definitiv 1/2014 - Deutsch

1
2014
FINNLAND
[KU:L]
M a g a z i n d e r D e u t s c h - F i n n i s c h e n H a n d e l s k a mm e r
Saksal ais-suomal aisen K auppak amarin jäsenlehti
Terminkalender
Prüfung Wirtschaftsdeutsch
International in Helsinki
Tapahtumakalenteri
26.4. Premium partner
Liikesaksan kirjallinen koe
DFHK-Jahrestagung 28.4. Saksalais-Suomalaisen
in Helsinki
Kauppakamarin vuosikokous
Helsingissä
„Mittelstandsbörse
Finnland” in Helsinki
13.–14.5. Finnish-German 21.5.
Competitiveness Day
in Helsinki
Finnish-German
Competitiveness Day
Helsingissä
Inhouse Beratung, 22.5. IHK Schwarzwald-
Baar-Heuberg
Herausgeber
”PK–yrityspörssi” Helsingissä
Kansainvälistymisneuvonta
Baden-Württembergissä
Julkaisija
Deutsch-Finnische Handelskammer
Saksalais-Suomalainen Kauppakamari
Mikonkatu 25
Postfach/PL 83 FI-00101 Helsinki
Tel./Puh. +358 9 612 2120, Fax/Faksi +358 9 642 859
info@dfhk.fi, www.dfhk.fi
Präsident
Hallituksen puheenjohtaja
Heinrich Beckmann
Geschäftsführer Toimitusjohtaja
Manfred Dransfeld
Redaktion Toimitus
Christian Busse, Riitta Ahlqvist, Antti Grönlund, Mariaana Rainerla-Pulli
Hauptseite
Kansikuva
FINNLAND. COOL. – Finnland ist Ehrengast der Frankfurter Buchmesse 2014. Vom 8. bis 12. Oktober präsentiert es sich am Main von seiner coolen Seite. Dies
spiegelt sich u. a. im visuellen Erscheinungsbild und
im Pavillon wider, wofür erstmalig in der Geschichte
der Buchmesse Studenten verantwortlich sind (s. S. 5).
FINNLAND. COOL. – Suomi on Frankfurtin kirjamessu-
Redaktionsschluss Aineistopäivä
21. März / maaliskuuta 2014
jen teemamaa 2014, jolloin Suomi pääsee näyttämään
Anzeigen–Verwaltung Ilmoitusmyynti
Elina Annala, Tel./Puh. +358 9 6122 1233, elina.annala@dfhk.fi
suaalisessa yleisilmeessä ja paviljongissa, jonka suun-
Layout Adverbi
viileän puolensa 8.–12. lokakuuta. Tämä näkyy mm. vinittelusta ovat ensimmäistä kertaa kirjamessujen historiassa vastuussa opiskelijat (ks. sivu 26).
Druck Painopaikka Oy FRAM Ab
Gedruckt auf umweltfreundlichem Papier.
Painettu ympäristöystävälliselle paperille.
G-Print, Multiart Gloss
ISSN 1236–360X
Das Magazin erscheint viermal jährlich.
Die Abgabe erfolgt kostenlos an Mitglieder.
Nachdruck nur mit Quellenangabe.
Kauppakamarin jäsenlehti ilmestyy neljä
kertaa vuodessa. Se lähetetään jäsenistölle maksutta.
Tekstiä lainattaessa lähde aina mainittava.
Auflage
Painos 2000
Foto/Kuva Matti Mikkilä
1 2014
Inhalt
Deutsche Seiten
Saksankieliset sivut
Terminkalender 2 Tapahtumakalenteri
Inhalt 3
4 Esipuhe
Vorwort Sisältö
Sisältö
Buchmesse Frankfurt: 5
Frankfurtin Kirjamessut:
Finnlands Pavillon hat die Bögen rausSuomi loistaa paviljongillaan
Kultursponsoring – natürlich sind wir dabei! 6 Kulttuurisponsorointi – on luontevaa olla mukana!
Neue Mitglieder 8 Uudet jäsenet
DFHK intern 12 Kauppakamarin uutiset
13 Talousuutiset
Wirtschaftsnachrichten Strukturwandel belastet finnische Wirtschaft 15 Rakennemuutos kuormittaa Suomen taloutta
Deutsch-finnischer Handel im leichten Aufwind 16 Saksalais-suomalainen kauppa lievässä kasvussa
Deutschland auf Rang 2 bei Finnlands Im- und Exporten
17 Saksa Suomen toiseksi suurin vienti- ja tuontimaa
18 Aallonpohjan jälkeen luvassa myötätuulta
Mit Rückenwind aus dem Wellental Lebensmittel: Superfood Leinsamen 19 Elintarvikkeet: superfood pellava
Investitionsklima und -risiken in Finnland 20 Investointimahdollisuudet ja -riskit Suomessa
Wem die Stunde schlägt 22 Kenelle kellot soivat
Wirtschaftsnachrichten 23 Talousuutiset
Finnische Seiten
Geschäftsvermittlungen Suomenkieliset sivut
24 Liikeyhteydet
Buchmesse Frankfurt: 26 Frankfurtin Kirjamessut:
Finnlands Pavillon hat die Bögen rausSuomi loistaa paviljongillaan
Kultursponsoring – natürlich sind wir dabei! 27 Kulttuurisponsorointi – on luontevaa olla mukana!
Sprachen eröffnen neue, spannende Welten 28 Kieli on avain uuteen, jännittävään maailmaan
DFHK intern 29Kauppakamarin uutiset
30 Talousuutiset
Wirtschaftsnachrichten Rekordüberschuss im deutschen Außenhandel 33 Saksan ulkomaankaupassa ennätyslukemat
Mit Rückenwind aus dem Wellental 34Aallonpohjan jälkeen luvassa myötätuulta
Deutschland erneut Logistik-Weltmeister 36 Saksa jälleen logistiikan maailmanmestari
37 Talousuutiset
Wirtschaftsnachrichten Reisen: Brandenburg und Potsdam 38 Matkailu: Brandenburg ja Potsdam
40 Messu-uutisia
Messeneuigkeiten 1 2014
Vorwort
© Heli Sorjonen
4
Esipuhe
Finnland. Cool.
Liebe Leserinnen und Leser,
Finnland. Cool.
Hyvät lukijat,
Finnland ist 2014 Gastland der weltweit größten Buch- und Medienmes-
Suomi on vuoden 2014 teemamaa maailman suurimmilla kirja- ja
se in Frankfurt. Die Projektvereinbarung wurde 2009 von der finnischen
media-alan messuilla Frankfurtissa. Hanketta koskeva sopimus al-
Literaturgesellschaft und der Frankfurter Buchmesse unterzeichnet. FILI,
lekirjoitettiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Frankfurtin kirja-
die das Projekt koordiniert, ist Teil der 1831 gegründeten Literaturgesell-
messujen välillä 2009. FILI, joka vastaa hankkeen koordinoimisesta,
schaft.
toimii osana vuonna 1831 perustettua Seuraa.
Der Gastlandauftritt wirkt als Katalysator für den finnischen Litera-
Teemamaaesiintyminen toimii katalysaattorina Suomen kirjalli-
turexport und als hervorragender Hebel für eine breitere Sichtbarkeit
suusviennille ja erinomaisena vipuvartena kulttuurimme laajemmal-
unserer Kultur. Er ist auch ein Forum für die Diskussion aktueller gesell-
le näkyvyydelle. Se on myös foorumi ajankohtaiselle yhteiskunnalli-
schaftlicher Themen, deren Einfluss weit reicht.
selle keskustelulle, jonka vaikutus ulottuu laajalle.
Jährlich besuchen ca. 7 300 Aussteller aus 97 Ländern die Messe,
Messuilla on vuosittain noin 7 300 näytteilleasettajaa 97 maasta.
die zudem 175 000 Fachbesucher aus 140 Ländern und 100 000 weitere
Messuilla käy 175 000 ammattilaista yli 140 maasta ja runsas 100 000
Messebesucher bzw. Literaturfreunde anlockt. Fachbesucher sind Ent-
muuta kävijää, kirjallisuuden harrastajia ja lukijoita. Ammattilaiskävijät
scheider – fast 80 % von ihnen dürfen Verlagsrechte kaufen oder ver-
ovat päättäjiä – lähes 80 prosentilla heistä on oikeus ostaa tai myy-
kaufen. Etwa 9 000 Journalisten aus 60 Ländern berichten jedes Jahr
dä julkaisuoikeuksia. Messuja seuraa joka vuosi noin 9 000 journalis-
über die Messe. Sie ist, obwohl sie in Frankfurt stattfindet, ein globa-
tia 60 maasta. Vaikka messut järjestetään Frankfurtissa, on kyseessä
les Ereignis.
maailmanlaajuinen tapahtuma.
Die finnische Kultur wird in Frankfurt in den wichtigsten Kulturein-
Suomalaista kulttuuria esitellään Frankfurtin keskeisissä kulttuu-
richtungen präsentiert. Die qualitativ hochwertigen Veranstaltungen
rilaitoksissa. Näiden laadukkaiden näyttelyiden, elokuvaohjelmien ja
und Konzerte, Ausstellungen, Filmvorführungen und Darstellenden
esittävän taiteen alaan kuuluvien tapahtumien ja konserttien myö-
Künste steigern den Ruf Finnlands als Tourismus- und Festivalland. So
tä lisääntyy Suomen tunnettuus myös matkailu- ja festivaalimaana.
ist FINNLAND. COOL. das größte internationale Kulturprojekt Finnlands,
Näin FINNLAND. COOL. -hanke on suurin suomalainen kansainväli-
das durch Firmenkooperationen Möglichkeiten zur Vielfalt und zum En-
nen kulttuuriyhteistyöhanke, jossa yritysyhteistyöllä on mahdollisuus
gagement bietet. Das Gesamtbudget des Projekts für fünf Jahre, etwa
monipuolistua ja vilkastua. Sen viiden vuoden kokonaisbudjetti, noin
vier Mio. Euro, verteilt sich gleichmäßig auf den öffentlichen und pri-
neljä miljoonaa euroa, jakaantuu tasan julkisen ja yksityisen sekto-
vaten Sektor.
rin välille.
Die Deutsch-Finnische Handelskammer hat sich bereit erklärt, bei
Saksalais-Suomalainen Kauppakamari ilmoittautui osallistuvan-
der Unternehmenspartnerakquise mitzuwirken und so ihr Betriebsfeld
sa yritysyhteistyökumppaneiden hankkimiseen ja siten laajentavan-
auch auf den Kulturbereich zu erweitern. Die deutsch-finnische Wirt-
sa toimintaansa myös kulttuurisektorille. Saksa-Suomi-talousakselilla
schaftsachse hat auch auf dieser Ebene großes Potenzial. Ein hervor-
onkin paljon potentiaalia tässäkin katsannossa. Erinomainen esimerk-
ragendes Beispiel für eine erfolgreiche Zusammenarbeit ist Stora Enso.
ki onnistuneesta yhteistyöstä on Stora Enso.
Herzlich willkommen beim großen Finnland. Cool. -Abenteuer, noch
Lämpimästi tervetuloa suureen Finnland. Cool. -seikkailuun, vie-
ist Zeit zum Mitmachen!
lä ehtii mukaan!
Iris Schwanck
Direktorin FILI (Finnish Literature Exchange)
Iris Schwanck
FILIn johtaja
1 2014
© Matti Mikkilä
5
Der finnische Pavillon auf der Frankfurter Buchmesse will u.a. Kühle und Ruhe vermitteln.
Entworfen haben ihn Natalia Baczyńska Kimberley, Nina Kosonen und Matti Mikkilä,
die Raum- und Möbelgestaltung an der Aalto-Universität in Helsinki studieren.
Frankfurter Buchmesse 2014
Finnlands Pavillon hat die Bögen raus
Der finnische Pavillon auf der diesjährigen Frankfurter Buchmesse ist eine Plattform mit kühler
Ausstrahlung, die verbinden will: typische finnische Winterlandschaften, Eis und Schnee mit nordischer
Gelassenheit, Ruhe und Reinheit. Das aus sechs Kreisen bestehende Raumgebilde bietet dem Besucher
eine Reise voller Erlebnisse, Bücher, Schönheit, Teilhabe, Aktivitäten und Überraschungen.
2 300 Quadratmeter, fast halb so groß wie ein Fußballplatz, ist
sind von leichter Beschaffenheit und scheinen im Raum zu schwe-
Finnlands Messepavillon. Entworfen haben ihn drei Master-Stu-
ben. Ihre klare Form und Helligkeit schaffen eine ruhige Umgebung
denten der Aalto Universität in Helsinki, die Raum- und Möbelge-
für die tatsächlichen Ausstellungsinhalte.
staltung studieren: Natalia Baczyńska Kimberley, Nina Kosonen
erfolgreich zusammengearbeitet und so war es für sie „natürlich“,
Menschlichkeit und
Gleichberechtigung im Mittelpunkt
so Matti Mikkilä, das Projekt gemeinsam anzugehen.
In dem Raumkonzept wird das Ambiente eines Parks mit dem ei-
und Matti Mikkilä. Die Gruppe hatte bereits in der Vergangenheit
Der Ausgangspunkt ihrer Diplomarbeit für die Universität
ner Bibliothek kombiniert. Die Menschennähe, Unparteilichkeit und
war der Slogan des Themenjahres: FINNLAND. COOL. Die drei
Zugänglichkeit der Bibliothek sowie die Bibliothek als ein Gemein-
Studenten machten sich begeistert ans Werk und produzierten
schaftsraum für jedermann spielte bei der Gestaltung eine wich-
sechs Konzepte statt der geforderten drei. Den Designern zufol-
tige ideologische Rolle. Die Designer wollten eine stille Oase inmit-
ge war das Ziel der visuellen Planung, dem Raum einen kühlen
ten des hektischen Messetrubels bieten, einen ruhigen Raum, wo
und ruhigen Ersteindruck zu verleihen. Erst beim weiteren Be-
die Möglichkeit zum Sitzen besteht. Dies passte nahtlos mit der
schreiten und näherem Kennenlernen erschließt sich dem Be-
Parkidee zusammen.
sucher der Raum und enthüllen die Kreise ihren Inhalt, ihre Atmosphäre und Überraschungen.
„Wir lassen den Park durch abstrakte Reflektionen und Schatten im Pavillon entstehen. Der Besucher kann unterhalb des Blät-
Die Kreise bilden individuell gestaltete Räumlichkeiten, die
terdaches wandeln und für einen Moment mit einem Buch in der
sich voneinander durch ihre Atmosphäre und ihren Inhalt un-
Hand eine Pause einlegen. Finnlands Pavillon bietet dem Besu-
terscheiden. Ausstellungen, eine Bühne mit Tribüne und ein Café
cher wie ein Park eine Atempause inmitten der hektischen, gro­ßen
schließen sich jeweils einem Kreis an. Durch Veränderungen der
Buchmesse. Darüber hinaus bietet er dem Besucher eine Reise
Beleuchtung, Größe und Höhe werden verschiedene Raumerleb-
voller Erlebnisse, Schönheit, Partizipation, Aktivitäten und Über-
nisse kreiert. Die architektonischen und monumentalen Kreise
raschungen“, sagt Matti Mikkilä. n
1 2014
Finnland. Cool.
6
Frankfurter Buchmesse
„Natürlich sind wir dabei!“
Finnland tritt in diesem Jahr auf zahlreichen Veranstaltungen in Deutschland als Gastland auf. Diese
Kultur- und Marketingevents bieten Unternehmen – nicht nur finnischen - ein einzigartiges Umfeld,
um ihre Produkte und Dienstleistungen an eine kaufkräftige, ausgewählte Kundschaft zu vermarkten.
Mittels Kultursponsoring lassen sich neue Kunden erreichen, denn Goodwill lässt sich auf breiter Front
hören und sehen. Ein gutes Beispiel hierfür ist die weltweit wichtigste Buch- und Medienveranstaltung,
die Frankfurter Buchmesse, auf der Stora Enso als Sponsor in Erscheinung tritt.
1) Katariina Tanner, Marketingleiterin
natürlich, dass wir uns beteiligen. Darüber
4) Wie wichtig ist die Rolle des
bei Stora Enso im Bereich Printing and
hinaus ist die Messe das weltweit wich-
Sponsorings, insbesondere des
Reading, welche Botschaft wollen Sie
tigste Ereignis der Buchbranche. Das gibt
Kultursponsorings, für Ihre
durch Ihr Engagement vermitteln?
uns die Gelegenheit, unsere globale Kund-
Unternehmenskommunikation?
Wir wollen durch unsere Beteiligung zei-
schaft unter einem gemeinsamen Themen-
Es geht nicht um das Sponsoring von Kul-
gen, dass wir an die Bedeutung des Lesens
dach zu versammeln.
tur an sich, sondern um das verbindliche
glauben und an das gedruckte Buch.
Engagement an Aktivitäten, die Mehrwert
3) Welche Sichtbarkeit bekommt
für unsere Kunden und Produkte bieten.
2) Was versprechen Sie sich von dem
Ihr Unternehmen konkret?
Die Frankfurter Buchmesse ist ein aus-
Sponsoring? Warum sollte gerade ein
Wir bekommen Sichtbarkeit bei allen Mar-
gezeichnetes Beispiel dafür: Wir glauben,
finnisches Unternehmen in seine
ketingmaßnahmen, die mit der Frankfur-
dass Lesen ein Grundrecht ist und dass
Sichtbarkeit in Frankfurt investieren?
ter Buchmesse zusammenhängen. So
das gedruckte Buch auch in Zukunft eine
Ein Großteil des Papiers für Bücher wird
wird die Frankfurter Buchmesse bereits
Rolle spielt. Mit anderen Worten: unse-
von Stora Enso in Finnland hergestellt und
vor ihrem eigentlichen Termin im Oktober
re Produkte unterstützen unsere Zielset-
gelangt dann nach Deutschland. Das Land
bei zahlreichen anderen Messen sichtbar
zung.
ist ein wichtiger Markt für uns, also ist es
sein.
5) Welches Buch lesen Sie zurzeit und
welches Werk würden Sie unseren
Lesern empfehlen?
Ich habe gerade das Buch „Hyvä ElämäLyhyt Oppimäärä“ (frei übersetzt „Gutes
Leben – ein Kurzlehrgang“) von Saku
Tuo­m inen gelesen. Ich teile seine Überzeugung, wonach „das Geheimnis eines
guten Lebens darin besteht, dass der
Mensch es wagt zu träumen und zu machen und sich die Zeit nimmt, mal anzuhalten, um sich zu erinnern und zu genießen." Auf meinem Nachttisch wartet bereits ein etwas umfangreicheres Werk von
© Stora Enso
Nicholas Basbanes. Es heißt „On Paper
– The Everything of its two-thousand year
history“ und ist im vergangenen Jahr erschienen. n
Finnland. Cool.
1 2014
© Anne Yrjänä
7
Finnische Tangopremiere in Berliner Philharmonie
Guardia Nueva schreibt am 6. Juni 2014 um 20 Uhr Musikgeschichte
Das 2001 gegründete Orchester aus dem westfinnischen Kokkola ver-
in der deutschen Hauptstadt. Als erstes finnisches Tango-Orchester
bindet den Habanerarhythmus mit weichen Akkordeonklängen und
wird es in der Berliner Philharmonie auftreten und unter der Leitung
skandinavischen Sängern. Als Solistinnen treten die Mezzosoprani-
von Raimo Vertainen den finnischen Tango virtuos interpretieren.
stin Angelika Klas und die Sängerin Jonna Pirttijoki auf.
© Jürgen Albrecht
Weitere Informationen: www.guardianueva.net
Finnischer
Literatur­export wächst
Finnische Bücher stoßen im Ausland auf steigendes Interesse. Das
geht aus einer gemeinsamen Studie von FILI (Finnish Literature Exchange) und dem finnischen Buchverlegerverband hervor, die die Entwicklung der Literaturexporte in den Jahren 2011-2015 untersucht. Danach lag der Wert der literarischen Ausfuhren 2011 bei 1,26 Millionen
Euro und erhöhte sich im Folgejahr auf 1,98 Millionen Euro. Die Zahlen
spiegeln die Verkaufserlöse aus Publishing-Rechten ins Ausland wider.
Mehrere Gründe werden für die positive Entwicklung angeführt:
Die Branche arbeitet professioneller, das Niveau der finnischen Literatur ist hoch und die Übersetzerschulung trägt Früchte. Darüber
Finnische Spezialitäten am Alex
hinaus hat der Gastlandstatus Finnlands auf der Frankfurter Buch-
Zwei Wochen lang war Finnland zu Gast in der Gourmet-Abteilung
messe 2014 besonders bei deutschen Verlagen Interesse geweckt.
der Galeria Kaufhof am Berliner Alexanderplatz. Vom 3.-15. März 2014
Gerade für kleine Sprachräume wie Finnland oder Schweden ist das
lockten u.a. wilde Beeren, saftiger Fisch, knuspriges Roggenbrot, Mol-
ausländische Wachstumspotenzial wichtig.
kereiprodukte, Süßwaren und Getränken aus dem nordischen Land.
Finnlands wichtigstes strategisches Ziel im Rahmen des Ehren-
Eröffnet wurden die Finnischen Wochen von DFHK-Geschäftsführer
gastauftritts ist es, den Literaturexport dauerhaft auf ein höheres
Manfred Dransfeld, der finnischen Botschafterin Päivi Luostarinen,
Niveau zu heben. Der deutsche Markt dient dabei als Sprungbrett
Geschäftsführer der Galeria Kaufhof Torsten Kruse sowie der DFHK-
auf andere internationale Märkte. Durchschnittlich 30 finnische Titel
Repräsentantin in Deutschland Marianne Sinemus-Ammermann.
sind in der Vergangenheit jährlich ins Deutsche übersetzt worden.
„Weitere Aktivitäten dieser Art, zum Beispiel in Frankfurt am Main im
Im Ehrengastjahr sind es bereits 125 Titel.
Herbst, sind geplant“, so Manfred Dransfeld.
1 2014
Finnland. Cool.
Neue Mitglieder
Uudet jäsenet
Wir heißen folgende Unternehmen als neue Mitglieder in der Deutsch-Finnischen Handelskammer willkommen.
Toivotamme seuraavat yritykset uusinä jäseninä tervetulleiksi Kauppakamariimme.
Suomi
Finnland
Ab Nanol Technologies Oy, HELSINKI
Schmierstoffadditive / voiteluaineiden
lisäaineiden kehitys ja tuotanto
www.nanoltechnologies.com
Raahen seudun yrityspalvelut, RAAHE
Wirtschaftsförderungsgesellschaften /
kehittämiskeskukset
www.rsyp.fi
Oiltanking Sonmarin Oy, KOTKA
Verkehr und Logistik / liikenne ja logistiikka
www.oiltanking.com
Oy Roberts Ab, TURKU
Lebensmittel / elintarvikkeet
www.roberts.fi
Hr Capitel, VEIKKOLA
Unternehmensberatung /
yrityskonsultointi
www.hrcapitel.fi
Pensi Rescue Oy, SASTAMALA
Medizintechnik und Healthcare /
sairaalateknologia ja terveydenhuolto
www.pensi.fi
Studentwork Sharper Oy, HELSINKI
Vermittlung von Dienstleistungen und
Personal / palvelu- ja henkilöstövälitys
www.studentwork.fi
Industrial News Service INS Oy Ab,
HELSINKI
PR-Agentur / viestintätoimisto
www.ins.fi
Pölkky Oy, KUUSAMO
Holzbe- und -verarbeitung /
puun sahaus, höyläys ja kyllästys
www.polkky.fi
Target Headhunting, HELSINKI
Rekrutierung, Beratung /
rekrytointi, konsultointi
www.targetheadhunting.fi
Confidex Oy, TAMPERE
Elektroindustrie / elektroniikkateollisuus
www.confidex.fi
Fountain Park Oy, HELSINKI
Unternehmensberatung /
yrityskonsultointi
www.fountainpark.fi
Isis Finland Oy, PORI
Technologie / teknologia
www.isis-finishing.com
Deutschland Saksa
EAA – European Actuarial
Academy GmbH, KÖLN
Bildung / koulutus
www.actuarial-academy.com
Eltako GmbH, FELLBACH
Elektroindustrie / elektroniikkateollisuus
www.eltako.com
EMS Log GmbH, BREMEN
Verkehr und Logistik / liikenne ja logistiikka
www.ems-log.de
Hans Zewe GmbH Stahlhandel,
THOLEY-THELEY
Metallerzeugnisse / metallivalmisteet
www.zewe.de
Schotten & Hansen GmbH, PEITING
Holzdielen- und Möbelmanufaktur /
puuhuonekalujen valmistus
www.schotten-hansen.com
schäfer sport & fitness, LICHTENFELS
Sportgeräte / urheiluvälineet
www.schaefer-fitness.de
DF Green Oy
Die DF Green Oy verhilft KMUs zu rentablem
DF Green Oy auttaa PK-yrityksiä kasvamaan
Wachstum auf internationalen Märkten. Sie
kannattavasti kansainvälisille markkinoille.
analysiert die Tätigkeitsvoraussetzungen im
DFG analysoi yrityksen toimintaedellytyksiä
Exportgeschäft, organisiert Schulungen, plant
vientikaupassa, järjestää valmennustilaisuuk-
und realisiert die erforderlichen praktischen
sia sekä suunnittelee ja toteuttaa tarvittaes-
Maßnahmen. Kernkompetenz der DF Green Oy
sa kasvun vaatimat toimenpiteet käytännös-
ist die Kommerzialisierung von Produkten und
sä. DFG:n osaamisen ydintä on tuotteiden ja
Dienstleistungen für den Weltmarkt. Die Stär-
palveluiden kaupallistaminen kansainvälisillä
ken sind eine langjährige Erfahrung, standardi-
markkinoilla. DFG:n vahvuuksia ovat kokemus,
sierte Servicepakete sowie ein umfangreiches
tuotteistetut palvelupaketit kasvun toteutuk-
internationales Netzwerk.
sessa ja kattava kansainvälinen verkosto.
© DF Green
8
Kontakt / Yhteystiedot: Kari Ylönen, Tel. +358 400 500 216, kari.ylonen@dfg.fi, www.dfgreenoy.com
1 2014
Neue Mitglieder
EMS Log GmbH
EMS Log ist ein Anbieter von weltweiten Spezial-
Bremenissä toimiva EMS Log tarjoaa maa-
transporten und Experte für Projektladung mit Sitz
ilmanlaajuisesti erikoiskuljetuspalveluja, mm.
in Bremen. EMS Log verfügt im skandinavischen
isokokoisten ja haastavien rahtien kuljetuksia.
Markt über eine langjährige Erfahrung und setzt
EMS Logilla on pitkäaikainen kokemus Pohjois-
ein besonderes Augenmerk auf finnische Kunden,
maiden ja erityisesti Suomen markkinoista. Yri-
mit denen EMS Log in ihrer Muttersprache kom-
tys palvelee myös suomen kielellä. EMS-Fehn-
munizieren kann. EMS Log ist Teil der EMS-Fehn-
konserniin kuuluvalla EMS Logilla on tukenaan
Group und kann sich auf ein Netzwerk von Reede-
koko Euroopan kattava varustamo-, logistiikka-
reien, Logistikdienstleistern und Hafenumschlags-
palvelu- ja satamapalvelukumppaneiden ver-
unternehmen in ganz Europa stützen.
kosto.
Kontakt / Yhteystiedot: Dominic Sleur, +49 421 380 459 10, dominic.sleur@ems-log.de, www.ems-log.de
Industrial News Serice – INS Oy
Industrial News Service – INS Oy ist eine Nachrich-
Industrial News Service – INS Oy on am-
tenagentur, spezialisiert auf die Produktkommunika-
mattimediaan suunnattuun tuoteviestintään
tion für Fachmedien. INS verhilft schon seit 35 Jahren
erikoistunut uutistoimisto. INS on luonut joh-
den Produkten führender internationaler Hersteller
tavien kansainvälisten yritysten tuotteille nä-
in unterschiedlichen Medien zu Präsenz und über-
kyvyyttä ja uskottavuutta erilaisissa mediois-
zeugendem Auftritt. Die Kunden können entweder
sa jo 35 vuoden ajan. Voit kirjoittaa itse teks-
die Texte selbst verfassen oder INS damit beauftra-
tisi tai anna INSin kirjoittaa se puolestasi. INS
gen. Die Agentur wählt aus ihrer Datenbank, in der
valitsee relevantit mediat oman tietokannan
100 000 Publikationen aus 160 Ländern erfasst sind,
100 000 julkaisusta 160 maasta ja lähettää
die relevanten Medien aus und versendet die Presse-
tiedotteen. INS tarjoaa kustannustehokkaat
mitteilung. INS bietet kosteneffizienten Medienser-
mediapalvelut, hinnat alkaen 650 e/tiedote/
vice ab 650 EUR pro Pressemitteilung und Sprache.
kieliversio.
Kontakt / Yhteystiedot: Michaela Cronstedt, +358 9 6120 990, Michaela.Cronstedt@ins.fi, www.ins.fi
Isis Group
Die Isis Group (Isis GmbH, Isis Finland Oy und Isis
Isis-konserni (Isis GmbH, Isis Finland Oy ja
Turkey) ist seit 2008 in Finnland tätig. Mit ihrem Ur-
Isis Turkey) on toiminut Suomessa vuodesta
sprung im Korrosionsschutz, hat sich der Konzern
2008. Konserni on kehittynyt korroosiosuoja-
zu einem internationalen Service- und Technolo-
usten tarjoajasta kansainväliseksi palvelu- ja
gieunternehmen entwickelt. Neben unserer Kern-
teknologiayritykseksi. Referenssimme katta-
kompetenz mit Referenzen in Luft- und Schifffahrt
vat ilma- ja meriliikenteen, (ydin)voimala- ja
sowie (Kern-)Kraftwerks-, Brückenbau und erneu-
sillanrakennuksen sekä uusiutuvan energi-
erbaren Energien, haben wir das Recht zum Allein-
an alan toimijat. Tämän ydinosaamisen lisäksi
vertrieb für Cuprotect (eletromagnetische Abschir-
tarjoamme Suomessa yksinoikeudella sähkö-
mung) in Finnland.
magneettisilta pulsseilta suojaavia Cuprotectkäsittelyjä.
Kontakt / Yhteystiedot: Frank Drewes, +358 400 251 556, f.drewes@isis-finishing.com, www.isis-finishing.com
1 2014
Uudet jäsenet
9
Neue Mitglieder
Uudet jäsenet
Pensi Rescue Oy
© Pensi Rescue Oy
10
Das Familienunternehmen Pensi Rescue Oy
Pensi Rescue Oy on vuonna 1932 perustet-
wurde 1932 gegründet. Das Angebot umfasst
tu perheyhtiö. Tuotevalikoimaamme kuuluvat
Produkte für den Patiententransport, u.a. Bah-
potilaan kuljetukseen ja siirtämiseen tarvit-
ren, Tragestühle und Traggestelle. Pensi Rescue
tavat tuotteet, mm. paarit, kantotuolit ja re-
ist der führende Entwickler und Hersteller dieses
put. Olemme Pohjoismaiden johtava potilaan
Produktsortiments in den nordischen Ländern.
siirtokalusteiden suunnittelija ja valmistaja.
Sämtliche Produkte werden in Finnland entwor-
Kaikki tuotteemme suunnitellaan ja valmis-
fen und hergestellt. Mehr als die Hälfte davon
tetaan Suomessa. Tuotannostamme yli puo-
wird exportiert. Bei der Produktentwicklung ste-
let menee vientiin. Tuotekehityksessä etusi-
hen Vielseitigkeit, Benutzerfreundlichkeit und Er-
jalla ovat tuotteiden monipuolisuus, käyttä-
gonomie im Vordergrund.
jäystävällisyys ja ergonomia.
Kontakt / Yhteystiedot: Seija Aimio-Murawski, +358 40 5089 954, seija.murawski@pensi.fi, www.pensi.fi
Polar Spring OY
Das 2002 gegründete finnische Unternehmen
Polar Spring Oy on vuonna 2002 perustet-
Polar Spring Oy befasst sich mit der Abfüllung,
tu suomalainen yhtiö, joka keskittyy lähdeve-
dem Verkauf und Marketing von echtem finnischem
den pakkaamiseen, myyntiin ja markkinointiin.
Quellwasser. Das Wasser entspringt der Quelle von
Kivistön lähteen vesi suodattuu Salpausselän
Kivistö und wird von sauberen Sandschichten ge-
puhtaiden hiekkakerrosten läpi, joten vetem-
filtert. Es ist von höchster Qualität und wird für
me on huippulaadukasta ja makunsa puoles-
seinen Geschmack sehr geschätzt. Standort des
ta erittäin arvostettua. Tehtaamme sijaitsee
Werks ist die Gemeinde Asikkala, 25 km von Lah-
Asikkalassa, 25 km Lahdesta. Polar Spring
ti. Neben seiner Hausmarke Polar Spring füllt das
-tuotemerkkimme ohella pakkaamme vettä
Unternehmen Quellwasser auch für Unternehmen
myös asiakasyrityksen logolla varustettuna.
unter deren eigenem Logo ab – eine beliebte Praxis
Asiakkaat ovat hyödyntäneet tätä erityisesti
bei Messen und ähnlichen Veranstaltungen.
messu- tai esittelytilaisuuksissa.
GENUINE FINNISH SPRING WATER
Kontakt / Yhteystiedot: Maria Ijäs,
+358 50 3615 804, maria.ijas@polarspring.com, www.polarspring.com
Raahen seudun yrityspalvelut
(Business Service Raahe)
Der Business Service des Verwaltungsbezirks
RSYP on sekä aloittavia, kehittyviä että kan-
Raahe wendet sich an Unternehmen, die sich wei-
sainvälisille markkinoille pyrkiviä yrityksiä varten.
terentwickeln oder auf die internationalen Märkte
Neuvontamme on monipuolista ja kattaa yrityk-
wollen. Er bietet vielseitige Beratungsdienste, die
sen elinkaaren eri vaiheet yrityksen perustami-
von der Unternehmensgründung bis zur internati-
sesta kansainvälistymispalveluihin. Kauttamme
onalen Geschäftsausweitung reichen, und vermit-
yrittäjä saa yhteyden laajaan suomalaiseen ja
telt (inter-)nationale Kontakte. Die Region Raahe
kansainväliseen yrityspalveluverkostoon. Raa-
ist bekannt für ihre Maschinenbau- und Stahlindu-
hen seutu on tunnettu konepaja- ja terästeolli-
strie und verfügt über Spitzen-Know-how in Sa-
suudestaan. Erikoisteräsosaaminen on huippu-
chen Spezialstahl. Die Region hat gute Verkehrs-
luokkaa, mikä on lisännyt alueen houkuttele-
anbindungen und bietet Raum und die Vorausset-
vuutta investointien kannalta. Raahen seudulla
zungen für eine vielseitige Unternehmenstätigkeit.
on hyvät yhteydet, tilaa ja monipuoliset toimintaedellytykset yritystoiminnalle.
Kontakt / Yhteystiedot: Hillevi Ylitorvi, +358 40 830 3185, hillevi.ylitorvi@raahe.fi, www.rsyp.fi
Neue Mitglieder
Uudet jäsenet
Richter Karhula Oy
Das Unternehmen Richter-Karhula ist speziali-
Richter Karhula on erikoistunut paperiteolli-
siert auf Walzenservice, Neufertigung und Repara-
suuden telapalveluihin, uusien telojen valmis-
tur von Walzen der Papierindustrie. Eine Speziali-
tukseen sekä korjauksiin. Yrityksen erityisosaa-
tät sind dabei jegliche Arten von zonengesteuerten
mista ovat kaiken tyyppiset vyöhykeohjatut
Biegeausgleichswalzen. Zum Produktportfolio ge-
oikaisutelat. Tuotevalikoimaan kuuluvat kai-
hören auch alle anderen Walzenarten bis zu 80
kenlaiset telat aina 80 tonnin painoon saak-
Tonnen Gewicht, z.B. Saug-, Press-, Kalander-, Si-
ka, esim. imu-, puristin-, kalanteri-, sizer- ja
zer- und Tambourwalzen. Der Betrieb hat sich sehr
rullaintelat. Asiakkaat ovat ottaneet yrityksen
gut etabliert und die Auslastung im Bereich Wal-
erittäin hyvin vastaan ja telapalveluiden ja te-
zenservice und Walzenanfertigung konnte bereits
lanvalmistuksen käyttöaste on kasvanut mer-
deutlich erhöht werden.
kittävästi.
Kontakt / Yhteystiedot: Jari Hämäläinen, +358 40 0257 379, jari.hamalainen@richterkarhula.fi, www.richterkarhula.fi
© Oy Roberts AB
Oy Roberts AB
Das 1910 gegründete Familienunternehmen
Roberts on vuonna 1910 perustettu per-
Roberts stellt Beerenprodukte aller Art her,
heyritys, joka valmistaa erilaisia marja-
u.a. Gelees, Marmeladen und Füllungen sowie
tuotteita, kuten hilloja, marmeladeja ja
Dessertsaucen und Aromen. Neben der eige-
täytteitä sekä jälkiruokakastikkeita ja aro-
nen Produktion werden Rohstoffe und Halbfa-
meja. Oman tuotannon lisäksi Roberts vä-
brikate an Kunden aus den Bereichen Einzel-
littää raaka-aineita ja puolivalmisteita vä-
handel, Industrie und Bäckerei sowie dem Ho-
hittäiskauppa-, HoReCa-, teollisuus- ja
tel- und Gaststättengewerbe geliefert. In den
leipomoalalle. Viime vuosina Roberts on
letzten Jahren hat Roberts auch hochwertige
tuonut markkinoille myös korkealaatuiset,
portionsverpackte Gelees und Marmeladen so-
kuluttajapakatut hillot ja marmeladit sekä
wie innovative Snackprodukte auf Beerenbasis
innovatiiviset, marjapohjaiset välipalatuot-
auf den Markt gebracht, z.B. die Produktfamilie
teet, kuten Roberts Berry Smoothiet.
Roberts Berry Smoothie.
Kontakt / Yhteystiedot: Herr Mikko Roberts, +358 400 630 227,
mikko.roberts@roberts.fi, www.roberts.fi
schäfer sport & fitness
Die Firma schäfer sport & fitness ist seit 1994 ein
Vuodesta 1994 schäfer sport & fitness on ol-
renommierter Partner für die Sport- und Touris-
lut tunnettu urheilu- ja matkailualan yhteis-
musbranche. Import, Großhandel und Direktver-
työkumppani, jonka toimialana on urheiluvä-
trieb von Sportgeräten gehören genauso zum Port-
lineiden maahantuonti, tukkukauppa ja suo-
folio wie die Erstellung von Sport- und Vertriebs-
ramyynti sekä urheilu- ja myyntikonseptien
konzepten für den Tourismus. Seit vielen Jahren
kehittäminen matkailualan tarpeisiin. Suoma-
gehören vor allem finnische Firmen zu den Part-
laisyritykset ovat jo vuosien ajan olleet tärkei-
nern des hessischen Unternehmens.
tä yhteistyökumppaneita Hessenissä toimivalle
schäfer
sport &
fitness
schäfer sport & fitnessille.
Kontakt / Yhteystiedot: schäfer sport & fitness, +49 5636 999 677, info@schaefer-fitness.de, www.schaefer-fitness.de
1 2014
11
Energiegeladene
DFHK-Jahrestagung
am 28. April 2014
© Nordex SE
12
Die Jahrestagung der Deutsch-Finnischen Handelskammer steht am 28.
April 2014 im Zeichen neuer Energien. Festredner ist Lars Bondo Krogsgaard, Vorstandsmitglied und CCO des Hamburger Windanlagenherstellers Nordex SE. Sein Vortrag steht unter dem Titel „Erneuerbare im Aufwind? Erfahrungen einen global agierenden Technologieunternehmens”.
Im Rahmen der Verkehrsausschusssitzung werfen Kari Granberg,
Projektleiter bei Viking Line und Tommy Mattila, Geschäftsbereichsleiter bei Gasum, einen Blick auf die Zukunft von LNG (Flüssigerdgas). Als
Grußwortredner haben der finnische Wirtschaftsminister Jan Vapaavuori und der deutsche Botschafter in Helsinki Dr. Thomas Götz ihre
Teilnahme zugesagt.
Gemäß Programm beginnt die Tagung im Hotel Scandic Park in
Helsinki um 9.00 Uhr mit der satzungsgemäßen Mitgliederversammlung. Daran schließt sich um 10.00 Uhr die öffentliche Sitzung des Verkehrsausschusses an. Eine Stunde später folgt der ebenfalls öffentliche Festvortrag. Nach dem gemeinsamen Mittagessen klingt die Jahrestagung mit einem Empfang in der Deutschen Botschaft aus.
Paavo Stenius gewinnt
DFHK-Kunstwettbewerb
Paavo Stenius hat den mit 500 Euro dotierten Oktoberfest-Kunstwettbewerb der Deutsch-Finnischen Handelskammer gewonnen. Der
Wettbewerb stand unter dem Motto ”Oktoberfest Helsinki – ein Stück
vom bayerischen Himmel”. Die Entscheidung der Jury, der neben den
Künstlern Regina Dransfeld und Mika Törönen auch Alexander Bargum (links im Bild), CEO Algol Oy angehörte, fiel einstimmig aus. Das
Broschüre:
Wirtschaftstrends
Nordeuropa/
Baltikum
Siegerbild habe durch seine außerordentliche Kreativität, seine groß-
Die Deutsch-Finnische Handelskammer hat gemeinsam mit Germany
artige Farbwelt und die zum Thema passende Stimmung überzeugt,
Trade & Invest erneut die Broschüre ”Wirtschaftstrends Nordeuropa/Bal-
hieß es zur Begründung.
tikum” publiziert. Ungeachtet des tiefgreifenden Strukturwandels, den
Die Bilder der fünf Teilnehmer, die es bis in die Endrunde schaff-
die finnische Wirtschaft durchmacht, bietet das Land deutschen Unter-
ten, können noch bis zum 30.4.2014 in den Räumlichkeiten der Kam-
nehmen aufgrund seiner zahlreichen Großprojekte, hohen Innovations-
mer besichtigt werden. Herzlich willkommen!
fähigkeit und soliden Rahmenbedingungen gute Voraussetzungen für
Die Deutsch-Finnische Handelskammer organisiert am 11.9.2014
zum vierten Mal im Kaisaniemi Park das Oktoberfest. Weitere Informationen: www.oktoberfest-helsinki.fi
Geschäftserfolge. Konjunkturprognosen gehen in diesem Jahr von einem
leichten Wachstum aus, das sich 2015 verstärken soll.
Kostenloser Download unter
www.gtai.de oder www.dfhk.fi/publikationen
Facelift für DFHK-Homepage
Modern und frischer präsentieren sich seit Jahresanfang die Internetseiten der Deutsch-Finnischen Handelskammer. Wichtigste Elemente des
Facelifts sind: bessere Lesbarkeit durch ein klareres und größeres Schriftbild, visuelle Attraktivität durch größere Bilder und leichteres Auffinden
von Inhalten für den Nutzer dank besserer Seitenaufteilung. Umgesetzt
wurde das Facelift in Zusammenarbeit mit dem Berliner Unternehmen
CPS-IT und dem DIHK. Finnland zählt mit Norwegen, Österreich und Zentralasien zu den ersten Kammern, die sich ein neues Aussehen gaben.
Weitere Auslandshandelskammern werden 2014 folgen.
DFHK intern Kauppakamari
1 2014
13
Erdverkabelung ist
ein Milliardengeschäft
Finnland investiert in den kommenden Jahren 340–470 Millionen
Euro jährlich in die unterirdische Verlegung von Stromleitungen.
Das entspricht einem Netzwerkausbau von 8 000–10 000 Kilome© Aker Arctic
tern pro Jahr. Bis Ende 2019 soll der Erdverkabelungsgrad so von
29% im Jahre 2012 auf 44% steigen,
damit die Stromversorgungssicherheit
© Rainer Sturm / pixelio.de
gerade in dünnbesiedelten
Landesteilen gesichert wird. Für
Unternehmen aus dem
Erdbaubereich bieten sich allein
in diesem Jahr Aufträge in Höhe
von rund 100 Millionen Euro.
Erster LNG-betriebener
Eisbrecher
Die finnische Verkehrsbehörde hat bei der Arctech Helsinki Shipyard
Oy den weltweit ersten Eisbrecher mit LNG-Antrieb (Flüssigerdgas)
Nordex erhält Großauftrag
bestellt. Der Auftrag hat einen Wert von 123 Millionen Euro. Der Mehrzweckeisbrecher, der auch mit Diesel betrieben und zur Ölbekämp-
Die finnische Vermögensverwaltung Taaleritehdas hat beim Hambur-
fung eingesetzt werden kann, soll Anfang 2016 vom Stapel laufen. Ar-
ger Windanlagenbauer Nordex 19 Turbinen für den Windpark „Myllykan-
tech Helsinki Shipyard ist ein finnisch-russisches Gemeinschaftsun-
gas” an der Nordwestküste geordert. Es ist der dritte Abruf eines 2012
ternehmen, an dem die STX Finland Oy und der staatliche russische
vereinbarten Rahmenvertrages, der die Lieferung von bis zu 111 Anlagen
Schiffbaukonzern United Shipbuilding Corporation (USC) jeweils zur
vorsieht. Zusammen mit früheren Aufträgen liefert Nordex dieses Jahr
Hälfte beteiligt sind. Medienberichten zufolge ist USC daran interes-
über 40 Turbinen mit einer Gesamtkapazität von 125 MW nach Finnland.
siert, die Werft komplett zu übernehmen.
ERGMANN
Rechtsanwälte
Die Rechtsanwälte der Industrie
Anlagenbau. Energie. Infrastruktur.
Bergmann Attorneys at Law
Eteläranta 4 B 9
00130 Helsinki
1 2014
Tel. +358 9 6962 070
office@bergmann.fi
www.bergmann.fi
Wirtschaftsnachrichten Talousuutiset
14
2. Finnish-German Competitiveness
Day am 21. Mai in Helsinki
Unter dem Motto “Meet the Hidden Champions” organisiert die
Deutsch-Finnische Handelskammer den 2. Finnish-German Competitiveness Day. Im Rahmen der Konferenz präsentieren deutsche und finnische Weltmarktführer am 21. Mai 2014 im Pörssitalo in Helsinki ihre Erfolgsgeschichten. „Wie kann die Wettbewerbsfähigkeit von Unternehmen
erhalten und gesteigert werden? Wie wird man Hidden Champion?” sind
© Messukeskus
zentrale Fragen der Veranstaltung.
Als Referenten haben u.a. zugesagt:
n
Alexander Stubb, Finnlands Europa- und Außenhandelsminister
n
Alfred G. Haas, Vice President des Lichtherstellers Osram GmbH
n
Tapani Kiiski, Vorstandsvorsitzender und CEO des Holzverarbeitungs-
maschinenherstellers Raute Oyj
Messeauftritt in Finnland
Unternehmen aus Deutschland können sich ab sofort für folgende
Gemeinschaftsstände in Finnland anmelden:
Die Einrichtungsmesse Habitare findet dieses Jahr vom 10.-14.
September statt (www.habitare.fi). 60 000 Konsumenten werden
n
Risto Käkelä, CEO des Multifunktionsladerexperten Avant Tecno Oy
n
Siamäk Naghian, CEO des Aktivlautsprecherentwicklers Genelec Oy
n
Kim Väisänen, CEO des Datensicherheitsspezialisten Blancco Oy Ltd
Teresa Kemppi-Vasama, Vorstandsvorsitzende beim Schweißtechnikan-
n
bieter Kemppi Oy
n
Arto Lahti, Professor an der Aalto-Universität
wieder in den Messehallen Helsinkis erwartet.
Auch bei der größten Industriemesse des Landes organisiert
Moderiert wird die Veranstaltung von Tapio Nurminen, Auslandskorre-
die Deutsch-Finnische Handelskammer dieses Jahr einen Stand.
spondent des TV-Senders MTV und Finnlands größter Wirtschaftszei-
Zulieferer der metallverarbeitenden Industrie, Elektrotechnik,
tung Kauppalehti.
Plastik- und Gummiindustrie sowie branchenspezifischer IKT-Lösungen sind herzlich willkommen bei der Alihankinta vom 16.-18.
September in Tampere (www.alihankinta.fi).
Kontakt und weitere Informationen: Päivi Graefe,
Tel. +358 9 6122 1244, paivi.graefe@dfhk.fi, www.competitivenessday.fi
FinnBuild präsentiert vom 1.-3. Oktober die Bereiche Bauen,
© Warsteiner
Umwelttechnik und Infrastruktur (www.finnbuild.fi). Die größte
Baufachmesse Finnlands findet dieses Jahr bereits zum 21. Mal
statt.
Weitere Informationen: eva-maria.schmidt@dfhk.fi
OP-Pohjola blickt
optimistisch in die Zukunft
Der Finanzkonzern OP-Pohjola Group geht in seiner Konjunkturprognose zum Jahresanfang davon aus, dass die finnische Wirtschaft in diesem Jahr um 1,7% und im nächsten Jahr um 2,5% wachsen wird. Damit fällt OP-Pohjolas Einschätzung deutlich positiver
aus als die der Finnischen Zentralbank und des Finanzministeriums
vom Dezember.
Warsteiner baut
Kooperation mit Olvi aus
Die Brauereigruppe Warsteiner will enger mit der finnischen Olvi Gruppe zusammenarbeiten. Wie das sauerländische Unternehmen in einer
Nach Angaben von Chefökonom Reijo Heiskanen beruht der
Pressemitteilung berichtet, wird Olvi ab April die Marke Warsteiner auch
Aufschwung dabei auf der Belebung der Weltwirtschaft, die auch
in Finnland vertreiben und vermarkten. Seit 2013 übernimmt die Brau-
an Finnland nicht spurlos vorbeigehen werde. Als Folge rechnet
erei aus dem mittelfinnischen Iisalmi diese Aufgabe bereits in den drei
die Bank mit einem Ansteigen der Exporte 2014 um 4,2% und im
Baltischen Staaten. Der Konzern erzielte 2012 einen Umsatz in Höhe von
nächsten Jahr um 5,5%. Die Importe sollen um 2,0% bzw. 3,7%
rund 305 Mio. Euro und beschäftigt fast 2 000 Mitarbeiter in Finnland,
zulegen.
Weißrussland sowie im Baltikum.
Wirtschaftsnachrichten Talousuutiset
1 2014
Strukturwandel belastet
finnische Wirtschaft
15
as reale Bruttoinlandsprodukt (BIP) in Finnland ist 2013 ge-
D
Der wirtschaftliche Abschwung zeigte sich auch in der Be-
sunken. Nach vorläufigen Berechnungen des Statistischen
schäftigungssituation. Die Zahl der Arbeitslosen stieg um einen
Zentralamtes schrumpfte die finnische Wirtschaft im Ver-
halben Prozentpunkt auf 8,3 % im Jahresdurchschnitt, was im
gleich zum Vorjahr um 1,4 %. 2012 hatte der Rückgang 1 % betragen.
Hinblick auf die allgemeine Wirtschaftslage jedoch relativ nied-
Das BIP lag damit 6 % unter dem Niveau des Jahres 2008. Deutsch-
rig ist. Die Verbraucherpreise wiederum erhöhten sich um 1,5 %
land, Schweden und die USA haben dieses Niveau bereits übertroffen.
und damit deutlich langsamer als 2012 (+2,8 %).
Grund für diese negative Entwicklung ist neben der Finanz- und
Die öffentlichen Haushalte wiesen auch 2013 ein Defizit aus,
Staatsschuldenkrise in Europa der Strukturwandel, den das Land
das sich auf 2,0 % belief und damit 0,2 Prozentpunkte über dem
durchmacht. Hier ist insbesondere der Produktionseinbruch in der
Vorjahresniveau lang. Die öffentliche Gesamtverschuldung stieg
Elektroindustrie zu nennen, ausgelöst durch Nokias Schwierigkeiten
auf 56,9 %. Damit erfüllte Finnland als eines der wenigen Länder
und das Ende der Mobiltelefonherstellung in Salo. Die sinkende Nach-
der Eurozone die sogenannten Konvergenzkriterien bei der Neu-
frage nach Papier, bedingt durch die fortschreitende Digitalisierung,
verschuldung und beim Schuldenstand.
spiegeln sich in der Papierindustrie vor allem im Druck- und Schreib-
Die Weltwirtschaftstrends lassen vermuten, dass die Ex-
papier wider. Der Metallverarbeitung und dem Maschinenbau machen
portnachfrage im laufenden Jahr steigen und 2015 an Fahrt ge-
Überkapazitäten auf dem Weltmarkt und damit niedrige Preise bzw. ein
winnen wird. Dies setzt jedoch voraus, dass der Aufschwung in
steigender globaler Wettbewerbsdruck zu schaffen.
der Eurozone anhält und sich die Lage zwischen Russland und
Der Export war laut Statistikamt 2013 nahezu unverändert
der Ukraine nicht verschärft. Von Wirtschaftssanktionen gegen
(+0,3 %) und schaffte es ebenso wenig Wachstumsimpulse zu ge-
Russland wäre Finnland besonders stark betroffen, da das Land
ben wie die Investitionen (–6,4 %), der Privatkonsum (–0,8 %) und
sehr enge Wirtschaftsbeziehungen zum östlichen Nachbarn un-
die industrielle Produktion insgesamt (–2,6 %).
terhält. n
Entwicklung des Bruttoinlandsprodukts
in Finnland 2004–2013
6
Produktionsentwicklung nach Industriezweigen
5,3
4
Volumenindex 2000=100, saisonbereinigt
4,4
4,1
3,4
2,9
*Metall+Elektro
2,8
2
0,3
0
Chemie
–1
–2
–1,4
Holz+Papier
–4
–6
–8
–8,5
–10
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
Entwicklung des Bruttoinlandsprodukts
nach Wirtschaftszweigen
2013
Industrieproduktion im internationalen Vergleich
Volumenindex 1990=100, saisonbereinigt
Volumenindex 1990=100, saisonbereinigt
Finnland
Industrie
BIP
USA
Dienstleistungen
Eurozone
Bausektor
1 2014
Japan
Konjunktur Suhdanne
16
Deutsch-finnischer
Handel im leichten Aufwind
nen Jahr leichten Auftrieb bekommen, nachdem er 2012 um etwa 5 % zurückgegangen war.
Diese Entwicklung bestätigen sowohl die Angaben des
Statistischen Bundesamtes als auch der finnischen Zoll-
verwaltung. Wie in der Vergangenheit weichen die absoluten Zahlen der deutschen und finnischen Statistik
voneinander ab.
Dem Statistischen Bundesamt zufolge erhöhten sich
die deutschen Ausfuhren nach Finnland im Jahr 2013 um
1,4 % auf 8,2 Mrd. €. Die finnische Zollverwaltung ermittelte dagegen für den gleichen Warenstrom nur einen
Wert von 7,3 Mrd. €, der in etwa auf Vorjahresniveau lag.
Auch bei den Exporten von Finnland nach Deutschland lagen die finnischen Zahlen unter den deutschen.
Während die finnische Zollverwaltung einen Wert von
5,4 Mrd. € veröffentlichte, wies das Statistische Bundesamt 6,1 Mrd. € aus. Interessant ist, dass sich die Entwicklungstrends in den Statistiken unterscheiden: Die
finnische Außenhandelsstatistik weist eine Zunahme der
Ausfuhren nach Deutschland um 3 % aus; die deutsche
verzeichnet einen leichten Rückgang (–0,5 %).
Die Entwicklung im deutsch-finnischen Handel verlief trotz der widersprüchlichen Aussagen positiver als
der deutsche und finnische Außenhandel insgesamt.
Das Gesamthandelsvolumen erhöhte sich um etwa 1 %.
Deutschland war in der Summe Finnlands drittwichtigster Handelspartner hinter Russland und Schweden. Finnland behauptete in der deutschen Exportstatistik seinen
31. Rang und in der deutschen Importstatistik den 27.
Platz. An der deutschen Gesamtaus- und -einfuhr war
Finnland mit 0,7 % beteiligt.
Beim Blick auf die Warengruppen fallen bei den
deutschen Exporten nach Finnland die Zuwachsraten bei den Brennstoffen (+22 %), Nicht-Eisen-Metalle (+20,5 %) und Kraftmaschinen (+8,5 %) positiv auf.
Der Wert der Straßenfahrzeuge blieb nahezu unverändert. Trotz gesunkener Erstzulassungen in Finnland war
der Volkswagenkonzern 2013 erneut erfolgreichster Autobauer, der mit seinen Marken einen Markanteil von
27,4 % hatte. Umgekehrt fällt bei den deutschen Einfuhren aus Finnland die Steigerung bei den Straßenfahrzeugen (+164,5 %) und dem Zellstoff (+24,0 %) auf. Bei ersterem spiegelt sich der Produktionsbeginn der Mercedes
A-Klasse in Uusikaupunki wider. n
Außenhandel Ulkomaankauppa
Deutsch-finnischer Handel nach Warengruppen 2013
Deutsche Ausfuhr nach Finnland
0 Nahrungsmittel
1 Getränke und Tabak
2 Rohstoffe
3 Brennstoffe
4 Fette und Öle
5 Chemische Erzeugnisse
6 Bearbeitete Waren
darunter
64 Papier und Pappe
65 Garne und Gewebe
67 Eisen und Stahl
68 Nicht-Eisen-Metalle
69 Andere Metalle
7 Maschinen, Elektronik, Fahrzeuge
darunter
71 Kraftmaschinen
72 Arbeitsmaschinen
73 Metallbearbeitungsmaschinen
74 Sonstige Maschinen
75 Büromaschinen, EDV-Geräte
76 Kommunikationsgeräte
77 Elektrische Apparate
78 Straßenfahrzeuge
8 Sonstige Fertigwaren
darunter
84 Bekleidung
87 Mess- und Prüfgeräte
9 Andere sonst nicht erfasste Waren
Insgesamt
Deutsche Einfuhr aus Finnland
0 Nahrungsmittel
1 Getränke und Tabak
2 Rohstoffe
darunter
24 Holz
25 Zellstoff
3 Brennstoffe
4 Fette und Öle
5 Chemische Erzeugnisse
6 Bearbeitete Waren
darunter
63 Holzwaren
64 Papier und Pappe
67 Eisen und Stahl
68 Nicht-Eisen-Metalle
7 Maschinen, Elektronik, Fahrzeuge
darunter
71 Kraftmaschinen
72 Arbeitsmaschinen
73 Metallbearbeitungsmaschinen
74 Sonstige Maschinen
76 Kommunikationsgeräte
77 Elektrische Apparate
78 Straßenfahrzeuge
8 Sonstige Fertigwaren
9 Andere sonst nicht erfasste Waren
Insgesamt
Mio. €
549,4
83,4
224,7
58,3
2,7
1.206,6
1091,0
Veränd. %
+4,4
+6,1
+6,5
+22,1
+3,7
-2,1
-5,6
Anteil %
6,7
1,0
2,8
0,7
0,0
14,8
13,4
95,8
104,8
191,8
147,3
302,9
3.713,2
-6,9
-4,4
-19,2
+20,5
-9,0
-0,5
1,2
1,3
2,4
1,8
3,7
45,6
289,8
301,1
50,0
731,1
177,4
166,2
604,7
1.199,9
863,8
+8,5
-21,0
-15,4
-1,7
-7,3
-4,1
-5,9
+0,1
-2,5
3,6
3,7
0,6
9,0
2,2
2,0
7,4
14,7
10,6
157,8
263,8
355,7
8.148,8
-6,3
+2,6
+120,9
+1,4
1,9
3,2
4,4
100,0
Mio. €
78,0
7,4
536,9
Veränd. %
-25,7
+8,5
+15,4
Anteil %
1,3
0,1
8,7
104,8
356,9
323,2
0,9
601,4
2.649,9
+8,8
+24,0
+2,2
-45,2
+4,5
-11,2
1,7
5,8
5,3
0,0
9,8
43,1
127,1
1.214,2
562,0
564,8
1.233,1
-6,4
-18,7
+9,4
-9,6
-1,8
2,1
19,8
9,1
9,2
20,1
132,7
230,5
18,1
204,7
131,0
266,1
220,0
192,0
521,2
6.143,8
-6,8
-4,4
-18,2
-16,6
-49,9
+12,4
+164,5
-5,5
+100,2
-0,5
2,2
3,8
0,3
3,3
2,1
4,3
3,6
3,1
8,5
100,0
1 2014
Quelle: Statistisches Bundesamt
D
er deutsch-finnische Handel hat im vergange-
17
Deutschland auf Rang 2 bei
Finnlands Im- und Exporten
Deutschland ist 2013 wieder zum zweitwichtigsten Bestimmungsland finnischer Ausfuhren aufgestiegen.
Nach Angaben der finnischen Zollverwaltung belegte die Bundesrepublik damit in der finnischen Außenhandelsstatistik sowohl beim Export als auch beim Import den zweiten Rang.
S
chweden war 2013 erneut der wich-
Finnische AuSSenhandelsstatistik 2013
tigste Exportmarkt für die finnische
EXPORT
Industrie. Im Vergleich zum Vor-
Mio. €
Anteil %
IMPORT
Veränd. %
Mio. €
SALDO
Anteil %
Veränd. %
Mio. €
jahr stiegen die Ausfuhren ins benach-
Insgesamt
55.903
100,0
-2
58.168
100,0
-2
-2.265
barte Land um 3 % auf 6,7 Mrd. €. Diesel-
EU
30.873
55,2
+1
32.917
56,6
+4
-2.044
ben Wachstumraten verzeichneten auch
darunter
die Ausfuhren nach Deutschland, die sich
Schweden
6.477
11,6
+3
6.656
11,4
+5
-179
auf 5,6 Mrd. € erhöhten. Mit einem Anteil
Deutschland
5.411
9,7
+3
7.323
12,6
0
-1.912
Niederlande
3.463
6,2
-3
3.348
5,8
-1
+116
Großbritannien
2.898
5,2
0
1.836
3,2
+4
+1.062
Belgien
1.917
3,4
+11
1.222
2,1
-3
+695
Frankreich
1.767
3,2
+5
1.915
3,3
+5
-148
im Vorjahr den zweiten Platz belegt hatte.
Estland
1.741
3,1
+2
1.682
2,9
+9
+59
Es folgten die USA (6,4 %), die Niederlan-
Polen
1.366
2,4
-3
1.319
2,3
+11
+48
von 9,7 % an den finnischen Exporten lag
Deutschland damit hinter Schweden (Anteil 11,6 %) und vor Russland (9,6 %), das
de (6,2 %), Großbritannien (5,2 %) und China (4,9 %).
In der finnischen Einfuhrstatistik nahm
Deutschland erneut den zweiten Rang ein.
Russland konnte seine Position als wich-
Italien
Dänemark
Spanien
Nicht-EU-Länder
1.311
2,3
-2
1.532
2,6
-4
-221
1.035
1,9
0
1.788
3,1
+29
-753
788
1,4
-5
884
1,5
+17
-96
25.030
44,8
-5
25.251
43,4
-9
-221
darunter
Russland
5.354
9,6
-6
10.519
18,1
-1
-5.166
tigstes Importland behaupten. Seine Lie-
USA
3.559
6,4
-1
1.959
3,4
-2
+1.600
ferungen gingen um 1 % auf 10,5 Mrd. €
China
2.763
4,9
+6
3.680
6,3
-20
-917
zurück und machten 18,1 % der finnischen
Norwegen
1.649
2,9
-9
1.190
2,0
-45
+459
Japan
994
1,8
-7
663
1,1
-10
+330
Südkorea
841
1,5
+21
462
0,8
-47
+379
Kanada
738
1,3
+24
247
0,4
-29
+492
Gesamteinfuhren aus. Rund vier Fünftel
der Importe aus Russland machen Erdölund Ergaslieferungen aus. Die finnischen
Schweiz
732
1,3
-13
682
1,2
+1
+49
Einfuhren aus Deutschland blieben mit
Türkei
689
1,2
-1
382
0,7
-10
+307
7,3 Mrd. € nahezu unverändert. Das ent-
Australien
495
0,9
-20
120
0,2
-32
+374
sprach einem Anteil von 12,6 %. Schweden
Brasilien
483
0,9
-34
649
1,1
-20
-166
Südafrika
375
0,7
-25
337
0,6
-9
+37
rangierte mit einem Anteil von 11,4 % auf
Quelle: Finnische Zollverwaltung
dem dritten Platz vor China (6,3 %), den
Niederlanden (5,8 %) und den USA (3,4 %).
Der deutsch-finnische Handel erreichte
nen Jahr rückläufig, sie verringerten sich
Die finnische Chemieindustrie hat seit
ein Gesamtvolumen von 12,7 Mrd. €. Da-
um rund 2 %. Die Exporte beliefen sich
2000 ihre Exportbedeutung wertmäßig
mit lag Deutschland hinter Russland
in der Folge auf 55,9 Mrd. €, die Importe
ausgebaut. Ihr Anteil ist von einem Zehntel
(15,9 Mrd. €) und Schweden. Die Waren-
auf 58,2 Mrd. €. Damit wies die Handelsbi-
auf rund ein Fünftel gestiegen, wovon die
ströme zwischen Schweden und Finnland
lanz wie in den beiden Vorjahren ein Defizit
Hälfte Ölprodukte ausmachen. Die Bedeu-
beliefen sich in der Summe aus Exporten
von 2,3 Mrd. € aus. Einen Überschuss von
tung der Forstindustrie ist in demselben
und Importen auf 13,1 Mrd. €.
1,6 bzw. 1,1 Mrd. € erzielte Finnland 2013 im
Zeitraum von gut einem Viertel auf ca. ein
Handel mit den USA und Großbritannien.
Fünftel gesunken. Der Anteil der Techno-
Mit Russ­land und Deutschland zeigte die
logieindustrie ist nach dem Ende der Mo-
Die finnischen Gesamtausfuhren und
bilaterale Handelsbilanz dagegen ein Defi-
biltelefonexporte wertmäßig von 56 auf
-einfuhren waren auch im vergange-
zit von 5,9 Mrd. € bzw. 1,9 Mrd. €.
42 % gesunken. n
Handelsbilanz im Minus
1 2014
Außenhandel Ulkomaankauppa
Die MS Viking Grace, die erste Großfähre der Welt mit Flüssiggasantrieb (LNG), sorgte im ersten Betriebsjahr für steigende Passagierzahlen im Hafen Turku.
© Turun satamat, Robert Seger
18
Seetransporte 2013
Mit Rückenwind aus dem Wellental
D
ie Konjunkturflaute in Finnland
tainerumschlag in den finnischen Häfen
große Rolle. Im vergangenen Jahr entfie-
hat sich im vergangenen Jahr
um 1,6 % auf 1 472 000 TEU.
len im Hafen von Kokkola fast 40 Prozent
nicht auf die Seetransporte zwi-
des Gesamtumschlags auf den Transit, in
schen Finnland und dem Ausland nieder-
Vorsichtiger Optimismus
geschlagen. Nach Angaben der Finnischen
Kimmo Naski, Vorsitzender des DFHK-Ver-
sinki rund 14 %. Insgesamt erhöhte sich
Verkehrsbehörde wurde auf dem Seeweg
kehrsausschusses und Geschäftsführer
das Transitaufkommen 2013 um 6,2 %.
ein Warenvolumen von 96,3 Mio. Tonnen
des Hafens HaminaKotka, blickt mit vor-
Über 709 000 Lkw überquerten die fin-
transportiert. Das war ein Anstieg von
sichtigem Optimismus auf das laufende
nisch-russische Grenze in beide Rich-
3,3 % gegenüber dem Vorjahr. Die Exporte
Jahr. So seien die Exporte der finnischen
tungen.
legten dabei mit 5,5 % auf 47,0 Mio. Tonnen
Forstindustrie gut in Fahrt gekommen
Ein neuer Rekord wurde 2013 im Pas-
deutlich stärker zu als die Importe, die um
und es hätten auch die Importe aus Rus-
sagierverkehr mit dem Ausland aufgestellt.
1,2 % auf 49,3 Mio. Tonnen stiegen.
sland angezogen. Er räumt jedoch ein:
Die Zahl der Fahrgäste stieg um 1,4 % auf
HaminaKotka fast ein Drittel und in Hel-
Die Seetransporte näherten sich damit
„Viel hängt davon ab, wie sich die Lage in
über 18,2 Mio. an. Fast 9 Mio. Ankünfte und
langsam dem Spitzenniveau des Jahres
der Russischen Föderation entwickelt und
Abfahrten wurden im Fähr- und Kreuz-
2008 an, als ihr Gesamtvolumen 102 Mio.
ob das TIR-Abkommen ab 1.7.2014 einge-
fahrtverkehr mit Schweden registriert,
Tonnen ausmachte. Im Aufwind waren be-
stellt wird. Das Ende des Abkommens hätte
der im Vergleich zum Vorjahr erneut leicht
sonders die Transporte von Zellulose und
große Auswirkungen auf Finnlands größten
rückläufig war. Die zweigrößte Gruppe wa-
Sägewaren, Ölprodukten, sowie Rohmine-
Containerhafen und den Transitverkehr in
ren Reisende von und nach Estland, de-
ralien und -erzen.
Finnland allgemein.“
ren Zahl sich um über 4 % auf 7,9 Mio. er-
Gemessen am gesamten Umschlags-
Das russische Transitgeschäft spielt
volumen, d.h. Importe und Exporte zusam-
für finnische Transportdienstleister eine
um 14,5 % auf 145 000. n
Die gröSSten Exporthäfen Finnlands 2013
Die gröSSten Importhäfen Finnlands 2013
höhte. Die Zahl deutscher Besucher sank
mengerechnet, verteidigte der 40 km östseine Spitzenposition. Er war wie im Vor-
1.000 t
1.000 t
jahr der größte Importhafen des Landes,
1. HaminaKotka
8.547
1. Sköldvik
11.895
gefolgt von Helsinki und HaminaKotka. Der
2. Sköldvik
8.484
2. Helsinki
5.539
3. Kokkola
5.629
3. HaminaKotka
4.474
4. Helsinki
4.883
4. Naantali
5. Rauma
3.991
5. Raahe
3.634
2.729
südostfinnische Hafen HaminaKotka wiederum verteidigte in der Exportstatistik
seine Stellung als größter Hafen. Er ver-
4.171
6. Hanko
1.863
6. Pori
wies Sköldvik und den westfinnischen Ha-
7. Naantali
1.629
7. Rauma
1.874
fen Kokkola auf den 2. bzw. 3. Platz.
8. Oulu
1.467
8. Kokkola
1.855
9. Turku
1.225
9. Hanko
1.647
10. Pori
1.136
10. Oulu
1.494
11. Tornio
1.057
11. Tornio
1.434
12. Kemi
1.033
12. Turku
1.220
13. Uusikaupunki
904
13. Vaasa
1.032
ko (62 000 TEU) im Westen bzw. Süden des
14. Raahe
707
14. Inkoo
719
Landes. Insgesamt erhöhte sich der Con-
15. Inkoo
541
15. Jakobstad
576
Mit über 621 000 TEU war HaminaKotka mit Abstand wichtigster finnischer Containerhafen vor Helsinki mit 406 000 TEU.
Es folgten Rauma (256 000 TEU) und Han-
Verkehr Liikenne
1 2014
Quelle: Finnische Verkehrsbehörde
lich von Helsinki gelegene Ölhafen Sköldvik
19
Linseed Oy
Vielseitiges Superfood aus Leinsamen
Leinsamen ist eine der ältesten Kulturpflanzen, die bereits vor über 6000 Jahren in Ägypten angebaut
wurde. Während die Fasern der Pflanze in der Textilproduktion mit der Industrialisierung früh durch die
Baumwolle verdrängt wurden, ist der Samen als Zutat in der Lebensmittelproduktion heute gefragter denn
je. Leinsamen enthält wichtige B-Vitamine und Antioxidantien. Das Öl der Samen hat von allen Pflanzenölen den höchsten Gehalt an ungesättigten Omega-3-Fettsäuren. Damit wirkt Leinsamen ausgleichend auf
den Cholesterinspiegel und Stoffwechsel.
D
iese positiven Eigenschaften
nördlichste Leinsamen-Anbauland der
wurden die Produkte erstmals international
nutzt die Linseed Oy aus dem
Welt. Dank des kurzen, lichtreichen Som-
vorgestellt. Durch die innovative Herstel-
nordfinnischen Kauhajoki. Es
mers erreichen die VALO 24h-Produkte
lung, die moderne Verpackung und die über-
ist das einzige Unternehmen in Finn-
bessere Nährwerte als andere Produkte.
legenen Nährwerte zog Linseed hohe Auf-
land, das auf die Weiterverarbeitung von
Wahres Superfood aus Finnland! Diese
merksamkeit auf sich. Im Exportnetzwerk
Leinsamen zu innovativen Lebensmitteln
überragenden Eigenschaften werden neu-
der DFHK arbeitet die Firma nun daran, auf
spezialisiert ist. Die Firma verarbeitet
erdings auch in einer zweiten Produktfami-
dem deutschen Markt Fuß zu fassen. Erste
ausschließlich glutenfreie Rohstoffe aus
lie von Linseed genutzt: den glutenfreien
Erfolge gibt es schon: Im März wurden die
Finnland von eigens qualitätsgeschul-
Lumina-Backmischungen. Sie sind gesund
Produkte bei der Finnland-Kampagne in der
ten Landwirten. Der Vorteil ist, dass An-
und entsprechen dem anhaltenden Trend
Galeria Kaufhof in Berlin am Alexanderplatz
bau von Öllein in Finnland ohne Pflanzen-
zu mehr Convenience.
erstmals zum Verkauf angeboten.
schutzmittel möglich ist, denn die Pflan-
Auf der Anuga-Messe in Köln im Herbst
ze hat hier keine natürlichen Schädlinge
2013, der weltgrößten Ernährungsmesse,
AUTOR: Frank Irmscher
oder Pflanzenkrankheiten. Der Öllein ist
darüber hinaus eine anspruchslose und
ökologische Saatpflanze, die weniger
Düngung als Getreide oder andere Ölpflanzen benötigt.
Nach der Ernte werden die Samen
mild geröstet, was den nussigen Geschmack betont. Dabei bleiben alle wichtigen Nährwerte erhalten, denn erst nach
dem Rösten wird der Samen gemahlen
und mit getrockneten, wilden Beeren aus
Finnland gemischt. Das Ergebnis ist die
Produktfamilie VALO 24h, die 2011 auf
den Markt gebracht wurde. 2012 wurde
VALO 24h Leinsamen + Heidelbeeren in
Finnland auf Anhieb als „Produkt des Jahres“ vom Lebensmittelindustrieverband
ausgezeichnet.
Der Name („valo“ ist Finnisch für
„Licht“) hebt die besonderen Wachstumsbedingungen hervor: Finnland ist das
Konnten auf der Anuga-Messe überzeugen:
Innovative Leinsamen-Produkte von Linseed.
1 2014
Lebensmittel Elintarvikkeet
© Nordex SE
Im Energiesektor ist noch viel Luft nach oben für Investitionen, insbesondere im Bereich Windkraft.
20
Investitionsklima
und -risiken in Finnland
Finnland erhält in internationalen Rankings Topplatzierungen und die ausländischen Direktinvestitionen
sind in den letzten Jahren weiter gestiegen. Aber Finnland ist auch ein teurer Standort, dessen Industrien
einen Strukturwandel durchlaufen. Angesichts des globalen Konkurrenzdrucks investieren auch finnische
Unternehmen verstärkt im Ausland.
F
innland ist ein Standort mit hoher
Im Doing-Business-Report der Welt-
gleich jedoch ein teurer Standort. Der re-
politischer Stabilität, der in inter-
bank, der jährlich die aus Unternehmens-
guläre Mehrwertsteuersatz liegt bei 24 %.
nationalen Rankings sehr gute Be-
sicht relevanten Rahmenbedingungen für
Während das Preisniveau in Deutschland
wertungen erhält. Im Index von Transpar-
Investitionen in 189 Ländern bewertet,
2012 laut Eurostat nur um 1,1 % über dem
ency International, der eine Einschätzung
belegt Finnland 2014 einen guten zwölf-
EU-Durchschnitt lag, war es in Finnland
von Geschäftsleuten und Länderanalysten
ten Rang. Die besten Platzierungen erhält
um 21,7% höher und nach Luxemburg das
zum Korruptionsgrad in 177 Ländern wider-
es in punkto Betriebsschließung (3.), Ver-
teuerste in der Eurozone. Die finnische
spiegelt, liegt Finnland 2013 weltweit auf
tragsabschluss (8.) und beim Im- und Ex-
Arbeitsproduktivität war hingegen 2012
Rang drei. Auch das Weltwirtschaftsfo-
portverfahren (9.). Mittelmaß ist Finnland
leicht geringer als im Durchschnitt der Eu-
rum (WEF) führt es in der globalen Wettbe-
dagegen bei den Baugenehmigungen (36.),
rozone. Auf dem finnischen Markt ist der
werbsfähigkeit 2013 von 148 untersuchten
Kreditzugang (42.) und Unternehmens-
Wettbewerb in vielen Branchen gering, da
Ländern an dritter Stelle. In den Katego-
gründungen (55.).
diese von wenigen großen Anbietern domi-
rien Institutionen, Innovation, höhere Bil-
niert werden.
und Grundschule ist Finnland sogar welt-
Hohe Kosten,
niedriger Wettbewerbsdruck
weit führend. Auch bei der Entwicklung des
Positiv ist aus Investorensicht die Anfang
Monat und stieg bis zum 3. Quartal 2013
Finanzmarktes und der Qualität des Ge-
2014 umgesetzte Senkung der Körper-
auf 3.258 Euro. Aber auch die staatliche
schäftsumfeldes steht das nordische Land
schaftsteuer von 24,5 auf 20,0 %. Insge-
Ausbildung ist in dem nordischen Land auf
mit Rang fünf sehr gut da.
samt ist Finnland im internationalen Ver-
einem hohen Niveau, was sich 2012 in der
dung und Ausbildung sowie Gesundheit
Branchenreport Toimialakatsaus
Der finnische Durchschnittsbruttolohn
erreichte 2012 im Schnitt 3.184 Euro pro
1 2014
jüngsten PISA-Studie bestätigte. Dort be-
WEF-Länderrating 2013, Finnland
legt Finnland in der Summe der mathema-
Kriterien
tischen und naturwissenschaftlichen Fä-
Gesamtrang
higkeiten sowie Lesekenntnisse in Europa
Platz eins.
Die hohen Kosten und der teilweise geringe inländische Wettbewerbsdruck sind
auch Gründe dafür, dass Anbieter in Finn-
Finnland
Schweden
3
6
4
1
5
15
2 Infrastruktur
21
20
3
3 Makroökonomisches Umfeld
36
14
27
4 Gesundheit und Grundschule
1
13
21
5 Höhere Bildung und Ausbildung
1
8
3
15
12
21
20
18
41
5
8
29
14
1 Institutionen
6 Effizienz der Gütermärkte
land trotz der generell guten Standortbe-
7 Effizienz des Arbeitsmarkts
wertungen internationale Marktanteile ver-
8 Entwicklung des Finanzmarkts
loren haben. Nach fast 20 Jahren hat Finnland seit 2011 ein Außenhandelsdefizit. Der
Warenexport war 2012 nominal um 13 %
geringer als im Rekordjahr 2007 und ist
9 Technologische Reife
Deutschland
11
1
55
35
5
11 Qualität des Geschäftsumfeldes
5
7
3
12 Innovation
1
6
4
10 Marktgröße
Quelle: World Economic Forum: Global Competitiveness Report: www.weforum.org/issues/global-competitiveness
2013 weiter gesunken.
Ausländische Direktinvestitionen
GröSSte deutsche Investoren in Finnland (in Mio. Euro)
Laut finnischer Zentralbank hat sich der
Unternehmen
Branche
Bestand an ausländischen Direktinvestiti-
Lidl Suomi
Einzelhandel
825
Schenker East
Logistik
641
Bayer
Industrie
621
Würth
Industrie
298
286
onen Ende 2012 auf 73,3 Mrd. Euro summiert (+6,2 %). Vom Bestand waren ca.
70 % in Dienstleistungsbranchen und
Umsatz 2012
Sachtleben Pigments
Industrie
26 % in das verarbeitende Gewerbe ge-
Siemens
Industrie
272
flossen. Im Tertiärsektor wiederum hatte
DHL Freight
Logistik
202
BMW Suomi
Autohandel
166
das Finanz- und Versicherungswesen mit
24,0 Mrd. Euro den größten Bestand, der
Quelle: Zeitschrift „Talouselämä“
sich seit 2010 zudem kontinuierlich um insgesamt 14,3 % erhöht hatte. Noch stärker
hatte im selben Zeitraum der Handel zuge-
Vielseitige Investitionschancen
laufen umfangreiche Explorationen und
Obgleich sich der Bestand an auslän-
Finnlands Standortstärken sind vor allem in
mit weiteren Investitionen ist zu rechnen.
dischen Direktinvestitionen zuletzt trotz
der Forschung und Entwicklung, im IT- und
Sind Rohstoffvorkommen zweitran-
der schlechten Konjunktur weiter erhöht
Kommunikationssektor und in der techno-
gig für die Standortwahl, so wählen aus-
hat, waren 2012 nur 3.003 und somit 0,9 %
logie- und kapitalintensiven Fertigung, wie
ländische Investoren als (Haupt-)Nieder-
aller finnischen Unternehmungen unter
etwa im Maschinen- und Anlagenbau oder
lassung meist die Hauptstadtregion mit
ausländischer Kontrolle. Diese stellten mit
der Medizintechnik. Diese Bereiche bieten
den drei Kommunen Helsinki, Espoo und
234.000 Beschäftigten immerhin 15,9 % al-
sich weiterhin für ausländische Investiti-
Vantaa. Weitere Zentren sind Tampere und
ler Arbeitsplätze und erwirtschafteten mit
onen an, wobei die noch vor wenigen Jah-
Turku im Südwesten sowie Oulu an der
75,2 Mrd. Euro 19,0 % vom Gesamtumsatz.
ren sehr wichtige Elektronikindustrie zu-
Nordwestküste. Für eine Niederlassung im
letzt stark an Bedeutung verloren hat.
Süden spricht die Konzentration von Fach-
legt (um 64,1 % auf 9,6 Mrd. Euro).
Die Zahl der deutschen Unternehmen
ist gestiegen. 2012 erfasste die finnische
Erhebliches Investitionspotenzial bie-
kräften, Wirtschaftsleistung und Kaufkraft
Statistik 323 Gesellschaften mit deutscher
tet der Energiesektor, etwa bei der bisher
sowie die gute Erreichbarkeit aus dem Aus-
Direktinvestition (2010: 294). Diese er-
wenig genutzten Windkraft. Bei Umwelt-
land.
wirtschafteten mit 17.123 Mitarbeitern ei-
technologien kommt 2012 eine Studie des
Allein in der Provinz Uusimaa, wozu
nen Umsatz von 8,6 Mrd. Euro. Damit lag
Naturschutzfonds WWF und der Cleantech
der Großraum Helsinki zählt, lebten 2012
Deutschland hinter Schweden (773 Unter-
Group Ltd. zu dem Ergebnis, dass Finnland
ca. 28,9 % der Gesamtbevölkerung. Der
nehmen, 15,7 Mrd. Euro Umsatz) und den
unter 38 untersuchten EU-, OECD- und
Anteil an der finnischen Wirtschaftslei-
USA (444 Gesellschaften, 9,4 Mrd. Euro
Schwellenländern die viertbesten Chancen
stung betrug 2011 laut neuesten Daten so-
Umsatz) auf Rang drei. Die schwedische
hat, Start-up-Unternehmen zu etablieren.
gar 37,8 %. Der Bruttolohn lag im gleichen
Wirtschaft hat mit Abstand die höchsten
Um seine Bedeutung als Standort zu stär-
Jahr um 10,9 % über dem Landesdurch-
ausländischen Direktinvestitionen in Finn-
ken, hat Finnland die Initiative „Cleantech“
schnitt. Insgesamt gliedert sich das Land
land getätigt. So entfielen auf den nor-
ins Leben gerufen. Das Interesse auslän-
in 18 Festlandprovinzen sowie in die stark
dischen Nachbarn Ende 2012 etwa 46,7 %
discher Konzerne weckt auch der Abbau
schwedischsprachigen Åland-Inseln, die
vom Gesamtbestand. Es folgten die Nie-
der reichen Metallvorkommen, der seit Mit-
einen hohen Autonomiegrad haben.
derlande (21,5 %) vor Dänemark (5,9 %)
te der 90er-Jahre nicht mehr staatlichen
und Deutschland (5,7 %).
finnischen Betreibern vorbehalten ist. Hier
1 2014
AUTOR: Torsten Pauly (GTAI)
Branchenreport Toimialakatsaus
21
22
Wem die Stunde schlägt
Die Grenzen zwischen „Freizeit“ und „Arbeitszeit“ verschwimmen immer mehr. Ist es vor diesem Hintergrund sinnvoll, die Arbeitsleistung von Menschen an dem reichlich formellen Kriterium zu messen, wie
viel Zeit sie am Arbeitsplatz verbringen? Für solcherlei Fragen interessiert sich das geltende Recht nur
am Rande. Das finnische Arbeitsrecht ist ein Paradebeispiel dafür, wie rechtliche Regelungen den
tatsächlichen Gegebenheiten und Notwendigkeiten gelegentlich Jahrzehnte hinterherhinken können.
D
eutsche Unternehmen, die in
Entsendegesetz gelten auch für Entsen-
Erfahrungsgemäß bereiten deutschen
Finnland tätig sind, sollten sich
dete die zentralen Regelungen des fin-
Arbeitgebern in Finnland vor allem folgende Punkte Kopfzerbrechen:
gerade beim Thema „Arbeitszeit“
nischen Arbeitsrechts. Dazu zählen u.a.
nicht auf ihre Erfahrungen in Deutschland
die arbeitszeitlichen Vorschriften sowie
verlassen. In der Bundesrepublik als unbe-
allgemeinverbindliche Tarifverträge. Letz-
denkliche angesehene Regelungen halten
tere sind in Finnland von erheblicher Be-
• Geltungsbereich
des Arbeitszeitgesetzes:
nicht unbedingt einer Überprüfung anhand
deutung: „Auf dem Bau“ und in der Indus-
In den allermeisten Fällen gilt das Arbeits-
des finnischen Rechts stand. Deutsche Un-
trie wird sich kaum ein Tätigkeitsbereich
zeitgesetz ohne Wenn und Aber. Die für
ternehmer sollten sich davor in Acht neh-
finden, der nicht in den Anwendungsbe-
ausländische Arbeitgeber wichtigste Aus-
men, Verstöße auf die leichte Schulter zu
reich eines Tarifvertrages fällt. Wohlge-
nahme ist der Fall, dass der Arbeitnehmer
nehmen. Die finnischen Arbeitsschutzbe-
merkt gilt dies häufig ebenso für Bürotä-
von zu Hause aus arbeitet oder vom Ar-
hörden kontrollieren häufig gerade aus-
tigkeiten.
beitgeber aus anderen Gründen nicht er-
ländische Arbeitgeber, besonders gerne
auf Großbaustellen.
Wenn finnische Arbeitnehmer Gewerk-
wartet werden kann, die Arbeitszeit des
schaftsmitglied sind, was wesentlich häu-
Mitarbeiters zu überwachen. In aller Re-
Dabei spielt es keine Rolle, ob es sich
figer als in Deutschland der Fall ist, kom-
gel fallen unter das Gesetz also weder das
bei den Mitarbeitern einer ausländischen
men sie oft in den Genuss sehr günstiger
„Home Office“ noch Verkaufsvertreter.
Gesellschaft „nur“ um entsendete Ar-
Beratung durch Gewerkschaftsanwälte
beitnehmer handelt oder ob sie originär
und können ihre Rechte wirksam durchset-
• Arbeitszeitverkürzung:
dem finnischen Arbeitsrecht unterliegen.
zen – auch dessen sollte sich ein deutscher
Die maximale regelmäßige Arbeitszeit be-
Denn nach dem finnischen Arbeitnehmer-
Arbeitgeber bewusst sein.
trägt 40 Stunden pro Woche. Oft ist dies
auch die tatsächliche Wochenarbeitszeit.
Allerdings sehen die meisten Tarifverträge eine Arbeitszeitverkürzung bei vollem
Lohnausgleich vor, gemäß dem Tarifvertrag der Technologieindustrie im Jahr 2014
beispielsweise auf eine durchschnittliche
wöchentliche Arbeitszeit von 36,2 Stunden. Dies ist ein Überbleibsel aus den Achtzigern, das den Gewerkschaften „heilig“
geworden ist. Die Arbeitszeitverkürzung
wird erreicht, indem den Arbeitnehmern in
der Regel 12,5 freie Tage im Jahr gewährt
werden. In Finnland wird bei diesen freien
Tagen von „pekkaspäivät“ oder „pekkaset“
gesprochen. Taufpate war Matti Pekkanen
der Vorsitzende der Arbeitsgruppe, auf die
die Arbeitszeitverkürzung zurückgeht.
• Überstunden:
Nach dem Arbeitszeitgesetz dürfen in
einem Vier-Monats-Zeitraum höchstens
138 Überstunden geleistet werden und
© fotomek - Fotolia.com
1 2014
23
auf das Jahr betrachtet maximal 250.
ligen Unternehmens angehört. Nur selten
geordnete Stunden, sind sie mitsamt den
Durch eine (individuelle oder kollektive)
ist dies z. B. bereits bei Abteilungsleitern
Zuschlägen auszugleichen.
Vereinbarung zwischen Arbeitgeber und
der Fall. Die Bezeichnung spielt hier keine
Arbeitnehmer(n) darf die letztgenannte
Rolle, sondern es kommt – wie immer im
Grenze auf 330 Stunden erhöht werden –
Arbeitsrecht – auf die tatsächlichen Gege-
• Strafrechtliche
Konsequenzen bei Verstößen:
das ist das Maximum! Eine Überschreitung
benheiten an. In der Regel sind die ersten
Der Arbeitgeber bzw. sein Vertreter ist
der Maximalgrenzen zieht u. a. die straf-
zwei Überstunden täglich mit einem „Bo-
dazu verpflichtet, die Arbeitszeiten seiner
rechtliche Verantwortung des Arbeitge-
nus“ von 50 % abzugelten, jede weitere
Mitarbeiter zu erfassen. Unterlässt er dies
bers nach sich. Der Verstoß wird auch nicht
dann mit einem Zuschlag von 100 %. An
vorsätzlich oder grob fahrlässig, ist ein
dadurch aus der Welt geschafft, dass der
Wochenenden oder Feiertagen fallen wei-
im finnischen Strafgesetzbuch geregel-
Arbeitnehmer mit der Überschreitung der
tere Zuschläge an.
ter Straftatbestand erfüllt (§ 2 des 47. Ab-
Grenzen einverstanden war und ihm die
schnitts). Geahndet wird der Verstoß mit
unzulässigen Überstunden vergolten wor-
• Arbeitszeitkonten:
den sind.
Arbeitszeitkontenmodelle sind in Finnland
Monaten. Diese Strafnorm ist nicht nur ein
verbreitet, aber noch nicht in allen Tarif-
„Papiertiger“. Wenn die Arbeitsschutzbe-
verträgen verankert. Wenn sie dazu die-
hörde bei einer ihrer häufigen Kontrollen
Wie in Deutschland sind Klauseln in Ar-
nen sollen, es bis zu einem gewissen Grad
einen solchen Verstoß feststellt, gibt sie
beitsverträgen, mit denen Überstun-
dem Arbeitnehmer zu überlassen, wann er
die Akten an die Staatsanwaltschaft wei-
den pauschal abgegolten werden sollen,
arbeitet, können dadurch Überstundenzu-
ter. Damit folgt auf die Arbeitsschutzprü-
höchst problematisch. Solche Vereinba-
schläge wirksam vermieden werden. Wenn
fung unmittelbar ein Strafverfahren.
rungen sind in Finnland meist nur wirk-
es sich jedoch um echte Überstunden han-
sam, wenn der betreffende Arbeitnehmer
delt, also um über die regelmäßige Arbeits-
der obersten Führungsebene des jewei-
zeit hinausgehende, vom Arbeitgeber an-
Weitere Informationen:
Markus Majer, Tel. +358 9 6122 1247,
E-Mail: Markus.Majer@dfhk.fi
© Andreas Hermsdorft / pixelio.de
• Abgeltung von Überstunden:
Geldstrafe oder Freiheitsstrafe bis zu sechs
Arbeitslose dürfen 300 Euro
abzugsfrei dazuverdienen
Seit Anfang des Jahres 2014 können Arbeitslose in Finnland 300
Euro brutto pro Monat hinzuverdienen, ohne dass dies ihr Arbeitslosengeld beeinflusst. Alle Einkünfte müssen jedoch weiterhin der
finnischen Sozialversicherungsanstalt KELA gemeldet werden, auch
wenn sie insgesamt unter dem Grundfreibetrag liegen. Übersteigt
das Einkommen die 300 Euro Freibetragsgrenze, wird der darüber
gehende Anteil zur Hälfte verrechnet bzw. vom Arbeitslosengeld abgezogen.
1 2014
Recht Lakiasiat
24
Geschäftsvermittlungen
Finnische Unternehmen suchen
Vertriebspartner/Abnehmer in
Deutschland
Suomalaiset yritykset etsivät
edustajaa/ostajaa Saksasta
Hersteller von neuartigen Ladekränen für
Transporter sucht Abnehmer. Mit dem
fest im Transporter eingebauten Ladekran
können Objekte bis zu einem Gewicht von
250 kg gehoben werden. Der Ladekran ist
speziell für Transporter konzipiert, bei denen eine Ladebordwand nicht erforderlich
ist oder nicht eingesetzt werden kann.
A. Kiviniemi Oy
Akselintie 12
20200 TURKU
Finnland
Tel. +358 2 211 6106
Fax +358 2 469 1861
www.steelman.fi
E-Mail: raimo.kiviniemi@steelman.fi
Ansprechpartner: Herr Raimo Kiviniemi
Hersteller von Insektenschutzmittel für
Pferde sucht Vertriebspartner.
Frescon Oy
Vikinraitti 5
33880 LEMPÄÄLÄ
Finnland
Tel. +358 45 1126650
Fax +358 3 3677727
www.frescon.fi
E-Mail: harri.vaismaa@frescon.fi
Ansprechpartner: Herr Harri Vaismaa
Hersteller von Zeckenpinzetten sucht
Vertriebspartner in Bayern.
Oy Archipelago Instruments Ab
Bulevardi 19 C 23
00120 HELSINKI
Finnland
Tel. +358 0400 437806
www.saaristolaakarit.fi
http://archipelagodoctors.fi/z-tweezers
E-Mail: janne.castren@saaristolaakarit.fi
Ansprechpartner: Herr Janne Castrén
Hersteller von Nahrungsmitteln sucht Vertriebspartner für Berry Smoothies
und Berry Boosters.
Oy Roberts Ab
PL 90
20101 TURKU
Finnland
Tel. +358 2 278 5000
Fax +358 2 278 5040
www.roberts.fi
E-Mail: julia.lempiainen@roberts.fi
Ansprechpartner: Frau Julia Lempiäinen
Liikeyhteyksiä
Importeur und Agentur von Konsumgütern, insbes. elektronischen Geräten,
sucht Kontakt zu Großhändlern für
Haushaltsmaschinen.
Oy Udda Finland Ltd
Vasarakatu 4
15700 LAHTI
Finnland
Tel. +358 10 387 1900
Faksi +358 3 733 1033
www.uddafinland.fi
E-Mail: ville.ronkko@uddafinland.fi
Ansprechpartner: Herr Ville Rönkkö
Hersteller von Fahrtragen und Stühlen
bietet sowohl für den Krankentransport
als auch für Liegemietwagen/Liegendtaxis passende Lösungen an und sucht
Abnehmer. Die Produkte sind sowohl für
den ständigen als auch für den vorübergehenden Transport geeignet.
Pensi Rescue Oy
Aherajankatu 5
38250 SASTAMALA
Finnland
Tel. +358 3 512 5600
Fax +358 3 512 5644
www.pensi.fi
E-Mail: seija.murawski@pensi.fi
Ansprechpartner:
Frau Seija Aimio-Murawski
Hersteller von innovativen Holztellern
und flexiblen Serviertabletts sucht
Vertriebspartner.
Siili Trade Oy
Suontauksentie 14
82500 KITEE
Finnland
Tel. +358 50 532 0989
www.siilitrade.fi
E-Mail: simo.matikainen@siilitrade.fi
Ansprechpartner: Herr Simo Matikainen
Saksalaiset yritykset etsivät
suomalaisia tuotteita
Deutsche Unternehmen suchen
finnische Produkte
Saunatuotteiden myyjä etsii yhteyttä
puisten saunatuotteiden valmistajiin.
Ennen kaikkea kiinnostavat neljän litran
kiulut, joissa on muovisisäosa.
Finnsa GmbH
Marburger Strasse 35
36304 ALSFELD
Deutschland
Puh. +49 6631 96880
Faksi +49 6631 968896
www.finnsa.de
Sähköposti: silke.frey@finnsa.de
Yhteyshenkilö: Frau Silke Frey
Saksalaiset yritykset etsivät
edustajaa/ostajaa Suomesta
Deutsche Unternehmen suchen
Vertriebspartner/Abnehmer in Finnland
Kebabvartaiden valmistaja (jauheliha,
broileri, valmiskebab) etsii yhteistyökumppania, ostajia ja asiakkaita Suomesta.
Düzgün Food GmbH
Im Industriegelände 32
33775 VERSMOLD
Deutschland
Puh. +49 5423 474455
Faksi +49 5423 474445
www.duezguen-food.com
Sähköposti: j.burow@duezguen-food.com
Yhteyshenkilö: Herr Jonas Burow
Kuluttajatuotteiden (keittiö- ja talous­
tarvikkeet, sisustustuotteet, puutarhatuotteet jne.) valmistaja etsii yhteyttä
tavarataloihin, tukkukauppoihin ja
agentteihin.
Hecht International GmbH
Im Herrmannshof 10
91595 BURGOBERBACH
Deutschland
Puh. +49 9805 9333131
Faksi +49 9805 93332131
www.hecht-international.com
Sähköposti: bwe@hecht-international.com
Yhteyshenkilö: Frau Bettina Westphal
Teräksen ja terästuotteiden toimittaja
etsii ostajia.
TEK GmbH
Maximilian-Kolbe-Str. 41
55232 ALZEY
Deutschland
Tel. +49 6731 499901
Fax +49 6731 499903
Sähköposti: doran-gmbh@hotmail.de
Yhteyshenkilö: Herr Akay Ergönül
Yhteistyökumppaneita, palveluita
Kooperation, Dienstleistungen
Logistikdienstleister sucht Kontakt zu
deutschen Spediteuren, die Waren nach
Finnland transportieren.
Fennoway Oy
Komentosilta 1
00980 HELSINKI
Finnland
Tel. +358 50 5500055
www.fennoway.fi
E-Mail: erkki.valtonen@fennoway.fi
Ansprechpartner: Herr Erkki Valtonen
1 2014
Geschäftsvermittlungen
Liikeyhteyksiä
Mitgliedsfirmen des Wirtschaftsverbandes Mikkeli (MISET) bieten ihre Produkte und Dienstleistungen Unternehmen in Deutschland an
Umweltfreundliches, nachhaltig wirtschaftendes Textilunternehmen mit
Design-Services für Bekleidung, Einrichtungstextilien und Geschäftspräsente
sucht Wiederverkäufer/Vertriebspartner.
IPIK Design Oy
Porrassalmenkatu 41 C 34
50100 Mikkeli
Tel. +358 40 730 0876
E-Mail: info@ipikdesign.com
www.ipikdesign.com
Ansprechpartner Finnland:
Frau Iida Paasonen/Frau Ilona Kauppi
Hersteller qualitativ hochwertiger Fischkonserven, die keine Konservierungs- oder
Zusatzstoffe beinhalten, sucht Kontakte zu
Feinkostläden und Vertriebspartnern mit
Interesse an Fischspezialitäten.
Puula-Särvin Oy
Vahvamäentie 42
52550 Hirvensalmi
Tel. +358 500 359 518
E-Mail: myynti@puula-sarvin.fi
www.puula-sarvin.fi
Ansprechpartner Finnland:
Herr Jari Pulkkinen
Raija Aitta Oy bietet Übernachtungsmöglichkeiten und handwerkliche Programm­
alternativen (u.a. Leinenprodukte) in Villen
am Ufer des wunderschönen und kristallklaren Saarijärvi-Sees in Mittelfinnland.
Raijan Aitta Oy
Kipparintie 2
52110 Majavesi
Tel. +358 50 305 4332
E-Mail: raijan.aitta@raijanaitta.fi
www.raijanaitta.fi
Ansprechpartner Finnland:
Frau Katariina Turman
Innovative Hersteller von Dekorationsprodukten mit Emaillierung und klarem,
zeitgenössischem Design sucht Wiederverkäufer/Vertriebspartner aus den
Bereichen Design, Handwerk, Einrichtungsdekoration und Geschenkwaren.
Pauliina Rundgren HandiCrafts Oy
Pursialankatu 6
50100 Mikkeli
Tel. +358 40 7214 778
E-Mail: pr@prhandicrafts.fi
www.prhandicrafts.fi
Ansprechpartner Finnland:
Frau Pauliina Rundgren
Getränkeproduzent mit aus reinen
finnischen Rohstoffen gewonnenem
Bio-Bier und Bio–Cidre sucht Kontakte zu
Großhändlern und Vertriebspartnern.
Saimaan Juomatehdas
Tel. +358 50 491 4480
E-Mail:
jussi.laukkanen@saimaanjuomatehdas.fi
www.saimaanjuomatehdas.fi
Ansprechpartner Finnland:
Herr Jussi Laukkanen
Bäckerei mit den berühmten „muikkukukko“ (in Brot gebackene Maränen) und
„lörtsy“ (mit Fleisch oder Marmelade
gefüllte Pirogge) sucht Kontakte zu
deutschen Reiseveranstaltern mit
typischen Finnland – Reiseangeboten
Sirkan Leipomo
Pihlajavedentie 25
57170 Savonlinna
Tel. +358 15 510611, +358 440 754896
E-Mail: sirkka.makkonen@torikahvio.fi
www.torikahvio.fi
Ansprechpartner Finnland:
Frau Sirkka Makkonen
Hersteller von hochwertigen Accessoires
und Gebrauchsgegenständen aus Fischhaut (u.a. Geldbeutel, Kartentaschen und
Flachmänner) sucht Wiederverkäufer/
Vertriebspartner in den Bereichen
Geschenkwaren, Design und Handwerk.
Kalaparkki Oy
Pursialankatu 6
50100 Mikkeli
Tel. +358 44 296 3372
E-Mail: asiakaspalvelu@kalaparkki.fi
www.kalaparkki.fi
Ansprechpartner Finnland:
Herr Ossi Kumpulainen
Hersteller von hochwertiger Bio-Naturkosmetik mit Hautpflege- und Badeprodukten auf Basis von arktischem Honig
sucht Kontakte zu Großhändlern und
Vertriebspartnern im Bio-Bereich
Mellis Oy
Rantahovintie 129
79630 KOLMA
Tel. +358 17 688 0888
E-Mail: mellis@mellis.fi
www.mellis.fi
Ansprechpartner Finnland:
Frau Minna Järvinen
1 2014
Hersteller von finnischen Marmeladen,
Beerensaucen und Pilzsalaten sucht
Kontakte zu Großhändlern, Feinkostläden
und Vertriebspartnern.
Saimaan Marja Ky
Pajatie 26
57210 Savonlinna
Tel. +358 50 435 7498
E-Mail: saimaanmarja@viestilinja.fi
Ansprechpartner Finnland:
Herr Ilkka Kankkunen
Hersteller von hochwertigen Bio-Produkten
wie Marmeladen, Süßigkeiten und
Getreideprodukten sucht Kontakte zu
Vertriebspartnern im Bio-Bereich.
Vavesaaren tila
Keskustie 22
51200 Kangasniemi
Tel +358 400 153 703
E-Mail: laitinen@vavesaarentila.fi
www.vavesaarentila.fi
Ansprechpartner Finnland:
Frau Taina Laitinen
Gemütliche und häusliche Unterkunftsmöglichkeiten in Appartments in einem fabelhaften Holzkasernenmilieu im Zentrum
der Stadt Mikkeli in Mittelfinnland.
Huoneistohotelli Marja
Jääkärinkatu 8
50100 Mikkeli
Tel. +358 44 777 0676
E-Mail: marja@huoneistohotellimarja.fi
www.huoneistohotellimarja.fi
Ansprechpartner Finnland:
Frau Marja Hämäläinen
Anfragen an
MISET-Unternehmen
auf Deutsch:
Frau Hannele Zilm-Schulz
Tel. +49 173 6001211
hannele@findeconnect.com
25
26
Finnland.Cool.
Frankfurtin kirjamessut 2014: Suomi loistaa paviljongillaan
Missä yhdistyvät suomalainen talvimaisema, jää, lumi, suomalainen tyyneys, rauhallisuus ja puhtaus?
Vastaus on kolmen hengen ryhmän suunnittelema Suomen paviljonki, joka rakennetaan Frankfurtin
kirjamessuille. Kuuden kehän muodostama tila tarjoaa kävijälle matkan täynnä kokemuksia, kirjoja,
kauneutta, osallistumista, tekemistä ja yllätyksiä.
S
uomen 2300-neliöisen messupavil-
Kehät muodostavat paviljonkiin
läheisyys, tasa-arvoisuus ja saavutet-
jongin ovat suunnitelleet Aalto-yli-
erillisiä tiloja, joiden tunnelma ja sisäl-
tavuus sekä kirjasto kaikkien yhteisenä
opiston tila- ja kalustesuunnittelun
tö vaihtelevat keskenään. Näyttelyt,
tilana on ollut tärkeä ideologinen näkö-
maisteriopiskelijat Natalia Baczyńska Kim-
esiintymislava katsomoineen ja kahvi-
kulma suunnittelussa. Suunnittelijat ha-
berley, Nina Kosonen ja Matti Mikkilä. He
la rakentuvat kukin oman kehänsä yh-
lusivat tarjota levähdyspaikan hektiseen
ovat tehneet menestyksekkäästi yhteistyö-
teyteen. Kehien valaistusta, kokoa ja
messukiireeseen, rauhoittavan tilan, jos-
tä aikaisemminkin, joten heidän oli luonnol-
korkeutta vaihtelemalla saadaan pavil-
sa on mahdollisuus istua alas. Tämän
lista tarttua projektiin yhdessä. Aalto-yli-
jonkiin tilakokemukseltaan erilaisia alu-
kanssa puistoajatus sopii saumattomas-
opistolla toteutetun opinnäytetyön lähtö-
eita. Arkkitehtoniset ja monumentaa-
ti yhteen. ”Tuomme paviljonkiin puiston
kohtana oli teemavuoden slogan FINNLAND.
liset kehät ovat rakenteellisesti kevyi-
abstrakteina heijastuksina ja varjoina.
COOL. Innostunut ryhmä tuotti alkuun kuu-
tä ja näyttävät leijuvan tilassa. Niiden
Kävijä pääsee kulkemaan puiden lehväs-
si konseptia vaaditun kolmen sijaan. Tekijöi-
puhdasmuotoisuus ja vaaleus luovat
töjen alla ja hengähtämään hetkeksi kir-
den mukaan puolen jalkapallokentän kokoi-
rauhallisen ympäristön näyttelyn todel-
jan kanssa. Suomen teemamaapaviljon-
sen tilan visuaalisen suunnittelun tavoite oli
liselle sisällölle.
ki tarjoaa puiston tavoin levähdyspaikan
viileän rauhallinen ensivaikutelma, joka lä-
keskellä suuria ja hektisiä kirjamessuja.
avautuu kävijälle asteittain. Siten kehät pal-
Ihmislähtöisyys ja tasa-arvo
tärkeitä
jastavat sisältönsä, tunnelmansa ja yllätyk-
Tilasuunnitelmassa yhdistyy puisto ja
mista, tekemistä ja yllätyksiä”, Matti Mik-
sensä vasta sisään astuttaessa.
suomalainen kirjasto. Kirjaston ihmis-
kilä kuvailee. n
Tämän lisäksi se tarjoaa kävijälle matkan
täynnä kokemuksia, kauneutta, osallistu-
© Matti Mikkilä
hemmin tutustuttaessa ja tilassa liikkuessa
Suomen paviljonki Frankfurtin kirjamessuilla välittää mm. tyyneyttä ja rauhaa. Sen ovat suunnitelleet Aalto-yliopiston tila- ja kalustesuunnittelun
maisteriopiskelijat Natalia Baczyńska Kimberley, Nina Kosonen ja Matti Mikkilä.
Finnland. Cool.
1 2014
© Stora Enso
27
Frankfurtin Kirjamessut
”On luontevaa olla mukana!”
Suomi on tänä vuonna teemamaa useassa saksalaisessa tapahtumassa niin kulttuurin kuin
markkinoinninkin alalla. Nämä tilaisuudet tarjoavat suomalaisille yrityksille ainutkertaiset puitteet
markkinoida palvelujaan ja tuotteitaan ostovoimaiselle ja valikoidulle asiakaskunnalle Saksassa.
Kulttuurisponsoroinnilla on mahdollisuus saada näkyvyyttä perinteistä asiakaskuntaa laajemmalle
– goodwill yleensä kuuluu ja näkyy laajalla rintamalla. Esimerkkinä tästä on maailman tärkein
kirja- ja media-alan tapahtuma Frankfurtin kirjamessut, jonka sponsorina on Stora Enso.
1) Stora Enso Printing and Reading
yhteisen teeman alle koko globaali asia-
lukemiseen perusoikeutena ja että pape-
toimialan markkinointijohtaja Katariina
kaskuntamme.
rikirjalla on rooli myös tulevaisuudessa.
Tanner, minkä viestin haluatte tämän
Toisin sanoen tuotteemme tukevat ta-
avulla välittää?
3) Millaista konkreettista näkyvyyttä
Haluamme osoittaa mukanaolollamme,
yrityksenne saa?
että uskomme lukemisen merkitykseen ja
Saamme näkyvyyttä kaikessa Frankfurtin
5) Mitä kirjaa luette parasta aikaa tai
painettuun kirjaan.
kirjamessuihin liittyvissä markkinoinnissa.
mitä kirjaa voisitte suositella lehtemme
Messut ovat esillä useilla Frankfurtia edel-
lukijoille?
tävillä kirjamessuilla.
Luin juuri Saku Tuomisen kirjan Hyvä Elä-
2) Mitä odotatte sponsoroinnilta?
Miksi suomalaisyrityksen kannattaa
voitetta.
mä Lyhyt Oppimäärä. Jaan hänen uskon-
satsata näkyvyyteen Frankfurtissa?
4) Kuinka tärkeää osaa näyttelee
sa, että ”hyvän elämän salaisuus on siinä,
Suurin osa Stora Enson kirjapapereis-
sponsorointi – erityisesti kulttuuri­
että ihminen uskaltaa unelmoida ja tehdä
ta valmistetaan Suomessa ja Saksa on
sponsorointi – yrityksenne viestinnässä?
ja malttaa joskus pysähtyä muistelemaan
meille tärkeä markkina-alue, joten on
Kyse ei ole kulttuurin sponsoroinnista si-
ja nauttimaan”. Yöpöydällä on vähän isom-
luontevaa olla mukana juuri nyt. Sen li-
nänsä, vaan sitoutumisesta toimiin, jot-
pi teos odottamassa seuraavaksi. Se on
säksi meille messut on myös maailman
ka tuovat lisäarvoa asiakkaillemme ja
viime vuoden puolella julkaistu Nicholas
keskeisin kirja-alan tapahtuma, jonka yh-
tuotteillemme. Frankfurtin kirjamessut
Basbanesin ”On Paper – The Everything of
teydessä meidän on mahdollisuus koota
ovat tästä loistava esimerkki: uskomme
its two-thousand year history”. n
1 2014
28
Kieli on avain uuteen,
jännittävään maailmaan
Opiskeluaikana harjoittelupaikka ulkomailla on monelle hieno mahdollisuus oppia uusi kieli ja kulttuuri, sillä
eläminen kohdemaassa on aivan eri asia kuin viikon pikavisiitti. Monet eivät kuitenkaan pääse kokemaan
tätä mahdollisuutta, sillä harjoittelupaikan saaminen voi olla kiven takana ja talouden epävarmat ajat eivät
ole helpottaneet tilannetta. Saranne Astanaeff pääsi toteuttamaan haaveensa 2013: hän oli harjoittelijana
kolme kuukautta Berliinissä TEAMBLUE-nimisessä yrityksessä. Muun koulutuksen lisäksi hänen etunaan oli
saksan kielen osaaminen – monien muiden kielten ohella – mikä lopulta vakuutti yrityksen johdon.
S
aksassa saattaa päästä johonkin
Usein saksalaista harjoittelu- tai työ-
misistä ei ole suurta kiinnostusta muihin
yritykseen töihin pelkällä englan-
harjoittelupaikkaa varten vaaditaan jokin
kieliin, mikä on sääli, sillä jokainen kieli on
nin kielen taidolla, mutta yleisesti
todistus saksan kielen osaamisesta, kuten
avain uuteen, jännittävään maailmaan. Tai
ottaen saksan osaaminen on välttämättö-
BULATS, TEUFEL tai Prüfung Wirtschafts-
ainakin minulle! Tai ehkäpä ei puutu kiin-
myys, toteaa TEAMBLUEn toimitusjohtaja
deutsch international (liikesaksa). Ennen
nostusta vaan tahtoa oppia uusi kieli, sillä
Sabine Krieger. Kieli on avain kulttuuriin ja
harjoittelua Astanaeff osallistui Saksalais-
se ei ole aina kovin helppoa ja jos haluaa
usein ehto työharjoittelupaikan saamisek-
Suomalaisen Kauppakamarin järjestämään
kaiken heti ja nyt…”
si. ”Saksassa pärjää englanniksi nuorem-
liikesaksan kokeeseen, jossa hän pärjäsi
Kielen opiskelu on avain kulttuuriin,
man polven edustajien keskuudessa, mut-
erinomaisesti. Hän toteaakin, että ilman
yhteiskuntaan ja ajatteluun, minkä hänkin
ta vanhempi koulukunta puhuu ainoas-
liikesaksan tutkintoa hän ei olisi edes har-
huomasi hyvin nopeasti. Harjoittelun aika-
taan saksaa. Lisäksi esim. asiakastyö olisi
kinnut työharjoitteluun hakeutumista.
na paikallisen kielen osaaminen mahdol-
mahdottomuus ilman saksan kielen osaa-
Astanaeffin kiinnostus kieltä kohtaan
listi kehittymisen sekä ammatillisella että
mista”, Krieger perustelee. Hakijaa auttaa,
kumpusi jo peruskoulussa, jolloin hänen
henkilökohtaisella tasolla. Vapaa-aikana-
jos hän löytää yrityksen, joka esimerkiksi
isänsä ehdotti kielivalikoiman laajenta-
kin hän sai enemmän irti kohdekulttuuris-
harjoittaa kauppaa maiden välillä tai jonka
mista. Muitakin järkisyitä löytyi: Saksa on
ta – ihmiset ilmaisevat asiat toisin omal-
omistajapohja liittyy jollain tavalla lähtö-
kolmanneksi suurin kieli Euroopassa, sak-
la äidin- ts. tunnekielellään ja sanoihin
maahan. Myös muunlainen yhteys voi olla
saa ei puhuta pelkästään Saksassa, vaan
kätkeytyy paljon merkityksiä, joita ei ole
avuksi, kuten opinahjo, harrastukset tai
myös monessa muussa maassa… Hän jat-
mahdollista tuottaa toisella kielellä ilman
kansalaisuus.
kaa: ”Tiedän, että suurimmalla osalla ih-
pitkällistä selitystä. n
Saksalais-Suomalainen Kauppa­
kamari järjestää seuraavan ”Prüfung
Wirtschaftsdeutsch International”
(PWD) -tutkinnon 26.4.2014.
Lisätiedot: Christian Busse,
christian.busse@dfhk.fi
Saksalais-Suomalaisen Yhdistyksen varapuheenjohtaja Magnus Bargum ojensi 250 euron
Friedrich-E.-Russegger-rahapalkinnon Saranne Astanaeffille. Hetkeä ennen Saksan suurlähettiläs
Dr. Thomas Götz (keskellä) oli jakanut todistukset tutkintoon osallistuneille.
Kulttuuri Kultur
1 2014
Paavo Stenius voitti
Oktoberfest-taidekilpailun
29
Paavo Stenius voitti Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin järjestämän Oktoberfest-taidekilpailun. Kilpailun aiheena oli ”Oktoberfest Helsinki – Ein Stück vom bayerischen Himmel“ (suom. ”Oktoberfest Helsinki –pala Baijerin taivasta”), jonka pääpalkintona on
500 euroa. Tuomaristo, johon kuuluivat taiteilijat Regina Dransfeld
ja Mika Törönen sekä Algol Oy:n toimitusjohtaja Alexander Bargum,
oli yksimielinen ja perusteli valintaansa teoksen upealla värimaailmalla, luontevalla luovuudella sekä teemaan sopivalla tunnelmalla.
Viiden parhaan teoksen näyttely on nähtävissä Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin tiloissa 25.3.–30.4.2014 (Mikonkatu 25,
00100 Helsinki). Tervetuloa!
Oktoberfest järjestetään Helsingissä Kaisaniemenkentällä 11.9.2014.
Lisätiedot ja varaukset:
www.oktoberfest-helsinki.fi
2. Finnish-German
Competitiveness Day
– Meet the Hidden Champions
21. toukokuuta 2014 Helsingissä
Toista kertaa järjestettävässä tapahtumassa esitellään omalla alallaan maailman johtavia saksalaisia ja suomalaisia yrityksiä sekä nostetaan esiin uusia näkökulmia kilpailukyvyn parantamiseksi. Tapahtuman aikana on myös mahdollisuus verkottumiseen.
Puhujina ovat mm.
n
Alexander Stubb, eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri
n
Alfred G. Haas, Vice President, Osram GmbH
n
Risto Käkelä, toimitusjohtaja, Avant Tecno Oy
n
Teresa Kemppi-Vasama, hallituksen puheenjohtaja, Kemppi Oy
n
Tapani Kiiski, toimitusjohtaja ja konsernijohtaja, Raute Corporation
n
Siamäk Naghian, toimitusjohtaja, Genelec Oy
n
Kim Väisänen, toimitusjohtaja, Blancco Oy Ltd.
n
Arto Lahti, professori, Aalto-yliopisto
Kauppakamarin nettisivut
saivat uuden ilmeen
Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin nettisivut ovat uudistuneet
vuoden alusta. Uudet sivut ovat paremmin luettavia, koska niiden kir-
Tapahtuman juontajana toimii MTV Huomenta Suomi -aamuohjelman
jasintyyppi on selkeämpi ja suurempi. Lisäksi uudet sivut ovat visu-
tuottaja ja Kauppalehden ulkomaankirjeenvaihtaja Tapio Nurminen.
aalisesti näyttäviä ja tieto selkeästi jäsennelty. Uudistus toteutettiin
Berliinissä sijaitsevan CPS-IT-yrityksen ja Saksan keskuskauppaka-
Paikka ja aika: 21.5.2014, Pörssitalo, Helsinki
Lisätiedot ja kyselyt:
Päivi Graefe, puh. (09) 6122 1244, paivi.graefe@dfhk.fi
www.competitivenessday.fi
1 2014
marin (DIHK) kanssa. Saksalais-Suomalainen Kauppakamari oli Norjan, Itävallan ja Keski-Aasian kauppakamareiden kanssa ensimmäisenä toteuttamassa uudistuksia. Muut Saksan ulkomaankauppakamarit
seuraavat esimerkkiä tämän vuoden aikana.
Kauppakamari DFHK Intern
Saksan liittohallitus odottaa
vajaan kahden prosentin kasvua
© Fraport AG
30
Saksan talouskasvu vauhdittuu. Vuoden 2013 vaatimattoman 0,4
prosentin kasvun jälkeen Liittohallitus arvioi tämän vuoden kasvuksi 1,8 prosenttia. Tämä käy ilmi hallituksen vuosikatsauksesta. Kasvu
hyödyttää ennen kaikkea työmarkkinoita, mutta myös valtion kassaa
ja sosiaalipalveluja. Työssäkäyvien määrän arvellaan nousevan keskimäärin 240 000 hengellä 42,1 miljoonaan, joka olisi uusi ennätys. Työttömien määrä tosin pienenee vain vähän eli 6,9 prosentista 6,8:aan.
Kasvua pitää yllä erityisesti kotimaan kysyntä. Hyvä työllisyystilanne ja suuremmat palkat kasvattavat yksityistä kulutusta. Liittohallituksen laskelmien mukaan myös yritystoiminta alkaa vilkastua: tämän mukaan kone-, laite- ja rakennusinvestoinnit kasvavat selvästi
(+3,5 %) monien yritysten lisätessä tuotantokapasiteettiaan.
Saksalaiset lentokentät katsovat
optimistisina vuoteen 2014
Saksasta suuntautui 730 000 kansainvälistä lentoa 400 kohteeseen
111 maassa vuonna 2013. Edellisvuoteen verrattuna matkustajamäärä
kasvoi 0,7 prosenttia lähes 202 miljoonaan matkustajaan – eli enemmän kuin koskaan ennen. Saksan lentoasemat odottavat matkustajamäärien kasvavan 2,2 prosenttia tänä vuonna.
Lentorahdin osalta kehitys oli vaatimatonta. Syynä tähän pidetään
euronkriisiin jälkivaikutuksia ja Aasian epävakaata taloustilannetta.
Käsitellyn lentorahdin määrä (lentoposti mukaan lukien) kasvoi vuonna 2013 edelliseen vuoteen verrattuna, tosin vain 0,2 prosenttia.
Citec laajenee
yrityskaupalla Saksassa
Vaasalainen Citec Group vahvistaa asemiaan Saksan markkinoilla ostamalla Siemensiltä TGB-insinööriyrityksen. TGB on yksi Saksan
johtavista teknisistä suunnittelutoimistoista rautatie- ja kiskokaluston sekä lentokoneiden sisätilojen suunnittelussa. TGB:n asiantuntijat suunnittelevat mm. veturien, raitiovaunujen, joukkoliikenteen ja
suurnopeusjunien mekaanisia komponentteja. Yhtiö tarjoaa standardointitukipalveluja Saksan rautatien standardointikomitealle. Vuonna
1922 perustettu yritys työllistää Saksan Kasselissa 80 henkeä ja sen
liikevaihto on noin seitsemän miljoonaa euroa.
Citecin konsulttiviennin arvo oli noin 40 miljoonaa euroa, mikä tekee
siitä Suomen suurimman ja kansainvälisimmän konsulttityön viejän.
Henkilöstöä konsernissa on noin 1100 henkilöä ja yrityksen liikevaihto
oli noin 66 miljoonaa euroa vuonna 2012 ja 77 miljoonaa vuonna 2013.
Saksalainen voi
kuluttaa enemmän
Tuulivoiman ennätysvuosi
Saksan kuluttajatutkimuslaitoksen (GfK) mukaan saksalaisilla on
Vuonna 2013 Saksassa rakennettiin tuulivoimaloita yhtä paljon kuin
enemmän rahaa käytettävissään vuonna 2014. Keskimääräinen os-
ennätysvuonna 2002. Saksalaisten tuulivoimaloiden rakennusteolli-
tovoima nousee nimellisesti 586 euroa (+2,85 %) 21 179 euroon hen-
suusliittojen mukaan tuulivoimakapasiteettia kasvatettiin 2998 me-
keä kohden. GfK:n mukaan kuluttajan ostovoiman nousu on todelli-
gawattia. Myös kuluvana vuonna maatuulivoimaa rakennetaan keski-
suudessa noin 1,1 prosenttia, mikäli inflaatio pysyy ennakoidulla 1,7
määräistä enemmän, noin 2550-3000 megawattia. Kaikkiaan voima-
prosentin tasolla.
loiden tämänhetkinen kapasiteetti on 33 000 megawattia.
Ostovoimaisin osavaltio on Hampuri, jonka perässä tulevat Baije-
European Energy Exchangen (EEX) ennakkotietojen mukaan vuon-
rin, Baden-Württembergin ja Hessenin osavaltiot. Ostovoimalla tarkoi-
na 2013 Saksassa tuotettiin energiaa tuulivoimalla enemmän kuin kos-
tetaan käytettävissä olevaa nettotuloa, mikä sisältää myös valtiontu-
kaan aikaisemmin, 47,2 miljardia kilowattituntia. Kasvua on edellisvuo-
et (eläkkeet, työttömyyskorvaukset ja lapsilisät).
teen verrattuna 2,8 prosenttia (1,29 mrd. kWh).
Talousuutiset Wirtschaftsnachrichten
1 2014
© Jürgen Albrecht
31
Kirjallisuusvienti vetää
FILI on käynnistänyt yhdessä Suomen Kustannusyhdistyksen kanssa selvityksen, jolla seurataan kirjallisuusviennin arvoa ja sen kasvua
2011–2015. Ensimmäiset tulokset vuosilta 2011 ja 2012 ovat valmistuneet ja ne todistavat maamme kirjallisuusviennin kovaa kasvua. Kirjal-
Suomalaisia herkkuja Berliinin
Alexanderplatzilla
lisuusviennin arvo 2011 oli 1,26 miljoonaa euroa, kun se 2012 oli noussut
jo 1,98 miljoonaan euroon. Luvut kattavat Suomen kirjallisuuden julkaisuoikeuksien myynnistä ulkomaille kertyneet tulot.
Suomen kirjallisuusvienti on ollut kasvussa viime vuodet: ala on am-
Suomi oli Berliinin Alexanderplatz-aukion Galeria Kaufhofin herk-
mattimaistunut, kotimainen kirjallisuus on korkeatasoista ja kääntäjien
kuosaston teemamaa 3.-15.3. Kahden viikon ajan saksalaisia maku-
kouluttaminen on tuottanut tulosta, minkä lisäksi Suomen teemamaa-
hermoja hellittiin marjoilla, kalalla ja ruisleivällä sekä suomalaisilla
vuosi Frankfurtin kirjamessuilla 2014 on lisännyt erityisesti saksalaisten
maitotuotteilla, makeisilla ja juomilla. Saksalais-Suomalaisen Kaup-
kustantamoiden kiinnostusta kirjallisuuteemme. Pienelle kielialueelle,
pakamarin toimitusjohtaja Manfred Dransfeld (vas.), Kauppakamarin
kuten suomi ja ruotsi, ulkomainen kasvupotentiaali on tärkeää.
edustaja Saksassa Marianne Sinemus-Ammermann, Suomen suur-
Suomen teemamaahankkeen strateginen ykköstavoite on kirjalli-
lähettiläs Päivi Luostarinen ja Galeria Kaufhofin toimitusjohtaja Tor-
suusviennin nostaminen pysyvästi korkeammalle tasolle. Saksan mark-
sten Kruse avasivat Suomi-viikot. ”Tämänkaltaisia tapahtumia on tu-
kinat toimivat ponnahduslautana myös muihin maihin. Saksaksi kään-
lossa lisää, esimerkiksi syksyllä Frankfurt am Mainissa”, paljasti Man-
netään noin 30 suomalaista nimikettä vuosittain, kun niitä nyt teema-
fred Dransfeld.
maavuonna ilmestyy 125.
He pukevat Saksan
Saksan tekstiilikauppojen kärjessä on edelleen Otto-konserni. Vuonna 2012 konsernin muoti- ja tekstiilisegmentin liikevaihto oli 4,2 miljardia euroa. Tosin ero H&M:ään on pienentynyt. Ruotsalainen muotiketju kasvatti myyntiään vajaa kuusi prosenttia 3,5 miljardiin euroon.
Tekstiilialan saksalainen ammattilehti TextilWirtschaft on julkaissut
Consider it done!
Miksi stressaisit turhaan
käännöspalveluiden takia?
30. kerran raportin suurimmista saksalaista tekstiilikaupoista. Siihen
on otettu 98 yritystä, joiden vähimmäisliikevaihto on 50 miljoonaa
euroa.
Saksan 10 suurinta tekstiilikauppaa
liikevaihdon mukaan vuonna 2012
Otto Group
4 173 milj. €
H&M
3 481 milj. €
C&A
3 059 milj. €
Metro
2 186 milj. €
Karstadt
1 780 milj. €
P&C
1 372 milj. €
Tengelman
1 232 milj. €
Lidl
1 033 milj. €
Tchibo
1 020 milj. €
Aldi
983 milj. €
Perustuu osittain arvioon
Lähde: TextilWirtschaft
1 2014
www.traduct.fi | traduct@traduct.fi | puh. +358 2 2109 300
Talousuutiset Wirtschaftsnachrichten
Saksalaiset käyttävät Facebookia
32
Facebook on 1,2 miljardilla käyttäjällään maailman suurin sosiaalinen
verkko. Myös saksalaiset ovat ottaneet Facebookin omakseen. Tämän
vahvistaa sosiaalista mediaa tutkivan Bitkomin tulos, jonka mukaan yli
puolet internetin käyttäjistä käyttää Facebookia säännöllisesti. Sen mukaan ero muihin palveluihin on melkoinen, sillä Stayfriends-palvelu saavuttaa 9 prosentin ja alueellisesti suuntautunut Werkenntwen-palvelu 8
prosenttia käyttäjistä. Saksalaista LinkedIn-verkkoon verrattavissa ole© Warsteiner
vaa Xing-verkkoa käyttää 7 prosenttia ja Twitteriä ja Google+:a 6 prosenttia käyttäjistä.
Warsteiner tiivistää
yhteistyötään Olvin kanssa
BLStream laajenee Saksassa
Suomalainen BLStream ostaa 51 prosentin osake-enemmistön saksalaisesta ohjelmistotalosta Kupferwerkista. BLStream on sovelluskehi-
Warsteiner-panimoryhmä laajentaa yhteistyötään Olvi-konsernin
tykseen ja digitaaliseen käyttäjätutkimukseen, vuorovaikutussuunnitte-
kanssa. Sauerland-yhtiö kertoo lehdistötiedotteessaan, että Olvi
luun ja näyttävään visuaalisuuteen keskittynyt yhtiö, jonka kotipaikka on
aloittaa huhtikuussa Warsteiner-brändin markkinoinnin ja myynnin
Helsinki. Vuonna 1999 perustetulla yhtiöllä on toimintaa myös Puolassa
Suomessa. Tätä ennen iisalmelainen panimo on vastannut Warstei-
ja Yhdysvalloissa. Sen asiakkaita ovat mm. T-Mobile, BBC ja F-Secure.
ner-tuotemerkin myynnistä, markkinoinnista ja jakelusta Virossa,
BLStream on kehittänyt Nokialle suositun ShutterPRO-kamerasovelluk-
Latviassa ja Liettuassa.
sen. BLStreamin liikevaihto oli 10,5 miljoonaa euroa vuonna 2012.
Konsernin liikevaihto vuonna 2012 oli noin 305 miljoonaa euroa
Vuonna 2003 perustettu Kupferwerk on erikoistunut mobiilisovellus-
ja se työllistää lähes 2000 työntekijää Suomessa, Valko-Venäjällä ja
ten kehittämiseen. Sen pääkonttori sijaitsee Münchenissa. Asiakaskun-
Baltian maissa. Warsteiner työllistää maailmanlaajuisesti 2300 työn-
taan kuuluvat muun muassa Audi, T-Mobile, Volkswagen ja Microsoft.
tekijää ja vuonna 2013 sen liikevaihto oli 519 miljoonaa euroa.
Kupferwerk-yhtiön liikevaihto oli 2,55 miljoonaa euroa vuonna 2012.
PORT OF
HAMINAKOTKA
www.haminakotka.fi
Talousuutiset Wirtschaftsnachrichten
1 2014
33
Saksan ulkomaankaupassa
ennätyslukemat
Saksalaiset vientiyritykset tuottivat vuonna 2013 maalle 198,9 miljardin euron ennätysylijäämän.
Saksan tilastokeskuksen mukaan vuoden 2007 entinen ennätys ylitettiin 4,6 miljardilla eurolla.
Tosin Saksan viime vuoden vienti 1093,9 miljardia euroa jäi 0,2 prosenttia alle edellisvuoden lukujen.
Tuonti supistui kuitenkin enemmän eli 1,2 prosenttia 895 miljardiin euroon.
SAKSAN VIENTI
hittyi puolestaan myönteisemmin.
Suomen tullihallituksen tilastojen
mukaan maan vienti Saksaan kasvoi kolme
prosenttia 5,4 miljardiin euroon. Saksa oli
Suomen viennissä 9,7 prosentilla kakkossi-
jalla Ruotsin jälkeen (11,6 prosenttia) ennen
SAKSAN TUONTI
Mrd. €
1.
Ranska
Mrd. €
%
%
9,2
1.
Alankomaat
89,3
10,0
88,4
8,1
2.
Kiina
73,4
8,2
100,3
2.
Yhdysvallat
3.
Iso-Britannia
75,7
6,9
3.
Ranska
64,2
7,2
4.
Alankomaat
71,1
6,5
4.
Yhdysvallat
48,5
5,4
Italia
47,5
5,3
Iso-Britannia
42,3
4,7
kolmospaikkaa pitävää Venäjää (9,6 prosent-
5.
Kiina
67,0
6,1
5.
tia). Samalla kun Suomen vienti Ruotsiin ja
6.
Itävalta
56,2
5,1
6.
Saksaan kasvoi kolme prosenttia, vienti Ve-
7.
Italia
53,3
4,9
7.
Venäjä
40,4
4,5
Belgia
38,9
4,3
näjälle supistui kuusi prosenttia.
8.
Sveitsi
47,3
4,3
8.
9.
Puola
42,3
3,9
9.
Sveitsi
38,2
4,3
markkinaosuudella kirkkaasti etumatkansa
10.
Belgia
42,3
3,9
10.
Itävalta
36,8
4,1
maakaasu- ja raakaöljytoimitustensa ansi-
11.
Venäjä
36,1
3,3
11.
Puola
35,8
4,0
12.
Espanja
31,3
2,9
12.
Tšekki
33,1
3,7
13.
Tšekki
31,0
2,8
13.
Espanja
23,8
2,7
Tuonnissa Venäjä säilytti 18,1 prosentin
osta. Toiselle sijalle ylsi Saksa 12,6 prosentilla ennen Ruotsia, jonka osuus oli 11,4 prosenttia. Suomen tuonti, 7,3 miljardia euroa,
14.
Turkki
21,5
2,0
14.
Norja
21,9
2,4
15.
Ruotsi
20,7
1,9
15.
Unkari
19,5
2,2
Kokonaiskaupassa sekä vienti että tuon-
16.
Unkari
17,4
1,6
16.
Japani
19,5
2,2
ti huomioiden Saksa oli viime vuonna Suo-
17.
Japani
17,1
1,6
17.
Ruotsi
14,0
1,6
men kolmanneksi tärkein kauppakumppani.
18.
Tanska
15,6
1,4
18.
Slovakia
12,3
1,4
Suomen tullihallituksen mukaan kaupan ko-
19.
Etelä-Korea
14,5
1,3
19.
Turkki
12,2
1,4
konaisvaihto Saksan ja Suomen välillä kas-
20.
Brasilia
11,4
1,0
20.
Tanska
11,5
1,3
Romania
9,2
1,0
9,1
1,0
säilyi edellisvuoteen verrattuna lähes ennallaan.
voi 1,7 prosenttia 12,7 miljardiin euroon. Venäjä ohitti Saksan 15,9 miljardilla eurolla ja
Ruotsi 13,1 miljardilla eurolla. Saksalais-suomalainen kauppa kehittyi siis myönteisemmin kuin Suomen ulkomaankauppa yleensä,
joka laski noin kaksi prosenttia.
Saksan vientitilastoissa Suomi oli 31. si-
21.
Slovakia
10,7
1,0
21.
22.
Arabiemiirikunnat
9,9
0,9
22.
Irlanti
23.
Romania
9,6
0,9
23.
Brasilia
8,9
1,0
Etelä-Korea
8,0
0,9
0,8
24.
Saudi-Arabia
9,2
0,8
24.
25.
Intia
9,2
0,8
25.
Intia
6,9
26.
Meksiko
9,0
0,8
26.
Taiwan
6,5
0,7
Suomi
6,1
0,7
jalla 0,7 prosentin osuudella Saksan koko-
27.
Kanada
8,8
0,8
27.
naisviennistä. Kärkisijalla oli Ranska ennen
28.
Australia
8,6
0,8
28.
Malesia
5,7
0,6
USA:ta, jota seurasivat Englanti ja Hollanti.
29.
Etelä-Afrika
8,5
0,8
29.
Vietnam
5,6
0,6
Saksan tuontitilastoissa Suomi oli 0,7
30.
Norja
8,3
0,8
30.
Portugali
5,1
0,6
prosentin osuudella sijalla 27. Eniten tava-
31.
Suomi
8,1
0,7
1 093,8
100,0
896,2
100
roita Saksa toi Hollannista. Kiina ja Ranska
ylsivät edellisvuoden tapaan sijoille 2 ja 3.
1 2014
Koko vienti
Koko tuonti
Ulkomaankauppa Aussenhandel
Lähde: Saksan tilastokeskus
S
aksan ja Suomen välinen kauppa ke-
Hampurin satama kasvoi, toisin kuin
kilpailijansa, ja onnistui kasvattamaan
markkinaosuuttaan konttiliikenteessä.
© HHM / M. Lindner
34
Aallonpohjan jälkeen
luvassa myötätuulta
Saksan merisatamien kautta kulkevat tavaramäärät ovat olleet yleisesti laskussa,
mutta samalla kunkin sataman kohdalla on löytynyt osa-alueita, joilla kehitys on pysynyt tasaisensa
tai jopa kasvanut. Vuoteen 2012 verrattuna määrä laski 0,6 prosenttia 293 miljoonaan tonniin.
O
sasyynä kuljetusmäärien laskuun
perustellaan kasvaneella konttiliikenteen
tautuvan rahdin osuus nousi 12,4 prosent-
on maailmanlaajuinen talouskrii-
kauttakulkumäärällä (+10 %), joka suun-
tia 268 000 tonniin.
si, jonka seurauksena tuotantoa
tautuu Aasiaan ja erityisesti Kiinaan. Posi-
Lisäkasvua on odotettavissa monella
on siirretty ja yritykset ovat pyrkineet löy-
tiivinen tulos nostaa Hampurin Euroopan
rintamalla jo ensi vuonna, mikäli osavalti-
tämään uusia markkina-alueita perinteis-
toiseksi suurimmaksi konttisatamaksi ja
on hallitus päättää sijoittaa infrastruktuu-
ten kauppakumppanimaiden lisäksi. Lisäk-
globaalissa mittakaavassa 15. sijalle.
rin kehittämishankkeeseen. Investoinneil-
si yritykset pyrkivät raaka-aineiden kulje-
Ei-konteissa kuljetettavan irtolastin ko-
la on tarkoitus vahvistaa tuonti- ja vien-
tuksessa löytämään uusia reittejä, esim.
konaismäärä laski 7,6 %, mikä on selkeä
tiliikenteen sujuvuutta satama-alueella ja
raakaöljyä kuljetetaan yhä enemmän put-
seuraus laskeneesta tuonnista (–19,3 %).
sen lähialueilla.
kia myöten ja irtolastia pakataan konttei-
Tämä johtuu irtolastin, kuten hedelmien,
hin. Saksan satamayritysten keskusliitto
kuljetustavan muutoksesta: irtolastia kulje-
(ZDS) ennustaa kahden prosentin kasvua
tetaan yhä enemmän konteissa. Muun irto-
Lyypekin sataman kuljetukset
Skandinaviaan kasvussa
vuodeksi 2014, sillä satamat hyötyvät Sak-
lastin osuus nousi 7,2 prosenttia 42,3 mil-
Vuonna 2013 Lyypekin satama turvasi ase-
san ulkomaankaupan ylijäämästä.
joonaan tonniin. Erityisesti pumpuilla siirret-
maansa markkinajohtajana saksalaisten
tävän rahdin määrä kasvoi huomattavasti 8
Itämeren satamien joukossa metsäteol-
miljoonaan tonniin (kasvua 29,9 prosenttia).
lisuuden tuotteissa ja Roro-kuljetuksissa
Myös öljynjalostustuotteiden tuonti kasvoi
(kuorma-autot ja perävaunut). Terminaa-
65,7 prosenttia yli 7 miljoonaan tonniin.
lien kautta kulki yhteensä 697 000 rekkaa
Hampurin satama on
kasvukurssilla
Saksan suurimman yleissataman kautta
kulki vuonna 2013 yhteensä 139 miljoonaa
Konttiliikenne Aasiaan kasvoi viime
perävaunuineen eli 1,7 prosenttia vähem-
tonnia, joten kasvua oli 6,2 prosenttia.
vuonna 4,9 miljoonaan ja kasvua oli kolme
män kuin viime vuonna. Sitä vastoin Skan-
Kasvua oli erityisesti kappaletavarakulje-
prosenttia (vienti +5,1 %, tuonti +1,4 %).
dinavian laiturin määrät kasvoivat 1,2 pro-
tuksissa (96,8 miljoonaa tonnia eli kasvua
Siitä merkittävä osa suuntautui Kiinaan ja
senttia. Kasvavaan kysyntään on vastattu
jopa 5,7 %) ja irtolastikuljetuksissa (42,3
Hongkongiin (kasvua 2,9 % 2,7 milj. ton-
laajentamalla aluetta neljännellä laituri-
miljoonaa tonnia eli kasvua 7,2 %). Kontin-
niin). Samaan aikaan rahtiliikenne Ame-
paikalla joulukuussa 2013.
käsittelyn tulos oli 9,3 miljoonaa TEU:ta,
rikkaan laski 3,3 prosenttia ja Australiaan
Paperinkuljetus laski noin 5 prosent-
joten kasvua oli 4,4 prosenttia. Kasvua
2,5 prosenttia , kun taas Afrikkaan suun-
tia 2,9 miljoonaan tonniin, mikä johtuu
Liikenne Verkehr
1 2014
hiipuvasta Euroopan kysynnästä ja mark-
ansiosta satama säilytti Euroopan isoim-
laskivat vuoteen 2012 verrattuna peräti 16
kinoiden siirtymisestä kaukomaille. Sata-
man ajoneuvokuljetussataman tittelin.
prosenttia 2,5 miljoonaan tonniin. Samaan
aikaan risteilyalusmäärät nousivat uuteen
mayhtiö onkin pyrkinyt vastaamaan haas-
Merirahdin kokonaisläpivirtauksessa
teisiin lisäämällä investointeja tavarankul-
Bremenin satamat kärsivät vuonna 2013
jetuksen syöttölinjoihin. Lisäksi on avattu
6,2 prosentin laskusta ja pudotusta oli
Rostockin alueen hyvinvointi on riip-
uusi terminaali, jonka ansiosta kuljetus-
84,0:stä 78,8:aan miljoonaan tonniin. Saa-
puvainen sataman tuloksesta ja kaupunki
määrä lisääntyi 10 prosenttia.
puvan merirahdin määrä saavutti 39,1 mil-
on päättänyt sijoittaa satama-alueen ke-
Lyypekin sataman läpi kulki 26,1 mil-
joonaa tonnia (edellisvuonna 42,2) ja läh-
hittämiseen. Uudistushankkeiden rahoitus
joonaa tonnia tavaraa, mikä on hieman vä-
tevän merirahdin määrä 39,7 miljoonaa
ei ole kuitenkaan helpottanut tilannetta
hemmän kuin edellisvuonna. Konttimäärät
tonnia (edellisvuonna 41,8).
suunnitellulla tavalla, sillä aiemmin infra-
ennätykseen.
laskivat 13 prosenttia ja ajoneuvojen kulje-
Muuta lastia käsiteltiin 68,9 miljoonaa
struktuurin uudistusprojekteihin luvatusta
tusmäärät 14 prosenttia 76 000 kappalee-
tonnia (laskua 6,4 prosenttia). Ei-konteis-
30 miljoonasta eurosta lopulta vain 18 mil-
seen. Muualla Itämeren risteilymäärät ovat
sa kuljetettavan tavaran määrä laski 7,9
joonaa euroa on ohjautunut itse satama-
selvässä nousussa, mutta vielä tämä tren-
miljoonaan tonniin (laskua 6,0 prosenttia).
alueen hankkeisiin.
di ei ole rantautunut Lyypekkiin: matkusta-
Irtolastikuljetus laski 9,9 miljoonaan ton-
jamäärät ovat nousseet vain lievästi, noin
niin (laskua 4,9 prosenttia).
Wismarin satama
saavutti positiivisen tuloksen
puoleen miljoonaan matkustajaan vuosi-
Vuonna 2012 Bremenin satamat pärjä-
tasolla. Vuonna 2012 Lyypekkiin suunta-
sivät muita eurooppalaisia satamia parem-
8,6 miljoonan tonnin kokonaisläpivirtauk-
si 11 risteilyalusta, Kieliin 128 ja Rostockiin
min ja saavuttivat historiansa parhaan tu-
sella (laiva-, juna- ja kuorma-autoliikenne)
181.
loksen. Nyt talouskriisin vaikutukset alkavat
Wismarin satamakaupunki saavutti po-
näkyä tuloksessa, mutta siitä huolimatta
sitiivisen tuloksen vuonna 2013. Vuonna
luvut kertovat vakaasta kehityksestä.
2012 kokonaisläpivirtaus oli 7,7 miljoonaa
Bremenin satamat
vahvoja ajoneuvokuljetuksissa
tonnia. Tuloksesta laivatoiminnan osuus
ajoneuvokuljetuksissa oli selvää kasvua,
Rostockin satamalla
kasvua 1 % verran
mutta konttiliikenteessä tapahtui notkah-
Rostockin laitureiden kautta kulki yhteen-
teen verrattuna kasvua oli 12 prosenttia,
dus.
sä 21,4 miljoonaa tonnia ja sataman liike-
joka jakaantui tasaisesti kaikkien toimin-
Euroalueen talouden takkuaminen on
vaihto kasvoi prosentin vuoteen 2012 ver-
tamuotojen kesken.
näkynyt selvästi Saksan toiseksi suurim-
rattuna. Kahden edellisen vuoden sataman
Wismarin sataman kautta kulkee noin
man sataman konttien läpivirtaukses-
liikevaihdossa oli laskua 4,6 ja kuusi pro-
1,4 miljoonaa tonnia puuta ja puutuotteita.
sa: laskua edellisvuoteen verrattuna on
senttia, mutta vuoden 2013 rohkaisevat ti-
Kuljetukset eivät tosin enää saavu pelkäs-
–5,1 prosenttia 6,1 miljoonasta 5,8 miljoo-
lastot antavat olettaa, että vuonna 2014
tään Baltian maista ja Venäjältä, vaan myös
naan konttiin. Sitä vastoin ajoneuvojen
tapahtuu merkittävää elpymistä – tosin
Skandinaviasta, Skotlannista ja Espanjas-
määrä pysyi edellisvuoden tasolla: sata-
sataman painopistealueet saattavat muut-
ta. Puuraaka-aine suuntautuu pääasiassa
mien kautta kulki 2 178 720 autoa eli vain
tua. Perinteisten nestemäisten tuotteiden,
pohjoissaksalaisiin suuriin puunjalostusyri-
3 273 vähemmän kuin vuonna 2012. Tämän
kuten raaka- ja lämmitysöljyn, kuljetukset
tyksiin. n
Bremenin sataman mukaan vuonna 2013
35
oli 3,9 miljoonaa tonnia ja maatoiminnan
osuus 4,7 miljoonaa tonnia. Edellisvuo-
1 2014
© Rostock Port/nordlicht
Rostockin satama odottaa vuodesta 2014
jälleen hyvää risteilyvuotta.
Saksa jälleen
logistiikan maailmanmestari
M
aailmanpankki valitsi Saksan
komissaari Siim Kallasin selvitys antaa kiit-
sori Alan McKinnon korostaa logistiikka-
uudelleen 160 maan vertailus-
tävän kommentin logistisesta toiminnasta
alan johtajien toimintakykyä: ”Tutkimus
sa logistiikan maailmanmes-
Euroopan unionissa. Logistiikalla on keskei-
osoittaa, ettei tärkein myyntivaltti kor-
tariksi. Tämä käy ilmi uudesta logistiikan
nen merkitys yrityksille ja kansalaisille Eu-
kean tulostason maiden etabloiduilla
LPI-indeksistä. Siinä mitataan maan inf-
roopan sisämarkkinoilla. ”Euroopan liiken-
markkinoilla ole infrastruktuuri tai tulli-
rastruktuurin suorituskykyä, tullikäsitte-
nepolitiikka tukee toimintaympäristöä, jo-
käsittely, jotka ovat yleensä korkealaa-
lyä, luotettavuutta ja täsmällisyyttä. Maa-
ka antaa kuljetusyrityksille mahdollisuuden
tuisia. Tärkeämpää on logistiikka-alan
ilmanlaajuisessa kyselyssä 6 000 kuljetus-
toimia tehokkaasti, kasvaa ja innovatiivisia
johtajien toimintakyky ja pätevyys. Jos
alan yritystä valitsi Saksan ensimmäiselle
ratkaisuja kehittämällä pitää Eurooppa glo-
Saksa haluaa pysyä kilpailun kärjessä,
tilalle. Seuraavina tulivat Hollanti, Belgia,
baalisti kilpailukykyisenä”, selvittää Kallas.
sen on houkuteltava lisää huippuopis-
Iso-Britannia ja Singapore. Saksan vah-
Hampurin Kühne Logistics -korkea-
kelijoita korkeakouluista logistiikan pa-
vuudet ovat ennen kaikkea tärkeimmissä
koulun logistiikka-osaston johtaja profes-
riin.” n
kriteereissä eli infrastruktuurin laadussa,
sa toiminnassa. Saksan liittotasavalta oli
10 parasta logistiikkamaata
jo vuonna 2010 noussut kärkisijalle, mutta
putosi viimeksi kaksivuotisessa arvioinnis-
Nopea
tulli­
käsittely
Toimiva
infrastruktuuri
1 Saksa
2
2 Hollanti
4
3 Belgia
11
Kokonaisjärjestys
sa neljänneksi Singaporen, Hongkongin ja
Suomen jälkeen. Suomi päätyi tänä vuonna sijalle 24.
Maailmanpankin luvut osoittavat loivan trendikehityksen jatkuvan: logististen
Helppo
tavaroiden
laivaus
Hyvät
logistiset
palvelut
Helppo
tavaran
Täsmäl­lisyys
seurattavuus
1
4
3
1
4
3
11
2
6
6
8
2
4
4
2
4. Iso-Britannia
5
6
12
5
5
7
5. Singapore
3
2
6
8
11
9
6. Ruotsi
15
9
3
6
7
8
7. Norja
1
4
30
1
31
5
kitys korkean indeksin saamiseen on pan-
8. Luxemburg
10
15
1
14
22
1
kin mukaan hyvä infrastruktuuri. Toisaalta
9. USA
16
5
26
7
2
14
hyvä infrastruktuuri auttaa vain vähän, jos
10. Japani
14
7
19
11
9
10
kuljetuksen laatu ei täsmää. EU:n liikenne-
24. Suomi
8
28
20
19
39
38
palvelujen tasot lähestyvät vähitellen toisiaan. Heikompien arvojen maat parantavat logistiikkaindeksiään nopeammin kuin
vahvempien arvojen maat. Keskeinen mer-
Lähde: Maailmanpankki
selkeässä tullikäsittelyssä ja luotettavas-
© Dortmunder Hafen AG / www.wassmuth-foto.com
36
Logistiikka Logistik
1 2014
© Clas-Olav Slotte/KP
37
Guardia Nueva esiintyy Berliinin filharmoniassa
Guardia Nueva esiintyy ensimmäisenä suo-
kokkolalainen kokoonpano tulkitsee musiik-
Guardia Nueva esiintyy Berliinin filharmoniassa
malaisena viihde- ja tango-orkesterina Berlii-
kia valovoimaisesti ja ennakkoluulottomasti
6.6.2014 klo 20 alkaen. Konsertin solisteina ovat
nin filharmoniassa kapellimestarinsa Raimo
ja on esityksillään valloittanut Suomea ja ul-
mezzosopraano Angelika Klas ja laulaja Jonna
Vertaisen johdolla. Vuonna 2001 perustettu
komaita aina Argentiinaa myöten.
Pirttijoki. Lisätietoja: www.guardianueva.net
Potsdam ja Brandenburg
UNESCO: n maailmanperintökohteet ja paljon muuta Berliinin ympäristössä
Potsdamin ja Brandenburgin linnat, puistot ja puutarhat esittäytyvät tänä vuonna autenttisina ja VEHREINÄ.
Tutustu preussilaiseen kulttuuriperintöön: Potsdamin Sanssouci-puisto nousee upeaan loistoon ”Paradiesapfel”näyttelyssä 18.4.–31.10.2014. Ihastu Cottbusissa Branitzin Prückler-puistoon ja sen kuuluisiin pyramideihin ja
nauti Neuzellen luostarin barokkipuutarhasta.
www.brandenburg-tourism.com
1 2014
Kulttuuri Kultur
38
Martin Fennemann, TMB Tourismus-Marketing
Brandenburg GmbH:n kansainvälinen markkinointijohtaja vihjaa oman suosikkikohteensa:
”Flämingistä, Potsdamista etelään, löytyy
rullaluistelijoiden taivas, 230 km pituinen lajiin
suunniteltu Fläming Skate -reittiverkosto.”
Historiaa, lumoavaa luontoa ja monikerroksista kulttuuria
Brandenburg ja Potsdam
Matkailulla on merkittävä rooli Saksan kansantaloudessa. Sen osuus bruttoarvonlisäyksestä oli
vuonna 2010 suurempi kuin ajoneuvoteollisuuden eli 4,4 prosenttia. Saksalaiset ovat matkailun
maailmanmestareita, mutta myös itse maa vetää matkailijoita. Viime vuonna Saksassa rekisteröitiin
reilut 411 miljoonaa yöpymistä, joista ulkomaalaisten osuus oli noin 72 miljoonaa. Saksan suosio
vapaa-ajan matkakohteena kasvaa, Euroopassa jopa yli keskiarvon. Vuonna 2013 eurooppalaiset
tekivät 26,1 miljoonaa vapaa-ajan matkaa Saksaan. Lisäystä edellisvuoteen oli 6,5 prosenttia,
koko Euroopan keskimääräinen kasvu oli 2,9 prosenttia.
Potsdam – historiallisia hetkiä
ja kaatuneita muureja
nissä, sillä kaupunki tarjoaa alati vaihtu-
Potsdamin linnat ja puistot vievät mat-
via tapahtumia, uutta nähtävää ja koetta-
kailijan vuosisatojen taakse: Sanssoucin
Myös suomalaiset ovat löytäneet Saksan ja
vaa. Lisäksi matkailijan kannattaa tutustua
linna ja sen puutarha tutustuttavat kävijän
heidän ehdoton suosikkikohteensa on Ber-
myös Berliiniä ympäröivän Brandenburgin
Fredrik Suuren elämään ja hänen suhtau-
liini. Kaupungissa kirjattiinkin viime vuonna
osavaltion tarjontaan. Jo pelkästään Pots-
tumiseensa luontoon. Cecilienhof-linnassa
lähes 190 000 suomalaisyöpymistä. Monet
damin kaupungin monikerroksinen historia
sinetöitiin toisen maailmansodan päätyt-
matkailijoista käyvät yhä uudelleen Berlii-
tekee osavaltiosta käynnin arvoisen.
tyä ns. Potsdamin konferenssissa muun
Matkailu Reise
1 2014
Eisenhüttenstadtissa on pysyvä DDR:n
aikaista arkielämää esittelevä näyttely.
Näyttelyesineitä on yli 150 000, arkipäivän
kotitaloustarvikkeista ja tuotteista aikansa
luksustavaroihin. Tutustumista helpottaa
sekä saksan- että englanninkielinen
audioguide-järjestelmä.
©TMB Tourismus-Marketing Brandenburg GmbH
39
muassa Saksan jako eri valvontasekto-
voi astua mm. suurimmilla paikkakunnil-
jäljet, epäkurantit elementit. Niistä aistii
reihin. Linnassa voi edelleen aistia käyty-
la, Lübbenaussa ja Lübbenissä. Pyöräily-
jo häivähdyksen tiensä päähän tulleesta
jen neuvottelujen jännittyneen ilmapiirin.
reittejä on useita, joista pisin on 250 ki-
valtiojärjestelmästä.
Potsdamissa ei myöskään välty 25 vuot-
lometrin pituinen. Gurkenradweg-reitin
Eisenhüttenstadt nousi muutama vuo-
ta siten kaatuneen Berliinin muuriin kos-
symbolina on kurkku ja sen varrella pää-
si sitten maailmanmaineeseen, kun Tom
ketukselta. Muuri rajoitti potsdamilaisten
see tutustumaan niin kurkkumuseoon kuin
Hanks kertoi käynnistään David Letterman
elämää 160 kilometrin matkalla, mutta tä-
kurkkujen säilöntääkin. Levähdys- ja ma-
show'ssa.
nä päivänä sen tilalla kulkee mielenkiintoi-
joituspaikkoja on sopivin välein, majoittua
nen patikka- ja pyörätie ”Mauerweg”. Tien
voi niin pienissä pensionaateissa kuin ta-
varrella on edelleen maisemaa hallinnei-
rinoita täynnä olevissa linnoissa.
ta vartiotorneja, rajanylityspaikkoja sekä
Kulttuurielämyksiä
polkupyörän selässä
Brandenburgin kulttuuri- ja tapahtuma-
polvia kylmän sodan aikaisista tragediois-
Eisenhüttenstadt – ”ostalgiaa”
koko kaupunki
ta ja kärsimyksistä.
Spreewaldin kurkut ja muuri ovat osa os-
vuonna jo 60. kerran Sanssoucin linnoihin
talgiaa, DDR:n aikaisten asioiden muistoja
ja puutarhoihin kansainvälisiä mestarei-
ja muisteloita. Tänä ja ensi vuonna ostal-
ta ja musiikkiteoksia. Tapahtumia ja kon-
muistomerkkejä, jotka muistuttavat jälki-
Spreewald – ruuhiretkiä
ja kurkkuja kerrakseen
tarjonnasta löytyy jokaiselle jotakin. Potsdam-Sanssoucin musiikkijuhlat tuovat tänä
gia on niin mediassa kuin matkailussakin
sertteja järjestetään 13.–29.7. välisenä ai-
Aktiivilomailijalle löytyy Brandenburgis-
paljon esillä: 9.11. tulee kuluneeksi 25 vuot-
kana kaiken kaikkiaan 60. Ohjelmistossa on
ta monia mahdollisuuksia. Yksi suosi-
ta muurin murtumisesta ja ensi vuonna
mukana myös polkupyöräkonsertteja. Niin
tuimmista retkikohteista niin kanoottiret-
juhlitaan Saksojen yhdistymisen 25-vuo-
ikään Cottbusissa, Branitzin puistossa voi
keilijöille, patikoijille kuin pyöräilijöille on
tisjuhlaa.
nauttia 10 kilometrin pituisella reitillä pol-
Spreewaldin luontokohde. Tämä uskoma-
Ostalgisiin tunnelmiin pääsee mainios-
kupyöräkonsertista 28.7.2014. Potsdamin
ton luontokohde sijaitsee vain reilun tun-
ti myös Eisenhüttenstadtissa, viisikym-
”linnojenyö” järjestetään Sanssoucin puis-
nin ajomatkan päässä Berliinistä itä-kaak-
mentäluvun alussa metallivalimon ympä-
tossa 16.8.2014, jolloin koko puisto raken-
koon. Spreewald monine jokiuomineen ja
rille perustetussa sosialistisen valtiojär-
nuksineen valaistaan ja eri puolilla puistoa
kanaaleineen tunnetaan myös sorbien hei-
jestelmän mallikaupungissa. Kaupungin
on taide- ja musiikkiesityksiä. Juhlijoiden ei
mon vahvasti edelleen elävästä kulttuuris-
pohjakaava on kuin barokkiajalta, keskel-
tarvitse nähdä nälkää eikä olla janoissaan,
ta ja perinteistä sekä Spreewälder Gurken
lä ei kuitenkaan komeile linna eikä kirkko,
herkkuja ja paikallisia erikoisuuksia on niin
-suolakurkuista, jotka saivat EU:n nimi-
vaan valtaisa valimo. Kaupungin osat ovat
ikään tarjolla. Edellisenä iltana puistos-
suojan vuonna 1999. Alueen ainutlaatuiset
kaikki omia yhteisöjään lastentarhoineen
sa järjestetään perinteisesti huippuesiin-
floora ja fauna ovat säilyneet muuttumat-
ja kauppoineen ja ne edustavat kaikki eri
tyjien tähdittämä ulkoilmakonsertti. Tänä
tomina vuosisatojen ajan. Osa Spreewal-
aikakausien arkkitehtuuria. Ensimmäisinä
vuonna konserttiväkeä ilahduttaa Royal
dista onkin UNESCOn maailmanperintölis-
rakennetut ovat vaatimattomampia ja so-
Philharmonic Orcestra Englannista kapel-
tan biosfäärialuetta.
danjälkeisistä rakennusaineista toteutet-
limestarinaan Michael Francis. Solistina on
Spreewaldissa on auto parasta jättää
tuja. Viisikymmentäluvun lopussa näen-
pianisti Anna Vinnitskaja. n
parkkiin. Parhaat kulkuvälineet ovat polku-
näinen vaurastuminen näkyy klassisena
pyörä ja kanootti – vaihtoehtoisesti kier-
rakennustyylinä. Viimeisimpinä rakennet-
toajelun voi tehdä myös ruuhella. Kyytiin
tujen ilmeestä näkyy tehorakentamisen
1 2014
Lisää Brandenburgista ja
sen matkailutarjonnasta:
www.reiseland-brandeburg.de
Matkailu Reise
40
Hannover
Messut
Hannover Messe 7.–11.4.2014
Integrated Industry
– NEXT STEPS
Perinteisten Hannoverin teollisuusmessujen tämän kevään pääteemoja ovat seuraa-
Hannover Messe 2014 -messujen johtoajatuksena on Verkottunut teollisuus 4.0.”
vat vaiheet matkalla älykkääseen, itseohjautuvaan teollisuuteen. ”Jotta yritys pysyy kilpai-
Messuilla on tarjolla seitsemät
lukykyisenä, sen täytyy reagoida nopeasti ja
teollisuuden erikoismessut:
tehokkaasti markkinoilla tapahtuviin muutoksiin sekä samaan aikaan tyydyttää asiakkaiden
kasvava tarve yksilöllisiin tuotteisiin”, sanoo
messuyhtiö Deutsche Messen johtokunnan jäsen Jochen Köckler. ”Vastaus näihin haasteisiin
on joustavat tuotantoprosessit. Menneinä vuosina teknologia on edennyt aimo harppauksin
Industrial Automation: prosessi- ja
teollisuusautomaatio
varastointi
tuotekehitys
Noin neljännes näytteilleasettajista on energia-
MobiliTec: mobiili- ja hybriditeknologia
alan toimijoita. He esittelevät teknologioita ja rat-
Digital Factory: teollisuuden integroidut
kaisuja, joiden avulla jäykistä energiajärjestelmis-
prosessit ja IT-ratkaisut
Industrial Supply: alihankinta- ja
saumattomasti teolliseen tuotantoon. Siksi
sopimusvalmistus, kevytrakenteet
CeMAT Hannover 19.–23.5.2014
Saksan sisälogistiikan markkinat jatkoivat
Research & Technology: tutkimus ja
Energy: energian tuotanto, jakelu ja
ja seuraava vaihe on saada se verkottumaan
kasvuaan vuonna 2012 ja nousua edellisvuo-
Industrial GreenTec: ympäristöteknologia
tä siirrytään älykkääseen energiaverkkoon. Messujen kumppanimaana esittäytyy Alankomaat.
www.hannovermesse.de
Sisälogistiikan johtavat kansainväliset CeMAT Hannover -messut
ti Kiinaan laski 22 prosenttia 791
järjestetään joka toinen vuosi. Ensi
miljoonaan euroon.
kevään messutarjonta on jaettu
teen verrattuna oli seitsemän prosenttia. Täksi
Kansainvälisessä vertailussa
viiteen eri osa-alueeseen: Move &
vuodeksi alan keskusjärjestö ennustaa varo-
saksalaiset ovat kolmannella si-
Lift, Store & Load, Logistics IT, Ma-
vaista kolmen prosentin kasvua.
jalla sisälogistiikkapalvelujen tar-
Hyvä kehitys on tulosta sekä Saksan koti-
joajana ja ovat sysänneet japanilai-
nage & Service ja Pick & Pack. Sen lisäksi on valittu kuusi käyttäjien kannalta keskeistä aihealuetta: satamat, erikoislo-
markkinoiden kysynnän kasvusta että vien-
set sijalle neljä. Suurempia ovat vain kiinalai-
nin vahvuudesta. USA on noussut suurimmak-
set ja amerikkalaiset valmistajat. Liikevaihdon
gistiikka, kuljetuslogistiikka, tuotantologistiikka,
si vientimaaksi ohi Kiinan. Toisella sijalla on
suotuisa kehitys on lisännyt myös alan työl-
vähittäiskauppa sekä koulutus ja työnhankinta.
edellisvuoden tapaan Ranska. Saksan vien-
lisyyttä.
www.cemat.de
Milano
Messut
TPA Italia
6.–9.5.2014, Milano
Vuonna 2015 Hannover Messe -teollisuus-
voi laajentaa Italiaan, jossa toukokuussa aloit-
messujen ohjelmassa on jälleen voimansiir-
taa alan uusi messutapahtuma TPA Italia, joka
to (MDA). Sitä ennen markkinoita ja näkymiä
keskittyy voimansiirtoon ja automaatioon.
Kysy meiltä tarjousta
osastorakentamisesta ja
ELY-keskuksen
kansainvälistymistuesta!
Tutustu messutarjontaamme laajemmin:
www.saksanmessut.fi
www.tpa-italia.com/en
1 2014
Messut
Hannover
Nähdään punaista!
Interschutz 8.–13.6.2015 Hannover
Joka viides vuosi järjestetään Interschutzmessut, jotka keskittyvät pelastustoimintaan,
palon- ja katastrofintorjuntaan sekä turvallisuuteen. Messut ovat kasvaneet jatkuvasti ja
ovat entistä kansainvälisemmät. Mukana on
aina runsaasti sekä alan yrityksiä että järjestöjä. Ilmoittautuminen näytteilleasettajaksi on
alkanut!
Sitä ennen järjestetään EDURA powered
by Interschutz -messut (12.–14.6.2014) Puolan
Kielcessä. Puola on erittäin kiinnostava, kehittyvä markkina-alue ja sillä on kasvava tarve
uudistaa palontorjuntaansa ja pelastustoimintaansa. Korkealuokkaisten tuotteiden kysyntä
Puolassa on valtava, minkä lisäksi se toimii
väylänä muille Itä-Euroopan markkinoille.
www.interschutz.de
Lisätietoa näistä ja muistakin Hannoverissa järjestettävistä messuista:
Saksan Messut Oy, Riitta Ahlqvist, 050 382 6256, riitta.ahlqvist@dfhk.fi
Hamburg
WindEnergy Hamburg 23.–26.9.2014
The global on- & offshore Expo
Hampurin valtava tuulivoimatapahtuma lähestyy!
Saksan Messut Oy toteuttaa syksyllä 2014
offshore-puoleen esitellen koko toimialan ar-
maailman johtavaan tuulivoima-alan Wind­
voketjun kattavasti. Tapahtumaan odotetaan
Energy Hamburg -tapahtumaan yhteisosas-
yli 40 000 ammattilaisvierasta sekä yli 1000
ton sekä yksittäisiä osastoja suomalaisyrityk-
näytteilleasettajaa.
sille yhdessä Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n
Tapahtumaan on mahdollista ottaa osaa
ja Cleantech Finlandin kanssa. Messutapahtu-
joko omalla osastolla tai varaamalla tilan yh-
man järjestävät yhteistyössä Husumin ja Ham-
teisosastosta, jonka Saksan Messut Oy to-
purin messuyhtiöt – tapahtuma korvaa aiem-
teuttaa Cleantech Finlandin sekä Suomen
mat kansainväliset HUSUM Wind -messut.
Tuulivoimayhdistys ry:n kanssa. Avaimet kä-
Saksan kone- ja laiterakentajien liiton
teen -hinta on 850 e/m2. Osallistuville tuki-
(VDMA) tukema kansainvälinen messutapah-
kelpoisille yrityksille haetaan ELY:n kansain-
tuma starttaa syyskuussa 2014. Nelipäiväi-
välistymistukea.
nen tapahtuma keskittyy sekä onshore- että
http://windenergyhamburg.com
Lisätietoa tästä sekä muista kansainvälisistä tuulivoima-alan tapahtumista:
Saksan Messut Oy, Sonja Malin, 050 387 9900, sonja.malin@dfhk.fi
1 2014
Messut
41
42
Köln
Messut
Fitness-ala kokoontuu
Kölnissä 3.–6.4.2014
Maailman johtava fitness- ja hyvinvointialan
minnallisen harjoittelun tuotteet ja palvelut
palvelutarjontaan pääsee tutustumaan osas-
tapahtuma kerää vuosittain lähes 60 000
sekä urheilijan fyysistä harjoitteluvalmiutta
tolla 6 B 65.
alan ammattilaista ja 40 000 alan uutuuksis-
ja rasitustasoa mittaavat laitteet. FIBO active
Lisäksi halleissa on tarjolla paljon muuta-
ta kiinnostunutta kuluttajaa neljäksi päiväk-
-halleissa on tarjolla myös valtavasti tekstii-
kin: samaan aikaan käynnissä ovat kongressit
si Kölniin. Tapahtuma on vahvasti kansainvä-
lejä, jalkineita, lisäravinteita sekä kiinnostavia
FIBOmed ja European Health & Fitness Forum,
linen ja noin neljännes ammattilaiskävijöistä
uutuuksia ryhmäliikuntapuolelta. FIBO Power
Fit for Fun Cycling Festival -sisäpyöräilyfes-
saapuu Saksan ulkopuolelta. Tapahtumassa
-hallit täyttyvät fitness- ja bodybuilding-har-
tivaali sekä valmentajille ja ohjaajille vauhdi-
yksi suurimmista esiteltävistä tuoteryhmistä
rastajista.
kasta koulutusta livetuntien muodossa tarjoa-
ovat innovaatiot kuntosalilaitepuolella. Vah-
Suomen yhteisosasto kantaa Team Finland
voja kokonaisuuksia muodostavat myös toi-
-lippua. Yhdeksän suomalaisyrityksen tuote- ja
va International DFAV Convention powered by
Reebok -tapahtuma!
Lisätietoa näistä ja muistakin fitness- ja hyvinvointialan messuista: Saksan Messut Oy, Sonja Malin, 050 387 9900, sonja.malin@dfhk.fi
Muista myös:
Fitness-messujen menestyskonsepti
rantautuu ensimmäistä kertaa Kiinan
maaperälle FIBO CHINA -satelliitti
tapahtumassa 9.–12. 9.2014
Shanghaissa.
SAUDI SPORT AND FITNESS:
17.–20.11.2014, Jeddah, Saudi Arabia
OTWorld: ortopedia ja kuntoutus
13.–16.5.2014, Leipzig, Saksa
therapie Leipzig:
terapia, ennaltaehkäisy ja kuntoutus
19.–21.3.2015, Leipzig, Saksa
Saksan Messut Oy
saa vahvistusta
Mikaela Jaanti vahvistaa Saksan Messujen
toimiston viestintää ja markkinointia.
tiimiä maaliskuun alusta alkaen. Mikaela
Saksan Messut Oy:ssä Jaantin vastuul-
Jaanti on työskennellyt Saksalais-Suoma-
la ovat energia- ja ympäristöalojen sekä
laisessa Kauppakamarissa vuodesta 2010
rakennusalan messutapahtumat ympäri
lähtien ja hoitanut mm. Saksan Matkailu-
maailmaa.
Lisätietoa energia- ja ympäristöalojen sekä rakennusalan messutapahtumista:
Saksan Messut Oy, Mikaela Jaanti, 050 444 5308, mikaela.jaanti@dfhk.fi
1 2014
Messut
Stuttgart
43
Konenäön uutuudet esillä VISION-tapahtumassa 4.–6.11.2014 Stuttgartissa
Tunnistamisteknologiaa
teollisuuden ja lääketieteen tarpeisiin
VISION on Euroopan johtava teollisen kuvantyöstön ja tunnistamisteknologian tapahtuma. Kahden vuoden sykliin siirtynyt
tapahtuma keräsi vuonna 2012 yli 370 näytteilleasettajaa sekä reilusti yli 7000 ammattilaiskävijää. Tapahtuma tavoittaa kävijöitä erityisesti eteläisestä Saksasta, mutta myös Italiasta, Ranskasta, Itävallasta ja Alankomaista.
vaatetusteollisuudessa. Vähitellen muutkin
järjestää Saksan kone- ja laiterakentajien lii-
toimialat, kuten lääketiede, biotieteet, turva-
ton (VDMA) konenäköjaosto. Osana messujen
tekniikka ja älykkäät liikenteen valvontajärjes-
ohjelmaa jaetaan myös VISION-palkinto, jonka
telmät ovat alkaneet hyödyntää konenäkörat-
saa messujen paras ja innovatiivisin tuote. ”In-
kaisuja.
tegration area” tarjoaa kävijöille mahdollisuu-
Messujen oheisohjelmassa on perinteiseen tapaan ”Industrial VISION Days”, jonka
den selvittää, miten omia tuotantoprosesseja
voisi nopeuttaa konenäköratkaisuilla.
Kaiken kaikkiaan näytteilleasettajia saapui yli
30 maasta. Kävijöistä ja näytteilleasettajista
lähes puolet tulee Saksan ulkopuolelta.
Alan merkittävimmät toimijat, kuten Allied
Vision Technologies, Basler, Baumer Optronic,
Framos, IDS Imaging Development, ISRA Vision, Keyence, MaxxVision, MVTec Software,
Omron, Stemmer Imaging ja Teledyne Dalsa
ovat näytteilleasettajina. Suomesta messuilla
esittäytyy muun muassa Kuvio Automation ja
Cavitar Ltd.
Konenäköä hyödynnetään auto-, lasi-,
elektroniikka- ja muoviteollisuudessa sekä
koneenrakennus, puu-, elintarvike-, lääke- ja
graafisessa teollisuudessa sekä tekstiili- ja
Lisätietoa tästä sekä muista Stuttgartin tapahtumista: Sonja Malin, 050 387 9900, sonja.malin@dfhk.fi, www.vision-messe.de.
Muistathan myös materiaalintyöstöä laserilla esittelevän LASYS-tapahtuman 24.–26.6.2014 Stuttgartissa!
Avaintekijät
Ihr Schlüssel zum Markt
ERGMANN
Rechtsanwälte
Anlagenbau. Energie. Infrastruktur.
Po
Power
Supply
Solutions
So
S
A
AC/DC
AC/D
up to 7200 Watt
DC/DC up to 700 Watt
DC/D
D
Programmable
P
rog
up to 15 kW
Bergmann Attorneys at Law
Eteläranta 4 B 9
00130 Helsinki
Tel. +358 9 6962 070
office@bergmann.fi
www.bergmann.fi
www.emea.tdk-lambda.com
Ilmoitukset – lisätietoja: Elina Annala, Saksalais-Suomalainen Kauppakamari, puh. (09) 6122 1233, elina.annala@dfhk.fi
lam_130505_anz_definitiv.indd 1
1 2014
14.05.13 16:39
A five-star harbour
at your service
www.portofturku.fi