definitiv 2/2013 - Deutsch
2 2013 Kompetenz – Können will gelernt sein Pätevyys – opittua osaamista Magazin der Deutsch-Finnischen Handelskammer S a k s a l a i s - s u o m a l a i s e n K a u p pa k a m a r i n j ä s e n l e h t i 2 Jahrestagung Vuosikokous Über 100 Teilnehmer kamen zur Jahrestagung in das Hilton Helsinki Kalastajatorppa. Bei strahlendem Sonnenschein gab es im Rahmen des Empfangs reichlich Gelegenheit, neue Kontakte zu knüpfen und alte aufzufrischen. Vuosikokoukseen Hilton Helsinki Kalastajatorpalle saapui runsaat sata osallistujaa. Juhlavastaanotto kesäisessä ympäristössä tarjosi loistavan mahdollisuuden verkostoitua ja vaihtaa ajatuksia. 2 2013 3 Vorwort Können zahlt sich aus Osaaminen kannattaa Liebe Mitglieder und Freunde der Hyvät Saksalais-Suomalaisen Esipuhe Deutsch-Finnischen Handelskammer, Kauppakamarin jäsenet ja ystävät, ich freue mich, als neuer Präsident an der Spitze einer Organisation zu stehen, die sich guten Gewissens als Motor des deutsch-finnischen Handels bezeichnen kann. Seit 35 Jahren treibt er zuverlässig den Austausch von Waren, Dienstleistungen, Informationen und Wissen zwischen Deutschland und Finnland an. Gerade auf den Austausch von Know-how kommt es an, wenn der konjunkturelle Gegenwind zunimmt und der Handel an Schwung verliert. Letzteres haben wir im vergangenen Jahr erlebt, als der deutsch-finnische Handel um etwa fünf Prozent zurückging. In den beiden Vorjahren war er noch um rund ein Zehntel gestiegen. Hier bestätigt sich wieder unsere Erfahrung, dass der Güter- und Dienstleistungsaustausch zwischen unseren Ländern stark konjunkturabhängig ist. Wann die Wirtschaft wieder anspringen wird, ist unklar. Aktuelle Konjunkturumfragen zeichnen ein widersprüchliches Bild, ob der Zündfunke bereits dieses oder erst nächstes Jahr überspringen wird. Sie stehen jedoch unter dem Vorbehalt, dass sich die Staatsschuldenkrise nicht ausweitet. In wirtschaftlich schwierigen Zeiten gilt es, aufs Gaspedal zu drücken und nicht auf die Bremse. Der Beschluss der finnischen Regierung Ende März dieses Jahres den Körperschaftssteuersatz von 24,5 auf 20 Prozent zu senken, ist ein Schritt in die richtige Richtung. Er verschafft Finnland Wettbewerbsvorteile und sorgt für Investitionsanreize. Dies hat mit Sicherheit positive Effekte auf den Handel zwischen unseren Ländern. Es lohnt sich aber auch, neue Routen zu testen und alternative Antriebstechniken kennenzulernen. So gewinnt man Wettbewerbsvorteile. Wie die aussehen können, wurde von Weltmarktführern anschaulich auf dem Finnish-German Competitiveness Day demonstriert, den die DeutschFinnische Handelskammer im Mai erstmals organisierte. Zentrale Botschaft der Hidden Champions war: Können zahlt sich aus. minulle on kunnia saada toimia uutena puheenjohtajana organisaatiossa, jota voidaan hyvällä syyllä kutsua saksalaissuomalaisen kaupan veturiksi. 35 vuotta se on edistänyt uskottavasti tavaroiden, palvelujen, tiedon ja taidon vaihtoa Saksan ja Suomen välillä. Juuri tietämyksen vaihto on tärkeää, kun suhdanteiden vastatuuli yltyy ja kaupankäynti hidastuu. Näin kävi viime vuonna, kun saksalais-suomalainen kauppa supistui noin viidellä prosentilla. Molempina edellisvuosina se oli kasvanut vielä noin kymmenyksen. Tämä vahvistaa taas aikaisemman kokemuksemme, että maidemme välinen tavaran- ja palvelujenvaihto on hyvin suhdanneherkkää. Milloin talous taas piristyy, on epävarmaa. Tämän hetken suhdannekyselyt antavat siitä ristiriitaisen kuvan, syttyykö kipinä jo tänä vaiko vasta ensi vuonna. Ennusteet on laadittu kuitenkin sillä varauksella, ettei Euroopan velkakriisi laajene. Taloudellisesti vaikeina aikoina on tärkeää painaa kaasua eikä jarrua. Suomen hallituksen päätös maaliskuun lopulla laskea yhteisöveroa 24,5 prosentista 20 prosenttiin on askel oikeaan suuntaan. Tämä tuo Suomelle kilpailuetua ja luo investointihalukkuutta. Sillä taas on varmasti myönteinen vaikutus maidemme väliseen kauppaan. Kannattaa testata myös uusia reittejä ja tutustua vaihtoehtoisiin etenemistekniikoihin. Sillä tavoin saadaan kilpailuetua. Mitä ne voivat olla, esittelivät havainnollisesti maailman markkinajohtajat Finnish-German Competitiveness Dayn seminaarissa, jonka Saksalais-Suomalainen Kauppakamari järjesti toukokuussa ensi kertaa. Näiden Hidden Champions -mestareiden keskeinen viesti oli: osaaminen kannattaa. Heinrich Beckmann Präsident der Deutsch-Finnischen Handelskammer Heinrich Beckmann Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin puheenjohtaja 2 2013 Terminkalender 2013 Tapahtumakalenteri 2013 Oktoberfest 12.9.2013 Helsinki Finnish-German 25.9.2013 e-Mobility Day in Espoo Premium partner Oktoberfest Helsinki Finnish-German e-Mobility Day Espoossa Fact-Finding Reise 30.9.–2.10.2013 Fact finding-matka nach Deutschland. Saksaan. Teemana Thema: Materialeffizienz Materiaalitehokkuus Herbsttagung11.11.2013Saksalais-Suomalaisen der DFHK Kauppakamarin syyskokous in Berlin Berliinissä Finnish-German 12.11.2013 Energy Day in Berlin Saint Petersburg 20.–21.3.2014 Saint Petersburg Logistics Days Logistics Days Herausgeber Finnish-German Energy Day in Berlin Julkaisija Deutsch-Finnische Handelskammer Saksalais-Suomalainen Kauppakamari Mikonkatu 25 Postfach/PL 83 FI-00101 Helsinki Tel./Puh. +358 9 612 2120, Fax/Faksi +358 9 642 859 info@dfhk.fi, www.dfhk.fi Präsident Hallituksen puheenjohtaja Heinrich Beckmann Geschäftsführer Toimitusjohtaja Manfred Dransfeld Redaktion Toimitus Christian Busse, Riitta Ahlqvist, Anja Kontturi, Mariaana Rainerla-Pulli Redaktionsschluss Aineistopäivä 5. Juni / kesäkuuta 2013 Anzeigen–Verwaltung Ilmoitusmyynti Elina Annala, Tel./Puh. +358 9 6122 1233, elina.annala@dfhk.fi Layout Adverbi Druck Painopaikka Hannun Tasapaino Oy Gedruckt auf umweltfreundlichem Papier. Painettu ympäristöystävälliselle paperille. Novatech Easy Matt, Galerie Art Gloss ISSN 1236–360X Hauptseite Kansikuva Kompetenz wächst nicht auf Bäumen. Sie ist das Ergebnis langjährigen Lernens, unablässigen Übens und konsequenten Engagements für eine Sache oder Idee. Das demonstrierten deutsche und finnische Weltmarktführer am 21. Mai 2013 auf dem 1. FinnishGerman Competitiveness Day der DFHK in Helsinki. Ammattitaito ei kasva puussa. Se on monivuotisen oppimisen, sitkeän harjoittelun ja johdonmukaisen uurastuksen tulos jonkin asian tai idean puolesta. Tätä esittelivät saksalaiset ja suomalaiset markkinajohtajat 21. toukokuuta 2013 SaksalaisSuomalaisen Kauppakamarin 1. Finnish-German Competitiveness Dayn tapahtumassa Helsingissä. Das Magazin erscheint viermal jährlich. Die Abgabe erfolgt kostenlos an Mitglieder. Nachdruck nur mit Quellenangabe. Kauppakamarin jäsenlehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Se lähetetään jäsenistölle maksutta. Tekstiä lainattaessa lähde aina mainittava. Auflage Painos 2000 © Shutterstock/Mopic 2 2013 Inhalt Deutsche Seiten Fotogalerie von der Jahrestagung Vorwort Terminkalender Saksankieliset sivut 2 Kuvagalleria vuosikokouksesta 3 Esipuhe 4Tapahtumakalenteri Inhalt 5 Sisältö DFHK-Jahrestagung in Helsinki 6 Kauppakamarin vuosikokous Helsingissä Festvortrag: „Freiräume zum Handeln – 8 Juhlapuhe: “Vapaan toiminnan rajat – Was Familienunternehmer von der Politik erwarten“ mitä perheyrittäjät odottavat politiikalta“ DFHK intern 9 Kauppakamarin uutiset Die DFHK hat viele Gesichter 10 Kauppakamarilla on monet kasvot 11 35 vuotta kahden vientimaan public–private -partnershipia 35 Jahre öffentlich-private Partnerschaft zweier Exportländer Neue Mitglieder 12 Uudet jäsenet 14 Talousuutiset 16 Saksan talousministeri Philipp Rösler: “Saksa ja Suomi vetävät yhtä köyttä“ Wirtschaftsnachrichten Bundeswirtschaftsminister Philipp Rösler: „Deutschland und Finnland ziehen an einem Strang“ 1. Finnish-German Competitiveness Day 18 1. Finnish-German Competitiveness Day Wirtschaftsnachrichten 21 Talousuutiset Gelernt ist gelernt 22 Yhdessä oppien Kein Topteam ohne Toptrainer 23Ei ole huipputiimiä ilman huippuvetäjää Finnland stärkt Wettbewerb im Handel 24 Vähittäiskauppaan lisää kilpailua Lebensmittel: Genussvoller Markteinstieg 26Elintarvikkeet: Herkkutuotteilla Saksan markkinoille Geschäftsvermittlungen 27Liikeyhteyksiä Finnische Seiten Suomenkieliset sivut Fotogalerie von der Jahrestagung 28 Kuvagalleria vuosikokouksesta DFHK-Jahrestagung in Helsinki 29 Kauppakamarin vuosikokous Helsingissä 31 Juhlapuhe: “Vapaan toiminnan rajat – Festvortrag: „Freiräume zum Handeln – Was Familienunternehmer von der Politik erwarten“ mitä perheyrittäjät odottavat politiikalta“ DFHK intern 32 Kauppakamarin uutiset Die DFHK hat viele Gesichter 33 Kauppakamarilla on monet kasvot 35 Jahre öffentlich-private Partnerschaft zweier Exportländer 34 35 vuotta kahden vientimaan public–private -partnershipia Wirtschaftsnachrichten 35 Talousuutiset 38 Saksan talousministeri Philipp Rösler: “Saksa ja Suomi vetävät yhtä köyttä“ Bundeswirtschaftsminister Philipp Rösler: „Deutschland und Finnland ziehen an einem Strang“ 1. Finnish-German Competitiveness Day 40 1. Finnish-German Competitiveness Day Gelernt ist gelernt 43 Yhdessä oppien 44 Ei ole huipputiimiä ilman huippuvetäjää Kein Topteam ohne Toptrainer Ausbildungsverträge nach deutschem Recht 45 Ammattikoulutussopimus Lebensmittel: Genussvoller Markteinstieg 45 Elintarvikkeet: Herkkutuotteilla Saksan markkinoille Deutscher Tourismus 46 Saksan matkailu Messeneuigkeiten 47 Messu-uutisia 2 2013 Sisältö 6 Wilfried Krug, Gesandter der Deutschen Botschaft in Helsinki, lobte die gute Zusammenarbeit zwischen der DFHK, GTAI und der Botschaft. DFHK-Jubiläumstagung Gemeinsam Krisen meistern und Chancen nutzen! Festlichkeit, Freundschaft, Freiräume und Fortschrittsdenken steckten den Rahmen für die DFHK-Jahrestagung am 20. Mai 2013 in Helsinki. In deren Mittelpunkt stand der Festvortrag „Freiräume zum Handeln – Was Familienunternehmer von der Politik erwarten“ von Udo J. Vetter, Beiratsvorsitzender von Vetter PharmaFertigung und Vice President European Familiy Businesses. D er neu gewählte DFHK-Präsident, Heinrich Beckmann, hieß neben dem Festredner Udo J. Vetter den Parlamentsabgeordneten und stellvertretenden Vorsitzenden des Auswärtigen Ausschusses, Pertti Salolainen, sowie Wilfried Krug, Gesandter der Deutschen Botschaft in Helsinki und die Botschafterin der Republik Finnland in Deutschland, Frau Päivi Luostarinen, besonders willkommen. Ihre Anwesenheit unterstreiche die ausgezeichneten Beziehungen, die Deutschland und Finnland traditionell verbinde. Anlässlich des halbrunden Jubiläums der Deutsch-Finnischen Handelskammer ging ein Dankesgruß an Karl-Wolfgang Eschenburg, dem Vorsitzenden der Deutsch-Finnischen Vereinigung (DFV). Dem Engagement der DFV sei es zu verdanken, dass die DFHK-Gründungsveranstaltung am 13. Juni 1978 in Helsinki stattfinden konnte. DFHK intern Kauppakamari Ein besonderes Wort des Dankes richtete Heinrich Beckmann auch an die über 60 Mitgliedsunternehmen und -institutionen der ersten Stunde sowie die Sponsoren der Jubiläumsveranstaltung. Er dankte ferner Magnus Bargum, jahrzehntelanges Vorstandsmitglied und Kammerpräsident von 1999 bis 2001, sowie Hans Sohlström, seinen Vorgänger im Präsidentenamt, für ihren aktiven Einsatz zum Wohl der deutsch-finnischen Wirtschaftsbeziehungen und der DFHK. Mit Blick auf den Wechsel zwischen einem finnischen und deutschen Präsidenten, der alle zwei Jahre stattfindet, sagte Heinrich Beckmann: „Dieser Wechsel belegt anschaulich die bilaterale Ausrichtung unserer Handelskammer. Sie spiegelt sich nicht nur im Ehrenamt, sondern auch im Arbeitsalltag konkret in den deutschen wie finnischen Mitarbeitern wider.“ Angesichts der Staatsschuldenkrise in Europa und der damit verbundenen schwachen Wirtschaftsentwicklung betonte er, dass die Kammer ständig auf der Suche nach neuen Wegen sei, den bilateralen Handel zu fördern. Als Beispiel dafür nannte er das Engagement im Kulturbereich und hier die Frankfurter Buchmesse 2014 mit Finnland als Ehrengast. „Wir kooperieren dabei mit der finnischen Exportorganisation für Literatur FILI und treten als offizieller Partner auf. Unternehmen bieten sich damit ausgezeichnete Möglichkeiten, sich nicht nur in Deutschland und Finnland zu präsentieren, sondern auch international wahrgenommen zu werden.“ DFHK – Pfeiler deutsch-finnischer Wirtschaftsbeziehungen Die Wahrnehmung deutscher Wirtschaftsinteressen im Ausland griff auch Wilfried 2 2013 Krug auf, Gesandter der Deutschen Botschaft in Helsinki, nachdem er Hans Sohlström für seine hervorragenden Leistungen als DFHK-Präsident gedankt und dessen Amtsnachfolger Heinrich Beckmann zu dessen Wahl gratuliert hatte. „Die deutsche Außenwirtschaftsförderung gründet sich bekanntlich auf drei Säulen: Die weltweit rund 230 Botschaften und Konsulate, die 120 Auslandshandelskammern in 80 Ländern sowie die Bundesgesellschaft für Außenwirtschaft und Standortmarketing, auf Neudeutsch: Germany Trade and Invest (GTAI). Die Außenwirtschaftsförderung kann nur erfolgreich sein, wenn alle drei ‚Säulen‘ eng zusammen arbeiten, und ich möchte an dieser Stelle allen Beteiligten für die ausgezeichnete Zusammenarbeit hier vor Ort danken.“ Die DFHK sei mit Blick auf die deutsch-finnischen Wirtschaftsbeziehungen ein wichtiger Pfeiler, was sie der ausgezeichneten Arbeit ihrer Präsidenten und Geschäftsführer sowie ihrer vielen engagierten und kompetenten Mitarbeiter verdanke. Weiter betonte Wilfried Krug die freundschaftlichen Beziehungen, die Deutschland und Finnland in allen Bereichen unterhalten, sowie ihre gute Zusammenarbeit und ähnliche Ansichten. „Finnland und Deutschland stimmen in vielen europäischen Fragen sehr weitgehend überein. Beide sind offene Länder, die ganz erheblich vom Außenhandel und gut funktionierenden Außenwirtschaftsbeziehungen abhängig sind. Der Euro, der Binnenmarkt und die anderen Errungenschaften der europäischen Integration sind für beide Wirtschaften von existenzieller Bedeutung.“ 7 Vielseitige Kooperationspartner Auch der Parlamentsabgeordnete und stellvertretende Vorsitzende des Auswärtigen Ausschussen, Petri Salolainen, hob in seinem Grußwort das gute Zusammenspiel der beiden Länder hervor. So habe Deutschland an allen wichtigen Wegmarken der finnischen Geschichte eine entscheidende Rolle gespielt. Als jüngstes Beispiel nannte er Finnlands Weg in die EU. Pertti Salolainen war seinerzeit stellvertretender Ministerpräsident, Vorsitzender der Sammlungspartei und Chefunterhändler in den Beitrittsverhandlungen. Als die Verhandlungen Anfang 1994 festgefahren waren, bat er um ein Sondertreffen mit Bundeskanzler Helmut Kohl, auf dem er die sechs ungelösten Punkte durchging. Dabei gab der Bundeskanzler klar zu verstehen, dass ihm die nordischen Länder und insbesondere Finnland am Herzen lägen und er alles in seiner Macht stehende tun werde, um die Verhandlungen voranzubringen. Sie kamen voran, zäh und mühsam, aber von Erfolg gekrönt. 1995 trat Finnland der EU bei. „Ein gemeinsames Vorgehen, um die Schuldenkrise in Europa und den schwierigen Anpassungsprozess der finnischen Wirtschaft zu meisten, bietet sich wieder an“, so Pertti Salolainen. Aber auch Der stellvertretende Vorsitzende des Auswärtigen Ausschusses, Pertti Salolainen, würdigte Deutschlands große Bedeutung in der finnischen Geschichte. Als Beispiel nannte er die Unterstützung Deutschlands im Rahmen der finnischen EU-Beitrittsverhandlungen 1994. die arktische Region, die Nordostpassage für die Schifffahrt, Geschäftschancen in Russland, die Energiewende in Deutschland und die transatlantische Freihandelszone seien Bereiche, in denen Deutschland und Finnland gemeinsam aktiv werden könnten. Er wünschte am Ende seiner Rede der DFHK alles Gute für die Zukunft und schloss mit den Worten: „Ich kann garantieren, dass Deutschland ein sehr, sehr wichtiger Partner für Finnland war, ist und sein wird.“ n Die gut 100 Teilnehmer hatten auf der DFHK-Jahrestagung im Hotel Hilton Kalastajatorppa reichlich Gelegeneheit zu feiern – und zu lachen. 2 2013 DFHK intern Kauppakamari 8 „In einer immer stärker vernetzten Welt braucht es Flexibilität, um am Markt bestehen zu können“, so Familienunternehmer Udo J. Vetter. Freiräume zum Handeln – Was Familienunternehmer von der Politik erwarten Subventionen, Forschungsförderung, Vermögen- und Erbschaftssteuer, Tarifautonomie und Energie standen im Mittelpunkt des Festvortrags von Udo J. Vetter auf der Jahrestagung. Der Beiratsvorsitzende der Vetter Pharma-Fertigung GmbH & Co. KG in Ravensburg forderte, kritisierte – und lobte. „O hne selber schon mal Geschäft in Finnland getätigt zu haben, darf ich sagen, dass die 35-jährige Geschichte der deutsch-finnischen Handelskammer eine Erfolgsgeschichte ist“, begann Udo J. Vetter seinen Vortrag. „Der Einsatz vor Ort, um Wirtschaftakteure mit regionalen und nationalen Besonderheiten vertraut zu machen, lohnt sich. Einige Unternehmer scheitern beim Schritt über die Grenzen, weil sie wichtige Eigenheiten nicht wahrhaben wollen. Zu beachten gibt es nahezu immer eine Mischung aus rechtlichen, ökonomischen und gesellschaftlichen Besonderheiten. Wer hier kompetente Ansprechpartner vor Ort hat, der kann sich als Unternehmer auf das Wesentliche konzentrieren“, fügte das Präsidiumsmitglied des Unternehmerverbandes „Die Familienunternehmer – ASU“ hinzu. Erfolgsmodell Familienunternehmen Familienunternehmen, d.h. eigentümergeführte Betriebe, haben „prägende Bedeutung für den Erfolg des deutschen DFHK intern Kauppakamari Wirtschaftsmodells“, so Udo J. Vetter. 95 Prozent aller Unternehmen in Deutschland zählen dazu. Sie stellen 60 Prozent der sozialversicherungspf lichtigen Arbeitsplätze und sind mit 80 Prozent aller Ausbildungsplätze Deutschlands Nachwuchsschmiede Nr. 1. Fest verwurzelt in der Region, hoch innovativ, flexibel und mit großem Knowhow ausgestattet kommen sie auch in wirtschaftlich schwierigen Zeiten besser über die Runden. Damit sich daran auch zukünftig nichts ändere, müsse die Politik ihren Beitrag leisten – aber nicht in Form von Subventionen. „Dies entspricht nicht dem Selbstverständnis des Familienunternehmers, der Eigenverantwortung immer vor Kollektivhaftung stellt. Außerdem machen Fördermittel Unternehmen träge und weniger innovativ. Sie belasten die Steuerzahler und erhöhen die Staatsschulden, ohne langfristigen Nutzen zu bringen.“ Fünf Freiräume Profitieren würden die Unternehmen dagegen von fünf Maßnahmen, die Frei- räume für f lexibles Handeln schafften: Erstens, Vereinfachung der steuerlichen Forschungsförderung. Nicht mit Fremd-, sondern mit Eigenkapital sollten Firmen ihre Investitionen finanzieren, um unabhängiger von Banken zu sein. Zweitens, Abkehr von Plänen der SPD und Grünen eine Vermögenssteuer bzw. -abgabe einzuführen. Dies habe negative Folgen auf Innovationskraft und Arbeitsplatzentwicklung. Drittens, keine Erhöhung der Erbschaftssteuer, um den Fortbestand im Familienbesitz zu sichern. Viertens, Anerkennung der Tarifautonomie und Absage an einen gesetzlichen Mindestlohn, da sich die Lohnfindung zuallererst an der Produktivität misst. Ein warnendes Beispiel seien die Euro-Krisenländer. Fünftens, bezahlbare und verlässliche Energieversorgung, um millionenschweren Produktionsausfällen vorzubeugen. Hier lohne es sich zu handeln, schloss Udo J. Vetter seinen Vortrag. Vernachlässigung dieser Freiräume könne «den Zusammenhalt einer Gesellschaft empfindlich beeinflussen“. n 2 2013 Neue Dienstleistung: Geschäftspräsenz in Finnland Tätigkeitsbericht 2012 veröffentlicht Für Kunden und Geschäftspartner in Finnland erreichbar sein: Dafür bietet die DFHK ab sofort deutschen Unternehmen die Dienstleistung Geschäftspräsenz. Auf den jeweiligen Bedarf abgestimmt, realisieren wir umfassende Büroleistungen, von der Geschäftsadresse in Helsinki und individuellen Kontaktdaten wie Telefonnummer und E-Mail-Adresse bis hin zur aktiven Unterstützung von Kundenbetreuung und Vertrieb. Kostengünstig sichern wir die Erreichbarkeit, ohne dass das deutsche Unternehmen mit eigenem Personal in Finnland anwesend sein muss. Auf Wunsch übernehmen wir die persönliche Kommunikation mit Geschäftspartnern auf Deutsch, Englisch und Finnisch. In enger Abstimmung bearbeiten wir Kontaktaufnahmen, von der Weiterleitung und Dokumentation von Anfragen bis hin zur qualifizierten Betreuung von Kunden. Der Tätigkeitsbericht der DeutschFinnischen Handelskammer für das Jahr 2012 ist erschienen. Der auf Deutsch und Finnisch veröffentlichte Bericht, der auch einen kurzen Überblick über die Entwicklung des deutsch-finnischen Handels gibt, kann auf unseren Internetseiten abgerufen werden. Eine Druckversion des Berichts senden wir auf Wunsch gerne zu (service@dfhk.fi). © e-mobility World Friedrichshafen Weitere Informationen: Frank Irmscher, frank.irmscher@dfhk.fi, Tel. +358 9 6122 1238 www.dfhk.fi/dienstleistungen/markteinstieg/ geschaeftspraesenz-in-finnland Finnish-German e-Mobility Day am 25. September 2013 in Espoo Zu teuer, zu schwache Leistung und nicht genug Ladestationen – das sind einige Gründe, warum Elektroautos noch nicht durchgestartet sind. Was muss bzw. kann getan werden, damit sich das ändert? Das ist eine der Fragen, denen Spitzenvertreter aus Forschung, Politik und Wirtschaft auf dem 1. Finnish-German e-Mobility Day nachgehen werden. Weitere Themen sind u.a. 9 Heinrich Beckmann neuer Präsident der DFHK Heinrich Beckmann ist auf der Jahrestagung am 20. Mai 2013 zum 19. Präsidenten der Deutsch-Finnischen Handelskammer gewählt worden. Die Wahl des Vorstands fiel einstimmig auf den Geschäftsführer der Lübecker Hafen-Gesellschaft mbH (LHG), der seit Juni 2013 auch Honorarkonsul der Republik Finnland in Lübeck ist. Er löst Hans Sohlström, President und CEO der Rettig Group, ab, dessen zweijährige Amtszeit endete und der jetzt Erster Vizepräsident der DFHK ist. Neu in den Vorstand der Kammer wählte die Mitgliederversammlung Alexander Bargum, Geschäftsführer, Oy Algol Ab, Espoo. Er nimmt den Platz seines Vaters Magnus Bargum ein, der aus dem Vorstand ausschied und für sein jahrzehntelanges Engagement im DFHKVorstand mit der Kammer-Ehrenmedaille ausgezeichnet wurde. Ebenfalls ausgeschieden aus dem Gesamtvorstand sind Jan Klüver, Geschäftsführer, Oy Crustum Ab, Helsinki sowie Dr. Bernd LieberothLeden, Mitglied des Vorstands der BLG Logistics Group AG & Co. KG, Bremen, denen der scheidende Präsident Hans Sohlström für ihre Mitarbeit im Vorstand herzlich dankte. Magnus Bargum (Mitte), früherer Kammerpräsident und langjähriges Mitglied im DFHK-Vorstand, erhielt für sein über zwanzigjähriges Engagement die Kammer-Ehrenmedaille aus der Hand des scheidenden DFHK-Präsidenten Hans Sohlström (links). Geschäftsführer Manfred Dransfeld zählte zu den ersten Gratulanten. Nationale e-Mobilitätsstrategien in Deutschland und Finnland – Bestandsaufnahme und Zukunftsaussichten Trends und Strategien in der Automobilindustrie – wohin fährt das Elektroauto? Welche Lösungen und Innovationen bietet der IKT-Sektor, welche der Bereich Verbraucherdienstleistungen? Neue Geschäftsfelder in der Infrastruktur und Verkehrsplanung Die Deutsch-Finnische Handelskammer organisiert dieses Forum am 25. September 2013 im Kongresszentrum Dipoli in Espoo. Weitere Informationen: Paivi.Graefe@dfhk.fi, Tel. +358 9 6122 1244 2 2013 DFHK intern Kauppakamari 10 Kompetente Dienstleister Die Deutsch-Finnische Handelskammer hat viele Gesichter Als die Deutsch-Finnische Handelskammer 1978 gegründet wurde, zählte sie vier Mitarbeiter. Mittlerweile sind es 29. Etwa zwei Drittel sind Finnen, ein Drittel Deutsche. Sie stehen deutschen wie finnischen Kunden mit Rat und Tat zur Seite. Der Arbeitsalltag hat viele Gesichter, sagt Anja Kontturi, die 33 Jahre für die DFHK tätig war. Martti Kiveläinen, der seit März 2013 dabei ist, stimmt ihr zu. Anja Kontturi: „1978 fing ich in der DFHK-Vorgängerorganisation an, der Deutsch-Finnischen Wirtschaftsvereinigung, aus der am 13. Juni die Deutsch-Finnische Handelskammer wurde. Damit öffnete sich für mich ein Fenster nach Europa. Ich sah die Möglichkeit, meine Deutschkenntnisse aus dem Germanistik- und Übersetzungsstudium mit meinem Wirtschaftswissen zu verbinden und bewarb mich. Denn ich hatte an der Wirtschaftsfachhochschule studiert und u.a. drei Jahre in Stuttgart bei Daimler-Benz im Ausstellungsbereich gearbeitet. Geschäftsführer Dr. Erik von Knorre stellte mich nach dreitägiger Probezeit fest als Mitarbeiterin Nummer drei ein. Zu meinen Pioniertaten zählte das Entleeren der Umzugskartons aus Lübeck. Sie waren gefüllt mit Archivmaterial, unbearbeiteten Briefen und Anfragen. Diese galt es zunächst beantworten, um die Kunden- und Mitgliederzahl zu erhöhen. Fünf Jahre war ich Assistentin des Geschäftsführers. Ich verfasste Briefe, tippte die deutschsprachige Mitgliederzeitschrift in Reinschrift, deren Texte mir der Geschäftsführer viermal im Jahr diktierte, organisierte die Tagungen, nahm Telefongespräche und Gäste entgegen. Nebenbei studierte ich Wirtschaft und Medienarbeit. Anfang der 80er Jahre begann ich Messen zu betreuen und war für die Frankfurter Messe verantwortlich - 27 Jahre lang. Ich erlebte, wie sich das Messegeschäft zunehmend globalisierte und differenzierte. Die Anforderungen ans Marketing, an Informationsvermittlung 35 Jahre DFHK 35 vuotta DFHK Anja Kontturi Martti Kiveläinen und Standbetreuung stiegen, aber die Arbeit machte Spaß, da sie vielseitig war. So betreute ich noch das Kammermagazin mit und übersetzte für andere Abteilungen. Ende 2011 ging ich in Rente und machte mich selbstständig. Das deutschfinnische Wirtschaftsleben lässt mich einfach noch nicht los.“ eingerostet. Zwar war ich für andere international ausgerichtete Unternehmen tätig, aber Deutsch spielte im Arbeitsalltag so gut wie keine Rolle. Das ist in der DFHK anders und auch ein wichtiger Grund, warum ich hier bin. Mich interessiert die deutsche Sprache und Kultur, die ich Anfang der 90er Jahre in Süddeutschland unmittelbar kennengelernt hatte, als ich dort lebte. Diesen direkten Kontakt habe ich wieder – das ist toll! Buchhaltung ist ja für viele Leute ein Synonym für Langeweile. Persönlich sehe ich das (natürlich) anders. Mich interessiert, was hinter den Zahlen steckt. Und das finde ich heraus, wenn ich für die Kunden Bilanz ziehe, Gehaltsabrechnungen erstelle oder die Umsatzsteuer berechne. Das alles macht Spaß – und will gelernt sein! n Martti Kiveläinen: ”Seit dem 1. März dieses Jahres sitze ich in der Mikonkatu 25, direkt am Kaisaniemi-Park, und arbeite für DEinternational Oy, die Tochtergesellschaft der Kammer. Anfang des Jahres hatte ich mich für einen Platz in der Buchhaltungsabteilung beworben und ihn auch bekommen. Ein bisschen hatte ich gezögert, ob ich mich auf die ausgeschriebene Stelle bewerben sollte. Mein Deutsch ist im Laufe der Jahre doch ein bisschen 2 2013 35 Jahre öffentlich-private Partnerschaft zweier Exportländer 11 Die Deutsch-Finnische Handelskammer feiert am 13.6.2013 ihr 35-jähriges Bestehen. Die Kammer erlebte bei ihrer Gründung einen fliegenden Start, nachdem die Deutsch-Finnische Vereinigung hervorragende Vorarbeit für die Wirtschaftsbeziehungen der beiden Länder geleistet hatte, und vor allem durch die Mitgliedsunternehmen, die ihre Aktivitäten mit einbrachten. Viele der heutigen Kammermitglieder sind sein Anbeginn dabei. F innland und Deutschland haben vieles gemeinsam. Der Export spielt in beiden Ländern eine wichtige Rolle für das Bruttosozialprodukt und den Lebensstandard, und Deutschland ist ein bedeutender Handelspartner Finnlands. Der Handel zwischen den beiden Ländern konzentriert sich stark auf Industriegüter wie Maschinenbau- und Metallprodukte sowie Chemieprodukte, Elektronik, Holz, Papier, Zellstoff und Autos. Darüber hinaus setzen beide Länder auf Produktentwicklung und Mitarbeiterpotenziale, die die Grundlage für Innovationen bilden, ohne die eine Wirtschaft auf den Weltmärkten nicht erfolgreich sein kann. Diese innovative Kompetenz hat beiden Ländern dazu verholfen, weltweit verwendete Spezialprodukte und Industriedienstleistungen zu entwickeln. Der Export ist ein wesentlicher Maßstab für den Erfolg einer Wirtschaft. In diesem Umfeld agiert die Deutsch-Finnische Handelskammer. Vertreter, Mitgliedsorganisation, Dienstleistungsanbieter Das umfangreiche Aufgabengebiet lässt sich in drei Bereiche gruppieren: Die DFHK ist offizieller Vertreter der deutschen Wirtschaft in Finnland sowie eine Mitgliedsorganisation für finnische und deutsche Mitglieder. Darüber hinaus unterstützt sie mit ihrem breiten Serviceangebot für den internationalen Handel Unternehmen auf dem Wege zu einer erfolgreichen Internationalisierung. Im Mittelpunkt aller Handelskammern stehen die Mitglieder. Das gilt sowohl für Handelskammern in Deutschland wie auch für die weltweit 80 Aus2 2013 landshandelskammern (AHK) mit ihren 42 000 Mitgliedern. In Deutschland ist jedes Unternehmen Mitglied der Handelskammer (IHK) in seiner Region. 3,4 Millionen Mitglieder machen die IHKs zur wichtigsten Organisation der deutschen Wirtschaft. In Finnland sind rund 80 Prozent der im deutsch-finnischen Handel aktiven Unternehmen Mitglied der DFHK. Service auf Deutsch oder Finnisch Das starke Wachstum, das die Kammer in den vergangenen fünf Jahren verzeichnete, ist vor allem auf vermehrte Serviceleistungen zurückzuführen. Deren Umsätze stiegen von 1,7 Millionen Euro im Jahre 2007 auf 3,2 Millionen Euro im Jahre 2012 an, also um über 80 Prozent. Gleichzeitig erhöhte sich die Zahl der Mitarbeiter/innen von 15 auf 29. Mit ihrem umfassenden Dienstleistungs angebot – auf Deutsch oder Finnisch – unterstützt die Handelskammer ihre Mitglieder auf ihrem gesamten Weg zur Internationalisierung, von der Planung über Erstkontakte bis zur Investitionsberatung. Die Tochterunternehmen DEinternational Oy und Saksan Messut Oy stellen die Dienstleistungen bereit. Die DEinternational Oy bietet unter anderem Buchhaltungs-, Personalverwaltungs-, Fiskalvertretungs- und Rechtsauskunftsdienstleistungen an. Darüber hinaus führt sie Markt- und Adressrecherchen durch, organisiert Exportprojekte und -programme sowie Veranstaltungen und Seminare zu verschiedenen geschäftsrelevanten Themen. Marianne Sinemus-Ammermann vertritt ab Herbst 2013 die Deutsch-Finnische Handelskammer in Deutschland. Die Saksan Messut Oy vertritt fünf Messegesellschaften und bietet ihren f innischen Kunden ein umfassendes Paket an Messedienstleistungen für den Einstieg in internationale Märkte. Außerdem vertritt die Handelskammer die Deutsche Zentrale für Tourismus (DZT) und Germany Trade & Invest. Ab Herbst 2013 Vertretung in Deutschland Ab Herbst 2013 wird die Deutsch-Finnische Handelskammer auch in Deutschland eine Vertretung haben. Die neue Aufgabe wird von Marianne Sinemus-Ammermann übernommen, die mehr als zehn Jahre als Vizekonsulin im Hamburger Generalkonsulat von Finnland arbeitete und dort für Kultur, Öffentlichkeitsarbeit und Wirtschaftsförderung zuständig war. Frau Sinemus-Ammermann ging in Helsinki zur Schule und machte ihren Abschluss in Betriebswirtschaft an der Universität Bielefeld. Sie kennt sich mit den Kulturen und Menschen beider Länder ebenso souverän aus wie mit deren Geschäftsleben, Organisationen und Sprachen. Frau Sinemus-Ammermann wird die Dienstleistungen der Handelskammer für deutsche wie für finnische Unternehmen und Organisationen hervorragend ergänzen. n 35 Jahre DFHK 35 vuotta DFHK 12 Neue Mitglieder Uudet jäsenet Wir heißen folgende Unternehmen als neue Mitglieder in der Deutsch-Finnischen Handelskammer willkommen. Toivotamme seuraavat yritykset uusinä jäseninä tervetulleiksi Kauppakamariimme. Deutschland Saksa Althammer GmbH u. Co. KG, HEIDENHEIM Maschinen-, Anlagenbau und Maschinenteile – koneiden ja laitteiden valmistus ja koneiden osat www.althammer.de Clevias GmbH, HAMBURG Unternehmensberatung – yrityskonsultointi www.clevias.eu Paul Craemer GmbH, HERZEBROCK-CLARHOLZ Metallerzeugnisse – metallivalmisteet www.craemer.de Zalando GmbH, BERLIN Textilien und Bekleidung – tekstiilit ja vaatetus www.zalando.fi Reima GmbH, HAMBURG Textilien- und Bekleidungsindustrie – tekstiili- ja vaatetusteollisuus www.reima.fi/de BUSLINK OY Die Buslink Oy ist seit 30 Jahren sowohl in Finnland als auch in Russland, Mittel- und Osteuropa im Bereich des industriellen Groß- und Einzelhandels tätig. Wir helfen beim Aufbau der Geschäftstätigkeit, z.B. beim Import, bei Export und Vertriebswegen, Fertigung und Sublieferanten, Marktanalysen sowie bei der Geschäftsplanung und -strategie. Zusammen mit unseren Partnern schaffen wir Geschäftsbeziehungen für Kunden und Partner, die in der EU, Osteuropa und auf östlichen Märkten tätig sind. Buslink Oy on toiminut 30 vuotta Suomessa sekä paikallisesti kohdemarkkinoillamme Venäjällä ja Keski- ja Itä-Euroopassa. Asiakkaitamme ovat teollisuuden tukku- ja vähittäiskauppa. Autamme yrityksiä maahantuonnissa, vienti- ja jakeluverkostojen sekä valmistus- ja alihankintaverkostojen luomisessa, teemme markkinatutkimuksia, liiketoimintasuunnitelmia ja -strategioita. Kumppaneidemme avulla luomme liikeyhteyksiä EU-maissa, Itä-Euroopassa ja itämarkkinoilla toimiville asiakkaille. Yhteystiedot/Kontakt: CEO Hannu Kemiläinen, +358 400 405018, buslink@co.inet.fi, www.buslink.fi Kauttu & Co Asianajotoimisto Oy Kauttu & Co Asianajotoimisto Oy ist eine auf Vertrags- und Gesellschaftsrecht spezialisierte Anwaltskanzlei. Wir unterstützen finnische Unternehmen bei internationalen Transaktionen und Projekten und ausländische Unternehmen bei deren Aktivitäten in Finnland. Unser Dienstleistungsangebot umfasst Vertragsverhandlungen und -ausarbeitung, Fusionen und Übernahmen, Systemgeschäfte der Industrie, Technologieschutz und -transfer, Immobilienentwicklung sowie die Gründung von Tochtergesellschaften und Niederlassungen. Kauttu & Co Asianajotoimisto Oy on sopimus- ja yhtiöoikeuteen keskittyvä asianajotoimisto. Palvelemme suomalaisia yrityksiä kansainvälisissä transaktioissa ja projekteissa sekä ulkomaisia yrityksiä niiden Suomen toiminnoissa. Palveluvalikoimaamme kuuluu sopimusneuvottelut ja sopimusten laatiminen, yhtiöoikeus ja yrityskaupat, teollisuuden järjestelmäkaupat, teknologian suojaus ja siirto, kiinteistöjen kehittäminen sekä tytäryhtiöiden ja sivuliikkeiden perustaminen. YHTEYSTIEDOT/KONTAKT: Tuomo Kauttu, +358 10 229 1244, offices@kauttu.fi, www.kauttu.fi 2 2013 Neue Mitglieder Suomi Uudet jäsenet Finnland Alocrea Oy, ESPOO Unternehmensberatung – yrityskonsultointi Asianajotoimisto Heikkilä & Co Helsinki Oy, HELSINKI Rechtsanwälte – asianajajat www.heikkilalaw.fi Genelec Oy, IISALMI Elektronische Industrie – elektroniikkateollisuus www.genelec.fi Jeremias Finland Oy, HYVINKÄÄ Energietechnik – energiatekniikka www.jeremias.fi Buslink Oy, HELSINKI Export/Import – vienti/tuonti www.buslink.fi Kauttu & Co Asianajotoimisto Oy, HELSINKI Rechtsanwälte – asianajajat www.kauttu.fi Finn Electric Oy, VANTAA Elektronische Industrie – elektroniikkateollisuus www.finnelectric.fi Lechler Oy, KERAVA Technischer Großhandel – tekninen tukkukauppa www.lechler.fi Lehtosen Konepaja Oy, PEIPOHJA Maschinen-, Anlagenbau und Maschinenteile – koneiden ja laitteiden valmistus ja koneiden osat www.lehtosenkonepaja.fi Mirtella Oy, RUSKO Softwareentwicklung – ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus www.mirtella.com ThyssenKrupp Hissit Oy, HELSINKI Reparatur und industrielle Instandhaltung – korjaus ja teollisuuden kunnossapitopalvelut www.thyssenkrupphissit.fi Thyssen Krupp Hissit Oy ThyssenKrupp zählt zu den weltweit führenden Herstellern von Aufzügen, Rolltreppen und Rollsteigen. Mit unserem Next Level-Servicekonzept bieten wir Ihnen speziell auf Ihre Bedürfnisse zugeschnittene Lösungen, die über die Anforderungen der branchenspezifischen Normen hinausgehen. Unsere Dienstleistungen umfassen neben Konstruktionsplanung, Produktion und Montage auch herstellerunabhängige Wartungs- und Modernisierungslösungen. In Finnland erbringen wir die ThyssenKrupp-Dienstleistungen. ThyssenKrupp on maailman johtavia hissien, liukuportaiden ja liukukäytävien valmistajia. Innovatiivinen Next Level -palvelukonseptimme tarjoaa alan standardit ylittäviä ratkaisuja juuri Teidän tarpeisiinne räätälöityinä. Palvelumme kattavat laitteiden suunnittelun, valmistuksen ja asennuksen sekä huolto- ja modernisointiratkaisut – valmistajasta riippumatta. Suomessa ThyssenKruppin palveluja tarjoaa ThyssenKrupp Hissit Oy. Yhteystiedot/Kontakt: CEO Janne Piiroinen, +358 400 973 356, janne.piiroinen@thyssenkrupp.com, www.thyssenkrupphissit.fi Zalando Zalando ist Europas größter Online-Anbieter für Schuhe und Fashion. Das Angebot für Damen, Herren und Kinder umfasst Produkte von über 1 500 Markenherstellern. Neben Schuhen und Bekleidung gehören exklusive Accessoires, Wohnbereichprodukte und ein riesiges Sportartikelangebot zum Sortiment. Zalando.de ist ein anwenderfreundlicher und sicherer Online-Anbieter. Versand und Rückversand sind für Kunden gratis. Das 2008 in Berlin gegründete Unternehmen verzeichnete enorme Wachstumsraten. Heute liefert es in 14 Länder aus. Zalando on Euroopan johtava muodin ja kenkien verkkokauppa. Valikoimamme sisältää yli 1500 huippumerkkiä, jotka tarjoavat tuotteita naisille, miehille sekä lapsille. Laadukkaat asusteet, kodintuotteet ja valtava urheiluvalikoimamme täydentävät tarjontaamme. Zalando.fi on helppo ja turvallinen ostospaikka. Tarjoamme asiakkaillemme aina ilmaisen toimituksen ja palautuksen. Zalando perustettiin vuonna 2008 Berliinissä. Yrityksen kasvu on ollut huimaa ja nykyään toimituksia on jo 14 maahan. Yhteystiedot/Kontakt: Franca Maria Lippitz, +49 30 2099 6811-55, franca.maria.lippitz@zalando.com, www.zalando.de 2 2013 13 STX plant Verkauf von Werften 14 © Finnlines Die südkoreanische STX Offshore & Shippbuilding Co. Ltd beabsichtigt, die Werften in Finnland, Frankreich und China zu verkaufen. Mit diesem Schritt will der Mutterkonzern STX Group einen Teil seiner Schulden abbauen. In Finnland betreibt STX Werften in Turku und Rauma und ist mit 50 Prozent an der Arctech Helsinki Shipyard Oy beteiligt. STX Finland baut derzeit in Turku für die Hamburger Kreuzfahrtreederei TUI Cruises die „Mein Schiff 3”. Auch das Schwesterschiff „Mein Schiff 4” soll 2015 in Turku vom Stapel laufen. Ende April gab es eine Vereinbarung zwischen der Werft, der finnischen Regierung und TUI Cruises, die den Bau und die vereinbarte Ablieferung der beiden bestellten Schiffe sicherstellt. Ein möglicher Wechsel der Eigentümerstruktur werde daran nichts ändern, so Wirtschaftsminister Jan Vapaavuori. Finnlines erweitert Liniennetz © Weltec Biopower Die Reederei Finnlines baut ihr Liniennetz in der Nord- und Ostsee aus. Ab Herbst bietet das Unternehmen zweimal wöchentlich eine Frachtroute zwischen Uusikaupunki und Travemünde an. Hintergrund ist die Vereinbarung zwischen dem finnischen Automobilhersteller Valmet Automotive und der Daimler AG, 100 000 Einheiten der Mercedes A-Klasse zwischen 2013 und 2016 in der finnischen Westküstenstadt zu produzieren. Die neue Frachtroute dient vor allem dem Neuwagentransport von Finnland nach Deutschland, ist aber auch für den sonstigen Frachtverkehr geöffnet. Bereits im Juli eröffnet Finnlines eine wöchentliche Verbindung zwischen Finnland, Russland, Großbritannien, Spanien und Frankreich. Ein weiterer wöchentlicher Dienst wird den westfinnischen Hafen Rauma mit Gdynia in Polen verbinden. Der Verkauf des Holzbauunternehmens Metsä Wood Merk GmbH an den Baukonzern Ed. Züblin ist abgeschlossen, nachdem das Bundeskartellamt Ende April seine Zustimmung gegeben hat. Züblin übernimmt sämtliche Anteile an dem ehemaligen Tochterunternehmen der Metsä Wood Deutschland von der finnischen Metsäliitto Cooperative. Metsä Wood Merk mit Sitz im süddeutschen Aichach erwirtschaftete 2012 einen Umsatz von 21 Mio. Euro und beschäftigt rund 100 Mitarbeiter. Es ist bereits das dritte Unternehmen aus dem Bereich Holzbau, das von Ed. Züblin in kurzer Zeit übernommen wurde. Die Ed. Züblin AG, Marktführer im deutschen Hoch- und Ingenieurbau, gehört zum österreichischen Baukonzern Strabag. Die Metsäliitto Corp. ist die Muttergesellschaft der Metsä Group. Der finnische Forstindustriekonzern ist in rund 30 Ländern aktiv. Sein Umsatz lag im vergangenen Jahr bei 5 Mrd. Euro. DB Schenker baut Logistikzentrum in Finnland Weltec liefert 1,8-Megawatt-Biogasanlage Die Welttec Biopower GmbH aus Vechta baut eine Biogasanlage im westfinnischen Jeppo. Das Projekt, das ein Investitionsvolumen von rund 12 Millionen Euro hat, setzen die Niedersachsen mit Doranova um, einem finnischen Unternehmen für Umweltdienstleistungen. Nach Unternehmensangaben soll die 1,8-Megawatt-Anlage ab Herbst 2013 Biomethan in Erdgasqualität liefern, das auch als Kraftstoff für das wachsende finnische Erdgas-Tankstellennetz genutzt werden soll. Die Anlage gilt als modellhaft, da sie auch günstige, aber schwer zu verarbeitende Substrate nutzen kann. So sollen in Zukunft Fuchs- und Nerzexkremente von einer nahegelegenen Pelzfarm sowie Schweinegülle zu Biogas verarbeitet werden. In der Anfangsphase wird nur auf Abwasser, Gras und Stroh als Gärsubstrate gesetzt. Wirtschaftsnachrichten Ed. Züblin übernimmt Metsä Wood Merk Talousuutiset DB Schenker Logistics investiert 53 Millionen Euro in ein neues Terminal in Vantaa, unweit des Helsinkier Flughafens. Wie das Unternehmen mitteilte, werden auf einer Fläche von rund 52 000 Quadratmetern Logistik- und Büroflächen errichtet. In dem Terminal, das Mitte 2015 fertig gestellt sein soll, werden Sendungen des Landverkehrs, des Paketdienstes und Zustellungen an Endverbraucher sowie Luft- und Seefrachtsendungen abgefertigt. „Dieser neue Standort in Finnland steht für eine der größten Inves titionen von DB Schenker weltweit und wird von der Fläche eine der größten Terminalanlagen für den Landverkehr in Europa“, sagte Göran Åberg, CEO der Oy Schenker East Ab Das Unternehmen setzt damit seine Investitionstätigkeit in Finnland fort. Im November 2012 hatte es ein 24 500 Quadratmeter großes Logistikzentrum mit Schwerpunkt Automotive im südfinnischen Nurmijärvi in Betrieb genommen. DB Schenker beschäftigt weltweit 96 000 Mitarbeiter und erzielte 2012 einen Umsatz in Höhe von 20,3 Milliarden Euro. 2 2013 Finnvera will Reedereien unterstützen 15 Finnlands staatliche Exportkreditversicherung Finnvera bereitet sich darauf vor, Reedereien bei den Kosten zu unterstützen, die ab 2015 die neue EU-Schwefelrichtlinie verursacht. Bisher hatte der finnische Staat lediglich Bürgschaften für Aufträge aus Finnland bewilligt. Künftig kann der Staat Bürgschaften auch für im Ausland angeschaffte Schiffe übernehmen sowie für Modifikationen, Reparaturen und Modernisierungen an alten Schiffen. Als Voraussetzung muss ein „ausreichendes finnisches Interesse“ vorhanden sein. Dazu zählt beispielsweise, wenn ein Schiff unter die finnische Flagge ausgeflaggt wird, es sich um eine finnische Reederei handelt, das Schiff im Frachtverkehr für den finnischen Außenhandel laufen wird und eine bedeutende Anzahl an finnischen Seeleuten beschäftigt. Laut Finnvera ist eine Bürgschaft möglich, wenn für ein Projekt ansonsten keine ausreichende kommerzielle Finanzierung möglich ist. Für die Bürgschaften werden Kreditsicherheiten verlangt. Finnland für Investoren attraktiver Die Zahl ausländischer Investitionsprojekte in Finnland sind im vergangenen Jahr um ein Fünftel auf 75 angestiegen. Das sicherte Finnland den 12. Platz im europäischen Vergleich. Die meisten Investitionen kamen dabei aus den USA, Schweden, Estland und Dänemark. Wie aus dem „European attraktiveness survey” von Ernst & Young hervorgeht, hält damit der Aufwärtstrend im dritten Jahr in Folge an. Im Jahr 2011 war Finnland in dem Bericht gar nicht aufgeführt gewesen. Lasse Laurio von Ernst & Young begründete gegenüber der Wirtschaftszeitung Kauppalehti das gute Abschneiden unter anderem damit, dass Finnland sein Image als sicherer, risikoarmer Wirtschaftsstandort gestärkt habe. Auch das hohe Ausbildungsniveau und Know-how im Technolgoiebereich sprächen für Finnland. Hinzu komme das Preisniveau, das unter dem des Spitzenreiters Großbritannien liege. Trotz Schuldenkrise und schwacher Konjunkturlage lag die Zahl der Direktinvestitionen 2012 nur geringfügig unter dem Rekordniveau des Vorjahres. Insgesamt wurden in Europa 3 797 FDI-Projekte gezählt. Das sind drei Prozent weniger als 2011. Europäische Länder als Investitionsziele Rang gemäSS Zahl der Investitionsprojekte 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 Großbritannien Deutschland Frankreich Spanien Belgien Niederlande Polen Russland Irland Türkei Serbien Finnland Tschechien Schweiz Italien Sonstige Insgesamt 2011 2012 Veränderung 679 597 540 273 153 170 121 128 106 97 67 62 66 99 80 669 3 907 697 624 471 274 169 161 148 128 123 95 78 75 64 61 60 569 3 797 +3 % +5 % –13 % +0 % +10 % –5 % +22 % +0 % +16 % –2 % +16 % +21 % –3 % –38 % –25 % –14,9 % –2,8 % Marktanteil 2012 18,4 % 16,4 % 12,4 % 7,2 % 4,5 % 4,2 % 3,9 % 3,4 % 3,2 % 2,5 % 2,1 % 2,0 % 1,7 % 1,6 % 1,6 % 15,0 % 100 % Quelle: Ernst & Young, European Investment Monitor, 2013 2 2013 FINNISH-GERMAN ENERGY DAY Finnen zahlen niedrige Strompreise Die finnischen Verbraucher haben in der zweiten Jahreshälfte 2013 ein Prozent weniger für Strom ausgegeben als im vergleichbaren Vorjahreszeitraum. Laut Eurostat zahlten sie 15,6 Cent pro Kilowattstunde und nahmen damit einen Mittelplatz im EU-Vergleich ein. Kaufkraftbereinigt war der Preis sogar am niedrigsten. Am tiefsten mussten die dänischen (29,7 Cent) und zypriotischen (29,1 Cent) Konsumenten in die Tasche greifen. Die deutschen Haushalte zahlten mit 26,8 % die dritthöchsten Preise (+5,7%). Bezahlbare Energiepreise, Versorgungssicherheit und alternative Energien sind u.a. Themen, die auf dem 4. Finnish-German Energy Day der DFHK diskutiert werden. Er findet am 12. November 2013 erstmals in Berlin statt. Nähere Informationen: Päivi Graefe, Tel. +358 9 6122 1244, paivi.graefe@dfhk.fi, www.energyday.fi Hogrefe expandiert nach Finnland Der Hogrefe Verlag hat Ende Mai Psykologien Kustannus Oy, den größten Verlag für psychologische Verfahren in Finnland, übernommen. Alle Anteile des finnischen Verlags gingen über das Schweizer Tochterunternehmen Hogrefe AG an die Göttinger Verlagsgruppe. Mit der Übernahme setzt Hogrefe seine Expansionsstrategie fort. Seit 2004 ist Hogrefe bereits in Dänemark aktiv und seit 2008 auch in Schweden. Die Hogrefe Verlagsgruppe ist einer der führenden europäischen Testverlage und hat über 40 Fachzeitschriften sowie mehr als 2.000 lieferbare Buchtitel im Programm. Finnland zieht Touristen an Finnland hat im vergangenen Jahr 7,6 Millionen ausländische Besucher angelockt. Das waren fünf Prozent mehr als im Vorjahr, teilte das Statistikamt mit. Sie verbrachten durchschnittlich vier Tage in dem nordischen Land und gaben während ihres Aufenthalts 300 Euro aus. Mit 3,6 Millionen stellten die russischen Reisenden die größte Gruppe. Ihre Zahl erhöhte sich gegenüber 2011 um ein Zehntel. Auf Platz zwei landeten die estnischen Touristen (+7 %). Demgegenüber nahm die Zahl der deutschen Besucher um 14 % auf insgesamt 342 000 ab. Unterdessen sind die Häfen in Helsinki in den vergangenen Jahren für die Kreuzfahrtschiffe immer interessanter geworden. In diesem Sommer werden in Helsinki 283 internationale Luxusschiffe erwartet und damit 18 mehr als im Vorjahr. Wirtschaftsnachrichten Talousuutiset 16 Bundeswirtschaftsminister Rösler im Interview Deutschland und Finnland ziehen an einem Strang Bundeswirtschaftsminister Philipp Rösler lobt die guten deutsch-finnischen Beziehungen. Im definitiv-Interview spricht er über vielseitige Kooperationsmöglichkeiten, Wachstumspotenziale und die herausragende Bedeutung des Mittelstands. Herr Rösler, Deutschland war 2012 Finnlands zweitwichtigster Handelspartner. Gleichwohl war der Handel zwischen beiden Ländern rückläufig und hat das Spitzenniveau des Jahres 2007 noch nicht erreicht. Wie bringt man den deutsch-finnischen Handelsmotor wieder auf höhere Drehzahlen? Für mich ist die Stärkung der Wettbewerbsfähigkeit der Wirtschaft eine Daueraufgabe. Ich begrüße in diesem Zusammenhang, dass die finnische Regierung Ende März beschlossen hat, 2014 die Körperschaftsteuer für Unternehmen von 24,5 % auf 20 % zu senken. Dies könnte mittelfristig einen Beitrag zur Stärkung der Wachstumskräfte leisten. Durch diese Maßnahme erwarte ich Wettbewerbsvorteile für Finnland und in der Folge auch neue Investitionen in Finnland, so dass eine höhere Beschäftigung erreicht werden kann. Die Steuereinnahmen dürften dadurch ebenfalls steigen. Private und öffentliche Haushalte werden entsprechend mehr finanzielle Mittel für Konsum und Investitionen zur Verfügung haben, was sich positiv auf den deutsch-finnischen Handel auswirken dürfte. Die deutsche Wirtschaft befindet sich ebenfalls auf einem guten Weg, für dieses Jahr rechnen wir mit einem Wachstum von 0,5 %, für 2014 von 1,6 %. Die Arbeitslosenzahl wird nach den aktuellen Prognosen im Jahresdurchschnitt 2013 und 2014 wie im Vorjahr bei knapp unter 3 Mio. liegen. Die deutsche Wirtschaft ist robust und nimmt wieder Fahrt auf. Man darf aber nicht vergessen, dass die Entwicklung in den Euro-Krisenstaaten sowie die Entwicklung der Weltwirtschaft auch den Handel zwischen Finnland und Deutschland beeinflussen können. In welchen Bereichen sehen Sie besonders großes Potenzial für eine deutsch-finnische Zusammenarbeit? Das sehe ich u.a. in der Medizintechnik. Sie ist für beide Länder ein wichtiger Wirtschaftsfaktor mit hohem Wachstumspotenzial. Die Kompetenz Pätevyys Unternehmen sind überdurchschnittlich innovativ und exportorientiert. So ist der Anteil der Forschungs- und Entwicklungsausgaben am Gesamtumsatz in diesem Bereich in Deutschland mit rund 9 % etwa doppelt so hoch wie im deutschen Industriedurchschnitt. Die Exportquote beträgt ca. zwei Drittel. Deutschland war 2011 mit einem Importanteil von 17 % das wichtigste Lieferland Finnlands. Auch Finnland exportiert mehr Medizintechnikprodukte als es importiert. Dies spricht für seine internationale Wettbewerbsfähigkeit. Finnland ist mit einem Volumen von 1.054 Mio. USD (2011) zwar ein relativ kleiner, aber interessanter Markt, da die Kunden aufgeschlossen für tech- „Medizintechnik ist für beide Länder ein wichtiger Wirtschaftsfaktor mit hohem Wachstums potenzial.” nische Neuerungen sind. Um die aktuellen Herausforderungen im Gesundheitswesen in beiden Ländern zu bewältigen, bieten sich z.B. verstärkte Kooperationen mittelständischer Unternehmen der Medizintechnik an. Wichtig ist mir auch die enge Zusammenarbeit unserer beiden Staaten im Kampf gegen die Verschuldungskrise und zur Stabilisierung des Euro. Finnland und Deutschland vertreten hier die gleiche Linie und lehnen beispielsweise eine Vergemeinschaftung der Schulden strikt ab. Vielmehr treten wir gemeinsam für eine wachstumsorientierte Konsolidierungspolitk ein. Wir sind uns einig, dass in den Krisenstaaten klare Reformen erforderlich sind, um auf den Wachstumspfad zurückkehren zu können. Zudem arbeiten wir eng mit den finnischen Kollegen zusammen, um die Wettbewerbsfä- higkeit auf EU-Ebene zu stärken. Im Zuge der Verschuldungskrise und fehlender Strukturreformen haben viele EU-Mitgliedstaaten eine hohe Jugendarbeitslosigkeit. Deutschland hat die geringste Jugendarbeitslosigkeit in der EU (7,7 % im Februar 2013) und steht auch im weltweiten Vergleich gut da. Insbesondere das duale Ausbildungssystem in Deutschland, aber auch der zwischen Bundesregierung und Spitzenverbänden der deutschen Wirtschaft geschlossene Ausbildungspakt haben wesentlich dazu beigetragen. Dies hat zu einem stark steigenden Interesse am deutschen dualen Ausbildungssystem geführt. Elemente dieses Systems, das in Finnland nicht den gleichen Stellenwert wie in Deutschland hat, könnten auch für Finnland von Interesse sein. 90 % der Jugendlichen durchlaufen das allgemein bildende Schulsystem. Andererseits kann Deutschland noch einiges vom finnischen Schulsystem lernen. Finnische Schüler schneiden in den Pisa-Studien durchschnittlich besser ab als deutsche. Finnland ist hier unangefochtener Spitzenreiter in Europa. Finnland und Deutschland verfolgen auch in wichtigen energiepolitischen Fragen ähnliche Interessen. Sie haben sich für den Bereich der Erneuerbaren Energien ehrgeizige Ziele gesetzt und stehen vor ähnlichen Herausforderungen. Auch beim Ausbau der europäischen Energienetzinfrastruktur verfolgen beide Länder den gleichen Ansatz. Der Ausbau ist wichtige Voraussetzung für die Versorgungssicherheit. Nach Auffassung unserer beiden Länder soll er vor allem durch Marktkräfte gesteuert werden. Deutsche und finnische Unternehmen profitieren zunehmend von den Absatzmärkten außerhalb der EU. Was kann getan werden, damit die EU und insbesondere die Länder der Eurozone an Attraktivität gewinnen? Die EU und insbesondere die Länder der Eurozone gewinnen wieder an Attraktivität, wenn 2 2013 17 Deutschland und Finnland haben sich auf die Fahnen geschrieben, kleine und mittelgroße Unternehmen auf den europäischen und internationalen Märkten zu etablieren. Wie soll dieses Ziel erreicht werden? Gibt es hier Kooperationsmöglichkeiten? In Deutschland haben die KMU einen besonderen Stellenwert. Der Mittelstand erbringt etwa die Hälfte der gesamten deutschen Wirtschaftsleistung (Bruttowertschöpfung) und stellt mehr als zwei Drittel der Arbeits- und über 80 % der Ausbildungsplätze. Seine Stärkung hat daher für mich eine hohe Priorität. Im März haben Finnland und Deutschland vereinbart, bei der Förderung von Forschungsund Entwicklungsprojekten mittelständischer Unternehmen und Forschungseinrichtungen zusammenzuarbeiten. Umgesetzt wird die Kooperation von TEKES, der finnischen Förderagentur für Technologie und Innovation, und der AiF-Projekt GmbH als deutscher Projektträger. Es gab eine deutsch-finnische Ausschreibung für gemeinsame Forschungs- und Entwicklungsprojekte von KMU. Voraussetzung für die Teilnahme daran ist, dass mindestens ein finnisches und ein deutsches Unternehmen gemeinsam an einem Projekt arbeiten. Finanziert werden die Projekte aus den jeweiligen nationalen Förderprogrammen, ergänzt durch Eigenleistungen. Diese FuE-Kooperation stößt in beiden Ländern bei den KMU auf großes Interesse. Daher soll es künftig regelmäßig weitere, entsprechende Ausschreibungen geben. 2 2013 Diese Form der Zusammenarbeit kann meines Erachtens als Vorbild für weitere bi- bzw. multilaterale Kooperationsprojekte dienen. Auf europäischer Ebene finden die KMU u.a. bereits in der EU-Strategie für den Ostseeraum Berücksichtigung. In deren Rahmen arbeiten Finnland und Deutschland gemeinsam mit sechs weiteren EU-Ostseeanrainern zusammen. Was schätzen Sie besonders an Finnland bzw. den Finnen? Ich schätze an den Finnen besonders ihre Verlässlichkeit und ihre Verbindlichkeit. In schwierigen Zeiten ist es gut, sich mit stabilen Partnern in den wichtigen Fragen stets eng abzusprechen und zusammenzustehen. Deutschland und Finnland ziehen bei vielen Themen an einem Strang – ganz besonders, wie schon gesagt, bei der Stabilisierung des Euro. Persönlich bemerkenswert an den Finnen finde ich, dass sie einerseits ihre Traditionen bewahren, sich dabei stark mit der Natur verbunden zeigen, andererseits aber Neuem gegenüber stets offen sind. n © FDP sie ihre Hausaufgaben machen, d.h. vor allem wenn sie ihre Staatsschulden in den Griff bekommen und ihre Wettbewerbsfähigkeit steigern. Eine strikte Haushaltsdisziplin sowie wachstumsfördernde Strukturmaßnahmen sind unerlässlich. So lässt sich das Vertrauen der Finanzmärkte zurückgewinnen. Gleichzeitig muss die EU dafür sorgen, dass die Finanzmärkte besser reguliert und überwacht werden. Während viele EU-Mitgliedstaaten sich in der Rezession befinden und starke Spar- und Reformanstrengungen vornehmen müssen, wachsen in erster Linie die Märkte außerhalb Europas. Insbesondere die BRICS-Staaten (Brasilien, Russland, Indien, China, Südafrika) erzielen noch überdurchschnittliche Wachstumsraten. Exportorientierte Staaten wie Deutschland und Finnland profitieren von dieser Entwicklung. Um die Schwäche des europäischen Marktes zu kompensieren, müssen gerade die exportorientierten EU-Mitgliedstaaten ihre Präsenz auf den außereuropäischen Wachstumsmärkten stärken. Weitere Wachstumsimpulse innerhalb der EU könnten durch ein möglichst weit reichendes Freihandelsabkommen mit den USA erzeugt werden. Kompetenz Pätevyys 18 1. Finnish-German Competitiveness Day Globaler Erfolg dank Kompetenz, Konsequenz und Disziplin Wie können Gesellschaften, Staaten und – vor allem – Unternehmen ihre Wettbewerbsfähigkeit bewahren und steigern? Inwieweit können deutsche und finnische Unternehmen ihre Kräfte vereinen und sich wirtschaftlichen Herausforderungen stellen? Das waren zentrale Fragen auf dem 1. Finnish-German Competitiveness Day in Helsinki, zu dem die Deutsch-Finnische Handelskammer in Kooperation mit Ernst & Young eingeladen hatte. W eltmarktführer und Wirtschaftsexperten aus Deutschland und Finnland kamen am 21. Mai 2013 in der Finlandia-Halle in Helsinki zusammen, um über eines der „brennendsten Themen unserer Zeit zu diskutieren: Wettbewerbsfähigkeit“. Mit diesen Worten eröffnete DFHK-Präsident Heinrich Beckmann die Veranstaltung, die unter dem Motto „Best Practices from Germany und Finnland“ stand. „Es ist seit 35 Jahren eine unserer Aufgaben, deutschen und finnischen Unternehmen ein aktuelles Diskussionsforum zu bieten, um so den Handel und Wissensaustausch zwischen unseren Ländern zu fördern“, so Beckmann. Im Fokus der Kammerarbeit stünden dabei die kleinen und mittelgroßen Unternehmen (KMU). In diesem Zusammenhang hob er die sogenannten „Hidden Champions“ hervor, die ein Charakteristikum der deutschen Wirtschaft sind. Laut Professor Hermann Simon, der diesen Begriff prägte, gibt es in Deutschland über 1 300 dieser Spitzenunternehmen. D.h. rund die Hälfte der globalen Marktführer ist in Deutschland ansässig. Mittelstand und „Hidden Champions“ Diese Elite der KMU – viele dieser Unternehmen sind in Familienbesitz – kennzeichnen drei Kriterien: Sie sind in der Öffentlichkeit wenig bekannt, gehören zu den Top 3 in ihrem globalen Marktsegment oder sind Marktführer auf ihrem Kontinent und ihr Umsatz liegt unter 3 Milliarden Euro. „Sie sind ein wichtiger Grund, warum Deutschland seit Jahren eine der führenden Exportnationen ist. Besonders stark sind sie im Bereich der Industrieproduktion und Elektrotechnik – und werden heute im Mittelpunkt unserer Diskussionen stehen“, so Heinrich Beckmann. Die Firmen gehören zum Mittelstand, dem Rückgrat der deutschen Wirtschaft. Der „German Mittelstand“, der sich wie „Made in Germany“ mittlerweile global zu einer Marke entwickelt hat, umfasst über 90 Prozent der Unternehmen. Er stellt über zwei Drittel der sozialversicherungspf lichtigen Arbeitsplätze in Deutschland. Wachstumsmittel Kostenbremse „In Finnland liegt der Anteil der Familienunternehmen bei 80 Prozent. Der Mittelstand ist zu schwach und muss gestärkt werden“, war die Botschaft von Matti Vanhanen, Geschäftsführer des finnischen Familienunternehmerverbands. Finnlands ehemaliger Ministerpräsident kritisierte die zu hohe Erbschaftssteuer und das internationale Regelwerk „Basel Erkki Liikanen, finnischer Zentralbankchef, im Interview mit Tapio Nurminen. Thema: Die aktuelle Wirtschaftslage in Europa. DFHK intern Kauppakamari 2 2013 19 Matti Vanhanen, Verband der Familienunternehmer, sucht mit Moderator Tapio Nurminen die finnischen Hidden Champions. „Es gibt sie mit Sicherheit“, so der Ex-Ministerpräsident Finnlands. III“, mit dem Kreditinstitute gezwungen werden, mehr Eigenkapital vorzuhalten. „Das schränkt den finanziellen Spielraum der Familienunternehmen ein und verhindert Investitionen. Dabei sind es gerade diese Firmen, die landesweit in allen Regionen investieren. Global gelistete Konzerne konzentrieren sich in der Regel auf die Metropolregionen eines Landes.“ Nach Ansicht von Vanhanen ist das Finanzierungsproblem ein wichtiger Grund, warum das Wirtschaftswachstum noch nicht kräftiger eingesetzt hat. Die Unternehmen hielten sich angesichts unsicherer Konjunkturaussichten zurück. Das bestätigte auch Peter Englisch, Leiter Mittelstand bei Ernst & Young, als er das Mittelstandsbarometer 2013 präsentierte. Von den 3 000 befragten mittelständischen Unternehmen in Deutschland gaben zu Jahresbeginn nur noch 18% an, stärker investieren zu wollen – ein Rückgang um sechs Prozentpunkte im Vergleich zum August 2012. Gleichzeitig verdoppelte sich der Anteil derer, die ihre Investitionen reduzieren wollen, von 8 auf 17 Prozent. Westdeutsche Unternehmen zeigten sich dabei investitionsfreudiger als ostdeutsche. „Angesichts unsicherer Wirtschaftsaussichten haben die mittelständischen Unternehmen vor, ihre Flexibilität zu steigern und ihre Kostenstruktur zu optimieren – um für alle Eventualitäten gerüstet zu sein“, so Englisch. Fast jeder zweite Betrieb plane Kostensenkungsprogramme und setze auf Vertriebsinitiativen. Kein einziger der befragten Mittelständler er2 2013 wäge, als Krisenschutzmaßnahme Personal zu entlassen. Dies unterscheide sie grundlegend von den Großkonzernen. Deregulierung zahlt sich aus Auf die Wirtschaftslage in Europa und damit auch auf die Schuldenkriese und ihre Folgen, ging der Präsident der finnischen Zentralbank, Erkki Liikanen, ein. Im Vergleich zum Vorjahr gebe es durchaus kleine Lichtblicke, sagte er im Gespräch mit dem Moderator Tapio Nurminen. So habe sich die Lage in den Krisenländern schon etwas entspannt. Als positives Beispiel nannte er Irland, das seine Wettbewerbsfähigkeit steigern konnte. Strukturelle Reformen seien unumgänglich, auch wenn sie schmerzhaft Reijo Karppinen, Dynaset, erläuterte, wie man kosteneffizient arbeiten und internationale Märkte erobern kann. seien. „Ohne Schmerzen gibt es keinen Gewinn“, war die klare Botschaft. Ferner forderte der Zentralbankchef mehr Wettbewerb in Europa, „um so Investitionsanreize zu schaffen und die Kosten zu senken.“ In diesem Zusammenhang sprach er sich auch eher gegen eine Transaktionssteuer aus, da sie mehr koste als einbringe. Den Nutzen staatlicher Beteiligung an Unternehmen hinterfragte Klaus W. Heinemann, Aufsichtsratsvorsitzender bei Finnair. Anschaulich demonstrierte er, wie sich in den vergangenen 30 Jahren, eine der am härtesten umkämpften Branchen drastisch verändert hat. Waren in den 80er Jahren die europäischen Luftfahrtgesellschaften allesamt in Staatsbesitz, ist dies nach der Liberalisierung des Unit Labor Costs in Finland and Germany Index, 2001=100 135 130 125 120 115 110 105 100 95 90 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 FIN DEU Source: Ameco database 17.5.2013 © Confederation of Finnish Industries EK DFHK intern Kauppakamari 20 In den Pausen bot sich reichlich Gelegeneheit zum Networken. Riitta Sedig, Ernst & Young, beim Visitenkartentausch mit den Referenten Tomas Hedenborg, Fastems, sowie Mika Halttunen, Halton Group (von links). Marktes nur noch bei einer Minderheit der Fall. Die Folge: Staatliche und teilstaatliche Airlines, darunter Finnair, haben Marktanteile verloren oder Insolvenz angemeldet, die Billigflieger sind im Aufwind. Um auch in Zukunft genug Wind unter den Flügeln zu haben, baut Finnair daher seine Verbindung zu den Wachstumsmärkten nach Asien aus. Die Airline profitiert dabei von der günstigen geografischen Lage des Heimatf lughafens Helsinki-Vantaa, die eine schnellere Verbindung nach Asien gewährleistet als z.B. von München oder Paris. Dadurch müsse man weniger (teure) Maschinen einsetzen. Mittels Produktivitätssteigerungen, u.a. durch Auslagern von Wartungsarbeiten und durch Kooperation mit anderen Fluggesellschaften, wolle man Kosten senken, so Heinemann. Gerüchten, dass er die komplette Privatisierung Finnairs anstrebe, erklärte er eine Absage. Er wünsche sich nur eine „offene Haltung“ seitens der Regierung, die es in bestimmten Fällen dem Management erlaube, Maßnahmen zu erwägen, mit der Finnair „stärker und nachhaltig erfolgreicher“ werden könne. „Ohne Wettbewerbsfähigkeit haben Wachstumsstrategien keine Erfolgsaussichten“, resümierte Heinemann. Aus der Nische in die Welt Während Klaus W. Heinemann eher einen Blick aus der Vogelprospektive auf erDFHK intern Kauppakamari folgreiche Unternehmensstrategien warf, lag der Ausgangspunkt für zwei deutsche Weltmarktführer ganz an der Basis. Udo J. Vetter von der Vetter Pharma-Fertigung in Ravensburg sowie Jochen Deerberg vom Abfallmanagement-anbieter Deerberg Systems in Oldenburg zeichneten den Aufstieg ihres Familienunternehmens von den Anfängen vor Jahrzehnten bzw. gar Jahrhunderten. Sie führten den rund 70 Teilnehmern die Geschichte und Hintergründe ihres unternehmerischen Erfolgs vor Augen. Es kristallisierte sich das „Familienunternehmer-Prinzip“ heraus, d.h. Risiko und Haftung vereint in einer Person. Weitere Kennzeichen dieses Prinzips sind: Hoch spezialisierte Produkte, die meist aus der Leidenschaft für Technik geboren wurden, Lösungen mit großem Praxisbezug und hohem Innovationsgrad, fortlaufende Investition in Forschung und Entwicklung, überragende Kundenorientierung, flache Unternehmenshierarchien, Flexibilität, die starke Verwurzelung in der Region und langfristig ausgerichtetes strategisches Denken. Deutsch-finnische Kooperationen Diese Merkmale kennzeichnen weitestgehend auch die drei finnischen Unternehmensvertreter Tomas Hedenborg, Fastems Group, Mika Halttunen, Halton Group, sowie Reijo Karppinen von Dynaset. Letzterer unterstrich die Notwen- digkeit, finnische Unternehmen im Ausland bekannt machen zu müssen. „Die Kunden wissen manchmal gar nicht, wo Finnland liegt“, stellte der Weltmarktführer von Hydraulikgeneratoren fest. Beispiele für eine Übernahme deutscher Unternehmen erläuterten Mika Halttunen und Tomas Hedenborg. Von Übernahme wolle er aber nicht reden, vielmehr sei es eine „Heirat“ gewesen, analysierte Mika Halttunen, als der Weltmarktführer für Raumklimalösungen 2006 die Wimböck GmbH in den Konzern integrierte. Der süddeutsche Familienbetrieb war finanziell angeschlagen und wurde von den Finnen wieder auf Vordermann gebracht. Unter anderem dadurch, dass man an der Preisschraube für die hochspezialisierten Produkte drehte. Demgegenüber sei die Übernahme der Pneumotech GmbH in Issum durch Fastems das Ergebnis langfristiger strategischer Planung gewesen, so Tomas Hedenborg, CEO der Fastems Group, einem Anbieter von Fabrikautomationsprozessen. Die Finnen zielten darauf ab, ihre Position im deutschsprachigen Raum auszubauen. Deutschland als einziger europäischer Markt mit einer wettbewerbsfähigen und erfolgreichen Fertigungsindustrie biete zudem großes Marktpotenzial und viele Technologieführer im Maschinenbau. Von Bedeutung sei auch das positive Image des Standorts Deutschlands von dem man sich positive Effekte auf die eigene Marke erhoffe. Sieben Monate hatte es nur gedauert, dann war der Vertrag zwischen Fastems und Pneumotec perfekt. Gute Planung, der strategische Link und die guten persönlichen Beziehungen führten zum Erfolg. Vorbild Deutschland? „Kann Finnland von Deutschland lernen, um seine Wettbewerbsfähigkeit zu steigern?“, fragte Jussi Mustonen, Chefvolkswirt beim Hauptverband der Finnischen Wirtschaft EK. Nach eingehender Analyse kam er zu einem positiven Ergebnis: „Niedrige Lohnentwicklung und ein f lexiblerer Arbeitsmarkt haben positive Effekte auf die Exporte und Beschäftigungssituation. Durch Forschungsanreize können Innovationen gefördert werden, die gute Marktabsatzchancen haben.“ Die Maßnahmen müssten landesund EU-weit auf politischer Ebene, mithilfe der Arbeitsmarktorganisationen und auf der Unternehmensebene erfolgen. Basis des Erfolgs ist dabei eines der Familienunternehmer-Prinzipien: langer Atem. n 2 2013 Alle Teilnehmer bestanden Prüfung Wirtschaftsdeutsch 21 An der Prüfung Wirtschaftsdeutsch International, die die DFHK gemeinsam mit dem Goethe-Institut Helsinki organisiert, haben im Mai sechs Kandidaten teilgenommen. Alle Teilnehmer bestanden die Prüfung, die in Helsinki und Turku durchgeführt wurde. Botschafter Dr. Thomas Götz überreichte den Studenten ihre Zeugnisse am 31. Mai 2013 auf einem Empfang in der Deutschen Botschaft in Helsinki. Beste Teilnehmerin war Saranne Astanaeff von der Schwedischen Wirtschaftsuniversität in Helsinki. Sie erhielt für ihre sehr gute Prüfungsleistung den Friedrich-E.-Russegger-Preis. Dieser mit 250 € dotierte Preis, der nach dem DFHK-Gründungspräsidenten und früheren Ehrenvorsitzenden der Deutsch Finnischen Vereinigung (DFV) benannt ist, stammt aus den Erträgen eines Fonds, den Andreas Russegger der DFV hat zukommen lassen. Magnus Bargum, stellvertretender Vorsitzender der DeutschFinnischen Vereinigung, überreichte den Friedrich-E.-RusseggerPreis an Saranne Astanaeff. Zuvor hatte Botschafter Dr. Thomas Götz (Mitte) die Zeugnisse an die Prüfungsteilnehmer verteilt. Keine Karenz mehr für kranke Urlauber Arbeitnehmer, die im Urlaub erkranken, „verlieren“ ab Herbst keine Urlaubstage mehr. Ein entsprechendes Gesetz hat das finnische Parlament verabschiedet, um die Vorgaben der EU-Arbeitszeitrichtlinie zu erfüllen. Demnach zählt ab dem 1. Oktober 2013 bereits der erste Krankheitstag aus arbeitsrechtlicher Sicht als Krankheit – und nicht als Urlaub. Dies ist bislang erst nach sieben sogenannten Karenztagen der Fall. Die finnischen Unternehmerverbände kritisieren die Neuregelung. Ihrer Ansicht nach bringt sie einen höheren Verwaltungsaufwand und Mehrkosten in Höhe von rund 200 Millionen Euro mit sich. BJL BERGMANN Rechtsanwälte Ihre Rechtsanwälte in Finnland Maßgeschneiderte Rechtsberatung im internationalen Umfeld BJL Bergmann Attorneys at Law Eteläranta 4 B 9 00130 Helsinki, Finnland © Gina Sanders – Fotolia.com Tel. +358 9 696207 0 Fax +358 9 696207 10 helsinki@bjl-legal.com www.bjl-legal.com „...für grenzüberschreitend agierende Unternehmen“ „Geschäftsideen und Ziele des Mandanten im Blick“ 2 2013 Wirtschaftsnachrichten Talousuutiset © Frank Röntgen 22 Finnische Berufsausbildungsvertreter zu Besuch bei Unternehmer Frank Röntgen. Satu Nygard, Ausbildungsleiterin Lebensmittelbranche der Berufsschule Helsinki, Petri Kallionpää, Direktor der Erwachsenenschule, Sini Syväniemi, Rektorin der Berufsschule Helsinki, Frank Röntgen, Sari Turunen-Zwinger, Verantwortliche des Schulamts für Berufsausbildungen (v.l.). Gelernt ist gelernt Beim Blick auf die Jugendarbeitslosenquote muss Deutschland für Europäer wie eine Insel der Seligen erscheinen. Weniger als jeder zehnte Jugendliche zwischen 15 und 24 Jahren ist auf Jobsuche. Das ist der niedrigste Wert in der EU. In Finnland war es im April fast jeder vierte Jugendliche, in Spanien und Griechenland über jeder zweite. Das duale deutsche Ausbildungssystem wird als ein Grund für das gute Abschneiden Deutschlands angeführt und stößt im Ausland zunehmend auf Interesse – auch in Finnland. D eutsche Lehrlinge haben gute Chancen einen Job zu bekommen. Drei von fünf Firmen wollen laut dem Deutschen Industrie- und Handelskammertag (DIHK) ihre Auszubildenden nach Ausbildungsende übernehmen. Ab 2014 rechnen Industrie und Handel damit, dass die Zahl der Schulabgänger drastisch abnimmt, was das Angebot an freien Lehrstellen weiter erhöht. Bereits jetzt haben deutsche Unternehmen Probleme, genügend passende Bewerber zu finden. Über 30 000 Lehrstellen blieben 2012 unbesetzt. Besonders groß ist der Bedarf im Hotel- und Gaststättengewerbe, aber auch im Handel und der verarbeitenden Industrie. Enorme Nachfrage besteht ferner im Informations- und Kommunikationstechnologiebereich (IKT). Laut dem Branchenverband Bitkom gibt es über 40 000 offene Stellen in diesem Bereich. 30 000 neue Stellen sollen bis 2015 geschaffen werden. Kompetenz Pätevyys „Könnte diese Lücke nicht mit finnischen IKT-Experten gefüllt werden und man eine Lösung finden, die deutschen und f innischen Interessen gerecht wird? “, fragt Jarmo Hallikas, Unternehmer und IT-Experte. Denn Nokias Stellenabbau hat rund 10 000 IKT-Experten freigesetzt. So könnten finnische IKT-Experten für den deutschen Markt ausgebildet werden – in Kooperation mit den Deutschen. Derzeit arbeite man an einem Schulungsprogramm, das Grundlagen der Kultur und Sprache sowie des Marketings umfasst. Ein Link werde auch zum gut organisierten deutschen IKT-Ausbildungssystem geschaffen, ein Praktikum in Deutschland solle auch obligatorisch sein, so Hallikas. Kooperation im Caféund Konditoreibereich An einer deutsch-f innischen Zusammenarbeit ist auch Frank Röntgen aus Mecklenburg-Vorpommern interessiert. Der Chef der Classic Conditorei & Café Röntgen will 2014 ein Café im Helsinkier Zentrum errichten. Sein Plan: Finnische Mitarbeiter sollen in einem dreistufigen Programm, das ein Jahr dauert, studienbegleitend dafür qualifiziert werden. Dies schließt auch den Besuch seines Betriebes in Deutschland ein, um dort den Arbeitsalltag kennenzulernen, d.h. Technologie, handwerkliche Fertigkeiten, aber auch Arbeitsmoral und –organisation. In Finnland wiederum, an der Berufsfachschule in Helsinki (Stadin ammatiopisto), würden den Auszubildenden theoretische Fertigkeiten vermittelt werden. Der Start verlief jedoch nicht so reibungslos, wie sich Frank Röntgen das vorgestellt hatte. Nachdem die erste Phase, ein 8-wöchiger Orientierungskurs, Ende Mai 2013 abgeschlossen war, stehen die beiden weiteren Phasen in den Sternen. Geplant war, dass die vier jungen Finninnen im 2 2013 Führungskompetenz Sommer drei Monate die Hauptqualifikation durchlaufen, wenn Hochsaison im Steffenhagener Betrieb herrscht. Wegen der Sommerferien in Finnland sei dieser Plan aber ins Wasser gefallen. Die Studentinnen haben für den Sommer bereits andere Pläne. Für sie sei die Arbeit bei dem Steffenhagener Unternehmer sehr interessant, aber nur eine von mehreren Praktikumsmöglichkeiten im Studium gewesen, sagt Kaisa Mäkelä, eine der Studentinnen. Damit dürfte der ursprüngliche Plan von Frank Röntgen in weite Ferne gerückt sein, im Februar 2014 die dritte Phase, die Spezialisierungsphase zum Bäcker und Konditor oder zum Mitarbeiter im Servicebereich, zu beginnen. Hoher Informationsbedarf Große Bereitschaft auf finnischer wie deutscher Seite zu lernen und aufeinander zuzugehen gebe es, so Röntgen. Und gelernt habe er auch einiges: Dass es sehr engagierte junge Finnen gebe, die an diesem Beruf Interesse haben. Und die er finden könnte, wenn er die Möglichkeit hätte sie zu identifizieren. „Aber“, fügt er hinzu, „es gab Kommunikationsprobleme. Wir sind von anderen Voraussetzungen ausgegangen und haben unsere Erwartungen einander nicht klar genug vermittelt. Es besteht ein erheblicher Informationsbedarf darüber, wie unsere Schul- bzw. Ausbildungssysteme funktionieren, wie man sie miteinander verbinden kann und welche Ansprüche die Auszubildenden haben. Dazu müsste man mal eine Konferenz organisieren.“ Dem Wunsch versucht die Deutsch-Finnische Handelskammer nachzukommen. So ist in der zweiten Jahreshälfte eine Veranstaltung zum Thema Bildung bzw. Ausbildung geplant. Zwischenzeitlich überlegen der deutsche Unternehmer und die finnischen Ausbildungsverant wortlichen, welche alternativen Kooperationsmöglichkeiten im Ausbildungsbereich es gibt, die erfolgsversprechender sind. n 2 2013 23 Kein Topteam ohne Toptrainer Unternehmen, die über die Landesgrenzen hinweg agieren, haben im Idealfall eine mit allen internationalen Wassern gewaschene Geschäftsführung. Neben dem großen Einmaleins der Betriebswirtschaft und Personalführung spielt Kulturkompetenz eine entscheidende Rolle für ihren Erfolg. Auch – oder gerade – dann, wenn sich zwei Kulturen recht ähnlich sind. Zu diesem Ergebnis kommt Marina Vahtola, die seit über 25 Jahren Führungsaufgaben in Unternehmen übernimmt. Frau Vahtola, gibt es universale Merkmale, die einen guten Geschäftsführer kennzeichnen? Ja, ich denke schon. Er diskutiert offen und konstruktiv mit seinen Mitarbeitern und kann sie so motivieren, dass sie gute Leistungen bringen. Zudem ist er ehrlich, zuverlässig und unparteiisch. Ein guter Geschäftsführer arbeitet professionell und hat den ungebrochenen Drang, sein Unternehmen weiterzuentwickeln. Er hinterfragt stets die eigene Marktposition und ruht sich nicht auf den Lorbeeren aus. Zentrale Fragen sind: Warum sind die Kunden bei uns – und was können wir noch besser machen, um sie zu halten? Welche Rolle spielen dabei die Mitarbeiter? Eine sehr große. Gute Mitarbeiter bieten den Kunden gute Produkte und Dienstleistungen. Starke Angestellte wiederum werden von starken Vorgesetzten eingestellt. Es gibt kein Topteam ohne Toptrainer. Gute Mitarbeiter bilden im besten Fall eine untereinander funktionierende Gesamtheit, die sich gegenseitig vertrauen und respektieren sowie an einem Strang ziehen. Ein gutes Team führt ein Unternehmen auch in schwierigen Zeiten zum Erfolg. Sie waren in finnischen wie deutschen Unternehmen Geschäftsführerin bzw. Vorstandsmitglied. Was schätzen Sie an den Deutschen? Ich schätze ihre effektive, exakte und konsequente Vorgehensweise. Sie sagen einem klar und direkt, was sie von einem wollen. Persönlich mag ich auch den Hang zur Kontrolle. Wohldosierte, richtig umgesetzte Kontrolle erleichtert die Durchführung von Alltagsroutinen und unterstützt konsequente Vorgesetztenarbeit. Was können wir Deutschen von den Finnen lernen? Mein Eindruck ist, dass in Finnland mehr diskutiert wird, was mitunter zu besseren Ergebnissen führen kann. Man darf dabei jedoch nicht vergessen, dass übermäßiges Diskutieren auch das Marina Vahtola hatte in den vergangenen 25 Jahren diverse Führungsaufgaben im Bereich Einzelhandel, Branding und internationalen Konzernausbau inne. Sie ist eine von zwei Finninnen, die gleichzeitig als Geschäftsführerin und Vorstandsvorsitzende in einem gelisteten Unternehmen tätig war. Momentan arbeitet sie als Vorstandsmitglied in deutschen und finnischen Unternehmen. Gegenteil bewirken kann, d.h. zu ineffizientem Handeln führt. Wie wichtig ist die deutsche Sprache im deutsch-finnischen Geschäftsleben? Meiner Ansicht nach ist sie sehr wichtig. Englisch ist ein Muss, Deutsch ein Plus. Ich kann nicht verstehen, warum immer weniger junge Menschen Deutsch lernen wollen. Dass ich selbst fließend Deutsch spreche, hat meine Arbeit in einem deutschen Unternehmen sehr angenehm gemacht. Wie würden Sie die Person beschreiben, die Sie beim Blick in den Spiegel sehen? Ich sehe einen gewöhnlichen Menschen, der Fleiß, Ehrlichkeit und echte zwischenmenschliche Beziehungen schätzt. Es lohnt sich auch immer ins Bewusstsein zu rufen (besonders bei anspruchsvollen Arbeitsaufgaben), dass Demut eine Tugend ist. n Kompetenz Pätevyys 24 Die K-Gruppe und die S-Gruppe haben zusammen einen Marktanteil von rund 80%. Ihre Hypermärkte, K-Citymarket bzw. Prisma, liegen oft in unmittelbarer Nachbarschaft, so wie beispielsweise im Osthelsinkier Stadtteil Itäkeskus. Finnland stärkt Wettbewerb im Handel In Finnland tritt Anfang 2014 eine Gesetzesnovellierung zum Handel mit Waren des täglichen Bedarfs in Kraft, die das Parlament im Mai beschlossen hat. Behörden sollen dann Anbieter mit einem Umsatzanteil von 30 % oder mehr strenger auf Missbrauch einer beherrschenden Marktstellung überprüfen. Betroffen sind die beiden führenden Handelskonzerne des Landes, die S-Gruppe und die K-Gruppe. Sie hatten 2011 zusammen über 80 % Marktanteil. D as in den letzten Jahren gute Wachstum des finnischen Einzelhandels hat sich in den ersten Monaten 2013 abgekühlt. Im März lag der landesweite Branchenumsatz um 0,4% unter dem Niveau des entsprechenden Vorjahresmonats. Im April verschlechterte sich auch der vom HauptBranchenreport Toimialakatsaus verband der Finnischen Wirtschaft EK ermittelte Indikator zu den Branchenerwartungen gegenüber dem Vormonat. Noch 2012 hatte der Einzelhandel seinen Umsatz laut dem amtlichen Statistikamt um 4,2 % gesteigert und an die gute Entwicklung von 2011 (+5,0 %) angeknüpft. Privatverbrauch bleibt Wachstumstreiber 2013 dürfte der Handel vom steigenden Konsum der Haushalte profitieren. Dieser hat sich 2012 um real 1,6 % ausgeweitet und soll dieses Jahr um weitere 0,7 % zulegen, so die Erwartung der EU-Kommission im Mai. Wie schon im 2 2013 letzten Jahr wäre der Privatverbrauch damit erneut der stärkste Wachstumstreiber in dem nordischen Land. Der vom finnischen Statistikamt erhobene Erwartungsindex der Verbraucher hatte sich zwischen Januar und März 2013 stetig verbessert, ging aber im April leicht zurück. Die Kauflaune der Bevölkerung profitiert besonders von der Lohnsteigerung, die 2013 bei den meisten Beschäftigten 1,9 % beträgt. Bereits 2012 hatte es für die meisten Arbeitnehmer ein Plus von 2,4 % gegeben. Auf der anderen Seite soll die landesweite Beschäftigung 2013 nach Angeben des finnischen Finanzministeriums um 0,5 % sinken, was sich negativ auf die Anschaffungen der Haushalte auswirken kann. Die Regierung schätzt, dass das verfügbare Einkommen der finnische Haushalte 2012 (+0,1 %) und 2013 (+0,0 %) real stagniert. Im Jahr 2011 verfügte ein Einwohner netto im Schnitt über 17.653 Euro. Dabei ist für das nordische Land nach wie vor eine breite Mittelschicht kennzeichnend. Zunehmend kaufen die Verbraucher auch auf Kredit. Die Konsumdarlehen finnischer Finanzinstitute haben sich 2012 um 2,8 % erhöht . Sie lagen im März 2013 mit 13,2 Mrd. Euro um 1,8% höher als vor Jahresfrist. Dies entspricht 2.430 Euro pro Kopf oder 76 % des durchschnittlichen monatlichen Bruttolohns im Jahr 2012. Hohes Preisniveau Das Preisniveau lag in Finnland 2011 laut Eurostat um 24,7 % über dem EUDurchschnitt und war das höchste innerhalb der Eurozone. Zum Vergleich: In Deutschland befand sich der Index 2011 nur um 3,2 % über dem Mittelwert der EU-27. Ein Grund für die hohen Preise in Finnland ist der Mehrwertsteuersatz, der regulär 24 % und ermäßigt 14 % bzw. 10 % beträgt. Teilweise hoch besteuert sind auch Genussmittel, Treibstoffe und andere Produkte. Weitere Ursachen für das hohe Preisniveau sind die sehr hohen Mieten und Transportkosten, welche die relativ dünne Besiedlung mit sich bringt. Darüber hinaus hat sich die bereits hohe Konzentration im Einzelhandel zuletzt noch verstärkt. Dies erleichtert den großen Anbietern, attraktive Margen zu erwirtschaften. So erhöhte sich der Marktanteil der führenden S-Gruppe am landesweiten Umsatz mit Waren des täglichen Bedarfs von 43,2 % (2009) auf 45,2 % (2011). Auch die Bedeutung des zweitgrößten Konzerns, der K-Gruppe, hat im selben 2 2013 Entwicklung des finnischen Handels 2009 14 529 Umsatz (in Mio. Euro inkl. Mehrwertsteuer) 2010 14 526 2011 15 257 Quelle: Handelsverband PTY Führende Handelsunternehmen für Waren des täglichen Bedarfs 2011 Handelsgruppe S-Gruppe K-Gruppe Suomen Lähikauppa Oy Lidl Tokmanni Stockmann 7) M-ketju Minimani Umsatz (in Mio. Euro) 6.897 5.387 1.183 951 220 214 104 87 Hypermärkte (Anzahl) 62 1) 75 3) 3 5) 6 Supermärkte (Anzahl) 792 2) 660 4) 668 6) 56 - Discountläden (Anzahl) – 137 144 Quelle: Verband PTY 1) Prisma; 2) S-Market, Alepa, Sale; 3) K-Citymarket; 4) K-Supermarket und K-Market; 5) Euromarket; 6) Siwa, Valintatalo; 7) Stockmann führt Warenhäuser und Outletgeschäfte mit teilweise großen Lebensmittelabteilungen GröSSere geplante Einkaufszentren in Finnland Name Kaari Capri Puuvilla Hämeenlinnakeskus Lielahtikeskus Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus Ikaalinen Kalasatama Ort Helsinki Lappeenranta Pori Hämeenlinna Tampere Vantaa Ikaalinen Helsinki Eröffnung 2013 2013 2014 2014 2014 2014 2014 2016 Fläche (in qm) 46.000 7.000 43.000 27.000 15.000 12.500 8.000 20.000 Quelle: Verband Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Zeitraum von 34,2 % auf 35,3 % zugenommen. Mit einem Marktanteil von 7,8 % (2011) war Suomen Lähikauppa Oy das drittgrößte finnische Branchenunternehmen. Zu der Gesellschaft gehören vor allem kleinere Nachbarschaftssupermärkte. Es folgte der Discounter Lidl mit einem Marktanteil von 6,2 %. Einkaufszentren weiten sich aus In Finnland entstehen derzeit mehrere neue Einkaufszentren. Ihre Pforten öffnen in Helsinki die Komplexe Kaari und Kalasatama im gleichnamigen neuen Stadtteil. Dazu befindet sich im angrenzenden Vantaa-Tikkurila ein Büro- und Geschäftszentrum im Bau. In der zweitgrößten finnischen Agglomeration Tampere eröffnen das Capri und ein Zentrum im nahe gelegenen Ikaalinen. Darüber hinaus wird es neue Anlagen in der Westküstenstadt Pori und im südostfinnischen Lappeenranta geben. Große Bedeutung hat in Finnland auch der Online-Handel. Der Markt ist 2011 um 7,6 % und 2012 um 0,7 % auf zuletzt 9,65 Mrd. Euro gewachsen. Wichtigste Produktgruppe war im vergangenen Jahr der Bereich Reisen und Tourismus, der über ein Drittel am Gesamtumsatz ausmachte. Es folgte die Unterhaltungselektronik mit 11 %. In der Infrastruktur und Nutzung neuer Medien ist Finnland generell weit vorangeschritten. So listet das Weltwirtschaftsforum in Davos das nordische Land in seinem internationalen Ranking der IT-Standorte 2013 unter 144 Ländern an erster Stelle. Auch große ausländische Internethändler wie Zalando oder die Plattform Ebay bedienen den Markt mit eigenen Homepages auf Finnisch. Weiter an Bedeutung gewonnen hat in Finnland auch das Franchising. Zwischen 2010 und 2012 hat sich die Zahl der Ketten im Einzelhandel von 83 auf 95 und in der Gastronomie von 36 auf 39 erhöht. Konstant 80 Anbieter gibt es bei Dienstleistungen an Endverbraucher, während die Zahl der B2B-Ketten leicht von 30 (2010) auf 26 (2012) abgenommen hat. Mehrere namhafte internationale Franchiseketten sind in Finnland vertreten. Dazu gibt es in vielen Segmenten auch inländische Anbieter, deren Konzept sich an erfolgreiche ausländische Vorbilder anlehnt. n AUTOR: TORSTEN PAULY (GTAI) Branchenreport Toimialakatsaus 25 Lebensmittel 26 Elintarvikkeet Qualität – (K)ein Buch mit sieben Siegeln © Suomalaisen työn liito ry stellten sie sich mit ihren Produkten dem Urteil der Fachbesucher aus Handel © Ruokatietoyhdistys ry einer Markterkundungsreise nach Frankfurt/Main und Bad Kissingen. Dort Regionale Lebensmittel liegen im Trend. Das Schwan-Symbol mit der Textmarke „Gutes aus Finnland“ ist ein Muss für finnische Produkte. Mindestens 75 % des Erzeugnisses müssen einheimisch sein, Landwirtschaftsprodukte 10 %. Je nach Produkt setzen Verbraucher das Symbol qualitativ mit einem Bio-Siegel gleich. © Kauppapuutarhaliitto ry Sechs finnische Lebensmittelhersteller begleitete die DFHK im April im Rahmen Das Schlüssel-Zeichen „Made in Finland“ ist für alle finnischen Waren erhältlich. Über 90 % der Konsumenten kennen es. Mindestanforderung: 50 % der Produktwertschöpfung erfolgt in Finnland. Finnland ist ein Importland von Gemüse und Früchten. Einheimische Erzeugnisse haben ein eigenes Kennzeichen, das Verbraucher als Qualitätskennzeichen wahrnehmen. © Elintarviketurvallisuusvirasto Genussvoller Markteinstieg Das Luomu-Zeichen ist das bekannteste der Bio-Siegel, die gegenüber dem EU-Biosiegel zunehmend an Bedeutung verlieren. Sie sind für ausländische Anbieter nicht zwingend erforderlich. Bio-Produkte liegen im Aufwind. Die Ampel-Nährwertkennzeichnung in der EU ist in Deutschland umstritten. In Finnland gibt es das Herz-Symbol mit der Aufschrift „bessere Wahl“. Es kennzeichnet v.a. Produkte mit niedrigem Fett- und Natriumgehalt und wird auch an nicht-finnische Lebensmittel vergeben. und gehobener Gastronomie. Die 16. Große Warenbörse „Der Genussgipfel“ war für einige der Firmen die erste Bestandsprobe auf dem deutschen Markt. „W ir wollen wissen, welche Resonanz wir auf diverse Produkte erhalten und ob wir überhaupt den deutschen Geschmack treffen“, fasste Taina Arjanne von der Firma Öljypuu Oy vor der Messe ihre Erwartungen zusammen. Die Firma aus Lappeenranta produziert Gelees und Soßen, darunter ein mit Rum verfeinertes Preiselbeer-Gelee. Probieren konnten die Fachbesucher das Produkt zusammen mit typisch finnischem Brotkäse oder mit handgesalzenem, luftgetrocknetem Elchschinken. Viele Fachbesucher betraten hier geschmackliches Neuland. Der Aufwand, für nur einen Tag die Waren nach Bad Kissingen zu bringen, zahlte sich aus. Die Gelees, die 80-prozentigen Konfitüren aus Moos- oder Preiselbeeren, der Glögg oder die Trüffel-Schokoladen sowie Käse und Schinken überzeugten die Besucher. „Das war eine tolle Bestätigung“, so Tommi Nevalainen, Europas nördlichster Ziegenkäseproduzent. Der Messeauftritt zeigte: Fachveranstaltungen in Deutschland vermitteln ein Gefühl für die Produktwirkung auf dem Markt, offenbaren Erklärungsbedarf und Produkte mit Absatzpotenzial. Die Firmenbesuche in Frankfurt am Folgetag machten deutlich, dass sich eine Markterkundung gemeinsam mit anderen Unternehmen lohnt. Geschichte und Werte lassen sich so viel nachdrücklicher vermitteln, eine höhere Aufmerksamkeit wird erzielt und mehr Kontakte zu Geschäftspartnern geknüpft. So hatten die Reiseteilnehmer auf der Rückfahrt Kontakte zu Händlern, Importeuren und Vertriebspartnern im Gepäck. Damit ist der erste Schritt für den Markteinstieg geschafft. Beim weiteren Vorgehen steht die Deutsch-Finnische Handelskammer beratend zur Seite. n Die DFHK organisiert einen deutschen Gemeinschaftsstand auf der Messe Gastro im März 2014. Seien Sie auf der wichtigsten Lebensmittelmesse in Skandinavien dabei! Gern beraten wie Sie zu Ihrem möglichen Messeauftritt und der Vermarktung ihrer Produkte in Finnland. Fairtrade-Produkte boomen in Finnland. Immer mehr Finnen schätzen das internationale Logo. © Suomen Sydänliitto ry © Corpus Culinario GbR © Reilu kauppa ry Andere Länder, andere Qualitätskennzeichen. Worauf achten Finnen beim Lebensmittelkauf? Weitere Informationen: Eva-Maria Schmidt, eva-maria.schmidt@dfhk.fi, Tel. +358 9 61221246 1 2013 2 Geschäftsvermittlungen Finnische Unternehmen suchen deutsche Produkte Suomalaiset yritykset etsivät saksalaisia tuotteita Finnischer Importeur sucht Kontakt zu Herstellern und Exporteuren von Leberund Fleischkäse sowie Kaisersemmeln. Eurocredit Oy Dosentintie 5 A 11 00330 HELSINKI Finnland Tel. +358 50 3685517 E-Mail: marcus.kanerva@cami.fi Ansprechpartner: Herr Marcus Kanerva Finnisches Unternehmen sucht Hersteller und Distributoren von Kosmetika aller Art für den Aufbau eines Kosmetikfachgeschäftes in Finnland. Scandic Handel Oy Laivastokatu 12 A 10 00160 HELSINKI Finnland Tel. +358 10 3221490 E-Mail: info@scandichandel.fi Ansprechpartner: Herr Heikki Kouvo Betreiber eines neuen Outlets in Oulu sucht deutsche Mieter für das Einkaufszentrum. Von Interesse sind Unternehmen aus der Bekleidungs- und Schuhwarenindustrie sowie Hersteller von Sportartikeln. Am 18. Juni 2013 bietet sich Interessenten die Möglichkeit, die Region sowie den Ort des geplanten Outlets zu besichtigen. Tulevaisuuden Kasvupolut Oy Kiilakiventie 90250 OULU Finnland Tel. +358 40 8340809 www.kasvupolut.fi E-Mail: antti.karjula@kasvupolut.fi Ansprechpartner: Herr Antti Karjula Finnische Unternehmen suchen Vertriebspartner/Abnehmer in Deutschland Suomalaiset yritykset etsivät edustajaa/ ostajaa Saksasta Finnisches Unternehmen, welches sich auf die Reinigung von Bestuhlung und Textilböden von Großeinrichtungen (z.B. Hotels, Kinos, Verwaltungsgebäude) spezialisiert hat, sucht Abnehmer. HA-TEX Pyrstötie 9 39200 KYRÖSKOSKI Finnland Tel. +358 45 1349669 www.hatex.fi E-Mail: harri.kivimaki@hatex.fi Ansprechpartner: Herr Harri Kivimäki 1 2013 2 Finnisches Unternehmen sucht Distribuenten und Abnehmer für Magneten als Teilkomponente von Robotern, welcher bei Schneide- und Schweißvorgängen zum Einsatz kommt. Ixtur Oy Varespellontie 6 21500 KAARINA Finnland Tel. +358 50 9134652 Fax +358 2 2422077 www.ixtur.com E-Mail: jouni.suoranta@ixtur.com Ansprechpartner: Herr Jouni Suoranta Finnisches Unternehmen, das Kochbuchapplikation für Smartphones entwickelt hat, sucht Unternehmen der Lebensmittelbranche (Lebensmittelproduzenten, gastronomische Betriebe, auch Köche) für Marketingkooperationen im Bereich Website und Verpackungsdesign. Mirtella Oy Perkontie 22 21290 RUSKO Finnland Tel. +358 40 5644727 www.mirtella.com E-Mail: mia.aihonen@mirtella.com Ansprechpartner: Frau Mia Aihonen Finnisches Unternehmen sucht Käufer und Vertreter für LogiApps, ein cloud-basiertes ERP-System für Transportunternehmen, das mit einem Browser oder als SmartphoneApplikation der Fahrer ausgeführt wird. Endkunden sind Transportunternehmen, Verbände der Transportbranche und Kranunternehmen. Silvasti Software Lutakonaukio 7 40100 JYVÄSKYLÄ Finnland Tel. +358 50 3003159 www.silvastisoftware.fi E-Mail: panu@silvasti.fi Ansprechpartner: Herr Panu Silvasti Saksalaiset yritykset etsivät edustajaa/ostajaa Suomesta Deutsche Unternehmen suchen Vertriebspartner/Abnehmer in Finnland Teen toimittaja etsii ostajia/yhteyttä teen tuojiin, tukkukauppoihin ja teekauppoihin. Biller Naturmittel Am Scherhübel 6 92253 SCHNAITTENBACH Deutschland Puh. +49 9622 4468 Faksi +49 9622 5882 www.teefabrik.de Sähköposti: erich.biller@teefabrik.de Yhteyshenkilö: Herr Erich Biller Liikeyhteyksiä Pitsistä valmistettujen verhojen, pöytäliinojen ym. kodin tekstiilien valmistaja etsii ostajia/ verhojen tukkukauppiaita ja kauppiaita. Tuotteisiin voi tutustua Habitare-messuilla Helsingissä 18.–22.9.2013 hallissa 6, joilla yritys on näytteilleasettajana. Dietrich Wetzel KG Reissiger Str. 12 08525 PLAUEN Deutschland Puh. +49 3741 12050 Faksi +49 3741 120527 www.dietrich-wetzel.de Sähköposti: vertrieb@dietrich-wetzel.de Yhteyshenkilö: Herr Dietrich Wetzel Teen valmistaja etsii yhteyttä teen ostajiin, tavarataloihin, teen tukkukauppoihin ja teekauppoihin. Ehenbachtaler Spezialitäten Am Scherhübel 8 92253 SCHNAITTENBACH Deutschland Puh. +49 9622 717392 Faksi +49 9622 717393 www.ehenbachtal.de Sähköposti: beate.finster@teefabrik.de Yhteyshenkilö: Herr Erich Biller Tarkkuusvaakojen valmistaja etsii ostajia. Kern & Sohn GmbH PF 4052 72322 BALINGEN-FROMMERN Deutschland Puh. +49 7433 9933130 Faksi +49 7433 993329130 www.kern-sohn.com Sähköposti: fimpel@kern-sohn.com Yhteyshenkilö: Herr Thomas Fimpel www.dfhk.fi 27 28 Vuosikokous Jahrestagung Vuosikokous huipentui illalliseen Kalastajatorpan pyöreässä salissa. Gourmet-illallisen lisäksi vieraat saivat nauttia sopraano Hedvig Paulig-Bromanin lauluesityksistä sekä taikuri Robert Jägerhornin ”Financial Lecture” -showsta. Die Jahrestagung erreichte ihren Höhepunkt im runden Saal des Kalastajatorppa. Die Teilnehmer genossen neben dem Gourmet-Dinner die Lieder der Sopranistin Hedvig Paulig-Broman und Robert Jägerhorns Zaubershow „Financial Lecture”. 2 2013 29 Uusi puheenjohtaja Heinrich Beckmann esitteli Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin bilateraalista rakennetta. Se ei näy pelkästään saksalaisen ja suomalaisen puheenjohtajan vuorottelussa, vaan myös arkityössä. Kauppakamarin vuosikokous Yhdessä ulos kriisistä mahdollisuuksia hyödyntäen! Juhlatunnelma, ystävyys, vapaan toiminnan rajat ja edistyshenkisyys leimasivat Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin vuosikokousta 20. toukokuuta 2013 Helsingissä. Kokouksen kohokohta oli juhlapuhe, jonka piti Vetter Pharma-Fertigung GmbH & Co. KG:n johtaja ja Euroopan perheyrittäjäin liiton varapuheenjohtaja Udo J. Vetter aiheesta ”Vapaan toiminnan rajat – Mitä perheyrittäjä odottaa politiikalta”. S aksalais-Suomalaisen Kauppakamarin juuri valittu puheenjohtaja Heinrich Beckmann toivotti juhlapuhujan ohella erityisesti tervetulleiksi Suomen ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajan Pertti Salolaisen sekä Saksan suurlähetystön lähetystöneuvoksen Wilfried Krugin ja Suomen Saksan-suurlähettilään Päivi Luostarisen. Heidän mukanaolonsa on osoitus niistä erinomaisista suhteista, jotka perinteisesti yhdistävät Saksaa ja Suomea. Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin puolipyöreän juhlavuoden johdosta Beckmann osoitti kiitoksensa myös SaksalaisSuomalaisen Yhdistyksen (DFV) puheenjohtajalle Karl-Wolfgang Eschenburgille. Lyypekissä toimivaa DFV:tä on kiittäminen siitä, että Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin perustaminen Helsingissä 13. kesäkuuta 1978 oli mahdollista. Vastavalittu puheenjohtaja Heinrich Beckmann osoitti erityisen kiitoksensa tervehdyksessään myös niille yli 60:lle alusta 2 2013 lähtien mukana olleelle jäsenelle ja järjestölle sekä juhlatilaisuuden sponsoreille. Hän kiitti lisäksi vuosikymmeniä johtokunnan jäsenenä ja vuosina 1999 –2001 puheenjohtajana toiminutta Magnus Bargumia sekä edeltäjäänsä Hans Sohlströmiä heidän aktiivisesta panoksestaan saksalais-suomalaisten taloussuhteiden ja Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin hyväksi. Kauppakamarin puheenjohtajan vaihdoksesta suomalaisen ja saksalaisen kesken aina kahden vuoden välein Heinrich Beckmann totesi: ”Tämä vaihdos kuvaa havainnollisesti Kauppakamarimme bilateraalista luonnetta. Se ei heijastu vain kunniatehtävissä, vaan myös arjen tasolla konkreettisesti saksalaisissa ja suomalaisissa työntekijöissä.” Euroopan valtioiden velkakriisin ja sen tuoman heikon talouskehityksen johdosta hän korosti, että Kauppakamari etsii jatkuvasti uusia keinoja bilateraalisen kaupan edistämiseksi. Esimerkkinä tästä hän mainitsi panostuksen kulttuurielämään ja tässä Frankfurtin kirjamessut 2014, joilla Suomi on teemamaa. ”Teemme yhteistyötä suomalaisen kirjallisuuden vientijärjestön FILIn kanssa ja olemme sen virallinen kumppani. Yrityksille tarjoutuu erinomainen mahdollisuus olla esillä ei vain Saksassa ja Suomessa, vaan päästä esille myös kansainvälisesti.” Saksalais-Suomalainen Kauppa kamari – saksalais-suomalaisten taloussuhteiden tukijana Saksan taloudellisten etujen valvominen ulkomailla oli Saksan suurlähettilään pysyvän edustajan Wilfried Krugin tervehdyspuheen keskeinen aihe. Samalla hän kiitti Hans Sohströmiä tämän erinomaisesta toiminnasta Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin puheenjohtajana ja onnitteli uutta puheenjohtajaa Heinrich Beckmannia tämän valinnasta sekä toivotti menestystä tulevaan kauteen. ”Saksan ulkomaankaupan edistäminen lepää tunnetusti kolmen pilarin päällä. Kauppakamari DFHK Intern 30 Monipuolisia yhteistyökumppaneita Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen arvosti Saksan merkitystä Suomen historiassa. Niitä ovat noin 230 suurlähetystöä ja konsulaattia eri puolilla maailmaa, 120 ulkomaankauppakamaria 80 maassa sekä ulkomaisia investointeja Saksaan edistävä järjestö Germany Trade and Invest (GTAI). Ulkomaankaupan edistäminen voi onnistua vain, kun kaikki kolme ”pilaria” toimivat tiiviisti yhdessä. Haluaisin kiittää tässä tilaisuudessa kaikkia siihen osallistuneita erinomaisesta yhteistyöstä.” Saksalais-Suomalaisesta Kauppakamarista on tullut saksalais-suomalaisten taloussuhteiden tärkeä pilari, mikä on puheenjohtajienne, toimitusjohtajanne sekä sitoutuneen ja osaavan henkilökunnan erinomaisen työn ansiota.” Wilfried Krug korosti myös niitä ystävällisiä suhteita, joita Saksa ja Suomi ylläpitävät kaikilla aloilla sekä hyvää yhteistyöstä ja samansuuntaisia kannanottoja. ”Suomi ja Saksa ovat monissa eurooppalaisissa kysymyksissä hyvin pitkälti samaa mieltä. Molemmat ovat avoimia maita, jotka ovat erittäin riippuvaisia ulkomaankaupasta ja hyvin toimivista ulkomaankauppasuhteista. Euroopan yhdentymisen synnyttämällä eurolla, sisämarkkinoilla ja muilla aikaansaannoksilla on kummallekin taloudelle oleellinen merkitys.” Myös kansanedustaja ja ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen nosti puheessaan esille maiden välisen hyvän yhteispelin. Niinpä Saksalla on ollut ratkaiseva rooli kaikissa Suomen historian tärkeissä käännekohdissa. Viimeisimpänä esimerkkinä hän mainitsi Suomen tien EU:hun. Pertti Salolainen oli tuolloin ulkomaankauppaministeri, kokoomuksen puheenjohtaja ja valtuuskunnan vetäjä EU:n jäsenyysneuvotteluissa. Kun neuvottelut vuoden 1994 alussa jumittuivat, hän pyysi liittokansleri Helmut Kohlin kanssa erityistapaamista, jossa käytiin läpi kuusi ratkaisematonta kohtaa. Siinä yhteydessä liittokansleri antoi selkeästi ymmärtää, että pohjoismaat ja erityisesti Suomi ovat hänen sydäntään lähellä ja hän tekee kaiken voitavansa neuvottelujen saamiseksi käyntiin. Ne alkoivat taas sujua, nihkeästi ja vaivalloisesti, mutta ne saatiin päätökseen kunniakkaasti. Suomi liittyi EU:n jäseneksi vuonna 1995. Nyt tarjoutuu Salolaisen mukaan taas yhteinen tehtävä Euroopan velkakriisin selvittämiseksi ja Suomen talouden vaikean sopeuttamisprosessin läpiviemiseksi. Mutta myös arktinen alue, Luoteisväylän avaaminen laivaliikenteelle, Venäjän tarjoamat markkinat, Saksan energiapolitiikan muutos ja transatlanttinen vapaakauppaalue ovat mahdollisuuksia, joissa Saksa ja Suomi voivat yhdessä toimia aktiivisesti. Salolainen toivotti puheensa lopuksi Saksalais-Suomalaiselle Kauppakamarille menestystä ja päätti sanoihin: ”Voin taata, että Saksa on ollut, on nyt ja on tulevaisuudessa Suomelle hyvin, hyvin tärkeä kumppani.” n Yli 100 vierasta osallistui Hotelli Hilton Kalastajatorpalla pidettyyn vuosikokoukseen. Tilaisuuden juhlaesitelmä sai suuret suosionosoitukset. Kauppakamari DFHK Intern 2 2013 31 ”Yhä verkottuneemmassa maailmassa tarvitaan joustoa pysyäkseen markkinoilla”, sanoo perheyrittäjä Udo J. Vetter. Vapaan toiminnan rajat – Mitä perheyrittäjät odottavat politiikalta Subventiot, tutkimuksen edistäminen, varallisuus- ja perintövero, tariffiautonomia ja energia olivat Udo J. Vetterin vuosikokouksessa pitämän juhlapuheen pääaiheita. Ravensburgilaisen lääkealan Vetter Pharma-Fertigung GmbH Co. KG:n johtaja vaati, kritisoi - ja kiitteli. ”V aikkei itselläni ole kokemusta kaupankäynnistä Suomessa, voin sanoa, että Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin 35-vuotinen historia on menestystarina,” aloitti esityksensä Udo J. Vetter, joka on Saksan perheyrittäjäliiton ASUn johtoryhmän jäsen. ”Kannattaa toimia paikanpäällä ja antaa taloudellisten toimijoiden tutustua paikallisiin ja kansallisiin erityisyyksiin. Jotkut yrittäjät epäonnistuvat astuessaan rajojen ulkopuolelle, koska he eivät halua hyödyntää tärkeitä erityispiirteitä. Tällöin on otettava huomioon lähes aina juridisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten erikoisuuksien sekoitus. Jos on löytänyt paikallisen pätevän yhteistyökumppanin, voi keskittyä yrittäjänä olennaiseen”, jatkoi Vetter. Perheyritysmalli menestystekijänä ”Perheyrityksillä, siis omistajavetoisilla toimijoilla, on ratkaiseva merkitys Saksan talousmallin menestymisessä”, totesi Udo J. Vetter. 95 prosenttia kaikista Saksan yri2 2013 tyksistä kuuluu näihin. Ne tarjoavat 60 prosenttia sosiaalivakuutuksen piiriin kuuluvista työpaikoista ja 80 prosentin osuudella Saksan kaikista koulutuspaikoista ne ovat jälkikasvun koulutuksessa numero ykkönen. Perheyritykset ovat lujasti paikkakunnalle juurtuneita, erittäin innovatiivisia, joustavia ja niillä on laaja asiantuntemus, joten ne selviävät myös taloudellisesti vaikeina aikoina paremmin eteenpäin. Jottei tilanne muuttuisi myöskään tulevaisuudessa, on politiikan hoidettava oma osuutensa – mutta ei subventioiden avulla. ”Se ei vastaa perheyrittäjän omaehtoisuutta, jossa oma vastuu menee aina yhteisvastuullisuuden edelle. Lisäksi tukitoimet laiskistavat ja hillitsevät innovatiivisuutta. Ne rasittavat veronmaksajia ja lisäävät valtionvelkaa tuomatta kuitenkaan pitkäaikaista hyötyä.” Viisi vapaa-aluetta toimia Yritykset hyötyisivät sen sijaan viidestä toimenpiteestä, jotka loisivat puitteet joustavalle toiminnalle. Ensiksi on edistettävä tutkimusta verohelpotusjärjestelmää yksinkertaistamalla. Yritysten ei tule rahoittaa investointejaan vieraalla, vaan omalla pääomallaan ollakseen pankeista riippumattomia. Toiseksi on luovuttava SPD:n ja Vihreiden suunnitelmista ottaa varallisuusvero tai -maksu käyttöön. Sillä on negatiivinen vaikutus innovaatiokykyyn ja työpaikkojen kehitykseen. Kolmanneksi perintövero ei saa nostaa, jotta perheomistuksen jatkuvuus voitaisiin turvata. Neljänneksi on hyväksyttävä tariffiautonomia ja sanottava ei lakisääteiselle vähimmäispalkalle, koska kollektiiviset palkkasopimukset vaikuttavat ensimmäiseksi tuottavuuteen. Varoittavia esimerkkejä tästä ovat Euroopan kriisimaat. Viidenneksi on turvattava kohtuullinen energian hinta ja sen saatavuus, jotta miljoonia maksavat tuotannon katkokset voitaisiin ennalta välttää. Näihin asioihin kannattaa politiikalla vaikuttaa, päätti Udo J. Vetter esityksensä. Laiminlyönti voi ”horjuttaa helposti yhteiskunnan eheyttä.” n Kauppakamari DFHK Intern 32 Toimintakertomus 2012 ilmestynyt Uusiutuva energia: Vienninedistämismatka Saksaan Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin vuoden 2012 toimintakertomus on ilmestynyt. Saksaksi ja suomeksi julkaistu kertomus, joka sisältää myös lyhyen katsauksen Saksan ja Suomen välisen kaupan kehitykseen, on luettavissa verkkosivuillamme. Toivomuksesta lähetämme jäsenille myös painetun version (service@dfhk.fi). Saksalais-Suomalainen Kauppakamari ja Keskuskauppakamari järjestävät yhdessä suomalaisille uusiutuvan energian alalla toimiville yrityksille vienninedistämismatkan Saksaan. Matkan aikana yrityksillä on mahdollisuus tutustua saksalaiseen uusiutuvaan energiaan ja tavata yrityskohtaisesti potentiaalisia saksalaisia yhteistyökumppaneita. Matka toteutetaan 24.–27.9.2013 ja siihen sisältyy osallistuminen RENEXPO®energiamessuille Augsburgissa. Heinrich Beckmann Kauppakamarin uusi puheenjohtaja Saksalais-Suomalainen Kauppakamari valitsi vuosikokouksessaan 20. toukokuuta 2013 19. puheenjohtajakseen Heinrich Beckmannin. Hallituksen valinta kohdistui yksimielisesti satamayhtiö Lübecker Hafengesellschaft mbH:n (LHG) toimitusjohtajaan, joka on kesäkuusta 2013 lähtien myös Suomen kunniakonsuli Lyypekissä. Beckmann seuraa tehtävässä Rettig Groupin hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja Hans Sohlströmiä, jonka kaksivuotinen toimikausi päättyi ja josta tuli Kauppakamarin 1. varapuheenjohtaja. Uudeksi Kauppakamarin johtokunnan jäseneksi vuosikokous valitsi Oy Algol Ab:n toimitusjohtajan Alexander Bargumin Espoosta. Hän korvaa isänsä Magnus Bargumin, joka erosi johtokunnan jäsenyydestä ja palkittiin kunniamerkillä vuosikymmenien pituisesta toiminnastaan Kauppakamarin johtokunnassa. Johtokunnasta erosi samoin Oy Crustumin toimitusjohtaja Jan Klüver Helsingistä sekä BLG Logistics Group AG & Co. KG:n johtokunnan jäsen Dr. Bernd Lieberoth-Leden Bremenistä. Hans Sohlström kiitti eroavia jäseniä lämpimästi heidän panoksestaan. Entinen Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja ja pitkäaikainen jäsen Magnus Bargum (kesk.) sai Kauppakamarin ansiomerkin yli 20-vuotisesta toiminnastaan Kauppakamarin hyväksi eroavalta puheenjohtajalta Hans Sohlströmiltä (vas.). Toimitusjohtaja Manfred Dransfeld oli ensimmäisiä onnittelijoita. Lisätietoja: Maija Nuutinen, puh. (09) 6122 1229, maija.nuutinen@dfhk.fi Mikael Helle, puh. (09) 6122 1217, mikael.helle@dfhk.fi www.dfhk.fi/fi/vientiprojektit/vienninedistaemismatkat/ FINNISH-GERMAN ENERGY DAY Saksalaisilla korkeat sähkölaskut Saksalaisilla kuluttajilla on EU:n kolmanneksi korkeimmat sähkölaskut. EU-tilastojen mukaan he maksoivat vuoden 2012 jälkipuoliskolla 26,8 senttiä kilowattitunnilta. Hinta oli noussut 5,7 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vielä enemmän joutuivat maksamaan tanskalaiset (29,7 senttiä) ja kyproslaiset (29,1 senttiä) kotitaloudet. Sitävastoin Suomessa sähkönhinta laski vajaan prosentin 15,6 senttiin. Tällä Suomi sijoittuu vertailussa keskivaiheille. Ostovoima huomioiden suomalaiset kotitaloudet maksoivat kuitenkin vähiten EU-vertailussa. Kohtuulliset energiahinnat, toimitusvarmuus ja vaihtoehtoiset energiat ovat mm. aiheita, joista keskustellaan Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin 4. Finnish-German Energy Day -seminaarissa. Tapahtuma järjestetään ensi kertaa Berliinissä 12. marraskuuta 2013. Lisätietoja: Päivi Graefe, puh. (09) 6122 1244 paivi.graefe@dfhk.fi, www.energyday.fi Finnish-German e-Mobility Day 25. syyskuuta 2013 Espoossa Liian kallis, liian pieni teho eikä riittävästi latauspisteitä – siinä muutamia syitä, miksi sähköautot eivät ole vielä lyöneet itseään läpi. Mitä pitäisi tai voitaisiin tehdä, jotta tilanne korjaantuisi? Siinä eräs kysymyksistä, joita tutkimuksen, politiikan ja talouselämän huiput tarkastelevat 1. Finnish- German e-Mobility Dayn aikana Espoossa. Muita aiheita ovat mm. Kansalliset e-mobiliteettistrategiat Saksassa ja Suomessa – nykytila ja tulevaisuuden näkymät Autoteollisuuden trendit ja strategiat – mihin sähköauto on matkalla? Mitä ratkaisuja ja innovaatioita ICT tarjoaa, mitä tarjoavat kuluttajapalvelut? Uusia toimintakenttiä infrastruktuurissa ja liikennesuunnittelussa Saksalais-Suomalainen Kauppakamari järjestää seminaarin 25. syyskuuta 2013 Dipolin kongressikeskuksessa Espoossa. Lisätietoja: paivi.graefe@dfhk.fi, puh. (09) 6122 1244 Kauppakamari DFHK Intern 2 2013 Ammattilaisia työssään 33 Saksalais-Suomalaisella Kauppakamarilla on monet kasvot Kun Saksalais-Suomalainen Kauppakamari vuonna 1978 perustettiin, siinä oli neljä työntekijää. Tällä välin henkilökunta on kasvanut 29:ään. Noin kaksi kolmannesta on suomalaisia ja loput saksalaisia. He neuvovat sekä saksalaisia että suomalaisia asiakkaita näiden ongelmissa. Käytännön työllä on monet kasvot, sanoo Anja Kontturi, joka viihtyi Kauppakamarissa 33 vuotta. Martti Kiveläinen, joka on ollut mukana vasta maaliskuusta 2013 lähtien, on samaa mieltä. Anja Kontturi: ”Vuonna 1978 Suomessa aloitti toimintansa Kauppakamarin edeltäjä DeutschFinnische Wirtschaftsvereinigung, josta tuli 13. kesäkuuta Saksalais-Suomalainen Kauppakamari. Näin avautui myös minulle uusi ovi Suomesta Eurooppaan. Tuli mahdollisuus yhdistää germanistiikan ja kääntäjän opinnoilla hankittu saksan kielen taito ja kaupalliset tiedot ja hain paikkaa uudessa organisaatiossa. Olin opiskellut tätä ennen myös markkinointia ja kaupallisia aineita sekä työskennellyt mm. kolme vuotta Stuttgartissa Daimler-Benzin näyttelyosastolla. Toimitusjohtaja Dr. Erik von Knorre palkkasi minut kolmen testipäivän jälkeen vakinaiseksi työntekijäksi numero 3. Pioneeritöihini kuului Lyypekistä tulleiden muuttolaatikoiden tyhjennys. Ne olivat täynnä arkistomateriaalia, työstämättömiä kirjeitä ja kyselyjä. Seuraava työ oli hoitaa niihin vastaukset ja pyrkiä nostamaan asiakkaiden ja jäsenten määrää Suomessa. Olin viisi vuotta toimitusjohtajan apulaisena. Kirjoitin kirjeitä sekä saksankielistä jäsenlehteä, jonka tekstit toimitusjohtaja saneli minulle neljä kertaa vuodessa, järjestin jäsenkokouksia ja tapaamisia, vastasin puhelimeen ja keitin kahvia vieraille. Opiskelin sivutoimisesti samalla tiedotusoppia. 80-luvun alussa sain tilaisuuden markkinoida messuja ja vastasin Frankfurtin messuedustuksesta – seuraavat 27 vuotta. Oli kiinnostavaa nähdä, kuinka messutarjonta vähitellen laajeni, globalisoitui ja erikoistui. Markkinoinnille, viestinnälle ja messuosallistumiselle asetetut vaatimukset kasvoivat, mutta työ oli monipuolista ja tarjosi hyvän näköalapaikan. Messujen ohella huolehdin kauppakamarilehden 2 2013 Anja Kontturi Martti Kiveläinen suomenkielisistä osuudesta ja tein käännöksiä myös muille osastoille. Vuoden 2011 lopulla jäin eläkkeelle ja perustin oman toimiston. Saksalais-suomalainen imu ei ole vieläkään hellittänyt.” tyksissä, mutta saksalla ei käytännön työssä ollut paljon käyttöä. Tilanne on toinen Saksalais-Suomalaisessa Kauppakamarissa ja myös keskeinen syy siihen, miksi olen täällä. Minua kiinnostaa saksan kieli ja kulttuuri, jota opin tuntemaan 90-luvun alussa Etelä-Saksassa asuessani siellä. Nyt minulla on taas suora yhteys kieleen – mikä on hieno juttu! Samoin kuin kirjanpitokin, joka merkitsee monille samaa kuin tylsyys. Itse näen asian (tietenkin) toisin. Minua kiinnostaa, mitä luvut pitävät sisällään. Saan sen selville, kun lasken asiakkaiden taseita, teen palkkalaskelmia tai lasken yhteen arvonlisäveroja. Tämän kaiken oppii tekemällä!” n Martti Kiveläinen ”1. maaliskuuta 2013 lähtien olen istunut Mikonkatu 25:ssä Kaisaniemen puiston vieressä ja työskennellyt Kauppakamarin tytäryhtiön DEinternational Oy:n palveluksessa. Vuoden alussa hain paikkaa kirjanpito-osastolta ja sain sen. Olin miettinyt ensin, hakeako tuota avoinna olevaa paikkaa. Saksan kieleni on vuosien myötä päässyt hieman ruostumaan. Tosin olin työskennellyt muissa kansainvälisissä yri- 35 vuotta DFHK 35 Jahre DFHK 34 35 vuotta kahden vientimaan public–private -partnershipia Saksalais-Suomalainen Kauppakamari täyttää kesäkuun 13. päivänä 35 vuotta. Perustettu yhdistys sai lentävän lähdön, sillä taloudellisia suhteita oli vaalinut jo Deutsch-Finnische Vereinigung, ja ennen kaikkea ne jäsenyritykset, joiden aktiivisuus siirtyi uuteen perustettuun kauppakamariin ja jotka loivat osaltaan pohjan sen menestykselliselle toiminnalle. Kauppakamarin nykyisestä jäsenkunnasta on merkittävä määrä alkuperäisjäseniä. S uomella ja Saksalla on paljon yhteistä. Vienti on iso osa kansantuotetta ja hyvinvointia, ja Saksa on ollut Suomelle merkittävä kauppakumppani. Maiden välinen kauppa on suurelta osin perustunut teollisuushyödykkeiden kauppaan. Vahvoja viennin ja tuonnin aloja ovat mm. kone- ja metalliteollisuuden tuotteet, kemian-, elektrotekniikka- sekä puu/paperi/selluteollisuus ja autoteollisuuden tuotteet. Lisäksi kumpikin maa panostaa tuotekehitykseen ja inhimilliseen pääomaan, ja sitä kautta uusien innovaatioiden syntyyn, joka on talouden menestyksen yksi keskeisistä avaintekijöistä maailmanmarkkinoilla. Tällä innovatiivisella osaamisella on kehitetty globaaleja erikoistuotteita ja teollisia palveluita. Vienti ja sen kehitys on yksi menestyksen keskeinen mittari. Edustaja, jäsenorganisaatio, palvelutuottaja Nämä luovat Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin toimintaympäristön. Tehtäväkenttä on laaja, mutta sen voi tiivistää kolmeen asiaan: Kauppakamari on Saksan elinkeinoelämän virallinen edustaja Suomessa sekä jäsenorganisaatio suomalaisille ja saksalaisille yrityksille. Kauppakamari on lisäksi palvelutuottaja, joka tarjoaa yrityselämälle 35 vuotta DFHK 35 Jahre DFHK Marianne Sinemus-Ammermann siirtyy syksyllä Kauppakamarin Saksan-edustajaksi. kattavan valikoiman kansainvälisen kaupan palveluita ja näin auttaa kansainvälistyviä yrityksiä menestykseen. Jäsenyys on kauppakamareiden yhteinen nimittäjä niin Saksassa kuin 80 eri puolilla maapalloa toimivissa ns. ulkomaankauppakamareissakin, joissa on 42 000 jäsentä. Saksassa jokainen yritys on alueensa kauppakamarin jäsen. Jäseniä on kaikkiaan 3,4 miljoonaa, joten se on tärkein elinkeinoelämän organisaatio Saksassa. Suomessa jäsen- ja asiakaskunta kattaa noin 80 prosenttia maiden välisessä kaupassa toimivista erikokoisista yrityksistä. DEinternational Oy tarjoaa mm. kirjanpito-, henkilöstöhallinto- ja veroedustuspalveluita sekä lakiasiainpalveluita. Lisäksi yhtiö tarjoaa markkinatietoa ja liikeyhteyspalveluita, organisoi vientiprojekteja ja -ohjelmia sekä järjestää eri teemoista kaupallisia tilaisuuksia ja seminaareja yrityselämän tarpeisiin. Saksan Messut edustaa viittä eri messuyhtiötä ja tarjoaa kokonaispalveluita messujen avulla kansainvälistyville suomalaisyrityksille. Organisaatioedustuksina Kauppakamarilla on Saksan matkailutoimisto sekä Germany Trade & Invest. Palvelut suomeksi ja saksaksi Edustaja Saksassa syksyllä 2013 Kauppakamari on kasvanut kuluneen viiden vuoden aikana voimakkaasti, ja kasvu näkyy erityisesti palveluiden kasvavana liikevaihtona. Se on kasvanut yli 80 prosenttia vuoden 2007 1,7 miljoonasta eurosta vuoden 2012 yli 3,2 miljoonaan euroon. Samalla henkilökunnan määrä on lähes kaksinkertaistunut 15 työntekijästä 29:een. Kauppakamari tarjoaa – suomeksi ja saksaksi – laajasti palveluita koko kansainvälistymisen matkalle alkaen suunnittelusta ensikontakteihin ja aina investointineuvontaan saakka. Palveluita tuottavat Kauppakamarin osakeyhtiöt DEinternational Oy ja Saksan Messut Oy. Syksystä 2013 alkaen Saksalais-Suomalaisella Kauppakamarilla on edustaja myös Saksassa. Marianne Sinemus-Ammermann, joka on työskennellyt yli 10 vuotta Suomen varakonsulina pääkonsulaatissa Hampurissa vastuualueenaan mm. talouden ja kaupan edistäminen ja julkisuustyö, siirtyy Kauppakamarin Saksan-edustajaksi. Hän on käynyt koulun Helsingissä ja suorittanut liiketalouden korkeakoulututkinnon Saksassa Bielefeldissä. Kummankin maan kulttuurin, ihmiset, elinkeinoelämän, avainorganisaatiot ja kielet suvereenisti hallitsevana ammattilaisena hän tuo vahvan lisän Kauppakamarin palveluihin niin suomalaisille kuin saksalaisillekin yrityksille ja organisaatioille. n 2 2013 Uudentyyppinen biokaasulaitos Saksasta Jepualle © Finnlines Finnlines tihentää reittiverkostoaan Finnlines lisää Pohjan- ja Itämeren reittiverkostoaan. Ensi syksynä yritys tarjoaa rahtiliikenteessä kaksi viikkolähtöä Uudestakaupungista Travemündeen. Taustana on suomalaisen autovalmistajan Valmet Automotiven ja Daimler AG:n välinen sopimus, jonka mukaan Uudessakaupungissa valmistetaan vuosien 2013–2016 aikana 100 000 Mercedes A-luokan mallisia autoja. Reitti palvelee ensisijaisesti näiden uusien autojen kuljetuksia Suomesta Saksaan, mutta sitä voidaan käyttää myös muuhun rahtiliikenteeseen. Jo heinäkuussa Finnlines avaa viikoittaisen yhteyden Suomen, Venäjän, Ison-Britannian, Espanjan ja Ranskan välillä. Toinen viikoittainen yhteys avataan Rauman sataman ja Puolan Gdynian välillä. DIHK: Saksalle taas kakkossija viennin maailmanmestaruudessa Saksan elinkeinoelämä nousee tänä vuonna jälleen Kiinan jälkeen toiselle sijalle viennin maailmanmestaruuskisassa, ennustaa Saksan keskuskauppakamarin DIHK:n pääekonomisti Volker Treier. Siten Saksa pudottaisi USA:n toiselta sijalta. Syynä tähän on Saksan viennin ripeämpi kasvu 2013 USA:han verrattuna. DIHK arvelee viennin kasvavan noin kuusi prosenttia. 2 2013 © Deutsche Bahn AG/DB Schenker Tunnettu saksalainen Weltec Biopower GmbH Vechtasta Ala-Saksin osavaltiosta toimittaa uudenlaisen biokaasulaitoksen Jepualle Pohjanmaalle. Volyymiltään noin 12 miljoonan euron projektin Weltec toteuttaa yhdessä suomalaisen projektikumppaninsa ympäristöpalveluja tarjoavan Doranova Oy:n kanssa. Doranova vastaa laitoksen suunnittelusta, rakentamisesta ja käyttöönotosta. 1,8 MW:n suuruisen Jepuan Biokaasu Oy:n on tarkoitus tuottaa syksystä 2013 lähtien maakaasulaatuista biometaania, jota voidaan käyttää myös kasvavan suomalaisen maakaasun huoltoasemaverkoston tarjoamana polttoaineena. Uusi biokaasulaitos kerää raaka-aineensa elintarviketeollisuuden jätteistä sekä ympäröiviltä maatiloilta maanalaista putkistoa pitkin. Siinä voidaan hyödyntää myös edullisia mutta vaikeasti kemiallisesti muunneltavia aineita eli substraatteja. Niinpä tulevaisuudessa on tarkoitus muuttaa läheisen kettu- ja minkkitarhan sekä sikalan lietelantaa biokaasuksi. Alkuvaiheessa käytetään mädätysaineena vain jätevedestä saatavaa lietettä, nurmisäilörehua ja olkea. Saatava biometaani menee kokonaan prosessiteollisuuden käyttöön. 35 Yksi Euroopan suurimmista maakuljetusterminaaleista Vantaalle Suomella on vahva asema Saksan rautateiden kuljetus- ja logistiikkayksikön DB Schenkerin suunnitelmissa. Yritys on investoimassa 53 miljoonaa euroa Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyyteen rakennettavaan maakuljetusterminaaliin, josta on tarkoitus hoitaa maa-, lento- ja merikuljetuksia sekä paketti- ja kotijakelupalveluja. Noin 52 000 neliömetrin kokoisen rakennuksen on määrä valmistua heinäkuussa 2015. Terminaalista tulee yksi Euroopan suurimmista maakuljetusterminaaleista. Uusi rakennusprojekti kuuluu Schenkerin mittavimpiin investointeihin maailmassa. Painoarvoa on lisännyt se, että Suomen DB-konsernin emoyhtiö Oy Schenker East Ab johtaa Suomesta käsin myös Schenkerin itäisen Euroopan toimintoja. DB Schenker on toiminut Suomessa ja vuosikymmeniä. Vuoden 2012 marraskuussa Schenker avasi Nurmijärvelle uuden autoteollisuudelle tarkoitetun 24 500 neliön logistiikkakeskuksen. Maailmanlaajuisesti DB Schenker työllistää 96 000 henkeä ja sen liikevaihto vuonna 2012 nousi 20,3 miljardiin euroon. Ennätysmyyntiä reilun kaupan tuotteilla Kukat, banaanit ja kahvi ovat Reilun kaupan tuotemerkin myyntihittejä. Kölniläisen yleishyödyllisen Transfair -järjestön ilmoituksen mukaan saksalaiset kuluttajat ostivat viime vuonna Reilun kaupan tuotteita 533 miljoonalla eurolla. Tämä tarkoittaa kolmanneksen kasvua. Kuluvan vuoden kasvuksi arvioidaan noin 20 prosenttia. Pk-yrityset luovat työpaikkoja Saksalaiset pk-yritykset ovat osoittautuneet kriisikestävyydeltään suuria sitkeämmiksi. Vuosina 2001–2009 ne lisäsivät henkilökuntaansa 13,6 prosenttia. Myös kriisivuosina 2008 –2009 niiden työntekijämäärä kasvoi pk-yritysten tutkimusinstituutin tilastojen mukaan 2,9 prosenttia. Suuryritykset vähensivät tänä aikana henkilökuntaansa 2,3 prosenttia. Vientivetoisten pk-yritysten työntekijämäärä on kasvanut vuodesta 2001 lähtien huomattavan ripeästi eli 18,9 prosenttia. Talousuutiset Wirtschaftsnachrichten Saksalainen Hogrefe ja Psykologien Kustannus Oy yhteen Johtava eurooppalainen psykologian alan kustantaja ja testien julkaisija Hogrefe Publishing Group Saksan Göttingenistä osti suomalaisen Psykologien Kustannus Oy:n, joka on Suomen tärkein psykologisten testien kustantaja. Uuden yrityksen nimi on Hogrefe Psykologien Kustannus. Sopimuksen mukaan Suomen Psykologiliitto ja sen kustannus säilyttää johtavan asemansa Suomessa myös tulevaisuudessa. Tiiviissä yhteistyössä Hogrefen kanssa se konsultoi psykologisissa testauksissa, arvioinneissa ja psykologien koulutuksessa. Hogrefe on ollut aktiivinen pohjoismaissa ja aikaisemmin. Se on ollut Tanskassa vuodesta 2004 lähtien ja Ruotsissa vuodesta 2008. Hogrefe-yhtymällä on yli 40 tieteellistä julkaisua, ja sen kirjaohjelma käsittää yli 2000 nimikettä. © European Central Bank 36 Kaikki osanottajat läpäisivät liikesaksan tutkinnon Kansainväliseen liikesaksan tutkintoon, jonka Saksalais-Suomalainen Kauppakamari järjestää yhdessä Goethe-Instituutin kanssa osallistui toukokuussa kuusi kokelasta. Kaikki osanottajat selvisivät tutkinnosta, joka pidettiin Helsingissä ja Turussa. Suurlähettiläs Dr. Thomas Götz ojensi osanottajile todistukset 31. toukokuuta 2013 Saksan suurlähetystössä Helsingissä järjestetyllä vastaanotolla. Parhaan arvosanan sai Saranne Astanaeff Helsingin ruotsinkielisestä kauppakorkeakoulusta Hankenista. Hän sai kiitettävällä arvosanallaan Friedrich-E.-Russegger-rahapalkinnon. Summa 250 euroa on nimetty Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin perustajapuheenjohtajan ja Saksalais-Suomalaisen Yhdistyksen (DFV) entisen kunniapuheenjohtajan mukaan ja on peräisin rahaston tuotoista, jotka Andreas Russegger on lahjoittanut DFV:lle. Euro on korkeassa kurssissa Euroopan kriisistä huolimatta enemmistö saksalaisista on vakuuttunut eurosta. Lähes 70 prosenttia kansalaisista haluaa säilyttää eurooppalaisen yhteisvaluutan, ilmenee edustavasta Saksan Handelsblattin teettämästä Forsa-instituutin kyselystä. Se on korkein arvio sitten rahayksikön käyttöönoton yksitoista vuotta sitten. Vain joka neljäs saksalainen (27 %) haluaa D-markan taas takaisin. Vielä viime vuonna joka toinen saksalainen vastusti euroa. ”Monille hämäräksi jäänyt eurokriisi pelottaa tosin saksalaisia. Mutta tämä ei muuta nykyään enää suhtautumista euroon rahayksikkönä”, selittää Forsa-instituutin johtaja Manfred Güllner mielialamuutosta. Yleisesti pitää paikkansa väite, mitä suuremmat nettotulot, sitä suurempi on euron kannatus. Niinpä euron kannattajien määrä kasvaa nettotulojen ylittäessä 3 000 euroa 79 prosenttiin. Monet saksalaiset näkevät nykyään yhteisvaluutan edut. Euroopan suurin kansantalous, jota pidettiin euron voimaan tullessa vielä ”Euroopan sairaana miehenä”, on osoittautunut vahvemmaksi kuin pitkiin aikoihin. Niinpä työttömien määrä on 7,2 prosenttia; keskimäärin euroalueella – ilman Saksaa – se on yli kaksinkertainen. Kun Espanjan, Italian ja Portugalin taantuma jatkuu vuonna 2013, EU-komissio arvioi Saksan kasvuksi 0,5 prosentin ja vuodeksi 2014 kahden prosentin kasvua. Euro otettiin Saksassa käyttöön 1. tammikuuta 1999 valuuttana ja 1. tammikuuta 2002 käteisrahana. Se syrjäytti D-markan, josta tuli virallinen rahayksikkö vuonna 1948. Konkurssien määrä laskussa Saksalais-Suomalaisen Yhdistyksen varapuheenjohtaja Magnus Bargum ojensi Friedrich-E.-Russegger-rahapalkinnon Saranne Astanaeffille. Talousuutiset Wirtschaftsnachrichten Maksukyvyttömien yritysten määrä on laskenut viime vuonna edelleen. Alioikeudet rekisteröivät Saksan tilastokeskuksen mukaan noin 28 300 konkurssitapausta, mikä oli noin kuusi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Vajaa kolmannes kaikista velkojista vaati maksuun alle 50 000 euron saataviaan; 40 prosenttia saatavista ylsi 50 000–250 000 euroon. Joka yhdennessätoista maksukyvyttömyystapauksessa velkoja peri yli miljoonan euron saataviaan. 2 2013 Osavaltioiden talousvertailu 37 22 241 22 620 22 933 23 179 23 400 20 000 27 220 29 032 29 431 29 455 31 364 36 019 30 000 32 281 37 656 41 897 40 000 36 865 50 000 32 631 53 091 Bkt vuonna 2012 euroina per asukas 10 000 ks i-A ur Sa nb de an Br nh al t M e Et ckl up en om bu m rger i Th ür in ge n g i ks Sa i ks Sa Sc h H lesw ol i ste gin z a- al -Pf nd nla ei Al i in rli Be Rh nd la ar ks a Sa Sa W ür tte Ba m de be n rg N W ord es rh tfa ein le n ri ije Ba n se es H en em Br H am pu ri 0 Innovatiivinen autoteollisuus Hampuri kuuluu Saksan osavaltioista selkeästi vahvimpaan talouseliittiin. Sen bruttokansantuote henkeä kohden oli ”Osavaltioiden kansantaloudellisia vertailulaskelmia” laativan työryhmän mukaan viime vuonna 53 091 euroa. Tästä ykköspaikasta eivät ole vastuullisia yksin hampurilaiset. Avustamassa ovat olleet myös ne henkilöt, jotka asuvat Hampurin lähistöllä ja sukkuloivat kotinsa ja Elben metropolin välillä. Bkt:n häntäpäähän jäävät itäisen Saksan alueet, joista kärjessä Saksin osavaltio. Sen tulos on 23 400 euroa asukasta kohden. Alhaisin bruttokansantuote on Thüringenissä eli 22 241 euroa asukasta kohden. Ajoneuvojen valmistajat kuuluvat innovatiivisimpiin yrityksiin Saksassa. Euroopan taloustutkimusinstituutin (ZEW) laskelmien mukaan lähes puolet autoteollisuuden liikevaihdosta (49,7 %) tulee tuoteuutuuksista. Innovaatioiden korkea osuus on pitkälle seurausta vahvasta (kansainvälisestä) kilpailusta, joka pakottaa yritykset tarjoamaan entistä nopeampaa tahtia entistä parempia uutuusmalleja. Koska saksalaiset yritykset tuskin kykenevät kilpailemaan hinnalla halpamaiden valmistajien kanssa, ne voivat lisätä suosiotaan vaan laadulla ja teknisillä parannuksilla. Mikä pätee autonvalmistajiin, pätee samoin myös muilla aloilla, jotka kilpailevat teknologisesti kalliilla tuotteilla maailmanmarkkinoilla. Niinpä esimerkiksi uutuuksien tuotetarjonnalla on tärkeä merkitys myös sähkötekniikassa (36,4 %) ja koneenrakennuksessa (28,2 %). Selvästi pienempi osuus uutuustuotteilla on metalliteollisuudessa sekä yritysneuvonnassa ja mainonnassa (8,3 %). Yhteensä yritykset keräsivät 14 prosenttia liikevaihdostaan uutuustuotteilla. Niitä syntyi eniten eli 20,5 prosenttia läntisessä Saksassa (ItäSaksan osuus oli 13,6 %). Palvelualalla länsisaksalaisten yritysten uutuustuotteet muodostivat yhdeksän prosenttia liikevaihdosta ja Itä-Saksassa hieman yli kuusi prosenttia. Tunnelma taloudessa kirkastumassa Tunnelma Saksan taloudessa sekä kuluttajien keskuudessa on parantunut odotettua enemmän. Ifon yritysilmastoindeksi, joka perustuu 7000 yritykselle tehtyyn kyselyyn, ylitti ekonomistien ennusteet. Saksan suhdanteet uhmaavat vaikeita ympäristöolosuhteita, selittivät ifo-asiantuntijat. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla yksityiskulutus tuki ratkaisevasti suhdanteita. Kuluttajat käyttivät huomattavasti enemmän rahaa – +0,8 prosenttia – kuin edellisellä vuosineljänneksellä. Vain vahvemman kulutuskysynnän ansiosta Saksan talous kykeni välttämään kahden peräkkäisen negatiivisen vuosineljänneksen taantuman. Yksityiskulutuksen antamat signaalit ovat tällä hetkellä vieläkin valoisampia. GfK:n markkinatutkimusinstituutin mukaan kuluttajien ostohalukkuus on yhtä suuri kuin noususuhdanteissa vuonna 2007. Syynä tähän on vähäinen säästöinto tämän hetken hyvin alhaisten korkojen takia. 2 2013 © Daimler Hampurilla vahvin talous Talousuutiset Wirtschaftsnachrichten 38 Haastattelussa Saksan liittotasavallan talousministeri Philipp Rösler Saksa ja Suomi vetävät yhtä köyttä Saksan talousministeri Philipp Rösler kehuu Suomen ja Saksan välisiä suhteita. Keskustelimme ministerin kanssa yhteistyö- ja kasvumahdollisuuksista sekä pk-yritysten merkityksestä. Ministeri Rösler, Saksa oli vuonna 2012 Suomen toiseksi tärkein kauppakumppani. Maiden välinen kauppa kuitenkin väheni, ja vuoden 2007 ennätystasosta ollaan yhä jäljessä. Miten saksalais-suomalaiseen kauppamoottoriin saataisiin lisää kierroksia? Mielestäni pysyvä vaatimus on pitää yllä talouden kilpailukykyä. Tässä annan tunnustusta Suomen hallitukselle, joka maaliskuun lopussa päätti laskea yritysten yhteisöveroprosentin 24,5:stä 20:een vuonna 2014. Tämä voi keskipitkällä aikavälillä vahvistaa talouskasvua ruokkivia voimia. Odotan Suomen saavan kilpailuetua tästä toimenpiteestä ja sen seurauksena myös uusia investointeja, joilla työllisyys saadaan nousuun. Siten myös verotulojen pitäisi kasvaa. Kotitalouksien ja julkisen talouden käytettävissä olisi tällöin enemmän varoja kulutukseen ja investointeihin, minkä pitäisi näkyä myönteisesti Saksan ja Suomen välisessä kaupassa. Saksan talous kehittyy myös positiivisesti: kasvuennuste tänä vuonna on 0,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,6 prosenttia. Työttömien määrän vuotuinen keskiarvo pysyy tämänhetkisten ennusteiden valossa vuosina 2013 ja 2014 viime vuoden tapaan alle 3 miljoonassa. Saksan talous on vankalla pohjalla, ja kasvu kiihtyy jälleen. Ei pidä kuitenkaan unohtaa, että eurokriisin koettelemien maiden ja maailmantalouden kehitys voi vaikuttaa myös Suomen ja Saksan väliseen kauppaan. Millä aloilla näette erityisen merkittäviä mahdollisuuksia saksalais-suomalaiselle yhteistyölle? Yksi esimerkki on lääketieteellinen tekniikka. Se on kummankin maan taloudelle tärkeä sektori, jolla on merkittävää kasvupotentiaalia. Alan yritykset ovat keskimääräistä innovatiivisempia ja vientisuuntautuneempia. Saksassa alan yritykset käyttävät tutkimukseen ja tuotekehitykseen noin 9 prosenttia liikevaihdostaan eli noin tuplasti saksalaisten teollisuusyritysten kes- Kompetenssi Kompetenz kiarvoa enemmän. Tuotannosta noin kaksi kolmannesta menee vientiin. Vuonna 2011 Saksa oli 17 prosentin tuontiosuudellaan Suomen tärkein toimittajamaa. Myös Suomessa lääketieteen tekniikan vienti ylittää tuonnin. Tämä kertoo kansainvälisestä kilpailukyvystä. Suomi on markkina-alueena tosin suhteellisen pieni, 1054 miljoonaa dollaria vuonna 2011, mutta kuitenkin kiinnostava, koska asiakkaat suhtautuvat myönteisesti uuteen tekniikkaan. Kumman- ”Lääketieteellinen tekniikka on kummankin maan taloudelle tärkeä sektori, jolla on merkittävää kasvupotentiaalia.” kin maan terveydenhuollolla on haasteita, joista selviytymisessä yksi keino voi olla yhteistyön lisääminen lääketieteen tekniikan alalla toimivien pk-yritysten välillä. Tärkeää on myös maiden välinen tiivis yhteistyö velkaantumiskriisin vastaisessa taistelussa ja euron vakauttamisessa. Suomella ja Saksalla on näissä asioissa sama linja, molemmat esimerkiksi torjuvat jyrkästi yhteisvastuun veloista ja kannattavat mieluummin kasvuun tähtäävää vakauttamispolitiikkaa. Olemme yksimielisiä siitä, että kriisimaissa tarvitaan tuntuvia uudistuksia, jotta paluu kasvu-uralle olisi mahdollinen. Lisäksi teemme suomalaiskollegoiden kanssa tiivistä yhteistyötä koko EU:n kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Velkakriisin ja tekemättä jääneiden rakenteellisten uudistusten takia monissa EU-maissa on korkea nuorisotyöttö- myys. Saksan nuorisotyöttömyys (7,7 % helmikuussa 2013) on EU:n alhaisin, ja tilanne on myös maailmanlaajuisesti tarkastellen hyvä. Tähän ovat vaikuttaneet erityisesti Saksan kaksijakoinen koulutusjärjestelmä, mutta myös liittohallituksen ja tärkeimpien ammattiliittojen solmima koulutussopimus. Saksan duaalijärjestelmään onkin kohdistunut huomattavasti aiempaa enemmän mielenkiintoa. Eräillä koulutusjärjestelmän elementeillä on suurempi painoarvo kuin Suomessa, ja ne saattaisivat olla suomalaisillekin kiinnostavia. 90 prosenttia nuorista käy läpi yleissivistävän koulujärjestelmän. Toisaalta Saksallakin voi olla yhtä ja toista opittavaa suomalaisesta koulujärjestelmästä. Suomalaiskoululaiset ovat pärjänneet Pisa-tutkimuksissa keskimäärin saksalaisia paremmin, ja Suomi on näissä mittauksissa Euroopan kiistaton kärkimaa. Suomella ja Saksalla on yhteisiä intressejä myös tärkeissä energiapoliittisissa kysymyksissä. Molemmat ovat asettaneet itselleen kunnianhimoisia uusiutuviin energianlähteisiin liittyviä tavoitteita, ja kummallakin on samanlaisia haasteita. Mailla on samanlainen kanta myös Euroopan energiainfrastruktuurin kehittämiseen. Infrastruktuurilaajennukset ovat tärkeä edellytys energian toimitusvarmuudelle. Maidemme käsityksen mukaan kehityksen tulee tapahtua etupäässä markkinaehtoisesti. Saksalaiset ja suomalaiset yritykset hyödyntävät yhä enemmän EU:n ulkopuolisia vientimarkkinoita. Mitä voidaan tehdä EU:n ja erityisesti euroalueen maiden houkuttelevuuden lisäämiseksi? EU:n ja varsinkin euromaiden kiinnostavuus kasvaa, kun kotiläksyt on tehty: ennen muuta valtion velka on saatava kuriin ja kilpailukyky paremmaksi. Tiukka talouskuri sekä kasvua tukevat rakenteelliset toimenpiteet ovat välttämättömiä. Sillä tavoin saavutetaan uudestaan 2 2013 rahoitusmarkkinoiden luottamus. Samalla EU:n on parannettava rahoitusmarkkinoiden sääntelyä ja valvontaa. Kun monien EU-maiden talous on taantumassa ja rajut säästö- ja uudistustoimet ovat välttämättömiä, kasvavia markkinoita on etupäässä Euroopan ulkopuolella. Erityisesti BRICS-maat (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina, Etelä-Afrikka) pääsevät yhä keskimääräistä parempiin kasvulukuihin. Vientisuuntautuneet maat, kuten Saksa ja Suomi, hyötyvät tästä kehityksestä. Euroopan markkinoiden heikkouden kompensoimiseksi juuri vientiin suuntautuneiden EU-maiden on vahvistettava läsnäoloaan Euroopan ulkopuolisilla kasvumarkkinoilla. EU:n sisällä kasvuimpulsseja voitaisiin lisäksi saada solmimalla Yhdysvaltain kanssa mahdollisimman laaja vapaakauppasopimus. vakaiden kumppanien kanssa ja pitää yhtä. Saksa ja Suomi vetävät monissa asioissa yhtä köyttä – erityisesti, kuten sanottu, euron vakauttamisessa. Henkilökohtaisesti olen pannut merkille, että suomalaiset toisaalta vaalivat perinteitään, mihin liittyy myös läheinen luontosuhde, ja toisaalta kuitenkin ovat jatkuvasti avoimia uudelle. n manmarkkinoille. Miten tavoite saavutetaan? Onko tässä mahdollisuuksia yhteistyölle? Saksassa pk-yrityksillä on erityinen merkitys. Ne tuottavat koko maan bruttokansantuotteesta noin puolet, työllistävät yli kaksi kolmasosaa työvoimasta ja järjestävät oppisopimuspaikat yli 80 prosentille ammattiin kouluttautuvista. Siksi pk-sektorin vahvistaminen on oman tärkeysjärjestykseni kärkipäässä. Suomi ja Saksa sopivat maaliskuussa yhteistyöstä pk-yritysten ja tutkimuslaitosten yhteisten tutkimus- ja kehitysprojektien edistämisessä. Käytännön toteutuksesta vastaa Suomen puolesta Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes ja Saksan puolesta AiF-Projekt GmbH. Pk-yrityksiä kutsuttiin tarjoamaan yhteisiä tutkimus- ja tuotekehitysprojekteja hankkeeseen. Osallistumisen edellytyksenä on, että projektissa on mukana vähintään yksi suomalainen ja yksi saksalainen yritys. Projektit rahoitetaan soveltuvien kansallisten tukiohjelmien kautta, minkä lisäksi vaaditaan omarahoitusta. T & K -yhteistyö herätti kummassakin maassa laajalti pk-yritysten kiinnostusta. Uusia hakukierroksia onkin tarkoitus järjestää jatkossa säännöllisesti. Tällainen yhteistyö voi nähdäkseni toimia mallina muillekin kahden- ja monenkeskisille yhteistyöprojekteille. Euroopan tasolla pk-yritykset on jo huomioitu esimerkiksi EU:n Itämeren alueen strategiassa. Siinä Suomi ja Saksa toimivat yhteistyössä kuuden muun Itämeren rannalla sijaitsevan EU:n jäsenvaltion kanssa. Mitä erityisesti arvostatte Suomessa tai suomalaisissa? Arvostan eritoten suomalaisten luotettavuutta, he ovat sanansa mittaisia. Vaikeina aikoina on hyvä keskustella säännöllisesti tärkeistä asioista 2 2013 © Bundesregierung / Susanne Eriksson Saksa ja Suomi ovat asettaneet tavoitteekseen pienten ja keskisuurten yritysten etabloitumisen Euroopan markkinoille ja maail- Kompetenssi Kompetenz 39 40 1. Finnish-German Competitiveness Day Globaali menestyjä: ammattitaitoinen, johdonmukainen ja kurinalainen Kuinka yhteiskunnat, valtiot ja – ennen kaikkea – yritykset voivat säilyttää ja lisätä kilpailukykyään? Miten saksalaiset ja suomalaiset yritykset voisivat yhdistää voimansa ja vastata taloudellisiin haasteisiin? Siinä Helsingissä pidetyn 1. Finnish-German Competiveness Dayn keskeisiä kysymyksiä. Tilaisuuden järjesti Saksalais-Suomalainen Kauppakamari yhteistyössä Ernst & Youngin konsulttitoimiston kanssa. M aailman markkinajohtajat ja talousasiantuntijat sekä Saksasta että Suomesta kokoontuivat 21. toukokuuta 2013 Finlandia-taloon Helsinkiin keskustelemaan aikamme ”eräästä polttavimmista aiheesta, nimittäin kilpailukyvystä”. Näillä sanoilla Kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja Heinrich Beckmann avasi tilaisuuden, jonka nimenä oli ”Best Practises from Germany and Finland”. ”Tehtäviimme jo 35 vuoden ajan on kuulunut tarjota suomalaisille ja saksalaisille yrityksille ajankohtainen keskustelufoorumi maidemme välisen kaupan ja tiedonvaihdon edistämiseksi”, sanoi Beckmann. Kauppakamarin erityisen huomion kohteena ovat pienet ja keskisuuret yritykset. Tässä yhteydessä hän nosti esille nk. ”hidden champions”, jotka ovat tyypillisiä Saksan elinkeinoelämälle. Professori Hermann Simonin, joka keksi tämän käsitteen, mukaan Saksassa on yli 1300 tällaista huippuyritystä. Siten noin puolet maailman markkinajohtajista sijaitsee Saksassa. ”Mittelstand” ja ”Hidden Champions” Tälle pk-yritysten muodostamalle ”Mittel stand”-eliitille, josta monet ovat perheyrityksiä, on tyypillistä kolme tunnusmerkkiä. Ne ovat julkisuudessa vähän tunnettuja, ne kuuluvat globaalin markkinasegmenttinsä kolmen suurimman joukkoon, ne ovat markkinajohtajia omalla mantereellaan ja niiden liikevaihto on alle kolme miljardia euroa. ”Ne ovat merkittävästi vaikuttaneet siihen, että Saksa on ollut ja vuosia johtavia vientimaita. Erityisen vahvoja nämä yritykset ovat teollisuustuotannossa ja sähkötekniikassa – ja ne on otettu tänään keskustelumme painopisteeksi”, selvitti Heinrich Beckmann. Yritykset kuuluvat pk-yrityksiin, jotka ovat Saksan elinkeinoelämän selkäranka. ”German Mittelstand” -käsite, josta on Jochen Deerbergiä (2. oik.) perheyritys ja markkinajohtaja Deerberg-Systemsistä naurattaa. Myös kriisiaikoina yritys menestyy suhteellisen hyvin. Matti Vanhanen Suomen perheyrittäjien liitto (vas.), Philip Aminoff, Electrosonic Group ja Peter Englisch, Ernst & Young, menevät mukaan tunnelmaan. Kauppakamari DFHK Intern 2 2013 41 Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin puheenjohtaja Heinrich Beckmann esitteli avauspuheenvuorossaan Saksan pk-yrittäjyyden ja perheyritysten merkitystä. tullut ”Made in Germany” -laatutunnuksen tapaan viime aikoina kansainvälinen brändi, kattaa yli 90 prosenttia yrityksistä. Se muodostaa yli kaksi kolmannesta sosiaalivakuutuksen piiriin kuuluvista työpaikoista. Kustannuskurista kasvuun ”Suomessa perheyritysten osuus on 80 prosenttia. ”Mittelstand” on liian heikko ja sitä on vahvistettava, oli Suomen perheyrittäjäinliiton toimitusjohtajan Matti Vanhasen viesti. Suomen entinen pääministeri kritisoi liian korkeaa perintöveroa ja kansainvälistä ”Basel III”-sääntelyjärjestelmää, jolla luottolaitokset pakotetaan suurem- Klaus W. Heinemannilla, joka on ensimmäinen saksalainen hallituksen puheenjohtaja Finnairilla, oli selkeä sanoma: ”Valtioenemmistöisillä yrityksillä on vaikeampaa globaalissa kilpailussa.“ paan omavaraisuuteen. ”Siten rajoitetaan perheyritysten rahoituksen liikkumatilaa ja estetään investointeja. Ne ovat juuri sellaisia yrityksiä, jotka investoivat kaikkialle maakuntiin. Globaalisti toimivat yritykset keskittyvät yleensä pääkaupungin liepeille.” Vanhasen mielestä rahoitusongelma on tärkeä syy siihen, miksi talouskasvu ei ole vielä lähtenyt vireämmin liikkeelle. Yritykset ovat olleet varovaisia epävarmojen suhdannenäkymien takia. Rahoitusta piti pk-yritysten ongelmana myös Ernst & Youngin kansainvälinen perheyritysjohtaja Peter Englisch esitellessään pk-yritysbarometriä 2013. Saksassa 3 000 kyselyyn osallistuneesta pk-yrityksestä ilmoitti enää vain 18 prosenttia haluavansa lisätä investointejaan. Tämä merkitsi kuuden prosenttiyksikön laskua elokuuhun 2012 verrattuna. Samanaikaisesti kaksinkertaistui niiden osuus, jotka haluavat vähentää investointejaan, eli 8:sta 17 prosenttiin. Läntisen Saksan yritykset ovat investointimyönteisempiä kuin itäpuolen yritykset. ”Epävarmojen talousnäkymien vuoksi pk-yritykset keskittyvät lisäämään joustoa ja optimoimaan kustannuksia – varautuakseen kaikkiin vaihtoehtoihin”, sanoo Englisch. Lähes joka toinen yritys kehittelee kustannusten alentamiskeinoja ja panostaa Weniger Bürokratie, niedrigere Lohnnebenkosten „Welche Maßnahmen würden den Mittelstand aus Ihrer Sicht deutlich stärken?“ Weniger Bürokratie, niedrigere Lohnnebenkosten „Welche Maßnahmen würden den Mittelstand aus Ihrer Sicht deutlich stärken?“ Bürokratieabbau und schnellere Genehmigungsverfahren 46 Senkung der Lohnnebenkosten Steuerliche Förderung von Forschung und Entwicklung 54 Direkte Förderung der mittelständischen Unternehmen – z. B. durch verbilligte Kredite oder direkte Zuschüsse Ernst & Young Mittelstandsbarometer Exportförderung 78 28 57 77 20 55 Bevorzugung des Mittelstands bei öffentlichen Ausschreibungen 80 26 50 Steigerung öffentlicher Investitionen 83 37 74 19 52 71 19 49 21 70 Steuerentlastungen 51 18 69 Leichterer Zugang zu Krediten 51 18 69 Verstärkte Zuwanderung zur Sicherung der Fachkräftebasis 55 Schutz vor ausländischer Konkurrenz 44 Lockerung im Kündigungsschutz 43 Angaben in Prozent; Mehrfachnennungen möglich 69 14 65 21 15 58 Eher wichtig Sehr wichtig Ernstneljä & Young Mittelstandsbarometer Noin viidestä saksalaisesta yrityksestä ilmoittaa, että keveämpi byrokratia ja nopeampi hyväksymismenettely sekä alhaisemmat palkkojen sivukulut vahvistaisivat kilpailukykyä. 2 2013 Kauppakamari DFHK Intern 42 myyntiin. Yksikään kyselyyn osallistuneista pk-yrityksistä ei suunnittele irtisanovansa henkilökuntaa kriisiltä suojautumiskeinona. Sääntelyn purkaminen tuo tulosta Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen puhui Euroopan taloustilanteesta ja samalla myös velkakriisistä ja sen seurauksista. Haastattelussa päivän puheenjohtajan Tapio Nurmisen kanssa hän toi esille, että viime vuoteen verrattuna näkyvissä on pieniä valonpilkahduksia. Tilanne kriisimaissa on jo hieman keventynyt. Myönteisenä esimerkkinä hän mainitsi Irlannin, joka on kyennyt lisäämään kilpailukykyään. Rakenteelliset uudistukset ovat välttämättömiä, vaikkakin kivuliaita. ”Ilman tuskaa ei tule tulosta”, oli selkeä viesti. Lisäksi Suomen Pankin johtaja vaati lisää kilpailua Eurooppaan, jotta saataisiin investointikannustimia ja alennettaisiin kustannuksia. Samassa yhteydessä hän tuomitsi transaktioveron, koska siitä on enemmän kustannuksia kuin hyötyä. Finnairin hallituksen puheenjohtaja Klaus W. Heinemann tarkasteli kriittisesti valtion osakkuuksia yrityksissä. Hän havainnollisti, kuinka viimeisen 30 vuoden aikana eräs ankarimmin kilpailluista aloista on muuttunut radikaalisti. Kun 80-luvulla Euroopan lentoliikenneyhtiöistä kaikki olivat valtion omistuksessa, markkinoiden vapautumisen jälkeen ne ovat vähemmistönä. Seurauksena on, että valtiolliset ja osittain valtiolliset lentoyhtiöt, myös Finnair, ovat menettäneet markkinaosuuksia tai joutuneet konkurssiin, halpalentoyhtiöt ovat nousussa. Saadakseen myös tulevaisuudessa riittävästi ilmaa siipiensä alle Finnair luo yhteyksiä Aasian kasvumarkkinoille. Lentoyhtiö hyötyy tässä Helsinki-Vantaan suotuisasta maantieteellisestä sijainnista, sillä se takaa nopeamman yhteyden Aasiaan kuin esimerkiksi München tai Pariisi. Näin tarvitaan vähemmän (kallista) kalustoa. Tuottavuutta lisäämällä, mm. huoltotöitä ulkoistamalla ja yhteistyöllä muiden lentoyhtiöiden kanssa halutaan alentaa kustannuksia, laskee Heinemann. Huhut, että hän pyrkisi Finnairin täydelliseen yksityistämiseen, hän torjui. Hän toivoo vain ”avointa suhtautumista” hallitukselta, joka tietyissä tapauksissa sallii johdon harkita toimenpiteitä, joilla Finnairia voitaisiin ”vahvistaa ja saada pysyvästi kannattavammaksi”. ”Ilman kilpailukykyä kasvustrategiat eivät auta”, summasi Heinemann. Markkinaraosta maailmalle Kun Klaus W. Heinemann loi katsauksen lintuperspektiivistä menestyksellisiin yritysstrategioihin, lähti kaksi muuta saksalaista markkinajohtajaa ruohonjuuritasolta. Udo J. Vetter ravensburgilaisesta Vetter Pharma-Fertigung GmbH & Co. KG:stä sekä Jochen Deerberg oldenburgilaisesta jätteidenkäsittelyteknologiaa tarjoavasta Deerberg Systemsistä kuvailivat perheyrityksensä kasvua alkutaipaleelta lähtien vuosikymmenien ja Deerbergin kohdalla jopa vuosisatojen takaa. He kertoivat noin 70 osanottajalle yrityksensä menestyksen historiasta ja taustoista. Siinä kristallisoitui ”perheyrityksen periaate” eli riski ja vastuu samassa persoonassa. Tämän periaatteen muita tunnuksia ovat hyvin erikoistuneet tuotteet, jotka syntyivät intohimosta tekniikkaan, käytännönläheiset ratkaisut ja korkea innovaatioaste, jatkuva investointi tutkimukseen ja tuotekehitykseen, poikkeuksellinen asiakaslähtöisyys, matala yrityshierarkia, joustavuus, vahva sitoutuminen tiettyyn paikkakuntaan ja pitkälle ulottuva strateginen ajattelu. Saksalais-suomalaisia yhteisprojekteja Nämä tunnusmerkit ovat pitkälle ominaisia myös kolmelle suomalaiselle yritysedustajalle Fastems Groupin Tomas Hedenborgille, Halton Groupin Mika Halttuselle sekä Dynasetin Reijo Karppiselle. Jälkimmäinen korosti sen merkitystä, kuinka tärkeää on tehdä suomalainen yritys tunnetuksi maailmalla. ”Asiakkaat eivät tiedä usein, missä Suomi on”, totesi hydrauliikkageneraattoreiden markkinajohtaja. Esimerkkejä saksalaisen yrityksen ostamisesta Suomeen kuvailivat Mika Halttunen ja Tomas Hedenborg. Mika Halttunen ei halua puhua ostosta, vaan pikemminkin kyseessä oli ”naimakauppa”, analysoi hän, kun ilmastointiratkaisujen markkinajohtaja integroi vuonna 2006 saksalaisen Wimböck GmbH:n konserniin. Eteläsaksalaisella perheyrityksellä oli finanssiongelmia ja suomalaiset nostivat sen taas markkinoiden etulinjaan mm. tarkistamalla korkealaatuisten tuotteiden hintaa. Sitävastoin Fastemsin Issumissa sijaitsevan Pneumotech GmbH:n ostotapahtuma oli pitkäaikaisen strategisen suunnittelun tulos, kertoi tehdasautomaatioprosesseja tarjoavan Fastems Groupin toimitusjohtaja Tomas Hedenborg. Suomalaiset pyrkivät saamaan jalansijaa saksankielisillä alueilla. Tähän Saksa tarjoaa ainoana Euroopan markkina-alueena, jossa on kilpailukykyinen ja menestyvä tehdasteollisuus, paljon potentiaalia ja monia koneenrakennuksen teknologiajohtajia. Merkitystä oli myös Saksan sijainnilla ja sen myönteisellä imagolla, josta toivottiin myönteisiä impulsseja omalle tuotteelle. Kesti vain seitsemän kuukautta, kun sopimus Fastemsin ja Pneumotecin välillä oli valmis. Hyvä suunnittelu, strateginen linkki ja hyvät henkilökohtaiset suhteet toivat tuloksen. Saksasta mallia? Pk-yrittäjästä markkinajohtajaksi: Udo J. Vetter, Vetter Pharma-Fertigung, piirsi kuvan 60-vuotiaasta eteläsaksalaisen perheyrityksen menestystarinasta. Kauppakamari DFHK Intern ”Voiko Suomi oppia jotain Saksalta parantaakseen kilpailukykyään?” kysyi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n pääekonomisti Jussi Mustonen. Tarkan analyysin jälkeen hän vastasi myöntävästi. ”Alhaisemmalla palkkakehityksellä ja joustavammilla työmarkkinoilla on myönteinen vaikutus vientiin ja työllisyystilanteeseen. Tutkimuskannustimilla voidaan edistää innovaatioita, joilla on hyviä markkinointimahdollisuuksia.” Toimenpiteet olisi toteutettava poliittisella tasolla koko maassa ja EU:ssa yhdessä työmarkkinajärjestöjen ja yritysten kanssa. Menestyksen lähtökohtana tässä on perheyrittäjäperiaate: sinnikkyys. n 2 2013 43 Yhdessä oppien Saksan täytynee tuntua nuorisotyöttömyyslukujen valossa muusta Euroopasta kuin autuuden tyyssijalta. Työttöminä työnhakijoina on harvempi kuin joka kymmenes 15–24-vuotias saksalainen. Luku on EU:n pienin. Suomessa oli huhtikuussa työttömänä lähes joka neljäs nuori ja Espanjassa ja Kreikassa useampi kuin joka toinen. Yhtenä syynä vähäiseen nuorisotyöttömyyteen pidetään Saksan perinteistä oppisopimusjärjestelmää, joka herättää yhä enemmän kiinnostusta ulkomailla, myös Suomessa. S aksalaisilla oppisopimusopiskelijoilla on hyvät työllistymismahdollisuudet. Saksan teollisuus- ja kauppakamaripäivien (DIHK) tietojen mukaan kolme viidestä yrityksestä haluaa ottaa ammattiin oppijansa koulutusajan jälkeen vakituiseen työsuhteeseen. DIHK:n arvion mukaan oppivelvollisuutensa päättävien määrä laskee rajusti vuodesta 2014 alkaen, mikä kasvattaa vapaiden oppisopimuspaikkojen määrää. Saksalaisyrityksillä on jo nyt vaikeuksia löytää riittävästi soveltuvia hakijoita, vuonna 2012 jäi täyttämättä yli 30 000 paikkaa. Oppilaspula tuntuu erityisesti hotelli- ja ravintola-alalla, mutta myös kaupan alalla ja valmistavassa teollisuudessa. Tieto- ja viestintätekniikassa se on suorastaan huutava. Toimialajärjestö Bitkomin mukaan ICT-alalla jää täyttämättä yli 40 000 avointa oppisopimuspaikkaa. Vuoteen 2015 mennessä paikkoja on määrä perustaa vielä 30 000 lisää. ”Eikö tätä puutetta voisi täyttää suomalaisilla ICT-osaajilla ja löytää siten sekä suomalaisten että saksalaisten intressiä vastaava ratkaisu?” ehdottaa yrittäjä ja IT-asiantuntija Jarmo Hallikas. Nokian saneerauksissa on jäänyt työttömiksi noin 10 000 ICT-osaajaa. Suomalaisia ammattilaisia voisi kouluttaa Saksan työmarkkinoita varten – yhteistyössä saksalaisten kanssa. Vireillä on koulutusohjelma, joka käsittää kulttuurin ja kielen sekä markkinoinnin perusteet. Koulutus on Hallikkaan mukaan määrä linkittää Saksan hyvin järjestettyyn ICT-koulutusjärjestelmään sisällyttämällä ohjelmaan pakollinen työharjoittelu Saksassa. tehtäviinsä vuoden kestävän kolmivaiheisen ohjelman avulla. Ohjelman oli määrä sisältää opintojakso Röntgenin yrityksessä Saksassa, jossa tutustuttaisiin sikäläisiin työtapoihin, tekniikkaan ja käden taitoihin mutta myös työmoraaliin ja työn organisointiin. Koulutettavat saisivat teoriaoppinsa Stadin ammattiopistossa Helsingissä. Alku ei kuitenkaan ollut niin kitkaton kuin Röntgen oli kuvitellut. Ensimmäinen vaihe, kahdeksan viikon johdantokurssi, päättyi toukokuun 2013 lopussa, mutta kummastakaan jatkovaiheesta ei ole edelleenkään varmuutta. Neljä nuoren suomalaisnaisen oli määrä suorittaa koulutuksen päävaihe kolmessa kuukau- dessa kesällä, kun kahviloissa on vilkkain sesonki. Opiskelijoilla on kesäksi kuitenkin jo muita suunnitelmia. Heille työskentely yrityksessä Steffenhagenissa oli yksi mutta mielenkiintoinen opiskeluun kuuluva harjoittelumahdollisuus, kertoo opiskelija Kaisa Mäkelä. Näin Frank Röntgenin alkuperäinen toive jäi toteutumatta. Helmikuussa 2014 on tarkoitus suorittaa kolmas vaihe, leipuri-kondiittorin tai palvelutyöntekijän erikoistumisvaihe. Tiedontarve on suuri Röntgenin mukaan into saada oppia sekä Suomesta että Saksasta ja ymmärtää tois- Opiskelijat Silja Karjalainen ja Kaisa Mäkelä sekä oppisopimuskoulutuksesta vastaavaa Sari Turunen-Zwinger Helsingin kouluvirastosta vierailivat Röntgen-kahvilassa ja -konditoriassa Berliinin Alexanderplatzin Kaufhof-tavaratalossa (vas.). He tutustuivat myös hotellialan ammattikouluun. Saksalais-suomalainen yhteistyö kiinnostaa myös Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltiosta kotoisin olevaa kahvila-konditoria Classic Conditorei & Café Röntgen GmbH:n toimitusjohtajaa Frank Röntgeniä. Hän aikoo perustaa Helsingin keskustaan vuonna 2014 kahvilan. Suunnitelmissa oli pätevöittää suomalaiset työntekijät 2 2013 © Frank Röntgen Kahvila-konditoria-alan yhteistyötä Pätevyys Kompetenz 44 Johtamistaito Ei ole huipputiimiä ilman huippuvetäjää Kansainvälisesti toimivilla yrityksillä on ihannetapauksessa kansainvälisesti kaiken kokenut yritysjohto. Yritystalouden ja henkilöstöjohdon perusasioiden lisäksi kulttuurin tuntemuksella on ratkaiseva merkitys menestymiselle. Myös – tai juuri – silloin, kun kaksi kulttuuria muistuttaa toisiaan. Tähän tulokseen on tullut Marina Vahtola, joka on toiminut yli 25 vuoden ajan johtotehtävissä yrityksissä. Marina Vahtola, onko universaaleja tunnusmerkkejä, jotka ovat tyypillisiä hyvälle yritysjohtajalle? MV: Kyllä, uskoisin niin. Hyvä yritysjohtaja keskustelee avoimesti ja rakentavasti työntekijöidensä kanssa ja kykenee motivoimaan heitä niin, että he tekevät hyvää tulosta. Lisäksi hän on rehellinen, luotettava ja tasapuolinen. Hyvä toimitusjohtaja työskentelee ammattimaisesti ja hänellä on jatkuva tarve kehittää yritystään eteenpäin. Hän kyseenalaistaa aina oman markkina-asemansa eikä lepää laakereillaan. Keskeisiä kysymyksiä ovat: miksi asiakkaat pysyvät meillä – ja mitä voimme tehdä vielä paremmin pitääksemme heidät? Marina Vahtola on toiminut 25 vuoden ajan erilaisissa johtotehtävissä vähittäiskaupassa, brändinohjauksen ja kansainvälisen yrityslanseerauksen alalla. Hän on toinen kahdesta suomalaisesta naisjohtajasta, jotka olivat samanaikaisesti toimitusjohtajana ja hallituksen jäsenenä pörssiyrityksessä. Nykyään hän työskentelee hallituksen jäsenenä saksalaisissa ja suomalaisissa yrityksissä. Mikä osuus tässä on työntekijöillä? Hyvin suuri osuus. Hyvät työntekijät tarjoavat asiakkaille hyviä tuotteita ja palveluja. Vahvat johtajat palkkaavat puolestaan vahvoja alaisia. Huipputiimiä ei synny ilman huippuvetäjää. Taitavat työntekijät muodostavat parhaassa tapauksessa keskenään toimivan yhteisön, jonka jäsenet luottavat toisiinsa, arvostavat toisiaan sekä puhaltavat yhteen hiileen. Hyvä tiimi johtaa yrityksen menestykseen vaikeinakin aikoina. Olitte sekä suomalaisessa että saksalaisessa yrityksessä johtajana tai hallituksen jäsenenä. Mitä arvostatte saksalaisissa? Arvostan heidän tehokasta, tarkkaa ja johdonmukaista etenemismalliaan. He sanovat selvästi ja suoraan, mitä haluavat. Henkilökohtaisesti pidän myös taipumuksesta kontrolliin. Kontrolli sopivassa määrin sekä oikein toteutettuna helpottaa arjen rutiineista suoriutumista sekä tukee johdonmukaista esimiestyöskentelyä. Kuinka tärkeä saksan kieli on saksalaissuomalaisessa liike-elämässä? Mielestäni se on hyvin tärkeä. Englanti on ”must”, mutta saksa on plussaa. En voi ymmärtää, miksi yhä harvempi nuori haluaa oppia saksaa. Se, että itse puhun sujuvasti saksaa, on tehnyt työskentelystä saksalaisessa yrityksessä hyvin miellyttävää. Kuinka kuvailisitte henkilöä, jonka näette peilistä? Näen tavallisen ihmisen, joka arvostaa ahkeruutta, rehellisyyttä sekä aitoja ihmissuhteita. On myös hyvä muistaa (varsinkin vaativissa työtehtävissä), että nöyryys on hyve. n Yhdessä Oppien jatkuu sivulta 43 ta osapuolta on kova. Oppinut hän onkin yhtä ja toista: että Suomessa on innokkaita nuoria, joita ala kiinnostaa ja että hän pystyisi löytämään heitä, kun vain saisi mahdollisuuden. Mutta vaikeuksiakin oli, Frank Röntgen lisää pettyneenä: ”Meillä oli kommunikaatio-ongelmia. Lähdimme liikkeelle erilaisista lähtökohdista, emmekä osanneet tehdä odotuksiamme toiselle osapuolelle riittävän selviksi. Tarvittaisiin tuntuvasti lisää tietoa siitä, miten maidemme koulu- ja koulutusjärjestelmät toimivat, miten ne voisi nivoa toisiinsa ja millaisia vaatimuksia ammattiin oppiville asetetaan. Tästä pitäisi keskustella saman pöydän ääressä.” Saksalais-Suomalainen Kauppakamari pyrkii vastaamaan huutoon: vuoden jälkipuoliskolle on suunnitteilla sivistystä, kulttuuria ja koulutusta käsittelevä tapahtuma. Samaan aikaan saksalaiset yrittäjät ja suomalaiset koulutuksesta vastaavat miettivät millaisia vaihtoehtoisia menestystä lupaavia yhteistyömahdollisuuksia on olemassa. n Kahvilayrittäjä Frank Röntgen (etualalla) esittelee suomalaiselle kouludelegaatiolle kahvilaansa sekä tuotantolaitostaan Steffenhagenissa Mecklenburg-Etu-Pommerisssa. Pätevyys Kompetenz 2 2013 45 Ammattikoulutussopimus Saksassa ammatillinen koulutus on säännelty siitä annetussa laissa. Lisäksi jokaisesta n. 350 koulutuksen piirissä olevasta ammatista valtioneuvosto on antanut säännöstön, jossa määritellään mm. kaikki ne valmiudet, tiedot ja taidot, jotka koulutettavan on tarkoitus oppia. Säännöstö sisältää myös ohjeita siitä, miten koulutus tulee ajallisesti ja sisällöltään jaotella sekä tutkintovaatimukset. A mmattikoulutuslaki ottaa kantaa myös koulutussopimukseen. Ammattikoulutussopimuksen (saksaksi Berufsausbildungsvertrag) osapuolet ovat koulutettava henkilö ja kouluttava yritys. Jos koulutettava on alaikäinen, sopimus vaatii edunvalvojan eli käytännössä koulutettavan huoltajien yhteistä suostumusta. Sopimuksen vähimmäissisällöstä on säädetty sopimusosapuolia sitovasti ja sen keskeisistä ehdoista on annettava kirjallinen selvitys. Toisaalta laissa on mainittu myös ehtoja, jotka ovat pätemättömiä. Näitä ovat esimerkiksi ehto, jolla pyritään rajoittamaan koulutettavan ammatillista toimintavapautta koulutuksen päätyttyä tai ehto, joka velvoittaa koulutettavan maksamaan vastiketta koulutuksesta. Ammattikoulutussuhteen alkaminen on viipymättä ilmoitettava rekisteröitäväksi yleensä siihen teollisuus- ja kauppakamariin tai käsityö- tai muuhun kamariin, johon kouluttava yritys kuuluu. Rekisteröimisen yhteydessä kamarit tarkistavat, noudattaako koulutussopimus ammattikoulutuslakia sekä ammatista annettua säännöstöä. Yritykset voivat määrätä koulutuksen sisällöstä itse sen säännöstön mukaan, joka kyseisestä ammatista on annettu. Koulutettaville ei kuitenkaan saa antaa sellaisia töitä, jotka eivät liity ammatin oppimiseen. Heitä ei siis saa käyttää halpatyövoimana eikä esimerkiksi työhön kuulumattomissa siivoustöissä. Koulutuksen pituus ei ole sopimusosapuolien sovittavissa, vaan se on ennalta määrätty (yleensä 2-3 vuotta). Koeajan pituus saa olla yhdestä neljään kuukauteen, ja se oikeuttaa kummankin osapuolen koulutussopimuksen purkuun ilman perusteluja. Erikoista on siis, että koeaikaa ei voi jättää sopimuksesta pois. Tämä kuvastaa sitä, että kyse ei ole työvoiman palkkaamisesta, vaan koulutuksesta – näin ollen koulutettavalle täytyy varata mahdollisuus päättää koulutus hänen todetessaan, ettei kyseinen ala häntä kiinnostakaan. Tätä mahdollisuutta palvelee mm. koeaikapurku koulutettavan aloitteesta. Työaika saa olla alaikäisille lähtökohtaisesti korkeintaan 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Niinä päivinä, joina koulutettavat käyvät koulua, heille on järjestettävä vapaata. Myös lomista on säädetty tarkasti. Alle 16-vuotiaalla koulutettavalla on oikeus ainakin 30 päivän vuosilomaan, alle 17-vuotiaalla tulee olla ainakin 27 ja alle 18-vuotiaalla ainakin 25 päivää lomaa. Koulutettavalle tulee maksaa koulutuksesta kohtuullista palkkaa, jota täytyy korottaa koulutuksen edetessä ainakin vuosittain. Yleensä työmarkkinajärjestöt sopivat (minimi)palkasta työehtosopimuksissa. Palkkaa maksetaan myös siltä ajalta, jonka koulutettavat ovat koulussa. Koulutussopimus päättyy silloin, kun koulutettava läpäisee loppukokeen. n Lisätietoja: Markus Majer, puh. (09) 6122 1247, markus.majer@dfhk.fi 2 2013 Lakiasiat Recht 46 Elintarvikkeet Lebensmittel Herkkutuotteilla Saksan markkinoille Suomalaisten elintarvikkeiden vientiponnistelut Saksan markkinoille jatkuvat Kauppakamarin tukemana. Huhtikuussa suomalaiset herkkutuotteet olivat esillä Bad Kissingenissä, Saksan herkkukauppiaiden yhdistyksen Genußgipfel-kontaktipörssissä. Tässä nyt jo 16. kertaa järjestetyssä tapahtumassa kuusi suomalaista tuottajaa esitteli ja maistatti laadukkaita herkkujaan eri puolilla Saksaa toimiville herkkukauppiaille ja heidän hotelli- ja ravintola-alan yhteistyökumppaneilleen. S uurimmalle osalle suomalaistuotteista kontaktipörssi oli tulikaste Saksan markkinoilla. Arvovaltaiselle ja vaativalle ostajakunnalle esiteltiin muun muassa Euroopan pohjoisimman vuohenjuustoa tuottavan juustolan erikoisuuksia, rommilla höystettyä puolukkahyytelöä, lumikinkkua ja ilmakuivattua hirvenlihaa sekä herkullisia suomalaisista metsämarjoista tehtyjä hilloja, joiden korkea marjapitoisuus näkyi ja maistui. Suomalaiset marjat maistuivat myös erikoissuklaissa ja trendikkäissä superfood-tuotteissa ja marjajauheissa. Suomalaisten yhteisvoimin näyttelyvieraille tarjottiin uusia makuelämyksistä, kuten hirvimakkaraa puolukkarommihyytelön kanssa ja leipäjuustoa niin lakka- kuin vadelmahillonkin kanssa, alkoholittomasta marjaglögistä tai moneen erityisruokavalioon sopivista mansikkavalkosuklaatryffeleistä puhumattakaan. Genußgipfel ei rajoittunut vain päivän kestävään kontaktipörssiin, jo edellisenä iltana suurin osa noin 60 näytteilleasettajista ja Corpus Culinario -yhdistyksen jäsenistä kokoontuivat yhteiseen illanviettoon. Illan ja itse kontaktipörssin aikana niin näytteilleasettajat kuin ostajatkin pääsivät vaihtamaan ajatuksiaan ja kokemuksiaan. Suomalaiset osallistujat saivatkin luotua kontakteja Hommanäs Gård Oy:n johtaja Magnus Andersson myhäili tyytyväisenä: yrityksen marjaherkkujen ulkonäkö, suutuntuma, maut ja pakkaukset puhuttelivat vaativia näyttelyvieraita. ja alustavia sopimuksia pitkäkestoiseen yhteistyöhön. Näyttelyn lisäksi matkalaiset tutustuivat Frankfurtin alueen markkinoihin. Aamuvarhainen tutustumiskäynti Frankfurtin tuoretukkukeskuksessa ja Lindnerfood GmbH:n johtaja Wolfgang Lindnerin tapaaminen antoi syventävää tietoa niin markkinoiden haasteista kuin odotuksistakin. Suomalaisilla tuotteilla on potentiaalia Saksassa, mutta tunnettuuden lisäämiseen tarvitaan vielä paljon näkyvyyttä ja aktiivista läsnäoloa. n Syksyllä Anuga 2013 -messuille näytteilleasettajaksi tai tutustumaan Suomen yhteisosasto Anuga, maailman suurimpiin kuuluvat elintarvikemessut järjestetään lokakuussa 2013 Kölnissä. Kauppakamari on elintarvikealan yhteistyökumppaneidensa kanssa mukana messujen Fine food -hallissa olevalla Suomen yhteisosastolla. Markkinaselvitysmatka ja Anuga -messut Saksassa 6.–9.10.2013 Anuga-messujen yhteydessä Kauppakamari järjestää suomalaisille elintarviketuottajille markkinaselvitysmatkan Saksaan, Düsseldorfin ja Kölnin alueelle. Matkan tavoitteena on antaa kuva mm. Saksan elintarvikemarkkinoiden monimuotoisuudesta ja haasteista sekä kertoa markkinoille pääsyn mahdollisuuksista. Matkaohjelmaan kuuluu tutustumiskäynti maailman merkittävimmillä elintarvikemessuilla Anuga 2013 ja seminaari sekä yrityskäyntejä. Lisätietoja: Marjaana Saurila, puh. (09) 6122 1212, marjaana.saurila@dfhk.fi ja Frank Irmscher, puh. (09) 6122 1238, frank.irmscher@dfhk.fi 2 2013 ©Erfurtin teatteri, kuvaaja Lutz Edelhoff © Eero Havia 47 Suomalaisia GTM-osanottajia iltatilaisuudessa Stuttgartin Mercedes Benz -museossa. Domstufen-festivaalien ohjelmistoon kuuluu myös ulkoilmaesitykset Erfurtin tuomiokirkon edustalla Pätevyyttä verkostoitumalla – Saksan Matkailutoimisto tuo alan ammattilaiset yhteen Saksan Matkailutoimiston päätehtäviä Suomessa on yhteistyö matkailualan ammattilaisten kanssa ja heidän Saksa-tuntemuksensa lisääminen. Matkailutoimisto järjestää vuosittain useampia ammattilaistapahtumia, Helsingin Matka-messuista aina yksittäisiin, tiettyihin teemoihin keskittyviin workshopeihin. S aksan Matkailutoimiston suurin alan ammattilaisille suunnattu workshop GTM Germany Travel Mart™ järjestettiin tänä vuonna 5.–7. toukokuuta Stuttgartissa. Tämä jo 39. GTM kokosi 620 alan ammattilaista ja median edustajaa 42 eri maasta yhteen. Pohjoisen Euroopan alueelta, Suomi mukaan lukien, oli 118 osallistujaa. Kolmetoista suomalaista alan ammattilaista ja matkailusta kirjoittavaa median edustajaa tutustui tässä kolmipäiväisessä tilaisuudessa 350 saksalaisen matkailualan palveluja tuottavan yrityksen ja organisaation uutuuksiin ja tarjontaan. Ennen varsinaista workshopia kansainvälisillä vierailla oli mahdollisuus osallistua eri puolilla Saksaa järjestetyille tutustumismatkoille, pre-convention tourille. Varsinaisen workshoptyöskentelyn ohella osanottajat pääsivät syventämään verkostojaan Stuttgartissa ja sen ympäristössä järjestetyn iltaohjelman aikana. Kestävän kehityksen kokousmatkailu oli tämänvuotisessakin Germany Travel Mart™ -workshopissa merkittävä aihe. Myös tapahtuman pitopaikka, Stuttgartin messukeskus ja sen ICS kansainvälinen kongressikeskus 2 2013 ovat sitoutuneet omien sertifiointiensa myötä kestävän kehityksen toimintaan. Germany Travel Mart™ näkyi ja kuului muuallakin kuin Stuttgartin katukuvassa ja matkailutoimiston omilla internetsivuilla. Se oli vahvasti esillä myös sosiaalisessa mediassa, kuten Twitterissä. Tänä vuonna Germany Travel Martiin™ kutsuttiin ensimmäistä kertaa myös matkailublogien pitäjiä. He viestittivätkin ahkeraan Saksa-kokemuksistaan omille lukijoilleen. Saksa esittäytyy kesän aikana myös Suomessa Ennen kesälomia Saksan Matkailutoimisto ja Thüringenin matkailutoimisto kutsuvat alan ammattilaisia ja median edustajia kulttuuripainotteiseen infotilaisuuteen Helsingin Musiikkitaloon. Tilaisuudessa esitellään Thüringenin osavaltion matkailumahdollisuuksia, sen runsasta kulttuuritarjontaa ja kuljetaan Lutherin jalan jäljissä. Tärkeintä on kuitenkin musiikki. Ilta huipentuu Erfurtin teatterin pääintendentin Guy Montavonin puheenvuoroon Savonlinnan oopperajuhlille sovittamastaan, 5.7.2013 ensi-iltansa saavasta Samson & Dalila -oopperasta ja oopperan pääroolin laulavan Miljana Nikolicin esitykseen. Kesä on Suomessa monien tapahtumien aikaa. Savonlinnan oopperajuhlien lisäksi suomalaiset pääsevät tutustumaan Saksan matkailu- ja kulttuuritarjontaan muun muassa Porin Jazzien yhteydessä järjestettävässä Suomi Arena -tapahtumassa. Täällä Saksan Matkailutoimisto esittäytyy yhdessä Saksan suurlähetystön ja Goethe Instituutin kanssa. Myös Helsingin Juhlaviikkojen aikana ja Taiteiden yönä 22. elokuuta Saksan kulttuuri näkyy ja kuuluu Helsingissä. Saksan on oiva kesälomakohde. Nähtävää ja koettavaa riittää yllin kyllin ympäri maata. Tapahtumatarjonta on runsasta ja pääsylippuja kesän tapahtumiin on toki edelleen saatavissa. Saksan Matkailutoimiston kotisivut antavat kattavan kuvan koko maan matkailutarjonnasta ja tapahtumista. Sivuilta on ladattavissa eri teemojen älypuhelinsovellutuksia, esimerkiksi interaktiivinen kartta. www.germany.travel Matkailu Reise 48 Berliini Messut Innotrans-messut Berliinissä 23.–26.9.2014 Joka toinen vuosi järjestettävät kansainväliset Innotrans-messut ovat maailman johtava raideja liikennetekniikan messutapahtuma. Vuoden 2014 messuille odotetaan yli 2500 näytteilleasettajaa ja yli 120 000 ammattikävijää. Ammattikävijöitä edelliseen tapahtumaan tuli 140 eri maasta ja ammattilaisista jopa yli 10 % tuli Aasiasta. Messuilla ovat edustettuina seuraavat segmentit: raideliikenneteknologia (mm. henkilö- ja rahtiliikenteen kulkuneuvot, komponentit, palvelut), sisävarustus, infrastruktuuri ja raideteknologia, julkinen liikenne (mm. asemat, tietojärjestelmät, logistiikka, palvelut) sekä tunnelirakentaminen. Näyttelyhallien viereen on edellisten kertojen tapaan varattu ulkoalue, jossa 3,5 kilometriä pitkät kiskot toimivat näyttelyalustana. Tämän maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisen näyttelykonseptin lisäksi messuilla on tarjolla korkeatasoinen ja monipuolinen kongressiohjelma. Näyttelyosastot ja suomalaisten yhteinen foorumi Saksan Messut Oy organisoi tapahtuman yhtey- teen suomalaisten alan toimijoiden yhteisfoorumin. Pääset foorumilla esille osallistumalla kauttamme Innotrans-messuille näytteilleasettajana. Saat oman osastosi haluaminesi grafiikoin ja kalustein sekä järjestämme sinulle tapaamisia saksalaisten potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Lisäksi organisoimme osastosi haluamaasi halliin, jos ilmoittaudut 20.12.2013 mennessä. Osallistumishinnat alkaen 10 900 euroa + alv. Haemme kaikille tapahtumaan kauttamme ilmoittautuneille näyttelytuen, joka on pk-yrityksillä 50 % ja suuryrityksillä 25 % pintaalasta ja rakenteista sekä logistisista kuluista. Pyydä tarkempi tarjous mikko.nummi@dfhk.fi. Tunnelirakentamisen segmentti kasvussa Erityisen houkutteleva segmentti suomalaiselle osaamiselle on tunnelirakentaminen. Teema sisältää mm. tunneli-ilmastoinnin, valaistuksen ja turvallisuuden sekä tunnelirakentamiseen tarvittavat koneet ja materiaalit. Tämän erityisalueen vierailijoihin kuuluvat urakoitsijat, insinööritoimistot, julkiset instituutiot, geologit sekä kaivosalan ammattilaiset. Teeman yhteydessä järjestetään kansainvälinen tunnelifoorumi. Tiedustele meiltä myös järjestettyjä tapaamisia saksalaisten kanssa tämänkin teeman yhteyteen. www.innotrans.com Lisätietoja Berliinissä järjestettävistä messuista: Saksan Messut Oy, Mikko Nummi, puh. (09) 6122 1216, 050 357 0112, mikko.nummi@dfhk.fi Essen Messut Schweissen & Schneiden 16.–21.9.2013 – hitsauksen ykkösmessut Liittämisen, leikkaamisen ja pinnoittamisen ammattilaiset kokoontuvat syyskuun puolivälissä Esseniin tutustumaan hitsauksen uutuustuotteisiin, työmenetelmiin, palveluihin ja koneisiin. Schweissen & Schneiden –messut ovat oiva paikka solmia uusia liikeyhteyksiä, vahvistaa olemassa olevia ja siten vauhdittaa kaupankäyntiä. Kävijät eri puolilta maailmaa pääsevät vertaamaan noin tuhannen näytteilleasettajan tuotteita ja palveluita noin 40 maasta. Messuilla voi perinteisen tarjonnan lisäksi tutustua myös termiseen ruiskutukseen keskittyvään yhteisosastoon 5 A 120. Mukana olevat yritykset näyttävät, miten sitä voidaan käyttää eri materiaalien, kuten metallin, keramiikan, muovin, kankaan, puun tai lasin päällystämi- seen monissa eri käyttökohteissa. Messuilla on myös useita eri maiden yhteisosastoja, mukana ovat mm. USA, Kiina, Ranska, Etelä-Korea, Japani, Taiwan, Brasilia ja Italia. Tänä syksynä messujen aikana järjestää kansainvälisen hitsausalan järjestö IIW (International Institute of Welding) vuosikokouksensa 11.-15.9.2013. Kokoukseen ja kaksipäiväiseen IIW-konferenssiin odotetaan noin tuhatta asiantuntijaa ympäri maailmaa. Hitsausalalla kuten muualla teollisuudessa panostetaan uusien ammattilaisten saamiseksi alalle. Alan saksalaisliitto järjestää nuorille tutkijoille kongressin, jossa he saavat esitellä tieteellistä työtään alan opiskelijoille ja nuorille insinööreille. Hitsauskilpailuissa etsitään alan taitureita. www.schweissen-schneiden.com 2 2013 Messut Hannover Ligna 6.–10.5.2013 – puualalla valoisammat näkymät Tämän vuoden Ligna-messut päättyivät myönteisiin tunnelmiin. Messuista vastaava messuyhtiön hallituksen jäsen Jochen Köckler saattoikin todeta Lignassa kaiken kohdanneen: näytteilleasettajien, kävijöiden ja uutuuksien laadun ja määrän sekä korkean kansainvälisyysasteen. Kuten monet suomalaisetkin näytteilleasettajat totesivat, Lignassa on syytä olla mukana, jos haluaa olla mukana alan kansainvälisessä kilpailussa. Mukana oli 1637 näytteilleasettajaa 46 maasta, mukana myös parisenkymmentä suomalaisyritystä. Messuihin tutustui yli 90 000 ammattikävi- jää yli sadasta maasta, heistä yli 40 prosenttia tuli Saksan ulkopuolelta. Kävijöitä tuli entistä runsaammin mm. USAsta ja Venäjältä. Sekä messujärjestäjät että näytteilleasettajat kehuivat kävijöiden tasoa, Veiston myyntijohtajan Markku Koiviston sanoin ”the right type of visitors”. Seuraavat Ligna-messut järjestetään Hannoverissa 11.–15.5.2015. Sitä ennen messuyhtiö Deutsche Messe on mukana järjestämässä puualan messuja Novosibirskissä Venäjällä (TekhnoDrev Siberia 10.–13.9.2013) ja Shanghaissa, Kiinassa (WoodMac China maaliskuussa 2015). www.ligna.de EMO Hannover 16.–21.9.2013 Saksan työstökonevalmistajien liitto VDW järjestää jälleen EMO-messut Hannoverissa syyskuussa. Messut ovat metallintyöstön johtava tapahtuma maailmassa. Näytteilleasettavat yritykset kattavat laajalti metallintyöstöön liittyvää teollisuutta. Pääpaino on metallin leikkuu- ja työstökoneissa, valmistusjärjestelmissä, tarkkuustyökaluissa, automatisoidussa materiaalin kulussa, tietoko- netekniikassa sekä teollisessa elektroniikassa ja laitteissa. Edellisen kerran messut järjestettiin Hannoverissa kaksi vuotta sitten, jolloin näytteilleasettajia oli 2037 kaikkiaan 41 maasta. Kuutisenkymmentä prosenttia näytteilleasettajista tulee Saksan ulkopuolelta. Suomalaisyrityksiä on tällä kertaa mukana kolme. Kävijöitä odotetaan noin 140 000 erilaisilta valmistusteknologian aloilta: koneen- ja laiterakennus, lentokoneteollisuus, sähkö- ja elektroniikkateollisuus, tarkkuuskoneet ja optiikka ja metallintyöstöteollisuus. Kävijät edustavat ensisijaisesti päättäviä tahoja yrityksissään. Messuihin liittyy perinteisesti myös konferenssiohjelmaa. Tällä kertaa aiheena ovat älykäs tuotanto, lentokoneteollisuuden uudet valmistusteknologiat ja Intian markkinat metallintyöstöteollisuudessa. www.emo-hannover.de Messut ITFM – Venäjän markkinoille CeMAT Russia ja MDA Russia 24.–27.9.2013 Venäjän markkinat kiinnostavat edelleen suomalaisyrityksiä. Parhaita tapoja päästä markkinoille on osallistua messuille. Deutsche Messe järjestää jokavuotiseen tapaan teollisuusmessut Moskovan Crocus Expossa syyskuussa. Ohjelmassa on neljän teollisuudenalan messut: materiaalinkäsittelyn ja sisälogistiikan CeMAT Russia, voimansiirron MDA Russia, teollisuusautomaation Industrial Automation Russia sekä pintakäsittelyn Surface Russia. Olemme varanneet suomalaisyrityksille yhteisosaston hallista 7 kahden messuteeman – materiaalinkäsittelyn CeMATin ja voimansiirron MDAn – rajapinnasta, jolloin voimme hyödyntää molemmista teemoista kiinnostuneita kävijöitä. Kokoamme yhdessä Arvelin Internationalin kanssa suomalaisyritysten ryhmää, jolle haemme TEMin kansainvälistymis avustusta, mikäli saamme kokoon kriteerit täyttävän vähintään neljän yrityksen ryhmän. Lisätietoja messuista www.itfm-expo.ru Lisätietoja näistä ja muistakin Hannoverin messuyhtiön järjestämistä messuista: Saksan Messut Oy, Riitta Ahlqvist, puh. (09) 649 054, 040 545 3788, riitta.ahlqvist@dfhk.fi 2 2013 Venäjä 49 50 Hampuri Messut Hampurin tuulivoimamessut 16.–21.9.2014 Hampurin ja Husumin tuulivoimamessut sopivat vastikään yhteistyöstä. Keskustelujen tuloksena vuoden 2014 messut järjestetään Hampurissa. Tapahtumaan on mahdollista ottaa osaa joko omalla osastolla, jonka minimipinta-ala on 12 m², tai varata tila Saksan Messut Oy:n koordinoimasta yhteisosastosta. Yhteisosasto rakennetaan halliin B7. Odotettavissa on melkoinen ruuhka, kun tieto messuyhtiöiden yhteistyöstä leviää. Jos yrityksesi ei ole vielä varannut osastopaikkaa ja osallistuminen tapahtumaan kiinnostaa, pyydän olemaan pikimmiten yhteydessä. http://windenergyhamburg.com Lisätietoja tuulivoima-alan messuista: Saksan Messut Oy, Sonja Similä, puh. (09) 6122 1223, 050 387 9900, sonja.simila@dfhk.fi Karlsruhe Messut IT-TRANS 2014 Karlsruhessa järjestetään helmikuussa 2014 joukkoliikenteen IT-ratkaisuja esittelevä ITTRANS -tapahtuma, messujen ja kongressin yhdistelmä. Taustaorganisaationa toimii kansainvälinen joukkoliikenteen yhdistys UITP, ja tapahtuma järjestetään nyt neljättä kertaa. Kävijäkohderyhmät, teemapainotukset sekä lisätiedot kongressiohjelmasta löytyvät tapahtuman verkkosivuilta osoitteesta www.it-trans.org. Saksan Messut Oy rakentaa viennistä kiinnostuneille suomalaisyrityksille yhteisosaston, johon osallistumisesta pyrimme tekemään mahdollisimman yksinkertaista ja kustannustehokasta. Mikäli vähintään neljä tukikelpoista suomalaisyritystä ottaa osaa tapahtumaan, Saksan Messut Oy hakee messuosallistumiselle ELY-keskuksen myöntämää näyttelytukea. Tällöin messuosallistumisen kustannuksiin voi parhaillaan saada tukea noin 50 %. Saksan Messut Oy on Berliinin, Hampurin, Hannoverin, Karlsruhen, Leipzigin ja Stuttgartin messuyhtiöiden virallinen edustaja Suomessa, ja palvelee suomalaisia näytteilleasettajia sekä kävijöitä. Rakennutamme osastot, hoidamme pinta-alan varaukset ja osallistumiseen liittyvät tekniset tilaukset. Saksan Messut Oy hakee näytteilleasettajien osallistumiselle ELY-keskusten kansainvälistymistukea, mikäli tapahtumaan osallistuu kauttamme vähintään neljä suomalaisyritystä, joiden kohdalla hakuehdot täyttyvät. Lisätietoja Karlsruhessa järjestettävistä messuista: Saksan Messut Oy, Sonja Similä, puh. (09) 6122 1223, 050 387 9900, sonja.simila@dfhk.fi 2 2013 Messut Leipzig 51 OTWorld 13.–6.5.2014 Johtava ortopedian ja kuntoutusteknologian tapahtuma ORTHOPÄDIE + REHA-TECHNIK valmistautuu vuoteen 2014 uudistetulla brändillä sekä aiempaa laajemmalla kokonaistarjonnalla. Samanaikaisesti järjestetään ISPO-maailmankongressi, symposiumeja, workshopeja, luentoja sekä yli 500 näytteilleasettajaa esittelevä alan näyttely. Sekä saksalaiset että kansainväliset markkinajohtajat ovat messuilla tavattavissa. Seuraavaan tapahtumaan odotetaan 20 000 ammattilaista ympäri maailmaa. Tapahtuman keskiössä ovat protetiikka, ortotiikka, ortopedinen kenkätekniikka, kompressioterapia sekä kuntoutus. OTWorld tarjoaa klassisten painopisteiden lisäksi uusia ja epätavallisia yhteistyömahdollisuuksia teollisuuden ja käsityön, nuorten ja kokeneiden ammattilaisten sekä tutkimuksen ja käytännön välille. Lääketieteellisen kaupan tarjonta Saksassa on erittäin laaja, ja käsittää ortopediset tuet (esim. proteesit, ortoosit, insertit, kengät), lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet (pyörätuolit, sängyt, varastointi- ja viestintäratkaisut), kompressiositeet, proteesit sekä mm. kotihoidon välineet. Saksan julkisen sairausvakuutuksen julkaisemat luvut antavat kuvan toimialan liikevaihdon suuruusluokasta maassa. Vuonna 2012 korvauksista arviolta 2,5 miljardia euroa kohdistui ortopedisiin apuvälineisiin. Kuntoutukseen sekä muihin alan lääketieteellisiin laitteisiin ja tuotteisiin suunnattiin noin 1,1 miljardia euroa. Yksityiset sairausvakuutukset korvasivat samana vuonna vakuutetuille arviolta 0,4 miljardia euroa näistä kustannuksista. Sekä julkiset että yksityiset sairausvakuutukset korvaavat apuvälineiden ostot vain osittain, joten hankkiessaan perustuotetta paremman tai kokonaan toisen mallin vakuutetut joutuvat kustantamaan erotuksen itse. Esitellyistä apuvälinekaupan liikevaihdon luvuista puuttuvat vakuutusten ulkopuolelle jäävät tuotteet kuten urheiluvälineet sekä alusvaatteet. Toimialalle povataan vuonna 2013 maltillista kasvua. Saksan Messut Oy koordinoi suomalaisnäytteilleasettajille osastopaikkoja sekä ELY:n kansainvälistymistukea, mikäli vähintään neljä tukikelpoista yritystä ottaa osaa tapahtumaan. ot-world.com Lisätietoja Leipzigissa järjestettävistä messuista: Saksan Messut Oy, Sonja Similä, puh. (09) 6122 1223, 050 387 9900, sonja.simila@dfhk.fi Avaintekijät Ihr Schlüssel zum Markt BJL BERGMANN Rechtsanwälte Po Power Supply Solutions So S Ihre Experten für internationale Transaktionen Kansainvälisten transaktioiden asiantuntijanne www.bjl-legal.com BJL Bergmann Attorneys at Law Eteläranta 4 B 9 00130 Helsinki Tel. +358 9 696207 0 A AC/DC AC/D up to 7200 Watt DC/DC up to 700 Watt DC/D D Programmable P rog up to 15 kW www.emea.tdk-lambda.com Ilmoitukset – lisätietoja: Elina Annala , Saksalais-Suomalainen Kauppakamari, puh. (09) 6122 1233, elina.annala@dfhk.fi lam_130505_anz_definitiv.indd 1 2 2013 14.05.13 16:39 WIR DANKEN I KIITÄMME
© Copyright 2024