Metsänhoitaja 4/13 - Metsänhoitajaliitto ry
Metsänhoitajaliitto ry:n jäsenlehti 4/2013 6 15 Metsästrategialla RYHTIÄ METSÄASIOIHIN PAKINA Työelämää kehittämässä 19 VAALITULOKSET Forsti vei potin! 32 PROFIILI Vuoden metsänhoitaja Timo Kukko Pääkirjoitus Jarmo Hämäläinen 4 | 2013 Valtuuston puheenjohtaja sisältö Metsänhoitajaliiton uusi valtuusto on nyt valittu seuraavalle 4-vuotiskaudelle. Lämpimät onnittelut valituksi tulleille! Uuden valtuuston ensimmäisiä tehtäviä on laatia valtuustokauden strategia eli yhteinen näkemys toiminnan linjoista ja painotuksista. Hallituksen syysseminaarissa hahmoteltiin strategian laadintaprosessia ja tuotettiin tausta-aineistoa päivityksen tueksi. Siinä yhteydessä todettiin, että strategia-asiakirjassa olisi pelkistämisen varaa. Siitä tulisi ilmetä nykyistä kirkkaammin toiminnan painoalueet, jolloin se myös ohjaisi paremmin rajallisten resurssien käyttöä. Mittarit ja seurantamenettelyt istuisivat paremmin vuositason suunnitelmiin. Linjojen kirkastamista tarvitaan mielestäni erityisesti metsäpolitiikan alueella. Jäseniä suoraan palvelevat työmarkkina- asiat sekä metsänhoitajakoulutuksen kehittäminen ja opiskelijatoiminta ovat liiton ydintoimintaa, eikä niistä ole syytä tinkiä. Metsäsektorin menestys on toki olennaista jäsenten kannalta, mutta lukuisissa metsäpoliittisissa prosesseissa painii koko joukko harteikkaita toimijoita. Liiton ponnistelut on tarpeen kohdentaa sellaisiin osiin, missä panoksesta on jäsenille eniten lisäarvoa ja todellista vaikuttavuutta. Nyt kun uusi valtuustokausi on ovella, kannustan myös jäsenyhdistyksiä määrittelemään valtuutettujen tueksi omia tavoitteitaan ja painotuksiaan liiton toiminnalle. Olen nyt parin valtuustokauden jälkeen jättämässä luottamustehtäväni liitossa tuoreemmille voimille. Esitän parhaat kiitokseni valtuustolle, hallitukselle ja toimistolle sujuvasta yhteistyöstä. Samalla toivotan Metsänhoitajaliitolle menestystä ja vaikuttavuutta jäsenten etujen ajajana. 6 4 LIITTOPALSTA Ajankohtaista tietoa ja tapahtumia 6 RYHTIÄ METSÄASIOIHIN UUDELLA STRATEGIALLA EU:n metsästrategia tähtää metsäsektorin kokonaisvaltaisempaan huomioimiseen ISSN 0355-7596 TOIMITUS Päätoimittaja Johanna Hristov johanna.hristov@metsanhoitajat.fi JULKAISIJA Metsänhoitajaliitto ry Forstmästareförbundet rf OSOITE Kruunuvuorenkatu 5 F 00160 Helsinki TOIMITUSKUNTA Maija Kovanen Henna Nummela Silja Pitkänen Esa Uotila Merja Väisänen Terttu Välkkilä ILMESTYMISAJAT Vuonna 2013 viikot 10, 22, 39, 50 TILAUSHINTA 35 € kotimaassa OSOITTEENMUUTOKSET JA ILMOITUKSET Päivi Toivonen puh. (09) 6840 8111 paivi.toivonen@metsanhoitajat.fi ULKOASU JA TAITTO Total Layout Oy KANNEN KUVA Dublin Castle, St. Patrick’s Hall. KIRJAPAINO PunaMusta Oy PL 99, 80141 Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. 16 JÄSENKYSELYN TULOKSIA Jäsenkyselystä toiminnan kehittämiseen Metsänhoitaja-lehti on painettu puhtaalle kierrätyskelpoiselle puukuidulle. Puu on uudistuva kotimainen luonnonvara. 15 PAKINA Työelämää kehittämässä 18 METSÄNHENKI Metsänhoitajaliiton valtuuston jäsen Jari Hurskainen esittäytyy PEFC/02-31-151 19 VALTUUSTON VAALIEN TULOKSET Forsti vei potin valtuustovaaleissa set V AMETSÄN L HOIT V AT U U A JALIITO AL ST N IT O - 20 13 12 12 ENERGIAA METSISTÄ Etelä-Suomen metsäpäivässä teemoina metsäenergia ja työhyvinvointi 63. VUOSIKERTA tul ok 19 22 TYÖMARKKINAT KATTAVASTI SOPIMUKSIIN Nyt tehdyt sopimukset tuovat vakautta työmarkkinoille ja talouteen 24 LYHYESTI Tutkimuslaitosuudistus etenee 25 TYÖELÄKEUUDISTUS Onnistunut työeläkejärjestelmän uudistus vaatii työelämän kehittämistä 26 LAKIPALSTA Mikä on valtuutettu ja milloin tarvitaan todistaja? 28 VIISI MUISTIKUVAA ETELÄ-AMERIKAN VALLOITUKSESTA 30 vuotta raakapuun tuonnista omiin sellutehtaisiin 30 OPISKELIJAPALSTA Kolmen vuoden (työ)helteessä 32 PROFIILI Vuoden metsänhoitaja Timo Kukko on rohkaissut tuhansia ihmisiä kokemaan luontoa. 34 HENKILÖUUTISET 32 RODEO Linjausten aika liittopalsta Palstalla Metsänhoitajaliiton ajankohtaisia tapahtumia ja tietoa. TILAISUUKSIA Satulotta Ansiomäki ja Olli Piiparinen aloittivat Metsänhoitajaliiton opiskelija-asiamiehinä marraskuun lopussa. METSÄNHOITAJALIITON VALTUUSTON KOKOUS SHUTTERSTOCK Metsänhoitajaliiton uuden valtuuston ensimmäinen kokous eli järjestäytymiskokous pidetään 20.-21.1.2014. Kokouksessa valitaan Metsänhoitajaliiton valtuustolle puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valtuutettujen joukosta, sekä hallitukselle puheenjohtaja. Hallituksen puheenjohtaja voidaan valita hallituksen keskuudesta tai sen ulkopuolella olevista liiton varsinaisista henkilöjäsenistä. Metsänhoitajaliiton valtuuston vaalien tulos löytyy tämän lehden sivuilta 19–21. Metsänhoitajaliitolla on vuodesta 2010 asti ollut Viikin ja Joensuun yliopistokampuksilla oma osa-aikainen opiskelijaasiamies, joka vastaa liiton opiskelijatoiminnasta ja -viestinnästä kampuksella. Nyt edellisten kampusasiamiesten Paavo Lyytikäisen ja Sami Nivalan ollessa valmistumisen kynnyksellä, on Viikin opiskelija-asiamieheksi valittu metsäylioppilas Satulotta Ansiomäki ja Joensuun opiskelija-asiamieheksi metsäylioppilas Olli Piiparinen. Satulotta ja Olli aloittivat tehtävässään marraskuun lopussa. Satulotan tavoittaa sähköpostilla osoitteesta satulotta.ansiomaki@helsinki.fi ja puhelimella numerosta p. 044 035 3886. Ollin tavoittaa sähköpostilla osoitteesta ollipi@student.uef.fi ja puhelimella numerosta p. 0400 905604. Onnittelut Satulotalle ja Ollille työpaikasta! Paavolle ja Samille kiitos hyvästä työstä sekä monista mukavista yhteisistä työhetkistä! METSÄNHOITAJALIITON TYÖTTÖMYYSKASSAPALVELUT Metsänhoitajaliiton jäsenet kuuluvat Erityiskoulutettujen työttömyyskassaan (Erko). Jos joudut työttömäksi tai lomautetuksi, ansiosidonnaista päivärahaa haetaan suoraan Erkosta. Ansiopäivärahan saamisen edellytyksenä on jäsenyys- ja työssäoloehdon täyttyminen. Perustietoa sekä hakuohjeita löydät Erkon verkkosivuilta www.erko.fi JOULULAHJAKSI METSÄNHOITAJIEN SOLMIOTAI RINTANEULA Tilaa puolisollesi, kollegallesi, sukulaisellesi tai itsellesi joululahjaksi metsänhoitajien solmio- tai rintaneula. Neuloja myydään Metsänhoitajaliiton toimistossa ja tilauksia vastaanottaa Päivi Toivonen (paivi.toivonen@metsanhoitajat.fi, p. 09-6840 8114). Hopeinen rintaneula naisille maksaa 29 euroa ja solmioneula miehille 34 euroa. 4 | METSÄNHOITAJA 4•2013 YT TULOSSA? Ota yhteys liittoon! Yhteistoimintalaki velvoittaa käymään neuvotteluja säännöllisesti henkilöstö ryhmien edustajien kanssa monissa eri asioissa, mutta näinä aikoina monella työpaikalla tutuksi tulevat nimenomaan sellaiset yt-neuvottelut, joita käydään työvoiman vähentämisestä tai lomautuksista. Jos tällaiset yt-neuvottelut ovat työpaikallasi alkamassa, ota heti yhteys Metsän hoitajaliittoon. Yksityisen sektorin jäsenet ottavat yhteyttä järjestöpäällikkö Jukka Sippolaan ja julkisen sektori jäsenet toiminnanjohtaja Tapio Hankalaan. Erityisen tärkeää yhteydenotto on, jos olet itse henkilöstöryhmäsi ytedustaja tai muuten itse osallistut yt-neuvotteluihin. Saat silloin liitosta neuvoja ja tukea neuvotteluihin. Lainsäätäjä on tarkoittanut yhteistoimintaneuvottelut aidoksi neuvotteluksi, ei tilaisuudeksi, jonne vain mennään kuuntelemaan työnantajan suunnitelmat. Neuvotteluissa tulee selvittää työnantajan ehdottamien ratkaisujen taustat eli se mihin ne perustuvat niin talouden kuin muidenkin tekijöiden osalta. Sitten etsitään aktiivisesti vaihtoehtoja irtisanomisille ja lomautuksille. Jos yhteydenotto liittoon tulee vasta silloin kun yt:t on jo käyty ja ratkaisut tehty, on enää hyvin vähän tehtävissä. Tässäkin asiassa aikainen lintu madon saa. Metsänhoitajaliiton uudet opiskelijaasiamiehet 811 jäsentä vastasi syyskuussa tehtyyn Metsänhoitajaliiton jäsenkyselyyn. Lisää kyselyn tuloksista tämän lehden sivulla 16 sekä Metsänhoitajaliiton verkkosivuilla. Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta järjestää juhlallisen maisteri- ja tohtoripromootion 5.-7.6.2014. Tule mukaan ikimuistoiseen juhlaan! blogs.helsinki.fi/promootio2014/ METSÄNHOITAJA 4•2013 | 5 Ryhtiä metsäasioihin UUDELLA STRATEGIALLA Euroopan komissio julkaisi syyskuussa EU:n metsästrategian. Suomalaisilla metsäasiantuntijoilla on ollut merkittävä rooli kolme vuotta kestäneessä strategiaprosessissa. Teemu Seppä Ylitarkastaja, Maa- ja metsätalousministeriö V aikka EU:lla ei yhteisen maatalouspolitiikan kaltaista yhteistä metsäpolitiikkaa olekaan, ovat metsäasiat muun muassa energia- ja ilmastopolitiikan myötä nousseet EU-päätöksenteon keskiöön. Komissio julkaisi syyskuussa EU:n uuden metsästrategian, joka otettiin ainakin EU:n metsäasioiden parissa työskentelevien metsäasiantuntijoiden joukossa ilolla vastaan. Aiempi vuoden 1998 strategia ei enää pystynyt vastaamaan haasteisiin, joita muiden politiikkasektoreiden joskus ristiriitaisetkin aloitteet sille asettivat. Siksi strategiaa vahvistamaan laadittiin EU:n metsätoimintaohjelma 2007–2011, joka arvioitiin vuonna 2009. Metsästrategian osalta suositeltiin tällöin kokonaisvaltaisempaa otetta metsäasioissa. SUOMALAISET VAHVASTI MUKANA EU:n metsäpäälliköt ovat puolivuosittaisissa kokouksissaan käsitelleet EU:n metsästrategiaa. Irlannin puheenjohtajuuskaudella keskusteluja käytiin näin historiallisissa puitteissa. Paikkana Dublin Castle, St. Patrick’s Hall. 6 | METSÄNHOITAJA 4•2013 Nyt julkaistun strategian eteen on tehty töitä jo vuodesta 2010 lähtien. Suomalainen asiantuntemus on ollut työn eri vaiheissa keskeisessä roolissa, sillä linjauksia uudelle strategialle pohtineen EU-työryhmän toisena METSÄNHOITAJA 4•2013 | 7 37 % 429 puheenjohtajana toimi metsäneuvos Heikki Granholm maa- ja metsätalousministeriöstä ja useaa työhön osallistunutta eurooppalaista sidosryhmääkin edusti suomalainen metsänhoitaja. Metsästrategian valmistelu onkin ollut suomalaisten metsätoimijoiden yhteinen ponnistus. Viimeisen vuoden ajan strategiaa työstettiin komission sisällä, ja eri pääosastojen välisen väännön johdosta alkoi jopa näyttää siltä, että strategia jää antamatta. Jäsenmaiden ja sidosryhmien yhteisen painostuksen johdosta komissio kuitenkin joutui ratkomaan sisäiset kiistansa. Suomi on strategian valmistelun aikana korostanut tarvetta kokonaisvaltaiselle, vahvalle strategialle, joka edistää metsien monikäyttöä ja niiden tarjoamia erilaisia tuotteita ja palveluja sekä kattaa koko metsäsektorin arvoketjun metsästä aina valmiisiin tuotteisiin asti. Strategian on myös haluttu edistävän sektorin kilpailukykyä. Erityisen tärkeänä on pidetty, että strategian avulla saataisiin parannettua metsäsektoriin vaikuttavien aloitteiden koordinaatiota komission sisällä ja toisaalta metsäsektorin vaikuttamismahdollisuuksia sektoriin kohdistuviin hankkeisiin. Haasteena on, että strategian ei ole haluttu muuttavan toimivaltasuhteita komission ja jäsenmaiden välillä, eli kansallista toimivaltaa metsäasioissa ei ole haluttu luovuttaa Brysselin suuntaan. Erityisesti Suomi on pitänyt esillä sitä, että EU:n tavoitteet kansainvälisissä, metsiin vaikuttavissa politiikkaprosesseissa tulee kytkeä EU:n metsästrategiaan ja päinvastoin. Tämä on tärkeää, koska moni metsäsektoriin vaikuttava EUaloite pyrkii vaikuttamaan nimenomaan maailmanlaajuisiin haasteisiin kuten ilmastonmuutokseen ja metsäkatoon. Esimerkkinä voidaan mainita uusiutuvan energian miljoonaa kuoretonta kuutiometriä raakapuuta hakattiin EU:n alueella vuonna 2011. Tärkein raakapuun tuottaja on Ruotsi. Vaikka EU:n osuus koko maailman raakapuun tuotannosta on vain 12 %, sahatavaran tuotannosta merkittävä osa tapahtuu EU:n alueella. Suomalaisilla metsäasiantuntijoilla on ollut keskeinen rooli metsästrategian valmistelussa. Valmistelun aikana Suomi on korostanut tarvetta kokonaisvaltaiselle strategialle, joka edistää metsien monikäyttöä ja sektorin kilpailukykyä, kattaa koko arvoketjun sekä parantaa sektoriin kohdistuvien aloitteiden koordinaatiota. direktiivin nestemäisten biopolttoaineiden kestävyyskriteerit, joiden perimmäinen tarkoitus on ehkäistä metsäkatoa tropiikissa estämällä luonnonmetsien hävittäminen vaikkapa öljypalmuviljelmien tieltä, mutta jotka kuitenkin velvoittavat myös suomalaisia toimijoita. KOKONAISVALTAISUUTTA JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUKSIA Strategia vastaa pitkälti Suomen ajamia tavoitteita. Strategia on kokonaisvaltainen ja se kattaa koko metsäsektorin arvoketjun. Toimivaltasuhteet eivät muutu, mutta metsäsektorin vaikuttamismahdollisuuksia yritetään parantaa muun muassa ottamalla jäsenmaiden metsäasiantuntijoista koostuva komission pysyvä metsäkomitea ja toisaalta sidosryhmien edustajista koostuva puu- ja korkkikomitea entistä paremmin ja aikaisemmassa vaiheessa mukaan metsäsektoriin vaikuttavien aloitteiden valmisteluun Myös kansainvälinen ulottuvuus on huomioitu; EU:n tavoitteiden eri foorumeilla tulee olla linjassa keskenään. EU:n komission kautta rahoitettavassa kehitysyhteistyössä huomioidaan paremmin metsäkysymykset ja metsähallinnon kehittäminen. EU:n metsätietojärjestelmää aletaan rakentaa vapaaehtoiselta pohjalta. Tavoitteena on saada lisää vertailukelpoista tietoa metsien tilasta, metsävaroista ja yleisemminkin metsien merkityksestä osana vihreää taloutta. Strategian toimeenpanossa aiotaan myös edistää puuraaka-aineen käyttöä ja tehdä selvitys EU-lainsäädännön kustannusvaikutuksista metsäteollisuudelle. Merkittävä on myös yhdessä jäsenmaiden kanssa tehtävä tarkastelu puuraaka-aineeseen kohdistuvista kestävyysvaatimuksista. Strategia myös sisältää viime vuosina laadittuja metsiin liittyvät tavoitteita biodiversiteetin ja ilmastokysymysten osalta. Tavoitteisiin aiotaan päästä tasapainottamalla metsien eri käyttötarkoituksia, tarjoamalla metsäsektorille kilpailukykyinen toimintaympäristö ja parantamalla sektoriin vaikuttavien aloitteiden koordinaatiota. Strategiassa on määritelty kahdeksan prioriteettia, joita on tarkoitus edistää sekä uusin että vanhoin toimin. Strategiaan on koottu eri sektoreiden metsiin kohdistuvia, EU:n maapinta-alasta on metsän peitossa. EU:n metsäpinta-ala on 157 miljoonaa hehtaaria. EU:n metsäisimmät maat ovat Suomi (72 %), Ruotsi (66 %), Itävalta 47 %) ja Portugali (40 %). 30 % 24 maapallon maa-alasta on metsiä. Metsäpinta-alaltaan suurimmat maat ovat Venäjä, Brasilia ja Kanada, joiden yhteenlaskettu metsäpinta-ala kattaa noin 40 % maailman metsistä. Suomen maapintaalasta metsätalousmaata on 26,2 miljoonaa hehtaaria. miljardia kuutiometriä on EU:n alueella kasvavan puuston tilavuus. Koko maapallon puuston kokonaistilavuudeksi on arvioitu 527 miljardia kuutiometriä ja Suomen metsien puuston tilavuus on 2,3 miljardia kuutiometriä. 11 % eli 17 miljoonaa hehtaaria EU:n metsäalasta on suojeltu biologista monimuotoisuutta varten. Suojellut alueet on jaettu MCPFE-luokittelun (Ministerial Conference on the Protection of Forest in Europe – FOREST EUROPE) mukaisesti kolmeen alaluokkaan, joka määrittää alueella sallitut toimenpiteet. 10 % energian kokonaiskulutuksesta katetaan uusiutuvilla energialähteillä EU:n alueella. Tavoitteena on että osuus olisi 20 % vuonna 2020. Puupolttoaineiden osuus kaikista uusiutuvista energialähteistä on noin puolet, Suomessa 85 %. Lähteet: Metsätilastollinen vuosikirja 2012, State of Europe's Forest 2011, Tilastokeskus 8 | METSÄNHOITAJA 4•2013 METSÄNHOITAJA 4•2013 | 9 jo olemassa olevia tavoitteita ja odotuksia, eivätkä ne kaikki suinkaan ole Suomen kannalta ongelmattomia. Saattamalla ne tämän metsäasiakirjan piiriin niiden käsittely yritetään saada hallitummaksi ja sektorimme näkemykset paremmin huomioitua. Strategia-asiakirjan lisäksi julkaistiin kaksi tausta-asiakirjaa, jotka kuvaavat metsäsektorin nykytilannetta sekä haasteita ja mahdollisuuksia. JOULUKSI VALMISTA Komission julkaiseman strategian käsittely etenee siten, että jäsenmaat, eli ministerineuvosto, ja Euroopan parlamentti lausuvat strategiasta mielipiteensä ja antavat ohjeita toimeenpanon suhteen. Lisäksi vielä EU:n Talous- ja sosiaalikomitea ja Alueiden komitea antavat lausuntonsa. Koska kyseessä ei ole lainsäädäntöehdotus, ei tekstiä aleta artikla artiklalta muokkaamaan, vaan komission julkaisema asiakirja ja jäsenmaiden ja parlamentin lausunnot yhdessä linjaavat toimintaa jatkossa. Jäsenmaiden lausunnon, eli ns. neuvoston päätelmien, laadinta on käynnissä maatalousneuvoston alaisessa metsätyöryhmässä. Maatalousneuvoston on tarkoitus hyväksyä päätelmät vielä joulukuun aikana. Tämän jälkeen strategian toimeenpano voi alkaa. Neuvoston päätelmiin Suomi yrittää sisällyttää niitä seikkoja, joiden katsotaan olevan strategiassa heikosti mukana. Esimerkiksi komission sisäinen koordinaatio metsäsektoriin vaikuttavien aloitteiden suhteen on seikka, joka vielä kaipaa vahvistamista. Samoin tehokasta toimeenpanoa on syytä korostaa, sillä ilman sitä strategia jää kuolleeksi kirjaimeksi. Syytä on myös korostaa jäsenmaiden toimivaltaa metsäasioiden suhteen myös jatkossa. • EU:n uuteen metsästrategiaan ja taustaaineistoon voi tutustua osoitteessa: http://ec.europa.eu/agriculture/forest/ strategy/index_en.htm EU:N METSÄSTRATEGIN PÄÄPERIAATTEET, VUOTEEN 2020 TÄHTÄÄVÄT METSÄTAVOITTEET JA KAHDEKSAN PRIORITEETTIA: Pääperiaatteet: • metsien kestävä hoito ja monipuolinen käyttö • puuraaka-aineen tehokas käyttö • maailmanlaajuinen vastuu metsistä ja niiden kestävästä käytöstä Metsätavoitteet: • Varmistetaan ja osoitetaan, että kaikkia EU:n metsiä hoidetaan kestävästi • Vahvistetaan EU:n panosta maailman metsäkadon vähentämisessä ja kestävän metsänhoidon edistämisessä. Kahdeksan prioriteettia: • Metsätalous osana maaseudun kehittämistä • Puun käytön ja biotalouden edistäminen • Metsät ja ilmastonmuutos • Metsien suojelu • Metsätieto • Tutkimus ja kehitys • Koordinaation parantaminen ja viestintä • Kansainvälinen ulottuvuus Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas toimii Euroopan valtion metsäorganisaatioiden, European State Forest EUSTAFOR -yhdistyksen varapresinettinä. "Metsästrategian ideana on olla sateenvarjona Euroopan metsäpolitiikassa ja antaa puitteet kansalliselle metsäpolitiikalle muttei ohjata kansallista metsien käyttöä" Puuinfo Metsähallitus 10 | METSÄNHOITAJA 4•2013 Euroopan metsästrategia elintärkeä puun käytön edistämisessä Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas odottaa metsästrategialta työkalua eurooppalaiselle metsäpolitiikalle, kun muut toimialat joutuvat omassa toiminnassaan ja säätelyssä ottamaan huomioon nykyistä paremmin metsätalouden näkökulmat. EU:n yhteistä metsästrategiaa tarvitaan Metsähallituksen pääjohtajan Jyrki Kankaan mielestä siksi, että muiden toimialojen tarpeet ovat ohjanneet metsäpolitiikkaa ja metsätalous on joutunut sopeutumaan näiden asettamiin ehtoihin. – Metsästrategian ideana on olla sateenvarjona Euroopan metsäpolitiikassa ja antaa puitteet kansalliselle metsäpolitiikalle, mutta ei ohjata kansallista metsien käyttöä. Pidän tätä hyvänä avauksena, koska sen myötä muut toimialat kuten maaseudun kehittäminen, ilmasto- ja energiapolitiikka joutuvat sopeuttamaan toimintansa metsäpolitiikan puitteisiin eikä toisin päin, kuten tällä hetkellä on, kuvailee Kangas. Kangas arvelee vierastuksen yhteistä metsäpolitiikkaa kohtaan juontuvan siitä, että metsätalous on ollut tähän asti alisteinen muille politiikkalohkoille. – Tämä on johtanut siihen, että metsäpolitiikkaa on pyritty ohjailemaan ja säätelemään aivan muista lähtökohdista kuin metsätalouden tavoitteista käsin. Esimerkiksi ilmastopolitiikan tavoitteet ovat olleet tosiasiallisesti muualla kuin kestävän metsätalouden edistämisessä, arvioi Kangas. PUUN KÄYTTÖ ILMASTOTEKO Kangas toimii Euroopan valtion metsäorganisaatioiden, European State Forest EUSTAFOR -yhdistyksen varapresidenttinä. Kankaan mukaan tähänastinen EU:n metsästrategia ei ole pystynyt suojaamaan metsätaloutta muiden toimialojen säätelyn kautta tapahtuvalta ohjaukselta. – Esimerkiksi energiapolitiikassa on ollut havaittavissa kovaa lobbausta puun energiakäyttöä vastaan muiden energiamuotojen taholta. Metsästrategia etenee syksyn aikana EU:n parlamentin käsittelyyn, jossa Kangas toivoo sen etenevän maaliin asti. – Tärkeintä strategiassa on, että metsäpolitiikkaa ja metsätaloutta voitaisiin kehittää kokonaisvaltaisesti. Ilmastostrategian merkeissä on pyritty tuomaan metsätalouteen aivan vääränlaisia käytäntöjä ja kriteereitä, joiden mukaan puustoa voitaisiin hakata ja käyttää vain tietyin osin ja tiettyyn tarkoitukseen sen sijaan että voisimme metsätaloudessa hyödyntää kaiken korjattavan puun. – Meidän intressimme on, että tuleva säätely sallii talousmetsien monipuolisen hoitamisen ja hyödyntämisen. Ilmastomuutoksenkaan kannalta ei ole eduksi, että ylimitoitamme metsien suojelun määrän. Kun puun nettokasvu tasautuu, se ei enää sido hiiltä pitkän päälle vaan on parempi korjata puu sellaiseen hyötykäyttöön, missä puu sitoo hiiltä ja korvaa fossiilisia polttoaineita. Puurakentaminen ja puun energiakäyttö on ilmastoteko, muistuttaa Kangas. METSÄNHOITAJA 4•2013 | 11 Tampereen kasiluokkalaiset tutustuivat porukalla metsäalaan Keskustorin näyttelyssä. Jyri Makkonen haastatteli meppi Eija-Riitta Korholaa Metsänvihreä jalanjälki -tapahtumassa. Tukkilaisnäytös Tammerkoskessa keräsi katsojia ja pääsi myös MTV3:n Kymmenen uutisiin. M MEP Eija-Riitta Korhola Etelä-Suomen metsäpäivässä: Metsäasiat joutuneet poliittisen säntäilyn uhriksi ”Metsäasiat ovat joutuneet poliittisen säntäilyn uhriksi. Metsäpolitiikan tiukkaan EU-sääntelyyn ei ole tarvetta”, arvioi kokoomuksen europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola. Hän osallistui pääpuhujana 19.9. Tampereella järjestettyyn Etelä-Suomen metsäpäivään ja Metsänvihreä jalanjälki -tapahtumaan. Jukka Sippola Metsänhoitajaliitto 12 | METSÄNHOITAJA 4•2013 etsänhoitajaliitto ja Meto järjestivät 19. syyskuuta Tampereella EteläSuomen metsäpäivän. Tapahtuma vuorottelee Itä-Suomen metsäpäivän kanssa joka toinen vuosi. Tällä kertaa metsäpäivä oli poikkeuksellisen laaja, sillä siihen liittyi Tampereen Keskustorilla järjestetty Metsänvihreä jalanjälki -tapahtuma. Toritapahtumassa metsäala koko kirjossaan esittäytyi tamperelaisille. Erityiskohderyhmänä olivat Tampereen kahdeksasluokkalaiset koululaiset, jotka saapuivat ohjatusti opettajiensa johdolla tutustumaan metsäalaan. Tapahtuma alkoi jo aamusta Jyri Makkosen juontamalla koskenlaskulla ja tukkilaisnäytöksellä Tammerkoskessa ja jatkui sitten Keskustorilla, jossa metsäalaa esiteltiin laajasti tukkirekasta laserkeilaukseen. Etelä-Suomen alueelta oli järjestetty järjestävien liittojen jäsenille bussikuljetuksia, ja ne saapuivat ensin Tampereen Keskustorille. EI EU:N YHTEISELLE METSÄPOLITIIKALLE Kello 15 mennessä bussit veivät väen Hämeen ammattikorkeakoululle, jossa alkoi ammattilaisseminaari eli Etelä-Suomen metsäpäivä. Sen teemana oli ”Energiaa metsästä”. Teeman alla käsiteltiin sekä puun energiakäyttöä että työhyvinvointia metsäalalla. Seminaarin pääpuhujaksi oli saatu europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola sen jälkeen kun alun perin puhumaan lupautunut maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen joutui perumaan. Osallistujia vaihto tuskin harmitti, päinvastoin, sillä Korhola oli varmasti istuvaa ministeriä värikkäämpi esiintyjä. Korhola käsitteli puheessaan Euroopan unionin metsä- ja energiapolitiikkaa. Hän muistutti, että taloudellisesti vahva ja maksukykyinen metsäteollisuus on kaikkien suomalaisten etu: ”Kovin yksityiskohtaiseen sääntelyyn ei EU-tasolla ole tarvetta, ja kyseessä on joka tapauksessa kansallinen kompetenssi – EU:lla ei ole metsäpolitiikan mandaattia.” ”Lainsäädäntö on EU:ssa mennyt laidasta toiseen. Sen täytyy olla erittäin turhauttavaa alan toimijoille, etenkin kun suomalainen metsätalous on seissyt vankasti kestävän kehityksen raiteilla jo kauan.” Euroopan komissio julkaisi ehdotuksensa EU:n uudeksi metsästrategiaksi syyskuun lopulla. Se on otettu Suomessa hyvin vastaan, sillä strategia jättää metsäasioissa päätösvallan paikalliselle tasolle. Pohjoismaissa on aiemmin pelätty sitä, että EU:n metsäpolitiikasta muodostuu maatalouspolitiikan kaltainen tukiautomaatti, josta hyötyvät lähinnä Etelä-Euroopan valtiot, ja maksajina ovat pohjoisen metsävaltaiset maat. Vaikka tätä ei esitetä tulevassa metsästrategiassa, europarlamentaarikko Korhola näkee EU:ssa muita uhkia metsätaloudellemme: ”Nyt vaarana on, että direktiivin määrittelyt uhkaavat luoda Suomeen vähittäisen metsiensuojeluautomaatin, jossa oma sanavaltamme vähenisi. Tämän torjumiseksi meidän on tehtävä työmme hyvin.” KRITIIKKIÄ SATU HASSILLE EU-maat sopivat noudattavansa energiapolitiikassaan 20/20/20-tavoitetta. Sen mukaan päästöjä vähennetään 20 %, energiatehokkuutta parannetaan 20 % ja uusiutuvan energian käyttöä lisätään 20 % vuoteen 2020 mennessä. ”Kun EU päätti 20/20/20 -tavoitteista, oli jo aivan selvää, että tavoitteita ei voi saavuttaa ilman merkittäviä ongelmia. Tahattomia, mutta ongelmia silti. Jostakin tällaisesta on nyt kysymys, kun komissio on antamassa esityksen biomassan kestävän kehityksen arvioinnista”, Eija-Riitta Korhola arveli. ”Nyt vaarana on, että direktiivin määrittelyt uhkaavat luoda Suomeen vähittäisen metsiensuojeluautomaatin, jossa oma sanavaltamme vähenisi. Tämän torjumi seksi meidän on tehtävä työmme hyvin.” Juuri ennen Etelä-Suomen metsäpäivää iltapäivälehdistö pelotteli, että EU on kieltämässä puun kotitarvepolton biomassadirektiivillä. Korhola torjui uutisen ”ankkana”: ”Koska biomassan tarjonta on rajallinen, on harkittava tarkoin, miten resurssit voidaan käyttää kaikkein tehokkaimmin. Tätä METSÄNHOITAJA 4•2013 | 13 Kolmas ovi käytävän päässä TYÖAIKAPANKEILLA JA ETÄTYÖLLÄ LISÄÄ TYÖHYVINVOINTIA Metsäpäivän toisena teemana oli työhyvinvointi. Esillä oli Metsätalouden työhyvinvoinnin kehittämisohjelman hankkeita, mm. Metsänhoitajaliiton puheenjohtaja Tuula ”Pidän työtäni mielenkiintoisena” kanssa, ja peräti 97 % täysin samaa mieltä väitteen ”Haluan tehdä työni hyvin” kanssa. ”Ei ole oikein, että näin vahvaa työmotivaatiota väärinkäytetään jättämällä oikeutetut työaikakorvaukset maksamatta”, toiminnanjohtaja Tapio Hankala toteaa. Esimies- ja asiantuntijatehtävissä tuottavuutta ja hyvinvointia voidaan Metsänhoitajaliiton mielestä lisätä yksinkertaisimmin ottamalla käyttöön työaikapankit. Työaikapankkeihin voitaisiin tallettaa ylitöitä, liukumasaldoja ja matka-aikaa sekä ottaa niitä vapaana silloin kun se parhaiten sopii. Valitettavasti esimerkiksi Metsäteollisuus ry torjui työllisyys- ja kasvusopimuksen pohjalta käydyissä neuvotteluissa ylemmiltä toimihenkilöiltä mahdollisuuden sopia työaikapankeista. Toinen keino työhyvinvoinnin kasvattamiseen on lisätä etätyömahdollisuuksia, mikä parantaisi myös perhe- ja työelämän yhteensovittamista. • pakina SHUTTERSTOCK ei pidä sekoittaa lehdistössä esitettyihin kauhukuviin, että suomalaiset eivät enää saa lämmittää saunaansa koivuhaloilla.” Metsäpäivän lehdistötilaisuudessa Korholalta tuli tiukempaa tekstiä kuin salissa. Hän kritisoi suorasanaisesti vihreiden europarlamentaarikko Satu Hassia, joka Suomen ympäristöministerinä ollessaan vuonna 2001 torppasi turpeen hyväksymisen uusiutuvaksi luonnonvaraksi. Korhola oli tätä ennen miltei saanut EU:ssa läpi ajatuksen siitä, että turve lasketaan uusiutuvaksi siltä osin kuin turvevarat kasvavat – kuten Suomessa tapahtuu. Hassi oli myös esittelijänä laivojen rikkidirektiivissä. Vuonna 2015 voimaan tuleva direktiivi tuo merkittäviä lisäkustannuksia vientiteollisuudellemme, kuten metsäteollisuudelle. Jusko esitteli Suomen metsäkeskuksen hyvinvointihankkeen. Metsänhoitajaliitto palkitsi Metsämiesten Säätiön aloittaman ja rahoittaman monivuotisen Metsätalouden työhyvinvoinnin kehittämisohjelman keväällä Vuoden metsäteko -palkinnolla. Liitto teki kesällä jäsenilleen kyselyn työhyvinvoinnista. Tulokset osoittavat, että hyvinvointia heikentävissä asioissa ei ole tapahtunut käännettä parempaan. Työmäärät ja niistä johtuvat pitkät työpäivät, jatkuva matkustaminen ja erillään olo perheestä koetaan edelleen suurimpina työhyvinvoinnin ongelmina. Aivan liian usein ylityöt ja matka-aika jäävät myös täysin korvaamatta. 56 % vastaajista ilmoitti, ettei saa minkäänlaista korvausta tekemästään ylityöstä. Tällainen tilanne on työnantajan harjoittamaa harmaata taloutta ja sitä paitsi vastoin työaikalakia. Tilanteesta huolimatta 95 % kyselyyn vastanneista metsänhoitajista oli täysin tai ainakin osittain samaa mieltä väitteen Työelämää kehittämässä Metsänhoitajaliitto toivottaa hyvää ja rauhallista joulua! Perinteisten postikorttitervehdysten sijaan olemme tehneet rahalahjoituksen Uuden lastensairaalan tukiyhdistykselle. Vaikka täytyy tunnustaa, etten työmarkkinapolitiikkaa mitenkään erityisen aktiivisesti seuraakaan, on minua suuresti kiinnostanut pitkin vuotta käyty keskustelu työntekijöiden oikeudesta kolmen päivän koulutusvapaaseen. Kyllä ovat isot pojat ja tytöt löytäneet kerta kaikkiaan umpiturhan kiistakapulan rattaisiinsa. Joskus nuorempana minäkin vielä halusin kouluttautua ja oppia lisää. Uutterasti hain koulutuksia ja seminaareja ja ilmoittauduin niihin, joihin omat tai työnantajan rahat riittivät. Kuvittelin vauhdittavani urakehitystäni ja muutenkin hyödyttäväni sekä itseäni että työnantajaani. Pääosin vain pettyäkseni pahasti. Kuka kumma muka: a) kuvittelee, että jollain kolmen päivän kurssilla oppisi oikeasti jonkin oman kehittymisensä kannalta oleellisen taidon. (Tai jos oppiikin niin viimeistään se tyssää esimiehen nuivaan suhtautumiseen kaikenlaisiin uusiin ajatuksiin.) b) haluaa kuluttaa useamman päivän jossain ylihinnoitelluilla konsulttien vetämillä koulutuspäivillä, joilla käydään läpi niitä samoja dioja kuin opiskeluaikoina? Toki sillä erotuksella että silloin ne olivat suttuisia kalvoja piirtoheittimellä, nyt visuaalisesti eheitä powerpoint-esityksiä. Mutta että jos ei jäänyt mitään päähän silloinkaan, kun oli pakko ja aikaa opetella, niin ei kyllä varmasti jää nytkään. Vilpittömästi suosittelen koulutuspäivien ja kurssien sijaan ostamaan kiinnostavan aihetta käsittelevän laadukkaan kirjan ja lukemaan sen. Jaa ettei ole aikaa lukea? Lapsiperheessä kannattaa ottaa käyttöön tämä ihan ilmainen (sis. konsulttipalkkion) niksi: Korvaa lasten iltasadut lukemalla ääneen opinto- tai työkirjallisuutta. Tehokasta ja takuulla lapsen mielestä unettavaa. Testiryhmämme viisivuotias nukahti nopeimmin EU:n perustuslakiin mutta kiinnostui valitettavan paljon maineenhallinnasta. Vanhemmuuden tähtihetkiin lukeutuu ehdottomasti se, kun puoliso lähtee nukuttamaan lasta kysyen matkalla ”Maaseudun Tulevaisuus vai kaavoitukseen liittyvä kokousmuistio?” Ilmeisesti minusta on tullut tylsä jäärä ja epäsosiaalinen synkistelijä, mutta samaan turhakenippuun koulutuspäivien kanssa tunkisin myös työyhteisön pakolliset virkistyspäivät. Moniongelmaisen työyhteisön umpisolmuja eivät frisbeegolfit ja cartingit pelasta. Ja jos työporukalla on kivaa, niin yhteisiä harrastuksia ja hauskanpitoa on kivempi harjoittaa ihan vapaamuotoisesti ja omaehtoisesti. Ja jos nyt ihan rehellisiä ollaan niin käsi ylös, kuka paljon mieluummin lataisi akkujaan ja nauttisi elämästään vaikka käyden kotoa sauvakävelylenkillä lähimaastossa kuin raahautuisi jonnekin kaupungin toiselle laidalle taistelemaan myötähäpeää vastaan tiimien välisissä kananmunankuljetuskilpailuissa. METSÄNHOITAJA 4•2013 | 15 Paavo Lyytikäinen Metsänhoitajaliitto TAUSTATIEDOT : TYÖLLISYYSTILANTEESI MITEN TÄRKEINÄ PIDÄT ITSELLESI SEURAAVIA LIITON JÄSENVIESTINNÄN KANAVIA? 6% Opiskelija Työelämän neuvonta- ja oikeusturvapalvelut 64 % 5% Työtön 2% 24 % Eläkkeellä MITEN KIINNOSTAVINA PIDÄT METSÄNHOITAJA-LEHDEN ERI AIHEALUEITA? Metsäalan tulevaisuus ja innovaatiot Ajankohtainen metsäpolitiikka Ajankohtainen tutkimus Metsäalan kansainväliset aiheet Profiilit ja henkilöjutut Liiton työmarkkinatutkimukset Työelämän uudistushankkeet Liiton jäsenetujen esittely Työhyvinvointi Liiton palveluiden esittely Ajankohtainen koulutuspolitiikka Työelämän oikeustapaukset, lakipalsta Pakinat Jäsenten merkkipäivät Työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen Tasa-arvo työelämässä Liittopalsta Jäsenyhdistysten toiminta Opiskelijapalsta Painettu Metsänhoitaja-lehti Työssä Tilapäisesti poissa työelämästä MITEN TÄRKEINÄ PIDÄT SEURAAVIA METSÄNHOITAJALIITON TOIMINNAN ALUEITA JÄSENTEN EDUNVALVONNAN KANNALTA? 0% KUVA 1. Kaikkiaan kyselyyn vastasi ainoastaan 47 opiskelijaa, mikä johtuu osaltaan kyselyn elokuisesta ajankohdasta, jolloin opiskelijat eivät olleet vielä niin hyvin sähköpostin tavoitettavissa. Eläkeläiset sen sijaan vastasivat kyselyyn ahkerasti ja eläkeläisiä oli vastaajista 24 %. 100 % Liiton verkkosivut Työttömyysturvaneuvonta Liiton sähköinen jäsenkirje Työmarkkinoiden sopimustoiminta Kontaktit liiton toimihenkilöihin Koulutuspoliittinen vaikuttaminen HALKO – Hae ja löydä kollega -jäsenpalvelu Metsäpoliittinen vaikuttaminen Liiton jäsenyhdistykset Koulutus- ja urapalvelut Liiton tilaisuudet Liiton opiskelijatoiminta Sektorikohtaiset jäsentiedotteet Liiton tutkimustoiminta Kontaktit liiton hallinnon henkilöihin 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 KUVA 2. Kyselyyn vastanneet kokivat jäsenten edunvalvonnan kannalta tärkeimmiksi toiminnan alueiksi työelämän neuvonta- ja oikeusturvapalvelut, työttömyysturvaneuvonnan sekä työmarkkinoiden sopimustoiminnan. Jäsenkyselystä toiminnan kehittämiseen Elo-syyskuussa tehdyllä Metsänhoitajaliiton jäsenkyselyllä selvitettiin jäsenten käsityksiä liiton toiminnasta, palveluista ja jäsenviestinnästä. Kyselyn kategoriat olivat liiton toimihenkilöiden tavoittaminen, ERKOn (Erityiskoulutettujen työttömyyskassa) tavoittaminen, Metsänhoitaja-lehti, sähköinen jäsenkirje, verkkosivut, jäsenviestintä ja toiminta. K yselyyn vastasi 811 Metsänhoitajaliiton jäsentä (vastausprosentti 30 %), joista 25 % naisia, mikä vastaa melko hyvin jäsenkunnan todellista sukupuolijakaumaa. Tällä hetkellä Metsänhoitajaliiton jäsenistä 27,6 % on naisia. Kaksi kolmannesta vastaajista oli töissä (kuva 1). sänhoitajaliiton toiminnan osa-alueiden tärkeyttä edunvalvonnan kannalta. Kyselyn perusteella liiton toiminnan tärkeimmät osa-alueet ovat neuvonta- ja oikeusturvapalvelut, työttömyysturvaneuvonta sekä työmarkkinoiden sopimustoiminta (kuva 2). YSTÄVÄLLISTÄ ASIOINTIA METSÄNHOITAJA-LEHTI TÄRKEÄ VIESTINNÄSSÄ JA JÄSENETUNA Metsänhoitajaliiton henkilökunnan kanssa asiointia pidettiin ystävällisenä, tehokkaana ja asiantuntevana. Palautetta tuli siitä, että usein kysymyksiä herättävät toimenpiteet ajoittuvat juuri loma-aikoihin, jolloin liiton toimihenkilöitäkin on luonnollisesti vaikea tavoittaa. Saatuja ohjeita pidettiin yleisesti ottaen jämpteinä ja hyvinä. Opiskelijat kiittelivät sitä, että toimihenkilöt tulevat kampuksille keskustelemaan opiskelijoiden kanssa asioista, jolloin opiskelijoiden ei tarvitse erikseen ottaa liittoon yhteyttä ja liitto tuntuu helpommin lähestyttävältä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan Met- Jäsenkysely painottui erityisesti jäsenviestinnän tasolle johtuen siitä, että jäsenviestintä on erittäin tärkeässä roolissa ammattijärjestössä. Hyvällä jäsenviestinnällä pystytään tavoittamaan kaikki liiton eri ryhmien jäsenet. Kyselyssä tiedusteltiin erityisesti mielipiteitä Metsänhoitaja-lehdestä, sähköisestä jäsenkirjeestä ja nettisivuista. Kyseltiin myös näkemyksiä liiton Facebook-sivuista, mutta yleisesti ottaen niitä pidettiin lähinnä hy vänä lisämausteena muulle jäsenviestinnälle. Tärkeimmäksi viestintäkanavaksi koettiin Metsänhoitaja-lehti ja sähköinen jäsenkirje (kuva 3). Lehti ei ole pelkästään tärkeä 16 | METSÄNHOITAJA 4•2013 viestintäkanava, vaan myös merkittävä jäsenetu jäsenkunnalle. Monet jäsenet haluavat lukea nimenomaan painettua tekstiä. Metsänhoitaja-lehti tavoittaa suurimman osan jäsenkunnasta, minkä vuoksi kaikki jäsenille tärkeä Metsänhoitajaliiton toiminnasta tiedotettava asia tulee jatkossakin näkyä Metsänhoitaja-lehdestä. Kyselyssä listattiin joukko lehden aihealueita, joista kiinnostavimpina pidettiin metsäalan tulevaisuutta ja innovaatioita, ajankohtaista metsäpolitiikkaa ja tutkimusta sekä profiileita ja henkilöjuttuja (kuva 4). Suosituimmat kategoriat tuodaan lehdessä jatkossa entistä enemmän esille. Vapaassa palautteessa toivottiin että lehteä koostettaessa huomioitaisiin liiton jäsenkunnan heterogeenisuus; jäsenet ovat töissä hyvin monenlaisissa työpaikoissa ja myös kansainvälisissä tehtävissä, minkä toivottiin näkyvän lehden sisällössä. Lehden eri aihealueiden kiinnostavuudessa oli myös jäsenryhmäkohtaista eroa: opiskelijapalsta koettiin mielenkiintoiseksi lähinnä opiskeli- Liiton Facebook-sivut 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 KUVA 3. Painettu Metsänhoitaja-lehti, liiton verkkosivut sekä sähköinen jäsenkirje ovat kyselyn perusteella kolme tärkeintä jäsenviestinnän kanavaa. Liiton Facebook-sivut sen sijaan vasta etsivät asemaansa jäsenviestinnässä. joiden näkökulmasta, jäsenten merkkipäivät eläkeläisten näkökulmasta ja tasa-arvo työelämässä sekä työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen naisten näkökulmasta. SÄHKÖISEN JÄSENVIESTINNÄN MERKITYS KASVUSSA Sähköisen jäsenkirjeen merkitys on kasvanut viime vuosina huomattavasti ja palautteen perusteella jäsenkirjeen ulkoasuun sekä sisältöön tullaan jatkossa panostamaan entisestään. Koska Metsänhoitaja-lehti ilmestyy vain neljä kertaa vuodessa, on sähköisellä jäsenkirjeellä suuri merkitys ajankohtaisessa tiedonvälityksessä. Sähköistä jäsenkirjettä pidettiin miellyttävänä erityisesti sen kompaktin rakenteen ansiosta. Jos jäsenkirjeeseen tulee liikaa sisältöä, muuttuu se nopeasti myös epäselvemmäksi. Jäsenkirjeessä tulee siis jatkossakin olemaan sen hetkiset ydinasiat tiedotettuna ja linkattuna verkkosivuille. Kommenteissa väläyteltiin myös Twittertilin perustamista ajankohtaisten asioiden jakamiseen Facebookin kaltaiseksi lisämausteeksi. Vaikka Facebook ja Twitter eivät olekaan tämän jäsenkyselyn perusteella ensisijaisia tiedotuskanavia, niin todennäköisesti on jäseniä, jotka Metsänhoitajaliitto tavoittaisi paremmin sosiaalisen median kautta. Facebook-tiedottamisessakin on pyrittävä panostamaan edunvalvonnallisiin asioihin pelkkien uutisten toimittamisen sijaan. Jäsenetuja voisi myös pyrkiä nostamaan esille Facebookin kautta. Jäsenkyselyllä kerättiin tietoa uuden sähköisen jäsentietojärjestelmän HALKOn (Hae ja löydä kollegasi) toiminnasta. Erityisesti HALKOon kirjautuminen koettiin ongelmaisena, koska ei riitä, että on kirjautunut Metsänhoitajaliiton sivuille, vaan pitää vielä erikseen kirjautua HALKOon. Ongelmana tässä on se, että jäsentietojärjestelmä toimii eri palvelimelta käsin, jolloin kirjautuminen täytyy tapahtua uudelleen toisessa paikassa. Palveluntarjoajalta yritetään vielä kysyä helpotusta kirjautumiseen, mutta on mahdollista, ettei kirjautumista pystytä helpottamaan nykyisestään. HALKO sai osakseen paljon muitakin kehittämistoiveita, kuten käytettävyyden selkeyttäminen, ulkoasun parantaminen ja henkilöiden selaamisen helpottaminen. Kehittämisehdotukset ja -pyynnöt on välitetty palveluntarjoajalle. AKTIIVINEN OTE TOIMINNASSA Ajankohtaisuus oli kyselyssä kantava teema, niin jäsenviestinnässä yleisesti, Metsänhoitaja-lehden sisällössä kuin myös muussa toiminnassa. Metsänhoitajaliiton toiminnalta odotettiin jatkuvaa mukanaoloa päätöksenteossa ja metsäsektorin kehittämistä, kuitenkin myös perinteitä vaalien. Liiton toivottiin olevan aktiivinen erityisesti 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 KUVA 4. Juttuaiheet koulutuspolitiikassa. Yliopistojen sisäänottomääriin vaikuttaminen helpottaisi nuorten metsänhoitajien työnsaantimahdollisuuksia ja lisäisi metsänhoitajuuden arvostamista. Kyselyssä esitettiin ideoita esimerkiksi jäsenille suunnatun ajankohtaisseminaarin järjestämisestä, jotta saataisiin aktivoitua jäsenkuntaa ajankohtaisten asioiden pohtimiseen. Pienenä liittona Metsänhoitajaliitolta toivottiin myös jatkuvaa yhteistyötä suurempien liittojen kanssa. Jäsenyhdistysten toivottiin tiedottavan omasta toiminnastaan paremmin. Ratkaisuna tähän pohdittiin mahdollisuutta viestiä jäsenyhdistysten asioita Metsänhoitajaliiton kautta. Myös avoimista työpaikoista toivottiin Metsänhoitajaliitolta enemmän tiedottamista, vaikka ongelmana tietenkin on, etteivät työnantajat ilmoita liitolle haussa olevista työpaikoistaan. Suoritettua jäsenkyselyä pidettiin tärkeänä jäsenviestinnän kehittämisfoorumina, joten toivottiin, että jatkossakin tiedustellaan jäsenkunnan toiveita ja kartoitetaan liiton toiminnan mielekkyyttä jäsenten näkökulmasta. Kiitos kaikille kyselyyn osallistuneille vastauksista! Vastaukset antavat tärkeitä suuntaviivoja liiton toiminnan kehittämiselle entistä enemmän jäsenistöä palvelevaksi. Vastaajien kesken arvottiin kolme Present card –lahjakorttia, jonka voittivat Jani Järvenpää, Martti Salakari ja Antti Tiihonen. • METSÄNHOITAJA 4•2013 | 17 5,0 metsänhenki Jari Hurskainen Metsänhoitajaliiton valtuuston jäsen Paavo Lyytikäinen uskaltautui ensimmäisenä metsäylioppilaana Metsänhoitajaliiton historiassa asettumaan ehdokkaaksi valtuuston postivaaliin. Se kannatti, sillä Paavo keräsi valtuustovaalien suurimman henkilökohtaisen äänimäärän. Vaaliliiton kokonaisäänien mukaan laskettava vertausluku oli suurin Teollisuuden Metsänhoitajien Jussi Seppälällä. Uusi valtuusto valittiin nelivuotiskaudeksi 2014–2017. MITEN PÄÄDYIT METSÄALALLE? Olin kovasti menossa lentäjäksi ja pääsin ylioppilaskirjoitusten jälkeen Ilmasotakouluun Kauhavalle. No, silloinkin 1969 oli valtiolla rahapula ja meille annettiin vain teoriassa lentokoulutus mutta lupakirjaan saakka emme päässeet. Siitä suivaantuneena hain opintolomalla Helsinkiin Metsätalolle, jossa aloitin opinnot siviiliin päästyäni 1970. MITÄ OLET OPISKELLUT JA MILLOIN VALMISTUIT? Opiskelin puukaupallisella linjalla Seppo Ervastin hyvässä hoidossa ja valmistuin metsänhoitajaksi keväällä 1974. Viimeinen tenttini oli rästitentti kemiasta. Siihen olikin pänttäämistä, sillä kaikki oli autuaasti unohtunut. Jukka Sippola Metsänhoitajaliitto KERRO TYÖURASTASI JA MITÄ TEET NYKYISIN? Valmistumisen jälkeen olin puoli vuotta Metsäntutkimuslaitoksella, josta sanomalehti-ilmoituksen perusteella hain Myllykoskelle, piirimetsän hoitajaksi Kuopioon. Tähän minut valittiin ja tästä tehtävästä muutin 1989 Myllykoskelle, jossa hoidin korjuu- ja kuljetusasioita, kunnes Metsäliitto osti Myllykosken puunhankinnan 1997. Metsäliitossa siirryin ensin Savonlinnaan ja sieltä pääkonttoriin Espooseen. Nämä vaiheet kestivät kaksi vuotta, jonka jälkeen minut nimitettiin Kemiin Metsäliiton aluejohtajaksi vastaamaan Osuuskunnan puunhankinnasta Lapissa ja vähän alempanakin. Aluetta oli puoli Suomea, mutta puita jokseenkin harvassa. Kemin vaihe organisaatiouudistuksien pyörteissä vei kymmenen vuotta ja eläkkeelle pääsin 2009. Nykyinen nimikkeeni on eläkeläinen. MITÄ HARRASTAT? Harrastukseni ovat liittyneet urheiluun ja sotahistoriaan. Koripallon pelaamisen myötä ajauduin myös koripallotuomariksi ja vihelsin Kuopion ajoilta Myllykosken jakson päättymiseen saakka. Siellä sai riittävästi haukkuja, joten työelämässä osasi hyvin suhtautua arvosteluihin. Koripalloa seuraan vieläkin tiiviisti ja kävin mm. syyskuussa Sloveniassa katsomassa viimeiset pelit. Sotahistorian matkat ovat olleet vuosittain ohjelmassa ja niiden kautta olenkin päässyt sinuiksi arvoista, jotka maamme puolustajat pelastivat sotiemme taistelujen seurauksena. MIKÄ OLI ENSI KOSKETUKSESI METSÄNHOITAJALIITTOON? Metsänhoitajaliitto tuli tutuksi lähinnä Teollisuuden Metsänhoitajien puheenjohtajuuden kautta 2000-luvun puolivälissä. Sitä ennen olin pelkästään jäsen, jonka tietous liitosta tuli Metsänhoitajalehden sivuilta. Nyt info on hyvää ja asioita käsitellään monipuolisesti. MILLAISTA KOKEMUSTA SINULLA ON METSÄNHOITAJALIITON LUOTTAMUSTEHTÄVISTÄ? Eläkkeellä tuntui, että nyt on enemmän aikaa muullekin kuin urheilulle ja siksi asetuin ehdolle valtuustoon, jonne minut valittiin kaudelle 2010-2013. Olin ehdolla myös syksyn 2013 vaaleissa, Teollisuuden Metsänhoitajien riveissä. MIKÄ ON MIELESTÄSI METSÄNHOITAJALIITON TÄRKEIN TEHTÄVÄ? Metsähoitajaliiton tulee palvella sen kaikkia jäseniä, nuorista senioreihin. Pääpaino on tietenkin työtätekevien sankoissa joukoissa, mutta pieni huomio suuriin ikäluokkiinkin on aina paikallaan. Metsähoitajaliiton tulee yhdistää kaikki metsänhoitajat yhdeksi perheeksi. Metsähoitajien arvostus on jatkuvasti laskenut ja siksi liiton tulee lisätä painetta yliopistojen ja korkeakoulujen opetusohjelmien metsäopetuksen uudistuksiin. Pelkällä metsällisellä ja kovin rajoittuneella koulutuksella ei helposti pääse vaikuttaviin asemiin. Poikkitieteellisyys on valttia ja uskonpa, että kaupalliset, tekniset ja oikeustieteelliset tiedot antaisivat paremman verkostoitumisen mahdollisuuden nuorille, uranälkäisille metsähoitajille. Lisäksi kannattaa aina muistaa kielitaidon tärkeys. • 18 | METSÄNHOITAJA 4•2013 M Metsänhoitajaliiton valtuuston jäsen Jari Hurskainen uskoo, että metsänhoitajat työllistyvät hyvin myös jatkossa hyvällä kielitaidolla, verkostoitumisella sekä lisäämällä opintojen poikkitieteellisyyttä. etsänhoitajaliiton opiskelija-asiamiehenä Helsingin yliopistossa toimiva Paavo Lyytikäinen keräsi valtuuston vaalissa 43 henkilökohtaista ääntä. Se riitti läpimenoon ilman vaaliliittoakin. Paavo lopettaa osa-aikaisen opiskelijaasiamiehen tehtävänsä vuodenvaihteessa, mutta jatkaa Metsänhoitajaliitossa seuraavat neljä vuotta valtuuston jäsenenä. Sekä Helsingin että Joensuun metsäylioppilasyhdistyksillä on lisäksi kummallakin yksi jäsen ja varajäsen valtuustossa postivaalilla valittujen paikkojen lisäksi. Jäsenet valitaan vuosittain. Paavo Lyytikäisen jälkeen seuraavaksi eniten henkilökohtaisia ääniä saivat Teollisuuden Metsänhoitajien Jussi Seppälä ja Alueiden voima -vaaliliiton Antti Koskimäki (Etelä-Hämeen Metsänhoitajat). Kumpikin sai 32 henkilökohtaista ääntä, mutta vertausluvuissa suurimman vaaliliiton eli Teollisuuden Metsänhoitajien ääniharava Jussi Seppälä oli ylivoimainen. Hänen vertausluvukseen muodostui 211. Liiton äänestys- ja vaalijärjestyksen mukaan vaaliliiton suurimman henkilökohtaisen äänisaaliin kerännyt ehdokas saa vertausluvukseen kaikki vaaliliiton äänet, toinen puolet äänistä, kolmas kolmasosan jne. Saman henkilökohtaisen äänimäärän saaneiden keskinäinen järjestys arvotaan. Metsänhoitajaliiton vaalilautakunta suoritti ääntenlaskennan kokeneen puheenjohtajansa Simo Jaakkolan johdolla 6.11. 2014– 2017 Forsti vei potin valtuustovaaleissa TEOLLISUUS SUURIN RYHMÄ VAALILIITTO OLISI JÄLLEEN KANNATTANUT Valtuuston suurin ryhmä – seitsemän paikkaa 22:sta – on Teollisuuden Metsänhoitajilla, joka on myös liiton suurin jäsenyhdistys. Sen sijaan toinen suuri jäsenyhdistys Helsingin Metsänhoitajat keräsi huonosti ääniä jäseniltään ja sai vain yhden varapaikan, kun Bjarne Häggman valittiin Alueiden voiman Petri Ronkaisen varamieheksi. Kolme valtuustopaikkaa saivat Metsäntutkimuslaitoksen Tutkijat ja Metsähallituksen Metsänhoitajat. Kaksi paikkaa heltisi Yksityismetsätalouden Metsänhoitajille (YMEF), Naismetsänhoitajille ja paikallisyhdistysten muodostamalle Alueiden voima -vaaliliitolle. Hallitusvalinnat hieman muuttavat valtuuston kokoonpanoa, sillä kaksi valtuustoon valittua jatkaa liiton hallituksessa ensi vuonna. Lisäksi kolme hallituspaikkaa täytettiin kaksivuotiskaudeksi valtuuston syyskokouksessa 28.11., mutta ne eivät ole vielä tätä kirjoitettaessa tiedossa. Mikäli hallitukseen valittavat tulevat valtuustosta, se muuttaa taas hallituskauden ajaksi valtuuston kokoonpanoa. Ainakin Tuija Aronen Metlan Tutkijoista ja Helena Herttuainen Naismetsänhoitajista jatkavat ensi vuonna hallituksessa, ja siksi aikaa heidän vaaliliittonsa ensimmäiset varaedustajat Tomi Kaakkurivaara ja Pauliina Tiusanen nousevat varsinaisiksi valtuutetuiksi. Tiusasen tilalle Pia-Maria Thomssenin varavaltuutetuksi tulee Anna Laine Naismetsänhoitajista, mutta Kaakkurivaaran varaksi tulee Hannu Kämäri YMEF:stä, koska Metlan Tutkijoilta loppuivat ehdokkaat. Paavo Lyytikäinen pääsi ainoana läpi yhden ehdokkaan listoista. Esimerkiksi PohjoisSavon Metsänhoitajien Markku Remes jäi varsin hyvästä äänimäärästään (23) huolimatta armotta varavaltuutetuksi ilman vaaliliittoa. Äänestysprosentti Metsänhoitajaliiton valtuuston vaaleissa on valitettavasti jatkuvasti laskenut. Nyt se jäi ennätysalhaalle 31 %:iin, kun edellisissä vaaleissa se oli 46 %, ja ensimmäisissä valtuuston postivaaleissa vuonna 2002 äänestysprosentti oli 56 %. Lienee syytä pohtia sitäkin, vaikuttiko äänestysmäärien laskuun se, että vaalimateriaali tuli nyt lehden mukana eikä erillisellä kirjeellä. Vaalikuoria saapui myös myöhässä liittoon ja jouduttiin siksi hylkäämään. Hylkyyn menivät myös ne äänet, joiden palautuskuoresta puuttui äänestäjän nimi tai se oli niin epäselvästi kirjoitettu, ettei nimestä saanut selvää. Palautuskuoreen merkittävällä nimellä todennetaan äänioikeuden käyttäminen, ettei kukaan pääse kahteen kertaan äänestämään. Vaalisalaisuus kuitenkin säilyy, sillä äänestyslipun sisältävät erilliset äänestyskuoret avataan erikseen vasta vaalilautakunnan laskiessa äänet. Nyt valittu uusi valtuusto kokoontuu ensimmäisen kerran tammikuun lopussa valitsemaan itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä liiton hallitukselle puheenjohtajan uudeksi valtuustokaudeksi 2014–2017. Kaikkien ehdokkaiden täydelliset vaalitulokset löytyvät Metsänhoitajaliiton verkkosivuilta www.metsanhoitajat.fi. • METSÄNHOITAJA 4•2013 | 19 Metsänhoitajaliiton valtuusto 2014–2017 Teollisuuden Metsänhoitajat Seppälä Jussi Valtuutettu Hujo Samuli Varavaltuutettu Teollisuuden Metsänhoitajat Hurskainen Jari Valtuutettu Metsähallituksen Metsänhoitajat Härkönen Kerttu Valtuutettu Erkkonen Joel Varavaltuutettu Alueiden voima Koskimäki Antti Valtuutettu Raittila Erkki Varavaltuutettu Metlan Tutkijat Saksa Timo Valtuutettu Mäkitalo Kari Varavaltuutettu Niemi Karoliina Varavaltuutettu YMEF Salminen Anna Valtuutettu Heikkilä Hannu Varavaltuutettu Teollisuuden Metsänhoitajat Väkevä Jouni Valtuutettu Strandström Markus Varavaltuutettu Metlan Tutkijat Aronen Tuija Valtuutettu Naismetsänhoitajat Thomssen Pia-Maria Valtuutettu Tiusanen Pauliina Varavaltuutettu Teollisuuden Metsänhoitajat Kittamaa Jaakko Valtuutettu Metsähallituksen Metsänhoitajat Metsäylioppilaat Piri Eino Valtuutettu Lyytikäinen Paavo Valtuutettu Kammonen Arto Varavaltuutettu Kaakkurivaara Tomi Varavaltuutettu Kellokoski Kari Varavaltuutettu Pohjois-Savon Metsänhoitajat Remes Markku Varavaltuutettu Teollisuuden Metsänhoitajat Hytönen Leena Valtuutettu Alueiden voima Ronkainen Petri Valtuutettu Lemmetty Johanna Varavaltuutettu Helsingin Metsänhoitajat Häggman Bjarne Varavaltuutettu Metsähallituksen Metsänhoitajat Paavonen Ahti Valtuutettu Rautio Ari Varavaltuutettu Joensuun Metsäylioppilaat Olli Piiparinen Valtuutettu Simo Ikäheimonen Varavaltuutettu YMEF Sved Johnny Valtuutettu Leinonen Seppo Varavaltuutettu Teollisuuden Metsänhoitajat Lilleberg Risto Valtuutettu Sopanen Jyrki Varavaltuutettu Teollisuuden Metsänhoitajat Simonen Merja Valtuutettu Jokinen Juhani Varavaltuutettu Naismetsänhoitajat Herttuainen Helena Valtuutettu Kostilainen Anniina Varavaltuutettu Metlan Tutkijat Uotila Esa Valtuutettu Nuorteva Heikki Varavaltuutettu Metsäylioppilaat Heidi Hintikka Valtuutettu Matti Pesonen Varavaltuutettu 2014– 2017 valitut METSÄNHOITA JALIITON VALTUUSTOVAALIT 2013 20 | METSÄNHOITAJA 4•2013 METSÄNHOITAJA 4•2013 | 21 Jukka Sippola Metsänhoitajaliitto SHUTTERSTOCK Miksi metsäteollisuuden ylemmät eivät saavuttaneet neuvottelutulosta? Työmarkkinat pieniksi ja palkansaajan ostovoima supistunee noin prosentilla vuosina 2014 ja 2015 veroasteikkojen 1,5 % :n inflaatiotarkistuksesta huolimatta. kattavasti sopimuksiin LISÄÄ KEINOJA TYÖN JA YKSITYISELÄMÄN YHTEENSOVITTAMISEEN Pääosa palkansaajista on vähintään seuraavat kaksi vuotta voimassa olevien sopimusten piirissä. Sopimusten mukaiset palkankorotukset jäävät pieniksi mutta tekstikysymyksissä edettiin useilla aloilla. Tapio Hankala Metsänhoitajaliitto T yömarkkinoiden keskusjärjestöjen elokuun lopussa neuvotteleman työllisyys- ja kasvusopimuksen pohjalta käydyissä työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa saatiin määräaikaan 25.10.2013 mennessä aikaan yli 92 % palkansaajista koskevat neuvottelutulokset. Sekä työmarkkinoiden keskusjärjestöt että maan hallitus totesivat kattavan sopimuksen täten syntyneen. Nyt tehdyt pitkäaikaiset ja matalan kustannusvaikutuksen työ- ja virkaehtosopimukset tuovat työmarkkinoille ja talouteen ennustettavuutta lähivuosiksi. Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisten työ- ja virkaehtosopimusten sopimuskausi on 2 vuotta ja 1 mahdollinen jatkovuosi, mikäli jatkovuoden palkankorotuksista saavutetaan yksimielisyys 15.6.2015 mennessä. Uudet työ- ja virkaehtosopimukset tulevat 22 | METSÄNHOITAJA 4•2013 voimaan nykyisin voimassaolevien alakohtaisten virka- ja työehtosopimuksien päättyessä eli pääosin vasta vuoden 2014 puolella. TAVOITTEENA TYÖLLISYYS JA TALOUSKASVU Tehdyt sopimukset ovat kustannusvaikutukseltaan erittäin maltillisia. Ne parantavat maamme kilpailukykyä tärkeimpiin kilpailijamaihimme verrattuna ja luovat edellytyksiä työllisyyden säilymiselle ja myönteiselle kehitykselle. Näitä tavoitteita sisältää myös hallituksen elokuun lopun laaja paketti rakenteellisista uudistuksista, jotka liittyvät oleellisesti maltillisen ja kattavan työmarkkinaratkaisun syntymiseen. Valtiovalta on sitoutunut omassa laajassa ratkaisussaan mm. veroasteikkojen 1,5 %:n inflaatiotarkistuksiin ylintä tuloluokkaa lukuun ottamatta, työttömyysturvan omavastuuajan lyhentämiseen seitsemästä päivästä viiteen päivään, ansiosidonnaisen työttömyysturvan kertymäajan lyhentämiseen kahdeksasta kuukaudesta kuuteen kuukauteen sekä luopumaan kilometrikorvausten suunnitelluista lisäheikennyksistä. Uusien työ- ja virkaehtosopimusten ensimmäisenä sopimusvuotena palkkoja korotetaan 20 euron yleiskorotuksella 4 kuukauden kuluttua sopimusjakson alkamispäivästä lukien. Korotus heijastuu myös suhteellisiin palkanlisiin, kuten mahdollisiin prosentuaalisiin henkilökohtaisiin palkanosiin palkkausjärjestelmissä. Toisena vuotena yleiskorotus on 0,4 % 12 kuukauden päästä ensimmäisestä. Sopimusten mukaiset palkankorotukset tulevat siis jäämään varsin Neuvotteluissa pystyttiin torjumaan työnantajien heikennysesitykset, jotka useimmiten kohdistuivat työaikaan ja ns. kriisipykälään taloudellisten olojen muuttuessa. Työllisyysja kasvusopimuksen mukaisiin neuvottelutuloksiin saatiin sen sijaan useilla aloilla myös tekstiparannuksia. Yleisimmin sopimuksissa edettiin työaikajärjestelyissä, kuten työaikapankkien kehittämisessä, etätyössä, luottamusmiehiä koskevissa kysymyksissä ja työkaariajattelun edistämisessä työpaikoilla keskusjärjestöjen yhteisen työryhmän esityksen pohjalta. Suuri kysymys oli myös 1.10.2013 voimaan astuneet vuosilomalain muutokset koskien vuosilomalla tapahtuvan sairastumisen vaikutusta lomapäiviin ja lomanmääräytymisvuoden aikana tapahtuvan työajan muutoksen vaikutusta vuosilomapalkkaan. Tarkempia tietoja uusista työ- ja virkaehtosopimuksista saat työpaikkasi luottamusmieheltä tai liiton toimistosta. Metsänhoitajaliiton jäsenkunnassa suurin aukko sopimusten kattavuuteen jäi metsäteollisuudessa. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja Metsäteollisuus eivät saavuttaneet ylempiä toimihenkilöitä koskevaa neuvottelutulosta. • Akavalaisen yksityissektorin neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry ei päässyt työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiseen neuvottelutulokseen Metsäteollisuus ry:n kanssa. Osallistuin neuvotteluihin yhtenä YTN:n neuvottelijana, joten lienee paikallaan valottaa miksi näin kävi. Työllisyys- ja kasvusopimuksessa työmarkkinakeskusjärjestöt suosittelivat, että tuottavuuden ja hyvinvoinnin lisäämisestä työaikajärjestelyjen avulla neuvoteltaisiin alakohtaisesti. Suositusta noudattaen YTN:n metsäteollisuuden taustaryhmä otti neuvotteluissa esille mahdollisuuden työaikapankin tekemisestä pitkää päivää tekeville ylemmille toimihenkilöille. Asia tarjoiltiin mahdollisimman kevyesti: Valtakunnallisesti sovittaisiin vain mahdollisuus työaikapankkiin, mikä puolestaan mahdollistaisi laillisen sopimisen 40 tuntia pidemmästä liukumasaldosta. Paikallisesti sovittaisiin otetaanko työaikapankki käyttöön yrityksessä, ja jos otetaan, työntekijä ja työnantaja vielä erikseen sopisivat keskenään pankin mahdollisesta käytöstä. YTN:n tavoite oli lisätä hyvinvoinnin lisäksi työnantajan peräämää paikallista sopimista ja joustavuutta. Vielä ratkaisun jälkeen 31.10.2013 julkaistussa blogissaan Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen kirjoitti: ”Tilannetta on ryhdyttävä heti korjaamaan viemällä paikallista sopimista eteenpäin yhdessä ammattiliittojen kanssa.” Silti Metsäteollisuus ry kieltäytyi keskustelemasta mistään tekstikysymyksistä ylempien kohdalla – onhan se työnantajalle edullisempaa kun motivoituneet ylemmät tekevät koko ajan ilmaiseksi ylityötä – ja tarjosi ainoastaan työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisia minimaalisia palkankorotuksia. Kun työnantaja vielä tyrkytti ylemmille selvästi pidempää sopimuskautta kuin se oli sopinut esimerkiksi Paperiliiton ja Pron kanssa, oli YTN:n metsätaustaryhmän helppo hylätä tämä ”tarjous”. Tyhjän saa pyytämättäkin. ”Suoraselkäinen ratkaisu”, kommentoi YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari. YLEMMILLE EI ANNETA SAMAA KUIN MUILLE Ylemmät toimihenkilöt oli ainoa henkilöstöryhmä paperiteollisuudessa ja mekaanisessa metsäteollisuudessa, joka jätettiin sopimuksen ulkopuolelle. Myös useimmilla muilla teollisuuden sopimusaloilla päästiin eteenpäin ylempien toimihenkilöiden tekstikysymyksissä, kuten työaikapankeissa ja etätyön käyttämisessä sekä luottamushenkilöiden asemassa. Työnantaja toteaa usein neuvotteluissa, kuinka se arvostaa suuresti ylempiä toimihenkilöitä. Sitten tuleekin se ”mutta”-sana, jolloin Metsäteollisuus ry toteaa, ettei se halua sopia ylempien kanssa samoja asioita kuin muiden henkilöstöryhmien kanssa. ”Osoittaako nykyinen sopimattomuuden kulttuuri sitä uudistumistahtoa ja valmiutta, mitä työnantaja itse peräänkuuluttaa ammattiliitoilta?” YTN:n metsäteollisuuden pääneuvottelija Saku Laapio kysyy perustellusti. Metsäteollisuuden ylempien toimihenkilöiden jatkosta neuvotellaan nyt erikseen. Ylempien voimassa oleva palkkapöytäkirja paperiteollisuudessa ja metsäosastoilla päättyy 30.4.2014 ja mekaanisen metsäteollisuuden palkkapöytäkirja vasta 30.9.2014. Neuvotteluja tullaan käymään ensi vuoden puolella, ja pöydässä ovat silloinkin epäilemättä tutut kipupisteet: palkattomat ylityöt ja matka-ajan korvaaminen. ”Edunvalvonta on voimalaji”, totesi Metryn työmarkkinajohtaja Jari Forss YTN:n neuvottelijoille taannoin. Tuo ainoa voima on jäsenten yksimielisyydessä. METSÄNHOITAJA 4•2013 | 23 lyhyesti Tapio Hankala Metsänhoitajaliitto Tapio Hankala Metsänhoitajaliitto Tutkimuslaitosuudistus etenee Valtion tutkimuslaitosten organisaatio sekä rahoitusmalli muuttuvat vuosien 2014–2017 aikana. Muutoksen vaikutus tutkimuslaitoksille riippuu ratkaisevasti niiden kyvystä menestyä kilpailussa rahoituksesta. RAHOITUSMALLI MUUTTUU Valtioneuvoston päätöksen mukaan tutkimusrahoitusta tullaan asteittain muuttamaan nykyistä kilpaillumman rahoituksen suuntaan. Kilpailutettava rahoitus kootaan valtion sektoritutkimuslaitosten budjettirahoituksesta, Suomen Akatemialta ja Tekesiltä. Tutkimusrahoitus kohdennetaan valtioneuvoston tekemien linjausten mukaisesti määriteltäviin tutkimustarkoituksiin, joissa pyritään vastaamaan yhteiskunnan merkittäviin haasteisiin. Näin kilpailutettavan tutkimusrahoituksen määrä on 70 miljoonaa euroa vuonna 2017. Strategisen tutkimuksen neuvosto tulee käytännössä olemaan tämän strategisen tutkimuksen ja sen järjestämisen keskeinen vastuutaho. Hankkeet valitaan avoimen kilpailun kautta. Toinen merkittävä muutos rahoituksessa koskee tutkimuslaitosten budjeteista koottavaa valtioneuvoston päätöksentekoa tukevaan tutkimus- ja selvitystoimintaan suunnattavaa rahoitusta, joka asteittain nousee 12,5 miljoonaan euroon vuoteen 2016 mennessä. Tämä rahoitus on valtioneuvoston ja sen ministeriöiden käytettävissä valtioneuvoston yhteiskunnallista päätöksentekoa tukevaan tutkimus- ja selvitystoimintaan. Tutkimushankkeista päätetään valtioneuvoston kanslian johtamassa yhteisen tutkimuksen tilaajaryhmässä. RAHOITUSMUUTOS MERKITTÄVÄ TUTKIMUSLAITOKSILLE Uusi rahoitusmalli leikkaa tuntuvasti tutkimuslaitosten budjettirahoitusta ja muuttaa kilpailua tutkimusrahoituksesta. Tutkimuslaitosten budjettirahoitus tulee vuonna 2017 olemaan 65,5 miljoonaa euroa pienempi kuin nyt. Budjettirahoituksen pieneneminen alkaa jo ensi vuonna, jolloin esimerkiksi Luonnonvarakeskukselle vaikutus on 1,4 miljoonaa euroa ja vuonna 2017 jo 19 miljoonaa euroa, mikä on noin 20 % yhdistettävien laitosten nykyisestä budjettirahoituksesta. Muutoksen vaikutus tutkimuslaitoksille riippuu ratkaisevasti niiden kyvystä menestyä kilpailussa rahoituksesta. Luonnonvarakeskuksen menestymisen kannalta oleellista on, että luonnonvarojen kestävään käyttöön, metsiin ja biotalouteen liittyvät teemat nähdään jatkossakin tärkeinä tutkimusaiheina yhteiskunnassa. Muutos lisää epävarmuutta ja vaikeuttaa tutkimuslaitosten toiminnan ja rahoituksen pitkäjänteistä suunnittelua. Haastavaa on myös yhteiskunnalle strategisesti tärkeän tutkimusagendan määrittely. Tutkimuslaitosten menoista yleensä suurin osa muodostuu henkilöstömenoista ja tutkimusrahoituksen merkittävillä muutoksilla voi olla myös henkilöstövaikutuksia. Metsänhoitajaliitto on mukana uudistuksen valmistelussa ja huolehtii osaltaan henkilöstön aseman huomioimisesta. Metsänhoitajaliiton tavoitteena on, että uudistuksen lopputuloksena Suomeen saadaan vahvaan osaamiseen perustuva luonnonvarakeskus, jossa metsä on tärkeä osa biotaloutta. • 24 | METSÄNHOITAJA 4•2013 SHUTTERSTOCK V altioneuvosto teki syyskuussa valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen uudistamista koskevan periaatepäätöksen. Tutkimuslaitokset yhdistetään suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja osa liitetään yliopistoon sekä tutkimuksen rahoitusmallin uudistetaan. Rahoitusmallin uudistus toteutetaan vaiheittain vuosina 2014-2017 ja uudistetut organisaatiot aloittavat toimintansa vuoden 2015 alusta. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen, Metsäntutkimuslaitoksen sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen yhdistämisen suunnittelu uudeksi Luonnonvarakeskukseksi oli aloitettu jo aiemmin tämän vuoden alussa. Syntyvään organisaatioon liitetään nyt myös Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen tilastotoiminnot. Syntyvä uusi organisaatio Luonnonvarakeskus tulee jatkamaan yhteistyötä myös luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymässä (LYNET). Työeläkeuudistus vaatii myös työelämän kehittämistä S yksyn aikana suomalaisen yhteiskunnan rakenteelliset ongelmat ja työelämä ovat olleet vahvasti esillä julkisuudessa. Työllisyys- ja kasvusopimuksella, hallituksen elokuisella päätöksellä laajasta rakenneohjelmasta sekä keskustelulla työurista ja työeläkeuudistuksesta on paljon yhtymäkohtia toistensa ja työelämän kanssa. Jukka Pekkarisen johdolla työskennelleen eläkekysymysten asiantuntijaryhmän raportti valmistui lokakuun lopussa. Raportti on kattava selvitys sisältäen kartoituksen eläkejärjestelmän nykytilasta ja sen erilaisista kehittämisvaihtoehdoista. Työeläkeuudistus on laaja ja monimutkainen hanke, jonka työstäminen on käynnissä. Työryhmän esitykset eläkejärjestelmän uudistamiseksi on tarkoitus saada valmiiksi ensi vuoden syksyyn mennessä ja uusi järjestelmä ottaa käyttöön vuonna 2017. Työssä joudutaan etsimään vastauksia eliniän aiemmin arvioitua suurempaan pidentymisen, heikkenevän huoltosuhteen ja julkisen talouden kestävyysvajeen Suomen eläkejärjestelmälle aiheuttamiin haasteisiin. UUDISTUKSEN TAVOITTEET Työeläkejärjestelmän keinovalikoima on laaja, kuten Pekkarisen raportista ilmenee. Pitkäaikainen uskottavuus työeläkejärjestelmään ja annettuun työeläkelupaukseen on tärkeä. Työeläkkeen tulee turvata saajalleen kohtuullinen toimeentulo. Ratkaisuissa tulee ottaa myös huomioon tarve turvata toimeentulo tilanteissa, jossa henkilö ei saavuta vanhuuseläkeikää työttömyyden tai työkyvyttömyyden seurauksena. Jatkossakin on tärkeää, että maksettavat eläkkeet ja maksut perustuvat työansioihin ja maksajat ymmärtävät työurien pituuden kannustavuuden ja merkityksen. Myös sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus järjestelmän tuottamissa etuuksissa ja maksurasitteessa tulee uudistuksessa huomioida. ELÄKEUUDISTUS JA TYÖURAT YHTÄ AIKAA TARKASTELUUN Onnistunut lopputulos työeläkejärjestelmän uudistamisessa edellyttää myös työelämän kehittämistoimia, jotka tukevat nykyistä pidempiä työuria ja yhä useamman mahdollisuutta osallistua työhön eli myös työllisyysasteen tulee olla nykyistä korkeampi. Työeläkeuudistus vaatii onnistuakseen siis merkittäviä muutoksia myös työelämässä ja sen laadussa. Eläkejärjestelmän hyvä toimivuus ja järjestelmän kustannusten hallitseminen edellyttää työelämässä jatkamiseen ja työurien pidentämiseen kannustavia taloudellisia elementtejä ja korkeaa työllisyysastetta. Uudistusta tulee tukea työelämän kehittämistoimin, kuten työterveyshuollon keinoin, työhyvinvointia edistämällä ja työmarkkinaosapuolten sopimuksin sekä lainsäädäntöä kehittämällä. Akavan tuoreen tutkimuksen mukaan akavalaiset ovat valmiita jatkamaan työelämässä nykyistä pidempään. He pitävät työssä jaksamisen kannalta tärkeinä mahdollisuutta vaikuttaa omaan työhönsä, joustavampia työaikoja, varmuutta työpaikan säilymisestä sekä johtamisen ja esimiestyön parantamista. • METSÄNHOITAJA 4•2013 | 25 lakipalsta Matti Kess Asianajaja, varatuomari Asianajotoimisto Bützow Oy Pelkästä allekirjoituksesta todistajan paikalla ei ole hyötyä ellei oikeudenkäynnissä pysty kertomaan asiaan liittyvistä tosiseikoista. SHUTTERSTOCK merkittävä osuus ulkopuolisen käsityksen syntymiseen. Valtuutus voidaan perustaa yleensä vapaamuotoisesti. Joitain erityistilanteita varten valtuutuksen muodosta on määräyksiä. Esimerkiksi kiinteistön myyntiin valtuutus on annettava kirjallisesti; ostamiseen taas ei. Jos valtuutus annetaan kirjallisesti, puhutaan valtakirjasta. Selvyyden vuoksi ja vastaisten riitaisuuksien välttämiseksi valtuutus on viisainta aina tehdä kirjallisesti. Valtakirjaa tehtäessä on muistettava, että juuri valtakirja kertoo vastapuolelle sen, mitä valtuutettu saa tehdä. Laki ei siis monestikaan vaadi todistajia, mutta käytännön vuoksi kuitenkin otetaan todistaja tai todistajia mahdollisen väärennösväitteen varalta. Esimerkiksi mikäli henkilö kiistää allekirjoituksensa, vapautuu hän vastuusta, ellei toinen osapuoli pysty todistamaan, että hän on allekirjoittanut sopimuksen. Tietenkin todistajan tulee olla ”oikea” todistaja. Hänen tulee nähdä henkilöllisyyden tarkistamisen jälkeen asiakirjan allekirjoitus tai allekirjoittajan tulee tunnustaa todistajalle allekirjoittaneensa asiakirjan. ”Huuhaa” -todistuksesta eli pelkästä toisen henkilön allekirjoituksesta todistajan paikalla ei ole mitään hyötyä ellei tämä pysty oikeudenkäynnissä kertomaan asiaan liittyvistä tosiseikoista. Monesti pyydetään kaksi todistajaa, siitä yksinkertaisesta syystä, että kaksi yhtäpitävää todistajankertomusta on yleensä luotettavampi kuin yksi ja myös sen varalta, että toinen todistaja olisi myöhemmin estynyt todistamaan asiasta. • OIKEA TODISTAJA JA HUUHAA-TODISTAJA Valtuutetut ja todistajat Jokainen varmasti törmää sopimuksia tehdessään joskus käsitteisiin valtuutettu ja todistaja, mutta niillä oikeasti tarkoitetaan? MONENLAISIA VALTUUTETTUJA Matti Kess 26 | METSÄNHOITAJA 4•2013 Aina ei itse voi tai halua toimia omissa asioissaan. Valtuutuksella voi oikeuttaa toisen toimimaan puolestaan itseään sitovin vaikutuksin. Valtuuttaja (päämies) ei kuitenkaan menetä omaa toimintakykyään. Eli valtuutettu ei saa yksinoikeutta valtuutuksessa tarkoitetun toimien tekemiseen. Valtuutus on myös peruutettavissa. Valtuutus peruutetaan samalla tavalla kuin se on tehtykin. Edunvalvontavaltuutus on suhteellisen uusi oikeudellinen väline, jonka avulla henkilö voi itse ennakoida mahdollista toimintakyvyttömyyttään ja valtuuttaa valtakirjalla valitsemansa henkilön huolehtimaan asioistaan sitten, kun oma toimintakyky ei enää riitä. Edunvalvontavaltuutuksen voimaantulon edellytyksenä on, että valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan omista asioistaan. KIRJALLINEN VALTUUTUS AINA PAREMPI Valtuutus voi perustua asemaan, kuten kaupan myyjä. Valtuutus voi olla myös ns. sallimisperusteinen valtuutus. Se syntyy, kun joku toistuvasti sallii tietyn henkilön toimia puolestaan. Valtuutuksen syntyminen perustuu siihen, että ulkopuoliselle syntyy käsitys päämiehen pitävän toimintaa nimissään luvallisena. Toistuvuudella on Laki vaatii joillekin sopimuksille tai muille oikeustoimille asian tärkeyden vuoksi tai todistelun helpottamiseksi muotovaatimuksia. Joskus kirjallisen muodon lisäksi vaaditaan todistajia. Tällainen on esimerkiksi avioehtosopimus. Sen on oltava kahden esteettömän henkilön todistama. Myös testamentti on tehtävä kahden todistajan ollessa yhtäaikaa läsnä ja heidän on todistettava testamentti nimikirjoituksillaan. Testamentin todistajien tulee tietää, että asiakirja on testamentti, mutta testamentin tekijän vallassa on, tahtooko hän ilmoittaa heille sen sisällön. Erityiskysymyksensä on kiinteistön kaupat ja muut luovutukset. Pätevä kiinteistön luovutus ei edellytä ainoastaan oikeaksi todistamista, vaan todistajan on oltava tietyssä asemassa oleva henkilö. Todistajan on oltava kaupanvahvistaja. Kaupanvahvistajan tehtävänä on todistamisen lisäksi osin myös luovutuksen lainmukaisuuden tutkiminen. Sen sijaan esimerkiksi pankeissa yleisesti tehtävissä sitoumuksissa ja sopimuksissa ei ole muotomääräyksenä kahta todistajaa. Sitoumukset ovat siis aivan päteviä, vaikka niissä ei olisi todistajaa lainkaan. Laki ei vaadi todistajia esimerkiksi tilisopimukseen tai velkakirjaan. METSÄMIESTEN SÄÄTIÖN APURAHAT VUODELLE 2014 Metsämiesten Säätiö myöntää vuonna 2014 apurahoja 1,4 miljoonaa euroa rahoitusstrategiansa mukaisiin kohteisiin, joita ovat: • tutkimus, • metsäkulttuuri, • koulutus, • viestintä ja • hyvinvointi. Tarkemmat tiedot apurahojen tämänvuotisesta suuntaamisesta sekä hakuohjeet saa osoitteesta: www.mmsaatio.fi > Apurahan hakeminen Siellä on myös linkki apurahojen haku- ja hallintajärjestelmä Kasööriin, jota kautta apurahat haetaan 1.12.2013-31.1.2014. Apurahoja myönnetään yksittäisille henkilöille, yhteisöille ja työryhmille hankkeisiin, jotka voivat olla myös monivuotisia. Apuraha myönnetään kuitenkin aina vuodeksi kerrallaan hankkeen edistymisen mukaan. Siksi usean vuoden hankkeissa apuraha on haettava aina vuosittain uudelleen. Apurahojen myöntämisestä päätetään maaliskuussa. Kaikille hakijoille ilmoitetaan päätöksestä kirjeitse viimeistään huhtikuussa, jolloin myös ensimmäiset sopimusten mukaiset vuoden 2014 apurahat maksetaan. METSÄNHOITAJA 4•2013 | 27 Jussi Seppälä Metsänhoitajaliiton valtuuston jäsen Metsänhoitajaliiton jäsen yhdistys Teollisuuden metsänhoitajat järjesti opintomatkan 15.–23. marraskuuta Uruguayihin teemalla plantaasimetsätalous. Retken annista kuulemme kevään Metsänhoitajassa. 30 vuotta raakapuun tuonnista omiin sellutehtaisiin Viisi muistikuvaa suomalaisen metsäteollisuuden Etelä-Amerikan valloituksesta 1 OMA TEHDAS HAVUSELLULOOSALLE 1970-luvulla Kymiyhtiö alkoi kiinnostua niin sanottujen overseashakkeiden tuonnista täydentämään silloista tuontipuusikermää. Lehtipuuta (koivua) idän suunnasta tursusi ovista ja ikkunoista, joten se ei niinkään kiinnostanut, vaan tähtäimessä olivat etelävaltioiden mäntylajikkeet, joiden kuiturakenteen ajateltiin soveltuvan hyvin silloisiin Kymin puupitoisten paperien armeeraukseen. Metsäteollisuuden kansainvälistyminen oli muutenkin ajankohtaista. Kymiyhtiö rakensi pitkäkuituselloosan tarpeilleen suursahaa Mississippin osavaltioon, Hattiesburgiin. Saha oli tarkoitus muuttaa integraatiksi, mutta omasta selluntuotannosta oli kannattavaisuussyistä luovuttava. Vuosikymmenen puolivälissä ruotsalaiset yhtiöt käynnistivät hakkeentuonnin USA:n etelävaltioista, joten samanaikaisesti Kymi pystyi optimaalisesti hyödyntämään samaa hakkeen valtamerikuljetukseen soveltuvaa aluskapasiteettia. 28 | METSÄNHOITAJA 4•2013 USA:sta ja Kanadasta havuhaketta tuotiin näissä 25 000 kuutiometrin erissä Kuusankoskelle ja Sunilaan vielä 80-luvulla, kunnes Suomen kasvintarkastus lopetti hakkeen tuonnin Pohjois-Amerikasta mäntyankeroisvaaran takia. Oliko vaara todellinen vai ei, on edelleen kiistanalaista. 2 LWC HYÖTYY RADIATASTA Chilen radiata-mänty alkoi korvata etelävaltioiden haketuontia Ruotsiin ja Suomeen. Paperintuotantomme oli osin muuttunut kevyesti päällystetyn paperin, LWC:n suuntaan. Puuhuoltomme onneksi menestystuotteemme kaipasi kuituominaisuuksiltaan hienompaa jaetta armeeraukseen kuin mitä kelta- ja pitkäneulasmännyt olivat tarjonneet. Chilen hakekauppa voitiin aloittaa välittömästi Chilen kauppaembargon kumouduttua. Saimme tällöin avausedun jopa japanilaisiin nähden. Omia aluksiakin aikarahdattiin. Hyötyä Chilen hakkeesta saatiin lamavuosiin 1991, kunnes joku älykäs laborantti löysi hakkeesta kloorifenoleja ja hakkeen tuonti Chilestä Pohjoismaihin pysähtyi kuin seinään. Haketta vievät sahat Chilessä eivät kyenneet ilmiölle antamaan selitystä, saati sitä poistamaan. Japanilaiset tuojat eivät kloorifenolista olleet moksiskaan, vaan jatkoivat tuontia kuten ennenkin. Tämä oli siis toinen kerta, kun havuhakkeen valtameren ylittävä kauppa voitiin Eurooppaan pysäyttää. Sabotaasiako? 3 NOPEAKASVUISISTA PUULAJEISTA PANDEMIA Jo 1980-luvulle tultaessa oli syntynyt suuria lehtiselluloosan valmistajia, jotka hyödynsivät tehtaan ympärillä kasvatettavaa nopeakasvuista puustoa. Ensimmäiset näistä syntyivät jo 70-luvulla, kuten Celbi, Jari ja Aracruz, mutta vasta tässä vaiheessa eurooppalaiset hienopaperin valmistajat varmistuivat eucalyptuksen kuituominaisuuksien korkeasta laadusta. Gmelinaa ja acasiaa kokeiltiin myös, mutta ei yhtä hyvällä menestyksellä. Havupuun tuontikielloista johtuen overseas-tuonti alkoi olla ensisijaisesti lehtipuuta. Frey Bentosin sellutehdas Uruguayssa Argentiinan rajalla. Sellutehtaan tuotanto kapasiteetti on 1,2 miljoonaa tonnia lehtipuusellua (BHKP) eukalyptuksesta. Tehtaan puunhankinnasta vastaa eukalyp tuksen viljelyyn erikoistunut Forestal Oriental -yhtiö. Eucalyptus- haketta tai -pöllejä pyrittiin sekoittamaan kotimaiseen koivumassaan. Eucalyptusta ostettiin Chilestä ja Etelä-Afrikasta hakkeena, Argentiinasta ja Uruguaysta niputettuina pölleinä. Bulkkitarpeeseen voitiin myydä sekapuuhaketta Pohjois-Amerikasta ja ns. nothofagus-haketta Chilestä. Argentiina ja Uruguay olivat uusia tulokkaita kansainvälisessä puukaupassa. Naapurukset olivat aloittaneet intensiivisen eucalyptuksen viljelyn joutomaillaan. Sen tuloksista kiinnostui välittömästi Euroopan kuitumarkkina ja öljy-yhtiö Shell. Shellin into hankkia puukuidun kasvatukseen soveltuvia maita lähinnä Chilestä ja Uruguaysta oli energiakriisin seurausta. Haettiin puusta korviketta öljylle. Ajattelun yhtäläisyyksiä havaitaan tämän päivän energiapuuhun liittyen. 4 ÖLJY-YHTIÖ VAUHDITTAA VAROVAISIA Eucalyptuksen kasvaessa vauhdilla Shellin mailla, öljy-yhtiö havaitsi, ettei käyttökelpoista raaka-ainetta kannattanutkaan polttaa. Toisaalta öljy- yhtiöllä ei ollut kokemusta metsäteollisuuden alalta. Tässä tilanteessa piskuinen Suomi ojensi auttavan kätensä. Vuonna 1987 Tapani Lares oli tutustumassa vaatimattomiin laitoksiini Kuusankoskella. Lareksen vastuulla oli Kymi/Kaukaan kehitystoiminto ja sen vuoksi esittelin hänelle pienen uutisen PPI:n sivuilta, jossa kerrottiin Shellin intresseistä Uruguayssa ja että yhtiö etsii metsäteollista partneria puuviljelmilleen. Suosittelin Tapani Larekselle asian selvittämistä. Kokemuksemme mukaan eucalyptusmassa paransi valkaistun lehtiselluloosan ominaisuuksia mm. Kuusaniemessä ja Pietarsaaressa. Vuorineuvos Casimir Ehrnrooth matkustikin Shellin kutsumana Uruguayhin. Asiamies Soila jäi edistämään yhtiön intressejä Montevideoon. 5 EUCALYPTUKSEN TUONNISTA PAIKALLISIKSI TEHTAIKSI 1990 havaitsin olevani hallituksen jäsen Logfor-nimisessä omistajaryppäässä, jossa enemmistö oli Kymillä, pienempi osuus Thomestolla ja muutama prosentti kehitysmaaprojektien lainoittajalla, Etelävaltioiden mäntylajikkeiden kuiturakenteen ajateltiin soveltuvan hyvin puupitoisten paperien armeeraukseen. Finnfundilla. Uruguayn pöllejä ”omasta” metsästä alkoi kulkeutua Suomeen. Sille paikalle, jossa Fray Bentosin sellutehdas sijaitsee Uruguay-joen varressa, ryhdyttiin suunnittelemaan haketerminaalia vanhan viljanlastauslaitteiston tilalle. Oletimme, että paikoin liian matalaa rajajokea voidaan ruopata riittävän syväksi suurten syväysvaatimukseltaan 12 metristen hakelaivojen kulkea. Melko pian kävi selväksi, ettei Argentiinaa saada mukaan vähäiseenkään ruoppaustyöhön, saati sitten luvan antoon rajanaapurin omaehtoiseen väylätyöhön. Lukuisat haketerminaalisuunnitelmat muuttuivat vähitellen Metsä-Botnian sellutehdassuunnitelmaksi, joka toteutettiin ja joka osoittautui oikeaksi ratkaisuksi. Finnfundkin sai rahansa takaisin korkoineen. Tunnetusti Fray Bentosin silta argentiinalaisine mielenosoittajineen on jäänyt uutisten katsojien mieleen. Naapurusten suhteet näyttävät edelleen tulehtuneilta. Samankaltaisuutta voisi hakea läheltä, Vuoksen vesistöstä, jossa Imatran tehtaiden kuormitus aiheuttaisi näyttäviä itänaapurin mielenilmauksia vaatien pysäyttämään suomalaiset tehtaat. Tässä tapauksessa kateus ei vie kaloja vedestä. OAO Svetogorskin päästöt samaan vesistöön rajan itäpuolella lienevät vastaavia suomalaisia suuremmat. Huolimatta latinalaistemperamentin purkauksista pampaksen puu kasvaa entistä paremmin ja entistä useammalle tarvitsijalle • METSÄNHOITAJA 4•2013 | 29 opiskelija Paavo Lyytikäinen Metsänhoitajaliiton opiskelija-asiamies KESÄTÖISTÄ PIRISTYSTÄ OPINTOIHIN Vuoden lopussa on aina hyvä muistutella opiskelijoita tulevan vuoden kesätöistä. Kannattaa hyvissä ajoin tarkistaa, että kaikki työnhaussa tarvittavat työtodistukset ja muut dokumentit löytyvät helposti mahdollisia työhaastatteluja varten. Ja jos todistuksia ei ole, vielä ne ehtii pyytämään Työnantajalla on velvollisuus pyydettäessä antaa työtodistus työsuhteen kestosta ja työtehtävien laadusta 10 vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Monen suuren metsäyhtiön kesätyöhaut aukeavat heti vuoden alusta, joten työnhakukin kannattaa aloittaa ajoissa. Ja työttömyyskassa on toinen asia, josta tulee töiden yhteydessä aina mainittua. Eikä sitä oikeastaan voi ylikorostaakaan, joten muistakaa miettiä työttömyyskassaan liittymistä viimeistään siinä vaiheessa, kun kesätyöt varmistuvat tai mikäli teette töitä opintojenne ohessa. Kesätyöt tuovat toivottua vaihtelua opiskeluun ja päinvastoin. Siis ei muuta kuin töitä hakemaan! 30 | METSÄNHOITAJA 4•2013 Kolmen vuoden työ (helteessä) K ohta tulee täyteen kolme vuotta Metsänhoitajaliiton opiskelijaasiamiehenä Helsingissä. Ensimmäisenä vuonna oma työnkuva oli vasta hahmottumassa ja suurin osa tehtävistä oli itselle uutta opittavaa, joten kesti hetken päästä toimintaan mukaan. Ensimmäisen vuoden aikana kuitenkin toiminta hahmottui tarkemmin ja samalla tuli enemmän vastuuta työtehtäviin. Opiskelija-asiamiehen tehtävänä on pääsääntöisesti opiskelijatoiminnasta vastaaminen yhdessä liiton asiamiehen kanssa. Tehtäviin kuuluu erilaisten opiskelijatilaisuuksien järjestäminen, opiskelijaviestintä ja Metsänhoitajaliiton opiskelijatoimikunnan (MOTO) pyörittäminen. MOTO koostuu Metsänhoitajaliiton opiskelija-asiamiehistä, valtuuston ja hallituksen opiskelijaedustajista sekä Akavan opiskelijavaltuuskunnan edustajista. MOTO kokoontuu noin neljästi vuoteen, joista kaksi on Helsingin ja Joensuun edustajien yhteisiä kokoontumisia ja kaksi kampuskohtaisia kokoontumisia sekä Helsingissä että Joensuussa. MOTOn kokouksissa keskustellaan Metsänhoitajaliiton opiskelijatoiminnan suuntaviivoista ja tulevista tapahtumista sekä niiden organisoimisesta. MOTOon on siis mahdollista päästä eri luottamustoimien kautta. Itse koen, että työ opiskelija-asiamiehenä on ollut juuri sopivaa työtä opiskelujen ohessa. Työ ei vie liikaa aikaa, mutta antaa silti tarvittavan lisätienestin opintorahan lisäksi. Ehkä suurin yksittäinen järjestettävä asia opiskelija-asiamiesaikanani oli opiskelijoiden risteilyekskursio Tallinnaan. Matkalla keskusteltiin mm. metsäalan koulutuksen vetovoimaisuudesta. Metsäteollisuus ry on ollut aktiivisesti mukana opiskelijatoiminnassa järjestämällä kolmena vuonna peräkkäin uusille opiskelijoille suunnatun tilaisuuden, jossa opiskelijat ovat päässeet kuulemaan metsäteollisuudessa työskentelevien omia työkokemuksia. Kannustan muitakin tahoja olemaan yhteydessä Metsänhoitajaliittoon vastaavien tilaisuuksien järjestämisestä, koska juuri tämän kaltaisten tilaisuuksien kautta nuoret opiskelijat saavat kokemuksia erilaisista työtehtävistä ja kiinnostuvat työelämän asioista. Opiskelijat rakastavat ekskursioita! Minun kolmivuotinen työpätkäni Metsänhoitajaliitossa päättyy (ainakin toistaiseksi) tähän vuoteen, joten kiitokset kaikille joiden kanssa olen saanut olla tekemisissä ja erityiskiitos Metsänhoitajaliitolle tästä työkokemuksesta. Ensi vuoden alussa aloittaville opiskelija-asiamiehille toivotan onnea uuteen työhön! • Omasairaala hoivaa mestarin ottein Hoidamme mestarillisesti kuntoon olkapään, ranteen, lonkan, polven ja nilkan tapaturmat viikon jokaisena päivänä. Kun vahinko sattuu... Soita 010 2578 100 tai varaa aika netissä omasairaala.fi Lääkärin vastaanotto, kuvantaminen ja hoitosuositus jopa samalla käynnillä. Varmistamme toimintakyvyn palautumisen ja töihin paluun rivakasti. Lääkäreiden vastaanotot Omasairaala on Pohjola Vakuutuksen ja tapaturmapäivystys omistama ortopedinen yksityissairaala, Arkisin klo 08.00–22.00 joka palvelee myös kaikkien muiden Viikonloppuisin klo 11.00–17.00 vakuutusyhtiöiden asiakkaita. Omasairaala Oy Puutarhurinkuja 2 00300 Helsinki www.omasairaala.fi METSÄNHOITAJA 4•2013 | 31 profiili Sari Pynnönen metsänhoitaja Haltia on Vuoden metsänhoitajan unelmaprojekti Iso puurakentamis projekti Haltia innosti Timo Kukon täydentämään opintojaan vuonna 2011 Aaltoyliopiston rakennuttajakoulutuksella. Yli kaksi vuosikymmentä luonnon virkistyskäytön ja museoiden parissa työskennellyt Vuoden metsänhoitaja Timo Kukko on rohkaissut tuhansia ja tuhansia ihmisiä kokemaan ja näkemään luontoa. Urallaan Kukko on osallistunut viiden valtakunnallisen näyttelykeskuksen ja niiden näyttelyiden rakentamiseen. M etsänhoitaja Timo Kukon viimeisin iso projekti Luontokeskus Haltia on ollut hänelle toteutunut unelma, jossa yhdistyvät hänen suurimmat intohimonsa: puurakentaminen, rakentamisen ekologisuus, huipputeknologia, valtakunnallisuus sekä virkistyskäyttöön ohjaaminen ja luontokasvatus. Kukko toimii Suomen Luontokeskus Haltian johtajana. Hänelle Vuoden metsänhoitaja -palkinto on ilahduttava tunnustus pitkästä työstä suomalaisten luontokokemusten ja puurakentamisen edistämiseksi. Itsensä museoalalle määrittävä metsänhoitaja pitää laaja-alaisia metsäopintoja hyvänä lähtökohtana uralleen. OMALLE URALLE PALA PALALTA Kukko opiskeli sekä Joensuun että Helsingin yliopistoissa. Metsänarvioimistieteen lisäksi opintoihin kuuluivat metsien monikäyttö ja muun muassa saamelaiskulttuurin opintoja. Gradunsa Kukko teki Metsähallitukselle luonnonvarojen tilinpidosta ja monikäytön suunnittelusta. ”Metsiä ei voida mitata vain puunrunkoina, vaan luonnonvarojen kokonaisuutena”, hän sanoo. Opiskelujen lopussa retkeily- ja luontomatkailuneuvojana Kukko näki, millaista tietoa ihmiset tarvitsevat metsien virkistyskäytöstä. Vuonna 1996 tarjoutui mahdollisuus lähteä Inariin rakennuttamaan ja johtamaan Ylä-Lapin luontokeskusta saamelaismuseo Siidan yhteyteen. Inari vei ison osan Kukon sydämestä ja tarjosi koko perheelle upeita mahdollisuuksia olla luonnossa. Työ luontokeskuksessa tutustutti Kukon museomaa32 | METSÄNHOITAJA 4•2013 ilmaan ja perehdytti näyttelyjen suunnitteluun ja rakentamiseen. Pohjoisen kokemus museoalalta johti kesällä 2000 Punkaharjulle vetämään metsämuseo Luston laajennusprojektia ja museon toiminnanjohtajaksi. Laajennuksen rakennuttaminen oli Kukon ensimmäinen puurakentamisen projekti, ja kuten Siida aiemmin vei museoalalle, se vei sisään puurakentamiseen. Luston toiminnanjohtajan tehtävän ohella hän toimi museoalalla eri järjestöissä luottamustehtävissä. Nykyiseen tehtäväänsä, johtamaan Haltiaa ja sen näyttelyiden suunnittelua sekä rakentamista, Kukko siirtyi vuonna 2008. Tähän työhön Kukon kokemukset luontokeskuksista ja näyttelynrakentamisesta sekä isosta puurakentamisprojektista antoivat erinomaisen lähtökohdan. LUONTO ON KOETTAVA Vapaa-ajalla Kukolle on tärkeää päästä luontoon hiihtämään ja veneilemään. Ympäri Suomea asuneen Kukon ominta sielunmaisemaa on Pohjois-Lappi ja Inari, jossa perheellä on vapaa-ajanasunnon rakennusprojekti meneillään, tietysti puusta. Myös puukäsityöt, luontokuvaus ja luontokirjat tuovat hyvää vastapainoa työlle. Kukolle on tärkeää laittaa itsensä työssään likoon kaikella kerätyllä osaamisella. Työllään hän haluaa edistää ihmisten kiinnostusta luontoon ja metsiin. ”Luontokeskusten ei tarvitse enää sivistää, koska tietoa on paljon saatavilla. Opettamisen sijaan tärkeämpää on tarjota kokemuksia, jotka herättävät elämää suuntaavan kiinnostuksen metsiä ja luontoa kohtaan”, Kukko toteaa. • Nimi: Timo Kukko Valmistunut: Helsingin yliopisto, 1995, metsänarvioimistiede Työpaikka: Suomen Luontokeskus Haltia, Espoo Motto: Uudet tulokset vaativat erilaista tekemistä METSÄNHOITAJA 4•2013 | 33 henkilöuutiset TUONEN SATOA Lauri Antero Hjelm* s. 3.8.1949 k. 17.8.2013 Kauko Juhani Laitinen s. 2.4.1934 k. 1.9.2013 Päiviö Riihinen* s. 2.11.1926 k. 12.9.2013 Jouni Ilkka Juhani Suoheimo s. 14.7.1958 k. 17.9.2013 * Muistokirjoitus on luettavissa liiton verkkosivuilla Metsänhoitaja-lehden osuudessa Henkilöuutisia. www.metsanhoitajat.fi/liitto/metsanhoitaja-lehti/henkilouutisia/muistokirjoitukset Metsänhoitajaliiton jäsenedut Punaiset laivat tarjoavat piristystä arkeen ja juhlaan. Risteilyedut on tarkoitettu Metsänhoitajaliitto ry:n jäsenten vapaa-ajan matkoille 23.12.2014 asti. Sydämellisesti tervetuloa! MERKKIPÄIVÄT • Päivämäärä/Nimi/Ikä 3.1.1919 7.1.1934 9.1.1944 10.1.1944 16.1.1964 22.1.1949 26.1.1944 27.1.1929 28.1.1964 29.1.1934 30.1.1934 31.1.1964 1.2.1954 3.2.1954 4.2.1964 7.2.1944 9.2.1944 10.2.1949 13.2.1924 15.2.1964 18.2.1924 18.2.1954 20.2.1939 21.2.1954 25.2.1944 25.2.1949 26.2.1949 1.3.1949 1.3.1954 Mäenpää Kauko Johannes Lehto Tero Olavi Uusitalo Veli Antti Pesonen Erkki Uolevi Wall Antti Kaarlo Kuitto Väinö Pekka-Juhani Äikäs Ahti Veikko Tapio Nederström Jaakko Risto Johannes Martikainen Timo Juhani Saarinen Lasse Valtteri Vitikainen Tuomo Tapani Rajamäki Juha Jaakko Vehanen Riitta Johanna Manninen Seppo Sakari Minkkinen Ismo Kalevi Koskela Veikko Ensio Gynther Matti Juhani Raittila Erkki Antti Virkkunen Tauno Ossian Tirronen Timo Ville Alaviuhkola Suoma Maria Pöykkö Veli Tapani Nissinen Risto Erkki Jooseppi Hiltunen Timo Veikko Numminen Matti Juhani Niininen Iris Kristina Tamminen Markku Juhani Tamminen Pekka Kalervo Leppänen Tapio Kauko Uolevi 34 | METSÄNHOITAJA 4•2013 Helsinki–Tukholma-risteilyt 95 80 70 70 50 65 70 85 50 80 80 50 60 60 50 70 70 65 90 50 90 60 75 60 70 65 65 65 60 4.3.1954 4.3.1954 5.3.1934 8.3.1954 9.3.1934 12.3.1944 12.3.1964 13.3.1954 15.3.1954 16.3.1964 16.3.1964 17.3.1939 17.3.1954 18.3.1964 19.3.1964 21.3.1954 21.3.1964 21.3.1964 22.3.1954 23.3.1914 23.3.1949 23.3.1954 24.3.1949 24.3.1954 25.3.1954 25.3.1964 26.3.1949 31.3.1924 Niemi Pekka Tapio Partanen Tauno Ilmari Voutilainen Mikko Kalevi Meriluoto Riitta Helena Karvinen Auvo Olavi Mattila Reijo Tapani ”MATKOILLA” Saarentaus Timo Jouni Kalervo Starr Michael Robert Lipo-Lempiäinen Asta Kristiina Valtonen Pekka Tapio Väkevä Jouni Rikhard Siirilä Martti Juho Johansson Stig Gustaf Loikkanen Teppo Tapio John Vähäpesola Jukka Tapio Sironen Tuomo Tapio Karjalainen Harri Jouni Torri Olli Marko Helmisaari Heljä-Sisko Marketta Yli-Vakkuri Paavo Olavi Kilpeläinen Reijo Juhani Valsta Lauri Tapani Helander Matti Kalervo Vesanto Timo Jussi Jalmari Rajala Pekka Sakari Savolainen Heikki Jukka Olavi Hallila Heikki Tuomas Vesasto Pentti Toivo 60 60 80 60 80 70 50 60 60 50 50 75 60 50 50 60 50 50 60 100 65 60 65 60 60 50 65 90 Viking Gabriella ja Mariella vuoropäivin klo 17.30 15 %:n alennus päivän risteilyhinnasta Tuotetunnus FKKRY Vuorokauden risteily Turusta Tukholmaan Viking Amorella klo 8.45, Viking Grace klo 20.55 5–10 %:n alennus päivän risteilyhinnasta Tuotetunnus FKKRY Päiväristeilyt Helsingistä Tallinnaan Viking XPRS klo 11.30 15 %:n alennus päivän risteilyhinnasta Tuotetunnus FKKRYP Jäsenedut netissä: Katso kaikki etuihin kuuluvat reittivaihtoehdot ja hinnat Akava ry:n ja sen jäsenliittojen extranetistä osoitteessa: http://www.vikingline.fi/akava Lisätiedot: vikingline.fi tai puh. 0600 41577 (1,64 a/vastattu puhelu + pvm/mpm). Paikkoja rajoitetusti. Pidätämme oikeuden muutoksiin. Koulutuskalenteri 2014 Koulutuskalenterin koulutuksiin voivat osallistua Luonnontieteiden Akateemisten Liiton, Metsänhoitajaliiton ja Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliiton jäsenet. Koulutuksiin ilmoittaudutaan viimeistään kuukautta ennen tilaisuutta kurssisihteerille: Eila Ruonala, eila.ruonala@luonnontieteilijat.fi, puh. (09) 2511 1660. u Koulut s Työeläm ä ESIMIES- JA LUOTTAMUSMIESKOULUTUS Reilu peli – työvälineitä esimiehille henkiseen työsuojeluun ja ristiriitatilanteisiin, kahden päivän koulutus, jossa välitehtävä. klo 9.30–17.00 Turku 7.2. ja 10.4. OPISKELIJANA TYÖELÄMÄSSÄ ESIMIESKOULUTUS klo 14–16 Helsinki 14.1. Joensuu 22.1. Tilaisuus on avoin kaikille, ei edellytä ilmoittautumista. Ei edellytetä esimiestehtävissä toimimista. klo 16.30-20.00 TYÖNHAKUPÄIVÄ LUONNONTIETEILIJÄLLE klo 8.30–16.00 Helsinki 7.3. Turku 8.3. Oulu 27.3. Kuopio 8.4. Esimiestyön pelisäännöt Helsinki 16.9. Esimies ja yhteistyötaidot Helsinki 23.9. Voimavaroja johtamiseen Helsinki 30.9. OSAAMISEN NÄKYVÄKSI TEKEMINEN klo 16.30–20.00 Jyväskylä 25.9. Kuopio 7.10. Oulu 16.10. Tampere 22.10. Turku 29.10. Helsinki 5.11. Joensuu 13.11. Muutokset mahdollisia. Lisätietoa ja päivitetyt tiedot löytyvät Metsänhoitajaliiton verkkosivuilta www.metsanhoitajat.fi/liitto/koulutuskalenteri. MAALI
© Copyright 2024