikin käteen paljon tietotaitoa sekä hyvä kielitaito. Suomeen Parvinen palasi tekemään väitöskirjaansa. Tällä hetkellä Parvinen tekee töitä Aaltoyliopiston lisäksi omissa yrityksissään, konsultoi ja istuu monen yrityksen hallituksessa. Turusta kotoisin oleva filosofian tohtori on lisäksi kysytty luennoitsija, ja luentopyyntöjä tulee ulkomaita myöten. Sanottavaa Parvisella riittääkin: hän jakaa mielellään osaamistaan myynnin ja markkinoinnin saralta, ja muistaa kertoa myös omista epäonnistumisistaan ja onnistumisistaan. Eniten Parvinen on oppinut omien yritystensä kautta: ”Omat firmat ovat opettaneet jalostusarvon ja voitontuotannon periaatteet”. Tärkeitä oppimisen paikkoja ovat olleet myös työt terveysalan yrityksissä, jotka opettivat epäonnistumista, sekä eri yliopistot, joissa Parvinen oppi brändin voiman. METSÄALAA UUDISTAMASSA Metsäalaa kutsutaan nykyään usein auringonlaskun alaksi. Moni alalla työskentelevä ei sitä sellaisena näe, eikä Parvinenkaan väitettä täysin allekirjoita. Moni asia 32 | METSÄNHOITAJA 3•2013 voitaisiin hänen mielestään kuitenkin tehdä toisin – ennen kaikkea siksi, että ala houkuttelisi enemmän nuoria. Parvisen listassa viisi tärkeintä muutosta olisivat: Startup-yritykset: ”Metsäsektorin suuresta yritysjoukosta tulisi erottaa 20-30 edistyksellistä liiketoimintayksikköä, jotka uudistuisivat yrityskulttuuriltaan ja riskinottoprofiililtaan radikaalisti. Tarvitaan reippaasti enemmän kasvuyritys- ja startup-meininkiä”. Koulutuksen uudistaminen: ”Uudistaisin alan toimesta ja sitä varten tarjottavaa kaupallista koulutusta.” Nuoret yrittäjät: ”Tukisin nuorten metsään liittyvää yrittäjyyttä ei-perheenjäsentyöntekijöiden kannustimilla. Näin moni nuori itsensä metsästä työllistävä voisi perustaa oikean yrityksen.” Uutta vienninedistämiseen: Vientiä tulisi tukea ja vienninedistämistoimintaa uudistaa. Lisää vientieuroja: ”Valjastaisin urbaanin innon suojelu-, palvelu- ja biotalouteen vientieurojen saamiseksi vientiteollisuuden vastustamisen sijaan”. Jos kehittämiskohteita löytyykin helposti, löytää Parvinen myös useita asioita, joissa metsäalalla on jo onnistuttu. Ensimmäisenä esimerkkinä hän nostaa tuotekehityksen. ”Substanssia uudelle liiketoiminnalle on riittävästi”, hän sanoo ja listaa myös muita onnistumisen kohteita: ”Metsäalalla on muutosvalmiutta, ymmärrystä muutoksen tarpeellisuudesta”. Myös puurakentamisessa on menty paljon eteenpäin ja siitä on tullut kilpailukykyinen vaihtoehto rakentamisessa. Lisäksi puusta on onnistuttu luomaan hienoja, monipuolisia ja ennen kaikkea pitkälle jalostettuja tuotteita kuluttajille – tosin jalostusasteita myynnin ammattilainen nostaisi reippaasti lisää. Viimeisenä, muttei ehkä vähäisimpänä, kiitosta saa se, että metsäala on onnistunut saamaan valtiovallan huomion tavoitteitaan eteenpäin viedessä. ”On tärkeää, että ministeriö ja kansanedustajat tulevaisuusvaliokuntaa myöten ovat suopeita alaa kohtaan”, hän sanoo. MEKAMASI -ROCK-BÄNDI VAI JOTAIN MUUTA? 35-vuotias Parvinen on ollut monessa mukana. Intoa riittää edelleen, vaikka ainoa motivaattori se ei ole. Omien yritystensä kautta Parvinen tavoittelee ennen kaikkea onnistumisen elämyksiä – ”ja lopulta myös rahaa”. Työ on vienyt sen verran mennessään, että viiden vuoden tulevaisuuden suunnitelmaksi Parvinen kertoo myynnin arvostuksen kasvattamisen Suomessa. Vaikka Parvinen ei työntekoa kaihdakaan, ei työ silti täytä hänen koko elämäänsä. Työnsä lisäksi hän viihtyy erinomaisesti myös golf-kentällä sekä rumpujen ääressä. Yli 20 vuotta rock-bändissä soittanut Parvinen kertoo olennaisen osan elämäänsä olevan myös ”mekamasi”. Hänen bändinsä nimi? Ei, vaan hänen mielipuuhaansa metsässä; Parvinen on innokas metsästäjä ja kalastaja, ja metsästä hän kerää talteen myös marjat ja sienet. Näiden lisäksi, Parvisen mielestä yksi parhaista mitä metsästä saa, on ”korkean jalostusarvon vientieuro tuotteesta tai palvelusta riippumatta”. Metsäyhdistyksen puheenjohtajan päivät vaikuttavat siis kaikin puolin olevan ohjelmaa täynnä. Aika riittää silti hyvin kaikkeen: ”Nukun riittävästi, en tee asioista vaikeita, yritän käyttää maalaisjärkeä ja puhun suoraan”, Parvinen kertoo. ”Ja tyydyn 99 % suoritukseen.” • Nimi: Petri Parvinen Valmistunut: Filosofian tohtori (tuotantotalous), Teknillinen korkeakoulu, 2003 Työpaikka: Aalto yliopisto Motto: Voimaa ja notkeutta KUVA: TUOMAS SAULIALA Myynnin ammattilainen ei vaadi itseltään liikoja – 99 % suoritus riittää. METSÄNHOITAJA 3•2013 | 33 henkilöuutiset TUONEN SATOA Päivö Johannes Noronen *1.10.1917 † 7.5.2013 Usko Mikael Leskinen* *19.6. 1926 † 18.7.2013 Urpo Uljas Kaukomieli Pylvänäinen * 27.5.1924 † 15.5.2013 Osmo Viljo Kajapalo *3.3.1922 † 11.8.2013 Ilpo Esaias Nikula *24.12.1921 † 16.5.2013 Tuija Elina Lappveteläinen 12.8.1974†12.8.2013 Bo Viking Forslund *8.2.1935 † 22.6.2013 Claes Johan Robert Grönvall *1.10.1930 † ei tietoa Ela Anna Kaarina Blomgren *31.1.1921 † 1.7.2013 Erkki Eino Mantere *26.4.1918 † ei tietoa *Muistokirjoitukset luettavissa Metsänhoitajaliiton verkkosivuilla Metsänhoitaja-lehden osuudessa Henkilöuutisia: www.metsanhoitajat.fi/liitto/metsanhoitaja-lehti/henkilouutisia MERKKIPÄIVÄT • Päivämäärä/Nimi/Ikä 1.10. 1.10. 3.10. 5.10. 5.10. 8.10. 9.10. 12.10. 12.10. 13.10. 19.10. 23.10. 26.10. 30.10. Heliö Juha Eero Antero Härkönen Esa Daniel Koho Reino Matti Antero Schildt Yrjö Eerik Puolakka Veli Kustaa Aadolf Lipponen Pertti Ensio Ovaskainen Viljo Tapani Savolainen Esko Johannes Malmivaara Eero Johannes Vento Pertti Tapani Tuovinen Pentti Sakari Mäkitie Matti Reino Nousiainen Hannu Sakari Kuurne Matti Aimo Äänis 75 50 50 80 70 65 60 75 70 60 65 85 60 70 31.10. Janhunen Emil Edvard 3.11. Tonteri Tiina Tuulikki 7.11. Niemi Paavo Taneli 10.11. Peltonen Erkki Tapio 16.11. Kivinen Pirkko Sanelma 16.11. Seppänen Hannu Kalevi 17.11. Määttä Olavi 17.11. Olkkonen Jukka Olavi 19.11.Kunnari Jukka Antero 19.11. Backlund Christer David 22.11. Hussi Pekka Toivo 25.11. Ahola Arto Heikki 26.11. Tokkola Matti Tuomas 29.11. Ervasti Ilpo Kaarlo Tapani 90 50 90 70 60 60 90 65 85 65 75 50 65 60 29.11. 30.11. 1.12. 3.12. 9.12. 14.12. 15.12. 20.12. 20.12. 21.12. 26.12. 27.12. 31.12. Käytä ääntäsi! Olemme ehdolla numeroilla: 48–52 34 | METSÄNHOITAJA 3•2013 Kärnä Jari Ossi Mehlem Clas Johan Heinonen Riitta Anneli Kaleva Tero Paavo Juhani Lindström Pentti Hugo Edvard Matilainen Jukka Pentti Sakari Korhonen Risto Tapani Karppelin Mikko Tuomas Viitala Esa-Jussi Peltola Hannu Erkki Antero Hannelius Simo Tapani Vapaavuori Elina Margareta Ropponen Pekka Juhani 50 60 65 60 90 50 75 60 50 65 70 65 70 Sen edessä joutuu joskus nöyrtymään. Siksi se kannattaa vakuuttaa. Pohjolan vakuutukset turvaavat yllättävän suuria asioita. Metsävakuutuksemme ovat helposti räätälöitäviä, joten ne sopivat metsälle kuin metsälle. Paljonko haluat korvauksia, jos myrsky tuhoaa metsäsi? Olemme uudistaneet metsävakuutuksemme. Nyt voit valita, minkä suuruisen enimmäiskorvauksen haluat, jos myrsky tuhoaa metsääsi. Vaihtoehtoja on kolme: 14 euroa, 23 euroa tai 32 euroa kiintokuutiota kohti. Myrskyvahinkojen lisäksi Pohjolan metsävakuutus korvaa tulipalon ja salamaniskun aiheuttamia vahinkoja sekä myyrien, lumen, tulvan, hyönteisten ja sienitautien aiheuttamia vahinkoja. Jos et ole vielä vakuuttanut metsääsi, se kannattaa tehdä nyt! Lisätietoja saat lähimmästä Osuuspankista, numerosta 0303 0303 tai osoitteesta pohjola.ﬁ. Yhdessä hyvä tulee.