design – enemmän kuin estetiikkaa design – mehr als schöner Schein
1 2012 Design – mehr als schöner Schein Design – enemmän kuin estetiikkaa M a g a z i n d e r D e u t s c h - F i n n i s c h e n H a n d e l s k a mm e r S a k s a l a i s - s u o m a l a i s e n K a u p pa k a m a r i n j ä s e n l e h t i Neue Mitglieder Uudet jäsenet Wir heißen folgende Unternehmen als neue Mitglieder in der Deutsch-Finnischen Handelskammer willkommen. Toivotamme seuraavat yritykset uusinä jäseninä tervetulleiksi Kauppakamariimme. Deutschland Saksa A.I.B GmbH Anlagen & Industrieservice, Recklinghausen Arbeitnehmerüberlassung – työntekijöiden välittäminen www.aibgmbh.com Dipl. Ing. Thomas Bauer Planungskoordinierung-BauleitungBauberatung, Altenberg Bau, Industriebau – teollisuusrakentaminen Bucher Hydraulics GmbH, Klettgau Maschinenbau – koneiden ja laitteiden valmistus www.bucherhydraulics.com Industriemontagen Schillert GmbH, Essen Industriemontagen – teollisuuden asentaminen www.industriemontagen-schillert.de DELTA Ingenieur GmbH, Düsseldorf Personalmanagement – henkilöstöhallinto www.deltagruppe.com Suomi KOX GmbH, Weinstadt Versandhandel – verkkokauppa www.kox.eu Regalmontageservice Berger, Weimar Montage – asennustyöt THP Technische Holzprodukte Handels GmbH, Neumarkt Holzhandel -– puukauppa www.thp-neumarkt.de Finnland Easy Led Oy, Salo Herstellung von LED-Lampen – Led-valaisimien valmistus www.led1.fi Mundus Nicole Saari Ky, Klaukkala Sprach-, Kultur- und Integrationsservices – kieli-, kulttuuri- ja kotouttamispalvelut www.mundus.fi Salccu Oy, Vantaa Verkauf von Werbegeschenken – mainos- ja liikelahjojen myynti www.salccu.fi Helpten Oy, Espoo Fahrdatendienst – ajotietopalvelut www.helpten.com Prowear Oy, Luvia Großhandel, Import, Export von Arbeitskleidung – työvaatteiden maahantuonti, myynti, vienti www.prowear.fi Vaadin Oy, Turku ICT-Services – ICT-palvelut www.vaadin.fi Insinööritoimisto ECOBIO Oy, Helsinki Unternehmensberatung im Bereich nachhaltige Entwicklung – kestävän kehityksen konsultointi www.ecobio.fi Andere Länder Renos Oy, Piispanristi Material für Wasserversorgung – vesihuollon materiaalikauppa www.renos.fi Vivago Oy, Helsinki Gesundheitstechnik – terveysteknologia www.vivago.fi Yrityssalo Oy, Salo Unternehmensberatung – yrityspalvelut www.yrityssalo.fi Muut maat Grupa Animpol Sp. z o.o. Sp. k., GORZÓW WLKP, Polen/Puola Zucht und Verarbeitung von Gänsen – hanhien kasvatus ja jalostus www.animpol.pl 1 2012 Vorwort Definitiv offenes Design Liebe Leserinnen und Leser, Esipuhe Definitiv – ehdottoman avointa designia Hyvät lukijamme, der letzte Text ist abgesegnet, das Titelbild gewählt – geschafft! viimeinen teksti on hyväksytty ja kansikuva valittu – tehtävä Mein erstes DFHK-Magazin als verantwortlicher Redakteur ist täytetty! Ensimmäinen Kauppakamarin jäsenlehti vastuullise- fertig und präsentiert sich in einem neuen Gewand unter einem na päätoimittajana on valmis ja ilmestyy uudessa asussa neuen Titel: definitiv. „Deutsch-Finnischer Handel“, das Sie zwei uudella nimellä ”definitiv”. ”Deutsch-Finnischer Handel”, joka Jahrzehnte begleitete, ist damit in den Ruhestand gegangen, so saatteli kahden vuosikymmenen ajan teitä lukijoinamme, on wie auch mein Vorgänger Bernd Fischer. siirtynyt eläkkeelle, kuten edeltäjänikin Bernd Fischer. Der personelle Wechsel fällt zufällig auf ein Jahr, das ganz Henkilövaihdos osuus sattumalta designvuoteen. Helsinki im Zeichen des Designs steht. Helsinki als Welt-Designhaupt- maailman designpääkaupunkina vuonna 2012 on maa- stadt 2012 steht im Schein der Weltöffentlichkeit. Die Stadt, die ilman valokeilassa. Kaupunki, joka tänä vuonna viettää in diesem Jahr ihr 200-jähriges Hauptstadtjubiläum feiert, hat 200-vuotista taivaltaan pääkaupunkina, on julistanut ole- sich auf die Fahnen geschrieben, offen zu sein und Design in vansa avoin ja integroivansa designin asukkaidensa arkipäi- den Alltag der Bürger zu integrieren. Design verstanden als Ge- vään. Design on ymmärrettävä sekä esineiden että palve- staltung und Planung, sowohl von Gegenständen als auch von lujen muotoiluna ja suunnitteluna. Avoimuus merkitsee taas Dienstleistungen. Offenheit in dem Sinne, dass die Bürger mitge- sitä, että asukkaat voivat osallistuva itse suunnitteluun. Nämä stalten sollen. Diese Ziele gelten auch für die Deutsch-Finnische tavoitteet sopivat myös Saksalais-Suomalaiseen Kauppaka- Handelskammer mit Blick auf ihre Arbeit und ihre Mitglieder. mariin sen muokatessa palvelujaan jäsenten tarpeisiin. In den vergangenen Jahren und Jahrzehnten haben wir stets Viime vuosina ja vuosikymmeninä olemme aina pyrkineet versucht, Ihnen eine große Bandbreite an interessanten Informa- välittämään jäsenillemme monipuolista kiinnostavaa tietoa tionen aus Deutschland und Finnland zu bieten. Davon gibt es Saksasta ja Suomesta. Sitä on tarjolla riittävästi. Ajan myötä reichlich. Im Lauf der Zeit ist das Kammermagazin daher immer jäsenlehdestämme on tullut entistä laajempi. umfangreicher geworden. Lukutottumukset, tiedonhankintatapa ja tiedonvälitys muut- Doch verändern sich Leseverhalten und die Form der Informa- tuvat kuitenkin jatkuvasti. Siksi lehti kehittyy edelleen myös tionsbeschaffung und –vermittlung kontinuierlich. Deshalb wird tulevaisuudessa sekä ulkoasultaan että sisällöllisesti, jotta se sich auch künftig das Magazin optisch und inhaltlich weiterent- kykenisi palvelemaan varsinaista tarkoitustaan: antaa tietoa wickeln, um seinem originären Zweck und Ziel zu dienen: Mit- jäsenille, liikekumppaneille ja julkiselle elämälle Saksalais- glieder und Partner wie auch die Öffentlichkeit über die DFHK Suomalaisesta Kauppakamarista ja Saksan ja Suomen vä- und die deutsch-finnischen Wirtschaftsbeziehungen zu informie- lisistä liikesuhteista. Olemme tässä avoimia uusille ideoille ren. Wir sind dabei offen für neue Ideen und Vorschläge – ge- ja ehdotuksille – olkaa mukana kehittämässä sitä ja ottakaa stalten Sie also mit und nehmen Sie Kontakt mit uns auf! yhteyttä! Christian Busse Leiter Öffentlichkeitsarbeit Christian Busse Viestintäjohtaja 1 2012 Terminkalender Tapahtumakalenteri Prüfung Wirtschaftsdeutsch 12.5.2012 in Helsinki Premium partner Liikesaksan kirjallinen koe DFHK-Jahrestagung 14.5.2012 Saksalais-Suomalaisen in Helsinki Kauppakamarin vuosikokous Helsingissä Europatag München 16.5.2012 Eurooppapäivä Münchenissä Oktoberfest in Helsinki 13.9.2012 Oktoberfest Helsingissä Finnish German 7.11.2012 Finnish German Energy Day Energy Day Herausgeber Julkaisija Deutsch-Finnische Handelskammer Saksalais-Suomalainen Kauppakamari Mikonkatu 25 Postfach/ PL 83 FI-00101 Helsinki Tel./Puh. +358 9 612 2120, Fax/Faksi +358 9 642 859 info@dfhk.fi, www.dfhk.fi Präsident Hallituksen puheenjohtaja Hans Sohlström Geschäftsführer Toimitusjohtaja Manfred Dransfeld Redaktion Toimitus Christian Busse, Riitta Ahlqvist, Anja Kontturi, Mariaana Rainerla-Pulli Redaktionsschluss Ilmestymispäivä 30. März /maaliskuuta 2012 Anzeigen–Verwaltung Ilmoitusmyynti Elina Annala Tel./Puh. +358 9 6122 1233, elina.annala@dfhk.fi Layout Adverbi Druck Painopaikka Hannun Tasapaino Oy Gedruckt auf umweltfreundlichem. Painettu ympäristö- ystävälliselle paperille. Novatech Easy Matt, Galerie Art Gloss ISSN 1236–360X Hauptseite Kansikuva Im Rahmen des Projektes Sauna Finlandia entsteht im Helsinkier Stadtteil Hernesaari eine Saunalandschaft mit Wellbeing-Zentrum und Bademöglichkeiten. Damit will die Stadt Helsinki insbesondere das Freizeitangebot für Touristen vergrößern und die finnische Saunakultur vermarkten. Sauna Finlandia –projektin myötä Helsingin Hernesaareen saunavalikoimaa rikastutetaan hyvinvointikeskuksella ja kylpyläpalveluilla. Näin Helsingin kaupunki haluaa lisätä matkailijoille erityisesti vapaa-ajan tarjontaa ja markkinoida samalla suomalaista saunakulttuuria. Das Magazin erscheint viermal jährlich. Die Abgabe erfolgt kostenlos an Mitglieder. Nachdruck nur mit Quellenangabe. Kauppakamarin jäsenlehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Se lähetetään jäsenistölle maksutta. Tekstiä lainattaessa lähde aina mainittava. Auflage Painos 2000 © avanto architects 1 2012 Inhalt Deutsche Seiten Sisältö Saksankieliset sivut Neue Mitglieder 2 Uudet jäsenet DFHK intern 6 Kauppakamarin uutiset Frühstücksseminar „Kann der Euro überleben?” 7 Aamiaisseminaari “Selviääkö euro hengissä?” Einleuchtendes Design: artek 8 Valaisevaa designia: artek Elektrifizierendes Design: Ensto 10 Sähköistä designia: Ensto Offenes Helsinki ist Welt-Designhauptstadt 2012 12 Avoin Helsinki – vuoden 2012 designpääkaupunki Wirtschaftsnachrichten 13 Talousuutiset Finnische Wirtschaft wächst 2011 um 2,9 % 16 Suomen talous kasvoi 2,9 prosenttia vuonna 2011 Deutsch-finnischer Handel legt um ein Zehntel zu 17 Saksan ja Suomen välinen kauppa lisääntyi kymmenyksen Deutschland auch 2011 zweitwichtigster Handelspartner Finnlands 18 Saksa 2011 edelleen Suomen toiseksi suurin kauppakumppani Seetransporte steigen 2011 um 5,6 % 19 Merikuljetukset lisääntyivät 5,6 prosenttia vuonna 2011 Finnlands Werften ziehen wieder Aufträge an Land 20 Suomen telakat saamassa taas uusia tilauksia PromoFood & Genussgipfel 22 PromoFood & Genussgipfel-kontaktipörssi Stellgengesuche bei jobXchange 23 jobXchange-työnhakijat Kauppakamarin rekisterissä Geschäftsvermittlungen 24 Liikeyhteydet Finnische Seiten Suomenkieliset sivut DFHK intern 26 Kauppakamari Frühstücksseminar „Kann der Euro überleben?” 27 Aamiaisseminaari “Selviääkö euro hengissä?” Offenes Helsinki ist Welt-Designhauptstadt 2012 28 Avoin Helsinki – vuoden 2012 designpääkaupunki Stromlinienförmige Ladestationen als Stadtmöbel 29 Linjakas latausasema kadunvierikalusteena artek-Produkte sind Zukunftsinvestitionen 30 artek-tuote on investointia tulevaisuuteen Wirtschaftsnachrichten 31 Talousuutiset Globaler Erfolg durch Unternehmertum und Arbeit 34 Saksa globaalivoittaja yrittäjyydellä ja työllä Licht und Schatten über Deutschlands Häfen 36 Aurinkoa ja pilvisäätä Saksan satamien yllä Deutsche Exporte durchbrechen die 1-Billion-Euro-Grenze 38 Saksan vienti mursi 1000 miljardin euron rajan Deutscher Tourismus 39 Saksan matkailu Messeneuigkeiten 39 Messu-uutisia 1 2012 6 3. Finnish-German Energy Day wirft seine Schatten voraus Oktoberfest der DFHK am 13. September 2012 in Helsinki Die DFHK hat mit den Vorbereitungen für den 3. Finnish-German Energy Day begonnen, der am 7. November 2012 in Helsinki stattfinden wird. Aus diesem Anlass versammelte sich am 2. März 2012 ein von der Kammer einberufenes Advisory Board. Dieser Beirat, der sich aus 14 Spitzenvertretern der finnischen Energiewirtschaft zusammensetzt, erarbeitet ein Konzept für die Inhalte dieses Forums. Wie in den Vorjahren werden auch in diesem Jahr internationale, deutsche und finnische Experten auf aktuelle Entwicklungen und Zukunftsfragen im Energiesektor eingehen und ihre Sichtweise bzw. Lösungen präsentieren. Das große Interesse an diesem Thema belegt der Erfolg des 2. Finnish-German Energy Days. 150 Entscheider der Branche hatten daran teilgenommen. Produziert und koordiniert wird der Energietag erneut von Päivi Graefe (Tel. +358 9 6122 1244, E-Mail: paivi.graefe@dfhk.fi). www.energyday.fi Nach dem Erfolg im vergangenen Herbst organisiert die Deutsch-Finnische Handelskammer in diesem Jahr ihr 2. Oktoberfest. Lockere Atmosphäre, original bayerische Musik und Spezialitäten stehen im Mittelpunkt der Veranstaltung. Sowohl für finnische als auch für deutsche Unternehmen bietet sich dabei die Gelegenheit, einen Firmentisch zu reservieren. Das Sponsorenpaket umfasst acht Plätze sowie Bier, Wein, Softdrinks und bayerische Spezialitäten. Darüber hinaus werden die Sponsoren auf der DFHK-Homepage und während der Veranstaltung sichtund hörbar präsentiert. Weitere Informationen über die nur begrenzt verfügbaren Tische erteilt Frau Päivi Graefe, Tel. +358 9 6122 1244, E-Mail: paivi.graefe@dfhk.fi. DFHK-Jahrestagung am 14. Mai in Helsinki Reibungsloser Wechsel der DZTVertretung auf der „Matka 2012“ Deutschland hat sich auf Nordeuropas größter Reisemesse „Matka 2012“ den über 70 000 Besuchern vielseitig präsentiert. Neben Berlin, Brandenburg und Mecklenburg-Vorpommern stellten sich auch Vantaas Partnerstadt Rastatt und der Schwarzwald vor. Seinen Einstand gab Augsburg. Themenschwerpunkte waren neben Kultur und Geschäftsreisen auch Wein und Deutschlands erholsame Natur. Die Federführung des deutschen Gemeinschaftsstandes lag bei der Deutschen Zentrale für Tourismus (DTZ), die in Finnland seit Jahresbeginn wieder von der Deutsch-Finnischen Handelskammer vertreten wird. Die DFHK kann dabei auf die Erfahrungen der Jahre 1990–2009 zurückgreifen, in denen sie die DZT in Finnland vertreten hatte. Bundesverdienstkreuz für Hagen Henrÿ Dr. Hagen Henrÿ, früherer Vorsitzender des Trägervereins der Deutschen Schule Helsinki, ist von Bundespräsident Christian Wulff mit dem Bundesverdienstkreuz am Bande ausgezeichnet worden. Damit wurden seine Verdienste um die finnisch-deutschen Beziehungen gewürdigt. Die Auszeichnung wurde ihm am 3. Februar in einer Feierstunde von Botschafter Dr. Thomas Götz in Helsinki verliehen. Unter Henrÿs Vorsitz konnte 1995 die rechtliche und die finanzielle Stellung der Deutschen Schule im finnischen Schulsystem dauerhaft verankert werden. Als Jurist der DFHK leitete er den Verein der deutschsprachigen Juristen in Finnland. DFHK intern Kauppakamari Die Jahrestagung der Deutsch-Finnischen Handelskammer findet am Montag, den 14. Mai 2012, in Helsinki statt. Veranstaltungsort sind die Konferenzräume des Hotels Hilton Strand im Stadtteil Hakaniemi. Festredner ist der renommierte Wirtschaftswissenschaftler Prof. Dr. Michael Hüther, der seit 2004 das Institut der deutschen Wirtschaft (IW) in Köln leitet. Der frühere Generalsekretär im Sachverständigenrat zur Begutachtung der gesamtwirtschaftlichen Entwicklung wird in seinem Vortrag aktuelle Wirtschaftsentwicklungen kritisch unter die Lupe nehmen. Beim Tagungsablauf gibt es in diesem Jahr eine kleine Änderung. Laut vorläufigem Programm beginnt die Tagung um 8.30 Uhr mit der satzungsmäßigen Mitgliederversammlung. Daran schließt sich um 9.30 Uhr die öffentliche Sitzung des DFHK-Verkehrsausschusses an. Die Referenten Heinrich Beckmann, Geschäftsführer der Lübecker Hafen-Gesellschaft mbh, und der Geschäftsführer des finnischen Hafenverbandes, Markku Mylly, werden die logistischen Herausforderungen im Ostseeraum beleuchten und näher auf die Transeuropäischen Netzwerke (TEN) eingehen. Um 11.00 Uhr folgt der ebenfalls öffentliche Festvortrag. Nach dem gemeinsamen Mittagessen wird die Jahrestagung mit einem Empfang in der Deutschen Botschaft ausklingen. 1 2012 7 DFHK-Präsident Hans Sohlström provozierte: Mehr Geld drucken, um aus der Krise zu kommen! Frühstücksseminar der DFHK und Sampo Bank Kann der Euro überleben? I n einer Gemeinschaftsveranstaltung der DFHK mit der Sampo Bank analysierte Dr. Wilfried Prewo, Hauptgeschäftsführer der IHK Hannover, die Gründe für die Eurokrise. Darüber hinaus präsentierte der angesehene Konjunkturexperte, der regelmäßig im „Wall Street Journal“ publiziert, den rund 70 Zuhörern Lösungsvorschläge. „Kann der Euro überleben? – Ja. Wird der Euro überleben? – Das wissen wir nicht.“ Mit diesen Worten eröffnete Dr. Wilfried Prewo seinen etwa halbstündigen Vortrag. Sicher sei jedoch, dass die Voraussetzungen für einen reibungslos funktionierenden Währungsraum eine hohe Lohnflexibilität und hohe Arbeitnehmermobilität zwischen den Mitgliedsländern dieses Raumes seien. Im Gegensatz zu den USA gebe es diese Voraussetzungen nicht in der EU, dem stünden unter anderem Sprachbarrieren und starke Gewerkschaften entgegen. 1 2012 Mit einer einheitlichen Steuerpolitik, gleichen Investitionsanreizen und Arbeitsrechtsregelungen bestehe jedoch die Möglichkeit dieses Defizit zu kompensieren. Eine derartige „symmetrische Wirtschaftspolitik “ in Europa, die wachstumsorientiert ist, führe langfristig aus der Krise. Die Maastricht-Kriterien, die nur das jährliche Haushaltsdefizit von maximal 3 % des BIP vorschreiben bzw. die staatliche Maximalverschuldung von 60 % des BIP, seien hingegen völlig unzureichend. Und wenn sogar der „Polizist Deutschland“ dagegen verstoße, so wie 2003 geschehen, warum sollten es dann nicht auch andere Länder tun dürfen, hinterfragte Prewo. Speziell mit Blick auf den Patienten Griechenland sieht er Handlungsbedarf beim Good Governance, hier insbesondere bei der Korruptionsbekämpfung. Eine strikte Haushaltskonsolidierung, Privatisierungsmaßnahmen, Steueranreize, drastische Lohn- und Rentenkürzungen und möglicherweise die temporäre Aufgabe der griechischen Fiskalsouveränität seien erforderlich, um Griechenland wieder auf die Beine zu helfen. Demgegenüber beschreibt er die wirtschaftliche Lage Finnlands als sehr gut. Allerdings hätten die Finnen dasselbe Problem wie die Deutschen. Beide Länder würden nur Probleme sehen, obwohl das Glas zu 80 % voll sei. Dabei habe das Land erstaunliches geleistet. Er forderte die Finnen auf, 20 Jahre zurückzudenken, als das Land seine schwerste Wirtschaftskrise durchgemacht hatte. Nach zehn Jahren Erfahrung mit dem Euro zieht der Hauptgeschäftsführer der IHK Hannover unterm Strich eine positive Bilanz. Die europäische Gemeinschaftswährung habe allen Mitgliedern viele Vorteile gebracht, das Problem seien aber die strukturellen Defizite. n DFHK intern Kauppakamari 8 Die ’Bright White 1’ ist Arteks erste Tischleuchte, die für Lichttherapie zertifiziert ist. Einleuchtendes Design Artek – mit weitsichtigen Konzepten zum Markterfolg Die Verbreitung „progressiver Wohnkultur“ schrieben sich Alvar Aalto und seine Frau Aino zusammen mit Maire Gullichsen und Nils-Gustav Hahl auf die Fahnen, als sie 1935 in Helsinki die Möbelfirma Artek gründeten. Mittels art & tech, Kunst und Technologie, machten sich die vier jungen Finnen dann daran, die Inneneinrichtungsszene gründlich aufzumöbeln. Sie schufen funktionale, zeitlose Möbel und Leuchten, die auch im 21. Jahrhundert noch modern und international gefragt sind. Jetzt setzt eine neue Designergeneration dieses Erbe fort. D er Erfolg und das klassische MöbelProduktportfolio von Artek beruhen im Wesentlichen auf Holz. Auf hellem finnischem Birkenholz, um genau zu sein. Daran hat sich auch 77 Jahre nach der Firmengründung genauso wenig geändert wie das Aussehen von Alvar Aaltos Möbelklassikern. „Es gibt nicht viele Unternehmen, die über so einen langen Zeitraum ein- und Design Design dasselbe Produkt herstellen. Wer sich so ein Produkt kauft, der investiert nicht nur über 50 Jahre in die Zukunft, sondern profitiert auch von einer Wertsteigerung des Kaufgegenstandes“, sagt Arteks Design Direktor Ville Kokkonen. Er ist seit 2009 Chefdesigner bei Artek und auf der Suche nach dem Zeitgeist der Zukunft. „Wir wollen keinen Trends folgen, sondern Neues entwickeln. ‚Trend‘ ist kein so schönes Wort, denn Trends gegen vorbei. Wie zielen auf Zeitlosigkeit“, sagt Kokkonen. In diesem weitsichtigen Konzept spiegeln sich die drei Säulen der Produktentwicklungsstrategie des Unternehmens und seiner Gründer wider: Ethik, Ästhetik und Ökologie. Darüber hinaus könne sich das Unternehmen es aus Kostengründen nicht leisten, schnelllebige Güter zu produzieren. 1 2012 Nachhaltige Materialexperimente Bei der Produktentwicklung im Artek Designstudio stellt das dreiköpfige Designerteam existierende Lösungen für nachhaltiges Design in Frage. In Zusammenarbeit mit dem japanischen Architekten Shigeru Ban, einem Vorreiter in der ökologischen Architektur, entstand so z.B. vor drei Jahren ein Möbelsortiment, das verschiedenartig zusammengebaut werden kann. Die Einheit ist aus dem Holz-Kunststoff-Verbundmaterial UPM ProFi gefertigt. Aus demselben Material war zuvor der ArtekPavillon für die Triennale in Mailand entstanden. Er wurde in Helsinki und der Design wiedererrichtet und schließlich 2008 in New York im Rahmen der Auktion zum Thema „Bedeutendes Design des 21. Jahrhunderts“ versteigert. Kontinuierliche Portfolio-Erweiterung Ähnliche Erfolge erhofft sich Ville Kokkonen von seiner Leuchtenkollektion „White“. Die dazu gehörenden fünf Modelle sind das Ergebnis einer Studie zum Einsatz von Licht im Wohn- und Arbeitsbereich sowie im öffentlichen Raum. Die gewonnenen Erkenntnisse über die Wirkung von Licht und Dunkelheit sind in die Gestaltung der Lampen eingeflossen. So entstand die schneeweiße Tischleuchte „Bright White 1“, eine zertifizierte Tageslichttherapieleuchte. „Als wir uns unser Leuchten-Portfolio anschauten, bemerkten wir, dass der Großteil von ihnen aus den 40er, 50er Jahren stammt. Sie waren um die Glühbirne herum geplant worden und erfüllen einen dekorativen Zweck. Wir setzten uns als Ziel, eine Leuchte zu entwickeln, die Räume besser ausleuchtet und positive Effekte auf die Gesundheit hat. Darum haben wir die Tischleuchte als Tageslichttherapieleuchte zertifizieren lassen“, erzählt der Chefdesigner. Zukunftsmarkt Gesundheit Der Einsatz des weißen dimmbaren Leuchtkörpers aus Birkenholz und Plexiglas hat bei den Designern positive Gesundheitseffekte ausgelöst. Die Müdigkeit in der dunklen Jahreszeit nahm ab, genauso wie der Kaffee- und Schokoladenkonsum der Kreativen. Die Verbesserung der Lebensverhältnisse in der Zukunft spiele für ihn eine große Rolle, sagt Kokkonen, das wolle Artek vorantreiben. Besonders das psychische Wohlbefinden interessiere ihn und er sei besorgt über die vielen Jugendlichen, die unter Depressionen litten. Bei der Gestaltung der öffentlichen Räume, von Cafés und Restaurants beispielsweise, könne man ansetzen und sie anwenderfreundlicher gestalten. In dieser Aussage spiegelt sich die Grundphilosophie der Artek-Gründer wider, die seinerzeit moderne Ideen und Ansätze für alltägliche Raumkonzepte, Architektur, Stadtplanung und Design entwickelten. Internationalisierung als Wachstumsstrategie Artek hat seine Wurzeln und seinen Hauptsitz in Finnland, gehört aber mittlerweile der schwedischen Investmentfirma Proventus. In Schweden, den USA und Tokio ist Umsatz 2010, Mio. € Einrichtungshäuser in Finnland Artek seit einigen Jahren mit einer Tochterfirma vertreten. In diesem Frühjahr wird ein Büro in Berlin eröffnet, für das ab 2013 auch deutsche Designer arbeiten werden. Mit der Gründung des Tochterunternehmens geht es im Kern um die Ausschöpfung des künstlerischen Potenzials in Deutschland, das sich in Berlin kumuliert. „Obwohl wir ein Unternehmen mit Gewinnabsichten sind, ist das Geschäft nicht unser einziges Ziel. Wir wollen uns auch in kulturorientierten Projekten arrangieren und mit Architekten und Künstlern zusammenarbeiten. Moderne Kunst ist in Deutschland sehr dynamisch, voller Energie. Davon wollen wir auch als Unternehmen profitieren.“ Ville Kokkonen betont, dass die finnischen Designer über die Landesgrenzen hinausgucken müssten, um erfolgreiche Produkte produzieren zu können. „Finnisches Design ist am besten, wenn es im Ausland erfolgreich ist“, sagt er. „Und beim Design geht es darum, Wissen zu vermitteln. Wenn der Käufer ein Produkt anfängt zu analysieren und zu bewerten, dann ist es gelungen.“ Derartige neue Ideen und Impulse braucht die finnische Möbel- und Einrichtungsbranche dringend, wenn sie überleben und wachsen will. Angesichts des hartumkämpften Binnenmarktes, der von Ikea dominiert wird, liegen Wachstumspotenziale im Export. Denn der Anteil der Möbel am Export schrumpft seit Jahren und lag im vergangenen Jahr bei 0,2 % mit einem Wert von rund 120 Mio. €. Ein Drittel der Ausfuhren ging dabei nach Schweden. n Nettoergebnis 2010, Mio. € 212,5 148,2 122 76,1 50,7 14,2 2,4 2,3 –3 Ikea 1 2012 Indoor Group 38,1 Masku Kalustetalo Konzern 0,7 14,8 1,1 10,3 0,8 –7 Jysk Isku Koti Vepsäläinen Artek Kruunukaluste Konzern Design Design 9 10 Elektrifizierendes Design Stromlinienförmige Energiespender als Stadtmöbel Elektroautos und für sie konzipierte Ladesysteme sind in Finnland noch eine Rarität. Ende 2011 fuhren nach Angaben der finnischen Agentur für Verkehrssicherheit Trafi von den 2,53 Mio. registrierten Pkw gerade einmal 56 mit Elektrizität. Eine Voraussetzung, um ihre Zahl zu erhöhen, ist eine gute Ladeinfrastruktur. Das Technologieunternehmen Ensto aus Porvoo leistet in diesem Bereich Pionierarbeit. Seine Ladestationen liefern dazu einen stilvollen Beitrag. D ie ökologischen und ökonomischen Vorteile von Elektroautos sprechen für sich: Sie produzieren nicht nur zwei Drittel weniger Treibhausgase als Pkw mit Benzinmotoren, sondern haben auch deutlich niedrigere Betriebskosten, die in Finnland bei ca. 2 Euro auf 100 km liegen. Kein Wunder, dass Jukka Karhu, Produktleiter für Ladesysteme bei Ensto, keine Zweifel am Siegeszug der Elektroautos hat: „Die E-Autos werden kommen“, sagt der Finne, „und mit ihnen eine gut ausgebaute und zuverlässig funktionierende Ladeinfrastruktur“. Das südfinnische Technologieunternehmen leistet dazu einen aktiven Beitrag. So beteiligt sich Ensto an einem 100-Millionen-Euro-Pilotprojekt, das im vergangen Dezember von finnischen Kommunen, Städten, Universitäten und Unternehmen initiiert wurde. Ziel ist es, innerhalb von vier Jahren eine Versuchsumgebung zu schaffen, in der über 400 Elektroautos und etwa 850 Ladestationen im Einsatz sind. Es ist das größte Projekt dieser Art in den nordischen Ländern. Der Projektschwerschwerpunkt liegt im Großraum Helsinki. Stromzapfsäulen als Stadtmöbel Ein wichtiger Beitrag, um die Akzeptanz und Verbreitung von Elektroautos zu verDesign Design größern, sind dabei die Ladestationen. Nach einjähriger Entwicklungsarbeit brachte Ensto 2010 drei Modelle auf den Markt bzw. an die Straßenränder. Sie werden im ostfinnischen Mikkeli produziert. Während des Entwicklungsprozesses wurde von Anfang an großer Wert auf das Design gelegt, um sich von den Mitbewerbern zu unterscheiden – und das sieht man. Nach zahlreichen Gesprächen mit Stadtplanern und in Zusammenarbeit mit einem Designbüro entstanden „Stadtmöbel“. So nennt Jukka Karhu die knapp anderthalb Meter hohen Edelstahlsäulen, die sich sowohl in eine historische Stadtumgebung als auch in moderne Geschäftsdistrikte einpassen. Schlüsselfaktoren: Material und Funktionalität Neben dem Aussehen haben andere Faktoren das Design der Ladesäulen beeinflusst. Eine Schlüsselrolle spielt hierbei die Materialwahl. „Die Ladestationen sind aus rostfreiem Edelstahl, denn sie müssen nicht nur Vandalismus, sondern auch extremen Witterungsbedingungen standhalten können. Außerdem müssen sie leicht zu reinigen und aufzubauen sein“, so der Produktchef, „damit der Verkehrsfluss und die Fußgänger möglichst wenig gestört werden.“ Als größte Herausforderung beim Entwicklungsprozess zählt er zwei Dinge auf: die ständige Entwicklung der Standards von Seiten der Autoindustrie und schnelle Veränderungen in dem Marktsegment. Design als Verkaufsargument Nach zwei Jahren auf dem Markt verkauft sich der stromlinienförmige Energiespender gut. Über 1 000 Exemplare stehen mittlerweile u.a. in Finnland, Frankreich, Schweden, Russland und Norwegen. „In Oslo haben sich unsere Ladestationen gegen 7 andere Konkurrenten durchgesetzt. 150 Exemplare stehen jetzt in der norwegischen Hauptstadt. Als Begründung für ihre Wahl nannten die Stadtväter das Design, die Zuverlässigkeit und die technischen Lösungen, die unsere Ladestationen bieten“, sagt Jukka Karhu. Mit diesen Argumenten will Ensto seine Position auf den Weltmärkten ausbauen. Gute Zukunftsaussichten Die Aussichten sind nicht schlecht. Alle größeren Autohersteller wollen spätestens in diesem Jahr Elektroautomodelle auf den Markt bringen. Allein in den USA liegt die Verkaufsprognose bei 30 000 Fahrzeugen jährlich. In Finnland sind die Erwartungen deutlich 1 2012 11 ”Elektromobilität im Verkehr” ist das größte Projekt seiner Art in den nordischen Ländern – und Teil der Welt-Designhauptstadt 2012 Veranstaltungen. bescheidener. Eine 2011 vom Verkehrsministerium herausgegebene Studie geht davon aus, dass die Absatzzahlen von E-Autos erst 2020 spürbar steigen werden. Zwischen 11 000 und 140 000 strombetriebene Fahrzeuge sollen dann auf finnischen Straßen unterwegs sein. In Deutschland soll ihre Zahl dann bei einer Million liegen. n 1 2012 Enstos EV-Ladesysteme – Die Ladestation EVT ist für normale Ladevorgänge geplant. Es dauert ca. 8 Stunden, bis das Fahrzeug vollständig geladen ist. Z.B. in Oslo ist das Aufladen kostenlos. – Die EVC-Modelle können drahtlos oder per Kabel an ein externes Zahlungssystem angeschlossen werden. Der Kunde bezahlt dann fürs Laden z.B. mit Kreditkarte. Die Ladezeit beträgt 1,5 bis 3 Stunden. – Mithilfe der ultraschnellen Ladung ist der Akku eines Autos innerhalb von 15–30 Minuten geladen. Diese Möglichkeit ist noch nicht allgemein verfügbar, da die Netzwerkkapazitäten hierfür noch nicht ausgelegt sind. Design Design 12 Offenes Helsinki ist Welt-Designhauptstadt 2012 Nach Turin (2008) und Seoul (2010) darf Helsinki sich in diesem Jahr mit dem Titel Welt-Designhauptstadt schmücken. Diese Entscheidung hatte die Weltdesignorganisation ICSID Ende 2009 in Singapur beim Weltdesignkongress getroffen. 46 Städte aus 27 Ländern hatten sich um den Titel beworben, von denen zuletzt Helsinki und Eindhoven die Entscheidung unter sich ausmachten. Pekka Timonen, Direktor der Welt-Designhauptstadt 2012, was qualifiziert Helsinki zur Designhauptstadt? Entscheidend ist, dass mittels Design die Stadt besser und lebenswerter gemacht wird. Helsinki und seine Partner, die Städte Espoo, Vantaa, Kauniainen und Lahti, wollen dieses Ziel in sozialen, kulturellen und wirtschaftlichen Bereichen gemeinsam erreichen. Unsere lange Designtradition ist dabei von Vorteil. „Open Helsinki - Embedding Design in Everyday Life“ ist das Motto des Designjahres. Wie spiegelt sich Design schon jetzt im Alltag und Stadtbild wider? Beispielsweise anhand der Straßenbahnen, Metros oder elektronischen Service der Sozialversicherungsanstalt Kela. Es sind Dinge, die wir im ersten Augenblick nicht mit Design verbinden, deren Gestaltung jedoch Auswirkungen auf unser Leben hat – so wie umgekehrt die Menschen selbst zunehmend größeren Einfluss aufs Design nehmen. Im Designjahr machen wir diese Wechselbeziehung sichtbar. „Offenes Helsinki“ verweist darauf, dass die Stadt ein Ort ist, wo sich Ideen, Gedanken, Wissen und Menschen frei bewegen können. Das Ziel unserer 300 Veranstaltungen und Projekte ist es, die Lebensqualität der Menschen langfristig zu verbessern. Dazu gehört z.B. die „Kapelle der Stille“, die im Stadtzentrum gebaut wird. Es entstehen aber auch völlig neuartige Stadtteile, z.B. Jätkäsaari, wo Anwohner und Unternehmen kooperieren. Was kennzeichnet (gutes) Design? Design ist im Umbruch, als Fachrichtung wie auch als Begriff. Es geht nicht mehr nur um das Entwerfen von Gegenständen oder Kunsthandwerk, sondern Design hat sich auf Dienstleistungen, Wissenschaft und Stadtkultur ausgeweitet und wird zunehmend zum Allgemeingut. Anwendbarkeit, Zweckmäßigkeit, Beständigkeit, Aussehen und die persönliche Beziehung des Anwenders zum Design sind wichtig. Wie können Unternehmen vom Design profitieren? Die Bedeutung von Design im Wirtschaftsleben wächst kontinuierlich, aber die Wirtschaft muss noch designintensiver werden. Design macht den Unterschied. Erfolgreiche Produktlösungen sichern das Überleben auf dem Markt und schaffen neue Arbeitsplätze. Entscheidend ist, auf die Meinung der Kunden zu hören und funktionierende Dinge zu entwickeln, die wirklich benötigt werden. Eines unserer wichtigsten Ziele ist es, die Rolle von Design als Motor des Wirtschaftslebens zu vermitteln - für große wie kleine Unternehmen. n Pekka Timonen, Direktor von WDC Helsinki 2012: Helsinki will Design für jeden Geschmack bieten. Design Design 1 2012 13 Outokumpu wird Weltmarktführer im Edelstahlbereich Der finnische Edelstahlkonern Outokumpu hat für rund 2,7 Mrd. € Inoxum, die Edelstahlsparte von ThyssenKrupp, übernommen. Die Summe setzt sich zusammen aus einer Barzahlung von 1 Mrd. €, einem Aktienpaket an Outokumpu in Höhe von 29,9 % im Wert von ebenfalls rund 1 Mrd. € sowie der Übernahme von Schulden und Pensionsverbindlichkeiten. Outokumpu will dadurch in dem von Überkapazitäten geprägtem Edelstahlgeschäft jährlich bis zu 250 Millionen Semikron übernimmt Nidecon Die Semikron International GmbH aus Nürnberg, einer der weltweit führenden Leistungshalbleiterhersteller, hat das finnische Unternehmen Nidecon Technologies Oy übernommen. Nidecon, das seinen Sitz in Vantaa hat, produziert Qualitätsfilter für Antriebs- und Stromerzeugung aus erneuerbaren Energien. Durch die Übernahme profitiert das finnische Unternehmen vom weltweiten Produktionsstätten- und Vertriebsnetz der Semikron Gruppe und kann deren Kompetenz im Bereich Aufbau- und Verbindungstechnologie nutzen. Für Semikron eröffnet die Übernahme neue Möglichkeiten auf dem Gebiet der Leistungsintegration. Die Leistungselektronik steuert und regelt beispielsweise den von Windenergieanlagen erzeugten Strom so, dass er immer mit der richtigen Netzfrequenz und Qualität in das öffentliche Stromnetz eingespeist wird, obwohl die Stromproduktion schwankt. Euro einsparen. Dieses Ziel solle spätestens bis zum Jahr 2017 umgesetzt werden, teilte das Unternehmen mit. Neben den Stellenstreichungen sollen dazu auch Kostenvorteile beim gemeinsamen Einkauf von Rohstoffen und Energie sowie beim Vertrieb beitragen. Mit über 19 000 Mitarbeitern und rund 11,9 Mrd. € Umsatz entsteht so ein neuer Weltmarktführer – wenn die Kartellbehörden der Übernahme zustimmen. Mit einer Entscheidung wird Ende des Jahres gerechnet. M-real veräußert Premium Papiere Der finnische Papierhersteller M-real verkauft den Geschäftsbereich Premium Papiere an die Walzmühle AG, eine Tochter der Hahnemühle FineArt GmbH. Der Verkauf umfasst die gesamte Sparte der Premium Papiere, die dazugehörenden Anlagen und Maschinen sowie etwa 100 Mitarbeiter bei der M-real Zanders GmbH in Bergisch Gladbach. Es handelt sich um grafisch hochwertige Papiere für Briefe, Broschüren, Bücher, Kalender oder Umschläge. M-real will die Transaktion noch im Frühjahr 2012 abschließen. Dadurch wird der Jahresumsatz des Unternehmens um ca. 20 Mio. € sinken. Auswirkungen auf das operative Ergebnis soll der Verkauf nach Angaben des finnischen Papierherstellers aber nicht haben. Nach dem Verkauf der Sparte hat M-real keine Anteile mehr am Werk Reflex in Düren. PORT OF HAMINAKOTKA www.haminakotka.fi 1 2012 Wirtschaftsnachrichten Talousuutiset 14 Weniger Finnen 2011 auf Jobsuche Die Arbeitslosenquote in Finnland ist im vergangenen Jahr zum ersten Mal seit 2008 wieder gesunken. Wie das finnische Statistikamt mitteilte, waren 2011 im Jahresdurchschnitt 7,8 Prozent der Finnen auf Arbeitssuche. Im Vergleich zum Vorjahr war das ein Rückgang um 0,6 Prozentpunkte. Gleichzeitig stieg die Zahl der Beschäftigten im Vergleich zu 2010 um 27 000 auf 2 474 000, was einer Quote von 68,8 % entspricht. Den stärksten Anstieg verzeichnete dabei der Sozial- und Gesundheitssektor. Hier fanden 17 000 Finnen einen neuen Job. Demgegenüber sank die Zahl der Beschäftigten im Bereich Transport und Logistik am stärksten. Hier wurden 9 000 Stellen abgebaut. E-Invoicing: Basware kauft First Businesspost Zahl der Konkurse fast 3 Prozent gestiegen 2 944 finnische Firmen sind im vergangenen Jahr in Konkurs gegangen. Das ist ein Anstieg von 2,8 Prozent gegenüber 2010. Die meisten Insolvenzen – fast ein Viertel aller Fälle - verzeichnete die Baubranche, gefolgt von den übrigen Dienstleistungen und dem Handel. Von den Konkursen waren insgesamt 13 267 Arbeitsplätze betroffen, was einem Rückgang von 3,6 Prozent gegenüber dem Vorjahr entspricht. UPM investiert in Energieerzeugung und Biodiesel A port serving all size vessels MÄNTYLUOTO High and heavy services Container traffic Dry bulk Sawn goods TAHKOLUOTO Dry bulk Liquid chemicals Major bulk hub FOR FURTHER INFORMATION: Port of Pori | Merisatamantie 4, 28880 PORI, FINLAND Tel. +358 2 621 2600 | Fax. +358 2 634 9498 e-mail info.port@pori.fi | www.portofpori.fi Wirtschaftsnachrichten Talousuutiset Das auf elektronische Rechnungsstellung spezialisierte finnische Softwareunternehmen Basware hat für 12,2 Mio. € die Münchener First Businesspost GmbH („1stbp“) übernommen. Das süddeutsche Unternehmen mit seinen 39 Mitarbeitern zählt in Deutschland zu den am schnellsten wachsenden E-Invoicing-Netzwerken. 2011 stieg sein Umsatz um ein Viertel auf 2,4 Mio. €. Durch die Akquisition wird Basware, das auf über eine Million Anwender in über 60 Ländern verweist, der führende E-InvoicingAnbieter in Deutschland und einer der größten weltweit. So umfasst das gemeinsame Open Network global 130 miteinander verbundene Netzwerke, über die etwa 120 000 aktive Käufer und rund eine halbe Million Lieferanten ihre Transaktionen abwickeln. Zusammen haben das Basware- und First BusinesspostNetzwerk im vergangenen Jahr Rechnungsbeträge in Höhe von 150 Mrd. € zugestellt. Der finnische Papierhersteller UPM investiert 85 Mio €. Euro in ein Kraftwerk mit Kraft-Wärme-Kopplung im süddeutschen Werk Schongau. Das Kraftwerk erzeugt nicht nur Prozesswärme und Strom für die Papierfabrik, sondern liefert auch Fernwärme für rund 750 Haushalte und öffentliche Einrichtungen der Stadt. Die Inbetriebnahme der Anlage ist für Ende 2014 geplant. Mit ihr soll die Energie-Versorgungssicherheit verbessert und die Eigenstromerzeugung erhöht werden, so UPM. Darüber hinaus kündigte der finnische Papierproduzent an, im ostfinnischen Lappeenranta eine Bioraffinerie zur Herstellung von Biokraftstoffen aus Roh-Tallöl zu bauen. Es ist weltweit die erste Investition dieser Art im industriellen Maßstab. Die Bioraffinerie wird ca. 100 000 Tonnen jährlich an Biodiesel der zweiten Generation für den Straßenverkehr produzieren. Der Bau soll im Sommer dieses Jahres beginnen und 2014 abgeschlossen sein. Die Gesamtinvestition von UPM liegt bei rund 150 Millionen Euro. Roh-Tallöl fällt bei der Zellstoffproduktion an und wird hauptsächlich bei der Produktion von Zellulosesulfat bei Weichholz gewonnen. 1 2012 Hafen Pori-Mäntyluoto bestens für die Zukunft gerüstet DB Schenker AG übernimmt Suomen Kiitoautot Oy DB Schenker, die Logistiktochter der Deutschen Bahn, baut ihre Präsenz im finnischen Landverkehr aus. Ihre finnische Landesgesellschaft Oy Schenker East Ab hat Mitte Januar vereinbart, das gesamte Aktienkapital der Suomen Kiitoautot Oy zu übernehmen. Das ostfinnische Unternehmen Suomen Kiitoautot Oy ist eine hundertprozentige Tochter der Kiitoautot Yhtiöt Oy. Mit einem Umsatz von rund 50,5 Mio. € und fast 450 Mitarbeitern ist Suomen Kiitoautot Oy eines der größten Familienunternehmen im finnischen Landverkehr. Die Arbeiten zur Vertiefung und zum Ausbau des westfinnischen Hafens Pori-Mäntyluoto sind abgeschlossen. Nach dreijähriger Bauzeit und Investitionen in Höhe von 25 Mio. € Projekts bietet der Hafen seit Dezember 2011 eine auf 12 m vertiefte Fahrrinne und einen auf 250 m erweiterten Kai. Nach Angaben der Hafenleitung können damit Schiffe jeder Größe, die auf der Ostsee unterwegs sind, den Hafen anlaufen. Dank des neuen Mobilkrans LHM 550, der eine maximale Tragfähigkeit von 140 Tonnen hat, können 3 500 TEU Containerschiffe beladen werden. Eine bessere Anbindung an die europäischen Häfen garantiert zudem seit dem 1.3.2012 die Containerships Oy, die ihren Betrieb von Helsinki auf Pori ausgedehnt hat. Durch die neue Containerlinie werde das Serviceniveau in Westfinnland deutlich steigen, so die Hafenleitung. Innovatives Deutschland und Finnland Im Innovationsvergleich der Europäischen Kommission ist Finnland auf dem vierten Platz gelandet. Führend ist laut dieser EU-Studie Schweden, gefolgt von Dänemark und Deutschland. Verglichen wurden u.a. Investitionen in Forschung und Entwicklung, Bildungsniveau, Forschungssysteme und Unternehmensinnovationen. Die Stärken Finnlands sind der Studie zufolge insbesondere das hohe Bildungsniveau und die relativ hohe Forschungsfinanzierung. BJL BERGMANN Attorneys at Law Ihre Rechtsanwälte in Finnland Experten für internationale Transaktionen – Maßgeschneiderte Dienstleistungen Unternehmer stehen zum Euro Neun von zehn finnischen Unternehmern sind der Ansicht, dass die Einführung des Euro sich positiv auf ihr Geschäft ausgewirkt hat. Wie aus dem „International Business Report“ (IBR) von Grant Thornton hervorgeht, in dessen Rahmen rund 1 300 Geschäftsleute in 17 europäischen Ländern befragt wurden, sind die Finnen damit am zufriedensten mit der europäischen Gemeinschaftswährung. Auch unter deutschen und französischen Unternehmern liegt die Zustimmung mit 79 bzw. 71 Prozent auf einem hohen Niveau. Schlusslicht sind die italienischen Manager, von denen nur jeder Zweite (48 %) sich positiv zur Euro-Einführung äußerte. 1 2012 – Im Fokus: der Mandant und sein Unternehmen www.bjl-legal.com BJL Bergmann Attorneys at Law Eteläranta 4 B 9, 00130 Helsinki Tel. +358 9 696207 0 Fax +358 9 696207 10 helsinki@bjl-legal.com Bestellen Sie unsere kostenlose Broschüre: Tochtergesellschaft in Finnland soeben erschienen in 2. Auflage, deutschsprachig Wirtschaftsnachrichten Talousuutiset 15 16 Finnische Wirtschaft wächst 2011 um 2,9 % D ie finnische Wirtschaft ist im vergangenen Jahr weiter gewachsen, allerdings langsamer als im Vorjahr. Nach vorläufigen Berechnungen des Statistischen Zentralamtes erhöhte sich das reale Bruttoinlandsprodukt in Finnland um 2,9 % auf 192 Mrd. €. 2010 hatte das Wachstum noch bei 3,7 % gelegen. Der relativ hohe Zuwachs beruht dabei hauptsächlich auf dem niedrigen Ausgangsniveau des ersten Quartals 2010. Der Export ging im vergangenen Jahr um 0,8 % zurück und verlor seine Funktion als Wachstumsmotor. Unterstützende Impulse kamen dafür vom privaten Verbrauch, der um 3,3 % zulegte. Einen noch größeren Zuwachs verzeichneten die Investitionen (+4,6 %). Die Industrieproduktion, die in der ersten Jahreshälfte noch rückläufig war, erholte sich im Jahresverlauf. Insgesamt erhöhte sich die Produktion der finnischen Industrie um 1,9 %, verlor aber im Vergleich zum Vorjahr deutlich an Schwung. Während die Forstindustrie (–1,1 %) und Elektroindustrie (–3,4 %) Rückgänge verzeichneten, gab es Zuwächse in der Bauindustrie (+3,8 %) sowie in der Metallindustrie (+8,6 %). Arbeitslosenquote sinkt unter 8 % Mit dem Anstieg der Industrieproduktion entspannte sich auch die Lage auf dem Arbeitsmarkt. So belief sich die Arbeitslosenquote im Jahresdurchschnitt auf 7,8 % (2010: 8,4 %). Damit stieg die Zahl der Beschäftigten auf 2 474 000, was einer Erwerbstätigenquote von 68,8 % entspricht. Grund zur Sorge bereitete jedoch die Preisstabilität. So beschleunigte sich die Teuerungsrate im Jahresdurchschnitt 2011 auf 3,6 %. Hauptgründe für diese Entwicklung waren die gestiegenen Wohn- und Heizkosten sowie die höheren Lebensmittelpreise. Auch im vergangenen Jahr gelang es den öffentlichen Haushalten nicht, einen Finanzierungsüberschuss aufzuweisen, allerdings verringerte sich das Haushaltsdefizit auf 0,5 % gemessen am Bruttoinlandsprodukt. 2010 hatte das Defizit noch 2,5 % betragen. Die Schuldenquote der öffentlichen Haushalte blieb nahezu unverändert. Sie stieg leicht um 0,2 % auf 48,6 % an. Damit erfüllte Finnland auch im vergangenen Jahr erneut die Maastricht-Kriterien sowohl bei der Neuverschuldung als auch beim Schuldenstand. n Entwicklung des Bruttoinlandsprodukts in Finnland 2002–2011 6 Produktionsentwicklung nach Industriezweigen 200 5,3 4,4 4,1 4 2 180 3,7 2,9 2,9 2,0 1,8 160 0,3 0 140 –2 120 –4 100 Chemie Metall+Elektro Holz+Papier 80 –6 60 –8 –8,4 40 –10 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Quelle: Statistisches Zentralamt. Endgültige Werte bis 2010,vorläufige Angabe für 2011. Entwicklung des Bruttoinlandsprodukts nach Wirtschaftszweigen Industrieproduktion im internationalen Vergleich 260 200 240 190 180 220 Industrie 200 170 160 180 150 160 BIP 140 130 120 80 110 100 Bausektor 60 Eurozone 120 Dienstleistungen 100 USA Finnland 140 Japan 90 40 80 20 70 0 60 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Quelle: Hauptverband der Finnischen Wirtschaft (EK) Konjunktur Suhdanne 1 2012 17 Deutsch-finnischer Handel legt um ein Zehntel zu 1 2012 Deutsch–finnischer Handel nach Warengruppen 2011 Deutsche Ausfuhr nach Finnland 0 Nahrungsmittel 1 Getränke und Tabak 2 Rohstoffe 3 Brennstoffe 4 Fette und Öle 5 Chemische Erzeugnisse 6 Bearbeitete Waren darunter 64 Papier und Pappe 65 Garne und Gewebe 67 Eisen und Stahl 68 Nicht -Eisen -Metalle 69 Andere Metalle 7 Maschinen, Elektronik, Fahrzeuge darunter 71 Kraftmaschinen 72 Arbeitsmaschinen 73 Metallbearbeitungsmaschinen 74 Sonstige Maschinen 75 Büromaschinen, EDV-Geräte 76 Kommunikationsgeräte 77 Elektrische Apparate 78 Straßenfahrzeuge 8 Sonstige Fertigwaren darunter 84 Bekleidung 87 Mess - und Prüfgeräte 9 Andere sonst nicht erfasste Waren Insgesamt Deutsche Einfuhr aus Finnland 0 Nahrungsmittel 1 Getränke und Tabak 2 Rohstoffe darunter 24 Holz 25 Zellstoff 3 Brennstoffe 4 Fette und Öle 5 Chemische Erzeugnisse 6 Bearbeitete Waren darunter 63 Holzwaren 64 Papier und Pappe 67 Eisen und Stahl 68 Nicht -Eisen -Metalle 7 Maschinen, Elektronik, Fahrzeuge darunter 70 Vollständige Fabrikanlagen 71 Kraftmaschinen 72 Arbeitsmaschinen 73 Metallbearbeitungsmaschinen 74 Sonstige Maschinen 76 Kommunikationsgeräte 77 Elektrische Apparate 78 Straßenfahrzeuge 8 Sonstige Fertigwaren 9 Andere sonst nicht erfasste Waren Insgesamt Mio. € 464,5 89,1 236,4 41,6 2,6 1.213,6 1.287,5 Anteil % +11 +10 0 +24 –23 +6 +2 108,1 109,2 373,4 132,4 318,4 3.922,6 +3 +8 –6 +24 +4 +14 1,3 1,3 4,4 1,6 3,8 43,2 275,9 346,9 61,5 738,4 205,8 168,2 667,9 1.377,2 875,2 +27 +17 +28 +15 –9 –19 +7 +18 +5 3,3 4,1 0,7 8,7 2,4 2,0 7,9 16,3 10,3 164,9 238,3 335,2 8.468,3 +13 +13 +83 +11 1,9 2,8 6,2 100,0 Mio. € 82,9 6,8 467,7 Veränd. % +36 +21 +1 Anteil % 1,3 0,1 7,1 101,0 310,8 341,5 0,9 571,6 3.041,3 +8 +7 +44 –39 +12 +15 1,5 4,7 5,2 0,0 8,6 45,9 137,7 1.530,4 598,7 562,2 1.432,5 +14 +5 +21 +38 –14 2,1 23,1 9,0 8,5 21,6 0 179,9 224,6 23,2 224,0 389,5 197,3 152,4 202,4 477,0 6.624,6 –100 –9 +40 +85 +3 –18 +17 –31 –5 +100 +10 0 2,7 3,4 0,4 3,4 5,9 3,0 2,3 3,1 7,2 100,0 Außenhandel Veränd. % 5,5 1,1 2,9 0,4 0,0 14,7 16,0 Ulkomaankauppa Quelle: Statistisches Bundesamt D er deutsch-f innische Handel hat im vergangenen Jahr die Wachstumsdynamik des Vorjahres beibehalten und ist um gut ein Zehntel gestiegen. Diese Entwicklung zeigen sowohl die Angaben des Statistischen Bundesamtes als auch der finnischen Zollverwaltung, obwohl sich die deutsche und finnische Statistik in ihren absoluten Zahlen erneut voneinander unterscheiden. Während die finnische Zollverwaltung ein Gesamtvolumen des deutsch-finnischen Handels in Höhe von 13,1 Mrd. € veröffentlichte, ermittelte das Statistische Bundesamt einen Wert von 15,1 Mrd. €. Dieser ergab sich aus deutschen Ausfuhren nach Finnland im Wert von 8,5 Mrd. € sowie Einfuhren aus Finnland im Wert von 6,6 Mrd. €. Hieraus errechnete sich ein deutscher Überschuss im Handel mit Finnland von 1,9 Mrd. €, was nahezu dem Vorjahreswert entsprach. Dieser Aktivsaldo zugunsten Deutschlands deckte sich auch mit den Zahlen der finnischen Zollverwaltung. Der Anstieg im deutsch-finnischen Handel blieb jedoch unter den Zuwachsraten, die im deutschen und finnischen Außenhandel insgesamt erreicht werden konnten. Wie bereits im Vorjahr konnte Deutschland seine Stellung als zweitwichtigster Handelspartner Finnlands behaupten. Finnlands Position in der deutschen Exportstatistik (Platz 25) und Importstatistik (Platz 27) blieb ebenfalls unverändert. Sowohl an der deutschen Gesamtausfuhr als auch an der Gesamteinfuhr war Finnland mit 0,8 % beteiligt. Beim Blick auf die Warengruppen fallen bei den deutschen Exporten nach Finnland die Steigerungsraten bei den Lieferungen von Metallbearbeitungsmaschinen (+28 %), Kraftmaschinen (+27 %) und Brennstoffen (+24 %) auf. Bei „Straßenfahrzeugen“ wurde ein Anstieg von 22 % gemeldet, womit die deutsche Automobilindustrie ihre Position in Finnland ausbauen konnte. Die deutschen Importe aus Finnland wiesen kräftige Zuwachsraten bei den Lieferungen von Metallbearbeitungsmaschinen (+85 %), Brennstoffen (+44 %) und Arbeitsmaschinen (+40 %) auf. Einen beachtlichen Anstieg konnte die f innische Nahrungsmittelindustrie (+36 %) vorweisen, deren Anteil an den Einfuhren aber nur 1,3 % ausmachte. Rund zwei Drittel davon waren Getreidelieferungen. n Deutschland auch 2011 zweitwichtigster Handelspartner Finnlands Deutschland hat seine Position als zweitwichtigster Handelspartner Finnlands auch im vergangenen Jahr beibehalten. Wie die Finnische Zollverwaltung mitteilte, erreichte der deutsch-finnische Handel ein Gesamtvolumen von 13,1 Mrd. €. Damit lag Deutschland hinter Russland, das auf ein Gesamthandelsvolumen von 16,6 Mrd. € kam. Die Warenströme zwischen Finnland und Schweden beliefen sich in der Summe aus Exporten und Importen auf 12,8 Mrd. €. S chweden war 2011 wieder der wichtigste Exportmarkt für die finnische Industrie. Wie bereits im Vorjahr, stiegen die finnischen Ausfuhren nach Schweden stärker an als nach Deutschland. Sie erhöhten sich nach Schweden um 12 % auf 6,7 Mrd. €, während sie nach Deutschland um 7 % auf 5,6 Mrd. € zulegten. Mit einem Anteil von 9,9 % an den finnischen Exporten lag Deutschland damit hinter Schweden (Anteil 11,9 %), jedoch vor Russland (9,4 %). Es folgten die Niederlande (6,7 %), Großbritannien (5,1 %), die USA (5,1 %), China (4,7 %) und Norwegen (2,8 %). In der finnischen Einfuhrstatistik nahm Deutschland ebenfalls wieder den zweiten Rang ein. Mit Abstand wichtigstes Importland war Russland, dessen Lieferungen um 22 % auf 11,2 Mrd. € anstiegen und mit 18,7 % an den finnischen Gesamtimporten beteiligt war. Die finnischen Einfuhren aus Deutschland erhöhten sich um 9 % auf 7,5 Mrd. €. Das entsprach einem Anteil von 12,4 %. Schweden rangierte mit einem Anteil von 10,0 % auf dem dritten Platz vor China (7,3 %), den Niederlanden (5,2 %) und den USA (3,7 %). Handelsbilanz im Minus Die finnischen Gesamtausfuhren erhöhten sich um 8 % auf 56,6 Mrd. €. Demgegenüber erreichten die Einfuhren ein Gesamtvolumen von 60,3 Mrd. € (+16 %). Damit ist die Handelsbilanz zum ersten Mal seit 1990 in ein Minus von fast 3,7 Mrd. € gerutscht. 2010 war noch ein Überschuss von über 0,5 Mrd. € erzielt worden. Die Chemische Industrie und die Metallindustrie waren wie im Vorjahr di ExAußenhandel Ulkomaankauppa Finnische AuSSenhandelsstatistik 2011 EXPORT Mio. € Anteil % IMPORT Veränd. % SALDO Mio. € Anteil % Insgesamt 56.615 100,0 +8 60.261 100,0 Veränd. % +16 –3.645 Mio. € EU 31.498 55,6 +11 31.557 52,4 +11 –59 5.622 9,9 +7 7.490 12,4 +9 –1.868 Schweden 6.730 11,9 +12 6.044 10,0 +15 +686 Niederlande 3.810 6,7 +14 3.112 5,2 +11 +698 darunter Deutschland Großbritannien 2.911 5,1 +20 1.774 2,9 +9 +1.138 Frankreich 1.756 3,1 –1 1.963 3,3 –3 –207 Polen 1.579 2,8 +17 1.177 2,0 +23 +402 Belgien 1.576 2,8 +11 1.270 2,1 +3 +306 Italien 1.349 2,4 0 1.589 2,6 +10 –241 Estland 1.254 2,2 +11 1.527 2,5 +21 –273 Dänemark 1.159 2,0 +15 1.316 2,2 +6 –157 Spanien 987 1,7 –7 790 1,3 +16 +196 Lettland 439 0,8 +43 269 0,4 +17 +169 25.117 44,4 +5 28.704 47,6 +23 –3.587 5.330 9,4 +13 11.246 18,7 +22 –5.916 Nicht-EU-Länder darunter Russland USA 2.904 5,1 –21 2.218 3,7 +24 +686 China 2.661 4,7 –3 4.386 7,3 +16 –1.725 Norwegen 1.596 2,8 +14 1.946 3,2 +62 –350 Japan 973 1,7 +10 926 1,5 +2 +46 Kanada 901 1,6 +41 522 0,9 +49 +380 Türkei 790 1,4 +2 431 0,7 +29 +359 Schweiz 731 1,3 +17 646 1,1 +9 +86 Australien 633 1,1 +49 303 0,5 0 +330 Indien 625 1,1 +2 670 1,1 +92 –45 Südkorea 566 1,0 –15 599 1,0 +29 –33 1 2012 Quelle: Finnische Zollverwaltung 18 19 portstützen. Die Ausfuhr chemischer Produkte erhöhte sich um ein Fünftel, die der Metalle um rund ein Zehntel. Um gut ein Fünftel gingen dagegen die Ausfuhren von Kommunikationsgeräten zurück, was u.a. auf Produktionsverlagerungen und Absatzschwächen Nokias zurückzuführen ist. Letztes Jahr wurden 6 Mio. Mobiltelefone exportiert. Zu Spitzenzeiten waren es über 30 Mio. Stück. Auf der Importseite stiegen die Rohöleinfuhren am stärksten (+38 %), was auf die höheren Rohstoffpreise zurückzuführen ist. Da Finnland den Großteil seines Rohöls aus Russland bezieht, erklärt dies die starke Zunahme des russischen Anteils an den finnischen Gesamtimporten. n Seetransporte steigen 2011 um 5,6 % Die Seetransporte zwischen Finnland und dem Ausland haben auch im vergangenen Jahr ihren Aufwärtstrend fortgesetzt. Nach Angaben der Finnischen Verkehrsbehörde wurden auf dem Seeweg 98,5 Mio. Tonnen zwischen finnischen und ausländischen Häfen transportiert. Das war ein Anstieg von 5,6 % gegenüber dem Vorjahr. Dabei legten die Exporte mit 6 % etwas stärker zu als die Importe (+ 5,3 %). Insgesamt lagen die Ausfuhren damit bei 44,3 Mio. Tonnen und die Einfuhren bei 54,2 Mio. Tonnen. Die Seetransporte haben damit fast das Niveau des Rekordjahres 2008 erreicht, als ihr Gesamtvolumen 102 Mio. Tonnen erreichte. Rekord im Passagierverkehr Im Passagierverkehr mit dem Ausland ist 2011 mit 17,7 Mio. Fahrgästen ein neuer Rekord erzielt worden. Das waren 300 000 Passagiere mehr als im Vorjahr. Den stär1 2012 ksten Anstieg (+50 %) verzeichneten die Verbindungen nach Russland, die 7,3 Mio. Fahrgäste in Anspruch nahmen. Das ist auf eine Erhöhung der Fährverbindungen zurückzuführen. Absolut betrachtet entfielen die meisten Ankünfte und Abfahrten wieder auf den Fährverkehr mit Schweden. Hier gab es allerdings einen leichten Rückgang der Passagierzahlen um zwei Prozent auf 9,1 Mio. Rückläufig waren auch die Passagiertransportzahlen auch zwischen Finnland und Deutschland. Hier verkehrten 223 000 Personen und damit über ein Zehntel weniger als im Vorjahr. Hier machte sich die Einstellung von Fährverbindungen bemerkbar. Einen starken Anstieg gab es 2011 bei den Passagieren, die im Rahmen von Kreuzfahrten zu Kurzbesuchen in finnischen Häfen an Land gingen. Hier wurden 728 000 Passagiere gezählt und damit 12,5 % mehr als im Vorjahr. Die meisten von ihnen besuchten dabei Helsinki. n Die gröSSten Exporthäfen Finnlands 2011 Die gröSSten Importhäfen Finnlands 2011 1.000 t 1.000 t 1. HaminaKotka 8.312 1. Sköldvik 11.765 2. Sköldvik 6.634 2. Helsinki 6.171 3. Kokkola 5.298 3. HaminaKotka 4.821 4. Helsinki 4.903 4. Naantali 4.804 5. Rauma 4.002 5. Raahe 4.209 6. Naantali 1.885 6. Pori 3.344 7. Hanko 1.617 7. Rauma 2.112 8. Oulu 1.348 8. Kokkola 2.049 9. Turku 1.215 9. Hanko 1.500 10. Pori 1.114 10. Oulu 1.440 11. Kemi 1.067 11. Turku 1.351 12. Uusikaupunki 858 12. Inkoo 1.311 13. Raahe 781 13. Tornio 1.207 14. Tornio 770 14. Pietarsaari 1.040 15. Loviisa 699 15. Koverhar 995 Verkehr Liikenne Quelle: Finnische Verkehrsbehörde G emessen am Umschlagsvolumen insgesamt, d.h. Importe und Exporte zusammengerechnet, war wieder der 40 km östlich von Helsinki gelegene Ölhafen Sköldvik der wichtigste Hafen Finnlands. Er verdankt seine wichtige Stellung den Öllieferungen. Während er seine Position als größter Importhafen des Landes verteidigen konnte, vor Helsinki und HaminaKotka, gab es beim Export einen Wechsel an der Spitze. Der südostfinnische Hafen HaminaKotka, der im Frühjahr 2011 durch die Vereinigung der Häfen Hamina und Kotka entstanden war, übernahm die Führungsposition in der Exportstatistik und verwies Sköldvik auf den 2. Platz. Mit über 13 Mio. Tonnen verzeichnete HaminaKotka in seinem ersten Jahr ein Rekordergebnis, das zwei Prozent über dem des Vorjahres lag. HaminaKotka war mit 612 000 TEU auch wichtigster Containerhafen des Landes vor Helsinki mit 394 000 TEU. Mit großem Abstand folgten Rauma (218 000 TEU) und Hanko (64 000 TEU) auf den nächsten Plätzen. 20 Die weltgrößten Kreuzfahrtschiffe laufen in der südwestfinnischen Hafenstadt Turku vom Stapel. Finnlands Werften ziehen wieder Aufträge an Land Die finnischen Werften hatten 2010 hohe Umsatzeinbrüche zu verzeichnen. Im Jahr 2011 konnten sie jedoch wieder bedeutende Großaufträge an Land ziehen, unter anderem für Kreuzfahrtschiffe und Eisbrecher. Gerade bei arktistauglichen Schiffen ist Finnland weltweit führend und sollte vom geplanten Ausbau der Nordpassage von Europa nach Asien stark profitieren. Die Entwicklungsbüros und Schiffsausrüster haben sich auch in der Krise besser entwickelt als die Werften selbst. I nsbesondere Finnlands größter Schiffsbauer STX hat 2011 wieder gute Bestellungen erhalten. Bis 2013 wird diese Werft für die finnische Reederei Viking Line Abp ein Kreuzfahrtschiff für 240 Mio. Euro bauen, ein weiteres im Wert von 390 Mio. Euro will der deutsche TUIKonzern 2014 in Empfang nehmen. Weitere 300 Mio. Euro kosten bis 2013 zwei Versorgungsschiffe für brasilianische Ölfelder. Auch Finnland hat für 2013 ein Branchenreport Toimialakatsaus staatliches Patrouillenboot geordert. Bereits 2012 sollen zudem ein südafrikanisches Forschungsschiff für antarktische Gewässer, ein namibisches Fischereiforschungsschiff und ein Mehrzweckschiff des finnischen Reeders Oy Gaiamare Ab in See stechen. Die Werftgesellschaft STX Finland Oy ist das mit Abstand bedeutendste Unternehmen im Schiffsbau des nordischen Landes, das 2010 den mit 590,4 Mio. Euro bei weitem größten Branchenumsatz erwirtschaftet hat. Seit 2007 befinden sich die Produktionsstätten in koreanischen Händen, als der ostasiatische STX-Konzern die damaligen Aker-Yards-Werften in Turku, Helsinki und Rauma übernommen hatte. Auch die nach STX anderen beiden wichtigsten finnischen Schiffsbauer haben Anfang 2012 Aufträge. So fertigt Technip Offshore Finland Oy in Pori bis 2013 1 2012 für etwa 300 Mio. Euro Bohrinselausrüstungen für den Golf von Mexiko und auch die in Uusikaupunki ansässige Uudenkaupungin Työvene Oy liefert 2012 zwei finnische Fähren und 2013 ein estnisches Schiff zur Bekämpfung von Ölverschmutzungen aus. Schwächephase 2009 & 2010 Im Jahr 2010 hat der finnische Schiffsbau im Zuge der weltweiten Investitionskrise laut Statistikamt einen um 26,9 % niedrigeren Nettoumsatz und eine um 13,9 % geringere Wertschöpfung realisiert als noch 2009. Auch die Investitionen sind 2010 um 24,1 % eingebrochen. Im Zuge dessen hat die Branche in der landesweiten Wirtschaftsstruktur an Bedeutung eingebüßt, sank doch der Anteil der Schiffsbauer an der Wertschöpfung von Finnlands verarbeitenden Gewerbe von 1,2 % (2009) auf 0,9 % (2010). Bei diesen rückläufigen Zahlen gilt es aber zu berücksichtigen, dass es in der Werftbranche oft zu starken jährlichen Schwankungen beim Umsatz und bei anderen Kennziffern kommt, da einzelne Großaufträge jeweils punktuell ausgeliefert werden. Beachtliche positive oder negative Ausschläge spiegeln daher in der Regel keinen entsprechenden Strukturwandel wider. Dank der neuen Aufträge wird die Bilanz in den kommenden Jahren besser ausfallen. Finnischer Schiffsbau – mehr als nur Werftindustrie Branchenkenner weisen angesichts des jüngsten Wirtschaftseinbruchs auch darauf hin, dass zum finnischen Schiffsbau im weiteren Sinn nicht nur die Werften, sondern auch Entwicklungsunternehmen, Turbinen-, Maschinen und Anlagenbauer sowie andere Ausstatter – etwa von Kreuzfahrtschiffen – gehören. Gerade diese weiteren Sparten haben sich aber auch in der jüngsten allgemeinen Konjunktur- und Investitionskrise in der Regel besser entwickelt als die Werften selbst. Im Jahr 2010 hat Finnlands Statistik insgesamt 376 reine Schiffsbauer registriert. Dies waren jedoch meist kleine Betriebe, deren Hauptkunden oft die drei Großwerften sind. Die Zahl der dort Beschäftigten hat sich 2007 laut neuesten offiziellen Angaben auf 9 317 Personen summiert. Dies entspricht 2,3 % aller Stellen im verarbeitenden Gewerbe. Der Verband der Finnischen Schiffsbauindustrie beziffert dagegen die Mitarbeiter bei den führenden Werften, Entwicklungs1 2012 büros und Zulieferern auf insgesamt 59 000 Menschen. Hoffnungsträger: Eisbrecher, Energieeffizienz, Energieerzeugung Vor allem jedoch bieten drei Trends, bei denen Finnlands Schiffsbau über erhebliches Fachwissen verfügt, der Branche in Zukunft besondere Chancen. Hier ist zum einen die lange Tradition beim Bau von Eisbrechern zu nennen. Laut Branchenkennern stammt die Mehrheit aller weltweit verkehrenden Eisbrecher aus Finnland, und Entwicklungsunternehmen wie Aker Arctic Technology Oy verfügen über ein hervorragendes Fachwissen. Die Bedeutung von Eisbrechern sollte in den kommenden Jahren vor allem durch die geplante stärkere Nutzung der arktischen Nordpassage zwischen Europa und Asien noch steigen. Dieser Seeweg ist je nach Zielhafen bis zu 6 000 Seemeilen kürzer als die Strecke über den Suezkanal und Russlands Regierung will in die Modernisierung und den Ausbau der entsprechenden Infrastruktur in den kommenden Jahren 500 Mio. Euro investieren. Bereits zu Sowjetzeiten ist der östliche Nachbar für Finnlands Werften ein wichtiger Markt gewesen, und auch nach der Unabhängigkeit sind russische Kunden wie etwa das Nickelunternehmen Norilski Nikel ein wichtiger Abnehmer von finnischen Schiffen geblieben. Ende 2011 hat die zum STX-Konzern gehörende Helsinkier Eisbrecherwerft Archtech Helsinki Shipyard Oy bekanntgegeben, zusammen mit dem russischen Betrieb Yantar JSC ein Rettungsschiff im Wert von 76 Mio. Euro für das russische Verkehrsministerium zu bauen. Für die russische Reederei Sovcomflot baut die Archtech-Werft bis 2013 zudem zwei Transportschiffe. Auch die russische Schiffsbauholding OSK besitzt an diesem Helsinkier Unternehmen Anteile. Chancen bietet auch die Energieerzeugung auf See. Bereits jetzt gibt es eine erhebliche Expertise etwa für Bohrinseln im Unternehmen Technip Offshore Finland Oy in der westfinnischen Hafenstadt Pori. Hier sollten sich die Werften auch auf Windparks spezialisieren, von denen vor Finnlands Küste einige geplant sind. Allerdings gibt es bereits namhafte Konkurrenz aus Deutschland und anderen europäischen Ländern. Ein besonderer Vorteil der finnischen Branche kann aber wiederrum der Wissensvorsprung bei Windparks in Gewässern, die teilweise zufrieren, sein. Schließlich sind in Finnland Fachkenntnisse zum Bau von besonders treibstoffeffizienten Schiffen vorhanden, etwa beim Ent wick lungsbüro Deltamarin Oy. Dieses konzipiert auch Frachter für ausländische Auftraggeber, unter anderem aus China. Neben den Werften und renommierten Ingenieurbüros sind in Finnland auch Turbinen-, Maschinenund Anlagenbauer wie Wärtsilä Oyj und ABB Oy ansässig, die für hochwertigste Schiffsausrüstungen bekannt sind. In der Realisierung befindet sich unter anderem ein LNG-Antrieb. Im Gespräch ist Ende 2011 auch, dass Wärtsilä Oyj zusammen bei der Herstellung von Kupplungen, Antriebswellen und Ruderpropellern mit der Schiffsbauholding OSK kooperiert. n Autor: Torsten Pauly (GTAI) Finnlands Schiffsbauer in Zahlen 2009 Unternehmen (Anzahl) Nettoumsatz (in Mio. Euro) Wertschöpfung (in Mio. Euro) Veränderung 2010/2009 (in %) 2010 380 376 –1,1 1.461,0 1.068,6 –26,9 275,3 237,1 –13,9 Investitionen insg. (in Mio. Euro), darunter 20,7 15,7 –24,1 … in Maschinen und Anlagen (in Mio. Euro) 17,2 11,5 –33,3 Quelle: Statistikamt Führende Werften in Finnland Umsatz (in Mio. Euro 2010) Veränderung 2010/2009 (in %) Internetadresse 590,4 –37,0 www.stxeurope.com 62,4 –10,0 www.technip.com Uudenkaupungin työvene Oy (Uusikaupunki) 30,5 –10,7 www.tyovene.com Turun Korjaustelakka Oy (Naantali) 20,1 22,1 www.turkurepairyard.com Unternehmen (Sitz) STX Finland Oy (Turku) Technip Offshore Finland Oy (Pori) *) Reparaturwerft *) Quelle: Fonecta Finder (Suomen Asiakastieto), Kauppalehti Branchenreport Toimialakatsaus 21 Lebensmittel 22 Elintarvike Finnische Lebensmittel brillieren bei Unternehmertreffen in Potsdam Finnland war das vielbeachtete Partnerland der PromoFood 2012, dem Internationalen Unternehmertreffen der Ernährungswirtschaft der IHK Potsdam am 2./3. Februar. Von Moltebeerenlikör über Lachs und Roggensnacks bis hin zu Bio-Lakritze: Acht Lebensmittelhersteller aus Finnland präsentierten potenziellen Geschäftspartnern nordische Spezialitäten. I m Wettbewerb um Preise und Aufmerksamkeit haben es besonders die kleinen und mittleren Unternehmen der Nahrungsmittelindustrie schwer, mit den Großen der Branche mitzuspielen. Das Internationale Unternehmertreffen PromoFood der IHK Potsdam ist deshalb eine mehr als willkommene Gelegenheit, persönliche Kontakte zu möglichen Vertriebspartnern oder Lieferanten zu knüpfen. Dies galt bei der fünften Auflage der PromoFood am 2. und 3. Februar in Potsdam umso mehr für die acht finnischen Unternehmen, die gemeinsam mit der Stadt Helsinki und in Begleitung der DeutschFinnischen Handelskammer Finnland als Partnerland vertraten. Nicht nur die Vielfalt und hohe Qualität finnischer Produkte zeige sich eindrucksvoll, sondern auch der Fakt, dass Deutschland als Exportdestination finnischer Lebensmittel in Zukunft eine höhere Bedeutung spielen wird, hob Manfred Dransfeld, Geschäftsführer der Deutsch-Finnischen Handelskammer, in seiner Begrüßung hervor. Derart eingestimmt, tummelten sich den gesamten Veranstaltungstag über Interessierte an den Ständen der finnischen Unternehmen. Die Unternehmer selbst eilten währenddessen meist von Termin zu Termin, denn vorab vereinbarte Gespräche gehören fest zum Konzept der PromoFood. Nach der Hektik des Tages setzte Finnland bei dem Abendbüffet noch einmal Glanzpunkte: Kulinarisch mit dem extra eingeflogenen Lachs im Teigmantel und weiteren finnisch-frischen Zutaten sowie musikalisch mit dem in Berlin ansässigen Musikertrio des Finnen Jarkko Riihimäki, das den Abend mit finnischen und lateinamerikanischen Tangoklassikern begleitete. Am Folgetag der PromoFood ging es für die finnische Unternehmerdelegation ins Feld: Bei der Exkursion zu regionalen Unternehmen der Nahrungswirtschaft stand unter anderem der Besuch eines Großhandelszentrums auf dem Programm. n Acht finnische Firmen präsentierten ihre Spezialitäten auf der PromoFood 2012. Finnische Delikatessen in Hamburg! Die Große Warenbörse „Der Genussgipfel“ ist im Kreise deutscher Delikatessenkaufleute eine Institution. Am 23. April 2012 präsentieren bereits zum 15. Mal ausgewählte Hersteller delikater Gaumenfreuden ihre Produkte den geladenen Kaufleuten und Vertretern der gehobenen Gastronomie. Mitten drin und exotischer Glanzpunkt sind vier Lebensmittelhersteller aus Finnland. Fachkundig geleitet durch die Deutsch-Finnische Handelskammer treten sie auf das Parkett der Alten Börse direkt im Zentrum der Hansestadt. Organisator ist der Verband der Delikatessenkaufleute Corpus Culinario e. V. Weitere Informationen und Kontakt zu den Firmen: Frank Irmscher Tel.: +358 9 6122 1238, frank.irmscher@dfhk.fi Mehr Informationen zum Exportnetzwerk finnischer Lebensmittel: www.finnische-lebensmittel.de 1 2012 JobXchange Stellengesuche bei jobXchange Über den Service „jobXchange“ kann die Deutsch-Finnische Handelskammer Ihnen sprachlich und fachlich qualifizierte Arbeitnehmerinnen und Arbeitnehmer vermitteln. Bewerberprofile stellen wir Ihnen auf Wunsch kostenlos zur Verfügung. Ein Entgelt ist nur im Falle einer erfolgreichen Vermittlung an die Deutsch-Finnische Handelskammer zu zahlen. Es besteht weiterhin die Möglichkeit, Ihre eigene Stellenanzeige in der jobXchange-Datenbank oder in unserem Kammermagazin zu veröffentlichen. Nähere Informationen: Mikko Saarve mikko.saarve@dfhk.fi, Tel: +358 9 6122 1247 Eine aktuelle Auswahl an jobXchange-Bewerbern: 198 Finne (44), umfangreiche Arbeitserfahrung im Bereich des internationalen Verkaufs, wohnhaft in Deutschland, gute Softwarekenntnisse, zielorientiert und analytisch, sucht eine Position in Mitteleuropa, Sprachkenntnisse: Finnisch (Muttersprache), Englisch (fließend), Deutsch (fließend), Schwedisch (gut), Spanisch (Grundkenntnisse) 196 Finnin (33), Studium der Sprach- und Literaturwissenschaften in Deutschland, Tätigkeiten in mehreren Unternehmen, auch in leitender Position, sucht eine neue Herausforderung in Finnland, Sprachkenntnisse: Finnisch (Muttersprache), Deutsch (fließend), Englisch (fließend), Schwedisch (befriedigend), Estnisch (befriedigend) 156 195 197 Finne (47), verkaufsorientierte Person mit Interesse an einer Tätigkeit im Bereich Verkauf / Marketing / Logistik, sucht eine Tätigkeit mit deutschsprachigem Bezug, Sprachkenntnisse: Schwedisch (Muttersprache), Deutsch (fließend), Finnisch (fließend), Englisch (gut) 189 Deutscher (41), langjährige Tätigkeit in Finnland, kundenund zielorientierte Person, sucht neue Herausforderungen in einem neuen Bereich, Interessen an Business Development / Marketing / Sales, Sprachkenntnisse: Deutsch (Muttersprache), Finnisch (fließend), Englisch (fließend) 187 Finnin (26), BWL-Studium in Finnland, gute Kenntnisse der skandinavischen Länder, sucht eine Bürotätigkeit in Süddeutschland, Sprachkenntnisse: Finnisch (Muttersprache), Deutsch (fließend), Englisch (fließend), Schwedisch (gut) 184 Finnin (33), langjährige Berufserfahrung im Internationalen Handel, auf der Suche nach neuen Möglichkeiten, Interesse an Business Development / Customer Relations / Human Resources, Sprachkenntnisse: Finnisch (Muttersprache), Deutsch (fließend), Schwedisch (gut), Englisch (gut) Deutscher (27), interessiert an Controlling, IT und Project Management, Hochschulabschluss in Deutschland im Bereich Rechnungswesen, sucht eine Tätigkeit in Finnland, Sprachkenntnisse: Deutsch (Muttersprache), Englisch (fließend), Finnisch (Grundkenntnisse) Finnin (42), Magister-Abschluss und langjährige Erfahrung in Deutschland, sprach- und literaturwissenschaftliches Studium sowie medizinische Kenntnisse, Erfahrungen als Schreibkraft und Übersetzerin, sucht Aufgaben in Finnland im Bereich Assistenz, Kundenbetreuung und Übersetzung, Sprachkenntnisse: Finnisch (Muttersprache), Deutsch (fließend), Englisch (gut), Schwedisch (Grundkenntnisse), Russisch (Grundkenntnisse) 1 2012 23 24 Geschäftsvermittlungen Liikeyhteyksiä Finnische Unternehmen suchen deutsche Produkte Suomalaiset yritykset etsivät saksalaisia tuotteita Finnische Unternehmen suchen Vertriebspartner/Abnehmer in Deutschland Suomalaiset yritykset etsivät edustajaa/ostajaa Saksasta Saksalaiset yritykset etsivät suomalaisia tuotteita Deutsche Unternehmen suchen finnische Produkte Finnisches Unternehmen sucht Hersteller von Gas-, Öl- und Elektroheizgeräten für Häuser. CleanTeki Finland Satakunnankatu 19 D 36 33210 TAMPERE Finnland E-Mail: joel356i@gmail.com Ansprechpartner: Herr Joel Glass Hersteller von Schweißgriffen sucht Vertretung oder Wiederverkäufer. Ergowelder Oy Viinijärventie 14 83400 VIINIJÄRVI Finnland Tel. +358 44 2779953 www.ergowelder.com E-Mail: ergowelder@gmail.com Ansprechpartner: Herr Tapio Kettunen Saksalainen yritys etsii lääketieteellisiin hoitoihin soveltuvaa puhdasta mäntytervaa. CONSEIL GmbH Dauborner Weg 21 65597 HÜNDELDEN Deutschland Puh. +49 172 9317716 Sähköposti: barbara.nickerson@freenet.de Yhteyshenkilö: Frau Barbara Nickerson Großer Lieferant von Kopfbedeckungen sucht Kontakt zu den Herstellern von Kopfbedeckungen. Insbesondere ostdeutsche Unternehmen sind von Interesse. Mph Headgear Oy Valimotie 25 00380 HELSINKI Finnland Tel. +358 9 5655710 Fax +358 9 56557120 www.mphtrading.com E-Mail: SAMI@mphtrading.com Ansprechpartner: Herr Sami Visa Junges Unternehmen, das sich auf den Aufbau von Vertriebsnetzwerken in Finnland und im Ausland spezialisiert hat, sucht Produkte in den Branchen Outdoor & Leisure, Beauty und Health. Negele Laajauorenkuja 1k 150 01620 HELSINKI Finnland Tel. +358 40 0851071 www.negele-brands.com E-Mail: michael@negele-brands.com Ansprechpartner: Herr Michael Negele Finnisches Unternehmen sucht Kontakt zu Herstelllern von Bekleidung, um eine Franchisekette zu gründen. Lizenzen schon vorhanden. SLR Line Ky Kantosaarenkatu 9 49400 HAMINA Finnland Tel. +358 44 5095010 E-Mail: mikap.lenkkeri@gmail.com Ansprechpartner: Herr Mika Lenkkeri Finnisches Großunternehmen im Bereich Abfallentsorgung und Umweltmanagement sucht Kontakt zu den norddeutschen Unternehmen im Bereich Sondermüllentsorgung. Lassila & Tikanoja Oyj Vaskikatu 13 20380 TURKU Finnland Tel. +358 10 636152 Fax +358 10 6363520 www.lassila-tikanoja.fi E-Mail: teemu.salmela@lassila-tikanoja.fi Ansprechpartner: Herr Teemu Salmela Hersteller von Solarwärmepanelen sucht Vertriebspartner für Solar-Thermal-Produkte, mit denen Wasser geheizt wird. Savo-Solar Oy Insinöörinkatu 7 50100 MIKKELI Finnland Tel. +358 440 361609 www.savo-solar.fi E-Mail: antti.harkila@savosolar.fi Ansprechpartner: Herr Antti Harkila Kooperation, Dienstleistungen Yhteistyökumppaneita, palveluita Hersteller von Design-Badezimmersaunen ist interessiert, das Unternehmen zu verkaufen. Finpartner Ltd Oy c/o Nordling Kalevankatu 9 B 20 00100 HELSINKI Finnland Tel. +358 400 401448 Fax +358 9 6802702 www.finpartner.fi www.saunatunnissa.fi E-Mail: harri.nordling@finpartner.fi Ansprechpartner: Herr Harri Nordling Yksityishenkilö etsii yhteyttä piisaminnahkojen toimittajiin. Tarkoituksena on aloittaa turkisten jatkojalostus Suomen itärajalla. Franz Zierer Streifenau 15 94357 KONZELL Deutschland Yhteyshenkilö: Herr Franz Zierer Saksalainen yritys etsii yhteyttä rakennuspuun (kuusi ja mänty), mm. liimapuun toimittajiin. HADI-Handelskontor Deutschland Freiligrathring 1 40878 RATINGEN Deutschland Puh. +49 2102 443524 Faksi +49 2102 443806 Sähköposti: iwers-ipu@t-online.de Yhteyshenkilö: Herr Bernhard Iwers Togolaisen tiikin toimittaja etsii puun maahantuojia. Hamburg Hotel Mobiliar & Einrichtungs-GmbH Buchwaldstraße 97 22143 HAMBURG Deutschland Puh. +49 40 21997059 Faksi +49 40 18041781 Sähköposti: wkloeckner@hhm-hamburg.de Yhteyshenkilö: Herr Wilfrid Klöckner Saksalaiset yritykset etsivät edustajaa/ostajaa Suomesta Deutsche Unternehmen suchen Vertriebspartner/Abnehmer in Finnland Lääketieteen ja hoitoalan hygieniatuotteiden sekä infektion ehkäisytuotteiden valmistaja etsii edustajaa/ostajia. Ad-Arztbedarf GmbH Gottlieb-Daimler -Str. 15 50226 FRECHEN Deutschland Puh. +49 2234 956760 Faksi +49 2234 956762 www.ad-arztbedarf.de Sähköposti: service@ad-arztbedarf.de Yhteyshenkilö: Frau Claudia Stupp 1 2012 Geschäftsvermittlungen Kauppoihin palautettujen kenkien ja tekstiilituotteiden, ylituotantovarastojen, kausituotteiden ja uusittujen kenkien kauppias etsii kenkien ja tekstiilien ostajia. ALIA Handels GmbH Langstücken 4 22113 OSTSTEINBECK Deutschland Puh. +49 40 713770017 Faksi +49 40 7137700 www.alia-schuhe.de Sähköposti: saboor-jamil@alia-schuhe.de Yhteyshenkilö: Herr Saboor Jabil Savuputkien valmistaja etsii yhteyttä rautakauppoihin. ALWE Geschwister Weisbender UG Am Limes 6 56204 HILLSCHEID Deutschland Puh. +49 2624 9529576 Faksi +49 2624 9529593 www.alwe.de Sähköposti: alwe@alwe.de Yhteyshenkilö: Frau Simone Weisbender Silmälasihiomo etsii yhteyttä optikkoliikkeisiin tarjotakseen optikoille linssien hiontapalveluita moderneilla hiomakoneilla. Die Bohrbrille Käthnerweg 3 25926 KARLUM Deutschland Puh. +49 4662 6990027 Faksi +49 4662 6990028 www.bohrbrille.de Sähköposti: info@bphrbrille.de Yhteyshenkilö: Herr Andrej Dietrich Hedelmien tukkukauppias etsii yhteyttä supermarketketjuihin ja hedelmien maahantuojiin. Faby Fruchtgroßhandel GmbH & Co. KG Sandhörn 1 21720 STEINKIRCHEN Deutschland Puh. +49 4142 819224 Faksi +49 4142 819222 www.fabyfrucht.de Sähköposti: juergen.faby@fabyfrucht.de Yhteyshenkilö: Herr Jürgen Faby Hedelmä- ja vihannespuolivalmisteiden valmistaja etsii ostajia. Yritys valmistaa myös mehuja, pyreetä, aromivalmisteita ja hedelmäviinejä. Fruchtsaft Bayer GmbH & Co. KG Grabenäckerstraße 1 71254 DITZINGEN-HEIMERDINGEN Deutschland Puh. +49 7152 9991111 Faksi +49 7152 9991122 www.fruchtsaft-bayer.de Sähköposti: jochen.bayer@fruchtsaft-bayer.de Yhteyshenkilö: Herr Jochen Bayer Valimoiden käyttämien valukehysten ja autoteollisuustarvikkeiden valmistaja etsii edustajaa. Hesonwerk GmbH Pretzsch Wittenberger Strasse 45 06905 BAD SCHMIEDEBERG Deutschland Puh. +49 34926 58030 Faksi +49 34926 58044 www.heson-pretzsch.de Sähköposti: Heson-7@t-online.de Yhteyshenkilö: Dr.Ing. F. Iske Langattomien minikovaäänisten valmistaja etsii maahantuojaa/jakelijaa. Gehrs Marketing GmbH Spinnereistr. 6 35576 WETZLAR Deutschland Puh. +49 6441 90270 Faksi +49 6441 902799 Sähköposti: m.gehrs@gehrs-marketing.de Yhteyshenkilö: Herr Martin Gehrs Vienti- ja tuontiyritys etsii kalasäilykkeiden, hedelmä- ja vihannessäilykkeiden, oliiviöljyjen ja päivittäistavaroiden maahantuojaa. MEM Handelskontor GmbH Ewige Weide 6 22926 AHRENSBURG Deutschland Puh. +49 4102 60460 Faksi +49 4102 604626 Sähköposti: Master@MEM-Agency.com Yhteyshenkilö: Herr Martino Morszeck Luomujäätelön valmistaja etsii edustajaa. Novescor GmbH Emsbachstr. 38 65529 WALDEMS Deutschland Puh. +49 6087 9893971 Faksi +49 3221 108990956 www.novescor.de Sähköposti: h.hanspach@novescor.de Yhteyshenkilö: Herr Hendrik Hanspach 1 2012 Liikeyhteyksiä Lentoyhtiöiden käyttämien tietokoneohjelmistojen valmistaja etsii ostajia. Ovidius GmbH Alte Jakobstr. 79–80 10179 BERLIN Deutschland Puh. +49 30 408189537 Faksi +49 30 408189599 www.ovidius.com Sähköposti: imke.koop@ovidus.com Yhteyshenkilö: Frau Imke Koop Korkealaatuisten Hifi-huonekalujen ja TV-tasojen valmistaja etsii maahantuojaa/jakelijaa. Schroers & Schroers Naumannstraße 5 10829 BERLIN Deutschland Puh. +49 30 76768870 Faksi 49 30 76768866 Sähköposti: marketing@schroers.de Yhteyshenkilö: Herr Detlef Herrmann Tekstiilien myyjä etsii maahantuojia/edustajaa/ostajia. WHY NOT Textilhandels GmbH Heidenkampsweg 48 20097 HAMBURG Deutschland Puh. +49 40 68948685 Faksi +49 40 65724145 www.whynothamburg.de Sähköposti: kai.beck@whynothamburg.de Yhteyshenkilö: Herr Kai Michael Beck Vienti- ja tuontiyritys etsii yhteyttä yrityksiin, joita kiinnostaisi korvalämmittimien maahantuonti. Zamsha UG (Haftungsbesch.) Tegelsbarg 17 22399 HAMBURG Deutschland Sähköposti: uzma.mushtaq@mail.com Yhteyshenkilö: Frau Uzma Mushtaq Yhteistyökumppaneita, palveluita Kooperation, Dienstleistungen Käännöstoimisto etsii uusia asiakkaita. Käännökset suomi-saksa-suomi. Myös englanti ja ruotsi. Erikoisalat tekniset tekstit, kone- ja laiteteollisuus. Monivuotinen kokemus. AK-KÄÄNNÖS Satamakatu 2 A 28 33200 TAMPERE Puh. (03) 2230076 Faksi (03) 2235037 Sähköposti: ak-kaannos@kolumbus.fi Yhteyshenkilö: Adile Kaader 25 Saksan liittotasavallan ansioristi Hagen Henrÿlle 26 Saksan liittopresidentti Christian Wulff on myöntänyt Saksalaisen koulun kannatusyhdistyksen entiselle puheenjohtajalle Dr. Hagen Henrÿlle Saksan liittotasavallan ansioristin nauhan kera. Ansioristi oli tunnustus hänen ansioistaan suomalais-saksalaisten suhteiden hyväksi. Kunniamerkin luovutti hänelle 3. helmikuuta 2012 pidetyssä tilaisuudessa suurlähettiläs Dr. Thomas Götz. Henrÿn puheenjohtajakaudella 1995 Saksalaisen koulun oikeudellinen ja taloudellinen asema ankkuroitiin pysyvästi Suomen koulujärjestelmään kuuluvaksi. Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin juristina Hagen Henrÿ johti saksankielisten juristien yhdistystä Suomessa. Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin vuosikokous 14. toukokuuta Helsingissä Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin vuosikokous pidetään maanantaina 14. toukokuuta 2012 Helsingissä. Tilaisuus järjestetään Hilton Strand -hotellin kongressitiloissa Hakaniemessä. Juhlapuheen pitää tunnettu taloustieteilijä professori Dr. Michael Hüther, joka on johtanut vuodesta 2004 lähtien Saksan IW-taloustutkimusinstituuttia Kölnissä. Kokonaistalouden kehitystä seuraavan asiantuntijaraadin entinen pääsihteeri tarkastelee esityksessään kriittisesti tämänhetkisiä talouden kehityssuuntia. Kokouksen kulussa on tänä vuonna pieni muutos. Ennakko-ohjelman mukaan tilaisuus alkaa klo 8.30 sääntöjen mukaisella jäsenkokouksella. Tätä seuraa Kauppakamarin liikennevaliokunnan kokous. Lübecker Hafen-Gesellschaft mbH:n toimitusjohtaja Heinrich Beckmann ja Suomen satamayhdistyksen toimitusjohtaja Markku Mylly puhuvat logistiikan haasteista Itämeren alueella sekä esittelevät tarkemmin transeurooppalaisia liikenneverkostoja. Klo 11.00 seuraa juhlaesitelmä. Yhteisen lounaan jälkeen vuosikokouksen päättää Saksan suurlähetystön vastaanotto. Kauppakamarin Oktoberfest 13. syyskuuta 2012 Helsingissä Syksyn 2011 onnistuneen Oktober-tapahtuman vauhdittamana Saksalais-Suomalainen Kauppakamari järjestää tänä vuonna jo 2. Oktoberfestin. Rento ilmapiiri, alkuperäinen baijerilainen musiikki ja baijerilaiset erikoisuudet ovat tilaisuuden kohokohtia. Sekä suomalaisille että saksalaisille yrityksille tarjoutuu tilaisuus varata oma yrityspöytä. Sponsoripaketti sisältää kahdeksan paikkaa sekä olutta, viiniä ja baijerilaisia erikoisjuomia. Lisäksi Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin sponsorit ovat tapahtuman aikana näkyvästi ja kuuluvasti esillä. Lisätietoja vain enää rajoitetusti vapaana olevista pöydistä antaa Päivä Graefe, puh. (09) 6122 1244, paivi.graefe@dfhk.fi. Finnish-German Energy Day tulossa Saksalais-Suomalainen Kauppakamari on aloittanut 3. Finnish-German Energy Day -foorumin valmistelut. Seuraava Energiapäivä järjestetään 7. marraskuuta 2012. Kauppakamarin kokoonkutsuma raati tapasi 2. maaliskuuta valmistellakseen tulevaa ohjelmaa. Tämä 14 Suomen energia-alan huippuedustajan raati kokoaa tulevan foorumin sisällön. Aiempien vuosien tapaan myös tänä vuonna tapahtumaan osallistuu kansainvälisiä, saksalaisia ja suomalaisia asiantuntijoita, jotka puhuvat energia-alan tämän hetken kehityksestä ja tulevaisuudesta sekä siihen liittyvistä ratkaisuista. Aiheen suurta kiinnostavuutta osoittaa se, että viime vuoden 2. Finnish-German Energy Day otettiin hyvin vastaan. Tapahtumaan osallistui 150 alan päättäjää. Energiapäivän järjestää ja koordinoi jälleen Päivi Graefe, puh. (09) 6122 1244, paivi.graefe@dfhk.fi. www.energyday.fi Kauppakamari DFHK Intern 1 2012 27 Dr. Wilfried Prewon kovan käden toimenpidepaketti Kreikan pelastamiseksi. Selviääkö euro hengissä? Hannoverin teollisuus- ja kauppakamarin toimitusjohtaja Dr. Wilfried Prewo kertoi näkemyksiään euron tulevaisuudesta Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin ja Sampo-Pankin aamiaisseminaarissa 14.3.2012 Helsingissä. Tämä kansainvälisesti arvostettu suhdanneasiantuntija, joka kirjoittaa säännöllisesti myös Wall Street Journal –julkaisuun, esitteli ratkaisuvaihtoehtojaan noin 70 kuulijalle. W ilfried Prewo vastaa otsikkokysymykseen ”Selviääkö euro hengissä?”: Kyllä, mutta vain tietyin edellytyksin. Varmaa on joka tapauksessa, että hyvin toimivaan euroalueeseen tarvitaan joustavaa palkkapolitiikkaa ja työntekijöiden liikkuvuutta jäsenmaiden kesken. Tämä ei ole EU:ssa yhtä helppoa kuin USA:ssa kielierojen ja vahvojen ammattiyhdistysten vuoksi. Yhtenäisellä veropolitiikalla, yhtenäisillä investointieduilla ja työlainsäädännöllä on kuitenkin mahdollista kompensoida tätä vajetta. Jos Eurooppa noudattaa kasvusuuntaista 1 2012 ”symmetristä talouspolitiikkaa”, Prewo uskoo selvittävän kriisistä ennen pitkää. Erityisesti ”Euroopan tämän hetken potilaan” Kreikan jaloilleen saattamisessa tarvitaan Prewon mielestä hyvää hallinnointia ja erityisesti taistelua korruptiota vastaan. Tarkka talouden tasapainottaminen, privatisointitoimet, jyrkät palkkojen ja eläkkeiden leikkaukset sekä valtion verotuksen suvereniteetti ovat tässä välttämättömiä. Toimitusjohtaja Prewo näkee Suomen taloudellisen tilanteen tällä hetkellä hyvänä, vaikka suomalaiset kamppailevat samojen ongelmien kanssa kuin saksalaiset. Kummassakin maassa nähdään vain ongelmia, vaikka lasi on 80-prosenttisesti täynnä. Kun tarkastellaan Suomen tilannetta kuluneen 20 vuoden ajalta, maa on suoriutunut hämmästyttävän hyvin historiansa vaikeimmasta talouskriisistä. Kymmenen vuoden kokemusta eurosta Hannoverin teollisuus- ja kauppakamarin toimitusjohtaja Prewo pitää myönteisenä. Euroopan yhteisvaluutta on tuonut paljon hyötyä – erityisesti Kreikalle. Suurin ongelma on kuitenkin jäsenmaiden rakenteelliset ongelmat. n Kauppakamari DFHK Intern 28 Avoin Helsinki – vuoden 2012 designpääkaupunki Helsinki on kolmas kaupunki, joka on nimitetty designpääkaupungiksi. Helsinki on tunnetussa seurassa, sillä viime vuosina kunnian saivat Italian Torino (2008) ja Etelä-Korean Soul (2010). Helsinki designpääkaupunki -hankkeen johtaja Pekka Timonen, minkä perusteella juuri Helsinki vei voiton kansainvälisessä designpääkaupunki-kilpailussa? ”Maailman designpääkaupungin valitsee joka toinen vuosi teollisen muotoilun maailmanjärjestö Icsid (International Council of Societies of Industrial Design) yksittäisten kaupunkien hakemusten perusteella. Ennen valintaa Icsid tekee tutustumiskäynnit ns. finaalipaikoilla oleviin kaupunkeihin. Tärkeintä on se, että valittu kaupunki käyttää designia voimakkaasti uusien ratkaisujen etsimisessä. Helsinki ja muut mukana olevat kaupungit Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Lahti käyttävät designia sosiaalisen, taloudellisen ja kulttuurisen kehityksen edistäjänä. Lisäksi meillä on vahva designhistoria, suuri murros kaupunkikuvassa sekä vahva kansallinen ja kunnallinen sitoutuminen designin hyödyntämiseen.” Mikä on hyvän muotoilun tunnusmerkki? ”Käytettävyys, tarkoituksenmukaisuus, kestävyys, se miltä suunniteltu asia näyttää tai tuntuu, ja mitä design käyttäjälleen merkitsee. Lisäksi pitää täyttyä myös haluttavuuden kriteeri: juuri tämän tuotteen tai palvelun pitää olla jostain syystä kaikkia muita yhtä käytettäviä tai kestäviä kilpailijoitaan haluttavampi.” Miten yritykset voivat hyötyä muotoilusta? ”Designin merkitys liike-elämässä kasvaa jatkuvasti. Käyttäjien kuuntelemisen avulla on mahdollista kehittää toimivia, tavoiteltavia ratkaisuja ja säästää resursseja. Menestyksekkäät ratkaisut puolestaan auttavat yrityksiä pärjäämään ja luomaan uusia työpaikkoja. Yksi tärkeimmistä tavoitteistamme on luoda parempaa ymmärrystä designin roolista liike-elämän moottorina, paitsi isoille, myös pienemmille paikallisille yrityksille.” n Millä tavalla kaupungit ja koko Suomi hyötyvät tunnustuksesta? ”Helsinki ja koko Suomi pääsee designvuoden myötä tekemään muotoilun merkitystä tunnetummaksi ja avoimemmaksi eri aloilla. Laajennetun designin käsite ja designvuoden motto, ’Embedded Design in Everyday Life’, auttaa tuomaan muotoilun tärkeyttä tunnetuksi eri tavalla kuin ennen. Tarkoituksena on haastaa ihmisiä pohtimaan hyvän muotoilun merkitystä ennakkoluulottomasti. Luvassa on siis uusia ratkaisuja, kokeiluja, elämyksiä. Designpääkaupunki-nimitys ja sen sekä yksittäisten projektien saama julkisuus luovat Suomesta maailmalla myönteistä kuvaa maana, jossa osaavat ja koulutetut ihmiset haluavat saada elin- ja työympäristönsä toimimaan entistä paremmin.” Muuttuuko Helsingin katukuva tai kaupunkisuunnittelu pysyvästi? ”Uskomme, että designvuodella on kauaskantoisia vaikutuksia. Siihen kuuluu monia hankkeita, jotka pääsevät vasta aluilleen vuoden 2012 aikana. Sellaisia konkreettisia esimerkkejä voisivat olla esimerkiksi Kampin ”Hiljaisuuden Kappeli” tai tuleva ruokakulttuurin keskus ”Teurastamo”. Lisäksi Helsingissä rakennetaan parhaillaan täysin uusia kaupunginosia. Esimerkiksi Kalasataman ja Jätkäsaaren asuinalueet muodostavat täysin uudenlaisia ympäristöjä. Näilläkin alueilla designpääkaupunki toteuttaa monenlaisia hankkeita ja projekteja, esimerkkinä ’Jätkäsaaren rakentamisaikainen asukas- ja yritysyhteistyö’ -projekti.” Pekka Timonen johtaa World Design Capital Helsinki 2012 –vuotta. Design Design 1 2012 Linjakas latausasema kadunvierikalusteena S 29 ähköautot tuottavat kasvihuonepäästöjä kaksi kolmasosaa bensiiniautoja vähemmän. Lisäksi ajaminen sähköautolla on moninkertaisesti halvempaa. Suomessa sata kilometriä maksaa noin kaksi euroa. Oleellista sähköauton käytössä on kuitenkin saatavilla olevat latauspisteet. Porvoolainen Ensto on kehittänyt hopeanvärisen ruostumattomasta teräksestä valmistetun Ensto EV –latauspylvään, joka soveltuu tyyliltään niin historialliseen kuin moderniinkin kaupunki- ympäristöön. Pylväitä on myyty jo yli tuhat kappaletta Suomeen, Norjaan, Ruotsiin, Ranskaan ja Venäjälle. Ensto EV –pylväässä on kiinnitetty huomiota toimivuuden ohella erityisesti myös muotoiluun. Enston tuotepäällikkö Jukka Karhu, kuinka paljon muotoilun tärkeys on kasvanut Enston tuotekehittelyssä viime vuosina? Etenkin sähköauton latauspisteissä muotoilu on olennainen erottumistekijä kilpailijoihin nähden. Muotoilu on ollut suunnittelun lähtökohtana tuotekehityksen alusta lähtien. Mitkä ovat olleet muotoilijoiden ja insinöörien suurimmat haasteet pylvään kehittelyssä? Suurimmat haasteet ovat olleet jatkuvasti kehittyvät standardit ja markkinaympäristön nopea muutos. Mistä asiakas tietää, että tolppa toimii? Kaikki latauspisteemme ilmoittavat selkeillä LED-merkkivaloilla, milloin se on vapaa, latauskäytössä tai mahdollisessa vikatilanteessa. Onko Enstolla omia muotoilijoita? Ei ole, käytämme alihankkijaa eli muotoilutoimistoa. Käyttämäämme toimistoon päädyttiin muotoilukilpailun tuloksena. Mikä on pylväiden myyntihinta ja muotoilun osuus siinä? Latauspisteiden myyntihinnat vaihtelevat alle tuhannesta muutamaan tuhanteen euroon. Hyvä muotoilu ei tarkoita lisähintaa, vaan takaa hyvän käytettävyyden ja esteettisen ulkonäön. Kuinka kauan pylväiden suunnitteluprosessi kesti? Ensimmäinen sähköauton lataustuote syntyi 2010 vajaan vuoden suunnittelutyön jälkeen. Nyt 2012 tuoteperheeseen kuuluu jo viisi erillistä tuotetta. Mistä löytyy tällä hetkellä Enston latauspylväitä? Pääasiassa Norjasta, Suomesta, Ruotsista, Ranskasta ja Venäjältä. Onko pylväs sataprosenttinen suomalainen tuote? Missä sitä valmistetaan? Latauspisteet ovat 100-prosenttisesti suomalaisia. Niitä valmistetaan Enston tehtaalla Mikkelissä. Miksi esimerkiksi Oslo valitsi Enston tuotteen? Valintakriteereissä korostettiin erityisesti latauspylväiden designia, luotettavuutta ja niiden teknistä ratkaisua. Kuinka kova kilpailu on latauspylväiden valmistajien kesken? Kilpailu on erittäin kovaa. Yksinomaan Saksan markkinoilta löytyy yli 40 ratkaisua sähköauton lataukseen. Mitkä ovat Enston näkymät markkina-alueena Euroopassa ja erityisesti Saksassa? Sähköauton latausratkaisujen osalta näemme koko Euroopan erittäin potentiaalisena markkinaalueena. Saksassa on perinteisesti erittäin vahva autoteollisuus, ja siksi se on Enstolle tärkeä markkina-alue. Saksassa kestävällä kehityksellä ja ympäristöasioilla on tärkeä asema. Viimeisimmät uutiset kertovat, että käytännössä kaikki saksalaiset autonvalmistajat tuovat sähköautoja markkinoille kahden vuoden kuluessa. Enston on kehittämät AV-latauspylväät – Normaaliin lataukseen suunniteltu latauspylväs EVT. Auton täyslataus kestää noin kahdeksan tuntia. Esim. Oslossa lataus on ilmaista. – Veloitettavaa sähköä saa nopean latauksen EVC-latausasemalta. Lataus kestää 1,5–3 tuntia. – Ultranopea lataus 15–30 minuutissa. Tätä vaihtoehtoa ei vielä yleisesti ole saatavilla, koska verkosta on vielä vaikea saada nopean latauksen vaatimia tehoja. – Yleiset latauspisteet on tarkoitettu täydentäviä latauksia varten. Autoa ladataan siis ensisijaisesti kotona tai työpaikalla, jolloin auto voi seisoa päivän tai yön yli latauksessa. – Sähköautot ovat Suomessa Saksaan ja USA:han verrattuna vielä harvinaisuus. Suomen liikenneturvallisuusvirasto Trafin mukaan vuoden 2011 lopulla Suomen 2,53 miljoonasta rekisteröidystä henkilöautosta oli sähköautoja vain 56. Edellytyksenä sähköautomäärän kasvulle onkin tiheä latausasemaverkosto. Sähköautot ovat kuitenkin tulossa Suomeenkin. Vuoteen 2020 mennessä Suomen teillä arvellaan kulkevan jo pitkälle yli toistasataatuhatta sähköautoa. Saksassa vastaavan määrän arvellaan olevan jo noin miljoona. 1 2012 Design Design 30 Ville Kokkosen Bright White -kirkasvalolamppu on uusi tulokas artekin tuotevalikoimassa. ARTEK-tuote on investointia tulevaisuuteen artekin kaluste on edelleen yhtä moderni kuin runsas 75 vuotta sitten. 1930-luvulla valmistettuja artekin tuoleja, pöytiä ja jakkaroita tehdään edelleen. Ne yritykset ovat harvassa, joiden tuotteen hankkiessaan voi sanoa investoivansa 50 vuoden päähän. Ja arvo kasvaa koko ajan. O lemme tottuneet ajattelemaan, että artek on 100-prosenttisesti suomalainen tuote niin muotoilultaan kuin materiaaliltaan. Todellisuudessa sen muotoilun juuret ovat kansainvälisyydessä, jossa vaikuttajina on ollut arkkitehteja, muotoilijoita, taiteilijoita ja taiteentuntijoita. artekin perustajat Alvar ja Aino Aalto, Nils-Gustav Hahl ja Maire Gullichsen olivat kaikki kosmopoliitteja, jotka olivat opiskelleet ulkomailla ja jotka halusivat luoda uutta ja radikaalia sekä edistää modernia Design Design asuinkulttuuria viime vuosituhannen alkupuolelta lähtien. artekin tuotekehitysstrategian kulmakivet ovat olleet etiikka, estetiikka ja ekologia. Tämä sopii hyvin myös nykyhetken vaatimuksiin. Eettinen kuluttaminen, muodon kauneus ja ekologiset näkökohdat ovat tätä päivää. Tuotemallistoja rikastettava ”Vaikka artekin traditioita vaalitaan tarkasti, tuotevalikoimaa on pyrittämä uudistamaan mallistokokonaisuuksilla”, kertoo aikaisemmin osittain Lontoossa tuotekehittelyn parissa työskennellyt ja vuodesta 2009 lähtien Artekin muotoilujohtajaksi nimitetty Ville Kokkonen. ”Ilmari Tapiovaaran huonekalumalliston hankinta vuonna 2011 on modernilla tavalla täydentänyt aikaisempaa tarjontaamme”, jatkaa Kokkonen. artekilla on oma tuotesuunnittelustudio, johon kuuluu kolme muotoilijaa. Yhteistyö japanilaisten arkkitehtien ja suunnittelijoiden kanssa on ollut tiivistä. Yhteistyötä on tehty myös monien tunnettujen kansainvälisten 1 2012 suomalaisten nimien kuten Harri Koskisen ja Eero Aarnion, mutta myös saksalaisten ja englantilaisten kanssa. Monikäyttöinen kirkasvalolamppu pitää hereillä Ville Kokkosen itsensä artekille suunnittelema kirkasvalolamppu sopii erityisesti toimistokäyttöön ja julkisiin tiloihin. Sen valaisema alue on entisiä 40- ja 50-luvulla suunniteltuja design-klassikoita huomattavasti suurempi. Kokkosen mukaan suunnittelussa pyrittiin huomioimaan muuttunut toimistoympäristö, uusi toimistoteknologia ja uudenlaiset kalusteet. Haluttiin kehittää valo, joka tekisi työympäristöstä mahdollisimman miellyttävän. Kirkasvalolamppu on paitsi tekninen myös mentaalinen hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistäjä pimeän aikaan pohjoismaissa. Valaisinsarja on otettu myös maailmalla hyvin vastaan, sitä käytetään esimerkiksi yötyössä lisäämään vireystasoa. Valaisin tuli markkinoille huhtikuussa 2011 ja se palkittiin muotoilun kutsukilpailussa Kölnissä. Se on ehdolla tuotekategoriassa vuoden designtuotteeksi Lontoon Design Museumin vuotuisessa kilpailussa. Palkinto vastaa “design maailman oscaria”. Materiaalikokeiluja UPM:n kanssa Kokkonen kertoo, että artekin moderni ja radikaali asenne näkyy edelleen siinä, että designstudiossa tutkitaan uusia kestäviä materiaaleja. Tarkoitus ei ole seurata nopeasti vaihtuvia trendejä, vaan pyrkiä ajattomuuteen ja luoda uusia ilmiöitä. artek on toiminut yhteistyössä UPM:n kanssa. Hightech-trendit 2012 1 2012 Tämä yhteistyö on johtanut puumuovikomposiittimateriaalin käyttöön. Raakaaineena siinä on UPM:n kierrätyspaperi, jota voidaan käyttää huonekalu- ja tuotesuunnittelussa. Materiaali soveltuu esimerkiksi säänkestäviksi ulkokalusteiksi. Taiteilijayhteyksiä etsimässä Saksassa artek uskoo yhteistyön saksalaisten kanssa tuovan hyviä tuloksia. Konseptitutkimusta he ovat tehneet saksalaisen Kram & Weisshar –toimiston kanssa. Tulossa on myös uusi myyntijohtaja Saksaan. Yhtiö haluaa keskittyä Saksan taiteelliseen ytimeen Berliiniin ja perustaa toimiston sinne. ”Vaikka olemme voittoa tavoitteleva yritys, bisnes ei ole ainoa päämäärämme, vaan haluamme olla mukana kulttuurisidonnaisissa hankkeissa ja toimia yhdessä eri arkkitehti- ja taitelijaryhmien kanssa. Sitä paitsi suuret yritykset panostavat tällä hetkellä taiteeseen,” arvelee Kokkonen. artek haluaa pysyä Suomessa artekilla on huonekalutehdas Raisiossa ja useita eri kalusteosien alihankkijoita Suomessa. Jonkun verran valmistusta on myös Virossa, jossa käsityöperinne on vielä vahva. Siellä käytetään erityisesti vaaleaa suomalaista koivua, joka on alusta lähtien ollut artekin tuotemerkki. Valaisinten metalliosia valmistetaan jonkin verran Kiinassa. Perinteinen käsityötaito on häviämässä ja kustannukset nousevat. Nyt artek tutkii yhdessä amerikkalaisten suunnittelijoiden kanssa mahdollisuuksia hyödyntää robotteja ja automaatiota valmistuksessa. Lähtökohtana on kuitenkin, että valmistus pysyy pääasiallisesti Suomessa. Tulevat visiot Ville Kokkonen nostaa esille artekin tulevan tavoitteen ottaa vastuuta ja panostaa ihmisten henkiseen hyvinvointiin ympäristösuunnittelulla ja lisätä viihtyvyyttä sisustuksella ja erilaisilla elämää helpottavilla tuoteratkaisuilla kahviloissa ja julkisissa tiloissa. Yksi kohderyhmä tässä on nuoret ja heidän syrjäytymisensä estäminen. artekissa pyritään löytämään ratkaisua sille, kuinka saada ihmiset viihtymään paremmin yhdessä. artek on mukana Helsingin designvuoden 2012 julkaisuissa. Helsingin Esplanadin myymälään on tarkoitus perustaa ”Do you read me” –Espa-Shop -kirjakauppa ja lukutila, johon kiinnostavat henkilöt ovat koonneet suosituslistoja lempikirjoistaan. Hyvällä tuotteella on tarina ”artekin tuotteisiin liittyy aina tarina, mikä tekee niistä ajattomia, nostaa niiden arvoa ja tekee niistä kiinnostavan. Tarina ei ole vain statussymboli, kuten auto, vaan se heijastaa myös omistajansa kiinnostuksen kohteita ja arvoja. Hyvä muotoilu voi muuttaa parhaassa tapauksessa ajattelutapaamme. Kun kuluttaja alkaa arvostaa tuotetta, silloin muotoilu on onnistunut”, uskoo Ville Kokkonen. n artek lukuina artekilla on n. 60 työntekijää. Liikevaihto vuonna 2010 oli n. 20 miljoonaa euroa. Päämarkkinat ovat Suomessa. artekilla on myymälät Helsingissä, Espoossa ja Turussa. Yrityksen omistaa ruotsalainen sijoittaja Proventus AB. Vuoden 2012 hightech-trendejä ovat Cloud Computing –pilvipalvelut, mobiilipalvelut, it-tietoturva ja sosiaalinen media. Tämä käy ilmi Saksan tietotekniikan ja viestintäalan keskusliiton Bitkomin tekemästä kyselystä. Niin sanottu Cloud Computing puolusti kärkisijaansa jo kolmannen kerran peräkkäin 66 prosentilla kysytyimpänä palveluna. Tällöin ohjelmia ja tietoja ei tallenneta enää vain paikallisesti omaan tietokoneeseen tai matkapuhelimeen, vaan reaaliaikaisesti tietoverkkoihin. Bitkomin arvioiden mukaan pilvipalveluiden liikevaihto kasvaa Saksassa vuoteen 2015 mennessä noin 13 miljardiin euroon eli yli kolminkertaiseksi. Kymmenen prosenttiyksikön kasvu edellisvuoteen verrattuna merkitsee sitä, että matkapuhelinten mobiilisovelluksista on kiinnostunut nyt joka toinen yritys. Uusi keksintö kymmenen kärjessä on E-Energy, joka herättää energiamuutosten aikakaudella erityistä kiinnostusta. Kyse on älykkäistä sähköverkoista, joiden avulla on mahdollista hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Nämä verkot kykenevät mukauttamaan virran kulutuksen säästä johtuviin tuuli- ja aurinkoenergiamuutoksiin ja ohjailemaan sähkön jakelua. Design Design 31 32 Innovatiiviset Saksa ja Suomi Euroopan komission innovatiivisuusvertailussa Saksa on kolmannella sijalla. EU:ssa ensimmäisen sijan vertailussa vie Ruotsi ja seuraavana tulee Tanska. Suomi on sijalla neljä. Vertailussa olivat mukana mm. investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen, koulutustaso, tutkimusmenetelmät ja yritysinvestoinnit. Saksan vahvuuksina tämän tutkimuksen mukaan ovat erityisesti julkisten menojen panostukset tutkimukseen ja kehitykseen, Saksan innovaatiojärjestelmien avoimuus ulospäin ja verkottuminen sekä johdonmukainen suuntautuminen huipputeknologioihin. Saksan keskuspankki ennustaa kasvua kevääksi Vaikka velkakriisi on painanut Saksan taloutta alkuvuodesta, Bundesbank uskoo talouden kääntyvän kesää kohden nousuun. Keskuspankin kuukausiraportin mukaan maa voi välttyä taantumalta. Euroopan suurimman talouden kansantuote supistui viime vuonna uskottua vähemmän. Saksan vienti euroalueen ulkopuolelle vetää, ja maan talousluottamus oli tammikuussa ylimmillään viiteen kuukauteen. Taloutta vauhdittavat erityisesti rakennusala ja yksityinen kulutus. Outokumpu ruostumattoman teräksen markkinajohtajaksi UPM investoi energian tuotantoon ja biodieseliin Teräskonserni Outokumpu ostaa noin 2,7 miljardilla eurolla saksalaisen ThyssenGroupin ruostumatonta terästä valmistavan tytäryhtiön Inoxumin. Kaupan hinta muodostuu miljardin euron käteismaksusta ja noin miljardin euron arvoisista Outokummun osakkeista, joka vastaa 29,9 prosentin osuutta pääomasta. Lisäksi Outokumpu ottaa hoitaakseen ThyssenGroupin velkavastuita ja eläkesitoumuksia. Outokumpu haluaa säästää järjestelyillä ylikapasiteetista kärsivässä terästuotannossa vuosittain 250 miljoonaa euroa. Outokummun ilmoituksen mukaan tähän tavoitteeseen päästään viimeistään vuoteen 2017 mennessä. Työpaikkojen vähentämisen lisäksi Outokumpu näkee kustannussäästöjä yhteisissä raaka-aine- ja energiahankinnoissa sekä markkinoinnissa. Oston kautta teräsalalle syntyy uusi maailmanmarkkinajohtaja, jossa on yli 19 000 työntekijää ja jonka liikevaihto on 11,9 miljardia euroa. Osto edellyttää vielä kartellivirastojen hyväksymistä, jonka odotetaan tulevan vuoden loppuun mennessä. Metsäyhtiö UPM investoi 85 miljoonaa euroa Etelä-Saksassa Schongaussa sijaitsevaan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokseen. Tämä voimala tuottaa paperitehtaalle prosessihöyryn ja sähkön lisäksi kestävää ja energiatehokasta kaukolämpöä arviolta 750 kotitaloudelle sekä Schongaun kaupungin julkisille laitoksille. Uusi tuotantolaitos otetaan käyttöön vuoden 2014 lopulla. Tällä turvataan UPM:n mukaan oma energianhuolto ja lisätään omavaraisuusastetta. UPM ilmoittaa myös, että se aikoo rakentaa Lappeenrantaan biodieseliä valmistavan laitoksen polttoaineen tuottamiseksi raakamäntyöljystä. Kyseessä on ensimmäinen tämänlaatuinen teollisen mittakaavan investointi maailmassa. Biojalostamo tuottaa vuosittain noin 100 000 tonnia toisen sukupolven biodieseliä liikennekäyttöön. Jalostamon rakentaminen on tarkoitus aloittaa tämän vuoden kesällä ja päättyä vuonna 2014. Ekosähkö ohittaa ydinsähkön Uusiutuvasta energiasta on tullut viime vuonna energiantuotannon toiseksi tärkein lähde Saksassa. Noin 20 prosentin eri energialähteistä muodostuvalla osuudella uusiutuvan energian tuotanto ohitti ydinenergian, jonka osuudeksi jäi kahdeksan ydinvoimalan sulkemisen jälkeen 18 prosenttia. Tärkein energialähde oli Saksan Energiaja vesitalouden keskusliiton (BDEW) mukaan ruskohiili, jonka osuus oli 25 prosenttia. Kivihiilivoimaloiden osuudeksi tuli 19 prosenttia, öljyn, pumppuvoimaloiden ja muiden energialähteiden osuudeksi 5 prosenttia. Joulukuu 2011 oli 8,5 miljardin kilowattitunnin tuotantomäärällä kaikkien aikojen paras talvikuukausi BDEW:n ilmoituksen mukaan. Koska sähkön saanti tuulesta ja auringosta vaihtelee voimakkaasti, vaatimukset sähköverkkojen nopeasta rakentamisesta voimistuvat entisestään. Uusiutuvan energiatuotannon voimakas kasvu on tosin ilahduttavaa, mutta myös paineet verkkojen kattavuuteen uusiutuvien energiamarkkinoiden integroimiseen toisiinsa lisääntyvät. Vuonna 2011 Saksassa kulutettiin 607 miljardia kilowattituntia sähköä (2010: 610 mrd. kWh). Sähköntuotanto laski vuoden 2010 628 miljardista kilowattitunnista 612 miljardiin kilowattituntiin. Näin kahdeksannen ydinvoimalan sulkemisen jälkeenkin viime vuonna Saksassa tuotettiin enemmän sähköä kuin kulutettiin. Talousuutiset Wirtschaftsnachrichten 1 2012 Inflaatio kasvoi 2,3 prosenttia Lämmitysöljyn ja polttoaineen hinnat ovat Saksassa lisänneet yllättävästi inflaatiota. Maan tilastokeskuksen ennakkoarvioiden mukaan kuluttajahinnat nousivat vuoden 2012 helmikuussa 2,3 prosenttia viime vuoden helmikuuhun verrattuna. Tammikuussa kuluttajahintojen nousu oli 2,1 prosenttia. Koko vuoden 2011 inflaatioprosentiksi tilastoasiantuntijat olivat arvioineet 2,3. Ekonomistit uskovat, että hintojen nousu hidastuu tulevina kuukausina. Yrittäjät kannattavat euroa Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta yrittäjästä on sitä mieltä, että euron käyttöönotto on vaikuttanut myönteisesti yritystoimintaan. Kuten Grant Thorntonin noin 1300 yritysedustajalle 17 Euroopan maasta tehdystä ”International Business Report” (IBR) –kyselystä käy ilmi, suomalaiset ovat kaikkein tyytyväisimpiä Euroopan yhteisvaluuttaan. Myös saksalaisten ja ranskalaisten keskuudessa tyytyväisyysaste on korkea vaihdellen 71–79 prosenttia. Häntäpäässä ovat italialaiset johtajat, joista vain joka toinen (48 %) suhtautuu myönteisesti euroon. M-real myy Premium Papier -liiketoiminnan Paperitehdas M-real myy Premium Papier –liiketoimintansa saksalaiselle Walzmühle AG:lle, joka on Hahnemühle FineArt GmbH:n tytäryhtiö. Kauppaan sisältyy koko Premium Papier -tuotanto, siihen kuuluvat koneet ja laitteet sekä M-real Zanders GmbH:n noin 100 työntekijää Bergisch Gladbachissa. Kyse on korkealaatuisesta painopaperista, jota käytetään kirjeissä, esitteissä, kirjoissa, kalentereissa tai kirjekuorissa. M-real haluaa viedä kaupan loppuun vielä keväällä 2012. Tämän seurauksena yrityksen liikevaihto vähenee noin 20 miljoonaa euroa. Suomalainen paperitehdas ei kuitenkaan usko myynnillä olevan vaikutusta operatiiviseen tulokseen. Tuotantoyksikön myynnin jälkeen M-realilla ei ole enää osuuksia Dürenin Reflex-tehtailla. Semikron ostaa Nideconin Maailman suurimpiin puolijohteiden valmistajiin kuuluva Semikron International GmbH Nürnbergistä on ostanut suomalaisen Nidecon Technologies Oy:n. Vantaalla sijaitseva Nidecon kehittää tehosuodattimia uusiutuvista energialähteistä saatavan sähkön tuotannon tarpeisiin. Kuulumalla maailmanlaajuiseen Semikron-konserniin suomalainen yritys haluaa hyödyntää konsernin tuotantoverkostoa, myyntikanavia ja yhteyksiä teknologiansa markkinoinnissa. Semikron avaa Nideconin kaupan ansiosta puolestaan uusia mahdollisuuksia verkkointegraation alalla. Tehoelektroniikka ohjaa ja säätelee esimerkiksi tuulienergian tuottamaa sähköä siten, että siinä on aina oikea verkkotaajuus ja laatu syötettäväksi julkiseen verkkoon sähköntuotannon heilahteluista huolimatta. DB Schenker AG ostaa Suomen Kiitoautot Oy:n Saksan rautateiden Deutsche Bahn AG:n tytäryritys DB Schenker laajentaa toimintaansa Suomen maaliikenteessä. Schenkerin suomalainen maayritys Oy Schenker East Ab on päättänyt tammikuun puolivälissä ostaa Suomen Kiitoautot Oy:n koko osakekannan. Itäsuomalainen Suomen Kiitoautot Oy on Kiitoautot Yhtiöt Oy:n 100-prosenttinen tytäryhtiö. Suomen Kiitoautot Oy on suurimpia suomalaisia maaliikennettä harjoittavia perheyrityksiä, jonka liikevaihto on noin 50,5 miljoonaa euroa ja jolla on lähes 450 työntekijää. 1 2012 Talousuutiset Wirtschaftsnachrichten 33 34 Saksa globaalivoittaja yrittäjyydellä ja työllä Saksan yrityssektori teki 1990-luvulla oikean markkinastrategisen valinnan. Kun markkinat kasvavat kooltaan moninkertaisiksi, yritysten on pakko kasvaa saavuttaakseen riittävä mittakaava. Tiukan kilpailupolitiikan ansioista Saksa on välttänyt ylikuumenemisen, mihin monet muut EU-maat ovat hukanneet vientimenestyksen, kirjoittaa taloustieteen professori Arto Lahti. S aksan yrityssektori teki 90-luvulla oikean markkinastrategisen valinnan. Kun markkinat kasvavat kooltaan moninkertaisiksi, yritysten on pakko kasvaa saavuttaakseen riittävä mittakaava. Tiukan kilpailupolitiikan ansiosta Saksa on välttänyt ylikuumenemisen, mihin monet muut EU-maat ovat hukanneet vienti- menestyksen, kirjoittaa Aalto-yliopiston taloustieteen professori Arto Lahti. Saksa on komparatiivisesti maailman vahvin talous. Vuonna 2010 Saksa oli maailman toiseksi suurin viejä Kiinan jälkeen – 952 mrd. euroa. Tuonnin arvo oli 798 mrd. euroa ja vaihtotaseen ylijäämä 154 mrd. euroa. Saksassa vientiyritysten lukumäärä on Elintila markkinoilla yli 340 000 ja näistä yli 100 000 on toteuttanut suoria tuotannollisia investointeja ulkomaille. Saksan pankkijärjestelmä on ”vanhakantainen” ja ylijäämäsektorin varat kohdennetaan tuotannollisin investointeihin. Saksassa infrastruktuurin kannalta keskeiset alat kuten telekommunikaatio, energia tai posti on yksityistetty. Syntyneet yritykset Hinta Tuotetyypit korkea Differoidut tuotteet Keskimääräinen Tavalliset tuotteet Alhainen Massatuotteet boutique-myymälät = top HIGH Differointietu Laadukkaat erikoisliikkeet ja tavaratalot = MD HIGH Kuoleman Perinteiset ketjut / liikkeet ja tavaratalot = MD kapeikko marketit = MD LOW Kustannusetu Hypermarketit = LOW LOW Markkinoiden kysyntäperusta Markkinoiden voittopotenttiaali Markkinointi Marketing 1 2012 35 kuten Die Deutsche Post eivät rahasta kotimarkkinoita "luonnollisen monopolin" avulla, vaan ovat kansainvälistyneet. Saksa noudattaa tiukkaa kilpailupolitiikkaa. Valtion infrastruktuuria ylläpitävät yritykset nauttivat privilegioita mm. Ranskassa. Saksan talouden koordinaatiota toteuttaa kauppakamarilaitos, jota keskitetyn ohjauksen maissa on hyljeksitty. Kauppakamarin jäsenyys on Saksassa pakollinen. Kauppakamarilaitos hoitaa laajaa tehtäväkirjoa. Saksassa yritykset ottavat vastuun mm. työvoimakoulutuksesta oppisopimusmallilla. Seuraus on toimivat suhteet työntekijöiden ja työnantajien välillä, tiukka työtahti ja kova tuottavuus. Vuonna 1991, jolloin yhdentyminen astui voimaan, yhdistyneen Saksan työn tuottavuusindeksi laski 20 % alle Ranskan tason, kun Saksa vuosina 1951–1989 oli 10 % Ranskaa edellä (OECD). Ekonomistit, jotka eivät muuta ymmärrä kuin lukunsa, nimittivät Saksaa: "Sick Man of Europe". Monipuolinen ja innovatiivinen yrityssektori Saksa on viides mitattuna R&D-panoksella ja kolmas kansainvälisessä patentoinnissa (PCT-patentit). Saksalaisilla suuryrityksillä on R&D-keskuksia ja tuotantoyksiköitä Aasian kasvavissa maissa samaan tapaan kuin European Fortune 1000 suuryrityksillä. Saksan suuryritykset (mm. Siemens) hankkivat pääosan teknologiastaan kotimaasta (WIPO). Saksassa innovatiivisuus on vallitseva kulttuuri. Näin Saksan valtava yrityssektori on koko ajan kykenevä tuottamaan ratkaisuja eri alojen tuotteiden ja prosessien tehostamiseen. 30 % Saksan teollisuudesta tuottaa innovatiivisia tuotteita, Ranskassa ja Englannissa vain 16 %. Saksan voima on laaja ja erikoistunut teollinen rakenne. Teollisuuden osuus BKT:sta on 30 % ja Ranskassa vain 20 %. Saksan teollisuuden kilpailukykyisin sektori on kone- ja laiteteollisuus, jonka yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2010 oli 173 mrd. euroa. Yli 30 % Saksan yliopisto-opiskelijoista opiskelee teknisiä aloja (applied sciences/ engineering). Yritysten lukumäärä on 6300 ja työpaikkoja on 908 000. Toimiala on johtava Euroopassa ja markkinaosuus globaalisti on 20 %. EU-maat ovat olleet häviäjiä teollisuuden volyymikehityksessä. Saksan kone- ja laiteteollisuus kasvoi 56 % vuosina 2003–2008 ja ala on luonut vahvat asiakassuhteet asiakastoimialoihin, kuten elektroniikka-, auto-, kemian- ja elintarviketeollisuuteen. Näillä toimii 11 400 1 2012 yritystä, työllistyy 2,2 milj. työntekijää ja liikevaihtoa kertyy 630 mrd. euroa. Keskisuurilla yrityksillä on ratkaiseva rooli Suuryritykset selittävät merkittävän osan Saksan talouden kilpailukyvystä, mutta Saksan työllisyyden kannalta keskeisessä roolissa ovat keskisuuret yritykset (Mittelstand). Saksan globaalimenestystä yrityssektorilla kuvaa osuvasti Hidden Champions (HD)-tutkimus. Hermann Simon tunnisti 450 HD-yritystä Saksassa vuoden 1994 tietoihin perustuen. Näistä hän tutki yksityiskohtaisesti 200. Nämä yritykset ovat tähdänneet globaaliin johtoasemaa tarkasti valituilla markkinasegmenteillä. Yritykset ovat pääosin perheiden omistamia, sijaitsevat pienissä kaupungeissa, ovat saavuttaneet johtavan aseman globaalimarkkinoilla (esimerkkinä Hauni Maschinenbau AG valmistaa tupakkakoneita – perustaja Dr. Kurt A. Körber vuonna 1946), mutta ovat silti huonosti tunnettuja. Siinä missä suurin osa EU:n yrityssektorista on sortunut suurten strategioiden huumaan, HD-yritykset ovat panostaneet tuote- ja prosessiteknologiaan ja asiakaspalveluun. EU-maissa on tehty tiukka rajankäynti suuryritysten ja pk-yritysten välillä niin, että pk-yritykset ovat alle 250 henkilön yrityksiä. EU:n mukaan kansainvälistymisen kannalta keskeinen kokoluokka (250–1000 henkilöä) on siis toisarvoisia, kun rakennetaan yrityspolitiikkaa. Saksassa tämä globaalisti keskikokoinen yritysryhmä on saanut vahvan aseman. Keskisuurten HD-yritysten liikevaihto voi nousta 800 miljoonaa euroon saakka ja työntekijämäärä tuhansiin. Keskikoko näytteessä oli 50 miljoonaa euroa liikevaihtoa, josta noin puolet oli vientiä. Bernd Venohr ja Klaus Meyer tutkivat yrityksiä Simonin määritelmien mukaisesti. Vuoden 2006 tietojen mukaan Saksassa on 1130 yritystä, jotka täyttävät Simonin HD-kriteerit. HD-yrityksille on 2000-luvulla ollut ominaista nopea globaalimarkkinoiden kysyntään perustuva liikevaihdon kasvu (8,4 %, 1994–2004), kun samaan aikaan pörssiyritykset kasvoivat hitaammin (German DAX, 4,9 %) ja yrityssektori 2,7 %. HD-yrityksistä 82 % on vahvistanut globaalia markkinajohtajuutta vuosina 1994–2004. HD-yritykset ovat säilyneet 61,4 -prosenttisesti perheyrityksinä, konserneja on 20 % ja 10 % on julkisesti listattuja sekä 7,6 % private equity -rahastojen omistamia. Yritysten leimallinen piirre on voittovarojen panostus yrityksen kehittämiseen. Saksassa HD-sektori tuo tuloja kaikille sidosryhmille. Saksan HD-yritysjoukosta voidaan ottaa esimerkkinä monia globaaleja menetystarinoita: A. SAP AG, kotipaikka Walldorf, BadenWürttemberg. SAP työllistää yli 50 000 työntekijää ja liikevaihto on 16 mrd. dollaria. B. Fresenius Medical Care AG & Co., Sacramento, CA. Yhtiö on maailman johtava dialyysijärjestelmien valmistaja. Yhtiön liikevaihto on 12 mrd. dollaria ja markkinaosuus on 1/3. C. The Würth Group, Künzelsau. Yhtiö on maailman johtava tarvikkeiden ja työvälineiden tarjoaja. Yhtiön liikevaihto on 10 miljardia dollaria ja työntekijämäärä yli 65 000 410 yhtiössä 84 maassa. Yhtiön asiakastyötä tekee liki puolet henkilökunnasta. n Yrityksen hintateoria. Saksan vientiteollisuuden tarjonta asemoituu differointiedun alueelle. Saksalaisen koneen hinta voi olla moninkertainen maailmanmarkkinoiden halvimpaan tuotteeseen nähden. Silti asiakkaat ympäri maailmaa ovat valmiita maksamaan saksalaisesta koneesta korkean hinnan. Tämä perustuu siihen ajatukseen, että kun kone on tuotantokäytössä, seisokit ovat ne, jotka tulevat kalliiksi. Näin saksalainen kone maksaa itsensä takaisin nopeammin kuin halpa ja käytössä epävarma kone. Kirjoittaja on taloustieteen professori Aalto-yliopistossa. Arto Lahden koko analyysin voit lukea www.dfhk.fi/uploads/media/artolahti.pdf Markkinointi Marketing 36 Hampurin satamaan saapui lähes 300 jättikokoista alusta, joihin mahtui yli 10 000 konttia. Aurinkoa ja pilvisäätä Saksan satamien yllä Suhdanteiden elpyminen auttoi Saksan satamia uuteen kasvuun vuonna 2011. Saksan tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan satamien kokonaistavaraliikenne kasvoi vajaat 7 prosenttia edellisvuodesta. Määrällisesti se oli yli 290 miljoonaa tonnia. Konttiliikenne kasvoi noin kymmenyksellä vuoteen 2010 verrattuna. S atamien kasvuvauhtia on kuitenkin jarruttanut merirahtien raju hinnannousu vuodesta 2010 lähtien. Se näkyy erityisesti saapuvissa linjarahdeissa, joiden hinnat yli kaksinkertaistuivat vuoden 2009 alhaiseen lähtötasoon verrattuna. Hintojen nousuun vaikuttivat paitsi kansainvälinen kuljetuskapasiteetin kasvanut kysyntä myös dollarin sekä öljyn hintojen raju nousu. Satamayhtiöt vastaavat kilpailuhaasteisiin lisäämällä palveluja ja uudistamalla satamatekniikkaansa. Ajoneuvojen laivaus toi kasvua Lyypekin satamalle Lyypekin satama on suurin Saksan Itämeren satamista. Itämeren vaikea taloustilanne näkyy kuitenkin myös Lyypekin satamakehityksessä. Viime vuonna koko sataman liikevaihto oli 26,57 miljoonaa tonnia eli 0,6 prosenttia edellisvuotta pienempi. Lyypekin satamayhtiön Lübecker Hafen-Gesellschaft mbH:n (LHG) osuus tästä on 24,03 miljoonaa tonnia (–2 %). Liikenne Verkehr Trailerien ja kuorma-autojen laivaus kasvoi LHG:n mukaan ilahduttavat 1,5 prosenttia ja nousi 720 000 yksikköön. Näin satamayhtiö kykeni kompensoimaan lauttaliikenteen menetyksen. Sama ei ole kuitenkaan onnistunut konttiliikenteessä, jonka määrä laski noin 7 prosenttia. Myös henkilöautojen vienti- ja tuontilaivaus kasvoi vuonna 2011 selvästi. Laivattujen ajoneuvojen määrä oli 111 000 (+21 %). Matkustajien määrä kasvoi 435 000 henkeen (+ 2,8 %). Suurimman haasteen satamalle aiheuttaa paperiteollisuuden markkinoiden heikkeneminen. Lyypekki Euroopan suurimpana metsäteollisuustuotteiden satamana menetti maailman - ja tässä tapauksessa siis myös Ruotsin ja Suomen paperiteollisuuden – ylikapasiteetin ja rakennemuutosten vuoksi viime vuonna 8 prosenttia edellisvuoden paperilaivauksistaan. Lyypekin satama varustautuu tuleviin haasteisiin lisäämällä rakennusinvestointeja, joiden yhteissummaksi arvioidaan 15 miljoonaa euroa. Välittömiä toimenpiteitä on esimerkiksi Skandinavienkain muuttaminen ja laajentaminen, jonka jälkeen satamaan pääsee jopa 240 metriä pitkät alukset. Satamapalveluja parannetaan myös laajentamalla Baltic Rail Gate –raideterminaalia kuudennella lisäraiteella. Hampurin satamalla huippuvuosi 2011 Saksan suurimman yleissataman Hampurin kokonaisliikevaihto kasvoi vuonna 2011 voimakkaimmin eli 9,1 prosenttia 132,2 miljoonaan tonniin. Hampurin satama kasvatti myös konttiliikennettään eniten koko Pohjois-Euroopassa eli 14,2 prosenttia 9 miljoonaan tonniin. Menestyksekäs viime vuosi nosti Hampurin toiseksi suurimmaksi konttiliikennesatamaksi Rotterdamin jälkeen. Tuontiliikenne Hampurin kautta kasvoi 8 prosenttia ja vienti 10 prosenttia. Kappaletavaran liikevaihto kasvoi noin 14 prosenttia, massatavaran liikevaihto putosi puolestaan kaksi prosenttia. Aasia pysyi edelleen Hampurin tärkeimpänä tuontikohteena. Toiseksi 1 2012 suurin kohdealue on Venäjä. Hampurissa puretaan tuhansia tonneja Aasiasta tulevia aluksia pienempiin laivoihin ja kuljetetaan edelleen Kielin kanavaa pitkin Itämeren ympäristövaltioihin. Sadan kilometrin päässä sisämaassa sijaitsevaan Hampuriin alusjättiläiset pääsevät vain puolilastissa, koska Elbejoki on liian matala. Siksi Hampurin kaupunki ja osavaltio suunnittelevat laivaväylän syventämistä, mikä lisäisi Hampurin kiinnostavuutta jättialusten keskussatamana entisestään. Ala-Saksin osavaltio vastustaa tätä Hampurin suunnitelmaa, sillä se rakentaa parasta aikaa Wilhelmshaveniin uutta jättimäistä konttisatamaa ennen kaikkea suurille laivoille. Wilhelmshavenista on elokuun jälkeen tulossa suora kilpailija Hampurille. Bremenin ja Bremerhavenin satamaliikenne jo huippuvuosien tasoa Myös Bremenin kaupunki ja Bremerhaven ovat erittäin tyytyväisiä meriliikenteensä kehitykseen. Bremenin satamat arvioivat vuoden 2011 rahtien kokonaisvaihdoksi 81,3 miljoonaa tonnia (+18 %). Tämäkin on historiallinen ennätys. Ennätysvuoden 2008 tulos ylitettiin runsaalla yhdeksällä prosentilla. Bremerhavenin satama arvioi vuoden 2011 kokonaisliikevaihdoksi 67,3 miljoonaa tonnia. Erityisen voimakkaasti eli 20 prosenttia on kasvanut massatavaroiden rahtaus. Bremenin satamat ovat neljänneksi suurin konttitavaroiden rahtisatama Euroopassa. Rahdin määrä oli 62,6 miljoonaa tonnia. Autorahdin käsittely Bremerhavenissa oli vuonna 2011 myös ennätyksellisen vilkasta. Sataman kautta kulkeneen rahdin määräksi arvioidaan noin kaksi miljoonaa ajoneuvoa, mikä merkitsee noin 30 prosentin kasvua. Tämä johtuu suureksi osaksi Saksan autoteollisuuden voimakkaasta kasvusta. Näin ollaan päästy jo vuosien 2007–2008 huippulukuihin. Eräs Bremerhavenin tärkeistä investointiprojekteista on offshore-terminaalin rakentaminen. Projektin tavoitteena on kehittää merikaupungista johtava eurooppalainen tuulivoimalateknologian ja logistiikan keskus. Keskuksen on tarkoitus tarjota paikka 2–3 offshore-alukselle, joilla voidaan kuljettaa suurkomponentteja Pohjanmerelle rakennettaviin tuulivoimaloihin. raskaat öljytankkerit joutuvat keventämään lastiaan ensin muihin satamiin päästäkseen perille Rostockiin. Nestekuljetukset laskivat jopa 38 prosenttia. Massatavaran, kuten viljan, rahtimäärä putosi 3 prosenttia. Kappaletavararahdin määrä nousi 550 000 miljoonaan tonniin (+ 50 %). Erityisesti lisääntyivät teräslevy-, putki- ja nosturikuljetukset. Samaten kasvoi roro- ja lauttarahti huolimatta Tallink-varustamon Rostock-Helsinki -liikenteen poisjäämisestä. Roro-rahdin määrä Rostockin sataman kokonaisvaihdosta oli 58 prosenttia. Matkustajalauttaliikenne Tanskan, Ruotsin, Suomen ja Puolan välillä väheni 50 000 matkustajalla ja jäi noin kahteen miljoonaan. Odotettavissa on, että uusien Rostock-Gedser -lauttayhteyksien myötä matkustajaliikenne alkaa taas kasvaa. Vuonna 2011 rullasi Rostockin sataman kautta 11,7 miljoonaa tonnia lauttatavaraa ja 1,3 miljoonaan roro-tavaraa. Rostockin sataman kautta liikennöi PohjoisEuroopan ja Keski-Euroopan väliä vuonna 2011 yhteensä 327 039 rekkaa ja kuormaautoa. Vaihdettavien perävaunujen määrä oli 113 250. Myös lautalla kuljetettavien junanvaunujen määrä kasvoi. Yhdistetty auto- ja junakuljetusliikenne kasvoi lisää peräti 9 prosenttia jo sinänsä positiiviseen vuoteen 2010 verrattuna. Paperitoimituksia kulki viime vuonna Rostockin sataman kautta 319 000 tonnia, mikä jäi alle edellisvuoden tason. UPM Kymmenen Rostockin edustus pääsi 311 000 tonniin ja Baltic Lloydin rostockilainen logistiikkayritys 8000 tonniin. UPM Kymmene toimittaa suomalaista paperia osittain myös Englantiin ja USA:han. Baltic Lloyd käsittelee Rostockissa Stora Enson Ruotsista tuotavaa paperia. Rostockin satama satsaa tulevaisuuteen. Vuonna 2011 satamayhtiö investoi jo 55 miljoonaa euroa sataman infrastruktuurin parantamiseen. Suunnitteilla on joukko muita haastavia suurrakennusprojekteja sekä investointeja aivan uuteen lauttaterminaaliin, risteilyterminaalin matkustajalaituriin että öljysataman lastinkäsittelyyn ja laiturien laajennukseen. Toinen yli 50 miljoonan investointipaketti tulee käsittelyyn vuonna 2012. Tällä on tarkoitus laajentaa lautta- ja roro-terminaaleja ja yhdistelmäliikenteen lastaustekniikkaa. Wismar odottaa parempaa huomista Wismarin satama ei päässyt vuonna 2011 edellisvuoden tulokseen. Sen kokonaisliikevaihto putosi niin laiva-, rautatie- kuin maakuljetuksissa yhteensä neljä prosenttia. Satamavaihdon kokonaismäärä oli 6,4 miljoonaa tonnia. Tästä merikuljetusten osuus on 50 prosenttia eli 3,2 miljoonaa tonnia, rautatiekuljetusten 1,3 miljoonaa tonnia ja maakuljetusten 1,9 miljoonaa tonnia. Tulokseen vaikuttivat maailmanlaajuiset finanssimarkkinoiden heilahdukset sekä Itämeren alkuvuoden laivaliikennettä vaikeuttaneet jääolosuhteet. Ensimmäinen rakennusvaihe sataman laajentamiseksi on nyt ohi. Satamalla on tarjota yksi uusi 12 500 neliön suuruinen laituri-, tavarankäsittely- ja varastoalue lisää. Kuluvana vuonna toteutetaan myös sataman laajennusprojektin toinen vaihe sekä syvennetään väylää suurille esimerkiksi puukuljetuksiin soveltuville aluksille. n Rostockin sataman kappaletavararahti kasvoi puolella Vuonna 2011 Rostockin sataman kautta kulki tavaraa 22,3 miljoonaa tonnin arvosta. Lautta-, roro- ja kappaletavararahtien kasvaessa irtolastin ja erityisesti raakaöljyn määrä putosi hieman. Syynä laskuun on satamaväylän mataluus, sillä täynnä kulkevat 1 2012 Rostockin satama odottaa piristystä matkustajaliikenteeseen. Liikenne Verkehr 37 Saksan vienti mursi 1000 miljardin euron rajan Saksan vientiyritykset mursivat vuonna 2011 statistisen äänimuurin. Saksan tilastokeskuksen mukaan viennin arvo ylsi ensi kertaa 1060 miljardiin euroon velkakriisistä ja euroalueen hidastuneesta kaupankäynnistä huolimatta. Saksan vienti kasvoi 11,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Myös tuonti, jonka arvo oli 902 miljardia euroa, ylitti 13,2 prosentilla aikaisemman ennätyksen 803,8 miljardia euroa vuodelta 2008. Näin Saksan ulkomaankaupan ylijäämä ylsi 158,2 miljardiin euroon. Saksan vienti Lähde: Saksan tilastokeskus 38 Saksan tuonti mrd. € % mrd. € % 1. Ranska 101,6 9,6 1. Alankomaat 82,2 9,1 2. Yhdysvallat 73,7 7,0 2. Kiina 79,2 8,8 3. Alankomaat 69,3 6,5 3. Ranska 66,4 7,4 4. Iso-Britannia 65,3 6,2 4. Italia 48,3 5,4 5. Kiina 64,8 6,1 5. Yhdysvallat 48,3 5,4 6. Italia 62,1 5,9 6. Iso-Britannia 44,9 5,0 7. Itävalta 57,9 5,5 7. Venäjä 40,6 4,5 8. Sveitsi 47,7 4,5 8. Belgia 38,3 4,2 9. Belgia 47,0 4,4 9. Itävalta 37,7 4,2 10. Puola 43,5 4,1 10. Sveitsi 36,9 4,1 11. Espanja 34,9 3,3 11. Tšekki 33,0 3,7 12. Venäjä 34,4 3,2 12. Puola 32,4 3,6 13. Tšekki 30,6 2,9 13. Japani 23,5 2,6 14. Ruotsi 22,0 2,1 14. Espanja 22,5 2,5 15. Turkki 20,1 1,9 15. Norja 20,6 2,3 16. Unkari 15,7 1,5 16. Unkari 18,2 2,0 17. Japani 15,1 1,4 17. Ruotsi 14,1 1,6 18. Tanska 14,7 1,4 18. Tanska 12,3 1,4 19. Etelä-Korea 11,7 1,1 19. Irlanti 12,3 1,4 20. Brasilia 11,2 1,1 20. Turkki 11,7 1,3 21. Intia 10,9 1,0 21. Brasilia 11,2 1,2 22. Slovakia 10,3 1,0 22. Slovakia 10,8 1,2 23. Romania 8,8 0,8 23. Etelä-Korea 9,5 1,1 24. Etelä-Afrika 8,6 0,8 24. Romania 8,4 0,9 25. Suomi 8,5 0,8 25. Intia 7,5 0,8 26. Australia 8,3 0,8 26. Taiwan 6,8 0,7 27. Norja 7,9 0,7 27. Suomi 6,6 0,7 28. Mexiko 7,6 0,7 28. Etelä-Afrikka 6,2 0,7 29. Arabiemiirikunnat 7,5 0,7 29. Malesia 6,1 0,7 30. Kanada 7,3 0,7 30. Kanada 5,3 1060,1 100,0 Koko vienti Koko tuonti 902,0 0,6 100,0 S aksan ja Suomen välisessä kaupassa Saksa oli myös viime vuonna Suomen toiseksi tärkein kauppakumppani. Suomen vientitilastojen mukaan Saksan osuus Suomen kokonaisviennistä oli 9,9 prosenttia heti Ruotsin jälkeen, joka kasvatti osuuttaan 11,9 prosenttiin. Kolmannella tilalla oli Venäjä 9,4 prosentilla. Suomen tuonnissa Venäjä vei ensimmäisen sijan, mikä johtuu öljytoimitusten kallistumisesta. Venäjän osuus oli Suomen kokonaistuonnista 18,7 prosenttia. Seuraavaksi tulivat Saksa (12,4 %) ja Ruotsi (10,0 %). Saksan ja Suomen välinen kokonaiskauppa kasvoi viime vuonna noin 10 prosenttia. Kasvu jäi siten heikommaksi kuin Suomen ulkomaankaupan kasvu kokonaisuudessaan. Suomen tullihallituksen mukaan vienti Saksaan kasvoi 7 prosenttia 5,6 miljardiin euroon. Suomen tuonti Saksasta kasvoi 9 prosenttia 7,5 miljardiin euroon. Saksan vientitilastossa Suomi oli 25. sijalla 0,8 prosentilla Saksan kokonaisviennistä. Kärjessä oli Ranska ennen USA:ta ja Hollantia. Saksan tuontitilastossa Suomi oli jälleen 27. sijalla 0,8 prosentin osuudella. Eniten Saksa toi tavaroita Hollannista. Sijalla 2 ja 3 seurasivat Kiina ja Ranska. n Basware ostaa saksalaisen First Businesspost -verkkolaskuoperaattorin Sähköiseen laskutukseen erikoistunut suomalainen ohjelmistoyritys Basware on ostanut 12,2 miljoonalla eurolla müncheniläisen First Businesspost GmbH:n (1stbp:n). Eteläsaksalainen yritys kuuluu Saksan nopeimmin kasvaviin verkkolaskuoperaattoreihin. Suhdanne Konjunktur Sen liikevaihto kasvoi vuonna 2011 neljänneksen 2,4 miljoonaan euroon. Osakekaupan seurauksena Basware, jolla on yli miljoona käyttäjää yli 60 maassa, nousi johtavaksi verkkolaskutusohjelmien tarjoajaksi Saksassa ja erääksi suurimmista maailmassa. Näin yhteinen Open Network sisältää maailmanlaajuisesti 130 toisiinsa yhdistettyä verkkoa, joiden kautta noin 120 000 aktiivista ostajaa ja noin puoli miljoonaa toimittajaa hoitaa liiketoimintaansa. Baswaren ja First Businesspost -verkon kautta lähetettiin viime vuonna 150 miljardin euron arvosta laskuja. 1 2012 39 Saksan suosio matkailumaana kasvaa Saksa houkuttelee niin bisnes- kuin lomamatkailijaa S aksa oli vuonna 2011 matkakohteena suositumpi kuin koskaan. Euroopassa maa oli toiseksi suosituin matkakohde heti Espanjan jälkeen. Ulkomaisia yöpymisiä rekisteröitiin jopa 63,8 miljoonaa, tämä on kuusi prosenttia edellisvuotta enemmän. Matkailijamäärät kasvoivat eritoten Kiinasta, Intiasta sekä Brasiliasta. Suomen osalta kasvua oli 4,5 prosenttia, suomalaisyöpymisiä yhteensä 600 392. Saksan maailmanlaajuisen suosion odotetaan jatkuvan. Saksan Matkailutoimisto ennustaa täksi vuodeksi kolmen prosentin kasvua, 80 miljoonan yöpymisen rajan uskotaan rikkoutuvan viimeistään vuonna 2020. Saksan suosio näkyi myös Helsingissä tammikuussa järjestetyillä MATKA 2012 -messuilla, missä se herätti suurta kiinnostusta niin ammattikävijöiden keskuudessa kuin lomakohteenakin. Saksan yhteisosastolla mukana olivat suomalaisten kestosuosikki Berliini, Brandenburgin ja Mecklenburg Etu-Pommerin osavaltiot sekä Vantaan ystävyyskaupunki Rastatt ja Schwarzwald. Ensi kertaa messuilla esittäytyvä Augsburg toi esille erityisesti Luther-teemaa lähestyvän juhlavuoden 2017 kunniaksi. Hotelleista Queens Moat Houses Hotel GmbH sekä ylellinen Steigenberger Hotel Group esittelivät omaa tarjontaansa. Lisäksi esiteltiin vuoden 2012 matkailuteemoja, joita ovat kulttuurin ja virkistävän luonnon ohella muun muassa viini ja liikematkailu. Messu-, kokous- ja kongressimatkailussa kestävää kehitystä ja laatukriteerien korkeaa kansainvälistä tasoa tuodaan esille teemalla ”Green Meetings”. n Matkailu tärkeä taloustekijä Saksassa: Hiljattain julkaistu tutkimus osoittaa matkailun olevan yksi Saksan merkittävimmistä teollisuushaaroista. Ulkomaiset matkailijat kuluttavat Saksassa vuosittain noin 36,6 miljardia euroa. Lentojen osuus kokonaiskulutuksesta on noin 28 prosenttia, yöpymiskustannukset muodostavat 26 prosenttia ja ravintolat 15,4 prosenttia. Noin 11,5 prosenttia kuluu muihin aktiviteetteihin kuten palveluihin ja ostoksiin. DZT-Saksan Matkailutoimiston edustus on jälleen Saksalais-Suomalaisessa Kauppakamarissa. Messut Hannover CeBIT 6.–10.3.2012 Tietoturva messujen punaisena lankana T ämänvuotisten CeBIT-messujen pääteemana oli tietoturva. Messuilla kävi selvästi ilmi, että ongelmista ei enää vain keskustella, vaan niihin on olemassa jo konkreettisia ratkaisuja. Messujen kumppanimaana oli kasvava talousmahti Brasilia, joka esitteli alan osaamistaan 130 yrityksen voimin. CeBITiin tutustui jälleen yli 300 000 kävijää, joista 50 000 Saksan ulkopuolelta. n Seuraavat CeBIT-messut järjestetään Hannoverissa 5.–9.3.2013. Lisätietoja: www.cebit.com Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Brasilian presidentti Dilma Rousseff avasivat messut. 1 2012 Matkailu Reise 40 Hannover Messut Hannover Messe 23.–27.4.2012 Teollisuuden energiatehokkuus ”greentelligence” H annoverin perinteiset teollisuusmessut ovat säilyttäneet asemansa maailman johtavana teknologia- tapahtumana. Tänä vuonna messut kokoavat saman katon alle kahdeksat kansainväliset johtavat ammattimessut: – Industrial Automation: teollisuusautomaatio, sis. Interkama, Factory Automation – Energy – Digital Factory – Industrial Supply (ent. Subcontracting): alihankinta ja sopimusvalmistus – MobiliTec: mm. hybriditeknologiaa – CoilTechnica: muuntajat ja sähkömoottorit – Research & Technology: tutkimus ja tuotekehitys – Uutuutena Industrial GreenTec: ympäristöteknologia Lisätietoja: www.hannovermesse.de Messujen keskeisiä aiheita tänä vuonna ovat teollisuusautomaatio ja ICT, energiaja ympäristöteknologia, teollinen alihankinta, sopimusvalmistus ja palvelut sekä tutkimus ja tuotekehitys. Messuille odotetaan parillisten vuosien tapaan nelisentuhatta näytteilleasettajaa, joukossa runsaasti myös suomalaisyrityksiä. Näytteilleasettajaluetteloa voi selata messujen kotisivuilla. Tämänkertainen messujen kumppanimaa on vahva talous- ja teollisuusmahti Kiina tunnuslauseella ”Green + Intelligence”. Kiinan pääministeri Wen Jiabao avaa messut yhdessä Saksan liittokansleri Angela Merkelin kanssa maanantaina 22.4.2012. n Venäjä Moskova 25.–28.9.2012 Industrial Trade Fair Moscow Messuyhtiö Deutsche Messe on laajentanut toimintaansa myös Venäjälle. Jo kolmatta kertaa järjestetään neljät eri teollisuudenalan messut Moskovassa Crocus Expossa. Messuteemat ovat Hannoverin teollisuusmessuilta tutut: – – – – teollisuusautomaation Industrial Automation Russia teollisuuden sisälogistiikan ja varastoinnin CeMAT Russia voimansiirron Motion, Drive & Automation Russia sekä pintakäsittelyn Surface Russia. Järjestämme yhdessä kokeneen Venäjän-messujen järjestäjän Arvelin Internationalin kanssa suomalaisten yhteisosallistumista etenkin voimansiirron sekä sisälogistiikan ja varastoinnin alojen yrityksille. n Lisätietoja: www.itfm-expo.ru Domotex Russia 26.–28.9.2012 Venäjän valtavat markkinat odottavat myös matto- ja lattianpäällystealan suomalaisyrityksiä. Maassa on käynnissä ja suunnitteilla suuria rakennushankkeita, joissa tarvitaan myös lattiamateriaaleja, joista suuri osa tuodaan Venäjän ulkopuolelta. Venäläiset asiakkaat arvostavat suoria henkilökohtaisia kontakteja liikekumppaneidensa kanssa. Erinomainen mahdollisuus suhteiden solmimiseen on Domotex Russia, Venäjän ainoat matto- ja lattianpäällystealan ammattimessut, jotka järjestetään ensi kertaa syyskuussa. Esillä ovat erilaiset matot joka puolelta maailmaa, parketit ja laminaatit, kuidut ja langat, keraamiset laatat, puhdistaminen sekä asennustekniikat ja palvelut. Domotex Russia järjestetään yhtä aikaa kahden muun messutapahtuman kanssa. Heimtextil Russia keskittyy kodintekstiileihin ja sisustukseen, R + T Russia on uusi aurinkosuojateknologiaan ja portteihin keskittyvä messutapahtuma. n Muita matto- ja lattiapäällystealan messutapahtumia, joista lisätietoa www.domotex.de: – Domotex asia/Chinafloor Shanghaissa 27.–29.3.2012 ja 26.28.3.2013 – Domotex Middle East Istanbulissa 8.–11.11.2012 – Domotex Hannoverissa 12.–15.1.2013 Lisätietoja näistä ja muistakin Deutsche Messen järjestämistä messuista: Riitta Ahlqvist, (09) 649 054, 040 5453788, riitta.ahlqvist@dfhk.fi Messut Messen 1 2012 Messut Hampuri Real Estate North 11.–12.6.2012 Liike- ja asuinkiinteistöjen ammattimessut Pohjois-Saksassa S aksan talous on säilyttänyt asemansa kansainvälisessä vertailussa erinomaisesti. Maailman neljänneksi suurin kansantalous kukoistaa. Työllisyysluvut ovat korkeimpia 20 vuoteen, joten saksalaisilla on ostokykyä ja ostohalua. Ulkomaiset sijoittajat vastaavat yli puolesta kiinteistökaupoista Saksassa ja osuus on nousussa. Juuri nyt on oikea aika sijoittaa Euroopan suurimmille ja vakaimmille markkinoille. Hampurin kongressikeskuksessa järjestetään kesäkuussa jo kolmatta kertaa Real Estate North –messut, jotka kokoavat yhteen alan toimijat Itämeren alueelta. Messujen painopisteitä ovat rahoitus, logistiikka, vähittäiskauppa sekä vihreä rakentaminen ja energia. Uutena teemana on asuinkiinteistöt. ”Muutokset väestörakenteessa ja muuttuvat tarpeet vaativat uudenlaisia asumisratkaisuja”, sanoo messujohtaja Katariina Rohrbach. Väestö keskittyy entistä enemmän asutuskeskuksiin, vuokrat nousevat kysynnän kasvun myötä ja kaupungit painiskelevat energianhuollon haasteiden kanssa. Real Estate North tarjoaa kaksipäiväisen keskustelufoorumin, jossa yhdistyvät bisnes, verkottuminen ja tiedon hankinta. n Lisätietoja: www.real-estate-north.de Berliini ITB Berlin B erliinin kansainväliset matkailualan messut ITB kokosivat jälleen matkailubisneksen ammattilaiset ja suuren yleisön tutustumaan alan tarjontaan. Tämän vuoden tapahtumassa palveluitaan esitteli yli 10 000 näytteilleasettajaa. Erityisen huomion keräsi kumppanimaa Egypti. Maan matkailuministeri Abdel Nour vetosi niin poliittisiin kuin myös liike-elämän päättäjiin, jotta maan turismi saadaan vahvaan kasvuun. Messujen toimitusjohtaja Göken mukaan ITBmessuilla nousivat erityisesti esiin Euroopan velkakriisi, Pohjois-Afrikan ja Lähiidän kehitys sekä risteilyturvallisuus. Messujen osa-alueista matkateknologia kehittyi voimakkaimmin, jossa erityisesti sovellusten osuus kasvoi. Matkailun trendeistä saksalaiset nostivat erityisesti esiin erityisryhmien huomioinnin sekä all-inclusive –pakettien myynnin kasvun. Erityishuomion sai tänä vuonna ensimmäistä kertaa järjestettävä ITB Buyers’ circle, johon valittiin 500 tärkeää ostajaa ympäri maailman. Heistä 60 prosenttia tuli muualta kuin Saksasta. Messujen näytteilleasettajat löydät messujen kotisivuilta osoitteesta www.itb-berlin.com. Seuraavat ITB-messut pidetään Berliinissä maaliskuussa 2013. Berliinin messujen järjestämä ITB ASIA –messut järjestetään Singaporessa 17.–19.10.2012. Saksan Messut Oy järjestää yhteisosaston tähän Kaakkois-Aasian tärkeimpään ammattilaistapahtumaan. n Lisätietoja näistä ja muistakin Berliinin messuista: Mikko Nummi, puh. (09) 6122 1216, mikko.nummi@dfhk.fi www.itb-berlin.com, www.itb-asia.com 1 2012 ITB-messujen tämänkertainen kumppanimaa oli Egypti. Maan matkailuministeri Abdel Nour toivotti vieraat tervetulleiksi Egyptiin. 41 42 Karlsruhe Messut 4.–6.5.2012 Karlsruhe, Saksa EUNIQUE arts & crafts T änä v uonna Suomi esit täy t y y EUNIQUE arts & crafts -tapahtuman kumppanimaana tuoden esille monipuolisesti suomalaista taidekäsityöosaamista. Neljättä kertaa Karlsruhessa järjestettävä EUNIQUE on vakiinnuttanut paikkansa Euroopan johtavana taidekäsitöitä esittelevänä tapahtumana. Worlds Crafts Council toimii tapahtuman pääyhteistyökumppanina ja jakaa tilaisuudessa WCC-Europe EUNIQUE -palkinnon kolmatta kertaa. Palkinto on kansainvälisellä tasolla symbolinen osoitus taiteellisesta huippusuorituksesta käsityön alalla. Palkinnon saajalle luovutetaan kunniakirja, WCC-Europen kunniajäsenyys ja maksuton näyttelyosasto EUNIQUE Messut Messen 2013 -messuilla. Vuonna 2011 englantilainen korumuotoilija John Moore vastaanotti palkinnon. Tämän vuoden tapahtumassa näytteilleasettajia on yli 300. Kumppanimaa Suomi -teeman taustatukijoina toimivat Taito Ry, Design Forum Finland, Ornamo sekä Suomen Saksan-suurlähetystö. Järjestelyistä vastaa Saksalais-Suomalainen Kauppakamarin tytäryhtiö Saksan Messut Oy. Projektin tavoitteena on nostaa Suomen taidekäsityöosaamisen tunnettuutta eteläisen Euroopan alueella sekä sitä kautta hakea osallistuville taiteilijoille kontakteja. Jurytetussa näyttelyssä Suomea edustaa yhteensä 14 taiteilijaa tarjoten laajan kattauksen suomalaisen taidekäsitöiden nykytilanteesta. Paikalla ovat Raija Jokinen, Anneli Keinonen, Päivi Kekäläinen, Kristina Kettunen, Taru Kilpinen, Riitta Nelimarkka, Mai Niemi, Ilona Pelli, Ritva-Liisa Pohjalainen, Sanna Rinne, Päivi Rintaniemi, Netta Tiitinen, Helena Vaari sekä Svanhild Åbonde. Näyttelyn ohella teemamaa näyttäytyy tapahtuman avajaistilaisuudessa, oheisohjelmassa sekä mm. kekseliäissä cocktailnaposteltavissa. n Lisätietoja: Sonja Similä puh. (09) 6122 1223, 050 387 9900 sonja.simila@dfhk.fi 1 2012 Messut Stuttgart 9.–12.10.2012 Stuttgart INTERBAD K ansainvälinen kylpylä-, sauna- ja hyvinvointialan erikoistapahtuma interbad järjestetään lokakuussa 2012 Stuttgartin uudessa messukeskuksessa. Kahden vuoden välein järjestettävät messut houkuttelivat paikalle vuonna 2010 yli 450 näytteilleasettajaa ja noin 16 000 ammattilaiskävijää eteläisen Saksan BadenWürttembergin osavaltioon. Kävijät saapuvat Saksan ohella pääosin Keski-Euroopan maista. Kävijöistä 91 % ilmoitti olevansa mukana ostopäätöksissä, ja noin puolet kävijöistä kertoi vierailevansa kaikista alan messuista ainoastaan interbadissa. Saksan Messut Oy rakentaa lokakuun 2012 interbad-messuille yhteisosaston, jonka puitteet on hahmoteltu Sauna from Finland -yhdistyksen järjestämässä suunnittelukilpailussa alkukesästä 2011. Yhteisosaston näytteilleasettajaryhmä kootaan vuoden 2012 aikana. Messuille voi lähteä myös omalla osastolla ja omalla yritysilmeellä. n Tuotekategorioista esillä ovat muun muassa – – – – kylpylätekniikka uimahallit saunat hikoilutilat – – – – toimialan palvelut uima- ja porealtaat pumput, puhtaanapito saniteettitilat – – – – mittaus- ja säätöjärjestelmät kulunvalvonta ja tietojärjestelmät materiaalit ja kalusteet wellness- ja fitness-teemat. LISÄTIETOJA: www.interbad.de Kysy lisätiedot osallistumisesta sonja.simila@dfhk.fi Avaintekijät Ihr Schlüssel zum Markt BJL BERGMANN Rechtsanwälte Ihre Experten für internationale Transaktionen Kansainvälisten transaktioiden asiantuntijanne www.bjl-legal.com 1 2012 BJL Bergmann Attorneys at Law Eteläranta 4 B 9 00130 Helsinki Tel. +358 9 696207 0 Ilmoitukset – lisätietoja: Elina Annala Saksalais-Suomalainen Kauppakamari Puh. (09) 6122 1233 elina.annala@dfhk.fi 43 Deutschland-Frachtverkehr kosteneffizient über Turku. Turku www.portofturku.fi
© Copyright 2024